/2010. Viestintäviraston selvitys. Tilannekuva - tietoisuus viestintäverkkojen ja -palvelujen tilasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "/2010. Viestintäviraston selvitys. Tilannekuva - tietoisuus viestintäverkkojen ja -palvelujen tilasta"

Transkriptio

1 /2010 Viestintäviraston selvitys Tilannekuva - tietoisuus viestintäverkkojen ja -palvelujen tilasta

2 Työryhmäraportti / (31) SISÄLLYS 1 JOHDANTO MIKÄ TILANNEKUVA? MITKÄ OVAT VIESTINTÄVERKKOJA JA -PALVELUJA? MITÄ TIETOJA VIESTINTÄVERKOISTA JA -PALVELUISTA TARVITAAN? KANSALLISET HANKKEET KANSAINVÄLISET HANKKEET NYKYTILA JA KEHITYSTARPEET TELEYRITYKSET Vika- ja häiriötilanteiden havaitseminen ja verkon toimivuuden seuranta Vikatiedotus KÄYTTÄJÄT Viestintäpalvelujen toimintakatkokset Käyttäjän laatukokemus Viestintäpalveluiden saatavuus VIESTINTÄVIRASTON TILANNEKUVATOIMINTA Vika- ja häiriötilanteet Tietoturva Markkinaseuranta ja -analyysit Radiolähetintiedot Asiakasyhteydenotot ja media TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TAVOITTEET JA ENSIVAIHEEN TOIMENPITEET PALVELU 1: VIKA- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN JULKINEN TIEDOTUSSIVUSTO KÄYTTÄJILLE PALVELU 2: TIEDONVÄLITYSJÄRJESTELMÄ RAJATUILLE KÄYTTÄJÄRYHMILLE PALVELU 3: TILANNEKATSAUKSET, TUTKIMUKSET, OHJEISTUS, NEUVONTA JATKOKEHITYSKOHTEET SAATAVUUDEN JA LAADUN TILANNEKUVA Saatavuuden tilannekuva Laadun tilannekuva VERKKORAKENTEIDEN JA -JÄRJESTELMIEN TILANNEKUVA LAINSÄÄDÄNTÖ LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN VAIHTOEHDOT KÄYTTÄJIEN TILANNEKUVA TOIMIJOIDEN VÄLINEN TILANNEKUVA: VIRANOMAIS- VAI OPERAATTORITOIMINTAA TOIMIJOIDEN VÄLINEN TILANNEKUVA: TARVITTAVAT TIEDOT, TIEDON LUOVUTUSSUHTEET JA KÄYTTÖOIKEUDET VARAUTUMISNÄKÖKULMA LIITELUETTELO...31

3 Työryhmäraportti / (31) 1 JOHDANTO Liikenne- ja viestintäministeriö asetti Viestintävirastolle vuoden 2010 tulostavoitteeksi selvittää vuoden 2010 aikana miten käyttäjille kyetään luomaan lähes ajantasainen kuva viestintäverkkojen vika- ja häiriötilanteista. Tavoite liittyy pidempään jatkuneeseen pyrkimykseen parantaa viestintäpalvelun käyttäjän asemaa, jota on edistetty viime vuosina muun muassa sopimusehtoja ja virhevastuuta koskevilla lainmuutoksilla. Lainmuutoksia on valmisteilla myös vika- ja häiriötilannetta koskevasta tiedottamisesta käyttäjälle ja tämä raportti liittyy osaltaan uusien vaatimusten toteuttamiseen käytännössä. Viestintäverkot ja -palvelut ovat osa yhteiskunnan huoltovarmuuskriittistä infrastruktuuria, jonka toimintavarmuus ja elpymiskyky vikatilanteissa ovat olennaisia kuluttajien lisäksi elinkeinotoiminnalle ja julkishallinnolle. Viestintäverkoille on myös ominaista, että yksittäisen verkkosaarekkeen toimivuus ei riitä. Viestin täytyy päästä läpi kaikissa palveluketjuun kuuluvissa verkoissa ja siksi myös teleyritysten välisen tiedonkulun sujuvuus vaikuttaa siihen, miten reitti pysyy kunnossa. Jo maailmanlaajuisesti yhteenliitettyä lankapuhelinverkkoa kutsuttiin maailman suurimmaksi koneeksi. Viestintävirastossa onkin tämän työn yhteydessä selvitetty yksittäisen käyttäjän tarpeiden lisäksi sitä, miten voitaisiin tiedonkulkua tehostamalla parantaa koko verkkokoneen toimintavarmuutta. Selvityksessä kartoitetaan monentasoisia tilannekuvaan, tiedonvälitykseen ja varautumiseen liittyviä kansallisia hankkeita. Lisäksi selvitetään kansainvälistä yhteistyötä lähinnä Euroopan Unionin verkko- ja tietoturvaviraston Enisan puitteissa sekä yksittäisiä hankkeita eri valtioissa. Selvityksessä kuvataan teleyritysten tämänhetkisiä velvoitteita sekä sitä, miten teleyritysten tuottamaa tietoa nykyisellään hyödynnetään. Edelleen kuvataan teleyritysten nykyisiä teknisiä toteutuksia sekä edellytyksiä aktiivisen ja automaattisen tilannekuvan toteuttamiselle. Selvityksen keskeisin päätelmä on, että tilannekuvan kehittämisessä on alusta alkaen otettava huomioon sekä yksittäisten käyttäjien että huoltovarmuuskriittisten toimijoiden (mukaan lukien muut teleyritykset) ja julkisen hallinnon tarpeet. Tarkoituksenmukaisinta olisi luoda yksi yhteinen haku- ja välitysjärjestelmä tiedolle, jota osapuolet ylläpitävät hajautetusti. Tavoite on kunnianhimoinen ja sen toteuttamiseen tarvitaan sekä tehokasta koordinointia että rahaa. Selvityksessä esitetään toimenpidevaihtoehtoja, jotka mahdollistavat myös ehdotusten osittaisen tai vaiheittaisen toteutuksen. Selvitys on tehty pääasiassa Viestintäviraston sisäisenä asiantuntijatyönä. Aiheesta on käyty lisäksi jonkin verran keskusteluja teleyritysten verkonhallinta-asiantuntijoiden, muiden viranomaistahojen ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Elinkeinoelämän edustajilta on saatu laajasta kyselystä huolimatta määrällisesti verraten vähän palautetta, mutta sisällöllisesti palaute on ollut erittäin hyödyllistä. Tässä raportissa kuvataan selvitystyön tulokset. Raportin eri luvuissa kuvataan osin tiivistelminä viraston selvittämät asiat esimerkiksi kansalliset ja kansainväliset muut tilannekuvahankkeet. Yksityiskohtaisemmat tiedot aihealueista esitetään raportin liitteissä. Selvityksessä tunnistettujen tilannekuvatarpeiden ja -edellytysten perusteella luvussa 6 esitetään toimenpidevaihtoehtoja tilannekuvan tuottamiseksi ja ehdotukset seuraavista askelista. Selvityksessä on myös koottu alustavia havaintoja mahdollisista lainsäädännön muutostarpeista. Niiden täsmentäminen on mahdollista sitä mukaa, kun valtionhallinnossa tehdään ratkaisuja tilannekuvan toteutuksen työnjaosta hallinnon eri toimijoiden ja elinkeinoelämän välillä sekä konkreettisista toiminteista, joita tilannekuvalta halutaan.

4 Työryhmäraportti / (31) Viestintäviraston sisäiseen projektiryhmään kuuluvat: Projektin ohjausryhmä Projektin vetäjä Projektin jäsenet Pertti Hölttä (Viestintäverkot yksikön päällikkö) Erka Koivunen (CERT-FI -yksikön päällikkö) Timo Lehtimäki (Verkot ja turvallisuus tulosalueen johtaja) Rauli Paananen (NCSA-FI -yksikön päällikkö) Heidi Kivekäs (tietoliikenneasiantuntija, Viestintäverkot) Heikki Tuunanen (tietoliikenneasiantuntija, Viestintäverkot) Antti Siivonen (tietoliikenneasiantuntija, Viestintäverkot) Anne Lohtander (lakimies, Viestintäverkot) Ari Karppanen (viestintäverkkoasiantuntija, Viestintäverkot) Jarna Hälinen (tietoliikenneasiantuntija, Viestintäverkot)

5 Työryhmäraportti / (31) 2 MIKÄ TILANNEKUVA? Tässä luvussa kuvataan, mitä tilannekuvalla tässä raportissa tarkoitetaan. 2.1 Mitkä ovat viestintäverkkoja ja -palveluja? Tilannekuvalla tarkoitetaan tässä raportissa tietoisuutta yleisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tilanteesta. Viestintäverkoilla ja -palveluilla tarkoitetaan viestintämarkkinalaissa (393/2003, VML) määriteltyä toimintaa. Viestintämarkkinalain määritelmien mukaan (2 ): viestintäverkolla tarkoitetaan toisiinsa liitetyistä johtimista sekä laitteista muodostuvaa järjestelmää, joka on tarkoitettu viestien siirtoon tai jakeluun johtimella, radioaalloilla, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla, viestintäpalvelulla tarkoitetaan viestien siirtämistä omassa hallussa olevassa tai verkkoyritykseltä käyttöön saadussa viestintäverkossa taikka viestien jakelua tai tarjolla pitoa joukkoviestintäverkossa, verkkopalvelulla tarkoitetaan omistuksen tai muulla perusteella hallussa olevan viestintäverkon tarjontaa käytettäväksi viestien siirtoon, jakeluun tai tarjolla pitoon, teleyrityksellä tarkoitetaan viestintäpalvelua tarjoavaa palveluyritystä ja verkkopalvelua tarjoavaa verkkoyritystä, yleisellä viestintäverkolla tarkoitetaan viestintäverkkoa, jota tarjotaan etukäteen rajaamattomalle käyttäjäpiirille ja yleisellä teletoiminnalla niin ikään verkkopalvelun tai viestintäpalvelun tarjoamista käyttäjäpiirille, jota ei ole ennalta rajattu ja viranomaisverkolla yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, pelastustehtäviin tai väestönsuojeluun liittyvien tarpeiden vuoksi rakennettua viestintäverkkoa, jonka liittymiä voidaan tarjota viranomaisten lisäksi myös muulle, edellä tarkoitettujen tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömälle käyttäjäryhmälle. Tilannekuva tarkoittaa siis tietoisuutta verkko- tai palveluyritysten eli teleyritysten tarjoamien viestintäverkkojen ja -palvelujen tilanteesta. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät viestintämarkkinalain rajausten perusteella ennalta rajatulle käyttäjäpiirille tarjotut palvelut lukuun ottamatta erikseen määriteltyjä viranomaisverkkoja. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät myös muut kuin sähköisen viestinnän välittämiseen tarkoitetut ohjelmisto-, laite- ja tietojärjestelmäpalvelut. 2.2 Mitä tietoja viestintäverkoista ja -palveluista tarvitaan? Tilannetietoisuus voi koskea muun muassa verkkojen ja -palvelujen toimivuutta, saatavuutta, kyvykkyyttä, tietoturvallisuutta tai muutosta ja kehitystä. Nämä ulottuvuudet voivat tarkoittaa esimerkiksi seuraavanlaisia tietoja: Toimivuuden tilannekuva sisältää tietoisuuden vika- ja häiriötilanteista tai tietoisuuden verkkojen yhteenliitettävyydestä. Saatavuuden tilannekuva sisältää käsityksen verkkojen maantieteellisistä peittoalueista tai palvelutarjonta-alueista. Kyvykkyyden tilannekuva voi kertoa verkon kapasiteetista ja sen riittävyydestä tai yleisemmin kyvystä tarjota tiettyjä viestintäpalveluita. Kehityksen ja muutoksen tilannekuva kertoo verkkoihin ja palveluihin suunnitelluista rakennemuutoksista tai kehitysnäkymistä ja -tarpeista. Tietoturvan tilannekuva taas sisältää tietoa verkkoihin kohdistuneista tietoturvauhkista. Kaikkia edellä mainittuja tilannekuvatyyppejä voidaan tarkastella yhdellä tai useammalla aikatasolla. Tilannekuva voi olla: Ennakoiva: tieto tulevista tilanteista. Esim. ennakkohuollot, verkkojen muutokset ja kehitysaskeleet Reaaliaikainen: ajantasainen tieto nykytilanteesta. Esim. havaitut viat ja niiden korjausaikataulu, palvelun saatavuus tietyssä käyttöpaikassa. Jälkikäteinen: tieto menneistä tilanteista. Esim. tilastoseuranta vikojen määrästä ja korjausajoista

6 Työryhmäraportti / (31) Suunniteltaessa tilannekuvatoteutuksia on olennaista tunnistaa, mistä asiasta ja miltä ajalta eri tahot tarvitsevat tietoa, jotta sitä tarvitseville saadaan oikeasisältöistä tietoa, oikeaan aikaan ja helposti. Tässä selvityksessä keskitytään ministeriön tehtävänannon perusteella erityisesti toimivuuden tilannekuvan tarpeiden ja edellytysten selvittämiseen. Aikatasolla painotetaan reaaliaikaisen tiedon merkitystä. Selvityksessä ehdotettu tiedonjakojärjestelmä mahdollistaa myös esimerkiksi verkkojen ja -palvelujen saatavuuden reaaliaikaisen ja ennakoivan tilannetiedon jakamisen, jos sille on tarvetta ja asianmukaiset säädännölliset ja tekniset edellytykset.

7 Työryhmäraportti / (31) 3 KANSALLISET HANKKEET Tässä luvussa tarkastellaan sekä julkisen sektorin että yritysten toimintaa ja hankkeita, jotka liittyvät tilannekuvan muodostamiseen tai yhteiskunnan kannalta tärkeän toiminnan toimintavarmuuden parantamiseen ja elpymiskyvyn parantamiseen erilaisissa häiriötilanteissa. Luku sisältää tiivistelmän projektiryhmän tarkastelemista hankkeista. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset niistä on esitetty liitteessä 1. Kansalliset tilannekuvatoiminnat ja -hankkeet ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia. Yhteistä niille on tarve eri organisaatioiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin joustavalle yhteistyölle, pyrkimys tukea huoltovarmuuskriittisten yritysten itseoppimista ja kansalaisten tiedontarpeen tyydyttäminen. Kansallisia tilannekuvahankkeita ja toimintoja vertailtaessa on havaittavissa, että viranomaisten tilannekuvatoiminta painottuu usein erilaisiin poikkeusoloihin ja ns. harmaan alueen oloihin varautumiseen. Liiketoiminnallisista lähtökohdista perustetut tilannekuvahankkeet taas keskittyvät varautumiseen normaalioloihin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Eri tilannekuvahankkeista keskusteltaessa onkin hyvä muistaa, että tilannekuvan tarkoitus on antaa päätöksentekijöille vallitsevasta tilanteesta tietoa, jonka perusteella voidaan toimia ja tehdä päätöksiä juuri meneillään olevaan tilanteeseen parhaiten soveltuvalla tavalla. Valtionhallinnossa keskitetyintä tilanneseurantaa toteuttaa Valtioneuvoston tilannekuvakeskus, joka kerää valtioneuvoston periaatepäätöksellä päivittäin lähes reaalikaista tietoa valtion johdolle eri hallinnonaloilta etupäässä turvallisuustilanteen ennakointia varten. Valtionhallinnossa on myös vireillä useita hankkeita. Sisäasianministeriön hallinnonalalla suunnitellaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti elinkeinoelämän tilannekuvaa, jolla tarkoitetaan julkisen hallinnon tuottamia ohjeita ja katsauksia yrityksille kriisivalmiuden ja varautumisen tukemiseksi sekä hallinnon ja yritysten yhteistoiminnan valtakunnallista ja paikallista organisoimista. Huoltovarmuuskeskuksella on käynnissä useampikin yrityksille suunnattu hanke, joista HUOVI on tarkoitettu kaikille toimialoille ja SOPIVA on työstetty tietoyhteiskuntasektorilla elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooleissa. HUOVI on huoltovarmuuskriittisten yritysten itsearviointija tiedotusportaali. SOPIVA ohjaa yritysten sopimuksiin perustuvaa varautumista ensisijaisesti luomalla sopimusmalleja. Viestintävirasto toteaa, että HUOVIssa on toteutettu pääsynhallintajärjestelmä, joka mahdollistaa tietoturvallisen ympäristön ja ennalta rajatun pääsyn eri tietoihin. Tällaisia ominaisuuksia tarvittaisiin myös tässä selvityksessä esitetyssä tilannekuvajärjestelmässä. HUOVIssa ovat lähtökohtaisesti mukana monet teleyritykset ja myös sähköyhtiöt. Huoltovarmuuskeskuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön KIVAT-hanke liittyy viranomaisille tarkoitetun valtakunnallisen viestintäverkon (2V) kehittämiseen. Hankkeessa korostetaan toimialojen käytännön operatiivisen tason yhteistyön kehittämistä etenkin ICT- ja sähköntuotannon välillä. Viestintävirasto toteaa, että yritysten verkonhallinnan välinen tiedonvaihto olisi järkevä toimintatapa myös muissa viestintäverkoissa kuin viranomaisverkoissa. Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämässä kaapelitietojen hallintaa koskevassa selvitystyössä työryhmä on esittänyt, että tietoliikenne-, sähkö-, kaasu-, vesi- ja muille maanalaisille kaapeleille tulisi luoda keskitetty tiedonhakuportaali, josta olisi saatavissa tieto suunnitellun kaivualueen mahdollisista kaapeleista sekä tieto suunnitellusta kaapelirakentamisesta yhdyskuntainfrastruktuurin yhteisrakentamisen edistämiseksi. Viestintävirasto toteaa, että ehdotuksen tietojärjestelmän perusrakenne on samankaltainen kuin tämän selvityksen tilannekuvassa: keskitetty yhden luukun haku, toimijoille hajautettu tietojärjestelmä ja näiden välisen rajapinnan sekä tietosisältöjen formaatin yhtenäinen määrittely. Kaapelitietojen hallinnassa mahdollisesti käyttöönotettavat karttaformaatit voisi olla tehokasta ottaa käyttöön myös muissa tilannekuvajärjestelmissä, koska ainakin teleyritykset ja sähköyhtiöt olisivat osallisina kaapelitietojen lisäksi kaikissa eri tilannekuvissa. Ehdotuksessa mainitaan mm. uusi ETRS89-koordinaattijärjestelmä ja KuntaGML-karttahanke. Sähköntuotantosektorilla on käynnissä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Valtion Teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimus, jossa on tarkoitus saada aikaan sähkönjakelun häi-

8 Työryhmäraportti / (31) riöiden vaikutusarviointi, jonka perusteella korjaustoimet ja varautuminen voidaan kohdistaa sähköverkon kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Viestintävirasto toteaa, että viestintäverkoissa ja -palveluissa on jo luotu Viestintäviraston määräyksellä käyttäjävaikutuksiin perustuva verkon komponenttien tärkeysluokittelujärjestelmä, joka on tosin teleyrityskohtainen, eikä pysty huomioimaan eri yritysten verkkojen kokonaistilannetta. Sähköyhtiöillä ja teleyrityksillä on käytössä ja suunnitteilla erilaisia käyttäjätiedotuksen väyliä kuten puhelintiedotteet, puhelinasiakaspalvelu, internetissä näkyvät häiriökartat tai yritysasiakkaille tarjottava rajapinta teleyrityksen verkonhallintajärjestelmään. Tilannehuone taas on yksityishenkilöiden luoma verkkosivu, johon kootaan tietoa pelastustoimen hälytystehtävistä. Viranomaiset myötävaikuttavat sivuston sisältöön antamalla tiedotteita ylläpitäjille ja käyttävät sivustoa myös tiedotuskanavana kansalaisille.

9 Työryhmäraportti / (31) 4 KANSAINVÄLISET HANKKEET Yhteiskunnan kannalta tietoliikenneinfrastruktuurin tilannekuvatiedon kerääminen, analysointi ja jakeleminen ovat ajankohtaisia teemoja Euroopassa ja muuallakin maailmassa. Aiheesta on käynnissä projekteja, hankkeita ja selvityksiä ja tilannekuvatoimintaa eri muodoissa suunnitellaan monessa maassa. Tässä luvussa tarkastellaan kansainvälisiä hankkeita, jotka liittyvät tilannekuvan muodostamiseen. Luku sisältää tiivistelmän näistä ja yksityiskohtaisemmat kuvaukset on esitetty liitteessä 2. Vertailtaessa tilannekuvahankkeita havaitaan, että eri maissa on paljon eroja tiedon keräämistavoissa, tiedon analysoinnissa, sen jakelukanavissa ja tarkastelun aikatasoissa. Joissakin tapauksissa tuotetaan pistemäistä jälkikäteisanalyysiä, kun taas toisissa ratkaisuissa on voimakkaasti panostettu nopean reaaliaikaiseen tilannetiedon tuottamiseen. Myös viranomaisten rooli verkkojen ja palvelujen tilannekuvan keräämisessä, tuottamisessa ja tiedon jakamisessa vaihtelee. Yleinen suuntaus kuitenkin on, että kansallisen viranomaisen rooli on yhteistyön koordinointi ja varsinaisesta tilannekuvan tuottamista huolehtivat yritykset itse usein ilman velvoittavaa säädäntöä. Euroopan Unionin verkko- ja tietoturvavirasto Enisa on tutkinut EU-jäsenvaltioiden yleisten viestintäverkkojen sääntelyä ja parhaita käytäntöjä viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuuden ja turvallisuuden takaamiseksi ja parantamiseksi Resilience of Public e-communication Networks -ohjelmassaan. Viestintäviraston tilannekuvaprojektin kannalta erityisen mielenkiintoisena asiana tutkimuksessa on noussut esiin tarve vähentää vikaraportoinnin päällekkäisyyttä ja useaan eri paikkaan ilmoittamista. Tämän lisäksi tutkimuksessa on huomautettu, että eräs merkittävin syy sille, miksi vikaraportointia ei välttämättä tehdä (ainakaan niin nopeasti, usein tai tarkasti kuin olisi tarve) on pelko siitä, että vikaraportointi aikaansaa negatiivisiksi koettavia seuraamuksia kuten regulatorisia päätöksiä tai sanktioita. Pohjoismaat ovat olleet erityisen aktiivisia erilaisissa viestintäverkkojen ja -palvelujen tilannekuvahankkeissaan. Ruotsissa on ollut käynnissä vuodesta 2006 lähtien MIMER-projekti, jossa yhteisin toimintatavoin, standardein ja tekniikoin pyritään vähentämään sähköiseen viestintään kohdistuvia häiriöitä ja näiden häiriöiden vaikutuksia sähköisestä viestinnästä riippuvaisilla yhteiskuntasektoreilla. Projektin tuloksena on syntynyt MIMER-järjestelmä, joka mahdollistaa kolme erilaista tilannekuvatoiminnallisuutta: julkinen tiedotus internetsivu, jossa karttapohjalla näytetään teleyrityksen tietoliikenneverkkojen tila, viestien välitys yhteistoimintajärjestelmä operaattoreiden kesken ja operaattoreiden ja viranomaisten välillä ja NTCG (National Telecommunications Coordination Group ) -toiminnallisuus mahdollisuus välittää suojatussa ympäristössä viestejä kansalliselle kriisihallintaryhmälle. Norjassa tutkitaan parhaillaan mahdollisuuksia kehittää informaation käsittelyä ja prosesseja viestintäverkkojen tilannetietoisuuden tuottamiseksi. Norjan projekti, nimeltään FEKOMS, hyödyntää esikuvanaan ruotsalaista MIMER-projektia ja tarkoituksena onkin tässä vaiheessa tuottaa esiselvitys tilannekuvasta, missä käsitellään projektiin liittyviä yhteistyötahoja ja mm. tarkastellaan, olisivatko MIMER:in toimintamallit ja järjestelmät otettavissa käyttöön myös Norjassa. Baltiassa, Virossa ja Liettuassa, viestintäverkkojen tilannekuvaa on lähestytty internetin monitoroinnin ja sen infrastruktuurin suojaamisen kautta. Molemmissa maissa on meneillään tietojärjestelmähankkeita internet-yhteyksien ja internetin toimivuuden tilannekuvan luomiseksi. Laajakaistaverkkojen suunnittelun ja toteutuksen tueksi on Saksassa meneillään ns. infrastruktuuriatlas -hanke, jossa kerätään koko Saksasta verkkotiedot viestintäverkoista, sähköverkoista, vesijärjestelmistä ja kaasulinjastoista yhteen tietokantaan. Iso-Britanniassa ja USA:ssa tilannekuvajärjestelmät taas keskittyvät kriisitilanteiden hallinnan ja keskitetyn koordinoinnin tueksi tehtyihin viestijärjestelmiin. Näillä järjestelmillä kerätään tilannetietoa viranomaisille analysoivaksi ja ainakin Iso-Britannian järjestelmä toimii tärkeänä viestivälineenä myös elinkeinoelämän eri yritysten välillä.

10 Työryhmäraportti / (31) 5 NYKYTILA JA KEHITYSTARPEET Tässä luvussa kuvataan miten, mistä ja millaista tilannetietoa Viestintävirasto, muut viranomaiset, teleyritykset ja viestintäpalvelujen käyttäjät (kuluttajat ja yritykset) nykyisellään saavat. Luvussa painotetaan ministeriön tehtävänannon mukaisesti erityisesti viestintäverkkojen ja -palvelujen toimivuuden tilannekuvaa, mutta myös muita tilannekuvan ulottuvuuksia on käsitelty. Tämän lisäksi luvussa käsitellään sitä, mitä tilannekuvan kehittämistarpeita projektiryhmä on eri tilannekuvan tuottaja- ja käyttäjäryhmille tunnistanut. Merkittävimmillä suomalaisilla teleyrityksillä on käytössään kehittyneet, reaaliaikaiset verkonhallinta- ja valvontajärjestelmät, joiden avulla teleyritys tuntee varsin hyvin hallinnassaan olevien viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintatilan sekä meneillään olevat huollot ja korjaustyöt, ts. toimivuuden tilannekuvan. Tällainen järjestelmä on teleyritykselle välttämätön, jotta esimerkiksi viankorjauksen operatiivinen maanlaajuinen toiminta voidaan organisoida tehokkaasti ja vieläpä suurelta osin alihankkijaresursseja eli muita yrityksiä käyttäen. Teleyritysten tietoisuus muiden teleyritysten verkkojen ja palvelujen toimivuudesta on kuitenkin huonompi. Teleyritykset vuokraavat yleisesti viestintäverkon kapasiteettia ja laitetiloja toisiltaan, mutta tiedonkulku vuokratun resurssin toimivuudesta perustuu yritysten välisiin keskinäisiin sopimuksiin. Yhtenäistä toimintamallia toimivuuden tilannekuvan muodostamiseen muilta vuokratuista resursseista ei ole syntynyt. 1 Teleyritykset tarjoavat merkittävimmille yritysasiakkailleen toimivuuden tilannetietoa asiakkaiden kanssa tehtyjen räätälöityjen sopimusten (SLA) perusteella. PK-yrityksille ja kuluttajille tarjottu toimivuuden tilannetieto jaetaan vika- ja häiriötilanteissa tyypillisesti teleyrityksen verkkosivujen ja/tai asiakaspalvelun välityksellä. Teleyrityksillä on lakisääteinen velvoite ilmoittaa kaikista merkittävistä viestintäverkkojen ja -palvelujen vika- ja häiriötilanteista Viestintävirastolle ja hätäpuheluiden välittämistä häiritsevistä tilanteista hätäviranomaisille ja poliisille. 2 Viranomaisten välinen yhteistyö toimivuuden tilannekuvatiedon keräämisessä on yleisesti ottaen vähäistä, osin siitä syystä että tietoa kerätään erilaisiin tarkoituksiin. Kaikilla viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoaja- ja käyttäjäryhmillä on selkeä tarve yhtenäisen ja keskitetysti tarjotun tilannetiedon saamiseen. 5.1 Teleyritykset Teleyritykset havaitsevat viestintäverkkojensa ja -palvelujensa vika- ja häiriötilanteet verkonvalvontajärjestelmänsä, yhteistyökumppanien ilmoitusten ja asiakkaiden vikailmoitusten avulla. Teleyritykset jakavat viestintäverkkojen ja -palvelujen toimivuuden tilannetietoa vika- ja häiriötilanteista säädännön perusteella, sopimusehtojen perusteella ja yleisistä asiakaspalvelullisista lähtökohdista. Viestintävirasto arvioi, että tilannekuvan kehittämistarpeita on erityisesti teleyritysten vika- ja häiriötiedottamisessa. Tämä koskee sekä tiedon tuottamista että saamista Vika- ja häiriötilanteiden havaitseminen ja verkon toimivuuden seuranta Viestintämarkkinalaissa ja lain nojalla annetuissa Viestintäviraston teknisissä määräyksissä edellytetään teleyrityksiltä verkonhallintaa ja menettelyvalmiuksia vika- ja häiriötilanteessa. Perusvaatimukset säädetään lain 128 :ssä ja viraston määräyksenantovaltuudet vaatimusten tarkentamiseen 129 :ssä. 3 Relevantteja määräyksiä ovat sähköpostipalveluita koskeva määräys 11, inter- 1 Teleyritysten välisestä tiedonvaihdosta ei ole Viestintäviraston valvomassa säädännössä säännöksiä tai virastolle määräysvaltuutta, vaan se on sopimuksenvaraista. Teleyritysten välinen erityinen salassapitosäännös (VML 116 ) ei kata kaikkea teleyritysten teknisessä yhteistoiminnassa vaihdettua tietoa. 2 Sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) VML 129 kohdat 13) menettely vika- ja häiriötilanteessa ja 16) suorituskyvyn ylläpito ja seuranta sekä verkonhallinta.

11 Työryhmäraportti / (31) net-yhteyspalvelua koskeva määräys 13, verkonhallintaa ja vika- ja häiriötilanteiden menettelyjä koskeva määräys 57 4 ja kapasiteetin ja palvelun laadun hallintaa koskeva määräys Teleyritysten tärkein työkalu viestintäverkkojen ja -palvelujen toimivuuden tilannekuvan seurantaan ja vianselvitykseen on verkonvalvontajärjestelmä. Verkonvalvontajärjestelmä seuraa jatkuvasti viestintäverkkoon liitettyjen laitteiden tilaa ja havaitsee nopeasti vikaantuneet tai uhanalaiset laitteet. Verkon toiminnan kannalta tärkeimpiä valvottavia tietoja ovat laitteen perustoiminta (on/off, saavutettavuus), suorituskyky ja toiminta-aika. Muita valvottavia tietoja ovat esimerkiksi verkon kapasiteetin käyttöaste, laitteiden lämpötilat, virrankulutus, jännitepoikkeamat ja lokitiedot. Tämän lisäksi verkonvalvontaa tehdään ns. sensorilaitteilla, joiden tehtävä on simuloida verkon käyttäjien viestintäpalvelujen käyttötilannetta ja ilmoittaa verkonvalvontajärjestelmälle siinä havaituista ongelmista. Verkonvalvonnan kehityksen painopiste onkin siirtymässä entistä enemmän laitevikojen seurannasta niistä aiheutuvien viestintäpalvelujen toimivuuden häiriöiden seurantaan. Nykyjärjestelmät tarjoavat teleyrityksille joissain viestintäpalveluissa mahdollisuuden jopa seurata viestintäpalvelujen toimivuutta suoraan maantieteelliseltä karttapohjalta, johon verkonvalvontajärjestelmä merkitsee reaaliaikaisesti viestintäpalvelujen meneillään olevat häiriötilanteet siihen kohtaan karttapohjaa, jossa vika vaikuttaa asiakkaisiin. Oman verkonvalvontajärjestelmän lisäksi teleyritykset tarvitsevat tietoa tarjoamiensa viestintäpalveluiden häiriötilanteista yhteistyökumppaneiltaan. Muilta teleyrityksiltä vuokratun siirtokapasiteetin tai laitetilan vikatilanteista tieto kulkee teleyritykselle vuokralle antajan tiedotuskanavien kautta yleensä keskinäisiin sopimuksiin perustuen. Oman viestintäverkon korjaustoiminta on usein alihankittujen ulkoisten resurssien varassa ja alihankkijan työnohjausjärjestelmä on yleensä integroitava suoraan teleyrityksen verkonvalvontajärjestelmään, jotta viankorjauksen operatiivinen toiminta olisi tehokasta ja tieto viankorjauksen etenemisestä saadaan nopeasti teleyritykselle. Tärkeimmät teleyrityksen yhteistyökumppanit viankorjauksen tilannekuvan muodostamisessa ovatkin kenttäviankorjauksen palveluntuottajat. Teleyrityksen vika- tai häiriötilanteen havaitseminen voi perustua edellisten keinojen lisäksi myös asiakkaan teleyritykselle tekemään vikailmoitukseen. Yksittäisten asiakasvikailmoitusten indikoimia teknisiä ongelmia voidaan tarvittaessa selvittää tapauskohtaisilla erillismittauksilla/-tutkimuksilla joko verkonvalvonnasta käsin tai asentajakäynnillä. Useat asiakasvikailmoitukset samasta palvelusta indikoivat usein laajempaa, muilla keinoin vaikeasti havaittavaa vikatilannetta. Muiden teleyritysten, alihankintayritysten ja omien asiakkaiden lisäksi teleyrityksen keskeisiä yhteistyökumppaneita toimivuuden tilannekuvan muodostamisessa ovat esimerkiksi laite- ja sovellustoimittajat, tielaitokset ja sähköyhtiöt. Teleyritysten on kuitenkin hankala saada vika- ja häiriötietoa esimerkiksi sähköyhtiöiltä, koska yhteistä, selkeää ja tehokasta toimintamallia häiriö- ja korjaustiedotukseen ei ole olemassa. Teleyritykset saavat vika- ja häiriötietoja sopimusperusteisesti tai yhteistyökumppaneiden internetsivuilta tai asiakaspalvelusta, mutta kaikkea vika- ja häiriötietoa yritykset eivät aina julkaise tai tieto julkaistaan liian myöhään. Keskitettyä järjestelmää vika- ja häiriötietojen jakamiseen ei ole olemassa, vaan yritykset joutuvat etsimään tietoja monesta eri paikasta. Esimerkiksi heinä-elokuun 2010 myrskyt 6 osoittivat, että teleyritykset joutuvat 4 Määräyksen 57/2009 M mukaan teleyrityksen on valvottava jatkuvasti viestintäverkkojensa ja -palvelujensa toimivuutta sekä käytettävissään olevia laitetiloja vikojen ja häiriöiden havaitsemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Teleyrityksellä on oltava järjestelmät ja menettelytavat sisäisten ja ulkoisten vika- ja häiriöilmoitusten, ohjelmistohälytysten, laitehälytysten, laitetilahälytysten ja muiden viestintäverkon tai -palvelun valvontatietojen vastaanottamiseen ja analysointiin. 5 Määräyksen 58/2009 M mukaan teleyrityksellä tulee olla valmius viestintäverkkonsa tai -palvelunsa komponenttien suorituskyvyn ja tarjoamien viestintäpalvelun laadun todentamiseen erillismittauksilla. Määräyksellä annetuilla velvoitteilla varmistetaan, että teleyritys seuraa hallinnoimiensa viestintäverkon tai -palvelun komponenttien suorituskykyä, laatua ja palveluvarmuutta. Suorituskyvyn ja laadun seuranta voidaan jakaa jatkuviin mittauksiin, hetkellisiin mittauksiin ja erillismittauksiin. Määräys sisältää paitsi kaikkia viestintäpalveluja koskevia mittaus- ja tilastointivelvoitteita myös viestintäpalveluittain puhelinpalveluille, internet-yhteyspalveluille ja TV-palveluille spesifejä mittauksia. Määräyksen perustelut ja soveltaminen -muistiossa on kuvattu eri mittausten sisältö ja lisäksi annettu useita suosituksia mittausten ja seurantojen järjestämisestä. 6 Heinä-elokuun 2010 vaihteessa Suomen yli pyyhkäisi neljä voimakasta ukkosmyrskyä - Asta, Veera, Sylvi ja Lahja. Näiden myrskyjen aikana, noin ajanjaksolla , suomalaisiin viestintäverkkoihin (erityisesti matkaviestinverkkoihin) kohdistui Viestintäviraston määräyksen 57/2009 M tarkoittamia vakavuudeltaan B-luokan vikoja johtuen pitkittyneistä sähkönsyötön katkoksista. Matkaviestinverkon häiriöiden lisäksi tuhansien asiakkaiden kiinteät puhelin- ja laajakaistayhteydet kärsivät vahinkoja myrskyn tuhotessa pylväsasennettuja telekaapeleita.

12 Työryhmäraportti / (31) käyttämään merkittävästi aikaa ja työresursseja omaa toimintaansa tukevan tilannetiedon keräämiseen muilta yrityksiltä. Vastaavien normaaliolojen häiriötilanteiden hallintaan onkin olemassa selkeä tarve tuottaa teleyrityksille keskitettyä tilannetietoa paitsi muiden viestintäverkkojen tilanteesta myös sähköverkkojen ja tiestön käytettävyyden tilanteesta Vikatiedotus Teleyritys tiedottaa viestintäverkon ja -palvelujen vikatilanteista eli jakaa toimivuuden tilannekuvaa eri menettelyillä ja perusteilla eri kohderyhmille. Tiedottamiseen vaikuttaa mm. vikaantuneen viestintäpalvelun merkitys, vian vaikutusten laajuus, sopimusehdot jne. Viasta voidaan tiedottaa kohdennetusti suoraan asiakkaalle esimerkiksi SLA (Service Level Agreement) -sopimuksen mukaisesti, julkisesti teleyrityksen verkkosivuilla tai puhelinpalvelun jonotustiedotteilla ja säädännön velvoittamalla tavalla esimerkiksi Viestintävirastolle ja hätäkeskuksille. 7 Julkista tietoa jaetaan monilla eri tavoilla. Useimmat teleyritykset tiedottavat internetsivuillaan tekstitiedotteilla vakavista (tyypillisesti vähintään muutamiin kymmeniin-satoihin käyttäjiin vaikuttavista) häiriötilanteista sekä ennakkohuolloista. Jotkin teleyritykset julkaisevat häiriötiedotteet lisäksi RSS-syötteinä, joten tiedotteet on mahdollista ladata sähköpostiin tai suoraan mobiilipäätelaitteeseen. Joissain tapauksissa asiakkaat voivat tilata häiriötiedotteet itselleen myös tekstiviestinä. Elisa Oyj on julkaissut alkuvuodesta 2010 alkaen internetsivuillaan julkisesti matkaviestinverkkonsa häiriötiedotteet suoraan karttapohjalle kuvattuna. Karttapohjainen toimivuuden tilannekuvan jakelu on käyttäjälle yksinkertaisuutensa ja helppokäyttöisyytensä ansiosta todella tehokas keino tiedonvälitykseen. Lisätietoja teleyritysten asiakastiedotuksesta on esitetty liitteessä 1. Tiedotuskäytännöt vaihtelevat tänä päivänä melko paljon eri teleyritysten välillä. Teleyrityksen omasta näkökulmasta tiedotustehtävä on hajanainen ja työläs. Samasta vikatilanteesta on tiedotettava usealle eri taholle ja usein vielä jokaiselle hieman eri tavalla. Kuvassa 1 esitetään tavanomaisimmat tiedotettavat sidosryhmät. Kuva 1: Nykytilanteessa teleyritys tiedottaa vikatilanteesta useille eri tahoille erikseen. 7 Teleyritykselle on säädetty ilmoitusvelvollisuus merkittävistä vika- ja häiriötilanteista Viestintävirastolle (VML 128 ) ja pelastus- ja poliisiviranomaisille (SVTsL 35 ). Viestintämarkkinalain :n voimaan tulevan muutoksen mukaan teleyrityksen on ilmoitettava käyttäjille merkittävästä viestintäverkon tai -palvelun viasta tai häiriöstä. Säännökseen on valmisteilla tarkennus (HE 238/ a ), jonka mukaan jos viestintäverkon tai palvelun vika- tai häiriötilanne estää viestintäpalvelun toimivuuden tai häiritsee sitä merkittävästi, teleyrityksen on tiedotettava siitä viipymättä käyttäjälle ja kerrottava samalla arvio vian tai häiriön kestosta. Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä tarkoitettujen ilmoitusten sisällöstä ja muodosta. Voimassa olevan VML 72 :n mukaan teleyrityksen on mahdollisuuksien mukaan tiedotettava käyttäjälle etukäteen huoltokatkosta, joka keskeyttää palvelun tai rajoittaa sen käyttöä.

13 Työryhmäraportti / (31) Jos vikatiedotus pystyttäisiin keskittämään siten, että teleyritys tiedottaisi viasta vain yhdelle taholle, josta tiedote olisi jaettavissa/haettavissa kaikille sidosryhmille, teleyrityksen vikatiedotusmenettely yksinkertaistuisi merkittävästi. Keskusteltaessa teleyritysten kanssa viestintäverkkojen ja -palvelujen toimivuuden tilannekuvatarpeista on selvästi tullut ilmi, että teleyritykset tarvitsisivat lisää tiedonvaihtoa erityisesti sähköyhtiöiden kanssa. Tämä tarve on ilmennyt usein aiemminkin, mutta tarve korostui taas kerran heinäelokuun 2010 myrskyjen aiheuttamissa häiriöissä. Sama tarve on havaittu toistuvasti mm. Huoltovarmuuskeskuksen järjestämissä poikkeustilaharjoituksissa, joissa tällaista tiedonvaihtoa on harjoiteltu ja menettelytapoja kehitetty. Tiedonvaihtotarve on kuitenkin ilmeinen myös päivittäisissä normaaliolojen häiriötilanteissa. Eri keskusteluissa teleyritykset ovat nostaneet esille myös ongelmat teleyritysten välisessä viestintäverkkojen häiriötilanteisiin liittyvässä tiedottamisessa. Käytännössä ongelmat ilmenevät tilanteessa, jossa viestintäverkkoa vuokraavan verkkoyrityksen verkossa on vikatilanne ja vuokratussa verkossa palvelua tarjoava palveluyritys ei saa tietoa viasta. Palveluyrityksen asiakkaat ottavat yhteyttä palveluntarjoajaansa viasta, jonka olemassaolosta, syistä tai korjausajasta palveluyritys ei ole selvillä. Mikäli verkkoyritykseltä saataisiin nopeasti tieto verkkoviasta, palveluyritys voisi tiedottaa asiasta nopeasti omia käyttäjiään. Tämä vähentäisi palveluyrityksen asiakaspalvelun ja asiantuntijaresurssien kuormitusta, koska esimerkiksi tarpeettomia vianpaikannustoimenpiteitä ei tarvitsisi käynnistää. Myös verkkoyritys pystyisi keskittämään toimintaansa entistä enemmän verkon korjaamiseen, mikäli vikatiedotuksen nopeus ja informaation laatu olisi sellainen, ettei palveluyrityksellä olisi tarvetta ottaa erikseen yhteyttä verkkoyritykseen. Luonnonilmiöiden aiheuttamissa vika- ja häiriötilanteissa kuten myrskytuhoissa teleyritykset tarvitsevat nykyistä enemmän ja nopeammin tietoa myös maasto-olosuhteista ja kulkuyhteyksien kunnosta. Teleyritykset pystyvät koordinoimaan viankorjaustoimia tehokkaammin, jos niiden saatavilla on tarkkaa tietoa esimerkiksi siitä, missä metsää on kaatunut avolinjojen päälle, miten raivaustyöt etenevät ja mihin laitepaikkoihin on pääsy maantietä pitkin esimerkiksi varavoimakoneen kuljetusta varten. Tieto on tarpeen myös teleyrityksen asiakas- ja viranomaistiedottamista varten, jotta viestintäpalvelun katkoksen kesto pystyttäisiin tarkemmin arvioimaan. Viestintäverkkojen ja -palvelujen tilannekuvatiedon tuottaminen ja jakelu tulisikin toteuttaa siten, että teleyritykset sekä tuottavat omaa tilannetietoaan että saavat muiden toimijoiden ja toimialojen tilannetietoa keskitetysti. Tämä periaate esitetään kuvassa 2. Tilannekuvan tuottamisessa on oleellista, että teleyritys ei ainoastaan tarjoa tietoa muille, vaan myös saa muilta tietoa, jota se pystyy hyödyntämään aktiivisesti. Kuva 2: Teleyritys tuottaa tilannetietoa viestintäverkoistaan ja -palveluistaan ja saa tilannetietoa yhteistyökumppaneiltaan, muilta teleyrityksiltä tai esimerkiksi sähköyhtiöiltä.

14 Työryhmäraportti / (31) 5.2 Käyttäjät Sähköiset viestintäyhteydet ja -palvelut ovat iso osa jokapäiväistä elämää. Sitä mukaa kuin niiden käyttö lisääntyy, kasvavat myös palvelujen käyttäjien odotukset palvelujen toimivuudelle ja laadulle. Sähköisten viestintäpalvelujen toimintakatkokset koetaan nykyisin lähes uhkaksi perusturvallisuudelle. Viestintäpalvelujen toimintakatkoksia ei saisi olla lainkaan ja jos niitä on, ne saisivat kestää hieman palvelusta riippuen enintään muutamia tunteja. Matkaviestinverkkojen alkuaikoina käyttäjät olivat melko tottuneita siihen, että puhelut saattoivat ajoittain katketa mm. verkon peittoalueen aukkojen takia. Nykyään aukot matkaviestinverkon peittoalueessa tai vikatilanteet koetaan voimakkaasti palvelua heikentävänä asiana: matkaviestintä ja kaikkia sen kautta käytettäviä palveluja tulee pystyä käyttämään paikassa kuin paikassa (sisätiloissa, kulkuneuvoissa jne.) ajasta riippumatta. Käyttäjien näkökulmasta toimintakatkoksen tai laadun heikkenemisen syy on yleensä epäoleellinen, joskin avoin tieto vian syystä voi edesauttaa käyttäjän luottamusta teleyrityksen toimintaan. Niin kuluttaja- ja yrityskäyttäjätkin ovat ennen kaikkea kiinnostuneita tietämään, miten nopeasti palvelu (ei sinällään verkko) on taas normaalisti käytettävissä Viestintäpalvelujen toimintakatkokset Käyttäjillä ei ole juurikaan mahdollisuutta saada reaaliaikaista tietoa viestintäpalvelujen vika- ja häiriötilanteista. Suurimmista vikatilanteista tietoa voi saada teleyrityksen internetsivuilta, jos yhteys internetiin on käytettävissä vikatilanteessa. Tietoa saa myös teleyrityksen asiakaspalvelusta, mutta vakavassa vikatilanteessa asiakaspalvelu saattaa ruuhkautua. Teleyritysten puhelinneuvonnassa käytetään usein häiriötiedotusnauhoja kertomaan päällä olevista vioista. Yritysasiakkaat voivat saada tietoa lähes reaaliaikaisesti, jos siitä on sovittu teleyrityksen kanssa palvelutasosopimuksessa (SLA). Sopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia vikatilanteessa teleyrityksen yhteyshenkilön yhteydenotosta yrityksen teknisiin tukihenkilöihin tietyn vasteajan kuluessa. Monet teleyritykset tarjoavat yritysasiakkailleen lisäksi automaattista kohdistettua tietoa huolto- ja häiriötilanteista esimerkiksi tekstiviestillä tai sähköpostitse. Viestintäverkon tai -palvelun vikatilanteessa käyttäjät kaipaavat ennen kaikkea tietoa siitä, kuinka kauan häiriö kestää. Joskus käyttäjälle riittää jo pelkkä tieto siitä, että teleyritys on tietoinen viasta ja korjaa sitä parhaillaan. Viestintävirastoon tulevien viestintäpalvelujen käyttäjien yhteydenottojen perusteella kuluttajat sietävät karkeasti ottaen enintään muutaman päivän kestäviä vikoja. Jos esimerkiksi laajakaistayhteyden korjaus kestää viikon, koetaan se jo kohtuuttomana. Yritysasiakkailla vian kesto on usein kriittisempi. Jo alle tunnin (pahimmillaan jo muutaman minuutin) yhteyskatkos voi aiheuttaa yrityksissä normaalin liiketoiminta- tai tuotantoprosessin katkeamisen ja sitä kautta usein suoria tulomenetyksiä. Käyttäjät ovat myös enenevässä määrin kiinnostuneita omien palvelujensa käytön estävien viestintäverkkojen ja -palvelujen vikojen korjauksen etenemisestä. Avoin tiedotus viestintäverkkojen ja -palvelujen vioista ja häiriöistä on erittäin tärkeää ja sen merkitys korostuu koko ajan. Haja-asutusalueiden asukkaille vikatiedotus on erityisen tärkeää. Taajamissa ja kaupungeissa viestintäpalveluja tarjoavia teleyrityksiä on yleensä useampia ja kuluttajilla on sähköisen palvelun lisäksi mahdollisuus käydä pankissa, vakuutusyhtiössä tai terveyskeskuksessa paikan päällä. Hajaasutusalueella tilanne on toinen: viestintäpalvelun tarjoajia on usein vain yksi ja etäisyys esimerkiksi lähimpään pankkikonttoriin voi olla niin pitkä, että laskujen maksaminen pankin konttorissa ei tule kysymykseen. Laajakaistayhteyden pitkittynyt vikatilanne koetaan tällöin erittäin voimakkaasti jokapäiväistä elämää haittaavana asiana. Matkaviestinverkon toimivuus on myös olennainen turvallisuustekijä, koska esimerkiksi terveyspalvelut ovat usein etäällä ja hätätapauksessa olisi siksi saatava aina yhteys hätäkeskukseen avun paikalle saamiseksi. Käyttäjillä on tarve saada tietoa vika- ja häiriötilanteista nopeasti. Tiedon tulee olla helposti löydettävissä ja ymmärrettävissä ilman erityistä teknistä asiantuntemusta. Käyttökatkoksen varsinainen syy kuten se, onko kysymyksessä vikatilanne vai normaali ennakkohuolto, on käyttäjälle

15 Työryhmäraportti / (31) useimmiten toisarvoista. Käyttäjää kiinnostaa usein eniten se milloin palvelu alkaa taas toimia. Monissa tapauksissa tämä pätee myös yritysasiakkaisiin, mutta joissain tilanteissa yrityksellä voi olla tarve arvioida sitä, olisiko sen mahdollista tai tarpeen siirtyä käyttämään vaihtoehtoista viestintäpalvelua. Yhteistä kaikille käyttäjäryhmille on se, että palvelukatkoksen vaikutusalue ja arvioitu kesto on hyödyllinen ja kiinnostava asia. Lainsäädäntöön on tulossa uusia teleyritysvelvoitteita käyttäjätiedotuksesta. Viestintämarkkinalain :n voimaan tulevan muutoksen mukaan teleyrityksen on ilmoitettava käyttäjille merkittävästä viestintäverkon tai -palvelun viasta tai häiriöstä. Tiedotusvelvoitteeseen on valmisteilla tarkennus (HE 238/2010, VML 72 a ), jonka mukaan jos viestintäverkon tai -palvelun vikatai häiriötilanne estää viestintäpalvelun toimivuuden tai häiritsee sitä merkittävästi, teleyrityksen on tiedotettava siitä viipymättä käyttäjälle ja kerrottava samalla arvio vian tai häiriön kestosta. Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä tarkoitettujen ilmoitusten sisällöstä ja muodosta. Voimassa olevan VML 72 :n mukaan teleyrityksen on mahdollisuuksien mukaan tiedotettava käyttäjälle etukäteen huoltokatkosta, joka keskeyttää palvelun tai rajoittaa sen käyttöä. VML 72 :ään ei liity määräysvaltuutta, mutta Viestintävirasto on suositellut määräystensä 57 ja 58 yhteydessä, että vioista ja -häiriöistä sekä ennakkohuolloista ilmoitetaan käyttäjille esimerkiksi teleyrityksen verkkosivuilla. Useat teleyritykset näin tekevätkin, ja viraston tiedon mukaan monet pitävät ilmoituskynnyksenä katkoja, jotka vaikuttavat vähintään 100 käyttäjään. Viestintäverkkojen ja -palvelujen vikatilanteista ja huolloista tiedottamisessa on siis kokonaisuutena tapahtumassa kehitystä. Toteutuksissa on käyttäjien kannalta tärkeää paneutua vikatiedotuksen sisällön laatuun ja yhteismitallisuuteen sekä tiedon helppoon saatavuuteen. Avoin tiedotus voidaan nähdä myös teleyritysten kilpailua parantavana tekijänä. Tällainen tiedotus nimittäin voisi vaikuttaa käyttäjien teleyritysvalintoihin Käyttäjän laatukokemus Asiakkaan kokemaan viestintäpalvelun laatuun vaikuttavat useat tekijät. Laadun mittaaminen on teknisesti hankalaa, koska laatukokemus on subjektiivinen tekijä ja sen mallintaminen on monimutkaista. Asiakkaan kokemaa viestintäpalvelujen toimivuuden laatua heikentää oleellisesti ainakin viestintäpalvelujen katkosten pitkä kestoaika ja katkosten toistuvuus. Asiaa käsiteltiin edellä kohdassa Palvelukatkosten aikana käyttäjille on tärkeää teleyrityksen asiakaspalvelun laatu ja tavoitettavuus. Viestintäpalvelujen ja asiakaspalvelun laadulla kilpaileminen hintakilpailun ohessa on mahdollisuus teleyrityksille tulevaisuuden kehitystrendinä. Jotta kuluttajat voisivat rationaalisesti käyttää teleyrityksen tarjoamien viestintäpalvelujen ja asiakaspalvelun laatua valintakriteerinä, olisi tärkeää tarjota yhdenmukaisesti mitattua ja vertailukelpoista tietoa laatukriteereistä. Tilannetieto viestintäpalvelujen laadusta (esim. asiakaspalvelun tilannekuva) on tässä yksi selkeä mahdollisuus. Voimassa olevan viestintämarkkinalain 82 :n mukaan Viestintävirasto voi velvoittaa teleyrityksen julkaisemaan muun muassa liittymän toimitusaikaa tai vikojen korjausaikaa koskevat vertailukelpoiset ja ajantasaiset tiedot. Toistaiseksi velvoitepäätöksiä on annettu vuodesta 2003 lähtien ainoastaan teleyritysten puhelinasiakaspalvelun vastausajoista, joiden mittaamisesta ja tilastoinnista määrätään määräyksessä 58. Tämän määräyksen mukaan teleyrityksen on myös mitattava kiinteään sijaintipaikkaan toimittamiensa puhelin- ja laajakaistaliittymien toimitusajat ja tallennettava toimitusaikatiedot. Lisäksi teleyrityksen on mitattava ja neljännesvuosittain tilastoitava näiden liittymien toimitusvarmuutta. Viestintävirasto kerää tällaisia tilastoja markkinaseurantansa tarkoituksiin. Määräykseen 58 liittyvässä perustelu- ja soveltamismuistiossa (MPS 58) on myös mm. suositeltu, että teleyritykset mittaavat ja tilastoivat sähköpostitse tarjoamansa asiakaspalvelun vastausaikaa. Asiakaspalvelun muuta laatua teleyritykset voivat mitata asiakastyytyväisyyskyselyillä ja palautelomakkeilla. Teleyritykset tilastoivat tyypillisesti myös asiakasvalitusten määrää alue- sekä viestintäpalvelukohtaisesti. Tilastojen avulla teleyritykset saavat hyödyllistä alueellista ja palvelukohtaista tietoa palvelujensa toiminnasta ja asiakkaiden kokemasta laadusta.

16 Työryhmäraportti / (31) Asiakkailla olisi lisäksi tarve saada arvio viestintäpalvelun teknisestä laadusta omassa käyttöympäristössään ennen viestintäpalvelun tilaamista. Tavallisin kiinnostava laatutekijä ennen ostopäätöstä on yhteyden toteutuva nopeus - asiakkaan käyttöpisteestä aina yhteyden välityksellä käytettäviin palveluihin asti. Asiakkaiden kannalta viestintäyhteyden nopeus pitäisi saada mitattua etukäteen ja tuloksen tulisi olla mahdollisimman tarkka sekä vertailukelpoinen muiden yhteyksien kanssa Viestintäpalveluiden saatavuus Viestintäpalveluiden käyttäjät saavat tietoa tarjolla olevista viestintäpalveluista teleyritysten internetsivuilta, Viestintäviraston hintavertailututkimuksista sekä teleyritysten markkinoinnista. Saatavuus sekä hintatiedot ovat hankalasti vertailtavissa, koska tietoja joutuu etsimään monesta paikasta. Saatavuustieto on useimmiten ilmoitettu kuntatasolla ja palvelun todellinen saatavuus haluttuun osoitteeseen selviää vasta tilausvaiheessa. Viestintäpalveluiden käyttäjillä on tarve saada maantieteellinen kuva saatavilla olevista viestintäpalveluista ja alueellisista hinnoista. Käyttäjien kannalta ideaalitilanne olisi se, että tiedot saatavilla olevista viestintäpalveluista ja niiden hinnoista löytyisivät yhdestä paikasta ja tiedonhaku toimisi esimerkiksi katuosoitetietojen perusteella. Viestintäpalvelun käyttäjät voisivat tällöin vertailla eri viestintäpalveluiden hintoja helposti keskenään ja tarkistaa palvelun saatavuuden ennen ostopäätöksen tekemistä. Saatavuus- ja hintatietojen tulisi tällöin tietysti olla ajantasaisia ja tarkkoja. 5.3 Viestintäviraston tilannekuvatoiminta Viestintävirasto kerää nykyään viestintäverkkojen ja -palvelujen toimivuuden tilannetietoa pääasiassa seuraavista lähteistä: teleyritysten toimittamista vika- ja häiriöilmoituksista, teleyritysten toimittamista ennakkohuoltoilmoituksista, teleyrityksiltä pyydettävistä tilastotiedoista, asiakasyhteydenotoista ja mediasta. Viestintäverkkojen ja -palvelujen vikojen ja häiriöiden tilannetieto painottuu käytännössä jälkikäteiseen tilannekuvan muodostamiseen, reaaliaikaista tilannekuvaa ei kerättävän tiedon perusteella pystytä muodostamaan. Kaikkein vakavimmissa vikatilanteissa ensitieto vikatilanteesta saadaan kuitenkin tunnin kuluessa häiriön havaitsemisesta eli lähes reaaliaikaisesti. Vika- ja häiriötilanteiden lisäksi virastolla on käytössään paljon muutakin toimialan tilannetta kuvaavaa tietoa. Virasto esimerkiksi seuraa sekä viestintämarkkinoiden teknistä että taloudellista tilaa. Lisäksi virasto hallinnoi ja valvoo radiotaajuuksien käyttöä. Kokonaisuutena virastolla on käytössään ja mahdollisuus saada paljon sellaista viestintäverkkoja ja -palveluja koskevaa tietoa, joka voitaisiin analysoituna ja muokattuna ehkä antaa myös toimialan itsensä ja teleyritysten asiakkaiden hyötykäyttöön. Nykyisellään Viestintävirasto käyttää keräämäänsä viestintäverkkojen ja -palvelujen toimivuuden tilannetietoa esimerkiksi teknisessä ohjauksessa ja valvontatoiminnassa. Lisäksi virasto välittää tilannetietoa tarvittaessa toimialan yleisestä ohjauksesta vastaavalle liikenne- ja viestintäministeriölle. Muiden viranomaisten kanssa virasto tekee yhteistyötä tapauskohtaisesti. Teleyritykset tuottavat säädännön perusteella viestintäverkkojen ja -palvelujen toimivuuden tilannetietoa Viestintäviraston lisäksi ainakin hätäkeskuslaitokselle ja alueellisille pelastusalan toimijoille. Tuotettavan tiedon tarkka sisältö vaihtelee käyttäjästä toiseen, mutta merkittävin asia eli tieto viestintäpalvelun toimintakatkoksesta on yleensä sama. Tilannekuvatiedon tuottamista ja jakamista viranomaistahoille voitaisiin yksinkertaistaa ja tehostaa merkittävästi keskittämällä tiedon kerääminen yhteen järjestelmään, jota käyttäisivät kaikki siihen oikeutetut tilannekuvatiedon tuottajat ja käyttäjät. Tämä hyödyttäisi sekä tilannekuvatiedon tuottajia eli teleyrityksiä että käyttäjiä eli viranomaisia, muita teleyrityksiä ja mahdollisesti muitakin tahoja.

17 Työryhmäraportti / (31) Vika- ja häiriötilanteet Viestintämarkkinalain :n mukaan teleyrityksen on välittömästi ilmoitettava Viestintävirastolle mahdollisesta merkittävästä viasta tai häiriöstä viestintäverkossa tai -palvelussa. Valmisteilla olevassa viestintämarkkinalain muutoksessa (HE 238/2010) velvollisuus on tarkentumassa uudessa 128 a :ssä siten, että se kattaa myös raportoinnin korjaustoimenpiteistä ja siitä, miten tilanteiden toistuminen pyritään estämään. Viestintävirasto on tarkentanut ilmoitusmenettelyä määräyksellä 57. Määräyksessä on luotu vikojen ja häiriöiden vakavuusluokittelu (luokat A-D) ja luokitteluun perustuva ilmoitusmenettely. Määräyksessä katsotaan VML 128 :ssä tarkoitetuiksi merkittäviksi vioiksi ja häiriöiksi kaikki A-, B- ja C-luokan tilanteet. Ilmoitusvelvoitteiden nojalla Viestintävirasto kerää päivittäin merkittävän määrän yksityiskohtaista tietoa viestintäverkkojen ja -palvelujen vioista ja häiriöistä sekä ennakkohuolloista. Kuten edellä jo mainittiin, Viestintäviraston tilannetieto viestintäverkkojen ja -palvelujen vikatilanteista painottuu jälkikäteen tehtävään tiedon keräämiseen. Lähes reaaliaikaisesti tietoa saadaan ainoastaan määräyksessä 57 vakavuusluokkaan A luokitelluista vioista eli vioista, jotka vaikuttavat satoihin tuhansiin käyttäjiin. Tällaisia vikoja ilmenee yleensä vain muutamia vuosittain. A-luokan vikatilanteessa teleyrityksen on tehtävä ensi-ilmoitus Viestintävirastolle tunnin 8 kuluessa vian havaitsemisesta. Virasto seuraa viankorjauksen etenemistä ja välittää vikaan liittyen toimivuuden tilannetietoa valtionhallinnossa (käytännössä liikenneja viestintäministeriölle ja valtioneuvoston tilannekuvakeskukseen). Normaalioloissa tai normaaliolojen häiriötilanteissa Viestintävirasto keskittyy tilannekuvatiedon keräämiseen ja jakamiseen, korjaustoiminnan organisoiminen ja priorisointi on teleyritysten asia. Teleyritysten on määräyksen 57 mukaan toimitettava Viestintävirastolle A-, B- ja C-luokan vioista ja häiriöistä loppuraportti siihen tarkoitetulla lomakkeella viikon kuluessa vian tai häiriön havaitsemisesta. Loppuraportissa kerrotaan vian tai häiriön lopulliset vaikutukset viestintäpalveluun, selvitetään tapahtumien kulku eli vian tai häiriön havaitseminen ja korjaus, vian tai häiriön alkuperäinen syy, muut vika- tai häiriötilanteen hallintaan vaikuttaneet asiat ja selvitys siitä, miten vastaava vika tai häiriö pyritään tulevaisuudessa välttämään. Loppuraporttien perusteella Viestintävirasto muodostaa jälkikäteistä pitkän aikajänteen tilannekuvaa viestintäverkkojen ja -palvelujen vikaantumisalttiudesta. Vikojen syitä analysoimalla virasto pyrkii ennaltaehkäisemään vikatilanteita teleyritysyhteistyön ja määräysvalmistelun kautta. Määräyksen 57 mukaan teleyritysten on lisäksi tilastoitava vähäisempien kuin A-C-luokkien eli ns. D-luokan vika- ja häiriötilanteiden korjausajat ja syyt määrätyn luokittelun mukaisesti vuoden 2011 alusta lähtien. Viestintävirastolla on siten vuoden 2011 alusta alkaen mahdollisuus kerätä tilastotietoa myös ilmoituskynnyksen alittavista vika- ja häiriötilanteista. Tilastotietoja tultaneen pyytämään ainakin alkuun merkittävimmiltä matkaviestin-, kiinteän verkon puhelinpalvelu-, laajakaista- ja televisioverkon palveluja tarjoavilta teleyrityksiltä esimerkiksi puoli- tai neljännesvuosittain. D-luokan häiriötilastojen tarkoituksena on saada tietoa asiakasvalitusten määristä, vikojen kestoajoista ja vikojen taustalla olevista syistä. Tulevaisuudessa näiden avulla arvioidaan pystyttävän seuraamaan muutoksia teleyritysten verkoissa ja palveluissa ilmenneiden pienten häiriöiden korjausajoissa, taustasyissä ja vikakohteissa. Näitä tietoja voitaisiin soveltuvin osin periaatteessa käyttää myös viestintäpalvelujen erilaisina laatukriteereinä. Analysoituna ja muokattuna tietoa voitaisiin mahdollisesti tarjota kuluttajille. Tavoitteena olisi tehdä viestintäpalvelun ja asiakaspalvelun laadusta kilpailutekijä teleyritysmarkkinoilla. Viestintävirasto hyödyntää siis vikatilanteista saamaansa toimivuuden tilannetietoa nykyisellään ensisijaisesti teknisen ohjauksen tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Esimerkiksi vikojen syistä tai havainnointitavoista kerätyn materiaalin perusteella pystytään arvioimaan keinoja vikojen määrän vähentämiseksi ja käyttäjävaikutusten minimoimiseksi. Jälkikäteisen tiedon perusteella voidaan tunnistaa ja ennakoida viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta ja toipumiskykyä heikentäviä tekijöitä. Saadun tiedon avulla voidaan myös valvoa teknisten määräysten velvoitteiden noudattamista. Jos vika- tai häiriötilanteen on aiheuttanut säädännön vastainen toiminta, virasto voi velvoittaa teleyrityksen korjaamaan toimintansa. Viestintävirasto pyrkii paran- 8 B-luokan viasta ilmoitus Viestintävirastolle taas on tehtävä sähköpostitse 12 tunnin kuluessa vian havaitsemisesta.

18 Työryhmäraportti / (31) tamaan viestintäverkkojen ja -palvelujen laatua ja toimintavarmuutta, mitä tavoitetta vika- ja häiriötilanteiden valvonta merkittävästi edistää. Teleyritysten tekemien vika- ja häiriöilmoitusten vastaanottaminen ja analysointi vaatii tällä hetkellä melko paljon henkilöresursseja, koska automaation aste toimintaprosessissa on hyvin alhainen. Viestintävirastolla onkin selkeä tarve kehittää teleyritysten vika- ja häiriöilmoituksien käsittelyn automaatiota huomattavasti nykyistä pidemmälle. Automatisointi on pitkällä aikajänteellä myös teleyrityksen etu, koska tilannekuvatiedon integroiminen kiinteämmäksi osaksi teleyrityksen verkonvalvontajärjestelmää vähentää teleyrityksen ylimääräistä "käsin tehtävää" viranomaisraportointia. Mikäli ilmoitusmenettely saadaan sellaiseksi, että se ei edellytä erillistä työvaihetta teleyritysten verkonvalvontahenkilöstöltä, saisi virasto tilannetietoa vikatilanteista myös huomattavasti nykyistä nopeammin. Automatisoinnin myötä tilannetieto viasta saataisiin nopeammin ja luotettavammin laajempaankin jakoon. Näistä raporteista ja tilastoista olisi varmasti hyötyä usealle eri toimijalle teleyrityksille itselleen, kuluttajille, muille viranomaisille ja elinkeinoelämälle. Esimerkkeinä tarpeista viestintäverkkojen ja -palvelujen toimivuuden tilannekuvalle voidaan mainita myös seuraavat havainnot: Viestintävirasto järjesti suurimpien teleyritysten kanssa vuoden 2010 alussa tapaamiset vika- ja häiriötilanteiden hallinnasta. Näissä tapaamisissa virasto jakoi teleyrityksille vuoden 2009 vika- ja häiriöilmoituksista yleistettyä tilastotietoa, jonka perusteella teleyrityksillä oli mahdollisuus arvioida omaa toimintaansa suhteessa koko toimialaan. Vastaanotto tällaiselle tilastotiedolle oli teleyrityksissä positiivinen. Viestintäviraston keräämä anonymisoitu ja muokattu tilastotieto vioista ja häiriöistä voisi olla hyödyllinen viestintäpalvelujen käyttäjille näiden valitessa palveluntarjoajaa. Heinä-elokuun 2010 myrskyjen aikana ilmeni erityisesti pelastusviranomaisten tarve saada nopeasti keskitettyä summattua tietoa matkaviestinverkkojen toimivuuden tilannekuvasta. Käytännössä siis niistä tilanteista, kun jollakin tietyllä alueella ei ole minkään teleyrityksen matkaviestinverkko toiminnassa ja näin ollen kansalaisten pääsy hätäkeskukseen matkapuhelimella soittamalla on estynyt. Teleyritysten Viestintävirastolle toimittamien toimivuuden tilannetietojen julkisuus arvioidaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, JulkL) mukaan kuten muidenkin viranomaiselle toimitettujen asiakirjojen julkisuus. Ilmoituksissa saadut yksityiskohtaiset tekniset ja teleyrityksen yhteistyökumppaneihin ja alihankkijoihin liittyvät tiedot ovat tavallisesti salassa pidettäviä verkkoturvallisuuden tai liikesalaisuuksien suojan perusteella. Yleisen tason tieto vikatilanteesta, sen vaikutuksista ja kestosta taas ovat julkisia, vaikkakaan Viestintävirasto ei aktiivisesti tällaisista asioista nykyisellään tiedota. Viestintävirastolle ei ole säädetty erityistä tiedottamistehtävää vika- ja häiriöasioista tai -tilanteista. 9 Valmisteilla olevassa viestintämarkkinalain muutoksessa ehdotetaan Viestintävirastolle säädetyksi tehtäväksi kerätä tietoa merkittävistä vika- ja häiriötilanteista (HE 238/2010, VML 128 a ). Näihin voitaneen lukea myös määräyksen 57 tarkoittamat tilastotiedot. Viestintämarkkinalakiin on lisäksi ehdotettu Viestintävirastolle myös vuosittaista raportointivelvollisuutta Enisalle (European Network and Information Security Agency) merkittävistä vika- ja häiriötilanteista. Sähköisen viestinnän tietosuojalakiin (SVTsL) ehdotetaan vastaavaa velvoitetta tietoturvaloukkauksista. Ehdotetussa muodossa säännökset eivät salli tai edellytä salassa pidettävän tiedon luovutusta, eikä virasto tämän hetkisen käsityksen mukaan tule luovuttamaan muuta kuin anonymisoitua koontitietoa. Tilastotietojen muu mahdollinen luovuttaminen ja julkaiseminen tapahtuisivat edelleen yleiseen hallinto- ja julkisuuslainsäädäntöön perustuvalla harkinnalla Tietoturva Viestintävirastossa toimiva CERT-FI ylläpitää kansallista tietoturvallisuuden tilannekuvaa. Tilannekuvan tuottamiseksi CERT-FI vastaanottaa ja kerää tietoa tietoturvatilanteeseen vaikuttavista tapahtumista ja ilmiöistä. Tietoa tällaisista asioista CERT-FI saa esimerkiksi teleyrityksiltä, ICT-toimijoilta, muilta CERT-toimijoilta, kotimaisesta ja kansainvälisestä mediasta, tietoturvaloukkauksen kohteelta sekä viestintäverkoista automatisoidusti kerättävistä tiedoista. 9 Vrt. sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (516/2004) sen sijaan säädetään 31 :ssä Viestintävirastolle tiedotustehtävä tietoturva-asioista.

19 Työryhmäraportti / (31) CERT-FI on myös ensisijainen suomalainen haavoittuvuuskoordinoija eli sen tarkoituksena on yhteistyössä tärkeimpien suomalaisten haavoittuvuustestaajatahojen, suomalaisten valmistajien sekä ulkomaisten koordinaattoritahojen kanssa ratkaista haavoittuvuuksia ennaltaehkäisevästi. Myös tämä tehtävä edellyttää, että CERT-FI:llä on jatkuva, reaaliaikainen käsitys eli tilannekuva viestintäverkkoihin, viestintäpalveluihin ja lisäarvopalveluihin kohdistuvista tietoturvaloukkauksista ja -uhkista. Tietoturvaloukkauksen tai -uhan havainnointi ja ratkaisu edellyttää hyvin reaaliaikaista ja automatisoitua tietojenkäsittelyä. Useistakin eri lähteistä kerättyä tietoa hyödynnetään tietoturvaloukkausepäilyn tai -uhan todentamiseen, tietoturvaongelman laajuuden ja vakavuuden selvittämiseen, tapahtuman alkuperäisen syyn tai mahdollistajan selvittämiseen, muiden viranomaisten kanssa asioimiseen, erilaisten tiedotteiden laatimiseen, tietoturvaongelman vaikutuksen rajaamiseen tähtäävien toimenpiteiden ohjaamiseen, tietojärjestelmien turvaamiseen tunnetuilta tietoturvauhilta ja jatkotoimenpidesuunnitelman laatiminen. Mm. kaikkia edellä mainittuja asioita koskien CERT-FI avustaa, ohjeistaa ja koordinoi kaikkia suomalaisia tahoja yksityisistä henkilöistä yrityksiin ja hallinnollisiin tahoihin. Saatua tietoa hyödynnetään ennakoivasti, reaaliaikaisesti ja jälkikäteisesti. CERT-FI:n keräämien tietojen, kuten Viestintäviraston keräämien vika- ja häiriötietojenkin, julkisuus arvioidaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, JulkL) nojalla. Yksityiskohtaiset tiedot tietoturvauhista tai -loukkauksista ovat tavallisesti salassa pidettäviä. CERT-FI kerää tilastollista aineistoa tietoturvatapausten selvittämisen yhteydessä saatujen tietojen pohjalta. Reaaliaikaisen tilanteisiin reagoinnin lisäksi CERT-FI synnyttää keräämiensä tietojen pohjalta jatkuvasti arviota Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvista tietoturvauhista. Mikäli aihetta ilmenee, tietoa jaetaan julkisina tiedotteina ja varoituksina tai kohdennetusti niille, joita asia koskee. CERT-FI myös julkaisee neljännesvuosittain tietoturvallisuuden tilannekatsauksen, jossa käsitellään merkittävimmät kansalliseen ja kansainväliseen tietoturvallisuuteen vaikuttavat tapahtumat ja arvioidaan lähitulevaisuuden näkymiä. Vuoden viimeinen neljännesvuosikatsaus sisältää yhteenvedon kuluneen vuoden tapahtumista. Tietoturvauhista ja -loukkauksista on jatkuvasti kasvava tarve saada nopeammin yksityiskohtaista tietoa paitsi julkisesti jaettavaksi myös CERT-FI:n itsensä tarpeisiin. Toisaalta on myös tunnistettu tarve tuottaa esimerkiksi suomalaisten yritysten tietoturvan tueksi kohdennettua ja täsmällistä tietoa, analyysejä sekä ohjeita. Näiden asioiden kehittämiseksi ja tarpeisiin vastaamiseksi CERT- FI:ssä on käynnissä erilaisia hankkeita ja selvityksiä Markkinaseuranta ja -analyysit Viestintävirasto kerää, tilastoi ja analysoi viestintämarkkinoiden toimintaa kuvaavaa tietoa jatkuvasti ja projektiluontaisesti kulloinkin ajankohtaisten teemojen mukaan. Lisäksi virasto tekee tarvittaessa erilaisia markkinatutkimuksia mm. valvonnan tarpeisiin. Tietoa kerätään pääsääntöisesti teleyrityksiltä pyytämällä. Markkinaseurannassa kerättyjen tietojen perusteella virasto tuottaa jälkikäteisesti markkinakatsauksia, vähittäishintaseurantoja, tilastoja viestintäpalvelujen laadusta ja postitilastoja. Tarvittaessa virasto tuottaa esimerkiksi HVM-analyysien tai yleispalvelupäätösten tueksi erilaisia jälkikäteisiä, mahdollisimman hyvin vallitsevaa tilannetta kuvaavia markkinaselvityksiä. Viestintävirasto julkaisee anonymisoituja markkinakatsauksia ja esimerkiksi tekemiään tutkimuksia viestintäpalvelujen laadusta. Viestintäviraston keräämät, yksittäistä yritystä koskevat markkinatutkimustiedot taas ovat liikesalaisuuksien vuoksi salassa pidettäviä tietoja ja niitä ei anneta kolmansien osapuolten tietoon. Markkinaseurannassa kerättyjen tietojen määrä kasvaa jatkuvasti ja siitä syystä Viestintävirastolla on tarve automatisoida markkinaseurantatietojen keräämistä. Tietojen keräämisen automatisoinnilla voitaisiin keskittää henkilöresursseja enemmän tiedon analysointitehtäviin.

20 Työryhmäraportti / (31) Radiolähetintiedot Yksi Viestintäviraston kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tehtävä on radiotaajuuksien keskitetty hallinnointi, jolla taataan taajuuksien tehokas ja mahdollisimman häiriötön käyttö. Virasto suunnittelee radioverkkojen ja -laitteiden taajuuksien käytön, myöntää radiolähetinluvat, antaa määräyksiä taajuuksien ja radiolaitteiden käytöstä, selvittää radiohäiriöitä, valvoo radiolaitteiden markkinoille saattamista ja kaupanpitoa, arvioi radiolaitteiden vaatimustenmukaisuutta sekä järjestää radiolähettimen käyttäjien tutkintoja ja myöntää todistuksia. Virastolla on siis tilannekuva radiotaajuuksien käytöstä Suomessa. Yhtenä osana tällaista tilannekuvaa virasto on verkkosivuillaan 10 julkaissut listan Suomessa käytössä olevista radioasemista. Listassa on lueteltu Yleisradion ja kaupallisten radioiden lähetystiedot voimassa olevien radiolupien perusteella. Listassa ovat mukana sekä ULA-lähettimet (FM) että lyhyt- ja keskiaaltolähettimet (AM). Tällä hetkellä ei Suomessa ole toiminnassa yhtään pitkäaaltolähetintä. Mukana ovat myös radiolupaa edellyttävät pienitehoiset toistimet, joilla radiolähetyksiä välitetään esimerkiksi pysäköintiluolissa ja teollisuushalleissa. Listassa kunkin aseman käyttämä säteilyteho ja antennin korkeus (ilmoitettu metreinä maan pinnasta) saattavat olla alhaisempia kuin luvassa sallitut maksimiarvot. Koordinaatit on ilmoitettu minuutin tarkkuudella KKJ (kartastokoordinaattijärjestelmä) -järjestelmässä. Päivämäärät viittaavat aseman käyttöoikeusajankohtaan rivin mukaisilla tiedoilla. Listan tarkoituksena on mm. helpottaa eri radioasemien löytämistä ja käyttämistä Asiakasyhteydenotot ja media Viestintävirasto saa viestintäverkkojen ja -palvelujen toimivuudesta, laadusta, saatavuudesta yms. tilannetietoa myös asiakasyhteydenottojen ja -valitusten ja esimerkiksi julkisuudessa käsiteltyjen tapausten kautta. Viestintämarkkinalain 119 :n mukaan Viestintäviraston tehtävä on valvoa lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista ja lain 126 :n mukaan se, joka katsoo, että joku toimii näiden säännösten vastaisesti, voi saattaa asian viraston tutkittavaksi. Viestintävirastolla ei ole ratkaisuvaltaa teleyrityksen ja käyttäjän sopimussuhdetta tai korvausvastuuta koskevassa asiassa, mutta virasto voi selvittää, onko teleyritys noudattanut mm. säädettyjä teknisiä velvoitteita ja velvoittaa tarvittaessa lain 121 :n nojalla teleyrityksen korjaamaan toimintaansa. Asiakkaiden ongelmat käsitellään pääsääntöisesti teleyrityksissä ja viranomaiselle tulleilla valituksilla ei ole tilastollista merkitystä kokonaistilanteen kannalta. Viestintävirasto saa asiakasyhteydenotoista jälkikäteistä, pistemäistä tilannetietoa, jota hyödynnetään viestintäverkkojen ja -palvelujen laadun ja toimivuuden valvontaan. Asiakasyhteydenotoista kerätystä tilastotiedosta voidaan toki nähdä merkkejä eri verkkojen ja palvelujen merkityksen muutoksesta. Virasto hyödyntääkin asiakasvalituksista saatuja tietoja myös teknisen ohjauksen kehittämiseen. Asiakasvalituksia koskevilla tiedoilla on etupäässä hallinnollista merkitystä, joten viraston eri yksiköissä käsitellyistä asiakasyhteydenotoista, -valituksista yms. selvityksistä kerättäviä tilastotietoja ei julkaista. Tietoja hyödynnetään nykyisellään lähinnä työnohjauksessa ja -seurannassa. Tiedot asiakasyhteydenottojen vuosittaisista määristä ja käsittelyajoista välitetään myös liikenne- ja viestintäministeriölle. Viestintävirasto voisi hyödyntää asiakasyhteydenotoissa esille tulleita asioita enemmän asiakkaiden neuvonnassa päivittämällä internetsivujen usein kysyttyjen kysymysten listaa nykyistä tiheämmällä aikavälillä. Tällöin useimmat asiakkaat saisivat tarvitsemansa tiedon suoraan Viestintäviraston internetsivuilta ja asiakasyhteydenottojen tarve vähentyisi. Viestintävirasto pystyisi tuottamaan virastolle tulleista valituksista anonymisoituja tilastoja teleyrityksille. Tilastot voisivat olla sekä teleyrityskohtaisia että viestintäpalveluittain summattua tietoa kaikista asiakasvalituksista. Tällöin teleyritykset pystyisivät vertailemaan omien asiakasvalitusten määrää suhteessa muihin teleyrityksiin. Teleyritykset saisivat tätä kautta lisätietoa palveluidensa laadusta. 10

21 Työryhmäraportti / (31) 6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6.1 Tavoitteet ja ensivaiheen toimenpiteet Viestintävirasto on tämän selvityksen tuloksena hahmotellut kolme tärkeintä tilannekuvakokonaisuutta: toimivuuden tilannekuva, saatavuuden ja laadun tilannekuva ja verkkorakenteiden ja -järjestelmien tilannekuva. Viestintävirasto ehdottaa, että vuonna 2011 aloitetaan toimivuuden tilannekuvan toteuttaminen ja tarkempi suunnittelu. Toimivuuden tilannekuva tarjoaa luontevasti jonkin verran myös saatavuustietoa. Kahta muuta kokonaisuutta eli saatavuuden ja laadun sekä verkkorakenteiden ja -järjestelmien tilannekuvien mahdollisuuksia ja tarpeita Viestintävirasto on tässä vaiheessa selvittänyt vasta alustavasti. Niitä käsitellään luvussa 7 (Jatkokehityskohteet). Viestintävirasto esittää toimivuuden tilannekuvan tuottamiseksi kolmea tilannekuvapalvelua, jotka voidaan kukin toteuttaa erikseen tai toisiaan täydentäen: Palvelu 1: Vika- ja häiriötilanteiden julkinen tiedotussivusto käyttäjille Palvelu 2: Tiedonvälitysjärjestelmä rajatuille käyttäjäryhmille Palvelu 3: Tilannekatsaukset, tutkimukset, ohjeistus, neuvonta Nämä palvelut on esitelty tarkemmin seuraavissa alaluvuissa ( ). Palvelu 2 olisi pohja laajasti käytettävälle tilannetietojärjestelmälle ja se on toteutusehdotusten ydin, jonka osaksi muut tilannekuvapalvelut voidaan asteittain tuottaa. Hahmoteltujen tilannekuvaratkaisujen ydinajatus on keskitetty yhden luukun viestintäverkkojen ja -palvelujen tilannekuvapalvelu, jonka kautta tuotettu tilannetieto jaetaan kaikille sitä tarvitseville toimijoille eli tilannekuvan käyttäjille. Tuotettavan tilannekuvatiedon sisältö ja tiedonjakoperiaatteet ja oikeudet tietojen hyödyntämiseen sekä seuraamukset väärinkäytöksistä on määriteltävä yhteisesti tiedon tuottajien ja käyttäjien kesken ja tarvittaessa säädettävä laissa. Keskitetyn tilannetietojärjestelmän etuna on erityisesti eri toimijoiden päällekkäisten toimintojen vähentäminen ja automatisoitu tietojen käsittely, jolla saavutetaan nykyistä nopeampi ja tarkemmin kohdennettu tilannetietoisuus. Tällaisen tilannetietojärjestelmän suunnittelu, toteuttaminen ja ylläpito edellyttää todella merkittävää taloudellista panostusta sekä elinkeinoelämän ja valtionhallinnon pitkäjänteistä sitoutumista asetettaviin tavoitteisiin. Ehdotus 1. Viestintävirasto aloittaa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa toimivuuden tilannekuvan palvelun 1 (vika- ja häiriötilanteiden julkinen tiedotussivusto) toteuttamisen matkaviestinverkoista vuoden 2011 alusta alkaen. Ehdotus 2. Viestintävirasto ehdottaa, että toimivuuden tilannekuvan palvelun 2 (tiedonvälitysjärjestelmä rajatuille käyttäjäryhmille) ensivaiheen tavoitteena on siirtää Viestintäviraston nykyisen määräyksen 57 tarkoittamat vikojen ja häiriöiden ilmoitus- ja raportointimenettelyt keskitettyyn tilannetietojärjestelmään ja että tämän edellyttämä määrittely aloitetaan vuoden 2011 aikana. Ehdotus 3. Viestintävirasto ehdottaa, että vuonna 2011 aloitetaan myös eri toimijoiden ja hankkeiden välinen koordinointi muun muassa sen selvittämiseksi, miten tilannekuvajärjestelmä voidaan toteuttaa mahdollisimman pitkälle jo olemassa olevien tai suunniteltujen järjestelmien avulla. Ehdotus 4. Viestintävirasto ehdottaa, että lainsäädännön mahdollisia muutostarpeita kartoitetaan ja arvioidaan osana edellä ehdotettuja toimenpiteitä.

22 Työryhmäraportti / (31) 6.2 Palvelu 1: Vika- ja häiriötilanteiden julkinen tiedotussivusto käyttäjille Yksinkertaisin ja tehokkain keino jakaa käyttäjille (kuluttajille ja yrityksille) lähes reaaliaikaista toimivuuden tilannetietoa viestintäverkkojen ja -palvelujen vika- ja häiriötilanteista on välittää tieto internetissä. Nykyisellään käyttäjät löytävät vikatiedotteet kunkin teleyrityksen verkkosivuilta. Tiedon löytämisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi pääsy eri teleyritysten häiriötiedotteisiin voitaisiin keskittää yhdelle verkkosivulle. Keskitetty sivusto helpottaa myös käyttäjien vertailumahdollisuuksia, mikä voisi parantaa tiedottamisen laadullista sisältöä ja ajantasaisuutta. Tässä luvussa esitetty tilannekuvapalvelu siis vastaa yksinkertaisimmalla ja edullisimmalla tavalla liikenne- ja viestintäministeriön Viestintävirastolle antamaan tehtävään selvittää vuoden 2010 aikana, miten käyttäjille kyetään luomaan lähes ajantasainen kuva viestintäverkkojen vika- ja häiriötilanteista. Keskitetyn vikatiedotussivuston tarjoaja voisi olla Viestintävirasto. Teknisesti sivusto olisi kuitenkin tarkoituksenmukaisinta toteuttaa siten, että vikojen informaatiosisällön tuottaminen ja ylläpito säilyisi edelleen teleyrityksellä itsellään, eikä virasto keräisi tiedotteiden informaatiosisältöä keskitettyyn tietokantaan. Kuvassa 3 esitetään tiedostussivuston toteutusperiaate. Keskitetty sivusto tarjoaa kuluttajille siis tiedot kaikkien teleyritysten vikatiedotteista, mutta itse vikatieto ja sen tuottaminen säilyisi kuitenkin teleyrityksen omilla verkkosivuilla. Toimintamallin etuja ovat päällekkäisten toimintojen välttäminen ja häiriöiden sieto. Jos viraston verkkosivu ei ole toiminnassa, vikatieto on löydettävissä teleyrityksen omilta sivuilta. Kuva 3: Käyttäjät voisivat hakea tilannetiedon keskitetysti Viestintäviraston ylläpitämältä sivustolta tai kunkin teleyrityksen omilta sivuilta. Teleyrityksillä tulisi olla yhdenmukainen tapa esittää vika- ja häiriötiedot käyttäjien tiedonsaannin helpottamiseksi. Yhdenmukainen esitystapa mahdollistaa ja yksinkertaistaa kuluttajille myös eri teleyritysten tarjoamien tietojen vertailun. Yhdenmukainen muoto käyttäjille annettavan vika- ja häiriötiedotuksen esitystavasta voitaisiin tarvittaessa määritellä Viestintäviraston määräyksellä tai ohjeella. Vikojen ja häiriöiden tilannetietoa voitaisiin tuottaa sivuille nykyiseen tapaan teksti-ilmoituksina. Projektiryhmän näkemyksen mukaan olisi kuitenkin hyödyllisempää jakaa tilannetieto käyttäjille karttapohjaisena esitysmallina, koska se on visuaalisuutensa vuoksi huomattavasti käyttäjäystävällisempi.

23 Työryhmäraportti / (31) Jos käyttäjän kiinteä laajakaistapalvelu ei toimi, ei tiedonsaanti internetsivujen kautta tietenkään onnistu. Useilla käyttäjillä on kuitenkin nykyään mahdollisuus päästä internetiin myös 3G-matkaviestimellään. Sivustolle voitaisiin myöhemmin luoda myös mahdollisuus tilata esimerkiksi tekstiviesti-ilmoitus käyttäjää kiinnostavista vioista. Keskitetty karttapohjainen vikojen ja häiriöiden tilannekuvasivusto vastaa erityisesti kuluttajien toimivuuden tilannekuvatiedon tarpeisiin. Tilannekuvasivusto voi kuitenkin tuottaa selkeitä kustannushyötyjä myös teleyrityksille. Ruotsissa (MIMER-projekti, ks. liite 2) vastaavien julkisten internetissä tarjottujen häiriökarttojen julkaisemisen seurauksena paikalliset teleyritykset havaitsivat, että teknisen asiakaspalvelun kuormitus väheni, koska internetissä tarjottua tietoa voitiin käyttää myös teleyrityksen oman asiakaspalvelun ensiasteessa tiedon tukena ilman teleyrityksen asiantuntijoiden apua. Matkaviestinverkot ja -palvelut Viestintävirasto katsoo, että karttapohjalla esitettävä tilannetiedotus vioista ja häiriöistä on tarkoituksenmukaisinta aloittaa matkaviestinverkoista seuraavista syistä: Matkaviestinverkkoja pystytään jo nykyisellään valvomaan tukiasematasolle asti, mikä mahdollistaa toimivuuden tilannekuvan luomisen suoraan verkonvalvontatiedoista. Matkaviestinverkkoja tarjoavia teleyrityksiä on rajallinen määrä ja karttapohjaisen tilannekuvan luomista pystytään kokeilemaan ensin rajatun teleyritysmäärän kanssa. Paitsi Ruotsissa (MIMER-projekti, ks. liite 2) myös Suomessa ainakin Elisa Oyj:llä on jo kokemusta matkaviestinverkkojen julkisen karttapohjaisen vika ja häiriötiedotuksen tuottamisesta. Viestintäviraston vikatiedotussivusto voisi sisältää listauksen eri matkaviestinverkkojen tarjoajista. Tarjoajan nimeä klikkaamalla sivusto hakisi (kehykseen) teleyrityksen omilla verkkosivuilla olevan karttakuvan, jossa verkon tila näytettäisiin esimerkiksi siten, että vihreät maantieteelliset alueet kuvaisivat verkon toimivan normaalisti, keltaiset alueet kuvaisivat alueella olevan häiriöitä (palvelutason alenemia, esim. dataliikenteessä häiriötä) ja punainen alue kuvaisi verkon olevan toimimaton (esim. tukiasema alhaalla). Elisa Oyj:n verkkosivuilla nykyisellään oleva häiriökartta näyttää jo nyt tällä tavoin em. keltaiset ja punaiset alueet. Lisäämällä tähän vielä indikaatio normaalisti toimivasta verkosta, tarjoaisi tilannekuva vika- ja häiriötiedon lisäksi verkon alueellisen saatavuustiedon. Yhdenmukaisen häiriökarttanäkymän luomiseksi tarvitaan yhteinen määrittely ainakin seuraavista asioista: karttapohja: koko, tarkkuus (mittakaava) ja esitysformaatti, verkon häiriön vakavuuden näyttötapa: väri-indikaatiot, vian yksikäsitteinen tunniste ja tiedotuskynnys. Kun tilannekuvakartassa näkyy vika, käyttäjä voisi saada siitä lisätietoa esimerkiksi viemällä hiiren häiriöalueen päälle. Vikatiedoista tulisi ilmetä ainakin palvelut, joiden käyttöön vika vaikuttaa, vian alkamisajankohta ja arvioitu korjausaika. Myös vian syyn esittämistä tulee harkita, huomioiden kuitenkin tähän liittyvät turvallisuus- ja väärinkäyttömahdollisuustekijät. Viestintäpalvelun toimiessa taas normaalisti karttaväritys häiriöalueella palautuisi jälleen vihreäksi, mutta vika siirtyisi kartan ohessa näytettävään häiriöhistoriaan (taulukko tms. listaus) esimerkiksi viikon ajaksi. Tämä häiriöhistoria sisältäisi ainakin tiedon siitä, minkä palvelujen käyttöön vika vaikutti, koska vika alkoi ja koska sen vaikutukset saatiin poistettua eli koska palvelujen toimivuus palautettiin. Vika- ja häiriötilanteiden tiedottamisen lisäksi karttakuviin (kuten tekstimuotoiseen tiedotukseenkin) olisi lisättävissä tietoa tulevista ja meneillään olevista ennakkohuolloista. Ruotsissa tällainen tieto esitetään karttakuvissa violetilla värillä. Kun matkaviestinverkkojen verkko-operaattorien häiriöiden tilannekuva on saatu luotua, on kussakin verkossa toimivan palveluyrityksen mahdollista lisätä oma tilannekuvaosuutensa. Tällöin käyttäjä pystyy tarkistamaan oman palvelutarjoajansa tilanteen, vaikka käyttäjällä ei olisi tarkkaa tietoa siitä, missä verkossa liittymä toimii.

24 Työryhmäraportti / (31) Kiinteät puhelin- ja laajakaista- sekä TV- ja radiopalvelut Matkaviestinverkkojen jälkeen vikatiedotuspalvelua voidaan laajentaa kiinteiden puhelin- ja laajakaistaliittymien toimivuuden tilannekuvaan. Sivustolta voisi hakea esimerkiksi postinumerolla tai katuosoitteella tietoja kiinteiden puhelin- ja laajakaistaliittymien tilanteesta. Vika- ja häiriötiedotuksen sekä huoltoilmoitusten informaatiosisältö olisi sama kuin matkaviestinverkkojen ja -palvelujen tapauksessa. Samalla tavalla tilannekuvaa voitaisiin tuottaa myös joukkoviestintäverkoista ja -palveluista. Tilannekuvan tuottaminen voisi olla yksinkertaisinta aloittaa radiotaajuuksia käyttävien TV- ja radioverkkojen ja niissä tarjottavien viestintäpalvelujen toimivuuden tilannekuvasta. Maanpäällisten digitaalisten joukkoviestintäverkkojen toimivuudesta voitaisiin tuottaa tilannekuvaa karttasovelluksen avulla samaan tapaan kuin matkaviestinverkoista. TV- ja radiolähetinasemien peittoalue- eli näkyvyyskartat voidaan integroida karttasovellukseen. Tällaisia näkyvyysaluekarttoja tuotetaan jo nykyisellään. Kun näihin lähetinasematietoihin vielä liitettäisiin tiedot kullakin asemalla tarjottavasta palvelusta, esim. TV-kanavasta, voitaisiin lähetinverkkoon kohdistuvien vika- ja häiriötilanteiden vaikutuksista saada maantieteellinen kuva. Vika- ja häiriötiedotuksen informaatiosisältö olisi pääpiirteissään sama kuin edellisissäkin tapauksissa eli mihin TV- tai radiokanavaan häiriö vaikuttaa, vian alkamisajankohta ja arvioitu korjausaika. Näiden lisäksi joukkoviestintäverkkoja ja -palveluja koskien annettava häiriöinformaatio voisi sisältää tiedon siitä, missä toimitusketjun osassa häiriön syy on, esim. TV-yhtiössä vai varsinaisessa jakeluverkossa. Maanpäällisten joukkoviestintäverkkojen toimivuuden tilannekuvan jälkeen palvelua voisi laajentaa kiinteissä verkoissa tarjottaviin joukkoviestintäpalveluihin, kuten kaapeli-tv- ja IPTV-palveluihin. 6.3 Palvelu 2: Tiedonvälitysjärjestelmä rajatuille käyttäjäryhmille Pidemmälle kehitetty keino viestintäverkkojen ja -palvelujen reaaliaikaiseen toimivuuden tilannekuvatiedon välittämiseen olisi rakentaa keskitetty tilannetietojärjestelmä. Järjestelmän käyttäjät (kuluttajat, viranomaiset, teleyritykset ja muu elinkeinoelämä) saisivat tarvittavat tilannekuvatiedot yhdestä keskitetystä paikasta reaaliajassa. Järjestelmässä jaettaisiin tietoa eri käyttäjäryhmille eri laajuudella. Kuluttajille jaettaisiin tilannetietoa edellä luvussa 6.2 esitetyllä tavalla (julkinen toiminto) ja ennalta määritellyillä käyttäjäryhmillä ja viranomaisilla olisi laajempi pääsy tietoihin. Tiedonvälitysjärjestelmä voisi toteutuessaan esimerkiksi kokonaan korvata Viestintäviraston nykyisen määräyksen 57 edellyttämät teleyritysten Viestintävirastolle tekemät erilliset ilmoitukset merkittävistä vioista ja häiriöistä. Palvelun käyttäjien (pl. julkinen toiminto) on kirjauduttava järjestelmään, jotta käyttöoikeudet ja tiedonsaanti voidaan toteuttaa hallitusti. Järjestelmään voitaisiin kuitenkin rakentaa erilaisia herätetoimintoja; käyttäjä voisi esimerkiksi määritellä tilanteet, joista järjestelmä välittäisi tekstiviestiherätteen käyttäjälle. Teknisesti järjestelmä voitaisiin toteuttaa siten, että sillä on tiedonhakurajapinta teleyritysten tai muiden tilannetietoa tuottavien tahojen omiin järjestelmiin. Toinen vaihtoehto on vika- ja häiriötietojen kerääminen järjestelmän omaan keskitettyyn tietokantaan. Riippuen järjestelmän eri käyttäjien tarpeista, järjestelmään voitaisiin lisätä myös mahdollisuus historiatiedon tallentamiseen ja tarkastelemiseen. Järjestelmä voisi myös tuottaa palvelujen ja verkkojen kehitystarpeisiin automaattisesti tilastollista tietoa tapahtuneista vioista ja häiriöistä. Viestintäviraston nykyisen määräyksen 57 määrittelemät menettelyt Viestintävirastolle vioista ja häiriöistä ilmoittamisesta ja raportoimisesta voitaisiin ottaa osaksi teleyritysten ja Viestintäviraston välistä järjestelmän toiminnallisuutta. Teleyritys voisi tuottaa ilmoitukset vika- ja häiriötilanteista automaattisesti järjestelmään ja Viestintävirastolla olisi pääsy näihin tietoihin. Portaalin kautta voitaisiin myös suorittaa vikojen loppuraportointi, jolloin Viestintäviraston valvontatoimi tältä osin automatisoituisi ja kerätyt yksittäiset tiedot pystyttäisiin nopeammin tilastoimaan ja analysoimaan paitsi teknisen ohjauksen (Viestintäviraston) tarpeisiin, myös teleyritysten itsensä käyttöön.

25 Työryhmäraportti / (31) Kuvassa 4 esitetään tiedonvälitysjärjestelmän periaate. Kuva 4: Eri käyttäjäryhmät voisivat kirjautua tilannetietojärjestelmään, jossa kullekin ryhmälle olisi tarjolla rajattua tilannetietoa. Siirtyminen nykyisestä vikojen ja häiriöiden tiedotusmallista keskitettyyn järjestelmään ja automatisoituun tilannekuvatiedon tuottamiseen vähentäisi merkittävästi teleyritysten, viranomaisten ja muiden tilannetietoa käsittelevien tahojen työmäärää sekä työn päällekkäisyyttä, sillä tiedot välittyisivät järjestelmään mahdollisimman automaattisesti eri toimijoiden järjestelmistä. Vika- ja häiriötiedon määrä kasvaa jatkuvasti tiedotustarpeiden ja -velvoitteiden lisääntyessä. Viestintäviraston arvion mukaan tulevaisuudessa joudutaankin väistämättä jotenkin siirtymään entistä automaattisempaan tiedonvaihtoon työmäärän hallitsemiseksi. Tällainen järjestelmäintegraatio säästäisi eri toimijoiden työkustannuksia tiedottamisen tehostuessa ja mahdollistaisi tehokkaamman toiminnan eri toimijoiden välillä. Tilannetietojärjestelmän tarkoitus on tarjota käyttäjälle helposti löydettävä paikka viestintäverkkojen ja -palvelujen reaaliaikaisten vika- ja häiriötilanteiden tiedottamiseen. Järjestelmän käyttö voitaisiin aloittaa ensin isoimpien teleyritysten ja Viestintäviraston välisesti siirtämällä ensin nykyiset Viestintävirastolle tehtävät vika- ja häiriöilmoitukset järjestelmän sisään. Myöhemmässä vaiheessa järjestelmään voisivat liittyä muutkin teleyritykset ja portaittain muita viranomaistahoja. Kuvassa 5 esitetään kuvitteellinen esimerkki siitä, millainen näkymä esimerkiksi Viestintävirastolla voisi järjestelmän tilannetietoihin olla.

26 Työryhmäraportti / (31) Kuva 5: Kuvitteellinen esimerkki viranomaisnäkymästä reaaliaikaiseen viestintäverkkojen ja - palvelujen toimivuuden tilannekuvaan. Järjestelmä siis mahdollistaisi toimivuuden tilannetietojen nopean jakelun ja luokittelun eri toimijoiden kesken. Esimerkiksi pelastusviranomaisille voitaisiin tarjota summattua tietoa matkaviestinverkkojen häiriöistä. Karttapohjalla voitaisiin tulevaisuudessa esittää alueet, joilla minkään verkkoyrityksen tarjoama matkaviestinverkko ei ole toimintakunnossa eli alueet, joilla käyttäjät eivät pysty matkapuhelimilla soittamaan hätänumeroon. Tällainen tilannetieto olisi arvokas myös teleyrityksille, koska nämä voisivat yhteistoiminnallisesti pyrkiä palauttamaan nopeammin tällaisille alueille edes jonkin matkaviestinverkon toimintaan. Tämän kaltaisen toimivuuden tilannekuvatiedon tarve moninkertaistuu vakavissa normaaliolojen häiriöissä ja poikkeusoloissa. Järjestelmään kirjautumisessa olisi käytettävä vahvaa sähköistä tunnistamista, joten kirjautuneiden käyttäjien osalta järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden suoriin yhteyksiin muihin yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin yrityksiin. Järjestelmään voitaisiin tarpeen mukaan perustaa pikaviestikanavia ja muita yhteistoimintatyökaluja, joita järjestelmään kirjautuneet käyttäjät voisivat hyödyntää vakavissa viestintäverkkojen ja -palvelujen vikatilanteissa. Työkaluja pystyttäisiin hyödyntämään vikatilanteissa nopean tilannekatsauksen luomiseen, mutta myös normaalioloissa esimerkiksi viranomaismääräysten ja suositusten laadinnan yhteydessä tiedonvaihtoon. Esimerkiksi viestintäverkkojen ja -palvelujen toimivuutta koettelevissa myrskytilanteissa teleyritykset voisivat kokoontua järjestelmässä sähköisesti vaihtamaan tietojaan vikatilanteen vaikutuksista ja meneillään olevista tai suunnitelluista korjaustoimenpiteistä. Tiedonvaihto voisi olla niin viranomaisen ohjaamaa kuin suoraan toimijoiden välistäkin ilman viranomaisen pääsyä tiedonvaihtoon. Järjestelmään olisi hyvä yhdistää tiedot sähköjakelun häiriöistä. Tämä edellyttäisi koordinointia hallinnonalojen välillä tai sähköyhtiöiden vapaaehtoista liittymistä järjestelmään. Järjestelmä voisi toimia sähkö- ja telealan yhteistyökanavana, jossa vikojen korjausta voitaisiin yhteistoiminnallisesti sopia ja hallita. Tarve tällaiseen yhteistyökanavaan on todettu toistuvasti, viimeksi elokuun 2010 myrskyjen aikana ja jälkeen. Vika- ja häiriötilanteita koskevien toimivuuden tilannekuvan toiminnallisuuksien toteuttamisen jälkeen voidaan tarvittaessa tutkia järjestelmän käyttöä myös tietoturvan tilannekuvan tuottamis- ja jakelukanavana.

Viestintäviraston tilannekuvahanke TIKU2012+ Pertti Hölttä

Viestintäviraston tilannekuvahanke TIKU2012+ Pertti Hölttä Viestintäviraston tilannekuvahanke TIKU2012+ Pertti Hölttä 19.10.2012 "Tilannekuvahanke: pähkinänkuoressa Viestintävirasto kehittää yleistä tietoisuutta viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuudesta,

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN YLLÄPIDOSTA SEKÄ MENETTELYSTÄ JA TIEDOTTAMISESTA VIKA- JA HÄIRIÖTILANTEISSA

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN YLLÄPIDOSTA SEKÄ MENETTELYSTÄ JA TIEDOTTAMISESTA VIKA- JA HÄIRIÖTILANTEISSA 1 (15) Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN YLLÄPIDOSTA SEKÄ MENETTELYSTÄ JA TIEDOTTAMISESTA VIKA- JA HÄIRIÖTILANTEISSA Annettu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2012 Viestintävirasto on määrännyt

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007

Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007 1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla:

Lisätiedot

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäset riippuvuudet Raportti laadittu projektiryhmässä, jonka jäsenet olivat sähköyhtiöistä

Lisätiedot

Tiedottaminen hätäliikenteen häiriöistä Viestintäviraston suosituksia

Tiedottaminen hätäliikenteen häiriöistä Viestintäviraston suosituksia Suositus 1 (10) Tiedottaminen hätäliikenteen häiriöistä n suosituksia Suositus 2 (10) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 3 4 Lainsäädäntöperusta... 4 5 Tiedottamisen

Lisätiedot

Määräyksen 11 uudistaminen

Määräyksen 11 uudistaminen Määräyksen 11 uudistaminen Sami Kilkkilä Yksikön päällikkö, IP-verkot Nykyinen määräys Valmisteltiin 2003 2004 2003 sähköpostipalveluissa oli merkittäviä toimivuusongelmia roskapostiviestien määrän äkillisen

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä

Luottamusta lisäämässä Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.

Lisätiedot

Abuse-seminaari 12.9.2006

Abuse-seminaari 12.9.2006 Abuse-seminaari Abuse-seminaari 12.9.2006 9.30-10.00 Kahvi 10.00-10.15 Tervetuliaissanat ja seminaarin työjärjestyksen esittely Erka Koivunen, Viestintävirasto 10.15-11.00 Internet Abuse -toiminnot teleyrityksessä

Lisätiedot

Ajankohtaista määräyksistä ja lainsäädännöstä. Jarkko Saarimäki Kehityspäällikkö

Ajankohtaista määräyksistä ja lainsäädännöstä. Jarkko Saarimäki Kehityspäällikkö Ajankohtaista määräyksistä ja lainsäädännöstä Jarkko Saarimäki Kehityspäällikkö Sisältö Hosting-palveluntarjoajien rooli Viestintäviraston näkökulmasta Ilmoitukset tietoturvaloukkauksista ja Vika- ja häiriötilanteista

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari 17.5.2013 Viestintävirasto, Helsinki [Esittäjän nimi, titteli] [pvm] 1 Seminaariohjelma 9:00 9:30 Aamiainen 9:30 11:00 Telepalveluiden laadun ja saatavuuden

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN LAADUSTA JA YLEISPALVELUSTA. Annettu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2009

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN LAADUSTA JA YLEISPALVELUSTA. Annettu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2009 1 (7) Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN LAADUSTA JA YLEISPALVELUSTA Annettu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2009 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain

Lisätiedot

Tekninen ohjaus ja valvonta. Suomen Seutuverkot kevät seminaari 2013

Tekninen ohjaus ja valvonta. Suomen Seutuverkot kevät seminaari 2013 Tekninen ohjaus ja valvonta Suomen Seutuverkot kevät seminaari 2013 Esityksen sisältö Viestintäviraston uusi organisaatio Miksi olen täällä puhumassa? Teknisten määräysten yleisesittely Sekä muutama määräys

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää

Varmaa ja vaivatonta viestintää Varmaa ja vaivatonta viestintää Viestintäviraston toimet kaikille viestinnän Suomessa luottamuksellisuuden turvaamiseksi Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Asta Sihvonen-Punkka LVM:n keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuus Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuuskeskuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuus Kansallinen CERT-toiminto; ohjeet, tiedotteet, haavoittuvuuskoordinaatio

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Tietojärjestelmien varautuminen

Tietojärjestelmien varautuminen Tietojärjestelmien varautuminen Riihimäki 24.5.2005 Harri Pursiainen ylijohtaja PTS:n tietoyhteiskuntasektorin puheenjohtaja 1 Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta

Lisätiedot

Yhden megan laajakaista kaikille

Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Kuluttajalla ja yrityksellä on 1.7.2010 alkaen oikeus saada yhden megan laajakaistaliittymä vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen sijaintipaikkaan.

Lisätiedot

Avain palveluiden toimintavarmuuteen

Avain palveluiden toimintavarmuuteen Avain palveluiden toimintavarmuuteen - loogisten verkkotietojen hallinta Kirmo Uusitalo Teknologiajohtaja, Keypro Oy Kirmo.uusitalo@keypro.fi 1 Verkkotiedot? Tiedot Verkon Teletiloista Laitteista Kaapeleista

Lisätiedot

Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus. Joonas Orkola Toimialatieto

Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus. Joonas Orkola Toimialatieto Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus Joonas Orkola Toimialatieto Viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuus Tietoja tuotetaan... 1. Viestintävirastolle 2. viestintäpalvelujen käyttäjille 3. muihin

Lisätiedot

Määräykset 66 ja 67. Uudet määräykset teletoiminnan häiriötilanteista ja tietoturvasta

Määräykset 66 ja 67. Uudet määräykset teletoiminnan häiriötilanteista ja tietoturvasta Määräykset 66 ja 67 Uudet määräykset teletoiminnan häiriötilanteista ja tietoturvasta Määräysperusta Mikä muuttui? Ketä velvoittaa? 2 5,5 vanhaa määräystä korvattiin 1.1. alkaen kahdella uudella Häiriötilannemääräys

Lisätiedot

Viestintävirasto kerää tietoa

Viestintävirasto kerää tietoa Viestintävirasto kerää tietoa Joonas Orkola Miksi Viestintävirasto kerää tietoa? Teletoimijoiden ja toiminnan laajuuden määrittämiseksi» Viestintävirasto tulkitsee lain perusteella, mitkä tahot harjoittavat

Lisätiedot

Määräys viestintäverkkojen ja -palvelujen laadusta ja yleispalvelusta

Määräys viestintäverkkojen ja -palvelujen laadusta ja yleispalvelusta Viestintävirasto 58 B/2014 1 (7) Määräys viestintäverkkojen ja -palvelujen laadusta ja yleispalvelusta Annettu Helsingissä x. päivänä yykuuta 2014. Viestintävirasto on määrännyt x. päivänä yykuuta 20xx

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

1(5) Lisätietoja toimiluvista ja hakumenettelystä on nähtävillä valtioneuvoston verkkosivuilla osoitteessa xxx.

1(5) Lisätietoja toimiluvista ja hakumenettelystä on nähtävillä valtioneuvoston verkkosivuilla osoitteessa xxx. 1(5) ILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVAKSI Verkkotoimiluvat yleiseen teletoimintaan taajuusalueilla 880 915 megahertsiä ja 925 960 megahertsiä (900 megahertsin taajuusalue), 1 710 1 785 megahertsiä

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

Viestintäverkon rakentaminen/vika- ja häiriötilanteet

Viestintäverkon rakentaminen/vika- ja häiriötilanteet Viestintäverkon rakentaminen/vika- ja häiriötilanteet Viestintäviraston määräyksiä Johtava asiantuntija Ari Karppanen Viestintäviraston määräyksiä Tässä keskitytään Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Asiakaspalvelun laatua koskevan tiedon julkaisuvelvollisuus

Asiakaspalvelun laatua koskevan tiedon julkaisuvelvollisuus Päätös 1 (9) Dnro: 1.7.2015 158/929/2015 [Teleyritys] Viestintäviraston lausuntopyyntö 4.6.2015 dnro 158/929/2015 Asiakaspalvelun laatua koskevan tiedon julkaisuvelvollisuus 1 Tiivistelmä 2 Teleyritys,

Lisätiedot

Teematilaisuus: Verkkotiedot

Teematilaisuus: Verkkotiedot Teematilaisuus: Verkkotiedot Teleyrityksen puheenvuoro - Sonera Raimo Mäki 29.5.2015 Millaisessa ympäristössä toimimme ~80% ~75% ~45% ~82% ~67% ~10% ~23% Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri 05/2014

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA.

Määräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA. 1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on

Lisätiedot

Varautuminen sotelainsäädännössä

Varautuminen sotelainsäädännössä Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten

Lisätiedot

Viestintäviraston tilannekuvajärjestelmät. Timo Lehtimäki Tulosalueen johtaja Internet ja tietoturva/viestintävirasto

Viestintäviraston tilannekuvajärjestelmät. Timo Lehtimäki Tulosalueen johtaja Internet ja tietoturva/viestintävirasto Viestintäviraston tilannekuvajärjestelmät Timo Lehtimäki Tulosalueen johtaja Internet ja tietoturva/viestintävirasto Tilannekuva?! Mikä/mitä on tilannekuva? Kuva viestintäverkkojen tietoturvallisuustilanteesta,

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) nojalla: 1

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN LAADUSTA JA YLEISPALVELUSTA. Annettu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2012

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN LAADUSTA JA YLEISPALVELUSTA. Annettu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2012 1 (8) Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN LAADUSTA JA YLEISPALVELUSTA Annettu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2012 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain

Lisätiedot

Määräys viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteentoimivuudesta

Määräys viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteentoimivuudesta Viestintävirasto 28 I/2014 M 1 (5) Määräys viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteentoimivuudesta Annettu Helsingissä x päivänä yykuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt x päivänä yykuuta 2014 annetun

Lisätiedot

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavia toimialatietoja Asiakkaiden rekisteritiedot Valvottavien yritysten julkaisemat tiedot

Lisätiedot

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö TIETO2007-OPIT Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Pääesikunta, Johtamisjärjestelmäosasto TIETO 2007 TIETO 2007 Valtakunnallinen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus Turvallisuustilanteiden yhteistoimintaa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa Tietoturvaloukkausten käsittelyn tukeminen Kyberturvallisuuskeskus toimii kansallisena tietoturvaloukkausilmoitusten ja vika- ja häiriöilmoitusten

Lisätiedot

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Viestintävirasto 33 F/2014 M 1 (5) Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

MPS 57 MÄÄRÄYKSEN 57 PERUSTELUT JA SOVEL- TAMINEN

MPS 57 MÄÄRÄYKSEN 57 PERUSTELUT JA SOVEL- TAMINEN 18.6.2013 MÄÄRÄYKSEN 57 PERUSTELUT JA SOVEL- TAMINEN VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN YLLÄPIDOSTA SEKÄ MENETTELYSTÄ JA TIEDOTTAMISESTA VIKA- JA HÄIRIÖTI- LANTEISSA MPS 57 Viestintävirasto MPS 57 1 (39)

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

Luku A - Kaikkia viestintäverkkoja ja -palveluja koskevat kysymykset

Luku A - Kaikkia viestintäverkkoja ja -palveluja koskevat kysymykset Tietopyyntö 1 (6) Dnro: 7.2.2014 148/950/2014 Tietopyyntö palvelun laatua, verkkoneutraliteettia, yhteentoimivuutta, yhteenliitettävyyttä sekä näihin liittyvää dokumentointia ja käyttäjätiedotusta käsittelevistä

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI LAUSUNTO Versio 1.0F 1 (5) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A 01300 Helsinki 24.4.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö 19.3.2012,

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Yhteisrakentamista koskevan kyselyn yhteenveto. Yhteisrakentamisseminaari

Yhteisrakentamista koskevan kyselyn yhteenveto. Yhteisrakentamisseminaari Yhteisrakentamista koskevan kyselyn yhteenveto Yhteisrakentamisseminaari 18.5.2017 Esityksen sisältö Yleistä kartoituksesta Kokemukset hankkeista: hyödyt Kokemukset hankkeista: haasteet Tulevat suunnitelmat

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 8.4.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Asetuksen mukaan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta

Asetuksen mukaan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta Raportti 1 (5) Dnro: 29.11.2017 1310/922/2017 Selvitys tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta Tietoyhteiskuntakaaren yleispalvelusääntelyllä taataan kaikille tietyt perustasoiset viestintäpalvelut

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI LAPPI 60 (PELKOSENNIEMI) -HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI LAPPI 60 (PELKOSENNIEMI) -HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 5.8.2015 1085/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI LAPPI 60 (PELKOSENNIEMI) -HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA 1 Hankealueen

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Johdanto Kommentit ja huomiot - Johdanto Tiivistäisin alkuun jatkuvuuden määritelmän esim. seuraavasti:

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Kempele

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Kempele Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1250/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Kempele 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tietoturvapalvelut Huoltovarmuuskriittisille toimijoille. Abuse-seminaari Ilmoitusvelvollisuus 10.11.2010

Tietoturvapalvelut Huoltovarmuuskriittisille toimijoille. Abuse-seminaari Ilmoitusvelvollisuus 10.11.2010 Tietoturvapalvelut Huoltovarmuuskriittisille toimijoille Abuse-seminaari Ilmoitusvelvollisuus Jarkko Saarimäki Kehityspäällikkö Kauto Huopio Vanhempi tietoturva-asiantuntija CERT-FI Lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus  1 Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä 20.6.2017 Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 1 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet - Yhteiskunnan turvallisuusympäristö

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

ILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVIKSI Toimiluvat teletoimintaan taajuusalueella megahertsiä

ILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVIKSI Toimiluvat teletoimintaan taajuusalueella megahertsiä ILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVIKSI Toimiluvat teletoimintaan taajuusalueella 3410-3800 megahertsiä Valtioneuvosto julistaa sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 7 :n nojalla

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1314/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Pieksämäki 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1316/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Savonlinna 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 19 (SAUVO)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 19 (SAUVO) 1239/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 19 (SAUVO) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Sauvo

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Verkkojen toiminta tulee varmistaa puheen, datan tai kuvansiirtoon

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

TIKU-saatavuustietojen julkaisemiseen liittyvistä periaatteista ja toimintatavoista

TIKU-saatavuustietojen julkaisemiseen liittyvistä periaatteista ja toimintatavoista TIKU-SL-J muistioluonnos 1 (10) Dnro: 20.2.2015 93/501/2014 TIKU-saatavuustietojen julkaisemiseen liittyvistä periaatteista ja toimintatavoista 2 (10) 1 Muistion tarkoitus Tämä muistio on osa keväällä

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1 689/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1 Markkina-analyysi koskee Uudenmaan maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Bromarv-Tenhola -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOJEN JA VIESTINTÄPALVELUIDEN VARMISTAMINEN; OHJEITA KÄYTTÄJILLE. TIVA-seminaari

VIESTINTÄVERKKOJEN JA VIESTINTÄPALVELUIDEN VARMISTAMINEN; OHJEITA KÄYTTÄJILLE. TIVA-seminaari VIESTINTÄVERKKOJEN JA VIESTINTÄPALVELUIDEN VARMISTAMINEN; OHJEITA KÄYTTÄJILLE TIVA-seminaari 10.11.2005 PROJEKTIRYHMÄ Projektiryhmä kokoontui seitsemän kertaa Jäsenet: Tapani Rantanen, puheenjohtaja Erkki

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Taloyhtiöiden kiinteistöverkot

Taloyhtiöiden kiinteistöverkot Taloyhtiöiden kiinteistöverkot Toimintamalli taloyhtiöille ja operaattoreille palveluntarjoajan vaihtotilanteissa Mika Enäjärvi lakiasiat FiCom ry Lähtökohdat Taloyhtiöiden ja asukkaiden mahdollisuudet

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1748/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 42 (Nurmes) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot