Kokkolan elinkeino-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2015-2020. Kokkolan elinkeino-ohjelma"

Transkriptio

1 Kokkolan elinkeino-ohjelma Versio 2.1 Kokkolan kaupunki Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

2 Sisältö 1. KAUPUNGIN TEHTÄVÄ ELINKEINOPOLITIIKAN EDISTÄJÄNÄ TOIMINTA-AJATUS KOKKOLAN ELINKEINOVISIO STRATEGIA NYKYTILAN KUVAUS ELINKEINO- JA VÄESTÖRAKENNE ELINKEINORAKENNE JA YRITYKSET VÄESTÖRAKENNE JA ENNUSTE TYÖVOIMA- JA TYÖPAIKKARAKENNE INFRASTRUKTUURI BKT:N KEHITYS PALVELURAKENNE MEGATRENDIT MAAKUNTAOHJELMAN LINJAUKSIA SWOT TUTKIMUS- JA KOULUTUS KOKKOLAN SEUDULLA KANSAINVÄLISYYS TEAM FINLAND TEEMAT ELINKEINO-OHJELMAN KÄRKITOIMIALOINA KEMIA, CLEANTECH, BIOTALOUS, VENEALA JA PALVELUT KAUPUNGIN ELINKEINOSTRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT JA MUUTA HUOMIOITAVAA KEMIA-, PROSESSI- JA TEKNOLOGIATEOLLISUUS PARASTA KEMIAA KOKKOLASSA CLEANTECH MAHDOLLISUUKSIA TULEVAISUUTEEN BIOLAAKSO TURKISTALOUS VENEALA KOKKOLA MARINE TECHNOLOGY CENTER KOKKOLASTA PARASTA PALVELUA TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA ELÄMYSPALVELUT TYÖHYVINVOINTI TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT TERVEYSTEKNOLOGIA (LIFESCIENCE) HYVINVOINTI-, TERVEYS- JA LIIKUNTAPALVELUT ELÄMYSPALVELUT JA HYVINVOINTIMATKAILU KULTTUURI- JA TAPAHTUMAMATKAILU NUORISOKESKUS VILLA ELBA SAARISTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN KAUPPA JA PALVELUT KESKUSTAN KEHITTÄMINEN KAUPAN JA PALVELUIDEN VERKOSTO (CITY KOKKOLA, KAUPPAKESKUSTA TMS.) OSTOSMATKAILU, RAVITSEMUS- JA MAJOITUSPALVELUT RAHOITUSELEMENTIT KOSEK OSANA KAUPUNKIKONSERNIA

3 3 8. LIITTEET YRITYKSILTÄ SAATUJA KEHITYSIDEOITA KONSERNIYHTIÖIDEN HALLITUSTEN NÄKEMYKSIÄ Kaupungin tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Kaupunki on asukkaidensa yhteisö, joka pitää huolta keskeisistä hyvinvointipalveluista ja luo edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle. Kuntien itsehallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen paikallisen elinvoiman ja talouden kasvun sekä hyvinvoinnin turvaamisen. Kunnan elinvoima ilmenee uudistumisena, kehityksenä ja joustavuutena. Kunnan elinvoiman kokonaisuus muodostuu 1. Vetovoimaisesta ympäristöstä, joka houkuttelee ja sitouttaa ihmisiä ja yrityksiä alueelle 2. Kilpailukykyisestä yrityskannasta, joka edistää työllisyyttä, toimeentuloa ja turvattua arkea 3. Osaamisesta ja työvoiman saatavuudesta, jotka turvaavat palvelut ja yritystoiminnan 4. Julkisista ja kaupallisista palveluista, jotka mahdollistavat sujuvan arjen 5. Sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä, jotka luovat uutta 6. Vahvasta kuntataloudesta, joka mahdollistaa uudistusten toteuttamisen Kaupungin elinkeinopalveluiden tavoitteena on varmistaa puitteet, jotka mahdollistavat elinvoiman säilymisen vahvana tulevaisuudessakin. Kunnat toimivat nopeasti muuttuvassa maailmassa. Aiempaa tärkeämmäksi on tullut analysoida menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaa sekä varautua tuleviin muutoksiin. Tulevaisuuden muutoksista johtuen kaupungin laaja-alaisen elinvoimapolitiikan merkitys kasvaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kokkolan seudun suhteellisen kilpailukykyaseman merkittävä paraneminen viime vuosituhannen lopun jälkeen antaakin pohjaa elinvoima- ja kilpailukykytekijöiden strategisille päämäärille. Kohdennetun elinkeinopolitiikan tarkoitus on tehdä strategisia linjauksia kaupunkiseudun kehityksen kannalta merkityksellisimmistä klustereista ja verkostoista. Kokkolan kaupungin elinkeinopolitiikan strategisiksi klustereiksi on valittu kemia, vene ja cleantech. Kemian klusteri on näistä klustereista laajin sen sisältäessä myös teknologiateollisuuden ja energian. Kokkolassa, epäorgaanisen kemian keskittymänä, on runsaasti kemian alan osaamista ja kemian ympärille syntynyttä metalli-, prosessi- ja teknologiateollisuuden alihankintaa.

4 4 Suurteollisuusalueella on erittäin energiaintensiivistä teollisuutta, joten on luonnollista liittää myös energia kemian klusteriin. Keski-Pohjanmaalle todennäköisesti avautuva litium-kaivos sekä bioenergian kehittäminen tuovat myös uusia mahdollisuuksia kemianteollisuudelle. Venealalla on erittäin pitkät perinteet Kokkolan seudulla ja yli 60 % Suomen veneteollisuudesta on keskittynyt Pohjanmaan rannikolle. Kokkolan seutu on siis Suomen veneteollisuuden sydän ja siitä on pidettävä huolta. Cleantech puolestaan tuo alueelle paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mahdollisuuksia on erityisesti puurakentamisessa ja energiatehokkaissa ja teknologiaa hyödyntävissä ratkaisuissa. Suomen virallisena kehitysalana cleantech-hankkeille on saatavilla rahoitusta. Elinkeino-ohjelma kohdistuu vuosille ja se päivitetään tarvittaessa vuonna 2018 uuden valtuuston toimikauden alussa. Kokkolan elinkeino-ohjelma perustuu Kokkolan kaupungin strategiaan. Elinkeinoohjelma laatiminen aloitettiin jo vuoden 2014 kesällä, jolloin Kosekin työntekijän Tomi Rumpusen toimesta tehtiin yrityskysely ja haastattelut. Haastattelujen kohteena oli niin yrittäjiä kuin sidosryhmien edustajia. Syksyn 2014 aikana elinkeino-ohjelmaa rakennettiin Kokkolan kaupungin elinkeinojen johtoryhmässä sekä konserniyhtiöiden hallitusten yhteistilaisuudessa. Ohjelman runkona on soveltuvin osin käytetty Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittista ohjelmaa. Erityisesti nykytilan kuvauksessa on hyvä nähdä laajasti kaikki elinkeinojen kehittämiseen liittyvät asiat. Elinkeino-ohjelmasta on pyydetty kommentit yrittäjäjärjestöiltä ja kauppakamarilta ja sitä on käsitelty elinkeinojen johtoryhmässä sekä Kosekin neuvottelukunnassa. Saadut palautteet ja kommentit on otettu huomioon ohjelman lopulliseen versioon. Ohjelma käsitellään kaupungin elinkeinojaostossa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Toiminta-ajatus Kunta voi edistää ja tukea alueen yritystoimintaa monin tavoin. Yritysten kehittymistä, osaavan työvoiman saatavuutta ja innovaatiotoimintaa tukevan kunnan, kehitysyhtiön, oppilaitosten, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden kehittämisyhteisöjen verkosto luo paikkakunnalle kilpailuetua, joka antaa yrityksille mahdollisuuden uudistua ja selvitä voittajana kansainvälisessä kilpailussa. Yritysneuvonnan palveluja tarjoamalla kunta varmistaa, että myös pienyritykset ja yritystoiminnan aloittamista suunnittelevat henkilöt löytävät tukea liikeideansa kehittämiseen sekä osaava hyödyntää tarjolla olevaa tukirahoitusta ja esimerkiksi ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen ja muiden tutkimuslaitosten erikoisosaamista.

5 5 Kokkolan seudun Kehitys Oy, KIP Infra Oy, Kokkolan Industrial Park Service Oy ja Kokkolan Teollisuuskylä Oy ovat Kokkolan kaupungin konserniyhtiöitä, jotka tarjoavat yrityksille neuvonta- ja kehittämispalveluja, toimitila- ja infrapalveluja sekä tukipalveluja kaupungin strategian mukaisesti Kokkolan elinkeinovisio 2020 Kokkolan kaupungin strategia vuosille kulkee teemalla Kokkolassa parasta aikaa. Kokkolan elinkeinojen visio on: 1.3. Strategia Kokkolan elinkeinostrategian päämääränä on määritellä menestyvät kärkitoimialat, luoda yrityslähtöistä elinkeinopolitiikkaa ja ylläpitää toimivat elinkeinopalvelut. Kokkola on myös jatkossa yrityksille ylivertainen kansainvälinen toimintaympäristö sekä logistinen keskus. Elinkeinotoimintaa tuetaan koulutuspalveluilla ja osaavan työvoiman saatavuudella sekä hyvällä palveluympäristöllä ja kulttuuripalveluilla.

6 6 Kuvio 1: Kokkolan elinkeinostrategian kulmakivet Kuva 2: Kokkolan kaupungin elinkeinopolitiikan painopisteet

7 7

8 8

9 9 2. Nykytilan kuvaus 2.1. Elinkeino- ja väestörakenne Kokkolan elinkeinorakenne on monipuolinen ja pohjautuu moneen vahvaan toimialaan. Näitä ovat mm. kemianteollisuus, metalliteollisuus, veneteollisuus, kauppa- ja palvelualat ml. ict-ala, logistiikka ml. satama, turkistuotanto ja maa- ja metsätalous sekä puu- ja elintarvikeala. Lisäksi Kokkolassa isoja työllistäjiä ovat julkinen sektori, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä koulutusala. Väestörakenne on tasapainoinen ja syntyvyys hyvä mutta suurten ikäluokkien eli yli 60-vuotiaiden osuus tulee kaupungissa lähivuosina kasvamaan Elinkeinorakenne ja yritykset Kuvio 3: Kokkolan elinkeinorakenne 2014 Kokkolan seutukunta katsotaan yritysystävälliseksi ja logistiselta sijainniltaan hyväksi. Satama, rautatie- sekä tieverkosto mahdollistavat monipuolista kuljetusta niin alueen toimijoille kuin transiittoliikenteelle. Lentokenttää pidetään erittäin tärkeänä linkkinä yritysten kansainvälisen toiminnan kehittämiseen ja kansainvälisten verkostojen rakentamiseen. Teiden kunto on tärkeä tekijä

10 maantieliikenteelle. Osaavaa henkilökuntaa katsotaan olevan riittävästi saatavilla, mutta työvoimavajetta on odotettavissa tulevaisuudessa. Työntekijät koetaan erittäin lojaaleiksi Kokkolan seudulla, joten hankittu osaaminen onnistutaan pitämään talon sisällä hyvin. Lojaalit työntekijät muodostavat haasteeksi osaamisen kierrättämisen ja osaamisen vaihdon (osaamispankki). Yritykset pitävät tärkeänä alueelta lähteneiden osaavien henkilöiden houkuttelun takaisin alueelle uran jälkipuolella, jotta osaamista tuodaan takaisin alueelle. Korkeakoulutason koulutuksen säilyttäminen alueella katsotaan erittäin tärkeäksi. Varsinkin insinööreillä (AMK) uskotaan olevan jatkossa kysyntää yhä enemmän Kokkolan seudulla. Ammattiopistolta valmistuu osaavia työntekijöitä yritysten palvelukseen tuotanto yms. tehtäviin. Yritysten määrän kehitys onkin ollut positiivisessa kehityksessä vuodesta 1995 alkaen. Yritysmäärän nettolisäys Kokkolassa on 1244 kpl Yritysten määrä vuosittain; seutukunnat ja Kokkola (aluejako 2010) Kaustisen sk Kokkolan sk Kokkola Kuvio 4: Kokkolan, Kokkolan sk ja Kaustisen sk yritysten määrän kehitys vuodesta 1993 TKI-toimijoita Kokkolan seudulta löytyy riittävästi alueen yritysten käyttöön. Monet yritykset hoitavat kuitenkin TKI-toiminnan omissa verkostoissaan. Tavoitteena olevien klustereiden yksi tärkeimmistä tehtävistä voisi olla yritysten yhteisen avoimen innovaatio ja TKI-toiminnan lisääminen. Tutkimusresurssit tulisi suunnata alueen kärkiosaamisen kehittämiseen sekä uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. TKItoiminnan yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa yritykset pitävät tärkeänä hinta-laatusuhdetta (kustannukset vs. saatu lisäarvo).

11 11 Suurteollisuus toimii alueen viennin veturina ja suurien yritysten säilyttäminen alueella katsotaan tärkeäksi. Muiden teollisuusalueiden tiiviyttä kehuttiin, toisaalta kaupungilta toivottiin toimenpiteitä alueiden siistinä pitämiseksi. Vanhat poistuneiden yritysten kyltit repsottavat alueen reunoilla. Myös teollisuusalueiden markkinointia/esille tuomista ja opasteita toivottiin kehitettävän. Kemia/Metalli/Kaivos/Metsä puolelle koettiin olevan mahdollista luoda uutta tiiviimpää ja toimivaa klusteria. Alueen metalliteollisuuden kivijalkana ovat pitkään toimineet alihankintayritykset. Yritysten näkökulmasta on tärkeää saada alihankinta-palveluita läheltä, mutta samalla uudenkaltaista yhteistyötä ja tuotekehitystä toivotaan metalliyritysten kesken, jotta pystyttäisiin kilpailemaan valmiilla tuotteilla uusilla markkinoilla. Jalostusasteen nostaminen onkin tärkeä tavoite. Alueen pitkiä yrittäjäperinteitä arvostetaan ja kaksikielisyys helpottaa varsinkin Ruotsin markkinoille lähtöä. Ruotsin kielen osaamista kannustetaankin käyttämään uusia markkinoita kartoitettaessa. Alueen vahvuutena pidetään myös ihmisten ja yritysten kykyä sopeutua muutoksiin. Yritykset toivovat myös kaupungin reagointikyvyn nopeutuvan muuttuvassa toimintaympäristössä. Kaupungilta toivottiin myös joustoa varsinkin kaavoitukseen, jotta investointeja saadaan vauhditettua ja pysymään alueella. Kaavoitus mainittiin ongelmalliseksi monien yritysten taholta. Kaupungin päätöksenteon hitautta myös kritisoitiin. Teollisuustonttien tarjontaa tulisi lisätä ja investointeja edesauttaa vauhdittamalla päätöksentekoa. Kaupungin toivottiin toimivan enemmänkin mahdollistajana ja yritysten sekä kuntalaisten edunvalvojana ei niinkään rajoittajana tai hidasteena. Teollisuuskylän kaltaisia yrityspalveluita pidettiin erittäin positiivisina ja onnistuneina. Kaupunkikonsernin sisällä sekä yrityspalveluiden järjestäjiltä toivottiin selkeämpää työnjakoa ja yhdenluukun -periaatetta asioiden hoitoon Väestörakenne ja ennuste Kokkolan väestömäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 202 lähtien noin henkilöllä vuosittain ollen vuoden 2014 lopussa Kokkolan kasvu johtuu sekä hyvästä syntyvyydestä että positiivisesta maahanmuutosta. Kokkolan ikärakenne on kohtuullisen tasapainoinen, tosin yli 60-vuotiaiden osuus on suhteellisen suuri ja aiheuttaa painetta vanhuspalveluiden kehittämiseen. Kokkolan väkiluvun ennustetaan jatkavan tasaista kasvua aina vuoteen 2040 saakka, jolloin väkiluvun ennakoidaan olevan n

12 12 Indeksi (1995=100) 109 Keski-Pohjanmaan sekä Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien väkiluvun kehitys vrt. vuosi 1995 aluejako Keski-Pohjanmaa Kokkolan seutukunta Kaustisen seutukunta Kokkola Kuvio 5: Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan väkiluvun kehitys vuodesta 1980 Ikäryhmä Kokkolan ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet Kuvio 6: Kokkolan ikärakenne sukupuolen mukaan

13 Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien sekä Kokkolan kaupungin väestöennuste Kokkolan stk Kokkolan kaupunki Kaustisen stk Kuvio 7: Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan väestöennuste Työvoima- ja työpaikkarakenne Kokkolan alueen työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 1993 (15486 kpl) vuoteen 2011(20778) yli 5000 kpl kääntyen kuitenkin vuonna 2012 hienoiseen laskuun (20229). Lasku johtuu yleisestä taloustilanteesta ja siitä johtuvasta yritysten kustannussäästöistä, joka kohdistuu mm. henkilöstön määrään. Kokkolassa ei ole tapahtunut kuitenkaan mitään isompia yksittäisiä irtisanomisia tai konkursseja vaan lasku koostuu useista eri yrityksistä tapahtuneista vähennyksistä. Verrattuna muihin alueisiin ja koko Suomen kehitykseen Kokkola erottuu kuitenkin edukseen voimakkaan positiivisessa kehityksessä. Ikäryhmä Miehet Kokkolan työvoima iän ja sukupuolen mukaan Naiset Hl Kuvio 8: Työvoimarakenne iän ja sukupuolen mukaan

14 14 Indeksi (2000=100) 125,0 Kokkolan seudun työpaikkojen määrän kehitys vrt. vuoteen 2000, Kannus aluejako Kokkola ,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 80, Kuvio 9: Kokkolan seudun työpaikkojen määrän kehitys

15 15 Indeksi =100 Työpaikkojen määrän kehitys vrt. v Koko Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kaustisen sk Kokkolan sk Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 115 Lappi Kuvio 10: Kokkolan seutu vrt. muu Suomi 2.2. Infrastruktuuri Toimiva infrastruktuuri luo edellytykset tuotantotoiminnalle, mahdollistaa elinkeinoelämän kuljetukset, ylläpitää viestintäyhteyksiä ja turvaa kansalaisten jokapäiväisen liikkumisen. Laadukas ja hyvin kunnossapidetty infrastruktuuri ylläpitää Suomen toimintamahdollisuuksia ja on edellytys niin jokapäiväiselle toiminnalle kuin kansainväliselle kilpailukyvyllekin. Myös huoltovarmuus- ja saavutettavuusnäkökulmat ovat olennainen osa infrastruktuuria. Infrastruktuuri on luonteeltaan pysyvää; se muuttuu hitaasti ja muutokset vaativat yleensä suuria investointeja. Vaikka liikenne-, tieto- ja viestintä-, energia sekä erilaiset huoltoverkot on rakennettu vastaamaan kysyntään, niillä on aluerakenteeseen vaikuttavia ominaisuuksia erityisesti pysyvyytensä vuoksi. Nämä verkot myös toimivat edellytyksenä monelle merkittävälle tekijälle kuten yritysten ja tuotantotoiminnan sijoittumiselle sekä kaupunkien toiminnalle.

16 16 Kuva 11: Suomen Satamien ulkomaankuljetukset 2011 Kuva 12: Suomen rautateiden kuljetukset 2011 Kokkolan Satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, jonka liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kehittämistyön ansiosta. Sataman tärkeitä menestystekijöitä ovat muun muassa asiakaslähtöinen palvelu, kilpailukykyinen hinnoittelu sekä investoinnit moderniin käsittelytekniikkaan. Kaivannaisteollisuuden lisäksi Kokkolan Satama on tärkeä toimija Venäjän transiitoliikenteessa, ja kolmas merkittävä asiakasryhmä on Kokkolassa toimiva teollisuus ja paikallinen kauppa. Sataman vaikutus näkyy selvästi raideliikenteessä. Kokkola-Ylivieska kaksoisraide valmistuu vuonna 2017 ja mahdollistaa yhä kasvavan kaivannaisteollisuuden kuljetukset sekä transiittoliikenteen lisääntymisen Kokkolan sataman kautta. Kokkolan satamalle vuosi 2014 oli kaikkien aikojen huippuvuosi. Sataman kokonaisliikennemäärä ylitti ensimmäisen kerran kahdeksan miljoonan tonnin rajan, kun kokonaisliikenteen määrä nousi aina 8,575 miljoonaan tonniin. Kokkola-Pietarsaaren lentoasema kuuluu Finavian 24 lentoaseman verkostoon. Kahden lähimmän kaupungin mukaan nimetty Kokkola-Pietarsaaren lentoasema palvelee kattavasti ympäröivää Keski-Pohjanmaan rannikkoseutua tarjoten liikenneyhteyksien lisäksi myös puitteet aktiiviselle harrastustoiminnalle. Lentoasemalta liikennöidään säännöllisesti Helsinkiin ja Tukholmaan. Operaattoreina toimivat Finnair ja Nextjet. Lähteviä lentoja on päivittäin 5-6 kpl. Lisäksi kentältä järjestetään useita charter-lentoja vuosittain suoraan lomakohteisiin. Kentän matkustajamäärä oli vuonna 2014 noin henkilöä. Kenttä on

17 17 erittäin tärkeä alueen kansainväliselle elinkeinoelämälle ja sen yhteyksiä pidetään välttämättöminä, jotta elinkeinoelämä pystyy kasvamaan ja kehittymään alueella. Tieyhteyksistä vt 8 ja vt 13 menevät läpi kaupungin ja mahdollistavat sujuvan logistisen yhteyden niin rannikon muihin kaupunkeihin kuin läpi Suomen. Vt 8 on esitetty kehitettäväksi kohteeksi liikennepoliittisen selonteon listalla ja tien kunnostamiseen tulee investoida tulevien vuosien aikana voimakkaasti. Kuljetusmäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti ja aiheuttavat painetta vt 8:n kunnon kohentamiseen sekä turvallisuuden parantamiseen BKT:n kehitys Keski-Pohjanmaan BKT:n kehitys (+18,8 %) on ollut Suomen viidenneksi parasta vuosien aikana. Edellä olivat naapurimaakunnat Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa sekä Pirkanmaa ja Kainuu. Keski-Pohjanmaan elinkeinorakenteen monipuolistuminen, yritysmäärän hyvä kehitys, vahva teollisuus- ja jalostus sekä kaupan ja palveluiden lisääntyminen ovat vieneet Keski-Pohjanmaata vahvasti eteenpäin. Kuvio 13: Suomen maakuntien BKT:n kasvu , Lähteet: Tilastokeskus, TEM. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka

18 18 3. Palvelurakenne Palvelurakenteen konserniohjaus toimii kaupunginhallituksen konsernijaoksen toimesta. Tavoitteena on yhtiöiden määrän vähentäminen ja hallintojen yhdistäminen kuitenkin niin, että tärkeänä pidetyt toiminnon säilyvät. Tätä tavoitetta toteutettiin kun Kokkolan Matkailu Oy:n ja Kokkolan seudun Kehitys Oy:n palvelut yhdistettiin osittain vuoden 2015 alusta. Palveluiden ja palvelurakenteen tulee jatkossakin vastata elinkeinoelämän tarpeita. Esim. yritysten innovaatiopalvelut tulevat osaksi elinkeinoyhtiön toimintaa.

19 19 4. Megatrendit Tulevaisuudessa Kokkolassa tulee vaikuttamaan useita globaaleja ja myös paikallisia trendejä, jotka vaikuttavat Kokkolan kilpailukykyyn ja mahdollisuuksiin. Megatrendien hyvä puoli on, että lähes kaikki trendit on muutettavissa uhkista mahdollisuuksisi. Megatrendit ovat asioita, jotka joka tapauksessa tapahtuvat. Koska megatrendit joka tapauksessa tulevat tapahtumaan, niiden muuntaminen mahdollisuuksiksi tuo paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään keskittyvien markkinoiden arvo tulee kasvamaan todella paljon. Yhtenä trendinä Suomessa on ollut tuotannon siirtäminen halvemman työvoiman maihin. Tulevaisuudessa kasvua on syytä rakentaa palvelutoiminnan sektorille. Uusien tuote-palvelu mallien kehittäminen metalli- ja teknologia-alalle on potentiaalinen kasvun lähde. Yksi ennakoitu Kokkolaa ja Keski-Pohjanmaata tulevaisuudessa uhkaava haaste on työvoimavaje. Alueen työmarkkinoille tulevat nuoret eivät tilastojen mukaan kata enää avautuvien paikkojen lukumäärää. Työvoimavajeesta ei tosin vielä ollut merkkejä yrityskäynneillä. Suomea uhkaavista trendeistä huolestuttavin on nuorten syrjäytyminen, johon on löydettävä ehkäiseviä toimenpiteitä. Alle on listattu merkittävimpiä toimintaympäristöä muokkaavia megatrendejä. - Digitalisoituminen, älysovellukset -> arjen älyllistyminen - Globalisoituminen, kansainvälisen kaupan tuomat mahdollisuudet -> sähköisen viestinnän tuomien mahdollisuuksien myötä yhteydenpito ja vuorovaikutus helpottuu ja kasvaa - Ilmastonmuutoksen/Ympäristötietoisuuden lisääntymisen tuomat mahdollisuudet ja uhat -> Vähähiilisten ja energiatehokkaiden tuotteiden kysyntä kasvaa - Elämänarvojen muuttuminen ja hyvinvointipalveluiden kasvava suosio - Työikäisen väestön väheneminen tulevaisuudessa, työvoimavaje, suuret ikäluokat - Rakennemuutokset monilla aloilla -> Palvelutalouden kasvu, muuttuvat osaamistarpeet ja ostokäyttäytymisen muutokset, - Kaupungistuminen entisestään, viihtyvyyden merkitys seutujen kilpailukykytekijöinä, kaupunkien lähiseutujen hyödyntäminen - Nuorten syrjäytyminen, ehkäisevä toiminta

20 Maakuntaohjelman linjauksia Keväällä valmistuneen uuden Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman missiona on: Keski- Pohjanmaa on taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti menestyvä sekä yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen maakunta. Visioksi maakuntasuunnitelmaan on kirjattu: Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja osaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi- ja monikielisyys tekevät Keski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski-Pohjanmaa hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse. Toimintaa ohjaavina periaatteina mainitaan: luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus. Varsinkin luovuus ja yrittäjyys liittyvät tiiviisti elinkeinostrategiaan. Turvallisuus on elinkeinostrategian läpileikkaavana teemana. Uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja tukeminen tulisi olla tärkeä osa elinkeinostrategiaa. Maakunnan liitto hallinnoi Keski-Pohjanmaan osalta Pohjois- ja Itä-Suomen rakennerahastoohjelmaa. Ohjelman tavoitteina on pk-yritysten kilpailukyvyn parantuminen sekä uuden tiedon/osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisen painopisteenä ovat uusi liiketoiminta, kasvu ja kansainvälistyminen, energiatehokkuus sekä liikenne ja logistiikka. Uuden tiedon/osaamisen kohdalla painopisteenä ovat TKI alueellisten vahvuuksien mukaan, innovaatiotoiminnan vahvistaminen, uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen. Tavoitteina tiedon/osaamisen kohdalla ovat uusi liiketoiminta, ideoiden tuotteistaminen, älykäs erikoistuminen, nuoret, kasvuhakuiset ja innovatiiviset yritykset. Rahoitusta ohjelmista myönnetään Keski-Pohjanmaan liiton, Keski- Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Tarkempaa tietoa hakuajoista ja teemahauista löytyy sivustolta.

21 SWOT 4.3. Tutkimus- ja koulutus Kokkolan seudulla Tiedon ja osaamisen lisääminen nähdään modernissa toimintaympäristössä tehokkaimmaksi keinoksi kilpailukyvyn paranemiseen sekä tuottavuuden kasvuun. Kaupunkiseutujen keskinäistä kilpailukykyä määrittelee pitkälti juuri kilpailu- ja innovointikyky. Jatkuvaa uudistumiskykyä ja elinikäistä oppimista vaaditaan kaikilla toimialoilla. Kaiken alueellisen koulutuksen ja tutkimuksen taustalla tulisi olla alueen elinkeinotoimijoiden palveleminen. Alueen yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja tehokkain tapa osaavan työvoiman takaamiseen on alueen elinkeinorakennetta palveleva ammatillinen koulutus Kokkolassa. Ammattikorkeakoulu ja Yliopistokeskus täydentävät koulutustarjonnan. Koulutusorganisaatioiden ja elinkeinotoimijoiden tiivis yhteistyö on elinehto koulutuksen suunnitteluun alueen tarpeisiin. Tulevaa työvoimantarvetta tulisi ennakoida

22 22 opintosuunnitelmissa ja oppilaitosten oppilaskiintiöissä. Työelämään valmistavassa koulutuksessa työssäoppimisjaksot ovat tärkeässä roolissa yhdessä yritysmaailman edustajien vierailuiden sekä ekskursioiden lisäksi. Myös opinnäytetöitä olisi tärkeä päästä kirjoittamaan suoraan yrityksille. Oppisopimuskoulutus tukee ammatillista kouluttautumista. Kokkolan koulutusorganisaatiot: - Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä - Centria ammattikorkeakoulu - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Ammatillinen koulutus on toisen asteen osalta ammattiopiston vastuulla, kolmannen asteen osalta Centrian. Yliopiston vastuulle jää TKI. Myös Centrialla on tutkimustoimintaa. Muita tutkimusorganisaatioita Kokkolassa ovat KETEK sekä tutkimuslaitoksia kokoava Biolaakso (Metla, MTT, GTK, Oulun eteläisen instituutti) Kannuksessa. Alueen TKI-toiminta profiloituu tällä hetkellä (Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukaan) erityisesti seuraaviin: -biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi (ml. turvebiomassa), - biotalouden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineena, - luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta (esim. ravinnetalous, happamien sulfaattimaiden vaikutukset ja haittojen minimointi, turvetuotanto ja turvesoiden jälkikäyttö sekä pohja- ja pintavesien mallinnus/hallinta), - energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia), - bioenergian kestävä tuotanto, - paikkatietojen hyödyntäminen (esim. biomassojen arvoketjussa puubiomassat ja turve energian ja biojalosteiden raaka-aineena), - prosessiteollisuuden ja prosessiosaamisen vahvistaminen, - akkumateriaalien ja akkukemikaalien tutkimustoiminta ja - materiaalitekniikan tutkimustoiminta. Älykäs erikoistuminen yhdistämällä osaamisalueita pyrkii luomaan uutta tulevaisuuden liiketoimintaa. Erityisesti teknologia- ja cleantech sektorilla on mahdollisuuksia älysovellusten hyödyntämiseen. Poikkitieteellisiin hankkeisiin on meneillään myös Tekes hanke Kansainvälisyys Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla kansainvälisellä liiketoiminnalla on pitkät perinteet. Tulevaisuuden toimintaympäristön muutokset vaativat entistä useamman yrityksen lähtemisen kansainväliseen kauppaan. Sähköinen kaupankäynti on johtanut ja tulee johtamaan entistä enemmän paikasta riippumattomaan liiketoimintaan. Kansainvälisen kaupan kannalta tärkeimmäksi tekijäksi yritykset mainitsevat usein lentokentän säilymisen alueella. Myös muuten toimivat logistiset yhteydet ovat tärkeässä roolissa. Teollisuus alueella suuntautuu vahvasti vientiin. Varsinkin kemia, metalli ja veneteollisuus ovat vahvasti vientivoittoisia.

23 23 Tulevaisuudessa yritykset toivovat löytävänsä entistä kielitaitoisempaa ja kansainvälisempää työvoimaa. Monissa yhteyksissä mainitaan kansainvälistymisen olevan yrityksen kasvun kannalta tärkeää. Kansainvälistyminen on helpottanut yritysten lähtemistä ulkomaan kauppaan, mutta monilla yrityksillä kynnys on vielä korkea liiketoiminnan aloittamiseen Suomen rajojen ulkopuolella. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien teettämän kyselyn mukaan vientitoimintaa on eniten Ruotsiin, Venäjälle, Norjaan, Saksaan ja Viroon. Suurimpana syynä vientitoiminnalle Yrittäjien kyselyssä mainitaan liikevaihdon kasvattaminen sekä katteen lisääminen. Muita tavoitteita vientitoiminnalle mainittiin mm. uusien markkina-alueiden löytäminen sekä kotimaan kausivaihteluiden tasaaminen. Tuontitoiminnan syinä puolestaan kerrottiin ostohintojen aleneminen, kustannusten aleneminen, tuotannon ja palvelutarjonnan monipuolistaminen. Osa vastanneista tavoitteli tuontitoiminnalla liikevaihdon kasvattamista ja uusien asiakkaiden saamista. Suurimpina vientiongelmina kyselyssä mainittiin markkinoinnin kohdistaminen, asiakkaan/kontaktin löytäminen sekä taloudellinen riskinottokyky. Tuontitoiminnan ongelmina nähtiin yhteistyökumppanin puute, kielitaito ja kulttuurituntemus sekä rahoitus. Yleisesti kansainvälistymisen ongelmia ovat siis kielitaidottomuus, rohkeuden ja tiedon puute sekä kohteiden löytämättömyys. Moni kyselyn vastaaja ja haastateltu mainitsi pääoman puutteen ja rahoituksen saamisen ongelmaksi ulkomaan kauppaan. Kansainvälisen kaupan tukitoimenpiteistä eniten kannatusta saivat kohdemarkkinointiin liittyvä kartoitus ja selvitystyö sekä kaupankäynnin edistämistä koskevat matkat, joihin sisältyisi yrityskontakteja. Markkinointiaineiston laadintaan ja kansainvälistymissuunnitelman tekemiseen kaivattiin myös apua. Kansainvälisyysneuvonta muiden yrityspalveluiden tavoin koetaan liian sirpaleiseksi. Yritysneuvontaa tulisi keskittää entistä tehokkaammin. Kansainvälistymiseen tähtäävistä projekteista, hankkeista ja rahoituksesta toivottiin toimijoiden yhteistä tiedottamista kuten yrityspalveluidenkin kohdalta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät onkin julkaissut Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 2014 palvelutiivistelmän. Elinkeinostrategiaa varten tehtyjen haastattelujen perusteella suositeltiin vientitoiminnan aloittaminen Ruotsista, koska Keski-Pohjanmaalla on kielitaitoista työvoimaa tarjolla ja kulttuurierot ovat pienet. Haastatteluissa toivottiin apua kyselyn vastausten tavoin kohdemarkkinoiden kartoitukseen ja kontaktien löytämiseen. Markkina-analyysien laadinta tukitoimena mainitaan myös Keski-Pohjanmaan liiton kansainvälisyysselvityksessä. Kansainväliseen kauppaan lähtemisestä kommentoitiin myös, että ketään ei siihen voi pakottaa. Yrittäjän on itse haluttava kansainvälistyä ja tukitoimet tulisi suunnata juuri näihin kansainvälisestä kaupasta aidosti kiinnostuneille. Lisätietoa: Kansainvälistymisselvitys 2013 Keski-Pohjanmaan Yrittäjien tavoitteena kansainvälistyminen

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Biotalous kestävät energiaratkaisut Anne Pesola Kehitysjohtaja, projektipäällikkö Kannuksen kaupunki 1. Biotalouden ja teollisuuden sivutuotevirrat uusien tuotteiden

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 22.3.2016, OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 Tilannekuva Painopisteet 2016-2020 Toimenpiteet 2016 Organisointi Tilannekuva Ekosysteemillä on valtava

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot