SELVITYS TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN NYKYTILANTEESTA

Transkriptio

1 SELVITYS TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN NYKYTILANTEESTA Kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila

2 SISÄLLYS I YSTÄVYYSKAUPUNKITOIMINTA P O H J O I S M A I S E T YSTÄVYYSKAUPUNGIT M U U T YSTÄVYYSKAUPUNGIT...3 B R A S O V, ROMANIA...3 C H E M N I T Z, SAKSA...3 E S S E N, SAKSA...3 K A U N A S, LIETTUA...4 K I O V A, UKRAINA...4 L I N Z, ITÄVALTA...5 L O D Z, PUOLA...5 M I S K O L C, UNKARI...6 NIZHNI NOVGOROD, VENÄJÄ...6 OLOMOUC, TSEKIN TASAVALTA...7 S Y R A C U S E, YHDYSVALLAT...7 T A R T T O, VIRO T A M P E R E E N YSTÄVÄKAUPUNGIT...8 L E O N, NICARAQUA...8 M W A N Z A, TANSANIA...8 I I KAUPUNKIVERKOSTOT UNION OF THE BALTIC CITIES (UBC) EUROCITIES...10 EUROCITIES-JÄRJESTÖN KOMITEAT...11 YMPÄRISTÖKOMITEA...

3 1.11 E A S T W E S T KOMITEA...12 E D U R C - KOMITEA...13 LIIKENNEKOMITEA SOSIAALIKOMITEA KULTTUURIKOMITEA TEKNOLOGIAPOLITIIKAN FOORUMI...17 T E L E C I T I E S - VERKOSTO ICLEI IFHP E D U C A T I N G CITIES EAPN ASSOCIATION OF EUROPEAN CITIES AND REGIONS FOR CULTURE...21 I I I M U U T KAUPUNKISUHTEET...21 I V E U - Y H T E I S T Y Ö J A EDUNVALVONTA...22 V RESURSSIT SELVITYS TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN NYKYTILANTEESTA Seuraava selvitys on laadittu kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen pyynnöstä ja se on ollut kaupunginhallituksen kokouksessa tiedoksi ja toimitettu myös keskusseudun kunnallisjohtajien tiedoksi. Selvitys on tarkistettu ja tarkoitus saattaa vastaavasti tiedoksi sekä kaupunginhallitukselle että keskusseudun kunnallisjohtajille. Selvityksessä on käsitelty Tampereen kaupungin kansainvälistä toimintaa ja EU-hankkeita siltä osin, kuin kaupungin keskusjohto tai kansainvälisten asioiden yksikkö on ollut toiminnassa mukana. Sen sijaan toimintayksiköiden oma

4 2 kansainvälinen toiminta on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle. Myös elokuun lopussa 1999 päättynyttä kansainvälisen toiminnan ja kotimaisten sidosryhmäyhteyksien kehittämisprojektia ei tässä yhteydessä käsitellä, sillä siitä on laadittu erilliset raportit. EU-kokouksia 1999 valmisteleva projektitoimisto ja sen toiminta on myös jätetty selvityksen ulkopuolelle. Tässä selvityksessä käsitellään ensiksi ystävyyskaupunkitoimintaa, seuraavaksi kaupungin osallistumista kaupunkiverkostoihin, muuta kansainvälistä toimintaa sekä lopuksi EU-hankkeisiin liittyviä toimenpiteitä. I YSTÄVYYSKAUPUNKITOIMINTA 1. POHJOISMAISET YSTÄVYYSKAUPUNGIT Tampereen pohjoismaiset ystävyyskaupungit ovat Kopavogur Islannissa (1964), Norrköping Ruotsissa (1940,1956), Odense Tanskassa(1966) sekä Trondheim Norjassa (1964). Lisäksi yhteistyöhön pohjoismaisessa renkaassa on osallistunut Klaksvik Fär-saarilta ja Östersund Ruotsista. Kaupunkien yhteistyö on pääasiassa ollut kaikkien kaupunkien kesken yhteistilaisuuksien järjestämistä, mutta jossain määrin on myös kahdenkeskistä toimintaa. Merkittävin yhteishanke ystävyyskaupunkitoiminnan alalla on pohjoismaisessa ystävyyskaupunkitapaamisessa syyskuuta 1995 perustettu yhteinen pohjoismainen työryhmä ( Gemensam Nordisk Plattform). Sen tehtäväksi tuli tutkia, miten pohjoismaisten kaupunkien välisiä ystävyyskaupunkisuhteita voidaan vahvistaa ja kehittää yhteisellä pohjalla tapahtuvaksi eurooppalaiseksi ja edelleen mahdollisesti kansainväliseksi yhteistyöksi. Yhteisen työryhmä-kannanoton allekirjoittivat Klaksvik, Kopavogur, Norrköping, Odense, Tampere ja Trondheim. Kukin kaupunki nimesi edustajansa yhteiseen työryhmään, joka on koordinoinut työskentelyä. Tampereen kaupungin edustajana työryhmässä on ollut kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila. Lisäksi perustettiin neljä ammattialaryhmää, joihin kaupungit nimesivät edustajansa: - koulutus, vastuuhenkilö Egon Grundström, Norrköping (Tampereen edustajana yleissivistävän koulutuksen johtaja Ulla Liljeström) - kulttuuri, vastuuhenkilönään Lassi Saressalo, Tampere - elinkeinokysymykset, vastuuhenkilönä Henrik Poulsen, Odense (Tampereen edustajana elinkeinoasiamies Kari Löytty)

5 3 - ympäristö, vastuuhenkilönä Per Omre, Trondheim ( Tampereen edustajana ympäristösihteeri Harri Willberg) Varsinainen työskentely on tapahtunut edellä mainituissa ammattialaryhmissä. Plattformin edistymistä tarkasteltiin Trondheimissa 1997 pidetyssä ystävyyskaupunkikokouksessa. Työryhmä sai tehtäväkseen jatkaa työskentelyä ja samalla esittää raportin työn tuloksista vuonna 1999 järjestettävässä ystävyyskaupunkikokouksessa Klaksvikissa. Vastuu työryhmän vetämisestä on ollut vuodesta 1998 lähtien Tampereella ja täällä onkin laadittu raportti työn tuloksista. Raportti käsiteltiin Klaksvikissa järjestetyssä kokouksessa, missä päätettiin myös työskentelyn jatkamisesta. Raportissa on yhteenveto myös ammattialaryhmien toiminnasta. Klaksvikin kokouksessa päätettiin: -että työryhmän raportti merkitään tiedoksi, -että Gemensam Nordisk Plattform jatkaa seuraavaan ystävyyskaupunkikokoukseen eli vuoden 2001 syksyyn, -että työryhmää kehotetaan laatimaan toimikaudelle uusi työsuunnitelma, joka tähtää yleisiin konkreettisiin hankkeisiin myös muilla kuin koulutuksen alalla, -että työsuunnitelmassa otetaan huomioon alkuperäisessä toimeksiannossa edellytetty laajempi verkostoituminen Itämeren alueella, Euroopassa sekä myös laajemmin kansainvälisesti, -että edelleen jatketaan pyrkimyksiä löytää sekä EUrahoitusta että pohjoismaista rahoitusta yhteishankkeille, sekä -että työryhmän edellytetään tekevän viimeistään keväällä 2001 raportin ja ehdotukset, joita käsiteltäisiin ystävyyskaupunkikokouksessa Kopavogurissa syksyllä Pohjoismaisten ystävyyyskaupunkien ystävyyskaupunkivastaaville järjestettiin täydennyskoulutusseminaari Tampereella maaliskuussa Trondheimin aloitteesta aloitettiin syksyllä 2000 kouluissa paikallisagenda 21 projekti, jossa ystävyyskaupunkien koulut toteuttavat kestävän kehityksen toimintoja ja vaihtavat keskenään tietoja. Kaupunkien yhteinen CD valmistuu helmikuussa Tuottajana on Trondheimin kaupunki ja mukana kaikki kuusi kaupunkia omalla musiikillaan. Tampere saa käyttöönäs 500 kappaletta valmista CD:tä.

6 Kuvataiteen kiertonäyttely on valmisteilla vastuuorganisaationa Tampereen Taitteilijaseura ry. Näyttely lähtenee kiertämään vuonna 2001, mikäli rahoitus saadaan järjestymään. Valmistelu aloitettu yhteisen maahanmuuttajaprojektin osalta ( Tampere, Norrköping, Trondheim, Odense) Pohjoismainen ystävyyskaupunkikokous Odensessa Kokouksessa suoritetaan arvio plattformista ja päätetään mahdollisesta jatkamisesta. Johtoryhmällä näyttää olevan näkemys, että yhteistyön jatkaminen tässä muodossa olisi hyödyllistä. Esitys valmistelalan kevään aikana MUUT YSTÄVYYSKAUPUNGIT BRASOV, ROMANIA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1981 lähtien. Varsinainen ystävyyskaupunkisuhde ei ole lähtenyt liikkeelle oikeastaan koko aikana. Romanian yhteiskunnallisen muutoksen jälkeen ei ole tapahtunut muutosta tässä suhteessa. Brasov on merkittävä teollisuus- ja koulutuskaupunki Romaniassa, joten mahdollisuuksia olisi yhteisten intressien löytämiseen. Yhteistyön tiivistyminen on mahdollista muun muassa EUrahoituksen puitteissa Romanian tultua mukaan EU:n jäsenyyden hakijamaihin. CHEMNITZ, SAKSA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1961 lähtien. Ystävyyskaupunkitoiminta ollut suhteellisen vilkasta koko ajan. Saksojen yhdistymisen jälkeen ystävyyskaupunkitoimintaa on jatkettu normaalisti. Chemnitz on ollut viime vuosina hyvin aktiivinen kanssakäymisessä Tampereen kanssa. Vanhat toimintamuodot on säilytetty, kuten nuorisovaihto ja kielikurssille tamperelaisen viranhaltijan kutsuminen. Uutena yhteistyön muotona ovat korostuneet yhteiset EUhankkeet, joista toistaiseksi merkittävin on ollut Tampereen johdolla toteutettu PACTE-hanke keskustan vanhojen teollisuusalueiden vaikutusten selvittämisestä. Tampereen ja Chemnitzin teknilliset korkeakoulut ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa on aloitettu opettaja-, opiskelija- sekä tietojen vaihto. Tampereen Teknologiakeskus Oy:lla on jo kolmen vuoden ajan ollut yhteinen hanke

7 chemnitziläisen osapuolen kanssa. Myös yritysten välistä kanssakäymistä on kehitelty kauppakamarien välityksellä. Yhteistyönäkymät ovat jatkossakin hyvät. Vuonna 2001 tulee kuluneeksi 40 vuotta ystävyyskaupunkitoiminnan alkamisesta. Chemnitz tuo ison kulttuuriyhmän Tampereelle kesällä 2001 Kukkaisviikon avajaisiin ja vastaavasti Tampereelta lähtee lasten ja nuorten kulttuuriryhmä Chemnitziin syyskuussa Kaupunkien palo- ja pelastuslaitosten välillä on ollut yhteydenpitoa. Chemnitzistä vieraili ryhmä Tampereella keväällä 2000 ja Tampereelta on tarkoitus vierailla Chemnitzissä vuonna Myös urheiluvaihtoa on ollut erityisesti uinnin ja nyrkkeilyn osalta. ESSEN, SAKSA 5 Ystävyyskaupunkina vuodesta 1961 lähtien. Myös Essenin kanssa ystävyyskaupunkitoiminta ollut suhteellisen vilkasta koko ajan. Normaalin ystävyyskaupunkitoiminnan ohella merkittävää on ollut myös kaupunginvaltuustojen eräiden poliittisten ryhmien välinen kanssakäyminen. Nuorisoyhteistyö, asiantuntijavaihto sekä valtuuskuntavierailut ovat olleet merkittävin osa kanssakäymisessä. Myös Essenin kanssa on toteutettu eräitä EU-hankkeita, mm. kaksi Leonardo-hanketta kaupunkien henkilövaihdon alalla. Essenin kaupungin tuki oli merkittävää muutama vuosi sitten, kun Tampereella selviteltiin mahdollisuuksia saada Eurooppaneuvoston kokous Tampereelle. Tampereen kaupungilla oli käytettävissään sekä esseniläisiä asiantuntijoita että materiaalia, joka helpotti selvitysten laadintaa. Essenin ja Tampereen kaupunkien johto on tiiviissä yhteistyössä kummankin kaupungin venäläisen ystävyyskaupungin Nizhni Novgorodin kanssa. Tavoitteena on ollut kolmikantayhteistyö, jossa ei vielä ole päästy käytännön toimintaan. Kuitenkin on selvitelty muun muassa yhteisten EUprojektien toteuttamista. Kaiken kaikkiaan yhteistyönäkymät Essenin ja Tampereen välillä näyttävät erittäin lupaavilta. Korkeakoulujen yhteistyö on vasta alkamassa ja se tuo runsaasti uusia mahdollisuuksia myös kaupunkien väliseen kanssakäymiseen. Essenin kanssa ystävyyskaupunkitoiminnasta tulee myös kuluneeksi 40 vuotta vuonna Tampereelta lähtee marraskuussa 2001 matkailun edustajia ja kulttuuriryhmä Esseniin Nordis-tapahtumaan. Essenin ja Nizhni Novgorodin kanssa on kehitelty kolmikantayhteistyötä, mistä tarkemmin Nizhni Novgorodin

8 6 kohdalla. EU:n Kulttuuri 2000 ohjelman puitteissa toteutetaan lastenkulttuurifestivaali syyskuussa 2001 Essenissä. Mukana ovat Tampere ja Odense. Projekti on kaiken kaikkiaan kolmivuotinen, mutta jatkon konkreettinen toteutus edellyttää uuden rahoituksen saamista. KAUNAS, LIETTUA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1997 lähtien. Ystävyyskaupunkisopimuksessa on määritelty kaupunkien välinen yhteistyö laaja-alaisesti. Lisäksi on elokuussa 1998 allekirjoitettu yhteistyöpöytäkirja vuosille Yhteistyö on alkanut vilkkaana ja monipuolisena. Kaupunkien välillä on ollut nuoriso- ja kulttuurivaihtoa, asiantuntijavierailuja ja valtuuskuntien vierailuja. Tampereen kaupunginvaltuusto teki kokous- ja koulutusmatkan toukokuussa 1997 Kaunasiin. Kaupungit ovat toteuttaneet kaksi yhteistä EU-projektia, joista toinen käsittelee Local Agenda 21:tä ja toinen naisyrittäjyyttä. Itämeri-instituutti yhdessä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja tamperelaisten yritysten kanssa on aloittanut kemian teollisuuden ympäristöprojektin Kaunasissa ympäristöministeriön rahoituksella. Sekä Tampere että Kaunas ovat jäseninä Union of Baltic Cities-järjestössä. Kaupungeilla on kaksi yhteistä ystävyyskaupunkia Odense Tanskassa ja Tartto Virossa. Yhteistyönäkymät näyttävät erittäin lupaavilta ja kiinnostus yhteyksien kehittämiseen kaupunkien ja eri yhteisöjen välillä on suuri. KIOVA, UKRAINA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1954 lähtien. Aikaisempina vuosikymmeninä 1990-luvun alkuun asti kanssakäyminen on ollut erittäin vilkasta ja monipuolista. Tavanomaisten kulttuurinuoriso-, urheilu- ja valtuuskuntavaihtojen lisäksi on toteutettu mittavia Tampereen päiviä Kiovassa ja Kiovan päiviä Tampereella. Taloudellista kanssakäymistä on pyritty edistämään vuosikymmenien aikana monin eri tavoin. Viimeksi 1980-luvun lopulla perustettiin Tampere-Kiovan kauppahuone Oy, joka kuitenkin joitakin vuosia toimittuaan haettiin konkurssiin vuonna Yhtiössä oli osakkaana Tampereen ja Kiovan kaupunkien lisäksi useita tamperelaisia suurehkoja yrityksiä. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Tampereen kaupunki yhdessä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ja Suomi-Neuvostoliitto-seuran Tampereen piirijärjestön ja eräiden muiden yhteisöjen kanssa toteutti avustusprojektin, jonka puitteissa tutkittiin 10 vaikeita verisairauksia

9 7 potevaa lapsipotilasta sekä hankittiin pääasiallisesti kansalaiskeräysvaroin arvokas veriprosessorilaitteisto Kiovan lasten keskussairaala 14:n hematologisen osaston käyttöön. Kaupunkien välinen kanssakäyminen on hiljentynyt viime vuosina. Siihen on ollut moniakin syitä. Ensiksikin Kiovasta tuli itsenäisen Ukrainan tasavallan pääkaupunki, mikä on edellyttänyt pääkaupunkisuhteiden perustamista. Muun muassa Kiovan ja Helsingin kaupunkien kesken on solmittu pääkaupunkien välinen yhteistyösopimus. Kuitenkin edelleen on ymmärretty siten, että Kiova haluaa jatkaa ystävyyskaupunkisuhdetta Tampereen, kuten muidenkin ystävyyskaupunkiensa kanssa. Tampereella ja Kiovalla on kummallakin Odense Tanskasta ystävyyskaupunkina. Eräänä syynä suhteiden vähäisyyteen on ollut myös se, että Kiovan kaupunki on suuntautunut suhteiden rakentamisessa Keski-ja Etelä- Eurooppaan sekä USA:han ja Kanadaan. Apulaiskaupunginjohtaja Reijo Hautala ja kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila vierailivat vuoden 1999 toukokuun lopussa Kiovassa osallistuen Kiovan vuosipäivän viettoon. Samassa yhteydessä esitettiin kiovalaisten taholta halukkuus suhteiden edelleen kehittämiseen. Ukrainan ja Kiovan kaupungin taloudelliset mahdollisuudet ovat tällä hetkellä rajoitetut, mutta yhteiskunnallinen kehitys parantunee hitaasti. Eräänä mahdollisuutena käynnistää uudelleen käytännön yhteistyötä lienee konkreettisen Tacis city twinning hankkeen käynnistäminen kaupunkien välille. LINZ, ITÄVALTA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1961 lähtien. Ystävyyskaupunkitoiminta ollut erittäin vähäistä, tuskin ollenkaan vuoteen 1995 saakka, jolloin sekä Itävalta että Suomi liittyivät Euroopan unionin jäseniksi. Vuodesta 1995 lähtien yhteistyö on ollut suhteellisen aktiivista. Molemmista kaupungeista on ollut valtuuskuntavierailuja, nuorisoryhmiä, koululaisvaihtoa sekä näyttelyvaihtoa. Korkeakoulujen sekä muiden yhteisöjen yhteistyö on vasta alkamassa. Linzissä toimiva Ars Electronica-tapahtuma ja tulevaisuuden museo uuden median ratkaisuineen on erinomainen yhteistyökohde tamperelaisille uuden median organisaatioille. Yhteistyönäkymät vaikuttavat suhteellisen hyviltä, joskaan esimerkiksi yhteisiä EU-hankkeita ei toistaiseksi ole toteutettu. LODZ, PUOLA Ystävyyskaupunkina vuodesta Kaupunkien välinen yhteistyö on ollut kaikkina vuosikymmeninä vilkasta ja monipuolista. Poliittisten muutosten myötä yhteydet kaupunkien välillä katkesivat 1980-luvun lopulla, mutta ne saatiin jälleen toimimaan jollain tavoin tämän vuosikymmenen

10 alussa. Vasta viimeisten parin vuoden aikana yhteistyö on uudelleen virinnyt ja yhteistyönäkymät ovat lupaavat. Valtuuskuntien vierailujen yhteydessä on tutustuttu kaupunkien ja eri laitosten tarjoamiin mahdollisuuksiin ja todettu ne kiinnostaviksi. Molemmat kaupungit ovat aktiivisesti Eurocities-järjestön toiminnassa, mikä tuonee yhteistyömahdollisuuksia järjestön piirissä sekä erillisissä EU-hankkeissa. Elinkeinoasiamies Kari Löytty osallistui syksyllä 2000 Lodzissa EU-seminaariin asiantuntijana. Tampereella järjestettiin Puola-päivät marraskuussa 2000, missä yhteydessä vieraili Lodzin kaupungin delegaatio Tampereella. Lozdin valokuvanäyttely oli esillä Vanhalla kirjastotalolla ja vastaavasti Lodzissa oli marrasjoulukuussa esillä Tove Janssonin taidenäyttely. MISKOLC, UNKARI 8 Ystävyyskaupunkina vuodesta Ystävyyskaupunkitoiminta on ollut laajaa ja monipuolista kaikkina vuosikymmeninä. Erityisenä piirteenä on ollut ystävyysseurojen ja sitä kautta tavallisten kuntalaisten laaja ystävyystoiminta sekä vierailut toistensa luona. Viime vuosina valtuuskuntavierailujen yhteydessä on neuvoteltu kaupunkien, kauppakamarien ja yliopistojen välisen yhteistyön tiivistämisestä ja laajentamisesta. Myös yhteisistä EUhankkeista on käyty alustavia keskusteluja. Yhteistyönäkymät näyttävät suhteellisen hyviltä edellyttäen, että korkeakoulut, eri oppilaitokset ja muut yhteisöt tiivistävät kanssakäymistään. Tampereen kaupunginhallitus vieraili toukokuussa 2000 Miskolcissa ja tapasi vierailun yhteydessä Miskolcin kaupungin johtoa. Suomne ja Unkarin ystävyyskaupunkikokous oli toukokuussa Kouvolassa ja Tampereen ja Miskolcin yhteistyö oli siellä esillä näyttävästi. Kaupunkien välillä on selvitelty EU-hankkeiden käynnistämistä, toistaiseksi ei ole konkreettisia tuloksia. NIZHNI NOVGOROD, VENÄJÄ Ystävyyskaupunkina vuodesta 1995 lähtien. Yhteistyö lähtenyt liikkeelle erittäin aktiivisesti ja monipuolisesti. Esillä on ollut erityisesti elinkeinojen edistäminen, jonka puitteissa suoritettu useita hankkeita. Silloisen maaherra Boris Nemtsovin ja kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen välisen sopimuksen mukaisesti toteutettiin Nizhni Novgorodin talouden päivät Tampereella syyskuussa 1997 ja vastaavasti Tampereen

11 9 talouden ja kulttuurin päivät Nizhni Novgorodissa toukokuussa Molemmat tapahtumat onnistuivat erittäin hyvin, viimeksimainittuun tapahtumaan oli järjestetty noin 120 hengen charter-lento. Tampereen kaupungin elinkeinokeskus on ollut rahoittamassa Jykes Oy:n toimipistettä Nizhni Novgorodissa. Toimipisteen tarkoituksena on auttaa tamperelaisia ja pirkanmaalaisia yrityksiä solmimaan yhteyksiä paikallisiin yrityksiin ja päinvastoin. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun terveydenhuollon oppilaitoksen ja Tampereen kaupungin terveyskeskuksen yhteistyöllä ja kaupungin kansainvälisen yksikön tuella on toteutettu kaksi kertaa Nizhni Novgorodissa diabetekseen ja tarttuviin tauteihin keskittyvät koulutustilaisuudet, jotka ovat olleet merkittäviä koko Venäjääkin ajatellen. Kaupunkien välillä on keskusteltu myös yhteistyöstä EU-hankkeissa. Muun muassa syksyllä 1999 alkoi Bolognan kaupungin johtama Tacis city twinning hanke, jossa kehitetään palvelutietojärjestelmää Nizhni Novgorodiin. Tampereen kaupunki on mukana hankkeessa. Yhteistyönäkymät ovat hyvät ja lupaavat. Tämän hetkinen Venäjän talouden alamäki jossain määrin vaikeuttaa yhteistyön kehittämistä. Keskustelut Nizhni Novgorodin uuden johdon kanssa ovat vasta alkupisteessä, joten tarkkaa kuvaa heidän toiveistaan ei tällä hetkellä ole. Syyskuussa pidetyn Suomen ja Venäjän ystävyyskaupunkitapahtuman yhteydessä vieraili Tampereella Nizhni Novgorodin valtuuskunta. Tämän vierailun yhteydessä keskusteltiin lähiajan yhteistyösuunnitelmista. Tampereen, Bolognan ja Nizhni Novgorodin Tacis city twinning projekti Local Democratic Network on päättymässä. Projektin tuloksena julkistettiin Venäjän 1. Paikallinen julkinen ja ilmainen nettipiste kaupungin asukkaille Nizhni Novgorodissa. Kirjastonjohtaja Tuula Martikainen osallistui avajaisiin. Tilaisuudessa allekirjoitettiin lausuma, jonka perusteella pyritään hanketta viemään myös eteenpäin kolmen kaupungin yhteistyöllä. Nizhni Novgorodin, Essenin ja Tampereen vesihuollon ja jätehuollon yhteisprojektia on kehitetty edteenpäin. Vuonna 1996 kolmen kaupungin kaupunginjohtajat allekirjoittivat lausuman, jossa todettiin pyrkimyksenä olevan konreettisten yhteisten hankkeiden edistäminen EU-rahoitusta hyödyntäen. Vuonna 2000 valmisteltiin käytännön hanketta, joka kesäkuussa Tampereella kolmen kaupungin kaupunginjohtajan ja asiantuntijoiden keskinäisessä neuvottelussa sovittiin keskitettävän vesi- ja jätehuoltoon. Seuraava neuvottelu asiasta oli syyskuussa Nizhni Novgorodissa ja nyt Tampereella järjestettävässä asiantuntijaneuvottelussa on tarkoitus saada valmiiksi suunnitelma hankkeeksi, jolle pyritään löytämään EU- ja muuta rahoitusta. Urheilun alalla on monipuolista urheilijoiden vaihtoa suunnitteilla kaupunkien välille.

12 10 OLOMOUC, TSEKIN TASAVALTA Ystävyyskaupunkina vuodesta 1986 lähtien. Yhteistyö on koko ystävyyskaupunkisuhteen ajan ollut melko vähäistä. Niin on tälläkin hetkellä. Olomoucin yliopisto on yhdessä Tampereen yliopiston kanssa selvitellyt Olomoucin kaupungin johdon EUkoulutusta, jossa Tampereen kaupunki antaisi asiantuntijaapua. Hankkeen etenemisestä ei ole tarkkaa tietoa. Näillä näkymin näyttää yhteistyön tulevaisuus vähäiseltä. Kaupunkien kontaktien lisäksi ei myöskään muiden yhteisöjen välille ole syntynyt erityisempää kanssakäymistä. SYRACUSE, YHDYSVALLAT Ystävyyskaupunkina vuodesta 1981 lähtien. Yhteistoiminta on koko ajan ollut suhteellisen vähäistä. Ehkä osasyynä on ollut se, että ystävyyskaupunkitoiminnan organisointi on ollut käytännössä Sister cities-yhdistyksen vapaaehtoistyön varassa ilman merkittäviä taloudellisia resursseja. Käytännön yhteistyösuhde, joka on koko ajan jatkunut, on nyrkkeilyseurojen vuorovuosin toteutettu nyrkkeilyottelu kummassakin kaupungissa. Jonkin verran kontakteja on ollut lisäksi yliopistoilla ja kauppakamareilla, mutta näistäkään yhteyksistä ei ole syntynyt mitään pysyvämpää. Tulevaisuuden näkymät yhteistyölle eivät ole kovinkaan lupaavat, kun yhteistä kiinnostusta ei näytä olevan. Tampereen Voimailuseuran nyrkkeilyjoukkueen vierailun yhteydessä loppuvuodesta 2000 kulttuuri- ja vapaaikalautakunnan puheenjohtaja Riitta Ollila neuvotteli yhteistyöstä Syracusen johdon kanssa. Mahdollisesti Tampereella 2002 järjestettävien Amerikan päivien yhteydessä olisi ohjelmaa Syracusesta ja kaupungin virallinen valtuuskunta osallistuisi tapahtumaan. TARTTO, VIRO Ystävyyskaupunkina vuodesta 1992 lähtien. Yhteistyö on alkanut käytännössä jo vuonna 1990, jolloin Tampereen kaupungin virallinen valtuuskunta vieraili Tartossa. Alusta lähtien ystävyyskaupunkisuhde on ollut aktiivinen ja monipuolinen kattaen sekä kaupunkien organisaatioiden, eri yhteisöjen sekä yksittäisten kuntalaisten tasolla tapahtuvan yhteistyön ja kanssakäymisen. Joulukuussa 1992 allekirjoitettiin virallinen ystävyyskaupunkisopimus ja sen jälkeen on vuosittain allekirjoitettu laaja-alaiset yhteistyöpöytäkirjat yhteistyön painopisteistä. Toukokuussa 1999 allekirjoitettiin yhteistyöpöytäkirja vuosille

13 11 Alkuvaiheessa kaupunkien välisessä yhteistyössä painottui sekä materiaalinen avustustoiminta että eri alojen asiantuntija-apu. Ehkä merkittävin ja ainakin näkyvin muoto tästä oli liikennelaitoksen bussien toimittaminen Tarttoon julkisen liikenteen hoitamiseksi. Hyvin nopeasti tästä on kuitenkin päästy kohti kahden tasaveroisen yhteistyökumppanin kanssakäymistä. Merkittävä yksittäinen yhteistyöhanke on Tampere-maja, jonka Tampereen kaupunki on vuokrannut tamperelaisten yhteisöjen ja kuntalaisten käyttöön kulttuuri-, tiedotus- ja vierastaloksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Talon ennakkovuokrana on suoritettu mittava kunnostus- ja entisöintityö, johon myös Tarton kaupunki on merkittävästi osallistunut. Taloa hallitsee tällä hetkellä Tampereen ja Tarton kaupunkien yhdessä perustama Tampere-maja säätiö, mutta talon tarkoitus säilyy edelleen samana. Erityisesti yhteistyö kulttuurin alueella on jatkuvasti hyvin laajaa, mutta myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla kanssakäyminen on lähes jokapäiväistä. Uusina yhteistyön muotoina on toteutettu yhteisiä EU-hankkeita, muun muassa Tarton paikkatietojärjestelmän kehittämis-hanke. Molemmat kaupungit ovat myös Itämeren kaupunkien liiton jäseniä. Kaupunkien yhteistyö on monipuolisinta ja vilkkainta verrattuna muihin ystävyyskaupunkisuhteisiin. Yhteistyönäkymät näyttävät myös hyviltä. Yhteistyön luonne on arkipäiväistynyt ja samalla tasapainottunut. Painopiste varmasti osittain tulee olemaan eri yhteisöjen välisen kanssakäymisen laajentumisena ja syventymisenä sekä toisaalta Viron EU:n jäsenyyden valmisteluun liittyvänä toimintana. Uusi yhteistyöpöytäkirja vuosille allekirjoitetaan kaupunkien välillä Tarton kaupungin valtuuskunnan vierailun yhteydessä. Pöytäkirjassa on esillä erityisesti tieto-taidon vaihto, EU:n jäsenyyden valmisteluun liittyvän perehdyttäminen sekä korkeakoulujen yhteistyön edistäminen jo monipuoliseksi kehittyneen muun toiminnan ohella. Suomen ja Viron ystävyyskaupunkikokous pidetään Tartossa syyskuussa 2001, jolloin myös kaupunkien yhteistyö on laajasti esillä. 3. TAMPEREEN YSTÄVÄKAUPUNGIT Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 1988 perustaa kummikaupunkisuhteen tansanialaisen Mwanzan ja nicaragualaisen Leonin kanssa. Toimintaa on myöhemmin ryhdytty valtakunnallisesti kutsumaan ystäväkuntatoiminnaksi. Yhteistyö ystäväkaupunkien kanssa on pääasiassa tapahtunut erilaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

14 12 LEON, NICARAQUA Tampereella toimi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa aktiivisesti Leonin ystävät-niminen järjestö, joka käytännössä piti yhteyttä Leoniin ja toteutti myös jonkin verran materiaalista avustustoimintaa Leoniin. Toiminta on sittemmin pysähtynyt kokonaan. Käytännössä tällä hetkellä ei liene kanssakäymistä tamperelaisten yhteisöjen ja Leonin välillä. Myös tulevaisuus näyttää heikolta. MWANZA, TANSANIA Mwanzaan on toteutettu tamperelaisten järjestöjen ja yksityisten kuntalaisten aktiivisella toiminnalla 1990-luvun alkupuolella merkittävä suojametsäalueiden istutuskampanja, joka onnistui esimerkilliset. Tampereen kaupunki on osallistunut hankkeeseen luovuttamalla varojen keräykseen joulukuusia sekä niiden myyntipaikkoja. Hanke on saanut osakseen myös kansainvälistä huomiota. Tampere ja Mwanza ovat aloittaneet yhteisen kestävän kehityksen hankkeen yhtenä kymmenestä kehittyneen maan ja kehitysmaan kaupunkiparista. Alustavat yhteistyösopimukset on allekirjoitettu ja parhaillaan laaditaan tarkempia suunnitelmia yhteistyöstä. Tampereen kaupungin osuus on antaa asiantuntemusta ympäristökysymyksissä. Mainittu hanke tulee saamaan osakseen myönteistä maailmanlaajuista huomiota ja yhteistyön näkymiä kaupunkien välillä voidaan pitää erittäin hyvinä myös tulevaisuudessa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole kehittää yhteistyösuhdetta perinteiseksi ystävyyskaupunkisuhteeksi. Edellämainittu Charters-sopimus, joka allekirjoitettiin toukokuussa 2000, sai laajasti myönteistä julkisuutta kesällä Expo 2000 yhteydessä Hannoverissa. Tampere valmistelee parhaillaan hakemusta Pohjoisen ja Etelän yhteistyön pilottikaupungiksi. Hakemukset jätetään kuntaliittoon helmikuun loppuun mennessä. Tarkoituksena on yhdessä Mwanzan kanssa valmistella pilottihanke, joka olisi 3-vuotinen yhteistyöhanke. Alustavasti on kaavailtu, että ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto rahoittaisi hanketta mk/v ja lisäksi olisi 20 % omarahoitusosuus, mistä pääosa voisi olla ns. in kind- rahoitusta. Tampere on mukana myös kehitysyhteistyöprojektissa Namibian paikallishallinnon kehittämiseksi yhdessä Tampereen yliopiston hallintotieteen laitoksen ja Lempäälän kunnan kanssa. Tampereen osuutena on tarjota ns. kunnaninsinööri hankkeeseen. Veislaitoksen verkosto-insinööri Markku Leinonen on palkattu Tampereen Teknologiakeskus Oy:n palvelukseen osallistuakseen 2-vuotiseen projektiin. Lisäksi Tampere tarjoaa 5-6 lyhytaikaista eri alojen asiantuntijaa 2-3 viikon

15 13 asiantuntijatehtäviin. Kaupunki saa näistä palveluista täyden korvauksen. II KAUPUNKIVERKOSTOT Perinteisen ystävyyskaupunkitoiminnan ohella toimiminen kansainvälisissä kaupunkiverkostoissa on muodostunut entistä merkittävämmäksi osaksi kaupunkien kansainvälistä toimintaa. Erityisesti 1990-luvulla erilaisten kansainvälisten, eurooppalaisten ja alueellisten kaupunkijärjestöjen ja - verkostojen rooli on kasvanut. Itämeren alueen avautuminen sekä kahdenkeskiseen että monenkeskiseen kanssakäymiseen 1990-luvun alkupuolella loi mahdollisuudet myös kaupunkien laajamittaiseen kanssakäymiseen Itämeren piirissä. Toisaalta erityisesti Suomen EU-jäsenyys merkitsi uusia yhteistyömuotoja ja osallistumismahdollisuuksia lähinnä EU-maiden piirissä toimiviin verkostoihin. Tampereen kaupungin kansainvälisen toiminnan kehittämisessä tavoitteiksi asetettiin: -lähialueyhteistyön vahvistaminen -Euroopan unionin piirissä tapahtuvan yhteistyön kehittäminen - olemassaolevan kansainvälisen yhteistyön kehittäminen sekä -uusien verkostojen ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. 1.UNION OF THE BALTIC CITIES (UBC) ELI ITÄMEREN KAUPUNKIEN LIITTO Union of Baltic Cities-järjestö perustettiin 1990-luvun alkupuolella ja se on nopeasti kehittynyt yhdeksi merkittävimmistä toimijoista Itämeren alueella. Liitossa on jäseniä tällä hetkellä runsaat 90 kaupunkia kaikista Itämeren alueen maista. Tampereen kaupunki liittyi liiton jäseneksi vuonna Tampereen kaupungin vuonna 1993 perustaman Itämeri-instituutin säätiön kanssa kaupunki ryhtyi aktiivisesti toimimaan liiton viestintäkomissiossa ja tiedottamisen sekä markkinoinnin kehittämisessä. Tällöin muun muassa kehitettiin järjestön sähköpostijärjestelmä ja wwwpalvelut. Tästä toiminnasta vastasi itämeri-instituutin projektipäällikkö Sonja Hilavuo. Tampereen kaupunki osallistui vuosina järjestön aloitteesta syntyneeseen PHARE-projektiin, jonka tarkoituksen oli lisätä EU:ta koskevaa informaatiota järjestön itäisten jäsenkaupunkien keskuudessa. Projektia johti Szczecinin kaupunki Puolasta. Projektiin osallistuivat apulaiskaupunginjohtaja Reijo Hautala, kansainvälisten

16 asioiden päällikkö Pertti Paltila ja EU-sihteeri Satu Vuorinen. 14 UBC:n hallituksen kokousten yhteydessä pidettyihin seminaareihin on suhteellisen säännöllisesti osallistunut kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila. UBC:n työskentely tapahtuu huomattavalta osin komissioissa ja Tampereen kaupungin edustajat on nimetty yhteyshenkilöiksi em. komissioihin seuraavasti: Kuljetus: elinkeinojohtaja Juha Kostiainen, Elinkeinojen edistäminen: elinkeinojohtaja Juha Kostiainen, Urheilu: suunnittelusihteeri Jorma Hartikainen, Matkailu: matkailutoimen johtaja Tiina Mörttinen, Kulttuuri: kulttuuritoimen johtaja Lassi Saressalo, Terveys ja sosiaali: suunnittelupäällikkö Seppo Prunnila, Ympäristö: ympäristöpäällikkö Harri Kallio. Käytännössä Tampereen kaupungin edustajien osallistuminen komissioiden kokouksiin on ollut vähäistä. Sen sijaan erilaisiin komissioiden tekemiin yhteisselvityksiin on annettu tarvittavia tietoja. Kalmarin ja Riian kaupunkien aloitteesta perustettiin vuoden 1998 lopulla UBC-EU-koordinaattoriverkosto, jossa Tampereen yhteyshenkilönä on kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila. 2. EUROCITIES Tampereen kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1995, että Tampere liittyy jäseneksi Eurometropoles-järjestöön. Ennen kuin jäsenyys varsinaisesti käytännössä alkoi, mainittu järjestö päätettiin sulauttaa Eurocities-järjestöön siten, että sen jäsenet tulivat myös Eurocities-järjestön jäseniksi. Tampereen kaupungin osalta ongelmaksi muodostui se, että Eurocities-järjestön jäsenkaupungin vähimmäisasukasluku oli määritelty hengeksi. Syksyllä 1995 käydyissä neuvotteluissa päädyttiin ratkaisuun, jossa Tampereen kaupunkiseutu eli Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi muodostavat yhteenliittymän, joka liittyy jäseneksi Eurocities-järjestöön. Asukasluvuksi saatiin näin runsaat asukasta. Kaupunkiseudun hallinnollisena johtoelimenä on kunnallisjohtajien kokous. Jäsenyys vahvistettiin järjestön hallituksen kokouksessa Edinburgissa. Järjestössä on tällä hetkellä noin 90 jäsenkaupunkia. Näistä osa on Itä- ja Keski-Euroopan kaupunkeja, jotka toistaiseksi ovat vain liitännäisjäseniä. Niillä on kuitenkin oikeudet osallistua kaikkeen järjestön toimintaan, muun muassa komissiotyöskentelyyn täysivaltaisesti. Suomesta järjestössä