Kuvat: Kauko Kellokumpu VALON AIKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuvat: Kauko Kellokumpu VALON AIKA"

Transkriptio

1 VALON AIKA Muuttolinnut palaavat luoksemme taas ei haittaa vaikka pakkanen on ja hanki maas Lintujen laulussa päiväkin kirkastuu Aurinko kun ylpeänä levoltaan esiin astuu Niinpä myös ihminen valon myötä ei enää mieti jatkuvaa yötä Näin me taas kevääseen heräämme valoa ja iloa itseemme keräämme Luonnon kanssa kilpaa kukoistaa saamme tästä kaikesta nyt yhdessä iloitkaamme. Aurinkoisia talvisia aamuja sinulle Maria Kuvat: Kauko Kellokumpu

2 Pääkirjoitus: Ottaako aivoon, mitä? Ärtyvyyden tasoa voi itsensä lisäksi tarkkailla seuraamalla kanssaihmisiä ja erityisesti julkista keskustelua lehtien yleisön palstoilla ja tekstiviestipalstoilla. Kovin moni asia ärsyttää, pistää silmään, harmittaa, käy hermoille ja ottaa päähän. Idässä Taliban on kieltänyt naisia käyttämästä kenkiä, joissa on puiset tai metalliset kannat, jotta kantojen kopsutus ei häiritsisi miesten sisäistä rauhaa. Itse saan lähes joka kerta hepulin jos en saa lounaalla syödä lautasmallin mukaan ja melskaan siitä pontevalla papatuksella ilmaisten korkeaa ärtymystäni ja oikeassa oloani. Onneksi kanssaihmiset osaavat suhautella minun paineita huumorilla ulos ja useimmiten vielä jälkipuhinoissa alkaa oma käyttäytyminen naurattaa, mutta joka kerta papatus se kyllä irtoaa jos lautas mallia ei saa toteutettua. Toisaalta tiedän kyllä häiritseväni muita muullakin kuin lautasmallilla, ainakin mahottomalla käkätyksellä ja ehkä korkojen kopsuttelullakin. Filosofi Slavoj Zizek on kirjoittanut narsistisesta subjektista, jolle kaikki muiden tekemät asiat ovat potentiaalisia uhkia, siedämme erilaisuutta varsin huonosti. Toisten tekemiset tai pelkkä läsnäolo voidaan kokea tunkeilevaksi. Toisaalta kysymys voi olla myös eräänlaisesta kapeakatseisuudesta, nurkkakuntaisuudesta tai oikeassa olemisen harhasta. Toisten tekemisistä voidaan huomautella, koska ne eivät kerta kaikkiaan vaan ole oikein. Suomalaisia väitetään myös alistuvaksi ja nöyräksi kansaksi, koska emme nouse barrikaadeille vaatimaan oikeuksia kuten vaikka ranskalaiset. Vaikka ärsyynnymme valtakunnan poliittisten päättäjien touhuista niin auktoriteeteille ei sanota vastaan kovin ponnekkaasti, mutta annappas kun pääsemme valittamaan vaikkapa naapurin tekemisistä tai naapurin lapsen tai naapurin koiran tekemisistä niin johan irtoaa. Suomalaiset eivät taida olla kovin kohteliaasti huomauttelevaa kansaa, sillä sanomme suoraan, ettei asia jäisi epäselväksi ja korostamme vielä ilmeillä ja eleillä viestiämme, jotta perille menisi, että tämä nyt ei kerta kaikkiaan passaa. Joskus jopa sanavapaudella perustellen saamme melskata mielipiteemme aiheuttaen toisille yöunien menetystä. Häiriintymisen mahdollisuudet vain kasvavat silloin kun yhtenäiskulttuuri heikkenee esim. kaupungeissa on huomattu, että taloyhtiöiden kokouksissa lapset nousevat kokouksissa ärtymyksen aiheena. Kehotetaanpa jossakin oppaissa, että lapset eivät saisi tulla esim. häihin tai hautajaisiin, koska lapset itkullaan tai juoksemisellaan voivat häiritä tilaisuutta. Missä lapset sitten oppivat käyttäytymään jos he eivät pääse tilanteisiin joissa voisi opetella ja oppia? Vanhempien asia on pitää jälkikasvunsa niin kurissa, että tilaisuus ei häiriintyisi muiden vieraiden todelliseen ärtymykseen saakka. Meidän kannattaisi yrittää häiriintyä vähemmän, vaikka tyytyväistä ihmistä pidetään tyhmänä, eihän se nyt hoksaa, että koko maailmahan tähän kaatuu. Tyytyväinen ihminen mielletään typerästi hymyileväksi toppanaksi, joka ei paljon mieti ympäröivää maailmaa. Tyytyväinen ei vie maailmaa eteenpäin, ties minne se sitten onkaan oikeastaan menossa, mutta ainakin taloudellista kasvua ja kehitystä pitää aikaan saada. Vain tyytymättömillä on asiaa ja jos asiat tehtäisiin niin kun sanotaan niin kaikki olisi tyytyväisiä vai olisivatko? Ärtymys vaikuttaa monitahoisesti niin tunteisiin kuin rationaalisiin prosesseihin. Monia biokemiallisia reaktioita käynnistyy samanaikaisesti. Verenpaine nousee, pulssi kiihtyy, hikoilu lisääntyy, ajatukset samenee tai juuttuu jauhamaan ärtymystä ja hengitys kiihtyy. Onneksi ihmisen venttiilit toimivat useimmiten sen verran hyvin, että ärtymys puhisee ulos ihmisestä ennen kuin ehtii räjähtää ulos suurempana fyysisenä reaktiona. Ihmisen temperamentti vaikuttaa siihen kuinka helposti hän ärsyyntyy, kaikki tunnemme henkilöt, jotka sanovat ennen kuin ajattelevat tai puhuvat suunsa puhtaaksi. Krooninen ärtyneisyys on kuitenkin yksi keskeisistä stressin merkeistä eli jos jatkuvasti ottaa päähän pienetkin asiat tai asiat jotka ei ole aikaisemmin ärsyttäneet on ylikuormittunut. Huolestuttavinta onkin jos ärtymys jää sisuksiin nävertämään ja ilmenee kyynisyytenä ja kateutena tai sulkeutumisena omaan impivaaraan. Mistä lääkkeitä ärtymykseen vai pitääkö ärtymys veret liikkeellä? Liikunta on hyvä tapa saada ylimääräinen adrenaliini kiertoon. Stressihormoni kortisolin taso on korkeampi runsaasti tietokoneella istuvilla kuin niillä, jotka eivät ole koneella yhtä paljon. Toinen hyvä tapa on reflektointi eli pitäisi pohtia mistä ärsyyntyy ja miksi. Lisäksi on hyvä pohtia mitä on seurannut ärsyyntymisreaktioista itselle ja toisille, onko maailma tullut paremmaksi. Olisiko mahdollista pyrkiä enemmän erilaisuuden hyväksynnän ja välittämisen kulttuuriin kuin ajautua ärsyyntymisen ja valituksen kulttuuriin? Mamy Toimitus: Päätoimittaja: Toimitussihteeri: Työryhmä: Kotosalla-logo: Taitto: Paino: Lehti ilmestyy: Sallan tiedotuslehti 2/2011 Sallan kunta Marja Myllykangas Terttu Pohtila Elina Jokela, Nina Sipola, Maria Ämmälä, Kauko Kellokumpu, Eerika Tuomas, Heljä Hoikkaniemi Terttu Pohtila, Petteri Salmijärvi, Sonja Aatsinki, Erkki Yrjänheikki, Kaisa Isojärvi Kauko Kellokumpu Kaisa Isojärvi Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 6 kertaa vuodessa 2

3 Kappale vanhaa Sallaa museolla Kuolajärven kirkko seisoi uljaana paikallaan Vanhassa Sallassa, kirkonkylän Siltakankaalla yli sata vuotta. Sen tarina alkoi kuolajärveläisten omasta halusta rakentaa kylälleen kirkko ja päättyi kyläläisten oman käden kautta pakotettuun kirkon polttamiseen talvisodan alkupäivinä. Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museossa voi nyt saada vaikutelman tuosta ajasta, kun museoon on saatu pienoismalli Kuolajärven kirkosta. Kuva: Kauko Kellokumpu Etusivun lintu: Taviokuurna Tämä vähemmän tunnettu paikkalintu/ vaelluslintu sekoitetaan useasti punatulkkuun tai tilheen. Taviokuurnat pesivät metsä-lapissa, talvisin niitä voi nähdä pienissä parvissa ruokintapaikoilla tai pihlajissa. Kun pohjoisesta talvella loppuvat pihlajanmarjat taviokuurnat vaeltavat etelämmäs, jotkut jopa Britanniaan saakka. Suomessa pesii yli puolet Euroopan taviokuurnista. Taviokuurna pesii synkässä havumetsässä ja tekee 3 5, tavallisesti 4 vaaleanvihreää munaa. Taviokuurna on suurin peippolintumme, ja sillä on tukeva ruumis. Taviokuurnan pyrstö on musta, pitkä ja haarainen. Sillä on jykevä siemensyöjän nokka, ja tummanharmaissa siivissä valkoiset raidat. Koiraan pää ja vartalo ovat ruusunpunaiset, naaraan oliivinvihreät. Kun tilhet pitävät erityisesti pihlajanmarjojen mallosta, taviokuurnat himoitsevat niiden siemeniä. Pihlajassa ruokaileva taviokuurnaparvi ei juurikaan välitä ihmisten läheisyydestä, ja niiden lähelle on verrattain helppo päästä. Siemenien lisäksi taviokuurnat syövät silmuja ja marjoja, pesimäaikaan myös hyönteisiä. (lähde:wikipedia) Alakurttilainen teknisten töiden opettaja on tehnyt jäljitelmän, joka antaa hyvän vaikutelman Kuolajärven kirkosta sen kukoistuksen aikoina Peruskorjatulle poliklinikalle pääsee toukokuussa Sallalaiset pääsevät poliklinikkakäynnillä uusiin tiloihin toukokuussa. Poliklinikalle ja fysioterapian, laboratorion ja ensiavun tiloihin tehtävä peruskorjaus on pian loppusuoralla. Vanhaa ovat vain rakennuksen vaippa ja lämmitysjärjestelmä. Uutta on kaikki muu, kuten ikkunat, pinnat, ilmastointi, sähköjärjestelmät, viemäröinti, vesijohdot ja kulunvalvonta. Myös laitteistot uusitaan vastaamaan nykyaikaista sairaalatekniikkaa. Terveyskeskuksen röntgenlaitteet päivitetään eurolla. Huonejärjestykseen tulee pieniä muutoksia, mutta pääasiassa toiminnot, kuten lääkärin vastaanottotilat, ovat entisillä paikoillaan. - Hoitohenkilöstö on osallistunut laajasti hankkeen suunnitteluun ja työaikaisiin työmaakokouksiin, kertoo Sallan kunnan tekninen johtaja Olli Aatsinki. - Tämän tasoiset tilat ovat tarpeen nyt ja tulevaisuudessa, lain määräykset pitää täyttää, hän toteaa. Työt on tehty pääosin kunnan omana työnä. Töissä on ollut keskimäärin 12 henkeä. Korjaukset tulevat maksamaan yhteensä noin euroa. Valtion- tai muita avustuksia kunta ei remonttiin saanut. Terveyskeskuksen peruskorjausta odottavat vielä vuodeosaston, talouspuolen ja kellarikerroksen tilat. Niihin kunta on varannut alustavasti euron määrärahan ensi vuodelle. - Lopullinen määräraha tarkentuu tämän vuoden aikana, kun päätetään, mitä tehdään ja missä laajuudessa, ja laaditaan suunnitelmat. Kemin Lappiin kuului 1500-luvulla kahdeksan lapinkylää, joista yksi oli Kuolajärven Lappi. Sen asukkaat olivat metsälappalaisia luvulta lähtien uudisasutus alkoi levitä myös Kuolajärvelle ja samalla alkoivat lappalaisten käännytysyritykset. Oppineiden pappismiesten oli matkustettava määrättyinä vuodenaikoina myös Kuolajärven Lappiin opettamaan oikeaa ja totista kristinuskoa ja Jumalan pyhiä käskysanoja ja lakia. Lappalaiset olivat jo vuosisatojen ajan tottuneet palvelemaan omia jumaliaan, joten niistä luopuminen ei ollut helppoa. Varsinkaan kun eräät papit pyrkivät käännyttämään väestöä pakolla: he pieksivät lappalaisia vitsalla ja vainosivat erityisesti noitarumpuja. Väestön kääntyminen olikin aluksi lähinnä muodollista luvun alussa kuningas määräsi, että jokaiseen Lappiin oli rakennettava kirkko. Ensimmäiset kirkot valmistuivat n. 40 vuotta myöhemmin Inariin ja Kemijärvelle. Kuolajärveläiset käyttivätkin Kemijärven kirkkoa. Koska matka kirkolle oli kuitenkin pitkä, anoivat kuolajärveläiset vuonna 1824 omia kappelioikeuksia. Kirkon piirustukset piirsi arkkitehti Engel ja ne valmistuivat Koska väki oli köyhää, valtio lupautui lopulta itse maksamaan rakennuskustannukset. Kirkonkokouksessa vuonna 1832 enemmistö asukkaista kannatti kirkon rakennuspaikaksi Sallajoen itäpuolen korkeinta kohtaa Siltakangasta. Rakennustyöt päästiin aloittamaan Katovuodet, rakennusvarojen puute ja sairaudet kuitenkin hidastivat rakennustöitä. Kirkko valmistui lopulta, muutamia yksityiskohtia lukuun ottamatta, vuonna Tapuli valmistui kirkon yhteyteen Pieniä korjauksia kirkkoon tehtiin vuosien saatossa, mutta suurempi kunnostus tehtiin kirkkoherra Erkki Koiviston ryhdyttyä toimenpiteisiin 1930-luvulla. Peruskorjattu Sallan kirkko vihittiin juhlallisesti Vajaan kolmen kuukauden kuluttua, talvisodan alettua, omat joukot polttivat kirkon perääntyessään Nyt kirkosta on pienoismalli museolla. Alakurttilainen teknisten töiden opettaja on tehnyt jäljitelmän, joka antaa hyvän vaikutelman Kuolajärven kirkosta sen kukoistuksen aikoina. Kun paikallisin voimin Heimo Sovan johdolla vielä sipaistiin oikeanväristä maalia pintaan ja asennettiin kirkon sisään sähkövalot, niin voimme kaikki hiljentyä kirkon ääreen muistelemaan menneitä. Kirkko on saanut museossa paikan noitarummun vierestä, ja siinä ne sulassa sovussa kertovat molemmat omaa tarinaansa historiastamme ja meistä itsestämme. Kirkon lisäksi Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolle rakennetaan ensimmäisen toimintavuoden päättyessä hieman uudistunutta perusnäyttelyä. Tämän uudistuksen myötä tuomme enemmän esille savottaperinnettä, jolla on myös ollut suuri merkitys Sallan elinkeinoelämässä ajanjaksolla, jota museo esittelee. Savottaosio kertoo tarinaa Poliklinikan remontti etenee Kotiseututalo siirretään Sallan kotiseututalo siirretään Sota- ja jälleenrakennusmuseon lähelle, jotta se palvelisi entistä paremmin sekä museo- että juhlakäytössä. - Siirto on mittava urakka. Se on suunniteltu toteutettavaksi lavettisiirtona. Toteutuksesta vastaa erikoiskaluston, kuten nosturin ja lavetin omistava yritys, jolla on kokemusta tällaisista siirroista. Aatsinki kertoo. Kotiseututalon uudelleensijoituspaikkaa Kotiseututalo Museotiellä aina suuresta autosavotasta Tuntsan paloon ja nokisavottaan asti. Tuo näyttelyn osio valmistuu museon yksivuotispäiville Lähteenä käytetty: Heinänen, Hannu: Sallan historia. Sallan kunta EJ varten on asemakaavamuutos meneillään museon sota- ja jälleenrakennusmuseon läheisyyteen. Lopullinen paikka varmistuu kaavoituksen kuluessa. Lopullinen päätös siirrosta tehdään kevään aikana, jolloin kunnan ja alan yrittäjän kesken selvitetään, onko lavettisiirto mahdollinen. - Uskomme, että on, ja silloin se on todella edullinen vaihtoehto, Aatsinki sanoo. Talon siirtoon on varattu euron määräraha. Myös keskustan katujen kunnostus jatkuu. Viime kesänä uusittiin katu Kuusamontieltä virastolle. Ensi kesänä korjataan Postipolku-Tasalantie -väli, eli katu virastolta huoltoasemille päin. Myös tunturissa tehdään tietöitä. Siellä tiehallinto rakennuttaa tulevana kesänä kevyen liikenteen väylän Sallatunturista Poropuistoon. Hanke rahoitetaan kansallisella, EU:n, tiehallinnon ja kunnan rahoituksella. SP 3

4 Hyvinvointia kaikille INNOVAATIOYMPÄRISTÖISTÄ Innovaatioympäristöjen tavoitteena on saada kuntalaiset ja matkailijat kiinnostumaan omasta hyvinvoinnistaan tarjoamalla erilaisia mittareita ja välineitä.hyvinvointia voi lisätä ryhmän tuella mutta myös yksin. Innovaatioympäristöjen tarjoamilla välineillä voi parantaa lihaskuntoa, lisätä tasapainoa sekä hakea rentoutta. Lähde rohkeasti kokeilemaan Innovaatioympärisöjen tarjoamia mahdollisuuksia. Terve sielu terveessä ruumiissa Välineet Erilaiset välineet innostavat kokeilemaan Kirjastosta lainattavat: kahvakuulat, jumppakepit, reaktiopallo, tasapainolaudat Liikuntakeskuksessa kokeiltavat: flexibar jumppakepit ja -kapulat, lasten kuntopyörä, tärinälauta, reaktiopallo, kyynärvarsivahvistaja ja monitoimi-ovirekki Mittarit Mitattua tietoa hyvinvoinnistasi Firstbeat-hyvinvointianalyysi Kehonkoostumusanalyysi Kädenpuristusvoimamittari Verenpainemittari Rentous Kehon rentous auttaa rentoutumaan myös henkisesti. Kirjaston hierontatuoli Selänrentouttaja Lisätiedot: Heljä Hoikkaniemi p , Tasapaino Tasapaino on kykyä ylläpitää kehon asento. Hyvä tasapaino mahdollistaa turvallisen liikkumisen Jalkojen tasapaino Tasapainolaudat KI ja HH Hyvinvointimittaukset käyntiin Sallansuussa Parikymmentä omasta hyvinvoinnistaan kiinnostunutta sallalaista aloitti kansan suussa ressimittaukseksi kääntyneen Hyvinvointianalyysi-mittauksen maanantaina 24. tammikuuta. Kyseessä on jyväskyläläisen Firstbeat Technologies Oy:n alunperin huippu-urheilijoille kehittämä mittausmenetelmä, joka on nyt Sallassa kuntalaisten ja matkailijoiden käytettävissä. Hyvinvointianalyysilaitteisto on yksi Innovaatioympäristöjen mittareista, joita Innovaatioympäristöt-hanke on Sallansuuhun hankkinut. Hyvinvointianalyysi perustuu sykevälivaihtelun mittaukseen. Menetelmän avulla voidaan mitata stressiä ja palautumista, työn fyysistä kuormitusta, energian kulutusta ja liikunnan vaikuttavuutta. Aloitustilaisuudessa mitattaville jaetaan tallentavat sykepannat, taustatietolomakkeet ja päiväkirjat, joista tiedot tallennetaan mittauksen päätyttyä tietokoneohjelman analysoitavaksi. Sykepantaa pidetään yhtäjaksoisesti kahden vuorokauden ajan ja tämän jälkeen mittarit palautetaan analysoitavaksi.analyysin tuloksista tehdyt raportit mitattavat saavat kuukauden päästä pidettävässä palautetilaisuudessa. Mittauksien toteutuksesta vastaavat Firstbeat-käyttäjäkoulutuksen saaneet hyvinvointivalmentajat. rän. Mittari ilmoitta myös kehosi iän sekä ohjeistaa painonhallintaan. Marras-joulukuussa mitattiin lähes 400 kunnan työntekijää ja nyt on yleisten mittausten vuoro. Kevään aikana järjestetään Sallansuussa neljä yleistä hyvinvointianalyysi- ja kehonkoostumuksen mittauspäivää, joihin ilmoittautumiset Innovaatioympäristöjen ohjaaja Heljä Hoikkaniemelle puh Kirjastosta kahvakuulia Kirjastoon rakennettu Rentoutumisen ympäristö hierontatuoleineen on saanut rinnalleen lainattavia liikuntavälineitä. Kahvakuulat, Gymstic-jumppakepit ja tasapainolaudat ovat jo lainattavissa ja lisää laitteita on tulossa mm askel- ja verenpainemittari. Asiakas saa kokeilla välinettä neljän viikon ajan ja lainata sitten uuden. Innovaatioympäristöä rakennetaan myös Sallan liikuntakeskukseen. Hankintalistalla on laitteita, jotka houkuttavat liikkumaan niin matkailijoita kuin kuntalaisiakin. Välineisiin pääset tutustumaan ohjatusti kahtena torstaina viikoilla 8 ja 9 Sallan liikuntakeskuksessa järjestettävillä innovaatio välineiden testauspäivillä. HH Kehonkoostumus Hyvinvointianalyysin lisäksi Sallansuussa on nyt mahdollista mittauttaa kehonkoostumus. Kehonkoostumusmittari mittaa kehon rasvan, lihasten, luuston ja nesteiden mää- 4 Ryhmä sallalaisia aloittamassa hyvinvointianalyysia. Kuvassa eturivissä vasemmalta: Anja Kurki, Eija Haavanlammi-Tennilä, Päivi Tuuha ja Eira Niemi-Hautala. Takarivissä vasemmalta: Vuokko Ikäläinen, Aini Iivari ja Marita Sirviö,

5 Hyvinvointivalmentajat Sari Sipola ja Arja Hautaniemi Esittelemme KotoSallassa paikkakunnalla toimivia hyvinvointivalmentajia. Tässä numerossa vuorossa ovat Sari Sipola ja Arja Hautaniemi. Sarin ja Arjan ominta osaamisaluetta ovat muun muassa tapahtumien ohjelmasisällön tuottaminen. Heidän käsialaansa on esimerkiksi viime syyskuussa Valtakunnallisilla Hyvinvointipäivillä ensiesityksensä saanut hyvinvointiräppi. Sari Sipola on sielultaan sallalainen ja juuriltaan naruskalainen. Tällä hetkellä hän työskentelee Kirkonkylän koululla erityisopettajana ja harrastaa musiikkia ja teatteria sekä reippailua ulkoilmassa. Myös lentopallo on lähellä Sarin sydäntä. tumien yhteydessä. Ja koska olen saanut työssäni opettaa musiikkia myös lapsille, heidänkin osaamisensa ja taituruutensa ja intonsa tehdä on ollut näkösillä ja kuuluvilla, sanoo Sari ja lupaa jatkossakin tuoda lapsia esiintymään. luan tuoda työyhteisöön ilon ja virkistyksen hetkiä arkisen aherruksen lomaan ja olla mukana tuottamassa hyvää oloa myös muille kuntalaisille. ET Hyvinvointivalmennusopintohin Sari lähti mukaan verkostokonsultti- eli vuoropuhelunvetäjäkoulutuksen yhdistyessä osaksi hyvinvointivalmentajakoulutusta. Verkostokonsulttitoiminnassa pyrkimyksenä on ratkaista yhteisöjen pulmatilanteita THL:n kehittämän Tulevaisuuden muistelu-palaverimenetelmän avulla. Hyvinvointivalmentajana haluaisin erityisesti panostaa hyvän olon hetkien luomiseen harrastamisen ja kulttuurista nauttimisen muodossa! Sari kertoo. Olen itse saanut valtavasti energiaa ja voimavaroja sekä musiikilta että teatteriharrastukselta ja nähnyt mm. miten eri ryhmät voivat nauttia musiikin tekemisestä ja oman osaamisensa jalostamisesta, hän jatkaa. Siihen haluaisin hyvinvointivalmentajana tarjota omaa osaamistani - fyysisen hyvinvoinnin rinnalla kulkee myös henkinen hyvinvointi: mukava harrastus; hieman omaa aikaa johonkin sellaiseen, mistä tulee hyvälle tuulelle; omien rajojen etsimistä turvallisessa seurassa; iloa ja elämyksiä kuntalaisille erilaisten tapah- Arja Hautaniemi toimii tällä hetkellä koulunkäyntiavustajana Kirkonkylän koululla sekä ohjaajana kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Hyvinvointivalmennuskoulutuksesta Arja kiinnostui työpaikalle tulleiden tiedotteiden ja lehtipuffien myötä. Oma työssä jaksaminen, etenkin iän myötä, on mietityttänyt, kuten myös muiden jaksaminen Arja kertoo. Hyvinvointivalmennuksesta tuntui löytyvän vastauksia näihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Hyvinvointivalmennuskoulutus on ollut antoisa ja hyödyllinen ja Arja sanookin: Koulutukseen mukaan lähtemistä en ole katunut. Olen saanut paljon eväitä omaan työssä jaksamiseen ja myös eväitä siihen, miten voi tukea muiden jaksamista. Olen myös tutustunut uusiin ihmisiin, saanut tavallaan uuden työyhteisön ; toiset hyvinvointivalmentajat! Arja jatkaa: Hyvinvointivalmentajana ha- Hyvinvointiräppi: Emme ole terveysterroristeja, emmekä työpaikan kyyliä. Kerromme vain, että mahdollista on vaikkapa vaihtaa tyyliä. Haluamme teidät dialogiin haastaa ja hieman sekaan porkkanaa raastaa. Huumoria, pilkettä pitää myös olla, jotta pysyy sulla soukkana polla. Hyvinvointivalmentajat! Hyvinvointivalmentajat! Tässä on Arja ja tässä on Sari, Kirkonkylän koulun valmentajapari... Hyvinvointivalmennus järjestää vuonna 2011 Innovaatiolaitteiden testauspäivät ja 3.3. Klo Sallan Liikuntakeskuksessa Sydänterveyspäivä Klo Sallatunturin koululla Tasapainopäivä 3.5. Klo Sallan seurakuntakeskuksessa Hyvinvointivalmennushankkeen päätösseminaari ja hyvinvointivalmentajien valmistujaisjuhla Sallatunturin koululla Hyvinvointipäivät Sallatunturin koululla Hyvinvointimittaukset keväällä 2011 Firstbeat-hyvinvointianalyysin aloitusinfot Sallansuussa maanantaisin klo 18.00, klo ja 2.5. klo Kehonkoostumusmittaukset Sallansuussa tiistaisin 15.2, 15.3, ja klo ja Firstbeat-hyvinvointianalyysin palaute samoina päivinä klo Kaikki tarjonta on kaikille avointa ja maksutonta Lisätiedot: /ajankohtaista Lampelan sukua kokoontuu Sallassa Lauantaina klo13 on sukutapaaminen Hotelli Revontulessa Briitta Liisa Lampela synt Tunnettiin Lampelassa Salmisen Liisana. Hän on Iikka Joosefin poika Lampelan vanhin tytär ja aviomies on Juho Jaakko Kallunki Lampela synt Kallungissa. He asuivat Salmisen taloa joka sijaitsi Sallajoen itäpuolella Lampelassa. Vanhalta Sallan kirkolta oli matkaa Salmiseen n. 15 km. Briitta Liisa ja Juho Jaakko Lampelan lapset 1.Edvin (Eeti) synt aviopuoliso Kristiina Kieksi Joutsijärveltä 2. Maria Susanna synt aviopuoliso Juho Erkki Mukkala Mukkalasta 3.Reeta Liisa synt aviopuoliso Iisakki Albinius Harju Hautajärveltä 4. Iisakki synt aviopuoliso Iida Valpu Selkälä o.s. Onkamo Onkamosta 2. aviopuoliso Johanna (Hanna) Niemelä o.s. Mattila Onkamosta 5.Jaakko synt.1893 aviopuoliso Hilja (Liinu) Onkamo Onkamosta 6.Kaisa Johanna synt.1896 aviopuoliso Esaias Ariel Aatsinki Aatsingista Lampelan sukua kutsutaan Sallatunturille. Tapaamisia on aiemmin järjestetty kaksi Keski- ja Etelä-Suomessa. Nyt toivotaan osallistumista Pohjois-Suomessa ja Sallassa asuvista suvun henkilöistä. Muualta tulevat voivat samalla tulla viettämää keväistä tunturiviikonloppua Sallaan. Tiedustelut Riitta Heimonen puh Eeti Lampelan tyttären Siirin tytär. Oikeudet muutoksiin pidätetään Nähdään Sallassa! S.Leinonen 5

6 1,7 1,2 Yläaste Opastus Märkäjärvi 0,3 0,2 SALLA 1,2 Yläaste Opastus 1,2 0,9 0,8 0,8 0,2 Märkävaara 0,2 0,3 1,2 0,9 0,8 0,8 0,2 aviita Uuravaara Ratiskaviita 4,5 0,7 0,5 0,5 0,9 1,1 0,9 Sirkan silta 1,8 Pyhäjärvi Sallainen Maja 0,7 0,5 0,5 0,9 1,1 Si k 0,9 ilt Ruuhijoki Merkkien selite, Legend 3,1 Iso Pyhätunturi Laavu, Lean-to Marjavaara Kota, Lapp hut 2,7 Päivatupa, Cabin Kahvila, Cafe Koiralatu Skiing track available also for dogs Hiihtovaellusreitti, avataan ajoittain moottorikelkalla Skiing route maintained by snowmobile Koneellisesti hoidettu latu-ura Mechanically maintained track Keskivaikea latuosuus tai mäki Moderately difficult track or hill Valaistu latu Illuminated track Valaistu vaikea latuosuus tai mäki Illuminated difficult track or hill Välimatka, Distance 1,3 Kalliojärvi 1,5 Marjalampi Ruuhikumpu 1,8 1,5 Hangasjärvi Keselmäjärvi Sallatunturi 5,4 Ollin silta Hangasselkä 6,3 Hotelli Revontuli Hangasjärvi 2,9 1,7 Sallatunturin Tuvat 0,4 2,0 1,0 Pieni Pyhätunturi 0,7 2,2 3,7 1,8 1,1 1,1 1,7 0,5 0,5 1,3 1,2 Poropuisto Reindeer Park Tunturikumpu Tunturilampi 3,1 1,4 0,2 Kaunisharju Hiihtosuunta, Skiing direction km Latujen kunnostus 1: Lumisade- ja tuiskupäivänä (sateen tai tuiskun jälkeen). Kaunisharjun latu, Kuntolatu ja Yläasteen ladut (ei hirvenhiihtolatu) pidetään aina hiihdettävässä kunnossa. Sallatunturi - Sallainen Maja - Yläaste väli hoidetaan joka toinen päivä, muut ladut kerran viikossa eri viikonpäivinä. Latujen kunnossapito Virkkulan Autopalvelu Oy p Kahvilapalvelut Poropuisto: Joka päivä Ruuhitunturin erämaakahvila: Joka päivä (vko 8 alk.) Sallan Liikuntakeskus: Ma , Ti - To Pe La Su suljettu Sallainen Maja 1.1. alkaen joka päivä (tarkista joulukuun aukioloajat erikseen) Sallatunturin Caravan: Joka päivä Toimintakeskus: Ma-Pe 9-15 (suljettu koulujen loma-aikoina) Itäkota: Joka päivä (vkot 51-1) (vkot 7-17) LOST Pohjoisrinteen kota: Joka päivä (vko 8 alk.) Huom! Ruuhitunturin ja Kalliojärven ladut avataan viikolla 7. Koiraladut Sallassa on kaksi koirien kanssa hiihtäville sallittua latua. l Kaunisharjun lenkki ( 12,0 km ) Sallatunturissa l Ratiskaviidan lenkki ( 5,5 km ) Sallan keskustassa Koiraladut on merkitty oheisella merkillä V Ohjeet ladulla kulkijoille l Pidä koirasi aina kytkettyä l Siivoa koirasi jätökset l Huolehdi, että koirasi rokotukset ovat kunnossa l Huomioi muut hiihtäjät l Varo vastaantulijoita, etenkin mäessä l Ilmoita ohitusaikeistasi hyvissä ajoin l Olet vastuussa koirastasi. l Älä tuo aggressiivistä koiraa ladulle Suositeltava kiertosuunta koirien kanssa hiihtäville Kaunisharjun lenkki: Sallatunturi-Tunturilampi-Kaunisharju- Poropuisto-Sallatunturi Ratiskaviidan lenkki: Valitse yläasteen opastuspisteestä vasemmalle erkaneva latu kohti Sallaista majaa. 2,7km jälkeen käänny oikealle Ratiskaviidan suuntaan. 0,5km jälkeen käänny jälleen oikealle. Jatka 2,4km suoraan, jolloin olet aloituspisteessä 0,2 Lehtotunturi 2,4 1,4 Ruuhitunturi 0,1 Aihkipetsi 3,6 1,6 1,1 Pirttivaara Ruuhitunturi Kuusikko-Ruuhivaara 1,0 0,4 0,9 3,3 3,6 Kolmiloukkosenvaara Sausjärvi Pohjakartta: Maanmittauslaitos, lupa nro 978/MML/10 Latukartta: Lapin maanmittaustoimisto Painopaikka: Oy Sevenprint Ltd, 2010 Huomioithan, että ilman koiraa hiihtävät voivat kiertää reittejä molempiin suuntiin! 6

7 Ladut ja jäähalli odottavat käyttäjiä Sallan vapaa-aikatoimen ylläpitämät ladut ovat täydessä iskussa hiihtäjiä varten. Yhteensä valaistuja latuja on avoinna 42 kilometriä ja latureittejä 146 kilometriä. Tänä talvena on tehty entisten reittien lisäksi 6,3 kilometrin latu Ruuhitunturista Kalliojärvelle. Sallan laduista kolme on sellaisia, että niille voi milloin tahansa mennä myös koiran kanssa. 5,5 kilometrin pituinen Ratiskaviidan lenkki lähtee Sallatunturin koululta. Toinen, 12 kilometrin pituinen Tunturilampi-Kaunisharjun lenkki, alkaa hotelli Revontulen pihasta. Koiran kanssa voi mennä myös Märkäjärven kiertävälle, 2,5 kilometrin pituiselle mummoladulle. Koiraladuilla suositeltu hiihtosuunta on myötäpäivään. Kiertosuunta on merkitty myös latukarttaan. Millään koiraladulla ei ole jyrkkiä laskuja. Jos kelit sallivat, hiihtämässä voi käydä vaikka vielä vappuna, sillä latujen kunnossapito päättyy vasta huhtikuussa. Märkäjärven latu lähtee lentosatamasta, ja sitä pidetään kunnossa kelien mukaan. Kaikki luistelemaan! Jäähallin yleisille vuoroille sopii reilusti lisää uusia käyttäjiä. Jäähallissa on miellyttävä luistella, vaikka ulkona paukkuisi kova pakkanen. Yleisille luisteluvuoroille voi mennä luistelemaan omaksi ilokseen yksin tai kavereiden tai lasten kanssa. - Näyttää siltä, että ihmiset eivät tiedä, kuinka paljon kaikille avoimia vuoroja on. Luistelemaan voi mennä kuka tahansa. On sekä mailattomia vapaan luistelun vuoroja että sellaisia vuoroja, jolloin voi pelailla mailan kanssa, Sallan kunnan vapaa-aikasihteeri Petteri Salmijärvi kertoo. Jäähalli on avoinna luistelijoille esimerkiksi koko lauantai- ja sunnuntaipäivän yhdeksästä viiteen. - Poikkeuksena ovat päivät, jolloin on pelejä, mutta niitä on harvoin ja niistä tiedotetaan erikseen, Salmijärvi kertoo. Auton voi jättää yläasteen tai jäähallin parkkipaikalle. Lähimpänä koulun päätyä oleva, sähkölukolla toimiva ovi on auki. Se, joka menee hallille viikonloppuna ensimmäisenä, sytyttää valot. Yleisövessa on luistelijoiden käytössä. Jäähallille on rakennettu uudet, hienot pukukopit. Toistaiseksi valkoisia pukukoppeja saa hieman hakea, sillä niissä on vain pienet pukukoppi-merkinnät. - Suuremmat kyltit ovat tulossa, lupaa Salmijärvi. Lisätietoa vapaa-aikatoimen palveluista on Sallan kunnan internet-sivuilla. Sivuilta löytyvät myös mm. sivukylien latukartat. TP Latu- ja moottorikelkkareittikartat voit tulostaa osoitteesta! Sivuilta lisätietoa vapaaaikatoimen palveluista ja nyt myös sivukylien latukartat. Luisteluvuoroja jäähallilla Yleinen luisteluvuoro ilman mailoja ke to la 9 13 su 9 13 Mailavuoro ma pe la su Hox! Luisteluvuoroihin poikkeuksia pelien aikana. Luistelukoulu ma Luistelukoulussa ei ole ohjaajaa, vaan lapset luistelevat vanhempiensa tai kavereidensa kanssa. Mukaan mahtuu paljon uusia luistelijoita Urh. P-paikka Kuusamontie WC WC Kotijoukkueen pukutila Vierasjoukkueen pukutila Jääkone Jääkiekkokaukalo Jäähallin sisäänkäynti Valokatkaisijat Koulu Sisäänkäynti Katsomo Jäähalli Toimintakeskus P-paikka Kaukalon sisäänkäynti Kimasjänkä 7

8 Kuka syö poroa tulevaisuudessa? Poroelinkeino on monelle lappilaiselle perheelle tärkeä toimeentulon lähde. Sallassa on 77 taloutta jotka saavat kokonaan tai merkittävän osan elannostaan porotaloudesta. Sallan liikuntakeskuksessa järjestettyyn petofoorumiin osallistui poromiehiä ympäri poronhoitoaluetta keskustelemaan porotalouden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Maa-ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila osallistui petofoorumiin vastaamalla yleisön kysymyksiin ja kertomalla Suomen valtion toimista petokysymyksissä. kin saavutettiin ja Suomi selätti komission kanteen. Suurpetojen metsästys oli edelleen mahdollista eräin pienin hienosäädöin. Tämä menestys tuli monelle yllätyksenä; vain muutaman kerran on komissio hävinnyt luonnonsuojelua koskevan tapauksen yhteisöjen tuomioistuimessa. Tämä menestys perustui yhteen hyvin tärkeään suurpetopolitiikan kulmakiveen, eli hoitosuunnitelmaan. Suurpetopolitiikan perusta on hoitosuunnitelma, tai oikeastaan hoitosuunnitelmien muodostama kokonaisuus. Ilman susikannan hoitosuunnitelmaa olisimme tuskin selvinneet yhteisöjen tuomioistuimesta Nyt meillä on ainutkertainen mahdollisuus luoda kansainvälisestikin arvostettu suurpetopolitiikka, jossa yhtäältä voidaan taata, että suurpetokannat ovat Suomessa kestävät, vaikka samalla pystytään huolehtimaan, että suurpedot eivät aiheuta ongelmia elinkeinoille tai paikallisille ihmisille. Meidän tehtävänämme onkin tuoda voimakkaasti paikalliset ihmiset ja elinkeinot mukaan suurpetokeskusteluun koko EU:ssa. Poron vasat syntyvät loppukeväästä ja alkukesästä, vanha sanonta Vappuna vasa hangella ilmaisee vasontakauden alkamisen. Samoihin aikoihin karhut heräävät talviuniltaan nälkäisinä ja kun vastasyntyneet vasat ovat helppoa saalista karhuille, joutuu tänä päivänä yhä useampi poronvasa karhun päivälliseksi. Yksi karhu syö n. 30 vasaa kesäkauden alkaessa kunnes Lapin ensimmäiset marjat alkavat kypsyä karhuille syötäväksi. Petokannan varsinkin karhujen kannan kasvu on tänä päivänä yhä suurempi uhka koko poroelinkeinolle. Varsinkin karhujen kevätpyynnin lopettaminen lisäsi karhukantaa merkittävästi. Karhujen pyynti sulanmaan aikana on todella hankalaa Sallan vaikeahkoissa maastoissa. Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen totesikin Sallan petofoorumissa : Karhun kevätpyynnin lopettaminen oli suuri virhe. Tilanne kehittyy karhun osalta samanlaiseksi kuin joutsenen kohdalla: joutsenkanta on hyvin vahva ja metsähanhi häviämässä. Karhu hävittää porotalouden ja on kasvava vaara ihmiselle, myös turisteille. sekä Suomen tulee asettaa petopolitiikka sopusointuun Lapin ihmisen ja hänen elantonsa kanssa. Porot siirtyvät talvilaitumille lokakuussa rykimän jälkeen. Karhut vetäytyvät talviunille, mutta sitä ennen karhujen on saatava vielä proteiinipitoinen päivällinen jotta jaksaa nukkua kevääseen saakka. Tässä vaiheessa poronhoitovuotta porot on jo erotettu eloihin ja teuraisiin ja jäljelle jääneiden vaadinten on tarkoitus kantaa vasansa kevääseen. Karhu kuitenkin ottaa omansa ja jälleen on porotokkaa verotettu karhujen toimesta. Ennen kuin vaatimet ja hirvaat pääsevät taas kevyesti juoksemaan kesälaitumilla verottavat myös muut suurpedot ahmat, sudet ja ilvekset porojen määrää. Petoja on aina ollut ja niiden kanssa on poromies oppinut elämään. Tällä hetkellä petokanta on kuitenkin yksinkertaisesti liian suuri. Ylisuuri petokanta ja porotalous eivät sovi samoille alueille. Toisen on väistyttävä. kertoo Sallan paliskunnan poroisäntä Timo Jumisko Sallan petofoorumissa. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka Liisa-Anttila Sallan petofoorumissa kommentoi: Ymmärrän tuskanne, eihän sellaista elinkeinoa voi harjoittaa jossa kustannukset ovat suurempia kuin tuotto. Ministeri Anttila kertoi foorumilaisille, että petoasia on ollut EU:n tuomioistuimessa monta kertaa tapetilla Suomi yritti jäsenyysneuvotteluissa saada asiat järjestettyä fiksusti. Suomi ehdotti, etta kaikki suurpedot voisivat olla luontodirektiivin liitteessa V. Tämä siis koskee lajeja joiden hyödyntäminen - tai metsästys on lähtökohtaisesti sallittu, mutta edellytti tiukkaa seurantaa. Neuvottelijoidemme ongelma oli se, että he olivat aikaansa edellä, eivatkä he saaneet tukea muilta samaan aikaan jäsenyyttä hakeneilta mailta - kuten Ruotsilta. Lopputulos onkin hyvin kaikkien meidän tiedossa. Karhu, ilves ja susi poronhoitoalueen ulkopuolella ovat luontodirektiivin tiukasti suojelemia lajeja, joiden metsästys on lähtökohtaisesti kielletty. Toisen erän lopussa käännekohta kuiten- Eduskunta on viime viikolla hyväksynyt uuden riistahallintolain. Suomen riistakeskus aloittaa toimintansa maaliskuun alussa. Suomen riistakeskuksella on alueelliset riistaneuvostot. Nämä neuvostot eivät ole suljettuja kuppikuntia, vaan niiden normaaliin työskentelytapaan tulee kuulumaan alueellisten sidosryhmien kuuleminen ja osallistuminen riistapolitiikan tekemiseen. Vain vuorovaikutuksen ja säännöllisen yhteisen keskusteluyhteyden kanssa päästään ongelman ratkaisussa pintaa syvemmälle ja päästään irti mantroista, joita niin helposti näissäkin asioissa viljellään. Kaiken kaikkiaan petofoorumissa oltiin yhtämieltä siitä, että poro kuuluu lappiin ja elinkeino on taattava. Petofoorumiin paikalle oli saapunut eri paliskunnista ympäri poronhoitoaluetta poromiehiä ja -naisia yli 300. Etelän paliskunnista kerrottiin, että petomäärän kasvun vuoksi he ovat joutuneet elinkeinossaan siihen pisteeseen että paliskunnalle ei voi muuta enää antaa kuin saattohoitoa. Petojen jäljiltä ei ole muuta jäänyt poromiehille kuin yksi vaadin ja pari vasaa. Siitä ei enää elantoa saa. Tämä kolapsi vaikutus on leviämässä nyt etelän paliskunnista pohjoista kohti. Sallan paliskuntienkin porotuotto on vähentynyt huomattavasti. Poroelinkeino tarvitsee nyt nopeita päätöksiä jotta voisimme edelleen nauttia myös tästä luonnonantimesta ruokapöydässämme vapaana kasvaneen poron lihasta. KI Sallan petofoorumissa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, kansanedustaja Esko Tennilä, takarivillä Markus Mustajärvi. Kunnanjohtaja Väyrynen ojensi ministerille kotiinviemiseksi Markus Maulavirran Poro-kirjan ja Kursulainen Oy:n ruisleipää. 8

9 Arktisten alueiden merkitys kasvaa tulevina vuosina Pääministeri Mari Kiviniemi vastasi yleisön kysymyksiin ja kertoi tulevaisuuden kaavailuista Sallatunturilla Keskustan vaalitilaisuudessa. Sallan radasta pääministeri Mari Kiviniemi kommentoi näin: On totta, että yhteydet Venäjälle tarjoavat mahdollisuuksia puolin ja toisin, mutta erityisesti Suomelle. Investointeihin, kaupankäyntiin ja matkailun laajentamiseen on tärkeää, että yhteydet ja kulkuväylät Venäjälle ovat kunnossa. Ylipäätään Arktisten alueiden merkitys tulevina vuosina tulee varmasti kasvamaan. Viisumeista: Viisumikäytäntö jo nyt on erittäin joustava. Viisumit saadaan nopeasti. Viisumeilla voidaan kulkemista nopeuttaa. Monesti ajatellaan, että viisumikäytäntö on hankala. Jos kuitenkin siirrytään pelkkiin passitarkastuksiin jonot siirtyvät tulleihin kun tarkastetaan onko passit oikeita ja ovatko ne kunnossa. Joustava, nopea ja sujuva viisumikäytäntö on turvallisempi kuin huono passikäytäntö. Suomen valtio on viime vuosina vähentänyt palveluitaan. Pääministerin mukaan valtiohallinnon palveluiden linjausta tulee tarkentaa tulevina vuosina: Pitää kyllä paikkansa, että valtiolla työntekijämäärä on vähentynyt osana tuottavuusohjelmaa. Monella alalla palvelut ovat parantuneet, esim. verotoimistossa käyntiä ei enää tarvita samalla tavalla kuin ennen. Poliisien osalta on kuitenkin selvää, että poliisit ovat turvallisuustekijä ja heitä tulisi näkyä kylillä edes joskus eikä vain kasvukeskuksissa. Samoin kuin työvoimapalveluiden osalta kyse on sellaisesta palvelusta jota myös henkilökohtaisesti tarvitsee. Valtiovallan tulee olla tarkkana, että pystyy näitä palveluita järjestämään harvaan asutuille alueille. Myönnän sen, että meillä on tässä parantamisen varaa. Suuntaus on ollut vääränlainen. Meillä onkin tarpeen tehdä kokonaisarvio liittyen hallinnon tuottavuusohjelmaan. Palveluiden saatavuus ei saa heikentyä. Paljon esillä olleesta Soklin fosfaattikaivoshankkeesta pääministeri Kiviniemi kertoi Suomen valtion roolista: Yaran ratkaisu Sokli-päätöksestä otti suoraan sanottuna päähän, koska siihen on niin paljon energiaa laitettu tämän Sallan radan osalle. Suomen valtiovallankin puolelta on haluttu fosfaatin jalostustoiminta Suomen puolelle. Suomen valtio ei kuitenkaan voi puuttua Yaran päätökseen jatkojalostuksesta. Se mihin Suomen valtio voi puuttua on se mistä kohtaa Yara voi ylittää Suomen valtion rajat ja myös siihen voidaan puuttua, että Yara ei voi palkata venäläisiä kaivostyöläisiä Soklin kaivokseen jos vastaavanlaista työvoimaa on tarjolla myös Suomesta. Yaran päätös ei vaikuta Kemijärven radan sähköistykseen sillä se päätös on jo tehty Kemijärven rata sähköistetään. Salloja kaksin kappalein Itälappilaisen Sallan lisäksi Euroopasta löytyy ainakin kaksi Salla-nimistä paikkakuntaa. Ne löytyvät Virosta ja Itävallasta. Pääministeri Mari Kiviniemen mielestä Pohjois-Suomen merkitys on edelleen kasvamassa. Tulevaisuudessa on otettava käyttöön koko Suomen voimavarat, myös pohjoinen ulottuvuus. KI Viron kaimakylä on pieni, 130 asukkaan kylä Rakken kunnassa. Tallinnasta sinne on matkaa 130 km itä-kaakkoon. Yleisnäkymä on tasainen tai kumpuileva ja laajoja peltoja ympäröivät metsäsaarekkeet. Alueen korkein kohta on 166,5 m, joten maisemat poikkeavat omista vaaramaisemistamme selvästi. Tänä vuonna sallalaiset pääsevät tekemään lähempää tuttavuutta Viron sallalaisten kanssa Sallasta Sallaan -hankkeen merkeissä. Yhteistyökumppanina Virossa on Pandiveren kehityskeskus ja yrityshautomo (PAIK), joka on yksi Viron 26 Leader-toimintaryhmästä. Projektipäällikkö Sonja Aatsinki vieraili joulukuun alussa Virossa tutustumassa hankkeen virolaiseen osapuoleen sekä alueeseen, jossa toimia Viron puolella toteutetaan. - Vastaanotto Virossa oli ystävällinen ja vieraanvarainen, kertoo Sonja. - Meillä on yhteisiä tekijöitä, jotka kuvaavat alueitamme: maaseutumaisuus, pienet kylät ja keskittyminen isompiin keskuksiin. Maaseudun asuttaminen ja elämän säilyttäminen kylissä asukkaiden voimin on tärkeä tehtävä, sillä kaikki eivät halua asua kaupungeissa tai isommissa taajamissa. Toisaalta meillä on hyvin erilainen historia. Viron historiaan kuuluvat mm. Kalpaveljesten ritarikunta, monet sodat kautta vuosisatojen, aatelislinnat ja kartanot, maaorjuus ja Hansa-liiton tärkeät kauppakaupungit. Kylistä ja kaupungeista löytyy keskiaikaisia rakennuksia. Historiansa ansiosta Pandiveren seutukunnassa on erinomaiset mahdollisuudet kehittää jo olemassa olevaa matkailukohteiden verkostoa, joka tunnetaan Kalkkikivireittinä. Reitti on saanut nimensä siitä, että kalkkikivi on Virossa tärkeä luonnonvara. Kiveä on käytetty mm. kirkkojen ja linnoitusten rakentamiseen, lattialaattoihin sekä muistoja tarve-esineisiin. Suomeen kalkkikiveä on tuotu jo keskiajalta lähtien Virosta, minkä vuoksi se tunnettiinkin nimellä vironkivi. Kalkkikivireitin kohteisiin matkailija voi tutustua autoillen tai pyöräillen. Alueelle saapuu kesäkuukausina reilut matkustajaa vuosittain, mutta toiveissa on matkailijamäärien kasvattaminen. Täällä koto- Sallassa meillä on oma Kyläreittimme, joka on ollut matkailijoiden ilona jo vuodesta Sallasta Sallaan -hanke Hankeaika: Budjetti: euroa, virolaisilla oma budjetti 2005 lähtien. Hankkeen aikana testaamme osia kummastakin reitistä ja arvioimme ne kansainvälisen matkailijan silmin. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös Sallojen koululaiset. Kuluvan vuoden aikana järjestämme videokilpailun, jossa nuoret voivat kertoa kotiseudustaan kuvaamalla heille tärkeitä asioita. Osaamistaan he voivat kartuttaa videotyöpajassa, joka on suunnitteilla keväälle. Mitäpä olisivat sallalaiset ilman Salla-päivää? Ryhmä virolaisia otti osaa viime kesän tapahtumaamme. Ilmeisesti kokemus inspiroi heitä niin, että elokuun alussa myös Viron Sallassa järjestetään ensimmäinen Salla-päivä. Me sallalaiset lähdemme tietenkin juhlaan mukaan! SA Rahoittaja: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä toiminta-alueen kunnat Tavoitteet: Sallojen tunnettuuden lisääminen alueilla, kummikylätoiminta kylien välillä, kyläreittien testaus ja kehittäminen, nuorten kotiseutuidentiteetin vahvistaminen, kansainvälisen osaamisen lisääminen 9

10 Itä-Lapin kesälukio Salla Tule Sallan kesälukioon kokemaan, mitä on Itä-Lapin kesä Venäjän rajan tuntumassa! Kesälukiossamme voit valita opiskeltavaksesi useita eri aineita monipuolisesta valikoimasta, harrastaa monenlaista ja tutustua uusiin ihmisiin myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kesälukion aikana pääset - mikäli haluat - käymään Venäjän puolella kahteenkin otteeseen: teemme retken nykyään Venäjän rajavyöhykkeellä sijaitsevaan Vanhaan Sallaan (passi tarvitaan) ja kesälukion lopuksi parin päivän matkan Kuolan niemimaalle. KOHDERYHMÄ Lukiolaiset, ammatillisten oppilaitosten opiskelijat, aikuisopiskelijat, Sallan lukioon siirtyvät venäläisnuoret. OPETUS Jokainen opiskelija voi valita yhdestä kolmeen kurssia. Kurssit on jaettu kolmeen aineryhmään (1, 2 ja 3). Opiskelija voi valita kustakin aineryhmästä valita korkeintaan kaksi kurssia. Kurssi toteutetaan, mikäli sille ilmoittautuu (ja tulonsa vahvistaa) vähintään viisi opiskelijaa. Kurssien pituus vaihtelee 30 tunnista 32 lähiopetustuntiin. Sallan kesälukion oppilaita kesällä 2010 AINERYHMÄ 1 FYSIIKKA Fysiikan työkurssi. Soveltavalla kurssilla perehdytään fysiikan töiden ja työselostusten tekemiseen. Aiheina ovat muun muassa työturvallisuus, mittausvirheet, kokeelliset mittaukset ja tulosten analysointi. FM Jyrki Harju RUOTSI Ruotsin abikurssi. Soveltavalla kurssilla syvennetään kaikkia kielitaidon osa-alueita, kerrataan kielen rakenteita ja kirjoitetaan sekä tehdään tekstin- ja kuullunymmärtämisen harjoituksia. FM Marjatta Krogerus YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin abikurssi. Soveltavalla kurssilla kerrataan lukion yhteiskuntaopin tiedot ylioppilaskirjoituksia varten. FM Helge Niva KUVAAMATAIDE Minä, kuva ja kulttuuri (KU1). Pakollisella kurssilla opitaan tuntemaan visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja käyttämään taiteen käsitteistöä, ilmaistaan itseä kuvataiteen keinoin sekä käytetään kuvaa havainnollistamiseen ja viestimiseen. Lisäksi harjoitellaan visuaalisten ilmiöiden kriittistä tarkastelua. Taiteilija Ari Hautajärvi AINERYHMÄ 2 LYHYT MATEMATIIKKA Talousmatematiikka (MAB7). Lukion lyhyen matematiikan syventävällä kurssilla tavoitteena on oppia ymmärtämään talouselämässä käytettyjä termejä. Syvennytään verotukseen, talletuksiin ja luottoihin, arvopapereihin ja valuuttoihin sekä indekseihin. FM Jyrki Harju RUOTSI (B1-kieli) Koulu ja vapaa-aika (RUB1). Lukion pakollisen kurssin aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Tavoitteena on vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja muita keskeisiä puheviestinnän strategioita. FM Marjatta Krogerus VENÄJÄ Venäjän alkeet ja venäläinen kulttuuri. Soveltavalla kurssilla opitaan venäjän aakkoset ja lukemaan venäjänkielistä tekstiä sekä selviytymään auttavasti arkielämän tilanteista venäjän kielellä. Oppimisessa auttavat ääntämis-, lukemis- ja keskusteluharjoitukset. Lisäksi tutustutaan venäläiseen kulttuuriin historian, nykypäivän ja tapakulttuurin tuntemuksen kautta. Diplomikielenkääntäjä Sirkka Takkunen LIIKUNTA Liikunta- ja tanssikurssi (LI1). Pakollisella kurssilla kehitetään liikunta- ja tanssitaitoa monipuolisesti liikkuen, mutta kuitenkin tanssia painottaen. Tavoitteena on, että kurssilaiset omaksuisivat terveelliset liikuntatottumukset. FM Raija Rajasalo AINERYHMÄ 3 HISTORIA Suomen historian käännekohtia (HI4). Lukion pakollisella kurssilla tarkastellaan Suomen historiaa Ruotsin vallan ajan päättymisestä autonomian ajan ja itsenäistymisen kautta nykypäivään. Valtiollisen elämän, yhteiskunnan, talouden ja kulttuurin ilmiöitä tarkastellaan yhteydessä toisiinsa. FM Helge Niva SUOMI TOISENA/VIERAANA KIELENÄ Suomen kielen peruskurssi. Soveltavalla kurssilla harjoitellaan suomen kielen puhumista, kirjoittamista ja tekstinymmärtämistä sekä opiskellaan rakenteita ja sanastoa. Lisäksi luetaan erityyppisiä tekstejä opiskelijoiden valinnan mukaan ja tehdään monenlaisia sanasto- ja keskusteluharjoituksia. Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori FM Leena Hautajärvi ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Ilmaisutaito ja elokuvan teko (ÄI7). Syventävällä kurssilla vahvistetaan puheviestintä- ja mediataitoja tutustumalla näyttämöilmaisun perusteisiin sekä valmistamalla pieniä draamaesityksiä. Lisäksi opetellaan elokuvan teon perusteita sekä kuvataan ja leikataan oma elokuva. FM Taina Luttinen ja KM Nina Sipola MUU OHJELMA Vapaa-ajalla on mahdollisuus harrastaa retkeilyä ja liikuntaa, esimerkiksi pallopelien parissa. Lisäksi lähistöllä tarjolla on uimismahdollisuus joko uimarannalla tai pientä maksua vastaan Sallan kylpylässä. Kesälukion aikana järjestetään lisäksi patikkaretki Sallan maastoon. Erillismaksusta tehdään retki Vanhaan Sallaan sekä matka Kuolan niemimaalle kesälukion päätteeksi JÄRJESTÄJÄ Sallan lukio ja Sallan kansalaisopisto KESÄLUKION REHTORI Sivistystoimenjohtaja Marja Myllykangas TIEDUSTELUT JA KESÄLUKIOON HAKEMINEN Lisätietoja antaa Sirkka Takkunen, puh , Täytä hakulomake mennessä osoitteessa tai lähetä tiedot sähköpostitse Sirkka Takkuselle Ilmoittautuminen on vahvistettava viimeistään OSALLISTUMISMAKSU (sis. majoitus, ateriat ja 1 3 kurssia) (sis. 1 3 kurssia ) Huom! Kurssikirjat ja muistiinpanovälineet hankittava itse. Tarjoiluista Sallan retkellä peritään lisämaksu. 10

11 SALLAN ABIT 2011 Wanhat

12 Yritysesittelyssä: Pan Village Oulanka Hyvä loma, hyvä teko Sallan Poropuiston kupeeseen joulukuussa avattu Pan Village Oulanka -lomakylä on muuten aivan tavallinen matkailuyritys, mutta osa sen tuotosta ohjataan PAN Parks -säätiön kautta tukemaan PAN Parks -sertifioitujen kansallispuistojen ylläpitoa ja kehittämistä. - Haluamme tarjota kävijöille hyviä kokemuksia ja mukavan loman. Matkailija voi lisäksi saada hyvän mielen siitä, että hän tukee samalla kansallispuistoja, matkailukylää isännöivä Janne-Juhani Haarma sanoo. Matkailukylässä noudatetaan tarkasti kestävän kehityksen periaatteita. - Puistojen tulee läpäistä tiukka luonnonsuojelua ja kestävää matkailua koskeva arviointi. Luonnon lisäksi Pan Village -yritykset huomioivat toiminnassaan myös sosiaaliset arvot. Ne esimerkiksi pyrkivät työllistämään mahdollisimman paljon paikallisia yrityksiä, Haarma kertoo. PAN Parks on WWF:n ja hollantilaisen matkailuyrityksen kehittämä konsepti. Haarman mukaan tavoitteena on, että puolet kylän asiakkaista on hollantilaisia. Kylää markkinoidaan lisäksi Venäjällä ja kotimaassa. -Talvella täällä voi nauttia luonnosta lumikenkäillen, hiihtäen, lasketellen tai vaikkapa porovaljakolla. Sallatunturilla myös patikoidaan ja pyöräillään, eikä saa unohtaa Oulangan kansallispuiston tarjoamia koskimelonta- ja koskenlaskuseikkailuja, Haarma luettelee. Luonnonläheistä ja modernia Pan Village Oulanka -mökkikylässä on seitsemän hirsimökkiä, joissa on yhteensä 28 huoneistoa. Kaikki huoneistot ovat 108 neliön suuruisia kuuden hengen huoneistoja, eli kylässä on 168 petipaikkaa. Huoneistojen sisustamisessa on käytetty luonnonmateriaaleja ja maavärejä. Sisustus on vaalea, ei perinteisen kelomökkimäinen. Muutaman kymmenen metrin päässä lomakylästä alkaa vaaramaisemistaan tunnettu Aatsinki-Onkamon Natura suojelualue, jonka laajuus on 97 neliökilometriä. Oulangan kansallispuisto on Pan Villagesta puolen tunnin ajomatkan päässä. 270 neliökilometrin suuruinen kansallispuisto rajoittuu idässä valtakunnan rajaan ja Venäjän puolella sijaitsevaan Paanajärven kansallispuistoon, joka myös on Pan Parks -puisto. Oulangan alueella käy vuosittain noin matkailijaa. Puiston läpi kulkee suosittu Karhunkierroksen vaellusreitti. Euroopassa on nyt 11 luonnonsuojelun ja kestävän matkailun merkin saanutta Pan Parks -luonnonpuistoa. Pan Village -matkailuyrityksiä on toistaiseksi vain kaksi. Toinen on Saaristomeren kansallispuiston kupeessa. Haarma on asunut ja työskennellyt eri puolilla Lappia kymmenen vuotta. Hän isännöi Pan Villagea avovaimonsa Eveliina Sivosen kanssa. He viihtyvät hyvin rauhallisessa Sallassa. Pan Village sopii Haarman mukaan Sallaan hyvin siksi, että Salla on aito lappilainen kohde. - Täällä ei ole eikä tänne tule ruotsinlaivameininkiä. SP Sallan yhteismetsä hakee kasvua Sallan yhteismetsä, Suomen toiseksi suurin, haluaa edelleen kasvattaa kokoaan. - Suuruudesta on etua, sillä suuri toimija saa puusta paremmat hinnat, ja hoito- ja uudistuskulut tulevat suhteessa pienemmiksi isoilla alueilla, Sallan yhteismetsän toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä kertoo. Nyt yhteismetsän pinta-ala on noin hehtaaria ja osakkaita on noin Se on 12 kunnan suurin yhteisöveron maksaja vajaan euron summalla. Yhteismetsä työllistää vuosittain noin kymmenen henkilöä urakoinnissa ja kuljetuksissa. Helppo tapa omistaa metsää Sinkkilä kertoo, että yhteismetsäosuuksiin on vaihdettu Sallassa noin tuhat hehtaaria Sallan yhteismetsän omistama Suomujärven vuokrakämppä vuodesta 2005 lähtien, jolloin vaihdot aloitettiin. Monet ovat muuttaneet Sallasta pois, jolloin kiinnostus vaivattomaan metsänomistukseen kasvaa, Sinkkilä sanoo Yhteismetsä tarkoittaa sitä, että osakasjoukko omistaa metsäalan, jonka käytöstä päättää osakaskokous ja sen valitsema hoitokunta. Suurissa yhteismetsissä, kuten Sallassa, on lisäksi palkattuja toimihenkilöitä. Sallassa toimihenkilöitä on kaksi. Puuntuotannosta ja muusta toiminnasta tullut tuotto jaetaan vuosittain osakkaiden kesken heidän omistamiensa osuuksien mukaan. Sallassa kokonaissumma on noin euroa vuodessa. Osakkaaksi tuleva metsänomistaja liittää metsänsä yhteismetsään ja saa vastineeksi yhteismetsän osuuksia. Ammattilaiset määrittelevät liitettävän metsän arvon, minkä perusteella annettavien yhteismetsäosuuksien määrä lasketaan. Yhteismetsän osakkaaksi lähtevän pitää tiedostaa, että entinen oma metsä on jatkossa osa yhteistä aluetta ja sitä koskevat päätökset tehdään yhteismetsän hallinnossa ja osakaskokouksessa. Yhteismetsään liittyvä saa mahdollisuuden metsästää ja kalastaa yhteismetsän mailla. Lisäksi osakkailla on mahdollisuus vuokrata kämppiä ja tontteja yhteismetsän mailta muita edullisemmin. Osuutensa voi halutessaan myydä pois. Luontoarvot huomioon - Metsäsuunnitelmassa pyritään mahdollisimman tuottavaan metsätalouteen, mutta siinä otetaan huomioon myös luontoarvot metsien sertifioinnin edellyttämällä tavalla, Sinkkilä kertoo. Osa Sallan yhteismetsän tuotosta tulee muualta kuin puuntuotannosta, kuten hirvenmetsästysoikeuksien myynnistä, tonttien vuokraamisesta ja turvetuotantoalueiden vuokraamisesta. Myös tuulivoiman tuotanto on selvityksen alla. Tontteja on vuokrattavana Pohjois-Sallassa Naruskajoella ja Saukkojärvellä sekä Etelä- Sallassa Oulangan palstan Joutsenlammella. Sinkkilä kertoo, että Sallan yhteismetsän nettotuotto sijoitukselle on noin kolme prosenttia. Sallan yhteismetsä aloitti viime vuonna ensimmäisenä Pohjois-Suomessa Kuusamon yhteismetsän ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen kanssa metsävaratietojen keräämisen laserkeilauksen avulla. Sallan yhteismetsä täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Se valittiin viime vuonna Vuoden yhteismetsäksi. SP

13 Sallan kunta on siirtynyt lähettämään myös sähköisiä verkkolaskuja Vaihtoehtona E-lasku Mikä on e-lasku? E-laskun voit tilata sähköisesti oman nettipankkisi kautta. Esim. Osuuspankin sivustoilta löydät etusivulta e-laskun tilausosion josta voit valita tarvitsemasi laskuttajan. Laskuttaja hyväksyy tilauksesi ja lähettää sähköisen laskun suoraan nettipankkiisi. Tämän jälkeen voit aina nostaa tämän sähköisen laskun nettipankissasi ja kuitata sen maksettavaksi. Seuraavat Sallan kunnan laskut voit tilata sähköisenä, kohdasta Sallan kunta: Sallan aluelämpö: vesilasku (Huom! kaukolämpölaskuja ei voi maksaa e-laskuina koska ne maksetaan kulutuksen mukaan) Ateriapalvelulaskut Kiinteistötoimenlaskut Kotipalvelu/kotisairaanhoito Lomatoimen laskut Palveluasuntojen vuokrat Palvelukeskuslaskut Päivätoiminta- ja vammaispalvelu Sivistystoimen laskut Ei enää turhaa huolta laskun hukkumisesta, säilytyksestä tai tuhoamisesta. Maksamasi e-laskut arkistoituvat verkkopankkiisi. KI Tuo vanha mylly kertoa vois monta tarinaa Kahvimylly muistelee sallalaista elämänmenoa tulevassa teatteriprojektissa Kuvitellaanpa kauhtunut kahvimylly, jonka kylkeen on kaiverrettu vuosiluku Mitähän kaikkea tuo on nähnyt olemassaolonsa alkuhetkestä tähän päivään asti? Kuvitellaanpa kahvimyllyn ensimmäiseksi omistajaksi kuolajärveläinen Inkeri Rautu, joka vuonna 1841 vaihtaa sen venäläiseltä kulkukauppiaalta ketunnahkaan. Kuvitellaan Inkeri talonsa portailla veivaamassa vastapaahdettuja kahvipapuja uudella myllyllä puruiksi. Kuvitellaan hänet juottamassa kahvia suoraan pannusta lääkkeeksi hontelojalkaiselle Talvikki-lehmälle. Sallassa on käynnistymässä Kahvimylly muistelee -niminen teatteriesitysprojekti. Projektissa tullaan työstämään esitykseksi Sallan ja sallalaisten historiaan liittyviä pieniä kuvaelmia, elämän hetkiä. Aineksia antavat elämä Kuolajärvellä, sota-aika, evakko, jälleenrakennus, rakennemuutos ja muuttoaalto Ruotsiin. Lähtöajatuksena on, että niin sanottu historian suuri kertomus koostuukin pohjimmiltaan tavallisten, ihmisen kokoisten ihmisten teoista ja heille tapahtuneista asiosta. Esityksen henkilöt ja tapahtumat tulevat olemaan kuvitteellisia mutta todellisiin historiallisiin tapahtumakulkuihin kietoutuvia. Suunta on kohti nykyhetkeä. Menneisyyden peilaamana voivat tämän päivän mahdollisuudet näyttäytyä uudella tavalla. Kuvitellaan Talvisodan alku ja puna-armeijaan väkisinvärvätty niitymarilainen Kakshan Kozlov, joka tonkiessaan kuolajärveläisen talon savuavia raunioita löytää leivinuunista liekeiltä säästyneen kahvimyllyn. Kuvitellaan Kakshanin varustesäkki repsahtamaan auki hänen juostessaan jatkosodan alkuvaiheissa itää kohti. Kuka löytää kahvimyllyn jängältä ja jauhaa sillä aamukahvipurut ruotsalaisten vapaaehtoisten lahjoittamista pavuista? Miten kahvimylly tulee lähteneeksi Pohjanmaalle? Kuka sitä veivaa asutustilalla Vallovaarassa? Entä 1970-luvun Ruotsissa? Kuvitellaan. Esityksen ensi-ilta on kaavailtu syksylle Projektiin kokoaa väkeä esityksen ohjaaja Lasse Forsgren Lapin esittävien taiteiden keskuksesta. Onko sinulla jakaa pieni tarina tai muisto kuvittelun ainekseksi ja esityksen taustamateriaaliksi? Oletko kiinnostunut lähtemään mukaan esiintyjäksi tai vaikkapa lavastenikkariksi, tarpeiston järjestäjäksi tai kahvinkeittäjäksi? Ota yhteyttä: gsm ja sähköposti Lisätietoa Lapin esittävien taiteiden keskuksesta löytyy sen kotisivuilta osoitteesta Miksi? Koko suomalainen yhteiskunta ja sen maaseutu joutuvat pohtimaan ikä- ja elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksia työllistymiseen ja työvoiman löytymiseen. Myös maaseutu painii jo nyt ja tulevaisuudessa vielä suuremmassa määrin työvoimapulan kanssa työntekijöitä on vaikea saada kaikkiin tarjolla oleviin työtehtäviin; Lapissa erityisesti matkailu- ja kaivosala ovat merkittäviä. Yksi ratkaisuehdotus voi olla nykyistä aktiivisempi työvoiman rekrytoiminen ja työllistäminen sekä suoraan ulkomailta että jo maassa asuvien maahanmuuttajien keskuudesta. Siinä tilanteessa, kun maahanmuuttajat työllistyvät maaseudulle, sekä maahanmuuttajat että työnantajat tarvitsevat usein alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta. ESR-osarahoitteisessa Muutoksessa Mukana Lappi monikulttuurisuushankkeessa on mukana yhdeksän Lapin kuntaa: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kolari, Kittilä, Muonio, Pello, Salla ja Sodankylä. Edellä mainistuissa kunnissa asuu noin 550 maahanmuuttajaa, jotka eivät vielä ole saaneet Suomen kansalaisuutta. Valtaosa heistä on työikäisiä. Sallan kunnassa ulko- Monikulttuurisuustapahtumia Sallaan Sallassa on käynnistynyt Muutoksessa Mukana Lappi monikulttuurisuushanke (11/2010 1/2013), jonka päätavoitteena on kaksisuuntainen kotouttaminen Lapin maaseutukunnissa ja -kylissä. Hankkeen käynnistämispalaveri pidettiin Sallan kunnanvirastolla , jossa sovittiin, että hankkeen työntekijät ovat yhteydessä alueen eri toimijoihin tapahtumien suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi Sallassa. Hanke on Maaseudun Sivistysliiton hallinnoima ja hankkeen työntekijöinä ovat aloittaneet joulukuussa projektikoordinaattorit Mirva Petäjämaa ja Sanna Sujala. Maaseudun Sivistysliiton toimisto sijaitsee Kittilässä. maalaisia on 32 ja he edustavat kahdeksaa eri kansalaisuutta (Lähde: Lapin maistraatti, Rovaniemen yksikkö, ). Kenelle? Hankkeen kohderyhminä ovat sekä maaseudun maahanmuuttajat että kantaväestö. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa kaksisuuntaista kotouttamista, joka tarkoittaa maaseudulla asuvien maahanmuuttajien nykyistä parempaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä valtaväestön asennetyön kehittämistä. Hankkeen sidosryhmiä ovat mm. kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt, TE-toimisto, yrittäjät, oppilaitokset ja kolmannen sektorin toimijat. Miten tavoitteeseen? Kuntakohtaisesti räätälöidyt toimenpiteet ovat teemakoulutuksia, työpajoja ja kuntapäiviä sekä työnohjausta monikulttuurisissa työyhteisöissä. Sallan kunnassa monikulttuurisuusteemaa tullaan lähestymään käsittelemällä esimerkiksi venäläisen ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia, jotta kulttuurien kohtaaminen olisi nykyistä sujuvampaa. Hankkeessa tullaan järjestämään tilaisuuksia, joissa ihmiset voivat tutustua ja verkostoitua ja saada tietoa esimerkiksi ulkomaalaisten palkkaamisesta tai suomalaisesta työelämästä. Järjestettävät koulutukset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Koulutuksista tiedotetaan internetissä ja paikallisissa tiedotusvälineissä. Lisäksi hankkeessa tullaan koordinoimaan maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien verkostoa hankkeessa mukana olevien kuntien alueella. Tervetuloa mukaan hankkeeseen! Tullaan tutuiksi! Mikäli kiinnostuit yhteistyöstä tai haluat tietää hankkeesta lisää, ota yhteyttä: Mirva Petäjämaa ja Sanna Sujala tai 13

14 Sallan rajanylitykset roimassa kasvussa Sallan rajanylityspaikalla tehtiin kuluvan vuoden tammikuussa rajanylitystä. Vuoden 2010 tammikuussa rajanylityksiä oli noin Sallan kunnan hallinto- ja kehittämisjohtaja Pekka Huhtala arvioi, että venäläisten osuus rajanylittäjistä on noussut tasaisesti ja on nyt noin puolet. Tammikuussa venäläisten osuus on ollut perinteisesti tätäkin suurempi. Viime vuonna rajanylityksiä oli noin , eli noin ihmistä ylitti rajan mennen tullen. Lisäystä oli ylityksen verran edelliseen vuoteen verrattuna. Syynä matkailun vilkastumiseen on Huhtalan mukaan venäläisten kohonnut elintaso. Matkaajia tulee Kantalahti-Murmansk -alueelta ja lisäksi Pietarista ja Moskovasta. Sallan kunnan matkailukoordinaattori Paula Aspholm-Heimonen kertoo, että venäläisiä matkailijoita näkyy Sallassa ja sen kauppaliikkeissä ympäri vuoden, ei vain tammikuun sesonkina, kuten ennen. Tammikuu on pietarilaisten ja moskovalaisten aikaa, muulloin matkailijat ovat lähinnä lähiseudulta. Aspholm-Heimonen muistuttaa, että venäläisiä tulee Sallaan lomalle myös eteläisemmän Suomen rajanylityspaikkojen kautta. Osa tulee Suomeen lentäen. - Matkaajia tulee bussilla lähialueilta, ja he osallistuvat Sallassa matkailun ohjelmapalveluihin. Osa ei yövy Sallassa, vaan he jatkavat eteenpäin. Huhtalan arvion mukaan noin kaksi kolmasosaa Sallan rajan ylittävistä venäläisistä menee Rovaniemelle ja Kemi-Tornio -alueelle, ja osa käy myös Ruotsissa. Noin kolmasosa menee Kuusamoon tai etelämmäs. Monet Murmanskista Pietariin matkustavat ajavat Suomen puolella parempien teiden takia. Sallassa tärkeänä haasteena on, kuinka saada nykyistä suurempi osa pysähtymään paikkakunnalla. - Salla on pieni paikka. Kun suomalainen lähtee Venäjälle, ei hänkään yleensä jää Alakurtille, Huhtala vertaa. - Paluumatkalla monet venäläiset pysähtyvät ostamaan Sallasta elintarvikkeita, hän kertoo. Venäläisiä voisi Huhtalan mukaan houkutella pysähtymään Sallassa esimerkiksi laittamalla houkutteleva venäjänkielinen mainoskyltti tienvarteen ennen kirkonkylää. - Tällaisesta on ollut puhetta. Mainostaminen tulisi tehdä yrittäjien ja kunnan yhteistyönä, Huhtala sanoo. - Sallan ja Sallatunturin tulisi näkyä enemmän Murmanskin alueella yrittäjien ja kunnan yhteismarkkinoinnilla. Esimerkiksi tv-mainonta on yllättävän tehokasta ja meikäläisittäin vielä kohtuuhintaista. Venäläiset kulkevat pitkiäkin matkoja omalla autolla, koska se on edullisempaa kuin lentäminen. He ovat tottuneet pitkiin matkoihin ja heikkokuntoisiin teihin, joten heille on helppo ajaa hyvien teiden Suomessa sinne, mikä eniten kiinnostaa. - Kun venäläisiltä kysyy, mikä saisi heidät pysähtymään Sallaan, vastaukseksi tulee: Prisma ja Citymarket, Huhtala naurahtaa. Nykyisellä kauppaliikemäärälläkin Sallalla kuitenkin on mahdollisuuksia pysäyttää nykyistä suurempi osa venäläisistä matkaajista. - Tämä edellyttää satsaamista aukioloaikoihin, venäjänkieliseen palveluun ja tietysti tavaravalikoimiin. Huhtala toivoo, että venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa edelleen ja että rajanylityksiä olisi kuuden vuoden kuluttua yhteensä vuodessa. TP MONIPUOLINEN RUOKAKAUPPA PALVELUKSESSASI SALLAN KESKUSTASSA! Lämpimät grilliruoat Tuoreet kiviarinarieskat Matkamuistot Kodintarvikkeet ja -tekstiilit Liitä nyt Plussa-ominaisuus OP-Visa-korttiisi osoitteessa Avoinna: ma-pe 8-21 la 8-21, su PUOLUKKA Kuusamontie 9, Salla Puh Fax

15 Sallatunturi syntyi sallalaisten halusta laskea mäkeä Sallan matkailun historiallinen pohja on vanhan Sallan kirkonkylässä, Sallatunturissa ja Tuntsan lohijoella. Salla kehittyi 1930-luvulla huomattavimmaksi tunturi- ja pujotteluhiihdon sekä syöksylaskun keskukseksi. Kuvaavaa on, että vuoden 1938 pääsiäisenä kaikki Sallan kirkonkylän majoituspaikat olivat täynnä. Vielä jatkosodan aikana Sallasta kaavailtiin tärkeää talvimatkailukeskusta Sodan jälkeen kirkonkylä, tunturit ja Tuntsajoki jäivät Venäjän rajan taakse. Monivaiheisen kiistelyn jälkeen seurakunta päätti rakentaa uuden kirkon ja sen seurauksena kunta kirkonkylän Märkäjärvelle. Lähellä olivat Pieni ja Iso Pyhätunturi, eivät niin kuin menetetyt Sallatunturit, mutta tunturit kuitenkin. Aarne Tuuha oli poikasena nähnyt pujotteluhiihtoa Sallatunturilla. Hän alkoi 60- luvun alussa kavereittensa kanssa laskea Pienen Pyhätunturin rinteillä. Ylös kiivettiin tamppaamalla. Koululaisia ja jopa rajavartijoita oli mukana tamppaamassa rinteitä. He saivat luvan raivata puita rinteistä, ja pidettiin ensimmäiset SM-kisat. Ryhmä sallalaisia yrittäjiä ja opettajia perusti Sallan Matkailu Oy:n. Pienelle Pyhätunturille rakennettiin Karhumaja ja hiihtohissi 1965 ja Poropirtti Nämä rakennukset on purettu uusien, entistä ehompien tieltä. Revontuli-hotelli rakennettiin laskettelurinteen lähelle vuonna Vuosikymmenen lopulla alettiin rakentaa Sallan Loma Oy:n Kelopirttejä ja 80-luvun alussa Sallatunturin Tupia. Keskus alkoi hahmottua ripeää tahtia. Kunta kaavoitti loma-asuntoja varten ensimmäiset korttelit 1982 ja jatkoi kehitystyötä määrätietoisesti. Kunnanvaltuutetut tekivät rohkean päätöksen 80-luvun lopulla: he päättivät rakentaa Poropuiston Kaunisharjun lähelle soramontulle ja heti perään liikuntahallin nopeuslaskurinteen viereen. Sallas-huoneistohotellit rakennettiin 90-luvun taitteessa. Sallatunturin Tuvat laajeni Hautajärven tien toiselle puolelle, ja kunta rakensi Caravan-alueen Keselmäjärven rantaan. Rakentaminen pysähtyi 90-luvun laman seurauksena, mutta kävijämäärien kasvu jatkui. Usko investointeihin kuitenkin palasi, ja vuonna 2000 valmistuivat ensimmäiset Sallatunturin Tähti-tuvat. Kunta rakensi rinnepalvelutalon 2003, ja Sallatunturin Tuvat laajensi Ensimmäiset charter-lennot Sallatunturiin lennettiin vuonna Nyt lentoja tulee viikoittain tuoden esimerkiksi hollantilaisia, brittejä ja espanjalaisia aikaisempaa suurempina matkailijaryhminä. Aikansa suurin käännekohta, Revontulen kylpylä, valmistui 2006 ja Sallan Pulkka ja Kelkka vuonna 2007 (Lomatähdet). Tunturitähtien rakentamista jatkettiin Kelopirttien alapuoleisella rinteellä ja Eraustiellä. Aivan omaa luokkaansa oli bioenergiaa käyttävän kaukolämpölaitoksen käyttöön otto Sen vaikutukset keskusalueen kehittymiseen nähdään vasta tulevaisuudessa. Tonttikaupan vilkastuminen ja rakentaminen 2000-luvulla on tuonut lisää maksukykyisiä kotimaisia asiakkaita, jotka haluavat ostaa korkeatasoisia palveluita. PAN Village Fulufjällsbyn avajaisissa vuonna 2002 esiteltiin Sallan kunnan edustajille Oulangan kansallispuistoon liittyvää PAN Parks -hanketta. Monien vaiheiden jälkeen aloitettiin asemakaavoitus 2009 Sallan Poropuiston alueelle, seuraavana vuonna kaavateiden ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä kesällä kaukolämpöverkosto. Ensimmäinen rakennusvaihe on nyt valmistumassa. Alueen bioenergialaitos on seuraavia hankkeita. Käänteentekevä hanke PAN Village -hankeen toteutuminen on Sallan matkailulle merkittävä, jopa käänteentekevä. Pelkästään majoituspaikkojen lisäys on huomattava, petipaikkoja on 168. PAN Village tuo Sallaan kokonaan uuden kansainvälisen asiakasryhmän, kestävän matkailun periaatteita vaalivan luonnon rauhaa ja luontoelämyksiä hakevan matkailijaryhmän. Oulangan kansallispuiston lisäksi meillä on tarjottavana useita ekologiseen ja luontomatkailuun liittyviä kohteita. Keväthankien loistaessa voimme tuumata, mikä onkaan seuraava Sallan matkailun käännekohta? Sallan luonnolla vetovoimainen maine Pan Villagen Oulangan majoitus- ja palvelurakennuksille on kaavoitettu kerrosneliön rakennusoikeus, josta valmistuu nyt puolet. Kaava liittyy Sallan Poropuiston ympärivuotiseen 200 hehtaarin virkistys- ja ohjelmapalvelualueeseen ja Sallatunturin hiihto-, patikka- ja kelkkareittiverkostoon. Kolmen kilometrin päässä ovat Sallatunturin matkailukeskuksen palvelut rinteineen. Sallasta löytyy tuntureita, rotkoja mm. Oulangan kansallispuistossa ja Tuntsalla, hienoja suoluontokohteita, joki- ja järvimaisemia, kullankaivupaikkoja, kauniita kangas- ja harjumaisemia sekä paikallis- ja sotahistoriallisia kohteita. Salla on Lappi pienoiskoossa. Erkki Yrjänheikki Sallan jylhissä maisemissa sijaitsee suomalaisen alppihiihdon syntysija. Siellä järjestettiin Suomen ensimmäiset syöksylaskun ja pujottelun SM-kisat 70 vuotta sitten. Hiihdon alkukodissa perinteet jatkuvat nykyään vahvempina kuin koskaan. Pitkien perinteiden mukana karttunut vankka ammattitaito ja monipuoliset rinteet tarjoavat laskettelijoille hiihtoelämyksiä, joita on vaikeaa löytää mistään muualta. (lähde: loma.salla.fi/rinteet) Kuvassa tunnelmia 1930-luvun laskettelurinteestä vanhan Sallan Sallatunturilta. Kuva Sallan sota-ja jälleenrakennusmuseolta. 15

16 SALLAN SOTA JA JÄLLEENRAKENNUSAJAN MUSEO Tervetuloa Museoon! Sallan museon perusnäyttely kertoo 1900-luvun alun Kuolajärvestä, levottomista sota-ajoista sekä sotien jälkeisestä jälleenrakennusaikakaudesta. Museo on avoinna ti pe ja su klo Pääsymaksu 4, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi huoltajan seurassa. Museo sijaitsee Sallan keskustassa, 0,5 km kiertoliittymästä Savukosken suuntaan, vanhassa rautatieaseman rivitalossa. Museossa toimii myös Pirttikahvila sekä museomyymälä. Sallan sota ja jälleenrakennusajan museo Savukoskentie SALLA Puhelin: Sähköposti: SKI-BUSSI-KAUPPAKYYTI/SKI-BUS-SHOP TRANSFER MA-PE/MON-FRI Sallatunturi-Salla keskusta/center klo/start at Sallan poropuisto/pan village 14:50 Sallatunturin tuvilta bussipysäkiltä päätien varresta Sallatunturin tuvat from the main road bus stop 15:00 Holiday club Salla 15:00 Sallan keskusta(linja-autoasema) - Sallatunturi 16:30 Salla centre bus station - Sallatunturi KYYTIIN SAA NOUSTA KAIKILTA PYSÄKEILTÄ. AVAILABLE FOR EVERYONE, ALSO FROM BUS STOPS. HINTA 4 /SUUNTA/HLÖ PRICE 4 /ONE WAY/PERSON Helmikuu 2011 Päihdeputki Tapahtumakalenteri Ski Resort. Reino & Aino Suomi Slalom Ski Resort. Elan Snowtour Jokeri Pokeri Box - Taikashow koko perheelle Koillis-Lapin musiikkiopisto 40 v. juhlakonsertti Innovaatiolaitteiden testauspäivä. Sallan liikuntakeskus Ravintola Revontuli. Ässät Ravintola Revontuli. Ässät Keloravintola. Limudisco. Maaliskuu Ski Resort. Reino & Aino Suomi Slalom Innovaatiolaitteiden testauspäivä. Sallan liikuntakeskus Ski Resort. Reino & Aino Suomi Slalom Grooving High Allstars. Keloravintola Ski Resort. Reino & Aino Suomi Slalom Revontuli. Maarit Peltoniemi Viinakauppahiihto Maarit Peltoniemi Naistenpäivä Koko perheen konsertti/ Pentti Rasinkangas ja Loiskis Ski Resort. Reino & Aino Suomi Slalom Papana Pupi. Routaraja Nopeuslaskun World Cup Duo Timo Kiiskinen Tuure Kilpeläinen. Papana Pupi Ski Resort. Reino & Aino Suomi Slalom Revontuli. Pepe Willberg Pentti Rasinkangas ja Loiskis Huhtikuu Duo Timo Kiiskinen Tuure Kilpeläinen. Papana Pupi Soidinmenohiihto Revontuli. Souvarit Keloravintola. Antza Mertaranta Allstars Sydänterveyspäivä. Sallatunturin koulu Sallan Poropuisto. Lappilainen Ilta Revontuli. TT Purontaka & Tähtitaivas Keloravintola. Ski Rock Salla. Eurooppa Keloravintola. Ski Rock Salla. Stalingrad Cowgirls Keloravintola. Ski Rock Salla. Kimmo Blom & KOHO JokeriPokeri Box Souvarit Katso kevään tapahtumat: (loma.salla.fi/fi/tapahtumat) Facebookissa kohteessa Sallan kulttuuri ja vapaa-aika Peräpohjolan opiston nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opiskelijat toteuttavat yhteistyössä Sallan koulu- ja nuorisotoimen kanssa päihdekasvatukseen liittyvän päihdeputken. Vanhemmilla ja muilla kiinnostuneilla on mahdollisuus tulla tutustumaan yläkouluikäisille suunnattuun päihdekasvatusmateriaaliin. Tutustumiskierrokset keskiviikkona seuraavasti: klo: Päihdeputki toteutetaan Sallan nuorisotilalla osoitteessa Kemijärventie 4. Tervetuloa! KYYDIN JÄRJESTÄVÄT MATKALLE SALLAAN RY, SALLAN YRITTÄJÄT RY, SALLAN KUNTA 16

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden talven viikko-ohjelmassa nautitaan luonnon rauhasta, uusista kokemuksista, yhdessä tekemisestä ja Lapin tarinoista!

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma)

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Maanantai Kylpylä avoinna Klo 15.00- Majoittuminen hotelliin Tiistai Klo 09.00-10.00 Tuloinfo.

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus Maksimoidaan iskukyky Valmennusformaatti tähtää hyvinvoinnin ja suorituskyvyn maksimoimiseen. Hyvä työvire ja tasapaino elämän kaikilla osa-alueilla ovat kestävän johtajuuden Fokus INTRO Hyvä työvire heti

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIT

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIT JANAKKALAN LUKION TERVAKOSKEN TOIMIPISTEEN KIRJAT LUKUVUOSI 2016-17 KANNETTAVA TIETOKONE (1.vuoden opiskelijat, tiedote tulossa Wilmaan ja verkkosivuille) UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIT Aine Kurssi Kirjan

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

Ilmoittaudu ja tule mukaan!

Ilmoittaudu ja tule mukaan! Suomen Ladun 54. Leiripäivät Vantaan Hakunilassa Ilmoittaudu ja tule mukaan! Tule hetkeksi, päiväksi tai koko viikonlopuksi pelaamaan, kisaamaan, osallistumaan ja rentoutumaan, tule lauantai-iltana tanssimaan

Lisätiedot

+18 % Mediafakta 2013 9/2013

+18 % Mediafakta 2013 9/2013 Lukijamäärän kasvu +18 Mediafakta 2013 9/2013 Levikki ja lukijamäärä Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 79 000 Vuonna 2013 ilmestyy 10 numeroa. Levikki 15 834 kpl + osoitteellinen lisäjakelu Suomen 7

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk Kaikille löytyy sopivia reittejä patikoida ja samalla antautua luonnon rauhoittavaan syleilyyn. Nuotiopaikat, laavut ja kahvilat toivottavat kulkijan virkistävälle

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

KAUPUNKITIEDOTE 3/2016

KAUPUNKITIEDOTE 3/2016 KAUPUNKITIEDOTE 3/2016 AILI DAMMERT öljy- ja akryylimaalauksia Galleria Justuksessa 2. 29.4.2016 Lumikukka Energiat kohtaavat Tervetuloa avajaisiin pe 1.4. klo 14.00! Galleria Justus, Asematie 1, Kannus

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

Lajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla!

Lajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla! 2014 LAJIKOKEILUJA SENIOREILLE VIIKOILLA 47 & 48 Lajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla! Osaan lajikokeiluista on ilmoittautuminen pe 14.11.2014 klo: 12.00 mennessä. Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Mediafakta 2016 10/2015

Mediafakta 2016 10/2015 Mediafakta 2016 10/2015 Levikki ja lukijamäärä Levikki: 20 235 Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 125 000 Vuonna 2016 ilmestyy 11 numeroa. Numero Ilmestyy 1. 28. tammikuuta 2. 25. helmikuuta 3. 23. maaliskuuta

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

Tärkeitä termejä. Perjantai 9.30-11.30

Tärkeitä termejä. Perjantai 9.30-11.30 Tärkeitä termejä Perjantai 9.30-11.30 Oppitunti: 75 minuuttia 1. 8.00-9.15 2. 9.30-10.45 3. 4. oppitunti alkuosa klo 10.55 11.40 ruokailu klo 11.40 12.25 oppitunti jälkiosa klo 12.25 12.55 oppitunti klo

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tekemisen iloa ja meninkiä lapsille ja nuorille JALASJÄRVELLÄ 2014. Jalasjärven kunta, nuorisotoimi ja liikuntatoimi 1

Tekemisen iloa ja meninkiä lapsille ja nuorille JALASJÄRVELLÄ 2014. Jalasjärven kunta, nuorisotoimi ja liikuntatoimi 1 Tekemisen iloa ja meninkiä lapsille ja nuorille JALASJÄRVELLÄ 2014 Jalasjärven kunta, nuorisotoimi ja liikuntatoimi 1 2 Hei! Tästä esitteestä löydät itsellesi monipuolista tekemistä ja toimintaa kesäloman

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

POWER PARKIIN TÖYSÄN 4H-YHDISTYS. 4H-yhdistyksen kautta saatavana kotipalveluapua siivouksiin. Lasten Lauluilta. Leikkipuistoon! Leikkipuistoon!

POWER PARKIIN TÖYSÄN 4H-YHDISTYS. 4H-yhdistyksen kautta saatavana kotipalveluapua siivouksiin. Lasten Lauluilta. Leikkipuistoon! Leikkipuistoon! Nro 6/2013 TÖYSÄN 4H-YHDISTYS Kotisivumme ovat uudistuneet. Osoitteesta www.toysa.4h.fi löydät tietoa 4H tapahtumista, kerhoista, kotipalvelusta ym. Meidät löydät myöskin Facebookista > Töysän NeljäHoo.

Lisätiedot

LIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ. Hakkarin alueen reitit

LIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ. Hakkarin alueen reitit LIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ Hakkarin alueen reitit Tasaisen pohjan leveys 4,0 5 m. Urheilukentän reunoilla ylläpidetään hiihtohalstereita (2 kpl) Pohjan epätasaisuus 5 cm Radat

Lisätiedot

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Hyvinvoiva Sinä - Kehon ja Mielen vireyttä ja lepoa pe 1.3.- su 3.3.2013 Tervetuloa nauttimaan hyvinvoinnista! Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Mitä voit saada?

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu. Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi Esityksen sisältö Suomen Latu ry ja näkökanta luonnon virkistyskäyttöön

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

Toimintakalenteri v. 2012

Toimintakalenteri v. 2012 Toimintakalenteri v. 2012 Tammikuu ke 4. Kuulolähipalvelua Nurmijärvellä klo 14.00-15.00 Nurmijärven kunnantalo, Keskustie 2 B to 5. Kuulolähipalvelua Klaukkalassa klo 10.00-11.00 Klaukkalan kirkon tiloissa,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016

Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016 Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016 Viikko 5 (1.2. 7.2.) Ma 1.2. - Klo 9.00-14.00 Kädentaitopaja (0. krs). Mahdollisuus tehdä erilaisia tekstiilitöitä ja kädentaitoja oman mielen mukaan. Materiaalimaksu.

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Lukijamäärän kasvu +16 % vuodessa Mediafakta 2015 10/2014

Lukijamäärän kasvu +16 % vuodessa Mediafakta 2015 10/2014 Lukijamäärän kasvu +16 vuodessa Mediafakta 2015 10/2014 Levikki ja lukijamäärä Levikki: 19 187 Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 92 000 Vuonna 2015 ilmestyy 10 numeroa. Numero Ilmestyy 1. 29. tammikuuta

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN

Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN VAPAA AJAN LAUTAKUNTA KOKOUS 3/2008 Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN 3. 10 TALOUDEN TOTEUMA 4. 11

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011)

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Henkilökunta yhteensä 2800 henkilöä Opetus- ja tutkimushenkilökunta 1588 Hallintohenkilökunta 448 (17%), muu henkilökunta 657 Kansainvälinen henkilökunta yhteensä 305

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon.

Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon. Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon. Onko vaikea lähteä liikkeelle? Haluatko innostua uudesta harrastuksesta? Haluatko voida paremmin sekä henkisesti, että fyysisesti?

Lisätiedot

ERITYISRYHMIEN VESILIIKUNNAN OHJAAJAKURSSI. Äänekoski 10.-14.1.2011 Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy WWW.VESILIIKUNTA.COM

ERITYISRYHMIEN VESILIIKUNNAN OHJAAJAKURSSI. Äänekoski 10.-14.1.2011 Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy WWW.VESILIIKUNTA.COM ERITYISRYHMIEN VESILIIKUNNAN OHJAAJAKURSSI Äänekoski 10.-14.1.2011 Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy WWW.VESILIIKUNTA.COM Sisältö ja tarkoitus 10.-14.1.2011 Toimintakyvyttömyyson vesiliukoista Suomessa

Lisätiedot