Kokkolan elinkeino-ohjelma

Transkriptio

1 Kokkolan elinkeino-ohjelma Versio 2.1 Kokkolan kaupunki Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

2 Sisältö 1. KAUPUNGIN TEHTÄVÄ ELINKEINOPOLITIIKAN EDISTÄJÄNÄ TOIMINTA-AJATUS KOKKOLAN ELINKEINOVISIO STRATEGIA NYKYTILAN KUVAUS ELINKEINO- JA VÄESTÖRAKENNE ELINKEINORAKENNE JA YRITYKSET VÄESTÖRAKENNE JA ENNUSTE TYÖVOIMA- JA TYÖPAIKKARAKENNE INFRASTRUKTUURI BKT:N KEHITYS PALVELURAKENNE MEGATRENDIT MAAKUNTAOHJELMAN LINJAUKSIA SWOT TUTKIMUS- JA KOULUTUS KOKKOLAN SEUDULLA KANSAINVÄLISYYS TEAM FINLAND TEEMAT ELINKEINO-OHJELMAN KÄRKITOIMIALOINA KEMIA, CLEANTECH, BIOTALOUS, VENEALA JA PALVELUT KAUPUNGIN ELINKEINOSTRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT JA MUUTA HUOMIOITAVAA KEMIA-, PROSESSI- JA TEKNOLOGIATEOLLISUUS PARASTA KEMIAA KOKKOLASSA CLEANTECH MAHDOLLISUUKSIA TULEVAISUUTEEN BIOLAAKSO TURKISTALOUS VENEALA KOKKOLA MARINE TECHNOLOGY CENTER KOKKOLASTA PARASTA PALVELUA TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA ELÄMYSPALVELUT TYÖHYVINVOINTI TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT TERVEYSTEKNOLOGIA (LIFESCIENCE) HYVINVOINTI-, TERVEYS- JA LIIKUNTAPALVELUT ELÄMYSPALVELUT JA HYVINVOINTIMATKAILU KULTTUURI- JA TAPAHTUMAMATKAILU NUORISOKESKUS VILLA ELBA SAARISTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN KAUPPA JA PALVELUT KESKUSTAN KEHITTÄMINEN KAUPAN JA PALVELUIDEN VERKOSTO (CITY KOKKOLA, KAUPPAKESKUSTA TMS.) OSTOSMATKAILU, RAVITSEMUS- JA MAJOITUSPALVELUT RAHOITUSELEMENTIT KOSEK OSANA KAUPUNKIKONSERNIA

3 3 8. LIITTEET YRITYKSILTÄ SAATUJA KEHITYSIDEOITA KONSERNIYHTIÖIDEN HALLITUSTEN NÄKEMYKSIÄ Kaupungin tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Kaupunki on asukkaidensa yhteisö, joka pitää huolta keskeisistä hyvinvointipalveluista ja luo edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle. Kuntien itsehallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen paikallisen elinvoiman ja talouden kasvun sekä hyvinvoinnin turvaamisen. Kunnan elinvoima ilmenee uudistumisena, kehityksenä ja joustavuutena. Kunnan elinvoiman kokonaisuus muodostuu 1. Vetovoimaisesta ympäristöstä, joka houkuttelee ja sitouttaa ihmisiä ja yrityksiä alueelle 2. Kilpailukykyisestä yrityskannasta, joka edistää työllisyyttä, toimeentuloa ja turvattua arkea 3. Osaamisesta ja työvoiman saatavuudesta, jotka turvaavat palvelut ja yritystoiminnan 4. Julkisista ja kaupallisista palveluista, jotka mahdollistavat sujuvan arjen 5. Sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä, jotka luovat uutta 6. Vahvasta kuntataloudesta, joka mahdollistaa uudistusten toteuttamisen Kaupungin elinkeinopalveluiden tavoitteena on varmistaa puitteet, jotka mahdollistavat elinvoiman säilymisen vahvana tulevaisuudessakin. Kunnat toimivat nopeasti muuttuvassa maailmassa. Aiempaa tärkeämmäksi on tullut analysoida menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaa sekä varautua tuleviin muutoksiin. Tulevaisuuden muutoksista johtuen kaupungin laaja-alaisen elinvoimapolitiikan merkitys kasvaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kokkolan seudun suhteellisen kilpailukykyaseman merkittävä paraneminen viime vuosituhannen lopun jälkeen antaakin pohjaa elinvoima- ja kilpailukykytekijöiden strategisille päämäärille. Kohdennetun elinkeinopolitiikan tarkoitus on tehdä strategisia linjauksia kaupunkiseudun kehityksen kannalta merkityksellisimmistä klustereista ja verkostoista. Kokkolan kaupungin elinkeinopolitiikan strategisiksi klustereiksi on valittu kemia, vene ja cleantech. Kemian klusteri on näistä klustereista laajin sen sisältäessä myös teknologiateollisuuden ja energian. Kokkolassa, epäorgaanisen kemian keskittymänä, on runsaasti kemian alan osaamista ja kemian ympärille syntynyttä metalli-, prosessi- ja teknologiateollisuuden alihankintaa.

4 4 Suurteollisuusalueella on erittäin energiaintensiivistä teollisuutta, joten on luonnollista liittää myös energia kemian klusteriin. Keski-Pohjanmaalle todennäköisesti avautuva litium-kaivos sekä bioenergian kehittäminen tuovat myös uusia mahdollisuuksia kemianteollisuudelle. Venealalla on erittäin pitkät perinteet Kokkolan seudulla ja yli 60 % Suomen veneteollisuudesta on keskittynyt Pohjanmaan rannikolle. Kokkolan seutu on siis Suomen veneteollisuuden sydän ja siitä on pidettävä huolta. Cleantech puolestaan tuo alueelle paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mahdollisuuksia on erityisesti puurakentamisessa ja energiatehokkaissa ja teknologiaa hyödyntävissä ratkaisuissa. Suomen virallisena kehitysalana cleantech-hankkeille on saatavilla rahoitusta. Elinkeino-ohjelma kohdistuu vuosille ja se päivitetään tarvittaessa vuonna 2018 uuden valtuuston toimikauden alussa. Kokkolan elinkeino-ohjelma perustuu Kokkolan kaupungin strategiaan. Elinkeinoohjelma laatiminen aloitettiin jo vuoden 2014 kesällä, jolloin Kosekin työntekijän Tomi Rumpusen toimesta tehtiin yrityskysely ja haastattelut. Haastattelujen kohteena oli niin yrittäjiä kuin sidosryhmien edustajia. Syksyn 2014 aikana elinkeino-ohjelmaa rakennettiin Kokkolan kaupungin elinkeinojen johtoryhmässä sekä konserniyhtiöiden hallitusten yhteistilaisuudessa. Ohjelman runkona on soveltuvin osin käytetty Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittista ohjelmaa. Erityisesti nykytilan kuvauksessa on hyvä nähdä laajasti kaikki elinkeinojen kehittämiseen liittyvät asiat. Elinkeino-ohjelmasta on pyydetty kommentit yrittäjäjärjestöiltä ja kauppakamarilta ja sitä on käsitelty elinkeinojen johtoryhmässä sekä Kosekin neuvottelukunnassa. Saadut palautteet ja kommentit on otettu huomioon ohjelman lopulliseen versioon. Ohjelma käsitellään kaupungin elinkeinojaostossa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Toiminta-ajatus Kunta voi edistää ja tukea alueen yritystoimintaa monin tavoin. Yritysten kehittymistä, osaavan työvoiman saatavuutta ja innovaatiotoimintaa tukevan kunnan, kehitysyhtiön, oppilaitosten, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden kehittämisyhteisöjen verkosto luo paikkakunnalle kilpailuetua, joka antaa yrityksille mahdollisuuden uudistua ja selvitä voittajana kansainvälisessä kilpailussa. Yritysneuvonnan palveluja tarjoamalla kunta varmistaa, että myös pienyritykset ja yritystoiminnan aloittamista suunnittelevat henkilöt löytävät tukea liikeideansa kehittämiseen sekä osaava hyödyntää tarjolla olevaa tukirahoitusta ja esimerkiksi ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen ja muiden tutkimuslaitosten erikoisosaamista.

5 5 Kokkolan seudun Kehitys Oy, KIP Infra Oy, Kokkolan Industrial Park Service Oy ja Kokkolan Teollisuuskylä Oy ovat Kokkolan kaupungin konserniyhtiöitä, jotka tarjoavat yrityksille neuvonta- ja kehittämispalveluja, toimitila- ja infrapalveluja sekä tukipalveluja kaupungin strategian mukaisesti Kokkolan elinkeinovisio 2020 Kokkolan kaupungin strategia vuosille kulkee teemalla Kokkolassa parasta aikaa. Kokkolan elinkeinojen visio on: 1.3. Strategia Kokkolan elinkeinostrategian päämääränä on määritellä menestyvät kärkitoimialat, luoda yrityslähtöistä elinkeinopolitiikkaa ja ylläpitää toimivat elinkeinopalvelut. Kokkola on myös jatkossa yrityksille ylivertainen kansainvälinen toimintaympäristö sekä logistinen keskus. Elinkeinotoimintaa tuetaan koulutuspalveluilla ja osaavan työvoiman saatavuudella sekä hyvällä palveluympäristöllä ja kulttuuripalveluilla.

6 6 Kuvio 1: Kokkolan elinkeinostrategian kulmakivet Kuva 2: Kokkolan kaupungin elinkeinopolitiikan painopisteet

7 7

8 8

9 9 2. Nykytilan kuvaus 2.1. Elinkeino- ja väestörakenne Kokkolan elinkeinorakenne on monipuolinen ja pohjautuu moneen vahvaan toimialaan. Näitä ovat mm. kemianteollisuus, metalliteollisuus, veneteollisuus, kauppa- ja palvelualat ml. ict-ala, logistiikka ml. satama, turkistuotanto ja maa- ja metsätalous sekä puu- ja elintarvikeala. Lisäksi Kokkolassa isoja työllistäjiä ovat julkinen sektori, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä koulutusala. Väestörakenne on tasapainoinen ja syntyvyys hyvä mutta suurten ikäluokkien eli yli 60-vuotiaiden osuus tulee kaupungissa lähivuosina kasvamaan Elinkeinorakenne ja yritykset Kuvio 3: Kokkolan elinkeinorakenne 2014 Kokkolan seutukunta katsotaan yritysystävälliseksi ja logistiselta sijainniltaan hyväksi. Satama, rautatie- sekä tieverkosto mahdollistavat monipuolista kuljetusta niin alueen toimijoille kuin transiittoliikenteelle. Lentokenttää pidetään erittäin tärkeänä linkkinä yritysten kansainvälisen toiminnan kehittämiseen ja kansainvälisten verkostojen rakentamiseen. Teiden kunto on tärkeä tekijä

10 maantieliikenteelle. Osaavaa henkilökuntaa katsotaan olevan riittävästi saatavilla, mutta työvoimavajetta on odotettavissa tulevaisuudessa. Työntekijät koetaan erittäin lojaaleiksi Kokkolan seudulla, joten hankittu osaaminen onnistutaan pitämään talon sisällä hyvin. Lojaalit työntekijät muodostavat haasteeksi osaamisen kierrättämisen ja osaamisen vaihdon (osaamispankki). Yritykset pitävät tärkeänä alueelta lähteneiden osaavien henkilöiden houkuttelun takaisin alueelle uran jälkipuolella, jotta osaamista tuodaan takaisin alueelle. Korkeakoulutason koulutuksen säilyttäminen alueella katsotaan erittäin tärkeäksi. Varsinkin insinööreillä (AMK) uskotaan olevan jatkossa kysyntää yhä enemmän Kokkolan seudulla. Ammattiopistolta valmistuu osaavia työntekijöitä yritysten palvelukseen tuotanto yms. tehtäviin. Yritysten määrän kehitys onkin ollut positiivisessa kehityksessä vuodesta 1995 alkaen. Yritysmäärän nettolisäys Kokkolassa on 1244 kpl Yritysten määrä vuosittain; seutukunnat ja Kokkola (aluejako 2010) Kaustisen sk Kokkolan sk Kokkola Kuvio 4: Kokkolan, Kokkolan sk ja Kaustisen sk yritysten määrän kehitys vuodesta 1993 TKI-toimijoita Kokkolan seudulta löytyy riittävästi alueen yritysten käyttöön. Monet yritykset hoitavat kuitenkin TKI-toiminnan omissa verkostoissaan. Tavoitteena olevien klustereiden yksi tärkeimmistä tehtävistä voisi olla yritysten yhteisen avoimen innovaatio ja TKI-toiminnan lisääminen. Tutkimusresurssit tulisi suunnata alueen kärkiosaamisen kehittämiseen sekä uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. TKItoiminnan yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa yritykset pitävät tärkeänä hinta-laatusuhdetta (kustannukset vs. saatu lisäarvo).

11 11 Suurteollisuus toimii alueen viennin veturina ja suurien yritysten säilyttäminen alueella katsotaan tärkeäksi. Muiden teollisuusalueiden tiiviyttä kehuttiin, toisaalta kaupungilta toivottiin toimenpiteitä alueiden siistinä pitämiseksi. Vanhat poistuneiden yritysten kyltit repsottavat alueen reunoilla. Myös teollisuusalueiden markkinointia/esille tuomista ja opasteita toivottiin kehitettävän. Kemia/Metalli/Kaivos/Metsä puolelle koettiin olevan mahdollista luoda uutta tiiviimpää ja toimivaa klusteria. Alueen metalliteollisuuden kivijalkana ovat pitkään toimineet alihankintayritykset. Yritysten näkökulmasta on tärkeää saada alihankinta-palveluita läheltä, mutta samalla uudenkaltaista yhteistyötä ja tuotekehitystä toivotaan metalliyritysten kesken, jotta pystyttäisiin kilpailemaan valmiilla tuotteilla uusilla markkinoilla. Jalostusasteen nostaminen onkin tärkeä tavoite. Alueen pitkiä yrittäjäperinteitä arvostetaan ja kaksikielisyys helpottaa varsinkin Ruotsin markkinoille lähtöä. Ruotsin kielen osaamista kannustetaankin käyttämään uusia markkinoita kartoitettaessa. Alueen vahvuutena pidetään myös ihmisten ja yritysten kykyä sopeutua muutoksiin. Yritykset toivovat myös kaupungin reagointikyvyn nopeutuvan muuttuvassa toimintaympäristössä. Kaupungilta toivottiin myös joustoa varsinkin kaavoitukseen, jotta investointeja saadaan vauhditettua ja pysymään alueella. Kaavoitus mainittiin ongelmalliseksi monien yritysten taholta. Kaupungin päätöksenteon hitautta myös kritisoitiin. Teollisuustonttien tarjontaa tulisi lisätä ja investointeja edesauttaa vauhdittamalla päätöksentekoa. Kaupungin toivottiin toimivan enemmänkin mahdollistajana ja yritysten sekä kuntalaisten edunvalvojana ei niinkään rajoittajana tai hidasteena. Teollisuuskylän kaltaisia yrityspalveluita pidettiin erittäin positiivisina ja onnistuneina. Kaupunkikonsernin sisällä sekä yrityspalveluiden järjestäjiltä toivottiin selkeämpää työnjakoa ja yhdenluukun -periaatetta asioiden hoitoon Väestörakenne ja ennuste Kokkolan väestömäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 202 lähtien noin henkilöllä vuosittain ollen vuoden 2014 lopussa Kokkolan kasvu johtuu sekä hyvästä syntyvyydestä että positiivisesta maahanmuutosta. Kokkolan ikärakenne on kohtuullisen tasapainoinen, tosin yli 60-vuotiaiden osuus on suhteellisen suuri ja aiheuttaa painetta vanhuspalveluiden kehittämiseen. Kokkolan väkiluvun ennustetaan jatkavan tasaista kasvua aina vuoteen 2040 saakka, jolloin väkiluvun ennakoidaan olevan n

12 12 Indeksi (1995=100) 109 Keski-Pohjanmaan sekä Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien väkiluvun kehitys vrt. vuosi 1995 aluejako Keski-Pohjanmaa Kokkolan seutukunta Kaustisen seutukunta Kokkola Kuvio 5: Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan väkiluvun kehitys vuodesta 1980 Ikäryhmä Kokkolan ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet Kuvio 6: Kokkolan ikärakenne sukupuolen mukaan

13 Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien sekä Kokkolan kaupungin väestöennuste Kokkolan stk Kokkolan kaupunki Kaustisen stk Kuvio 7: Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan väestöennuste Työvoima- ja työpaikkarakenne Kokkolan alueen työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 1993 (15486 kpl) vuoteen 2011(20778) yli 5000 kpl kääntyen kuitenkin vuonna 2012 hienoiseen laskuun (20229). Lasku johtuu yleisestä taloustilanteesta ja siitä johtuvasta yritysten kustannussäästöistä, joka kohdistuu mm. henkilöstön määrään. Kokkolassa ei ole tapahtunut kuitenkaan mitään isompia yksittäisiä irtisanomisia tai konkursseja vaan lasku koostuu useista eri yrityksistä tapahtuneista vähennyksistä. Verrattuna muihin alueisiin ja koko Suomen kehitykseen Kokkola erottuu kuitenkin edukseen voimakkaan positiivisessa kehityksessä. Ikäryhmä Miehet Kokkolan työvoima iän ja sukupuolen mukaan Naiset Hl Kuvio 8: Työvoimarakenne iän ja sukupuolen mukaan

14 14 Indeksi (2000=100) 125,0 Kokkolan seudun työpaikkojen määrän kehitys vrt. vuoteen 2000, Kannus aluejako Kokkola ,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 80, Kuvio 9: Kokkolan seudun työpaikkojen määrän kehitys

15 15 Indeksi =100 Työpaikkojen määrän kehitys vrt. v Koko Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kaustisen sk Kokkolan sk Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 115 Lappi Kuvio 10: Kokkolan seutu vrt. muu Suomi 2.2. Infrastruktuuri Toimiva infrastruktuuri luo edellytykset tuotantotoiminnalle, mahdollistaa elinkeinoelämän kuljetukset, ylläpitää viestintäyhteyksiä ja turvaa kansalaisten jokapäiväisen liikkumisen. Laadukas ja hyvin kunnossapidetty infrastruktuuri ylläpitää Suomen toimintamahdollisuuksia ja on edellytys niin jokapäiväiselle toiminnalle kuin kansainväliselle kilpailukyvyllekin. Myös huoltovarmuus- ja saavutettavuusnäkökulmat ovat olennainen osa infrastruktuuria. Infrastruktuuri on luonteeltaan pysyvää; se muuttuu hitaasti ja muutokset vaativat yleensä suuria investointeja. Vaikka liikenne-, tieto- ja viestintä-, energia sekä erilaiset huoltoverkot on rakennettu vastaamaan kysyntään, niillä on aluerakenteeseen vaikuttavia ominaisuuksia erityisesti pysyvyytensä vuoksi. Nämä verkot myös toimivat edellytyksenä monelle merkittävälle tekijälle kuten yritysten ja tuotantotoiminnan sijoittumiselle sekä kaupunkien toiminnalle.

16 16 Kuva 11: Suomen Satamien ulkomaankuljetukset 2011 Kuva 12: Suomen rautateiden kuljetukset 2011 Kokkolan Satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, jonka liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kehittämistyön ansiosta. Sataman tärkeitä menestystekijöitä ovat muun muassa asiakaslähtöinen palvelu, kilpailukykyinen hinnoittelu sekä investoinnit moderniin käsittelytekniikkaan. Kaivannaisteollisuuden lisäksi Kokkolan Satama on tärkeä toimija Venäjän transiitoliikenteessa, ja kolmas merkittävä asiakasryhmä on Kokkolassa toimiva teollisuus ja paikallinen kauppa. Sataman vaikutus näkyy selvästi raideliikenteessä. Kokkola-Ylivieska kaksoisraide valmistuu vuonna 2017 ja mahdollistaa yhä kasvavan kaivannaisteollisuuden kuljetukset sekä transiittoliikenteen lisääntymisen Kokkolan sataman kautta. Kokkolan satamalle vuosi 2014 oli kaikkien aikojen huippuvuosi. Sataman kokonaisliikennemäärä ylitti ensimmäisen kerran kahdeksan miljoonan tonnin rajan, kun kokonaisliikenteen määrä nousi aina 8,575 miljoonaan tonniin. Kokkola-Pietarsaaren lentoasema kuuluu Finavian 24 lentoaseman verkostoon. Kahden lähimmän kaupungin mukaan nimetty Kokkola-Pietarsaaren lentoasema palvelee kattavasti ympäröivää Keski-Pohjanmaan rannikkoseutua tarjoten liikenneyhteyksien lisäksi myös puitteet aktiiviselle harrastustoiminnalle. Lentoasemalta liikennöidään säännöllisesti Helsinkiin ja Tukholmaan. Operaattoreina toimivat Finnair ja Nextjet. Lähteviä lentoja on päivittäin 5-6 kpl. Lisäksi kentältä järjestetään useita charter-lentoja vuosittain suoraan lomakohteisiin. Kentän matkustajamäärä oli vuonna 2014 noin henkilöä. Kenttä on

17 17 erittäin tärkeä alueen kansainväliselle elinkeinoelämälle ja sen yhteyksiä pidetään välttämättöminä, jotta elinkeinoelämä pystyy kasvamaan ja kehittymään alueella. Tieyhteyksistä vt 8 ja vt 13 menevät läpi kaupungin ja mahdollistavat sujuvan logistisen yhteyden niin rannikon muihin kaupunkeihin kuin läpi Suomen. Vt 8 on esitetty kehitettäväksi kohteeksi liikennepoliittisen selonteon listalla ja tien kunnostamiseen tulee investoida tulevien vuosien aikana voimakkaasti. Kuljetusmäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti ja aiheuttavat painetta vt 8:n kunnon kohentamiseen sekä turvallisuuden parantamiseen BKT:n kehitys Keski-Pohjanmaan BKT:n kehitys (+18,8 %) on ollut Suomen viidenneksi parasta vuosien aikana. Edellä olivat naapurimaakunnat Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa sekä Pirkanmaa ja Kainuu. Keski-Pohjanmaan elinkeinorakenteen monipuolistuminen, yritysmäärän hyvä kehitys, vahva teollisuus- ja jalostus sekä kaupan ja palveluiden lisääntyminen ovat vieneet Keski-Pohjanmaata vahvasti eteenpäin. Kuvio 13: Suomen maakuntien BKT:n kasvu , Lähteet: Tilastokeskus, TEM. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka

18 18 3. Palvelurakenne Palvelurakenteen konserniohjaus toimii kaupunginhallituksen konsernijaoksen toimesta. Tavoitteena on yhtiöiden määrän vähentäminen ja hallintojen yhdistäminen kuitenkin niin, että tärkeänä pidetyt toiminnon säilyvät. Tätä tavoitetta toteutettiin kun Kokkolan Matkailu Oy:n ja Kokkolan seudun Kehitys Oy:n palvelut yhdistettiin osittain vuoden 2015 alusta. Palveluiden ja palvelurakenteen tulee jatkossakin vastata elinkeinoelämän tarpeita. Esim. yritysten innovaatiopalvelut tulevat osaksi elinkeinoyhtiön toimintaa.

19 19 4. Megatrendit Tulevaisuudessa Kokkolassa tulee vaikuttamaan useita globaaleja ja myös paikallisia trendejä, jotka vaikuttavat Kokkolan kilpailukykyyn ja mahdollisuuksiin. Megatrendien hyvä puoli on, että lähes kaikki trendit on muutettavissa uhkista mahdollisuuksisi. Megatrendit ovat asioita, jotka joka tapauksessa tapahtuvat. Koska megatrendit joka tapauksessa tulevat tapahtumaan, niiden muuntaminen mahdollisuuksiksi tuo paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään keskittyvien markkinoiden arvo tulee kasvamaan todella paljon. Yhtenä trendinä Suomessa on ollut tuotannon siirtäminen halvemman työvoiman maihin. Tulevaisuudessa kasvua on syytä rakentaa palvelutoiminnan sektorille. Uusien tuote-palvelu mallien kehittäminen metalli- ja teknologia-alalle on potentiaalinen kasvun lähde. Yksi ennakoitu Kokkolaa ja Keski-Pohjanmaata tulevaisuudessa uhkaava haaste on työvoimavaje. Alueen työmarkkinoille tulevat nuoret eivät tilastojen mukaan kata enää avautuvien paikkojen lukumäärää. Työvoimavajeesta ei tosin vielä ollut merkkejä yrityskäynneillä. Suomea uhkaavista trendeistä huolestuttavin on nuorten syrjäytyminen, johon on löydettävä ehkäiseviä toimenpiteitä. Alle on listattu merkittävimpiä toimintaympäristöä muokkaavia megatrendejä. - Digitalisoituminen, älysovellukset -> arjen älyllistyminen - Globalisoituminen, kansainvälisen kaupan tuomat mahdollisuudet -> sähköisen viestinnän tuomien mahdollisuuksien myötä yhteydenpito ja vuorovaikutus helpottuu ja kasvaa - Ilmastonmuutoksen/Ympäristötietoisuuden lisääntymisen tuomat mahdollisuudet ja uhat -> Vähähiilisten ja energiatehokkaiden tuotteiden kysyntä kasvaa - Elämänarvojen muuttuminen ja hyvinvointipalveluiden kasvava suosio - Työikäisen väestön väheneminen tulevaisuudessa, työvoimavaje, suuret ikäluokat - Rakennemuutokset monilla aloilla -> Palvelutalouden kasvu, muuttuvat osaamistarpeet ja ostokäyttäytymisen muutokset, - Kaupungistuminen entisestään, viihtyvyyden merkitys seutujen kilpailukykytekijöinä, kaupunkien lähiseutujen hyödyntäminen - Nuorten syrjäytyminen, ehkäisevä toiminta

20 Maakuntaohjelman linjauksia Keväällä valmistuneen uuden Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman missiona on: Keski- Pohjanmaa on taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti menestyvä sekä yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen maakunta. Visioksi maakuntasuunnitelmaan on kirjattu: Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja osaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi- ja monikielisyys tekevät Keski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski-Pohjanmaa hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse. Toimintaa ohjaavina periaatteina mainitaan: luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus. Varsinkin luovuus ja yrittäjyys liittyvät tiiviisti elinkeinostrategiaan. Turvallisuus on elinkeinostrategian läpileikkaavana teemana. Uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja tukeminen tulisi olla tärkeä osa elinkeinostrategiaa. Maakunnan liitto hallinnoi Keski-Pohjanmaan osalta Pohjois- ja Itä-Suomen rakennerahastoohjelmaa. Ohjelman tavoitteina on pk-yritysten kilpailukyvyn parantuminen sekä uuden tiedon/osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisen painopisteenä ovat uusi liiketoiminta, kasvu ja kansainvälistyminen, energiatehokkuus sekä liikenne ja logistiikka. Uuden tiedon/osaamisen kohdalla painopisteenä ovat TKI alueellisten vahvuuksien mukaan, innovaatiotoiminnan vahvistaminen, uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen. Tavoitteina tiedon/osaamisen kohdalla ovat uusi liiketoiminta, ideoiden tuotteistaminen, älykäs erikoistuminen, nuoret, kasvuhakuiset ja innovatiiviset yritykset. Rahoitusta ohjelmista myönnetään Keski-Pohjanmaan liiton, Keski- Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Tarkempaa tietoa hakuajoista ja teemahauista löytyy sivustolta.

21 SWOT 4.3. Tutkimus- ja koulutus Kokkolan seudulla Tiedon ja osaamisen lisääminen nähdään modernissa toimintaympäristössä tehokkaimmaksi keinoksi kilpailukyvyn paranemiseen sekä tuottavuuden kasvuun. Kaupunkiseutujen keskinäistä kilpailukykyä määrittelee pitkälti juuri kilpailu- ja innovointikyky. Jatkuvaa uudistumiskykyä ja elinikäistä oppimista vaaditaan kaikilla toimialoilla. Kaiken alueellisen koulutuksen ja tutkimuksen taustalla tulisi olla alueen elinkeinotoimijoiden palveleminen. Alueen yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja tehokkain tapa osaavan työvoiman takaamiseen on alueen elinkeinorakennetta palveleva ammatillinen koulutus Kokkolassa. Ammattikorkeakoulu ja Yliopistokeskus täydentävät koulutustarjonnan. Koulutusorganisaatioiden ja elinkeinotoimijoiden tiivis yhteistyö on elinehto koulutuksen suunnitteluun alueen tarpeisiin. Tulevaa työvoimantarvetta tulisi ennakoida

22 22 opintosuunnitelmissa ja oppilaitosten oppilaskiintiöissä. Työelämään valmistavassa koulutuksessa työssäoppimisjaksot ovat tärkeässä roolissa yhdessä yritysmaailman edustajien vierailuiden sekä ekskursioiden lisäksi. Myös opinnäytetöitä olisi tärkeä päästä kirjoittamaan suoraan yrityksille. Oppisopimuskoulutus tukee ammatillista kouluttautumista. Kokkolan koulutusorganisaatiot: - Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä - Centria ammattikorkeakoulu - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Ammatillinen koulutus on toisen asteen osalta ammattiopiston vastuulla, kolmannen asteen osalta Centrian. Yliopiston vastuulle jää TKI. Myös Centrialla on tutkimustoimintaa. Muita tutkimusorganisaatioita Kokkolassa ovat KETEK sekä tutkimuslaitoksia kokoava Biolaakso (Metla, MTT, GTK, Oulun eteläisen instituutti) Kannuksessa. Alueen TKI-toiminta profiloituu tällä hetkellä (Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukaan) erityisesti seuraaviin: -biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi (ml. turvebiomassa), - biotalouden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineena, - luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta (esim. ravinnetalous, happamien sulfaattimaiden vaikutukset ja haittojen minimointi, turvetuotanto ja turvesoiden jälkikäyttö sekä pohja- ja pintavesien mallinnus/hallinta), - energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia), - bioenergian kestävä tuotanto, - paikkatietojen hyödyntäminen (esim. biomassojen arvoketjussa puubiomassat ja turve energian ja biojalosteiden raaka-aineena), - prosessiteollisuuden ja prosessiosaamisen vahvistaminen, - akkumateriaalien ja akkukemikaalien tutkimustoiminta ja - materiaalitekniikan tutkimustoiminta. Älykäs erikoistuminen yhdistämällä osaamisalueita pyrkii luomaan uutta tulevaisuuden liiketoimintaa. Erityisesti teknologia- ja cleantech sektorilla on mahdollisuuksia älysovellusten hyödyntämiseen. Poikkitieteellisiin hankkeisiin on meneillään myös Tekes hanke Kansainvälisyys Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla kansainvälisellä liiketoiminnalla on pitkät perinteet. Tulevaisuuden toimintaympäristön muutokset vaativat entistä useamman yrityksen lähtemisen kansainväliseen kauppaan. Sähköinen kaupankäynti on johtanut ja tulee johtamaan entistä enemmän paikasta riippumattomaan liiketoimintaan. Kansainvälisen kaupan kannalta tärkeimmäksi tekijäksi yritykset mainitsevat usein lentokentän säilymisen alueella. Myös muuten toimivat logistiset yhteydet ovat tärkeässä roolissa. Teollisuus alueella suuntautuu vahvasti vientiin. Varsinkin kemia, metalli ja veneteollisuus ovat vahvasti vientivoittoisia.

23 23 Tulevaisuudessa yritykset toivovat löytävänsä entistä kielitaitoisempaa ja kansainvälisempää työvoimaa. Monissa yhteyksissä mainitaan kansainvälistymisen olevan yrityksen kasvun kannalta tärkeää. Kansainvälistyminen on helpottanut yritysten lähtemistä ulkomaan kauppaan, mutta monilla yrityksillä kynnys on vielä korkea liiketoiminnan aloittamiseen Suomen rajojen ulkopuolella. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien teettämän kyselyn mukaan vientitoimintaa on eniten Ruotsiin, Venäjälle, Norjaan, Saksaan ja Viroon. Suurimpana syynä vientitoiminnalle Yrittäjien kyselyssä mainitaan liikevaihdon kasvattaminen sekä katteen lisääminen. Muita tavoitteita vientitoiminnalle mainittiin mm. uusien markkina-alueiden löytäminen sekä kotimaan kausivaihteluiden tasaaminen. Tuontitoiminnan syinä puolestaan kerrottiin ostohintojen aleneminen, kustannusten aleneminen, tuotannon ja palvelutarjonnan monipuolistaminen. Osa vastanneista tavoitteli tuontitoiminnalla liikevaihdon kasvattamista ja uusien asiakkaiden saamista. Suurimpina vientiongelmina kyselyssä mainittiin markkinoinnin kohdistaminen, asiakkaan/kontaktin löytäminen sekä taloudellinen riskinottokyky. Tuontitoiminnan ongelmina nähtiin yhteistyökumppanin puute, kielitaito ja kulttuurituntemus sekä rahoitus. Yleisesti kansainvälistymisen ongelmia ovat siis kielitaidottomuus, rohkeuden ja tiedon puute sekä kohteiden löytämättömyys. Moni kyselyn vastaaja ja haastateltu mainitsi pääoman puutteen ja rahoituksen saamisen ongelmaksi ulkomaan kauppaan. Kansainvälisen kaupan tukitoimenpiteistä eniten kannatusta saivat kohdemarkkinointiin liittyvä kartoitus ja selvitystyö sekä kaupankäynnin edistämistä koskevat matkat, joihin sisältyisi yrityskontakteja. Markkinointiaineiston laadintaan ja kansainvälistymissuunnitelman tekemiseen kaivattiin myös apua. Kansainvälisyysneuvonta muiden yrityspalveluiden tavoin koetaan liian sirpaleiseksi. Yritysneuvontaa tulisi keskittää entistä tehokkaammin. Kansainvälistymiseen tähtäävistä projekteista, hankkeista ja rahoituksesta toivottiin toimijoiden yhteistä tiedottamista kuten yrityspalveluidenkin kohdalta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät onkin julkaissut Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 2014 palvelutiivistelmän. Elinkeinostrategiaa varten tehtyjen haastattelujen perusteella suositeltiin vientitoiminnan aloittaminen Ruotsista, koska Keski-Pohjanmaalla on kielitaitoista työvoimaa tarjolla ja kulttuurierot ovat pienet. Haastatteluissa toivottiin apua kyselyn vastausten tavoin kohdemarkkinoiden kartoitukseen ja kontaktien löytämiseen. Markkina-analyysien laadinta tukitoimena mainitaan myös Keski-Pohjanmaan liiton kansainvälisyysselvityksessä. Kansainväliseen kauppaan lähtemisestä kommentoitiin myös, että ketään ei siihen voi pakottaa. Yrittäjän on itse haluttava kansainvälistyä ja tukitoimet tulisi suunnata juuri näihin kansainvälisestä kaupasta aidosti kiinnostuneille. Lisätietoa: Kansainvälistymisselvitys 2013 Keski-Pohjanmaan Yrittäjien tavoitteena kansainvälistyminen