Kokkolan elinkeino-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2015-2020. Kokkolan elinkeino-ohjelma"

Transkriptio

1 Kokkolan elinkeino-ohjelma Versio 2.1 Kokkolan kaupunki Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

2 Sisältö 1. KAUPUNGIN TEHTÄVÄ ELINKEINOPOLITIIKAN EDISTÄJÄNÄ TOIMINTA-AJATUS KOKKOLAN ELINKEINOVISIO STRATEGIA NYKYTILAN KUVAUS ELINKEINO- JA VÄESTÖRAKENNE ELINKEINORAKENNE JA YRITYKSET VÄESTÖRAKENNE JA ENNUSTE TYÖVOIMA- JA TYÖPAIKKARAKENNE INFRASTRUKTUURI BKT:N KEHITYS PALVELURAKENNE MEGATRENDIT MAAKUNTAOHJELMAN LINJAUKSIA SWOT TUTKIMUS- JA KOULUTUS KOKKOLAN SEUDULLA KANSAINVÄLISYYS TEAM FINLAND TEEMAT ELINKEINO-OHJELMAN KÄRKITOIMIALOINA KEMIA, CLEANTECH, BIOTALOUS, VENEALA JA PALVELUT KAUPUNGIN ELINKEINOSTRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT JA MUUTA HUOMIOITAVAA KEMIA-, PROSESSI- JA TEKNOLOGIATEOLLISUUS PARASTA KEMIAA KOKKOLASSA CLEANTECH MAHDOLLISUUKSIA TULEVAISUUTEEN BIOLAAKSO TURKISTALOUS VENEALA KOKKOLA MARINE TECHNOLOGY CENTER KOKKOLASTA PARASTA PALVELUA TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA ELÄMYSPALVELUT TYÖHYVINVOINTI TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT TERVEYSTEKNOLOGIA (LIFESCIENCE) HYVINVOINTI-, TERVEYS- JA LIIKUNTAPALVELUT ELÄMYSPALVELUT JA HYVINVOINTIMATKAILU KULTTUURI- JA TAPAHTUMAMATKAILU NUORISOKESKUS VILLA ELBA SAARISTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN KAUPPA JA PALVELUT KESKUSTAN KEHITTÄMINEN KAUPAN JA PALVELUIDEN VERKOSTO (CITY KOKKOLA, KAUPPAKESKUSTA TMS.) OSTOSMATKAILU, RAVITSEMUS- JA MAJOITUSPALVELUT RAHOITUSELEMENTIT KOSEK OSANA KAUPUNKIKONSERNIA

3 3 8. LIITTEET YRITYKSILTÄ SAATUJA KEHITYSIDEOITA KONSERNIYHTIÖIDEN HALLITUSTEN NÄKEMYKSIÄ Kaupungin tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Kaupunki on asukkaidensa yhteisö, joka pitää huolta keskeisistä hyvinvointipalveluista ja luo edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle. Kuntien itsehallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen paikallisen elinvoiman ja talouden kasvun sekä hyvinvoinnin turvaamisen. Kunnan elinvoima ilmenee uudistumisena, kehityksenä ja joustavuutena. Kunnan elinvoiman kokonaisuus muodostuu 1. Vetovoimaisesta ympäristöstä, joka houkuttelee ja sitouttaa ihmisiä ja yrityksiä alueelle 2. Kilpailukykyisestä yrityskannasta, joka edistää työllisyyttä, toimeentuloa ja turvattua arkea 3. Osaamisesta ja työvoiman saatavuudesta, jotka turvaavat palvelut ja yritystoiminnan 4. Julkisista ja kaupallisista palveluista, jotka mahdollistavat sujuvan arjen 5. Sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä, jotka luovat uutta 6. Vahvasta kuntataloudesta, joka mahdollistaa uudistusten toteuttamisen Kaupungin elinkeinopalveluiden tavoitteena on varmistaa puitteet, jotka mahdollistavat elinvoiman säilymisen vahvana tulevaisuudessakin. Kunnat toimivat nopeasti muuttuvassa maailmassa. Aiempaa tärkeämmäksi on tullut analysoida menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaa sekä varautua tuleviin muutoksiin. Tulevaisuuden muutoksista johtuen kaupungin laaja-alaisen elinvoimapolitiikan merkitys kasvaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kokkolan seudun suhteellisen kilpailukykyaseman merkittävä paraneminen viime vuosituhannen lopun jälkeen antaakin pohjaa elinvoima- ja kilpailukykytekijöiden strategisille päämäärille. Kohdennetun elinkeinopolitiikan tarkoitus on tehdä strategisia linjauksia kaupunkiseudun kehityksen kannalta merkityksellisimmistä klustereista ja verkostoista. Kokkolan kaupungin elinkeinopolitiikan strategisiksi klustereiksi on valittu kemia, vene ja cleantech. Kemian klusteri on näistä klustereista laajin sen sisältäessä myös teknologiateollisuuden ja energian. Kokkolassa, epäorgaanisen kemian keskittymänä, on runsaasti kemian alan osaamista ja kemian ympärille syntynyttä metalli-, prosessi- ja teknologiateollisuuden alihankintaa.

4 4 Suurteollisuusalueella on erittäin energiaintensiivistä teollisuutta, joten on luonnollista liittää myös energia kemian klusteriin. Keski-Pohjanmaalle todennäköisesti avautuva litium-kaivos sekä bioenergian kehittäminen tuovat myös uusia mahdollisuuksia kemianteollisuudelle. Venealalla on erittäin pitkät perinteet Kokkolan seudulla ja yli 60 % Suomen veneteollisuudesta on keskittynyt Pohjanmaan rannikolle. Kokkolan seutu on siis Suomen veneteollisuuden sydän ja siitä on pidettävä huolta. Cleantech puolestaan tuo alueelle paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mahdollisuuksia on erityisesti puurakentamisessa ja energiatehokkaissa ja teknologiaa hyödyntävissä ratkaisuissa. Suomen virallisena kehitysalana cleantech-hankkeille on saatavilla rahoitusta. Elinkeino-ohjelma kohdistuu vuosille ja se päivitetään tarvittaessa vuonna 2018 uuden valtuuston toimikauden alussa. Kokkolan elinkeino-ohjelma perustuu Kokkolan kaupungin strategiaan. Elinkeinoohjelma laatiminen aloitettiin jo vuoden 2014 kesällä, jolloin Kosekin työntekijän Tomi Rumpusen toimesta tehtiin yrityskysely ja haastattelut. Haastattelujen kohteena oli niin yrittäjiä kuin sidosryhmien edustajia. Syksyn 2014 aikana elinkeino-ohjelmaa rakennettiin Kokkolan kaupungin elinkeinojen johtoryhmässä sekä konserniyhtiöiden hallitusten yhteistilaisuudessa. Ohjelman runkona on soveltuvin osin käytetty Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittista ohjelmaa. Erityisesti nykytilan kuvauksessa on hyvä nähdä laajasti kaikki elinkeinojen kehittämiseen liittyvät asiat. Elinkeino-ohjelmasta on pyydetty kommentit yrittäjäjärjestöiltä ja kauppakamarilta ja sitä on käsitelty elinkeinojen johtoryhmässä sekä Kosekin neuvottelukunnassa. Saadut palautteet ja kommentit on otettu huomioon ohjelman lopulliseen versioon. Ohjelma käsitellään kaupungin elinkeinojaostossa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Toiminta-ajatus Kunta voi edistää ja tukea alueen yritystoimintaa monin tavoin. Yritysten kehittymistä, osaavan työvoiman saatavuutta ja innovaatiotoimintaa tukevan kunnan, kehitysyhtiön, oppilaitosten, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden kehittämisyhteisöjen verkosto luo paikkakunnalle kilpailuetua, joka antaa yrityksille mahdollisuuden uudistua ja selvitä voittajana kansainvälisessä kilpailussa. Yritysneuvonnan palveluja tarjoamalla kunta varmistaa, että myös pienyritykset ja yritystoiminnan aloittamista suunnittelevat henkilöt löytävät tukea liikeideansa kehittämiseen sekä osaava hyödyntää tarjolla olevaa tukirahoitusta ja esimerkiksi ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen ja muiden tutkimuslaitosten erikoisosaamista.

5 5 Kokkolan seudun Kehitys Oy, KIP Infra Oy, Kokkolan Industrial Park Service Oy ja Kokkolan Teollisuuskylä Oy ovat Kokkolan kaupungin konserniyhtiöitä, jotka tarjoavat yrityksille neuvonta- ja kehittämispalveluja, toimitila- ja infrapalveluja sekä tukipalveluja kaupungin strategian mukaisesti Kokkolan elinkeinovisio 2020 Kokkolan kaupungin strategia vuosille kulkee teemalla Kokkolassa parasta aikaa. Kokkolan elinkeinojen visio on: 1.3. Strategia Kokkolan elinkeinostrategian päämääränä on määritellä menestyvät kärkitoimialat, luoda yrityslähtöistä elinkeinopolitiikkaa ja ylläpitää toimivat elinkeinopalvelut. Kokkola on myös jatkossa yrityksille ylivertainen kansainvälinen toimintaympäristö sekä logistinen keskus. Elinkeinotoimintaa tuetaan koulutuspalveluilla ja osaavan työvoiman saatavuudella sekä hyvällä palveluympäristöllä ja kulttuuripalveluilla.

6 6 Kuvio 1: Kokkolan elinkeinostrategian kulmakivet Kuva 2: Kokkolan kaupungin elinkeinopolitiikan painopisteet

7 7

8 8

9 9 2. Nykytilan kuvaus 2.1. Elinkeino- ja väestörakenne Kokkolan elinkeinorakenne on monipuolinen ja pohjautuu moneen vahvaan toimialaan. Näitä ovat mm. kemianteollisuus, metalliteollisuus, veneteollisuus, kauppa- ja palvelualat ml. ict-ala, logistiikka ml. satama, turkistuotanto ja maa- ja metsätalous sekä puu- ja elintarvikeala. Lisäksi Kokkolassa isoja työllistäjiä ovat julkinen sektori, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä koulutusala. Väestörakenne on tasapainoinen ja syntyvyys hyvä mutta suurten ikäluokkien eli yli 60-vuotiaiden osuus tulee kaupungissa lähivuosina kasvamaan Elinkeinorakenne ja yritykset Kuvio 3: Kokkolan elinkeinorakenne 2014 Kokkolan seutukunta katsotaan yritysystävälliseksi ja logistiselta sijainniltaan hyväksi. Satama, rautatie- sekä tieverkosto mahdollistavat monipuolista kuljetusta niin alueen toimijoille kuin transiittoliikenteelle. Lentokenttää pidetään erittäin tärkeänä linkkinä yritysten kansainvälisen toiminnan kehittämiseen ja kansainvälisten verkostojen rakentamiseen. Teiden kunto on tärkeä tekijä

10 maantieliikenteelle. Osaavaa henkilökuntaa katsotaan olevan riittävästi saatavilla, mutta työvoimavajetta on odotettavissa tulevaisuudessa. Työntekijät koetaan erittäin lojaaleiksi Kokkolan seudulla, joten hankittu osaaminen onnistutaan pitämään talon sisällä hyvin. Lojaalit työntekijät muodostavat haasteeksi osaamisen kierrättämisen ja osaamisen vaihdon (osaamispankki). Yritykset pitävät tärkeänä alueelta lähteneiden osaavien henkilöiden houkuttelun takaisin alueelle uran jälkipuolella, jotta osaamista tuodaan takaisin alueelle. Korkeakoulutason koulutuksen säilyttäminen alueella katsotaan erittäin tärkeäksi. Varsinkin insinööreillä (AMK) uskotaan olevan jatkossa kysyntää yhä enemmän Kokkolan seudulla. Ammattiopistolta valmistuu osaavia työntekijöitä yritysten palvelukseen tuotanto yms. tehtäviin. Yritysten määrän kehitys onkin ollut positiivisessa kehityksessä vuodesta 1995 alkaen. Yritysmäärän nettolisäys Kokkolassa on 1244 kpl Yritysten määrä vuosittain; seutukunnat ja Kokkola (aluejako 2010) Kaustisen sk Kokkolan sk Kokkola Kuvio 4: Kokkolan, Kokkolan sk ja Kaustisen sk yritysten määrän kehitys vuodesta 1993 TKI-toimijoita Kokkolan seudulta löytyy riittävästi alueen yritysten käyttöön. Monet yritykset hoitavat kuitenkin TKI-toiminnan omissa verkostoissaan. Tavoitteena olevien klustereiden yksi tärkeimmistä tehtävistä voisi olla yritysten yhteisen avoimen innovaatio ja TKI-toiminnan lisääminen. Tutkimusresurssit tulisi suunnata alueen kärkiosaamisen kehittämiseen sekä uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. TKItoiminnan yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa yritykset pitävät tärkeänä hinta-laatusuhdetta (kustannukset vs. saatu lisäarvo).

11 11 Suurteollisuus toimii alueen viennin veturina ja suurien yritysten säilyttäminen alueella katsotaan tärkeäksi. Muiden teollisuusalueiden tiiviyttä kehuttiin, toisaalta kaupungilta toivottiin toimenpiteitä alueiden siistinä pitämiseksi. Vanhat poistuneiden yritysten kyltit repsottavat alueen reunoilla. Myös teollisuusalueiden markkinointia/esille tuomista ja opasteita toivottiin kehitettävän. Kemia/Metalli/Kaivos/Metsä puolelle koettiin olevan mahdollista luoda uutta tiiviimpää ja toimivaa klusteria. Alueen metalliteollisuuden kivijalkana ovat pitkään toimineet alihankintayritykset. Yritysten näkökulmasta on tärkeää saada alihankinta-palveluita läheltä, mutta samalla uudenkaltaista yhteistyötä ja tuotekehitystä toivotaan metalliyritysten kesken, jotta pystyttäisiin kilpailemaan valmiilla tuotteilla uusilla markkinoilla. Jalostusasteen nostaminen onkin tärkeä tavoite. Alueen pitkiä yrittäjäperinteitä arvostetaan ja kaksikielisyys helpottaa varsinkin Ruotsin markkinoille lähtöä. Ruotsin kielen osaamista kannustetaankin käyttämään uusia markkinoita kartoitettaessa. Alueen vahvuutena pidetään myös ihmisten ja yritysten kykyä sopeutua muutoksiin. Yritykset toivovat myös kaupungin reagointikyvyn nopeutuvan muuttuvassa toimintaympäristössä. Kaupungilta toivottiin myös joustoa varsinkin kaavoitukseen, jotta investointeja saadaan vauhditettua ja pysymään alueella. Kaavoitus mainittiin ongelmalliseksi monien yritysten taholta. Kaupungin päätöksenteon hitautta myös kritisoitiin. Teollisuustonttien tarjontaa tulisi lisätä ja investointeja edesauttaa vauhdittamalla päätöksentekoa. Kaupungin toivottiin toimivan enemmänkin mahdollistajana ja yritysten sekä kuntalaisten edunvalvojana ei niinkään rajoittajana tai hidasteena. Teollisuuskylän kaltaisia yrityspalveluita pidettiin erittäin positiivisina ja onnistuneina. Kaupunkikonsernin sisällä sekä yrityspalveluiden järjestäjiltä toivottiin selkeämpää työnjakoa ja yhdenluukun -periaatetta asioiden hoitoon Väestörakenne ja ennuste Kokkolan väestömäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 202 lähtien noin henkilöllä vuosittain ollen vuoden 2014 lopussa Kokkolan kasvu johtuu sekä hyvästä syntyvyydestä että positiivisesta maahanmuutosta. Kokkolan ikärakenne on kohtuullisen tasapainoinen, tosin yli 60-vuotiaiden osuus on suhteellisen suuri ja aiheuttaa painetta vanhuspalveluiden kehittämiseen. Kokkolan väkiluvun ennustetaan jatkavan tasaista kasvua aina vuoteen 2040 saakka, jolloin väkiluvun ennakoidaan olevan n

12 12 Indeksi (1995=100) 109 Keski-Pohjanmaan sekä Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien väkiluvun kehitys vrt. vuosi 1995 aluejako Keski-Pohjanmaa Kokkolan seutukunta Kaustisen seutukunta Kokkola Kuvio 5: Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan väkiluvun kehitys vuodesta 1980 Ikäryhmä Kokkolan ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet Kuvio 6: Kokkolan ikärakenne sukupuolen mukaan

13 Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien sekä Kokkolan kaupungin väestöennuste Kokkolan stk Kokkolan kaupunki Kaustisen stk Kuvio 7: Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan väestöennuste Työvoima- ja työpaikkarakenne Kokkolan alueen työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 1993 (15486 kpl) vuoteen 2011(20778) yli 5000 kpl kääntyen kuitenkin vuonna 2012 hienoiseen laskuun (20229). Lasku johtuu yleisestä taloustilanteesta ja siitä johtuvasta yritysten kustannussäästöistä, joka kohdistuu mm. henkilöstön määrään. Kokkolassa ei ole tapahtunut kuitenkaan mitään isompia yksittäisiä irtisanomisia tai konkursseja vaan lasku koostuu useista eri yrityksistä tapahtuneista vähennyksistä. Verrattuna muihin alueisiin ja koko Suomen kehitykseen Kokkola erottuu kuitenkin edukseen voimakkaan positiivisessa kehityksessä. Ikäryhmä Miehet Kokkolan työvoima iän ja sukupuolen mukaan Naiset Hl Kuvio 8: Työvoimarakenne iän ja sukupuolen mukaan

14 14 Indeksi (2000=100) 125,0 Kokkolan seudun työpaikkojen määrän kehitys vrt. vuoteen 2000, Kannus aluejako Kokkola ,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 80, Kuvio 9: Kokkolan seudun työpaikkojen määrän kehitys

15 15 Indeksi =100 Työpaikkojen määrän kehitys vrt. v Koko Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kaustisen sk Kokkolan sk Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 115 Lappi Kuvio 10: Kokkolan seutu vrt. muu Suomi 2.2. Infrastruktuuri Toimiva infrastruktuuri luo edellytykset tuotantotoiminnalle, mahdollistaa elinkeinoelämän kuljetukset, ylläpitää viestintäyhteyksiä ja turvaa kansalaisten jokapäiväisen liikkumisen. Laadukas ja hyvin kunnossapidetty infrastruktuuri ylläpitää Suomen toimintamahdollisuuksia ja on edellytys niin jokapäiväiselle toiminnalle kuin kansainväliselle kilpailukyvyllekin. Myös huoltovarmuus- ja saavutettavuusnäkökulmat ovat olennainen osa infrastruktuuria. Infrastruktuuri on luonteeltaan pysyvää; se muuttuu hitaasti ja muutokset vaativat yleensä suuria investointeja. Vaikka liikenne-, tieto- ja viestintä-, energia sekä erilaiset huoltoverkot on rakennettu vastaamaan kysyntään, niillä on aluerakenteeseen vaikuttavia ominaisuuksia erityisesti pysyvyytensä vuoksi. Nämä verkot myös toimivat edellytyksenä monelle merkittävälle tekijälle kuten yritysten ja tuotantotoiminnan sijoittumiselle sekä kaupunkien toiminnalle.

16 16 Kuva 11: Suomen Satamien ulkomaankuljetukset 2011 Kuva 12: Suomen rautateiden kuljetukset 2011 Kokkolan Satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, jonka liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kehittämistyön ansiosta. Sataman tärkeitä menestystekijöitä ovat muun muassa asiakaslähtöinen palvelu, kilpailukykyinen hinnoittelu sekä investoinnit moderniin käsittelytekniikkaan. Kaivannaisteollisuuden lisäksi Kokkolan Satama on tärkeä toimija Venäjän transiitoliikenteessa, ja kolmas merkittävä asiakasryhmä on Kokkolassa toimiva teollisuus ja paikallinen kauppa. Sataman vaikutus näkyy selvästi raideliikenteessä. Kokkola-Ylivieska kaksoisraide valmistuu vuonna 2017 ja mahdollistaa yhä kasvavan kaivannaisteollisuuden kuljetukset sekä transiittoliikenteen lisääntymisen Kokkolan sataman kautta. Kokkolan satamalle vuosi 2014 oli kaikkien aikojen huippuvuosi. Sataman kokonaisliikennemäärä ylitti ensimmäisen kerran kahdeksan miljoonan tonnin rajan, kun kokonaisliikenteen määrä nousi aina 8,575 miljoonaan tonniin. Kokkola-Pietarsaaren lentoasema kuuluu Finavian 24 lentoaseman verkostoon. Kahden lähimmän kaupungin mukaan nimetty Kokkola-Pietarsaaren lentoasema palvelee kattavasti ympäröivää Keski-Pohjanmaan rannikkoseutua tarjoten liikenneyhteyksien lisäksi myös puitteet aktiiviselle harrastustoiminnalle. Lentoasemalta liikennöidään säännöllisesti Helsinkiin ja Tukholmaan. Operaattoreina toimivat Finnair ja Nextjet. Lähteviä lentoja on päivittäin 5-6 kpl. Lisäksi kentältä järjestetään useita charter-lentoja vuosittain suoraan lomakohteisiin. Kentän matkustajamäärä oli vuonna 2014 noin henkilöä. Kenttä on

17 17 erittäin tärkeä alueen kansainväliselle elinkeinoelämälle ja sen yhteyksiä pidetään välttämättöminä, jotta elinkeinoelämä pystyy kasvamaan ja kehittymään alueella. Tieyhteyksistä vt 8 ja vt 13 menevät läpi kaupungin ja mahdollistavat sujuvan logistisen yhteyden niin rannikon muihin kaupunkeihin kuin läpi Suomen. Vt 8 on esitetty kehitettäväksi kohteeksi liikennepoliittisen selonteon listalla ja tien kunnostamiseen tulee investoida tulevien vuosien aikana voimakkaasti. Kuljetusmäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti ja aiheuttavat painetta vt 8:n kunnon kohentamiseen sekä turvallisuuden parantamiseen BKT:n kehitys Keski-Pohjanmaan BKT:n kehitys (+18,8 %) on ollut Suomen viidenneksi parasta vuosien aikana. Edellä olivat naapurimaakunnat Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa sekä Pirkanmaa ja Kainuu. Keski-Pohjanmaan elinkeinorakenteen monipuolistuminen, yritysmäärän hyvä kehitys, vahva teollisuus- ja jalostus sekä kaupan ja palveluiden lisääntyminen ovat vieneet Keski-Pohjanmaata vahvasti eteenpäin. Kuvio 13: Suomen maakuntien BKT:n kasvu , Lähteet: Tilastokeskus, TEM. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka

18 18 3. Palvelurakenne Palvelurakenteen konserniohjaus toimii kaupunginhallituksen konsernijaoksen toimesta. Tavoitteena on yhtiöiden määrän vähentäminen ja hallintojen yhdistäminen kuitenkin niin, että tärkeänä pidetyt toiminnon säilyvät. Tätä tavoitetta toteutettiin kun Kokkolan Matkailu Oy:n ja Kokkolan seudun Kehitys Oy:n palvelut yhdistettiin osittain vuoden 2015 alusta. Palveluiden ja palvelurakenteen tulee jatkossakin vastata elinkeinoelämän tarpeita. Esim. yritysten innovaatiopalvelut tulevat osaksi elinkeinoyhtiön toimintaa.

19 19 4. Megatrendit Tulevaisuudessa Kokkolassa tulee vaikuttamaan useita globaaleja ja myös paikallisia trendejä, jotka vaikuttavat Kokkolan kilpailukykyyn ja mahdollisuuksiin. Megatrendien hyvä puoli on, että lähes kaikki trendit on muutettavissa uhkista mahdollisuuksisi. Megatrendit ovat asioita, jotka joka tapauksessa tapahtuvat. Koska megatrendit joka tapauksessa tulevat tapahtumaan, niiden muuntaminen mahdollisuuksiksi tuo paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään keskittyvien markkinoiden arvo tulee kasvamaan todella paljon. Yhtenä trendinä Suomessa on ollut tuotannon siirtäminen halvemman työvoiman maihin. Tulevaisuudessa kasvua on syytä rakentaa palvelutoiminnan sektorille. Uusien tuote-palvelu mallien kehittäminen metalli- ja teknologia-alalle on potentiaalinen kasvun lähde. Yksi ennakoitu Kokkolaa ja Keski-Pohjanmaata tulevaisuudessa uhkaava haaste on työvoimavaje. Alueen työmarkkinoille tulevat nuoret eivät tilastojen mukaan kata enää avautuvien paikkojen lukumäärää. Työvoimavajeesta ei tosin vielä ollut merkkejä yrityskäynneillä. Suomea uhkaavista trendeistä huolestuttavin on nuorten syrjäytyminen, johon on löydettävä ehkäiseviä toimenpiteitä. Alle on listattu merkittävimpiä toimintaympäristöä muokkaavia megatrendejä. - Digitalisoituminen, älysovellukset -> arjen älyllistyminen - Globalisoituminen, kansainvälisen kaupan tuomat mahdollisuudet -> sähköisen viestinnän tuomien mahdollisuuksien myötä yhteydenpito ja vuorovaikutus helpottuu ja kasvaa - Ilmastonmuutoksen/Ympäristötietoisuuden lisääntymisen tuomat mahdollisuudet ja uhat -> Vähähiilisten ja energiatehokkaiden tuotteiden kysyntä kasvaa - Elämänarvojen muuttuminen ja hyvinvointipalveluiden kasvava suosio - Työikäisen väestön väheneminen tulevaisuudessa, työvoimavaje, suuret ikäluokat - Rakennemuutokset monilla aloilla -> Palvelutalouden kasvu, muuttuvat osaamistarpeet ja ostokäyttäytymisen muutokset, - Kaupungistuminen entisestään, viihtyvyyden merkitys seutujen kilpailukykytekijöinä, kaupunkien lähiseutujen hyödyntäminen - Nuorten syrjäytyminen, ehkäisevä toiminta

20 Maakuntaohjelman linjauksia Keväällä valmistuneen uuden Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman missiona on: Keski- Pohjanmaa on taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti menestyvä sekä yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen maakunta. Visioksi maakuntasuunnitelmaan on kirjattu: Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja osaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi- ja monikielisyys tekevät Keski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski-Pohjanmaa hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse. Toimintaa ohjaavina periaatteina mainitaan: luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus. Varsinkin luovuus ja yrittäjyys liittyvät tiiviisti elinkeinostrategiaan. Turvallisuus on elinkeinostrategian läpileikkaavana teemana. Uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja tukeminen tulisi olla tärkeä osa elinkeinostrategiaa. Maakunnan liitto hallinnoi Keski-Pohjanmaan osalta Pohjois- ja Itä-Suomen rakennerahastoohjelmaa. Ohjelman tavoitteina on pk-yritysten kilpailukyvyn parantuminen sekä uuden tiedon/osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisen painopisteenä ovat uusi liiketoiminta, kasvu ja kansainvälistyminen, energiatehokkuus sekä liikenne ja logistiikka. Uuden tiedon/osaamisen kohdalla painopisteenä ovat TKI alueellisten vahvuuksien mukaan, innovaatiotoiminnan vahvistaminen, uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen. Tavoitteina tiedon/osaamisen kohdalla ovat uusi liiketoiminta, ideoiden tuotteistaminen, älykäs erikoistuminen, nuoret, kasvuhakuiset ja innovatiiviset yritykset. Rahoitusta ohjelmista myönnetään Keski-Pohjanmaan liiton, Keski- Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Tarkempaa tietoa hakuajoista ja teemahauista löytyy sivustolta.

21 SWOT 4.3. Tutkimus- ja koulutus Kokkolan seudulla Tiedon ja osaamisen lisääminen nähdään modernissa toimintaympäristössä tehokkaimmaksi keinoksi kilpailukyvyn paranemiseen sekä tuottavuuden kasvuun. Kaupunkiseutujen keskinäistä kilpailukykyä määrittelee pitkälti juuri kilpailu- ja innovointikyky. Jatkuvaa uudistumiskykyä ja elinikäistä oppimista vaaditaan kaikilla toimialoilla. Kaiken alueellisen koulutuksen ja tutkimuksen taustalla tulisi olla alueen elinkeinotoimijoiden palveleminen. Alueen yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja tehokkain tapa osaavan työvoiman takaamiseen on alueen elinkeinorakennetta palveleva ammatillinen koulutus Kokkolassa. Ammattikorkeakoulu ja Yliopistokeskus täydentävät koulutustarjonnan. Koulutusorganisaatioiden ja elinkeinotoimijoiden tiivis yhteistyö on elinehto koulutuksen suunnitteluun alueen tarpeisiin. Tulevaa työvoimantarvetta tulisi ennakoida

22 22 opintosuunnitelmissa ja oppilaitosten oppilaskiintiöissä. Työelämään valmistavassa koulutuksessa työssäoppimisjaksot ovat tärkeässä roolissa yhdessä yritysmaailman edustajien vierailuiden sekä ekskursioiden lisäksi. Myös opinnäytetöitä olisi tärkeä päästä kirjoittamaan suoraan yrityksille. Oppisopimuskoulutus tukee ammatillista kouluttautumista. Kokkolan koulutusorganisaatiot: - Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä - Centria ammattikorkeakoulu - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Ammatillinen koulutus on toisen asteen osalta ammattiopiston vastuulla, kolmannen asteen osalta Centrian. Yliopiston vastuulle jää TKI. Myös Centrialla on tutkimustoimintaa. Muita tutkimusorganisaatioita Kokkolassa ovat KETEK sekä tutkimuslaitoksia kokoava Biolaakso (Metla, MTT, GTK, Oulun eteläisen instituutti) Kannuksessa. Alueen TKI-toiminta profiloituu tällä hetkellä (Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukaan) erityisesti seuraaviin: -biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi (ml. turvebiomassa), - biotalouden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineena, - luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta (esim. ravinnetalous, happamien sulfaattimaiden vaikutukset ja haittojen minimointi, turvetuotanto ja turvesoiden jälkikäyttö sekä pohja- ja pintavesien mallinnus/hallinta), - energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia), - bioenergian kestävä tuotanto, - paikkatietojen hyödyntäminen (esim. biomassojen arvoketjussa puubiomassat ja turve energian ja biojalosteiden raaka-aineena), - prosessiteollisuuden ja prosessiosaamisen vahvistaminen, - akkumateriaalien ja akkukemikaalien tutkimustoiminta ja - materiaalitekniikan tutkimustoiminta. Älykäs erikoistuminen yhdistämällä osaamisalueita pyrkii luomaan uutta tulevaisuuden liiketoimintaa. Erityisesti teknologia- ja cleantech sektorilla on mahdollisuuksia älysovellusten hyödyntämiseen. Poikkitieteellisiin hankkeisiin on meneillään myös Tekes hanke Kansainvälisyys Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla kansainvälisellä liiketoiminnalla on pitkät perinteet. Tulevaisuuden toimintaympäristön muutokset vaativat entistä useamman yrityksen lähtemisen kansainväliseen kauppaan. Sähköinen kaupankäynti on johtanut ja tulee johtamaan entistä enemmän paikasta riippumattomaan liiketoimintaan. Kansainvälisen kaupan kannalta tärkeimmäksi tekijäksi yritykset mainitsevat usein lentokentän säilymisen alueella. Myös muuten toimivat logistiset yhteydet ovat tärkeässä roolissa. Teollisuus alueella suuntautuu vahvasti vientiin. Varsinkin kemia, metalli ja veneteollisuus ovat vahvasti vientivoittoisia.

23 23 Tulevaisuudessa yritykset toivovat löytävänsä entistä kielitaitoisempaa ja kansainvälisempää työvoimaa. Monissa yhteyksissä mainitaan kansainvälistymisen olevan yrityksen kasvun kannalta tärkeää. Kansainvälistyminen on helpottanut yritysten lähtemistä ulkomaan kauppaan, mutta monilla yrityksillä kynnys on vielä korkea liiketoiminnan aloittamiseen Suomen rajojen ulkopuolella. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien teettämän kyselyn mukaan vientitoimintaa on eniten Ruotsiin, Venäjälle, Norjaan, Saksaan ja Viroon. Suurimpana syynä vientitoiminnalle Yrittäjien kyselyssä mainitaan liikevaihdon kasvattaminen sekä katteen lisääminen. Muita tavoitteita vientitoiminnalle mainittiin mm. uusien markkina-alueiden löytäminen sekä kotimaan kausivaihteluiden tasaaminen. Tuontitoiminnan syinä puolestaan kerrottiin ostohintojen aleneminen, kustannusten aleneminen, tuotannon ja palvelutarjonnan monipuolistaminen. Osa vastanneista tavoitteli tuontitoiminnalla liikevaihdon kasvattamista ja uusien asiakkaiden saamista. Suurimpina vientiongelmina kyselyssä mainittiin markkinoinnin kohdistaminen, asiakkaan/kontaktin löytäminen sekä taloudellinen riskinottokyky. Tuontitoiminnan ongelmina nähtiin yhteistyökumppanin puute, kielitaito ja kulttuurituntemus sekä rahoitus. Yleisesti kansainvälistymisen ongelmia ovat siis kielitaidottomuus, rohkeuden ja tiedon puute sekä kohteiden löytämättömyys. Moni kyselyn vastaaja ja haastateltu mainitsi pääoman puutteen ja rahoituksen saamisen ongelmaksi ulkomaan kauppaan. Kansainvälisen kaupan tukitoimenpiteistä eniten kannatusta saivat kohdemarkkinointiin liittyvä kartoitus ja selvitystyö sekä kaupankäynnin edistämistä koskevat matkat, joihin sisältyisi yrityskontakteja. Markkinointiaineiston laadintaan ja kansainvälistymissuunnitelman tekemiseen kaivattiin myös apua. Kansainvälisyysneuvonta muiden yrityspalveluiden tavoin koetaan liian sirpaleiseksi. Yritysneuvontaa tulisi keskittää entistä tehokkaammin. Kansainvälistymiseen tähtäävistä projekteista, hankkeista ja rahoituksesta toivottiin toimijoiden yhteistä tiedottamista kuten yrityspalveluidenkin kohdalta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät onkin julkaissut Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 2014 palvelutiivistelmän. Elinkeinostrategiaa varten tehtyjen haastattelujen perusteella suositeltiin vientitoiminnan aloittaminen Ruotsista, koska Keski-Pohjanmaalla on kielitaitoista työvoimaa tarjolla ja kulttuurierot ovat pienet. Haastatteluissa toivottiin apua kyselyn vastausten tavoin kohdemarkkinoiden kartoitukseen ja kontaktien löytämiseen. Markkina-analyysien laadinta tukitoimena mainitaan myös Keski-Pohjanmaan liiton kansainvälisyysselvityksessä. Kansainväliseen kauppaan lähtemisestä kommentoitiin myös, että ketään ei siihen voi pakottaa. Yrittäjän on itse haluttava kansainvälistyä ja tukitoimet tulisi suunnata juuri näihin kansainvälisestä kaupasta aidosti kiinnostuneille. Lisätietoa: Kansainvälistymisselvitys 2013 Keski-Pohjanmaan Yrittäjien tavoitteena kansainvälistyminen

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot