VAPAAVAHTI FRIVAKT. Nordiska Fototävlingen. Bore på nya rutter med nya fartyg. Fennican miehistön lentomatkailua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAVAHTI FRIVAKT. Nordiska Fototävlingen. Bore på nya rutter med nya fartyg. Fennican miehistön lentomatkailua"

Transkriptio

1 merimiespalvelutoimisto SjömAnSSeRVIceByRån VAPAAVAHTI FRIVAKT 1/2011 Nordiska Fototävlingen Bore på nya rutter med nya fartyg Fennican miehistön lentomatkailua Kansipäällystöä lääkintätaitoja kertaamassa

2 Janne Tulkki toi polttoainetta Fennicaan, jonka tapahtumarikkaasta miehistönvaihdosta Ismo Jokinen kirjoittaa sivulla 12 Kristina Cruises ja muut varustamot matkamessuilla, s.25 Nittio sjöfarare spelade i fartygslagens innebandyturnering, s.39 Kannen kuva - Pärmbild: Santtu Lunkka Takakansi - Baksida: Teijo Jähi VAPAAVAHTI 1/11 Pääkirjoitus: Kalkkiviivoilla 3 Pohjoismaisen valokuvakisan voitto Ruotsiin 4 Aktiiviharrastaja Vappu Klemetin kuvat menestyvät Mepan kisoissa 8 Hei me lennetään 12 Lääkintätaidot haltuun kertauksella 17 Borelle uusia linjoja ja laivoja 21 Merenkulkijoita Matkamessuilla 25 Viikinkilaivasta sirppiin ja vasaraan 27 Menneiden aikojen laivoja värikkäissä mainosjulisteissa 31 Timo Sylvänne: Remonttia 33 MEPAn kirjasto suosittelee 35 Kustaa III ja suuri merisota Taistelut Suomenlahdella Saagojen kutsu avoveneellä Islantiin 37 Gabriella voitti laivajoukkueiden salibandyturnauksen 38 Yleisurheilu MEPA sai lahjoituksen Nesteen väeltä 42 Vuosaaren merimieskeskuksessa vietettiin juhlia 43 In Memoriam Jorma Jomppa Ojaharju 44 Merenkulkijoiden vuosinäyttelyn avajaiset 45 Kokemuksen ääni kuuluu Esa Peuho viihdytti harrastenäyttelyn avajaisvieraita 46 Illanviettoa Salvessa Merenkulkijoita työssä ja kursseilla 50 Ristikko 56 Tulevia kursseja 59 FRIVAKT 1/11 Ledare: På slutmetrarna 3 Segern i nordiska fototävlingen gick till Sverige 5 Aktiva amatörfotografen Vappu Klemetti har framgång i SSB:s tävlingar 10 Titta, vi flyger! 16 Repetition av sjukvårdskunnandet 19 Bore på nya rutter med nya fartyg 23 Sjöfarare på resemässa 26 Från vikingaskepp till hammare och skära 29 Gångna tiders skepp i färgrika reklamaffischer 32 Gabriella vann fartygslagens turnering i innebandy 39 Friidrott SSB mottog donation av Nestes sjöfolk 42 Nordsjö Sjömanscentrum firade två år av verksamhet 43 Sjöfararnas hobbyutställning öppnades 45 En erfaren röst ljuder Esa Peuho underhöll gästerna då hobbyutställningen öppnades 47 Kvällssamkväm på Salve den 21 februari 48 Korsordet 57 2 Vapaavahti Frivakt 1 / 2011

3 Kalkkiviivoilla VAPAAVAHTI FRIVAKT På slutmetrarna Merimiesurheilulla on pitkät ja kunniakkaat perinteet, mutta onko sillä tulevaisuutta? Pohjoismaat ja Norja erityisesti olivat innokkaasti mukana urheilutoiminnan kehittämisessä jo yli 100 vuotta sitten. Pienestä alusta kasvoi upeata toimintaa. Sen teki mahdolliseksi pitkät satama-ajat ja suuret miehistöt, sekä ammattitaitoiset, että asiaansa vihkiytyneet merimiespalveluiden työntekijät. Eri puolilla maailmaa järjestetyillä urheiluviikoilla oli osallistujia useista kansallisuuksista. Paljon oli yleisurheilua ja usein pelattiin jalkapallo-otteluita muiden laivojen joukkueita vastaan. Tunnelma oli korkealla ja paras palkinto oli hyvä mieli. Vuonna 1976 perustettiin norjalaisten aloitteesta Kansainvälinen Merimiesurheilukomitea (ISS), jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Norjan merimiespalvelun silloinen johtaja Lorang Ridder-Nielsen. Silloin aloitettiin maailmanlaajuiset sarjat (Sport of Seven Seas) jalkapallossa ja pöytätenniksessä. Myöhemmin tulivat mukaan kori- ja lentopallo. Valitettavasti urheilun kannalta merenkulku kansainvälistyi voimakkaasti, satama-ajat lyhenivät todella paljon ja miehistöt pienivät merkittävästi. Kansainvälisiltä urheiluviikoilta katosivat ensin yleisurheilijat, sitten lentopallo. Muihin palloilusarjoihin osallistui vuosi vuodelta yhä vähemmän joukkueita. Viime vuoden tilastot pelatuista jalka-, kori- ja pöytätennisotteluista olivat surullista luettavaa. Yksi suomalaisia lämmittävä asia oli jalkapallon maailmansarjassa eniten mestaruuksia voittaneen M/S Silja Serenaden saavuttama pronssi. Pohjoismaisella urheilukokouksella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin lopettaa maailmanlaajuinen sarjatoiminta. Surullista. Jalkapallo ei kuitenkaan kokonaan lopu. Tarkoituksena on järjestää alueellisia sarjoja, joista todennäköisesti elinvoimaisin on pohjoismaissa pelattava Nordic Open Football Series. Sarja on avoin kaikille pohjoismaissa vieraileville aluksille. Lisäksi urheilukomitea yrittää käynnistää laivojen päällä tapahtuvaa liikuntaa. Tätä varten on haettu rahoitusta merenkulkua lähellä olevilta kansainvälisiltä säätiöiltä. Toivotaan tällekin menestystä. Kalkkiviivat häämöttävät, mutta periksi ei anneta! Martti Karlsson Sjömansidrotten har gamla och ärofulla traditioner, men har den en framtid? De nordiska länderna var med Norge i spetsen aktivt med om att utveckla idrottsverksamheten redan för över 100 år sedan. Ur en anspråkslös början växte en imponerande verksamhet fram. Den möjliggjordes av långa liggtider i hamn, stora besättningar och yrkeskunniga funktionärer som hängivet arbetade för sjömansservicen. I idrottsveckorna, som arrangerades på olika håll i världen, deltog sjöfarare av många olika nationaliteter. Många friidrottstävlingar hölls och ofta spelade fartygslagen fotbollsmatcher mot lag från andra fartyg. Stämningen stod högt och gott humör var den bästa belöningen. År 1976 grundade man på norrmännens initiativ den internationella sjömansidrottskommittén, ISS. Den dåtida chefen för Norges sjömansservice, Lorang Ridder-Nielsen valdes till ordförande för kommittén. Man började då arrangera de världsomfattande serierna i fotboll och bordstennis, Sport of Seven Seas. Senare kom basket och volleyboll med i bilden. En kraftig internationaliseringsprocess inom sjöfarten började, tyvärr - för idrottens del. Liggtiderna i hamn förkortades radikalt och antalet besättningsmän minskades betydligt. Först försvann friidrottarna från de internationella idrottsveckorna, sedan försvann volleybollspelarna. I de andra bollspelsserierna deltog år för år allt färre lag. Senaste års statistik över spelade matcher i fotboll, basket och bordstennis är sorglig läsning. M/S Silja Serenade, som vunnit de flesta mästerskapen i den internationella fotbollsserien, värmer med sin bronsmedalj ändå ett finländskt hjärta. Det nordiska idrottsmötet hade inget annat val än att lägga ned den världsomfattande serieverksamheten. Sorgligt. Fotbollen tar ändå inte slut helt. Avsikten är att arrangera regionala serier, av vilka den mest livskraftiga sannolikt är Nordic Open Football Series, som spelas i de nordiska länderna. Serien är öppen för alla fartyg som besöker nordisk hamn. Idrottskommittén försöker också få igång verksamheten ombord. För det ändamålet har man ansökt om understöd från sjöfarten närstående internationella stiftelser. Vi önskar all framgång också i detta. Vi är på slutmetrarna, men ger inte upp! Martti Karlsson 1 / 2011 Frivakt Vapaavahti 3

4 PoHjoISmAISen VAloKuVAKISAn Suomesta oli ilahduttavasti mukana paljon ensikertalaisia. Sabina alukselta oli peräti neljä eri merenkulkijaa lähettänyt kuvia. Suomalaisista vain Santtu Lunkan kuva pääsi kalkkiviivoille. VoITTo RuoTSIIn ennätysmäärä loistavia kuvia. Kaj Gripenberg sai kunniamaininnan kotimaisessa kilpailussa Suomen esikarsinnan tuomareina toimivat alan konkarit Olavi Vartiainen ja Heikki Nilanen. Kumpikin oli hyvin tyytyväinen kuvien tasoon. Paljon hyviä kuvia joudutaan vaan jättämään pois Pohjoismaisesta finaalista, aikoinaan Mepan kursseilla opettanut Vartiainen harmitteli. Tänä vuonna ei ollut enää yhtään filmikameralla otettua ruutua 170 kilpailukuvan joukossa. Edellisvuonna niitäkin vielä löytyi. Toisaalta montaa kamerakännykällä otettua kuvaakaan ei joukosta löytynyt. Merimiehet ovat hankkineet laadukkaita digitaalisia järjestelmäkameroita. Kännykällä otetut kuvat tahtovat tippua loppukilpailusta, ellei niissä ole mitään erityisesti kolahtavaa, Heikki Nilanen tuumi. Suomen kilpailuun osallistui 23 merenkulkijaa. Parhaaksi kuvaksi valittiin Birka Cargolla seilaavan Daniel Frimanin ottama komea kuva öisestä ukonilmasta. Loppukilpailu Kööpenhaminassa Pohjoismaiseen kilpailuun osallistui merenkulkijoita Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Suomesta. Kaikkiaan kilpailuun lähetettiin 1101 kuvaa. Osallistujien määrä nousi kaikissa muissa maissa paitsi Ruotsissa, josta mukana oli vain viisi merenkulkijaa. Olisiko tiedonkulku kangerrellut; Utkik loppui itsenäisenä lehtenä viime vuonna. Ruotsiin meni tästä huolimatta kolme palkintosijaa, voitto sekä neljäs ja viides palkinto. Kaikki oli ottanut sama kuvaaja, kokkistuertti Jörgen Språng Bit Okland tankkerilta. Jörgen on menestynyt pohjoismaisessa valokuvakisassa aikaisemminkin ja hänen otoksiaan on nähty usein merenkulkualan lehdissä ja verkkosivuilla. Tanskalaiset tuomarit, valokuvaaja Laura Christensen ja museointendentti Benjamin Asmussen ihastuivat Jörgenin voittokuvaan jo ensimmäisellä valintakierroksella. Julistemainen, yksinkertainen mutta kuitenkin paljon yksityiskohtia ja kontrasteja sisältävä kuva vakuutti kummankin arvostelijan. Myös toiseksi tullut Daniel Möllerströmin ottama kuva lentokalasta oli raadin mieleen. Yksikertainen graafinen muoto, kalan aaltoileva liike sekä sinisen ja valkoisen vivahteet veivät tämän omaan luokkaansa, Asmussen ihasteli Daniel Möllerström on ruotsalainen, joka oli osallistunut Norjan kansalliseen kilpailuun. Oikeastaan vain kolmanneksi sijoittunut m/t Torill Knutsenilla seilaava norjalaiskippari Rudy Sandanger tuli palkintoviisikkoon Ruotsin ulkopuolelta. Merimiespalveluhenkilöstöllä ei vaikutusmahdollisuuksia Lopullinen raati ei tiedä mistä maasta kuvat tulevat tai kenen ottamia ne ovat. Kussakin maassa esiraati käy läpi kaikki kilpiluun lähetetyt kuvat. Kuvien aiheiden tuli liittyä merenkulkuun ja merimiehen työhön. Lopullinen raati vaihtuu joka vuosi, joten sijoitukset voivat herättää keskustelua. Tanskalaistuomarit Christensen ja Asmunssen ilmoittivat heti siirtäneensä sivuun luontokuviksi luokittelemansa otokset. Merimiespalvelulaitosten henkilöt eivät voi vaikuttaa tuomioihin, mutta toisaalta vuosia mukana olleilla henkilöillä olisi näkemystä. Sirpa Kittilä Mepasta ja Torbjörn Dalnäs Ruotsin Merimiespalvelusta ovat olleet mukana alusta asti. Tästä aina keskustellaan silloin tällöin. Arvostelujärjestelmässä on se hyvä puoli, että kukaan ei voi suosia kotimaansa kuvia, Sirpa Kitilä toteaa. PK 4 Vapaavahti Frivakt 1 / 2011

5 Segern i nordiska fototävlingen gick till Sverige Rekordantal lysande bilder Teijo Jähi Glädjande många bilder från Finland hade tagits av personer som deltog första gången. Från M/S Sabina hade rentav fyra olika sjöfarare skickat in sina bilder. Av finländarna var det bara Santtu Lunkka som lyckades komma med i finalen. I den finländska juryn satt veteranerna Olavi Vartiainen och Heikki Nilanen som domare. Båda var mycket nöjda med bildernas nivå. Det är förargligt att vi måste gallra bort en massa fina bilder från den nordiska finalen, säger Vartiainen, som i tiderna fungerade som lärare på SSB:s kurser. Bland de 170 tävlingsbilderna fanns det i år inte med en enda bild tagen med filmkamera. Året förut fanns några ännu med. Å andra sidan fanns det inte heller många bilder tagna med mobiltelefonkamera. Sjömännen har skaffat digitala systemkameror av hög kvalitet. Bilderna tagna med mobiltelefon gallras bort i sluttävlingen, om de inte lyckats fånga något mycket speciellt lyckat motiv, menar Heikki Nilanen. I den finländska tävlingen deltog 23 sjöfarare. Den bästa bilden av ett imponerande nattligt åskväder hade tagits av Daniel Friman som seglar på Birka Cargo. Finalen i Köpenhamn I den nordiska fototävlingen deltog sjöfarande från Danmark, Sverige, Norge, Island och Finland. Till tävlingen skickades sammanlagt 1101 bilder. Antalet deltagare ökade i alla länder utom i Sverige, som hade bara fem deltagare med. Månne informationen har krånglat; Utkik upphörde senaste år att utkomma som en självständig tidning. Trots det gick tre placeringar till Sverige, både segern och fjärde och femte plats. Alla var tagna av samma fotograf, kockstuerten Jörgen Språng från tankern Bit Okland. Jörgen har lyckats tidigare i den nordiska fototävlingen och man har ofta sett hans bilder i sjöfartsbranschens tidningar och i webbplatser. De danska domarna, fotografen Laura Christensen och museiintendenten Benjamin Asmussen blev förtjusta i Jörgens bild redan under den första uttagningsrundan. Den affischliknande och förenklade bilden, som ändå innehåller många detaljer och kontraster, övertygade de båda domarna. Domarna tilltalades också av Daniel Möllerströms bild av en flygfisk, den kom på andra plats. En enkel, grafisk form, fiskens böljande rörelse, skiftningarna i blått och vitt, lyfte bilden till en egen klass, sade Asmussen beundrande. Daniel Möllerström är en svensk som deltagit i Norges tävling. Det var egentligen bara norska kaptenen Rudy Sandanger från m/t Torill Knutsen som i den vinnande femklövern inte kom från Sverige. Sjömansservicebyråernas funktionärer kan inte påverka resultatet Finalens jury vet inte varifrån bilderna kommer eller vem som tagit dem. I varje land har den nationella juryn gått igenom alla bilder som skickats till tävlingen. Motiven skall ha anknytning till sjöfart och sjömannens arbete. Finalens jury byts varje år, så placeringarna kan väcka diskussion. De danska domarna Christensen och Asmussen meddelade genast att de lagt åt sidan de bilder som de klassificerat som naturbilder. Sjömansservicebyråernas funktionärer kan inte inverka på utgången, men å andra sidan kan personer som varit med många år framföra synpunkter. Sirpa Kittilä från SSB och Torbjörn Dalnäs från svenska sjömansservicen har varit med ända från början. Vi diskuterar om det här ibland. Uttagningssystemet har den fördelen att ingen kan favorisera bilder från det egna landet, konstaterar Sirpa Kittilä. 1 / 2011 Frivakt Vapaavahti 5

6 Voittokuvan ottanut Jörgen Språng on menestynyt aikaisemminkin Daniel Möllerström Rudy Sandanger Daniel Friman 6 Vapaavahti Frivakt 1 / 2011

7 Elisa Pihkala Anne-Marie Takalo Harri Manninen 1 / 2011 Frivakt Vapaavahti 7

8 Valokuvia laivoilta ja luonnosta Aktiiviharrastaja Vappu Klemetin kuvat menestyvät Mepan kisoissa Finnlinesillä purserina työskentelevä Vappu on osallistunut vuosien ajan merenkulkijoiden valokuvakilpailuihin. Useimmiten hänen kuvansa yltävät myös Pohjoismaiseen finaaliin. Näin kävi myös tänä vuonna, joskaan suomalaismenestystä ei tullut. Loppukilpailuun eteni Vapun ottama kuva Sininen jää. Se herätti suomalaistuomariston huomion ja runsaasti spekulointia, miten kuva oli otettu. Vappu itse ei pitänyt otosta täysin onnistuneena. Tilanteen tunnelma ei ihan välittynyt. Jouduin myös hieman rajaamaan kuvaa, ennen kuin lähetin sen Mepaan, Vappu muistelee. Hänelle tuli kiire hakea kamera, kun huomasi messin ikkunasta erikoisen näköisen jään. Oli jo aika hämärää ja piti käyttää isoa aukkoa ja siksi oli vaikea saada kuvista teräviä koska laiva liikkui eikä voinut tukea edes kaiteeseen kun moottorin tärinä tuntui voimakkaasti, Vappu selvittää. Hän on ollut tekemisissä kameroiden ja valokuvauksen kanssa jo kymmenvuotiaasta lähtien. Vapun isä piti valokuvauskerhoa. Kamerat, diakuvat, mustavalkokuvien kehitys ja muut alan asiat tulivat tutuiksi. Harrastus oli välillä vähän taustalla, mutta syttyi uudelleen. Kun digitaalikamerat alkoivat yleistyä, aloin jälleen kiinnostua kuvaamisesta, Vappu kertoo. Hän hankki ensin kiinteäobjektiivisen digitaalikameran, mutta siirtyi pian järjestelmäkameroihin. Vapun ensimmäinen digijärkkäri oli Canon 350 D, joka on yksi kaikkien aikojen suosituimmista digikameramalleista. Monien mielestä juuri tämä kohtuuhintainen järjestelmäkamera mullisti digitaalisen valokuvauksen kehityksen. Vappu Klemetin takana olevan taulun on maalannut Lis-Britt Merimaa. Se on omistettu noin vuosi sitten kuolleelle Nordlinkin tiskarille Amha Zelekelle 8 Vapaavahti Frivakt 1 / 2011

9 Myös merenkulkijoiden Pohjoismaiseen valokuvakilpailuun on lähetetty paljon Canon 350 D-kameralla otettuja kuvia. Lisäoppia kameraseuralta Riihimäellä asuva Vappu kuuluu paikkakunnalla toimivaan Kamerakerho 50 Ry -yhdistykseen. Aktiivinen jäsenistö vaihtaa kokemuksia ja osallistuu yhdistyksen koulutuksiin. Kameroita myös kierrätetään, kun aina joku haluaa vaihtaa viimeisimpiin malleihin. Kerhon piirissä on hyvä päivittää kalustoa. Vaihdoin Canonin 40D -kameran uudempaan, 50D-malliin. Vanha kamera palvelee nyt pojan perheessä, Vappu toteaa. Vuosien varrella hänelle on kertynyt myös objektiiveja; pitkiä zoom -linssejä sekä kiinteällä polttovälillä olevat 50 ja 24-milliset. Kamerakerhossa saa vinkkejä ja koulutusta myös kuvankäsittelyyn. Kuvien parantelu tietokoneella on lisääntynyt digikuvien myötä. Vappu Klemetti käyttää jo tottuneesti Photoshoppia. Tietokone on välttämätön digitaalikuvien kanssa työskennellessä. Kuvat pitää arkistoida, niitä pitää parannella ja usein tiedostokokoa on muutettava, Vappu luettelee. Hän ottaa valokuvia raw -muodossa ja omilla säädöillä. Näin kuvauksesta saa irti enemmän kuin automatiikalla toimittaessa. Kerholaiset järjestävät pari kuvausretkeä vuodessa ja kokoontuvat kerran kuukaudessa. Tapaamisissa käydään läpi jäsenten kuvia ja kokemuksia. Viime vuonna kerho järjesti Riihimäen kirjastolla 60-vuotisjuhlanäyttelyn, jossa myös Vapun kuvia oli esillä. Perhosta pitkälle merimiesuralle Vappu Klemetti kuvaa enimmäkseen luontoa ja paikallaan olevia kohteita. Kamera on aina laivassa mukana, mutta nykyisellä linjalla on vaikea saada hyviä meriaiheisia kuvia. Ms Nordlink on Saksan päässä yöllä, ja Vuosaaressa on maissa käynti hankalaa, Vappu harmittelee. Merimiesuran alkuaikoina harrastus oli osittain hyllyllä, vaikka kuvauskohteita olisi löytynyt yllin kyllin. Vappu Klemetti lähti vuonna 1981 ms Finlandiaan tuttujen mukana ravintola Perhosta. Työskentelin Siljalla ja aluksi Finnlinesillakin enimmäkseen baarissa, Vappu muistelee. Hän on seilannut ennen nykyistä alusta muun muassa Finnparterilla, Finnsailorilla ja Finnfellowilla. Purserina toimivalla Vapulla on myös toinen harrastus, moottoripyörät. Ensimmäiseksi kaksipyöräiseksi hän hankki Honda CBR 600:sen. Tuolloin Vappu seilasi Finnfellowissa ja moottoripyöräilyä harrastavalla Jyrki Stenmanilla oli osuutta asiaan. Silloin förstinä seilannut lupasi kuskata Vappua moottoripyöräliikkeisiin omalla prätkällään. Jyrki ajoi varsin vauhdikkaasti. Päätin kolmannessa liikkeessä ostaa oman pyörän, ettei tarvitsisi mennä Jyrkin kyytiin pelkäämään, Vappu naurahtaa. Moottoripyöräily alkoi Vapun nykyinen pyörä on Suzuki 600 Bandit, mutta ajaminen on viime aikoina jäänyt vähemmälle. Toivottavasti kuvaaminen jatkuu aktiivisena ja saamme katsella Vapun hienoja kuvia, joista jokunen on päätynyt Vapaavahdin kanteenkin. teksti: Pekka Karppanen kuvat: Vappu Klemetti ja Pekka Karppanen 1 / 2011 Frivakt Vapaavahti 9

10 Foton av båtar och natur Aktiva amatörfotografen Vappu Klemetti har framgång i SSB:s tävlingar Vappu jobbar som purser hos Finnlines och har under årens lopp deltagit i fototävlingen för sjöfarare. Oftast har hennes bilder tagits med också i den nordiska finalen. Så gick det också i år, även om de finländska bilderna inte hade stor framgång. Till finalen gick Vappu med sin bild Blå is. Den gjorde intryck på den finländska juryn, som spekulerade livligt om hur bilden var tagen. Vappu var själv inte helt nöjd med bilden. Situationens stämning förmedlas inte helt. Jag var också tvungen att beskära bilden litet innan jag skickade in den till SSB, minns Vappu. Hon fick bråttom med att söka fram kameran, när hon från mässens ventil såg ett märkligt istäcke. Det började redan skymma och jag måste använda stor bländaröppning. Därför var det svårt att få god bildskärpa, fartyget var i rörelse och jag kunde inte ens luta mig mot relingen då vibrationen från maskinerna var så kraftig, berättar Vappu. Hon har sysslat med kameror och fotografering redan sedan hon var tio år. Vappus far ledde en fotoklubb. Kameror, diabilder, framkallning av svartvita bilder och annat inom branschen blev bekanta för henne. Hobbyn låg på hyllan en tid, men intresset vaknade igen. Då digitalkamerorna blev vanligare, började jag igen intresserar mig för att fotografera, berättar Vappu. Hon skaffade först en digitalkamera med fast objektiv, men övergick snart till systemkameror. Vappus första systemkamera var en Canon 350 D, en av de mest populära modellerna av digitalkameror genom tiderna. Många anser att just den här systemkameran med sitt rimliga pris resulterade i en omvälvning i den digitala fotograferingens utveckling. Till sjöfararnas nordiska fototävling har man skickat många bilder tagna just med en Canon 350 D. 10 Vapaavahti Frivakt 1 / 2011

11 Mera lärdomar i fotoklubben Vappu, som bor i Riihimäki, hör till den lokala fotoklubben Kamerakerho 50 ry. En aktiv medlemskår utbyter erfarenheter och deltar i föreningens utbildning. Kamerorna cirkulerar också, det finns alltid någon som vill byta till den senaste modellen. Det går bra att uppdatera utrustningen i klubben. Jag bytte Canon 40D-kameran till en nyare, modellen 50D. Den gamla kameran används nu av sonens familj, konstaterar Vappu. Under årens lopp har hon samlat på sig också objektiv: långa zoomobjektiv och objektiv med fast brännvidd om 50 och 24 mm. I fotoklubben får man tips och utbildning också i bildhantering. Retuschering av bilder med hjälp av datorer har också ökat i takt med digitalbilderna. Vappu Klemetti använder redan Photoshop rutinerat. Datorn är oumbärlig för den som arbetar med digitala bilder. Bilderna skall arkiveras, de behöver retuscheras och ofta behöver man ändra filens format, räknar Vappu upp. Hon tar foton i raw-format med egna inställningar. Man får då mera ut av fotograferingen än vid användning av automatik. Klubbmedlemmarna arrangerar ett par fotograferingsutflykter per år, och har möten en gång i månaden. Vid träffarna går man igenom medlemmarnas bilder och erfarenheter. Senaste år ordande man en 60-årsutställning på biblioteket i Riihimäki, Vappus bilder var med också där. En lång sjömansbana startade från Perho Vappu Klemetti fotograferar mest natur och föremål som hålls stilla. Kameran är alltid med ombord, men på den nuvarande linjen är det svårt att få bra bilder med maritima motiv. Då M/S Nordlink är i Tyskland är det natt, och i Nordsjö är det svårt att gå iland, säger Vappu förargad. I början av banan till sjöss låg hobbyn delvis på hyllan, trots att det skulle ha funnits mycket att avbilda. Året var 1981 då Vappu Klemetti, tillsammans med några bekanta lämnade restaurang Perho och gick till sjöss på M/S Finlandia Jag jobbade hos Silja och i början också hos Finnlines, mest i baren, minns Vappu. Före den nuvarande båten har hon bland annat seglat med Finnpartner, Finnsailor och Finnfellow. Vappu har också en annan hobby; motorcyklar. Som sin första tvåhjuling skaffade hon en Honda CBR 600. På den tiden seglade Vappu på Finnfellow, och Jyrki Stenman, som ägnar sig åt hobbyn, hade andel i saken. Han seglade då som förstestyrman och hade lovat skjutsa Vappu till motorcykelaffärer på sitt eget fordon. Jyrki körde ganska häftigt. I den tredje affären beslöt jag köpa en egen, för att slippa sitta rädd på Jyrkis bönpall, skrattar Vappu. Motorcyklingen började år Vappus nuvarande modell är en Suzuki 600 Bandit, men den senaste tiden har hon inte kört den så mycket. Vi hoppas att fotograferingen fortsätter aktivt och att vi får se mera av Vappus fina bilder, någon av dem har fått pryda Frivakts pärm. text: Pekka Karppanen bilder: Vappu Klemetti och Pekka Karppanen 1 / 2011 Frivakt Vapaavahti 11

12 Hei me lennetään joulupäivä klo pos N 60 astetta 52min W 049 astetta 42min Ilma-alus kuin karamelli, kohta se lykkää fillarit ulos ja landaa. Kuva Jukka Ringman. Suoraan edessä nousee Grönlannin aurinko, se on suuri keltainen häikäisevä appeisiini joka juuri ja juuri jaksaa nousta horisontin yläpuolelle alkaakseen pian painua takaisin. Meneekö se nukkumaan vai joulunviettoon? Tuskin, kuvittelisin että juuri näinä aikoina jossain Cobacabanalla on porukkaa paljon rannalla, siellä se aurinko on. Joka tapauksessa täälläkin on jo päivä alkanut pidentyä ja olemme aivan Grönlannin eteläkärjessä emmekä todellakaan Nuukissa viettämässä joulua kuten jossain Kotkassa ilmestyneessä lehdessä aatonaattona luki. Olemme matkalla Narsarsuaqiin joka on Nuukista noin 400 mailia ja 2 vrk ajomatkan päässä. Jouluaattoa vietimme melkoisessa merenkäynnissä tästä positiosta noin 20 tuntia taaksepäin. Nyt on kaunis keli, ulkolämpötila jotakuinkin +-0 ja täysin sininen taivas sekä tuo aurinko tuolla ulkona, onko se ainoa piristys täällä on. Suomessa tällä hetkellä kovat pakkaset, oikea talvi ja murtajat liikkeellä. Niin monia jouluja murtajilla viettäneenä jo vuodesta 1972, muistan lämmöllä. Lähes aina laiva ajettiin johonkin poteroon koska liikenne oli hiljaista, emäntä oli päälliköltä kysynyt josko voidaan laittaa jouluateria niin että ei ole lounasta normaaliin aikaan vaan joulupuuro ja sekahedelmäkeitto klo ja sitten varsinainen joulukattaus joskus Päällikkö ja osa päällystöä tuli alas miehistömessiin ja koko laivaväki kuunteli päällikön puheen ja sitten kohotettiin glögimukit ja toivotettiin kaikille hyvää joulua ja olen varma että kaikilla oli jonkinasteinen joulumieli. Täältä sellainen kulttuuri on täysin kadonnut vaikka taloushenkilöstö kuinka yrittäisi laittaa messiä siistiksi ja täydellistä joulukattausta vaikka 18 tuntia vielä taaksepäin oli tämä porukka laskussa Nuukkiin pienessä tutisevassa Dash 7 koneessa eikä kukaan lomalle lähteneistä ollut voinut mitään esivalmistella kun ei ollut tavaraa mistä esivalmistella. Aikanaan kun offshorekulttuuri suomessa alkoi sanoi eräs konttorin palkkatäti legendaariset sanat: No kun te saatte lentääkin niin paljon. Siitä tulikin mieleeni että annan tämän matkakertomuksen nimeksi; hei me lennetään ja olkoon tämä sen kertomuksen 1. tuotantokausi, sellainenkin sanonta mediassa on näinä aikoina väistämättä kohdattava päivittäin. Fennican miehistönvaihto Nuuk Grönlanti Eli palataan ajassa muutama päivä taaksepäin tiistaina Porin kentällä check innissä virkailija hymyili minulle kauniisti ja sanoi että olen ainoa matkustaja Porista Hesaan, hymyilin takaisin ja ajattelin että kiva kun näillä pienillä paikkakunnilla on aina niin kivaa porukkaa palvelualalla. Ketään muita ei kylläkään aulassa näkynyt, menin turvan läpi jossa kaksi komeaa bodaria läpivalaisi laukkuni. Istuin lähtöaulassa Satakunnan Kansaa lukien ja turvapojat siinä käyskenteli. Kysyin että eikö aivan oikeasti tule ketään muuta, ei tule. Huh huh tästä tulee kyllä turhan iso hiilarijalanjälki per istuin tokaisin ja pojilla oli hauskaa. Tiesin että juuri laskuun tullut ATR lähtee joka tapauksessa Hesaan takaisin koska sieltä on vielä yksi yölento tänne Poriin eli Rauman lentoasemalle. Matkustamohenkilökunta eli yksi lentoemäntä valmistautui safetydemoon ja vihjaisin hänelle että osaako hän kuuluttaa sen yksikkönä eli arvoisa matkustaja vaikka en nyt 12 Vapaavahti Frivakt 1 / 2011

13 välttämättä mikään arvoisa olekaan. Selostus tuli tallenteelta monikkomuodossa, jolle hän ei voinut mitään. Hymyili kauniisti kun näytti matkustamolle turvavyön toimintaa. En viitsinyt nolata itsenäni ja sanoa: Tyttö tyttö älä vaivaa itseäsi, olen kuule sellaiset kurssit käynyt ulkomailla että ei ole tosikaan ja jopa Holger Pitkäsen pelastuskurssit. Ohjaamoon teki mieli pyytää koko lennon ajaksi mutta en siihenkään pystynyt pahus. ATR - kippari väänsi puikot pohjaan ja kone nousi kuin sudenkorento nurmelta ja pian olin hotelli Pilotissa Vantaalla jossa siis ensimmäinen yö. Totesin hotellin pihalla että pääkaupunkiseudulla oli lunta tosiaankin kauniin paljon lähes niin paljon että kriisikokouksia ehkä jo harkittiin, valtakunnan pääuutiset olivat lähiaikoina olleet hyvin yksipuolisesti Hesan seudun lumitilanne. Matka Grönlantiin oli taas alkanut. Seuraava päivä keskiviikko, jätimme joulukiireisen Suomen taakse ja kiisimme kohti Kööpenhaminaa josta Junnukin aikanaan lauloi että se ei olisi kuin ennen. Ei ollutkaan koska joka kuukausi sen kautta lenteli entisen merenkulkuhallituksen porukkaa Grönlantiin öljybisneksiä hoitelemaan. Paikka nr H28,,,hmmm olis nyt käytäväpaikka, voisi kivasti aina nousta venyttelemään reisiä ja pohkeita tuumasin kun taapersin käsimatkatavaralaukkua perässäni vetäen putkea pitkin Air Greenlandin Airbuss 340 koneeseen, ferrarinpunaiseen tuubiin jotka oli meille tämän vuoden aikana tulleet tutuiksi. Tällä kertaa matkustamohenkilökunta tai digitaalinen tallenne saattoi kutsua meitä monikossa, koneeseen pakkautuu lähes joka kerta maksimimäärä matkustajia. Tyylikäs nousu ja niin jäi Tanskanmaa taakse ja liki 5tunnin lento oli edessä. mitähän tänään lämpimäksi ruoaksi tuumasin kun yritin tuhertaa hesarini kanssa. Edessä olevan istuimen selkänojassa olevasta monitorista seurasin symbolin etenemistä ja etenkin juuri laskeutumislähestymisen aikana jaksan seurata korkeuksia, nopeuksia ja ilman lämpötilaa. Alkuperäisellä Grönlannin kielellä kun kuulutetaan laskeutumisvalmistelujen alkaneen ja että sikaosastossakin pitäisi kiinnittää ittensä jakkaraan, se on aina yhtä huvittavaa. Grönlannin kieli on hauskan kuuloista, aivan kun arabi puhuisi Raumaa kännissä kuuma peruna suussa. Äksön dei Fennica arktisessa auringonlaskussa puolipilvisellä säällä jossain kaukana kotivesiltä. kentän ylle voimakkaita pyörteitä ja joitakin syöksyvirtauksen kaltaisia puuskia. Kone alkoi heittelehtiä jossain 300 metrissä, nopeus noin 260km/h liikehdintä jatkui ja voimistui, kiristin turvavyötä ikään kuin itseäni rauhoittaakseni. Vierelläni istui Kagerlussuaqissa asuva noin 30v nuorimies joka oli tulossa Tanskasta 2kk matkalta, oli ollut enollaan kuukauden duunissa ja toisen kuukauden lomaillut. Häntä odotti alhaalla vaimo 11kk ikäisen vauvan kanssa. Nopeus 240km/h ja korkeus 160m ja vaapunta oli jo mielestäni dramaattista. Vierustoverini läjäytti otsaansa kämmenellään ja huokaisi pettyneenä: Iceland here we come.. En tuolloin osannut kuvitella että 3h kuluttua olisimme Reykjavikissa hotellin respassa jonottamassa huonetta. 126m ja 230km/h, ajattelin sakkausta, ajattelin että kuka soittaa omaisilleni, mitä isäni sanoisi kun on jo kolme poikaansa hautaan laskenut. Olin ikään kuin sotamies Brian jota Tom Hanksin joukkue lähti etsimään ranskasta kun tältä oli kolme veljeä kuollut taisteluissa natsimiehittäjiä vastaan Ohjaamossa koneen kippari tekee yleensä nopeita ratkaisuja paineenkin alla. Hudson jokeen tyylikkäästi laskeutunut Chesley Sullenberg mm joutui tuolloin tekemään nopeita päätöksiä. Nyt meidän kippari veti pikaisen take offin ja jättimäinen punainen tuubi ampaisi ylös ja pian korppikotkan lailla kaartelimme Kangerin yllä odottaen laskeutumislupaa ja turbulenssitietoja. Vierustoverini sanoi että näin kävi hänelle 4 vuotta sitten ja silloin he lensivät Jäävuoria voi olla monta sorttia, jokainen voi kuvitella miten vaarallista on mennä alle 100m lähemmäs tätä monumenttia. Kangerlussuagin lentokenttä sijaitsee pitkän Söndre Strömfjord - vuonon perällä, ja tämä on Grönlannin ainoa isompi kenttä jonne voi laskeutua mannertenväliset lennon, entinen Naton lentotukikohta joltain kylmän sodan aikakaudelta. Vuono lienee ympäri vuoden sula vaikka sen perällä olevassa Kangerlussuagissa olimme jo aiemmin marraskuussa kokeneet liki 20 asteen pakkasia. Tuuli mereltä ja se oli omiaan aiheuttamaan 1 / 2011 Frivakt Vapaavahti 13

14 Keflavikiin Islantiin. Hän myös kertoi että tähän vuodenaikaan ehkä joka laskeutumisyritys johtaa Islannin risteilylle. 30 minuutin kuluttua kapteeni Hujanen kuuluttaa ystävällisesti niin kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan että tässä sitä nyt sitten ollaan matkalla Islantiin. No itse asiassa ei siinä mitään ollutkaan tapahtunut, paitsi joidenkin joulu meni totaalisesti pilalle. Jouluhan on lasten juhla - tuumailin. Laskeuduttiin lumisateiseen noin -1 asteiselle Keflavikin kansainväliselle lentokentälle kuin pumpulipilveen ja kansa taputti kun aikanaan keihäsmatkoilla joilla yhdelläkään en koskaan ollut mukana. Aiemmin eräs työtoverini oli jossain kahvipöytäkeskustelussa kertonut inhoavansa sitä kun ihmiset taputtaa koneen landattua. Se oli hänen mielestään epäluottamuslause ohjaamohenkilökunnalle että koko ajan olisi pelätty heidän olevan puutteellisia ammattitaidon suhteen ja sitten kun ei epäonnistukaan niin annetaan taputukset kuin koiralle. Sitten alkoi bussiralli Keflavikista Reykjavikiin jossa yhden hotellin aulaan koko porukka kaikkine matkatavaroine. Kamala hässäkkä, huokailin että onko ihmisen tosiaan pakko ajaa itsensä tällaiseen ahdinkoon vaivaisen 2000:- kuukausikorvauksen takia. Olisi monia valtion yhtiöitä ja liikelaitoksia joissa tällaiseen korvaukseen pääsisi huomattavasti helpommin, ei muuta kun koulunpenkille tai kansanedustajaksi ja yhden kauden jälkeen veikkaukseen johtajaksi siellä ei tarvis haista hielle eikä olla väsynyt. Soitin kollegalleni laivalle että näin kävi ja että heidän jouluksi kotiinlähtö ei välttämättä ole niin varmaa kun mitä olisi odottanut. Näin lähelle joulua järjestetty vaihto on työnantajan puolelta täyttä harkitsemattomuutta. Siinä tahtoo vääjäämättä tulla sellainen epäilevä suhtautuminen kaikenlaisiin kirjoituksiin hyvän työympäristön ja henkilöstön hyvinvoinnin visioista, missioista ja fantasioista. No hotellin ravintolassa oli hieno seisova pöytä mahdollisesti joitain potentiaalisia asiakkaita varten joita hotelli oli ehkä odottanut tulevaksi tai sitten ei. Tämä meidän lauma hotkaisi nämä pöydät tyhjiksi alta 30 minuutissa ja hotelli varmaan sai lähettää lentoyhtiölle kivan laskun ja pöydästä tuli kassavirtaa kivasti. Hotellin johtokunta varmaan tarkkailee toiveikkaasti Grönlannin sääkarttoja sillä Islanti jos joku tarvitsisi bruttokansantuotetta kun 0.5L cokispullokin maksaa 360 kruunua. Angolassa eurolla sai aikanaan noin 1000:- paikallista ränkylää, Islannista sentään vielä 140:- Keflavikin kansainvälinen terminaali lienee rakennettu rahalla joka ei ollut kenenkään. Toivottavasti emme koskaan joudu Islannin velkoja maksamaan. Arabiemiirikunnassa voi olla prameampia lentoasemia olen äimänä. Puuhamaa on hauska paikka Puuhamaa on iloinen torstai klo 1050 boarding Keflavikissa, uudelleen Airbusiin ja nokka kohti Kangerlussuaqia jonne lasku onnistui nyt täydellisesti ja kansa huusi kun Lukon pelissä jossa Kärpät hakattiin kaksinolla. Kirjoittaja korostaa että ei ole koskaan yhdessäkään jäkismatsissa ollut yleisönä, pelaajana kyllä. Sitten alkoi uusi tietämättömyyden kausi ja laivalla kotiin lähtijöiden pinnoja kiristettiin koska ei kenelläkään ollut mitään tietoa jatkolennoista laivalle ja sieltä jouluksi kotiin. Tuli mieleen Finnairin mainos jossa poro käyskentelee kuutamon sinisessä lumimetsässä ja tähti taivaalla kiitää ja muuttuu sinivalkoisiksi siiviksi, olin liikuttunut lähes. Kangerlussuagin terminaalissa matkanjohtajan roolin otti försti josta kauniin kiitoksen uskallan tässä lausua kaikkien matkaajien suulla. Porukka jakautui kahteen ja ensimmäisellä porukalla oli jatkolento muutaman tunnin kuluttua jonka aika ainakin kerran muuttui. Lojuimme täpötäydessä terminaalissa jossa jotkut ruokailikin kenelle ruoka nyt maistui. Mietin tovin mitä tuli sanottua kun ennen vaihtopäivää tuttavilleni kerroin lähteväni taas tänne. Jotkut kyselivät että lennämmekö näiden tukkoisten kenttien, Lontoo, Frankfurt, Pariisin kautta joissa tuhannet ihmiset hikisinä ja tuskaisina pohtii jouluaan. Tohkeissani sanoin että Tanska on pohjoismaa ja heillä on aurauskalustot kunnossa. Sitten tulikin tällainen tukos joskin varsin pieni, mehän olimme matkalla laivalle eli työvuoro oli päällänsä ja olen sen aina kokenut positiivisemmaksi aikajaksoksi koska siihen sisältyy aina positiivista odotusta pääsystä kotiin. Loma taas on kamalaa kun miettii että kohta taas pitää lähteä. Usein mietin että miten olisi mukava lähteä töihin jokin muukin motiivina kuin vain tilipäivä. Jatkolentoa odotellen ihailin kanadalaisia punaisia Air Greenlannin Dash 7 ja 8 koneita jotka tosiaankin on tehty koviin olosuhteisiin. Mielestäni ne on ilmojen 800cc mönkijöitä ohjaustehostimilla, joilla voi laskeutua vaikka maauimalan hyppytornin ylimmälle 14 Vapaavahti Frivakt 1 / 2011

15 Arktisen ilmailun osaamista, oikea ilmojen mönkkäri made in Kanada. Kirjoittaja päässyt kuvaan. Kuva Arttu Piispa. tasolle. Näihin koneisiin pakkautui ihmisiä, ne rullailivat kiitoradalle ja pian kone nousi utuiselle taivaalle taustallaan komea mustavalkokirjava vuorenrinne. Päämäärinään Ilullisat Aasiaat, Maniitsoq, Paamiut, hauskoja paikannimiä jotka on muutama vuosi sitten palautettu alkuperäiselle kielelle joskin kartassa paikkojen nimet on myös tanskaksi pienemmällä präntillä. Vuosi takaisin en olisi tiennyt jos Trivial Pursuitia pelatessa olisi tullut kysymys: minkä maan pakkakuntia nämä ovat. Olisin voinut kuvitella että ne ovat kaukaa Pohjois- Kanadasta jossa olimme vuonna 2007, siellä oli hauskin paikkakunnan nimi missä olen ollut Tuktuyaktuk, katso vikipediasta tämäkin paikka jossa mielestäni ei ole mitään. Tulee lähinnä mieleen näistä joidenkin mielestä eksoottisista paikoista tuntemattomasta sotilaasta eräs lause: Jeesus kuinka tuolla voi ihminen olla. Meidän lento: Air Geenland 23DEC10 GL 555 Depart Kangerlussuaq 1325 Arrive Nuuk 1415 Maisema on tavallaan silmiä hivelevä ja toisaalta kammottava, tuonne kun poliittisesti eri mieltä oleva ihminen viedään kopterilla ja jätetään miettimään, 10 tunnin kuluttua tullaan kysymään että: NO niin varmasti on nöyrää poikaa jos ei jääkarhut ole siihen mennessä popsineet poskeensa. Lähestyminen Nuukiin oli aika ryskytystä, istuin aivan edessä ja vieressäni paikallista väkeä oleva n 15v poika, joka oli aika peloissaan tästä tutinasta, hymyilin pojalle ja sanoin selvällä suomen kielellä: Puuhamaa on hauska paikka puuhamaa on iloinen poika vilkaisi minua hölmistynyt hymynhäivä kasvoillaan, lienee kertonut joulutarinaa pikkuveljilleen: Koneessa oli joku hullu suomalainen joka hoki jotain outoa lorua varmaan pelkäsi kamalasti. Niin pelkäsikin, viimeinen minuutti oli sen verran kovaa vatkaamista että aivan oikeasti me jotka emme täällä lentele jatkuvasti vuodesta toiseen emmekä ole tottuneet lämpimän meriveden tuomaan turbulenssiin joka nostaa kallionreunoja ylös kosteaa ilmaa ja heittelee konetta kun motocross pyörää - meistä joku saattoi pelätä aivan oikeasti. Lentäjät hytissä varmaan hyräilivät joululaulua ohjaimia sompaillen ehkä toisiltaan kysyen, että onko teillä tänä jouluna kalkkunaa tai kinkkua. Laivalla tapasin kollegani ja vaihdoimme tietoja. Ilmapiiri oli melko apea koska lomalle lähtijät olivat myrskyisessä Nuukissa ilman minkäänlaista tietoa lennosta kotiin ja jouluateria kotona noin 20 tunnin kuluttua. Yhtiö oli tilannut charter-koneen Suomesta hakemaan porukkaa, kone olisi 18 -paikkainen joten oli jouduttu arpomaan ketkä jää kyydistä, itse arpajaisten onnetar oli saanut kohtalon arvan eli jäävien joukkoon jotka sitten joutuisivat olemaan Nuukissa noin 4 vrk ennen kun arki palaa joulun jälkeen. Tunsin outoa tunnekuohua ja jopa vihaa sitä kohtaloa kohtaan joka oli näillä jääneeksi tuomituilla. Asiat olisi voitu järjestää toisinkin jos tahtoa löytyisi ja kenttäväkeä kuultaisiin. Jälkilennon porukka saapui myös laivalle ja eräs työtoveri päästi sellaisen messun messissä että ei olla moista kuultu. Lentokone oli hänen kertoman mukaan tehnyt 4-5 metrin pudotuksia ja hän oli ollut varma että mereen mennään ja nyt kuollaan kaikki. Kukaan ei kuollut ja aika kultaa muistot, näistä kertoillaan vielä lastenlapsille jänniä tarinoita mutta naapureille ja tuttaville ei kannata kertoa. Näissä hommissa on niin paljon sellaista jota ei yksinkertaisesti kannata kertoa sillä tarinat menee korvattomille seinille. Kesällä kun menin ensimmäisen kerran täältä Grönlannista lomalle, tuli siskoni mies käymään. Aikamme juteltuamme hän kysyi normaalit kysymykset, koska olen tullut ja koska takaisin ja sitten sen että missä laiva on ja mitä ollaan tekemässä. No puolihuolimattomasti vastasin siinä kahvisuodattimeen Juhla-Moccaa annostellessani että ollaan Grönlannissa jäävuoria hinaamassa. HÄ - mitä eiko mää kysyi et misä te olet ja mitä te teet Sanoin uudelleen että jäävuoria hinaamassa Grönlannissa, en oikein osannut tajuta että eihän sellainen vastaus nyt kuullosta kovin järkevältä selvin päin sanottuna ja kuultuna. Sitten kun tungin muistitikun PS3:een ja näytin muutaman kuvan operoinnista ja kuvia Aasiaatista niin hän uskoi ja nauroi: kaikkea sitä kans on. Aikani kerrottua että miksi jäävuoria pitää hinailla, niin hän ymmärsi ja piti toimiamme kovin eksoottisina ja minua etuoikeutettuna ihmisenä olla mukana jossain tällaisessa. Parin kahvikupin jälkeen hänen 2.8L polttomoottoriauto kiikutti häntä kotia kohti ja koneen sylinteritilassa paloi öljystä jalostettu diesel. Jos olisin kuullut hänen muminaansa autosta, niin se olisi ollut jotakuinkin: hmmm että jäävuoria hinaamassa, kaikkea kans. Melko pian jälkilennon porukan saapumisen jälkeen lomalle lähtijät olivat majoittuneet Nuukin Siimenshemmettiin ja Fennica suuntasi keulan kohti työkenttää, myrskyävää pimeää räntäsateista merta. Joulurauhaa On joulupäivän iltamyöhä, tulin juuri ns joulusaunasta, eilen en yksinkertaisesti jaksa- 1 / 2011 Frivakt Vapaavahti 15

16 nut työajan jälkeen mennä saunaan, kaaduin suoraan sänkyyn kun tulin hyttiin matkan stressi vei voimat ja joulumielen. Saavumme päämääräämme Tapaninpäivän aamuna, keli oli kaunis koko päivän ja aurinko olikin kauemmin ylhäällä mitä aamulla kirjoitin. Iltapäivän aikana kuuli huhua että lomallelähtijät saivat tilatun charterkoneen ja lukuun ottamatta kahta kotiinlähtijää pääsivät ainakin joulupäiväksi kotiin. Edelleen Nuukissa on kaksi henkilöä ja olen varma että heille tämä joulu jää mieleen ikuisiksi ajoiksi. Hienoa että yhtiö tilasi koneen, hienoa että porukat pääsi lähtemään, olisi voinut käydä huono tuuri että Nuukista ei yksinkertaisesti olisi päässyt Kangerlussuaqiin ja charterkone olisi joutunut tyhjänä lähtemään takaisin Suomeen. Tämä on sitä arktista osaamista ja kun täällä muutama vuosi häärätään niin kaikki tällainen sattunut tuntuu vähäiseltä niistä ketkä täällä kohta enää loppupeleissä viitsii olla kun saman palkan saa paljon vähemmällä stressillä esim perinnemurtajissa. Se kuinka paljon rahaa paloi yhtiöltä tässä hässäkässä, ei kuulu minulle mutta normaalilla vaihdolla joko hyvissä ajoin ennen joulua tai nyt välipäivinä se olisi ollut monen kuukausipalkan verran halvempaa. No tulihan Islantikin sitten nähtyä ja saatiin lentää. Ismo Jokinen Fennica Ps. yksi otsikko on vähän niin kuin Arctian järjestämästä Action Day päivästä kopsattu. Arctiallahan oli syksyllä Action Day jossa laiva- ja konttoriväkeä istutettiin jossain konferenssihallissa ja puhuttiin visioista ja missioista, sitten koko väki lähti Tallinnan-laivalle juomaan viinaa. Titta, vi flyger! Ismo Jokinen och hans kompisar från MSV Fennica fick i julas njuta av flygturism och flygplatsernas service så det förslog. Resan från Raumo till Grönland blev komplicerad och intressant. Ismo startade från Raumos flygplats, d.v.s. Björneborg, med ett ATR 72- plan, som enda passagerare. En gammal sjöbjörn, som gått Holger Pitkänens räddningskurser, tyckte att det kändes litet onödigt att lyssna på säkerhetsinstruktionerna, annars gick resan bra. Den första natten under resan tillbringade Ismo på Hotell Pilot i Vanda. Följande morgon flög Fennicas avlösningsmanskap tillsammans till Köpenhamn. Därifrån fortsatte sjöfararna med Ferraris röda Airbus 340-plan. Under årets lopp har Air Greenlands plan hunnit bli välbekanta för Fennicas besättning. En fem timmars flygresa mot Grönland förestod. En flygplats från det kalla krigets dagar Kangerlussuaq flygplats är belägen längst inne i Søndre Strømfjord. Den här flygplatsen, tidigare Natos flygbas, är den enda större på Grönland. Då vi kom närmare började flygplanet skaka i turbulensen. Resenären i sätet bredvid Ismo Jokinen konstaterade: Iceland here we come! Efter tre timmar förstod Ismo vad han menat. Planet lyckades inte landa, utan flög till Keflavik i Island, därifrån fortsatte man med buss till ett hotell i Reykjavik. Följande morgon gjordes ett nytt försök. Landningen i Kangerlussuaq lyckades perfekt. Man skulle ännu flyga vidare till Nuuk. Avlösningsbesättningen delades upp på två flygturer. Ismo Jokinen lyckades komma med i den första. De Havilland Dash-planet gungade i turbulensen, men landade lyckligt. Ombord mötte Ismo Jokinen gruppen som skulle börja sin ledighet, litet nedstämda i vinterstormens grepp. Ingen visste när flyget hem kunde avgå, och julen stod för dörren. Och rederiet hade beställt ett charterflyg från Finland för att avhämta besättningen. Det hade plats för 18, så alla skulle inte rymmas med. Det senare flygets avlösningsbesättning fick gå ombord och semesterfararna inkvarterades i sjömanshemmet i Nuuk. En del fick åka hem till jul med charterflyget, den andra firade helgen i Nuuk. Ismo Jokinen och hans kompisar kom till Fennica efter en omväxlande resa, och i snöslask styrde Fennica färden mot sitt arbetsfält på det stormande, mörka havet. 16 Vapaavahti Frivakt 1 / 2011

17 Lääkintätaidot haltuun kertauksella Kuinka moni teistä on viimeisen viiden vuoden aikana joutunut elvyttämään? kysyy sairaanhoidon lehtori Ritva Lindell kuudeltatoista merenkulun ammattilaiselta, jotka ovat juuri kerranneet elvytyksen perusteet lääkintähuollon kertauskurssilla Turussa. Yhtään kättä ei nouse. Lindell myöntää, että harvinaistahan se on, että laivalla joutuu elvyttämään, mutta hän muistuttaa, että se on joka tapauksessa hyvä kansalaistaito. Kansipäällystölle suunnatulle lääkintähuollon kertauskurssille tulevilla on korkea motivaatio, vaikka viiden vuoden välein uusittavan kurssin suorittaminen on edellytys pätevyyskirjan uusimiselle. Koen, että kurssilaiset hakevat täältä uusia eväitä. Keskustelun kautta edetessä paljastuu, että monenlaisiin tilanteisiin laivalla törmää. Helmikuun puolimaissa järjestetty kurssi pidettiin perinteisessä Turun merikoulussa, joka nykyisin kantaa nimeä Aboa Mare. Ritva Lindell on vetänyt näitä kursseja jo vuosituhannen alusta alkaen. Aboa Mare järjestää vuosittain muutamia kursseja sekä suomen- että ruotsinkielellä. Lääkintäkurssin opettaja Ritva Lindell havainnollistaa taululla sydämen rytmihäiriötä. Luotsi Mika Joenmaa harjoittelee lääkintätaidon kertauskurssilla tärkeää kansalaistaitoa. Anne-nuken elvytystä seuraa taustalla Kai Pouttu. Intubointia tarvitaan äärimmäisen harvoin. Päällikkö Timo Väänänen harjoittelee taitoa kurssilla. Lasse Lusto ja Pasi Peijonen seuraavat vierestä 1 / 2011 Frivakt Vapaavahti 17

18 pi niin potilaan tutkiminen ja lääkäriohjeen kysyminen kuin sydän- ja verisuonioireet, diabetes, akuutit mahavaivat sekä korva- ja silmävaivat. Laiva-apteekin ja lääkkeiden käytön lisäksi pohditaan myös muun muassa neurologisia oireita ja mielenterveysongelmia. Haavan hoitoa, elvytystä ja kanyylin laittoa harjoitellaan käytännön harjoituksilla. Lindell muistuttaa, ettei kurssin käyneiden ole tarkoitus kyetä tekemään diagnoosia sairauksista, riittää kun pysytään oireissa ja pystytään kuvaamaan niitä ammattilaiselle. Tiivistetty kurssi Yliperämies Mathias Fröberg harjoittelee kanyylin laittoa. Koekaniinina toimii kurssin opettaja Ritva Lindell. Oireiden tunnistaminen On osattava ottaa verenpaine sekä pulssi ja kuvata potilaan tilaa kun konsultoi puhelimen päässä olevaa lääkäriä. Jos ongelmati- Päällikkö Pasi Andersson mittaa omaa verenpainettaan ja toteaa, että mittaus onnistui. lanne tulee, tiedetään mitä infoa potilaasta kerätään ja annetaan lääkärille, tiivistää Lindell kurssin tavoitteen. Eikä haittaa ole siitäkään, että tietää kuinka eri taudit ilmenevät. Kurssilla käydään lä- Tavallisesti viiden päivän mittainen kurssi on nyt tiivistetty kolmeen päivään, mikä tarkoittaa yhden päivistä jatkumista aamusta iltaan. Muutamia tehtäväalueista on siirretty itse opiskeltaviksi. Esimerkiksi synnytykseen liittyvät asiat ovat harvinaisempia rahtipuolella. Ne voi kerrata itsekin. Samalla voi totuttautua tiedon hakuun sairaanhoidon kysymyksissä ylipäätään. Mutta on niitäkin tilanteita, jotka ovat tulleet lähes jokaisen kurssilaisen eteen. Melkein kaikki tälläkin kurssilla ovat tehneet haavojen ompelua. Tälläkin kertaa haavojen ompelua harjoitellaan aidolla pintakudoksella, joskin siansorkalla. Tykkään näistä työelämän kursseista. Tänne tulee terveiset tosielämästä ja sieltä tulee esille myös käytännön ongelmat, joita voidaan pohtia yhdessä. Kertauskursseilla on sen takia aivan oma luonteensa, Lindell kertoo. Opettajakin opiskelee Lindell tietää myös, että eri laivoilla on erilaiset tarpeet ja erilaiset ongelmatilanteet. Yritän joka vuosi myös käydä laivalla ja tavallaan päivittää mitä todellisuudessa tapahtuu. Jos ei ole käynyt laivalla, ei ole aavistustakaan, että konehuoneen hygieenisyys voi olla jollekin toimenpiteelle puutteellinen. Tai, että valaistus on laivassa paikoin niin heikko, ettei jotakin toimenpidettä voi kerta kaikkiaan tehdä. Laivalla on otettu aina hyvin vastaan. Joskus on pyydetty pitämään laivan satamassa ollessa miehistölle pikakurssi jostain tietystä teemasta. Laivaympäristössä, jossa ulkopuolisen avun saanti on joskus vaikeaa jopa mahdotonta, on ensiapu ja lääkintätaitojen hallitseminen varsin tarpeellista. Teksti ja kuvat: Sirpa Sutinen 18 Vapaavahti Frivakt 1 / 2011

19 Repetition av sjukvårdskunnandet Hur många av er har under de senaste fem åren behövt kunna återupplivning? frågar Ritva Lindell, lektor i sjukvård, av de sexton sjöfarare som just repeterar grunderna i återupplivning på en repetitionskurs i sjukvård i Åbo. Inte en enda hand lyfts. Lindell medger att det är sällan man behöver kunna återupplivning ombord, men hon påminner om att det i alla fall är en bra medborgarfärdighet. Repetitionskursen i sjukvård är riktad till däcksbefäl och de som deltar är mycket motiverade, också om det är en förutsättning för förnyandet av behörighetsbrev att man vart femte år repeterar kursen. Jag tror att kursdeltagarna här vill inhämta nya kunskaper. Vid diskussionerna kommer det fram att man ombord stöter på många olika situationer. Kursen hölls i medlet av februari i den gamla sjömansskolan i Åbo som numera heter Aboa Mare. Ritva Lindell har lett de här kurserna redan sedan av början av millenniet. Aboa Mare arrangerar årligen några kurser både på finska och på svenska. Att känna igen symptom Man måste kunna mäta blodtryck och puls och beskriva patientens tillstånd då man konsulterar läkaren per telefon. Om det uppstår problemsituationer skall man veta vilken information man söker för att ge läkaren, komprimerar Lindell målsättningen för kursen. Och inte skadar det heller om man känner symptomen på olika sjukdomar. På kursen går man igenom både hur man undersöker patienten och ber om instruktioner av läkaren och symptomen på hjärt- och kranskärlssjukdomar, diabetes, akuta magbesvär och öron- och ögonbesvär. Utöver användningen av fartygsapoteket och mediciner diskuterar man neurologiska symptom och mentala problem. Man har praktiska övningar i sårvård, återupplivning och kanylering. Lindell påminner om att det inte är me- Kursledaren Ritva Lindell demonstrerar hur man lägger patienten i sidoläge. Lektorn i sjukvård, Ritva Lindell 1 / 2011 Frivakt Vapaavahti 19

20 Intubering är en så krävande åtgärd, att en lekman i praktiken sällan gör den. Veli-Matti Mäkelä, Lasse Lusto och Tiina Saarinen tränar sitt kunnande på kursen. ningen att kursdeltagarna skall lära sig göra diagnos, det räcker att man känner igen symptom och kan beskriva dem för en fackman. Intensivkurs Kursen som vanligen pågått fem dagar är nu komprimerad till tre dagar, det innebär att man arbetar från morgon till kväll. Några uppgifter har vi lämnat för självstudier. Frågor som gäller till exempel barnfödsel är sällsynta inom lastfartygstrafiken. De kan man repetera på egen hand. Samtidigt kan man vänja sig vid att överhuvudtaget söka information i anslutning till sjukvård. Men det finns också situationer, som nästan varje kursdeltagare stött på. Nästan alla på kursen hade sytt ihop sår. Också den här gången övar vi att sy sår med äkta hudvävnad, också om det är grisfötter. Jag tycker om de här arbetslivskurserna. Det är en fläkt från det levande livet och därifrån kommer också de praktiska problemen som man kan diskutera. Repetitionskurserna har därför en alldeles speciell karaktär, berättar Lindell. Också läraren studerar Lindell vet också att behoven och problemen är olika på olika båtar. Varje år försöker jag också besöka fartyg för att uppdatera min kunskap om vad som händer i verkligheten. Om man inte har varit ombord, har man inte en aning om att hygienen i maskinrummet kan vara olämplig för några åtgärder. Eller att belysningen på någon plats ombord kan vara så svag att några åtgärder helt enkelt är omöjliga där. Jag har alltid fått ett bra mottagande ombord. Ibland har man bett mig hålla en snabbkurs om något ämne för besättningen på en båt som ligger i hamn. I fartygsmiljö, där det är svårt eller rentav omöjligt att få utomstående hjälp, är det av största vikt att man behärskar förstahjälp och har kunskaper om sjukvård. Text och bild: Sirpa Sutinen Lotsen Mika Paavonen medger att han i praktiken aldrig hamnat att utföra kanylering. 20 Vapaavahti Frivakt 1 / 2011

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Sisällysluettelo 7. luokka

Sisällysluettelo 7. luokka Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman

3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman HTKK, TTKK, LTKK, OY, ÅA/Insinööriosastot alintauulustelujen matematiian oe 900 Sarja A A Lase äyrien y, (Tara vastaus) y, ja rajaaman äärellisen alueen inta-ala A Miä on sen ymyräsetorin säde, jona ymärysmitta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1340/2010 vp Satakunnan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Digia Oyj ilmoitti eilen suunnittelevansa Porin toimipisteensä lakkauttamista. Vaikeuksien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä Leirilehti 11.06.2015 NUMERO 2 Leirin avajaiset Pelastusjohtaja Harri Setälä Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA TAKU 1 ILOISIA LEIRIKASVOJA AKU 2 Sää huomenna 14 RUOAKSI HUOMENNA: 7.30 aamupala: kaurapuuro,

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI

PAKKAUSSELOSTE 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI PAKKAUSSELOSTE Fucithalmic vet. 1% silmätipat, suspensio koirille ja kissoille 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot