Toimintaympäristö: Yhteenveto

Transkriptio

1 Toimintaympäristö: Yhteenveto Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymä Leena Salminen Janne Vainikainen Jenni Kallio

2 Väestö ja väestönmuutokset 2008 Tampereen ja koko kaupunkiseudun väestön kasvu pysyy edelleen vahvana Tampereen väkiluku oli Väkiluku kasvoi viime vuoden aikana henkilöllä. Kasvu oli edellisvuonna henkilöä. Syntyneiden lasten määrä (2 470) nousi ennätyslukuihin, edellisen kerran Tampereella on syntynyt näin paljon lapsia 1960-luvun lopulla. Syntyneitä oli vuoden aikana noin 770 enemmän kuin kuolleita. Kaupungin saama nettomuuttovoitto oli noin 920 henkilöä. Muuttovoitosta yli puolet tuli maahanmuutosta. seudun väkiluku oli henkilöä. Kurun liityttyä Ylöjärveen sai kaupunkiseutu noin uutta asukasta. Kaupunkiseudun asukkaiden määrä kasvoi vuoden 2008 aikana henkilöllä. Vuonna 2007 kasvu oli hieman suurempi, yhteensä henkilöä. Tampereen kehyskuntien kasvu oli keskuskaupunkia voimakkaampaa. Niiden osuus koko seudun kasvusta oli 61 prosenttia. Edelliseen viiteen vuoteen verrattuna väestönkasvu oli kaupunkiseudun kunnista keskimääräistä hitaampaa vain Tampereella ja Kangasalla. Suurista kaupungeista kasvu nopeutui viime vuosista voimakkaimmin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Oulussa. Myös Jyväskylän kasvu oli ripeämpää kuin Tampereella. Maamme suurista seutukunnista seutu kasvoi Helsingin seudun jälkeen nopeimmin. Suhteellisesti voimakkainta kasvu oli Oulun seutukunnassa. Tammi-maaliskuun ennakkotietojen mukaan kasvu jatkuu myös kuluvana vuonna. Tampereen väestön alkuvuoden kasvu kasvu oli 150 henkilöä, kun viime vuonna väestömäärä pieneni hieman alkuvuodesta. Koko kaupunkiseudun kasvu puolestaan oli 540 asukasta (vuonna 2008 tammi-maaliskuussa 659). Työvoiman kokonaismäärän kasvu hidastuu tulevaisuudessa. Työllisten määrän kasvu hidastuu hetkellisesti taloudellisen taantuman myötä. Työttömien määrä kääntyy samanaikaisesti kasvuun, mutta sen odotetaan kääntyvän laskuun jälleen 2010-luvun alkupuolella. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus nousee eläkeläisten määrän kasvun myötä yli 50 prosentin vuoteen 2020 mennessä. Lähes kaksi kolmesta tamperelaisesta perheestä on lapseton. Lapsiperheessä on keskimäärin 1,7 lasta. Kehyskunnissa lähes puolet perheistä on lapsiperheitä ja perheissä on keskimäärin 1,9 lasta

3 Muuttoliike 2007 Muuttoliike vilkasta, siirtolaisuus korostuu Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna se oli henkilöä. Vuonna 2008 ennakkotietojen mukaan muuttovoitto säilyi 900 henkilössä, mistä siirtolaisuuden osuus on noin 500 henkilöä. Nettovoiton pieneneminen johtui ennen kaikkea kotimaan muuttovoiton laskusta. Sitä kertyi vain 312 henkilöä (vuonna henkilöä). Nettosiirtolaisuus sen sijaan jatkoi kasvuaan ja oli peräti 615 henkilöä (462 henkilöä). Muuttotappio kaupunkiseudun muihin kuntiin oli henkilöä (1 614 henkilöä). Vuosimuutokset ovat kuitenkin suuria, edellisen kerran tappio ylitti henkilöä vuonna Tampere menettää edelleen väestöä lähinnä kehyskuntiin ja Helsinkiin. Muualle Pirkanmaalle muuttotappio ei ole enää merkittävää. Tampereelle muutetaan ennen kaikkea muista maakuntakeskuksista, etenkin Jyväskylästä, Kuopiosta ja Oulusta. Suuri osa muutosta on opiskelijoiden tulomuuttoa. Kotimainen muuttoliike seudulle oli maan voimakkainta. Muuttovoitto oli henkilöä, kun esimerkiksi Helsingin seudun muuttovoitto oli vain henkilöä. Siirtolaisuuden osuus muuttovoitosta oli ennätyskorkea, 66 prosenttia. Vuonna 2008 osuus laskee ennakkotietojen mukaan 55 prosenttiin. Alkuvuonna 2009 ennakkotiedot kertovat muuttovoiton voimistumisesta nimenomaan siirtolaisuuden kasvun seurauksena. Tuoreimmat muuttajien taustatiedot ovat vuodelta Tampere sai muuttovoittoa pääasiassa nuorista vuotiaista, joista suuri osa on opiskelijoita tai työttömiä. Lapsiperheiden poismuutto on lisääntynyt vuosi vuodelta. Työttömien nettomuutto Tampereelle on valtakunnan kolmanneksi vilkkainta Helsingin ja Oulun jälkeen. Tampereelle muutti eniten keskiasteen koulutuksen saaneita, joista suuri osa jatkoi opintojaan täällä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita muutti pois. seudun kunnissa korkeakoulutettujen nettomuutto oli kuitenkin positiivista, joten korkeakoulutettu työvoima jäi asumaan seudulle. Tampereelta poismuuttavien työllisten keskimääräiset tulot ( euroa) olivat useita tuhansia euroja korkeammat kuin Tampereelle muuttavien työllisten tulot ( euroa). Tampere menetti verotettavina tuloina yhteensä 14,1 miljoonaa euroa

4 Kielet ja kansalaisuudet 2008 Muuttovoitto kasvattaa ulkomaalaisten määrää Tampereella asui ulkomaan kansalaista, mikä oli 3,3 prosenttia kaupungin koko väkiluvusta. Ulkomaalaisista eniten Tampereella asui Venäjän, Viron, Intian, Kiinan ja Afganistanin kansalaisia. seudulla asui ulkomaan kansalaista eli 2,5 prosenttia koko väestöstä. Heistä 81 prosenttia asui Tampereella. Vuodesta 2007 voimakkaimmin on kasvanut somalialaisten, virolaisten ja intialaisten määrä. Venäläisten, irakilaisten ja iranilaisten lukumäärä puolestaan on eniten vähentynyt. Ulkomaan kansalaisten määrää pienentää suomen kansalaisuuden saaminen. Yleisimmät vieraat kielet olivat venäjä, arabia, englanti, viro, persia ja kiina. Vuoden aikana eniten on lisääntynyt venäjää, somalia ja persiaa puhuvien määrä. Venäjä oli Tampereella yleisempi äidinkieli kuin ruotsi. Kaupungin osa-alueista suhteellisesti eniten ulkomaalaisia asui Hervannassa, Multisillassa ja Santalahdessa. Määrällisesti eniten ulkomaalaisia oli Hervannassa, Kaukajärvellä ja Härmälässä. Nettosiirtolaisuus Tampereelle kasvoi hieman suhteessa edelliseen vuoteen. Vuoden 2008 ennakkotietojen mukaan nettosiirtolaisuus oli +477 henkilöä, kun se vuotta aiemmin oli +466 henkilöä. Suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin Tampereella ulkomaalaisia on kuitenkin edelleen vähän. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa ulkomaalaisten osuus on reilusti yli 5 prosenttia väestöstä, Helsingissä 6,7 prosenttia. Tamperetta pienempi ulkomaalaisten osuus on ainoastaan Oulussa, 2,0 prosenttia

5 Koulutus ja tutkimus 2007 Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi, korkeakoulut säilyttäneet suosionsa Tampereella oli peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa yhteensä noin opiskelijaa, joista lähes opiskeli tiedekorkeakouluissa ja yli ammattikorkeakouluissa. Toisen asteen opiskelijoita oli noin Jos mukaan lasketaan jatko-opiskelijat, täydennysopiskelijat sekä aikuisopiskelijat, saadaan kaupungissa opintoja suorittavien määräksi noin Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 71,0 oli prosenttia suorittanut jonkin asteisen tutkinnon, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin (64,8 prosenttia). Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 40,6 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijankoulutuksen suorittaneita oli 10,7 prosenttia. Tamperelaiset korkeakoulut olivat haluttuja opinahjoja. Tampereen yliopistoon oli eniten hakijoita aloituspaikkaa kohden kaikkien tiedekorkeakoulujen joukossa. Tampereen teknillinen yliopisto oli vastaavasti halutuin opiskelupaikka teknillisistä korkeakouluista. Tamperelaiset ammattikorkeakoulut kuuluivat halutuimpaan kolmannekseen vuonna Tutkimusosaaminen on Tampereella vahvaa. Tieteellisiä julkaisuja syntyi Tampereen yliopistossa yli ja Tampereen teknillisessä yliopistossa noin Tutkimus- ja kehittämistoiminta oli Tampereen seutukunnassa toiseksi laajinta Helsingin seudun jälkeen, suhteessa väestöön merkittävintä Oulun ja Salon seutujen jälkeen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvu oli edellisvuotta voimakkaampaa (+7,3 prosenttia). Patentteja myönnettiin vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Patenttien määrä oli aiempaa alempi Pirkanmaan lisäksi myös muissa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta keskeisissä maakunnissa. Patenttien myöntäminen keskittyi maakuntien keskusseuduille. Tutkimustoiminnan kannalta keskeisistä maakunnista ainoastaan Varsinais-Suomessa alle 70 prosenttia tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tapahtui keskusseudulla. Tähän vaikutti Salon seudun vahva asema

6 Tulot ja varallisuus 2007 Tamperelaisten tulot pienemmät kuin kehyskunnissa tai koko maassa Tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat euroa. Eniten tamperelaisia (13,3 prosenttia) sijoittui tuloluokkaan euroa. Seuraavaksi yleisimmät tuloluokat olivat euroa (11,6 prosenttia) ja euroa (11,5 prosenttia). Asuntokuntien tulot olivat Tampereella keskimääräistä alhaisemmat, mihin vaikuttaa osaltaan suuri opiskelijoiden määrä. Tamperelaisten asuntokuntien käytettävissä oli euroa kulutusyksikköä kohti. Tämä mediaanitulo oli pienempi kuin seutukunnassa, Pirkanmaan maakunnassa tai koko maassa. Vuonna 2007 asuntokuntien käytettävissä olevat tulot kasvoivat Tampereella 2,0 prosenttia, seutukunnassa 2,3 prosenttia ja koko maassa 2,6 prosenttia. Pienituloisten määrä kasvoi vertailujoukosta nopeimmin Tampereella. Heitä oli Tampereella henkilöä. Pienituloisissa asuntokunnissa asui alle 18-vuotiasta. Koko maassa pienituloisten osuus oli 15,0 prosenttia, Tampereella 17,2 prosenttia ja seutukunnassa 14,3 prosenttia. Pienituloisten määrä kasvoi edellisestä vuodesta Tampereella 5,5 prosenttia. Seutukunnassa kasvu oli 4,4 prosenttia ja koko maassa 3,4 prosenttia. Pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan. Esimerkiksi yhden aikuisen raja vuodessa oli euroa ja perheen (2 aikuista ja 2 alle 14-v. lasta) euroa. Tuloerojen kasvu hidastui hiukan. Saatujen tulonsiirtojen osuus asuntokuntien tuloista pieneni edelleen ja veronkevennykset näkyivät myös maksettujen osuuksien laskuna. Tuloerot kasvoivat Tampereella 2,6 prosenttia, seutukunnassa 2,9 prosenttia ja koko maassa 3,0 prosenttia. Kuitenkin tuloerot Tampereella ovat edelleen selvästi vertailun korkeimmat

7 Väestösuunnite vuoteen 2030 Tampereen ja koko kaupunkiseudun väkiluvun ennustetaan kasvavan edelleen Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen kehitykseen perustuvaa puhtaasti laskennallista ennustetta tavoitteellisempi. Väestön kasvun arvioidaan jatkuvan aluksi nykyisen kaltaisena. Vuonna 2010 tamperelaisia arvioidaan olevan Vuonna 2020 tamperelaisia arvioidaan olevan Vuonna 2030 tamperelaisia arvioidaan olevan Päivähoitoikäisten määrä oli alimmillaan vuonna 2005, jonka jälkeen suuri syntyvyys ja poismuuton hidastuminen alkavat lisätä heidän lukumääräänsä. Kouluikäisten määrä puolestaan laskee edelleen noin lapsella aina vuoteen 2014 asti, jonka jälkeen heidän määränsä kääntyy hitaaseen nousuun Ikäihmisten määrä on kaikkien ennusteiden mukaan voimakkaassa kasvussa. 65 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä 15,4 prosenttia väestöstä ja osuuden arvioidaan vuoteen 2020 mennessä nousevan lähes 20 prosenttiin eli noin ikäihmiseen. Lisäystä on yhteensä henkilöä, joista yli 84-vuotiaiden määrän kasvu on noin henkilöä. Vuoden 2020 jälkeen ikäihmisten kasvu taittuu. Vuonna 2030 oman väestösuunnitteen mukaan ikäihmisiä olisi eli 20,9 prosenttia väestöstä. Väestösuunnite, myös osa-alueille, tarkistetaan kaupunkiseudun kuntien rakennemallin hyväksymiskäsittelyjen jälkeen vuoden 2009 lopussa tai vuoden 2010 alussa

8 Hyvinvointi 2007 Tamperelaiset keskimääräistä terveempiä, erityisesti naisten koettu terveys parantunut Väestön terveydentilaa kuvaava ikävakioitu sairastavuusindeksi osoittaa tamperelaisten olevan keskimääräistä terveempiä. Vuonna 2007 indeksilukema oli 96,1, kun koko maan keskiarvo oli 100,0. Edellisinä kolmena vuonna tapahtunut koko maan keskiarvoa parempi kehitys kuitenkin katkesi, kun sairastavuusindeksi heikkeni lähes prosenttiyksiköllä.tampereen terveysja sosiaalikyselyiden mukaan erityisesti naiset kokevat itsensä aiempaa terveemmiksi, miesten tilanne on ennallaan. Kaikki yli 45-vuotiaiden ikäryhmät kokevat olevansa aiempaa terveempiä Pienituloisten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa koko 2000-luvun. Vuonna 2007 pienituloisia oli 17,2 prosenttia väestöstä, kun osuus vuonna 2000 oli 12,6 prosenttia. Lapsiperheistä oli pienituloisia 16,6 prosenttia. Vuosien minitaantuman aikaan oli sekä toimeentulo- että asumistuen saajien määrä korkeimmillaan luvulla. Sen jälkeen suunta on ollut laskeva. Vuonna 2008 toimeentulotuen saajia oli eli henkilöä vähemmän kuin vuonna Eniten toimeentulotuensaajia oli edellisen laman jälkimainingeissa vuonna 1997 yhteensä Asumistukea sai henkilöä eli henkilöä vähemmän kuin tuensaajien määrän ollessa enimmillään vuonna Velkaneuvonnan asiakastapaamisten määrä kasvoi, vuonna 2008 tapaamisia oli jo yli Neuvonta on tarkoitettu koko seutukunnan asukkaille. Lähes 900 uutta tamperelaisia asiakasta käytti velkaneuvontapalveluita, mikä on lähes 100 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kiireellisten huostaanottojen määrä on lähes viisinkertaistunut vuodesta Vuonna 2008 niiden määrä, 236, nousi uudelle sataluvulle, kun edellisenä vuonna niitä tehtiin 198. Myös varsinaisten huostaanottojen määrä on kasvanut, mutta selvästi maltillisemmin. Vuonna 2008 otettiin huostaan 67 lasta, joka oli 12 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asunnottomana arvioitiin olevan Tampereella vuonna 2008 yhteensä 608 henkilöä (vuonna henkilöä). Heistä 214 oli pitkäaikaisasunnottomia. Määrä on kolminkertaistunut edellisestä vuodesta, koska uudessa määritelmässä asunnottomuuden keston lisäksi huomioidaan tilanteen toistuvuus sekä pitkittyminen tai sen uhka sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi. Heikkenevä taloustilanne näkynee myös jatkossa asunnottomuuden lisääntymisenä

9 Turvallisuus 2008 Turvallisuustilanne verrattain hyvä Liikenneonnettomuuksien määrä on 2000-luvulla pysynyt vuosittain noin 200 henkilövahinkoihin johtaneessa onnettomuudessa. Väestöön suhteutettuna liikennevahingot ovat vähentyneet hiljalleen: 2000-luvulla liikennevahinkoja on sattunut vuodessa keskimäärin 10,3 kappaletta asukasta kohti kun vielä 1990-luvulla vastaava luku oli 11,5. Vuonna 2007 liikennevahinkoja sattui 194, mikä oli keskimäärin 9,3 onnettomuutta asukasta kohden. Katuturvallisuudessa Tampere oli vuonna 2008 Espoon jälkeen suurista kaupungeista paras. Parannusta edellisvuoteen syntyi selvästi poliisin käyttämän painotetun katuturvallisuusindeksin mukaan. Indeksi oli 86,5 kun se vuonna 2007 oli 80,1. Katuturvallisuus on kuitenkin heikentynyt 2000-luvulla Tampereellakin 14 prosenttia. Selkeästi turvattomin suurista kaupungeista on Helsinki, jossa katuturvallisuus on heikentynyt 2000-luvulla 53 prosenttia. Yleisimpiä katuturvallisuusrikoksia ovat Tampereella vahingonteot, joita poliisin tietoon tuli vuonna 2008 noin Yhteensä katuturvallisuusrikoksia kirjattiin alle eli noin 250 rikosta (6 %) edellisvuotta vähemmän. Jopa aiemmin yleistyneiden lievien pahoinpitelyjen määrä kääntyi laskuun ja niitä kirjattiin alle 400, mikä oli 21 % edellisvuotta vähemmän. Asuinrakennusten tulipaloja tapahtui vuonna kappaletta, mikä oli hieman edellisvuotta enemmän. Tulipaloissa menehtyi vuoden aikana 4 henkilöä ja loukkaantui 14 henkilöä. Loukkaantuneiden määrä laski huomattavasti edellisestä vuodesta. Paloista aiheutuneet aineelliset menetykset olivat noin 0,9 miljoonaa euroa

10 Työllisyys 2008 Työttömyys kivunnut ennätyslukuihin Vuoden 2007 lopulta alkaen työllisyystilanne on Tampereella kohentunut hitaammin kuin seutukunnassa, maakunnassa ja koko maassa. Vuoden 2008 aikana työttömyys kääntyi voimakkaaseen nousuun. Työttömyysluvut synkkenivät myös seutukunnassa ja koko maassa, mutta Tampereella työttömyyden lisääntyminen oli erityisen voimakasta. Vuoden 2008 lopussa Tampereella työttömiä oli yhteensä henkilöä ja työttömyysaste oli 11,8 prosenttia. Edellisen vuoden lopusta työttömyys lisääntyi 0,9 prosenttiyksikköä. Työttömyyden rakenteellinen kehitys on pitkään ollut positiivista. Taloustilanteen yleinen heikkeneminen on kuitenkin kääntänyt erityisesti nuorisotyöttömyyden nousuun. Nuorten työttömien määrä vuoden 2008 lopussa oli henkilöä ja pitkäaikaistyöttömien henkilöä. Helmikuuhun 2009 mennessä nuorisotyöttömyys oli kasvanut henkilöön. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä (2 877 henkilöä) pysyi toistaiseksi ennallaan. Helmikuussa 2009 työttömien määrä oli jo ja työttömyysaste 12,4 prosenttia. Vielä maaliskuun alussa TE-keskus arvioi, että vuonna 2009 työttömyysasteen vuosikeskiarvo pysyisi 12 prosentissa ja työttömien määrä henkilössä. Arvio on viime aikaisen kehityksen valossa hyvin positiivinen ja sitä jouduttaneen heikentämään vielä kevään kuluessa. Vuoden 2009 alussa lomautettuna oli noin 800 tamperelaista. Uusia ilmoituksia lomautusuhkista annetaan kuitenkin tiheään ja lomautettujen määrän odotetaan nousevan huomattavasti. Tampereen huoltosuhde (1,15) oli vuoden 2007 ennakkotietojen mukaan suurten kaupunkien neljänneksi paras pääkaupunkiseudun kaupunkien (alle 1) jälkeen. Huoltosuhde oli selvästi muita kaupunkeja sekä koko maan tasoa parempi. Työikäisen väestön määrä jatkaa edelleen kasvuaan Tampereella, vaikka sen määrä koko maassa on jo aiemmin kääntynyt laskuun ja työikäisen väestön määrä on alkanut pienentyä

11 Työpaikat 2006 Työpaikkojen määrän kasvu ennätyssuurta Tuoreimmat työpaikkatiedot ovat vuodelta 2006, jolloin työpaikkoja syntyi ennätystahtia. Työpaikkojen määrä oli yhteensä , mikä oli työpaikkaa edellistä vuotta enemmän. Kasvu nopeutui huomattavasti aiemmista vuosista, edellisten viiden vuoden aikana määrä lisääntyi keskimäärin työpaikalla vuodessa. Taloustilanteen heikkeneminen syksystä 2008 alkaen näkyy vasta muutaman vuoden kuluttua tilastoissa pienenevinä työpaikkamäärinä. Työpaikkojen määrä kasvoi Tampereella 4,5 prosenttia, mikä oli suurista kaupungeista eniten. Kasvuvauhti oli yli kaksinkertainen koko maahan (2,1 prosenttia) verrattuna. Seuraavaksi eniten kasvoivat Espoo (3,5 prosenttia) ja Oulu (3,5 prosenttia). Suurista kaupungeista heikointa kasvu oli Helsingissä (1,0 prosenttia). oli selvästi suurin julkinen työnantaja. Suuret teollisuuskonsernit, Nokia ja Metso etunenässä, kuuluivat merkittävimpiin yksityisiin työllistäjiin, myös kauppa ja palvelut työllistivät. Seudulla oli suurtyönantajia myös Tampereen ulkopuolella. Työpaikoista valtaosa, 31,9 prosenttia, oli yhteiskunnallisissa palveluissa. Teollisuustyöpaikkoja oli valtakunnallisestikin paljon, 19,8 prosenttia. Seuraavaksi eniten työpaikkoja oli liike-elämän palveluissa, 19,3 prosenttia. Kaupan alalla oli työpaikoista 15,2 prosenttia, liikenteessä 6,3 prosenttia ja rakentamisessa 5,8 prosenttia. Työpaikat lisääntyivät eniten liike-elämän palveluissa (2 865), teollisuudessa (794), kaupan alalla (568) sekä yhteiskunnallisissa palveluissa (565). Liikenteen työpaikat vähenivät (306). Pitkällä aikavälillä työpaikkojen määrän kasvu on ollut vahvaa, sillä vuonna 1996 työpaikkoja oli noin , joten vuosikymmenessä työpaikkoja syntyi 36 prosenttia eli lähes lisää. Samanaikaisesti työvoima on kasvanut vain 17 prosenttia eli noin henkilöä. Tampereen ulkopuolista työvoimaa on tarvittu vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2006 Tampereella kävi muualta töissä jo ihmistä. Tampereen työpaikkaomavaraisuusaste nousi 123 prosenttiin. Työssäkäyntialue kattoi yhteensä 16 kuntaa, joista kuntaliitosten takia on vuonna 2009 jäljellä 14 kuntaa

12 Yritykset 2007 Tampereen seutu paras suurista seutukunnista BTV-indikaattorilla mitaten Yritystoimipaikkojen määrän kasvu oli talouden suhdannehuipussa ennätyssuurta. Niiden määrä kasvoi vuonna :lla (5,8 prosenttia) toimipaikkaan. Aloittaneiden yritysten määrä oli suurin vuosikymmeneen (1 506), lopettaneiden yritysten määrä säilyi viime vuosien tasolla (986). Talouden heikkeneminen näkynee nopeasti myös yritystoimipaikkojen määrässä. Konkurssien määrästä saadut tiedot vuodelta 2008 osoittavat jo selvää kasvua verrattuna suhdannehuippuun Tuottavuuden kasvu pysähtyi. Yritystoimipaikkojen määrän kasvu ei kasvattanut samassa määrin työpaikkojen määrää ja syntynyttä liikevaihtoa. Henkilöstömäärän (3,8 prosenttia) ja liikevaihdon (3,8 prosenttia) kasvussa suhdannehuippu saavutettiin jo vuonna 2006 ja kasvu hidastui vuonna Pitkään jatkunut tuottavuuden kasvu pysähtyi (0,0 prosenttia). Talouden, työllisyyden ja väestömäärän kasvussa Tampereen seutu on ollut kärkijoukkoa. Bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön muutosta mittaavalla BTV-indikaattorilla Tampereen seutukunta menestyi vuosina maamme neljänneksi parhaiten. Suurista seutukunnista Tampereen seutu menestyi parhaiten. Seutukunnan kasvu muodostui tasaisesti indikaattorin kaikkien osatekijöiden vaikutuksesta: niin talous, työllisyys kuin väestökin kasvoivat

13 Liikenne 2008 Liikennemäärät kasvavat Vuonna 2008 tamperelaiset omistivat henkilöautoa. Viidessä vuodessa henkilöautojen määrä on kasvanut autolla (15,6 prosenttia). Edelliseen vuoteen verrattuna autojen määrä lisääntyi 3,5 prosenttia. Kehyskunnissa autoistuminen on ollut vieläkin nopeampaa, sillä vuosina kaupunkiseudun henkilöautojen määrä lisääntyi autolla (30,1 prosenttia). Kaupunkiseudun muissa kunnissa henkilöautoja vuonna 2008 oli yhteensä Mikäli nykyisen kaltainen kehitys jatkuu, kasvaa seudulla tehtävien matkojen määrä vuoteen 2030 mennessä noin 25 prosenttia. Samana ajanjaksona henkilöautolla tehtävien matkojen määrä lisääntyy noin 40 prosenttia. Yksityisautoja on tulevaisuudessa entistä enemmän ja varsinkin naapurikunnissa autoistuminen on hyvin voimakasta. Myös työmatkaliikenne kasvaa ja matkat pitenevät. Linja-autoliikenne on lisääntynyt. liikenteessä tehtiin yhteensä 25,6 miljoonaa bussimatkaa. Kasvua edellisvuoteen oli 2,9 prosenttia. Kaupunkilaiset ovat tutkimusten mukaan hyvin tyytyväisiä joukkoliikenteeseen. Autoistuminen ja työmatkaliikenteen lisääntyminen luovat paineita seudun liikennejärjestelyille ja uusien joukkoliikennemuotojen kehittämiselle. Liikenteen sujuvuudella ja hyvillä kulkuyhteyksillä on myös tärkeä merkitys Tampereen vetovoimaisuudelle ja elinkeinokehitykselle. Kansainvälinen lentoliikenne Tampere-Pirkkalan lentoasemalla jatkaa kasvuaan. Lentomatkustajien määrä oli yhteensä henkilöä, joista matkusti kansainvälisillä lennoilla. Vuodessa kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 4,8 prosenttia, kun kotimaan matkustajamäärä saman aikaisesti väheni 5,1 prosentilla

14 Asuntokanta ja asuntokunnat 2007 Asuntokanta kerrostalo- ja omistusasuntovaltaista Tampereella oli yhteensä asuntoa, joista 71 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Omistusasuntojen osuus oli 51 prosenttia. Vuokra-asuntoja oli yhteensä eli 40 prosenttia koko asuntokannasta. Yli kolmas osa asunnoista (37 prosenttia, noin kpl) sijaitsi keskisellä suuralueella, jossa sijaitsi eniten sekä ennen vuotta 1970 että 2000-luvulla rakennettuja asuntoja. Asuinpinta-ala asukasta kohti oli 36,1 m 2 ja asunnossa asui keskimäärin 1,7 asukasta. Kaikkien asuntojen keskikoko oli 66 m 2. Kerrostaloasunnot olivat selvästi pienempiä (keskikoko 55,3 m 2 ) kuin erilliset pientalot (keskikoko 108,9 m 2 ). Tampereella oli (7,6 prosenttia) ahtaasti asuttua asuntoa eli asunnossa asui enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lueta huonelukuun. Varustetasoltaan puutteellisesti varustettuja asuntoja oli (7,1 prosenttia). Näistä asunnoista puuttui vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat tai keskus- tai sähkölämmitys. Kaupunkiseudun kehyskuntien asuntokanta oli pientalovaltaista. Kerrostalojen osuus oli niissä ainoastaan 28 prosenttia. Omistusasuntojen osuus oli kaikista asunnoista 73 prosenttia. Omistusasunnoistakin yli puolet on pientaloja, ei osakeasuntoja. Asumisoikeusasuntoja oli koko kaupunkiseudulla yhteensä 3 706, joista kolme neljästä sijaitsi Tampereella. Tampereella oli yhteensä asuntokuntaa, joista yhden henkilön asuntokuntia oli 47 prosenttia. Asuntokunnan keskikoko on pienentynyt vuosi vuodelta, vuoden 2007 lopussa se oli 1,9 henkilöä. Kehyskunnissa asuntokunnat ovat selvästi suurempia. Niiden keskikoko oli 2,4 henkilöä. Vesilahdesta löytyivät seudun suurimmat asuntokunnat, keskikoko nousi 2,6 henkilöön. Yhden henkilön asuntokuntien osuus oli kehyskunnissa 32 prosenttia. Asumisväljyys asuntokuntaa kohti oli hyvin erilainen kaupunkiseudun kunnissa: Vesilahdessa se nousi 109 m 2, kun Tampereella se jäi 68 m 2. Muissa kehyskunnissa väljyys oli m

15 Rakentaminen ja asuntotuotanto 2008 Asuntorakentaminen hiipumassa ja painopiste siirtymässä vuokra-asuntotuotantoon Myönnettyjen rakennuslupien määrä ponnahti poikkeuksellisen suureksi Ratinan kauppakeskushankkeen myötä ja tämä hanke vääristää jossain määrin pitkäaikaisvertailuja. Vuonna 2008 on tosin myönnetty muillekin isohkoille liike- ja toimistorakennuksille rakennuslupia. Asunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä sen sijaan aleni. Asuntoja valmistui Tampereelle kpl, joista 96 olemassa oleviin rakennuksiin. Kerrostaloihin valmistui asuntoja (vuonna ), rivitaloihin 188 (221) sekä yhden ja kahden asunnon pientaloihin 228 kpl (215). Vuokra-asuntojen osuus oli 39 prosenttia. Eniten asuntoja valmistui Muotialaan, Ristimäkeen, Hervantaan, Rantaperkiöön, Kalkkuun ja Kaukajärvelle. Asuntorakentaminen ja asuntokauppa on hiipunut taloudellisen taantuman myötä. Vuonna 2009 arvioidaan valmistuvan yhteensä asuntoa ja vuonna 2010 yhteensä Vuokra-asuntojen osuus asuntotuotannosta nousee lähivuosina 60 prosenttiin. Vuonna 2009 valmistuu eniten asuntoja Hervantaan (420 kpl), mutta myös Kalkkuun (180) ja Ratinaan (113). Pienempiä rakentamiskohteita on Tohlopissa, Linnainmaalla, Epilässä, Nekalassa ja Rantaperkiössä. Tampereen kehyskuntien asuntotuotanto on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2007 se oli asuntoa, mikä oli selvästi enemmän kuin Tampereen tuotanto. Vuonna 2008 tuotanto, asuntoa, jäi puolestaan Tampereen tuotantoa pienemmäksi. Kehyskunnissa yli puolet asunnoista valmistuu pientaloihin. Tampereella valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 77 m 2, kun kehyskunnissa se oli keskimäärin 111 m 2. Suuriin kaupunkeihin verrattuna Tampereen 2000-luvun keskimääräinen asuntotuotanto asukasta kohti (suhdeluku 8,9) on sama kuin Vantaalla. Suurinta tuotanto ollut Oulussa (11,8) ja Espoossa (9,8). Vähäisintä se on ollut Turussa (4,4) ja Helsingissä (5,7)

16 Asuntojen hinnat ja vuokrat 2008 Asuntojen hinnat kääntyneet laskuun ja vuokrat nousuun Asuntojen hinnat laskivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 5,0 prosenttia. Tampereella lasku oli vuoden aikana 4,2 prosenttia, mikä oli selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin (3,3 prosenttia). Myös tehtyjen kauppojen määrä väheni loppuvuonna korkotason laskusta huolimatta. Vuoden lopussa kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m². Helsingissä asunnosta joutui maksamaan keskimäärin euroa/m². Muualta Suomesta asunnon sai keskimäärin euron neliöhintaan. Asuntojen vuokrat kallistuivat Tampereella viime vuoden aikana 5,6 prosenttia. Koko maassa nousu oli 4,6 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 6,2 prosenttia. Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli Tampereella vuoden lopussa 10,74 euroa/m². Kaikkien asuntojen keskivuokra oli 9,98 euroa/m². Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat nousivat yli 13 euroon/ m² ja kaikkien asuntojen keskivuokrakin lähestyi 12 euroa/m². Muuallakin pääkaupunkiseudulla keskivuokrat olivat selvästi Tamperetta korkeammat, vaikka noin 0,50 euroa/m² Helsinkiä alemmat. Keskustan keskihinnat olivat jopa euroa/ m² korkeammat kuin esimerkiksi Hervannassa ja 400 euroa/ m² korkeammat kuin Kalevassa. Asuntokaupan hidastumisesta kertoo kauppojen määrän lasku (17,1 prosenttia). Yleisestä hintojen laskusta ei vielä näy merkkejä, mutta yksittäisillä alueilla hinnat näyttävät kääntyneen laskuun tietyissä kokoluokissa. Itäisessä keskustassa asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan, vuosimuutos oli +8,9 prosenttia. Myös Kalevassa hintojen nousu oli yhä 4,2 prosenttia, mutta esimerkiksi Hervannassa (+0,9 prosenttia) ja Tammelassa (+0,6 prosenttia) hintojen nousu oli olematonta. Asuntokaupassa on alkukeväässä näkyvissä pientä piristymistä ja kauppojen määrä on kasvanut edellisestä syksystä. Erityisesti ensiasunnon ostajat ovat liikkeellä. Yksiöitä ja kaksioita ostetaan sijoitusasunnoiksi, mutta myös omakotitaloilla on kysyntää

17 Yleinen taloudellinen tilanne 2009 Taloudellisen taantuman kesto arvailujen varassa, ennusteet toistaiseksi toinen toistaan synkempiä Maailmantalouden taantuma on laajentunut ja pitkittynyt ja sen uhataan pahenevan maailmanlaajuiseksi lamaksi. Pienenä viennistä riippuvaisena maana Suomen talouden toipuminen kytkeytyy kansainvälisen talouden suhdanteeseen. Tammikuussa vielä ennakoitiin, että maailmantalous aloittaisi elpymisen kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, nyt toiveet käänteestä ovat siirtyneet ensi vuoteen. Pienet positiiviset merkit maailmantaloudessa herättävät varovaisia toiveita siitä, että oltaisiin pohjan tuntumassa. Suomen kansantuotteen kasvu hidastui nopeasti vuoden 2008 loppua kohti. Bruttokansantuotteen kasvu jäi 0,9 prosenttiin. Suomen talouden kasvunäkymät ovat supistuneet rajusti lyhyessä ajassa. Vielä syksyllä 2008 ennustettiin BKT:n kasvavan vuonna Joulukuussa valtiovarainministeriö arvioi BKT:n supistuvan tänä vuonna yli 2 prosenttia, mutta maaliskuun lopussa arvio on laskenut jo -5,0 prosenttiin. Myös vuoden 2010 ennusteet ovat kääntyneet selvästi negatiivisiksi. Synkimmän ennusteen julkaisi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos maaliskuun lopussa, vuoden 2009 BKT:n lasku olisi sen mukaan 6,5 prosenttia. Suomen tuotannon viimeaikaiset synkät luvut vahvistavat, että taantuma on vain syvenemässä ja laajenemassa. Varsinkin teollisuustuotannon lasku on jyrkkä. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorit romahtivat ja ne ovat alempana kuin koskaan sitten tiedustelun aloittamisen vuonna Myös kuluttajien usko Suomen talouteen on heikko, onneksi luottamus omaan talouteen ja säästämismahdollisuuksiin on toistaiseksi säilynyt. Taantuma kasvattaa Suomen valtion velkaa lähivuosina yli 30 miljardilla eurolla. Kuntien verotulot ovat kasvaneet vuosittain keskimäärin 3,8 prosenttia ja valtionosuudet keskimäärin 7,6 prosenttia. Laman myötä verotulojen kasvu hidastuu ja erityisesti yhteisöveron tuotto jää aiempaa pienemmäksi. Kuntien yhteisöverotilitysten arvioidaan vähenevän vuonna 2009 noin 500 milj. euroa vuodesta Kunnallisverojen kasvu on pysähtymässä vuonna Vuosina voidaan kunnallisverotuloihin arvioida 3 4 prosentin kasvu. Kuntien toimintamenojen keskimääräinen kasvu on 2000-luvulla ollut 5,2 prosenttia, mikä on ollut nopeampaa kuin verotulojen ja valtionosuuksien kasvu. Toimintamenojen nopea kasvu ja suuret investointitarpeet ovat johtaneet kuntien lainakannan voimakkaaseen kasvuun