YLLÄKSEN UUDEN MATKAILUKYLÄN MASTERPLAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLLÄKSEN UUDEN MATKAILUKYLÄN MASTERPLAN"

Transkriptio

1 YLLÄKSEN UUDEN MATKAILUKYLÄN MASTERPLAN SELOSTUS

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SUUNNITTELUALUE, LÄHTÖTIEDOT Sijainti Kaavatilanne ja maanomistus Rakennettu ympäristö Virkistystoiminta Luonnonympäristö SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Strategiset tavoitteet Ylläksen alueen kehittämiselle Lapin matkailustrategia Lapin energiastrategia Lapin ilmastostrategia Tunturi-Lapin maakuntakaava Ylläksen osayleiskaava Ylläs II kehittämissuunnitelma vuoteen Ylläksen kylien kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu MATKA-hanke Matkailijoiden toiveet ja käsitykset Matkailijakysely Arvio Ylläksen uuden matkailukylän prosessista Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailu Ehdotusten analysointi Arkkitehtuurikilpailun tulosten hyödyntäminen YLLÄKSEN UUDEN MATKAILUKYLÄN MASTERPLAN Mikä on Masterplan? Lähtökohtien ja tavoitteiden huomioiminen suunnittelussa Suunnitteluprosessin eteneminen Vaihe I, suunnittelukokous Johtopäätökset, vaihe Vaihe II, vaihtoehdot 1 ja 2, suunnittelukokous Johtopäätökset, vaihe Maastokäynti Vaihe III, Masterplan Yleistä Maisematien yläpuoli Maisematien alapuoli Arkkitehtuuri Liikenne ja tiestö Tarkastelutapa Liikennejärjestelmän vaihtoehdot... 56

3 Mitoitusperiaatteet Vaihe IV Masterplan, korjaukset LIITTEET...60 LÄHTEET...61

4 3 1. JOHDANTO Ylläksen uuden matkailukylän masterplan -suunnittelun tavoitteena on laatia maankäytön ja toiminnallisuuden suunnitelma uuden matkailukylän asemakaavasuunnittelun pohjaksi. Suunnittelun taustalla on monia visioita, valtakunnallisia, maakunnallisia ja paikallisia strategisia ohjelmia sekä erillisiä hankkeita. Masterplanin lähtökohtia olivat myös vuoden 2010 loppupuoliskolla käyty Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailu sekä Ylläksen osayleiskaavaprosessi, joka saatettiin päätökseen, kun kaavaa koskeneet valitukset hylättiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa keväällä Lisäksi alue toimi pilottikohteena Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmaan kuuluneessa, alueen yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) kanssa koordinoimassa MATKA-hankkeessa. Työn tavoitteena on ollut laatia uuden matkailukylän kokonaiskonseptia tukeva maankäytön suunnitelma, joka kirkastaa ja konkretisoi alueen kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Suunnitelman tavoitteena on hyödyntää arkkitehtuurikilpailun ehdotuksista toimivia ideoita ja esille tulleita näkökulmia ja tutkia tarkemmin alueen kokonaisratkaisujen toteutettavuutta tulevan asemakaavoitustyön pohjalle. Työn tilaaja on Metsähallitus Laatumaa edustajinaan Aimo Oikarinen ja Hannu Tilja. Ohjausryhmään kuuluivat lisäksi Kolarin kunnanjohtaja Heikki Havanka sekä Lapland Hotels Oy:n konsernijohtaja Pertti Yliniemi. Uuden matkailukylän masterplan-suunnittelusta ovat Eriksson Arkkitehdeilla vastanneet Uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailun voitokkaan ehdotuksen Kuura taustalla toiminut työryhmä, johon kuuluvat arkkitehdit Joonas Mikkonen, Arja Sippola ja Patrick Eriksson sekä maisemasuunnittelija, maisema-arkkitehtiyo. Kaisa Junkkonen. Masterplan-suunnittelun liikennejärjestelmien ja kuntatekniikan kehittämistyöstä sekä hulevesi- ja geomorfologiatarkastelusta vastaa Destia Oy:n työryhmä vetäjänään myös arkkitehtuurikilpailuehdotuksessa liikenneasiantuntijana toiminut DI Heimo Rintamäki. Työn tavoitteena on ollut hyödyntää mahdollisimman laajaa asiantuntija- ja yhteistyöjoukkoa projektin nopeasta etenemisvaiheesta huolimatta. Työn puitteissa järjestettiin yhteensä kolme kokousta ja valmiin masterplanin esittelytilaisuus. Tkt erikoistutkija Aija Staffans Aalto-yliopiston arkkitehtuuriosastolta oli mukana toisessa suunnittelukokouksessa MATKA-hankkeen edustajana. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet muotoutuivat työn edetessä ja niitä on kuvattu tarkemmin raportin toisessa osassa. Ensimmäisessä osassa käydään läpi alueen suunnittelun lähtökohtia, aluetta koskevien aiempien strategisten kehittämissuunnitelmien ja -hankkeiden tavoitteita sekä analysoidaan arkkitehtuurikilpailun ehdotuksissa esille tulleita oivalluksia ja näkökulmia.

5 4 2. SUUNNITTELUALUE, LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualuetta koskevat tiedot on koottu Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailun arvostelupöytäkirjasta ( , Palkintolautakunta) ja niitä on täydennetty tarpeen mukaan. 1.1 Sijainti Ylläs sijaitsee Lapin läänin Kolarin kunnassa noin 40 kilometriä kuntakeskuksesta koilliseen. Ylläs on vuonna 2005 laajennetun Pallas-Yllästunturin kansallispuiston eteläisin tunturi. Ylläkseltä on matkaa Rovaniemelle noin 180 kilometriä, Kemiin noin 260 kilometriä ja Ouluun noin 630 kilometriä. Yllästunturin pohjoispuolella sijaitsee Äkäslompolon kylä ja eteläpuolella Ylläsjärven kylä. Kylien välille on valmistunut vuonna 2006 tunturin rinnettä seuraileva Maisematie. Kylien etäisyys toisistaan on Maisematietä pitkin noin 15 km ja niiden välillä liikennöidään säännölliset sesonkien mukaiset bussivuorot. Lähin rautatieasema sijaitsee 40 kilometrin päässä Kolarissa. Kaikille junavuoroille on bussiyhteys Ylläkseltä. Lentokenttä sijaitsee Kittilässä, josta on 38 kilometriä Ylläsjärvelle ja 53 kilometriä Äkäslompoloon. Lentovuoroille on bussikuljetus molemmista kylistä. Päivittäisten lentovuorojen määrä Helsingistä Kittilään vaihtelee sesonkien mukaan. Ruotsin puolella Pajalassa on 25 kilometrin etäisyydellä Kolarista lentokenttä, jonne lennetään päivittäin Luulajasta. Sieltä on puolestaan jatkoyhteydet Tukholmaan. 1.2 Kaavatilanne ja maanomistus Maakunta- ja seutukaava Maakuntakaavaehdotus on valmistunut ja se on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa syksyllä Kaava on saanut lainvoiman vuonna Maakuntakaavassa kilpailualue on RM-alueella, jolla osoitetaan seudullisesti merkittäviä matkailupalveluiden alueita. Koko Ylläksen alue sisältyy myös laajaan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston liepeillä polveilevaan matkailun vetovoimavyöhykkeeseen (mv), jolle kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Maakuntakaavassa on esitetty ohjeellinen linjaus Ylläsjärvelle ulottuvasta raideliikenteen sivuradasta.

6 5 Yleiskaava Suunnittelualueelle on valmistunut Ylläksen osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja joka lopullisesti hyväksyttiin kaikilta osiltaan korkeimmassa hallintooikeudessa keväällä Osayleiskaava ei ole voimassa asemakaava- eikä oikeusvaikutteisilla ranta-asemakaava -alueilla. Yleiskaava ohjaa tulevaa asemakaavoitusta. Asemakaava Suunnittelualueen pohjoisosassa on Äkäslompolon asemakaava-alueeseen kuuluva lautakunnassa vahvistettu asemakaava (Maahisentienvarsi, korttelit ). 1.3 Rakennettu ympäristö Aluerakenne Ylläksen matkailukeskus muodostuu Ylläsjärven ja Äkäslompolon kylistä sekä näiden väliin sijoittuvasta Ylläksen tunturialueesta. Ylläksen tunturikeskus on yksi suurimmista Lapin matkailukeskuksista. Näistä Ylläksen ohella Länsi-Lapin alueelle sijoittuvat Levi ja Olos, joiden kaikkien kehittämismahdollisuuksia edistävät Kittilän lentoasema, Kolariin saakka ulottuva henkilöliikenteen rautatieyhteys, E8-valtatie 21 Torniojokivartta ja kantatie 79 Rovaniemeltä sekä Ruotsin puolella Pajalassa sijaitseva lentokenttä. Väestö Kolarin kunnassa asui vuoden 2008 lopussa 3860 asukasta. Kunnan asukasluku on viime vuosina kasvanut. Myös Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylillä väestönkehitys on ollut positiivista seita vuosia. Vuosien 2000 ja 2007 välillä Äkäslompolon asukasmäärä on kasvanut 42 % (129 henkeä) ja Ylläsjärven kylän lähes 24 % (42 henkeä). Äkäslompolossa on noin 450 ja Ylläsjärvellä yli 200 asukasta. Ylläksen alueella väestön keski-ikä on keskimääräistä alhaisempi ja lasten sekä eläkeläisten osuus väestöstä pieni. Kylät eivät ole tyhjentyneet asukkaista, koska matkailu työllistää monia kyläläisiä ja palvelutkin ovat tavallista paremmat. Tulevaisuudessa Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylissä vakinaisesti asuvien määrän odotetaan edelleen kasvavan. Kunta on rakentanut molempiin kyliin useita kymmeniä vuokraja osaomistusasuntoja sekä ostanut maata ja kaavoittanut mm. tontteja asuntotarkoituksiin. Ylläksen alueen työllistäjänä on matkailu ja siihen liittyvät erilaiset palvelut. Keväällä 2006 tehdyn matkailuselvityksen mukaan Ylläksellä toimi 129 suoraan matkailuun liittyvää yritystä. Nämä yritykset työllistivät kaikkiaan 927 henkilöä. Sesonkiaikoina työvoimasta on myös pulaa. Ylläksen alueella toimii matkailun alueorganisaatio, Ylläksen Matkailuyhdistys ry, jossa on tällä hetkellä mukana 172 yritystä sekä Kolarin kunta. Palvelut Matkailun ansiosta kilpailualueen läheisyydessä on varsin monipuolinen palvelurakenne. Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä toimii kummassakin rinnehiihtokeskus. Ylläksen alueella on kahdeksan hotellia, neljä molemmissa kylissä. Huoneistohotelleja on tällä hetkellä Ylläsjärvellä kuusi ja Äkäslompolossa viisi. Hotellien ja huoneistohotellien lisäksi muita majoituspalveluyrityksiä on kymmeniä ja kaksi matkailun majoitusvaraamoa, joilla on välityksessään yhteensä lähes 1000 mökkiä tai huoneistoa. Rekisteröity majoituskapasiteetti on tällä hetkellä n vuodepaikkaa ja rekisteröimättömän majoituskapasiteetin arvioidaan olevan noin vuodepaikkaa. Yhteensä

7 6 vuodepaikkoja Ylläksellä on noin Kaikesta majoituksesta Ylläksen Matkailuyhdistys arvioi 65 % olevan Äkäslompolossa ja 35 % Ylläsjärvellä. Majoitusliikkeiden ohella alueelle on kehittynyt myös paljon muita palveluita. Ohjelmapalveluyrityksiä Ylläksen alueelta löytyy 23 kappaletta. Ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä on Äkäslompolon puolella 17 ja Ylläsjärvellä yhdeksän. Äkäslompolossa on lisäksi kuusi latukahvilaa ja Ylläsjärvellä kaksi. Rinneravintoloita Äkäslompolossa on kolme ja Ylläsjärven puolella kuusi. Matkailu ylläpitää osaltaan myös Ylläksen peruspalveluita. Kylässä on myös ala-aste, kaksi päiväkotia, kappeli, pesula, apteekki, Alko, parturi-kampaamo ja pankkiautomaatti. Lisäksi alueelta saa esim. lääkäripalveluja ja hierontaa. Ylläsjärven puolelta löytyy kaksi kauppaa, parturi-kampaamo, perhepäivähoito, hierontapalveluja sekä lääkekaappi. Molemmissa kylissä on postin toimipiste ja taksipalvelut. Lisäksi sekä Äkäslompolossa että Ylläsjärvellä on useita matkamuisto- ja urheiluvarustemyymälöitä. Rakennuskanta Ylläksen alueen kokonaiskerrosala on vuonna 2008 ollut noin kem² ja rakennuslupien jakauma Äkäslompolon puolella n. 60 % ja Ylläsjärven puolella n. 40 %. Suunnittelualueella sijaitsevaa vanhaa rinnekeskusta on laajennettu vuonna Ravintola- ja hiihtopalvelujen lisäksi laajennukseen on varauduttu toteuttamaan myös majoitustiloja. Kiinteistöön kuuluu lämpökeskus sekä rinnehuoltotiloja ja pysäköintialue. Maisematien yläpuolelle sijoittuu tuolihissin ala-asema ravintola- ja huoltotiloineen. Suunnittelualue on muuten rakentamaton. Liikenne Suunnittelualueelle on noin kolme kilometriä Äkäslompolon keskustasta ja se sijaitsee metriä ylempänä tunturin rinteellä kuin Äkäslompolo. Alueen kautta kulkee Äkäslompolon ja Ylläsjärven kyliä yhdistävä Maisematie. Ski-bussit ajavat kylien väliä päivittäin Maisematien kautta ja ajoaika on noin 15 minuuttia. Sesonkiaikoina ajetaan lisävuoroja. Maisematieltä on ajoneuvoliittymät Y1- ja tuolihissin ala-asemille. Lapissa oman lisänsä talviajan liikenteeseen tuo moottorikelkkailu, josta on kehittynyt ammatti- ja harrastuskäytön lisäksi talvimatkailun tärkeä vetovoimatekijä. Moottorikelkkareitistö koostuu virallisista kelkkareiteistä ja ns. moottorikelkkaurista. Alueen moottorikelkkareitistöltä on myös laajat yhteydet muuhun Lapin moottorikelkkaverkostoon. Suunnittelualuetta sivuaa luoteessa moottorikelkkareitti. Ylläksellä on paljon hiihto- ja patikointireittejä sekä kesä- että talvikäyttöön. Latureittien - kuten myös moottorikelkkareittien - ongelmana ovat joidenkin teiden ylitykset. Suunnittelualueen kautta kulkee hiihto- ja retkeilyreitti ja alueella sijaitsee myös ns. lämpölatu. Kunnallistekniikka Kilpailualueen vedenhankinnasta ja jakelusta sekä viemäröinnistä ja jätevesien käsittelystä vastaa Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy (YYTH). Verkoston piirissä on yhteensä noin vuodepaikkaa. Tällä hetkellä järjestelmät ovat riittävät, mutta sekä vedenhankintaa että jätevesien käsittelyä on tulevaa rakentamista varten varauduttava kehittämään. Rinnekeskus Y1:llä on oma öljylämpökeskus.

8 7 1.4 Virkistystoiminta Ylläksen tärkein vetovoimatuote on hiihtokeskustoiminta, joka kattaa sekä rinne- että maastohiihdon. Hiihtotoimintoja täydentävät moottorikelkka- ja muut safaripalvelut. Ylläksellä on Suomen pisimmät ja korkeuseroltaan suurimmat rinteet. Suurin laskettelurinteenkorkeusero on 463 metriä ja pisin rinne on 3000 metriä. Hissejä on yhteensä 29 ja rinteitä 61. Rinteet avataan laskettelijoille marraskuun puolivälissä ja suljetaan yleensä vappuna. Ylläksellä on Suomen pisin ja monipuolisin latuverkosto. Huollettuja latuja on yhteensä 330 kilometriä ja valaistuja latuja 38 kilometriä. Ladut avataan ensilumille lumetettuina yleensä jo lokakuun puolella ja latujen hoito jatkuu vappuun saakka. Usein senkin jälkeen on vielä mahdollista hiihtää. Virallisia merkittyjä moottorikelkkareittejä on 410 kilometriä. Joulu houkuttelee matkailijoita myös Ylläkselle ja joulupaketteihin on usein sisällytetty mm. poroja husky-safareja. Järvet ja joet tarjoavat aktiviteettimahdollisuuksia myös talvella, kuten ulkomaalaisille eksoottinen pilkintä tai avantouinti. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto perustettiin vuonna Helmikuussa 2005 avattiin uusi laajennettu kansallispuisto ottamalla puistoon mukaan Yllästunturi lähialueineen ja samalla puiston nimeksi vaihdettiin Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Kansallispuistossa vierailee vuosittain yli kävijää. Ylläs- Aakenustunturien alueella lähes kaikki ovat päiväkävijöitä. Kansallispuiston lähimaastossa toimii noin 100 luontomatkailuyrittäjää, jotka hyödyntävät puistoa toiminnassaan. Metsähallituksen ylläpitämä ympärivuotisesti toimiva luonto- ja kulttuurikeskus Kellokas esittelee Ylläksen ympäristöä ja luontoa sekä tarjoaa tietoa Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta ja retkeilymahdollisuuksista Tunturi-Lapissa. Sesonkiaikojen välille on rakennettu musiikkitapahtumia, kuten kesän Ylläs Soikoon - tapahtuma ja tammi-helmikuun vaihteeseen sijoittuva Ylläs Jazz Blues -tapahtuma. 1.5 Luonnonympäristö Yllästunturin alue on etelä-pohjoissuuntaisen lähes 100 km pitkän Ounasselän tunturijonon eteläinen pääte. Äkäsjokilaakso, jonka järvimäinen laajentuma Äkäslompolo on, myötäilee Ounasselkää Ylläksen pohjois- ja länsipuolella. Tunturin eteläpuolella on Luosujoen- Ylläsjoen-Ylläsjärven laaksoalue. Ylläksen alueella on Käsivarren jälkeen Suomen suurimmat paikalliset korkeuserot tunturien lakialueiden ja niitä ympäröivien alavamman maaston ja vesistön välillä. Yllästunturin korkeus on 719 metriä ja Äkäslompolon vedenpinnan korkeus on 217 ja Ylläsjärven 192 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkeuseroa on siten yli 500 metriä. Alueen kasvillisuus on pääosin karua, mutta paikoin esiintyy myös rehevämpiä biotyyppejä. Luonnonmaantieteellisesti Ylläksen alue sijaitsee pohjois-boreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä ja edelleen Perä-Pohjolan metsäkasvillisuusvyöhykkeellä, joka vaihettuu vähitellen Metsä-Lappiin. Metsät ovat mäntyvaltaisia sekametsiä. Kuusta on alavilla mailla paikoin melko runsaasti. Ylempänä rinteillä on koivua ja lakialueet ovat puutonta rakkaa. Yllästunturilla metsän raja sijaitsee noin metriä mpy. Rehevää lehtomaista kasvillisuutta esiintyy paikoin puro- ja jokilaaksoissa.

9 8 Vuotuiset lämpötilavaihtelut ovat kesäisistä +30 C:sta pakkastalvien alle -30 C:een. Pysyvä lumipeite tulee lokakuun lopulla ja sulaa vapun jälkeen. Ylläksen alue on lumisimpia alueita maassamme, keskimääräinen lumen syvyys on noin metri. Laakso- ja järvialueet ovat pienilmastoltaan talvisin kylmempiä kuin tunturit, koska kylmä ilma valuu tuntureilta laaksoihin. Toisaalta tuulisilla ilmoilla tuntureilla on huomattavasti vaikeammat olosuhteet kuin metsien suojaisissa laaksoissa. Tuulisuus vaihtelee eri puolilla tunturia, mutta usein tuuli on voimakkain huipulla. Siellä tuulee yhtä kovaa tai jopa kovempaa kuin samalla korkeudella vapaassa ilmakehässä. Tuntureiden välisiin laaksoihin tuuli voi kanavoitua eli pakkaantua niin, että sopivalla tuulen suunnalla tuuli yltyy hyvin kovaksi varsinkin, jos kuru on puuton. Tuntureille vuoden tuulisinta aikaa ovat talvi ja syksy. Talvella on eniten tyyniä päiviä, mutta vastaavasti tuulet ovat keskimääräistä kovempia. Meteorologien myrskyn rajaksi on määritelty 21 m/s ja tämä lukema ylittyy avotunturissa useina päivinä talven aikana. Tuuli myös juoksuttaa ja kinostaa irtolunta nopeasti. Tuulen voimaa tunturissa ei pidä väheksyä. Ylläksen alueella on pohjoisen sijaintinsa johdosta vuosittainen auringonvalon vaihtelu suuri. Kaamos, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle kestää noin kuukauden joulukuulta tammikuulle. Kaamosaikaan ei ole täysin pimeää. Lumihangen heijastava vaikutus lisää kokonaissäteilyä prosenttia. Yötön yö - jolloin aurinko ei laske horisontin taakse - kestää vuorostaan pari kuukautta kesäkuulta heinäkuulle. Suunnittelualue sijoittuu korkeusasemiltaan noin metriä mpy, eli ylimmät alueet ovat metsän rajalla. Alueella on useita luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Samoin Maisematien yläpuolella sijaitsee geologialtaan erityisen arvokas lieveuomastoalue. Alueella on huonosti rakentamiseen sopivia kosteikkoalueita kuten Lehmijänkä, Haaskajänkä ja Mustauoma sekä Kaulavaaran ja Tunturipalon rakka-alueita. Jyrkät rinteet on otettava huomioon sekä tiestön että rakennusten suunnittelussa. Maaston kaltevuudet vaihtelevat suuresti ollen jyrkimmillään Maisematien yläpuolella yli 20 %.

10 9 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ylläksen uuden matkailualueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on monia osallisia, joilla kaikilla on omat tavoitteensa alueen suunnittelun suhteen. Lisäksi masterplanin tavoitteena on ottaa huomioon yleisemmät Lapin matkailualueiden suunnittelua ja Ylläksen suunnittelua koskevat strategiset tavoitteet sekä tutkimustyö, jota kestävän matkailualueen pilottihankkeena toimivan suunnittelualueen kehittämiseksi on tehty. Tulevan suunnittelun ja rakentamisen kannalta keskeisin strateginen asiakirja on Ylläs II kehittämissuunnitelma, jonka tarkoitus on ohjata Ylläksen kehittämistä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. 1 Muita oleellisia alueen kehittämiseen liittyviä strategisia tavoitteita on lueteltu mm. Lapin matkailustrategioissa ja sekä Lapin energiastrategiassa. Matkailu yhdyskuntarakenteessa eli MATKA-hanke kuului Tekesin Kestävä yhdyskunta-ohjelmaan ja se toteutettiin vuosina Ylläksen uusi matkailukylä toimi hankkeen pilottikohteena. Vuonna 2010 alueelle järjestettiin arkkitehtuurisuunnittelukilpailu, jonka voittoon yli Eriksson arkkitehtien ehdotus Kuura, jonka pohjalta masterplansuunnittelua nyt jatketaan. Myös Ylläksen kesällä 2011 hyväksytty osayleiskaava toimii alueen suunnittelun pohjana. Seuraavissa kappaleissa on nostettu esille merkittävimpiä lähtökohtia masterplan-suunnittelulle. 3.1 Strategiset tavoitteet Ylläksen alueen kehittämiselle Ylläksen kehittämiselle on asetettu tavoitteita ennen yleiskaavamuutoksen laatimista mm. Ylläs Nyt -kehittämissuunnitelmassa (2006), joka myöhemmin päivitettiin (elokuussa 2007) Ylläs II kehittämissuunnitelmaksi. Uusin Lapin matkailustrategia (2011) taas julkaistiin samana vuonna, kun osayleiskaava sai viimein lainvoimansa korkeimmassa hallintaoikeudessa. Osayleiskaavamuutoksen hyväksymisen myötä on tehty ratkaisevia alueen rakennetta ja toimintoja käsitteleviä päätöksiä. Masterplanin tulisikin nyt yleiskaavaan pohjautuen ja kilpailusta saatuja ideoita hyödyntäen kyetä konkretisoimaan aluetta koskevia strategisia visioita. Alla oleviin kappaleisiin on koottu merkittävimpiä tavoitteita, visioita ja toimintaperiaatteita, joita Ylläksen kehittämiselle on asetettu strategisen tason suunnittelussa. Niistä siirrytään osayleiskaavan periaatteiden kuvauksen kautta MATKA-hankkeeseen ja masterplania edeltäneeseen Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailuun. 1 Staffans, Merikoski 2011 s. 68

11 Lapin matkailustrategia 2 Lapin matkailu visio 2014: Lappi puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde vuonna Lappilaisuus: Lapin matkailun vetovoima perustuu aidoille asioille: Puhtaaseen luontoon sekä omintakeiseen lappilaiseen ja saamelaiseen kulttuuriin, joista ollaan ylpeitä. Asiakastyytyväisyys ja laatu: Matkailupalveluja tuotetaan asiakaslähtöisesti tavalla, joka mahdollisuuksien mukaan huomioi ihmiset yksilöinä. Lämmin ja ystävällinen palvelu viimeistelee laadukkaan matkailutuotteen. Innovatiivisuus: Lapista löytyy luovuutta, tahtoa ja osaamista, jotka tuottavat innovatiivisia ja elämyksellisiä matkailupalveluja, -tuotteita ja toimintamalleja. Turvallisuus: Lappi on turvallinen, saasteeton ja puhdas matkakohde. Mahdollisiin turvallisuusuhkiin on varauduttu ja ne pyritään ehkäisemään ennalta. Luonnon kunnioittaminen: Lapin luonto tarjoaa puitteet elämysten kokemiselle. Matkailua kehitetään ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Näin toimimalla turvataan myös tuleville sukupolville mahdollisuus matkailla ja virkistyä Lapin luonnossa. Lapin matkailustrategian päämäärät: Taloudellinen kasvu. Matkailua kehitetään siten, että matkailukysyntä kasvaa ympärivuotisesti. Matkailuelinkeino kasvaa ja tuo lisää ympärivuotisia työpaikkoja ja toimeentuloa Lappiin. Matkailu hyödyttää välillisesti useita elinkeinoja ja luo siten hyvinvointia koko maakuntaan sekä edistää alueellisesti tasapainoista kehitystä. Matkailun kehittämisessä pyritään matkailijamäärien kasvattamiseen hallitusti. Ennen kaikkea pyritään matkailun sisällölliseen kehittämiseen siten, että matkailijakohtainen tulovaikutus kasvaa. Matkailua kehitetään keskusvetoisesti matkailuvyöhykkeillä. Matkailuelinkeinon verkostoituminen keskusten ja kylien välillä lisää kylien elinvoimaa, vähentää muuttoliikettä sekä kehittää ja ylläpitää palvelurakenteita. Toiminnan tehokkuus ja laatu. Tavoitteena on matkailuelinkeinon hyvä kannattavuus. Matkailutuotteet, palvelut ja matkailun infrastruktuuri säilyvät korkealaatuisina ja ovat tarjolla ympärivuotisesti. Matkailuelinkeino on hyvin organisoitunut, yrittäjien liiketoimintaosaaminen on korkealla tasolla, tutkimustietoa hyödynnetään tehokkaasti ja toiminnan kehittäminen on jatkuva prosessi. Uusien matkailuinnovaatioiden syntymistä edistetään. 2 Lapin liitto 2011.

12 11 Saavutettavuus. Lappi on monipuolisesti eri liikennemuodoilla helposti ja kilpailukykyisin hinnoin saavutettava, sekä kansainvälisesti erittäin vetovoimainen matkailukohde. Markkinointi ja myynti. Lapin matkailumarkkinointi on tehokasta ja sisällöltään korkealaatuista, ja se pohjautuu syvälliseen tutkimustietoon asiakkaiden tarpeista. Vahva brändi on maailmanlaajuisesti tunnettu ja viestii aidoista asioista, joille Lapin vetovoima perustuu: puhtaasta luonnosta, laadukkaasta palvelutarjonnasta, rikkaasta kulttuurista ja kiireettömästä elämäntavasta. Markkinoinnissa ja myynnissä hyödynnetään tehokkaasti digitaalista osaamista, verkkoympäristöä ja sosiaalista mediaa. Lapin imagoa ja brändiä rakennetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, pitkäjännitteisesti ja suunnitelmallisesti sekä hyödyntäen mm. luovien toimialojen osaamista. Ympäristön laatu. Matkailu- ja ympäristörakentaminen perustuu tasokkaaseen ja asiakaslähtöiseen suunnitteluun, rakentaminen on korkealaatuista ja se kuvastaa lappilaista identiteettiä. Viihtyisyyteen, viherrakentamiseen, maisemointiin ja ympäristön suojaamiseen matkailun kuluttavalta vaikutukselta kiinnitetään erityistä huomiota. Rakentamisessa pyritään yhtenäisten, toimivien ja viihtyisien kokonaisuuksien luomiseen Lapin energiastrategia 3 Energiastrategian laatimisen tavoitteena on ollut tuoda energia-asiat voimakkaammin osaksi maakunnan strategista suunnittelua, sillä energiasektorin painoarvo on kasvussa. Lapissa on vireillä useita eri tuotantomuotojen hankkeita, jotka toteutuessaan lisäisivät Lapin energiantuotantoa merkittävästi. Samanaikaisesti Lapin teollisuuden, kaivostoiminnan ja matkailun kasvunäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, mikä lisää energiantarvetta huolimatta siitä, että samanaikaisesti energiatehokkuus paranee koko ajan. Lapilla on käytettävissä huomattavat omat luonnonvarat energiantuotantoon ja näitä luonnonvaroja halutaan myös käyttää kestävällä tavalla hyödyksi, tukien maakunnan työllisyyden ja talouden myönteistä kehitystä. 4 Lapin energiavisio ja strategiset tavoitteet on luotu toimintaympäristö- ja potentiaalianalyysien pohjalta työn ohjausryhmän yhteistyönä. Visiossa ja tavoitteissa on pyritty luomaan kunnianhimoinen, mutta toteutettavissa oleva tulevaisuuden tila Lapin energiantuotannolle ja -kulutukselle vuoteen Strategian muotoilussa on huomioitu Lapin maakuntasuunnitelmassa 2030 asetetut elinkeinopoliittiset ja aluerakenteeseen liittyvät tavoitteet. 5 Lapin energiavisio LAPPI ON ENERGIAA - kestävästi ja omavaraisesti. Lapissa investoidaan kilpailukykyisiin, elinkeinoja ja aluetaloutta tukeviin energiaratkaisuihin hyödyntäen pohjoista osaamista ja innovoimaa. Lapin energiavisiona on Lapin suurten energiavarojen hyödyntäminen siten, että lappilainen osaaminen ja elinkeinot kehittyvät ja energiaratkaisut tukevat Lapin elinvoimaisuutta. Lapissa investoidaan kilpailukykyisiin, elinkeinoja ja aluetaloutta tukeviin energiaratkaisui- 3 Lapin liitto Lapin liiton internet-sivut, hakupäivä Lapin liitto 2009 s. 46.

13 12 hin hyödyntäen pohjoista osaamista ja innovointikykyä. Energiavaroja hyödynnetään ympäristöystävällisesti ja kestävästi, Lapin ainutlaatuista luontoa kunnioittaen. Energiantuotannon halutaan olevan entistä monipuolisempaa, perustuen useisiin eri tuotantoteknologioihin ja polttoaineisiin siten, että kaikki mahdollisuudet hyödynnetään. Teemat ja Strategiset tavoitteet vuodelle 2030 Paikallisuus, omavaraisuus ja monipuolisuus Kaikkien paikallisten energialähteiden täysimääräinen hyödyntäminen on varmistettu energialähteiden potentiaali ja kilpailukyky huomioiden, mutta niihin myös aktiivisesti vaikuttaen. Kilpailukyky ja aluetalous Energiainvestoinneilla on luotu elinvoimaa ja kilpailukykyä Lappiin tukien samalla työllisyyttä ja aluetaloutta sekä varmistamalla toimivilla energiaratkaisuilla teollisuuden toimintaedellytyksiä Lapissa. Kestävä kehitys ja puhdas Lappi Lapin energiaratkaisut tukevat energiatehokkuutta, CO2-päästöjen ja uusiutuvien energialähteiden tavoitteita sekä vahvistavat puhdasta ja kestävää Lappi-imagoa. Osaaminen ja innovaatiot Lapissa on vahva energiaosaaminen ja alan yritystoiminta, uutta osaamista ja yrittäjyyttä tuetaan. Lappi on tunnettu pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvien energian tuotanto- ja säästöratkaisujen kehittäjä ja soveltaja. Strategisissa tavoitteissa korostuu Lapin erityisolosuhteiden huomioiminen ja merkittävien omien luonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen. Energiaratkaisuissa tärkeätä on kestävän kehityksen mukainen luonnonvarojen käyttö ja päästöjen määrätietoinen vähentäminen. Lappi haluaa maakunta kantaa oman vastuunsa energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen ja EU:n tavoitteiden mukaisesti. Alueen oman osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen sekä aluetalouden myönteisen kehityksen tukeminen on keskeinen tavoite. Alueellisen ja paikallisen energiatuotannon lisääminen parantaa myös huoltovarmuutta ja varmistaa yhteiskunnan toimintakykyä mahdollisissa kriisitilanteissa Lapin ilmastostrategia 6 Ilmastostrategian laatimisen tavoitteena on käynnistää jatkuva prosessi ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden huomioimiseksi Lapissa. Lapin ilmastostrategian laatiminen - hankkeessa selvitetään Lapin tulevaisuuden ilmaston tilaa, ilmastonmuutoksen vaikutuksia luontoon ja yhteiskuntaan sekä laaditaan maakunnan kasvihuonekaasutase. Lisäksi strategiassa määritetään konkreettisia keinoja ja toimenpiteitä, joiden avulla Lappi voi sekä sopeutua ilmastonmuutokseen että antaa panoksensa sen hillintään. Hankkeessa arvioidaan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia Lapin strategiseen asemaan ja kilpailukykyyn. Näihin liittyen hankkeessa pohditaan maakunnan edunvalvonnan kehittämistä huomioiden ilmastonmuutos poliittisena muutosvoimana. Hankkeeseen liittyvät taustaselvitykset on laadittu syksyn 2010 aikana. Strategiaprosessi työpajoineen ja sidosryhmätilaisuuksi- 6 Lapin liitto 2011.

14 13 neen toteutetaan pääosin kevään 2011 alkaen. Strategia on valmis v loppuun mennessä Tunturi-Lapin maakuntakaava Maakuntakaavan keskeiset tavoitteet ja periaatteet on koottu MATKA-hankkeen loppuraportin Miten kestävä matkailualue tehdään? maankäytön ohjausjärjestelmän arviointikappaleesta 8. Tunturi-Lapin seutukaavan valmistelu aloitettiin 1980-luvun loppupuolella. Ensimmäiset kestävän kehityksen selvitykset laadittiin jo 1990-luvun alussa, ja seutukaavaan otettiin mukaan ympäristönhoidon yhtenä toimintalinjana kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen. Setukaavasta maakuntakaavaan siirryttiin 2000-luvulla, ja Tunturi-Lapin maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä kesällä Maakuntakaavassa ei kestävään rakentamiseen ja suunnitteluun voida enää ohjata samalla tavalla erityistavoittein, vaan tavoitteet on koottu maakuntasuunnitelmaan Lappi 2022 strategiakohtien avulla. Näihin strategioihin kytkeytyy erilaisia kestävään rakentamiseen liittyviä olennaisia tavoitteita, kuten rakentamisen ja rakennetun ympäristön laatu, hyvä ympäristö kilpailutekijänä, luonnon hyvinvoinnin merkitys niin asukkaille kuin matkailijoille sekä tehokas ja ihmisläheinen aluerakenne. Tunturi-Lapin yhdyskuntarakenteellista tulevaisuutta on kehitettävä maakuntakaavan vision mukaan siten, että kokonaisuus edellyttää mahdollisimman vähän energian ja luonnonvarojen käyttöä, ja että päästöt ja jätekuorma ovat mahdollisimman pienet. Tavoitteenasettelu maakuntakaavassa on kuvaileva, ei niinkään toimenpiteitä asettava. Maakuntakaavassa ei esimerkiksi oteta kantaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tai hajauttamisen puolesta, vaan ohjataan arvioimaan tilanne paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. 9 Maakuntakaavan tavoitteita toteutetaan yksityiskohtaisemman kaavoituksen kautta. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen sillä ei kuitenkaan ole käytännössä kovin merkittävää ohjauvaikutusta yksittäisen matkailukylän suunnitteluun. Merkittävimpiä suoraan yksittäisen matkailukylän suunnitteluun vaikuttavia määräyksiä maakuntakaavassa ovat alue- tai liikenneyhteysvaraukset. Maakuntakaava voi myös osaltaan edesauttaa edesauttaa ymmärtämään eri strategisten tavoitteiden kokonaisuutta kokoamalla ja jäsentämällä monimuotoista aineistoa Ylläksen osayleiskaava Ylläksen osayleiskaava tukee voimakasta kasvua. Kaava laadittiin samanaikaisesti Ylläs II kehittämissuunnitelman kanssa ja se noudattaa suoraan kehittämissuunnitelman mitoituksellisia tavoitteita. Uuden matkailukylän alueelle sallitaan osayleiskaavassa hotelli- ja matkailupalveluiden rakentamista vajaat k-m2, mikä tarkoittaa yli uutta vuodepaikkaa, sekä loma-asumista noin k-m2 (2 500 vuodepaikkaa). Kaavaa kuvaava teksti on otettu Ylläksen osayleiskaavan muutoksen (KV ) kaavaselostuksesta. 7 Lapin liiton internet-sivut. Hakupäivä Staffans, Merikoski 2011 s Staffans, Merikoski 2011 s. 69.

15 14 Osayleiskaava on laadittu pääasiassa ns. strategisena yleiskaavana, joka tarkentuu laadittavien asemakaavojen kautta. Ylläksen matkailukeskuksen perusrunko muodostuu neljän matkailupalvelukeskuksen, Äkäslompolon kylän, Äkäslompolon rinnekeskuksen, Ylläsjärven kylän ja Iso-Ylläksen varaan. Keskuksia yhdistää Maisematie ja sen varaan Äkäslompolon kylältä kehitettävä uusi kokoojatieyhteys. Rinnekeskuksien osalta kyseessä on mittava ja tiivis lisärakentaminen, joka mahdollistaa kaupallisen majoituksen ja palvelujen tavoitteiden mukaisen lisäyksen. Äkäslompolon rinnepalvelukeskuksen vaihtoehtoisista sijoituspaikoista käytiin laaja keskustelu eri osapuolten välillä kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa. Luonnosvaiheessa esitetyistä kolmesta vaihtoehdosta eniten kannatusta sai ns. keskuspuiston sisältävä vaihtoehto (VE 2), jossa uusi kokoojatie yhdistää Äkäslompolon keskustan ja uuden rinnekeskuksen Sivulantien kautta. Vaihtoehtoa täydentämällä saatiin aikaan ratkaisu, joka kohtuullisesti täyttää eri intressiryhmien tavoitteet, kuitenkaan kohtuuttomasti luonnon ja maiseman arvoja vaarantamatta. Rinnepalvelukeskuksen sijoittamisen perusteet ovat Äkäslompolon alueen kokonaisvaltaisessa toiminnallisessa kehittämisessä. Keskuksen ydin (KL) on sijoitettu maiseman kannalta edulliselle alueelle lieveuomastoalueen ulkopuolelle. Laskettelutoiminnan kehittäminen on jo nyt siirtynyt tuolihissin rakentamisen myötä länsirinteelle edullisempiin ilmastoolosuhteisiin. Alueen sijoitus luo kehittämisedellytyksiä sekä Kaulavaaran asutuksen laajentamiselle että laskettelutoiminnalle samalla säilyttäen lämpöladun. Keskuspuisto toimii lähiliikunta-alueena ja porojen siirtymäreittinä. Kokoojatien rakentaminen antaa samalla hyvät mahdollisuudet koko Äkäslompolon kylän liikenteelliseen kehittämiseen. Laskettelutoiminnan kehittämistarpeet, lämpöladun ja Maisematien lähiympäristön säilyttäminen ovat syynä sille, että rakentamista on jouduttu sijoittamaan myös Maisematien yläpuolelle. Maisematien ylittävistä rinne- ja hissiratkaisuista ja siirtohissistä kylän suuntaan luovuttiin, koska niitä pidettiin liiaksi Maisematien luonnetta muuttavina. Ylitysratkaisuille ei nähty myöskään toistaiseksi välitöntä tarvetta. Herkimpien alueiden rakentamismahdollisuuksia ja näkyvyyttä kaukomaisemassa on tutkittu poikkileikkauksin ja havainnekuvin. Alueen rakentaminen edellyttää hyvää sopeuttamista maastonmuotoihin ja RM-6/s-alueella lieveuomastoihin. Maisematien varsi säilytetään rakentamattomana virkistysalueena. Maisematien yläpuolisella rinnealueelle kerrosalojen enimmäismäärät on määritelty ja alueen asemakaavoitukselle on annettu muuta aluetta tarkempia suunnitteluohjeita. Näkyvyyttä kaukomaisemassa on säädelty sallimalla enintään 1-3 kerroksinen rakentaminen maaston mukaan porrastaen. Loma-asuntoalueita on laajennettu Äkäslompolossa säteittäisesti kyläalueen ympärille rakentuneita alueita täydentäen. Uuden Kaulavaarasta Maisematielle rakennettavan kokoojatien varteen sijoitettujen alueiden ansiosta on vältytty etäälle kyläkeskuksen palveluista sijoittuvien alueiden esittämiseltä.

16 15 Kuva. Ylläksen osayleiskaavaote uuden matkailukylän kohdalta. Ylläksen osayleiskaavassa on tavoiteltu rakenteellista tiivistämistä luonnonympäristön säästämiseksi. MATKA-hankkeen loppuraportissa todetaan kuitenkin, että siitä huolimatta, kaavamääräysten väljyys ja valtava jousto rakentamisoikeudessa voivat johtaa koko kaavoitetun alueen kattavaan rakennetun ympäristön mattoon, ja yhteydet luontoon ja reiteille ovat vaarassa tukehtua. Kaavan mahdollistaman rakentamispotentiaalin ja alueen kehittämiselle asetettujen muiden strategisten tavoitteiden yhteensovittaminen onkin ratkaistava masterplan ja asemakaavoitustyön kautta Ylläs II kehittämissuunnitelma vuoteen Uuden matkailukylän kehittämisen kannalta Ylläs II kehittämissuunnitelma on tärkein strateginen asiakirja. Sen on tarkoitus ohjata Ylläksen alueen kehittämistä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Kehittämissuunnitelma sisältää vision alueen tulevaisuudesta vuonna 2020 sekä kärkihankkeet, toimenpiteet ja investoinnit vuosille Kehittämissuunnitelma osoittaa pilottialueen kehittämiselle perustavoitteet ja antaa suuntaa tulevan rakentamisen mitoituksesta. Sen näkökulma on vahvasti matkailutoiminnallinen ja sen laatimisessa korostuu yhteistyö yrittäjien kanssa. 12 Tähän kappaleeseen on koottu keskeisimpiä Ylläs II kehittämissuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä. Kehittämisen osa-alueista ja toimenpiteistä on nostettu esille niitä, joiden on katsottu erityisesti koskettavat uuden matkailukylän aluetta. 10 Staffans, Merikoski 2011 s Kolarin kunta, Pöyry, Nordic marketing Staffans, Merikoski 2011 s. 68.

17 16 Ylläksen nykytila-analyysi Asiakastutkimusten perusteella (Imagotutkimus, asiakastutkimus kevät-syksy 2006, Ulkomaalaisten näkökulma) Ylläksen vahvuuksia ovat: - maisemat, hiihtoladut, luontosuhteet (Imagotutkimus) - hiihtoladuiltaan ylivoimainen kilpailijoihin (Levi ja Ruka) verrattuna, rinteiltään samaa tasoa, kesällä ja syksyllä laadukkaiksi koettiin majoitustarjonta, patikointi ja retkeilyreitit, siisteys ja palveluasenne (Asiakastutkimus) - kansallispuisto, ohjelmat luonnossa ja paikallinen elämä, mahdollisuuksia: punamultakylät, wellness ja hyvinvointi, joulupukki, lumiohjelmat ja laskettelu Heikkouksia: - hajanaisuus, sisäinen liikenne ja ravintolapalvelut (Imagotutkimus) - yleinen liikenne ja kevyenliikenteen väylät, ravintolapalvelut, viikko-ohjelma, ohjelmapalvelut ja niiden saatavuus, oheispalvelut, kesällä ja syksyllä lasten ja nuorten palvelutarjonta, viikko-ohjelma, tapahtumat ja polttoainepalvelu (Asiakastutkimus) - Ylläksen saavutettavuus, matkustamisen kalleus, puuttuvat englanninkieliset opasteet, jalkakäytävien ja pyöräteiden puutos, highlight puuttuu (jokin, joka saa matkailijat tulemaan Ylläkselle). Yhteiskunnallisten trendien vaikutus matkailun kehitykseen - Matkailu kasvaa, siitä ollaan yksimielisiä - Ikärakenne muuttuu, yli 55-vuotiaiden osuus kasvaa, he ovat nuorekkaita, aktiivisia ja - liikkuvaisia, heillä on paljon vapaa-aikaa ja rahaa. - harrastukset ja kiinnostuksen kohteet määräävät loman suunnan. Tärkeää - ei ole destinaatio vaan tuote, se mitä lomalla voi tehdä. - asiakkaat vaativat yhä parempaa laatua, koska ovat matkustaneet ja - nähneet paljon ja on tarjontaa mistä valita. Vain parhaat pärjäävät. Vaaditaan kokonaiskonsepteja, joihin luotetaan ja joiden kriteerit takaavat laadun. - Kaupungistuminen: luonto, rauha ja hiljaisuus tulevat yhä tärkeämmäksi. Pelkkä rauha on kuitenkin pitkäveteistä, joten sen vastapainona halutaan palveluja, aktiviteetteja ja action. Luonto voi jopa pelottaa, ellei sitä ole tuotteistettu helpoksi ja turvalliseksi. - Laadukas elämä ja nuorena pysyminen: tärkeää itsensä kehittäminen, kunto ja terveys, wellness, kuntoilu, liikunta, aktiviteetit, terveellinen ilma ja ruoka, hemmottelu. - Yksilöllisyys: halutaan pois massakohteista, kokemaan jotakin todella erilaista ja yksilöllistä. Paikallisuus ja perinteet ovat kunniassa. - Pehmeät arvot: perinteet ja yhdessäolo, retriitit, luonto, pienimuotoisuus, lomailu, perheen kanssa, lasten huomioiminen. Tunneasiat ovat tärkeitä. Matkapäätökset tehdään useimmiten tunteen, ei tosiasioiden perusteella - Internet: yhä useampi matka ostetaan netistä. Tämän päivän teini on 15 vuoden kuluttua kolmikymppinen. Hän on tottunut surfaamaan netissä ja tuskin enää kävelee matkatoimistoon - Tiedon tulva: Lappi tulee asiakkaille yhä tutummaksi mikä helpottaa markkinointia. Toisaalta tietoa on valtavasti ja erottautuminen on yhä vaikeampaa.

18 17 Ylläksen tulevaisuuden kehitys Ylläksen yrittäjät, viranomaiset ja päättäjät ovat yksimielisesti valinneet alueen kehittämisen tavoitteeksi ns. haastavan mallin, jossa kehitystavoitteet asetetaan korkealle. Ylläs ottaa Lapin matkailualueiden kehittämisessä edelläkävijän roolin, joka vaatii voimakasta tahtoa yrityksiltä, uusia toimijoita ja investoijia myös alueen ulkopuolelta, myös kansainvälisiä sijoittajia. Ylläksen kehityksen tavoitteena on profiloitua Lapin kansainvälisimmäksi ja laadukkaimmaksi matkailukeskukseksi ja halutuksi ykköseksi myös kotimaassa. Tavoitteena on luoda monipuolinen luontolomakeskus, jonka ylivoimana ovat huippuunsa kehitetyt, markkinatrendien mukaiset teemakonseptit. Kylien perinteinen luonne säilyy vetovoimaisena. Luonto, maisema, hyvä arkkitehtuuri ja laatu ovat teeman ohella määrääviä tekijöitä rakentamisessa. Ylläksen tulevaisuus Visio vuoteen 2020 Haastavan mallin mukainen, voimakkaasti kasvuhakuinen visio Ylläksestä vuonna 2020 on: Ylläs on Skandinavian kansainvälisin ja laadukkain hiihto-, aktiviteetti- ja luontolomakeskus. Strategiset tavoitteet voimakas kasvuhakuisuus liiketoiminnan kasvu hallitusti ja pitkäjänteisesti laadukas, selkeä profiili kotimaisille ja ulkomaalaisille vahva kansainvälistyminen toimiva ja hyvin saavutettava sisäinen palvelurakenne saavutettavuuden paraneminen liikenneyhteydet ympärivuotisuus kesään panostaminen kylien ominaispiirteiden vahvistaminen vetovoimana luonnonmukainen, ihmisläheinen ja aktiivinen matkailukeskus Liiketoiminnalliset tavoitteet - Voimakas kasvu: Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien vuosikasvu 1,5-kertainen Lapin keskiarvon verrattuna eli kotimaisten yöpymisvuorokausien kasvu 5-6% vuodessa ja ulkomaisten yöpymisvuorokausien kasvu 10-15% vuodessa. Hotellikapasiteetin kaksinkertaistuminen. Luxus resort-hotelli. - Tunnettavuus ja imago: ykkönen Suomessa ja valituilla markkina-alueilla. - Kansainvälistyminen: Ulkomaan matkailijoiden 6-kertaistuminen talvella ja 12- kertaistuminen kesällä. - Ympärivuotisuus: Lumettoman ajan (kesäkuu-syyskuu) yöpymismäärien 5- kertaistuminen. - Kannattavuuden paraneminen: Hotellien keskimääräinen käyttöaste 51%. Huonehinnan kaksinkertaistuminen ja hotellihuoneen hinnan nousu 1,5 kertaiseksi. - Ykkönen hiihtokeskustunnusluvuissa vuodesta 2015 lähtien. Laskettelupäivien kaksinkertaistuminen. Markkinaosuus Suomessa 15%. - Kansallispuiston käyntimäärien kaksinkertaistuminen. - Säännöllinen kattava reittiliikenne useamman lentoyhtiön liikennöimänä. Suoria reittejä Euroopasta. Charter-liikenteen tavoitteena 300 charteria vuosittain.

19 18 - Teemakonseptien toteutuminen: mittarina käyntimäärät nettisivujen käyntilinkeissä. - Laatutavoite: yleisarvosana tasolle 4,4. Mitä tehdään strategiset linjaukset - investoinneilla kaupallisessa käytössä olevan matkailukapasiteetin vahvistaminen ja liikerakentamisen huomattava lisääminen - tuotekehityksellä nykyisten ydintuotteiden vahvistaminen ja uusien tuotekonseptien lanseeraus - hyvällä kaavoituksella, jonka tavoitteena ovat tiiviit palvelukeskukset, tiukat rakentamismääräykset ja hyvä arkkitehtuuri - ammattimaisella reitti- ja luontosuunnittelulla sekä reittien virallistamisella - liittoutumalla: sisäisesti yhteinen strategia kehittäminen ja markkinointi - naapurikeskuksen/keskusten kanssa liikenneyhteydet, markkinointi - matkanjärjestäjien ja liikenneyhtiöiden kanssa markkinointi ja myynti - lentoyhteyksien ja lentohintojen parantaminen sekä junaliikenteen kehittyminen ovat elinehtoja! Toimenpiteet Markkinointi ja kohderyhmät Ylläksen kannalta isoimmat ja potentiaalisimmat matkailun lähtömaat ovat: lyhyellä tähtäyksellä Iso-Britannia, Saksa, Sveitsi ja Hollanti sekä naapurimaat Norja ja Venäjä. Näiden markkinapotentiaali on yhteensä 140 miljoonaa pitkää ulkomaan lomamatkaa vuodessa. Strategiana on seurata laajemmin Keski-Euroopan markkinoita, naapurimaita sekä Kaukoidän maita. Markkinatilanteet voivat muuttua nopeastikin, ja niihin vaikuttaa mm. lentoyhteyksien kehittyminen. Mm. Kiinan ja Intian kiinnostus on heräämässä ja niihin tulee tarttua heti kun mahdollista. japanilaisten matkailijamäärät lappiin ovat jo merkittäviä. Tavoiteltavat kohderyhmät ovat teema- ja aktiviteettiharrastajia, lumilomailijoita, Adventure seekers edelläkävijöitä, luontohakuisia Nature lovers, yritysasiakkaita ja lomailevia perheitä. Eri markkinoille sopivat pitkälti samat tuotteet, kuitenkin aina ao. kulttuuriin ja kohderyhmiin soveltaen. Tuotteita tulee tarjota teemapohjalta ja rakennuspalikoina, joista voidaan koota tuotteita erilaisiin tarpeisiin ja eri kohderyhmille. Majoituskapasiteettilinjaukset Rakentamisessa laatu on tärkeämpää kuin määrä. Majoitusmuodosta riippumatta rakentamisen perusasiana pitää olla laatu ja tason nostaminen kilpailutekijäksi. Keskinkertaista tai huonolaatuista rakentamista ei tule sallia. Tavoitteena on kaupallisen majoituksen huomattava kasvu nykyiseen verrattuna ja sen sijoittuminen toiminnallisesti ja vetovoimallisesti parhaille paikoille palvelukeskittymiin. Uusia mittavia investointeja tarvitaan, sillä ne sysäävät aina liikkeelle uutta kehitystä. Huoneistohotelli- ja apartementos-tyyppisen majoituksen kysyntä tulee lisääntymään, sillä asiakkaat haluavat yhä enemmän väljyyttä ja viihtyisyyttä loma-asumiseensa. Yksittäisten loma-

20 19 mökkien määrän kasvu on niin ikään tavoiteltavaa, mutta ne eivät saa viedä tilaa keskeisiltä alueilta kaupalliselta majoituskapasiteetilta ja palveluilta tai heikentää palveluiden saatavuutta. Kunnan tulee kaavoituksella ohjata painottumista liikerakentamiseen ja kaavamääräyksin edellyttää, että keskeisille alueille sallitaan vain kaupalliseen käyttöön tarkoitettua rakentamista. Yksityiseen käyttöön tuleville lomamökeille ja -huoneistoille osoitetaan sopivat alueet palvelukeskittymien reunamailta. On myös huolehdittava järjestelmästä, jossa yksityiset loma-asunnot ja huoneistohotellit osallistuvat reittien huoltomaksuihin. Ravintolat Ravintoloilla on erittäin tärkeä rooli lomakohteissa. Ruoka on paitsi perustarvike, myös nautinto, jonka merkitys lomalla on vielä suurempi kuin muulloin. Matkailukohteissa ravintolat ja kahvilat ovat parhaita kohtaamispaikkoja. ne ovat ihmisten pysäyttäjiä ja tuovat viihtyvyyttä ja lisäarvoa lomaan. Latu- ja rinnekahvilat, rinneravintolat, taukopaikkojen kahvikodat, pistäytymispaikat ja iltaravintolat luovat Ylläksen lomatunnelman. Mitä enemmän kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä ravintola pystyy tarjoamaan, sen paremmin se toteuttaa lomalaisten viihtymistarpeita. Ylläksen ravintolatarjonnan tulee edelleen vahvasti monipuolistua, jotta asiakasta kiinnostavaa elämyksellisyyttä voidaan tarjota kaikille ja alati muuttuville asiakasryhmille. Tarvitaan. - tiiviitä keskustoja, ravintolakatuja - ravintolat kävelyetäisyydelle majapaikasta - pienehköjä, viihtyisiä ruokaravintoloita henk. - pistäytymispaikkoja - vahvoja liikeideoita, erilaisia ravintoloita: pihvipaikka, kasvisravintola, perheravintola - teemaravintoloita eri kohderyhmille, rohkeutta teemoihin ja ohjelmiin - ravintoloiden muuntautumista sesongin ja kohderyhmän mukaan ei vain jouluna - friikkiravintoloita, musiikkiklubi - maatilaravintoloita - kansainväliset ideat perinteisen ja paikallisen rinnalle - moderneja ravintolatiloja, vanhojen uudistamista ja vanhentamista - ruokaa eri lähtökohdista: fast/slow, paikallinen, Venäjä, Skandinaavinen jne. - lasten ravintoloita - paikallisia raaka-aineita hyödyntäviä ravintoloita enemmän: poro, marjat, sienet, kalat - oma kulttuuri vahvasti esillä, paikallisuus tulee näkyä - koordinointia ravintoloiden ohjelmatarjontaan

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki 1/6 NILSIÄN KAUPUNKI LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Ranta-asemakaava koskee osaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Lieksan kaupunki, Koli Kolin Cultura asemakaava (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lieksan kaupunki, Koli Kolin Cultura asemakaava (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.10.2015 1 (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee Purnulammen ja Ylä-Kolintien välistä aluetta. Alueen sijainti ilmenee

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus 77 16.02.2009 Kunnanhallitus 243 12.10.2009 Kunnanhallitus 270 23.11.2009 Kunnanhallitus 5 11.01.2010 Kunnanvaltuusto 4 17.02.2010 SAUKKOVAARAN LAKIALUEEN ASEMAKAAVA 101/10/2009 KHALL 77

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PUUMALAN KUNTA PISTOHIEKAN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Lapin liitto 22.2.2011 1 Haasteita Herkkä arktinen luonto Ilmastonmuutos Matkailuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden nopea kehittyminen edellyttää ympäristönsuojelun,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot