Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa"

Transkriptio

1 Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Erikoistutkija Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Satakunta Siiville -hanke

2 Sisällys Tiivistelmä Tausta Toteutus ja aineistot Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Yrityskyselyyn vastanneet Yritysten lentoliikenteen käyttö Vaikutukset yritysten toimintaan Haastattelujen antia Lentoliikenteen aluetaloudellinen arvo Lähteet Liitteet

3 Tiivistelmä Lentoliikenne useilla Suomen lentokentillä on ollut jo pidemmän ajan supistuva ja uhkana on myös henkilöliikenteen loppuminen kokonaan säännöllisten lentovuorojen osalta. Myös Porin lentoliikenteessä on koettu nämä ongelmat. Prizztech Oy:n toteuttaman ja Satakuntaliiton EAKR-rahoittaman Satakunta siiville -hankkeen toimesta on käynnistetty käsillä oleva selvitys, jossa arvioidaan Porin lentoliikenteen mahdollisen loppumisen taloudellisia vaikutuksia Satakunnassa. Tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia Satakunnan maakunnan talouteen ja työllisyyteen selvitetään panostuotos-analyysin avulla. Analyysissä vaikutukset jaetaan suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat taloudelliset vaikutukset syntyvät lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta, joita ovat lentoasemapalvelut ja lentoihin liittyvät palvelut. Välillisesti lentoliikenteellä voidaan olettaa olevan vaikutuksia myös laajemmin alueelliseen kehitykseen ja yritystoimintaan. Lisäksi alueen saavutettavuudella on merkitystä suurten kansallisten ja erityisesti kansainvälisten tilaisuuksien järjestämiseen. Suorien taloudellisten vaikutusten osalta selvityksessä tarkastellaan lentoliikenteen tuotantoa ja sen työllisyysvaikutuksia maakunnassa. Lentoliikenteen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on selvitetty yrityksiin suuntautuvalla tiedonhankinnan avulla. Keskeinen aineisto on yrityskysely, joka kohdennettiin Satakunnan kauppakamarin jäsenyrityksiin (yhteensä 41 yritystä). Yrityskyselyn lisäksi lentoliikenteen merkitystä alueelle ja sen elinkeinotoiminnalle selvitettiin haastattelemalla Porin kaupungin, Satakunnan yritysjärjestöjen, Rauman kauppakamarin ja Porin lentoaseman edustajia. Tulosten mukaan matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi noin 10 henkilötyövuoden (htv) vähenemistä suoraan lentoliikennettä palvelevasta toiminnasta. Tämä vähennys aiheuttaisi maakunnassa myös 10 henkilötyövuoden menetyksen välillisinä tuotanto- ja tulovaikutuksina. Kokonaismenetykset vuosittain olisivat tällöin 20 htv ja noin 0,2 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. Yrityskyselyn mukaan 50 % haastatelluista yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen vaikuttavan yrityksen toimintoihin. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti yritysten myynti- ja markkinointitoimintaan sekä muihin yhteydenpitoa vaativiin toimintoihin. Noin joka kymmenes yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen merkitsevän henkilöstön vähenemistä keskimäärin kahdeksalla henkilöllä. Lisäksi asiakas- ja vierailijakäyntien ennakoidaan vähenevän. Vaikutukset kohdentuvat myös tulevaisuuteen, sillä 15 % yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin kahdella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Välillisine vaikutuksineen arvioidut henkilöstövähennykset suoraan yritysten kohdejoukkoon yleistettynä merkitsisivät vuositasolla noin 750 henkilötyövuoden vähennystä maakunnan yrityksissä ja lähes 4 milj. euron vuotuista kunnallisverotulojen menetystä. Realistisempaa on kuitenkin olettaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos puolet henkilöistä siirtyisi muille alueille, neljännes työllistyisi maakuntaan ja neljännes jäisi työnhakijoiksi alueelle, olisivat vuotuiset menetykset noin 315 henkilötyövuotta ja kuntien verotuloissa noin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikutukset tuleviin rekrytointeihin merkitsisivät noin 140 henkilötyövuoden ja näiden tuomien 0,7 milj. euron kunnallisverotulojen vuotuista menetystä. 2

4 1 Tausta Lentoliikenne on keskeinen alueellinen kilpailutekijä muiden liikennemuotojen ohella. Lentoyhteydet pääkaupunkiin ja ulkomaille ovat tärkeitä etenkin kansainvälisten ja kasvukykyisten yritysten houkuttelemiseksi alueelle. Lisäksi ne tukevat alueella jo sijaitsevien yritysten toimintojen pysyvyyttä ja kehittymistä. Lentoliikenteen on useissa tutkimuksissa todettu vahvistavan alueen kehitystä (mm. Brueckner 2003; Green 2007; Kasarda & Lindsay 2011). Vaikuttavuutta on tutkittu erityisesti metropolialueilla, jossa liikennemäärät niin matkustajaliikenteessä kuin tavaraliikenteessä ovat suuria. Lentoliikenne on tärkeä myös pienemmille keskuksille, joiden yhteydet suuriin keskusalueisiin ovat alueen kehityksen kannalta oleellisia (Florida et al. 2012; Mukkala & Tervo 2013). Lentoliikenne useilla Suomen lentokentillä on ollut jo pidemmän ajan supistuva ja uhkana on myös henkilöliikenteen loppuminen kokonaan säännöllisten lentovuorojen osalta. Lentoliikenteen supistumisen ja jopa loppumisen pelätään vaikeuttavan elinkeinotoiminnan alueellista kehitystä ja vaikuttavan yritysten toimintoihin ja sijaintipäätöksiin. Lentoliikenteen merkitystä on tarkasteltu aiemmin muun muassa Jyväskylän osalta lokakuussa 2013 tehdyssä selvityksessä. Selvitys osoitti lentoliikenteellä olevan huomattavia talous- ja työllisyysvaikutuksia Keski-Suomessa. Porin lentoliikenteen merkitystä elinkeinoelämälle on selvitetty vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa (Mehtonen 2010). Lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu myös kansainvälisessä ESPON - tutkimusohjelman hankkeessa. Euroopan laajuisesti toteutettu analyysi osoittaa, että lentoliikenteellä on myönteisiä vaikutuksia alueiden taloudelliseen kasvuun (Mukkala &Tervo, 2013). Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa lentoliikenteen talous- ja työllisyysvaikutuksista Satakunnassa. Nämä taloudelliset vaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat taloudelliset vaikutukset syntyvät lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta, joita ovat lentoasemapalvelut ja lentoihin liittyvät palvelut. Välillisesti lentoliikenteellä voidaan olettaa olevan huomattavia vaikutuksia myös laajemmin alueelliseen kehitykseen ja yritystoimintaan. Vaikutusten arvioimiseksi on Prizztech Oy:n toteuttaman ja Satakuntaliiton EAKR-rahoittaman Satakunta siiville -hankkeen toimesta on käynnistetty käsillä oleva selvitys, jossa arvioidaan lentoliikenteen mahdollisen loppumisen taloudellisia vaikutuksia Satakunnassa. Tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen selvitetään panostuotosanalyysin avulla. Analyysin avulla voidaan selvittää toiminnoissa tapahtuvien muutosten aiheuttamia tuotanto-, tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Tässä selvityksessä analyysia on sovellettu lentoliikenteen loppumisen talous- ja työllisyysvaikutusten arviointiin sekä lentoasematoiminnan että yritysvaikutusten osalta. 3

5 2 Toteutus ja aineistot Suorien taloudellisten vaikutusten osalta tutkimuksessa tarkastellaan lentoliikenteen tuotantoa ja sen työllisyysvaikutuksia maakunnassa. Lentoliikenteen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on selvitetty yrityksiin ja tilaisuuksien järjestäjiin kohdentuvan tiedonhankinnan avulla. Keskeinen aineisto lentoliikenteen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on yrityskysely. Puhelinkyselyä varten poimittiin Satakunnan kauppakamarin jäsenrekisteristä 76 yritystä ja organisaatiota. Kohdejoukosta puhelinkyselyyn 1 vastasi 41 yritystä. (yrityskysely liitteessä 1) Yrityskyselyn lisäksi lentoliikenteen merkitystä alueelle ja sen elinkeinotoiminnalle selvitettiin haastattelemalla Porin kaupungin, Satakunnan yritysjärjestöjen, Rauman kauppakamarin ja Porin lentoaseman edustajia (haastatellut henkilöt liitteessä 2). Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen ja työllisyyteen selvitetään panostuotos-analyysin avulla. Analyysin avulla lasketaan lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta syntyvät välittömät ja välilliset taloudelliset vaikutukset sekä lentoliikenteen loppumisesta aiheutuvat epäsuorat vaikutukset maakunnan elinkeinotoimintaan. Lähtökohtana laskelmissa ovat edellä mainituista haastatteluista ja kyselystä saadut luvut mahdollisista työpaikkamenetyksistä ja tapahtumien osallistujien vähenemisestä. Panostuotos-analyysin avulla voidaan arvioida erilaisten taloudellisten toimintojen aluetaloudellisia vaikutuksia. Arvioinnin tarkkuuteen vaikuttavat laskelmien pohjana käytettävien lukujen tarkkuus: käytettävät tuotannon arvot ja laskelmissa käytettävät panosrakenteet. Tässä selvityksessä tuotannon arvot on estimoitu kyselyn antamien henkilöstömäärien, palkkatilastojen ja toimialojen keskimääräisten tuotannonarvo per työntekijä lukujen perusteella. Tulo- ja tuotantovaikutusten laskemisessa on käytetty Satakunnan maakunnan alueellisia panostuotos-taulukoita. Työpanoskertoimet eri toimialoille on päivitetty aluetilinpidon tilastoista tuotanto ja työllisyys maakunnittain. Kyselyn pohjalta tuotetut tuotannonarvot ja tehdyt yleistykset edellyttävät vahvoja oletuksia, jotta vaikutusten laskeminen voidaan tehdä. Myös panostuotos-menetelmään liittyy oletuksia, joilla on vaikutusta saatuihin tuloksiin. Panosrakenteet perustuvat toimialojen keskimääräisiin (aluetauluissa vuodelta 2002) panosten käyttöön. Malli on lineaarinen, mikä merkitsee tasasuhtaista muutosta niin tuotannon kasvaessa kuin laskiessa. Tässä selvityksessä suuremmat varaukset liittyvät tuotannon arvojen laskemiseen. 1 Puhelinkysely toteutettiin viikolla 6: 41 vastasi kyselyyn, 7 kieltäytyi, 4 ei sopinut kiintiöön ja 24 yritystä ei tavoitettu kyseisenä ajankohtana. Yrityskyselyn toteutti Tietoykkönen Oy. 4

6 3 Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset 3.1 Lentoasematoiminta Porin lentoaseman toiminta rakentuu kolmen keskeisen toiminnon varaan: reittiliikenne, charterliikenne ja Suomen ilmailuopiston koulutustoiminta. Lentoliikenteen infrastruktuurin säilyminen ja kehittäminen palvelevat näiden eri toimintojen tarpeita ja kehittämismahdollisuuksia. Reittiliikenteen jatkuminen ja kehittyminen palvelee myös muita kentän toimintoja. Reittiliikenteen loppuminen vaarantaa myös muiden lentokentän toimintojen jatkuvuuden. Ongelmat reittiliikenteessä ovat olleet yksi syy matkustajamäärien laskuun. Aiemmat katkokset lentoliikenteessä ja lentoihin liittyneet epävarmuudet ovat vieneet matkustajia muiden lentoasemien käyttäjiksi ja käyttämään muita liikennevälineitä, erityisesti pääkaupunkiseudulle matkustettaessa. Viimeaikoina tapahtuneet positiiviset muutokset reittiliikenteessä ovat piristäneet lentoaseman toimintaa. Uudet reitit näyttävät tuoneen uusia matkustajia aseman käyttäjiksi. Tukholman lennot eivät ole vähentäneet Helsingin reitin matkustajamääriä. Matkustajamäärien vähäisyys vaivaa Helsingistä Poriin suuntautuvia lentoja. Tilanteen korjaamiseksi tulisi selvittää mm. lentojen aikatauluihin liittyviä kysymyksiä ja lentojen markkinoinnin tarvetta. Matkustajaliikenteen loppumisen vaikutusten arviot pohjautuvat haastatteluun ja välillisiä vaikutuksia on laskettu panostuotos-menetelmällä käyttäen toimialan 52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta kertoimia. Matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi noin 10 henkilötyövuoden (htv) vähenemistä suoraan lentoliikennettä palvelevasta toiminnasta. Tämä vähennys aiheuttaa maakunnassa edelleen 10 henkilötyövuoden menetyksen välillisinä tuotanto- ja tulovaikutuksina. Kokonaismenetykset vuodessa olisivat tällöin 20 henkilötyövuotta ja noin 0,23 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. Matkustajaliikenteen loppumisella olisi oletettavasti negatiivisia vaikutuksia myös lentoaseman muihin päätoimintoihin, joiden loppumisen myötä menetykset maakunnassa olisivat 2,5 kertaa suuremmat (50 htv ja 0,6 miljoonaa euroa). 3.2 Yritysvaikutukset Yrityskyselyyn vastanneet Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoimintaan selvitettiin yrityskyselyllä. Kyselyyn saatiin 41 vastausta, joiden pohjalta on tehty panostuotos-menetelmällä laskelmia lentoliikenteen loppumisen vaikutuksista maakunnan työllisyyteen ja verokertymään. Yritysten taustatietoina kysyttiin henkilöstömäärää, liikevaihtoa ja viennin osuutta. Taulukossa 1 yritykset on luokiteltu yritysten koon (henkilöstö) ja vientisuuntautuneisuuden mukaan. 5

7 Taulukko 1 Vastanneet yritykset koon ja viennin osuuden mukaan luokiteltuna (%) Yrityksen kokoluokka Yhteensä Viennin osuus ei vientiä vienti alle 30 % vienti yli 30 % ,3 % 25,0 % 18,8 % 47,4 % 44,4 % 30,0 % ,7 % 26,7 % 26,7 % 36,8 % 44,4 % 40,0 % ,9 % 14,3 % 42,9 % 15,8 % 11,1 % 30,0 % ,0 % 23,7 % 26,3 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Yhteensä ,0 % 42,1 % ,0 % 39,5 % 7 100,0 % 18,4 % ,0 % 100,0 % Vastanneista yrityksistä 16 (39 %) työllisti alle 50 henkilöä, 16 (39 %) henkilöä ja yli 200 henkeä työllistäviä yrityksiä oli 9 (22 %). Yritysten henkilöstömäärä oli keskimäärin 129 ja vastanneiden yritysten mediaanikoko 56 henkilöä. Vastanneiden yritysten keskimääräinen liikevaihto oli noin 39 miljoonaa euroa (mediaani noin 10 milj. euroa) tieto liikevaihdosta saatiin 34 yritykseltä. Vastaajista 50 %:lla (19/38) oli vientiä ja viennin osuus liikevaihdosta oli yli 30 % 17 yrityksellä (42,5 %). Viennin keskimääräinen osuus liikevaihdosta kaikkien vastaajien osalta oli noin 20 % ja vientiä harjoittavien yritysten osalta lähes 50 %. Toimialatietoa ei vastaajilta kysytty, mutta kohdejoukossa painottuvat teollisuusyritykset. Kyselyn kohteena oli myös palvelualan yrityksiä (liike-elämän palvelut, majoitus- ja ravitsemisala, kauppa, rahoitusala ja tietoliikenneala) ja muutama julkisen alan organisaatio Yritysten lentoliikenteen käyttö Yrityskyselyyn vastanneista noin 60 % ilmoitti vähintään yhden henkilön käyttävän säännöllisesti Porin lentoyhteyksiä (vähintään 2 edestakaista lentoa/kk). Vastaajista 90 % ilmoitti omien asiakkaiden ja/tai vierailijoiden käyttävän vuosittain lentoyhteyttä. Taulukkoon 2 on koottu yritysten oma ja niiden asiakkaiden / vierailijoiden lentoyhteyksien käyttö. Odotusten mukaisesti lentoyhteyksiä käytetään useammin suuremmissa yrityksissä ja niissä lentoyhteyksiä käyttävien henkilöiden määrä on suurempi. Eri kokoluokan yritysten lentoyhteyksien käytön ero on tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan yritysten asiakkaiden ja vierailijoiden lentomatkustamisen osalta ei tilastollista eroa ole, vaikka pienimmissä yksiköissä asiakkaiden ja vierailijoiden lentoyhteyk- 6

8 sien käyttö on vähäisempää. Yritysten vientisuuntautuneisuudella ei näytä olevan selkeää vaikutusta lentoyhteyksien käytöön. Taulukko 2 Porin lentoyhteyksien käyttö yrityksissä: oma käyttö ja asiakas/vierailija käyttö Säännöllinen käyttö Asiakkaita/vieraita per vuosi osuus vastaajista lentoja käyttävä henkilöstö (keskiarvo/mediaani) osuus vastaajista lentoja käyttävät asiakkaat/vieraat (keskiarvo/mediaani) Ei käytä/ei vieraita 16 (39,0 %) 4 (10,3 %) 49 8/16 (40,0 %) 2,6 /3 12/16 (66,7 %) 20/ /15 (62,5 %) 2,4 /1,5 14/15 (93,7 %) 21/ /9 (88,9 %) 16,7 / 10 9/9 (88,9 %) 26/10 Yhteensä 25/41 (60,0 %) 6,5 / 3 35/39 (82,5 %) 22/10 Lentoliikenteen loppuminen vaikuttaisi yritysten asiakas- ja vierailijakäynteihin. Vastanneista yrityksistä 19 eli noin puolet arvioi lentoyhteyksien puuttumisen vähentävän yrityksen asiakastilaisuuksia, vierailuja ja palavereja. Alle 50 henkilön yrityksissä lentoliikenteen loppuminen ei vaikuttaisi yhtä voimakkaasti kuin suuremmissa yrityksissä (Kuvio 1). 80 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten asiakas- ym. tilaisuksiin, % % ei vähentäisi Yhteensä Yrityksen koko Kuvio 1 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten asiakkaiden ja vierailijoiden käynteihin Asiakas- ja vierailijakäyntien arvioidaan vähenevän neljänneksen nykyisestä, jos lentoliikenne Poriin loppuisi. Pienimmissä, alle 50 henkilön yrityksissä asiakas- ja vierailijakäyntien vähennys on prosen- 7

9 tuaalisesti jopa suurempi kuin isommissa yrityksissä. Sen sijaan vientisuuntautuneisuus ei näyttäisi vaikuttavan merkittävästi vähennyksen suhteelliseen suuruuteen. Asiakastilaisuuksien (koulutuksien, vierailujen tms.) vähenemisellä voidaan olettaa olevan myös aluetaloudellisia vaikutuksia majoitus- ja ravitsemuspalvelujen tarpeen vähenemisen vuoksi. Vaihtoehdot lentoliikenteelle Vastaajilta tiedusteltiin lentoliikenteen vaihtoehtoja matkustettaessa pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille. Pääkaupunkiseudulle suuntautuviin matkoihin käytetään tavallisesti omaa autoa. Vastaajista 70 % ilmoitti ensisijaiseksi vaihtoehdoksi oman auton. Junaan tai bussiin turvautuu 20 % vastaajista. Tulos on jokseenkin samanlainen kuin 2010 tehdyssä kyselyssä (Mehtonen 2010). Pienemmissä yrityksissä käytetään omaa autoa vähemmän ja junaliikennettä puolestaan suuria yrityksiä useammin. 90,0% Lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto pääkaupunkiseudulle, % 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% Yrityksen koko -49 Yrityksen koko Yrityksen koko Yrityksen koko Kaikki 20,0% 10,0% 0,0% Taksi Juna Oma auto Linja-auto Kuvio 2 Lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto pääkaupunkiseudulle matkustettaessa Ulkomaille suuntautuvien matkojen osalta kysyttiin, mikä on ensisijainen lentoasema, josta matkalle lähdetään. Kyselyssä ei tiedusteltu Porista lentoasemalle käytettyä matkustustapaa, mutta edellä tarkasteltu pääkaupunkiseudulle tehtävien matkojen liikennevälineet antanevat oikeansuuntaisen kuvan myös lentoasemille siirtymisestä. Ulkomaille matkustettaessa Porin lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto on yli 80 prosentille vastaajista Helsinki-Vantaan lentoasema. Tampereen kentän ensisijaiseksi vaihtoehdoksi valitsee vastaajista joka kymmenes ja Turun kentän 5 % vastaajista. Porin lentoyhteyksiä säännöllisesti käyttäville Helsinki on ensisijainen vaihtoehto lähes 90 prosentille. Keskikokoiset yritykset (50 199) valitsevat hieman muita useammin Tampereen kentän lähtöpaikaksi ja vientisuuntautuneet (vienti yli 30 %) Turun kentän. 8

10 100,0% Porin lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto ulkomaille, % 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% Vienti 0 Vienti alle 30 % Vienti yli 30 % Vienti Kaikki 20,0% 10,0% 0,0% Helsinki Turku Tampere Kuvio 3 Lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto ulkomaille matkustettaessa Vaikutukset yritysten toimintaan Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoiminnalle tarkastellaan vaiheittain. Tarkastelun eteneminen on esitetty kuviossa 3. Ensimmäisessä vaiheessa lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoimintaan tarkastellaan yrityskyselyyn vastanneissa 41 yrityksessä (vaihe 1). Seuraavaksi kyselyn tulokset yleistetään yrityskyselyn kohdejoukkoon eli Satakunnan kauppakamarin jäsenyrityksiin tietyin rajoituksin (vaihe 2) sekä lasketaan henkilöstövähennyksistä aiheutuvat kulutusvaikutukset (vaihe 3). Lopuksi arvioidaan henkilöstövähennyksistä mahdollisesti aiheutuvia tuotantovaikutuksia (vaihe 4). Vaikutukset kyselyyn vastanneissa yrityksissä(vaihe 1 ja 2) Yrityskyselyn mukaan noin puolet (21/41) haastatelluista yrityksistä arvioi lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikuttavan yrityksensä toimintoihin. Vaikutukset kohdistuvat eniten yritysten myynti- ja markkinointitoimintaan, johtoon ja hallintoon sekä muihin (yhteydenpitoa vaativiin) toimintoihin. 9

11 120 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten toimintoihin Osuus yrityksistä, % Kyllä Ei Toiminto Kuvio 4 Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset yritysten toimintoihin Lentoliikenteen loppumisella olisi siis vaikutusta noin 50 %:iin kyselyyn vastanneista yrityksistä. Näistä vastaajista 70 prosentilla (15/21) lopetus vaikuttaisi yhteen toimintoon ja 30 %:lla vastaajista 2 3 toimintoon. Lentoliikenteen loppumisen vaikutus on voimakkaampaa suuremmissa yli 100 henkilön yrityksissä kuin alle 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Samoin vientisuuntautuneet yritykset katsovat lentoliikenteellä olevan vaikutusta niiden toimintaan useammin kuin kotimarkkinoilla toimivat. Lentoliikenteen henkilöstövaikutuksia on kyselyssä selvitetty kolmeen eri ajankohtaan sitoen: lentoliikenteen loppumisen vaikutus nykyiseen henkilöstöön ja tuleviin rekrytointeihin sekä supistuneen lentoliikenteen mahdollisesti aiheuttamat jo toteutuneet vaikutukset. Noin joka kymmenes yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen merkitsevän henkilöstön vähenemistä keskimäärin kahdeksalla henkilöllä. Vaikutukset kohdentuvat myös tulevaisuuteen, sillä 15 % yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin kahdella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Huonojen yhteyksien arvioidaan vaikuttaneen jo tähän mennessä yritysten toimintoihin ja henkilöstön rekrytointeihin joka kymmenennessä vastanneista yrityksistä. Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstövähennykset olivat seuraavat: huonoista lentoyhteyksistä johtuvat toteutumattomat rekrytoinnit noin 24 henkilöä, lentoliikenteen loppumisen aiheuttama vähennys noin 28 henkilöä ja tulevien rekrytointien väheneminen 12 henkilöä. Lentoliikenteen loppuminen johtaisi kyselyn perusteella 40 henkilötyövuoden vähentämiseen. 10

12 Taulukko 3 Lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) aiheuttamat henkilöstövähennykset kyselyn yrityksissä ja vähennysten kulutus- ja verovaikutukset Toteutumaton rekrytointi* Lentoliikenteen loppuminen Vähentää ei rekrytoi Yhteensä Henkilöstövähennykset Kunnallisveroverovaikutus 3,9 4,5 1,9 10,3 Kulutusvaikutus 13,4 15,6 6,7 35,7 41,3 48,1 20,6 110,0 Yhteensä 50% muuttaa; 25%työllistyy; 26,8 31,3 13,4 71,5 25% jää työllistymättä *huonojen lentoyhteyksien vuoksi toteutumatta jäänyt rekrytointi Näiden menetysten laskennallinen vaikutus kulutukseen on vuositasolla yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa ja kunnallisveroon noin 0,7 miljoonaa euroa 2. Tämä kulutuksen ja verotulojen väheneminen aiheuttavat 46 henkilötyövuoden ( ) menetystä. Laskennalliset kokonaismenetykset vastanneiden yritysten osalta kulutusvaikutuksineen olisivat 110 henkilötyövuotta ja noin 0,8 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa vuosittain. On kuitenkin realistisempaa on odottaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos oletetaan, että puolet henkilöistä siirtyy muualle, neljännes työllistyy seudulle ja neljännes jäisi työnhakijoiksi (tai jäisi eläkkeelle) alueelle, olisivat vuositason menetykset noin 70 henkilötyövuotta ja kuntien verotuloissa noin 0,5 miljoonaa euroa. Tulosten yleistäminen kyselyn kohdejoukkoon kulutusvaikutukset (vaihe 3) Lentoliikenteen lopettamisen voidaan olettaa vaikuttavan myös muiden kuin kyselyyn vastanneiden yritysten toimintaan. Seuraavaksi kyselyn tuloksien perusteella arvioidaan, millainen vaikutus lentoliikenteen loppumisella on Porin ja Pohjois-Satakunnan seutukuntien yritystoimintaan. Oletuksena on, että kyselyn kohdejoukko eli Satakunnan kauppakamarin jäsenyritykset 3 (350/550) käyttäytyvät samalla tavalla kuin kyselyyn vastanneet yritykset. Yrityskyselyyn vastanneista puolet oli teollisuusalojen yrityksiä ja noin viidennes yrityspalveluyrityksiä. Loput vastanneet yritykset jakaantuvat monille toimialoille: energia-ala, rakentaminen, rahoitus, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä muut yksityiset palvelut. Vaikutusten osalta laskennassa on käytetty Satakunnan panostuotos-taulukoita ja oletettu henkilöstövähennysten johtavan myös tuotannossa tapahtuvaan laskuun. Suorat työllisyysvaikutukset syntyvät henkilöstöään vähentävissä yrityksissä. Monissa tapauksissa toimintoja siirretään muualle, jolloin kulutus ja verojen maksu siirtyvät myös toisaalle. Tämän kulutuksen ja veronmaksun vähenemisen 2 Palkkojen voidaan olettaa tässä joukossa olevan melko korkeat (= laskelmissa 4600 /kk), koska kyseessä kyselyn mukaan ovat pääosin hallinto ja johtotehtävät, myynti ja markkinointitehtävät sekä tutkimus- ja kehittämistehtävät. Tarkempi erittely yksilön palkkatulojen laskemisesta ja kulutuksesta on esitetty liitteessä 3. 3 Satakunnan kauppakamarin jäsenlistalta on poistettu mm. ry:t, asianajo- ja tilitoimistot sekä julkisen sektorin organisaatiot. 11

13 voidaan laskea aiheuttavan työpaikkojen menetyksiä ainakin pidemmällä aikavälillä, jos korvaavaa tuloa ei synny. Lentoliikenteen loppumisen vuositason laskennallinen bruttomenetys on yritysten henkilöstön vähentämisen osalta noin 380 henkilötyövuotta (245 htv+132 htv), kun laskelmassa otetaan huomioon vain suora kulutusvaikutus (yrityksistä vähennetyn henkilöstön palkat). Välitön kunnallisverojen vuotuinen vähennys bruttomääräisenä olisi noin 1,8 miljoonaa euroa (noin 23 htv), jolloin oletuksena on, että kaikki työpaikat poistuvat alueelta, ei tapahdu toisiin tehtäviin työllistymistä eikä jäädä alueelle esimerkiksi työttömäksi tai eläkkeelle. Realistisempaa on odottaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos oletetaan, että puolet henkilöistä siirtyy muille alueille, neljännes työllistyy maakuntaan ja neljännes jäisi työnhakijoiksi alueelle, olisivat vuosittaiset menetykset noin 250 henkilötyövuotta ja kuntien verotuloissa noin 1,2 miljoonaa euroa. Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset työllisyyteen ja kunnallisverotukseen Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Kuvio 5 Etenemiskaavio lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) vaikutusten laskemisesta Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset kohdentuvat myös tuleviin rekrytointeihin, sillä 15 % yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin kahdella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Tämä merkitsee lähes 170 henkilötyövuoden ja 0,8 miljoonan euron verotulojen vuotuista menetystä. Lisäksi huonojen lentoyhteyksien vuoksi on yrityksiin jäänyt aiemmin palkkaamatta 210 henkilöä. 12

14 Lentoliikenteen loppumisen tuotantovaikutukset yrityksissä (vaihe 4) Lisäksi on oletettavaa, että mainitun suuruiset muutokset voivat vaikuttaa myös joidenkin yritysten tuotannon arvoon pidemmällä aikavälillä. Huomion arvoinen asia tässä on se, että maakunnassa sijaitsevien toimipaikkojen tuottavuus nousee, jos yritysten tuotannon arvo pysyy ennallaan henkilöstön vähenemisestä huolimatta. Jääkö näin parantunut tuottavuus pysyväksi, jos merkittäviä toimintoja siirretään muualle, vai johtaako kehitys toimipaikan hiipumiseen pidemmällä aikavälillä, on vaikea ennakoida. Voidaan siis olettaa, että henkilöstövähennykset johtavat osassa yrityksistä myös tuotannon muutoksiin. Tuotannollisten vaikutusten on laskelmassa arvioitu toteutuvan noin joka kolmannessa yrityksessä. Tuotantovaikutusten laskennassa on käytetty kunkin toimialan keskimääräistä työpanoskerrointa, jolla henkilöstömäärässä tapahtuva vähennys on muunnettu tuotantoeuroiksi tuotantovaikutusten laskemista varten. Tuotantovaikutusten kautta syntyvä vuotuinen menetys on edellä mainittujen oletusten mukaan noin 150 henkilötyövuotta. Verotulojen menetys kunnissa olisi laskelman mukaan vastaavasti noin 0,6 miljoonaa euroa vuosittain. Vastaavasti voidaan laskea työllisyys- ja verovaikutuksia aiemmin toteutumatta jääneiden ja tulevaisuudessa toteutumatta jäävien rekrytointien osalta (ks. kuvio 5). Kooste yritysvaikutuksista Taulukkoon 4 on koottu lentoliikenteen loppumisesta aiheutuvat bruttovaikutukset, joita yritysten henkilöstövähennykset ja rekrytointivähennykset tuottavat. Taulukko 4 Lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) vaikutukset työllisyyteen, htv Työllisyysvaikutus Lentoliikenteen loppuminen Yhteensä *Toteutumatta Kokonaishtv henkilövähennys ei rekrytoi jäänyt rekrytointi vaikutus Välitön vaikutus Kulutusvaikutus Yhteensä Tuotantovaikutus Kokonaisvaikutus Verovaikutus milj. (htv) 2,7 (35) 1,2 (15) 3,9 (50) 2,3 (30) 6,2 (80) Tulokset merkitsevät laskelmien mukaan noin yli 500 henkilötyövuoden vähennystä maakunnan yrityksissä ja 2,7 milj. euron kunnallisverotulojen vuotuista menetystä lentoliikenteen loppumisen vuoksi. Rekrytointien väheneminen merkitsisi vuositasolla 230 henkilötyövuoden ja näiden tuomien 1,2 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä. Lisäksi huonojen lentoyhteyksien vuoksi on menetetty laskelmien mukaan lähes 450 henkilötyövuotta ja 2,3 miljoonan euron vuosittaiset kunnallisverot. Edellä esitettyjen yritysvaikutusten lisäksi on syytä ottaa huomioon lentoliikenteen merkitys yritysten sijoittumiselle. Kilpailussa yritysten sijoittumisesta ovat liikenteelliset tekijät merkittävässä roolissa sijaintipaikan valinnassa. Lentoliikenteen jatkuminen on säilyttänyt Porin seudun liikenteellisen kilpailuaseman yritysten sijaintivalinnassa. Lentoliikenteen loppuminen veisi alueelta tämän kilpailuedun ja Porin seutu sijaintipaikkana ei olisi enää yrityksille yhtä houkutteleva alue kilpailussa muiden alueiden kanssa. 13

15 3.3 Haastattelujen antia Lentoliikenteen merkitystä alueelle ja sen elinkeinotoiminnalle selvitettiin haastattelemalla Porin kaupungin, Satakunnan yritysjärjestöjen, Rauman kauppakamarin ja Porin lentoaseman edustajia. Vaikeudet Porin lentoliikenteessä nähtiin johtuvan paljolti aiempina vuosina olleista ongelmista: lentoliikenteen katkoksista ja toiminnan puutteista mm. lentoihin liittynyt epävarmuus ja aikataulujen muutokset. Lisäksi Porin lentoliikenne joutuu sijainnin vuoksi kilpailemaan sekä muiden liikennemuotojen kanssa että läheisten lentoasemien tarjonnan kanssa. Oman auton käyttö on merkittävä ja kilpailukykyinen vaihtoehto Helsinkiin matkustettaessa, etenkin Porin seudun ulkopuolelta Helsinkiin lähteville. Maakunnan itäisistä osista matka sekä Helsinkiin että Tampereelle on huomattavasti lyhyempi kuin Porista. Myös Rauman suunnalta on suhteellisen vaikeaa houkutella lisää matkustajia Porin lentoyhteyksien käyttäjiksi. Olkiluodon voimalatyömaan hiljentyminen on osaltaan vaikuttanut Porin lentoyhteyksien käyttöön. Lentoyhteyksien korvaaminen junaliikenteellä edellyttäisi nopeampaa yhteyttä Helsinkiin matkaaika tulisi pudottaa noin 2,5 tuntiin ja yhteys tulisi olla suoraan lentoasemalle. Tämä vaatisi merkittäviä investointeja rataverkkoon. Niinpä yksityisautoilu muodostaa tällä hetkellä keskeisen vaihtoehdon lentoliikenteelle niin pääkaupunkiseudulle kuin yhdyslennoille Helsinkiin. Lentoliikenne on varteen otettava vaihtoehto henkilöautolle huonojen keliolosuhteiden aikana. Viimeaikojen kehitys Porin lentoliikenteessä näyttää kuitenkin positiiviselta: uudet reitit ja aikataulut tarjoavat mahdollisuuksia lentoliikenteen kasvulle. Tehty markkinointityö on antanut myös pontta reittiliikenteen elpymiseen. Myös Rauman suunnalta on mahdollista saada lisää asiakkaita, jos uudet reitit ja aikataulut tarjoavat sopivia lentoyhteyksiä kilpailukyiseen hintaan. Porin lentoaseman nopea ja sujuva palvelu nähdään kilpailukykynä. Uudet reitit ja Helsingin lennot ovat vilkastuttaneet Porin lentoaseman käyttöä. Ongelmallisena nähdään Helsingistä Poriin suuntautuvien lentojen vajaakäyttö. Näiden lentojen käyttäjämäärien lisäämiseen on tarpeen pohtia keinoja. Lentojen markkinointi pääkaupunkiseudulla nähdään yhtenä keinona asiakasmäärien kasvattamisessa. Myös lentojen aikatauluja on syytä tarkastella käytettävyyden eli asiakasnäkökulmasta. Reittiliikenne on Porin lentoaseman toiminnan kannalta oleellinen osa, mikä tukee aseman muuta toimintaa. Lentokentän infrastruktuurin ylläpitäminen vaarantuu, jos yksi aseman keskeisistä toiminnoista loppuu. Reittiliikenteen loppuminen nähdään uhkana myös muiden lentoasemaa hyödyntävien toimintojen jatkuvuudelle. Reittiliikenne on myös alueen elinkeinotoiminnan kannalta merkittävä asia. Uusien kansainvälisten yritysten sijoittuminen alueelle edellyttää toimivia yhteyksiä niin Helsinkiin kuin ulkomaille. Toimivat yhteydet ovat kilpailukyvyn edellytys. Yhteydenpito asiakkaisiin ja toimittajiin on kansainvälisessä liiketoiminnassa oleellinen osa-alue. Lentoyhteydet ovat myös asiakas- ja vierailijakäyntien kannalta merkittävä tekijä. 14

16 4 Lentoliikenteen aluetaloudellinen arvo Tässä selvityksessä on pyritty tuottamaan määrällisiä arvioita lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksista Satakunnan aluetalouteen. Keskeisenä asiana oli selvittää, millaisia vaikutuksia matkustajaliikenteen loppumisella olisi työllisyyteen ja kuntien verotuloihin. Raportin tulokset perustuvat yrityskyselyyn ja asiantuntijahaastatteluihin. Vaikutusten laskemisessa on käytetty panostuotos-menetelmää, jonka avulla on laskettu muutosten aiheuttamia välillisiä vaikutuksia. Tulokset osoittavat lentoliikenteen loppumisella olevan huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia. Pelkästään lentoasematoiminnan osalta matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi kaikkiaan noin 20 henkilötyövuoden menetystä ja 0,2 miljoonan euron vuotuista menetystä kunnallisveroissa. Reittiliikenteen loppuminen vaarantaisi myös lentoaseman muiden päätoimintojen (koulutus, charter) jatkuvuuden. Suurimmat vaikutukset syntyvät yritysten kautta. Lentoliikenteen loppumisesta voisi seurata yritysten tiettyjen toimintojen ja työpaikkojen siirtymistä pois maakunnasta, mikä aiheuttaisi myös merkittäviä välillisiä työllisyysvaikutuksia. Vastanneista yrityksistä 50 % katsoi lentoliikenteellä loppumisella olevan vaikutuksia toimintoihinsa. Yrityksistä joka kymmenes arvioi tämän merkitsevän henkilöstövähennyksiä ja 15 % vastaajista arvioi tämän vähentävän tulevia rekrytointeja. Henkilöstön ja rekrytointien väheneminen voisi laskelman mukaan merkitä noin 750 henkilötyövuoden menetystä ja noin neljän miljoonan euron vuotuista pudotusta kunnallisverotuloissa. Varovaisemman arvion mukaan kokonaismenetykset jäävät pienemmiksi, mutta kuitenkin merkittäviksi: menetykset 450 henkilötyövuotta ja 2,3 miljoonan euron vuotuiset kunnallisverotulot. Liikennöinnin ohella lentoliikenne nähdään alueen imagon kannalta merkittävänä asiana kilpailtaessa yrityksistä. Uusien kansainvälisten yritysten sijoittuminen alueelle edellyttää toimivia yhteyksiä niin Helsinkiin kuin ulkomaille. Viimeaikojen kehitys Porin lentoliikenteessä näyttää kuitenkin positiiviselta: uudet reitit ja aikataulut tarjoavat mahdollisuuksia lentoliikenteen kasvulle. Tehty markkinointityö on antanut myös pontta reittiliikenteen elpymiseen. Positiivisen kehityksen jatkuminen edellyttää matkustajamäärien kasvua, jotta reitit olisivat kannattavia. Toiveena on, että tarjonta toisi myös lisää kysyntää. Tutkimukset osoittavat lentoasemien ja lentoliikenteen olevan merkittävä tekijä alueiden kehityksessä vaikutus on samansuuntainen kuin inhimillisellä pääomalla taloudelliseen kasvuun (Florida et al. 2012). Hyvin toimivat lentoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä kansainvälisten ja kasvuhakuisten yritysten kannalta. Lentoliikenteellä on myös tärkeä imagollinen merkitys. Kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta muut liikennemuodot eivät voi korvata lentoliikennettä. Vaikutus alueelliseen kasvuun edellyttää siis lentoliikenteeltä toimivuutta ja vilkkautta. Tästä syystä Porin lentoliikenteen jatkuminen ja kehitys on erittäin merkittävä asia. Raideliikenteen kehittämisellä voisi parantaa Porin liikenteellistä asemaa, mutta se ei voisi täysin korvata lentoliikennettä kansainvälisten yhteyksien osalta. 15

17 Lähteet Brueckner, J. K. (2003). Airline Traffic and Urban Economic Development. Urban Studies, 40(8), ESPON (2013) ADES, Airports as Drivers of Economic Success in Peripheral Regions. Targeted Analysis 2013/2/17. Final Report Version 28/02/ l_finland_final.pdf Florida, R., Mellander, C. and Holgersson, T. (2012) Up in the Air: The Role of Airports for Regional Economic Development. CESIS Electronic Working Paper Series, Paper No Green, R. K. (2007). Airports and Economic Development. Real Estate Economics, 35(1), Kasarda, J. D. and Lindsay, G. Aerotropolis: The Way We ll Live Next. First Edition. Farrar, Straus and Giroux, Mehtonen, M. (2010) Asiakaslähtöisellä Porin lentoliikenteellä lisää kilpailukykyä Satakunnalle ja sen yrityksille. Tekniikka Rauma, logistiikan koulutusohjelma. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Mukkala, K. and Tervo, H. (2013) Air transportation and regional growth: which way does the causality run? Environment and Planning A 2013, volume 45, pages Storhammar, E. (2013) Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista. Keski-Suomen liitto. Selvitys_Jyvaskylan_lentoliikenteen_taloudellisista_vaikutuksista_loppuraportti.pdf Suomen virallinen tilasto (SVT): Alueellinen panos-tuotos [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos-tuotos [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 16

18 Liitteet YRITYSKYSELY (PORI) LIITE 1 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu tekee Prizztech Oy:n toimeksiannosta selvitystä lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa. (Keskeisenä asiana on saada tietoa lentoliikenteen mahdollisista henkilöstövaikutuksista Satakunnan yrityksissä.) 1) Yrityksen taustatiedot: henkilöstömäärä hlöä, liikevaihto milj., viennin osuus %, sijainti (1) Porin sk (2) Rauman sk (3) Pohjois-Satakunnan sk 2) Jos lentoyhteyksiä Porista ei olisi, miten se vaikuttaisi yrityksenne a. nykyisiin toimintoihin (1) ei vaikutusta (2) vaikuttaisi mihin toimintoihin: / / / (toimintolista) b. nykyiseen henkilöstömäärään (1) ei vaikutusta (2) vähentäisi kuinka paljon henkilöä (tarkka luku tai vahteluväli esim. 2-4 hlöä) c. tuleviin rekrytointeihin (1) ei vaikutusta (2) vähentää, kuinka paljon henkilöä millä aikavälillä tämä vaikutus toteutuisi? vuoden kuluessa Jos lentoyhteyksien loppumisella on vaikutusta, niin turvaako nykyiset yhteydet nämä toiminnot ja työpaikat? (1) täysin (2) osittain, arvio osuudesta % (3) ei Vaikuttaako lentoyhteyksien lisääminen (Tukholma, Kokkola-Pietarsaari) yrityksenne toimintoihin? (1) ei (2) kyllä jos, niin mihin toimintoihin / / / (toimintolista) ja millaiset henkilöstövaikutukset (1) turvaa nykyiset työpaikat (2) tuo uusia työpaikkoja kuinka paljon henkilöä 3) Olisiko yrityksellänne joitain toimintoja Satakunnassa, jos lentoyhteydet olisivat /olisivat olleet paremmat? (1) ei (2) kyllä, mitä toimintoja? / / (toimintolista) ja kuinka monta henkilöä nämä toiminnot nyt työllistäisivät? henkilöä 4) Mikä on yrityksenne ensisijainen vaihtoehto Porin lentoyhteyksille: a. pääkaupunkiseudulle (1) taksi (2) juna (3) oma-auto (4) linja-auto (5) muu, mikä b. ulkomaille (1) Helsingin lentoasema (2) Turun lentoasema (3) Tampere Pirkkala (4) muu, mikä 5) Kuinka monta henkilöä yrityksessänne käyttää säännöllisesti Porin lentoyhteyksiä (vähintään 2 edestakaista lentoa/kk) henkilöä 6) Kuinka paljon yrityksenne asiakkaita ja/tai vierailijoita tulee lentäen? henkilöä/vuosi (arvio/vuosi) 7) Jos lentoyhteyksiä Porista ei olisi, miten se vaikuttaisi yrityksenne asiakastilaisuuksiin, vierailuihin, palavereihin? (1) ei lainkaan (2) vähentäisi, kuinka paljon % Yrityksen toiminnot: 1. Myynti ja markkinointi 2. Tutkimus ja kehittäminen 3. Tuotannollinen toiminta 4. Palvelutarjonta 17

19 5. Hallinto / Johto 6. Logistiikka 7. Muu toiminto, mikä 18

20 Liite 2 Haastellut henkilöt: Seppo Mäkitalo, päällikkö, Finavia / Pori Markku Kivinen, toimitusjohtaja, Satakunnan Yrittäjät Juhani Saarikoski, toimitusjohtaja, Satakunnan Kauppakamari Jaakko Hirvonsalo, toimitusjohtaja, Rauman Kauppakamari Kari Hannus, apulaiskaupunginjohtaja, Porin kaupunki, puh

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Kirjoittaja: Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset Sipi Korkatti Twitter: @SipiKoo Urheilutoimiala = ekosysteemi Liikuntaliiketoiminnan arvo? Liikuntaliiketoiminta = kaikki liiketoiminta,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Muutokset tilastoissa Aiempina vuosina Jämsän ja Himoksen matkailukeskuksia on tarkasteltu erikseen. Uusimmassa tilastossa laskenta pohjautuu päivitettyyn

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot