8. HENKILÖSTÖKERTOMUS - henkilöstötilinpäätös

Transkriptio

1 8. HENKILÖSTÖKERTOMUS - henkilöstötilinpäätös 25 -

2 HENKILÖSTÖKERTOMUS - henkilöstötilinpäätös - 25 SISÄLTÖ SIVU JOHDANTO Kunnan henkilöstöpoliittiset tavoitteet ja niiden seuranta sekä arvio tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstön kehittämistoimenpiteet kertomusvuoden aikana Kunnan työilmapiiri Henkilöstöanalyysi Palvelussuhteet...1 Poissaolot...13 Henkilöstön ja väestön kehitys...16 Henkilöstörakenne sukupuolen mukaan...17 Ikäjakaumat...18 Eläkkeelle siirtyminen...2 Tapaturmat Henkilöstökulut Henkilökunnan palkat ja henkilöstömenot...24 Käyttötalouden henkilöstökulut toimialoittain...26 Palkkatilien toteutuminen...27 Palkat ja palkkiot...28 Kehyskuntien henkilöstökulujen vertailu...28 Henkilökunnan koulutus...3 Ostopalvelut...31 Lähteet: Tilinpäätös 25: Toimintakertomus - Hallinnon tulosalue; Henkilöstöpolitiikka - Toimialojen henkilöstön kehittämistoimenpiteet Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät: - Pallas vuoteen 24 (Tietoenator) ja vuodesta 25 Pegasos (WM -data), AGS -raportointi Laskenta- ja kirjanpitojärjestelmä; AdeEko (WM -data) Laatinut: Taloussuunnittelija Pirkko Huhta

3 HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN SAATTEEKSI 1 Tuusulan kunnan kahdeksas henkilöstökertomus - vuoden 25 henkilöstötilinpäätös - on valmistunut. Henkilöstökertomus koostuu henkilöstöä ja henkilöstön tilaa kuvaavista seurantatiedoista. Osa seurantasarjoista alkaa jo vuodesta 199 lukien ja tiedot ovat kattavia vuodesta 1996 lukien. 2 luvulla alkanut palvelutoiminnan kasvu jatkui ja kohdistui suoraan asiakaspalveluun. Kuntaan perustettiin yhteensä 13,5 uuttaa virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää, niistä sijoittui terveystoimeen 6, sosiaalitoimeen 4, sivistystoimeen 2 ja tekniseen toimeen 1 sekä konsernipalveluihin,5. Määräaikaisia tehtäviä ja sijaisia vakinaistettiin yhteensä 6, niistä sijoittui 1 konsernipalveluihin, 3 sosiaalitoimeen ja 2 sivistystoimeen. Lisäksi yhden teknisen toimen työsopimussuhteinen maanmittausteknikon tehtävä muutettiin viraksi ja toiminnallisina muutoksina konsernipalveluiden hallintosihteerin virka muutettiin lakimiehen viraksi sekä terveystoimessa kahden terveyskeskusavustajan tehtävä muutettiin sairaanhoitajan tehtäväksi. Vuoden aikana puhelinoperaattoripalvelut keskitettiin Järvenpään kaupungille, jolloin määräaikaisena toimivan puhelinvaihteen hoitajan tehtävä lakkautettiin ja yksi henkilö siirtyi Järvenpään kaupungin palvelukseen vanhana työntekijänä. Vuoden lopussa töissä oli 1692 henkilöä. Osa kasvavasta palvelutarpeesta hankittiin ostopalvelujen kautta. Henkilöstön määrä asukaslukuun verrattuna oli kertomusvuoden lopussa 48,5 henkilöä 1. asukasta kohden. Vastaavan palveluvarustusten kuntiin verrattuna henkilöstömäärä on kilpailukykyinen ja palvelutuotannon määrän ja laadun huomioiden varsin kilpailukykyinen. Henkilökunnan palkkausmenot käyttötaloudessa kertomusvuonna on 63,6 milj. euroa, josta palkat 49,4 ja sivukulut 14,2 milj. euroa. 7 Henkilöstö / 1 asukas Koko maa Tuusula 2 Käyttötalouden palkat, /as Tuusula 21-4 as. kunnat Uusimaa Koko maa Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstömenojen kasvu on 3,9 %, palkkojen kasvu 3,8 % ja sivukulujen kasvu 4 %. Käyttötalousmenojen ulkopuolisiin ostopalveluihin (ilman erikoissairaanhoidon 23,3 milj. euron menoja) käytettiin 18,9 milj. euroa. Ostotoiminnan osuus on 29,3 % henkilökunnan palkkausmenoista ja 16,2 % käyttötalousmenoista. Suurimmat ostot kohdistuvat hoiva- ja hoitopalveluksiin (12,9 milj. euroa), joita ovat mm lastenpäivähoito- sekä vanhusten ja vammaisten palveluostot. Puhtaanapitoon, rakennusten ja alueiden kunnossapitoon käytettiin yhteensä 3,3 milj. euroa. Toimisto- pankki- ja asiantuntijapalveluihin käytettiin 2,8 milj. euroa. Henkilökunnan palkat/asukas rahanarvo: Palkans.ansiotasoind.kuntasektori; 1964= Asukk.kpl Palkat/euro asukas asukkaat Ostopalvelut 2-25 milj *) Hoiva- ja hoitopalvelut Puhtaanapito, rakennustenja alueiden kunnossapito *) ilman erikoissairaanhoitoa Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut

4 2 Poissaoloja sairauden takia on toimintavuonna 4.3 päivää enemmän kuin edellisenä vuonna, ollen 25. päivää. Maaliskuussa 26 valmistuneen ilmapiiritutkimuksen mukaan vastaajista 53 % oli sitä mieltä, ettei heidän työyhteisöissään poissaolojen aiheuttamaan työn kuormittavuuteen kiinnitetä riittävästi huomioita. Edellisenä vuonna heitä vastaajista oli 52 %. Kertomusvuonna erilaisille eläkkeille siirtyi 35 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle 21. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle ei siirtynyt kukaan. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi 2. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 1 ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 2. Määräaikaisen kuntoutustuen piirissä oli 3 henkilöä. Lisäksi yksi henkilö on kuollut. Alla olevassa taulukossa on vuosina tehdyt eläkepäätökset. Eläkkeelle siirtyneet Vanhuuseläkkeet Varhennettu vanhuuseläke Yksilöll. varh.eläke Osa-aikaeläke Osa työkyvyttömyyseläke Työkyvyttöm yyseläke Kuntoutustuet KVTES:N mukaiset uudet henkilökohtaisen palkkauksen toimintaohjeet otettiin käyttöön. Maksuunpano tehtiin ,2 % KVTES:n palkkasummasta ja ,8 % palkkasummasta toimialakohtaisilla päätöksillä. Henkilöstökoulutukseen käytettiin varoja 44.5 euroa mikä on,9 % käyttötalouden palkoista. Toimialojen ilmoitusten mukaan kertomusvuonna koulutettiin 136 henkilöä. Koulutuspäiviä oli yhteensä 451. Lisäksi keskitetyn koulutuksen tarjoamia koulutuspäiviä oli 885 ja niihin osallistui 877 henkilöä. Keskitetyn koulutuksen suunnitelma laadittiin ja koulutus järjestettiin suunnitelmien mukaisesti. Johtamisen erikoisammattitutkinto JET II koulutus loppui tammikuussa 25 ja JET III aloitti helmikuussa 25 ja päättyy kesäkuussa 26, osallistuja on 2. Kaksi perehdytyskoulutustilaisuutta järjestettiin uudelle henkilökunnalle. Palvelutoiminta on ollut tuloksellista, henkilöstö on osaavaa, motivoitunutta ja omasta työstään innostuneita. Työkyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta on pidettävä kuitenkin yhdessä työtä tehden jatkuvasti hyvää huolta. Osaltani lämmin kiitos kaikille. Hallintojohtaja pääneuvottelija Matti J. Arola

5 3 1. Kunnan henkilöstöpoliittiset tavoitteet ja niiden seuranta sekä arvio tulevasta kehityksestä Toiminta-ajatuksenamme on se, että Tuusulan kunta kykenee kaikissa olosuhteissa tarjoamaan tai järjestämään asukkailleen oikea-aikaisia, joustavia ja taloudellisesti tuotettuja palveluja toimimalla asiakaslähtöisesti ja käyttämällä voimavaroja tehokkaasti sekä kehittämällä henkilöstön osaamista, palvelukykyä ja johtamistaitoja. Tulostavoitteena on asiakaslähtöisesti toteutettu hyvä peruspalvelutaso ja seudullinen kilpailukyky sekä toimintakykyinen ja motivoitunut henkilöstö. Toimialojen strategioissa on huomioitava henkilöstöpoliittisina tavoitteina, että henkilöstöpolitiikka uudistetaan ja kehitetään tukemaan palvelurakenteen muutosta, ottamaan huomioon seudulliset mahdollisuudet ja vaihtoehtoisten palvelujen tuotantotapojen mahdollisuudet. Johtamisessa ja johtamiskulttuurissa annetaan arvoa ihmisjohtamiselle ottaen huomioon ikäjohtamisen muodot ja motivoinnin eri keinot. Varaudutaan tulevaan henkilöstöhankintaan tehostamalla rekrytointisuunnittelua ja laatimalla toimialakohtaiset suunnitelmat, jossa henkilöstön tuleva eläkkeelle siirtyminen on huomioitu. Huolehditaan henkilöstön työkyvystä työterveyshuoltoa ja työsuojelua kehittäen sekä työympäristöä parantaen. Erityisesti huolehditaan työilmapiirin kehittämisestä työpaikkakohtaisin suunnitelmin. Koulutuksellisin keinoin pidetään hyvää huolta osaamisesta ja ammattitaidon kehittämisestä. Henkilöstöpolitiikan tavoitteet ja seuranta Uudet henkilökohtaisen palkkauksen toimintaohjeet otetaan käyttöön: KVTES:N mukaiset uudet henkilökohtaisen palkkauksen toimintaohjeet otettiin käyttöön. Maksuunpano tehtiin ,2 % KVTES:n palkkasummasta ja ,8 % palkkasummasta toimialakohtaisilla päätöksillä. Henkilöstöpoliittinen ohjelma pannaan täytäntöön: Henkilöstöpoliittisen ohjelman valmistelu on kesken. Hanke odottaa KUUMA:n- ja oman palvelustrategian valmistumista. Tavoiteaikataulu on syksyllä 26. KUUMA -kuntien sijais- ja työvoimapankkiyhteistyö valmistelussa - eri toimintamuotoja arvioidaan: Henkilöstötyöryhmä selvitteli sijais- ja työvoimapankkihanketta. Mahdollisuus saada työvoimaa Helsingin kaupungin sijaistyövoimayhtiöstä ei johtanut tulokseen KUUMA -komissio hyväksyi KUUMA -henkilöstöpalvelukeskuksen valmisteluperiaatteet ja aikataulun kokouksessaan Sijaistyövoimapankki sisältyy keskuksen toiminta- ajatukseen. Kaikille esimiehille tehdyn johtamiskoulutussuunnitelman toteutus: Ns. työnjohtotason johtamiskoulutus (2-3 päivää) toteutetaan vuonna 26. Johtamisen erikoisammattitutkinto JET II koulutuksen todistukset jaettiin Koulutuksen tuloksena saatiin yhteensä 18 työyksikkökohtaista kehittämissuunnitelmaa. Adulta Oy teki vertailun johtamisen kehittymisestä JET II valmennuksen alussa ja lopussa. Tuloksena oli että johtamisosaamisen lähtötilanteessa keskiarvo oli 3,83 kaikkien vastanneiden kesken ja johtamisosaamisen lopputilanteessa keskiarvo oli 4,13. JET III koulutus päättyy kesäkuussa 26. Osallistujia on 2. JET IV kurssi tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehille alkaa syyskuussa 26. Työkyky: Työpaikkakohtaiset TYKY -suunnitelmat tehtiin. Työntekijöiden uudelleensijoituksia tehtiin yhdessä työterveyshuollon kanssa. Osa-aikaeläkkeelle jäi yksi henkilö toimintakertomusvuonna. Henkilökunnan ilmapiirikysely tehtiin maaliskuussa 25, seuraava tehtiin tammikuussa 26. Koulutusten toteutumiset esitetään henkilöstökertomuksessa.

6 Yhteistoiminta: Terveystoimen kanssa uusittiin sopimus työterveyshuollon järjestämisestä. 4 Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmältä saatiin poikkeuslupa työsuojeluorganisaation pysyttämiseksi ennallaan. Opettajien virkaehtosopimus muuttui lukien. Perhepäivähoitajien kanssa tehtiin paikallinen sopimus. Yhteistyökomitean henkilöstön edustajat, työsuojelujaoksen ja henkilökuntajaoksen jäsenet valittiin vuosille Arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstöhallinnon ohjelman käyttöönotosta johtuvat esimieskoulutukset toteutetaan, toimintaohjeita täsmennetään ja toimivaltuuksia tarkistetaan. Henkilöstöhallinnon hajauttaminen organisoidaan. Kuntayhteistyötä henkilöstöasioiden hoidossa jatketaan ja sovitaan pelisäännöistä. Oracle raportointijärjestelmää esimiesten käyttöön kehitetään tavoitteena saada se käyttöön v Kunnan henkilöstön kehittämistoimenpiteet kertomusvuoden aikana Tuusulassa toteutettiin vuosina Johtaminen-osaaminen-työkyky -projekti, jonka tavoitteena oli parantaa henkilöstön työkykyä ja työskentelyolosuhteita niin, että työskentely olisi mahdollisimman kitkatonta. Projektissa haluttiin nähdä työkyky hyvin laaja-alaisesti työntekijän terveyden ja voimavarojen, työolojen, ammattitaidon sekä johtamisen yhteisvaikutuksesta syntyvänä kokonaisuutena. Projektin pitkän tähtäimen tavoitteeksi asetettiin kunnan työntekijöiden ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen ja työvuosien aikaisen sairastamisen pitäminen mahdollisimman vähäisenä. Viereisessä kuviossa on kuvattu Johtaminen-osaaminen-työkyky -projektin keskeiset tavoitteet ja keinot, joilla ne pyritään saavuttamaan. Työterveyshuollon kehittäminen Esimiestyön kehittäminen Koko henkilöstön aktivointi Oma työtapa Moniammatillisuus Seminaarit Ohjaus Neuvonta Liikunnan kokeilu Lehti Projektit Yhteisluennot Hammashuolto Tilakeskus Hallinto ja tukipalvelut (Yleishallinto ja kunnan johto sekä konsernipalvelut) Määräaikainen projektipäällikkö palkattiin henkilöstöhallinnon projektin vetäjäksi. Kunnansihteerin virka tuli avoimeksi ja uutta työntekijää haettiin siten, että hakuaika päättyi Kunnansihteerin avoinna oleva virka hoidettiin sijaisjärjestelyin oman henkilökunnan voimin vuoden 25 loppuun asti. Rakennuslakimies oli opintovapaalla asti. Määräaikainen lakimies hoiti sijaisuuksista aiheutuvia tehtäviä. Neljännen edunvalvojan sopimusta jatkettiin vuoden loppuun ja virkasuhdetta jatkettiin lukien toistaiseksi voimassa olevana.

7 5 Terveystoimi Koulutuksen painopistealueina olivat palvelujen saatavuuteen liittyneet lain muutoksista johtuvat tarpeet, ammatillinen täydennyskoulutus, hoitotyön kehittäminen sekä turvallisuuskoulutus (säteilyturvakoulutus). Lisäksi henkilökunta osallistui runsain joukoin kunnan keskitettyihin koulutustilaisuuksiin. Kotihoidossa 13 kodinhoitajaa valmistui lähihoitajiksi oppisopimuksena kolmen vuoden opiskelun jälkeen. Opiskelu tapahtui oman työn ohella. Koulutuspäivien lukumäärä oli 1242 ja niihin osallistui kaikki ammattiryhmät mukaan lukien yhteensä 1234 työntekijää. Keskimäärin koulutuspäiviä työntekijää kohden oli 4 työpäivää. Uuden ammatillisen täydennyskoulutuslain edellytykset täyttyivät. Terveystoimen sairaus poissaolot olivat yhteensä päivää 16 pv / työntekijä (yhteensä 4843 pv). Lisäystä edelliseen vuoteen oli 2 pv / työntekijä. Lisäksi sairausloman sijaisiksi palkatut työntekijät sairastivat yhteensä 672 pv. Muita poissaoloja kuten perhevapaita, koulutus- ja opintovapaita, vuosilomat mukaan lukien oli yli 3 päivää, keskimäärin niistä kertyi lähes 5 kk / työntekijä. Sijaismäärärahan puitteissa läheskään kaikkiin poissaoloihin ei voitu palkata sijaista, eikä se olisi ollut edes mahdollista nykyisessä tilanteessa, jossa sijaisista on kova puute. Laatutyötä jatkettiin terveyskeskuksessa SHQS -laadunhallinta ohjelman (Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelma, ent. Kings Fund) mukaisesti. Terveystoimessa on 17 yksikköä ja kolme sisäistä auditoijaa, joiden toimesta kaikki yksiköt, johtoryhmä mukaan lukien auditoitiin laatuohjelmaan sisältyvällä arviointikriteeristöllä. Kriteeristöllä arvioitiin johtamisjärjestelmää, strategista suunnittelua, henkilöstövoimavaroja, tiloja, laitteita, tarvikkeita, palveluprosesseja ja kehittämistä. Jokainen yksikkö valitsi arvioijien antamien suositusten pohjalta omat kehittämiskohteet. Merkittävimmät niistä kohdistuivat asiakaspalveluun, palveluprosessien-, palvelulinjojen ja -ketjujen kuvaukseen, hoitokäytäntöjen kehittämiseen ja yhtenäistämiseen, palautekäytännön tarkentamiseen, tiimityömallin käyttöön ottoon, tiedottamiseen, uusien ohjeistusten laatimiseen ja henkilöstön perehdytykseen. Henkilöstön hyvinvointiin ja kehittämiseen tähtäävinä toimenpiteinä olivat mm. erilaiset koulutustilaisuudet, työyhteisöjen itsensä suunnittelemat yhteiset tapahtumat ja virkistysretket. Sekä yksilö että työyksikkökohtaista työnohjausta järjestettiin tarvittaessa. Työaikasuunnittelussa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan huomioimaan lapsiperheiden tarpeet sekä myös nykyisin voimakkaasti lisääntyvä oman työn ohella tapahtuva monimuoto-opiskelu. Työergonomia tarkastettiin uusien työntekijöiden kohdalla työterveyshuollon laatiman suunnitelman mukaisesti. Palkkauksessa otettiin käyttöön työn vaativuuden arviointiin perustuva henkilökohtainen palkanosa. Arviointi tapahtui kehityskeskustelun yhteydessä. Kehityskeskustelut käytiin kaikkien työntekijöiden kanssa. Johtamista kehitettiin järjestämällä kaikille esimiehille koulutusta keskeisenä teemana palautteen antaminen. Kunnan järjestämään kolmanteen esimiehille tarkoitettuun JET- koulutukseen osallistui terveystoimesta 6 henkilöä. Koulutus heidän kohdallaan päättyy kesäkuussa 26. Sosiaalitoimi Kaikilla työyksiköillä on oma tyky -suunnitelma joka edistää työssä jaksamista. Työnohjausta on järjestetty tarpeen mukaan Sijaisia on vaikea saada, ja sen vuoksi on aloitettu sijaisjärjestelmän kehittämistyö eri tulosalueiden yhteistyönä. Toteutetut palkkaratkaisut työn vaativuuden arvioinnista ja henkilökohtaisen lisän käyttöönotosta kohdistuvat erityisesti päivähoitoon. Tulevaisuuden enenevää eläköitymistä suunnitellaan hoidettavaksi niin, että mahdollisimman moni työntekijä pystyy säilyttämään työkuntonsa eläkkeelle jäämiseen asti eikä pitkiä sairaslomia tule. Asiaa hoidetaan yhdessä työterveyshuollon kanssa. Tuuskodon henkilöstön sairastavuus pysyi edelleen korkealla tasolla huolimatta siitä, että työnhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on edelleen hyvin haasteellista sosiaalityölle. Työntekijöiden vaihtuvuus lisää muiden työn kuormittavuutta. Sosiaalitoimessa on tehty vuoden 25 aikana riskienhallintasuunnitelma. Johtamisen erityisammattikoulutuksen aloitti neljä esimiestä.

8 Sivistystoimi 6 Henkilöstömäärän kasvu painottui peruskouluun. Eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa lähivuosina, mikä aiheuttaa uusia rekrytointeja ja panostamista uusien henkilöiden perehdyttämiseen ja koulutukseen. Tekninen toimi Vuonna 24 alkanut Esimieskoulutus jatkui vuoden 25 aikana aiheena "esimiehen oma jaksaminen". Syksyllä 25 tehtiin esimiesarviointi, jossa kunkin esimiehen alaiset arvioivat oman esimiehensä johtamistaitoja. Tuloksia hyödynnetään jatkossa tuloskeskusteluissa. Henkilöstön hyvinvointiin panostettiin sekä koko toimialan yhteisessä että yksikön omissa eri tilaisuuksissa ja keskusteluissa. Osa-aikainen rakennustarkastaja jäi eläkkeelle Uusi valvontatarkastaja aloitti Kunnallistekniikassa aloitti uusi suunnittelija. Kunnaneläinlääkärin virka tullaan kesäkuun 26 alussa muuttamaan hygieenikon viraksi, johon ei liity praktiikkavelvoitetta. Samanaikaisesti 2. kunnaneläinlääkärin virka muutetaan vain eläinlääkintähuollosta vastaavaksi kunnaneläinlääkärin viraksi. Vantaan ympäristökeskukselta hankittavista elintarvikevalvonnan ostopalveluista luovutaan viimeistään vuoden 26 lopussa siirtämällä tehtävät kunnan omalle hygieenikolle. Eläkkeelle jääneen kartoittajan tilalle on palkattu uusi henkilö maaliskuussa 25. Samoin on palkattu eläkkeelle jääneen kartanpiirtäjän tilalle uudella nimikkeellä paikkatietokäsittelijä marraskuussa Kunnan työilmapiiri Henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet ovat organisoineet Tuusulan kunnassa vuosittain tehtävän ilmapiirikyselyn. Sen tavoitteena on selvittää esimiestyöhön, tiedonkulkuun, työn kuormittavuuteen, vaikutusmahdollisuuksiin ja muihin työtyytyväisyyteen vaikuttaviin tekijöihin liittyviä mielipiteitä kunnan henkilöstön keskuudessa. Kysely on tehty vuosittain koko henkilöstölle ja siihen on vastannut henkilöä. Kysely toimitettiin helmikuussa 26 ja siihen vastasi 677 työntekijää, mikä on 4 % vuoden 25 lopulla (31.12.) työssä olevista. Kaikista vastaajista 58 (86 %) oli työntekijöitä. Vakinaisessa työsuhteessa vastaajista oli 576 (85 %) sekä 479 (71 %) vastaajaa oli ollut kunnan palveluksessa yli 4 vuotta. Kyselyn mukaan pääosa oli edelleenkin innostunut nykyisistä työtehtävistään, sillä 8,4 % vastaajista ilmoitti olevansa täysin tai jokseenkin erimieltä väittämän kanssa. Samoin vastaajista pääosa ilmoitti työtehtävien ja voimavarojen olevan tasapainossa, 21,2 % ilmoitti, etteivät tehtävät ja voimavarat ole tasapainossa. Vuonna 1998 riittävän haasteellisina tehtäviään piti 83,4 %, jolloin 89,3 oli innostunut tehtävistään. Koulutusmahdollisuuksien koki 58 % vastaajista olevan sopusoinnussa työn vaativuuden kanssa, vuonna 1998 sen vastaajista koki 69 %. Seurattavien mittareiden mukaan vaikeista asioista pystytään riittävästi keskustelemaan työpaikoilla. Kyselyyn vastanneista 45 % (59 %) oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä. Aina tai usein sai esimieheltään tukea 75,3 % (8,2 %). Työyksikkö sai tarvittaessa tukea toimialajohtajaltaan 56,4 % (52,4 %) ja työtovereiltaan sai tarvittaessa tukea 9,3 % (92,5 %). Suluissa on edellisen vuoden luvut. Työpaikan työntekijöiden ja esimiesten luottamus oli laskenut edellisestä vuodesta. Esimiesten toimintaa hyvän työilmapiirin luomiseksi oli aina ja usein vastauksissa 69,6%, edellisenä vuonna 72,8 %. Myönteistä oli, että 9 % vastaajista oli aina tai usein edistänyt toiminnallaan hyvän ilmapiirin luomista työpaikallaan, edellisenä vuonna 89,1 %.

9 Työilmapiirikyselyn vastaajamäärät toimialoittain vuosina ja Hallinto- ja Terveystoimtoimtoimi Sosiaali- Sivistys- Toimiala Tekninen ei Vuosi Yhteensä tukipalvelut toimi tiedossa / Vastaus -% palveluksessa olleista toimialoittain 4, % 5,7 % 46,1 % 41,3 % 33,6 % 35,9 % Työilmapiirikyselyssä käytetyt kysymykset ovat eri vuosina olleet osittain erilaisia, joten kaikkien kysymysten osalta ei ole mahdollista seurata kehityksen suuntaa. Esimiestyöskentelyn osalta kaksi keskeistä kysymystä on kuitenkin pysynyt ennallaan koko ajan. Nämä kysymykset ovat: Saan tarvittaessa tukea esimieheltäni (usein ja aina -vastausten %-osuus) Hallinto ja tukipalvelut 76,4 75,5 75,3 77,4 69,7 Tarveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Koko kunta 75,3 Toimiiko esimiehesi johdonmukaisesti hyvän työilmapiirin luomiseksi? (usein ja aina -vastausten %-osuus) ,1 Hallinto ja tukipalvelut 71,3 72,2 68,4 69,6 65,2 Tarveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Koko kunta

10 Vuodesta 1998 alkaen samanlaisena on pysynyt seuraavat kysymykset Seuraavat vastaukset ovat koko kunnan tasolla: 1. Tiedän, kenellä on oikeus päättää eri asioista omalla toimialallani (kyllä -vastausten % osuus) 8 2. Yksikköni saa tarvittaessa toimialajohtajaltaan tukea tehtäviensä suorittamiseen (aina ja usein -vastausten % osuus) ,9 83,1 81,1 85,7 85,7 86,53 89, ,3 46,2 42,7 43,5 52,7 52,4 56, / / Työpaikkani työntekijät ja esimiehet luottavat toisiinsa. Luottamus on... (parantunut - vastausten määrä jaettuna huonontunut -vastausten määrällä) 2,5 2 1,5 1,5 2,2 2,3 1,9 2,2 2, /- 4 1,4 1, Oletko itse toiminnallasi edistänyt hyvän työilmapiirin luomista? (aina ja usein -vastausten % osuus) 4. Koulutusmahdollisuuteni ovat sopusoinnussa työni vaativuuden kanssa (täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä -vastausten % osuus) ,7 61,4 66,4 73,9 73, /- 4 7,1 58, Työpaikallani pystytään keskustelemaan myös vaikeista asioista. (samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä - vastausten % osuus) ,3 81,8 81,6 89,2 9, /- 4 89,1 9, ,5 62,2 55,1 63, /- 4 6,

11 9 7. Olen innostunut nykyisistä työtehtävistäni (samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä -vastausten % osuus) 8. Mielestäni työtehtävänäni ja voimavarani ovat tasapainossa (samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä -vastausten % osuus). Vuosien kysymys: Mielestäni työtehtäväni ovat riittävän haasteellisia minulle ,3 85,4 84,3 91, /- 4 73, ,4 82,6 81,7 74,9 72, /- 4 68,6 52,

12 4. Henkilöstöanalyysi 1 Henkilöstön tilasta ja kehityksestä on kerätty tietoja eri näkökulmista. Tavoitteena käytetään sellaisia henkilöstöä koskevia mittareita, joiden arvojen muutosta voidaan seurata vuodesta toiseen. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä on kerätty toimialoittain lukuja kunnan henkilöstömäärän kehityksestä mm. palvelussuhdelajeittain ja ikäryhmittäin. Kertomusvuonna otettiin käyttöön uusi henkilöstönohjaus järjestelmä, johon kuuluu myös henkilöstösuunnittelu ja henkilöstöä koskeva raportointi. Järjestelmä otettiin palkanlaskennan osalta käyttöön vuoden alusta ja raportointi vuoden 26 keväällä. Henkilöstötietojen analyysi kuvaa tarkemmin erityyppisen työvoiman käyttöä. Uudet virat ja tehtävät sekä muut muutokset 25 Kuntaan perustettiin yhteensä 13,5 uuttaa virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää, niistä sijoittui terveystoimeen 6, sosiaalitoimeen 4, sivistystoimeen 2 ja tekniseen toimeen 1 sekä konsernipalveluihin,5. Määräaikaisia tehtäviä ja sijaisia vakinaistettiin yhteensä 6, niistä sijoittui 1 konsernipalveluihin, 3 sosiaalitoimeen ja 2 sivistystoimeen. Lisäksi yhden teknisen toimen työsopimussuhteinen maanmittausteknikon tehtävä muutettiin viraksi ja toiminnallisina muutoksina konsernipalveluiden hallintosihteerin virka muutettiin lakimiehen viraksi sekä terveystoimessa kahden terveyskeskusavustajan tehtävä muutettiin sairaanhoitajan tehtäväksi. Vuoden aikana puhelinoperaattoripalvelut keskitettiin Järvenpään kaupungille, jolloin määräaikaisena toimivan puhelinvaihteen hoitajan tehtävä lakkautettiin ja yksi henkilö siirtyi Järvenpään kaupungin palvelukseen vanhana työntekijänä. Henkilökunnan palvelussuhteet vuosina Palvelussuhteiden määrä sisältää myös pitkäaikaisilla virkavapailla/työlomalla olevien sijaiset, muttei pitkillä vapailla olevia, sillä laskelma sisältää virassa /tehtävässä vain yhden hoitajan PALVELUSUHTEET YHTEENSÄ (31.12.) Vakinaiset Sijaiset Määräaik. Työllistetyt Palveluksessa olevien määrä kasvoi 1:llä (,6 %), ollen yhteensä 1.692, heistä 253 osallistui johto- ja hallintotehtäviin sekä 1439 palvelutuotantoon. Kunnan asukasmäärä kasvoi 1,1 %. Henkilöstön määrä 1 asukasta kohden oli kertomusvuonna 4,9 henkilöä. Vakinaisista henkilöistä 24,2 %:n palvelussuhde on kestänyt alle 5 vuotta. Palvelussuhteet Työllistettyjä 7 Hallinto ja tukipalvelut 134 Henkilöstö työntekijää Kulttuuri ja vapaa-aika 98 Määräaikaisia 43 Vakinaisia 1282 Tekninen toimi 184 Terveystoimi 31 Muu sosiaalitoimi 146 Koulutus 486 Päivähoito 334 Vuonna 25 sijaisia ei ole erikseen tilastoitu

13 Palvelussuhteet toimialoittain Alla oleva taulukko sisältää kokoaikaiset työntekijät (myös osalta kuukautta palkkaa saaneet) sekä osa-aikaiset. Osa-aikaisuus on 1 palvelussuhde. Vuosina määräaikaiset sisältävät lisäksi nuorisotoimen osa-aikaiset kerho-ohjaajat, joita oli 1 työntekijää. Kansalaisopiston sivutoimet tuntiopettajat eivät sisälly laskelmiin. Vaki- Sijaiset Määrä- Työllis- Yht. Yht. ilman naiset aikaiset tetyt työllistettyjä Hallinto ja tukipalvelut Yleishallinto ja kunnanviraston johto sekä konsernipalvelut ) Terveystoimi ) Sosiaalitoimi ) Sivistystoimi ) Tekninen toimi ) ) vuonna 25 sijaisia ei ole erikseen tilastoitu

14 12 Palvelussuhteiden yhdistelmä vuosina Vuoden vaihteen palvelussuhdelaskelma sisältää virassa/tehtävässä vain yhden hoitajan, se ei sisällä pitkillä vapailla olevia, eikä sellaisia avoimena olevia virkoja/tehtäviä, joilla ei ollut hoitajaa. PALVELUSSUHTEET Vaki- Sijaiset Määrä- Työllis Yht. Yht. ilman YHTEENSÄ naiset aikaiset tetyt työllistettyjä Per/ 1 asuk 35,4 4,7 6, 1, 47,1 46, Per/ 1 asuk 34,9 4,3 7,,7 46,9 46, Per/ 1 asuk 36,1 4,5 7,4 1,1 49, 48, Per/ 1 asuk 36,1 4, 7,1 1, 48,2 47, Per/ 1 asuk 35,3 4,9 7,9,5 48,6 48, Per/ 1 asuk 35,8 4,9 7,3,4 48,4 48, Per/ 1 asuk 36,8 4, 7,5,2 48,6 48, Per/ 1 asuk 38,4 3,6 6,2,1 48,4 48, , 145, 257, 2, 1682, 168, Per/ 1 asuk 37, 4,2 7,4,1 48,7 48, ) Per/ 1 asuk 37,1 11,7,2 49, 48,8 1) vuonna 25 sijaisia ei ole erikseen tilastoitu Alla olevasta taulukosta ilmenee vuodesta 2 lukien henkilöstö, joilla on ollut työsuhde kuntaan , mukaan lukien virka-/työvapailla olevat Palvelusuhteet yhteensä joista poissa palveluksessa Poissaolevien suhde palvelussuhteisiin 5,37 6,68 6,46 5,79 7,7 7,74 Viereisen kuvan pääkaupunkiseudun kehyskuntien henkilöstön palvelusuhde % ( ) on poimittu JohdonVertti -tietokannasta. % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % HYVINKÄÄ 77,6 21,22 1,18 JARVENPÄÄ 78,38 21,47,15 1) KERAVA 82,73 14,48 2,79 Kehyskunnista Sipoon ja Pornaisten tiedot puuttuvat JohdonVertti - tietokannasta. KIRKKONUMMI MÄNTSÄLÄ 81,34 76,41 18,22 22,59,44 1, Keravan tiedot ovat edelliseltä vuodelta, ne ovat saatavissa touko- kesäkuussa 26. NURMIJARVI TUUSULA VIHTI 79,23 75,77 87,61 2,26,52 23,82,41 12,18,21 VAKINAISET (%) MÄÄRÄAIKAISET (%) TYÖLLISTETYT (%) Vertailukunnista vakinaisten palvelussuhteiden määrät olivat yli 8 % Kirkkonummella ja Vihdissä lähes 9 %. Määräaikaisia oli vähiten Vihdissä (12,2 %) ja eniten Tuusulassa (23,8 %). Vähiten työllistettyjä oli Järvenpäässä (.2 %) ja eniten Hyvinkäällä (1,1 %).

15 13 Vuoden vaihteen poissaolot Vuoden vaihteessa pitkillä vapailla olevien henkilöiden poissaolojen syyt ilmenee seuraavasta taulukosta: Poissaolon syy Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Opintovapaa Vuorotteluvapaa Yksityisasiat Muu syy yhteensä Vuodesta 2 kaikkien poissaolojen syyt ovat kasvaneet 61 %, ollen korkeimmillaan kertomusvuonan Perhevapaiden osalta kasvu on 95 %, kasvaen joka vuosi. Sairauksien ja tapaturmien osalta kasvu on vaihdellut vuosittain, ollen korkeimmillaan edellisenä vuonna. Muidenkin vapaiden osalta poissaolot vaihtelevat vuosittain, ollen korkeimmillaan vuonna poissaolot syittäin vv kpl Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Opintovapaa Vuorotteluvapaa Yksityisasiat Muu syy poissaolevien keski-iät syyn mukan vv ikä Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Opintovapaa Vuorotteluvapaa Yksityisasiat Muu syy Kertomusvuonna vuodenvaihteessa poissaolevista perhevapaalla oli 52 % (vuonna 2 43 %). Muun syyn takia (opintovapaa, vuorotteluvapaa, yksityisasiat) poissaolevia oli 3 % (vuonna 2 38 %). Sairauden ja tapaturmien takia 18 % (vuonna 2 19 %).

16 poissaolevat iän mukaan vv alle 29 v v v v yli poissaolevien syyt ikäryhmittäin vv kpl Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Muu syy Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Muu syy Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Muu syy Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Muu syy Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Muu syy alle 29 v v v v yli 6 Vuoden vaihteessa ( ) poissaolosyyn mukaiset poissaolot ikäryhmittäin: Perhevapaalla (74 hlö) Sairaus- ja tapaturmavapaalla (26 hlö) Muu syy virka-/työvapaaseen (42 hlö) 4-49 v. 2 hlö 3-39 v. 48 hlö alle 3 v. 24 hlö 5-59 v. 9 hlö 4-49 v. 9 hlö alle 3 v. 3 hlö hlö 5-59 v. 7 hlö 4-49 v. 14 hlö alle 3 v. 3 hlö 3-39 v. 18 hlö

17 15 Vakinaisen henkilökunnan poissaolot POISSAOLOT SYITTÄIN (kalenteripäiviä) Vakinaisen henkilöstön 1-3 päivän sairauslomien kehitys Sairaslomat 1-3 pv sair.loma Tapaturmat Vanh.lomat Hoitovapaa Lapsen sairaus Työstä poissaolojen kokonaismäärä oli kertomusvuonna 11. päivää, vähennystä edelliseen vuoteen 1. päivää. Poissaoloista lähes puolet on vuosilomia (48,2 %). Toiseksi suurin syyryhmä kertomusvuonna ovat lääkärin todistuksen perusteella myönnetyt sairauslomat, yhteensä 25. päivää (24,8 %), nousua edelliseen vuoteen 4.3 päivää. Seurantajakson aikana ne ovat olleet kaikkina muina vuosina nousussa, paitsi vuonna 1997, jolloin niitä oli 13.5 päivää. Vanhempainlomien sekä hoitovapaiden määrät ovat laskeneet seurantajakson aikana vuoden päivästä, ollen vuonna 1999 vain1.9 päivää, jonka jälkeen ne ovat olleet nousussa, ollen kertomusvuonna 23.4 päivää (23,2 %), kasvua edelliseen vuoteen 5. päivää. Poissaolot oman ilmoituksen mukaan päivää 1-3 päivää 1-19 päivää päivää 2-32 päivää Sairauspoissaolo oman ilmoituksen mukaan yhden päivän osalta otettiin käyttöön vuonna 1998 ja sitä laajennettiin 1-3 päivään vuonna 23. Kertomusvuoden aikana palveluksessa olleesta vakinaisesta henkilöstä (1.486) 65 henkilöä ei ole ollut oman ilmoituksen perusteella päivääkään poissa. Yhdestä kolmeen päivään poissa on ollut 529 ja neljästä yhdeksään päivään heitä on ollut 261 henkilöä päivän poissaoloja on käyttänyt 41 ja 2-32 päivää 5 henkilöä. Vuodesta 1996 vuoteen 2 sairauspoissaolopäivät olivat alle 15 päivää. Vuodesta 21 ne ovat kasvaneet vuosittain. Kertomusvuonna koko kunnan osalta sairauspoissaolopäivät jaettuna vakinaisella henkilöstöllä on työpäivinä 14,5 ja kalenteripäivinä 19,5. Vuosilta ei ole saatavissa poissaolopäiviä työpäivinä. Kalenteripäivinä laskettuna poissaolopäivät lisääntyivät edellisestä vuodesta 4.3 päivää. Sairauspäiville asetettu 15 poissaolopäivän tavoite toteutui sivistystoimessa. Teknisen toimen poissaolopäivät vähenivät 39:llä. Vakinaisen henkilökunnan sairauspäivät (kalenteripäivinä) Päivät Hallinto ja tukipalvelut Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi

18 HENKILÖSTÖN JA VÄESTÖN KEHITYS Henkilöstö Väestö Seurantajaksolla ( ) kuntaan 4 on tullut 6 99 uutta asukasta ja kunnan palvelukseen on tullut 396 uuttaa palvelussuhdetta eli,6 työntekijää jokaista asukasta kohden Alla olevaan taulukkoon on vertailun vuoksi poimittu naapuri- ja kehyskuntien sekä asukasluvultaan samansuuruisten kuntien kuukausi- ja tuntipalkkaiset yhteensä. Lukuihin ei sisälly virkavapaalla olevia. Taulukko sisältää kokoaikaiset (myös osalta kuukautta palkkaa saaneet) sekä osa-aikaiset ja sivutoimiset. HENKILÖSTÖ / 1 asukasta *) Jyväskylän mlk (34 47) Järvenpää (37 328) *) Kangasala (23 91) Kerava (31 361) **) Kirkkonummi (32 772) Lohja (36 218) Mäntsälä (17 899) Nokia (28 64) % Koko maassa henkilöstö 1 asukasta kohden on vertailuvuosina n. 6 työntekijää. Keravalla, Mäntsälässä, Pornaisissa, Tuusulassa ja Vihdissä vastaava luku on n 5 työntekijää. Jyväskylän maalaiskunnassa ja Kangasalalla henkilökuntamäärät ovat alle 5 työntekijää, mutta niissä ei ole mukana terveydenhuollon henkilöstöä. Nurmijärvi (36 568) Pornainen (4 569) *) Raisio (23 59) Sipoo (18 444) Tuusula (34 513) Vihti (25 561) Ylöjärvi (22 334) Koko maa ( ) *) Kunnassa ei ole omaa terveydenhuoltohenkilöstöä. **) Kirkkonummella on terveydenhuollon henkilöstö mukana vuodesta 23. Suluissa on asukasluku Lähde: Kunnallinen henkilöstörekisteri; Tilastokeskus "Tietoja kuntien kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä lokakuussa 24". Vastaavat luvut vuodelta 25 on saatavissa elo-syyskuussa 26.

19 17 Henkilöstörakenne sukupuolen mukaan SUKUPUOLIJAKAUMA (31.12.) työntekijöittäin Naiset Miehet Sukupuolijakauma vuodesta 1996 selviää yllä olevasta taulukosta. Naisia oli henkilöstöstä kertomusvuoden lopussa 83,3 %, vuonna 1996 heitä oli 79,4 %. Kertomusvuonna naisia oli eniten suhteessa miesten määrään sosiaali- ja terveystoimessa. Sukupuolijakauma toimialoittain palveluksessa olleista Naiset Miehet Tekninen toimi Sivistystoimi Sosiaalitoimi 47 1 Terveystoimi Hallinto ja tukipalvelut % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Henkilöstön sukupuolijakauma iän mukaan (1692 työntekijää) Naisia 149 Miehiä <

20 Henkilökunnan ikäjakaumat Henkilöstö ikäryhmittäin vuosina alle 3 v. 3-4 v. 4-5 v. 5-6 v. yli 6 v. 16 Vuodesta 1996 palvelussuhteiden määrä on kasvanut 31:lla. Suurin ikäryhmä kertomusvuonna on 5-6 -vuotiaat ja pienin ryhmä on ollut yli 6 -vuotiaat, jota selittää vuonna 1992 tehty toimintojen uudelleen arviointi. Sen pohjalta vuosina lakkautettiin n. 15 määräaikaista tehtävää eikä eläkkeille siirtyneiden tilalle palkattu uusia työntekijöitä. Vuonna 1994 irtisanottiin 98 virka- tai työsopimussuhdetta ja lakkautettiin 45 avointa virkaa. Suurin irtisanottujen ryhmä oli yli 55 vuotiaisissa. Henkilöstö ikäryhmittäin vuosina yli 6 v. 5-6 v v v. 2 alle 3 v Viereisessä kuvassa on JohdonVertti -tietokannasta poimittu Pääkaupunkiseudun kehyskuntien palveluksessa olleen vakinaisen henkilökunnan ikäjakaumat. Alle 4 vuotiaista on eniten Nurmijärvellä (42 %) ja vähiten Hyvinkäällä (26,3 %) vuotiaista on alle 3 % Nurmijärvellä ja Kirkkonummella, muissa kunnissa % vuotiaista on eniten Hyvinkäällä ja vähiten Nurmijärvellä. Yli 6 vuotiaista on eniten Hyvinkäällä ja vähiten Nurmijärvellä. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA- % % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % HYVINKÄÄ JARV ENPÄÄ KIRKKONUMMI MÄNTSÄLÄ NURMIJARVI TUUSULA 5,8 5,2 8,1 12, 13,9 6,8 2,5 21,7 23,1 21,4 28, 22,1 31,2 31,5 29,3 32,5 28,5 32, 36,2 35,7 35, 29,9 25,1 34, 6,3 5,9 4,6 4,1 4,4 2,9 Alle 3 v v v v. yli 6 v.

21 19 HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ kasvu /5 Hallinto ja tukipalv 41,5 42,6 42,4 42,5 42,9 43,3 43, 43,7 45,3 47,4 5,9 Terveystoimi 43,4 43,3 43,2 44,1 44,1 43,8 44,1 43,7 43,8 43,5,1 Sosiaalitoimi 42,1 41,3 4, ,8 41,6 41,9 42,7 42,8 43,6 1,5 Sivistystoimi 41,5 41,9 42,4 42,7 42, 41,9 41,4 42,2 41,7 41,5, Tekninen toimi 45,1 46,1 46,4 46,6 47,5 47,2 47,9 48, 48,1 48,3 3,2 yhteensä 42,5 42,7 42, ,1 42,9 42,9 43,4 43,3 43,7 1,2 Ikä HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ Vuodesta 1996 keski-ikä kasvoi vuosittain vuoteen 2. Palvelutarpeen laajentuessa palkattiin myös uutta henkilökuntaa, joten myös nuoria on tullut ja keski-ikä laski vuonna 21. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 47,4 vuotta (1996: 44,8 v.) ja muiden (määräaikaiset, sijaiset, työllistetyt) 35,5 vuotta (1996: 35,4 v.). 36 Hallinto ja tukipalvelut Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Alhaisin keski-ikä 41,5 v. on sivistystoimessa, sitä alentaa muu henkilöstö 34,8 v., sillä vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 45 vuotta. Korkeimmat keski-iät ovat teknisessä toimessa 48,3 v., josta vakinaiset 49 v. ja muut 34,6 v. Hallinto ja tukipalvelujen keski-iän nousua selittää pelastuslaitoksen henkilökunnan siirtyminen Vantaan kaupungin alaisuudessa olevaan Keski-Uudenmaan Pelastuslaitokseen. ikä HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ Hallinto ja tukipalvelut Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 6 48,4 37,7 45,9 33,8 46, 37,2 45, 34,8 49, 34, = vakinaiset 2 = muut (määräaikaiset, sijaiset ja työllistetyt)

22 Eläkkeelle siirtyminen 2 Kertomusvuonna erilaisille eläkkeille siirtyi 35 (24: 26), joista vanhuuseläkkeelle siirtyi 21 (24: 12), varhennetulle vanhuuseläkkeelle ei siirtynyt kukaan (24: 5), eikä yksilölliselle varhaiseläkkeelle (24: 2), osaeläkkeelle 2 (24: ), työkyvyttömyyseläkkeelle 1 (24: 6) ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 2 (24: 1) henkilöä. Määräaikaisen kuntoutustuen piirissä oli 3 (24: 3) henkilöä. Lisäksi yksi henkilö on kuollut (24: 1) Eläkkeelle siirtyneet vuosittain milj. euro KuEL:n palkkasumma ja eläkemeno % Palkkasumma Eläkemeno 45, 25, eläkemenon suhde palkkasummasta 4, 35, 2, 3, 25, 15, 2, 1, 15, 1, 5, 5,,, milj. euro KuEL -maksut , 9, Palkkaperusteinen maksu 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kertomusvuonna palkkaperusteista eläkemaksua on maksettu 8,8 milj. euroa, kasvu edellisestä vuodesta 7,8 %, eläkemenoperusteista maksu 2,2 milj. euroa, kasvu edellisestä vuodesta 17,3 % ja omavastuumaksua 14.8 euroa, edellisenä vuonna 19.3 euroa Eläkeperust.maksu Omavastuumaksu euro KuEL-omavastuumaksut Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varh.eläke Työttömyyseläke Omavastuumaksut on maksettu niiden henkilöiden eläkkeistä, jotka ovat jääneet eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää. Niitä on maksettu seurantajaksolla yhteensä 2,2 milj. euroa, josta työkyvyttömyysmaksujen osuus 1,1 milj. euroa, yksilöllisiä varhaiseläkemaksuja,5 milj. euroa ja työttömyyseläkemaksuja,6 milj. euroa. Kertomusvuonna maksut ovat yhteensä 14.8 euroa, edellisenä vuonna euroa. Vastaavia kuntakohtaisia tietoja ei ole saatavissa Valtionkonttorin piirin (VEL -vakuutetut) kuuluvien opettajien eläkkeistä.

23 21 ikä KuEL -eläkkeelle vuosina siirtyneiden keski-ikä Viereisessä kuvassa on Kuntien Eläkevakuutuksen (KuEL) piiriin kuuluvien eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keskiiät eläkkeittäin Kaikki Yksilöll. varh.eläke Vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Työttömyyseläke Seuraavissa taulukoissa on kuviot vanhus- ja työkyvyttömyys eläkkeelle siirtymisestä. Tiedot on kerätty Kuntien Eläkevakuutuksen tilastoista. Pohjana Tuusulan kunnan vastuulla olevat vakuutetut (1.729 henkilöä), joista KuEL -vakuutettuja ja VEL -vakuutettuja (Valtionkonttori) 295. Niistä vuoteen 22 siirtyy vanhuuseläkkeelle 571 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 25 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle on arvioitu vuosittain siirtyvän henkilöä ja vanhuuseläkkeelle siirtyminen henkilökohtaisen eläkeiän mukaan Eläkepoistuma vuosittain Eläkepoistuma vuoteen 21 on 23 henkilöä, vuosina poistuma 28 ja vuosina poistuma on 266 henkilöä yhteensä 776 henkilöä vakuutetusta Eläkepoistuma, % Koko kunta-ala % 4, 3,5 3, 2,5 Vieressä kuvassa eläkepoistuma on suhteessa koko maan kunta-alan henkilöstöön. 2, 1,5 1,,5,

24 Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma -% vuosina Kuviossa ilmenee ajalla 26-1, ja eri ammattiryhmien eläkepoistumat prosentteina pienimmästä ryhmästä suurimpaan , % 1, % 2, % 3, % 4, % 5, % 6, % 7, % Opettajat ja opetusal.erit.as.t. Hammashoitajat Palomiehet M uut lääkärit Sosiaalialan ohjaajat ja kasvatt- Lastentarhaopettajat Luokanopettajat Perusk. ja lukien leht. ja tuntiop. Hammaslääkärit Terveydenhoitajat Muiden oppil. opett. sekä yksit.op Sairaanhoitajat Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset Erityisopettajat Perushoitajat ja lähihoitajat Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat M aa- ja vesirak.alan avust.työntekijät Opetusalan johtajat ja rehtorit Sosiaalityöntekijät Johdon sihteeri, osastosiht. ym. Sairaala- ja hoitoapulaiset Perhepäivähoitajat ym Kiinteistöhuoltomiehet M uut Siivoojat Kirjasto-, ark. ja museotyöntek Sos. - ja terveydenhuolt.alan joht. M uut perusk ja luk.leht ja tuntiop. Kodinhoitajat ja kotiavustajat Osastonhoitajat Keittiöapulaiset Sihteerit 3,2 7,1 2,9 12,5 13,3 7,3 5,9 4,5 8,7 3,9 7,2 6,7 2,4 8,9 14,4 7,9 11, 7,3 3,2 22,8 14,2 9,5 12,6 9,8 5,1 12,4 1,4 15,8 12,5 14,8 13,4 15,5 11,8 8,2 6,1 14,6 16,7 28,4 17,6 18,5 13,1 15,7 16,6 2,5 11, 16,7 2,6 2,2 1,8 24,6 11,8 1,5 8,4 8,5 15,1 15, 17,7 14,1 8,9 16,6 11,1 13,7 19,2 11, 13,2 15,2 25,5 24,8 2,6 8,4 21,4 24, 23, 2,6 19,5 17,9 28,9 2,9 15,6 18,6 18,8 2,9 9,9 17,7 12, 16,6 16,1 18, 15,4 27,6 11,5 15,8 21,9 28,9 15,7 28,8 Lähde Kuntien Eläkevakuutuksen tilastot.

25 23 Tapaturmat - vakuutusyhtiön tilaston mukaan Työssä Työmatkalla Ammattitauti Muu syy yht yht Työtapaturmia on seurantajaksolla tapahtunut yhteensä 79 kpl, joista suurin ryhmä on ollut työssä tapahtuneet tapaturmat yhteensä 48 kpl, keskimäärin 3 kpl/v. 199-luvun alussa niitä oli keskimäärin 32 kpl/v ja loppupuolella keskimäärin 21 kpl/v. 2 luvulla ne ovat nousseet vuosittain vuoteen 23 asti. Kertomusvuonna työssä tapahtuneissa tapaturmissa on 9 tapaturman nousu edelliseen vuoteen. Toisiksi suurin tapaturmaryhmä on ollut työmatkalla tapahtuneet tapaturmat, yhteensä 157 kpl ja keskimäärin 1 kpl/v., kertomusvuonna 9 kpl. kpl TAPATURMAT kpl Työssä Työmatkalla Ammattitauti Muu syy

26 24 5. Henkilöstökulut Henkilökunnan palkat Henkilökunnan palkkojen osuus toimintakuluista oli korkeimmillaan vuonna ,9 %, jonka jälkeen palkkasumman osuus on pienentynyt, niin että se oli kertomusvuonna 35,9 %. Palkkasumman kehitys käyttötalousmenoista ilmenee alla olevista kuvista. Seurantajaksolla palkat ja käyttötalousmenot (v. 25 rahanarvossa) olivat pienemmillään vuonna Henkilökunnan palkkojen osuus käyttötalousmenoista (sis. ja ulkoiset) ja toimintakuluista 5 % 45 % Palkkojen osuus käyttötalousmenoista Palkkojen osuus toimintakuluista milj. euro 16, 14, Toimintakulut; henkilökunnan palkat Toimintakulut Palkat 4 % 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % , 1, 8, 6, 4, 2,, Rahanarvo: Julkisten menojen hintaindeksi; kunnat 1995 =1 Palkansaajien ansiotasoindeksi; kunnat 1964=1 Kertomusvuoden henkilökunnan palkkasumma oli 5,3 milj. euroa. Käyttötalouteen siitä oli kirjattuna 49,8 milj. euroa, investointeihin,3 milj. euroa ja työllistämiseen,3 milj. euroa. Vuoden 1991 palkkasumma muunnettuna vuoden 25 rahanarvoon on 47,1 milj. euroa. Vuonna 2 se oli 43,1 milj. euroa. Vuoden 1991 palkkasumma ylittyi vasta vuonna 23,9 milj. eurolla, jolloin palkkasumma oli 48, milj. euroa. Henkilökunnan palkat asukasta kohden laskettuna oli vuonna euroa ja vielä kertomusvuonnakin 255 euroa pienempi asukasta kohden kuin vuonna Alla oleva kuvio osoittaa henkilöstön tuottavuuden kehitystä vuodesta 199. Henkilökunnan palkat/asukas rahanarvo: Palkans.ansiotasoind.kuntasektori; 1964=1 asukkaat Asukk.kpl Palkat/euro asukas

27 Henkilöstömenot 25 Vuosina käyttötalouden henkilöstömenot kasvoivat 36,4 % (16,9 milj. euroa). Palkat kasvoivat 34 % (12,7 milj. euroa) ja sivukulut 43,4 % (4,3 milj. euroa). Työnantajan sosiaalimaksut pysyivät lähes ennallaan vuosina , johtuen pääosin siitä, että työntekijöiden eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu otettiin käyttöön ja työnantajan osuus niiden osalta pienentyi. Henkilöstömenot (milj.euro) rahanarvo: Palkansaajien ansiotasoindeksi 1964=1, kuntasektori Henk.korvaukset Henk.sivukulut Palkat Vuodesta 1998 henkilöstön sivukulut ovat nousseet palkkasumman kasvun takia sekä sen vuoksi että opettajien eläkemaksu on otettu käyttöön. Opettajien eläkevakuutusmaksu oli vuonna %, vuonna %, vuonna 2 13 %, vuonna %, vuonna 22 2,4 ja vuosina ,7 %. -1,, 1, 2, 3, 4, 5, 6, Alla olevassa kuviossa ja seuraavan sivun taulukossa on käyttötalouden henkilöstömenojen (palkat ja henkilöstön sivukulut) kehitys vuosilta muunnettuna vuoden 25 rahanarvoon. Kustannusten epätasainen kehitys toimialoittain on seurausta siitä, että kunnan toimintarakenteita on tarkastelujaksolla muutettu huomattavasti: kiinteistöhuolto- ja siivoushenkilöstö siirrettiin muilta toimialoilta teknisen toimen tilakeskukseen pääosin vuonna 1995, ruokahuoltohenkilöstö koottiin sivistystoimeen samana vuonna ja kotipalveluhenkilöstö siirrettiin sosiaalitoimesta terveystoimeen vuoden 1997 alussa. Henkilöstömenot toimialoittain (milj.euro) rahanarvo: Palkansaajien ansiotasoindeksi 1964=1, kuntasektori 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Hallinto ja tukipalvelut Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Teknisessä toimen henkilöstön kasvua on hillinnyt ulkopuoliselta palvelun tuottajalta ostettu huolto ja hoitopalvelut kunnan keskustan kiinteistöille. Hallinto ja tukipalveluista siirtyi pelastuslaitoksen henkilökunta (44 henkilöä) Vantaan kaupungin alaisuudessa olevaan Keski- Uudenmaan Pelastuslaitokseen vuoden 24 alussa. Kertomusvuonna siirrettiin ruokahuolto sivistystoimesta hallinto ja tukipalveluihin. Sosiaalitoimen palkkausmenojen kasvua on padonnut yritysvetoisten päiväkotien rakentaminen kunnallisten lisäksi. Ostopalvelupäiväkodeissa on hoidettu 113 lasta ja kunnanpäiväkodeissa 941 lasta. Kertomusvuonna aloitti kunnan toimintana Lahelan tertun päiväkoti.

28 26 Alla olevan taulukon käyttötalouden henkilöstömenot on muunnettu vuoden 25 rahanarvoon kertoimella, joka perustuu Palkansaajien kuntasektorin ansiotasoindeksiin 1964=1 Käyttötalouden henkilöstömenot eivät sisällä kokous- eivätkä asiantuntijapalkkioita. Käyttötalouden henkilöstökulut (1 euro) Hallinto ja Terveys- Sosiaali- Sivistys- Tekninen- Yhteensä vuosi tukipalvelut toimi toimi toimi toimi HENKILÖKUNNAN PALKKAKULUT SIVUKULUT (Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut) HENKILÖSTÖKORVAUKSET YHTEENSÄ HENKILÖSTÖN PALKKAUSKULUT YHTEENSÄ