ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014 TASEKIRJA. Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014 TASEKIRJA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 3 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginhallinto ja henkilöstö 4 Sisäinen valvonta 11 Kansantalouden ja kunnallistalouden kehitys 22 Kaupungin talous tilinpäätösvuonna 26 Tilikauden tuloksen muodostuminen 33 Toiminnan rahoitus 34 Rahoitusasema 36 Kokonaistulot ja menot 38 Omistajaohjaus 40 Kaupunkikonserni 41 Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen - palvelukeskuksia koskevat yhteiset tavoitteet 49 - kaupunginhallitus, hallintopalvelukeskus 55 - perusturvalautakunta 63 - sivistyspalvelukeskus 73 - tekninen palvelukeskus, tekninen lautakunta 79 - tekninen palvelukeskus, vesilaitos 85 - tekninen palvelukeskus, ympäristölautakunta 89 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottaminen 94 Talousarvion toteutuminen - käyttötalous 95 - talousarvion muutokset 99 - tuloslaskelma investoinnit talousarvion muutokset rahoitusosan toteutuminen maksuosuudet Hennan kustannusseuranta 108 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT tuloslaskelma rahoituslaskelma tase konsernin tuloslaskelma konsernin rahoituslaskelma konsernin tase 118 Liitetiedot 119 Tositelajit ja kirjanpitokirjat 141 Allekirjoitukset ja merkinnät 2

3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUODELTA 2014 Vuoden 2014 talousarvion lähtökohta oli haastava. Kaupungin tulopohjan pienennyttyä 1,3 miljoonaa euroa saatiin talousarvio hyväksymisvaiheessaan vain niukasti ylijäämäiseksi euroa. Alkuvuonna päädyttiin lisäksi sopeutustoimiin kun valtionosuudet olivatkin 0,5 miljoonaa euroa ennakoitua pienemmät. Lopputulos talouden osalta muodostui 1,65 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tilinpäätös antaa liian hyvän kuvan taloudesta koska kalliin hoidon tasauksessa ollut virhe jouduttiin korjaamaan vuoden 2013 tilinpäätökseen. Vuoden 2013 tilinpäätös muuttui euroa alijäämäiseksi. Yhteenlaskettuna vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätös on ylijäämäinen euroa. Tehtyjen oikaisujen jälkeen kaupungin menojen kasvu vuodesta 2013 vuoteen 2014 on vain 0,15 %. Ilahduttavaa vuodessa 2014 oli, että kaupunki ei velkaantunut lisää vaan lainamäärä pysyi kutakuinkin samana. Käytännössä lainamäärä väheni eurolla. Nettoinvestoinnit olivat kuitenkin n. 4,7 miljoonaa euroa. Kaupungin väkiluku laski 37 hengellä vuoden 2014 aikana. Väkiluvun muutos koostuu kolmesta eri tekijästä: luonnollinen väestönlisäys (syntyneiden ja kuolleiden erotus), kuntien välinen nettomuutto sekä nettomaahanmuutto. Tarkasteltaessa väestönmuutosta vuodesta 2010 lähtien eniten asukasluvun muutosta selittää muuttoliike. Nettomaahanmuutto on tasaisesti tuolla tarkasteluvälillä positiivinen henkilöä ja vastaavasti luonnollinen väestönlisäys on henkilöä negatiivinen. Tämä korostaa houkuttelevien asumisvaihtoehtojen tarjoamista ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Tämän vuoksi yhteisesti sovittuihin elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Orimattilassa riittää kehitettävää niin keskustassa, Pennalassa kuin Hennassa. Lisäksi tällä hetkellä yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on 9,2 % ja sen ennakoidaan nousevan 13,6 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Tämä on kokonaisuus, joka on hallittava ja pyrittävä luomaan ne eväät, joilla kaupunki tulevaisuudessa pärjää. Näitä eväitä Orimattilalle tarjoaa erityisesti hyvä sijainti moottoritien ja oikoradan varrella. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vei paljon voimavaroja lausuntojen antamisen muodossa. Mitään konkreettista ei kuitenkaan valtakunnallisesti saatu aikaiseksi. Maakunnallisesti uudistustyötä kuitenkin tehdään ja on tärkeää, että nämä toiminnalliset uudistukset etenevät huolimatta hallinnollisen uudistuksen takkuilusta. Orimattilan kannalta on tärkeää myös, että tavoitteet perusterveydenhuollon vahvistamisesta ja vastaanottopalveluiden ulkoistuksen purkamisesta etenevät. Haluan kiittää lopuksi kaikkia vuodesta 2014! Osmo Pieski kaupunginjohtaja 3

4 KAUPUNGINHALLINTO JA HENKILÖSTÖ KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin, jonka kuntalaiset valitsevat joka neljäs vuosi toimitettavilla kuntavaaleilla. Valtuustokaudella Orimattilan valtuustoon kuuluu 43 jäsentä. Valtuuston paikkajakauma toimintakertomusvuonna oli puolueittain seuraava: Puolue Paikkajakauma Keskusta 14 Kokoomus ja Kristillisdemokraatit , valtuusto: Sosialidemokraatit 8 Perussuomalaiset 6, valtuusto 5 Vihreät 1 Vasemmistoliitto 1 Yht 43 Kaupunginvaltuustoon kuuluivat toimintakertomusvuonna seuraavat valtuutetut: Puheenjohtajisto: Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Tapio Malmiharju, Keskusta Jarmo Keskevaari, Kokoomus Kirsti Laatunen, SDP Valtuustoryhmät: Keskusta Sinikka Lindgrén, pj. Pekka Auvinen, vpj. Jukka Mölsä, siht. Ari Anttila Juha Hirvonen Päivi Koskimaa Riitta Lonka, sit. Tapio Malmiharju Tero Nieminen Jorma Niklander Antero Nuuttila Sirkka-Liisa Papinaho Tero Rönkkö Siru Taavila Kokoomus ja kristillisdemokraatit Jarmo Keskevaari, pj. Anssi Huhtala, vpj. Markku Viljanen, siht. Janne Berg Kalle Jokinen Tuomo Jussila Pia Jäämaa 4

5 Jussi Karinen Riitta Karjalainen Kimmo Koivisto, alk. Sanna Käyhkö Pertti Laaksonen, KD Aimo Ryynänen Timo Salo SDP Tuula Koivunen, pj. Kirsti Laatunen, vpj. Jarkko Jokinen, siht. Veini Holopainen Olli Jokinen Keijo Kirjavainen Niina Saarinen Mirva Welling Perussuomalaiset Seppo Venesjärvi, pj. Kimmo Koivisto, vpj., asti Janne Blomerus, siht. Ville-Petteri Erola Jani Markkanen Paavo Päivä, Heimo Laakso, alk. Vihreät Saara Paajanen Vasemmistoliitto Harri Saarinen Toimintakertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 94 asiaa. Tärkeimpinä päätöksinä voidaan mainita: pvm Maanhankinta, Hennan keskustan alue Hennan Etelärinteen tonttien hinnoittelu Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n perustaminen, osakassopimuksen hyväksyntä, pääomasijoituksen tekeminen, osakkeiden merkintä ja apporttiomaisuuden luovuttaminen Järvikunnan koulu- ja päiväkotihanke Orimattilan turvallisuussuunnitelma Orimattilan kaupungin elinkeino-ohjelma Kaavoituskatsaus 2013 ja kaavoitusohjelma Ehdotus maa-alueen liittämisestä Nastolan kuntaan Maanhankinta, Pennala, Lähteenmäki 5

6 Heinämaan koulun lakkauttaminen Orimattilan kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Talouden hoidon keskeiset periaatteet Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Hallintosäännön tarkistaminen ja hyväksyminen Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle Hennan 1. vaiheen asemakaava Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali kaudelle Kaupunginhallituksen vaali kaudelle Maanhankinta, Hennan länsirinteen alue KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa, valmistella kaupunginvaltuuston käsittelemät asiat ja huolehtia valtuuston päätösten toimeenpanosta. Hallituksen tehtävänä on lisäksi valvoa kaupungin etua ja tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, jollei ohje- ja johtosäännöissä ole toisin määrätty. Kaupunginhallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Lisäksi kokouksissa ovat läsnä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja ja sihteerinä talousjohtaja. Kaupunginhallituksen kokoonpano toimintakertomusvuonna oli seuraava: Puheenjohtaja: I varapuheenjohtaja: II varapuheenjohtaja: Muut jäsenet: Keskusta Kok. + KD SDP Perussuomalaiset Aimo Ryynänen, Kokoomus Tuula Koivunen, SDP Sirkka-Liisa Papinaho, Keskusta Juha Hirvonen Sinikka Lindgrén Jukka Mölsä Riitta Karjalainen Pertti Laaksonen, KD Markku Viljanen Mirva Welling Ville Erola Seppo Venesjärvi Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 23 kertaa ja käsitteli 441 asiaa. Tärkeimpinä hallituksen päätöksinä edellä lueteltujen kaupunginvaltuuston käsittelyyn menneiden asioiden ohella voidaan mainita: Pvm Myllylän koulun laajennuksen tarveselvitys 6

7 Työttömien Orimattila-lisä Yhteiskoulun julkisivusaneerauksen hankesuunnitelma Kulttuuritalon vanhan osan hankesuunnitelma Tönnön koulun valmistuskeittiön muutos palvelukeittiöksi, tarveselvitys ja hankesuunnitelma Lausunto Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta Yhdistymisselvitys Myrskylän ja Pukkilan kuntien kanssa Europarlamenttivaalien 2014 järjestäminen Lausuntopyyntö selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi Hennan rakentamisen vaiheistus Peltolan päiväkodin laajennushankkeen lopullisten luonnosten ja kustannusarvion hyväksyminen Seutulipun asiakashinnan korottaminen Orimattilan kaupungin ja Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n kumppanuussopimus Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kärkihankkeet Lausunto kuntalain hallituksen esityslistaluonnoksesta Järvikunnan koulun tarveselvitys Lausuntopyyntö kunnallisvaalien ajankohdan muuttamisesta Oikeusministeriön lausuntopyyntö nettiäänestyksestä Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Orimattilan kaupungin ja sen tytäryhtiöiden vakuutusten kilpailuttaminen Esitys Myrskylän ja Pukkilan kunnille kuntarakenneselvityksen tekemisestä Orimattilan OTE-hankkeen jatko Tarpeettomien kiinteistöjen myynti Orimattilan kaupungin lausunto ensihoidon palvelutasopäätökseen Maanhankinta, Järvikunnan koulun tontti Orimattilan kaupungin hankintaohjeen päivittäminen ja pienhankintaohje YHTEISTOIMINTAELIN Yhteistoimintaelin koostuu paikallisten henkilöstöjärjestöjen edustajista sekä työnantajaa edustavista kaupunginhallituksen jäsenistä. Yhteistoimintaelin kokoontui vuonna 2014 yhden kerran. TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Työsuojelutoimikunta kokoontui kertomusvuonna 4 kertaa. KYLÄJOHTOKUNNAT Toimivia kyläjohtokuntia oli kertomusvuonna ja niiden toiminta-alueet muodostuvat pääosin oppilaaksiottoalueista. Niinikosken kyläjohtokunnan tehtäviä toimintakertomusvuo nna hoiti Niinikosken kyläyhdistys valtuuston erillisellä päätöksellä. HENKILÖSTÖ Henkilöstöä oli 517,38, joista opetuspalveluissa oli 209 ja päivähoidossa 154. Henkilöstömenot vuonna 2014 olivat 25,27 milj. euroa, mikä on 27,2 toimintakuluista. Toimintakertomusvuodelta on tehty erillinen henkilöstötilinpäätös. 7

8 TILINPÄÄTÖKSEN 2014 VASTUUHENKILÖT TULOSALUEITTAIN Tulosalue Vastuuhenkilö 1 Käyttötalous Virkanimike Viranhaltija HALLINTOPALVELUKESKUS Valtuusto Kaupunginjohtaja Osmo Pieski Hallitus " " Elinkeinotoimi ja projektit Elinkeino- ja kehittämisjohtaja Kimmo Kuparinen Yleishallinto Talousjohtaja Päivi Suikkanen Asuntotoimi Asuntosihteeri Erkki Kivinen / Päivi Suikkanen Ruoka- ja siivouspalvelut Ruokapalvelupäällikkö Elina Lempiäinen, 1.5. alk Maaseututoimi Maaseututoimen johtaja Minna Elosuo PERUSTURVALAUTAKUNTA Hallinto- ja sote-yhtymän tulosryhmät Tilaajajohtaja Päivi Pitkänen SIVISTYSPALVELUKESKUS Lasten päivähoito Varhaiskasvatusjohtaja Merja Hytönen Sivistystoimen hallinto Sivistystoimenjohtaja Timo Ahvo Opetuspalvelut " " Aikuiskoulutus Kulttuuritoimi Kulttuuritoimenjohtaja Henrika Suna Kirjastotoimi Kirjastonjohtaja Kirsi Lähde Liikunta- ja nuorisotoimitoimi Liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Teemu Mäkipaakkanen TEKNINEN PALVELUKESKUS Vesilaitos Vesilaitoksen johtaja Mikko Paajanen Hallintopalvelut Tekninen johtaja Tuukka Tuomala / Jorma Hämäläinen Tilapalvelu Toimitilajohtaja Jarmo Koskinen Yhdyskuntatekniikka Tekninen johtaja Tuukka Tuomala / Jorma Hämäläinen Maankäytön palvelut Tekninen johtaja Tuukka Tuomala / Jorma Hämäläinen Rakennustarkastuksen Johtava rakennustarkastaja Jorma Hämäläinen palvelut Ympäristönsuojelun palvelut Ympäristönsuojelusihteeri Kirsi Liukkonen-Hämäläinen Pelastustoimi Kaupunginjohtaja Osmo Pieski 8

9 2 Investoinnit Virkanimike Viranhaltija 13 KAUPUNGINHALLITUS Maa- ja vesialueet Kaupunginjohtaja Osmo Pieski Rakennukset Toimitilajohtaja Jarmo Koskinen Koneet ja kalusto Kaupunginjohtaja Osmo Pieski 40 SIVISTYSLAUTAKUNTA Rakennukset Toimitilajohtaja Jarmo Koskinen Koneet ja kalusto Sivistystoimenjohtaja Timo Ahvo 51 TEKNINEN LAUTAKUNTA Rakennukset Toimitilajohtaja Jarmo Koskinen Kiinteät rakenteet ja laitteet Tekninen johtaja Tuukka Tuomala Koneet ja kalusto Tekninen johtaja Tuukka Tuomala - Erillishankkeet Tekninen johtaja Tuukka Tuomala 3 Tulos- ja rahoituslaskelman meno- ja tulolajit TULOSLASKELMA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Suunnitelmapoistot Satunnaiset tuotot ja kulut Poistoeron lisäys / vähennys Investointivarausten lisäys / vähennys Pakollisten varausten lisäys / vähennys Rahastojen lisäys / vähennys RAHOITUSLASKELMA Satunnaiset tuotot ja kulut Pakollisten varausten lisäys / vähennys Antolainojen lisäys / vähennys Pitkäaik. saamisten lisäys / vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys / vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys / vähennys Virkanimike Talousjohtaja Talousjohtaja Viranhaltija Päivi Suikkanen Päivi Suikkanen 9

10 ORIMATTILAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ PALVELUKESKUKSITTAIN JA TALOUSARVIOTULOSALUEIT- TAIN VUOSINA PALVELUKESKUS TP 2014 TA 2014 TP 2013 TP 2012 TP 2011 HALLINTOPALVELUKESKUS Hallitus Elinkeinotoimi ja projektit 4,95 5,7 4,9 1 1 Yleishallinto 11,8 12, Asuntotoimi 0,4 0,6 0,6 0,6 0,6 Maaseututoimi 3,6 3,6 3,6 2 2 Ruoka- ja siivouspalvelut 57,63 60, ,5 58 Hallintopalvelukeskus yhteensä 79,38 83,6 84,1 78,1 73,6 PERUSTURVALAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUKESKUS Hallinto Peruskoulutus ja lukio Kulttuuritoimi 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Kirjasto Liikunta 5,5 6 6,5 6,5 6,5 Nuoriso 5, ,5 Päivähoito 154,5 154,5 154,5 152,5 150,5 Sivistyspalvelukeskus yhteensä ,5 397,5 386 TEKNINEN PALVELUKESKUS Hallinto ja maankäyttö 9,6 10,1 10, ,1 Tilapalvelu 17 17,5+0, ,9 + 0,5 16,8 Yhdyskuntatekniikka 1 1 1,4 0,5 1 Vesilaitos 12,4 12, ,7 13 Rakennustark. ja ymp. suojelu 5 4, Tekninen palvelukeskus yhteensä 45 46, ,6 46,9 KAUPUNKI YHTEENSÄ 517, ,6 522,2 507, Artjärven henkilöstö Orimattilaan - siivoojat tilapalvelusta hallintopalvelukeskukseen maaseututoimen yhteistoiminta-alue 10

11 VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEEN ANNETTAVAT RISKIENHALLINTAA JA SI- SÄISTÄ VALVONTAA KOSKEVAT TIEDOT Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ohjeistetaan, että kaupunginhallituksen tulee antaa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä, havaituista puutteista sekä siitä, miten havaittuja puutteita on tarkoitus korjata. Kaupunginhallituksen alaiset toimielimet ja johtavat viranhaltijat vastaavat omalla tehtäväalueellaan sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä. Toimielinten on sisällytettävä vuosittain toimintakertomukseensa arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan kohdealueita ovat säännökset, määräysten ja päätösten noudattaminen, tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys/luotettavuus, riskien hallinnan järjestäminen, omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta, sopimustoiminta sekä arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä. Kuntalakiin on lisätty säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää. Kaupunginhallitus on käsitellyt sisäisen valvonnan ohjeet ja kaupunginvaltuusto Hallintosääntömuutokset sisäisen valvonnan vastuuttamisen osalta on tehty vuoden 2014 aikana. Seuraavassa sisäistä valvontaa on ensin arvioitu yleisesti koko kaupungin kannalta. Toimielimet ovat käsitelleet sisäistä valvontaa omasta näkökulmastaan. Toimiala: Kaupunginhallitus Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja Osmo Pieski, Talousjohtaja Päivi Suikkanen, Elinkeino- ja kehittämisjohtaja Kimmo Kuparinen, Maaseututoimenjohtaja Minna Elosuo, Ruokapalvelupäällikkö Elina Lempiäinen ARVIO MERKITTÄVISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITYK- SEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Toiminnalliset riskit Yleisenä toiminnallisena riskinä on, että toimintaympäristön/toimialan muutosta ei havaita riittävän nopeasti, jotta siihen ehditään reagoida ja sopeuttaa toiminta ja resurssit sen mukaisesti. Kaupungilla tulee olla riittävät valmiudet sekä kykyä ja nopeutta reagoida uudessa toimintaympäristössä. Kaupungin toiminnan tulee olla suunnitelmallista ja työskentelyssä tulee noudattaa varovaisia toimintatapoja. Strategian ja tehtyjen linjausten sisäistäminen ja niihin sitoutuminen kaikilla organisaation tasoilla on tärkeää. Tiedottamisen ja kahdensuuntaisen vuorovaikutuksen toteutuminen on keskeinen keino yleisessä riskien hallinnassa samoin selkeä vastuiden määrittely. Osaavan, ammattitaitoisen henkilöstön saaminen on jollain toimialoilla toiminnan kannalta olennainen riski. Henkilöstön ikääntymisen ja sitä kautta eläköitymisen kautta organisaatiosta poistuu tietoa ja asiantuntemusta. Tätä riskiä on tarpeen hallita osaamiskartoituksilla, tiimityöskentelyllä, ajantasaisilla tehtävänkuvilla, sisäisillä sijaistusjärjestelyillä sekä koulutussuunnitelman avulla. Hallintosäännössä määritellään vastuut ja valtuudet. Esimiesten tehtävänä on määritellä tehtäväkuvaukset siten, että jokaisella on tiedossa omat vastuunsa. Toiminnan suunnitelmallisuuden ja riittävän selkeiden ja konkreettisten tavoitteiden puuttuminen voi muodostua riskiksi. Ulkoistetun palvelutuotannon ohjauksen puuttuminen tai vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen voi myös olla selkeä riskitekijä. Lainsäädännön muutokset voivat muodostaa riskin silloin, kun riittävän ajoissa ei ehditä lisätä resursseja uuteen velvoitteeseen. Ajantasaisen tiedon hankkiminen ja asioiden seuraaminen auttaa hallitsemaan tätä riskitekijää. Päätöksentekoprosessin tulee täyttää sille asetetut laadulliset vaatimukset (valmistelun huolellisuus). Päätöksenteossa on otettava huomioon kokonaisvaltaisesti kaupungin etu, esteellisyystilanteet sekä toimivalta- 11

12 ja päätössuhteet. Asioiden valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa. Johtosäännöt tulee määräajoin tarkistaa ja selvittää puutteellisuudet ja ristiriitaisuudet toimivaltuuksien määrittelyssä. Riskien tunnistamiseen ja riskinkantokykyyn perustuvaa riskitason tietämystä on lisättävä. Tunnistamattomien riskien realisoituessa kaupungin talous voi heikentyä oleellisesti ja toimintaedellytykset huonontua. Riskejä on varsinkin elinkeinopolitiikan osalta arvioitava säännöllisesti ja määriteltävä kattotaso, mihin riskinottoon kaupunki on valmis sitoutumaan tietoisesti. Vireillä olevien hankkeiden ja linjausten tiedottamiseen kaikilla organisaation tasoilla on kiinnitettävä huomiota. Tehtäväalueilla toiminnalliset riskit liittyvät henkilöstöriskeihin sekä toimitiloihin liittyviin järjestelyihin. Poikkeustilanteiden sijaistukseen, ajantasaisen ohjeistuksen saatavuuteen ja toiminnallisten varasuunnitelmien tekoon on kiinnitettävä huomiota. Kaupungilla on keskeisiä toimintoja ja järjestelmiä, joissa kaupunki on riippuvainen ulkoisista toimijoista. Kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa näitä ovat mm. elinkeinoyhtiö Ladec, matkailu- ja tapahtumamarkkinointia tuottava Lahti Region sekä maakunnallinen talouspalveluita tuottava Calpro Oy. Ulkoistetun toiminnan osalta palvelusopimusten tulee olla ajantasaisia, palvelujen laatu/hintasuhdetta tulee tarkkailla ja arvioida vaihtoehtoisia toimintatapoja. Rahoitusriskit Rahoitusriskejä muodostuu, ellei kassanhallinta ole ajantasaista tai rahaa ei saada nopealla aikavälillä. Tätä riskiä hallitaan siten, että lyhytaikaisen rahoituksen määrä ei ole suhteettoman suuri. Mikäli huomattava osa vieraasta pääomasta on vaihtuvakorkoista, korkotason muutos voi aiheuttaa mittavia kustannuksia. Vaihtuvakorkoisten lainojen korkoriskejä voidaan eliminoida sitomalla rahoitusta kiinteisiin korkoihin tai käyttämällä johdannaisia; esim. koronvaihtosopimuksia. Käteisen rahan käsittely on merkittävä riski, jota tulee hallita riittävillä varmistuksilla ja ohjeistuksella. Vahinkoriskit Vahinkoriskejä voi tapahtua toiminnan seurauksena sekä ulkopuoliselle henkilölle tai omaisuudelle että kaupungin omalle henkilöstölle tai omaisuudelle. Kaupungin henkilöstöön ja toiminnassa mukana oleviin kohdistuvia riskejä kartoittavat mm. työsuojelu, työterveyshuolto ja sisäilmatyöryhmä. Vakuutukset ovat olleet vuonna 2014 Vakuutusyhtiö If:ssä. Vakuutusturva on kartoitettu vuoden 2014 aikana vakuutusten kilpailuttamisen yhteydessä. Vuoden aikana ei ole tapahtunut poikkeuksellisen suuria vahinkoja. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kaupungin toiminnan päälinjaukset toiminta-ajatus, visio, arvot on määritelty kaupungin strategiassa. Strategian päivittäminen tehtiin vuoden 2011 aikana, ja kaupunginvaltuusto hyväksyi Orimattilan kaupunkistrategian 2020 vuonna Uuden valtuustokauden alussa tehtiin strategiaan päivitys, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Hallintosääntöä on päivitetty tarpeen mukaan; viimeisimmät muutokset on tehty Organisaatiorakenne on määritelty hallintosäännössä. Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä määritellään tilivelvolliset. Sisäisen valvonta on osa johtamista, ja sen tulee toteutua organisaation joka tasolla. Tiedottamiseen vastuista ja valtuuksista tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Kaksi kertaa vuodessa pidettävissä esimiesinfoissa tiedotetaan esimiestyön kannalta ajankohtaisista asioista sekä asioista, joiden hoitamisen kohdalla on havaittu puutteita ja yhteydenottoja tahoihin, joilla ei ole ko. asiassa toimivaltaa. Kaupungin johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Palvelukeskuksissa on tämän lisäksi omat johtoryhmät ja osastopalaverit, joissa tiedotetaan ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Tiedottamiseen on edelleen kiinnitettävä huomiota varmistamalla, että oikea informaatio tavoittaa organisaation kaikki tasot ja tulee ymmärretyksi oikein. Jokainen viranhaltija, jolle on delegoitu päätösvaltaa, on oheistettu Dynasty-asianhallintajärjestelmään juoksevasti numeroidut päätökset, jotka viedään ao. toimielimeen tiedoksi otto-oikeuden mahdollista käyttöä var- 12

13 ten. Dynastyn sopimushallintaosioon on ohjeistettu viemään kaikki tehdyt sopimukset, sekä laittamaan asiaan hoitavalle viran-/toimenhaltijalle hälytys sähköpostiin, kun sopimusaika on päättymässä. Sopimuksen tulee käydä tämän lisäksi vuosittain läpi esim. henkilövaihdokset tulee päivittää sopimushallinnan hälytyksiin. Vakuutusturva on kilpailutettu vuoden 2014 aikana, ja uudet sopimukset tulivat voimaan vuoden 2015 alusta. Kilpailuttamisen valmistelun yhteydessä tarkistettiin vakuutusturva, ja siihen tehtiin tarkennuksia, mm. ryhmähenkivakuutus siirtyi Kevan hoidettavaksi. Selonteko on jaettu seuraaviin osa-alueisiin, joista tulee kaikista kuvata toimialan tilanne. 1. Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginvaltuuston Heinämaan koulun lakkauttamista koskevasta päätöksestä jätettiin kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus antoi vastineen valitukseen Asia on tilivuoden vaihtuessa kesken. Heinämaan koulun lakkauttamista koskevasta päätöksestä jätettiin myös kyläjohtokunnan toimesta kunnallisasiaa koskeva valitus. Hämeenlinnan hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta. Asiasta valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja totesi, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Kaupunginhallituksen päätöksestä Peltolan päiväkodin pääurakoitsijan valinnasta käynnistyi uusi valitusprosessi vuoden 2014 aikana. Kaupunginhallitus antoi vastineen Markkinaoikeudelle Päätös laitettiin täytäntöön valituksesta huolimatta. Vuoden 2012 lopussa Päijät-Hämeen poliisille talousrikosyksikköön tehty tutkintapyyntö käsiteltiin käräjäoikeudessa vuonna Vastaaja valitti päätöksestä, josta saatiin Itä-Suomen hovioikeuden päätös keväällä Päätökseen perustuvan saatavan kohdalla käynnistettiin perintätoimet. Vuonna 2013 tehtiin Päijät-Hämeen poliisille tutkintapyyntö palvelubussiliikenteen käteismaksujen ilmoittamisesta ja dokumentoinnista. Asia on tulossa käräjäoikeuden käsittelyyn vuonna Käteismaksujen käsittelyyn on vuoden aikana kiinnitetty huomiota ja annettu ohjeistusta. Informaatiota ja vuorovaikutusta eli hallinnonalojen kesken on edelleen lisättävä sekä valvontaa kehitettävä. Yleisen tietoisuuden lisäämiseen säännöksistä, määräyksistä ja päätöksistä on kiinnitettävä huomioita erityisesti uusien työntekijöiden perehdyttämisessä, mutta myös koko henkilöstön osalta. Vastuun ja velvoitteiden laiminlyönnin seuraukset on tuotava tietoisuuteen. Viestintää on edelleen kehitettävä. 2. Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa Talousarviomäärärahojen noudattaminen toteutui hyvin koko organisaation laajuudella ylityksiä tuli vähän, ja ne johtuivat pääosin joko volyymin kasvusta, jolloin tulotkin ylittyivät tai edellisiltä tilikausilta aiheutuvista kustannuksista. Vuoden 2014 aikana tehtiin yksi talouden 0,5 milj. euron sopeuttaminen, joka aiheutui valtionosuuksien arvioitua heikommasta toteutumasta. Ulkopuolista rahoitusta saavien hankkeiden kohdalla talouden suunnittelua ja arviointia tulee kehittää konkreettisempaan suuntaan jo hankkeen hakuvaiheessa. Talouskatsauksia on tehty kolme. Määrärahaseurannan lisäksi niissä on lyhyesti otettu kantaa toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen. Kaikilta osin toiminnallisia tavoitteita ei saavutettu. Toiminnallisten tavoitteiden asettamisesta järjestettiin koulutusta, jolla tavoiteltiin tavoitteen asettamisen tarkoituksen tiedostamista kuntalain näkökulmasta. Talouskatsauksiin on lisätty lyhyet katsaukset tytäryhtiöiden talouden ja tavoitteiden kehityksestä. Kaupunginhallitusta on informoitu tytäryhtiöiden hankkeista ja merkittävistä toiminnallista linjauksista konserniohjeen mukaisesti. 3. Kuvaus riskien hallinnan järjestäminen 13

14 Hallintosääntöön on lisätty vastuut sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta. Kaupunginvaltuusto käsitteli Sisäisen valvonnan ohjeet maaliskuussa Vuonna riskien hallintaa on dokumentoitu tilinpäätöksen yhteydessä. Kun sisäisen valvonnan ohje on käsitelty valtuustossa vuonna 2015, annetaan ohjeet riskienhallintalomakkeiden käytöstä ja niiden ajan tasalla pitämisestä. Riskien ennakointi on onnistunut kertomusvuoden osalta kohtuullisesti niin ajallisesti kuin euromääräisestikin. Yhdyskuntatekniikan tulosalueella oleva Kaakonsuon kaatopaikka on muodostunut riskiksi. Toimenpiteet riskin hallintaan ovat kuitenkin käynnissä ja kaupunginhallitus päätti vuoden 2014 tilinpäätökseen pakollisen varauksien lisäämisestä, että kaatopaikan jälkityöt saataisiin päätökseen ympäristölupaehtojen mukaisesti. Ympäristöriskin muodosti Kromipinta Oy:n toiminnan päättyminen, jossa kaupunki aktiivisesti seurasi kiinteistön tilanteen kehittymistä. Haitalliset aineet hoidettiin valtion toimesta pois. Henkilöstön vaihtumisesta aiheutuvista riskeistä on selviydytty sisäisin järjestelyin. 4. Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä Hankintaohjeet on käsitelty kaupunginhallituksessa joulukuussa Samassa yhteydessä käsiteltiin myös pienhankintaohjeet. Vuoden 2015 alusta lukien otettiin käyttöön HankintaSampo järjestelmä, jonka koulutus ajoittui vuoden 2014 joulukuuhun. HankintaSampo järjestelmän avulla alle kansallisen kynnysarvon olevien hankintojen kilpailuttamisosaamista ja dokumentointia parannetaan. Lahden kaupungin kanssa tehtävää sopimukseen perustuvaa hankintayhteistyötä on hyödynnetty. Yksittäisissä hankinnoissa on käytetty myös KL-Kuntahankinnat Oy:n palveluja. Omaisuuden hankinnassa ja luovutuksessa ei ole tapahtunut menetyksiä vuoden 2014 aikana. Vuoden 2013 aikana on läpikäyty aktivoitavan käyttöomaisuuden arvot ja tehty tarpeelliset kertapoistot ja tarkistukset. Vuoden 2014 käyttöomaisuuteen aktivoitavat hankinnat on läpikäyty, joten taseella oleva käyttöomaisuuden arvostus on ajantasainen. Hankintojen kilpailuttamisesta on edelleen kehitettävää. Kaikilta osin hankintaohjetta ei ole noudatettu. Tiedottamiseen ja kouluttamiseen tältä osin on kiinnitettävä edelleen huomiota. 5. Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla Kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa on suhteellisen paljon sopimuksiin perustuvaa toimintaa. Elinkeinotoimessa on sopimukset seudullisen elinkeinoyhtiö Ladec Oy:n sekä tapahtuma- ja matkailumarkkinointia toteuttavan Lahti Region Oy:n kanssa. Yleishallinnossa on sopimukset Calpro Oy:n kanssa taloushallinnon ja palkkalaskennan palveluista, hankintayhteistyöstä Lahden hankintarenkaan kanssa ja velkaneuvontapalveluista Mäntsälän kunnan kanssa. Lisäksi on sopimuksia yksityisten toimijoiden kanssa mm. atk- ja tietoliikennepalveluista sekä joitakin sopimuksia myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Maaseututoimessa on sopimus yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa. Sopimukset on pääosin viety sopimuksenhallintajärjestelmään ja siellä olevan aineiston tarkastaminen aloitettu vuoden lopussa. Toiminnallisesti järjestelmä on hyvä, mutta tietojen oikeellisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Samoin siihen, että sopimuksen päättyminen viedään sopimuksenhallintajärjestelmään. Vastuiden muuttuessa, tulee asia huomioida myös sopimuksenhallintajärjestelmässä. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä 14

15 Orimattilan kaupungilla ei ole sisäistä tarkastusta erillisenä organisoitu, vaan sisäinen tarkastus hoidetaan ensisijaisesti esimiesten valvontavelvollisuuteen kuuluvana tarkkailuna. Sisäinen tarkkailu on operatiivisen johtamisen osa, ja sen tehokkuus perustuu valvontaan ja valvonnan reaaliaikaisuuteen sekä myös tiedon raportointiin organisaatiossa ylöspäin. Sisäisen tarkastuksen toteuttamiseen tarvitaan edelleen ohjeistusta ja koulutusta, mutta se on mahdollista toteuttaa riittävällä tasolla omana toimintana ilman erillistä organisointia. Riskien hallinta- ja kehittämisehdotukset Organisaatiorakenteen selkeyteen tulee kiinnittää edelleen huomiota sekä prosessien kehittämiseen yli palvelukeskusrajojen. Sisäisten sijaisuusjärjestelyjen tulee toimia. Vastuut, velvollisuudet ja toimivalta tulee olla koko henkilöstön osalta selvää läpi koko organisaation. Tavoitteena on henkilöstön selkeät tehtäväkuvaukset, joista selviää määritellyt sijaiset ja sijaistamiset. Säännöllisesti pidettävissä kehityskeskusteluissa käydään tehtäväkuvaus läpi sekä tehdään osaamiskartoitus. Toimintavarmuutta lisätään osaamiskartoituksessa tulleiden puutteiden korjaamisella koulutuksen ja perehdytyksen kautta. Kehityskeskustelut auttavat myös hallitsemaan henkilöstöriskejä. Tiedottamista ja viestintää kehitetään edelleen. Koulutuksen oikeaan kohdentamiseen kiinnitetään huomiota. Asioiden valmistelun laaja-alaisuus ja resurssointi pyritään ottamaan huomioon pienenevistä henkilöstöresursseista huolimatta. Viestintää ja ohjausta organisaation eri toimijoiden välillä on lisättävä. Perusturvalautakunta Vastuuhenkilö/vastuuhenkilöt: perusturvan tilaajajohtaja Päivi Pitkänen Toiminnalliset riskit Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä tuottaa Orimattilan kaupungille sosiaali- ja terveyspalvelut. Hoito- ja palvelutakuun lainsäädäntö antaa määräaikoja palveluiden saatavuudelle ja vuosittain palvelujen kysyntä vaihtelee kunnittain paljon. Palvelujen tuottajan on osattava mitoittaa palvelutarjontansa sekä kysynnän että lainsäädännön mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ovat tuoneet lisävelvoitteita kunnille, mikä lisää jo ennestään korkeita sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ( esim. oppilas- ja opiskelijahuoltolain asetus 2014). Vahinkoriskit Sosiaali- ja terveysyhtymällä on asianmukaiset vakuutukset ja potilasvahinkovakuutukset sekä oman toiminnan että ostopalveluiden osalta. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pääsääntöisesti lakisääteisiä ja kuntayhtymä tiedottaa osavuosikatsauksissaan hoito- ja palvelutakuun toteutumisesta ja raportoi jäsenkunnille mahdollisista poikkeamista. Kuntayhtymä tuottaa palveluita Aluehallintoviraston, Valviran ja muiden viranomaistahojen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Mikäli esim. hoito- ja palvelutakuun toteutumisessa on ollut poikkeamaa, on kuntayhtymä raportoinut myös poikkeamaan johtaneista syistä. 2. Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa Kuntayhtymä on osavuosikatsauksissaan tiedottanut tavoitteiden ja talouden toteumasta sekä esim. uhkaavista ylityspaineista. Vuonna 2014 kuntayhtymän talousjohtaja on myös säännöllisesti kutsuttu alu- 15

16 een tilaajien kokoukseen ja näin on saatu ajantasaista tietoa talouden toteumasta. Kuntayhtymä tiedotti syksyllä 2014 jäsenkunnilleen potilasvahinkovakuutusmaksun korotuspaineista. Sairaanhoitopiirit ja Potilasvakuutuskeskus neuvottelivat maksujen kohtuullistamisesta ja jaksottamisesta ja lopullinen menojen lisäys kuntayhtymän tilinpäätöksessä oli ennakoitua pienempi. Vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä kuntayhtymä tiedotti jäsenkunnilleen vuoden 2013 tilinpäätöksen virheestä kalliin hoidon tasauksen laskuissa. Oikaisun myötä Orimattilan kaupungille tuli lisämaksua kalliin hoidon tasauksesta euroa vuodelle Kuntayhtymä toimitti jäsenkunnilleen selvityksen kalliin hoidon tasauslaskelmasta, laskennan yksityiskohdista ja laadun parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Keskeisenä nähtiin tietojen ja taulukoiden tarkastamisen kehittäminen, missä käydään kriittisesti läpi työohjeet sekä hyödynnetään säännöllisesti työparia tarkastuksissa. Kuntayhtymässä selvitetään myös, että voidaanko kalliin hoidon tasauslaskelma integroida johonkin olemassa olevaan tietojärjestelmään. 3. Kuvaus riskien hallinnan järjestäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tulosalueilla suoritemääräarviot perustuvat aikaisempien vuosien toteumaan ja ennakoimattoman suureen lisäykseen palvelujen käytössä ei talousarviossa ole aina pystytty varautumaan. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö vaihtelee ja erityisesti kalliiden hoitojen määrää on vaikea arvioida vuositasolla. 4. Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä Kuntayhtymä palvelujen tuottajana tekee palvelutuotantoon liittyvät hankinnat ja hankintapäätöksiä käsitellään mm. kuntayhtymän hallituksessa ja Aava-liikelaitoksen johtokunnassa. Kuntayhtymä vuokraa toimitiloja kaupungilta, Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokrataloilta ja Orimattilan seudun terveydenhuollon kiinteistökuntayhtymältä. Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja suunnittelu ovat keskeisiä. 5. Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla Järjestämissuunnitelmassa kuvataan palvelujärjestelmä, tavoitteet, toimenpiteet ja arviointimittarit. Vuosittaisessa palvelusopimuksessa sovitaan suoritearviot, maksuosuudet ja mahdolliset kuntakohtaiset muutokset. Sopimustoiminnan perustana on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän perussopimus. Kuntayhtymä käyttää oman toimintansa lisäksi ostopalveluita mm. erikoissairaanhoidossa, asumispalveluissa, sosiaalipalveluissa ja ostopalveluiden osalta sopimustoiminta tapahtuu kuntayhtymän ja ostopalvelun tuottajan välillä. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kuntayhtymässä on tehty sisäistä tarkastusta ja selvityksiä liittyen mm. tukipalveluiden laskutukseen, kalliin hoidon tasauslaskutukseen ja näistä selvityksistä on raportoitu kuntiin. Riskien hallinta- ja kehittämisehdotukset Taloudellista kantokykyä tulee vahvistaa jatkamalla sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosta, jolloin avopainotteisuutta ja perustasoa vahvistetaan. Taloudelliset riskit liittyvät mm. paljon palveluja käyttäviin asiakkaisiin, kalliisiin korjaaviin toimenpiteisiin sekä erikoissairaanhoidon menojen kasvuun. Uuden lainsäädännön valmistelussa tulee arvioida uusien rakenteiden ja velvoitteiden tuomat kustannukset kunnille. Kaupungin sopimusohjausta voidaan edelleen vahvistaa yhteistyössä muiden jäsenkuntien kanssa esim. seudullinen tilaajayhteistyö. Uusien toimintamallien myötä, esim. vastaanottopalveluiden kumppanuustyöryhmä ja asiakasraadit, voidaan toimintaa kehittää palautteen pohjalta. Perusturvan tilaajajohtaja ja perusturvalautakunta tutustuvat mahdollisuuksien mukaan eri tulosalueiden toimintaan Orimattilassa. Näin saadaan lisää päätöksentekoon tarvittavaa tietoa ja voidaan edelleen vahvistaa kaupungin ja palveluntuottajien välistä yhteistyötä sekä sopimusohjausta. 16

17 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Vastuuhenkilö/vastuuhenkilöt: sivistystoimenjohtajatimo Ahvo, varhaiskasvatuksen johtaja Merja Hytönen, kulttuuritoimen johtaja Henrika Suna, kirjaston johtaja Kirsi Lähde, liikunta- ja nuorisotoimenjohtajateemu Mäkipaakkanen Toiminnalliset riskit Päivähoitopaikkojen tarjoaminen lain edellyttämässä määräajassa kysynnän kasvaessa ja vaihdellessa on haasteellista. Päiväkotihoidon kysyntä on lisääntynyt ja vuoropäivähoidon tarvetta on vaikea ennakoida. Myllylän päiväkodin 21 paikan laajennuksen käyttöönotto elokuussa 2013 on helpottanut päivähoidon järjestämistä. Perusopetuksen järjestäminen maahanmuuttajataustaisille oppilaille on edellyttänyt kieliavustajien palkkaamista ja tulkkipalvelujen käyttöä. Suomenkieltä taitamattomat maahanmuuttajaoppilaat on otettu valmistavaan opetukseen. Uinninvalvojan sijaisten saaminen on epävarmuustekijä uimahallin toiminnalle. Kiinteistöissä ilmenneet sisäilmaongelmat voivat muodostua riskiksi. Tämä voi johtaa väistötilojen käyttöön. Vahinkoriskit Päiväkodeissa lapset voivat poistua pihalta, jos aitaus ei ole kunnossa, lumipenkkoja ei ole poistettu aitauksen vierestä ja / tai valvonta ei ole huolellista. Tämän vuoksi päiväkotien aitauksia on rakennettu ja uusittu. Kouluissa erityisesti teknisessä työssä ja liikuntatunneilla on tapaturmariski. Agressiiviset oppilaat voivat aiheuttaa kouluyhteisössä työturvallisuusriskin henkilökunnalle ja oppilaille sekä vahinkoa koulutiloille ja kalustolle. Uimahallissa on riski liukastumiseen ja sairauskohtaiset ovat riski uima-altaassa ja uimarannoilla. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalle tehtiin vuonna 2014 kaksi oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimuksesta, joka koski sivistystoimenjohtajan päätöstä opettajan virkasuhteen purkamista koeajalla, lautakunta teki hylkäävän päätöksen. Asianosainen teki lautakunnan päätöksestä kunnallisvalituksen. Itä- Suomen hallinto-oikeus kumosi päätökset, koska perusteluista ei ilmennyt riittävästi virkasuhteen purkamisen syyt. Sivistystoimenjohtaja teki asiasta uuden tarkennetun päätöksen. Tähän virkasuhteen purkamiseen liittyy riski kaupungin vahingonkorvaus- vastuusta menetettyjen ansiotulojen osalta. Näiden osalta on tehty varovaisuuden periaatteen mukaisesti siirtovelkakirjaus. Toinen oikaisuvaatimus koski lautakunnan päätöstä, jossa lautakunta ei hyväksynyt vahingonkorvausvaatimusta uimahallissa sattuneesta kaatumisesta. Lautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen. Päätöksestä ei tehty kunnallisvalitusta. Kouvolan hovioikeus ei muuttanut Päijät-Hämeen käräjäoikeuden päätöstä käteismaksujen tilitystä koskevassa asiassa. 2. Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa Sivistyspalvelukeskuksessa on laadittu osavuosikatsaukset kaupunginhallitukselle talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti ja ne on käsitelty sivistystoimen johtoryhmässä. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. Lokakuussa 2014 lautakunta esitti euron määrärahasiirrot opetuspalveluiden, hallintopalvelujen ja kirjaston tulosalueiden välillä. 3. Kuvaus riskien hallinnan järjestäminen 17

18 Sivistystoimen yksiköissä on lain edellyttämät turvallisuussuunnitelmat, joista tulosyksiköiden esimiehet vastaavat. Kassanhallinnasta on annettu tulosalueille ja toimintayksiköille ohjeistusta. Uinninvalvonnan sijaistamisesta on tehty sopimus yksityisen yrityksen kanssa. 4. Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä Hankinnat tehdään Lahden hankintakeskuksen kautta. Jos hankintalain edellyttämän kynnysarvon ylittäviä tarvike- tai palveluhankintoja ei ole siellä kilpailutettu, niin kilpailutus suoritetaan HILMAjärjestelmässä kuntosalilaitteet ja Virenojan koulun kalustoinvestoinnit. Hankinnat ovat vastanneet tarjouksia eikä niissä ole ilmennyt ongelmia. Rehtorikokouksissa ja päivähoitotyöryhmässä on ohjeistettu hankintojen suorittamista. 5. Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla Päivähoito osallistui Hollolan kunnan suorittamaan päivähoito-ohjelman kilpailutukseen. Aikuiskoulutus ostetaan Lahden kaupungin hallinnoimalta Wellamo-opistolta ja musiikinopetus Lahden Konservatoriolta. Taidemuseon toiminnasta on sopimus Taidesäätiön kanssa. Perusopetuslain mukainen aamuja iltapäivätoiminta ostetaan pääosin kahdelta järjestöltä. Päivähoitopalveluja ostetaan kahdelta yksityiseltä palveluntuottajalta. Uimahallin kahviotoiminta ja lipunmyynti ostetaan yksityiseltä yritykseltä. Uimavalvonnan sijaistaminen, Artjärven liikuntaryhmien ohjaus sekä kylien talviliikuntapaikkojen hoito hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Ostopalveluja valvotaan saadun asiakaspalautteen perusteella ja omana valvontana. Sopimusehdot ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Sopimusrikkomuksista käydään tarvittaessa neuvottelu toimittajan kanssa ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastus perustuu kaupungin sisäisen tarkastuksen ja valvonnan ohjeeseen sekä palvelukeskuksen ohjeiden ja yhteisten menettelytapojen seurantaan. Riskien hallinta ja kehittämisehdotukset Riskien hallinnasta tulee järjestää kaupunkitason keskitettyä koulutusta. Tekninen lautakunta ja vesilaitos Vastuuhenkilö/vastuuhenkilöt: Teknisen palvelukeskuksen johtaja Tuukka Tuomala / Jorma Hämäläinen, tekninen johtaja Tuukka Tuomala, vesilaitoksen johtaja Mikko Paajanen, toimitilajohtaja Jarmo Koskinen Toiminnalliset riskit Teknisessä palvelukeskuksessa toiminnallisena riskinä nähdään hankintaosaaminen sekä riittävät resurssit kilpailutukseen. Riskinä nähdään myös se, ettei teknisellä ole riittävää tietoutta jo kilpailutetuista hyödykkeistä. Henkilöstön vähyys aiheuttaa haastavia tilanteita erityisesti erityisammattitaitoa vaativissa tilanteissa. Tämä on havaittavissa esimerkiksi sijaistamistilanteissa. Kunnallistekniikan kannalta toiminnallisena riskinä on kaavoitettujen alueiden hajautuminen. Taloudellisesti ja toiminnan kannalta tehokkainta olisi keskittää kunnan asuinalueet, jolloin infrastruktuurirakenteet tulisi hyödynnettyä paremmin. Riskinä nähdään myös tiedon kasautuminen tietoteknisiin välineisiin, jolloin mahdollisissa sähkökatkoksissa tiedottamista ja palvelua ei pystytä juurikaan antamaan. Vahinkoriskit Teknisen rakennuksiin kohdistui vesivahinkoja ja savuvahinkoja (Artjärven kunnanviraston vesivahinko, Yhteiskoulun musiikkiluokan vesivahinko, savuvahingot) 18

19 Lisäksi oli pienempiä vahingontekoja ilkivallan muodossa. Ilkivalta vahinkojen korvauksissa käytettiin osin sovittelumenettelyä. (Myllylän koulu, Kuivannon koulu, kaupungintalo). Myös ulkopuoliset urakoitsijat ovat aiheuttaneet jotain vahinkoja (mm. valaisinpylvään rikkoutuminen). Omaisuuden käyttöiän vähentyessä lisääntyy myös riski vahingoille. Vesilaitoksen putkivuodot aiheuttivat haittaa ympäröivälle omaisuudelle. Ostopalvelusopimuksia ja niihin liittyvää rahaliikennettä tulee seurata tarkasti. Lisäksi hulevesikäsittelystä on mahdollista aiheutua vahingonkorvausvaateita. Riskin todennäköisyys lisääntyy tulvien yhteydessä. Saapuneiden asiakirjojen käsittely on tehtävä keskitetysti ja huolellisesti siten, että asiakkaiden oikeusturva säilyy. Huomioitavaa on myös, että henkilöstön toiminnan virheellisyys voi johtaa korvausvaateisiin. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Erityisiä sääntörikkomuksia ei ole tiedossa teknisen lautakunnan alaisuudessa. Vuonna 2013 ilmeni palveluliikenteen hoidossa taloudellisia epäselvyyksiä. Asia saatetiin poliisitutkintaan ja asia on menossa Käräjäoikeuden käsittelyyn v Myös muiden palvelujen osalta erityisesti palvelun laatua tulee seurata suhteessa sopimukseen. 2. Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa Teknisen lautakunnan ja yhdyskuntatekniikan tulosalueen osalta ylittyminen tapahtui Kaakonsuon kaatopaikan varauksen osalta. Lisäksi vesilaitoksen osalta ylitys tapahtui koskien Herrala-Salpakangas linjasta maksettavaa vuokraa Vesi Oy:lle. Määrärahojen ylittymisen osalta ei tekninen lautakunta olisi voinut toimia toisin. Tavoitteiden osalta tekninen lautakunta ei kaikilta osin päässyt tavoitteeseen. Tavoitteisiin pääsemisen osalta ratkaisevaa oli henkilöstöresurssit. Tekninen palvelukeskus on reagoinut ylitysuhkiin tasapuolisesti eri tulosalueilla. Talousarviota tarkkaillaan säännöllisesti koko vuoden aikana, jolloin ylitysuhkista raportoidaan hallitusta ja tarvittaessa esitetään lisämäärärahan myöntämistä. Investointihankkeita tarkkaillaan tehostetusti. Infrainvestointihankkeiden haasteena on se, että investoinnin perustamisvaiheessa ei välttämättä ole tietoa hankkeen laajuudesta ja tarkasta määrärahasta, vaan hanke määräytyy vasta määrärahojen hyväksymisen jälkeen. 3. Kuvaus riskien hallinnan järjestäminen Riskikartoituksia tehdään liian vähän. Tilapalvelu teettää joitain riskisuunnitelmia mm. sisäilmaselvitysten yhteydessä. Yhdyskuntatekniikan päähankkeena olevan Hennan osalta ei riskikartoitusta ole tehty. Riskienhallintaan tarvitaan koulutusta. Vedenhankinnan riskikartoitus on tehty vuoden 2013 aikana ja viemärilaitoksen riskikartoitus valmistui joulukuussa Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä Vuonna 2014 maanmyynneissä ei tullut tappiota, vain voittoa. Vesi Oy:lle myytiin Artjärven kaukolämpöverkosto, josta syntyi myös voittoa. 19

20 Hankintapäätösten osalta valituskynnys on pienentynyt. Tämä on otettava huomioon hankkeiden suunnittelussa. Tilivuonna Peltolan päiväkodin hankintapäätös johti valitukseen markkinaoikeuteen. Asia on edelleen vireillä. Hanke ei ole viivästynyt valituksen johdosta. 5. Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla Palveluliikenteen osalta toiminta vaadittiin laitettavaksi sopimuksen mukaiseksi. Tekninen johtaja on huomannut asiakastulojen radikaalin vähentymisen, jonka seurauksena ML-Charterin toimista on pyydetty poliisitutkintaa vuonna Sopimusseurantaa tulisi vastuuttaa. Erityisesti puitesopimuksien osalta tulisi pitää ajantasaista kirjaa. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Esimiehet ja tulosalueen johtajat ovat tarkastelleet alaistensa toimintatapoja ja puuttuneet mahdollisiin epäkohtiin. Riskien hallinta- ja kehittämisehdotukset Riskien hallitsemiseksi teknisen lautakunnan tulisi laatia nykyistä enemmän riskiselvityksiä. Teknisen palvelukeskuksen keskeisenä riskinä on omaisuusmassan hoitaminen riittävän hyvin olemassa olevilla resursseilla. Nykyinen taloustilanne ohjaa omaisuuden hoitoa siihen suuntaan, että vanhan omaisuuden kunnossapitoon ei pystytä panostamaan siinä määriin, kun olisi tarvetta. Tämä vähentää paitsi omaisuuden arvoa myös heikentää omaisuuden käyttökuntoa ja kasvattaa kunnossapitotarvetta tulevaisuutta ajatellen. Ympäristölautakunta Vastuuhenkilö/vastuuhenkilöt: Johtava rakennustarkastaja Jorma Hämäläinen, ympäristönsuojelusihteeri Kirsi Liukkonen-Hämäläinen Toiminnalliset riskit Lainsäädännön jatkuvat muutokset erityisesti viranomaispalvelua antavien tahojen osalta lisäävät epävarmuutta tehtävien lisääntymisestä ja niistä selviytymisestä. Rikollinen toiminta näkyy entistä enemmän lupa- ja valvontatyössä. Lisäksi suhdannevaihtelut aiheuttavat epävarmuustekijöitä rakennusvalvonnan lupien / rakennuslupatulojenmäärään. Toiminnallisena riskinä nähdään myös pohjavesialueiden pilaantumisen riski kaupungin sijaitessa pohjavesialueen päällä. Riskinä on myös, että pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuskäsittely voi jäädä kaupungin maksettavaksi, mikäli muuta maksajaa ei ole tiedossa. Käsittely on kallista. Liian paljon tietoa on tietokoneissa ja ohjelmistoissa. Mahdollisissa sähkökatkos-, vesivahinko-, ilkivalta- tai tulipalotilanteissa ei pystytä toimistopalvelua juurikaan antamaan. Kuntalaisten tiedottamiseen ei ole myöskään vaihtoehtoisia välineitä, jotka toimisivat ilman sähköä. Tiedon ja osaamisen osalta on riskinä hiljaisen tiedon määrä, joka vähenee henkilöstön vaihtuessa. Vahinkoriskit Yhteiskunta on muuttumassa entistä valitusherkemmäksi. Saapuneet asiakirjat tulisi käsitellä keskitetysti ja huolellisesti siten, että asiakkaiden oikeusturva säilyy. Huomioitava on myös, että asioiden käsittelyn nopeus suhteessa asiakasodotuksien realistisuuteen on osa palveluriskin hallitsemista. Riskinä on myös, että luvan taustaksi hankituissa tiedoissa on virheellisyyksiä. Luvan käsittelyn taustaksi henkilö- ja kiinteistötiedot tuleekin olla oikeita ja niihin on voitava luottaa 20

21 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa suuri osa tehtävistä on lakisääteisiä ja delegoitu hallintosäännön kautta eri viranomaisille. Hallintosääntöä uudistettiin syksyllä Hallintosääntöjen yms. muiden sääntöjen noudattamista seurataan sisäisesti. 2. Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa Talousseuranta on helpompaa pienessä yksikössä kuin suuressa. Tavoitteiden osalta ympäristölautakunta ei kaikilta osin päässyt tavoitteisiin. Tavoitteisiin pääsemisen osalta ratkaisevaa olivat henkilöstöresurssit. Tekninen palvelukeskus on reagoinut ylitysuhkiin tasapuolisesti eri tulosalueilla. Talousarviota tarkkaillaan säännöllisesti koko vuoden aikana, jolloin ylitysuhkista raportoidaan hallitusta ja tarvittaessa esitetään lisämäärärahan myöntämistä.. 3. Kuvaus riskien hallinnan järjestäminen Riskikartoituksia ja niihin liittyviä taustaselvityksiä tehdään liian vähän. Pohjavesien suojelun osalta riskejä on joiltain osin kartoitettu. Riskienhallintaan tarvitaan koulutusta. Vuonna 2014 havaittiin eri viranomaisten riskien yhteensovittamisen haaste. 4. Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä Ympäristölautakunnan alainen omaisuus on vähäistä. Merkittävin omaisuus on koekalastus ja hoitokalastusvälineistö ympäristönsuojelun tulosalueella. Irtaimistosta pidetään luetteloa, joka päivitetään kerran vuodessa. Luetteloon merkitään hankinnat ja luovutukset ja mahdolliset käytöstä poistot. 5. Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla Sopimuksia on vain vähän ympäristölautakunnan alaisuudessa. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Esimiehet ja tulosalueen johtajat ovat tarkastelleet alaistensa toimintatapoja ja puuttuneet mahdollisiin epäkohtiin. Asioiden käsittelyn luottamuksellisuus on ollut puutteellista. Viranhaltijoiden oikeusturva on kärsinyt. Riskien hallinta- ja kehittämisehdotukset Riskien hallitsemiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomioita koko kaupungin osalta. 21

22 Kansantalouden ja kunnallistalouden kehitys Kansantalous Maailmantalouden kehitys on ollut viime aikoina kaksijakoista. Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian taloudet ovat hyvässä kasvuvauhdissa. Kasvuennuste vuonna 2015 on molempien osalta kolmen prosentin luokkaa. Euroalueella kasvu oli vuonna 2014 noin yksi prosentti, ja vuosi 2014 näyttää vain hieman paremmalta. Ruotsissa kasvu jatkuu euroaluetta nopeampana, mutta Saksan talouden kasvunäkymät ovat heikentyneet. Saksan tulevien vuosien kasvun arvioidaan olevan 1,5 prosenttia. Venäjän ja Ukrainan tilanne sekä Lähi-Idän tilanne varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen BKT:n kasvu vuonna 2014 on 0,1 prosenttia. Nettovienti on aikaansaanut vaimeaa kasvua. Yksityinen kulutus ei ole lisääntynyt vuoden aikana ja yksityiset investoinnit ovat laskeneet. Kokonaiskysynnän muutos on ollut -0,3 prosenttia ja kotimaisen kysynnän muutos -1,1 prosenttia. Kokonaiskysynnän muutos on ollut negatiivinen vuodesta 2012 lukien, ja sama kehitys on nähtävissä myös kotimaisen kysynnän kohdalla. Tavaroiden ja palveluiden tuonnissa ei ole muutosta vuosien 2013 ja 2014 välillä. Vienti sen sijaan on noussut 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Työn tuottavuuden kehitys työntekijää kohden jää 0,1 prosenttiin. Vuonna 2015 sen odotetaan hieman nousevan. Tuottavuus työntekijää kohden on kasvanut Suomessa rahaliiton aikana keskimäärin euroaluetta nopeammin. Vuonna 2012 tuottavuus laski Suomessa 2,3 prosenttia, kun koko euroalueen kehitys oli paremmalla tasolla. Vuoden 2013 kasvu oli 0,3 sekä Suomessa että koko euroalueella. Suomen kehityksen arvioidaan vuosina jäävän koko euroalueen kehitystä heikommaksi. Tähän vaikuttaa sekä heikko suhdannetilanne että teollisuuden rakennemuutos. Elektroniikkateollisuus, joka on ollut ripeän kasvun toimiala, on vähentänyt tuotantoaan tuntuvasti Suomessa viime vuosina. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudella on ollut huomattava merkitys Suomen kilpailukyvyn paranemisessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tilalle ei ole tullut yhtä voimakkaasti kasvavaa toimialaa eikä muiden alojen kasvu ole pystynyt kompensoimaan tätä vähennystä. Palveluiden määrän muutos on vuonna 2014 ollut 0,7 prosenttia, kun vastaava luku vuoden 2013 osalta oli - 1,1 prosenttia. Siltä osin kasvua on siis ollut. Asuntoinvestointien odotetaan lähtevän maltilliseen kasvuun jo vuonna Uustuotantoa kuitenkin supistaa myymättömien asuntojen määrän kasvu vuonna 2014, jonka on ollut aikaisempia vuosia suurempaa. Korjaamisen kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan. Maa- ja vesirakennus- sekä maanparannusinvestoinnit ovat vähentyneet vuonna 2014 ja jatkavat vähenemistään vielä vuonna Myönteistä kehitystä on kuljetusvälineiden ensirekisteröinneissä, minkä on aiheuttanut siirtyminen jättirekkoihin. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) on vuonna 2014 ollut kansallisella indeksillä mitattuna 1,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 1,5 prosenttia. Inflaatio hidastui kesään mennessä alle prosentin tasolle, mutta nousi syksyllä jälleen yli prosentin tasolle. Energiahyödykkeissä on ollut hinnan laskua ja raakaöljyn halpeneminen näkyy vielä loppuvuonnakin. Tuore-elintarvikkeiden hinnat laskivat alkuvuodesta. Palveluiden hinnassa ei sen sijaan ole ollut havaittavissa laskua. Vuokrat ovat jatkaneet nousuaan, terveyspalveluissa on ollut hinnankorotuksia ja matkaviestinpalveluiden hinnat ovat kääntyneet nousuun kilpailutilanteen hellitettyä. Vuoden alussa tehdyt välillisten verojen korotusten arvioidaan kohottaneen inflaatiota 0,4 prosentin verran. Suomen inflaatiovauhti oli selkeästi euroalueen keskimääräistä vauhtia nopeampi euroalueen keskimääräinen inflaatio jää 0,5 prosenttiin. Suomessa tähän on syynä välillisen verotuksen kiristykset sekä vuokratason nousu. Vuonna 2015 inflaation arvioidaan olevan 0,8 prosenttia. Inflaatiotasoon vaikuttavat edelleen raakaöljyn hintataso samoin kuin maltillinen palkkaratkaisu. Myös korkotaso on pysynyt ennätyksellisen matalalla. Sen sijaan välillisiä veroja on jälleen vuoden 2015 alussa korotettu ja korotetaan edelleen vuoden 2016 alussa. 22

23 Vuoden 2015 talouskasvuksi Valtiovarainministeriö arvioi 0,9 prosenttia. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi; yksityiset investoinnit lisääntyvät vuoden 2014 vähenemisen jälkeen kone- ja laiteinvestointien osalta ja yksityisen kulutuksen odotetaan lisääntyvän 0,3 prosentilla. Kotimarkkinoiden vaimea kysyntä hidastaa tuonnin kasvua. Viennin kasvu on vieläkin maailmankaupan kasvua heikompaa, josta seuraa edelleen markkinaosuuksien menettämistä. Kotitalouksien reaalitulot eivät kasva, mutta velkaantumisaste taittuu. Vuodelle 2016 ennustetaan jo kasvua 1,3 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvun odotetaan tuolloin nopeutuvani työllisyystilanteen ja kotitalouksien luottamuksen kohenemisen myötä. Yksityisten investointien arvioidaan kasvavan noin neljän prosenttia. Työllisyyskehitys on ollut heikkoa koko vuoden Työttömyysaste vuoden lopussa oli 8,6 prosenttia. Työllisten määrä ei enää vuoden jälkimmäisellä puoliskolla supistunut yhtä voimakkaasti kuin aiemmin; esim. syyskuussa 2014 työllisiä oli enemmän kuin syyskuussa Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut, ja rakenteellinen työttömyys kasvaa edelleen. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä oleva yhteensopivuusongelma ylläpitää pitkäaikaistyöttömyyttä. Yhteensopivuus ei kohdistu pelkästään ammattialoihin, vaan sitä esiintyy myös alueellisesti. Talouden rakennemuutoksen vaikutuksesta uudet työpaikat eivät synny samoille aloille ja alueille, kuin mihin työpaikkojen menetykset ovat kohdistuneet. Finanssikriisin jälkeen Suomen talous on palveluvaltaistunut ja teollisuudesta on hävinnyt mittava määrä työpaikkoja. Työllisyyden kehitystä heikentää vielä alkavan talouskasvun tilanteessakin se, että yritykset todennäköisesti pyrkivät parantamaan kannattavuuttaan ennen rekrytointeja. Julkisen velan määrä on vuodesta 2008 lähtien lähes kaksinkertaistunut, eikä velkasuhteen nousu ole lyhyellä aikavälillä taittumassa. Velkaantumisen hillitsemiseksi ja valtiontalouden rahoitusaseman vahvistamiseksi vuoden 2014 alussa kiristettiin useita välillisiä veroja ja sama kehitys jatkuu ainakin vuosina 2015 ja Suurin osa ansiotuloista maksetuista veroista on kunnallisveroja. Kuntien heikon taloudellisen tilanteen takia keskimääräinen kunnallisveroaste on jatkuvasti noussut. Keskimääräinen kunnallisvero aste oli 19,74 prosenttia vuonna 2014 ja 19,84 prosenttia vuonna Euroopan komission mukaan Suomen kansantalouden suurimmat ongelmat ovat heikko kilpailukyky ja vaatimaton kasvupotentiaali. Kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää edelleen työvoimakustannusten nousun hillitsemistä. Korot pysyivät edelleen poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Tammikuussa lainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor oli keskimäärin 0,562 prosenttia ja joulukuussa 0,329 prosenttia. 3 kuukauden euribor oli tammikuussa 0,292 prosenttia ja joulukuussa 0,081 prosenttia. Kuukauden euribor oli tammikuussa 0,224 prosenttia ja joulukuussa 0,023 prosenttia. Korot laskivat siis 1-12 kuukauden korkosidonnaisuuksissa 0,201-0,233 prosenttiyksikköä. Lähteet: Valtiovarainministeriö, Taoudellinen katsaus, talvi 2014 Valtiovarainministeriö: Talousnäkymät ja palkanmuodotus Suomen Pankki: Euribor-korot kuukausittain Kuntatalous Tilastokeskuksen helmikuussa julkistaman kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2014 tilaston mukaan Manner-Suomen kuntien lainakanta oli vuoden lopussa 14,9 miljardia euroa. Kasvu oli 7,9 prosenttia, mutta se oli edellisvuotta hitaampaa. Valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla vaikutti siihen, että vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia. Toimintakulut kasvoivat hyvin maltillisesti, vain 1 prosentin verran. Toimintakatteet heikentyivät edellisvuodesta 1,5 prosenttia. Verorahoituksen kasvu hidastui 1,4 prosenttiin. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys johtivat tähän, vaikka 156 kuntaa nosti veroprosenttiaan vuodelle Valtionosuudet pienenivät 105 milj. eurolla edellisvuodesta. Verotulojen kasvu oli 516 milj., mikä on kuitenkin huomattavasti edellisvuotta pienempää (1,3 miljardia euroa vuonna 2013). Kuntien lainakanta oli vuoden lopussa 14,9 miljardia euroa. Kasvua oli edellisvuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Lainakanta asukasta kohden on euroa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli euroa. 23

24 Yhteensä 14 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vastaava luku vuotta aiemmin oli 28. Vuosikatteet eivät kattaneet investointeja, jos syystä velkaantuminen kasvoi. Nettoinvestoinnit kasvoivat edellisvuodesta 1 prosentin. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta *) tilinpäätösarvioiden mukaan Vuosikate kunnissa asukasta kohti oli 373 euroa ja laski näin ollen edellisvuoden tasosta 7 euroa. Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen kestävyysvajeen supistamista. Veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla. Toimintojen tehostaminen ja tuottavuuden lisääminen parantaa tulosta, mutta väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen kysyntää. Lisäksi lisääntynyt vastuu pitkäaikaistyöttömistä lisää kuntien kustannuksia. Talouskasvun ennustetaan olevan hyvin hidasta, jolloin myös kuntien veropohja kehittyy vaatimattomasti. Kuntien toimintamenot kasvavat kuitenkin tasaisesti väestön ikääntymisen ja lisävelvoitteiden takia. Valtion toimet kuntien tehtävien keventämisestä eivät ole vastanneet rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne ovat jäämässä alle kolmannekseen asetetusta yhden miljardin tavoitteesta. Kunnat ovat ylittäneet niille asetetun yhden miljardin tavoitteen. Kuntatalouden haasteet jatkuvat; toimintaa on edelleen tehostettava ja rakenteellisia muutoksia etsittävä. Kuntatalouden kestävän pohjan saavuttaminen vaatii tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä sekä tulopohjan laajentamista. Päijät-Häme Päijät-Hämeen väkiluku väheni 258 henkilöllä vuonna Väheneminen johtui syntyneiden määrän negatiivisuudesta, jota muuttovoitto ei kattanut. Maassamuutto oli negatiivista, mutta maahanmuutto positiivista. Väestömäärän kasvukunnat olivat Lahti (447 asukasta) ja Hämeenkoski. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa asukasluku pieneni. Suurin negatiivinen muutos oli Heinolassa (271 asukasta) ja Padasjoella (81 asukasta). Joulukuussa 2014 työttömyys paheni merkittävästi. Joulukuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus koko maassa oli kasvanut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 1,3 prosenttia. Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 17,2 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 15,1 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 13,9 prosenttia joulukuussa Päijät-Häme on edelleen keskimääräistä vaikeampi työttömyysalue. Työttömyys kasvoi kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Korkein työttömyysaste oli Lahdessa (19,3 %) ja matalin Hämeenkoskella 24