Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""
  • Esa Aho
  • 1 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:4

2

3

4

5 Sisällys Mikä on maankäytön kehityskuva... 1 Maankäytön kehityskuvan sisältö... 1 Maankäytön kehityskuvan suhde yleiskaavaan... 1 Strategiset lähtökohdat... 2 Kohti metropolin suunnittelua... 3 Euroopan yhdentyminen ja globalisaatio... 3 Kansallisesta kulttuurista monikulttuuriseksi... 3 Toimiva yhteiskunta... 3 Eurooppalainen kaupunki-identiteetti... 4 Helsingin seutu näkyvänä kansainvälisenä toimijana... 4 Ilmastomuutos... 4 Kaupungin kehittäminen ei pysähdy... 5 Kasvun hallinta...5 Hajaantumisen (urban sprawl) torjuminen... 5 Kaupunkivaltio... 5 Yhdyskuntarakenteen kulmakivet... 5 Suurkaupunki on vaihtoehtojen kaupunki... 5 Säteittäinen ja kehämäinen rakenne... 6 Kohti monikeskuksista kaupunkiseutua... 6 Suomenlahden rannikon suuntainen kaupunkikehitys... 6 Pääkeskuksen elinvoima... 7 Kansainvälinen lentoasema, matkustajasatamat ja matkailu... 7 Metropolista yhtenäinen (kartta)... 8 Menestyvät elinkeinot Elinkeinojen kasvu Helsingin keskusta Työvoima Pääkeskus...11 Liikenneyhteydet Vastuullinen aluesuunnittelu ja markkinavoimat Teknologian kehitys Työ, työpaikat...12 Laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit Laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit (kartta) Houkutteleva asunto kaupungissa Asumisen laatutekijät Palvelut Vapaa-aika, harrastusmahdollisuudet ja kulttuuritarjonta Kaupungin rakennusperintö ja kerroksellisuus Täydennysrakentaminen Sosiaalisia näkökantoja painottava suunnittelu Kaupunkiturvallisuus Luonto Itämeren tytär, merellisyys Monimuotoinen kaupunkiasuminen Renesanssialueet Monimuotoinen kaupunkiasuminen (kartta) Muuttuva kaupunkiympäristö Kaupunkimaisema Viheraluerakenne... 25

6 Rakennettujen alueiden muutos Liikenne Elävä kaupunkimaisema Viheralueverkoston laatu paranee Elävä kaupunkimaisema (kartta) Vetovoimatekijät Helsingin peruspiireittäin Helsinkiä aidoimmillaan Lännen vetovoimaa Yhtenäisen seudun keskellä Kylä kaupungissa Uusi ja vanha sulautuvat toisiinsa Kansainvälisen lentoaseman imussa Esikaupunkirakentamisen parhaimmistoa Meren ja luonnon helmassa kaupungissa Kaupunki ei lopu Helsinkiin Kehityskuvan toteuttaminen Organisaatio Kuvailulehti... 39

7 Mikä on maankäytön kehityskuva Maankäytön kehityskuvan sisältö Helsingin suunnittelujärjestelmän mukaan kerran valtuustokaudessa, joka neljäs vuosi, valmistellaan maankäytön kehityskuva. Kehityskuvassa tarkastellaan kaupungin tulevaisuutta ja kehittämistarpeita. Siinä esitetään visio kaupungin maankäytöstä ja periaatteet maankäytön ja liikenteen kehittämiselle. Uusi maankäytön kehityskuva, "Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki", sisältää 76 strategista teesiä, toimintaperiaatetta. Ne kehystävät ja luovat pohjan Helsingin uudelle maankäyttövisiolle. Toimintaperiaatteiden kautta tarkastellaan fyysisten, taloudellisten, sosiaalisten ja maisemallisten tekijöiden vaikutuksia maankäyttöön ja kaupunkiseudun kehitykseen. Toimintaperiaatteet visualisoidaan kartoilla, jotka havainnollistavat alueellisia vetovoimatekijöitä. Ne yhdessä toteuttavat Helsingin maankäyttövision. Kartat on nimetty seuraavasti: - Laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit, - Monimuotoinen kaupunkiasuminen, - Elävä kaupunkimaisema. Integroimalla karttojen seudullisen kehityksen kannalta tärkeimmät elementit seudullisiin tarpeisiin syntyy neljäs, kaupunkiseutua kuvaava kartta: - Metropolista yhtenäinen. Tällä kartalla halutaan osallistua keskusteluun Helsingin metropolialueen kehittämisessä sovellettavista periaatteista kun edelliset kolme karttaa ovat puheenvuoro Helsingin ja siihen välittömästi liittyvien alueiden kehittämisen periaatteista. Maankäytön kehityskuvassa on pyritty soveltamaan Helsingin osalta myös EU:n alueellisen suunnittelun ohjeita* sekä vastaavan EU:n kaupunkipoliittisen asiakirjan tavoitteita**. Kaupunkiseutukartta, "Metropolista yhtenäinen" muodostaa hahmon Helsingin seudun metropolille. Maankäytön kehityskuvan suhde yleiskaavaan Yleiskaava 2002 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja astunut voimaan oikeusvaikutteisena lukuun ottamatta Malmin lentokentän aluetta. Edellinen maankäytön kehityskuva ja yleiskaavan toteuttamissuunnitelma laadittiin Yleiskaava 2002 valmistelun yhteydessä. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ovat nopeita ja vaikuttavat myös kaupungin elinvoimaan ja maankäyttöön. Siksi yleiskaavoituksella on reagoitava muutoksiin kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi aiempaa nopeammin. Uuden maankäytön kehityskuvan toimintaperiaatteet ohjaavat Yleiskaavan 2002 toteuttamista. Lisäksi on tärkeää, että kaupunginvaltuusto voi kerran valtuustokaudessa arvioida yleiskaavan ajanmukaisuutta ja tarvetta yleiskaavan tarkistamiseen. Yleiskaavan valmistelu on pitkä ja työläs prosessi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan asemakaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi. Käytäntönä Helsingissä on ollut laatia uusi yleiskaava suunnilleen kerran kymmenessä vuodessa. Maankäyttö on monen tulevaisuuteen tähtäävän päätöksen taustalla. Kaupunki laatii tulevaisuuden suunnitelmia ja ohjelmia, joissa monissa maankäytön mahdollisuudet ovat avainasemassa. Elinkeinostrategiassa määritellään elinkeinojen kehittämisen periaatteet. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa (MA-ohjelmassa) osoitetaan asuntopoliittiset tavoitteet ja toteuttamisperiaatteet. Seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen ohjelmassa (MAL-ohjelmassa) määritellään seudullisen yhteistoiminnan periaatteet. Yhteiskunnan muuttuessa ja talouden kehittyessä on tarpeen arvioida muutoksia ja pitää suunnitelmia ajan tasalla niin, että ne perustuvat ajankohtaisiin tietoihin maankäytön mahdollisuuksista. Yleiskaava laaditaan ilman ohjevuotta ja se voimassa toistaiseksi, niin pitkään kunnes se päätetään muuttaa. Ajan mittaan yleiskaavan ohjausvaikutus heikkenee ja se käy epäajankohtaiseksi, yleiskaava vanhenee. Kuitenkin kunnalla tulee lain mukaan olla voimassa yleiskaava, jossa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Maankäytön kehityskuva voi olla ns. strateginen yleiskaava. Tällä hetkellä Helsingin voimassa oleva Yleiskaava 2002 on suhteellisen tuore eikä kehityskuvan tar- * European Union guidlines on spatial planning, Territorial Agenda, ** Leipzig charter,

8 koituksena ole muuttaa sitä. Strategisen yleiskaavan tapaan Helsingin maankäytön kehityskuva toimii osana Helsingin kehittämisstrategiaa. Strategiset lähtökohdat Kaupunkiseudut ovat aikaisempaa enemmän kansainvälisiä toimijoita, jotka keskinäisessä yhteistoiminnassa ja keskenään kilpaillen näyttävät kehityksen suunnan. Helsingin tulee ottaa aikaisempaa enemmän vastuuta seudun kehityksestä. - Helsingin ja seudun kasvu on Suomen menestys. Helsinki on valtakunnallinen pääkeskus, missä on tärkein yritystoiminnan ja hallinnon keskus. Kasvava seutu tarvitsee lisää tilaa pääkeskustoiminnoille. - Pääkeskuksen täytyy laajentua. Taloudellinen kasvu lisää asukkaiden hyvinvointia. Asukkaiden hyvinvointi on kaupunkielämän perusta. - Sosiaalista eheyttä vahvistetaan tyydyttämällä ihmisten tarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Yleiskaava Ei käynnistä toimenpiteitä Oikeusvaikutteisena juridinen asiakirja Maankäyttösuunnitelma Merkinnät koskevat tarkoin rajattuja alueita Laaja tavoitteisto Koskee kunnan aluetta Entiset alueet muuttuvat, kaupunki täydentyy saaden uusia ajallisia kerrostumia. Maankäyttö tehostuu ja tiivistyy, ympäristö muuttuu kaupunkimaiseksi. Samalla kuitenkin kaupungin vetovoimaiset piirteet, kuten yhteys luontoon säilyvät. - Kaupunki kasvaa sisäänpäin ympäristöä parantaen. Kaupunkiseutu laajenee samalla kun liikenneyhteyksiä seudun osien välillä parannetaan. Liikennehankkeilla on taipumus korostaa Helsingin pohjoispuolella sijaitsevia kaupunkiseudun alueita. Tästä voi aiheutua, että Helsinki jää syrjään kaupunkiseudun painopisteestä metropolialueen kehittämistä haittaavalla tavalla, ellei myös Suomenlahden rannikon suuntaista yhdyskuntarakennetta kehitetä riittävän voimakkaasti. - Rakentamalla seutua myös rannikon suuntaisesti seutu pysyy elinvoimaisena ja seuturakenteen tasapaino säilyy. Kehityskuva Tähtää aktiiviseen kaupungin kehittämiseen Vapaaehtoinen, ei sitova Strateginen suunnitelma Kartalla myös symbolisia merkintöjä, jotka eivät viittaa rajattuihin alueisiin Laaja tavoitteisto ja toimintaperiaatteet (policies) Kanta myös seutuun Yleiskaavan ja kehityskuvan vertailua. Kehityskuva voi olla myös ns. strateginen yleiskaava, jos tämän valmistelussa noudatetaan kaavan edellyttämiä menettelytapoja, mm. maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutusta. 2

9 Kohti metropolin suunnittelua Euroopan yhdentyminen ja globalisaatio Länsi-Eurooppa on yksi maapallon kolmesta taloudellisen kehityksen navasta ja kaupunkikulttuuria luovista alueista. Euroopan integraation myötä Suomi on kytkeytynyt entistä kiinteämmäksi osaksi Euroopan taloudellista järjestelmää. Taloudellinen johtoasema Euroopassa on vaihdellut eri keskusten välillä aikojen kuluessa. Itämeren alue on nykyisin ja lähitulevaisuudessa Euroopan voimakkaimmin kehittyviä taloudellisen yhteistoiminnan ja kasvun alueita. Helsingin seudulla on keskeinen rooli pohjoisen Itämeren kaupunkien verkossa. Talouden globalisoitumisen myötä suurkaupungin kehittämisen perustana on oltava kaupungin globaali näkyvyys. (1) Helsingin seutua kehitetään eurooppalaisena kaupunkina suhteessa muihin suurkaupunkeihin maailmanlaajuisesti. Yhdyskuntarakenne on yksi tärkeimpiä alueen taloudellisen menestyksen ja tulevaisuudennäkymien perustoista. Helsingin seudun kansainvälisen tavoitettavuuden vaaliminen on kansallinen etu. Tämä koskee merenkulkua, lentoliikennettä, rautateitä ja maantieliikennettä sekä mahdollisia uusia kuljetustapoja. (2) Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on suosittava kansallisesti merkittäviä liikennehankkeita. Pohjoisen Itämeren alueella on ollut meneillään merkittävä kehitysvaihe, joka jatkuu edelleen. Talouden elpyminen Baltian maissa ja Venäjällä antaa mahdollisuuden palauttaa taloudellis-sosiaalisia suhteita ja laajentaa teknisiä järjestelmiä Baltian ja Venäjän suuntaan. Pietari on pohjoisen Itämeren suurin kaupunki ja suuri markkinaalue sekä huomattava kulttuurikaupunki. Itäsuhteiden elpymisen lisäksi Suomen kaupallista ja kulttuurista suuntautumista länteen, erityisesti pohjoismaihin tulee ylläpitää, vaalia ja kehittää. (3) Helsingin seudun kehitysmahdollisuuksien kannalta yhteydet Pietariin ja Tallinnaan ovat avainasemassa. Suunnittelussa on otettava huomioon aikaisempaa huomattavasti vahvemman Pietari Helsinki Tallinna akselin edellytykset. Kansallisesta kulttuurista monikulttuuriseksi Suomen menestyksen perusta on rakentunut aikaisemmin kansallisen identiteetin syntymiseen ja sivistyksen kehittymiseen. Sen kulmakiviä olivat yleinen lukutaito, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä valtakulttuurin yhtenäisyys. Vastakin suomalaisten menestys pohjautuu osaamiseen, jonka perustana on tasapuolisen koulutusjärjestelmän tukema yhteiskunnallinen tasa-arvo. Alhainen syntyvyys on yksi eurooppalaisen kehittyneen yhteiskunnan ominaispiirre. Tämä johtaa väestön keski-iän kasvuun sekä työvoiman puutteeseen myös Suomessa. Vakavimmin työvoimapulasta voivat kärsiä kasvualueet kuten pääkaupunkiseutu, missä myös kohtuuhintaisten asuntojen vajaus on suurin. Vastauksena työvoimapulaan on maahanmuuton lisääminen. Tästä seuraa etenkin suurten kaupunkiseutujen kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus, missä alkuperältään eri kansallisuudet ja kulttuuriselta taustaltaan erilaiset ryhmät muodostavat uudella tavalla suomalaista monikulttuurista ja kansainvälistä identiteettiä. Kaupungit kehittyvät kulttuurien vuorovaikutuksessa, mihin kaupungin monikulttuurisuus auttaa sopeutumaan. (4) Helsinki ottaa lisääntyvän maahanmuuton huomioon elinkeinojen kehittämisessä ja asuntopolitiikassa, koulutusmahdollisuuksien järjestämisessä sekä kaupungin sosiaalisessa kehittämisessä. Myös aktiiviset työvoimapoliittiset toimet ovat tarpeen. Toimiva yhteiskunta Suomalainen yhteiskunta mainitaan pohjoismaisen malliin kuuluvana tarkoittaen sillä hyvinvointimallia ja kansalaisten huolenpidon järjestelmää. Toimintatavoille on ominaista yhteiskunnan järjestelmien toimivuus: asioista voidaan sopia ja sopimukset pitävät, aikataulut pitävät, yhteiskunnalliset järjestelmät toimivat, jne. Arjen toimivuus ja turvallisuus ovat leimaa antavia. Myös yhdyskuntien toimintakyky on hyvä, poikkeustilanteet tai turvallisuusuhkat eivät häiritse jokapäiväistä elämää ja kohtuuttomat liikenneruuhkat puuttuvat. 3

10 (5) Yhdyskuntien toimivuus tulee olla johtavana periaatteena hyvinvoinnin tuottamisessa, hallintorakenteiden kehittämisessä ja maankäytössä, liikenteen suunnittelussa ja teknisen huollon ratkaisuissa. Eurooppalainen kaupunki-identiteetti Euroopan nykyisistä kaupungeista suurin osa on perustettu keskiajalla. Helsinki on uudempi, vaikka sekin on sitoutunut yhteiseen eurooppalaiseen kaupunkiperinteeseen, keskiajalta lähtien kehittyneisiin rakenteisiin ja instituutioihin. (6) Helsinki kunnioittaa perinnettä ja historiaa omintakeisena eurooppalaisena kaupunkina paikallisine erikoispiirteineen ja vaalii rakennusten ja kulttuurimaisemien perinnettä. Helsingin seutu näkyvänä kansainvälisenä toimijana Helsinki on omaleimainen kaupunki ja se on saavuttanut tietyn aseman maailmalla. Suomen pääkaupunkina Helsinkiin liittyy valtakunnallisia merkityksiä, jotka symboloivat koko maata ja kulttuuria. Helsingin kansainvälinen imago perustuu paitsi omiin pyrkimyksiin ja paikallisiin erityispiirteisiin, myös mielikuviin, jotka eivät aina pidä paikkaansa. Tärkeitä imagotekijöitä ovat puhtaus, turvallisuus, pohjoinen sijainti, luonto ja meri, vuodenaikojen vaihtelu, kansan piirteet, taide, kulttuuri, metsät, omaperäisyys. Maan pääkaupunkina Helsinki tuntee valtakunnallisen vastuunsa. Kaupungin kehittämisen tehtäviin kuuluu Helsingin, seudun ja valtakunnan myönteisen mielikuvan ylläpitäminen, maineen vaaliminen ja uusien mainetta tukevien elementtien kehittely. (7) Helsingin suunnittelussa ja seudun kehittämisessä Helsinki jalostaa paikallisia vahvuuksia, luo niiden pohjalta uusia näkyvyyttä lisääviä rakennushankkeita ja muokkaa samalla paikallisia ja kansallisia mielikuvia. Suomi on Keski-Eurooppaan nähden suhteellisen harvasti asuttu maa. Kaupunkien on ollut mahdollista laajeta ympäröivälle maaseudulle ilman, että naapurissa olisi kasvua rajoittava suurkaupunki. Suomalaiselle kaupunkirakentamisen perinteelle on ominaista väljyys ja vihreys muiden pohjoismaisten suurkaupunkien tapaan ja Suomessa lisäksi kaupunkirakenteen hajanaisuus. (8) Lisärakentamisesta ja tiivistämisestä huolimatta tulevaisuuden Helsingin luonne säilyy suhteellisen väljänä, mikä antaa mahdollisuuden ylläpitää pohjoismaiselle perinteelle ominaista luontosuhdetta ja vaalia rakennettuun ympäristöön sisältyviä arvoja. Ilmastomuutos Ilmaston lämpeneminen Suomessa näkyy nykykäsityksen mukaan lumipeitteisen talvikauden lyhenemisenä, kuivien hellejaksojen voimistumisena ja rankkasateiden sekä muiden ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Ilmastomuutoksen torjumisesta ja yhdyskunnan sopeuttamisesta muuttuviin olosuhteisiin on tullut hyvin merkittävä osa maankäytön suunnittelua. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (s.5) ja liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentäminen (s.26) nähdäänkin tulevaisuudessa yhä tärkeämpänä maankäytön suunnittelua ohjaavana tekijänä pääkaupunkiseudulla. Helsingin uusien asuinalueiden käyttöönotto tulee edelleen kasvattamaan kaupungin sisäistä energian tarvetta. Helsingin Energian sähkön, lämmön ja jäähdytyksen yhteistuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on tapahtunut pitkälti yhteistuotantoa edelleen tehostamalla ja puhtaampaan tekniikkaan pyrkimällä. Päästöjen vähentäminen myös turhaa energian kulutusta välttämällä tulee tutuksi kaupunkilaisille. Vähäinen energian kulutus tulee olemaan myös nykyistä merkittävämpi alueellinen kilpailutekijä. Nykyisen energian yhteistuotantorakenteen tekniikan ikääntyessä tutkittujen uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan. (9) Maankäytön suunnittelun tavoitteena on matalahiilinen alue- ja yhdyskuntarakenne, eli yhdyskuntien vähäinen energiankulutus. Toimintojen sijoittamisessa ja kaavavarausten käyttötarkoituksessa pyritään eheään yhdyskuntarakenteeseen, jolloin liikkumistarve vähenee ja joukkoliikenteen tasoa voidaan nostaa. Asemakaavoituksen keinoin edistetään energiataloudellista ja ekologista rakentamista sekä elinkaariajattelua. Suoranaista ilmastomuutokseen sopeuttamista laaditaan säiden ääriolosuhteiden lisääntyessä. Teknisten järjestelmien suunnittelunormeja ja -ohjeita joudutaan tarkistamaan. Kaupunki varautuu lisäksi laatimalla strategisia toimintaohjeita asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. (10) Ilmastomuutoksen sääolosuhteista aiheutuvat vaikutukset; kuten merenpinnannousun ja rankkasateiden lisääntymisen aiheuttamat tulvimisriskit, hulevesien määrän ja pohjaveden tason paikallinen hallintatarve sekä kasvaneen tuulisuuden hallinta, on integroitu osaksi maankäytön suunnittelua ja rakentamisen ohjausta. Globaalina ilmiönä ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumiseen kuuluu myös 4

11 sosiaalista vastuun kantoa. Kuivuus, myrskyt, tulvat ja rankkasateet aiheuttavat suurinta inhimillistä hätää etenkin kehittyvissä Keski-Aasian ja Afrikan maissa joissa enemmistö ihmisistä kärsii jo nyt köyhyydestä. Lisäksi Etelä-Eurooppaa uhkaa suurelta osin aavikoituminen. Kuivuudesta johtuva satojen pieneneminen aiheuttaa nälänhätää ja tulvivilla alueilla vesiperäisten tautien kuten malarian ja koleran sekä muiden kulkutautien ennustetaan lisääntyvän. Ihmisten elinolosuhteiden huonontumisen on ennustettu johtavan vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin, jopa sotiin. Tämä kehitys johtaa pahimmillaan massiiviseen ilmastopakolaisuuteen. (11) Helsingissä varaudutaan Suomeen suuntautuvan ilmastopakolaisuuden hallintaan maankäytön keinoin. Kaupungin kehittäminen ei pysähdy Kaupunki elää ja muuttuu ajan kuluessa. Kasvavaan kaupunkiin kohdistuu yhä uusia tarpeita. Helsinki on seudun ydin, jonka kehitys ei voi pysähtyä vaan sen on seurattava metropolin ja valtakunnan kehittämisen tarpeita. (12) Helsinkiä on rakennettava valtakunnallisena pääkeskuksena, maan tärkeimpänä elinkeinojen, kulttuurin ja hallinnon keskuksena. Kasvun hallinta Helsingin seutu kasvaa ja väestömäärä kasvaa. Yhdyskuntarakenne leviää ja tiivistyy. Yhä uudet alueet liittyvät seutukokonaisuuteen. Ns. seutuistuminen asettaa vanhat hallintorakenteet uuden tilanteen eteen kun hallinto saa vastaansa uusia ilmiöitä ja tehtäviä. Hallintorakenteet tulee mukauttaa muuttuvaan seutukokonaisuuteen. Seudun kuntien yhteistoiminta on alkanut pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämisestä ja joukkoliikenteen hoitamisesta ja se laajenee kaikille kuntien tuottamien palvelujen aloille. (13) Seutuistumista voidaan hallita laajentamalla kuntien yhteistyötä ja toimintamalleja kehittämällä sekä hallintorakenteita mukauttamalla ja muuttamalla niitä. Hajaantumisen (urban sprawl) torjuminen Helsingin seudun kehittymiselle on ollut pitkään ominaista uudet rakennuspaikat kaupunkiyhdyskuntien ja kylien ulkopuolella. Osaltaan tämä vastaa tiettyä asumisen ihannetta ja suomalaisen asuttamisen perinnettä, jolla siirtoväki asutettiin ja metsien takamaat vallattiin. Kehittyessään asutuksen ryppäiksi tällainen kehitys sitoo kohtuuttomasti julkisia varoja edellyttäessään tieyhteyksiä ja muita verkostoja. (14) Liiallinen yhdyskuntarakenteen hajaantuminen estetään rakentamista keskittämällä. Kaupunkiseutu on levinnyt laajalle, nykyisten ja suunniteltujen joukkoliikennekäytävien piirissä ja päätieverkon tuntumassa on rakentamismahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen, jos rakentamista hajautetaan liiaksi. Laajan harvaan asutun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän rakentaminen ja ylläpito muodostuu kalliiksi, ellei voimavaroja keskitetä valikoiden. (15) Yhdyskuntia tiivistetään ja uusia rakennetaan valikoiden edullisimmille paikoille koko seutua ajatellen. Kaupunkivaltio Alueiden kehitys ylittää kansalliset rajat, eurooppalaisen yhteiskunnan kehitys perustuu alueiden Eurooppaan, missä kehitys ei voi olla ylhäältä ohjattua, valtiojohtoista. Kaupunkien elinvoiman ja kehittämisen keskeistä ainesta ovat paikalliset voimavarat. Suurkaupungin kehittyminen perustuu kaupunkivaltio ajattelutapaan, missä tulevaisuutta tekevät suurkaupunkien intressiryhmät ja niissä toimivat yhteisöt. (16) Helsinki ottaa myös vastuunsa yhteiskunnallisen kehittämisen suunnannäyttäjänä. Periaatteena on jakaa hyvinvointi tasapuolisesti, ei poimia vain hedelmiä. Vastuullisuutta tarvitaan esimerkiksi asuntopolitiikan malleissa ja maahanmuuttajien vastaanottamisessa. Yhdyskuntarakenteen kulmakivet Yhdyskuntarakenne muodostuu rakennuksista ja kiinteistöistä, joita käytetään eri tarkoituksiin, liikenneväylistä ja alueista, teknisistä verkostoista ja viheraluejärjestelmästä sekä näiden vuorovaikutuksessa keskenään. (17) Yhdyskuntarakennetta muodostavien toimintojen, aluevarausten ja järjestelmien on oltava kokonaisuus, joka on taloudellinen, ekologisesti kestävä ja sen on muodostettava arjen toiminnan laadukkaat puitteet. Suurkaupunki on vaihtoehtojen kaupunki Suurkaupunki on mahdollisuuksien, vaihtoehtojen ja runsauden kaupunki. Helsingin vanha umpikortteliperiaatteella rakennettu tiivis kantakaupunki käsittää vain pienen osan Helsingistä (9 % maapintaalasta), mutta vielä 1950-luvun alussa suurin osa kaupunkiseudun asunnoista oli kantakaupungissa. Hiljattain avattu Lahden oikorata on lähentänyt Lahden kaupunkia Helsinkiin ja nyt siitä on vähitellen tulossa yhtenäisen asunto- ja työmarkkina-alueen kiinteä osa. 5

12 Helsingin seudulla on yli miljoona asukasta, tulevaisuuden suurkaupunkiseudulla ehkä kaksi miljoonaa. On vaikea vetää seudulle ulkoreunaa, missä se päättyy. Paikallisuuden kirjo on valtava seudun kehityksen voimavara. (18) Kaupunkia ja kaupunkiseutua on kehitettävä sen vaihtelevista alueellisista lähtökohdista paikallisten erityispiirteiden mukaan niin, että ne täydentävät kokonaisuutta. Säteittäinen ja kehämäinen rakenne Esiteollinen kaupunki syntyi jokisuihin rannikoille vesiliikenteen mahdollisuuksien ääreen. Nykyisin tieliikenteellä on vastaava merkitys ja sitä mukaa kun kaupunki kasvaa joukkoliikenteen järjestäminen tulee tärkeämmäksi. Helsingin kaupunki kasvoi aluksi Läntisen ja Itäisen Viertotien varaan läpi Töölön ja Kallion. Myöhemminkin seudun rakenteelle on ollut tyypillistä yksi voimakas keskus, johon säteittäiset liikenneyhteydet eri suunnilta johtavat. Kaupungin kasvaessa seuduksi kehämäisten yhteyksien merkitys kasvaa. Ensinnä metropolin keskeisillä alueilla muodostuu verkko, jossa yhteydet toimivat paitsi säteittäin myös poikittain. (19) Helsinki kehittää poikittaisia ja kehämäisiä liikenneyhteyksiä ja näiden varassa toimivaa yhdyskuntarakennetta luopumatta säteittäisestä rakenteen ja ns. sormimallin vahvuuksista. Kohti monikeskuksista kaupunkiseutua Suomen aluerakenteen kehittämisessä on päädytty seudullisesti merkittävien alueellisten keskusten vahvistamiseen. Perusteena on rajallisten voimavarojen kohdentaminen niin, että hyöty olisi mahdollisimman suuri. Esimerkiksi korkean opetuksen merkitys seudullisessa kehittämisessä on huomattava, mutta maailmanlaajuista näkyvyyttä edellyttäviä oppilaitoksia ei riitä joka paikkaan. Helsingin seudun alueellisessa kehittämisessä on kysymys vastaavasta periaatteesta, sellaisesta rajallisten resurssien ohjauksesta, mikä parhaiten edistäisi seudun taloudellista menestystä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Pääkaupunkiseudun aluekeskusten suunnittelu ja rakentaminen alkoi kun luvulla nähtiin edessä oleva kaupunkialueen kasvu ja pidettiin tarpeellisena hajakeskittää toimintoja liikenteellisesti edullisiin paikkoihin keskuksen ulkopuolelle. Tämä asutuksen, liikenteen, kaupan ja kulttuurin sijoittamista koskeva projekti on valmistumassa, mutta tarve seudullisen rakenteen kehittämiseen ei ole päättynyt. Erikoissairaala nähtiin ennen ns. erillislaitoksina, jotka oli tapana sijoittaa omille reviireilleen. Nyt sairaalayhteisö ymmärretään osaamisen keskittymänä, missä on tarpeen ylläpitää yhteyksiä teknologian kehitykseen, opetukseen ja tutkimuslaitoksiin sekä alan kannalta keskeisiin elinkeinoklustereihin. Elinkeinoklustereiden muodostumista on ohjattava ja kehitettävä näiden yhteyksiä opetukseen siten, että kehityksen alueellinen perusta on vahva ja monipuolinen. Aikaisempi aluekeskusperiaate on yleistettävä kehittyvän metropolialueen oloihin. (20) Tarpeen on, että julkista panostusta liikenteeseen, asuntoihin, opetukseen, innovaatiotoimintaan ja työllisyyden hyväksi kohdennetaan tuottavasti yhdyskuntarakenteellista kokonaisuutta ajatellen valittujen kohteiden kehittämisen hyväksi. Millainen hajakeskittämisen aste ja hajakeskittämisen muoto on seudun kokonaisuuden kannalta edullinen? Eräs malli on korostaa pääliikenneväylien yhteydessä olevia alueita kehityskäytävinä, mikä edustaa energiataloudellista yhdyskuntarakennetta. (21) Helsinki voi edistää oman alueensa maankäyttöratkaisuja kehittämällä tarvittaessa monikeskuksisen ( polycentric ) kaupunkiseudun edellytyksiä mikäli se seudun kokonaisuuden kannalta osoittautuu hyväksi. Huomattava seudun kasvu on Helsingin ulkopuolella. Muualla tehtävät maankäyttöratkaisut vaikuttavat välillisesti Helsinkiin ja siten seudun toimintakykyyn ja elinvoimaan. (22) Yhdyskuntarakenteen ratkaisuissa pohjana ovat kansainväliset kokemukset ja mittapuina taloudellinen hyötysuhde, tuottavuus ja vaikutukset paikallisiin oloihin. Suomenlahden rannikon suuntainen kaupunkikehitys Poikittaisten tieliikenneyhteyksien rakentaminen lisää Helsingin pohjoispuolisten alueiden kaupunkirakenteellista merkitystä. Myös hiljattain valmistunut oikorata samoin kuin mahdollinen tuleva Klaukkalan rata merkitsevät samaa. Helsingin suunnittelukeskustelussa rannikon suuntainen kaupungin rakentaminen ja sisämaahan suuntautuvan kaupungin rakentaminen on nähty aikaisemmin kilpailevina vaihtoehtoina. Sisämaahan suuntautuvassa kehityksessä seudun rakennetun alueen painopiste loittonee Helsingistä, mutta rannikon suuntaisessa kehityksessä ei. (23) Seudun kehittämisen tasapainottaminen edellyttää, että rannikon suun- 6

13 taista kehitystä voimistetaan rakentamalla uusi kansainvälinen raideyhteys Helsingistä itään. Pääkeskuksen elinvoima Kasvavalla seudulla tarvitaan kasvava keskus, lisää tilaa elinkeinoille ja keskustatoiminnoille, pääkeskuksen elinvoima on turvattava. Pääkeskuksen kasvu on mahdollista toteuttamalla voimassa olevia yleissuunnitelmia. Ongelmana on suunnitelmien toteuttaminen ja rahoituksen järjestäminen. (24) Rakennushankkeiden toteuttaminen laajentaa keskustaa uusille alueille ja samalla alueet erikoistuvat lisää. Keskustatunneli, kävelykeskusta, pysäköintilaitokset sekä yksityiset ja julkiset rakennushankkeet parantavat keskustan elinvoimaa. Kaupunkiseudut toimivat suoraan globalisoituvilla areenoilla, mihin ei ole tähän mennessä totuttu ja menettelytavat ja keinot ovat puutteelliset. (25) Yhteistyössä seudun kuntien ja muiden toimijoiden kanssa lisätään kansainvälistä näkyvyyttä ja kehitetään Helsingin ja metropolialueen imagoa. Kansainvälinen lentoasema, matkustajasatamat ja matkailu Matkailusta on kehittynyt merkittävää elinkeinotoimintaa, jonka taloudellinen merkitys on suuri. (26) Helsinki kehittää matkailua käyttäen hyväksi asemaansa Suomen pääkaupunkina sekä paikallisia erityispiirteitä kuten merellistä imagoa. Globalisoituvassa maailmassa suurkaupungin kansainvälinen lentoasema on merkittävimpiä yksittäisiä kaupunkirakenteen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Suomen sijainti luo edellytykset Kaukoidän liikenteen huomattavalle kasvulle. Lentoaseman vaikutus ei rajoitu välittömästi lentoaseman yhteyteen vaan se vaikuttaa koko kaupunkiseudulla. (27) Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin keskustan väliset korkealuokkaiset joukkoliikenneyhteydet ovat yksi tärkeä Helsingin ja seudun elinvoiman perusta. Helsingissä reitti- ja risteilyliikenteen laivat tuovat matkustajat suoraan kaupungin keskustaan, missä matkailijoiden merkitys keskustan vilkkauteen on suuri. (28) Matkustajasatamia kehitetään kiinteästi kaupunkiympäristöön kuuluvina. Metropolista yhtenäinen Helsingin seudulle on ominaista hajaantuminen laajalle alueelle ja rakentamisen leviäminen taajamarakenteen ulkopuolelle. Kaupunkirakentamisen perinteeseen on kuulunut melko väljä yhdyskuntarakenne, tilasta ei ole ollut aikaisemmin puutetta. Tämä on johtanut Helsingin seudulla energiataloudellisesti tuhlailevaan yhdyskuntarakenteeseen, missä liikenteen kustannukset ovat suuret ja ilmastovaikutukset kielteiset. Seudun liikennejärjestelmä on toimiva ja Helsingin niemen joukkoliikenneosuus on korkea. Nykyisten ratakäytävien alueilla on tiivistämisen varaa yhdyskuntataloudellisesti edullisen sijainnin piirissä. Lisäksi vireillä on ratahankkeita, joiden toteuttaminen tuo uusia edullisesti sijaitsevia alueita. Raideliikenteen lisäksi tieyhteyksien ulottuvilla on nykyisiä ja kehitettäviä taajamia sekä tiivistettävissä olevia hajarakentamisalueita bussiliikenteellä ja henkilöautoilla hyvin seutukokonaisuuteen liitettävissä. Jos ratakäytävistä mukaan ei oteta Helsingistä itään suuntautuvaa rataa, käytäviin liittyviä rakentamattomia alueita olisi eniten Helsingin pohjoispuolella. Myös ratakäytävien ulkopuolisiin tiekäytäviin liittyvät rakentamattomat alueet ovat enimmäkseen Helsingin pohjoispuolella. Seudun poikittaisyhteyksiä korostava liikennepolitiikka painottaa Helsingin pohjoispuolisia alueita. Helsingin pohjoispuolisia alueita korostava yhdyskuntarakenteen kehityssuunta muistuttaa Helsingin suunnitteluhistorian aikaisemmista vaiheista, missä rannikon suuntainen kehitys ja rannikolta sisämaahan suuntautuva kehitys nähtiin vastakkaisina periaatteina. Ongelmallisena pidettiin kaupungin keskustan sijaintia ahtaalla niemellä ja kasvusuunta sisämaahan päin tuntui välttämättömältä. Vastakkaisen käsityksen mukaan lähisaaret, Kulosaari ja Lauttasaari, tarjosivat mahdollisuuden tuolloisen kaupungin laajentamiselle Helsingin niemeltä rannikon suuntaisesti ja kaupungin tuli hankkia ne omistukseensa. Myös auto- ja junaliikenne vaikuttivat eritavoin yhdyskuntarakenteeseen, samoin kuin se kuinka laajalle alueelle kaupunki levittäytyi. Vesialueiden merkitys muodostui erilaiseksi riippuen kasvusuunnasta ja kaupunkialueen laajuudesta. Nyt sama asetelma kaupungin kasvusuunnasta ilmenee metropolin kasvusuuntina laajemmassa mittakaavassa Helsingin seudulla. Liikennehankkeet ja yhdyskuntarakentaminen näyttävät painottavan Helsingistä pohjoiseen sijaitsevien alueiden merkitystä ellei kehittämishankkeissa ole mukana riittävällä painolla Helsingistä itään suuntautuvaa ratakäytävää. Mikäli tämä puuttuu, voi kysyä siirtyykö kehittämisen painopiste liiaksi Helsingin ulkopuolelle niin, että metropolialueen elinvoima on uhattuna sen tärkeimmän alueen kehitysnäkymien kuihtuessa. 7

14 Metropolista yhtenäinen KSV Yleissuunnitteluosasto Seudullinen itä-länsi -käytävä Merkittävä kehitettävä poikittaisyhteys Kaupunkiseudun kansainvälinen lentoasema Kaupunkiseudun merkittävä tavarasatama Asuntopoliittisesti merkittävä uusi rakentamiskohde Kansallisesti ja seudullisesti merkittävä kehityskäytävä Merellinen urbaani kaupunkiympäristö Yhteystarve pääkeskukseen merkityksellinen Metsäluonnon ydinalue Esikaupunkien renessanssi -alue Yhdyskuntarakenteen kansainvälinen itä-länsi kehityssuunta Uusi kantakaupunki Kaupunkiseudun merkittävä matkustajasatama Yhteys Itämeren kaupunkeihin Kehityskäytävien ulkopuolinen alue 8

15 Metropolialueen itä-länsi -käytävä Metropolialueen keskeisen osan paikallinen kehityskäytävä, joka yhdistää alueet toisiinsa Helsingin keskustan kautta. Kansallisesti ja seudullisesti merkittävä kehityskäytävä Nykyisten ja suunniteltujen ratojen tuntumaan sisältyy huomattava asuntojen ja elinkeinojen rakentamismahdollisuus. Kansallisesti merkittävät yhteydet Sisä-Suomen kaupunkeihin. Vakiintunutta taajamarakennetta vahvistetaan ja yhteyksiä seudun keskeisille alueille parannetaan. Yhdyskuntarakenteen kansainvälinen itä-länsi kehityssuunta Joukkoliikenteen kehittäminen yhdistää seudun ulkopuoliset alueet seudun keskeisille alueille. Yhteys Suomen länsirannikolta Pietariin korostaa kehityskäytävän kansainvälistä roolia. Edellyttää rannikon suuntaisen yhdyskuntarakenteen kehittämistä, mikä tasapainottaa seuturakennetta ja lisää seudun elinvoimaa. Merkittävä kehitettävä poikittaisyhteys Nykyiset ja kehitettävät poikittaiset väylät parantavat seudun rakenteen toimivuutta ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Merellinen urbaani kaupunkiympäristö Merenlahtien tuntumaan sijoittuva rakentaminen, urbaanit rannat maisemallisessa vuorovaikutuksessa merenlahtiin. Uusi kantakaupunki Tiivistyvä alue, joka on pääosin tehokkaasti rakennettu. Kaupunkitoiminnat ovat seudun monipuolisimmat ja ne erikoistuvat nykyisestä lisäten alueen monipuolisuutta. Huomio kiinnitetään kaupunkimaiseen joukkoliikenteeseen ja laadukkaisiin rakennettuihin puistoihin, joilta on yhteys ulkoilualueille. Alueen paikallista identiteettiä luovat ominaispiirteet säilytetään. Kaupunkiseudun kansainvälinen lentoasema Alueen huomattava elinkeinopoliittinen merkitys otetaan huomioon metropolialueen eri osien kehittämisessä. Yhteystarve pääkeskukseen merkityksellinen Yhteystarve valtakunnallisen pääkeskuksen ja kansainvälisen lentoaseman välillä. Yhteys toteutetaan ja sitä ylläpidetään ottaen huomioon elinkeinotoimintojen, matkailun ja seudun sisäisen liikkumisen tarpeet ja lentoaseman kasvava merkitys etenkin Kaukoidän liikenteen kasvaessa. Kaupunkiseudun merkittävä matkustajasatama Yhteydet Itämeren ja muun Euroopan satamiin merkityksellisiä. Sijainti kaupungin keskustassa olennaista. Kaupunkiseudun merkittävä tavarasatama Yhteydet Itämeren ja muun Euroopan satamiin merkityksellisiä. Vaikutukset elinkeinoelämän ja logistiikka-alueen kehittämisen kannalta huomioitava. Metsäluonnon ydinalue Tiivistyvä kaupunkiseutu tarvitsee yhtenäisiä ja laajoja metsäluonnon säilyttäviä kokonaisuuksia. Väestöllisten painopisteiden kannalta saavutettavissa oleva etäisyys tärkeää virkistyskäytön kannalta. Yhteys Itämeren kaupunkeihin Kehitettävät yhteydet Itämeren kaupunkeihin parantavat Helsingin metropolialueen vuorovaikutusta EU:n keskeisten alueiden kanssa. Asuntopoliittisesti merkittävä uusi rakentamiskohde Helsingin lähiajan merkittävät asuntorakentamiskohteet. Alueet eheyttävät seudun kaupunkirakennetta ja ne toteuttavat yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa. Esikaupunkien renessanssi -alue Seudun laajetessa esikaupunkien sijainti muuttuu keskeisemmäksi. Tavoitteena alueiden renessanssi eli sosiaalisen statuksen nostaminen rakentamalla uutta ja kehittämällä asuntotarjontaa paremmin tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi. Kehityskäytävien ulkopuolinen alue Alue muodostuu pääosin nykyisistä taajamista, kylämiljöistä ja haja-asutuksesta sekä maa- ja metsätalousalueista, yhtenäisistä ulkoilu- ja virkistysalueista ja kulttuuriympäristöistä. Näiden alueiden uhkana on haja-asutuksen liiallinen leviäminen ja irrallisen taajama-asutuksen laajeneminen (urban sprawl). Kehittäminen edellyttää valikointia, tasapainotusta ja tavoitteellista rakentamisen rajoittamista kielteisten ilmastovaikutusten torjumiseksi. 9

16 10

17 Menestyvät elinkeinot Elinkeinojen kasvu Menestyvät elinkeinot ovat kaupungin elinvoiman perusta. Helsingin kaupungin visiona on nostaa pääkaupunkiseutu maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskukseksi. Tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuvan seudun menestys koituu alueen asukkaiden ja koko Suomen hyväksi. Erityisesti palveluelinkeinojen kasvua tulee edistää. Liikenteen toimivuus ja työvoiman saatavuus on turvattava. (29) Menestyvä ja elinvoimainen seutu tarkoittaa seudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvua. Myös seudun pääkeskuksen, Helsingin, tulee kasvaa. Helsingin keskusta Elinkeinojen kehittäminen perustuu siihen, että koko Helsingissä kunkin alueen vahvuuksia käytetään hyväksi. Helsingin keskeisimmillä alueilla on kuitenkin erityisasema monipuolisten elinkeinojen, palvelujen ja kulttuuritoimintojen alueena. Sen vahvuutta kannattaa hyödyntää seudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi. (30) Helsingin keskustasta ja keskustan lähialueilta on tarjottava kilpailukykyistä tilaa elinkeinoille. Helsingin keskusta on säilynyt vetovoimaisena ympäristönä ja keskustan läheisyyteen rakennettavista alueista tulee houkuttelevia. (31) Vetovoimaisimman Helsingin keskustan houkuttelevuus säilytetään huolehtimalla alueiden imagosta. Työvoima Menestyvät elinkeinot tarvitset monipuolista työvoimaa. Huippuosaajien lisäksi tarvitaan osaavaa palvelualojen työvoimaa. Osalla työvoimasta on verraten alhaiset tulot. Siksi tarvitaan monimuotoisia asumismahdollisuuksia: tilavia ja persoonallisia asuntoja houkuttelevilla paikoilla, mutta myös kohtuuhintaisia asuntoja. (32) Elinkeinotoiminnan kehityksen kannalta on tärkeää, että asuntojen puute ei nouse seudun kehityksen pullonkaulaksi. Erityyppisiä asuntoja erilaisiin tarpeisiin rakennetaan kysynnän mukaan seudulliset mahdollisuudet huomioiden. Pääkeskus Pääkeskusta kehitetään, vahvistetaan ja laajennetaan seudun ja valtakunnan keskuksena. Pääkeskuksessa turvataan kaupan, kulttuurin, vapaa-ajan ja matkailun palvelut sekä edellytykset suurten kansainvälisten tapahtumien järjestämiseksi. Vilkkaat matkustajasatamat sitovat Helsingin muihin Itämeren kaupunkeihin ja tuovat keskustaan merkittävät matkailijavirrat. Ydinkeskustan rooli paikallisena matkailijoiden olohuoneena vahvistaa keskustan asemaa ja tuo takaisin julkiseen kaupunkitilaan tehdyt panostukset vilkastuneena palvelujen kysyntänä, monipuolisempina ja yhä erikoistuneempina palveluina aina luksusluokkaan asti. (33) Pääkeskuksen tiivis rakenne, monipuoliset toiminnot, viihtyisä, viimeistelty ja korkealuokkainen kaupunkiympäristö sekä hyvä saavutettavuus luovat edellytykset pitkälle erikoistuneiden ja tietointensiivisten yrityspalveluiden sijoittumisen alueelle. Pääkeskuksen tuntumassa sijaitsevat elinkeinoalueet ovat keskustan laajenemisaluetta. Samalla niistä kuitenkin kehitetään erilaisia kukin omien erityispiirteensä mukaan, mm. tieteen, taiteen, median, rahoituksen sekä bio- ja lääketieteen vyöhykkeiksi. Tiivis kantakaupunkimainen rakentaminen leviää vähitellen nykyistä kantakaupunkia laajemmalle alueelle. Ns. luovan alan toiminta keskittyy Suomessa pääkaupunkiseudulle, yksistään Helsingissä on kolmannes koko alan työpaikoista. Keskittyminen tietyille alueille on alalle tyypillistä. (34) Korkeakoulut ja muut oppilaitokset, taide- ja kulttuurielämä sekä vilkas kaupunkielämä tukevat pääkeskusta johtavana elinkeinotoiminnan alueena. Liikenneyhteydet Hyvillä liikenneyhteyksillä on huomattava merkitys yritysten sijaintipaikasta päätettäessä. Keskustaan suuntautuva liikenne toimii Helsingissä varsin hyvin. Metro Espoosta Helsingin itäosiin sitoo seudun itä- ja länsiosat yhteen ja mahdollistaa yhä paremman ihmisten liikkuvuuden. Tämä vahvistaa Helsingissä erityisesti pääkeskuksen itäosien kehittymistä ja laajenemista työpaikka-alueena. 11

18 (35) Poikittaisliikenteen yhteyksiin ja tavaraliikenteen toimivuuteen tulee panostaa. Vastuullinen aluesuunnittelu ja markkinavoimat Seudun aluekehittäminen sekä maakuntaja yleiskaavoitus perustuvat aluerakenteen ja maankäytön tarjoamiin mahdollisuuksiin, tulevien tarpeiden ennakointiin sekä kielteisten vaikutusten ehkäisyyn. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä vuorovaikutusmenettely tuo suunnitelmat kansalaiskäsittelyyn ja asiantuntemusta vaativat ehdotukset julkiseen käsittelyyn. Paikallisen asiantuntemuksen merkitys on huomattava. Helsingissä erityispiirteenä on, että kaupunki omistaa suuren osan rakennettavasta maasta, mikä lisää maankäytön suunnittelun ja ennakoinnin vastuuta. (36) Maankäyttö on avainasemassa hahmotettaessa alueiden tulevaisuutta. Helsingillä on EU:n mittapuun mukaan kehittynyt maankäytön ja rakentamisen suunnittelun järjestelmä, jonka toimivuudesta on huolehdittava. Tulevaisuus on yhteisten ponnistelujen tulos, missä tarvitaan näköaloja, vahvaa tahtoa ja sovittelua sekä yhteistoimintaa. Suunnittelu ja hallinto ovat keinoja yhteiskunnalliseen kehittymiseen ja sen hallintaan sekä kehitysten kielteisten vaikutusten ennalta ehkäisyyn. Yksityinen elinkeinotoiminta, yritteliäisyys sekä ruohonjuuritason innovaatiot ovat korvaamattomia kehityksen voimavaroja. Yhteistoiminta ja voimavarojen kohdentaminen on mahdollista käyttäen hyväksi sekä yhteistoiminnan että kilpailun tarjoamia mahdollisuuksia. (37) Helsinki ottaa käyttöön uusia kumppanuuteen perustuva menettelytapoja rakentamisessa ja palvelutuotannossa säilyttäen tilaajan roolissaan sille kuuluvat vastuut. Teknologian kehitys Huomattavat muutokset kaupungin kehitysedellytyksissä ovat aina perustuneet teknologian uusiin saavutuksiin, esimerkkeinä polttomoottorin kehitys, maanalainen liikenne, raitiovaunu sekä tietoliikenteen ja informaation hallinnan teknologian kehittyminen, mitkä ovat irrottaneet tuotannon ja kulutuksen toisistaan maailmanlaajuisesti. (38) Teknologiset innovaatiot mahdollistavat liikkumisen itseohjauksen, millä voi olla huomattava vaikutus ruuhkien tasaajana ja tilaa voidaan säästää ja sen käyttöä tehostaa. Työ, työpaikat Helsingin esikaupunkialueiden rakentamisen periaatteisiin kuului toimintojen erottelu eri alueille. Kaupungin kasvu ja seudun laajeneminen reunoiltaan merkitsevät edelleen työmatkan keskipituuden kasvua. Yhdyskuntien rakentamisen periaatteena tulee kuitenkin olla monipuolisuus vailla toimintojen liiallista erottelua. (39) Yksipuolisia asuinalueita vältetään rakentamalla asuntoja ja toimitiloja lomittain. Myös sellaisten suurten elinkeinoalueiden rakentamista vältetään, joilta asutuksen tuoma ympäristön sosiaalinen kontrolli jää liian vähäiseksi. Tavaran kuljettaminen nopeasti tuotantolaitokselta sen käyttäjälle on tehokkaan elinkeinotoiminnan perusedellytys. (40) Uusi satama ja siihen liittyvä rautatie sekä Kehä III muodostavat logistiset käytävät, metropolialueen tavarahuollon rungon. Teollisuusympäristöissä on säilynyt merkittäviä rakennuksia ja muita kaupungin tunnuspiirteitä, joiden säilyttäminen on arvokasta. (41) Suuria yhtenäisiä rakennettuja tiloja, joiden säilyttäminen kaupunkikuvassa on merkityksellistä, voidaan muuttaa kulttuuritoimintojen käyttöön sitä mukaa kun niitä tarvitaan lisää kasvavalla seudulla. Matalan tehokkuuden varastoalueet, satamat tai varikot ovat usein soveliaita tehokkaaseen toimistorakentamiseen ja muihin elinkeinotoiminnan tarpeisiin. (42) Huomattavia elinkeinotoiminnan kasvumahdollisuuksia on keskustan tuntumassa alueiden käyttötarkoitusta muuttamalla ja nostamalla rakentamisen tehokkuutta. 12

19 Laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit Elinkeinojen kehittämisen perustana on seudun kasvu ja Helsingin pääkaupunkirooli sekä Helsingin keskustan vahvuus monipuolisena elinkeinojen ja kulttuurilaitosten alueena. Elinkeinojen kehittymiselle luodaan edellytykset koko Helsingissä kunkin alueen vahvuuksia hyödyntäen. Pääkeskusta kehitetään, vahvistetaan ja laajennetaan seudun ja valtakunnan keskuksena. Pääkeskuksessa turvataan kaupan, kulttuurin, vapaa-ajan ja matkailun palvelut sekä edellytykset suurten kansainvälisten tapahtumien järjestämiseksi. Pääkeskuksen tiivis rakenne, monipuoliset toiminnot, viihtyisä, viimeistelty ja korkealuokkainen kaupunkiympäristö sekä hyvä saavutettavuus luovat edellytykset pitkälle erikoistuneiden ja tietointensiivisten yrityspalveluiden sijoittumiselle alueelle. Vilkkaat matkustajasatamat sitovat Helsingin muihin Itämeren kaupunkeihin ja tuovat keskustaan merkittävät matkailijavirrat. Pääkeskuksen tuntumassa sijaitsevat elinkeinoalueet ovat keskustan laajenemisaluetta. Samalla ne kuitenkin kehitetään erilaisiksi kukin omien erityispiirteensä mukaan profiloituen tieteeseen, taiteeseen, digitaalisiin palveluihin ja rahoitusalaan. Tiivis kantakaupunkimainen rakentaminen leviää vähitellen nykyistä kantakaupunkia laajemmalle alueelle. Metro Espoosta Helsingin itäosiin sitoo seudun itä- ja länsiosat yhteen ja mahdollistaa yhä paremman ihmisten liikkuvuuden. Tämä vahvistaa erityisesti pääkeskuksen itäosien kehittymistä ja laajenemista työpaikka-alueena. Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentoasema on eräs Helsingin ja seudun elinvoiman ehto, ja on erityinen tarpeellista ylläpitää ja kehittää pääkeskuksen ja lentoaseman vuorovaikutusta ja joukkoliikenneyhteyttä. Lentoaseman yhteydessä elinkeinot vahvistuvat alueella, joka hyödyntää kansainvälistä saavutettavuutta ja nopeita yhteyksiä kotimaassa. Kehäväyliät ja radanvarret sekä erityisesti näiden risteyskohdat ovat vetovoimaisia elinkeinoalueita, joihin suurkaupunkiseudun kasvavat elinkeinoklusterit hakeutuvat. Ne profiloivat yritysvyöhykkeitä erilaisiksi paikallisten edellytysten mukaan. Niiden yhteisenä piirteenä on hyvä saavutettavuus pääosalta seutua sekä pääkeskusta joustavammat toimintaedellytykset ja hieman edullisemmat toimitilakustannukset. Pääkeskus on huomattavin kaupan, kulttuurin ja vapaa-ajan keskus. Muita kuluttamisen keskuksia on syntynyt asutuksen levitessä ja kulutuskysynnän kasvaessa, kuten kauppakeskuksia aluekeskuksiin sekä volyymikaupan tihentymiä entisille teollisuus- ja varastoalueille. Valtakunnallinen rannikon suuntainen ratayhteys parantaa Helsingin maantieteellistä asemaa seudullisesti ja valtakunnallisesti sekä lähentää Helsingin seutua ja Pietaria. 13

20 Laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit KSV Yleissuunnitteluosasto Uusi kantakaupunki Pääkeskuksen laajenemisalue II, lääketiede Pääkeskus Pääkeskuksen laajenemisalue III, finanssipääoma Pääkeskuksen laajenemisalue l, digitaalinen media Pääkeskuksen laajenemisalue IV, tiede-taide -akseli Itä-länsi -käytävä Teknologiavyöhyke Pienteollisuusparkki Kehän III:n vyöhyke Lentoaseman elinkeinoalue Yhteystarve Tavarasatama Kehittyvä matkailu Kehä II liittyvä alue Ratavyöhyke Kuluttamisen keskus 14

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää Tarvitaanko koko k metropolialueelle l ll yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää päätösvaltaista hallinto-organisaatiota? organisaatiota? Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja 7.10.2008

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mitä eheyttäminen on? MRL 44 kyläyleiskaavoituksesta Kyläkaavoituksen kehittämishanke

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Kotkan-Haminan seudun kehityskuvan vaikutusten arviointi

Kotkan-Haminan seudun kehityskuvan vaikutusten arviointi Kotkan-Haminan seudun kehityskuvan vaikutusten arviointi Alueidenkäytön tietojärjestelmäpäivät, SYKE 25.9.2012 Pauli Korkiakoski seutusuunnittelija, Cursor Oy Esityksen teemoja Kotkan-Haminan seutu Mikä

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 1 eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> 2 eriksnäs*vision 2010-2018 Kansainvälinen arkkit.kilpailu 2007 1 palk. EMERALDA Kansainvälinen arkkitehtikilpailu

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara? Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?, Järvenpään kaupunginarkkitehti Mäntsälän maankäytön visio 30.3.2010 1 VAT 2009 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot