Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa"

Transkriptio

1 Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Erikoistutkija Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Satakunta Siiville -hanke

2 Sisällys Tiivistelmä Tausta Toteutus ja aineistot Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Yrityskyselyyn vastanneet Yritysten lentoliikenteen käyttö Vaikutukset yritysten toimintaan Haastattelujen antia Lentoliikenteen aluetaloudellinen arvo Lähteet Liitteet

3 Tiivistelmä Lentoliikenne useilla Suomen lentokentillä on ollut jo pidemmän ajan supistuva ja uhkana on myös henkilöliikenteen loppuminen kokonaan säännöllisten lentovuorojen osalta. Myös Porin lentoliikenteessä on koettu nämä ongelmat. Prizztech Oy:n toteuttaman ja Satakuntaliiton EAKR-rahoittaman Satakunta siiville -hankkeen toimesta on käynnistetty käsillä oleva selvitys, jossa arvioidaan Porin lentoliikenteen mahdollisen loppumisen taloudellisia vaikutuksia Satakunnassa. Tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia Satakunnan maakunnan talouteen ja työllisyyteen selvitetään panostuotos-analyysin avulla. Analyysissä vaikutukset jaetaan suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat taloudelliset vaikutukset syntyvät lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta, joita ovat lentoasemapalvelut ja lentoihin liittyvät palvelut. Välillisesti lentoliikenteellä voidaan olettaa olevan vaikutuksia myös laajemmin alueelliseen kehitykseen ja yritystoimintaan. Lisäksi alueen saavutettavuudella on merkitystä suurten kansallisten ja erityisesti kansainvälisten tilaisuuksien järjestämiseen. Suorien taloudellisten vaikutusten osalta selvityksessä tarkastellaan lentoliikenteen tuotantoa ja sen työllisyysvaikutuksia maakunnassa. Lentoliikenteen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on selvitetty yrityksiin suuntautuvalla tiedonhankinnan avulla. Keskeinen aineisto on yrityskysely, joka kohdennettiin Satakunnan kauppakamarin jäsenyrityksiin (yhteensä 41 yritystä). Yrityskyselyn lisäksi lentoliikenteen merkitystä alueelle ja sen elinkeinotoiminnalle selvitettiin haastattelemalla Porin kaupungin, Satakunnan yritysjärjestöjen, Rauman kauppakamarin ja Porin lentoaseman edustajia. Tulosten mukaan matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi noin 10 henkilötyövuoden (htv) vähenemistä suoraan lentoliikennettä palvelevasta toiminnasta. Tämä vähennys aiheuttaisi maakunnassa myös 10 henkilötyövuoden menetyksen välillisinä tuotanto- ja tulovaikutuksina. Kokonaismenetykset vuosittain olisivat tällöin 20 htv ja noin 0,2 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. Yrityskyselyn mukaan 50 % haastatelluista yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen vaikuttavan yrityksen toimintoihin. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti yritysten myynti- ja markkinointitoimintaan sekä muihin yhteydenpitoa vaativiin toimintoihin. Noin joka kymmenes yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen merkitsevän henkilöstön vähenemistä keskimäärin kahdeksalla henkilöllä. Lisäksi asiakas- ja vierailijakäyntien ennakoidaan vähenevän. Vaikutukset kohdentuvat myös tulevaisuuteen, sillä 15 % yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin kahdella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Välillisine vaikutuksineen arvioidut henkilöstövähennykset suoraan yritysten kohdejoukkoon yleistettynä merkitsisivät vuositasolla noin 750 henkilötyövuoden vähennystä maakunnan yrityksissä ja lähes 4 milj. euron vuotuista kunnallisverotulojen menetystä. Realistisempaa on kuitenkin olettaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos puolet henkilöistä siirtyisi muille alueille, neljännes työllistyisi maakuntaan ja neljännes jäisi työnhakijoiksi alueelle, olisivat vuotuiset menetykset noin 315 henkilötyövuotta ja kuntien verotuloissa noin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikutukset tuleviin rekrytointeihin merkitsisivät noin 140 henkilötyövuoden ja näiden tuomien 0,7 milj. euron kunnallisverotulojen vuotuista menetystä. 2

4 1 Tausta Lentoliikenne on keskeinen alueellinen kilpailutekijä muiden liikennemuotojen ohella. Lentoyhteydet pääkaupunkiin ja ulkomaille ovat tärkeitä etenkin kansainvälisten ja kasvukykyisten yritysten houkuttelemiseksi alueelle. Lisäksi ne tukevat alueella jo sijaitsevien yritysten toimintojen pysyvyyttä ja kehittymistä. Lentoliikenteen on useissa tutkimuksissa todettu vahvistavan alueen kehitystä (mm. Brueckner 2003; Green 2007; Kasarda & Lindsay 2011). Vaikuttavuutta on tutkittu erityisesti metropolialueilla, jossa liikennemäärät niin matkustajaliikenteessä kuin tavaraliikenteessä ovat suuria. Lentoliikenne on tärkeä myös pienemmille keskuksille, joiden yhteydet suuriin keskusalueisiin ovat alueen kehityksen kannalta oleellisia (Florida et al. 2012; Mukkala & Tervo 2013). Lentoliikenne useilla Suomen lentokentillä on ollut jo pidemmän ajan supistuva ja uhkana on myös henkilöliikenteen loppuminen kokonaan säännöllisten lentovuorojen osalta. Lentoliikenteen supistumisen ja jopa loppumisen pelätään vaikeuttavan elinkeinotoiminnan alueellista kehitystä ja vaikuttavan yritysten toimintoihin ja sijaintipäätöksiin. Lentoliikenteen merkitystä on tarkasteltu aiemmin muun muassa Jyväskylän osalta lokakuussa 2013 tehdyssä selvityksessä. Selvitys osoitti lentoliikenteellä olevan huomattavia talous- ja työllisyysvaikutuksia Keski-Suomessa. Porin lentoliikenteen merkitystä elinkeinoelämälle on selvitetty vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa (Mehtonen 2010). Lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu myös kansainvälisessä ESPON - tutkimusohjelman hankkeessa. Euroopan laajuisesti toteutettu analyysi osoittaa, että lentoliikenteellä on myönteisiä vaikutuksia alueiden taloudelliseen kasvuun (Mukkala &Tervo, 2013). Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa lentoliikenteen talous- ja työllisyysvaikutuksista Satakunnassa. Nämä taloudelliset vaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat taloudelliset vaikutukset syntyvät lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta, joita ovat lentoasemapalvelut ja lentoihin liittyvät palvelut. Välillisesti lentoliikenteellä voidaan olettaa olevan huomattavia vaikutuksia myös laajemmin alueelliseen kehitykseen ja yritystoimintaan. Vaikutusten arvioimiseksi on Prizztech Oy:n toteuttaman ja Satakuntaliiton EAKR-rahoittaman Satakunta siiville -hankkeen toimesta on käynnistetty käsillä oleva selvitys, jossa arvioidaan lentoliikenteen mahdollisen loppumisen taloudellisia vaikutuksia Satakunnassa. Tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen selvitetään panostuotosanalyysin avulla. Analyysin avulla voidaan selvittää toiminnoissa tapahtuvien muutosten aiheuttamia tuotanto-, tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Tässä selvityksessä analyysia on sovellettu lentoliikenteen loppumisen talous- ja työllisyysvaikutusten arviointiin sekä lentoasematoiminnan että yritysvaikutusten osalta. 3

5 2 Toteutus ja aineistot Suorien taloudellisten vaikutusten osalta tutkimuksessa tarkastellaan lentoliikenteen tuotantoa ja sen työllisyysvaikutuksia maakunnassa. Lentoliikenteen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on selvitetty yrityksiin ja tilaisuuksien järjestäjiin kohdentuvan tiedonhankinnan avulla. Keskeinen aineisto lentoliikenteen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on yrityskysely. Puhelinkyselyä varten poimittiin Satakunnan kauppakamarin jäsenrekisteristä 76 yritystä ja organisaatiota. Kohdejoukosta puhelinkyselyyn 1 vastasi 41 yritystä. (yrityskysely liitteessä 1) Yrityskyselyn lisäksi lentoliikenteen merkitystä alueelle ja sen elinkeinotoiminnalle selvitettiin haastattelemalla Porin kaupungin, Satakunnan yritysjärjestöjen, Rauman kauppakamarin ja Porin lentoaseman edustajia (haastatellut henkilöt liitteessä 2). Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen ja työllisyyteen selvitetään panostuotos-analyysin avulla. Analyysin avulla lasketaan lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta syntyvät välittömät ja välilliset taloudelliset vaikutukset sekä lentoliikenteen loppumisesta aiheutuvat epäsuorat vaikutukset maakunnan elinkeinotoimintaan. Lähtökohtana laskelmissa ovat edellä mainituista haastatteluista ja kyselystä saadut luvut mahdollisista työpaikkamenetyksistä ja tapahtumien osallistujien vähenemisestä. Panostuotos-analyysin avulla voidaan arvioida erilaisten taloudellisten toimintojen aluetaloudellisia vaikutuksia. Arvioinnin tarkkuuteen vaikuttavat laskelmien pohjana käytettävien lukujen tarkkuus: käytettävät tuotannon arvot ja laskelmissa käytettävät panosrakenteet. Tässä selvityksessä tuotannon arvot on estimoitu kyselyn antamien henkilöstömäärien, palkkatilastojen ja toimialojen keskimääräisten tuotannonarvo per työntekijä lukujen perusteella. Tulo- ja tuotantovaikutusten laskemisessa on käytetty Satakunnan maakunnan alueellisia panostuotos-taulukoita. Työpanoskertoimet eri toimialoille on päivitetty aluetilinpidon tilastoista tuotanto ja työllisyys maakunnittain. Kyselyn pohjalta tuotetut tuotannonarvot ja tehdyt yleistykset edellyttävät vahvoja oletuksia, jotta vaikutusten laskeminen voidaan tehdä. Myös panostuotos-menetelmään liittyy oletuksia, joilla on vaikutusta saatuihin tuloksiin. Panosrakenteet perustuvat toimialojen keskimääräisiin (aluetauluissa vuodelta 2002) panosten käyttöön. Malli on lineaarinen, mikä merkitsee tasasuhtaista muutosta niin tuotannon kasvaessa kuin laskiessa. Tässä selvityksessä suuremmat varaukset liittyvät tuotannon arvojen laskemiseen. 1 Puhelinkysely toteutettiin viikolla 6: 41 vastasi kyselyyn, 7 kieltäytyi, 4 ei sopinut kiintiöön ja 24 yritystä ei tavoitettu kyseisenä ajankohtana. Yrityskyselyn toteutti Tietoykkönen Oy. 4

6 3 Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset 3.1 Lentoasematoiminta Porin lentoaseman toiminta rakentuu kolmen keskeisen toiminnon varaan: reittiliikenne, charterliikenne ja Suomen ilmailuopiston koulutustoiminta. Lentoliikenteen infrastruktuurin säilyminen ja kehittäminen palvelevat näiden eri toimintojen tarpeita ja kehittämismahdollisuuksia. Reittiliikenteen jatkuminen ja kehittyminen palvelee myös muita kentän toimintoja. Reittiliikenteen loppuminen vaarantaa myös muiden lentokentän toimintojen jatkuvuuden. Ongelmat reittiliikenteessä ovat olleet yksi syy matkustajamäärien laskuun. Aiemmat katkokset lentoliikenteessä ja lentoihin liittyneet epävarmuudet ovat vieneet matkustajia muiden lentoasemien käyttäjiksi ja käyttämään muita liikennevälineitä, erityisesti pääkaupunkiseudulle matkustettaessa. Viimeaikoina tapahtuneet positiiviset muutokset reittiliikenteessä ovat piristäneet lentoaseman toimintaa. Uudet reitit näyttävät tuoneen uusia matkustajia aseman käyttäjiksi. Tukholman lennot eivät ole vähentäneet Helsingin reitin matkustajamääriä. Matkustajamäärien vähäisyys vaivaa Helsingistä Poriin suuntautuvia lentoja. Tilanteen korjaamiseksi tulisi selvittää mm. lentojen aikatauluihin liittyviä kysymyksiä ja lentojen markkinoinnin tarvetta. Matkustajaliikenteen loppumisen vaikutusten arviot pohjautuvat haastatteluun ja välillisiä vaikutuksia on laskettu panostuotos-menetelmällä käyttäen toimialan 52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta kertoimia. Matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi noin 10 henkilötyövuoden (htv) vähenemistä suoraan lentoliikennettä palvelevasta toiminnasta. Tämä vähennys aiheuttaa maakunnassa edelleen 10 henkilötyövuoden menetyksen välillisinä tuotanto- ja tulovaikutuksina. Kokonaismenetykset vuodessa olisivat tällöin 20 henkilötyövuotta ja noin 0,23 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. Matkustajaliikenteen loppumisella olisi oletettavasti negatiivisia vaikutuksia myös lentoaseman muihin päätoimintoihin, joiden loppumisen myötä menetykset maakunnassa olisivat 2,5 kertaa suuremmat (50 htv ja 0,6 miljoonaa euroa). 3.2 Yritysvaikutukset Yrityskyselyyn vastanneet Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoimintaan selvitettiin yrityskyselyllä. Kyselyyn saatiin 41 vastausta, joiden pohjalta on tehty panostuotos-menetelmällä laskelmia lentoliikenteen loppumisen vaikutuksista maakunnan työllisyyteen ja verokertymään. Yritysten taustatietoina kysyttiin henkilöstömäärää, liikevaihtoa ja viennin osuutta. Taulukossa 1 yritykset on luokiteltu yritysten koon (henkilöstö) ja vientisuuntautuneisuuden mukaan. 5

7 Taulukko 1 Vastanneet yritykset koon ja viennin osuuden mukaan luokiteltuna (%) Yrityksen kokoluokka Yhteensä Viennin osuus ei vientiä vienti alle 30 % vienti yli 30 % ,3 % 25,0 % 18,8 % 47,4 % 44,4 % 30,0 % ,7 % 26,7 % 26,7 % 36,8 % 44,4 % 40,0 % ,9 % 14,3 % 42,9 % 15,8 % 11,1 % 30,0 % ,0 % 23,7 % 26,3 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Yhteensä ,0 % 42,1 % ,0 % 39,5 % 7 100,0 % 18,4 % ,0 % 100,0 % Vastanneista yrityksistä 16 (39 %) työllisti alle 50 henkilöä, 16 (39 %) henkilöä ja yli 200 henkeä työllistäviä yrityksiä oli 9 (22 %). Yritysten henkilöstömäärä oli keskimäärin 129 ja vastanneiden yritysten mediaanikoko 56 henkilöä. Vastanneiden yritysten keskimääräinen liikevaihto oli noin 39 miljoonaa euroa (mediaani noin 10 milj. euroa) tieto liikevaihdosta saatiin 34 yritykseltä. Vastaajista 50 %:lla (19/38) oli vientiä ja viennin osuus liikevaihdosta oli yli 30 % 17 yrityksellä (42,5 %). Viennin keskimääräinen osuus liikevaihdosta kaikkien vastaajien osalta oli noin 20 % ja vientiä harjoittavien yritysten osalta lähes 50 %. Toimialatietoa ei vastaajilta kysytty, mutta kohdejoukossa painottuvat teollisuusyritykset. Kyselyn kohteena oli myös palvelualan yrityksiä (liike-elämän palvelut, majoitus- ja ravitsemisala, kauppa, rahoitusala ja tietoliikenneala) ja muutama julkisen alan organisaatio Yritysten lentoliikenteen käyttö Yrityskyselyyn vastanneista noin 60 % ilmoitti vähintään yhden henkilön käyttävän säännöllisesti Porin lentoyhteyksiä (vähintään 2 edestakaista lentoa/kk). Vastaajista 90 % ilmoitti omien asiakkaiden ja/tai vierailijoiden käyttävän vuosittain lentoyhteyttä. Taulukkoon 2 on koottu yritysten oma ja niiden asiakkaiden / vierailijoiden lentoyhteyksien käyttö. Odotusten mukaisesti lentoyhteyksiä käytetään useammin suuremmissa yrityksissä ja niissä lentoyhteyksiä käyttävien henkilöiden määrä on suurempi. Eri kokoluokan yritysten lentoyhteyksien käytön ero on tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan yritysten asiakkaiden ja vierailijoiden lentomatkustamisen osalta ei tilastollista eroa ole, vaikka pienimmissä yksiköissä asiakkaiden ja vierailijoiden lentoyhteyk- 6

8 sien käyttö on vähäisempää. Yritysten vientisuuntautuneisuudella ei näytä olevan selkeää vaikutusta lentoyhteyksien käytöön. Taulukko 2 Porin lentoyhteyksien käyttö yrityksissä: oma käyttö ja asiakas/vierailija käyttö Säännöllinen käyttö Asiakkaita/vieraita per vuosi osuus vastaajista lentoja käyttävä henkilöstö (keskiarvo/mediaani) osuus vastaajista lentoja käyttävät asiakkaat/vieraat (keskiarvo/mediaani) Ei käytä/ei vieraita 16 (39,0 %) 4 (10,3 %) 49 8/16 (40,0 %) 2,6 /3 12/16 (66,7 %) 20/ /15 (62,5 %) 2,4 /1,5 14/15 (93,7 %) 21/ /9 (88,9 %) 16,7 / 10 9/9 (88,9 %) 26/10 Yhteensä 25/41 (60,0 %) 6,5 / 3 35/39 (82,5 %) 22/10 Lentoliikenteen loppuminen vaikuttaisi yritysten asiakas- ja vierailijakäynteihin. Vastanneista yrityksistä 19 eli noin puolet arvioi lentoyhteyksien puuttumisen vähentävän yrityksen asiakastilaisuuksia, vierailuja ja palavereja. Alle 50 henkilön yrityksissä lentoliikenteen loppuminen ei vaikuttaisi yhtä voimakkaasti kuin suuremmissa yrityksissä (Kuvio 1). 80 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten asiakas- ym. tilaisuksiin, % % ei vähentäisi Yhteensä Yrityksen koko Kuvio 1 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten asiakkaiden ja vierailijoiden käynteihin Asiakas- ja vierailijakäyntien arvioidaan vähenevän neljänneksen nykyisestä, jos lentoliikenne Poriin loppuisi. Pienimmissä, alle 50 henkilön yrityksissä asiakas- ja vierailijakäyntien vähennys on prosen- 7

9 tuaalisesti jopa suurempi kuin isommissa yrityksissä. Sen sijaan vientisuuntautuneisuus ei näyttäisi vaikuttavan merkittävästi vähennyksen suhteelliseen suuruuteen. Asiakastilaisuuksien (koulutuksien, vierailujen tms.) vähenemisellä voidaan olettaa olevan myös aluetaloudellisia vaikutuksia majoitus- ja ravitsemuspalvelujen tarpeen vähenemisen vuoksi. Vaihtoehdot lentoliikenteelle Vastaajilta tiedusteltiin lentoliikenteen vaihtoehtoja matkustettaessa pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille. Pääkaupunkiseudulle suuntautuviin matkoihin käytetään tavallisesti omaa autoa. Vastaajista 70 % ilmoitti ensisijaiseksi vaihtoehdoksi oman auton. Junaan tai bussiin turvautuu 20 % vastaajista. Tulos on jokseenkin samanlainen kuin 2010 tehdyssä kyselyssä (Mehtonen 2010). Pienemmissä yrityksissä käytetään omaa autoa vähemmän ja junaliikennettä puolestaan suuria yrityksiä useammin. 90,0% Lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto pääkaupunkiseudulle, % 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% Yrityksen koko -49 Yrityksen koko Yrityksen koko Yrityksen koko Kaikki 20,0% 10,0% 0,0% Taksi Juna Oma auto Linja-auto Kuvio 2 Lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto pääkaupunkiseudulle matkustettaessa Ulkomaille suuntautuvien matkojen osalta kysyttiin, mikä on ensisijainen lentoasema, josta matkalle lähdetään. Kyselyssä ei tiedusteltu Porista lentoasemalle käytettyä matkustustapaa, mutta edellä tarkasteltu pääkaupunkiseudulle tehtävien matkojen liikennevälineet antanevat oikeansuuntaisen kuvan myös lentoasemille siirtymisestä. Ulkomaille matkustettaessa Porin lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto on yli 80 prosentille vastaajista Helsinki-Vantaan lentoasema. Tampereen kentän ensisijaiseksi vaihtoehdoksi valitsee vastaajista joka kymmenes ja Turun kentän 5 % vastaajista. Porin lentoyhteyksiä säännöllisesti käyttäville Helsinki on ensisijainen vaihtoehto lähes 90 prosentille. Keskikokoiset yritykset (50 199) valitsevat hieman muita useammin Tampereen kentän lähtöpaikaksi ja vientisuuntautuneet (vienti yli 30 %) Turun kentän. 8

10 100,0% Porin lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto ulkomaille, % 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% Vienti 0 Vienti alle 30 % Vienti yli 30 % Vienti Kaikki 20,0% 10,0% 0,0% Helsinki Turku Tampere Kuvio 3 Lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto ulkomaille matkustettaessa Vaikutukset yritysten toimintaan Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoiminnalle tarkastellaan vaiheittain. Tarkastelun eteneminen on esitetty kuviossa 3. Ensimmäisessä vaiheessa lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoimintaan tarkastellaan yrityskyselyyn vastanneissa 41 yrityksessä (vaihe 1). Seuraavaksi kyselyn tulokset yleistetään yrityskyselyn kohdejoukkoon eli Satakunnan kauppakamarin jäsenyrityksiin tietyin rajoituksin (vaihe 2) sekä lasketaan henkilöstövähennyksistä aiheutuvat kulutusvaikutukset (vaihe 3). Lopuksi arvioidaan henkilöstövähennyksistä mahdollisesti aiheutuvia tuotantovaikutuksia (vaihe 4). Vaikutukset kyselyyn vastanneissa yrityksissä(vaihe 1 ja 2) Yrityskyselyn mukaan noin puolet (21/41) haastatelluista yrityksistä arvioi lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikuttavan yrityksensä toimintoihin. Vaikutukset kohdistuvat eniten yritysten myynti- ja markkinointitoimintaan, johtoon ja hallintoon sekä muihin (yhteydenpitoa vaativiin) toimintoihin. 9

11 120 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten toimintoihin Osuus yrityksistä, % Kyllä Ei Toiminto Kuvio 4 Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset yritysten toimintoihin Lentoliikenteen loppumisella olisi siis vaikutusta noin 50 %:iin kyselyyn vastanneista yrityksistä. Näistä vastaajista 70 prosentilla (15/21) lopetus vaikuttaisi yhteen toimintoon ja 30 %:lla vastaajista 2 3 toimintoon. Lentoliikenteen loppumisen vaikutus on voimakkaampaa suuremmissa yli 100 henkilön yrityksissä kuin alle 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Samoin vientisuuntautuneet yritykset katsovat lentoliikenteellä olevan vaikutusta niiden toimintaan useammin kuin kotimarkkinoilla toimivat. Lentoliikenteen henkilöstövaikutuksia on kyselyssä selvitetty kolmeen eri ajankohtaan sitoen: lentoliikenteen loppumisen vaikutus nykyiseen henkilöstöön ja tuleviin rekrytointeihin sekä supistuneen lentoliikenteen mahdollisesti aiheuttamat jo toteutuneet vaikutukset. Noin joka kymmenes yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen merkitsevän henkilöstön vähenemistä keskimäärin kahdeksalla henkilöllä. Vaikutukset kohdentuvat myös tulevaisuuteen, sillä 15 % yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin kahdella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Huonojen yhteyksien arvioidaan vaikuttaneen jo tähän mennessä yritysten toimintoihin ja henkilöstön rekrytointeihin joka kymmenennessä vastanneista yrityksistä. Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstövähennykset olivat seuraavat: huonoista lentoyhteyksistä johtuvat toteutumattomat rekrytoinnit noin 24 henkilöä, lentoliikenteen loppumisen aiheuttama vähennys noin 28 henkilöä ja tulevien rekrytointien väheneminen 12 henkilöä. Lentoliikenteen loppuminen johtaisi kyselyn perusteella 40 henkilötyövuoden vähentämiseen. 10

12 Taulukko 3 Lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) aiheuttamat henkilöstövähennykset kyselyn yrityksissä ja vähennysten kulutus- ja verovaikutukset Toteutumaton rekrytointi* Lentoliikenteen loppuminen Vähentää ei rekrytoi Yhteensä Henkilöstövähennykset Kunnallisveroverovaikutus 3,9 4,5 1,9 10,3 Kulutusvaikutus 13,4 15,6 6,7 35,7 41,3 48,1 20,6 110,0 Yhteensä 50% muuttaa; 25%työllistyy; 26,8 31,3 13,4 71,5 25% jää työllistymättä *huonojen lentoyhteyksien vuoksi toteutumatta jäänyt rekrytointi Näiden menetysten laskennallinen vaikutus kulutukseen on vuositasolla yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa ja kunnallisveroon noin 0,7 miljoonaa euroa 2. Tämä kulutuksen ja verotulojen väheneminen aiheuttavat 46 henkilötyövuoden ( ) menetystä. Laskennalliset kokonaismenetykset vastanneiden yritysten osalta kulutusvaikutuksineen olisivat 110 henkilötyövuotta ja noin 0,8 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa vuosittain. On kuitenkin realistisempaa on odottaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos oletetaan, että puolet henkilöistä siirtyy muualle, neljännes työllistyy seudulle ja neljännes jäisi työnhakijoiksi (tai jäisi eläkkeelle) alueelle, olisivat vuositason menetykset noin 70 henkilötyövuotta ja kuntien verotuloissa noin 0,5 miljoonaa euroa. Tulosten yleistäminen kyselyn kohdejoukkoon kulutusvaikutukset (vaihe 3) Lentoliikenteen lopettamisen voidaan olettaa vaikuttavan myös muiden kuin kyselyyn vastanneiden yritysten toimintaan. Seuraavaksi kyselyn tuloksien perusteella arvioidaan, millainen vaikutus lentoliikenteen loppumisella on Porin ja Pohjois-Satakunnan seutukuntien yritystoimintaan. Oletuksena on, että kyselyn kohdejoukko eli Satakunnan kauppakamarin jäsenyritykset 3 (350/550) käyttäytyvät samalla tavalla kuin kyselyyn vastanneet yritykset. Yrityskyselyyn vastanneista puolet oli teollisuusalojen yrityksiä ja noin viidennes yrityspalveluyrityksiä. Loput vastanneet yritykset jakaantuvat monille toimialoille: energia-ala, rakentaminen, rahoitus, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä muut yksityiset palvelut. Vaikutusten osalta laskennassa on käytetty Satakunnan panostuotos-taulukoita ja oletettu henkilöstövähennysten johtavan myös tuotannossa tapahtuvaan laskuun. Suorat työllisyysvaikutukset syntyvät henkilöstöään vähentävissä yrityksissä. Monissa tapauksissa toimintoja siirretään muualle, jolloin kulutus ja verojen maksu siirtyvät myös toisaalle. Tämän kulutuksen ja veronmaksun vähenemisen 2 Palkkojen voidaan olettaa tässä joukossa olevan melko korkeat (= laskelmissa 4600 /kk), koska kyseessä kyselyn mukaan ovat pääosin hallinto ja johtotehtävät, myynti ja markkinointitehtävät sekä tutkimus- ja kehittämistehtävät. Tarkempi erittely yksilön palkkatulojen laskemisesta ja kulutuksesta on esitetty liitteessä 3. 3 Satakunnan kauppakamarin jäsenlistalta on poistettu mm. ry:t, asianajo- ja tilitoimistot sekä julkisen sektorin organisaatiot. 11

13 voidaan laskea aiheuttavan työpaikkojen menetyksiä ainakin pidemmällä aikavälillä, jos korvaavaa tuloa ei synny. Lentoliikenteen loppumisen vuositason laskennallinen bruttomenetys on yritysten henkilöstön vähentämisen osalta noin 380 henkilötyövuotta (245 htv+132 htv), kun laskelmassa otetaan huomioon vain suora kulutusvaikutus (yrityksistä vähennetyn henkilöstön palkat). Välitön kunnallisverojen vuotuinen vähennys bruttomääräisenä olisi noin 1,8 miljoonaa euroa (noin 23 htv), jolloin oletuksena on, että kaikki työpaikat poistuvat alueelta, ei tapahdu toisiin tehtäviin työllistymistä eikä jäädä alueelle esimerkiksi työttömäksi tai eläkkeelle. Realistisempaa on odottaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos oletetaan, että puolet henkilöistä siirtyy muille alueille, neljännes työllistyy maakuntaan ja neljännes jäisi työnhakijoiksi alueelle, olisivat vuosittaiset menetykset noin 250 henkilötyövuotta ja kuntien verotuloissa noin 1,2 miljoonaa euroa. Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset työllisyyteen ja kunnallisverotukseen Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Kuvio 5 Etenemiskaavio lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) vaikutusten laskemisesta Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset kohdentuvat myös tuleviin rekrytointeihin, sillä 15 % yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin kahdella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Tämä merkitsee lähes 170 henkilötyövuoden ja 0,8 miljoonan euron verotulojen vuotuista menetystä. Lisäksi huonojen lentoyhteyksien vuoksi on yrityksiin jäänyt aiemmin palkkaamatta 210 henkilöä. 12

14 Lentoliikenteen loppumisen tuotantovaikutukset yrityksissä (vaihe 4) Lisäksi on oletettavaa, että mainitun suuruiset muutokset voivat vaikuttaa myös joidenkin yritysten tuotannon arvoon pidemmällä aikavälillä. Huomion arvoinen asia tässä on se, että maakunnassa sijaitsevien toimipaikkojen tuottavuus nousee, jos yritysten tuotannon arvo pysyy ennallaan henkilöstön vähenemisestä huolimatta. Jääkö näin parantunut tuottavuus pysyväksi, jos merkittäviä toimintoja siirretään muualle, vai johtaako kehitys toimipaikan hiipumiseen pidemmällä aikavälillä, on vaikea ennakoida. Voidaan siis olettaa, että henkilöstövähennykset johtavat osassa yrityksistä myös tuotannon muutoksiin. Tuotannollisten vaikutusten on laskelmassa arvioitu toteutuvan noin joka kolmannessa yrityksessä. Tuotantovaikutusten laskennassa on käytetty kunkin toimialan keskimääräistä työpanoskerrointa, jolla henkilöstömäärässä tapahtuva vähennys on muunnettu tuotantoeuroiksi tuotantovaikutusten laskemista varten. Tuotantovaikutusten kautta syntyvä vuotuinen menetys on edellä mainittujen oletusten mukaan noin 150 henkilötyövuotta. Verotulojen menetys kunnissa olisi laskelman mukaan vastaavasti noin 0,6 miljoonaa euroa vuosittain. Vastaavasti voidaan laskea työllisyys- ja verovaikutuksia aiemmin toteutumatta jääneiden ja tulevaisuudessa toteutumatta jäävien rekrytointien osalta (ks. kuvio 5). Kooste yritysvaikutuksista Taulukkoon 4 on koottu lentoliikenteen loppumisesta aiheutuvat bruttovaikutukset, joita yritysten henkilöstövähennykset ja rekrytointivähennykset tuottavat. Taulukko 4 Lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) vaikutukset työllisyyteen, htv Työllisyysvaikutus Lentoliikenteen loppuminen Yhteensä *Toteutumatta Kokonaishtv henkilövähennys ei rekrytoi jäänyt rekrytointi vaikutus Välitön vaikutus Kulutusvaikutus Yhteensä Tuotantovaikutus Kokonaisvaikutus Verovaikutus milj. (htv) 2,7 (35) 1,2 (15) 3,9 (50) 2,3 (30) 6,2 (80) Tulokset merkitsevät laskelmien mukaan noin yli 500 henkilötyövuoden vähennystä maakunnan yrityksissä ja 2,7 milj. euron kunnallisverotulojen vuotuista menetystä lentoliikenteen loppumisen vuoksi. Rekrytointien väheneminen merkitsisi vuositasolla 230 henkilötyövuoden ja näiden tuomien 1,2 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä. Lisäksi huonojen lentoyhteyksien vuoksi on menetetty laskelmien mukaan lähes 450 henkilötyövuotta ja 2,3 miljoonan euron vuosittaiset kunnallisverot. Edellä esitettyjen yritysvaikutusten lisäksi on syytä ottaa huomioon lentoliikenteen merkitys yritysten sijoittumiselle. Kilpailussa yritysten sijoittumisesta ovat liikenteelliset tekijät merkittävässä roolissa sijaintipaikan valinnassa. Lentoliikenteen jatkuminen on säilyttänyt Porin seudun liikenteellisen kilpailuaseman yritysten sijaintivalinnassa. Lentoliikenteen loppuminen veisi alueelta tämän kilpailuedun ja Porin seutu sijaintipaikkana ei olisi enää yrityksille yhtä houkutteleva alue kilpailussa muiden alueiden kanssa. 13

15 3.3 Haastattelujen antia Lentoliikenteen merkitystä alueelle ja sen elinkeinotoiminnalle selvitettiin haastattelemalla Porin kaupungin, Satakunnan yritysjärjestöjen, Rauman kauppakamarin ja Porin lentoaseman edustajia. Vaikeudet Porin lentoliikenteessä nähtiin johtuvan paljolti aiempina vuosina olleista ongelmista: lentoliikenteen katkoksista ja toiminnan puutteista mm. lentoihin liittynyt epävarmuus ja aikataulujen muutokset. Lisäksi Porin lentoliikenne joutuu sijainnin vuoksi kilpailemaan sekä muiden liikennemuotojen kanssa että läheisten lentoasemien tarjonnan kanssa. Oman auton käyttö on merkittävä ja kilpailukykyinen vaihtoehto Helsinkiin matkustettaessa, etenkin Porin seudun ulkopuolelta Helsinkiin lähteville. Maakunnan itäisistä osista matka sekä Helsinkiin että Tampereelle on huomattavasti lyhyempi kuin Porista. Myös Rauman suunnalta on suhteellisen vaikeaa houkutella lisää matkustajia Porin lentoyhteyksien käyttäjiksi. Olkiluodon voimalatyömaan hiljentyminen on osaltaan vaikuttanut Porin lentoyhteyksien käyttöön. Lentoyhteyksien korvaaminen junaliikenteellä edellyttäisi nopeampaa yhteyttä Helsinkiin matkaaika tulisi pudottaa noin 2,5 tuntiin ja yhteys tulisi olla suoraan lentoasemalle. Tämä vaatisi merkittäviä investointeja rataverkkoon. Niinpä yksityisautoilu muodostaa tällä hetkellä keskeisen vaihtoehdon lentoliikenteelle niin pääkaupunkiseudulle kuin yhdyslennoille Helsinkiin. Lentoliikenne on varteen otettava vaihtoehto henkilöautolle huonojen keliolosuhteiden aikana. Viimeaikojen kehitys Porin lentoliikenteessä näyttää kuitenkin positiiviselta: uudet reitit ja aikataulut tarjoavat mahdollisuuksia lentoliikenteen kasvulle. Tehty markkinointityö on antanut myös pontta reittiliikenteen elpymiseen. Myös Rauman suunnalta on mahdollista saada lisää asiakkaita, jos uudet reitit ja aikataulut tarjoavat sopivia lentoyhteyksiä kilpailukyiseen hintaan. Porin lentoaseman nopea ja sujuva palvelu nähdään kilpailukykynä. Uudet reitit ja Helsingin lennot ovat vilkastuttaneet Porin lentoaseman käyttöä. Ongelmallisena nähdään Helsingistä Poriin suuntautuvien lentojen vajaakäyttö. Näiden lentojen käyttäjämäärien lisäämiseen on tarpeen pohtia keinoja. Lentojen markkinointi pääkaupunkiseudulla nähdään yhtenä keinona asiakasmäärien kasvattamisessa. Myös lentojen aikatauluja on syytä tarkastella käytettävyyden eli asiakasnäkökulmasta. Reittiliikenne on Porin lentoaseman toiminnan kannalta oleellinen osa, mikä tukee aseman muuta toimintaa. Lentokentän infrastruktuurin ylläpitäminen vaarantuu, jos yksi aseman keskeisistä toiminnoista loppuu. Reittiliikenteen loppuminen nähdään uhkana myös muiden lentoasemaa hyödyntävien toimintojen jatkuvuudelle. Reittiliikenne on myös alueen elinkeinotoiminnan kannalta merkittävä asia. Uusien kansainvälisten yritysten sijoittuminen alueelle edellyttää toimivia yhteyksiä niin Helsinkiin kuin ulkomaille. Toimivat yhteydet ovat kilpailukyvyn edellytys. Yhteydenpito asiakkaisiin ja toimittajiin on kansainvälisessä liiketoiminnassa oleellinen osa-alue. Lentoyhteydet ovat myös asiakas- ja vierailijakäyntien kannalta merkittävä tekijä. 14

16 4 Lentoliikenteen aluetaloudellinen arvo Tässä selvityksessä on pyritty tuottamaan määrällisiä arvioita lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksista Satakunnan aluetalouteen. Keskeisenä asiana oli selvittää, millaisia vaikutuksia matkustajaliikenteen loppumisella olisi työllisyyteen ja kuntien verotuloihin. Raportin tulokset perustuvat yrityskyselyyn ja asiantuntijahaastatteluihin. Vaikutusten laskemisessa on käytetty panostuotos-menetelmää, jonka avulla on laskettu muutosten aiheuttamia välillisiä vaikutuksia. Tulokset osoittavat lentoliikenteen loppumisella olevan huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia. Pelkästään lentoasematoiminnan osalta matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi kaikkiaan noin 20 henkilötyövuoden menetystä ja 0,2 miljoonan euron vuotuista menetystä kunnallisveroissa. Reittiliikenteen loppuminen vaarantaisi myös lentoaseman muiden päätoimintojen (koulutus, charter) jatkuvuuden. Suurimmat vaikutukset syntyvät yritysten kautta. Lentoliikenteen loppumisesta voisi seurata yritysten tiettyjen toimintojen ja työpaikkojen siirtymistä pois maakunnasta, mikä aiheuttaisi myös merkittäviä välillisiä työllisyysvaikutuksia. Vastanneista yrityksistä 50 % katsoi lentoliikenteellä loppumisella olevan vaikutuksia toimintoihinsa. Yrityksistä joka kymmenes arvioi tämän merkitsevän henkilöstövähennyksiä ja 15 % vastaajista arvioi tämän vähentävän tulevia rekrytointeja. Henkilöstön ja rekrytointien väheneminen voisi laskelman mukaan merkitä noin 750 henkilötyövuoden menetystä ja noin neljän miljoonan euron vuotuista pudotusta kunnallisverotuloissa. Varovaisemman arvion mukaan kokonaismenetykset jäävät pienemmiksi, mutta kuitenkin merkittäviksi: menetykset 450 henkilötyövuotta ja 2,3 miljoonan euron vuotuiset kunnallisverotulot. Liikennöinnin ohella lentoliikenne nähdään alueen imagon kannalta merkittävänä asiana kilpailtaessa yrityksistä. Uusien kansainvälisten yritysten sijoittuminen alueelle edellyttää toimivia yhteyksiä niin Helsinkiin kuin ulkomaille. Viimeaikojen kehitys Porin lentoliikenteessä näyttää kuitenkin positiiviselta: uudet reitit ja aikataulut tarjoavat mahdollisuuksia lentoliikenteen kasvulle. Tehty markkinointityö on antanut myös pontta reittiliikenteen elpymiseen. Positiivisen kehityksen jatkuminen edellyttää matkustajamäärien kasvua, jotta reitit olisivat kannattavia. Toiveena on, että tarjonta toisi myös lisää kysyntää. Tutkimukset osoittavat lentoasemien ja lentoliikenteen olevan merkittävä tekijä alueiden kehityksessä vaikutus on samansuuntainen kuin inhimillisellä pääomalla taloudelliseen kasvuun (Florida et al. 2012). Hyvin toimivat lentoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä kansainvälisten ja kasvuhakuisten yritysten kannalta. Lentoliikenteellä on myös tärkeä imagollinen merkitys. Kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta muut liikennemuodot eivät voi korvata lentoliikennettä. Vaikutus alueelliseen kasvuun edellyttää siis lentoliikenteeltä toimivuutta ja vilkkautta. Tästä syystä Porin lentoliikenteen jatkuminen ja kehitys on erittäin merkittävä asia. Raideliikenteen kehittämisellä voisi parantaa Porin liikenteellistä asemaa, mutta se ei voisi täysin korvata lentoliikennettä kansainvälisten yhteyksien osalta. 15

17 Lähteet Brueckner, J. K. (2003). Airline Traffic and Urban Economic Development. Urban Studies, 40(8), ESPON (2013) ADES, Airports as Drivers of Economic Success in Peripheral Regions. Targeted Analysis 2013/2/17. Final Report Version 28/02/ l_finland_final.pdf Florida, R., Mellander, C. and Holgersson, T. (2012) Up in the Air: The Role of Airports for Regional Economic Development. CESIS Electronic Working Paper Series, Paper No Green, R. K. (2007). Airports and Economic Development. Real Estate Economics, 35(1), Kasarda, J. D. and Lindsay, G. Aerotropolis: The Way We ll Live Next. First Edition. Farrar, Straus and Giroux, Mehtonen, M. (2010) Asiakaslähtöisellä Porin lentoliikenteellä lisää kilpailukykyä Satakunnalle ja sen yrityksille. Tekniikka Rauma, logistiikan koulutusohjelma. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Mukkala, K. and Tervo, H. (2013) Air transportation and regional growth: which way does the causality run? Environment and Planning A 2013, volume 45, pages Storhammar, E. (2013) Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista. Keski-Suomen liitto. Selvitys_Jyvaskylan_lentoliikenteen_taloudellisista_vaikutuksista_loppuraportti.pdf Suomen virallinen tilasto (SVT): Alueellinen panos-tuotos [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos-tuotos [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 16

18 Liitteet YRITYSKYSELY (PORI) LIITE 1 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu tekee Prizztech Oy:n toimeksiannosta selvitystä lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa. (Keskeisenä asiana on saada tietoa lentoliikenteen mahdollisista henkilöstövaikutuksista Satakunnan yrityksissä.) 1) Yrityksen taustatiedot: henkilöstömäärä hlöä, liikevaihto milj., viennin osuus %, sijainti (1) Porin sk (2) Rauman sk (3) Pohjois-Satakunnan sk 2) Jos lentoyhteyksiä Porista ei olisi, miten se vaikuttaisi yrityksenne a. nykyisiin toimintoihin (1) ei vaikutusta (2) vaikuttaisi mihin toimintoihin: / / / (toimintolista) b. nykyiseen henkilöstömäärään (1) ei vaikutusta (2) vähentäisi kuinka paljon henkilöä (tarkka luku tai vahteluväli esim. 2-4 hlöä) c. tuleviin rekrytointeihin (1) ei vaikutusta (2) vähentää, kuinka paljon henkilöä millä aikavälillä tämä vaikutus toteutuisi? vuoden kuluessa Jos lentoyhteyksien loppumisella on vaikutusta, niin turvaako nykyiset yhteydet nämä toiminnot ja työpaikat? (1) täysin (2) osittain, arvio osuudesta % (3) ei Vaikuttaako lentoyhteyksien lisääminen (Tukholma, Kokkola-Pietarsaari) yrityksenne toimintoihin? (1) ei (2) kyllä jos, niin mihin toimintoihin / / / (toimintolista) ja millaiset henkilöstövaikutukset (1) turvaa nykyiset työpaikat (2) tuo uusia työpaikkoja kuinka paljon henkilöä 3) Olisiko yrityksellänne joitain toimintoja Satakunnassa, jos lentoyhteydet olisivat /olisivat olleet paremmat? (1) ei (2) kyllä, mitä toimintoja? / / (toimintolista) ja kuinka monta henkilöä nämä toiminnot nyt työllistäisivät? henkilöä 4) Mikä on yrityksenne ensisijainen vaihtoehto Porin lentoyhteyksille: a. pääkaupunkiseudulle (1) taksi (2) juna (3) oma-auto (4) linja-auto (5) muu, mikä b. ulkomaille (1) Helsingin lentoasema (2) Turun lentoasema (3) Tampere Pirkkala (4) muu, mikä 5) Kuinka monta henkilöä yrityksessänne käyttää säännöllisesti Porin lentoyhteyksiä (vähintään 2 edestakaista lentoa/kk) henkilöä 6) Kuinka paljon yrityksenne asiakkaita ja/tai vierailijoita tulee lentäen? henkilöä/vuosi (arvio/vuosi) 7) Jos lentoyhteyksiä Porista ei olisi, miten se vaikuttaisi yrityksenne asiakastilaisuuksiin, vierailuihin, palavereihin? (1) ei lainkaan (2) vähentäisi, kuinka paljon % Yrityksen toiminnot: 1. Myynti ja markkinointi 2. Tutkimus ja kehittäminen 3. Tuotannollinen toiminta 4. Palvelutarjonta 17

19 5. Hallinto / Johto 6. Logistiikka 7. Muu toiminto, mikä 18

20 Liite 2 Haastellut henkilöt: Seppo Mäkitalo, päällikkö, Finavia / Pori Markku Kivinen, toimitusjohtaja, Satakunnan Yrittäjät Juhani Saarikoski, toimitusjohtaja, Satakunnan Kauppakamari Jaakko Hirvonsalo, toimitusjohtaja, Rauman Kauppakamari Kari Hannus, apulaiskaupunginjohtaja, Porin kaupunki, puh

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista

Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Erikoistutkija Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Tausta... 5 2 Toteutus ja aineistot...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 1 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Kirjoittaja: Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Lähilämpöverkot - hankkeen tulosseminaari 27.10.2010 Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Olli Lehtonen 1 & Lasse Okkonen 2 1 Geoinformatiikan laboratorio,

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen/monimyymäläyritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön,

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA

SEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: SEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Koko maa -6 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa -4 % Pirkanmaa -8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi -11 % Pohjois-Savo

Koko maa -6 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa -4 % Pirkanmaa -8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi -11 % Pohjois-Savo TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku näyttäisi taittuneen viime vuoden loppupuolella - Kolmas vuosineljännes monilla alueilla edellistä parempi

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Lupajärjestelmän kehittäminen. EK:n yrityskyselyn tulokset

Lupajärjestelmän kehittäminen. EK:n yrityskyselyn tulokset Lupajärjestelmän kehittäminen EK:n yrityskyselyn tulokset Joka kolmannella kokemusta lupien hakemisesta tai niihin liittyvien ilmoitusten tekemisestä % osuus kaikista vastaajista % osuus vastaajista TOIMIALA

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.

Lisätiedot

Tiivistelmä tutkimustuloksista

Tiivistelmä tutkimustuloksista Tiivistelmä tutkimustuloksista 10.4.2014 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tämän Lappeenrannan lentoliikenteen taloudellisia vaikutuksia selvittävänä tutkimuksen on toteuttanut Wirma Lappeenranta Oy:n

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA Ville Haapasaari Lentoasemanjohtaja Finavia Finanssilounas 17.4.2015 1 FINAVIA LYHYESTI Valtion omistama lentoasemayhtiö 24

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot