SELVITYS TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN NYKYTILANTEESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN NYKYTILANTEESTA"

Transkriptio

1 SELVITYS TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN NYKYTILANTEESTA Kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila

2 SISÄLLYS I YSTÄVYYSKAUPUNKITOIMINTA P O H J O I S M A I S E T YSTÄVYYSKAUPUNGIT M U U T YSTÄVYYSKAUPUNGIT...3 B R A S O V, ROMANIA...3 C H E M N I T Z, SAKSA...3 E S S E N, SAKSA...3 K A U N A S, LIETTUA...4 K I O V A, UKRAINA...4 L I N Z, ITÄVALTA...5 L O D Z, PUOLA...5 M I S K O L C, UNKARI...6 NIZHNI NOVGOROD, VENÄJÄ...6 OLOMOUC, TSEKIN TASAVALTA...7 S Y R A C U S E, YHDYSVALLAT...7 T A R T T O, VIRO T A M P E R E E N YSTÄVÄKAUPUNGIT...8 L E O N, NICARAQUA...8 M W A N Z A, TANSANIA...8 I I KAUPUNKIVERKOSTOT UNION OF THE BALTIC CITIES (UBC) EUROCITIES...10 EUROCITIES-JÄRJESTÖN KOMITEAT...11 YMPÄRISTÖKOMITEA...

3 1.11 E A S T W E S T KOMITEA...12 E D U R C - KOMITEA...13 LIIKENNEKOMITEA SOSIAALIKOMITEA KULTTUURIKOMITEA TEKNOLOGIAPOLITIIKAN FOORUMI...17 T E L E C I T I E S - VERKOSTO ICLEI IFHP E D U C A T I N G CITIES EAPN ASSOCIATION OF EUROPEAN CITIES AND REGIONS FOR CULTURE...21 I I I M U U T KAUPUNKISUHTEET...21 I V E U - Y H T E I S T Y Ö J A EDUNVALVONTA...22 V RESURSSIT SELVITYS TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN NYKYTILANTEESTA Seuraava selvitys on laadittu kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen pyynnöstä ja se on ollut kaupunginhallituksen kokouksessa tiedoksi ja toimitettu myös keskusseudun kunnallisjohtajien tiedoksi. Selvitys on tarkistettu ja tarkoitus saattaa vastaavasti tiedoksi sekä kaupunginhallitukselle että keskusseudun kunnallisjohtajille. Selvityksessä on käsitelty Tampereen kaupungin kansainvälistä toimintaa ja EU-hankkeita siltä osin, kuin kaupungin keskusjohto tai kansainvälisten asioiden yksikkö on ollut toiminnassa mukana. Sen sijaan toimintayksiköiden oma

4 2 kansainvälinen toiminta on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle. Myös elokuun lopussa 1999 päättynyttä kansainvälisen toiminnan ja kotimaisten sidosryhmäyhteyksien kehittämisprojektia ei tässä yhteydessä käsitellä, sillä siitä on laadittu erilliset raportit. EU-kokouksia 1999 valmisteleva projektitoimisto ja sen toiminta on myös jätetty selvityksen ulkopuolelle. Tässä selvityksessä käsitellään ensiksi ystävyyskaupunkitoimintaa, seuraavaksi kaupungin osallistumista kaupunkiverkostoihin, muuta kansainvälistä toimintaa sekä lopuksi EU-hankkeisiin liittyviä toimenpiteitä. I YSTÄVYYSKAUPUNKITOIMINTA 1. POHJOISMAISET YSTÄVYYSKAUPUNGIT Tampereen pohjoismaiset ystävyyskaupungit ovat Kopavogur Islannissa (1964), Norrköping Ruotsissa (1940,1956), Odense Tanskassa(1966) sekä Trondheim Norjassa (1964). Lisäksi yhteistyöhön pohjoismaisessa renkaassa on osallistunut Klaksvik Fär-saarilta ja Östersund Ruotsista. Kaupunkien yhteistyö on pääasiassa ollut kaikkien kaupunkien kesken yhteistilaisuuksien järjestämistä, mutta jossain määrin on myös kahdenkeskistä toimintaa. Merkittävin yhteishanke ystävyyskaupunkitoiminnan alalla on pohjoismaisessa ystävyyskaupunkitapaamisessa syyskuuta 1995 perustettu yhteinen pohjoismainen työryhmä ( Gemensam Nordisk Plattform). Sen tehtäväksi tuli tutkia, miten pohjoismaisten kaupunkien välisiä ystävyyskaupunkisuhteita voidaan vahvistaa ja kehittää yhteisellä pohjalla tapahtuvaksi eurooppalaiseksi ja edelleen mahdollisesti kansainväliseksi yhteistyöksi. Yhteisen työryhmä-kannanoton allekirjoittivat Klaksvik, Kopavogur, Norrköping, Odense, Tampere ja Trondheim. Kukin kaupunki nimesi edustajansa yhteiseen työryhmään, joka on koordinoinut työskentelyä. Tampereen kaupungin edustajana työryhmässä on ollut kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila. Lisäksi perustettiin neljä ammattialaryhmää, joihin kaupungit nimesivät edustajansa: - koulutus, vastuuhenkilö Egon Grundström, Norrköping (Tampereen edustajana yleissivistävän koulutuksen johtaja Ulla Liljeström) - kulttuuri, vastuuhenkilönään Lassi Saressalo, Tampere - elinkeinokysymykset, vastuuhenkilönä Henrik Poulsen, Odense (Tampereen edustajana elinkeinoasiamies Kari Löytty)

5 3 - ympäristö, vastuuhenkilönä Per Omre, Trondheim ( Tampereen edustajana ympäristösihteeri Harri Willberg) Varsinainen työskentely on tapahtunut edellä mainituissa ammattialaryhmissä. Plattformin edistymistä tarkasteltiin Trondheimissa 1997 pidetyssä ystävyyskaupunkikokouksessa. Työryhmä sai tehtäväkseen jatkaa työskentelyä ja samalla esittää raportin työn tuloksista vuonna 1999 järjestettävässä ystävyyskaupunkikokouksessa Klaksvikissa. Vastuu työryhmän vetämisestä on ollut vuodesta 1998 lähtien Tampereella ja täällä onkin laadittu raportti työn tuloksista. Raportti käsiteltiin Klaksvikissa järjestetyssä kokouksessa, missä päätettiin myös työskentelyn jatkamisesta. Raportissa on yhteenveto myös ammattialaryhmien toiminnasta. Klaksvikin kokouksessa päätettiin: -että työryhmän raportti merkitään tiedoksi, -että Gemensam Nordisk Plattform jatkaa seuraavaan ystävyyskaupunkikokoukseen eli vuoden 2001 syksyyn, -että työryhmää kehotetaan laatimaan toimikaudelle uusi työsuunnitelma, joka tähtää yleisiin konkreettisiin hankkeisiin myös muilla kuin koulutuksen alalla, -että työsuunnitelmassa otetaan huomioon alkuperäisessä toimeksiannossa edellytetty laajempi verkostoituminen Itämeren alueella, Euroopassa sekä myös laajemmin kansainvälisesti, -että edelleen jatketaan pyrkimyksiä löytää sekä EUrahoitusta että pohjoismaista rahoitusta yhteishankkeille, sekä -että työryhmän edellytetään tekevän viimeistään keväällä 2001 raportin ja ehdotukset, joita käsiteltäisiin ystävyyskaupunkikokouksessa Kopavogurissa syksyllä Pohjoismaisten ystävyyyskaupunkien ystävyyskaupunkivastaaville järjestettiin täydennyskoulutusseminaari Tampereella maaliskuussa Trondheimin aloitteesta aloitettiin syksyllä 2000 kouluissa paikallisagenda 21 projekti, jossa ystävyyskaupunkien koulut toteuttavat kestävän kehityksen toimintoja ja vaihtavat keskenään tietoja. Kaupunkien yhteinen CD valmistuu helmikuussa Tuottajana on Trondheimin kaupunki ja mukana kaikki kuusi kaupunkia omalla musiikillaan. Tampere saa käyttöönäs 500 kappaletta valmista CD:tä.

6 Kuvataiteen kiertonäyttely on valmisteilla vastuuorganisaationa Tampereen Taitteilijaseura ry. Näyttely lähtenee kiertämään vuonna 2001, mikäli rahoitus saadaan järjestymään. Valmistelu aloitettu yhteisen maahanmuuttajaprojektin osalta ( Tampere, Norrköping, Trondheim, Odense) Pohjoismainen ystävyyskaupunkikokous Odensessa Kokouksessa suoritetaan arvio plattformista ja päätetään mahdollisesta jatkamisesta. Johtoryhmällä näyttää olevan näkemys, että yhteistyön jatkaminen tässä muodossa olisi hyödyllistä. Esitys valmistelalan kevään aikana MUUT YSTÄVYYSKAUPUNGIT BRASOV, ROMANIA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1981 lähtien. Varsinainen ystävyyskaupunkisuhde ei ole lähtenyt liikkeelle oikeastaan koko aikana. Romanian yhteiskunnallisen muutoksen jälkeen ei ole tapahtunut muutosta tässä suhteessa. Brasov on merkittävä teollisuus- ja koulutuskaupunki Romaniassa, joten mahdollisuuksia olisi yhteisten intressien löytämiseen. Yhteistyön tiivistyminen on mahdollista muun muassa EUrahoituksen puitteissa Romanian tultua mukaan EU:n jäsenyyden hakijamaihin. CHEMNITZ, SAKSA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1961 lähtien. Ystävyyskaupunkitoiminta ollut suhteellisen vilkasta koko ajan. Saksojen yhdistymisen jälkeen ystävyyskaupunkitoimintaa on jatkettu normaalisti. Chemnitz on ollut viime vuosina hyvin aktiivinen kanssakäymisessä Tampereen kanssa. Vanhat toimintamuodot on säilytetty, kuten nuorisovaihto ja kielikurssille tamperelaisen viranhaltijan kutsuminen. Uutena yhteistyön muotona ovat korostuneet yhteiset EUhankkeet, joista toistaiseksi merkittävin on ollut Tampereen johdolla toteutettu PACTE-hanke keskustan vanhojen teollisuusalueiden vaikutusten selvittämisestä. Tampereen ja Chemnitzin teknilliset korkeakoulut ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa on aloitettu opettaja-, opiskelija- sekä tietojen vaihto. Tampereen Teknologiakeskus Oy:lla on jo kolmen vuoden ajan ollut yhteinen hanke

7 chemnitziläisen osapuolen kanssa. Myös yritysten välistä kanssakäymistä on kehitelty kauppakamarien välityksellä. Yhteistyönäkymät ovat jatkossakin hyvät. Vuonna 2001 tulee kuluneeksi 40 vuotta ystävyyskaupunkitoiminnan alkamisesta. Chemnitz tuo ison kulttuuriyhmän Tampereelle kesällä 2001 Kukkaisviikon avajaisiin ja vastaavasti Tampereelta lähtee lasten ja nuorten kulttuuriryhmä Chemnitziin syyskuussa Kaupunkien palo- ja pelastuslaitosten välillä on ollut yhteydenpitoa. Chemnitzistä vieraili ryhmä Tampereella keväällä 2000 ja Tampereelta on tarkoitus vierailla Chemnitzissä vuonna Myös urheiluvaihtoa on ollut erityisesti uinnin ja nyrkkeilyn osalta. ESSEN, SAKSA 5 Ystävyyskaupunkina vuodesta 1961 lähtien. Myös Essenin kanssa ystävyyskaupunkitoiminta ollut suhteellisen vilkasta koko ajan. Normaalin ystävyyskaupunkitoiminnan ohella merkittävää on ollut myös kaupunginvaltuustojen eräiden poliittisten ryhmien välinen kanssakäyminen. Nuorisoyhteistyö, asiantuntijavaihto sekä valtuuskuntavierailut ovat olleet merkittävin osa kanssakäymisessä. Myös Essenin kanssa on toteutettu eräitä EU-hankkeita, mm. kaksi Leonardo-hanketta kaupunkien henkilövaihdon alalla. Essenin kaupungin tuki oli merkittävää muutama vuosi sitten, kun Tampereella selviteltiin mahdollisuuksia saada Eurooppaneuvoston kokous Tampereelle. Tampereen kaupungilla oli käytettävissään sekä esseniläisiä asiantuntijoita että materiaalia, joka helpotti selvitysten laadintaa. Essenin ja Tampereen kaupunkien johto on tiiviissä yhteistyössä kummankin kaupungin venäläisen ystävyyskaupungin Nizhni Novgorodin kanssa. Tavoitteena on ollut kolmikantayhteistyö, jossa ei vielä ole päästy käytännön toimintaan. Kuitenkin on selvitelty muun muassa yhteisten EUprojektien toteuttamista. Kaiken kaikkiaan yhteistyönäkymät Essenin ja Tampereen välillä näyttävät erittäin lupaavilta. Korkeakoulujen yhteistyö on vasta alkamassa ja se tuo runsaasti uusia mahdollisuuksia myös kaupunkien väliseen kanssakäymiseen. Essenin kanssa ystävyyskaupunkitoiminnasta tulee myös kuluneeksi 40 vuotta vuonna Tampereelta lähtee marraskuussa 2001 matkailun edustajia ja kulttuuriryhmä Esseniin Nordis-tapahtumaan. Essenin ja Nizhni Novgorodin kanssa on kehitelty kolmikantayhteistyötä, mistä tarkemmin Nizhni Novgorodin

8 6 kohdalla. EU:n Kulttuuri 2000 ohjelman puitteissa toteutetaan lastenkulttuurifestivaali syyskuussa 2001 Essenissä. Mukana ovat Tampere ja Odense. Projekti on kaiken kaikkiaan kolmivuotinen, mutta jatkon konkreettinen toteutus edellyttää uuden rahoituksen saamista. KAUNAS, LIETTUA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1997 lähtien. Ystävyyskaupunkisopimuksessa on määritelty kaupunkien välinen yhteistyö laaja-alaisesti. Lisäksi on elokuussa 1998 allekirjoitettu yhteistyöpöytäkirja vuosille Yhteistyö on alkanut vilkkaana ja monipuolisena. Kaupunkien välillä on ollut nuoriso- ja kulttuurivaihtoa, asiantuntijavierailuja ja valtuuskuntien vierailuja. Tampereen kaupunginvaltuusto teki kokous- ja koulutusmatkan toukokuussa 1997 Kaunasiin. Kaupungit ovat toteuttaneet kaksi yhteistä EU-projektia, joista toinen käsittelee Local Agenda 21:tä ja toinen naisyrittäjyyttä. Itämeri-instituutti yhdessä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja tamperelaisten yritysten kanssa on aloittanut kemian teollisuuden ympäristöprojektin Kaunasissa ympäristöministeriön rahoituksella. Sekä Tampere että Kaunas ovat jäseninä Union of Baltic Cities-järjestössä. Kaupungeilla on kaksi yhteistä ystävyyskaupunkia Odense Tanskassa ja Tartto Virossa. Yhteistyönäkymät näyttävät erittäin lupaavilta ja kiinnostus yhteyksien kehittämiseen kaupunkien ja eri yhteisöjen välillä on suuri. KIOVA, UKRAINA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1954 lähtien. Aikaisempina vuosikymmeninä 1990-luvun alkuun asti kanssakäyminen on ollut erittäin vilkasta ja monipuolista. Tavanomaisten kulttuurinuoriso-, urheilu- ja valtuuskuntavaihtojen lisäksi on toteutettu mittavia Tampereen päiviä Kiovassa ja Kiovan päiviä Tampereella. Taloudellista kanssakäymistä on pyritty edistämään vuosikymmenien aikana monin eri tavoin. Viimeksi 1980-luvun lopulla perustettiin Tampere-Kiovan kauppahuone Oy, joka kuitenkin joitakin vuosia toimittuaan haettiin konkurssiin vuonna Yhtiössä oli osakkaana Tampereen ja Kiovan kaupunkien lisäksi useita tamperelaisia suurehkoja yrityksiä. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Tampereen kaupunki yhdessä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ja Suomi-Neuvostoliitto-seuran Tampereen piirijärjestön ja eräiden muiden yhteisöjen kanssa toteutti avustusprojektin, jonka puitteissa tutkittiin 10 vaikeita verisairauksia

9 7 potevaa lapsipotilasta sekä hankittiin pääasiallisesti kansalaiskeräysvaroin arvokas veriprosessorilaitteisto Kiovan lasten keskussairaala 14:n hematologisen osaston käyttöön. Kaupunkien välinen kanssakäyminen on hiljentynyt viime vuosina. Siihen on ollut moniakin syitä. Ensiksikin Kiovasta tuli itsenäisen Ukrainan tasavallan pääkaupunki, mikä on edellyttänyt pääkaupunkisuhteiden perustamista. Muun muassa Kiovan ja Helsingin kaupunkien kesken on solmittu pääkaupunkien välinen yhteistyösopimus. Kuitenkin edelleen on ymmärretty siten, että Kiova haluaa jatkaa ystävyyskaupunkisuhdetta Tampereen, kuten muidenkin ystävyyskaupunkiensa kanssa. Tampereella ja Kiovalla on kummallakin Odense Tanskasta ystävyyskaupunkina. Eräänä syynä suhteiden vähäisyyteen on ollut myös se, että Kiovan kaupunki on suuntautunut suhteiden rakentamisessa Keski-ja Etelä- Eurooppaan sekä USA:han ja Kanadaan. Apulaiskaupunginjohtaja Reijo Hautala ja kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila vierailivat vuoden 1999 toukokuun lopussa Kiovassa osallistuen Kiovan vuosipäivän viettoon. Samassa yhteydessä esitettiin kiovalaisten taholta halukkuus suhteiden edelleen kehittämiseen. Ukrainan ja Kiovan kaupungin taloudelliset mahdollisuudet ovat tällä hetkellä rajoitetut, mutta yhteiskunnallinen kehitys parantunee hitaasti. Eräänä mahdollisuutena käynnistää uudelleen käytännön yhteistyötä lienee konkreettisen Tacis city twinning hankkeen käynnistäminen kaupunkien välille. LINZ, ITÄVALTA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1961 lähtien. Ystävyyskaupunkitoiminta ollut erittäin vähäistä, tuskin ollenkaan vuoteen 1995 saakka, jolloin sekä Itävalta että Suomi liittyivät Euroopan unionin jäseniksi. Vuodesta 1995 lähtien yhteistyö on ollut suhteellisen aktiivista. Molemmista kaupungeista on ollut valtuuskuntavierailuja, nuorisoryhmiä, koululaisvaihtoa sekä näyttelyvaihtoa. Korkeakoulujen sekä muiden yhteisöjen yhteistyö on vasta alkamassa. Linzissä toimiva Ars Electronica-tapahtuma ja tulevaisuuden museo uuden median ratkaisuineen on erinomainen yhteistyökohde tamperelaisille uuden median organisaatioille. Yhteistyönäkymät vaikuttavat suhteellisen hyviltä, joskaan esimerkiksi yhteisiä EU-hankkeita ei toistaiseksi ole toteutettu. LODZ, PUOLA Ystävyyskaupunkina vuodesta Kaupunkien välinen yhteistyö on ollut kaikkina vuosikymmeninä vilkasta ja monipuolista. Poliittisten muutosten myötä yhteydet kaupunkien välillä katkesivat 1980-luvun lopulla, mutta ne saatiin jälleen toimimaan jollain tavoin tämän vuosikymmenen

10 alussa. Vasta viimeisten parin vuoden aikana yhteistyö on uudelleen virinnyt ja yhteistyönäkymät ovat lupaavat. Valtuuskuntien vierailujen yhteydessä on tutustuttu kaupunkien ja eri laitosten tarjoamiin mahdollisuuksiin ja todettu ne kiinnostaviksi. Molemmat kaupungit ovat aktiivisesti Eurocities-järjestön toiminnassa, mikä tuonee yhteistyömahdollisuuksia järjestön piirissä sekä erillisissä EU-hankkeissa. Elinkeinoasiamies Kari Löytty osallistui syksyllä 2000 Lodzissa EU-seminaariin asiantuntijana. Tampereella järjestettiin Puola-päivät marraskuussa 2000, missä yhteydessä vieraili Lodzin kaupungin delegaatio Tampereella. Lozdin valokuvanäyttely oli esillä Vanhalla kirjastotalolla ja vastaavasti Lodzissa oli marrasjoulukuussa esillä Tove Janssonin taidenäyttely. MISKOLC, UNKARI 8 Ystävyyskaupunkina vuodesta Ystävyyskaupunkitoiminta on ollut laajaa ja monipuolista kaikkina vuosikymmeninä. Erityisenä piirteenä on ollut ystävyysseurojen ja sitä kautta tavallisten kuntalaisten laaja ystävyystoiminta sekä vierailut toistensa luona. Viime vuosina valtuuskuntavierailujen yhteydessä on neuvoteltu kaupunkien, kauppakamarien ja yliopistojen välisen yhteistyön tiivistämisestä ja laajentamisesta. Myös yhteisistä EUhankkeista on käyty alustavia keskusteluja. Yhteistyönäkymät näyttävät suhteellisen hyviltä edellyttäen, että korkeakoulut, eri oppilaitokset ja muut yhteisöt tiivistävät kanssakäymistään. Tampereen kaupunginhallitus vieraili toukokuussa 2000 Miskolcissa ja tapasi vierailun yhteydessä Miskolcin kaupungin johtoa. Suomne ja Unkarin ystävyyskaupunkikokous oli toukokuussa Kouvolassa ja Tampereen ja Miskolcin yhteistyö oli siellä esillä näyttävästi. Kaupunkien välillä on selvitelty EU-hankkeiden käynnistämistä, toistaiseksi ei ole konkreettisia tuloksia. NIZHNI NOVGOROD, VENÄJÄ Ystävyyskaupunkina vuodesta 1995 lähtien. Yhteistyö lähtenyt liikkeelle erittäin aktiivisesti ja monipuolisesti. Esillä on ollut erityisesti elinkeinojen edistäminen, jonka puitteissa suoritettu useita hankkeita. Silloisen maaherra Boris Nemtsovin ja kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen välisen sopimuksen mukaisesti toteutettiin Nizhni Novgorodin talouden päivät Tampereella syyskuussa 1997 ja vastaavasti Tampereen

11 9 talouden ja kulttuurin päivät Nizhni Novgorodissa toukokuussa Molemmat tapahtumat onnistuivat erittäin hyvin, viimeksimainittuun tapahtumaan oli järjestetty noin 120 hengen charter-lento. Tampereen kaupungin elinkeinokeskus on ollut rahoittamassa Jykes Oy:n toimipistettä Nizhni Novgorodissa. Toimipisteen tarkoituksena on auttaa tamperelaisia ja pirkanmaalaisia yrityksiä solmimaan yhteyksiä paikallisiin yrityksiin ja päinvastoin. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun terveydenhuollon oppilaitoksen ja Tampereen kaupungin terveyskeskuksen yhteistyöllä ja kaupungin kansainvälisen yksikön tuella on toteutettu kaksi kertaa Nizhni Novgorodissa diabetekseen ja tarttuviin tauteihin keskittyvät koulutustilaisuudet, jotka ovat olleet merkittäviä koko Venäjääkin ajatellen. Kaupunkien välillä on keskusteltu myös yhteistyöstä EU-hankkeissa. Muun muassa syksyllä 1999 alkoi Bolognan kaupungin johtama Tacis city twinning hanke, jossa kehitetään palvelutietojärjestelmää Nizhni Novgorodiin. Tampereen kaupunki on mukana hankkeessa. Yhteistyönäkymät ovat hyvät ja lupaavat. Tämän hetkinen Venäjän talouden alamäki jossain määrin vaikeuttaa yhteistyön kehittämistä. Keskustelut Nizhni Novgorodin uuden johdon kanssa ovat vasta alkupisteessä, joten tarkkaa kuvaa heidän toiveistaan ei tällä hetkellä ole. Syyskuussa pidetyn Suomen ja Venäjän ystävyyskaupunkitapahtuman yhteydessä vieraili Tampereella Nizhni Novgorodin valtuuskunta. Tämän vierailun yhteydessä keskusteltiin lähiajan yhteistyösuunnitelmista. Tampereen, Bolognan ja Nizhni Novgorodin Tacis city twinning projekti Local Democratic Network on päättymässä. Projektin tuloksena julkistettiin Venäjän 1. Paikallinen julkinen ja ilmainen nettipiste kaupungin asukkaille Nizhni Novgorodissa. Kirjastonjohtaja Tuula Martikainen osallistui avajaisiin. Tilaisuudessa allekirjoitettiin lausuma, jonka perusteella pyritään hanketta viemään myös eteenpäin kolmen kaupungin yhteistyöllä. Nizhni Novgorodin, Essenin ja Tampereen vesihuollon ja jätehuollon yhteisprojektia on kehitetty edteenpäin. Vuonna 1996 kolmen kaupungin kaupunginjohtajat allekirjoittivat lausuman, jossa todettiin pyrkimyksenä olevan konreettisten yhteisten hankkeiden edistäminen EU-rahoitusta hyödyntäen. Vuonna 2000 valmisteltiin käytännön hanketta, joka kesäkuussa Tampereella kolmen kaupungin kaupunginjohtajan ja asiantuntijoiden keskinäisessä neuvottelussa sovittiin keskitettävän vesi- ja jätehuoltoon. Seuraava neuvottelu asiasta oli syyskuussa Nizhni Novgorodissa ja nyt Tampereella järjestettävässä asiantuntijaneuvottelussa on tarkoitus saada valmiiksi suunnitelma hankkeeksi, jolle pyritään löytämään EU- ja muuta rahoitusta. Urheilun alalla on monipuolista urheilijoiden vaihtoa suunnitteilla kaupunkien välille.

12 10 OLOMOUC, TSEKIN TASAVALTA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1986 lähtien. Yhteistyö on koko ystävyyskaupunkisuhteen ajan ollut melko vähäistä. Niin on tälläkin hetkellä. Olomoucin yliopisto on yhdessä Tampereen yliopiston kanssa selvitellyt Olomoucin kaupungin johdon EUkoulutusta, jossa Tampereen kaupunki antaisi asiantuntijaapua. Hankkeen etenemisestä ei ole tarkkaa tietoa. Näillä näkymin näyttää yhteistyön tulevaisuus vähäiseltä. Kaupunkien kontaktien lisäksi ei myöskään muiden yhteisöjen välille ole syntynyt erityisempää kanssakäymistä. SYRACUSE, YHDYSVALLAT Ystävyyskaupunkina vuodesta 1981 lähtien. Yhteistoiminta on koko ajan ollut suhteellisen vähäistä. Ehkä osasyynä on ollut se, että ystävyyskaupunkitoiminnan organisointi on ollut käytännössä Sister cities-yhdistyksen vapaaehtoistyön varassa ilman merkittäviä taloudellisia resursseja. Käytännön yhteistyösuhde, joka on koko ajan jatkunut, on nyrkkeilyseurojen vuorovuosin toteutettu nyrkkeilyottelu kummassakin kaupungissa. Jonkin verran kontakteja on ollut lisäksi yliopistoilla ja kauppakamareilla, mutta näistäkään yhteyksistä ei ole syntynyt mitään pysyvämpää. Tulevaisuuden näkymät yhteistyölle eivät ole kovinkaan lupaavat, kun yhteistä kiinnostusta ei näytä olevan. Tampereen Voimailuseuran nyrkkeilyjoukkueen vierailun yhteydessä loppuvuodesta 2000 kulttuuri- ja vapaaikalautakunnan puheenjohtaja Riitta Ollila neuvotteli yhteistyöstä Syracusen johdon kanssa. Mahdollisesti Tampereella 2002 järjestettävien Amerikan päivien yhteydessä olisi ohjelmaa Syracusesta ja kaupungin virallinen valtuuskunta osallistuisi tapahtumaan. TARTTO, VIRO Ystävyyskaupunkina vuodesta 1992 lähtien. Yhteistyö on alkanut käytännössä jo vuonna 1990, jolloin Tampereen kaupungin virallinen valtuuskunta vieraili Tartossa. Alusta lähtien ystävyyskaupunkisuhde on ollut aktiivinen ja monipuolinen kattaen sekä kaupunkien organisaatioiden, eri yhteisöjen sekä yksittäisten kuntalaisten tasolla tapahtuvan yhteistyön ja kanssakäymisen. Joulukuussa 1992 allekirjoitettiin virallinen ystävyyskaupunkisopimus ja sen jälkeen on vuosittain allekirjoitettu laaja-alaiset yhteistyöpöytäkirjat yhteistyön painopisteistä. Toukokuussa 1999 allekirjoitettiin yhteistyöpöytäkirja vuosille

13 11 Alkuvaiheessa kaupunkien välisessä yhteistyössä painottui sekä materiaalinen avustustoiminta että eri alojen asiantuntija-apu. Ehkä merkittävin ja ainakin näkyvin muoto tästä oli liikennelaitoksen bussien toimittaminen Tarttoon julkisen liikenteen hoitamiseksi. Hyvin nopeasti tästä on kuitenkin päästy kohti kahden tasaveroisen yhteistyökumppanin kanssakäymistä. Merkittävä yksittäinen yhteistyöhanke on Tampere-maja, jonka Tampereen kaupunki on vuokrannut tamperelaisten yhteisöjen ja kuntalaisten käyttöön kulttuuri-, tiedotus- ja vierastaloksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Talon ennakkovuokrana on suoritettu mittava kunnostus- ja entisöintityö, johon myös Tarton kaupunki on merkittävästi osallistunut. Taloa hallitsee tällä hetkellä Tampereen ja Tarton kaupunkien yhdessä perustama Tampere-maja säätiö, mutta talon tarkoitus säilyy edelleen samana. Erityisesti yhteistyö kulttuurin alueella on jatkuvasti hyvin laajaa, mutta myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla kanssakäyminen on lähes jokapäiväistä. Uusina yhteistyön muotoina on toteutettu yhteisiä EU-hankkeita, muun muassa Tarton paikkatietojärjestelmän kehittämis-hanke. Molemmat kaupungit ovat myös Itämeren kaupunkien liiton jäseniä. Kaupunkien yhteistyö on monipuolisinta ja vilkkainta verrattuna muihin ystävyyskaupunkisuhteisiin. Yhteistyönäkymät näyttävät myös hyviltä. Yhteistyön luonne on arkipäiväistynyt ja samalla tasapainottunut. Painopiste varmasti osittain tulee olemaan eri yhteisöjen välisen kanssakäymisen laajentumisena ja syventymisenä sekä toisaalta Viron EU:n jäsenyyden valmisteluun liittyvänä toimintana. Uusi yhteistyöpöytäkirja vuosille allekirjoitetaan kaupunkien välillä Tarton kaupungin valtuuskunnan vierailun yhteydessä. Pöytäkirjassa on esillä erityisesti tieto-taidon vaihto, EU:n jäsenyyden valmisteluun liittyvän perehdyttäminen sekä korkeakoulujen yhteistyön edistäminen jo monipuoliseksi kehittyneen muun toiminnan ohella. Suomen ja Viron ystävyyskaupunkikokous pidetään Tartossa syyskuussa 2001, jolloin myös kaupunkien yhteistyö on laajasti esillä. 3. TAMPEREEN YSTÄVÄKAUPUNGIT Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 1988 perustaa kummikaupunkisuhteen tansanialaisen Mwanzan ja nicaragualaisen Leonin kanssa. Toimintaa on myöhemmin ryhdytty valtakunnallisesti kutsumaan ystäväkuntatoiminnaksi. Yhteistyö ystäväkaupunkien kanssa on pääasiassa tapahtunut erilaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

14 12 LEON, NICARAQUA Tampereella toimi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa aktiivisesti Leonin ystävät-niminen järjestö, joka käytännössä piti yhteyttä Leoniin ja toteutti myös jonkin verran materiaalista avustustoimintaa Leoniin. Toiminta on sittemmin pysähtynyt kokonaan. Käytännössä tällä hetkellä ei liene kanssakäymistä tamperelaisten yhteisöjen ja Leonin välillä. Myös tulevaisuus näyttää heikolta. MWANZA, TANSANIA Mwanzaan on toteutettu tamperelaisten järjestöjen ja yksityisten kuntalaisten aktiivisella toiminnalla 1990-luvun alkupuolella merkittävä suojametsäalueiden istutuskampanja, joka onnistui esimerkilliset. Tampereen kaupunki on osallistunut hankkeeseen luovuttamalla varojen keräykseen joulukuusia sekä niiden myyntipaikkoja. Hanke on saanut osakseen myös kansainvälistä huomiota. Tampere ja Mwanza ovat aloittaneet yhteisen kestävän kehityksen hankkeen yhtenä kymmenestä kehittyneen maan ja kehitysmaan kaupunkiparista. Alustavat yhteistyösopimukset on allekirjoitettu ja parhaillaan laaditaan tarkempia suunnitelmia yhteistyöstä. Tampereen kaupungin osuus on antaa asiantuntemusta ympäristökysymyksissä. Mainittu hanke tulee saamaan osakseen myönteistä maailmanlaajuista huomiota ja yhteistyön näkymiä kaupunkien välillä voidaan pitää erittäin hyvinä myös tulevaisuudessa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole kehittää yhteistyösuhdetta perinteiseksi ystävyyskaupunkisuhteeksi. Edellämainittu Charters-sopimus, joka allekirjoitettiin toukokuussa 2000, sai laajasti myönteistä julkisuutta kesällä Expo 2000 yhteydessä Hannoverissa. Tampere valmistelee parhaillaan hakemusta Pohjoisen ja Etelän yhteistyön pilottikaupungiksi. Hakemukset jätetään kuntaliittoon helmikuun loppuun mennessä. Tarkoituksena on yhdessä Mwanzan kanssa valmistella pilottihanke, joka olisi 3-vuotinen yhteistyöhanke. Alustavasti on kaavailtu, että ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto rahoittaisi hanketta mk/v ja lisäksi olisi 20 % omarahoitusosuus, mistä pääosa voisi olla ns. in kind- rahoitusta. Tampere on mukana myös kehitysyhteistyöprojektissa Namibian paikallishallinnon kehittämiseksi yhdessä Tampereen yliopiston hallintotieteen laitoksen ja Lempäälän kunnan kanssa. Tampereen osuutena on tarjota ns. kunnaninsinööri hankkeeseen. Veislaitoksen verkosto-insinööri Markku Leinonen on palkattu Tampereen Teknologiakeskus Oy:n palvelukseen osallistuakseen 2-vuotiseen projektiin. Lisäksi Tampere tarjoaa 5-6 lyhytaikaista eri alojen asiantuntijaa 2-3 viikon

15 13 asiantuntijatehtäviin. Kaupunki saa näistä palveluista täyden korvauksen. II KAUPUNKIVERKOSTOT Perinteisen ystävyyskaupunkitoiminnan ohella toimiminen kansainvälisissä kaupunkiverkostoissa on muodostunut entistä merkittävämmäksi osaksi kaupunkien kansainvälistä toimintaa. Erityisesti 1990-luvulla erilaisten kansainvälisten, eurooppalaisten ja alueellisten kaupunkijärjestöjen ja - verkostojen rooli on kasvanut. Itämeren alueen avautuminen sekä kahdenkeskiseen että monenkeskiseen kanssakäymiseen 1990-luvun alkupuolella loi mahdollisuudet myös kaupunkien laajamittaiseen kanssakäymiseen Itämeren piirissä. Toisaalta erityisesti Suomen EU-jäsenyys merkitsi uusia yhteistyömuotoja ja osallistumismahdollisuuksia lähinnä EU-maiden piirissä toimiviin verkostoihin. Tampereen kaupungin kansainvälisen toiminnan kehittämisessä tavoitteiksi asetettiin: -lähialueyhteistyön vahvistaminen -Euroopan unionin piirissä tapahtuvan yhteistyön kehittäminen - olemassaolevan kansainvälisen yhteistyön kehittäminen sekä -uusien verkostojen ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. 1.UNION OF THE BALTIC CITIES (UBC) ELI ITÄMEREN KAUPUNKIEN LIITTO Union of Baltic Cities-järjestö perustettiin 1990-luvun alkupuolella ja se on nopeasti kehittynyt yhdeksi merkittävimmistä toimijoista Itämeren alueella. Liitossa on jäseniä tällä hetkellä runsaat 90 kaupunkia kaikista Itämeren alueen maista. Tampereen kaupunki liittyi liiton jäseneksi vuonna Tampereen kaupungin vuonna 1993 perustaman Itämeri-instituutin säätiön kanssa kaupunki ryhtyi aktiivisesti toimimaan liiton viestintäkomissiossa ja tiedottamisen sekä markkinoinnin kehittämisessä. Tällöin muun muassa kehitettiin järjestön sähköpostijärjestelmä ja wwwpalvelut. Tästä toiminnasta vastasi itämeri-instituutin projektipäällikkö Sonja Hilavuo. Tampereen kaupunki osallistui vuosina järjestön aloitteesta syntyneeseen PHARE-projektiin, jonka tarkoituksen oli lisätä EU:ta koskevaa informaatiota järjestön itäisten jäsenkaupunkien keskuudessa. Projektia johti Szczecinin kaupunki Puolasta. Projektiin osallistuivat apulaiskaupunginjohtaja Reijo Hautala, kansainvälisten

16 asioiden päällikkö Pertti Paltila ja EU-sihteeri Satu Vuorinen. 14 UBC:n hallituksen kokousten yhteydessä pidettyihin seminaareihin on suhteellisen säännöllisesti osallistunut kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila. UBC:n työskentely tapahtuu huomattavalta osin komissioissa ja Tampereen kaupungin edustajat on nimetty yhteyshenkilöiksi em. komissioihin seuraavasti: Kuljetus: elinkeinojohtaja Juha Kostiainen, Elinkeinojen edistäminen: elinkeinojohtaja Juha Kostiainen, Urheilu: suunnittelusihteeri Jorma Hartikainen, Matkailu: matkailutoimen johtaja Tiina Mörttinen, Kulttuuri: kulttuuritoimen johtaja Lassi Saressalo, Terveys ja sosiaali: suunnittelupäällikkö Seppo Prunnila, Ympäristö: ympäristöpäällikkö Harri Kallio. Käytännössä Tampereen kaupungin edustajien osallistuminen komissioiden kokouksiin on ollut vähäistä. Sen sijaan erilaisiin komissioiden tekemiin yhteisselvityksiin on annettu tarvittavia tietoja. Kalmarin ja Riian kaupunkien aloitteesta perustettiin vuoden 1998 lopulla UBC-EU-koordinaattoriverkosto, jossa Tampereen yhteyshenkilönä on kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila. 2. EUROCITIES Tampereen kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1995, että Tampere liittyy jäseneksi Eurometropoles-järjestöön. Ennen kuin jäsenyys varsinaisesti käytännössä alkoi, mainittu järjestö päätettiin sulauttaa Eurocities-järjestöön siten, että sen jäsenet tulivat myös Eurocities-järjestön jäseniksi. Tampereen kaupungin osalta ongelmaksi muodostui se, että Eurocities-järjestön jäsenkaupungin vähimmäisasukasluku oli määritelty hengeksi. Syksyllä 1995 käydyissä neuvotteluissa päädyttiin ratkaisuun, jossa Tampereen kaupunkiseutu eli Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi muodostavat yhteenliittymän, joka liittyy jäseneksi Eurocities-järjestöön. Asukasluvuksi saatiin näin runsaat asukasta. Kaupunkiseudun hallinnollisena johtoelimenä on kunnallisjohtajien kokous. Jäsenyys vahvistettiin järjestön hallituksen kokouksessa Edinburgissa. Järjestössä on tällä hetkellä noin 90 jäsenkaupunkia. Näistä osa on Itä- ja Keski-Euroopan kaupunkeja, jotka toistaiseksi ovat vain liitännäisjäseniä. Niillä on kuitenkin oikeudet osallistua kaikkeen järjestön toimintaan, muun muassa komissiotyöskentelyyn täysivaltaisesti. Suomesta järjestössä

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Pöytäkirja 1. Karjalainen Riitta pj. Mölsä Jukka Koivunen Tuula j. Venesjärvi Seppo j., poissa

ORIMATTILAN KAUPUNKI Pöytäkirja 1. Karjalainen Riitta pj. Mölsä Jukka Koivunen Tuula j. Venesjärvi Seppo j., poissa ORIMATTILAN KAUPUNKI Pöytäkirja 1 Aika 26.5.2016 klo 18.00 20.40 Paikka Osanottajat Kaupunginhallituksen kokoushuone Karjalainen Riitta pj. Mölsä Jukka vpj. Koivunen Tuula j. Venesjärvi Seppo j., poissa

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Liite Muistioon yhteistyöstä Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja Helsingin kaupungin (Suomen tasavalta) välillä. Järj.

Liite Muistioon yhteistyöstä Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja Helsingin kaupungin (Suomen tasavalta) välillä. Järj. Liite Muistioon yhteistyöstä Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja kaupungin (Suomen tasavalta) välillä SUUNNITELMA Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja kaupungin välisestä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

6146/12 HKE/phk DG K

6146/12 HKE/phk DG K EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. helmikuuta 2012 (OR. en) 6146/12 Toimielinten välinen asia: 2012/0012 (NLE) ACP 20 COAFR 26 PESC 116 OC 44 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS AKT EY-kumppanuussopimuksen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Vuoden 2008 työohjelma

Vuoden 2008 työohjelma Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Lausuntotyön osasto B "Ulkosuhteet"-jaosto Vuoden 2008 työohjelma Vuonna 2008 "ulkosuhteet"-erityisjaosto kokoontuu yhdeksään otteeseen. Lisäksi järjestetään kaksi erityisjaoston

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas.

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas. ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 15.12.2015 Kokous 8/2015 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Taiteiden tiedekunnan ajankohtaiset asiat 3. Katsaus sijoitusnäkymiin ja sijoitusstrategian

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 4.8.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 229/1 II (Tiedonannot) EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unionin parlamenttien unionin

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1

EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1 EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1 JOHDANTO Brysselissä 8. marraskuuta 2006 kokoontuneet Euroopan parlamentin, Andien parlamentin, Keski-Amerikan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS2017-00027 VNEUS Siivola Heli(VNK) 18.01.2017 Viite Asia Epävirallinen eurooppaministerikokous 23.-24.1.2017 EU-puheenjohtajamaa Malta järjestää epävirallisen eurooppaministerikokouksen

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Suomen Arviointiyhdistys (SAYFES) esittäytyy. Johanna Nurmi

Suomen Arviointiyhdistys (SAYFES) esittäytyy. Johanna Nurmi Suomen Arviointiyhdistys (SAYFES) esittäytyy Johanna Nurmi 1. Visio SAYFES on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu arviointiosaamisen edistäjä 2. Missio ja päämäärä Missio SAYFES edistää vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2013 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2-2013 Kokousaika klo 14.00 15.15 Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU Ari Reunanen Toinen vaihe Helmikuu Touko- elokuu Syyskuu Selvitysvaihe 2 Vaihe 1 + 2 VAIHE 3 TYÖRYHMIEN SELVITYSVAIHE 1 VALMIS Uuden kunnan tavoitteet

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Sastamalan kaupungintalo hallituksen kokoushuone

Sastamalan kaupungintalo hallituksen kokoushuone PÖYTÄKIRJA 6/2015 1 Elämänhallintatyöryhmä Aika 17.09.2015 klo 09:00 Paikka Sastamalan kaupungintalo hallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tämän aukeaman kuvat Elinvoiman eväät -teemaseminaarista Infra ja elinvoima 10.4.2013 Kansikuva: Pixhill.com Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014

Lisätiedot

Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 )

Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 ) TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2005 vp Torstai 3.2.2005 kello 12.00-13.45 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 ) Klaus Hellberg /sd Reijo Kallio /sd Esko Kiviranta

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot