SELVITYS TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN NYKYTILANTEESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN NYKYTILANTEESTA"

Transkriptio

1 SELVITYS TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN NYKYTILANTEESTA Kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila

2 SISÄLLYS I YSTÄVYYSKAUPUNKITOIMINTA P O H J O I S M A I S E T YSTÄVYYSKAUPUNGIT M U U T YSTÄVYYSKAUPUNGIT...3 B R A S O V, ROMANIA...3 C H E M N I T Z, SAKSA...3 E S S E N, SAKSA...3 K A U N A S, LIETTUA...4 K I O V A, UKRAINA...4 L I N Z, ITÄVALTA...5 L O D Z, PUOLA...5 M I S K O L C, UNKARI...6 NIZHNI NOVGOROD, VENÄJÄ...6 OLOMOUC, TSEKIN TASAVALTA...7 S Y R A C U S E, YHDYSVALLAT...7 T A R T T O, VIRO T A M P E R E E N YSTÄVÄKAUPUNGIT...8 L E O N, NICARAQUA...8 M W A N Z A, TANSANIA...8 I I KAUPUNKIVERKOSTOT UNION OF THE BALTIC CITIES (UBC) EUROCITIES...10 EUROCITIES-JÄRJESTÖN KOMITEAT...11 YMPÄRISTÖKOMITEA...

3 1.11 E A S T W E S T KOMITEA...12 E D U R C - KOMITEA...13 LIIKENNEKOMITEA SOSIAALIKOMITEA KULTTUURIKOMITEA TEKNOLOGIAPOLITIIKAN FOORUMI...17 T E L E C I T I E S - VERKOSTO ICLEI IFHP E D U C A T I N G CITIES EAPN ASSOCIATION OF EUROPEAN CITIES AND REGIONS FOR CULTURE...21 I I I M U U T KAUPUNKISUHTEET...21 I V E U - Y H T E I S T Y Ö J A EDUNVALVONTA...22 V RESURSSIT SELVITYS TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN NYKYTILANTEESTA Seuraava selvitys on laadittu kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen pyynnöstä ja se on ollut kaupunginhallituksen kokouksessa tiedoksi ja toimitettu myös keskusseudun kunnallisjohtajien tiedoksi. Selvitys on tarkistettu ja tarkoitus saattaa vastaavasti tiedoksi sekä kaupunginhallitukselle että keskusseudun kunnallisjohtajille. Selvityksessä on käsitelty Tampereen kaupungin kansainvälistä toimintaa ja EU-hankkeita siltä osin, kuin kaupungin keskusjohto tai kansainvälisten asioiden yksikkö on ollut toiminnassa mukana. Sen sijaan toimintayksiköiden oma

4 2 kansainvälinen toiminta on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle. Myös elokuun lopussa 1999 päättynyttä kansainvälisen toiminnan ja kotimaisten sidosryhmäyhteyksien kehittämisprojektia ei tässä yhteydessä käsitellä, sillä siitä on laadittu erilliset raportit. EU-kokouksia 1999 valmisteleva projektitoimisto ja sen toiminta on myös jätetty selvityksen ulkopuolelle. Tässä selvityksessä käsitellään ensiksi ystävyyskaupunkitoimintaa, seuraavaksi kaupungin osallistumista kaupunkiverkostoihin, muuta kansainvälistä toimintaa sekä lopuksi EU-hankkeisiin liittyviä toimenpiteitä. I YSTÄVYYSKAUPUNKITOIMINTA 1. POHJOISMAISET YSTÄVYYSKAUPUNGIT Tampereen pohjoismaiset ystävyyskaupungit ovat Kopavogur Islannissa (1964), Norrköping Ruotsissa (1940,1956), Odense Tanskassa(1966) sekä Trondheim Norjassa (1964). Lisäksi yhteistyöhön pohjoismaisessa renkaassa on osallistunut Klaksvik Fär-saarilta ja Östersund Ruotsista. Kaupunkien yhteistyö on pääasiassa ollut kaikkien kaupunkien kesken yhteistilaisuuksien järjestämistä, mutta jossain määrin on myös kahdenkeskistä toimintaa. Merkittävin yhteishanke ystävyyskaupunkitoiminnan alalla on pohjoismaisessa ystävyyskaupunkitapaamisessa syyskuuta 1995 perustettu yhteinen pohjoismainen työryhmä ( Gemensam Nordisk Plattform). Sen tehtäväksi tuli tutkia, miten pohjoismaisten kaupunkien välisiä ystävyyskaupunkisuhteita voidaan vahvistaa ja kehittää yhteisellä pohjalla tapahtuvaksi eurooppalaiseksi ja edelleen mahdollisesti kansainväliseksi yhteistyöksi. Yhteisen työryhmä-kannanoton allekirjoittivat Klaksvik, Kopavogur, Norrköping, Odense, Tampere ja Trondheim. Kukin kaupunki nimesi edustajansa yhteiseen työryhmään, joka on koordinoinut työskentelyä. Tampereen kaupungin edustajana työryhmässä on ollut kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila. Lisäksi perustettiin neljä ammattialaryhmää, joihin kaupungit nimesivät edustajansa: - koulutus, vastuuhenkilö Egon Grundström, Norrköping (Tampereen edustajana yleissivistävän koulutuksen johtaja Ulla Liljeström) - kulttuuri, vastuuhenkilönään Lassi Saressalo, Tampere - elinkeinokysymykset, vastuuhenkilönä Henrik Poulsen, Odense (Tampereen edustajana elinkeinoasiamies Kari Löytty)

5 3 - ympäristö, vastuuhenkilönä Per Omre, Trondheim ( Tampereen edustajana ympäristösihteeri Harri Willberg) Varsinainen työskentely on tapahtunut edellä mainituissa ammattialaryhmissä. Plattformin edistymistä tarkasteltiin Trondheimissa 1997 pidetyssä ystävyyskaupunkikokouksessa. Työryhmä sai tehtäväkseen jatkaa työskentelyä ja samalla esittää raportin työn tuloksista vuonna 1999 järjestettävässä ystävyyskaupunkikokouksessa Klaksvikissa. Vastuu työryhmän vetämisestä on ollut vuodesta 1998 lähtien Tampereella ja täällä onkin laadittu raportti työn tuloksista. Raportti käsiteltiin Klaksvikissa järjestetyssä kokouksessa, missä päätettiin myös työskentelyn jatkamisesta. Raportissa on yhteenveto myös ammattialaryhmien toiminnasta. Klaksvikin kokouksessa päätettiin: -että työryhmän raportti merkitään tiedoksi, -että Gemensam Nordisk Plattform jatkaa seuraavaan ystävyyskaupunkikokoukseen eli vuoden 2001 syksyyn, -että työryhmää kehotetaan laatimaan toimikaudelle uusi työsuunnitelma, joka tähtää yleisiin konkreettisiin hankkeisiin myös muilla kuin koulutuksen alalla, -että työsuunnitelmassa otetaan huomioon alkuperäisessä toimeksiannossa edellytetty laajempi verkostoituminen Itämeren alueella, Euroopassa sekä myös laajemmin kansainvälisesti, -että edelleen jatketaan pyrkimyksiä löytää sekä EUrahoitusta että pohjoismaista rahoitusta yhteishankkeille, sekä -että työryhmän edellytetään tekevän viimeistään keväällä 2001 raportin ja ehdotukset, joita käsiteltäisiin ystävyyskaupunkikokouksessa Kopavogurissa syksyllä Pohjoismaisten ystävyyyskaupunkien ystävyyskaupunkivastaaville järjestettiin täydennyskoulutusseminaari Tampereella maaliskuussa Trondheimin aloitteesta aloitettiin syksyllä 2000 kouluissa paikallisagenda 21 projekti, jossa ystävyyskaupunkien koulut toteuttavat kestävän kehityksen toimintoja ja vaihtavat keskenään tietoja. Kaupunkien yhteinen CD valmistuu helmikuussa Tuottajana on Trondheimin kaupunki ja mukana kaikki kuusi kaupunkia omalla musiikillaan. Tampere saa käyttöönäs 500 kappaletta valmista CD:tä.

6 Kuvataiteen kiertonäyttely on valmisteilla vastuuorganisaationa Tampereen Taitteilijaseura ry. Näyttely lähtenee kiertämään vuonna 2001, mikäli rahoitus saadaan järjestymään. Valmistelu aloitettu yhteisen maahanmuuttajaprojektin osalta ( Tampere, Norrköping, Trondheim, Odense) Pohjoismainen ystävyyskaupunkikokous Odensessa Kokouksessa suoritetaan arvio plattformista ja päätetään mahdollisesta jatkamisesta. Johtoryhmällä näyttää olevan näkemys, että yhteistyön jatkaminen tässä muodossa olisi hyödyllistä. Esitys valmistelalan kevään aikana MUUT YSTÄVYYSKAUPUNGIT BRASOV, ROMANIA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1981 lähtien. Varsinainen ystävyyskaupunkisuhde ei ole lähtenyt liikkeelle oikeastaan koko aikana. Romanian yhteiskunnallisen muutoksen jälkeen ei ole tapahtunut muutosta tässä suhteessa. Brasov on merkittävä teollisuus- ja koulutuskaupunki Romaniassa, joten mahdollisuuksia olisi yhteisten intressien löytämiseen. Yhteistyön tiivistyminen on mahdollista muun muassa EUrahoituksen puitteissa Romanian tultua mukaan EU:n jäsenyyden hakijamaihin. CHEMNITZ, SAKSA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1961 lähtien. Ystävyyskaupunkitoiminta ollut suhteellisen vilkasta koko ajan. Saksojen yhdistymisen jälkeen ystävyyskaupunkitoimintaa on jatkettu normaalisti. Chemnitz on ollut viime vuosina hyvin aktiivinen kanssakäymisessä Tampereen kanssa. Vanhat toimintamuodot on säilytetty, kuten nuorisovaihto ja kielikurssille tamperelaisen viranhaltijan kutsuminen. Uutena yhteistyön muotona ovat korostuneet yhteiset EUhankkeet, joista toistaiseksi merkittävin on ollut Tampereen johdolla toteutettu PACTE-hanke keskustan vanhojen teollisuusalueiden vaikutusten selvittämisestä. Tampereen ja Chemnitzin teknilliset korkeakoulut ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa on aloitettu opettaja-, opiskelija- sekä tietojen vaihto. Tampereen Teknologiakeskus Oy:lla on jo kolmen vuoden ajan ollut yhteinen hanke

7 chemnitziläisen osapuolen kanssa. Myös yritysten välistä kanssakäymistä on kehitelty kauppakamarien välityksellä. Yhteistyönäkymät ovat jatkossakin hyvät. Vuonna 2001 tulee kuluneeksi 40 vuotta ystävyyskaupunkitoiminnan alkamisesta. Chemnitz tuo ison kulttuuriyhmän Tampereelle kesällä 2001 Kukkaisviikon avajaisiin ja vastaavasti Tampereelta lähtee lasten ja nuorten kulttuuriryhmä Chemnitziin syyskuussa Kaupunkien palo- ja pelastuslaitosten välillä on ollut yhteydenpitoa. Chemnitzistä vieraili ryhmä Tampereella keväällä 2000 ja Tampereelta on tarkoitus vierailla Chemnitzissä vuonna Myös urheiluvaihtoa on ollut erityisesti uinnin ja nyrkkeilyn osalta. ESSEN, SAKSA 5 Ystävyyskaupunkina vuodesta 1961 lähtien. Myös Essenin kanssa ystävyyskaupunkitoiminta ollut suhteellisen vilkasta koko ajan. Normaalin ystävyyskaupunkitoiminnan ohella merkittävää on ollut myös kaupunginvaltuustojen eräiden poliittisten ryhmien välinen kanssakäyminen. Nuorisoyhteistyö, asiantuntijavaihto sekä valtuuskuntavierailut ovat olleet merkittävin osa kanssakäymisessä. Myös Essenin kanssa on toteutettu eräitä EU-hankkeita, mm. kaksi Leonardo-hanketta kaupunkien henkilövaihdon alalla. Essenin kaupungin tuki oli merkittävää muutama vuosi sitten, kun Tampereella selviteltiin mahdollisuuksia saada Eurooppaneuvoston kokous Tampereelle. Tampereen kaupungilla oli käytettävissään sekä esseniläisiä asiantuntijoita että materiaalia, joka helpotti selvitysten laadintaa. Essenin ja Tampereen kaupunkien johto on tiiviissä yhteistyössä kummankin kaupungin venäläisen ystävyyskaupungin Nizhni Novgorodin kanssa. Tavoitteena on ollut kolmikantayhteistyö, jossa ei vielä ole päästy käytännön toimintaan. Kuitenkin on selvitelty muun muassa yhteisten EUprojektien toteuttamista. Kaiken kaikkiaan yhteistyönäkymät Essenin ja Tampereen välillä näyttävät erittäin lupaavilta. Korkeakoulujen yhteistyö on vasta alkamassa ja se tuo runsaasti uusia mahdollisuuksia myös kaupunkien väliseen kanssakäymiseen. Essenin kanssa ystävyyskaupunkitoiminnasta tulee myös kuluneeksi 40 vuotta vuonna Tampereelta lähtee marraskuussa 2001 matkailun edustajia ja kulttuuriryhmä Esseniin Nordis-tapahtumaan. Essenin ja Nizhni Novgorodin kanssa on kehitelty kolmikantayhteistyötä, mistä tarkemmin Nizhni Novgorodin

8 6 kohdalla. EU:n Kulttuuri 2000 ohjelman puitteissa toteutetaan lastenkulttuurifestivaali syyskuussa 2001 Essenissä. Mukana ovat Tampere ja Odense. Projekti on kaiken kaikkiaan kolmivuotinen, mutta jatkon konkreettinen toteutus edellyttää uuden rahoituksen saamista. KAUNAS, LIETTUA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1997 lähtien. Ystävyyskaupunkisopimuksessa on määritelty kaupunkien välinen yhteistyö laaja-alaisesti. Lisäksi on elokuussa 1998 allekirjoitettu yhteistyöpöytäkirja vuosille Yhteistyö on alkanut vilkkaana ja monipuolisena. Kaupunkien välillä on ollut nuoriso- ja kulttuurivaihtoa, asiantuntijavierailuja ja valtuuskuntien vierailuja. Tampereen kaupunginvaltuusto teki kokous- ja koulutusmatkan toukokuussa 1997 Kaunasiin. Kaupungit ovat toteuttaneet kaksi yhteistä EU-projektia, joista toinen käsittelee Local Agenda 21:tä ja toinen naisyrittäjyyttä. Itämeri-instituutti yhdessä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja tamperelaisten yritysten kanssa on aloittanut kemian teollisuuden ympäristöprojektin Kaunasissa ympäristöministeriön rahoituksella. Sekä Tampere että Kaunas ovat jäseninä Union of Baltic Cities-järjestössä. Kaupungeilla on kaksi yhteistä ystävyyskaupunkia Odense Tanskassa ja Tartto Virossa. Yhteistyönäkymät näyttävät erittäin lupaavilta ja kiinnostus yhteyksien kehittämiseen kaupunkien ja eri yhteisöjen välillä on suuri. KIOVA, UKRAINA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1954 lähtien. Aikaisempina vuosikymmeninä 1990-luvun alkuun asti kanssakäyminen on ollut erittäin vilkasta ja monipuolista. Tavanomaisten kulttuurinuoriso-, urheilu- ja valtuuskuntavaihtojen lisäksi on toteutettu mittavia Tampereen päiviä Kiovassa ja Kiovan päiviä Tampereella. Taloudellista kanssakäymistä on pyritty edistämään vuosikymmenien aikana monin eri tavoin. Viimeksi 1980-luvun lopulla perustettiin Tampere-Kiovan kauppahuone Oy, joka kuitenkin joitakin vuosia toimittuaan haettiin konkurssiin vuonna Yhtiössä oli osakkaana Tampereen ja Kiovan kaupunkien lisäksi useita tamperelaisia suurehkoja yrityksiä. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Tampereen kaupunki yhdessä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ja Suomi-Neuvostoliitto-seuran Tampereen piirijärjestön ja eräiden muiden yhteisöjen kanssa toteutti avustusprojektin, jonka puitteissa tutkittiin 10 vaikeita verisairauksia

9 7 potevaa lapsipotilasta sekä hankittiin pääasiallisesti kansalaiskeräysvaroin arvokas veriprosessorilaitteisto Kiovan lasten keskussairaala 14:n hematologisen osaston käyttöön. Kaupunkien välinen kanssakäyminen on hiljentynyt viime vuosina. Siihen on ollut moniakin syitä. Ensiksikin Kiovasta tuli itsenäisen Ukrainan tasavallan pääkaupunki, mikä on edellyttänyt pääkaupunkisuhteiden perustamista. Muun muassa Kiovan ja Helsingin kaupunkien kesken on solmittu pääkaupunkien välinen yhteistyösopimus. Kuitenkin edelleen on ymmärretty siten, että Kiova haluaa jatkaa ystävyyskaupunkisuhdetta Tampereen, kuten muidenkin ystävyyskaupunkiensa kanssa. Tampereella ja Kiovalla on kummallakin Odense Tanskasta ystävyyskaupunkina. Eräänä syynä suhteiden vähäisyyteen on ollut myös se, että Kiovan kaupunki on suuntautunut suhteiden rakentamisessa Keski-ja Etelä- Eurooppaan sekä USA:han ja Kanadaan. Apulaiskaupunginjohtaja Reijo Hautala ja kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila vierailivat vuoden 1999 toukokuun lopussa Kiovassa osallistuen Kiovan vuosipäivän viettoon. Samassa yhteydessä esitettiin kiovalaisten taholta halukkuus suhteiden edelleen kehittämiseen. Ukrainan ja Kiovan kaupungin taloudelliset mahdollisuudet ovat tällä hetkellä rajoitetut, mutta yhteiskunnallinen kehitys parantunee hitaasti. Eräänä mahdollisuutena käynnistää uudelleen käytännön yhteistyötä lienee konkreettisen Tacis city twinning hankkeen käynnistäminen kaupunkien välille. LINZ, ITÄVALTA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1961 lähtien. Ystävyyskaupunkitoiminta ollut erittäin vähäistä, tuskin ollenkaan vuoteen 1995 saakka, jolloin sekä Itävalta että Suomi liittyivät Euroopan unionin jäseniksi. Vuodesta 1995 lähtien yhteistyö on ollut suhteellisen aktiivista. Molemmista kaupungeista on ollut valtuuskuntavierailuja, nuorisoryhmiä, koululaisvaihtoa sekä näyttelyvaihtoa. Korkeakoulujen sekä muiden yhteisöjen yhteistyö on vasta alkamassa. Linzissä toimiva Ars Electronica-tapahtuma ja tulevaisuuden museo uuden median ratkaisuineen on erinomainen yhteistyökohde tamperelaisille uuden median organisaatioille. Yhteistyönäkymät vaikuttavat suhteellisen hyviltä, joskaan esimerkiksi yhteisiä EU-hankkeita ei toistaiseksi ole toteutettu. LODZ, PUOLA Ystävyyskaupunkina vuodesta Kaupunkien välinen yhteistyö on ollut kaikkina vuosikymmeninä vilkasta ja monipuolista. Poliittisten muutosten myötä yhteydet kaupunkien välillä katkesivat 1980-luvun lopulla, mutta ne saatiin jälleen toimimaan jollain tavoin tämän vuosikymmenen

10 alussa. Vasta viimeisten parin vuoden aikana yhteistyö on uudelleen virinnyt ja yhteistyönäkymät ovat lupaavat. Valtuuskuntien vierailujen yhteydessä on tutustuttu kaupunkien ja eri laitosten tarjoamiin mahdollisuuksiin ja todettu ne kiinnostaviksi. Molemmat kaupungit ovat aktiivisesti Eurocities-järjestön toiminnassa, mikä tuonee yhteistyömahdollisuuksia järjestön piirissä sekä erillisissä EU-hankkeissa. Elinkeinoasiamies Kari Löytty osallistui syksyllä 2000 Lodzissa EU-seminaariin asiantuntijana. Tampereella järjestettiin Puola-päivät marraskuussa 2000, missä yhteydessä vieraili Lodzin kaupungin delegaatio Tampereella. Lozdin valokuvanäyttely oli esillä Vanhalla kirjastotalolla ja vastaavasti Lodzissa oli marrasjoulukuussa esillä Tove Janssonin taidenäyttely. MISKOLC, UNKARI 8 Ystävyyskaupunkina vuodesta Ystävyyskaupunkitoiminta on ollut laajaa ja monipuolista kaikkina vuosikymmeninä. Erityisenä piirteenä on ollut ystävyysseurojen ja sitä kautta tavallisten kuntalaisten laaja ystävyystoiminta sekä vierailut toistensa luona. Viime vuosina valtuuskuntavierailujen yhteydessä on neuvoteltu kaupunkien, kauppakamarien ja yliopistojen välisen yhteistyön tiivistämisestä ja laajentamisesta. Myös yhteisistä EUhankkeista on käyty alustavia keskusteluja. Yhteistyönäkymät näyttävät suhteellisen hyviltä edellyttäen, että korkeakoulut, eri oppilaitokset ja muut yhteisöt tiivistävät kanssakäymistään. Tampereen kaupunginhallitus vieraili toukokuussa 2000 Miskolcissa ja tapasi vierailun yhteydessä Miskolcin kaupungin johtoa. Suomne ja Unkarin ystävyyskaupunkikokous oli toukokuussa Kouvolassa ja Tampereen ja Miskolcin yhteistyö oli siellä esillä näyttävästi. Kaupunkien välillä on selvitelty EU-hankkeiden käynnistämistä, toistaiseksi ei ole konkreettisia tuloksia. NIZHNI NOVGOROD, VENÄJÄ Ystävyyskaupunkina vuodesta 1995 lähtien. Yhteistyö lähtenyt liikkeelle erittäin aktiivisesti ja monipuolisesti. Esillä on ollut erityisesti elinkeinojen edistäminen, jonka puitteissa suoritettu useita hankkeita. Silloisen maaherra Boris Nemtsovin ja kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen välisen sopimuksen mukaisesti toteutettiin Nizhni Novgorodin talouden päivät Tampereella syyskuussa 1997 ja vastaavasti Tampereen

11 9 talouden ja kulttuurin päivät Nizhni Novgorodissa toukokuussa Molemmat tapahtumat onnistuivat erittäin hyvin, viimeksimainittuun tapahtumaan oli järjestetty noin 120 hengen charter-lento. Tampereen kaupungin elinkeinokeskus on ollut rahoittamassa Jykes Oy:n toimipistettä Nizhni Novgorodissa. Toimipisteen tarkoituksena on auttaa tamperelaisia ja pirkanmaalaisia yrityksiä solmimaan yhteyksiä paikallisiin yrityksiin ja päinvastoin. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun terveydenhuollon oppilaitoksen ja Tampereen kaupungin terveyskeskuksen yhteistyöllä ja kaupungin kansainvälisen yksikön tuella on toteutettu kaksi kertaa Nizhni Novgorodissa diabetekseen ja tarttuviin tauteihin keskittyvät koulutustilaisuudet, jotka ovat olleet merkittäviä koko Venäjääkin ajatellen. Kaupunkien välillä on keskusteltu myös yhteistyöstä EU-hankkeissa. Muun muassa syksyllä 1999 alkoi Bolognan kaupungin johtama Tacis city twinning hanke, jossa kehitetään palvelutietojärjestelmää Nizhni Novgorodiin. Tampereen kaupunki on mukana hankkeessa. Yhteistyönäkymät ovat hyvät ja lupaavat. Tämän hetkinen Venäjän talouden alamäki jossain määrin vaikeuttaa yhteistyön kehittämistä. Keskustelut Nizhni Novgorodin uuden johdon kanssa ovat vasta alkupisteessä, joten tarkkaa kuvaa heidän toiveistaan ei tällä hetkellä ole. Syyskuussa pidetyn Suomen ja Venäjän ystävyyskaupunkitapahtuman yhteydessä vieraili Tampereella Nizhni Novgorodin valtuuskunta. Tämän vierailun yhteydessä keskusteltiin lähiajan yhteistyösuunnitelmista. Tampereen, Bolognan ja Nizhni Novgorodin Tacis city twinning projekti Local Democratic Network on päättymässä. Projektin tuloksena julkistettiin Venäjän 1. Paikallinen julkinen ja ilmainen nettipiste kaupungin asukkaille Nizhni Novgorodissa. Kirjastonjohtaja Tuula Martikainen osallistui avajaisiin. Tilaisuudessa allekirjoitettiin lausuma, jonka perusteella pyritään hanketta viemään myös eteenpäin kolmen kaupungin yhteistyöllä. Nizhni Novgorodin, Essenin ja Tampereen vesihuollon ja jätehuollon yhteisprojektia on kehitetty edteenpäin. Vuonna 1996 kolmen kaupungin kaupunginjohtajat allekirjoittivat lausuman, jossa todettiin pyrkimyksenä olevan konreettisten yhteisten hankkeiden edistäminen EU-rahoitusta hyödyntäen. Vuonna 2000 valmisteltiin käytännön hanketta, joka kesäkuussa Tampereella kolmen kaupungin kaupunginjohtajan ja asiantuntijoiden keskinäisessä neuvottelussa sovittiin keskitettävän vesi- ja jätehuoltoon. Seuraava neuvottelu asiasta oli syyskuussa Nizhni Novgorodissa ja nyt Tampereella järjestettävässä asiantuntijaneuvottelussa on tarkoitus saada valmiiksi suunnitelma hankkeeksi, jolle pyritään löytämään EU- ja muuta rahoitusta. Urheilun alalla on monipuolista urheilijoiden vaihtoa suunnitteilla kaupunkien välille.

12 10 OLOMOUC, TSEKIN TASAVALTA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1986 lähtien. Yhteistyö on koko ystävyyskaupunkisuhteen ajan ollut melko vähäistä. Niin on tälläkin hetkellä. Olomoucin yliopisto on yhdessä Tampereen yliopiston kanssa selvitellyt Olomoucin kaupungin johdon EUkoulutusta, jossa Tampereen kaupunki antaisi asiantuntijaapua. Hankkeen etenemisestä ei ole tarkkaa tietoa. Näillä näkymin näyttää yhteistyön tulevaisuus vähäiseltä. Kaupunkien kontaktien lisäksi ei myöskään muiden yhteisöjen välille ole syntynyt erityisempää kanssakäymistä. SYRACUSE, YHDYSVALLAT Ystävyyskaupunkina vuodesta 1981 lähtien. Yhteistoiminta on koko ajan ollut suhteellisen vähäistä. Ehkä osasyynä on ollut se, että ystävyyskaupunkitoiminnan organisointi on ollut käytännössä Sister cities-yhdistyksen vapaaehtoistyön varassa ilman merkittäviä taloudellisia resursseja. Käytännön yhteistyösuhde, joka on koko ajan jatkunut, on nyrkkeilyseurojen vuorovuosin toteutettu nyrkkeilyottelu kummassakin kaupungissa. Jonkin verran kontakteja on ollut lisäksi yliopistoilla ja kauppakamareilla, mutta näistäkään yhteyksistä ei ole syntynyt mitään pysyvämpää. Tulevaisuuden näkymät yhteistyölle eivät ole kovinkaan lupaavat, kun yhteistä kiinnostusta ei näytä olevan. Tampereen Voimailuseuran nyrkkeilyjoukkueen vierailun yhteydessä loppuvuodesta 2000 kulttuuri- ja vapaaikalautakunnan puheenjohtaja Riitta Ollila neuvotteli yhteistyöstä Syracusen johdon kanssa. Mahdollisesti Tampereella 2002 järjestettävien Amerikan päivien yhteydessä olisi ohjelmaa Syracusesta ja kaupungin virallinen valtuuskunta osallistuisi tapahtumaan. TARTTO, VIRO Ystävyyskaupunkina vuodesta 1992 lähtien. Yhteistyö on alkanut käytännössä jo vuonna 1990, jolloin Tampereen kaupungin virallinen valtuuskunta vieraili Tartossa. Alusta lähtien ystävyyskaupunkisuhde on ollut aktiivinen ja monipuolinen kattaen sekä kaupunkien organisaatioiden, eri yhteisöjen sekä yksittäisten kuntalaisten tasolla tapahtuvan yhteistyön ja kanssakäymisen. Joulukuussa 1992 allekirjoitettiin virallinen ystävyyskaupunkisopimus ja sen jälkeen on vuosittain allekirjoitettu laaja-alaiset yhteistyöpöytäkirjat yhteistyön painopisteistä. Toukokuussa 1999 allekirjoitettiin yhteistyöpöytäkirja vuosille

13 11 Alkuvaiheessa kaupunkien välisessä yhteistyössä painottui sekä materiaalinen avustustoiminta että eri alojen asiantuntija-apu. Ehkä merkittävin ja ainakin näkyvin muoto tästä oli liikennelaitoksen bussien toimittaminen Tarttoon julkisen liikenteen hoitamiseksi. Hyvin nopeasti tästä on kuitenkin päästy kohti kahden tasaveroisen yhteistyökumppanin kanssakäymistä. Merkittävä yksittäinen yhteistyöhanke on Tampere-maja, jonka Tampereen kaupunki on vuokrannut tamperelaisten yhteisöjen ja kuntalaisten käyttöön kulttuuri-, tiedotus- ja vierastaloksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Talon ennakkovuokrana on suoritettu mittava kunnostus- ja entisöintityö, johon myös Tarton kaupunki on merkittävästi osallistunut. Taloa hallitsee tällä hetkellä Tampereen ja Tarton kaupunkien yhdessä perustama Tampere-maja säätiö, mutta talon tarkoitus säilyy edelleen samana. Erityisesti yhteistyö kulttuurin alueella on jatkuvasti hyvin laajaa, mutta myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla kanssakäyminen on lähes jokapäiväistä. Uusina yhteistyön muotoina on toteutettu yhteisiä EU-hankkeita, muun muassa Tarton paikkatietojärjestelmän kehittämis-hanke. Molemmat kaupungit ovat myös Itämeren kaupunkien liiton jäseniä. Kaupunkien yhteistyö on monipuolisinta ja vilkkainta verrattuna muihin ystävyyskaupunkisuhteisiin. Yhteistyönäkymät näyttävät myös hyviltä. Yhteistyön luonne on arkipäiväistynyt ja samalla tasapainottunut. Painopiste varmasti osittain tulee olemaan eri yhteisöjen välisen kanssakäymisen laajentumisena ja syventymisenä sekä toisaalta Viron EU:n jäsenyyden valmisteluun liittyvänä toimintana. Uusi yhteistyöpöytäkirja vuosille allekirjoitetaan kaupunkien välillä Tarton kaupungin valtuuskunnan vierailun yhteydessä. Pöytäkirjassa on esillä erityisesti tieto-taidon vaihto, EU:n jäsenyyden valmisteluun liittyvän perehdyttäminen sekä korkeakoulujen yhteistyön edistäminen jo monipuoliseksi kehittyneen muun toiminnan ohella. Suomen ja Viron ystävyyskaupunkikokous pidetään Tartossa syyskuussa 2001, jolloin myös kaupunkien yhteistyö on laajasti esillä. 3. TAMPEREEN YSTÄVÄKAUPUNGIT Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 1988 perustaa kummikaupunkisuhteen tansanialaisen Mwanzan ja nicaragualaisen Leonin kanssa. Toimintaa on myöhemmin ryhdytty valtakunnallisesti kutsumaan ystäväkuntatoiminnaksi. Yhteistyö ystäväkaupunkien kanssa on pääasiassa tapahtunut erilaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

14 12 LEON, NICARAQUA Tampereella toimi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa aktiivisesti Leonin ystävät-niminen järjestö, joka käytännössä piti yhteyttä Leoniin ja toteutti myös jonkin verran materiaalista avustustoimintaa Leoniin. Toiminta on sittemmin pysähtynyt kokonaan. Käytännössä tällä hetkellä ei liene kanssakäymistä tamperelaisten yhteisöjen ja Leonin välillä. Myös tulevaisuus näyttää heikolta. MWANZA, TANSANIA Mwanzaan on toteutettu tamperelaisten järjestöjen ja yksityisten kuntalaisten aktiivisella toiminnalla 1990-luvun alkupuolella merkittävä suojametsäalueiden istutuskampanja, joka onnistui esimerkilliset. Tampereen kaupunki on osallistunut hankkeeseen luovuttamalla varojen keräykseen joulukuusia sekä niiden myyntipaikkoja. Hanke on saanut osakseen myös kansainvälistä huomiota. Tampere ja Mwanza ovat aloittaneet yhteisen kestävän kehityksen hankkeen yhtenä kymmenestä kehittyneen maan ja kehitysmaan kaupunkiparista. Alustavat yhteistyösopimukset on allekirjoitettu ja parhaillaan laaditaan tarkempia suunnitelmia yhteistyöstä. Tampereen kaupungin osuus on antaa asiantuntemusta ympäristökysymyksissä. Mainittu hanke tulee saamaan osakseen myönteistä maailmanlaajuista huomiota ja yhteistyön näkymiä kaupunkien välillä voidaan pitää erittäin hyvinä myös tulevaisuudessa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole kehittää yhteistyösuhdetta perinteiseksi ystävyyskaupunkisuhteeksi. Edellämainittu Charters-sopimus, joka allekirjoitettiin toukokuussa 2000, sai laajasti myönteistä julkisuutta kesällä Expo 2000 yhteydessä Hannoverissa. Tampere valmistelee parhaillaan hakemusta Pohjoisen ja Etelän yhteistyön pilottikaupungiksi. Hakemukset jätetään kuntaliittoon helmikuun loppuun mennessä. Tarkoituksena on yhdessä Mwanzan kanssa valmistella pilottihanke, joka olisi 3-vuotinen yhteistyöhanke. Alustavasti on kaavailtu, että ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto rahoittaisi hanketta mk/v ja lisäksi olisi 20 % omarahoitusosuus, mistä pääosa voisi olla ns. in kind- rahoitusta. Tampere on mukana myös kehitysyhteistyöprojektissa Namibian paikallishallinnon kehittämiseksi yhdessä Tampereen yliopiston hallintotieteen laitoksen ja Lempäälän kunnan kanssa. Tampereen osuutena on tarjota ns. kunnaninsinööri hankkeeseen. Veislaitoksen verkosto-insinööri Markku Leinonen on palkattu Tampereen Teknologiakeskus Oy:n palvelukseen osallistuakseen 2-vuotiseen projektiin. Lisäksi Tampere tarjoaa 5-6 lyhytaikaista eri alojen asiantuntijaa 2-3 viikon

15 13 asiantuntijatehtäviin. Kaupunki saa näistä palveluista täyden korvauksen. II KAUPUNKIVERKOSTOT Perinteisen ystävyyskaupunkitoiminnan ohella toimiminen kansainvälisissä kaupunkiverkostoissa on muodostunut entistä merkittävämmäksi osaksi kaupunkien kansainvälistä toimintaa. Erityisesti 1990-luvulla erilaisten kansainvälisten, eurooppalaisten ja alueellisten kaupunkijärjestöjen ja - verkostojen rooli on kasvanut. Itämeren alueen avautuminen sekä kahdenkeskiseen että monenkeskiseen kanssakäymiseen 1990-luvun alkupuolella loi mahdollisuudet myös kaupunkien laajamittaiseen kanssakäymiseen Itämeren piirissä. Toisaalta erityisesti Suomen EU-jäsenyys merkitsi uusia yhteistyömuotoja ja osallistumismahdollisuuksia lähinnä EU-maiden piirissä toimiviin verkostoihin. Tampereen kaupungin kansainvälisen toiminnan kehittämisessä tavoitteiksi asetettiin: -lähialueyhteistyön vahvistaminen -Euroopan unionin piirissä tapahtuvan yhteistyön kehittäminen - olemassaolevan kansainvälisen yhteistyön kehittäminen sekä -uusien verkostojen ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. 1.UNION OF THE BALTIC CITIES (UBC) ELI ITÄMEREN KAUPUNKIEN LIITTO Union of Baltic Cities-järjestö perustettiin 1990-luvun alkupuolella ja se on nopeasti kehittynyt yhdeksi merkittävimmistä toimijoista Itämeren alueella. Liitossa on jäseniä tällä hetkellä runsaat 90 kaupunkia kaikista Itämeren alueen maista. Tampereen kaupunki liittyi liiton jäseneksi vuonna Tampereen kaupungin vuonna 1993 perustaman Itämeri-instituutin säätiön kanssa kaupunki ryhtyi aktiivisesti toimimaan liiton viestintäkomissiossa ja tiedottamisen sekä markkinoinnin kehittämisessä. Tällöin muun muassa kehitettiin järjestön sähköpostijärjestelmä ja wwwpalvelut. Tästä toiminnasta vastasi itämeri-instituutin projektipäällikkö Sonja Hilavuo. Tampereen kaupunki osallistui vuosina järjestön aloitteesta syntyneeseen PHARE-projektiin, jonka tarkoituksen oli lisätä EU:ta koskevaa informaatiota järjestön itäisten jäsenkaupunkien keskuudessa. Projektia johti Szczecinin kaupunki Puolasta. Projektiin osallistuivat apulaiskaupunginjohtaja Reijo Hautala, kansainvälisten

16 asioiden päällikkö Pertti Paltila ja EU-sihteeri Satu Vuorinen. 14 UBC:n hallituksen kokousten yhteydessä pidettyihin seminaareihin on suhteellisen säännöllisesti osallistunut kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila. UBC:n työskentely tapahtuu huomattavalta osin komissioissa ja Tampereen kaupungin edustajat on nimetty yhteyshenkilöiksi em. komissioihin seuraavasti: Kuljetus: elinkeinojohtaja Juha Kostiainen, Elinkeinojen edistäminen: elinkeinojohtaja Juha Kostiainen, Urheilu: suunnittelusihteeri Jorma Hartikainen, Matkailu: matkailutoimen johtaja Tiina Mörttinen, Kulttuuri: kulttuuritoimen johtaja Lassi Saressalo, Terveys ja sosiaali: suunnittelupäällikkö Seppo Prunnila, Ympäristö: ympäristöpäällikkö Harri Kallio. Käytännössä Tampereen kaupungin edustajien osallistuminen komissioiden kokouksiin on ollut vähäistä. Sen sijaan erilaisiin komissioiden tekemiin yhteisselvityksiin on annettu tarvittavia tietoja. Kalmarin ja Riian kaupunkien aloitteesta perustettiin vuoden 1998 lopulla UBC-EU-koordinaattoriverkosto, jossa Tampereen yhteyshenkilönä on kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila. 2. EUROCITIES Tampereen kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1995, että Tampere liittyy jäseneksi Eurometropoles-järjestöön. Ennen kuin jäsenyys varsinaisesti käytännössä alkoi, mainittu järjestö päätettiin sulauttaa Eurocities-järjestöön siten, että sen jäsenet tulivat myös Eurocities-järjestön jäseniksi. Tampereen kaupungin osalta ongelmaksi muodostui se, että Eurocities-järjestön jäsenkaupungin vähimmäisasukasluku oli määritelty hengeksi. Syksyllä 1995 käydyissä neuvotteluissa päädyttiin ratkaisuun, jossa Tampereen kaupunkiseutu eli Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi muodostavat yhteenliittymän, joka liittyy jäseneksi Eurocities-järjestöön. Asukasluvuksi saatiin näin runsaat asukasta. Kaupunkiseudun hallinnollisena johtoelimenä on kunnallisjohtajien kokous. Jäsenyys vahvistettiin järjestön hallituksen kokouksessa Edinburgissa. Järjestössä on tällä hetkellä noin 90 jäsenkaupunkia. Näistä osa on Itä- ja Keski-Euroopan kaupunkeja, jotka toistaiseksi ovat vain liitännäisjäseniä. Niillä on kuitenkin oikeudet osallistua kaikkeen järjestön toimintaan, muun muassa komissiotyöskentelyyn täysivaltaisesti. Suomesta järjestössä

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Hämeenlinnan ystävyyskaupungit

Hämeenlinnan ystävyyskaupungit Hämeenlinnan ystävyyskaupungit yy Keskustelutilaisuus ystävyyskaupunkitoiminnasta 21.2.2011 klo 17.00 Wetterin auditorio Hämeenlinnan ystävyyskaupungit Uppsala, Ruotsi Baerum, Norja Frederiksberg, Tanska

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN

SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JA INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN TIELIIKENTEEN YHTEISTYÖPÖYTÄKIRJA SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Vuoden 2008 työohjelma

Vuoden 2008 työohjelma Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Lausuntotyön osasto B "Ulkosuhteet"-jaosto Vuoden 2008 työohjelma Vuonna 2008 "ulkosuhteet"-erityisjaosto kokoontuu yhdeksään otteeseen. Lisäksi järjestetään kaksi erityisjaoston

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2015 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015 Aika: klo 9 10.11 Paikka: Ryhmähuone 3, Virastotalon 5. krs. Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Marko Ojala vs.vapaa-aikajohtaja Ylöjärvi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Pöytäkirja 1. Karjalainen Riitta pj. Mölsä Jukka Koivunen Tuula j. Venesjärvi Seppo j., poissa

ORIMATTILAN KAUPUNKI Pöytäkirja 1. Karjalainen Riitta pj. Mölsä Jukka Koivunen Tuula j. Venesjärvi Seppo j., poissa ORIMATTILAN KAUPUNKI Pöytäkirja 1 Aika 26.5.2016 klo 18.00 20.40 Paikka Osanottajat Kaupunginhallituksen kokoushuone Karjalainen Riitta pj. Mölsä Jukka vpj. Koivunen Tuula j. Venesjärvi Seppo j., poissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

IFLAn strategiset tavoitteet 2011-2015

IFLAn strategiset tavoitteet 2011-2015 IFLA IFLA (International Federation of Library Associations and Institutions) Kirjastoseurojen ja kirjastojen kansainvälinen liitto 1500 jäsentä 150 maassa Perustettu 1927 Edinburgissa toimisto Haagissa,

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö SÄÄNNÖT Suomen lasten ja nuorten säätiö 1 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Suomen lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen i Finland. Säätiön kotipaikkakunta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Suomen Palopäällystöliitto Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Aatteellinen yhdistys Jäseniä yli 2.000 pelastustoimen päällystö, alipäällystö ja asiantuntijatehtävissä olevia turvallisuusalan asiantuntijoita

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas.

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas. ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 15.12.2015 Kokous 8/2015 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Taiteiden tiedekunnan ajankohtaiset asiat 3. Katsaus sijoitusnäkymiin ja sijoitusstrategian

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Regional Digital Agendas for Healthcare. Anna Sachinopoulou & Jarmo Pääkkönen, CHT & Mikko Väisänen, PPL

Regional Digital Agendas for Healthcare. Anna Sachinopoulou & Jarmo Pääkkönen, CHT & Mikko Väisänen, PPL Regional Digital Agendas for Healthcare Anna Sachinopoulou & Jarmo Pääkkönen, CHT & Mikko Väisänen, PPL 1 Ohjelma * Avaus: Oulu Health ja e-health, Maritta Perälä-Heape, (CHT) * Readi for Health: Mitä,

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014 NestorPartners Finland Nestorit ja kansainvälinen toiminta Yritysjohtajien yhteisö NestorPartners ry on kokeneiden yritysjohtajien yhteisö, jonka jäsenet toimivat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehtävissä,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 2.2.2011 Helvi Walli, Ari Vaitiniemi, Henna Lempiäinen NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Toimikunnan toiminta-ajatus,

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot