1. JOHDANTO 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET Kehityksen nykytila ja näkymät vuosille Toimeenpanosuunnitelman tavoitteet vuosille ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTA Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntäminen Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousklusteriksi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson esitys valtion keskushallinnolle ENI-ohjelmien käynnistymisestä MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Toimeenpanon painopisteet ja keskeiset hankekokonaisuudet Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta Vihreä ja uudistuva edelläkävijä Välitön ja välittävä Etelä-Karjala Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset teemat Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka maakuntaohjelman toteuttamisessa Toimeenpanosuunnitelman vaikutukset RAHOITUS

3 1. JOHDANTO Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa määritellään, miten maakuntaohjelmaa toteutetaan seuraavan kahden vuoden aikana. Aluekehityslainsäädännön mukaan toimeenpanosuunnitelmasta ilmenevät maakuntaohjelman toimeenpanon painotukset ja keskeiset toimenpiteet sekä rahoituksesta vastaavat tahot. Toimeenpanosuunnitelmaan kuuluu rakennerahastovaroja koskeva rahoitussuunnitelma, joka esitetään erillisenä liitteenä. Etelä-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille toteuttaa maakuntavaltuuston kesäkuussa 2014 vahvistamaa Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa Maakuntaohjelmassa on huomioitu Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelman ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sekä Kaakkois-Suomen alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman sisällöt. Maakuntaohjelmaa toteutetaan Etelä- Karjalassa myös kasvusopimus- ja innovaatiokeskittymäpolitiikalla sekä valmistelussa olevalla Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelmalla. Maakuntaohjelmassa on tiedostettu, että Etelä-Karjala menestyy globaalissa kilpailussa työpaikoista ja hyvinvoinnista hyödyntämällä maakunnan vahvuuksia. Resursseja kohdistetaan rajattuihin kehittämistoimenpiteisiin älykkään erikoistumisen periaatteiden mukaisesti. Alueelliset kehittämisvarat ovat supistumassa, joten on entistä tärkeämpää priorisoida toimeenpanosuunnitelmassa esitettäviä hankkeita sekä etsiä uusia rahoitusvälineitä ja konsortioita toteuttamaan ylimaakunnallista ja valtakunnan rajat ylittävää kehittämistoimintaa. Toimeenpanosuunnitelman valmistelusta on vastannut Etelä-Karjalan liitto. Toteutettavia hankkeita ja toimenpiteitä on koottu kyselyllä kunnista ja muilta hanketoteuttajilta. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi toimeenpanosuunnitelman Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitot muodostavat yhteistoiminta-alueen, jolle maakuntaohjelmassa on linjattu yhteiset Venäjään ja metsäteollisuuteen liittyvät kehittämistavoitteet. Kaupunkien, elinkeinoyhtiöiden, liittojen ja ELY-keskuksen edustajat olivat koolla elokuussa 2014 pohtimassa kehittämistavoitteisiin liittyviä yhteistyön kohteita. 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 2.1Kehityksen nykytila ja näkymät vuosille Etelä-Karjalassa asui vuoden 2013 lopussa henkeä. Eteläkarjalaisten määrä on vähentynyt 20 vuodessa hengellä. Väkiluvun vähenemisen arvioidaan jatkuvan, mutta maltillisena. Ennuste vuodelle 2040 on Maakunnan asukkaita on tuolloin 2,2 prosenttia suomalaisista kaksi kymmenystä tämän hetkistä vähemmän. Samanaikaisesti muuttuu maakunnan väestön rakenne. Asukkaiden keski-ikä nousee, työikäiset vähenevät ja työvoimaan kuuluvien osuus pienenee. Maahanmuutto kompensoi negatiivista nettomuuttoa ja luonnollisen väestönmuutoksen negatiivista kehitystä. Väestörakenteen muutos ja maahanmuuton kasvu haastavat maakunnan ja sen elinkeinoelämän. Miten muutokseen voidaan varautua ja sopeutua? Ikäluokkien pienentyessä työllisyysaste pitäisi saada korkeaksi. Etelä-Karjalan työttömyystilanne on huonontunut vuosina Erityisen taloudellisen haasteen muodostavat ruplan heikkeneminen ja Ukrainan kriisi. Ne ovat heikentäneet palvelualojen myönteistä kehitystä, joka on viime vuosina kompensoinut teollisuuden työpaikkojen menetyksiä. Kaupan alan liikevaihto kasvoi vielä vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä kuusi prosenttia vuoden takaisesta. Kasvuprosentti oli maan suurin. 3

4 Maakunnan tulevaisuuden näkymät ovat kohtuullisen hyvät verrattuna moniin muihin maakuntiin: rakentaminen jatkuu vilkkaana ja yritykset kehittävät edelleen toimintaansa, joskin päätöksentekoprosessit ovat pitkittyneet. Etelä-Karjalan maakunnan liikevaihdon viimeaikainen suhdannekehitys on ollut maan keskiarvoa positiivisempaa, mutta kehitysnäkymät ovat yleisen talouskehityksen ja kuntatalouden osalta edelleen epävarmat. Maakunnassa oleva osaaminen ja Etelä-Karjalan sijainti sekä siitä luontevasti juontuva kansainvälisyys muodostavat edelleen hyvän pohjan kehittämistyölle. Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tilaston lähdeaineistona on verohallinnon kausiveroaineisto (kokonaisaineisto), jonka lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista suoraa tiedonkeruuta sekä vuositilastoja. Alkuperäinen indeksi sisältää kaiken kuukausittaisen vaihtelun toimialalla. Muutosprosentit on laskettu alkuperäisestä indeksisarjasta ja ne vertaavat tarkasteltavan ajanjakson kehitystä aina edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Mukana on kaikkien toimialojen liikevaihto. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen syksyllä 2014 toteuttaman Alueelliset kehitysnäkymät -raportin valmistelutyön perusteella Imatran ja Lappeenrannan seutukuntien elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne on syksyllä 2014 heikompi kuin vuotta aiemmin, mutta vuoden kuluttua se olisi kääntynyt paremmaksi. Arvio perustuu osin yritysten näkemyksiin. Imatran seutukunnalla käänne parempaan olisi näkyvissä vuoden kuluttua. Työttömyyttä arvioidaan molemmissa seutukunnissa olevan vuoden päästä tämänhetkistä enemmän. Maakunnan infrastruktuurin kehittämispanokset ovat kohdistuneet tiestöön, erityisesti Valtatie 6:n uudelleen rakentamiseen, sekä raja-asemien toimivuuden lisäämiseen. Maakunnan halkaisevan Karjalan radan osittainen kaksiraiteistaminen on valmistelussa ja maaseudulla jatketaan maaseudun yrityksille, asukkaille ja myös vapaa-ajanasukkaille tärkeän laajakaistan rakentamista. 4

5 Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa on asetettu tavoitteet alueen kehitystä kuvaaville indikaattoreille. Maakunnan bruttokansantuote kääntyi vuoden 2009 voimakkaan laskun jälkeen kasvuun, jonka arvioidaan taittuneen hetkellisesti vuonna Etelä-Karjalan arvonluonnista merkittävä osa tapahtuu metsäteollisuudessa, joten sen suhdanteet näkyvät voimakkaasti maakunnan bruttokansantuotteen kehityksessä. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolistunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta edelleen tarvitaan uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja, jotta kehityssuunta vahvistuu ja maakunnan elinvoima säilyy sekä ylläpitää hyvinvointia. Etelä-Karjala Viimeisin tilastotieto Kehityssuunta Tavoite vuodelle 2017 Väkiluku (2013) BKT/asukas (2011) Kasvuyritysten määrä Kaakkois-Suomi 32 kpl * 40 Viennin osuus tuotannosta 11,8 % (2011) - 15 % Työttömyysaste 12,8 % (2013) - 9 % Työllisyysaste 64,1 % (2013) - 67 % Nuorten työttömyys (2013) Pitkäaikaistyöttömyys (2013) Peruskoulun jälkeistä tutkintoa 14,4 % (2012) * 12 % vailla olevat vuotiaista * Muutoksen suunnasta kertovaa seurantatietoa ei ole vielä saatavilla. 2.2 Toimeenpanosuunnitelman tavoitteet vuosille Etelä-Karjalan vuosien maakuntaohjelmassa tavoitellaan maakuntaan erityisesti uusia, osaamisperusteisia työpaikkoja, kansainvälistä liiketoimintaa, vihreän teknologian edelläkävijyyttä sekä osallisuuden ja yhteistyön lisäämistä. Maakuntaohjelman toimintalinjat visioineen ja tavoitteineen ovat seuraavat: 5

6 Toimeenpanosuunnitelmassa vuosille asetetut tavoitteet nousevat maakuntaohjelmasta. Valtaosalle tavoitteista on käynnistymässä uutta hanketoimintaa. Uuden rakennerahastokauden ensimmäinen hankehaku on syyskuun vaihteessa 2014 päättynyt ja maaseutuohjelman ensimmäinen haku ajoittunee vuoden 2015 alkuun. ENI-ohjelman ensimmäinen haku toteutunee vuonna Etelä-Karjalassa tavoitteena vuosina on: Tukea kasvuhaluisten ja kansainvälistä kauppaa käyvien pkyritysten kasvua, jossa hyödynnetään alueen osaamis- ja innovaatiopotentiaali. Uusien yritysten ja työpaikkojen aikaansaamiseksi tuetaan yritteliäisyyttä ja parannetaan alueen yritysilmapiiriä. Vahvistaa maakunnan osaamiskeskittymiä lisäämällä oppilaitosten välistä yhteistyötä niiden strategisilla painopistealoilla Sujuvoittaa henkilö-, tavara- ja rajaliikenteen kuljetuksia sekä kehittää lentoliikennettä. Kehittää sekä hyödyntää uutta vihreää teknologiaa muun muassa jätevesi- ja jätehuoltoratkaisuissa. Turvata maaseudun yritystoiminnan edellytykset muun muassa tietoliikenneyhteyksien, liikenneyhteyksien ja kaavoituksen osalta sekä yritysrahoituksen mahdollisuudet hyödyntämällä. Toteuttaa palveluinnovaatiokokeiluja eri tahojen yhteistyössä muun muassa työllisyyden edistämisessä, etenkin nuorisotakuun ja pitkäaikaistyöttömyyden ratkomisessa. 3. ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTA Maakuntien tulee aluekehityslain mukaan hoitaa yhteistoiminnassa tehtäviä, jotka ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä ja jotka koskevat pääosin koko yhteistoimintaaluetta. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmiin kirjatut kehittämisen yhteiset painopisteet muodostuvat Venäjän naapuruuden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä ja metsäteollisuuden uusiutumisesta. 3.1 Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntäminen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistyötä lisätään yritystoiminnan kehittämisessä. Kaakkois- Suomen visiona on profiloitua julkisissa ja yksityisissä yrityspalveluissa Venäjään liittyvien palvelu- 6

7 jen Euroopan tason ykkösosaajaksi. Yhteisiä toimia tarvitaan niin venäläisten kuin muidenkin ulkomaisten yritysten sijoittautumismarkkinoinnissa. Kaakkois-Suomessa kehitetään Venäjä-osaamista, kansainvälistä koulutusta sekä vahvistetaan alueen asemaa Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana. Korkeakoulut toimivat edelläkävijöinä kansainvälisten koulutusohjelmien rakentamisessa koti- ja ulkomaalaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Koulutusvientiä kansainvälisille markkinoille rakennetaan yhteistyössä. Venäjän kielen opiskelun lisäämistä edistetään peruskoulussa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. Opiskelijavaihtoa ja opiskelijoiden työharjoittelua sekä tutkimusyhteistyötä pyritään lisäämään entisestään. Rajanylityksen sujuvuuden varmistaminen sekä Pohjoisen kasvukäytävän, johon E18- ja Salpausselän kehityskäytävät sisältyvät, kehittäminen on ensisijaisen tärkeää Kaakkois-Suomen teollisuuden, palvelutoimialojen ja logistiikan edistämiselle sekä Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle. Tavoitteena on Pohjoisen kasvukäytävän liikenneyhteyksien kilpailukyvyn parantaminen sisältäen kokonaisuutena merenkulun ja satamien toimintaedellytykset sekä rautatie- ja maantieyhteydet satamista rajanylityspaikkojen kautta Venäjälle. 3.2 Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousklusteriksi Metsäklusterin uusiutuminen on Kaakkois-Suomelle keskeinen kysymys. Prosessin nopeuttaminen on tärkeää ja koko maan etu. Kaakkois-Suomessa on tähdättävä kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, missä keskeistä on erityisesti: Puubiomassan saannin tehokkuus Biomassan jalostamisen prosessien tehokkuus Biotuotteiden (biomateriaalit, biokemikaalit ja -yhdisteet, bioenergia) kehittäminen ja kaupallistaminen Pakkausteknologian (materiaalit, laiteteknologia, älypakkaukset) kehittäminen Puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittämisen lisääminen. Kaikkiin näihin osa-alueisiin liittyy kiinteästi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen, liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja lisääminen. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa kehittämistyö on kyettävä nostamaan koe-, pilotti- ja demonstraatiolaitostasolle, johon yritystoiminnan on kytkeydyttävä. Metsäteollisuuden menestys Kaakkois-Suomessa on perustunut maailmanluokan osaamiseen. Osaamisen kansainvälisestä kilpailukyvystä tulee pitää huolta myös metsäteollisuuden uusiutumisessa. Koulutuksen tulee ennakoida kehittyvän biotalousklusterin tarpeita. Biotalousklusteria palvelevia koulutusohjelmia tulee kehittää, opiskelijamäärät turvata ja alan vetovoimaa uravaihtoehtona on vahvistettava. 3.3 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson esitys valtion keskushallinnolle ENI-ohjelmien käynnistymisestä Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan toimeenpanosuunnitelmissa on mahdollista esittää maakuntien yhteisiä, laaja-alaisia hanke- tai neuvotteluesityksiä, joiden toteuttamisen katsotaan edellyttävän keskushallinnon toimenpiteitä. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien kannalta ensiarvoisen tärkeää on ENI-ohjelmien käynnistyminen. Ukrainan kriisistä huolimatta Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla on edelleen vilkasta. Vaikka matkustajamäärät ovat pudonneet alkuvuonna 2014 noin kahdeksan prosenttia edellisvuodesta, 7

8 ollaan tilastoissa vuoden 2012 suuruusluokassa, mikä tarkoittaa vajaata 10 miljoonaa rajanylittäjää vuonna Suomen ja Venäjän välisen rajan toimivuus on edellytys koko Suomen viennin ja transiton sekä matkailun kasvulle. Rajaliikenteen sujuvuuden, palvelutarjonnan kehittämisen, yritystoiminnan lisäämisen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan laajentamisen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää saada rahoitusväline eri toimijoiden rajayhteistyöhön. Kaakkois-Suomen asema Pietarin ja Leningradin alueen kanssa tehtävässä yhteistyössä on alueen sijainnin vuoksi korostunut: Suomen puolella rajan vaikutukset näkyvät eniten juuri Kaakkois-Suomessa. EU:n ja Venäjän väliset viilentyneet suhteet ja pakotekiistat ovat tuoneet epävarmuutta ulkorajaohjelmien ylle. Uuden ohjelmakauden Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelma-asiakirjan valmistelu on kuitenkin jo pitkällä, vaikka komissio ei ole vielä vahvistanut ohjelmia ja säädöspohja on osittain kesken. Kaakkois-Suomen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi pyrkii kaikin tavoin varmistamaan ENI-ohjelmien käynnistymisen ja edistämään EU:n, Venäjän ja jäsenmaiden välisiä rahoitussopimusneuvotteluja. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on erityisen tarpeellista jatkaa jo vuosikymmeniä jatkuneita yhteyksiä ja yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Tämän kaltaisella yhteistyöllä parhaiten tuetaan tavoitetta turvallisesta Euroopasta. Tärkeää olisi myös saada käyttöön ehdollisena ilmoitettu noin 9,4 miljoonaa euroa EAKR-varoja sekä vastaava ENI-rahoitus. Tämä edellyttää kansallisesti riittävän nopeaa toimintaa lainsäädännön valmistelussa ja ohjelmien hyväksynnässä. 4. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Toimeenpanon painopisteet ja keskeiset hankekokonaisuudet Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala Etelä-Karjala tarvitsee teollisuuden rakennemuutoksessa kadonneiden työpaikkojen tilalle uusia, etenkin osaamispohjaisia työpaikkoja niin uudistuvaan teollisuuteen kuin muille toimialoille. Sen lisäksi on turvattava osaavan työvoiman saatavuus kasvaville aloille matkailuun ja palveluihin. Eri toimijoiden kumppanuudella maakunnan korkeakoulujen osaamisesta saadaan luotua uutta yrittäjyyttä ja olemassa oleviin yrityksiin uutta liiketoimintaa. Elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi sekä kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten lisäämiseksi tuetaan uusien yritysten käynnistymistä, olemassa olevien yritysten uudistumista ja uuden tiedon hyödyntämistä yrityksissä. Yrityskohtaista EAKR-rahoitusta suunnataan uuden liiketoiminnan, kasvun ja kansainvälistämisen kehittämiseksi osaamisintensiivisiin, vähähiilisyyttä, tuottavuutta ja uusiutumiskykyä edistäviin hankkeisiin. Kansainvälistymistä tukevia yritysverkostoja ja muita yhteistyömuotoja tuetaan vahvoilla kasvualoilla, kuten matkailussa ja vähähiilisyyttä edistävissä yritysklustereissa. Yritysten investointihankkeita suunnataan pk-yritysten vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, kaupallistamiseen sekä uuden teknologian käyttöönottoon. Alueen elinkeinotoimintaa tukevaa soveltavaa tutkimusta ja oppimisympäristöjä kehitetään maakunnan älykkään erikoistumisen mukaisesti puhtaaseen elinympäristöön, vihreään teknologiaan, uusiutuvaan energiaan ja hyvinvointipalveluihin liittyen. Toiminnassa painottuvat kokeellinen toiminta, demonstraatio- ja pilotointiympäristöt sekä erilaiset innovaatioalustat. Tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaa tehdään entistä enemmän oppilaitosten tiiviinä yhteistyönä. Samalla pyritään 8

9 lisäämään oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten vuoropuhelua. Lappeenrannan teknillisen yliopiston näkökulmasta keskeiset kehittämiskohteet ovat muun muassa kestävät tuottavuusinnovaatiot sekä vastuullisesti tehty kilpailuetu. Yrityspohjan vahvistumista ja yrityskannan uusiutumista tuetaan kehittämällä yrityspalveluja ja aktivoimalla yrittäjiä ja yrittäjyyttä uravaihtoehtona pohtivia. Yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta edistetään niin maakunnan korkeakouluissa kuin toisen asteen koulutuksessa. Maaseutuyritysneuvontaa ja -koulutusta tarvitaan edistämään maaseudun yritysten kehittymistä ja yrityskannan monipuolistumista. Maatilojen yritysmuotojen muuttuessa ja tilakokojen suurentuessa on tarvetta esimerkiksi sähköisten viestimien nykyistä sujuvamman käytön edistämiselle. Vetovoimaisten matkailualueiden kehittämiseen kohdennettiin päättyvällä EU-ohjelmakaudella runsaasti EAKR-rahoitusta. Uudella ohjelmakaudella rakennerahastovaroja ei voida enää kohdentaa matkailuinfran rakentamiseen. Matkailualueita on tarve kuitenkin edelleen kehittää muun muassa Rauhan ja Ukonniemen alueella, Lappeenrannan Linnoituksessa, Saimaan Kanavapuistossa ja Vuoksen rantamilla sekä pienissä kunnissa. Matkailualueiden ja matkailun kehittämisessä hyödynnetään etenkin maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksia. Keskeiset hankkeet / hankekokonaisuudet Wirma Lappeenranta Oy: Start Up Mill -hankkeen tavoitteena on kiihdyttää merkittävästi Lappeenranta Imatra-seuduilla syntyvien osaamispohjaisten yritysten liikkeellelähtöä ja kasvuprosessia. Hankkeessa halutaan myös mm. yhtenäistää alueen eri toimijoiden (oppilaitokset, kunnat ja muut innovaatiotoimijat) käytännöt ja toimintamallit ideasta liiketoiminnaksi -prosessien osalta ja integroida siihen liittyvät tukipalvelut. o Start Up Millin lisäksi oppilaitosten, elinkeinoyhtiöiden ja muiden kehittäjäorganisaatioiden tulee yhdessä sopia niistä toimenpiteistä ja työnjaosta, joilla mikro- ja pienyrittäjyystoiminnan elinvoimaisuutta tulee tukea GoSaimaan Kasvua kansainvälisestä matkailusta -hankkeen tavoitteena on luoda Saimaasta Suomeen Helsingin ja Lapin rinnalle kolmas keskeinen ja kansainvälisesti tunnettu matkailualue. Hankkeessa kehitetään maakunnan matkailuliiketoimintaa panostamalla nykyisen ja uuden matkailuliiketoiminnan kehittämiseen sekä ideoiden, tuotteiden ja matkailupakettien tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen valituille kansainvälisille kohdemarkkinoille. Saimaan ammattikorkeakoulun Digitaalinen älykäs rakennettu ympäristö -hankkeessa kehitetään teknologiaosaamisen jalkauttamista yrityselämään (esimerkiksi tietomallintaminen ja mallien käyttöosaaminen), niin sanotun big datan parempaa saatavuutta ja hyödynnettävyyttä, moniteknologisen osaamisen uudenlaista kaupallista hyödyntämistä sekä keinoja ja kanavia, joilla ihmisen rooli rakennetun ympäristön kehittämisessä kasvaa. Humanistinen ammattikorkeakoulu/imatran TKI-keskus Voima: LUOTSIE-hankkeessa testataan ja jatkokehitetään Luottamus-hankkeessa luotua luovien alojen yrittäjyyttä ja yrittäjyyspedagogiikkaa tukevaa palveluportfoliota. Käytännössä kyse on luovien alojen liiketoiminnan käynnistämiskynnyksen madaltamisesta ja konkreettisten yhteistyörakenteiden luomisesta luovien alojen uusiin asiakkuuksiin (myös julkinen sektori) pilottiprojektien kautta. Pilottiprojekteja voivat olla esimerkiksi kouluympäristön kehittäminen palvelumuotoilun menetelmillä tai aluedemokratian ja lähikulttuuripalveluiden yhtäaikainen ja yhteisöllinen kehittäminen. Puhtaaseen elinympäristöön pohjautuvaa innovaatiotoimintaa kehitetään oppilaitosten, yritysten ja kuntien yhteistyössä. Rahoitus: EAKR, ESR, maaseutuohjelma 9

10 4.1.2 Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta Etelä-Karjalan toimintaympäristö on sijaintinsa ansiosta kansainvälinen. Houkutteleva alue, toimiva infrastruktuuri sekä opiskelija- ja osaamispotentiaali yhdistettynä maakunnan uusiutuvaan yrityskantaan tukevat kansainvälistymistä. Se näkyy vahvasti matkailussa, mutta on hyödynnettävissä nykyistä monipuolisemmin myös muussa elinkeinotoiminnassa. Venäjän lähimarkkinoiden entistä laajemmassa hyödyntämisessä (kauppa, palvelut, terveys, koulutus sekä majoitus ja virkistys) tarvitaan työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja kehittämistyössä tulee hyödyntää korkeakoulujen Venäjä-osaaminen, joka on sekä Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla että Saimaan ammattikorkeakoululla on strateginen painoala. Pk-yritysten kansainvälistyminen on haaste, johon mm. rakennerahasto-ohjelmalla pyritään vastamaan. Korkeakoulujen strategiset painopistealat ja niiden osaamisesta nouseva innovaatiotoiminta tukee maakunnan yritystoiminnan kansainvälistymistä. Kehittämishanketoiminta painottuu hankkeisiin, jotka tukevat koulujen kansainvälistä huippuosaamista niiden strategisilla painoaloilla. Venäjän markkinoihin liittyvä epävakaus on lisännyt tarvetta tehostaa myös muualle kuin Venäjälle kohdentuvaa sijoittautumismarkkinointia ja invest in -toimintaa, mutta Etelä-Karjalassa toimii edelleen huomattava määrä venäläistaustaisia yrityksiä, joiden toiminnan kasvu on maakunnan etu. Venäläistaustaisten, jo täällä toimivien yritysten neuvonnan ja muiden yrityspalveluiden tarvetta tullaan selvittämään ja sen pohjalta osataan reagoida tarpeisiin. Sujuva ja turvallinen henkilö-, tavara- ja rajaliikenne on ensisijaisen tärkeää maakunnan väestölle, elinkeinoelämälle ja matkailijoille. Syksyllä 2014 valmistuvat sekä Kaakkois-Suomen liikennestrategia että Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteinen liikennestrategia luo edellytykset osallistua selkeällä näkemyksellä valtakunnalliseen liikennepoliittiseen keskusteluun. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritellään maakuntatasolla liikennejärjestelmän tavoitteet ja toimenpiteet. Lähivuosien tärkeimmät kehittämishankkeet Kaakkois-Suomen liikennestrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta on esitetty seuraavilla sivuilla. Liikenneverkon pullonkaulojen poistoon tähtäävät investointitarpeet ovat maakunnassa mittavat. Lisäksi huolena on alemman tieverkon entisestään heikkenevä palvelutaso. Perustienpidon määrärahojen leikkausten vaikutukset vuoden 2015 budjettiesityksessä myönnetään suoraan: päällystetyn tieverkon ja sorateiden kunto tulee heikkenemään merkittävästi, mikä johtaa lisääntyviin nopeus- ja painorajoituksiin. Tieverkon kunnon ohella tärkeä kysymys maaseutualueiden yrittäjille ja asukkaille ovat nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet. Ne mahdollistavat maaseudun yritystoiminnan, etätyömahdollisuudet sekä maaseudulla asumisen ja turvaavat ikäihmisten pidempää kotona asumista. Tietoliikenneyhteyksien kehittämistä edistetään myös hanketoiminnalla. 10

11 Keskeiset hakkeet / hankekokonaisuudet Hallituksen liikennepoliittisen selonteon Liikenneverkon kehittämisohjelmaan sisältyvät hankkeet: VT 6 Taavetti Lappeenranta-tien rakentaminen nelikaistaiseksi. Tie valmistuu suunnitelmien mukaan vuonna Hanke toteutetaan innovatiivisena kumppanuussopimuksena, ja hankkeen sopimusvaltuus on 76 M. Valtion v lisätalousarvioon sisältyy hankkeen aloitusraha 1,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2015 valtion budjettiin on varattu hankkeelle kolme miljoonaa euroa. Luumäki Imatra kaksoisraide ja yhteyden parantaminen Imatralta Venäjän rajalle, suunnittelu. Suunnittelutyö ratayhteyden parantamiseksi etenee hallituksen osoittaman 10 M :n suunnittelurahan turvin. Suunnittelu- ja maastotyöt ovat saaneet myös TEN-tukea. Luumäki Imatra rataosan erilaisten hankevaihtoehtojen ja näiden vaikutusten arviointityö on käynnissä ja valmistunee vuoden 2014 loppuun mennessä. Imatra-Imatrankoski-valtakunnan raja välin yleissuunnitelman laatiminen on käynnissä ja valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaksoisraidehankkeen kustannusarvio on noin 380 M. Hankkeen toteuttaminen sisältyy Liikenneverkon kehittämisohjelmaan ja on tavoitteena, että se saataisiin käyntiin seuraavalla hallituskaudella. Imatran rautatierajanylityspaikan statuksen muuttaminen kansainväliseksi vaatii edunvalvontaa Suomen ja Venäjän välisen rautatieyhdysliikennesopimuksen allekirjoittamiseksi. Sopimuksen voimaansaattaminen ja rajavaltuutettujen päätös statuksen muuttamisesta Suomen ja Venäjän puolella mahdollistaisi kaksisuuntaisen liikenteen aloittamisen Imatrankosken kautta.. Rahoitus: Valtion rahoitus, momentti , Väyläverkon kehittäminen. Hankkeet, joiden toteuttaminen edellyttää alueellista yhteispanostusta ja/tai Liikenneviraston tai liikenne- ja viestintäministeriön osoittamaa erillisrahoitusta Lentoliikenne Lappeenrannan lentokentän palvelujen & rakenteiden kehittäminen. Kansainvälisten lentoliikenneyhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeä strateginen tavoite maakunnan elinkeinoelämän ja yliopiston näkökulmasta. Edulliset ja nopeat lentoyhteydet Lappeenrannasta Eurooppaan palvelevat alueen matkailua sekä Itä- ja Kaakkois- Suomen asukkaita. Alueen intresseissä on, että lentokenttä irrotettaisiin Finavian verkostosta. Kentän yksityistämiseksi mietitään uutta omistus- ja operointimallia, jonka myötä kentälle pyritään avaamaan uusia kansainvälisiä lentoreittejä ja lisäämään suoria charterlentoja. Lähivuosina kiitoradan päällysteeseen, jatkossa myös kentän yleisöpalvelutiloihin ja lennonjohtotorniin liittyy uusimistarpeita. Liikenne- ja viestintäministeriöltä odotetaan, että valtion budjettikehyksiin vuosille ja vuoden 2016 tulo- ja menoarvioon verkostoperiaatteen ulkopuolisille lentoasemille varatulle tukimomentille otetaan mukaan Lappeenrannan kenttä. Rahoitus: Valtion rahoitus, momentti , valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. 11

12 Raideliikenne Vainikkalan ratapihan parantaminen. Vainikkala on rautatieliikenteen kannalta merkittävin Suomen ja Venäjän välinen raja-asema, jonka liikennemäärät ovat kasvussa. Ratapihalla on monia parantamistarpeita. Vainikkalan ratapihasta on valmistunut tarveselvitys kesällä Tarveselvityksessä on esitetty itäiseltä ratapihalta puuttuvien, metrin mittaisten junien edellyttämien, pitkien raiteiden rakentaminen sekä varautuminen henkilöliikenteen laitureiden eritasojärjestelyihin. Parantamistoimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä 34,8 M. Liikennepoliittisen selonteon yhteydessä ei ole osoitettu rahoitusta ratapihoihin tällä hallituskaudella. Imatra Parikkala( Kitee) tasoristeysten poisto. Tasoristeysten poisto Karjalan radalta Etelä- Karjalan osalta vaatii edellä mainitun Luumäki Imatra -ratahankkeen lisäksi toimenpiteitä välillä Imatra Parikkala. Asiasta on tehty yleissuunnitelman päivitys taustaselvityksineen vuonna Tasoristeysten poiston kustannukset välillä Imatra Parikkala olivat tuolloin noin 8 M. Tieliikenne (hankkeet väylänumeron mukaisessa järjestyksessä) VT 13 Myttiömäen kohta, Savitaipale. Hanke on suunnitelmavalmiuden puolesta käynnistettävissä vuonna Hankkeen kustannusarvio on 9,7 M. VT 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa. Yleissuunnitelma valmistuu keväällä 2015, hanke voidaan käynnistää aikaisintaan kesällä Koko tieosuuden parantamisen kustannusarvio on 45 M. VT 26 Hamina Taavetti. Ensisijaisesti tavoitteena on tien kokonaisvaltainen parantaminen, mikä edellyttää ensin yleis- ja sitten tiesuunnitelman laadintaa. Jos yleissuunnitelmaa ei saada valtakunnalliseen tieverkon kehittämisen suunnitteluohjelmaan, edetään toissijaisen vaihtoehdon, vaiheittain parantamisen kautta. Kt 62 Imatra Puumala kapean osuuden parantaminen välillä Huuhkala Käyhkää. Tavoitteena on tien parantaminen 15 km matkalla. Tiesuunnitelma on valmis. Hankkeen kustannusarvio on noin 3,5 M. Hanke sijoittuu kahden maakunnan alueelle ja edellyttää kahden tienpitäjän (KAS ja POS ELY-keskukset) yhteisrahoitusta. Rajanylityspaikat (mm. ENI-ohjelman rahoitus) Nuijamaan Brusnitšnojen rajanylityspaikan ja liikenneyhteyksien kehittäminen. Osa kokonaisuutta on ensimmäisessä vaiheessa Saimaan kanavan huoltotien parantaminen ja uuden Venäjän puoleisen tieyhteyden suunnittelu ja rakentaminen rajalta Viipurin ohitustielle. Venäjä vastaa uuden tien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Imatran-Svetogorskin rajanylityspaikan kehittäminen ja kapasiteetin riittävyyden varmistaminen. Rajanylityspaikalle johtavaa, yhä vilkastuvaa pääväylää kantatiellä 62 välillä Imatra-Svetogorsk tulee parantaa. Esisuunnitelman laatiminen on käynnissä. Imatran rajanylityspaikan raideliikenteen avaaminen kansainväliseksi on myös osa rajanylityspaikan kehittämistä. Parikkala Syväoro rajanylityspaikan kehittäminen ja rajanylityspaikan infrastruktuurin rakentaminen. Parikkalan kunta laatii Kolmikanta Koirniemen osayleiskaavaa, joka ottaa huomioon pitkälle tulevaisuuteen alueen julkisen ja yritystoiminnan kehittämistarpeet. Infrastruktuurin suunnittelulla ja rakentamisen käynnistämisellä valmistaudutaan rajanylityspaikan vaiheittaiseen liikenteen lisääntymiseen. Venäjän puolen ENPI-tiehankkeet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Federaatiotie A121 Pietari Sortavala valmistuu Elisenvaaran kohdille saakka vuoden 2015 loppuun mennessä. Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämispäätös on tehtävä, jotta sen kapasiteetti saadaan käyttöön viimeistään Lisääntyvään rajanylitysliikenteeseen olennaisesti liittyy tarve Valtatie 6:n ja Kolmikannantien liittymän parantamissuunnittelulle ja toteutukselle. Vainikkalan rautatieliikenteen matkustajaterminaalin laajentaminen on tarpeen henkilöliikenteen kasvun vuoksi. 12

13 Tietoliikenneyhteydet Laajakaista hankkeen tavoitteena on nopeiden tietoliikenneyhteyksien saaminen kaikille vuoteen 2015 mennessä, mitä ei tulla saavuttamaan. Etelä-Karjalassa laadittiin vuonna 2012 runkoverkon ja tilaajayhteydet kattava valokuituverkkosuunnitelma, jonka toteuttamisen kustannusarvio on noin 36 miljoonaa euroa. Valokuituverkon toteuttamishakuun ei tullut yhtään tarjousta. Etelä- Karjalassa on saatu vuonna 2014 valmiiksi Paimensaaren ja Kyläniemen valokuituhankkeet, joita on rahoitettu Manner-Suomen maaseutuohjelmasta. Etelä-Karjalassa laaditaan useammassa kunnassa valokuituverkkosuunnitelmia, joiden toteuttamisen rahoittamisessa on maaseutuohjelmalla ja valtionrahoituksella on merkittävä rooli. Tavoitteena on toteuttaa vuosien aikana useita paikallisia tai alueellisia valokuituhankkeita Vihreä ja uudistuva edelläkävijä Etelä-Karjalan maakuntaohjelman mukaisesti pohjan ihmisten hyvinvoinnille ja menestyvälle yritystoiminnalle muodostavat puhdas ympäristö, monimuotoinen luonto, kestävä luonnonvarojen käyttö, biotalouden mahdollisuudet ja vähäpäästöiset toimintatavat sekä uuden, ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönotto. Etelä-Karjalan älykkään erikoistumisen strategia perustuu puhtaaseen elinympäristöön, vihreään tekniikkaan ja kestävään hyvinvointiin. Lappeenrannan kaupunki on mukana Vaasan koordinoimassa Kestävät energiaratkaisut INKAohjelmassa. Lappeenrannan kaupunkiseutu ja LUT rakentavat älykkäiden sähköverkkojen sekä jätteiden hyötykäytön tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista suomalaisen viennin uusia menestystuotteita. Skinnarilan Green Campusta, Saimaata, alueen jätevesi-investointeja sekä muita edelläkävijähankkeita hyödynnetään koko maata palvelevina testaus- ja koeympäristöinä. Tukena toimenpiteissä hyödynnetään INKA-ohjelman ja komission LIFE IP -ohjelman rahoitusta ja verkostoja. Lappeenranta on strategiassaan sitoutunut valtion cleantech-ratkaisuja koskevan periaatepäätöksen mukaisesti kehittämään ja soveltamaan innovatiivisia ja esikaupallisia hankintoja yhteiskunnallisesti merkittävien haasteiden ratkaisussa muun muassa jätehuollossa, vesihuollossa ja energiatehokkuudessa. Samalla on sitouduttu kaikissa hankinnoissa hyödyntämään hankintojen potentiaali yritystoiminnan vahvistamisessa. Imatran kaupungilla on tavoitteena vähentää kaatopaikkajätettä ja tuottaa paikallisesti bioenergiaa teollisuuden, liikenteen ja yhdyskunnan käyttöön muuttamalla yhdyskunnan aiheuttamia jätevirtoja bioenergiaksi. Parikkalan kunta puolestaan teki syyskuun alussa ,2 miljoonan euron investointipäätöksen uudesta membraanitekniikkaan pohjautuvasta jätevesilaitoksesta. Ennen investointipäätöstä membraanitekniikkaa on tutkittu Parikkalan kunnan ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteisessä EAKR-hankkeessa. Esimerkit kertovat julkisen sektorin sitoutumisesta kestävään kasvuun ja vihreän teknologian käyttöönottoon, joka nojautuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamiseen. Vihreän energian ja teknologian osalta yliopiston tärkeimpiä kehittämiskokonaisuuksia lähivuosien aikana ovat muun muassa puhtaan veden globaalit mahdollisuudet uusilla teknologioilla, hajautetut energia-, vesi- ja sivuainevirtojen kehittämis- ja kokeilualustat sekä kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen tuottamisalustan ylläpito valituilla alustoilla. Uudelle osaamiselle ja innovaatioille tarvitaan maakunnasta kaupallistajia, jotta yliopiston osaaminen ja osaamiseen liittyvä liiketoimintapotentiaali saadaan realisoitua uusina yrityksinä ja kansainvälisenä liiketoimintana. EAKR-rahoitus mahdollistaa cleantech-ratkaisuihin, uusiutuvaan energi- 13

14 aan ja energiatehokkuuteen perustuvan liiketoiminnan kehittämisen. Neljännes EAKRrahoituksesta tulee kohdentaa vähähiilistä taloutta edistäviin toimenpiteisiin. Biotalouden kehittäminen on tärkeä kaakkoissuomalainen painopiste, jota on kuvattu toimeenpanosuunnitelman osiossa 3.2. Maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksia tulee voida hyödyntää esimerkiksi metsäenergian saatavuuden ja käytön lisäämiseen kuin myös metsäraaka-aineen hyödyntämiseen liittyvän yritystoiminnan kehittämishankkeissa. Luonnonvaroja voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin myös terveys- ja hyvinvointivaikutusten aikaansaamisessa. Luontolähtöisiä palveluja tulee kehittää niin hoito- ja hoiva-aloilla kuin matkailunkin tarpeisiin. Liikunta-, hyvinvointi-, terveys- ja kulttuurimatkailu paitsi monipuolistaa Etelä- Karjalan matkailupalveluja ja luo taloudellista hyötyä, lisäksi kohentaa ihmisten terveyttä ja edesauttaa heidän hyvinvointiaan. Kasvavaa kysyntää on myös tuoreella ja puhtaalla lähiruoalla sekä terveysvaikutteisilla tuotteilla, joita voidaan jalostaa esimerkiksi kotimaisista marjoista ja muista luonnonantimista. Keskeiset hankkeet / hankekokonaisuudet Jätteiden ja jätevesien käsittelyn kokonaisratkaisu, jossa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja alueen yritysten osaaminen on keskeisessä roolissa o Uutta teknologiaa soveltavan jätevesilietteiden ja kierrätyskelvottomien yhdyskuntajätteiden CHP-laitoksen rakentaminen. Laitoksen avulla jätevesilietteet ja kierrätyskelvottomat jätteet voidaan polttaa paikallisesti pienikokoisissa laitoksissa sähköä ja lämpöä tuottaen (haussa LIFE IP -rahoitus) o Lappeenrannan seudun jätevesiratkaisu on maakunnallisesti merkittävä kysymys. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättymässä ja Lappeenrannan kaupunki tekee päätöksen jätevesiratkaisusta tämän vuoden aikana. Uusi purkuvesistö ja puhdistamo vaativat mittavat investoinnit, joiden rahoittamiseen odotetaan valtion tukea joko siirtoviemärin rakentamiseen tai uuden teknologian käyttöönottoon. Kyse on Lappeenrannan kaupungin jätevesiratkaisua laajemmasta kokonaisuudesta, koska Lappeenrannassa käsitellään myös Lemin ja Taipalsaaren jätevesiä. Lappeenrannan jätevesiratkaisun realistinen toteutusaika on vuosina Uuden puhdistamon kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa. Tarvittavien siirtoyhteyksien kanssa hankkeen kustannukset voivat nousta 80 miljoonaan euroon. o Parikkalan kunta: Parikkalan jätevesijärjestelmän uudistaminen membraanitekniikalla. Innovatiivisella MBR-tekniikalla saadaan kustannustehokkaasti puhtaampaa jätevettä, jolloin nykyisen jätevesipuhdistamon Simpelejärveen aiheuttama pistekuormitus pienenee merkittävästi. Kunta on tehnyt päätöksen MBR-tekniikkaan perustuvan jätevesipuhdistamon rakentamisesta. Uusi jätevedenpuhdistamo valmistuu Skinnarilan Green Campus tutkimus- ja kokeiluympäristönä muun muassa energiavarastoihin, älykkäisiin sähköverkkoihin, hajautettuun lämmön- ja sähkön tuotantoon sekä vedenpuhdistuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Hankkeita valmistellaan ensisijaisesti Horizon ohjelmaan, Tekesille ja Suomen Akatemialle. Aluevaikuttavuudeltaan merkittäviä pienehköjä hankkeita on mahdollista rahoittaa alueohjelmilla. Etelä-Karjalan ympäristöohjelma. Maakunnan kuntien ilmastomyönteisten toimien suunnitelmallisuutta vahvistetaan laatimalla Etelä-Karjalalle yhteinen ympäristöohjelma. Lisäksi jokaiselle kunnalle laaditaan omat tarkemmat ympäristöohjelmat. Hankkeessa keskitytään myös maakunnan energiantuotannon ja -kulutuksen tulevaisuuden suunnitteluun ja arviointiin. Saimaa Geoparkin toteuttaminen. Käynnissä on selvitystyö, jossa alueen matkailuun sopivat geologiset resurssit käydään läpi. Hankkeessa valmistellaan Geopark-toimintamallia ja työstetään hakemus UNESCO:n suojeluksessa toimivalle Geopark-verkostolle. Tähtäimessä on Geopark-statuk- 14

15 sen saaminen Saimaa Vuoksi-alueelle. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön Luontomatkailukohteet näkyville -hankkeella toteutetaan opasteita tärkeimpiin luonto- ja retkeilykohteisiin, jotta asukkaiden ja matkailijoiden on helppo löytää niihin. Imatran seudun kehitysyhtiö Oy:n Veden Vuoksi - Vuoksen kalastusmatkailun kehittämishanke (ENI-ohjelman hanke) suomalais-venäläisenä yhteistyönä. Hankkeessa on neljä laajaa kokonaisuutta: 1) matkailun edistäminen, 2) virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen, 3) Vuoksen kalakantojen tutkimus ja niiden kestävä hyödyntäminen sekä 4) ympäristötietoisuuden parantaminen. Rahoitus: Horizon 2020, LIFE IP, Tekes, Suomen Akatemia, EAKR, maaseutuohjelma, INKA-ohjelma Välitön ja välittävä Etelä-Karjala Maakuntaohjelma nostaa vahvasti esille osallisuuden ja yhteistyön merkityksen maakunnan hyvinvoinnin edistämisessä. Etelä-Karjala on pieni maakunta ja meitä eteläkarjalaisia on vähän, joten maakunnan menestykseen tarvitaan jokaisen eteläkarjalaisen panosta. Lisäksi sosiaalinen pääoma on yhteydessä terveyteen. Ihmiset, jotka osallistuvat sosiaaliseen toimintaan aktiivisesti ja luottavat toisiin ihmisiin, tuntevat itsensä vähemmän osallistuvia tyytyväisemmiksi ja terveemmiksi. Aktiivinen osallistuminen ja sen tukeminen, kuten asukkaiden osallistaminen päätöksentekoon, edistää yhteiskunnan toimintakykyä. Maakuntaan tulee kehittää yhteisiä tai kuntakohtaisia vaikuttamismalleja edustuksellisen demokratian rinnalle. Kulttuuri- ja hyvinvointistrategiaprosesseja jatketaan konkreettisilla toimenpideohjelmilla. Osallistumisaktiivisuutta tukemalla lisätään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä. Yhteistoiminta ja tiedonvaihto edistävät yhteisöllisyyden lisäksi elinikäistä oppimista ja ammattitaidon ylläpitoa. Esimerkiksi Eksoten koko henkilöstö muutosvalmennetaan asiakaslähtöiseen toimintaan, jossa erityisenä painopisteenä on asiakaslähtöisen kulttuurin vahvistaminen, verkosto-osaamisen lisääminen ja teknologiaosaamisen vahvistaminen. Osaaminen vahvistuu ja palvelu paranee. Toimenpiteiden rahoituskanaviksi soveltuvat ESR- ja maaseutuohjelmien rahoitus. Työttömyys on Etelä-Karjalassa lisääntynyt viime aikoina. Uuden työllisyyslain myötä Etelä- Karjalan kunnille kohdistuvat työmarkkinatukimaksut uhkaavat kasvaa 2,7 miljoonalla eurolla vuodesta 2013 vuoteen 2015, mikäli aktivoivia toimenpiteitä ei saada lisättyä. Osana kuntauudistuksen nuorisotakuun kuntakokeilua valtio, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit sekä Eksote sopivat nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteiden saavuttamista palvelevista toimenpiteistä. Sopimuksella valtio sitoutuu osaltaan asiakasprosessia nopeuttaviin palvelulupauksiin ja kaupungit ja Eksote osaltaan työllisyydenhoitoa tehostaviin toimenpiteisiin. Eksoten kautta mukana kuntakokeilussa ovat kaikki Etelä-Karjalan kunnat. Työllistymisen kasvattamiseksi on kuntien vääjäämättä lisättävä omia resurssejaan ja toimenpiteisiin tarvitaan kehittämisrahoitusta (ESR, maaseutuohjelma). Maaseudun hyvinvointipalvelujen saatavuutta lisätään kehittämällä palvelujen tuottamiseen uusia toimintamalleja, joita voivat tarjota myös järjestöt tai yritykset. Kyläavuksi-hankkeella sekä työllistetään maaseudun pitkäaikaistyöttömiä että tarjotaan maaseudulla saataville palvelua, joka mahdollistaa muun muassa vanhusten kotona-asumista ja vapaa-ajan asuntojen ympärivuotista käyttöä. Maaseutuväestön ikääntyessä tarvitaan kylissä yhä enemmän hoivapalveluja, joita voivat tuottaa yritykset ja järjestöt. Alueellisia palvelukeskuksia voidaan perustaa tulevina vuosina esimerkiksi kylätaloihin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä ja kumppanuuksiin perustaen. 15

16 Keskeiset hankkeet / hankekokonaisuudet Eksote: EKSOTE-keskus. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa asiakkaan/potilaan palvelut koordinoidaan asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Tuloksena on koordinoitu palvelujen jakelu, asiakaslogistiikan hallinta ja itsepalvelujen lisääminen. Toinen kokonaisuus muodostuu rakennettavasta yhteyskeskuksesta, jonka avulla asiakkaat voivat olla yhteydessä ammattilaiseen tai omaiseen sekä vertaisverkostoihin. Toimintamalli edistää public-private -yhteistyötä ja vahvistaa hajaasutusalueiden palvelujen saatavuutta. Eksote: Maakunnallisen hyvinvointistrategiaprosessin jatkaminen konkreettisella toimenpideohjelmalla. Imatran kaupunki valmistelee laajaa työllisyyden edistämiseen tähtäävää hanketta (Toimari), jossa kehitetään koko työllistämisprosessia ja vaikeasti työllistyvien palveluita. Pääkohderyhmänä hankkeessa ovat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat. Hanke edellyttää erillistä kaupunginhallituksen päätöstä. Saimaan ammattikorkeakoulun Älykäs palvelutarjonta ja kulutus haja-asutusalueella -hankkeessa kehitetään erityisesti haja-asutusalueille kohdistettuja asiakaslähtöisiä sähköisiä ja muita mobiilipalveluja, jotka täydentävät tai korvaavat olemassa olevia kiinteitä palveluja kustannustehokkaasti. Kehittämisprosesseissa ovat mukana asiakkaat, palvelujen tuottajat ja mahdollistajat. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom: Järjestöjen palvelut osaksi hyvinvoinnin ekosysteemiä työtä ja osallisuutta nuorille lisää nuorten työllistymismahdollisuuksia ja vahvistaa yhdistysten palvelutuotantoa. Vapaaehtoistyölle luodaan uusia, nuoria kiinnostavia toteutustapoja ja konkreettinen toteutusmalli niin, että nuoret vapaaehtoiset löytävät heille sopivia tapoja ja paikkoja tehdä vapaaehtoistyötä. Kulttuuristrategian jatkaminen konkreettisilla toimenpiteillä. Rahoitus: ESR ja maaseutuohjelma 4.2 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset teemat Osa Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta käytetään valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnallinen kymmenen prosentin osuus EAKR-rahoituksesta käytetään Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Teeman valmistelusta vastaa TEM. ESR-rahoituksesta käytetään 25 prosenttia kolmeen valtakunnalliseen teemaan, joiden rahoituksen jakautumisesta hallinnonaloittain ovat TEM, OKM ja STM sopineet keskenään. Teemat ovat työllisyys, osaaminen ja osallisuus. Työllisyysteemaan sisältyviä kehittämistoimenpiteitä ovat esimerkiksi seuraavat: nuorten työllistymistä edistävät palvelut, maahanmuuttajien kotoutuminen, kansainvälinen työnvälitys ja työelämän laadun kehittäminen. Osaamisen teemaan sisältyviä kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa koulutuksesta koulutukseen tai työn siirtymisen tehostaminen, korkeakoulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen, aikuisten osaamistason nostaminen, ohjauspalvelut ja valtakunnalliset koulutusmallit kasvu- ja rakennemuutosaloille. Osallisuuden teemaan sisältyviä kehittämistoimenpiteitä ovat esimerkiksi kuntoutuksen palvelujärjestelmän kehittäminen, osallistava nuorisotakuu sekä syrjinnän torjunta. 16

17 Etelä-Karjala osallistuu valtakunnallisten teemojen toteutukseen EAKR:n ja ESR:n toimintalinjoilla maakuntaohjelman painotusten mukaisesti. Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) -ohjelmatyössä linjattu älykkään erikoistumisen näkökulma sisältyy Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaan. ESRrahoituksen valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien osalta erityisesti nuorisotakuuta, koulutusta ja osaamista, osallisuutta, vaikuttamista, työelämäyhteistyötä ja matalan kynnyksen palveluja koskevat sisällöt ja toimenpiteet ovat ensisijaisia. Seuraavassa on esitetty valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien ne teemat, jotka Etelä- Karjalan näkökulmasta nähdään erityisen tärkeinä: EAKR - Innovatiiviset kaupungit -ohjelma ja yritysverkostojen rakentaminen (TEM/TEKES) Lappeenranta on mukana Vaasan koordinoimassa Kestävät energiaratkaisut INKAohjelmassa. ESR Nuorisotakuu (TEM) - Valtakunnallinen monialainen palvelumalli (Ohjaamo) ja valtakunnallinen nettiohjauspalvelu. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen (TEM) - Rakennetyöttömyyden alentamista edistävät toimenpiteet. Osuvaa osaamista (OKM) - Sujuvat siirtymät, korkeakoulusta työelämään, taito-ohjelma heikot perustaidot omaavien aikuisten taitojen parantamiseksi, osuva ohjaus ensisijaisesti Ohjaamon ja Opintopolku.fi:n palvelukykyä vahvistamalla. Nuorisotakuu (OKM) - Lukioiden työelämäyhteistyön edistäminen, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen. Osallistamalla osaamista (OKM) - Kolmannen, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden monialaisen osaamisen vahvistaminen, osallisuus, vaikuttaminen ja hyvinvointi nuorten toimintaympäristöissä, taide-, kulttuuri- ja liikuntalähtöiset menetelmät. Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen (OKM) - Valtakunnallisten koulutusmallien kehittäminen, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen (STM) - Erityisesti pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille työttömille ja osatyökykyisille henkilöille suunnatut sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut, matalan kynnyksen palvelumallit, palvelutarpeiden tunnistaminen sekä palveluihin pääsyn nopeuttaminen. Nuorten osallistaminen ja nuorisotakuu (STM) - Matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukitoimien uudistaminen ja kehittäminen osana nuorten monialaista palveluverkostoa. 4.3 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka maakuntaohjelman toteuttamisessa Lappeenrannan kaupunkiseutu on yksi kahdestatoista suurimmasta kaupunkiseudusta, joka kuuluu kasvusopimusmenettelyn piiriin. Samat kaupunkiseudut 1 ovat mukana myös Innovatiiviset kaupun- 1 Helsingin metropolialue, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Joensuu ja Lappeenranta. 17

18 git (INKA) -ohjelmassa. Menettelyt täydentävät toinen toisiaan: kasvusopimuksiin sisältyvät ne strategiset osaamisen kärkialat, joita edistetään INKA-ohjelmalla. Kansainvälistä kasvua -kasvusopimuksella Lappeenranta tähtää EU:n ja Venäjän rajalla sijaintinsa tarjoamien kasvunäkymien hyödyntämiseen koko maan kilpailukykyä vahvistavalla tavalla. Sopimusosapuolet edistävät seuraavien painopisteiden toteuttamista: 1. Lappeenrannan elinkeinorakenteen monipuolistaminen osaamisperusteisten työpaikkojen luomisen avulla. 2. Kaupan alan työpaikkojen kasvun varmistaminen Venäjän matkailuvirtojen ydinalueella. 3. Uusien kaupunkivyöhykkeiden kestävä rakentaminen kaupunkiseudulla asuvan ja asioivan ihmisen edellyttämälle tasolle. 4. ICT-alan liiketoiminnan, peli- ja ohjelmistoalan kehittäminen sekä koulutuksen ja osaamisen edistäminen. 5. Lappeenrannan lentokentän uuden liiketoimintamallin pilotointi sekä asiakastilojen ajanmukaistaminen. 6. Venäjä-osaamista, kansainvälistä koulutusta sekä alueen asemaa Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana vahvistetaan. Kasvusopimus tukee maakuntaohjelman tavoitteita osaamis- ja innovaatiopotentiaalin hyödyntämisestä, kansainvälisestä kilpailukyvystä sekä puhtaan elinympäristön ja vihreän tekniikan älykkäästä erikoistumisesta. 4.4 Toimeenpanosuunnitelman vaikutukset Yhteenvetotaulukossa esitetään arvio maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. ++ Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia, + Myönteisiä vaikutuksia, 0 Ei merkittäviä vaikutuksia,! Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen jatkosuunnittelussa, - Haitallisia vaikutuksia SOSIAALISET VAIKUTUKSET EKOLOGISET VAIKUTUKSET KULTTUURISET VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTA- RAKENTEELLISET Toimintalinja Tavoite Lyhyt aikaväli Pitkä aikaväli 1. Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala Lyhyt aikaväli Pitkä aikaväli Lyhyt aikaväli Pitkä aikaväli VAIKUTUKSET Lyhyt aikaväli Osaamispohjaisia työpaikkoja ja yrityksiä uudistuvaan elinkeinorakenteeseen Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta Kehittyvä toimintaympäristö kannustaa kansainvälistymään + ++!*!* Kansainvälisesti menestyvän osaamisen ja elinkeinotoiminnan edistäminen 3. Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä Biotalouteen uutta liiketoimintaa Energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan hyödyntäminen puhtaan elinympäristön ratkaisuissa Pitkä aikaväli 18

19 Puhtaan elinympäristön ja vastuullisen kuluttamisen edistäminen Vihreän hyvinvoinnin rakentaminen Lähiruoan tuotannon, markkinoinnin, jakelun ja viennin edistäminen Välitön ja välittävä Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa kaikki osallistuvat Tehdään asioita yhdessä * Toimintalinjan 2 kehittämistä koskevat ekologiset vaikutukset tulee arvioida hankesuunnittelun yhteydessä, sillä ne voivat sisältää haitallisia vaikutuksia. Haitalliset vaikutukset tulee selvittää tie- ja rautatiesuunnitelmia laadittaessa sekä kaavoituksen yhteydessä. 5. RAHOITUS Maakuntaohjelman toimeenpanossa tärkeitä rahoitusohjelmia ovat rakennerahasto-ohjelma, maaseutuohjelma, LEADER-ohjelmat ja ENI-ohjelma. Maakuntaohjelmaa toteutetaan luonnollisesti myös kuntien ja valtion rahoituksella sekä muulla julkisella ja yksityisellä rahoituksella. EU:n rahoitusosuus rakennerahasto-ohjelmassa pieneni Etelä-Karjalassa 34,4 prosenttia edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Rakennerahasto-ohjelman kokonaisrahoitus on 36,2 miljoonaa euroa (sisältää myös kuntarahan, joka on 25 prosenttia kansallisesta rahoituksesta). Euroopan aluekehitysrahoituksen (EAKR) osuus on 26,2 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osuus 10 miljoonaa euroa. Maaseutuohjelman rahoitus koko Kaakkois-Suomeen uudella ohjelmakaudella on 33,6 miljoonaa euroa. Rahoitustaso nousee 1,1 miljoonaa euroa edelliseen ohjelmakauteen nähden. Etelä-Karjalan LEADER-ohjelmat ovat hakeneet ohjelmakaudelle rahoitusta 8,2 miljoonaa euroa (sisältää kuntarahoituksen). Maakunnan kehittämisraha on esitetty lakkautettavaksi vuoden 2015 valtion budjetissa. Maakunnan kehittämisraha on ollut joustava rahoitusinstrumentti pienehköihin, myös esimerkiksi kolmannen sektorin toteuttamiin hankkeisiin ja nopeaa reagointia vaativiin toimenpiteisiin. Alueellisten kehittämisvarojen pienentyessä entistä enemmän tulisi pystyä hyödyntämään kansainvälisiä rahoitusvälineitä ja esimerkiksi Central Baltic -ohjelman rahoitusta. Osana maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa esitetään rakennerahastovarojen rahoitussuunnitelma vuosille Rahoitussuunnitelma sisältää alueen päätettävissä olevien rakennerahastovarojen jaon rahoittajittain ja ohjelman toimintalinjoittain. EU:n ja valtion rahoituksen lisäksi siinä esitetään kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus ohjelman toteuttamisessa. Etelä- Karjalassa on vuosina käytettävissä EAKR ja valtion rahoitusta yhteensä noin 6,1 miljoonaa euroa. Noin kolmannes EAKR-rahoituksesta kohdentuu ELY-keskuksen hallinnoimiin yritystukiin ja kaksi kolmasosaa maakunnan liiton alueellisiin kehittämishankkeisiin. ELY-keskuksen hallinnoiman ESR- ja valtion rahoitus on yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Toimintalinjojen välisessä jaossa noudatetaan rakennerahasto-ohjelman mukaisia jakosuhteita. Rahoitussuunnitelma on esitetty erillisenä liitteenä. 19

1. JOHDANTO 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET

1. JOHDANTO 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET... 3 2.1Kehityksen nykytila ja näkymät vuosille 2015 2016... 3 2.2 Toimeenpanosuunnitelman tavoitteet vuosille 2015 2016... 5 3. ETELÄ-KARJALAN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016. Kymenlaakson Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2016 2017

Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016. Kymenlaakson Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2016 2017 Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Kymenlaakson Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2016 2017 KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Sopimuksen valmisteluun on lisäksi osallistunut Imatran kaupunki.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Sopimuksen valmisteluun on lisäksi osallistunut Imatran kaupunki. LAPPEENRANNAN JA VALTION VÄLINEN KASVUSOPIMUS 1. SOPIJAOSAPUOLET 2. TAUSTAA Valtio: Työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö ja Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016. Kymenlaakson maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016

Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016. Kymenlaakson maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Kymenlaakson Liitto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Kymenlaakson maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso 1 / 7 ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTARYHMÄ 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA KL/038/000205/2014 Aika: 2.6.2014 13:00-14:35 Paikka: Lappeenranta, Technopolis Skinnarila, kokoustila Suvorov 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, sisältö ja rahoitus Mari Kuparinen 3.6.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot