ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTAMALLIEN KARTOITUS. Loppuraportti Toimeksianto II. Arto Alanko, Ilkka Vohlonen ja Mika Keinänen,

Transkriptio

1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTAMALLIEN KARTOITUS Loppuraportti Toimeksianto II Arto Alanko, Ilkka Vohlonen ja Mika Keinänen, Alanko konsultaatiopalvelut Y-tunnus Lounaisväylä 4, Helsinki FCG Tietojohtaminen Oy Y-tunnus Osmontie 34, Helsinki PL 950, Helsinki 1

2 Sisällysluettelo 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA STM:N SOTE- UUDISTUKSEN PERUSTEET ja TILANNE KESKI- JA ITÄ- SUOMEN ALUEELLA ALUSTAVA ARVIO ISSHP:n TILANTEESTA Arvio keskeisistä kysymyksistä Ylilääkäriryhmälle esitetyt kysymykset MITEN LÄHIAJAN LAINSÄÄDÄNNÖN YM. UUDISTUKSET VOIDAAN KOHDATA RAKENTAVASTI Hoitopaikan valinnan mahdollisuus Sote- uudistuksen keskeiset linjaukset Pohjois-Suomen SOTE- ratkaisuesitys Savonlinnan kaupungin kannanotto ISSHP:n vaihtoehtoiset mahdollisuudet STM:n asetusluonnos: Kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Erityisvastuualueen rooli tulevaisuudessa KYS:n työnjakosopimuksen esitykset ARVIO ORGANISOINTIMAHDOLLISUUKSISTA JA NIIDEN PERUSTEISTA Väestöpohjavaihtoehdot Maantieteelliset edellytykset ISSHP:n väestönkehitys SAIRAALOIDEN TUOTTAVUUS 2011: KOKONAISTALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI SOMAATTISILLA ERIKOISALOILLA Alueellisten episodien vertailu ITÄ SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKÄRITILANNE JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAAN Lääkäritilanne ARVIO ORGANISOINTIMAHDOLLISUUKSISTA VAIHTOEHTOJEN KUVAUS Ylilääkäriryhmän esitykset I Iii Selvitysmiehen esitys ja sen perusteet POTILASVIRTOJEN JA SAIRAANSIJATARPEEN ARVIOINTI Hoitojaksojen kehitys Sairaansijatarpeen arviointi KUSTANNUSVERTAILU Vaihtoehto I Vaihtoehto IV SELVITYSMIEHEN LAUSUNTO

3 TIIVISTELMÄ Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntajohtajaneuvottelukunta päätti käynnistää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallien kartoituksen. Tavoitteena oli selvittää, millä keinoilla tuleviin haasteisiin voidaan vastata ja miten voidaan suunnitella Itä-Savon hyvinvointipalvelujen tuottamista tulevaisuudessa. Laadittavan yleissuunnitelman tuli sisältää mm arvio uusista toimintamahdollisuuksista sekä esitys tulevaisuudessa tarvittavista toimenpiteistä. Vuoteen 2030 mennessä Itä Savon väestön määrä vähenee, mutta hoidon ja hoivan tarve lisääntyy merkittävästi ikääntymisen seurauksena. Sen jälkeen suuret ikäluokat poistuvat ja huoltosuhde paranee, jolloin tilanne muuttuu jälleen. Tällä hetkellä ongelmana on se, että Itä-Savossa erikoissairaanhoidon palveluja käytetään liian paljon ja palvelujen kustannukset ovat liian kalliita kuten todetaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemässä tutkimuksessa. yleistä. Monia asioita voitaisiin hoitaa hyvin avohoidossa tai yhteistoimin lähialueen sairaaloiden kanssa, jos toimintakulttuuri sen sallisi. Nykytilanne johtuu erva-alueen eri toimijoiden välisen koordinaation riittämättömyydestä, päällekkäisestä palvelutuotannosta sekä pirstoutuneesta palvelurakenteesta. Nämä ongelmat ovat tuttuja muuallakin Suomessa, kuten sote-uudistuksen perusteissa on todettu. Tilannetta on maassamme parannettu monilla hallinnollisilla toimenpiteillä pitkän ajan kuluessa. Näiden toimenpiteiden, kuten sote-uudistuksen lisäksi tarvitaan sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirin että lähipiirien ja erva- alueen yhteisiä päätöksiä uusista toiminnallisista ratkaisuista. Tästä löytyy avain Itä-Savon sairaanhoitopiirin rakenteiden ja talouden kehittämiseen. Näitä yhteisesti sovittavia linjauksia on esitetty tarkemmin kohdissa 8.2 ja 11. Mikäli toimintaa voidaan tehostaa, on mahdollista alentaa merkittävästi nykyistä kustannustasoa ja pitää tuleva kustannusten nousu maltillisena. Ilman kehittämistoimenpiteitä tulevat sosiaali- terveydenhuollon kustannukset nousemaan merkittävästi johtuen ikääntymisestä vaikka väestön kokonaismäärä laskee. Lisäksi alueen kuntatalous on heikommalla tolalla kuin maassa keskimäärin. Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut kuntajohtajaneuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimii Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Pekka Parkkinen. Hanketta varten olemme saaneet runsaasti apua ja mielipiteitä sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirin johdolta, talous- ja henkilöstöhallinnon edustajilta sekä muodostetulta ylilääkärityöryhmältä. Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirien kanssa käydyt ovat olleet rakentavia ja sujuneet hyvässä hengessä. Tästä tuesta pyydämme saada esittää kaikille tahoille parhaat kiitokset. Hankkeen toteuttajana toimi FCG Oy, jota edustivat professori Ilkka Vohlonen ja laskennan asiantuntijat erityisasiantuntijat Mika Keinänen ja Veli Koistinen. Arto Alanko Hankkeen vastuullinen selvitysmies Professori, LKT 3

4 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (myöhemmin ISSHP) jäsenkunnat ovat päättäneet kehittää erikoissairaanhoidon toimintamallin, jonka avulla: Asukkaiden erikoissairaanhoito on taloudellista ja laadukasta ja Malli on realistinen henkilöstön näkökulmasta. Hankkeessa selvitettävät seikat ovat: Toimintamallien identifiointi eri yhteistyövaihtoehdoissa, Potilasvirtojen muutosten vaikutusten arviointi: (siirtyvät potilasmäärät, investoinnit, henkilöstövaikutukset) Vaikutukset yksikköhintoihin: (DRG- pisteiden hintoihin) Kokonaistaloudellisuuden arviointi. Audiapro Ab:n toimeksianto I Itä-Savon kuntayhtymä on solminut Oy Audiapro Ab:n (myöhemmin FCG Oy) kanssa toimeksiantosopimus, jossa toimeksiannon tavoitteet on määritetty seuraavasti: 1. Toteuttaa erikoissairaanhoidon talouden ja toiminnan analyysi ISSHP:n jäsenkuntien näkökulmasta, verraten ISSHP:ssä toteutettujen palveluiden kokonaisuutta verrokkikohteisiin. Erityisinä fokusalueina ovat päivystystoiminta, kirurgia sekä synnytysten järjestäminen. 2. Arvioida taloudellisia sekä toiminnallisia (potilasvirtojen) vaikutuksia, jos Savonlinnan keskussairaalan päivystysvalmiutta muutetaan erityistasolta (II-taso) perustasolle (I-taso). 3. Toteuttaa ISSHP:n jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen taloudellinen ja toiminnallinen analyysi koskien niitä terveyspalveluiden osia, joiden voi olettaa kuuluvan tapahtuvien vaikutusten piiriin Savonlinnan keskussairaalan toimintaroolin mahdollisesti tulevaisuudessa muuttuessa. Audiapro Ab:n toimeksianto II Oy Audiapro Ab:n (myöhemmin FCG Oy) kanssa on solmittu kaksi toimeksiantosopimusta solmitun toisen toimeksiantosopimuksen tavoitteet ovat seuraavat: 1. Tulevaisuuden toimintamalliehdotuksen laatiminen erikoissairaanhoidon osalta, sisältäen Savonlinnan keskussairaalan tulevaisuuden roolin selvittämisen sekä yhteistyön suunnittelun läheisten sairaanhoitopiirien kanssa, ja 2. Toimintamalliehdotuksen vaikutusten konkreettinen arviointi kliinisestä näkökulmasta sekä tarvittavien investointien, kuntatalouden ja henkilöstön kannalta. Erityisinä fokusalueina ovat päivystystoiminta, kirurgia sekä synnytysten järjestäminen. Näiden analyysien perusteella tuottaja laatii yleistason kuvauksen tulevaisuuden erikoissairaanhoidon toimintamallista Itä- Savossa. Toimintamalli sisältää sairaanhoitopiiritason ja erikoisalakohtaisen näkemyksen erikoissairaanhoidon tuotannosta Savonlinnan keskussairaalassa sekä yhteistyöstä läheisten sairaanhoitopiirien kanssa (ESSHP, PKSSK, PSSHP) STM:N SOTE- UUDISTUKSEN PERUSTEET ja TILANNE KESKI- JA ITÄ- SUOMEN ALUEELLA Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva kunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen 4

5 itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Vahva itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Uudistuksessa kaikkien kunnallisten toimijoiden tehtävät ja järjestelmän ohjaus määritellään uudestaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavassa laissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjiltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman palvelurakennetyöryhmän kesäkuussa 2012 julkaisemassa väliraportissa esitettiin kolme vaihtoehtoista mallia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Työryhmä suositti toteutettavaksi vaihtoehtoa C, jossa kunnat/ sote-alueet vastaisivat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä ml. merkittävä osa erikoissairaanhoitoa. Ervan asemaa selvitetään jatkotyössä ja täsmennetään edellytykset perustason (kunta- tai sote-alueen) kantokyvylle sekä järjestämisvastuu molemmilla tasoilla. Erva-alueet vastaisivat tutkimuksen, koulutuksen ja työnjaon koordinoinnista sekä jatkossa tarkemmin selvitettävistä palveluista. Uuden laajan perustason tehtävänä on järjestää kuntien velvoitteeksi säädetty sosiaali- ja terveydenhuolto lukuun ottamatta erityistason tehtäviä. Vahvojen kuntien ohella voidaan antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa riittävän suuria Sote-alueita, jotka kykenevät järjestämään peruspalvelujen ohella myös erityispalveluja. Tällaisen laajan perustason palvelujen järjestäminen edellyttää vähintään noin väestöpohjaa. Väestöpohjan arviointi edellyttää myös kantokykytekijöiden ja alueen erityispiirteiden huomioon ottamista. Sote-alue organisoidaan ensi sijassa vastuukuntamallin ja toissijaisesti kuntayhtymämallin mukaisesti. Tehtävien laajuuden vuoksi laajan perustason toimijoilla on erityisvastuualueilla laaja yhteistyövelvoite. Jos kunnan väestö on vähintään noin asukasta ja sillä on riittävä kantokyky, se voi järjestää osa peruspalveluja itse. Muiden palvelujen turvaamiseksi kunnan tulee kuulua sote-alueeseen. Jos kunnan väestö on alle asukasta, sen tulee kuulua sote-alueeseen. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti selvityshenkilötyöryhmän, jonka toimikausi päättyy ja annetaan ehdotus palvelurakenteeksi. Selvityshenkilötyöryhmän tehtävänä on yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua selvittämällä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja. Ratkaisujen tulee perustua hallitusohjelmaan ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän tekemiin linjauksiin erityisesti perus- ja erikoistason palveluiden integraation kannalta. Kuntien lausunnot uudistuksesta valmistunevat huhtikuun loppuun mennessä. Rakennelain valmistelu tulee tehdä vuoden 2013 aikana, jolloin hallituksen esitys valmistuu keväällä Lain voimaantulo arvioidaan tapahtuvat 2015, jonka jälkeen alkaa lain toimeenpano. Itä-Suomen alueella toteutettiin vuosina ISER-hanke, jonka tarkoituksena oli lakkauttaa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja perustaa tilalle uusi Itä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kuntayhtymä ISER. Hanke päätettiin lopettaa , koska valtakunnalliset linjaukset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä eivät tukeneet ISER-hankkeen toteuttamista. Hankkeessa tehdyt selvitykset ja suunnitelmat, jotka koskivat toimintamallia, talouden ja tukipalveluiden järjestämistä, henkilöstösuunnittelua ja tietohallinnon järjestämistä ovat jatkossa käynnistettävän ns. ISKE-hankkeen käytettävissä. Tällä hetkellä Keski- ja Itä-Suomen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on pirstaleinen. Alueella on mm. 5 sairaanhoitopiiriä, 15 erikokoista ja eri periaattein toimivaa hallintokokonaisuutta toteuttamassa perusterveydenhuoltoa ja osittain sosiaalipalveluja, lisäksi suurin osa alueen kunnista järjestää itsenäisesti pääosan sosiaalipalveluistaan. 5

6 Seuraavat valtakunnallisen sote-uudistuksen linjaukset sopivat hyvin myös ISSHP:n hankkeen lähtökohdiksi: Kunnat on aikanaan perustettu tiettyjä tehtäviä varten, joista pienten kuntien ja sairaanhoitopiirien on nykytilanteessa vaikea suoriutua. Palvelut ovat heikentyneet ja väestön terveyserot kasvaneet. Palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelee ja tasa-arvo ei toteudu. Palvelujen rahoitusvaikeudet kasvavat väestön ikääntyessä. Kunnat ja sairaanhoitopiirit kilpailevat työvoimasta. Työntekijät eläköityvät eivätkä nuoret ikäluokat enää täytä vajetta. 3. ALUSTAVA ARVIO ISSHP:n TILANTEESTA Selvitysmiehen arvio tilanteesta työn alkuvaiheessa ( ) oli seuraava: Monet seikat ennakoivat merkittävää muutostarvetta. Muutosesitys tulee olla taloudellisten seikkojen ohella toiminnallisesti hyvin perusteltu ja selkeä. Sairaanhoitopiirin ja kuntien johdolla tulee olla muutoksesta yhteinen näkemys. Muutostarve ja sen perusteet tulee kertoa väestölle ja henkilöstölle heti kun muutoksen toteuttamisesta on yhteinen näkemys. 3.1 Arvio keskeisistä kysymyksistä Selvitystyön aikana keskeisiksi kysymyksiksi soittautuivat ( ) seuraavat: Miten poistetaan päällekkäisyyksiä siten, että palvelujen laatua ja turvallisuutta voidaan parantaa ja huomioida tulevat toimintaympäristön muutokset? Miten nykyiset henkilöstö- ja muut resurssit voidaan käyttää tehokkaasti ja miten varmistetaan ammatillisen osaaminen jatkossa? Miten uusi toimintamalli liittyy osaksi integroitua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja KYS:n erva-alueen kokonaisuutta? Miten lähiajan lainsäädännön ym. uudistukset voidaan kohdata rakentavasti? Minkälaisten sopimusten perusteella ja millä aikataululla uuteen toimintamalliin voidaan siirtyä? 3.2 Ylilääkäriryhmälle esitetyt kysymykset Kuntajohtajaneuvottelukunnan tammikuussa nimesi valmistelutyöryhmän (lääkäriryhmän) johon kuuluvat puheenjohtajana vs. ylilääkäri Kari Pullinen ja jäseninä osastonylilääkäri Pekka Saastamoinen, perusterveydenhuollon toimialajohtaja Panu Peitsaro sekä vs. hallintoylihoitaja Ulla Kemppainen. Lisäksi asiassa on kuultu seuraavia ylilääkäreitä: Lastentautien ylilääkäri Maija Tuomista, naistentautien ylilääkäri Oliver Boniferiä, kirurgian ylilääkäri Raino Terhoa ja sisätautien ylilääkäri Jaana Luukkosta. Ylilääkäriryhmälle esitettiin vastattavaksi 11.2 seuraavat 6 kysymystä: 1. Miten alueen vanhenevan väestön palvelutarve kehittyy ja minkä erikoisalojen palvelujen tarve lisääntyy? Palvelutarve (esim. sisätaudeissa) lisääntyy arviolta 20 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kasvu johtuu vanhusten määrän lisääntymisestä ja raihnaisten määrän kasvusta. Vanhenevan väestön tarvitsema sairaanhoidon tarve ei kuitenkaan kasva suoraan suhteessa ikääntymiseen, koska väestön yleinen terveydentila paranee. Hoidon sisältö kuitenkin muuttuu (vaikeammaksi ja kalliimmaksi), toisaalta preventio ja terveydenedistäminen vähentävät hoidon tarvetta. Ylilääkäriryhmän esittämä vaihtoehto 1 vastaisi lääkäriryhmän mielestä parhaiten vanhenevan väestön tarpeisiin, koska vanhenevalle väestölle olisi tärkeää, että palvelu on lähellä. Vanhenevan väestön kannalta palveluasumisen järjestelyt on tärkeämpiä kuin erikoissairaanhoito. 6

7 Muistisairaudet tulevat väistämättä lisääntymään ja ovat jatkossa merkittävä asia. Psykogeriatriset muistisairaudet ja käytösoireet vaativat lyhyehkön laitoshoidon jossa on mukana sekä geriatrian ja psykiatrian tietämystä. On tärkeää, että perusterveydenhuollossa voitaisiin varautua siten, ettei kaikki palvelut perustu psykiatrian laitoshoitoon, koska tällä hetkellä osasto on viritetty toimimaan erityisesti psykoottisten potilaiden hoitoon. Vanheneva väestön tarvitsemat palvelut, kuten kaihileikkaukset, kuulonhuolto, diagnostiset toiminnat ovat alueella tasapainossa. Perusterveydenhuollossa yksiportainen hoitomalli merkitsee sitä, että tuodaan keskussairaalan yhteyteen myös perusterveydenhuollon potilaista ja kehitetään mm geriatrian ja sisätautien yhteistyötä. Alueella kotiutuspalaverit ja sas-hoitajat toimivat mallikkaasti. Kotiutuminen toimii hyvin Savonlinnan keskustassa, mutta ei koko Sosterin alueella. Esim. yöpartio ei kierrä ja se tulee laajenemaan, tarvitaan lisää henkilökuntaa kotipalveluun yms. Yksiportaiseen malliin tarvitaan arviolta 100 henkilön työpanos vuoteen 2030 mennessä, (laskennallinen tarve olisi lähes 200 henkeä: Lääkäreitä ja hoitajia). Hoitohenkilökunnan työllisyys vaikuttaa olevan kaikissa tilanteissa taattu mutta työnkuva voi muuttua. Alueen väestön huoltosuhde heikkenee jatkossa ja huoltosuhdetta heikentää nyt osaltaan se, että alueella on 15% työttömiä ja 4% työllistettyjä. 2. Miten sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota syvennetään alueella SOTE- uudistuksen hengen mukaisesti? Integraation vaatimus tarkoittaa sitä, että perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja perustason erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun tulee jatkossa olla yhdellä toimijalla. Valmistelussa puhutaan laajasta perustasosta, joka sisältää koko perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon (lukuun ottamatta lasten päivähoitoa) ja merkittävän osa nykyistä erikoissairaanhoitoa (mm. geriatria, sisätaudit, elektiivistä kirurgiaa). Näiden lisäksi laajan perustason järjestämisvastuulla on ympärivuorokautinen perustason päivystys. Ensisijaisena toimintamallina olisi riittävän vahva peruskunta ja toissijaisena vaihtoehtona kuntayhtymä-malli. Savonlinnan kaupunginhallitus hyväksyi 18.2 perusturvalautakunnan esityksen siitä, että sotepalveluiden siirto neuvotellaan yhteisesti seudun muiden kuntien kanssa, että laajennetun perustason palvelut voidaan siirtää sairaanhoitopiiriltä Savonlinnan isäntäkunnan vastuulle yhtäaikaisesti Kaupunginhallitus on jo linjannut, että kaupunki ei kannata maakuntamallin valmistelua sote- uudistuksessa vaan on sitoutunut omaan sote- alueeseen. Ylilääkäriryhmä painotti vastauksessaan sitä, että vuonna 2007 ISSHP:n alueella toteutetun soteintegraation purkamiselle ei olisi toiminnallisia perusteita. Ylilääkäriryhmän esittämä vaihtoehto 1 tukisi parhaiten integraatiota ja olisi toimivin integraatiokokonaisuuden perusta. Jos erikoissairaanhoitoa heikennetään, tarvitaan isompi väestöpohjaa jolloin hallinto tulee liittyä toiseen sairaanhoitopiiriin/sotealueeseen. 3. Miten hoidonporrastusta yliopistollisen sairaalan kanssa kehitetään ym. palvelutarpeen turvaamiseksi? Pääosin nykyinen hoitojärjestelmä jo nyt porrastettu järkevästi eikä porrastuksella ole saavutettavissa hyötyjä, jollei toimintamalli muutu. Osin esim. kirurgiassa joudutaan turvautumaan KYS:n apuun sellaisissa hoidoissa, jotka eivät kuulu yo-sairaalaan. Pienten teho- osastojen määrään tulee jatkossa vaikuttamaan valtakunnalliset henkilöstövaatimukset. Anestesialääkärin välitöntä läsnäoloa esitetään hoitosuosituksissa. Väestöllä on täälläkin oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoitoon. Kysymys on saavatko potilaat meidän teholla vastaavaa hoitoa kun lähialueilla? Myös esim. radiologiapäivystys kuuluu hyvään erikoissairaanhoitoon, se puuttuu nyt samoin puutuu suppeiden erikoisalojen osaamista. Kriittisesti sairaan potilaan hoidossa on aukkoja, joista pitää puhua. KYS:n toimesta kokoonnutaan erikoisaloittain ja käydään läpi toimintaa mutta tarvittavaa toiminnan kehittämistä ja seurantaa varten ei ole menetelmiä/ mittareita. 7

8 4. Millä konkreettisilla keinoilla omaa lääkäritilannetta voidaan parantaa? Mistä johtuvat olosuhteet, miten sairaalamme maine tällainen? Kaiken kehittämisen ja myös rekrytoinnin perusta on saada identifioitua sairaalalle toimiva konsepti se tekee kuolevasta sairaalasta elinkelpoisen. Ongelma rekrytoinnissa on sairaalan nykyinen epävarma tilanne. Pitäisi voida tehdä suoraa rekrytointia, jolloin pitäisi pystyä kertomaan tulevan muutoksen suunta ja tavoitteet. Savonlinnan keskussairaalan toimintaa on esitelty rekrytointimielessä Nuori Lääkäri päivillä sekä KYS:n 5-6 vuoden kandidaateille. Yksityisellä firmalla olisi tässä tilanteessa rekrytointiosasto. Tulisi painottaa esim. sitä että lapsiperheet saavat asiat kuntoon. Erikoisalakohtaisiin koulutustilaisuuksiin ja itäsuomen paikallisten seurojen tilaisuuksiin voi osallistua. Perusterveydenhuoltoon on viime aikoina saatu hyvin lääkäreitä ja sijaisia on tehty mm. 18 työsopimusta. Sairaalan ja perusterveydenhuollon sijaisille järjestetty ohjelmaa yhteiskumppanien kanssa. Koska valmiit lääkärit ovat pääsääntöisesti jo työsuhteessa, pitäisi heidän osalta olla jokin selkeä rekrytointia edistävä syy, miksi he siirtyisivät Savonlinnaan. Myös Tarto ollut kumppanuusyliopisto, jossa on pidetty luentotilaisuuksia. Erikoislääkärien rekrytoinneissa pitää olla suoria henkilökohtaisia kontakteja. Aikaisemmin nuoret lääkärit kävivät kyselemässä töitä mutta ei enää. Siksi suoraan rekrytointiin pitäisi panostaa. Erittäin tärkeä olisi saada päätoiminen rekrytoija, jonka pitäisi kartoittaa se kohderyhmä, johon suunnataan rekrytointi. Selkeä kohderyhmä olisi esim. lähistöltä kotoisin (Itä-suomi) olevat nuoret lääkärit. Ensisijainen paikka, josta pitäisi yrittää rekrytoida on Kuopio. Erikoistuvien lääkäreiden koulutuksessa pitäisi seurata selkeitä pelisääntöjä eikä hyväksyä runkokoulutuksen toiminnaksi palvelua muualla kuin keskussairaaloissa. Tällä olisi merkitystä lääkärivajeen poistamisessa. Joensuun keskussairaalan keskusteluissa on tuotu esiin mahdollisuus tulla töihin Savonlinnaan ns. yhteisvirkoihin tms. Olisiko meillä olemassa sellainen yhteistyökumppani, joka voisi vastata tämän alueen resursoinnista. Vai onko ajatus utopiaa? Todennäköisesti silloin pitäisi olla täysin hallinnollisesti yhdistetty toiseen sairaanhoitopiiriin. 5. Mitkä palvelut ovat ostopalveluista riippuvaisia? Kirurgiasta jää ilman ostopalveluita toimimaan pehmytosakirurgia ja hoidon paikalliset järjestelyt, mikä ei ole pieni asia, koska yleiskirurgiset palvelut hoituvat. Sisätautien osalta ostopalvelut suuntautuvat kapeille alueille. Jos ostopalveluja ei tehdä, jonot pitenisivät. Mikään elektiivinen toiminta ei loppuisi. Etupäivystys on nyt ostettu. Naistentaudit toimii ilman ostopalveluja, mutta toiminta on riippuvainen muista erikoisaloista. Lastentaudeilla ostopalveluja käyttäneet kardiologiset ja lastenneurologiset potilaat kävisivät muualla. Viikonlopun päivystys on ostettu. Psykiatrian toiminta ei muuttuisi, jos jotain jäisi ostamatta. Korvatautien alan palvelut ovat kokonaan ostopalvelujen varassa ja se on merkittävä kuluerä verrattuna siihen, että olisi omia virkalääkäreitä. Vaikka yleisesti ollaan sitä mieltä että toiminta säilyy, tarvitaan ostopalveluita hoitotakuun toteuttamiseksi. Toisaalta KYS on luvannut hoitaa Itä-Savon potilaat. Jos ostopalveluja tarvitaan, ne voi kilpailuttaa HILMA:ssa. 6. Miten päivystysasetuksen mukaisesti päivystystoiminta voidaan ratkaista? Kirurgissa ei voida tehdä sellaista ratkaisua, jossa tässä sairaalassa olisi kaksi kirurgi päivystäjää paikan päällä. Jos hyväksytään linjaksi 1-tason päivystys, on järjestelyt mahdollisia. Sisätautien osalta päivystys periaatteessa pystytään toteuttamaan asetuksen mukaan. Akuutit non STinfarktit voidaan hoitaa 2 päivän aikana sujuvasti mutta ST- nousu infarkteja ei voi tehdä Savonlinnassa 8

9 jatkossa, jos ei ole ympäri vuorokautista angiovalmiutta. Dialyysit onnistuisivat Savonlinnassa jatkossakin. Naistentautien osalta asetuksen noudattaminen tulee olemaan vaikeaa mutta mahdollista, jos voidaan tulkita niin, että asunto sijaitsee sairaala-alueella ja että päivystystyöstä vain 18% on aktiivityötä. Päivystysaikana olisi ehkä mahdollista tehdä iltavastaanottoa. Lastentaudeilla ei tarvitse olla sairaalapäivystystä asetuksen mukaan. Viittä erikoislääkäriä ei saada eikä heille olisi päivätyötä.. Psykiatrian päivystysjärjestelyt onnistuvat, mutta vaaditaan eräitä somatiikan palveluja sekavien potilaiden diagnostiikkaa varten. Kyseeseen tulee lähinnä sisätautien/ radiologian konsultaatiot. Sairaala pitää saada sellaiseksi, että se toimii samalla tavalla ja varmasti kaikissa olosuhteissa, jolloin väestölle ja sairaankuljetukselle voidaan antaa selkeät ohjeet hoidon porrastuksesta. 4. MITEN LÄHIAJAN LAINSÄÄDÄNNÖN YM. UUDISTUKSET VOIDAAN KOHDATA RAKENTAVASTI 4.1 Hoitopaikan valinnan mahdollisuus Terveydenhuoltolain 47 mukaan potilaalla on oikeus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikka KYS ERVA- alueella ja alkaen koko maan alueella. Omasta sh- piiristä ei tarvita maksusitoumusta. Hoitava yksikkö lähettää laskun siihen sh- piiriin, johon potilaan kotikunta kuuluu. Kalliinhoidon tasaus on voimassa normaalisti. Lain linjaus on rakentava, koska se takaa hoidon kaikissa olosuhteissa. Yleensä tiedetään, että väestö käyttää ensisijaisesti oman alueensa palveluita mikäli ne suinkin toimivat. 4.2 Sote- uudistuksen keskeiset linjaukset Uudistuksessa tavoitteet tarkemmin esitetty kohdassa 2. Keskeisiä on arvioida miten Itä- Savon sairaanhoito piiri täyttää seuraavat edellytykset: 1. vähintään noin väestöpohjavaatimuksen 2. muiden kantokykytekijöiden ja 3. erityispiirteiden huomioon ottamisen. 4.3 Pohjois-Suomen SOTE- ratkaisuesitys Selvitysmiehet Lauri. Nuutinen ja Tuomo Pääkkönen Yt -alueiden rajat noudattelisivat nykyisten sh- piirien rajoja siten, että kukin muodostaisi oman yhteistoiminta-alueensa, pl vaativa esh ja lasten ph Toisen vaiheen tavoite: Järjestäjä-rahoittajana on yt- alueiden omistama OYS- eritysvastuualue ja joka olisi kaikkien kuntien ohjauksessa. 4.4 Savonlinnan kaupungin kannanotto Kaupunki ei kannata maakuntamallia. Tavoitteena on oma seudullinen sote-alue, joka järjestää ja tuottaa itsenäisesti palvelut integraatioperiaatteella. Savonlinnan seutu täyttää väestöpohjaltaan sotealueen kriteerit, koska alueella on vakinaisen väestön lisäksi muuta väestöä johtuen vapaa-ajan asumisesta ja opiskelusta. 9

10 4.5 ISSHP:n vaihtoehtoiset mahdollisuudet I. Piiri jatkaa omana SOTE- alueena - Edellyttää päivystysyhteistyötä toisen sote-alueen kanssa tai - sopimista selkeästä työnjakomallista ESSHP:n kanssa. II. Sairaanhoitopiiri yhdistyy toiseen SOTE- alueeseen ja jatkaa toimintaa esim. SOTE yhteistoiminta-alueena (vrt Paras-laki) - Edellyttää jäsenkuntien valtuustojen ja shp:n yhtymävaltuuston yhteneväisiä päätöksiä. III. Sairaanhoitopiiri purkautuu - Kunnat päättävät erikseen, mihin SOTE- alueeseen kukin kunta hakeutuu. 4.6 STM:n asetusluonnos: Kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Päivystysasetuksen valmistelun vaihe (pvm ) Käsittely on kesken: Kuntaministerityöryhmä käsittelee asian ja sen jälkeen sote-pol työryhmä. STM:n esitys on tekstin osalta sinänsä valmis annettavaksi. Lisäyksenä esitettyyn luonnokseen lopulliseen asetukseen on tulossa vaatimus röntgenlääkärin takapäivystyksen järjestämisvelvollisuudesta 2- asteen päivystyksen yhteyteen. Asetuksen voimaantulo on muuttumassa siten, että asetus astuisi voimaan vasta Asetuksen sisällön keskeiset toiminnalliset kohdat: 12 Kirurgia Kiireetöntä kirurgista leikkaustoimintaa harjoittavassa sairaalassa on oltava kirurgian erikoisalan päivystys, jossa pystytään arvioimaan hoidon tarve ja varmistamaan potilaan siirto. ( = Selvitysmiehen esitys) Ympärivuorokautista kirurgista toimintaa harjoittavassa sairaalassa on oltava valmius leikkaushoitoon ja tehohoitoon. Sairaalassa on oltava välittömästi saatavilla kirurgiaan perehtynyt lääkäri. Sairaalassa on oltava valmius sekä tukielinkirurgian että sisäelinkirurgian erikoislääkärin arviointiin ja leikkaus-hoitoon sekä mahasuolikanavan tähystystutkimuksiin ja -toimenpiteisiin. 13 Naistentaudit, synnytykset ja lastentaudit Sairaalassa on oltava välitön valmius hoidon tarpeen arviointiin ja välittömästi tarvittavaan hoitoon, tehostettuun seurantaan sekä laboratoriotutkimuksiin ja verensiirtoihin. Sairaalassa on oltava välittömästi saatavilla naistentautien ja anestesiologian erikoislääkärit. Sairaalassa on oltava riittävästi kätilöitä ja leikkausta avustavaa henkilökuntaa sekä tarvittavat tilat, välineet ja laitteet sekä turvattava lastenlääkärin nopea saatavuus. 4.7 Erityisvastuualueen rooli tulevaisuudessa - vahva alueellinen koordinaatio ja ohjaus - vahvojen peruskuntien ja sote- alueiden yhteistyöstä sopiminen järjestämissopimuksessa (esim. 24/7 päivystyksen ja ensihoidon järjestäminen) - turvaa yhdenvertaisen pääsyn palveluihin, hallitsee päällekkäisyyksiä ja ohjaa voimavaroja väestön nykyisten ja tulevien tarpeiden pohjalta. 10

11 4.8 KYS:n työnjakosopimuksen esitykset Äskettäin on tehty valtakunnallisen linjauksen mukainen esitys Savonlinnan keskussairaalan operatiivisen yöpäivystyksen lakkauttamisesta kesällä Päivystyskirurgia tulisi yöaikaan ohjautumaan ympäröivien sairaaloiden päivystyspisteisiin. Päätöksen vaikutuksia päiväaikaiseen kirurgiaan ei ERVA- tasolla tiedetä. Savonlinnassa ei voitane tämän jälkeen synnyttää tai tehdä komplikaatioalttiita leikkauksia. 5. ARVIO ORGANISOINTIMAHDOLLISUUKSISTA JA NIIDEN PERUSTEISTA Asiassa on tehty selvitysmiehen toimesta seuraavat konsultaatiot: Itä-Savon konsultaatiot: 9.1, 15.1 ja 11.2 ja 18.2 Etelä-Savon shp:n konsultaatiot: 16.1 ja 13.2 Pohjois-Karjalan shp:n konsultaatio 21.1 KYS:n konsultaatio 22.1 Kuulemisten ja vastausten perusteella kaikilla ym sairaanhoitopiireillä on mahdollisuus osallistua: ISSHP:n päivystysjärjestelyihin, synnytysten ja lastentautien hoitoon sekä vaativien hoitojen järjestämiseen. Edellytykset vaihtelevat sairaaloittain. KYS:n mahdollisuudet vastaanottaa potilaita ovat parhaat, Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiiri pystyy järjestämään joustavasti vaaditut palvelut. Etelä- Savon sairaanhoitopiirissä on lääkäripulaa, mikä vaikeuttaa tulevia järjestelyjä. Edellytyksenä on, että asiat pitää sopia erva- järjestämissopimuksessa. 5.1 Väestöpohjavaihtoehdot Sairaanhoitopiirien yhdistämistä on tutkittu väestöpohjavaihtojen perusteella. Sairaanhoitopiirit Väestöpohjat Yhteensä ISSHP ja Etelä-Savo: ISSHP ja Pohjois-Karjala: ISSHP ja Pohjois-Savo: = ESSHP ja Keski-Suomi: ESSHP ja Päijät- Häme: = Maantieteelliset edellytykset I. Itä-Savon ja Etelä-Savon alueiden yhdistäminen Etelä- Savon maakuntaan kuuluvat kahden sairaanhoitopiirin rajat liittyvät yhteen ja alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden mutta työssäkäyntialueet ovat selvästi erillään toisistaan. Liikenneyhteyksien osalta sairaaloiden välinen matka-aika on lyhyin (1h 14 min). Alue olisi muodoltaan neliömäinen ja vertailualueista edullisin. 11

12 Väkiluku II. Itä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueiden yhdistäminen Itä- Savon sairaanhoitopiirillä on pitkä raja Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirin kanssa. Alueen itä-osa työntyy Pohjois- Karjalan alueelle. Alueilla ei ole yhteistä työssäkäyntialuetta. Liikenneyhteyksien osalta sairaaloiden välinen matka-aika on toiseksi lyhin (1h 37 min). Alue olisi vertailualueista laajin ja muodoltaan pitkäomainen, mutta sinänsä Itä- Savon alue liittyisi kohtalaisen tiiviisti Joensuun alueeseen. III. Itä-Savon ja Pohjois-Savon alueiden yhdistäminen Itä- Savon sairaanhoitopiirillä on lyhyt raja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Alueilla ei ole yhteistä työssäkäyntialuetta. Liikenneyhteyksien osalta sairaaloiden välinen matka-aika on pisin, lähes 2 tuntia. Alue olisi laaja ja pitkä ja muodoltaan tiimalasimainen. 5.3 ISSHP:n väestönkehitys Väestön kehitys on alueella taantuva ja ikärakenteen muutos käy ilmi oheisesta kuvasta. Erityisen merkittävää on yli 75-vuotiaiden määrän kasvu seuraavien 20 vuoden aikana. Tämä muutos aiheuttaa merkittävän palvelutarpeen kasvun, joka kohdistuu pääosin hoivapalveluihin mutta myös terveyspalveluihin. Huoltosuhteen kehitys poikkeaa Itä- Savon ja myös Etä- Savon sairaanhoitopiirien alueella muista lähi sairaanhoitopiireistä. Huoltosuhteella tarkoitetaan alle 15 ja yli 65-vuotiaiden määrää per 100 työikäistä Etelä-Savo 58,7 79,6 94,4 92,6 Itä-Savo 60,5 82,8 100,1 97,6 Pohjois-Karjala 54,1 73,2 86,5 83,0 Pohjois-Savo 54,1 70,0 81,7 80, Ikä 12

13 6. SAIRAALOIDEN TUOTTAVUUS 2011: KOKONAISTALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI SOMAATTISILLA ERIKOISALOILLA. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaisut tuoreen sairaaloiden tuottavuutta käsittelevän raporttinsa vuodesta 2007 lähtien. Tutkimuksessa tarkastellaan somaattinen erikoissairaanhoitoa jolla tarkoitetaan kaikkia muita kliinisiä erikoisaloja, psykiatrian erikoisaloja lukuun ottamatta. Tuottavuus tarkoittaa toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välistä suhdetta. Panoksina on käytetty sairaalan tai sen erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Toiminnan tuotoksen mittarina käytetty ns Episodi kattaa potilaan koko hoitoprosessin eli kaikki vuodeosastohoitojaksot ml päiväkirurgia, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana. Episodien painottamisella otetaan huomioon potilaiden hoidon vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa. Tuottajakohtaisessa vertailussa episodiin lasketaan potilaan saman sairauden vuoksi yksittäisessä sairaalassa annettu koko hoito. Tuottavuustarkastelu tehdään sairaalaryhmien sisällä, ts. keskussairaaloita verrataan toisiin keskussairaaloihin ja yliopistollisia sairaaloita toisiin yliopistollisiin sairaaloihin. Kuvassa 2 yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus ja kuvassa 3 keskussairaaloiden tuottavuus. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 KYS OYS HYKS TYKS TAYS Episodituottavuus DRG-tuottavuus 13

14 Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Mikkelin keskussairaala Kainuun keskussairaala Satakunnan keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Lapin keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Seinäjoen keskussairaala 93 Keski-Pohjanmaan keskussairaala Vaasan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Episodituottavuus DRG-tuottavuus 6.1 Alueellisten episodien vertailu Näkökulma on tällöin väestölähtöinen (esim. koko sairaanhoitopiirin tai yksittäisen kunnan väestön tarkastelu). Alueellisessa tarkastelussa episodiin lasketaan yhteen potilaan saman sairauden vuoksi annettu koko hoito riippumatta siitä, missä sairaalassa tai sairaanhoitopiirissä hoito on annettu. Alueepisodit sisältävät myös potilaiden vuode- osastojaksot erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa sekä yksityisissä sairaaloissa. Alueelliset kustannukset Maan korkeimmat erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset olivat Itä-Savossa (27 % yli maan keskitason). Ne johtuvat muuta maata runsaammasta palvelujen käytöstä ja korkeammista tuotantokustannuksista. Erikoisaloittain vertaillen sisätautien palvelujen käyttö oli runsainta Itä-Savossa (20 % yli maan keskitason) ja kustannukset (27 % yli maan keskitason). Maan suurimmat kirurgian laskennalliset kustannukset olivat Itä-Savossa (39 % yli maan keskitason) johtuen muuta maata runsaammasta palvelujen käytöstä ja huonosta tuottavuudesta. Kunnittaiset kustannusten poikkeamat Korkeimmat somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut laskennalliset kustannukset olivat Rantasalmella (35 % yli maan keskitason) ja Savonlinnassa (27 % yli maan keskitason). 14

15 7. ITÄ SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKÄRITILANNE JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAAN 7.1 Lääkäritilanne Selvitys on tehty tilanteesta, jonka mukaan tilanne on seuraava: Virkoja Täyttämättä Ylilääkärit 22 7/22 (32 %) OYL + 1 ayl 38 12/38 (32 %) El + 1 tkl 6 6/6 (100 %) EVAL 11 6/11 (55 %) Yhteensä 77 31/77(40 %) Kokonaan hoitamatta on 15/77 virkaa (20 %) 7-2. Ostopalvelujen käyttö Täyttämättömiä virkoja on korvattu ostopalvelusopimusten avulla seuraavasti: Erikoisala Sopimusten määrä Kirurgia Naistentaudit Silmätaudit KNK Yhteensä Vuonna 2011 palkkioiden ym kustannus oli 2,4 ME + Sotu 0,6 ME = 3 ME Virkatilanne vaikuttaa erikoisalojen toimintamahdollisuuksiin. Selvitysmies on arvioinut tilanteen seuraavalla tavalla: Yksiköt joiden virkatilanne on normaali Psykiatria (9 Virkaa, joista täytetty 8) Anestesia ja teho (6 Virkaa, joista hoidettu 6) Radiologia (5 Virkaa, joista täytetty 4) Dialyysi (1 Virka, joista täytetty 1) Hammassairaudet (1 Virka, joista täytetty 1) Ihotaudit (1 Virka, joista täytetty 1) Keuhkotaudit (2 Virkaa, joista täytetty 2) Kuntoutus (2 Virkaa, joista täytetty 2) Neurofysiologia (1 Virka, joista täytetty 1) Patologia (1 Virka, joista täytetty 1) Yksiköt, joiden nykytoimintaa virkatilanne ei tällä hetkellä merkittävästi vaikeuta Naistentaudit (5 Virkaa, joista täytetty , = 4/ 80%) Lastentaudit (4 Virkaa, joista täytetty 3/ 75 %) Yksiköt, joiden toimintaa virkatilanne vaikeuttaa merkittävästi Sisätaudit (13 Virkaa, joista täytetty 6/ 46 %) 15

16 Kirurgia (17 Virkaa, joista täytetty 2+0,5+0,5 + 3= 6/ 35 %) Neurologia (3 Virkaa, joista täytetty 1/ 33 %) Päivystys (3 Virkaa, joista täytetty 1/ 33 %) KNK (2 Virkaa, joista täytetty 0) Lastenpsykiatria (1 Virka, joista täytetty 0) Silmätaudit (1 Virka, joista täytetty 0) Ostopalvelujen merkitys toimintaan Selvitysmiehen arvio on, että seuraavia palveluja ei voida sairaalassa tuottaa ostopalveluja: Kirurgia: ortopedia, plastiikka, VS, käsi, päivystys (osin) Lastentautien päivystys (osin) Neurologia: Vuodeosastohoito KNK: Kokonaan Lastenpsykiatria: Kokonaan Silmätaudit: Kokonaan 8. ARVIO ORGANISOINTIMAHDOLLISUUKSISTA VAIHTOEHTOJEN KUVAUS 8.1 Ylilääkäriryhmän esitykset I Iii Vaihtoehto - I Tehdään yhteistyötä toisen shp:n kanssa. Päivystys jatkuu lähes ennallaan - pl päivystysangiot ja viikonlopun gyn. ja kir. päivystys. Keskolan toiminta loppuu. Henkilöstön riittävyys huomioiden myydään palveluita. Vaihtoehto - II Rajoitetaan päivystystä leikkaamalla vain arki-iltaisin. Ei teho-osastoa. Ei synnytyksiä, kirurgian, sisätautien eikä gynekologian raskaita hoitoja. Viikko-osastoja ja psykiatrian kriisiosasto. Ei psykiatrian eikä gynekologian päivystystä. Vaihtoehto - III Ei päivystysleikkauksia eikä kir takapäivystystä. Selvitysmiehen arvio tehdyistä esityksistä Vaihtoehto I on mahdollinen mutta se edellyttää esityksen hyväksymistä erva- alueen työnjakosopimuksessa. Vaihtoehdon kustannusvaikutukset eivät ole suuret ja on esitetty kohdassa Synnytystoiminnan järjestelyjen kannalta esityksen ongelma on se, että toiminta jakautuisi eri paikkoihin viikolla (oma sairaala) ja viikonloppuna (yhteistyösairaala). Tämä voi aiheuttaa sekaannusta synnyttäjille. Lisäksi on todettava, että koska synnytys on pitkä prosessi, voi päivystyksen lopettaminen lauantai aamuisin olla vaikeaa ja se voisi esim. nostaa keisarileikkausten määrää tarpeettomasti. Lisäksi päivystysasetusesityksen vaatimukset eivät välttämättä sovi esitettyyn vapaamuotoiseen päivystykseen, koska esityksen mukaan sairaalassa on oltava välittömästi saatavilla naistentautien ja anestesiologian erikoislääkärit. Vaihtoehto II on haasteellinen, koska sydäntautien ja muiden vaativampien potilaiden hoitomahdollisuudet oleellisesti vähenevät ja koska psykiatrinen päivystys lakkaisi. Tämä ei olisi kokonaisuuden kannalta toivottava ratkaisu, koska osana yhteispäivystyksen kokonaisuutta on otettava huomioon mm. mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemat palvelut. Vaihtoehto III merkitsee päivystysasetusesityksen mukaan käytännössä operatiivisten toimenpiteiden lopettamista (pl. polikliiniset toimenpiteet), koska myös kiireetöntä kirurgista leikkaustoimintaa harjoitta- 16

17 vassa sairaalassa on oltava kirurgian erikoisalan päivystys, jossa pystytään arvioimaan hoidon tarve ja varmistamaan potilaan siirto. 8.2 Selvitysmiehen esitys ja sen perusteet Toimenpide- esitykset perustuvat paikallisiin ja Erva- alueella tehtyihin konsultaatioihin ja kuulemisiin. Ratkaisussa on poimittu tehdyistä esityksistä ja vaihtoehdoista ne osat, jotka soveltuvat parhaiten sairaanhoitopiirin tulevien haasteiden ratkaisemiseen. Selvitysmiehen esittämät kehittämistoimenpiteet ovat seuraavat: 1. Hyväksytään erva järjestämissopimuksen linjaukset ja siirrytään II-asteen päivystys-tasosta I- asteen päivystyssairaalaksi. 2. Synnytystoiminta siirretään yhteistyösairaalaan. Gynekologinen osasto- ja leikkaustoiminta ja avohoito sekä äitiyspkl toiminta jatkuvat. 3. Lastentautien vuodeosastotoiminta lopetetaan ja toiminnat siirretään yhteistyösairaalaan. Lastentautien avohoito jatkuu. Perustetaan pediatrian ja psykiatrian tarpeita varten lasten tarkkailuyksikkö päivystyksen yhteyteen ja kehitetään sairaanhoitajien osuutta päivystyspotilaiden hoidossa. 4. Operatiivinen päivystys muutetaan I- tason toiminnaksi, kirurgia 5/ 24 ja anestesiologia 5/ 12 periaatteella. Päivystysaikana (16 08) leikkaukset tuotetaan joko yhteistyö-sairaalassa tai KYS:ssä. 5. Sisätauteja ja neurologiaa painotetaan ja päivystys jatkuu7/24. Tehon ja sydänvalvomon toiminnat yhdistetään. 6. Ostopalveluista luovutaan ja sairaalan elektiivinen toiminta sopeutetaan omien lääkäriresurssien mukaiseksi. Tarvittavat muut elektiiviset hoidot hankitaan yhteistyö-sairaalasta ja KYS:stä. 7. Erikoislääkärien työ kohdennetaan pkl, leikkaus yms toimintaan. Vuodeosastotoiminta siirretään perusterveydenhuollon lääkärien vastuulle ja erikoisalakohtaisista paikoista luovutaan (pl pykiatria). 8. Sairaanhoitajien työtä kehitetään korvaamaan lääkärien työpanosta. 9. Erikoissairaanhoidosta vapautuvat hoitopaikat siirretään kuntoutuksen käyttöön. Terveyskeskussairaaloiden hoitopaikkoja keskitetään ja palveluasuminen on lähipalvelua. 10. Hallinto ja tukipalvelut integroidaan Savonlinnan kaupungin kanssa vastuukuntamallin mukaan. 11. SOSTERI:n, Kuopion yliopiston ja AMK:n yhteistyönä keskitytään tutkimaan vanhusten palvelutarpeiden Järjestämistä sosiaalisesti taantuvalla alueella. 9. POTILASVIRTOJEN JA SAIRAANSIJATARPEEN ARVIOINTI 9.1 Hoitojaksojen kehitys Erikoisala Sisätaudit Kirurgia Naistent ja synn Lastentaudit Silmätaudit KNK Hammas- ja leukas Psykiatria Neurologia Lastenneurologia Keuhkosairaudet Yhteensä

18 Potilasvirtojen ja hoitojaksojen muutos kohdistuu eniten synnytystoimintaan ja lastentautien toimintaan sekä niihin toimintoihin, joissa ostopalvelujen käyttö on suurta (operatiiviset erikoisalat). 9.2 Sairaansijatarpeen arviointi Sairaanhoitopiirin väestön määrän perusteella sairaansijatarve voidaan laskennallisesti arvioida olevan seuraavanlainen: Akuuttisairaanhoidon palvelujen mitoitus-perusteena EU:ssa käytetään 2-2,5 ss/1000 asukasta, sisältäen myös psykiatrian. (ISSHP:ssa ss) Erikoissairaanhoidon paikkojen lisäksi tarvitaan paikkoja kuntoutukseen 1 ss/ 1000 asukasta. (ISSHP:ssa 45 ss) Edellisten lisäksi tarvitaan 3,3 paikkaa/ 1000 asukasta hoiva- ja asumispalvelujen järjestämiseen. (ISSHP:ssa 150 paikkaa) 10. KUSTANNUSVERTAILU Kustannusvertailu on tehty vertaamalla Itä- Savon sairaanhoitopiirin DRG- perusteiseen hintaa Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirin vastaavaan hintaan. Kustannuslaskennasta on vastannut erityisavustaja Mika Keinänen yhdessä selvitysmiehen kanssa Vaihtoehto I Vaihtoehto I on ylilääkärinryhmän priorisoima esitys ryhmän laatimista kolmesta vaihtoehdosta. Siksi se on valittu kustannusvertailun perusteeksi. Lastentautien osalta vaihtoehto A tarkoittaa vuodeosastotoiminnan jatkamista ja B tarkoittaa keskosten hoitotoiminnan lopettamista. Hoitojaksot Hoitopäivät Säästö (euroa) Kirurgia Gynekologia Lastentaudit A Lastentaudit B Sisätaudit Psykiatria YHTEENSÄ A YHTEENSÄ B

19 10.2 Vaihtoehto IV FCG:n esitys on laadittu siten että siinä huomioitu sekä omat havaintomme että hankeen aikana tehdyt ylilääkäriryhmän esitykset sekä muut esitetyt ratkaisuesitykset. Kustannusten vertailu on tehty samalla tavalla kuin vaihtoehdossa I. Hoitojaksot Hoitopäivät Säästö (euroa) Kirurgia Kirurgia avohoito avokäyntiä Gynekologia Lastentaudit Sisätaudit Psykiatria YHTEENSÄ Lisäksi esitykseen liittyy tehty esitys tukipalvelujen kustannusten vähennystavoite, joka on euroa. Muutos on perusteltu myös siirtyvien toimintojen takia. 11. SELVITYSMIEHEN LAUSUNTO Selvitysmies on tehnyt oman esityksensä toimenpiteiksi ja katsoo lausuntonaan, että seuraavat hallinnolliset ratkaisut ovat keskeisiä erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnan parantamiseksi Itä- Savon sairaanhoitopiirissä: 1. Ratkaisun tulee perustua sopimuksiin erva- alueen kanssa ja ratkaisussa tulee huomioida tulevat Sote-uudistuksen ja lainsäädännön muutokset rakentavalla tavalla. Suunnitelmissa tulee varautua myös mahdollisiin muutoksiin järjestämisvastuun osalta. 2. SOSTERI:n oma toiminta tulee jatkossa suunnata erityisesti vanhenevan väestön palvelutarpeiden mukaan ja hankkimalla osa erikoissairaanhoidosta: - joko sopimuksin kumppanuussairaalasta tai - neuvottelemalla sopimuksiin perustuva Savonlinnan ja Mikkelin keskussairaaloiden välille toiminnallinen työnjakomalli, jossa yhteisenä väestöpohjana on koko Etelä- Savon maakunnan väestö ( asukasta). 19