Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt"

Transkriptio

1 Merja Saarela Päivi Jaatinen Kari Juntunen Antti Kauppi Leenamaija Otala Veli-Matti Taskila Karl Holm Matti Kajaste Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Esa Print Oy Tampere 2009

3 Esipuhe Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköarviointi on nyt toteutettu neljättä kertaa. Toistaiseksi viimeistä kertaa tällä vuodesta 2000 käytössä olleella menetelmällä. Vuonna 2009 toteutettavassa laatuyksikköarvioinnissa siirrytään tuloskausittaiseen, kolmeksi vuodeksi kerrallaan tehtävään valintaan. Muutosta tulee myös siinä, että aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköitä ei jatkossa enää valita erikseen. Vastaavan tyyppinen muutos tapahtuu yliopistosektorilla, jossa aiemmin erikseen suoritetut aikuiskoulutuksen laatuyliopistovalinnat yhdistetään koulutuksen laatuyksikkövalintoihin. Muutos voidaan tulkita paitsi menetelmällisenä myös symbolisesti siten, että aluekehitys ja aikuiskoulutus ovat muodostuneet osaksi korkeakoulujen perustoimintoja. Laatuyksikköarvioinnin tärkein tavoite on tukea korkealaatuista koulutusta ja sen kehittämistä. Kehittävä arviointi on myös korkeakoulujen arviointineuvoston kaiken toiminnan perusta. Laatuyksikköarvioinnit sekä parhaillaan käynnissä olevat laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit täydentävät siinä mainiosti toisiaan. Kun auditoinneissa keskitytään korkeakoulujen tavoitteiden toteuttamista tukeviin prosesseihin, arvioidaan laatuyksikkövalinnoissa itse toiminnan ja sen tulosten laatua. Laatuyksikkövalinnoilla on myös merkittävä ohjaava vaikutus pitkäjänteiseen koulutuksen kehittämistyöhön. Korkeakoulut itse vastaavat aina antamansa koulutuksen laadusta, mutta arviointiprosessit voivat olla merkittävä työkalu toiminnan laadun kehittämisessä. Muusta KKA:n arviointitoiminnasta poiketen laatuyksikköarviointeihin liittyy taloudellisia kannustimia. Onhan kyseessä myös keskeinen opetusministeriön koulutuksen laatuun liittyvä rahoitusindikaattori. Koulutuksen laatuyksikköarvioinnissa on ensimmäistä kertaa mukana erillinen koulutusyksikön tuloksia tarkasteleva osuus. Arviointiin osallistuneet korkeakoulut ovat jo palautteissaan kiitelleet sitä hyvin tarpeelliseksi uudistukseksi. KKA:n saama palaute eri valintakierroksilla on ilahduttavalla tavalla kertonut, että sekä itse hakuprosessi että palautteet koetaan hyödyllisiksi koulutuksen kehittämisen välineiksi. Onkin hyvin tärkeää, että arviointi on prosessina uskottava ja että se koetaan korkeakouluissa oikeudenmukaisena ja luotettavana. Korkeakoulujen arviointineuvoston ammattikorkeakouluilta saamat kirjalliset esitykset laatuyksiköiksi olivat erittäin tasokkaita: kaikista arviointiin osallistuneista yksiköistä löytyi paljon hyviä käytänteitä, joihin muiden kor-

4 keakoulujen kannattaa perehtyä. Arvioinnin tavoite on, että koulutuksen laatu kehittyy koko ammattikorkeakoulukentällä, eikä vain palkituissa yksiköissä. Arviointineuvosto toivoo, että myös jatkossa hyvien käytänteiden levittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset ammattikorkeakoulujen johdolle, henkilökunnalle, opiskelijoille ja sidosryhmille osallistumisesta laatuyksikköarviointiin. Kiitokset myös arviointiryhmälle erittäin asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Laatuyksikköarvioinnin valmistelu. Laatuyksikköarvioinnin taustaa. Arvioinnin valmistelu. Arviointiryhmä. Hakuohjeet ja arviointikohteet. Arvioinnin toteutus Ammattikorkeakoulutuksen laatu vuonna yhteenvetoa arvioinnista. Koulutuksen laatuyksiköt vuonna. Strategiakytkentä ja toiminnan tuloksellisuus. T&k-toiminta arviointikohteissa. Työelämäyhteistyö. Laadunvarmistus. Opiskelijoiden osallistuminen koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Osaamisen arviointi ja opetussuunnitelmatyö Koulutuksen laatuyksikköjen kirjalliset esitykset ja arviointiryhmän palautteet. HAAGA-HELIA-ammattikorkeakoulu, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma. Arviointiryhmän palaute. Laurea-ammattikorkeakoulu, turvallisuusalan koulutusyksikkö. Arviointiryhmän palaute. Rovaniemen ammattikorkeakoulu, hyvinvointialojen kampus, hoitotyön koulutusohjelma. Arviointiryhmän palaute. Savonia-ammattikorkeakoulu, Peruskauraa ja riskisti bisnestä, yrittäjyysosaamisen kehittäminen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa. Arviointiryhmän palaute. Turun ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma. Arviointiryhmän palaute

6

7 Laatuyksikköarvioinnin valmistelu. Laatuyksikköarvioinnin taustaa Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA on toteuttanut opetusministeriön toimeksiantoina ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköarvioinnit vuosina 2000, 2002 ja Vuorovuosin on arvioitu ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköjä ja aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjä. Korkeakoulujen arviointineuvoston nimittämien arviointiryhmien arviointeihin pohjautuen opetusministeriö on KKA:n esityksen perusteella nimennyt ammattikorkeakoulujen laatu-/huippuyksiköitä, joille vuodesta 2000 lähtien on arvioinnin perusteella myönnetty osa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksesta. Arviointien tarkoituksena on ollut edistää koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä kannustaa ammattikorkeakouluja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Aiemmin palkitut ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt Laatuyksiköt vuodelle : Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun Haaga Instituutti, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusyksikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemia, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun energiatekniikan koulutusohjelma, Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutti ja Pirkanmaan tuolloin väliaikaisen ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelma. Laatuyksiköt vuosille : Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelman muotoilun suuntautumisvaihtoehto, Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitoksen Oppimiskeskus Optiimi,

8 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun ammatillisen kasvun ohjausprosessi sosionomi AMK-koulutuksessa sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun Degree Programme in International Business and Marketing Logistics. Laatuyksiköt vuosille : - Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian suun terveydenhuollon koulutusohjelma, - Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Meduusa-akatemia, - Laurea ammattikorkeakoulun Learning by developing (tutkiva oppiminen kehittämishankkeissa) ja Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrityskiihdyttämö O Sata Enterprise Accelerator. Arvioinnin toimeksianto opetusministeriöltä Opetusministeriö pyysi päivätyssä toimeksiantokirjeessä Korkeakoulujen arviointineuvostoa toimittamaan opetusministeriölle mennessä esitykset 4 6 ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköstä vuosille Koulutuksen laatuyksikkönä voi kirjeen mukaan tulla kysymykseen paitsi ammattikorkeakoulu kokonaisuudessaan, myös sen osasto tai vastaava yksikkö tai koulutusohjelma. Opetusministeriö ilmoitti myöhemmin osoittavansa KKA:n valitsemille koulutuksen laatuyksiköille tuloksellisuusrahoitusta ilman erillistä arviointineuvoston esitystä. Arvioinnin tavoitteet Laatuyksikköarvioinnin päätavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatua. Koulutuksen laadun arvioinnilla saadaan tietoa siitä, millaisia uusia pedagogisia kehittämisratkaisuja ammattikorkeakouluilla on olemassa ja kuinka tuloksellisesti erilaiset pedagogiset ratkaisut toimivat ammattikorkeakoulun opetusprosessien ja pedagogisten strategioiden kehittämisnäkökulmista. Arvioinnilla myös edistetään uusien innovatiivisten pedagogisten lähestymistapojen leviämistä. Sen odotetaan lisäksi kannustavan ammattikorkeakouluja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi. Arvioinnin tavoitteena on opetus- ja oppimisprosessien kehittäminen ja niitä palvelevien toimintatapojen sekä organisatoristen ratkaisujen tunnetuksi tekeminen. Koulutuksen laatuyksikköarvioinneissa on tuotu esiin hyviä, korkealaatuisia opetuskäytänteitä sekä annettu tunnustusta koulutuksen ja oppimisen hyväksi tehdystä työstä. Raportoimalla ja esittelemällä arvioinnissa esiin tul-

9 leita hyviä opetuskäytänteitä on tahdottu kannustaa kaikkia ammattikorkeakouluja koulutuksen jatkuvaan kehittämiseen.. Arvioinnin valmistelu Korkeakoulujen arviointineuvosto asetti kokouksissaan ja projektille suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä oli laatia projektisuunnitelma ja ohjeet ammattikorkeakouluille koulutuksen laatuyksikköarvioinnista vuonna Suunnitteluryhmään KKA nimesi seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja: Sakari Heikkilä, koulutuspoliittinen sihteeri, Samok ry. (nimettiin jo ) Jäsenet: Päivi Jaatinen, kehitysjohtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu Antti Kauppi, johtaja, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Merja Saarela, johtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus Sihteerit: Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto Matti Kajaste, Korkeakoulujen arviointineuvosto Suunnitteluryhmän puheenjohtajaksi valittiin perinteiseen tapaan arviointineuvoston jäsen Sakari Heikkilä. Jatkuvuus edellisestä ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköiden arvioinnista taattiin edellisen arviointiryhmän jäsenen, Merja Saarelan osallistumisella suunnitteluryhmään. Kokemusten välittyminen edellisessä arvioinnissa palkituista ammattikorkeakouluista saatiin valmisteluun nimittämällä ryhmään näistä edustaja (Päivi Jaatinen). Myös Antti Kaupilla oli kokemusta aiempien laatuyksikköarviointien suunnittelutyöstä. Laatuyksikköarvioinnin arviointikohteet muodosti KKA:n nimeämä suunnitteluryhmä. Kohteet muodostettiin pitkälti aiemmissa laatuyksikköarvioinneissa käytettyjen arviointikohteiden ja -kriteerien perusteella. Suunnitteluryhmä hyödynsi työssään myös ammattikorkeakoulutusta ohjaavia asiakirjoja (muun muassa opetusministeriön luonnosta muistiosta Koulutus ja tutki-

10 mus ), omaa asiantuntemustaan ja kokemuksiaan aiemmista arvioinneista. Suunnitteluryhmä pohti koulutuksen ja opetuksen erilaisia merkityksiä laatuyksiköiden arvioinnin kannalta. Ryhmä näki koulutuksen kattavan ammattikorkeakoulun koko toiminnan, kun taas opetus nähtiin yhdeksi koulutuksen osa-alueeksi. Koulutuksen laatuyksiköksi hakevaa ammattikorkeakoulua tai ammattikorkeakoulun osaa arvioidaan laajasti myös tukipalvelujen ja muiden opetukseen välillisesti liittyvien toimintojen osalta. Koulutuksen arviointi on ammattikorkeakoulun tai sen yksikön kokonaisvaltaista arviointia. Se täydentää näin Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamia laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja, joissa arvioinnin kohteena ei ole korkeakoulun toiminnan laatu vaan sen laadunvarmistus. KKA:n toteuttama ammattikorkeakoulujen laatuyksikköarviointi on luonteeltaan kehittävää arviointia. Koulutuksen laatuyksikköarvioinnin tavoitteena on tuoda näkyville tuloksellisia pedagogisen kehittämisen ratkaisuja ja levittää näitä hyviä käytänteitä toisten ammattikorkeakoulujen käytettäväksi. Arviointiprosessi on osoittautunut vahvaksi ammattikorkeakoulutuksen kehittämismenetelmäksi. Toiminnallisina arviointikeinoina ovat toisaalta osallistava itsearviointi ja toisaalta vertaisarviointi. Osallistava itsearviointi ohjaa tarkastelemaan toiminnan historiaa, tätä päivää ja ennakoitavaa tulevaisuutta sekä systemaattisten tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden mahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä. Tavoitteiden asettamisen vertailupohjana voidaan käyttää oman ammattikorkeakoulun ja koulutusalan valtakunnallisia vertailulukuja. Näin voidaan laventaa itsearvioinnin perspektiiviä. Itsearviointiin osallistuvat tavalla tai toisella oppilaitoksen johto, henkilöstö, opiskelijat ja työelämän sidosryhmäedustajat. Yhteinen itsearviointi lisää kokonaisvaltaisesti toimijoiden tietoisuutta tavoitteisen toiminnan kehittämisen edellytyksistä. Vertaisarviointi toteutuu siten, että arviointiryhmä muodostuu toisten ammattikorkeakoulujen asiantuntijoista, jotka tuntevat hyvin ammattikorkeakoulujen lainsäädännölliset tehtävät ja toimintaympäristön. Ammattikorkeakouluilla on lakisääteiset ja opetusministeriön asettamat velvoitteet ja tehtävät. Myös nämä tekijät vaikuttivat koulutuksen laatuyksikköarvioinnin arviointikohteisiin. Suunnitteluryhmä halusi tuoda arviointiin myös vahvan ammattikorkeakoululähtöisyyden. Se tarkoittaa ammattikorkeakoulujen toiminnan arviointia suhteessa niiden omiin strategioihin ja tavoitteisiin. Suunnitteluryhmä halusi näin toteuttaa kehittävän arvioinnin periaatetta. Suunnitteluryhmä päätyi jakamaan arviointikohteet kahteen osaan: toimintaan ja tuloksiin. Toiminta-osassa kuvataan koulutusyksikön toimintaa sekä

11 toiminnan suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Tulokset-osassa koulutusyksikkö kuvaa toiminnan tuloksia suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Tulosten arviointi tuli uutena elementtinä koulutuksen laatuyksikköarviointiin. Arvioinnin suoritti alusta loppuun yksi arviointiryhmä, johon koottiin tarvittava alakohtainen asiantuntemus pedagogisen ja muun tarvittavan asiantuntemuksen ohella. Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti suunnitteluryhmän esityksen mukaisesti, että arviointi on edellisen kierroksen tapaan kaksivaiheinen: arvioituaan ammattikorkeakoulujen laatimat esitykset arviointiryhmä tekee vierailut parhaisiin kohteisiin ja täydentää esitysten perusteella tehtyjä aiempia arvioitaan. Lopuksi arviointiryhmä tekee esityksensä 4 6 koulutuksen laatuyksiköstä Korkeakoulujen arviointineuvostolle.. Arviointiryhmä Koulutuksen laatuyksikköarvioinnin arviointiryhmä nimettiin KKA:n kokouksissa ja Arviointiryhmään toivottiin jatkavan mahdollisimman monen suunnitteluryhmän jäsenistä. Tapana on ollut, etteivät suunnitteluryhmän puhetta johtaneet KKA:n jäsenet jatka arviointiryhmiin ja näin toimittiin tässäkin tapauksessa. Arviointiryhmään nimettiin: Puheenjohtaja: Merja Saarela, johtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus Jäsenet: Päivi Jaatinen, kehitysjohtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu Kari Juntunen, koulutuskuntayhtymän johtaja, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Antti Kauppi, johtaja, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Leenamaija Otala, yliopettaja, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Veli-Matti Taskila, koulutuspoliittinen sihteeri, SAMOK ry. Sihteerit: Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto Matti Kajaste, Korkeakoulujen arviointineuvosto

12 . Hakuohjeet ja arviointikohteet Korkeakoulujen arviointineuvoston kokouksessa hyväksyttiin projektisuunnitelma, arviointimenettely, arviointikohteet sekä ohjeet ammattikorkeakouluille. Ne toimitettiin ammattikorkeakouluille välittömästi. Antamissaan ohjeissa KKA pyysi ammattikorkeakouluja tekemään esityksensä koulutuksen laatuyksiköksi mennessä. Esitys sai olla korkeintaan 15 sivun tai merkin mittainen. Kullakin ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tehdä yksi koulutuksen laatuyksikköesitys. Esitys ei voinut koskea edellisellä arviointikierroksella, vuonna 2005 palkittua yksikköä. Koska arvioinnin kohteena on toteutuva, käynnissä olevaa toiminta, ei esitystä voinut tehdä vasta suunnitteilla olevasta toiminnasta, josta ei vielä ole näyttöä. Arviointikohteet Ammattikorkeakoulujen lähettämät koulutuksen laatuyksikköesitykset arvioitiin ennaltalaadittujen arviointikohteiden mukaan. Arviointikohteet olivat samalla ammattikorkeakoulujen esitysten otsikot. Suunnitteluryhmä päätyi jakamaan arviointikohteet kahteen osaan: toimintaan ja tuloksiin. Toimintaosassa ammattikorkeakoulut kuvaavat koulutusyksikön toimintaa, toiminnan suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Uutena kokonaisuutena laatuyksikköarvioinnin kohteissa käytettiin tulokset-osiota. Koska laatuyksikköehdokkaat poikkeavat toisistaan koon, tehtävän ja luonteen puolesta hyvinkin voimakkaasti, suunnitteluryhmä ei halunnut määrittää tarkkaan lukuja, joita ehdokkaiden tulisi ilmoittaa. Sen sijaan ammattikorkeakouluja pyydettiin kertomaan tuloksistaan suhteessa niiden omiin tavoitteisiin. Suunnitteluryhmä päätti käyttää arviointikriteeristön sijasta otsikkomaisia arviointikohteita. Edellisessä laatuyksikköarvioinnissa luodun arviointikriteeristön käyttöä pidettiin käytännössä vaikeana ja osittain heikosti soveltuvana heterogeenisen ehdokasjoukon arviointiin. Arviointikohteet esiteltiin ammattikorkeakoulukentälle järjestetyssä työseminaarissa. Tilaisuudessa keskusteltiin laajasti arvioinnin toteutuksesta ja muokattiin arviointikohteiden sanamuotoja. Lopullisen arviointikohteet hyväksyttiin Korkeakoulujen arviointineuvoston kokouksessa Toiminta Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminen ammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin linjauksiin Ydinosaaminen Työelämäkytkös

13 Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa (toiminta ja synergiaedut, osaamisen kumuloituminen, yhteistyö ja -toiminta) Koulutuksen ja t&k-toiminnan yhteennivoutuminen Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen Resurssien hallinta, arviointi ja kehittäminen (raha, osaamispääoma ja infrastruktuuri) Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt (opiskelijat ja muut sidosryhmät) Oppimisprosessi ja sen ohjaus Oppimisympäristöt Laadunvarmistusmenettelyt Tulokset Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. (arviointiryhmä arvioi myös tavoitteiden realistisuutta) Opiskelijoihin liittyvät tulokset Työelämään liittyvät tulokset Henkilöstöön liittyvät tulokset Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset. Arvioinnin toteutus Määräaikaan mennessä Korkeakoulujen arviointineuvostoon saapui yhteensä 20 esitystä koulutuksen laatuyksiköiksi. Määrä on samaa suuruusluokkaa kuin aiemmissa laatuyksikköarvioinneissa. Laatuyksiköiksi esitettiin: Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma Hämeen ammattikorkeakoulu, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yksikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tiimiakatemia Rajoja rikkova tiimiyrittäjyyden yksikkö

14 Kajaanin ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, avoin verkkoammattikorkeakoulu AVERKO Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja amk Lahden ammattikorkeakoulu, Se onnea on! Musiikkiteatterikoulutus Lahdessa Laurea-ammattikorkeakoulu, turvallisuusalan koulutusyksikkö Mikkelin ammattikorkeakoulu, terveysalan laitos, Savonlinna, monialainen oppimisprosessi terveysalan koulutuksessa rinnakkaisesta työskentelystä yhteisölliseen tiedonrakentamiseen Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, liiketalous expertia, Ikaalinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, muotoilun koulutusohjelma, D ART Muotoilun palvelukeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu, hyvinvointialojen kampus, hoitotyön koulutusohjelma Satakunnan ammattikorkeakoulu, T&O työelämälähtöinen oppimisympäristöratkaisu Savonia-ammattikorkeakoulu, Peruskauraa ja riskisti bisnestä, yrittäjyysosaamisen kehittäminen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikön täydennyskoulutuspalvelut Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, osaamisyhteisö D Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutus Turun ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma Ammattikorkeakoulujen kirjalliset esitykset julkaistiin KKA:n verkkosivuilla. Arviointiryhmä perehtyi kirjallisiin esityksiin ja pisteytti ne arviointikohteittain. Lisäksi kukin ryhmän jäsen otti kantaa, tulisiko kyseiseen koulutusyksikköön suorittaa arviointivierailu. Kirjallisten esitysten perusteella arviointiryhmä päätti suorittaa arviointivierailut yhdeksään ammattikorkeakouluun. Niille korkeakouluille, joihin ei päätetty tehdä vierailua, laadittiin kirjalliset palautteet. Arviointiryhmän jäsenet eivät osallistuneet oman oppilaitoksensa esityksen arviointiin, kyseiseen korkeakouluun tehtyyn arviointivierailuun tai keskusteluun ammattikorkeakoulun ehdokkaasta prosessin missään vaiheessa.

15 Arviointikäyntien kohteiksi valittiin seuraavat ammattikorkeakoulut: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Arviointivierailut toteutettiin syyskuussa Vierailut toteutettiin arviointiryhmän laatiman ohjelman mukaisesti siten, että ensin koulutusyksikkö antoi oman näyttönsä koulutuksen erinomaisuudesta. Näytön oli vastattava arviointiryhmän ennaltamäärittämiin aiheisiin, jotka olivat kaikille samat. Kolmasosa ajasta oli varattava keskustelulle. Sen jälkeen arviointiryhmä haastatteli opiskelijoita, sidosryhmiä sekä henkilökunnan edustajia. Haastattelujen tavoitteena oli täydentää annettua näyttöä ja todentaa kirjallisen esityksen todenmukaisuutta. Arviointiryhmä kokoontui vierailukierroksen jälkeen ja pisteytti laatuyksikköehdokkaat uudemman kerran vierailuilla tehtyjen havaintojen perusteella. Niille korkeakouluille, joita ei päätetty esittää valittaviksi, lähetettiin kirjalliset palautteet joulukuun alussa Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsi kokouksessaan ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköiksi vuosille arviointiryhmän esityksen mukaan: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma Laurea-ammattikorkeakoulu, turvallisuusalan koulutusyksikkö Rovaniemen ammattikorkeakoulu, hyvinvointialojen kampus, hoitotyön koulutusohjelma Savonia-ammattikorkeakoulu, Peruskauraa ja riskisti bisnestä, yrittäjyysosaamisen kehittäminen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Turun ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma Arviointiin osallistuneilta korkeakouluilta sekä arviointiryhmän jäseniltä kerättiin palautetta, jota hyödynnetään Korkeakoulujen arviointineuvoston toiminnan kehittämisessä sekä seuraavan laatuyksikköarvioinnin suunnittelussa.

16 Ammattikorkeakoulutuksen laatu vuonna yhteenvetoa arvioinnista. Koulutuksen laatuyksiköt vuonna Arviointiryhmä pohti laajasti koulutuksen laatuun liittyviä tekijöitä ja teki paljon havaintoja ammattikorkeakoulukentän tilanteesta kirjallisten esitysten sekä erityisesti arviointivierailujen perusteella. Nämä koko järjestelmää koskevat havainnot on koottu tähän lukuun. Opetusministeriön linjaukset suomalaisen ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseksi konkretisoituvat keskeisimmiksi strategisiksi kehittämistavoitteiksi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa (KESU). KESUn tavoitteiden saavuttamista vauhditetaan keskeisimpiin kehittämiskohteisiin suunnatuilla resursseilla, ns. pääkonttori-hankkeilla. Vuosien KESUssa korkeakoulujen kehittämishaasteiksi on nostettu profiloituminen, rakenteellinen kehittäminen, rahoitusmallien uudistaminen, kansainvälistyminen sekä koulutuksen ja tutkimuksen laadukkuus. Ammattikorkeakouluissa painopiste on korkeatasoisessa työelämälähtöisessä opetuksessa sekä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoria tukevassa soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Alueellisesti ennakoitava väestönkehitys ja elinkeinoelämän muutokset aiheuttavat työelämän kehittämistarpeita ja työvoimatarpeita. Niihin vastaaminen on ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen vastuulla. Tämä laatuyksikköarviointi avaa omalta osaltaan sitä, millaisin pedagogisin ratkaisuin ja millaisin tuloksin KESUssa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet valtakunnallisesti ammattikorkeakouluissa. Kuviossa 1 on pyritty jäsentämään arviointiryhmän ajatuksellista arviointikehikkoa, jolla suhteutetaan toisiinsa arvioinnin kohteina ammattikorkeakoulujen lakisääteiset tehtävät ja toteutunut laadukas toiminta.

17 Kuvio. Ammattikorkeakoulutuksen laatuyksikköarvioinnin arviointikehys Yhteistä arviointivierailukohteille Yhdeksälle toiselle kierrokselle valitulle koulutusyksikölle oli yhteistä muun muassa innovatiivinen ydin. Ytimen ympärille oli systemaattisesti rakennettu pedagoginen ratkaisu, jonka onnistumisesta oli myös esittää konkreettisia tuloksia. Pedagoginen innovatiivisuus palveli monessa tapauksessa myös alueellista kehittämistehtävää. Innovatiivisuus näyttäytyi monella eri tavalla; se saattoi konkretisoitua esimerkiksi toimintasuunnitelmana, metodina, keinona tai ympäristönä. Innovaatio oli poikkeuksetta tulosta systemaattisesta kehittämistyöstä. Pedagogien innovaatiotoiminnan promoottorina näytti olevan vahva yliopettaja, joka oli onnistunut saamaan johdon ja opettajakollegoiden tuen ke-

18 hittämisen vauhdittamiseksi. Laadukkaimmissa yksiköissä innovatiivinen ja innostunut ilmapiiri oli vallannut koko toimintayksikön. Korkealaatuisessa koulutusyksikössä ammattikorkeakoululain määrittelemät tehtävät tunnettiin hyvin ja ne ohjasivat tehokkaasti käytännön työtä. Laatuyksiköissä toteutuivat myös kansainvälistymis- ja yrittäjyystavoitteet. Koulutuspalveluita toteutettiin joustavasti ja monipuolisesti niin, että sekä tutkintoa suorittavat että osaamistaan täydentävät aikuiset oli otettu huomioon tarjonnassa. Rajapinnalla korkeakoulun ulkopuoliseen työelämään toimittiin järjestelmällisesti ja monipuolisesti. Näin varmistettiin koulutuksen työelämälähtöisyys. Tietotekniikan hyödyntäminen Arviointiin osallistuneet ammattikorkeakoulut ovat ottaneet yleisesti käyttöön etäviestintäteknisinä ratkaisuina Moodlen ja ConnectPROn. Niitä käytetään lähinnä dokumenttien hallinnassa ja tiedon jakelussa. Opetusmateriaalit tallennetaan yhteiseen tietokantaan, jossa materiaalit ovat kaikkien opiskelijoiden käytettävissä. Opetusmateriaalia jaetaan verkon avulla. Opiskelijat palauttavat harjoitustöitään ja saavat opettajien palautteet verkon kautta. Erityisesti hajaasutusalueilla tämä etäyhteys koulun ja opiskelijan välillä on tarjonnut opiskeluun hyviä mahdollisuuksia. Sosiaalisen median käyttöönotto opetuksen tukena on vielä alkuvaiheessa. Vain harvoissa tapauksissa opiskelijat tuottavat yhdessä tietoa verkossa ja hyödyntävät yhteisöllisyyttä oppimisessa. Aidosti sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia, jotka ovat vielä pitkälti hyödyntämättä. Ammattikorkeakouluissa, joissa verkon käyttö ja tietotekniikka ovat keskeisessä roolissa, on korostettu opettajien koulutusta. Verkko-opetus ja tiedon tuottaminen verkkoon ovat pakollinen osa opettajien täydennyskoulutusta. Ammattikorkeakoulut ovat varanneet siihen sekä aikaa että rahaa. Erityisesti haja-asutusalueilla toimivat korkeakoulut ovat tukeneet tehokkaasti verkkoopetuksen käyttöönottoa.. Strategiakytkentä ja toiminnan tuloksellisuus Laatuyksikköarvioinnissa ammattikorkeakoulun ja/tai koulutusyksikön strategiaa tarkasteltiin kolmella tasolla: strateginen kehittämistyö ammattikorkeakoulun sisällä, jossa tarkastellaan, miten koulua kehitetään strategisen johtamisen avulla, alueellinen strategiatyö, jossa tarkastellaan ammattikorkeakoulun osallistumista alueellisen strategian laatimiseen ja alueelliseen strategiseen kehittämiseen sekä arvioitavan koulutusyksikön kytkentää yhtäältä ammattikorkeakoulun ja toisaalta alueen strategiaan.

19 Strateginen kehittämistyö ammattikorkeakoulun sisällä Opetusministeriö on pyrkinyt strategisten linjauksien ja resurssien kohdentamisen avulla edistämään ammattikorkeakoulujen kehittymistä sekä keskinäistä verkottumista. Koulutuksen laatuyksikköarviointi nosti erinomaisella tavalla näkyviin laajan ammattikorkeakouluissa toteutetun strategisen kehittämistyön. Se näkyy yhteisinä aluekehitysponnisteluina ja ennakointeina, jossa on selvitetty koulutustarpeita ja koulutuksen kehittämistä. Hyviä esimerkkejä löytyi varsinkin ammattikorkeakouluista, joissa strategista johtamista toteutettiin parhaiden yritysoppien mukaan. Alueellinen strategiatyö Parhaissa tapauksissa ammattikorkeakoulun strategia täydentää alueella tehtävää kehittämistyötä ja oppilaitos onkin aktiivisesti mukana alueellisten toimijoiden yhteisessä strategiatyössä. Yhteistyön tuloksena yhteiset aluekehitystavoitteet jalkautuvat ammattikorkeakoulun strategiaan ja edelleen koulutusohjelmien kautta aina toiminnan tasolle asti. Aito yhteinen ponnistelu alueen tulevaisuuden rakentamiseksi näkyy parhaimmillaan kaikilla tasoilla. Ehkä tärkeintä on, että strategisille painopistealueille voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisimmat käytössä olevat voimavarat. Yhteinen alueellinen strategiatyö auttaa ammattikorkeakouluja kehittämään omia osaajaresurssejaan ja suuntaamaan ajoissa tai jopa ennakoivasti koulutusta tukeviin osaamis- ja osaajatarpeisiin. Koulutusyksikön tulostiedon hyödyntäminen Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota myös ammattikorkeakoulun ja palkittavaksi esitetyn koulutusyksikön vision ja strategian realistisuuteen sekä kykyyn toteuttaa kaikkein kriittisimmät kohdat. Yhtenä tärkeänä arviointikohteena oli arvioida toiminnan tuloksellisuutta. Toiminnan tulosten esittely vaihteli heikosta erinomaiseen. Yksikön esitys tuloksistaan kertoi paljon sen analytiikan tasosta sekä kyvystä ja halusta soveltaa toteumatietoa omissa strategioissaan ja toimintasuunnitelmissaan. Osa ammattikorkeakoulujen laatuyksikköehdokkaista vaikutti olevan analyyttisesti vielä kehitysvaiheessa. Nämä korkeakoulut tekevät visioitaan ja niihin liittyviä suunnitelmia lähes sokkona, koska eivät hankitun tiedon perusteella voi olla varmoja siitä, mitä eri ydinprosesseissa tapahtuu. Näille ammattikorkeakouluyksiköille olisi kehittämisen kannalta hyödyllistä hankkia paikkansa pitävää dokumentoitua tietoa toiminnan kehittämisen perustaksi. Osa ammattikorkeakouluista tavoittelee jo aitoa analyyttisyyttä toiminnassaan. Ne ovat integroineet seurantatiedon analyysin muuhun kehittämis-

20 toimintaansa. Prosesseja pystytään seuraamaan ja näiden tietojen avulla parannetaan niitä ominaisuuksia, jotka tuottavat kilpailuetua ja vaikuttavuutta alueelle. Erinomaisena näyttäytyivät ammattikorkeakoulut, joiden tiedonhankinta ja käsittely oli kattavaa. Yhteiskunnan trendejä seurattiin ja analysoitua tietoa kyettiin käyttämään innovointiin ja erottautumiseen. Nämä ammattikorkeakoulut pystyvät myös miettimään kokonaisvaltaisen analyysin keinoin mitä pitää tehdä seuraavaksi, mikä on mahdollista ja miten säilytämme saavuttamamme etumatkan.. T&k-toiminta arviointikohteissa Toinen ammattikorkeakouluille KESU:ssa esitetyistä strategisista kehittämistavoitteista liittyy t&k-toimintaan, johon on kohdennettu kehittämisrahoina. Tämä laatuyksikkökierros avaa omalta osaltaan sitä, kuinka t&k-toiminnan tuloksellisuus näyttäytyy osana laatuyksikköehdokkaiden toimintaa. Yhteenvetona kaikista 20 esityksestä oli jäsenneltävissä t&k-toiminnan kohdistuminen seuraavasti: 1) Pedagogiikkaan ja sen kehittämiseen kohdistuva tutkimus. Tämä on luonteeltaan vahvasti kasvatustieteellistä tutkimustoimintaa. Ammattikorkeakoulutus ja sen kehittämisratkaisut ovat alan tutkimuksen soveltava kenttä. Tälle alueelle oli kohdistunut varsin suuri osa ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnasta koulutusalasta riippumatta. Hankkeiden laajuus vaihtelee yksittäisestä koulutusohjelmasta kansallisiin ja kansainvälisiin pedagogisen kehittämisen hankkeisiin. Näissä hankkeissa näyttäytyy monin tavoin myös yhteistyö suomalaisen ja kansainvälisen yliopistosektorin kanssa. 2) Ammattialaan kohdistuva tutkimus. Tutkimusta luonnehtii toisaalta ammattikasvatuksellinen, toisaalta koulutusalojen tieteelliseen taustaan tukeutuva tutkimus ja ammattialan ennakointitoiminta. Esimerkiksi terveysalalla tehdään hoitotieteellistä tutkimusta, luonnonvara-alalla maa- ja metsätieteellistä tutkimusta ja liiketalousalalta taloustieteellistä tutkimusta. Ammattialaan kohdistuvaan tutkimuskenttään sisältyvät sekä yksittäisen ammattialan hankkeet että moniammatilliset hankkeet. Tutkimus- ja kehittämishankkeet vaihtelivat laajuudeltaan yksittäisen ammattialan ja työelämäkumppanin hankkeista verkostomaisiin ammattikorkeakoulujen yhteisiin tai valtakunnallisten toimijoiden kanssa toteutettaviin yhteishankkeisiin. Yhteistyökumppaneiden kirjo on suuri, kumppaneina on yksittäisistä yrittäjistä kansainvälisesti merkittäviin toimijatahoihin. 3) Alueelliseen kehittämiseen kohdistuva tutkimus- ja kehittämistoiminta. Pedagogiikkaan ja ammattialaan kohdistuvan tutkimuksen ohella ammattikorkeakoulut tekevät paljon alueen tarpeista lähtevää ja siihen

21 kohdistuvaa t&k-työtä. Koska t&k-työhön kohdistetut resurssit ovat olleet perinteisesti varsin niukat, ammattikorkeakoulut ovat integroineet t&k:n läheisesti koulutustoiminnan yhteyteen. Se konkretisoituu monissa tapauksissa opiskelijan tutkivan ja kehittävän työotteen rakentamisena.. Työelämäyhteistyö Työelämäyhteistyö on tärkeä osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Ammattikorkeakoulut kouluttavat ihmisiä työhön ja niillä olisi myös mahdollisuus toimia työelämän osaamisen ylläpitäjänä ja työssäolijoiden elinikäisen oppimisen tuottajina. Käytännön yhteistyö työelämän kanssa rajoittuu kuitenkin yleensä opetuksen kehittämiseen ja opiskelijoiden opinnäytetöiden järjestämiseen. Ammattikorkeakouluilla ja niiden eri koulutusohjelmilla on yleensä työelämän edustajista muodostettu neuvottelukunta tai muu vastaava foorumi. Neuvottelukunta käsittelee opetusta sekä sen sisältöä ja suuntaa. Joissakin tapauksissa tulevia osaamistarpeita ja harjoittelupaikkojen, harjoitustöiden ja hankkeiden järjestämistä. Alumnitoiminta on yksi keskeinen tapa työelämäyhteyksien rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Käytännössä monet alumnit toimivat entisissä kouluissaan vierailevina luennoitsijoina, sivutoimisina tuntiopettajina tai osallistuvat työelämäedustajina opetuksen kehittämiseen neuvottelukunnissa tai vastaavissa opetuksen kehittämisfoorumeissa. Työelämän edustajat esiintyvät jonkin verran ammattikorkeakoulujen opetuksessa. Opettajat sen sijaan toimivat vain varsin harvoin korkeakoulujen ulkopuolisessa työelämässä henkilöstön koulutustehtävissä. Sosiaali- ja terveysalalla vaikuttaisi olevan ehkä eniten tasapuolista vuorovaikutusta. Opettajien työaikakäytännöt tukevat heikosti työelämäyhteistyötä. Monissa ammattikorkeakouluissa opettajille oli järjestetty mahdollisuus työelämäjaksoihin, mutta niissä opettajat ovat työelämässä lähinnä oppijoina. Opettajien käyttö työelämän kouluttajina oman alansa asiantuntijoina on kovin vähäistä jopa nyt palkituissa laatuyksiköissä. Ammattikorkeakoulujen hanketoiminta (t&k) ja koulutus on integroitu eräissä ammattikorkeakouluissa toisiinsa niin kiinteästi, että hanketoiminnasta muodostuu yksi on keskeinen opetusmuoto. Hankkeet sitovat monissa kouluissa opiskelijat ja opitut asiat työelämään ja käytäntöön. Hanketoimintaa voidaan pitää yhtenä konkreettisista yhteistyömuodoista. Monissa ammattikorkeakouluissa on luotu yrittäjyyden oppimisen edistämiseksi starttihautomoita, joissa toimii erimuotoisia opiskelijoiden harjoitteluyrityksiä. Erityisesti tradenomien koulutuksessa käytetään joissakin ammattikorkeakouluissa opetus-

22 muotona harjoitteluyritystä myös starttihautomotoiminnan ja harjoitusyritysten yhteydessä. Eräässä ammattikorkeakoulussa paikalliset pankinjohtajat arvioivat esimerkiksi opiskelijoiden laatimien yritysten liiketoimintasuunnitelmat. Harjoitteluyrityskin voi ottaa mallia alueen toimivista yrityksistä haastattelemalla yritysedustajia ja keräämällä niistä tietoja. Aidosti tasavertaiset yhteiset kehittämishankkeet ja opetusprosessit työelämän ja ammattikorkeakoulujen kanssa ovat vielä harvinaisia, mutta kehittymässä. Kun yritykset muodostavat yhä enemmän verkostoja, jotka kokoavat yhteen joustavasti erilaisia yrityksiä, olisi ammattikorkeakouluilla hyvä tilaisuus toimia näiden verkostojen koordinoijina ja yhteisen osaamisen kehittäjinä. Ammattikorkeakouluille on toimintansa alusta alkaen ollut tärkeää luoda vahvat työelämäyhteydet. Monessa ammattikorkeakoulussa työelämäyhteyksiä voisi kuitenkin edelleen kehittää ja monipuolistaa. Monipuolistaminen edellyttäisi yhtäältä ammattikorkeakoulujen rakenteiden muuttamista sekä toisaalta työelämältä uudenlaista sitoutumista ja vastaan tulemista. Ammattikorkeakoulun henkilöstön toimimista ja vaikuttamista työelämässä tulisi seurata ja mitata tarkemmin. Siihen tulisi myös allokoida aikaa ja resursseja. Uudenlainen yhteistyö hyödyttäisi molempia osapuolia. Ammattikorkeakoulun henkilöstön kontaktipinta ja osaaminen tulisi ylläpidettyä ja työelämä puolestaan saisi kehittämisensä tueksi räätälöityä korkeatasoista osaamista.. Laadunvarmistus Laadunmäärittelyn taustalta voidaan tunnistaa useampia erilaisia orientaatioita. Ne kertovat siitä, keitä varten organisaatio kokee tekevänsä työtään, kenelle tai mille taholle se kokee olevansa ensisijaisesti vastuussa tekemisistään ja mitkä asiat osoittavat organisaation onnistuneen tehtävässään. Eri orientaatiot pitävät sisällään implisiittisesti myös laadun määrittelyn. Orientaatiot voivat vaikuttaa organisaatiossa samanaikaisesti, mutta niiden välinen tasapaino voi vaihdella eri aikoina. Ne voivat ajoittain olla jopa ristiriidassa keskenään. Eri tutkijat ovat tunnistaneet laatuajattelun taustalta muun muassa asiantuntijaorientaation (trust the experts), standardiorientaation (trust, but verify) ja markkina- tai asiakasorientaation (trust the customers). Lisäksi on tunnistettu poliittinen ja eettinen orientaatio. Kun koulutuksen laatuyksikköesityksessä kuvattuja laadunvarmistusmenettelyjä ja -järjestelmiä tarkastellaan erilaisten laatuorientaatioiden näkökulmasta, sieltä voidaan tunnistaa kaikkia edellä kuvattuja orientaatioita, painotusten vaihdellessa. Asiantuntijaorientaatio ilmeni muun muassa siten, että koulutusyksiköissä korostettiin koulutusohjelmakohtaisia laadunvarmistusme-

23 nettelyjä ja autonomiaa suhteessa koko ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään. Koulutusohjelmakohtaisen asiantuntijuuden korostamisen positiivinen puoli on se, että oman suunnittelutyön jäljen näkyminen saattaa sitouttaa vahvemmin koulutusohjelman toimijoita ja saattaa johtaa koulutusohjelman puitteissa parempaan tulokseen kuin koko ammattikorkeakoulun yhteinen laatujärjestelmärakenne. Varjopuolena on taas se, että ammattikorkeakoulun kokonaislaadun kuvaamisesta tulee ongelmallista. Laatu voidaan kuvata vain ammattikorkeakoulun osien laadun kautta. Yhtenä asiantuntijaorientaation ilmentymänä voidaan pitää myös itsearviointien korostunutta roolia laadunvarmistuksessa. Itsearvioinnit ovat oleellinen osa korkeakoulun laatumenettelyjä. Ilman säännöllistä asettumista ulkoisen arvioinnin kohteeksi voi itsearviointi kuitenkin antaa harhaisen kuvan organisaation laadusta. Asiakasorientaatio ilmeni esityksissä muun muassa mittavina asiakaspalautemenettelyinä. Asiakkaiksi nimettiin useimmiten opiskelijat ja työelämä. Joissakin esityksissä laatu kuvattiin lähes yksinomaan opiskelijatyytyväisyytenä. Palautteiden välittömiä käsittelymekanismeja oli kuvattu useissa esityksissä, mutta usein kyselyjen ja niiden tuloksiin perustuvien toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta jäi hämäräksi. Standardi- tai manageriaalinen orientaatio ilmeni osassa esityksistä muun muassa selvänä kytkentänä ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmään ja sekä omiin että alueellisiin strategioihin. Merkille pantavaa esitysten laadunvarmistuksen kuvauksissa oli lisäksi se, että orientaatiopainotuksista riippumatta kuvauksissa painottuivat erilaiset seuranta- ja arviointimenetelmät eli selvitettiin sitä, oliko laatua syntynyt. Vähemmän painoa oli annettu prosesseihin sisällytettyjen laadunvarmistusmenettelyjen eli niiden menettelyjen kuvaamiselle, joilla laatu varsinaisesti synnytettiin.. Opiskelijoiden osallistuminen koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen Yhtenä ammattikorkeakoulujen keskeisenä haasteena on yhdistää aikaisemmalta opistotasolta siirtyneet perinteet korkeakoulutasoiseen ammatilliseen koulutukseen. Perinteillä ja ammatillisuudella perustellaan tavallisesti muun muassa sitä, että opinnot ovat joustamattomia ja esimerkiksi läsnäolopakkoa käytetään paljon. Onneksi myös toisenlaisia opintojen toteuttamistapoja voidaan käyttää, ja näin tehtiinkin laatuyksiköksi esitetyissä yksiköissä. Arviointivierailujen aikataulussa oli varattu osio opiskelijoiden kuulemiselle. Ammattikorkeakoulu sai valita nämä opiskelijat itse. Ainoa ennakkovaatimus oli, että yhden heistä tuli olla opiskelijakunnan/-yhdistyksen edustaja. Arviointivierailukierrokselle pääsi mukaan luonnollisesti vain parhaimmat laatuyksikköehdokkaat. Opiskelijoiden osallistuminen yksikön ja koko

24 ammattikorkeakoulun toimintaan kuitenkin vaihteli paljon niiden yksiköiden välillä joihin tehtiin arviointivierailu. Suurimmassa osassa vierailluista yksiköistä oli omia työryhmiä, mutta harvassa niistä oli opiskelijaedustus ja vielä harvemmassa olivat opiskelijakunnan nimeämät opiskelijaedustajat. Opiskelijaedustajien valintaan liittyviä käytäntöjä tulisi selkeyttää lähes kaikissa vierailukohteissa sekä opiskelijakunnan että ammattikorkeakoulun toimesta. Opiskelijakunta edustaa kaikkia ammattikorkeakoulun opiskelijoita siitä huolimatta, että siihen kuuluminen ei ole pakollista. Opiskelijaedustajien valintaan tulee luoda selvät ja läpinäkyvät käytänteet, jotta kaikki opiskelijat pystyvät pyrkimään edustamaan opiskelijoita niin halutessaan. Käytänteiden tulee olla selvät myös ammattikorkeakoulun henkilökunnalle. Olisi tärkeää, että ammattikorkeakoulu tukisi opiskelijakuntaa käytänteiden luomisessa. Opiskelijoiden osallistumiselle esteitä Opiskelijaedustajien toimintaa tulisi helpottaa opintojen joustavuutta lisäämällä. Eräiden vierailukohteiden opiskelijoiden haastatteluista kävi ilmi, että pakolliset läsnäolot ja opintojen aikataulut haittasivat osallistumista ammattikorkeakoulun toimielinten toimintaan. Opiskelijaedustus ammattikorkeakoulun työryhmissä ja toimikunnissa tai esimerkiksi opiskelijatutorina on nähtävä hyväksyttävänä syynä olla ajoittain poissa kontaktiopetuksesta. Tämän lisäksi tulisi harkita liiallisten läsnäolopakkojen poistamista, jotta aktiivitoiminta opiskelijakunnassa ja -yhdistyksissä olisi nykyistä helpompaa. Joissakin vierailukohteissa opintojen liiallinen kuormittavuus näyttäytyi esteenä toimia opiskelijoiden edustajana. Opintojen mitoituksen ja kuormittavuuden arviointiin on suhtauduttava vakavasti kaikissa ammattikorkeakouluissa. Mitoitus ja kuormittavuus vaikuttavat merkittävästi paitsi opetuksen laatuun ja keskeyttämisasteeseen, myös opiskelijan mahdollisuuksiin toimia aktiivina opintojen ohessa. Suuri osa opiskelijoista työskentelee opintojensa ohella, joten heidän vapaa-aikansa on varsin rajattu. Opintojen oikealla mitoituksella ja kuormittavuudella voidaan tukea opiskelijoiden osallistumista ammattikorkeakouluyhteisön toimintaan. Useissa vierailluista yksiköistä kerättiin opintojaksopalautteen lisäksi muutakin palautetta. Opiskelijoiden antamaan palautteeseen suhtauduttiin kaikissa vierailukohteissa vakavasti ja sen perusteella oli tehty muutoksia opintojaksoihin, opetuksen käytöntöihin ja opetussuunnitelmiin. Osassa vierailukohteista palautteesta annettiin palautteen palaute, jota voi pitää hyvänä käytänteenä. Palautteen palaute lisää avoimuutta, parantaa opiskelijoiden sitoutumista opintoihin ja lisää viihtyvyyttä opiskeluyhteisössä. Ainakin yhdessä vierailluista kohteista opiskelijoiden antama palaute laitettiin kaikkien opiskelijoiden saataville nettisivuille, mikä oli omiaan lisäämään avoimuutta.

25 . Osaamisen arviointi ja opetussuunnitelmatyö Keskeisenä koulutuspoliittisena linjauksena Suomessa ja Euroopassa on ollut huomion kiinnittäminen osaamiseen. Osaamisen aikakauden voidaan katsoa alkaneen Suomessa 1990-luvulla aikuisten ammatillisten näyttötutkintojen myötä. Osaaminen ja sen osoittaminen tutkintoa varten muuttuivat riippumattomaksi osaamisen hankintatavasta. Näyttöä suorittamaan voi tulla vaikka ilman valmistavaa koulutusta, jos on hankkinut riittävän osaamisen muualla, esimerkiksi työssä oppien. Osaamisen aikakausi on laajentunut myös nuorten ammatilliseen koulutukseen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen myötä. Korkea-asteella ollaan osaamisen aikakauden kynnyksellä. Korkea-asteen koulutuksen kannalta keskeinen rajapyykki on eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) hyväksyminen. Se on täysin yhdenmukainen korkeakoulujen kehittämistä linjaavan Bolognan prosessin yhteydessä kehitetyn korkeakoulututkintojen viitekehyksen kanssa. EQF:ssä olennaista on huomion kiinnittäminen oppimistuloksiin ja osaamisen tasoihin sekä epävirallisen ja arkioppimisen validointiin. Osaamisen korostuminen korkea-asteen koulutuksessa näkyy myös Opetusministeriön aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen linjauksissa. Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytilaa ja kehittämiskohteita selvittänyt työryhmä ehdottaa väliraportissaan muun muassa aiemmin hankitun osaamisen tunnustamis- ja tunnistamisjärjestelmää sekä tutkinnon jälkeen hankittavia laajoja osaamiskokonaisuuksia, erityispätevyyksiä, jotka luodaan osaamistulosten kokonaisuuksina ja osoitetaan näytöin. Osaamispohjaiset opetussuunnitelmat Osaamisen korostaminen on luontevaa erityisesti ammattikorkeakouluissa, jotka valmentavat opiskelijoita läheisessä työelämäkytköksessä. Useat ammattikorkeakoulut ovatkin jo rakentamassa osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Myös useissa laatuyksiköissä osaamispohjainen opetussuunnitelma on ollut keskeisenä kehittämisalueena. Osaamispohjaista opetussuunnitelmaa on lähestytty useimmiten toiminnallisten opetusratkaisujen kautta. Opetussuunnitelmaan voi sisältyä ongelmaperustaista oppimista, harjoitusyritystoimintaa, simuloituja oppimisympäristöjä, tiimiyrityksiä, työelämäprojekteja, hankkeistettuja opinnäytetöitä, jne. Opetussuunnitelman voi nähdä myös oppimistehtävien sarjana, jossa oppimistehtävät kytkeytyvät läheisesti toimintaan ammattikorkeakoulun ulkopuolella. Toiminnallisiin opetusratkaisuihin kytkeytyy usein prosessiarviointi. Toinen lähestymistapa on määritellä opetussuunnitelman tavoitteet osaamistavoitteina. Tällöin koulutuksen suunnittelun keskeisenä lähtökohtana on

26 määritellä, mitä opiskelijan on osattava opintojen päätyttyä. Joissain laatuyksiköissä onkin kehitetty mm. kompetenssitaulukoita apuvälineiksi osaamistavoitteiden määrittelyyn. Tämä ajatustapa on ainakin periaatteessa yhdenmukainen EQF:n ja Bolognan prosessin kanssa, mikäli osaamisen tavoitetasot vastaavat EQF:n tasoja. Osaamistavoitteiden määrittelyssä on tärkeää, että ammattikorkeakoulun tavoitteet ovat korkeakoulutasoisia. Tässä ei ole riittävä lähtökohta, että osaamista tarvitaan työelämässä. Osaamistavoitteiden tulee olla kuitenkin yhteen sopivia työelämän tarpeiden kanssa. Laatuyksikköarvioinnissa oli yllättävää havaita, että EQF-kytkentää ei ollut kaikilta osin osaamisen määrittelyn osalta opetussuunnitelmissa tiedostettu, vaikka se muodostaa yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen tutkintojärjestelmällemme. Työelämän osallistuminen osaamistavoitteiden määrittelyyn oli myös useissa tapauksissa enemmänkin muodollista kuin aidosti sisällöllistä. Osaamistavoitteiden määrittelyllä on myös oma historiansa, josta on syytä ottaa oppia. Päätekäyttäytymistavoitteiden määrittely oli aikoinaan keskeinen behavioristisen ja opetusteknologisen kasvatusajattelun työväline. Oppimistutkimus on edennyt huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja sen tulee näkyä osaamistavoitteiden määrittelyssä. Osaamistavoitteiden tulee myös suhteutua saman alan toisen asteen koulutuksen osaamistavoitteisiin ja tutkintojen perusteisiin. Osaamisen suhteen on pystyttävä hahmottamaan ammatillinen jatkumo. Osaamisen arviointi laatuyksikköarvioinnissa Laatuyksikköarviointiin osallistuneissa yksiköissä ei ollut vielä luotu selkeitä korkea-asteen osaamisen tavoitemalleja, joissa näkyy uusin oppimistutkimus. Tämä on selkeä kehittämisalue. Tosin osaamiseen kytkeytyvää oppimistutkimustakaan ei ole olemassa runsaasti. Myös ammatillisen jatkumon kokonaisvaltainen huomioiminen osaamistavoitteiden määrittelyssä on alkutekijöissään. Osaamispohjaisen opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää osaamisen arviointia. Toisaalta pitää pystyä arvioimaan opiskelijan osaaminen ennen koulutukseen tuloa, jotta pystytään tunnistamaan ja tunnustamaan hänen aiempi osaamisensa; toisaalta pitää pystyä arvioimaan hänen osaamisensa koulutuksen jälkeen, jotta voidaan myöntää tutkinto. Osaamisen arvioinnin tulisi olla riippumaton osaamisen hankintatavasta, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi opiskella saman asian monella erilaisella tavalla. Lisäksi osaamisen arvioinnin olisi tarpeen tapahtua mahdollisimman autenttisessa työtilanteessa, jotta voidaan varmistaa osaamisen työelämärelevanssi. Osaamisen arvioinnin menetelmien kehittäminen tuntuu olevan ammattikorkeakoulujen laatuyksiköissä alkuvaiheessa. Joitain hyviä ja toimivia rat-

27 kaisuja on kehitetty ja ne ovat käytössä, mutta vasta yksittäisinä esimerkkeinä. Osaamispohjaisen opetussuunnitelman käyttöönotto edellyttää jatkossa erityisen huomion kiinnittämistä korkea-asteen osaamisen arviointimenetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen sekä huomioimiseen opetussuunnitelmassa.

28 Koulutuksen laatuyksikköjen kirjalliset esitykset ja arviointiryhmän palautteet. HAAGA-HELIA-ammattikorkeakoulu, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma A Toiminta Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminen ammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin linjauksiin HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun kokonaisstrategia perustuu uudistamiseen ja uudistumiseen työelämän kanssa. Visiona on olla metropolialueen vaikuttavin palvelualojen ja yrittäjyyden kehittäjä (kuva 1). HAAGA-HELIAssa on opiskelijaa (tammikuu 2008). HAAGA-HELIA on ainoa ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa johdon assistenttikoulutusta. Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa on 136 aloituspaikkaa vuodessa ja 598 opiskelijaa (FTE, 2007). Aloituspaikkoina koulutusohjelma edustaa 8,5 %:a HAAGA-HELIAn nuorten tutkintokoulutuksen kokonaistarjonnasta. Johdon assistenttikoulutus kuuluu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaan, mutta sillä on muusta tradenomikoulutuksesta selkeästi eroava profiili: koulutus tuottaa johdon assistenttityössä tarvittavaa osaamista. Kaikki opiskelijat lukevat suomen kielen lisäksi vähintään kolmea muuta kieltä. Organisatorisesti koulutusohjelma sijoittuu HAAGA-HELIAn johdon assistentti- ja toimittajakoulutusyksikköön, jossa on 1062 opiskelijaa (FTE, 2007). Suomen- ja englanninkielisten johdon assistenttikoulutusohjelmien lisäksi yksikkö kouluttaa kirjoittavia toimittajia viestinnän koulutusohjelmassa. Lisäksi yksikkö toteuttaa erityisesti johdon assistenttien uudistumista palvelevat Työyhteisöviestijän erikoistumisopinnot sekä Tiedonhankinnan ja hallinnan erikoistumisopinnot.

29 Strategia VISIO 2012 HAAGA-HELIA on kansainvälinen, osaamiseltaan ja laadultaan johtava opiskelijoiden ja yritysten menestystä ja uudistumista palveleva ammattikorkeakoulu. Se on metropolialueen vaikuttavin palvelusektorin ja yrittäjyyden kehittäjä. STRATEGIAT KAUPALLISEN TYÖELÄMÄ- PEDAGOGINEN TOIMINNAN STRATEGIA STRATEGIA STRATEGIA Aktiivinen Oppiminen Ammatillisen yrityskumppanuus työelämän kehittymisen kanssa jatkumo T&K- STRATEGIA Liiketoimintaa uudistavat innovaatiot KV- STRATEGIA Globaali yritysten ja korkeakoulujen yhteistoiminta OSAAMIS- STRATEGIA Kv-tason työelämäkompetenssit ARVOPERUSTA Toimimme huippujoukkueena yhdessä uudistaen vastuullisen liiketoiminnan menestystä palvellen Kuva. HAAGA-HELIAn strategia. Ydinosaaminen HAAGA-HELIAn pedagogisen strategian mukaan opiskelija kasvaa opintojensa aikana proaktiiviseksi, itseohjautuvaksi asiantuntijaksi, joka on motivoitunut kehittämään itseään, työtään ja työyh teisöään. Pedagogisen strategian periaatteiden mukaisesti HAAGA-HELIAsta valmistuneen assistentin asiantuntijuuden yleisluonne on määritelty seuraavasti:

30 Keskeistä on assistenttien kyky hallita ammattialansa monimutkaisia kokonaisuuksia soveltamalla teoreettista tutkimustietoa työelämässä. Assistentit pystyvät ratkaisemaan luovasti johtajuuden ja työyhteisön toimivuuden tukemiseen liittyviä uusia ongelmatilanteita. He kehittävät itseohjautuvasti ja aloitteellisesti työelämän käytänteitä. Johdon assistenttikoulutuksen opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessi ja koulutuksesta valmistuneen tradenomin ydinosaamista kuvaava osaamisvisio on esitetty kuvassa 2. TRADENOMI, HSO Tietotekniikka- osaaminen Tietoasiantuntijuus - tiedonhankinta - tiedon muokkaus - tiedon tuottaminen Johtamisen ja työyhteisön tukeminen Verkosto-, organisointi- ja osaaminen prosessi- Monikulttuurinen viestintäosaaminen - yhteisöviestintä - kielet - kulttuurit Liiketoimintaosaaminen - organisaatiot ja johtaminen - markkinointi - oikeus - laskentatoimi - strategiat ja liiketoimintaprosessit PROSESSIOSAAMISEN KEHITTYMINEN 3. opiskeluvuosi ORGANISOINTIOSAAMISEN KEHITTYMINEN 2. opiskeluvuosi VERKOSTO-OSAAMISEN KEHITTYMINEN 1. opiskeluvuosi Kuva. Assistenttiopiskelijan ammatillisen kasvun prosessi kohti osaamisvisiota (HAAGA-HELIA )

31 Assistenttien ydinosaamisalueita ovat monikulttuurinen viestintäosaaminen, liiketoimintaosaaminen ja tietoasiantuntijuus (taulukko 1). Taulukko. Johdon assistenttien osaamisalueet (HAAGA-HELIA ) Monikulttuurinen viestintäosaaminen Tietoasiantuntijuus Liiketoiminnan osaaminen Johdon assistentit Johdon assistentit Johdon assistenteilla on laaja-alainen - pystyvät toteuttamaan ja - pystyvät tietoa hankkimalla, ymmärrys liiketoiminnan eri osakehittämään yhteisöviestintää muokkaamalla ja jalostamalla alueista ja globaalista verkosto- - osaavat tuottaa korkeatasoisia tukemaan organisaationsa taloudesta. liike- ja hallintoviestinnän johtajien, asiantuntijoiden ja Johdon assistentit kykenevät asiakirjoja muiden työyhteisön jäsenten - ymmärtämään organisaatioiden - pystyvät viestimään suullisesti työtä toimintaa teoriassa ja kehittämään liike-elämän ja julkishallinnon - pystyvät käyttämään sitä käytännössä ammattitilanteissa sekä suomeksi tietotekniikkaa monipuolisesti - toimimaan liikkeenjohdon että vähintään kolmella muulla etsiessään, muokatessaan ja työparina ja yhteistyössä keskeisten kielellä. jalostaessaan tietoa. sidosryhmien kanssa. Hyvä kulttuuri- ja tapatietouden Johdon assistentit ymmärrys antaa kyvyn tunnistaa - osaavat luoda sekä organisaation kulttuurieroja ja valmiuden että oman dokumenttien työskennellä monikulttuurisissa hallintajärjestelmän ja työyhteisössä sekä hoitaa kulttuu- pystyvät ylläpitämään ja rien väliseen viestintään liittyviä kehittämään niitä. tehtäviä. Assistentin ydinosaamiskuvaus ja ammatillisen kasvun prosessi määriteltiin vuonna ECTS-järjestelmän mukaan osaamisperusteisesti kirjattu opetussuunnitelma otettiin käyttöön vuonna 2005, vuotta aikaisemmin kuin ammattikorkeakoulujen ECTS-projekti antoi suosituksensa osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan siirtymisestä (ks. Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä 2007). ECTS-järjestelmän mukaisesti koulutusohjelman opintojaksojen kuormittavuutta on seurattu vuosina 2005 ja Työelämäkytkös HAAGA-HELIAn pedagogisen strategian ydin on oppiminen työelämän kanssa. Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman ja työelämän yhteiset oppimisen verkostot on esitetty kuvassa 3. Assistenttijärjestöistä merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Tradenomi HSO Sihteerit ry ja European Management Assistants (EUMA). Tradenomi HSO Sihteerit ry on assistenttikoulutusohjelmien alumnien ammattijärjestö. Siihen voivat liittyä ainoastaan HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun tai sitä edeltäneiden oppilaitosten Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun Helian ja Helsingin Sihteeriopiston (HSO) assistenttikoulutuksen saaneet alumnit. Järjestöllä on 2324 jäsentä (maaliskuu 2008). Oma alum-

32 nikunta ja sen alumnijärjestö ovat erittäin merkittävä sidosryhmä assistenttikoulutukselle. Koulutuksen tarjoajien ja alumnien yhteisenä intressinä on ollut vaikuttaa siihen, että tradenomi, HSO-koulutus merkitsee Suomen työmarkkinoilla assistenttityön kärkeä ja ylivoimaista osaamista. Tradenomi HSO Sihteerit ry:n ja HAAGA-HELIAn partnerityösopimukseen on dokumentoitu yhteistyömuodot. Näistä työelämäkummiyhteistyö aloitettiin syksyllä Tradenomi HSO Sihteerit ry huolehtii siitä, että jokaisella aloittavalla ryhmällä on työelämäkummi ensimmäisen opiskelulukukauden aikana. Koulutusohjelmassa on ollut maaliskuuhun 2008 mennessä 12 työelämäkummia. Opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukemiseksi järjestetään Tradenomi HSO Sihteerit ry:n avulla kahdesti lukuvuodessa assistenttipaneeleja, joissa työelämässä olevat assistentit kertovat urastaan opiskelijoille. Järjestö organisoi vierailuluennoitsijoita ja kontakteja opettajien työelämävierailujen toteuttamiseksi. Yhteistyössä järjestetään vuosittainen täydennyskoulutustapahtuma, HSO-Forum, jonka teemoina ovat olleet viestintä, brändit, kansainvälisyys ja henkilöstövoimavarat. European Management Assistants (EUMA) edustaa ylimmän johdon assistentteja. Koulutusohjelma tekee yhteistyötä sekä EUMAn Suomen osaston että järjestön eurooppalaisten jäsenjärjestöjen kanssa. Esimerkkinä yhteistyöstä on organisoitu Leonardo-projekti, jossa 12 assistenttikoulutuksen opettajaa vieraili kahdeksassa Euroopan maassa selvittäen assistenttien kvalifikaatiovaatimuksia assistentti- ja esimieshaastattelujen avulla (Tuorinsuo-Byman 2008, tulossa). EUMA-verkosto auttoi kontaktien luomisessa. Assistenttikoulutuksen työharjoitteluverkostoa on kehitetty pitkäjänteisesti. Jo opistokoulutuksen aikana kehitettiin työnantajille non-stop-palvelu, jossa edellinen harjoittelija perehdyttää seuraavan. Yksi pisimpiä harjoitteluketjuja on Suomen Messut -organisaatiolla, jossa on ollut sihteeri- tai assis- Harjoittelupaikka verkosto Projektitoimeksiantajat Assistenttijärjestöt T&K-yhteistyökumppanit Neuvottelukunta ja HSO-säätiö Kuva. Assistenttikoulutuksen työelämäverkostot

33 tenttiharjoittelija yli 20 vuotta. Yhteensä työharjoittelijoita keväällä 2008 on kotimaassa 55 opiskelijaa ja ulkomailla 7 opiskelijaa. Harjoittelupaikkoja on mm. ministeriöissä, ammatti- ja elinkeinojärjestöissä, teollisuusyrityksissä ja asianajotoimistoissa. Harjoittelupaikkojen yhteyshenkilöinä toimivat useimmiten alumnit, jotka tietävät, mitä opintojensa viidennen lukukauden assistenttiopiskelijoilta voi odottaa. Harjoittelupaikkojen edustajilta pyydetään toimeksiantoja opiskelijoiden opinnäytetöihin. Johdon assistenttikoulutuksen neuvottelukunta ja HSO-säätiö tuovat assistenttikoulutusohjelmiin yritysten ja julkisen hallinnon edustajien näkökulmaa. Neuvottelukunta osallistuu laatu-, ennakointi- ja opetussuunnitelmatyöhön. Vuonna 2006 perustetun HSO-säätiön hallituksen nimeävät EK, Keskuskappakamari, Helsingin kaupunki, Suomen Yrittäjät ry ja Tradenomi HSO Sihteerit ry, jotka haluavat tukea johdon assistenttityön koulutusta ja varmistaa johdon assistenttien saatavuuden työmarkkinoille. Uudenlaisia kontakteja työelämään on saatu työelämäprojektien kautta. Vuonna 2007 koulutusohjelman opiskelijat tekivät 44 kielten työelämäprojektia. Pääasiassa ryhmätöinä valmistuneissa projekteissa opiskelijat käänsivät tai työstivät yritysten, järjestöjen ja muiden organisaatioiden toimeksiantoina www-sivuja, esitteitä, käyttöohjeita, koulutusmateriaaleja sekä muita organisaatioviestintään liittyviä tekstejä. Projekteja tehtiin englanniksi (21), espanjaksi (2), ruotsiksi (9), saksaksi (4) ja venäjäksi (8). Uutena työelämäprojektimuotona alkoivat vuonna 2007 yritystilaisuuksien järjestämisprojektit. Vuonna 2007 tehtiin 13 yritystilaisuusprojektia, joissa oli mukana 80 opiskelijaa. Opiskelijat järjestivät mm. perehdyttämistilaisuuden, markkinointitapahtuman, henkilöstömatkan ja verkostoseminaarin. Markkinoinnin ja viestinnän pääaineopintoihin sisältyy työelämäprojekti. Viestinnän opiskelijat tekivät vuonna 2007 Suomen Raha-automaattiyhdistykselle julkisuuskuva- ja mediaseurantaanalyysin ja kehittivät YIT:n sidosryhmäviestintää. Markkinoinnin pääaineopiskelijat tekivät projekteinaan vuonna 2007 brändi- ja markkinointiviestintäselvityksiä Kemianteollisuus ry:lle, Salibandyseura SBVantaalle sekä Vihreälle Langalle. Myös T&K- ja ennakointitoiminta tuottaa koulutusohjelmalle tärkeitä työelämäkontakteja. Esimerkiksi liikeviestintähankkeen (Söderqvist 2004) yhteydessä työelämäkontakteja oli 42 yritykseen, ja Työyhteisöviestintä hankkeen aineisto kerättiin 14 tietointensiivisestä organisaatiosta (Juholin 2007). Opetussuunnitelmatyötä tukevaan ennakointiin on kytketty kaikkien päätoimisten opettajien työelämävierailut vuosina 2003, 2005 ja Näissä hyödynnetään koulutusohjelman kontakteja assistenttijärjestöihin. Muita merkittäviä työelämäyhteistyön muotoja ovat opettajien työssäoppimisjaksot assistentin tehtävissä (kaksi vuonna 2006, yksi vuonna 2008).

34 Opettajille myönnettyjen sivutoimilupien avulla halutaan tukea työelämätietouden päivittämistä. Erityisesti kielten opettajat saavat tulkkaus- ja käännöstöiden kautta tuoretta tietoa kielen kehittymisestä. Opettajat toimivat myös kouluttajina ja vierailuluennoitsijoina yrityksissä erityisesti assistenttityön ja työyhteisöviestinnän alueilla.. Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa (toiminta ja synergiaedut, osaamisen kumuloituminen, yhteistyö ja -toiminta) HAAGA-HELIA ammattikorkeakoululla on toimintaa Helsingissä, Porvoossa ja Vierumäellä. Helsingissä on neljä toimipistettä, joista Pasilan kampus on suurin (5113 opiskelijaa, tammikuu 2008). Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma sekä englanninkielinen Degree Programme for Multilingual Assistants -koulutusohjelma toimivat tiiviissä yhteistyössä. Kaikki englanninkielisen assistenttikoulutuksen ryhmään kuuluvat opettajat opettavat myös johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa. Molempien koulutusohjelmien ennakointi- ja opetussuunnitelmatyö tehdään yhdessä. Koulutusohjelmien opiskelijoille tarjotaan yhteisinä espanjan, kiinan, saksan, ranskan ja venäjän alkeisopinnot sekä espanjan, kiinan ja venäjän perus- ja ammattiopinnot. Koulutusohjelmat tarjoavat yhteiset markkinoinnin ja viestinnän pääaineopinnot sekä vapaasti valittavia opintoja. Yhteisten opintojaksojen opetuskielenä on pääsääntöisesti englanti. Koulutusohjelma hyödyntää myös HAAGA-HELIAn muita opettajaresursseja. Keväällä 2008 koulutusohjelmassa opettaa kahdeksan opettajaa, jotka eivät hallinnollisesti kuulu assistentti- ja toimittajakoulutusyksikköön. Koulutusohjelma hyötyy monella tavalla HAAGA-HELIA ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijuudesta. Yhteistyömuotoja ovat olleet konsultointi, opetus- ja projektisuunnitelmien kommentointi sekä opettajien räätälöidyt täydennyskoulutusohjelmat. Opiskelijat voivat valita opintoja koko HAAGA-HELIAn tarjonnasta. Esimerkiksi Pasilan kampuksella liiketalouden koulutusohjelmien tarjoamat markkinoinnin ja laskentatoimen opintojaksot lisäävät assistenttiopiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia. Ristiinopiskelu on vilkasta myös toisin päin, esimerkiksi keväällä 2008 johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman tarjoamilla espanjan kielen opintojaksoilla opiskelijoista 38 % (83 opiskelijaa) on yksikön ulkopuolelta. Koulutusohjelma on aktiivisesti mukana kieltenopettajien yhteistyössä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Koulutusohjelman aloitteesta syntyi projekti, jonka tuloksena otettiin Europassi käyttöön HAAGA-HE- LIAssa. Nyt valmisteluvaiheessa on hankehakemus, jonka tavoitteena on saada rahoitusta ammattikorkeakoulun ja sen kansainvälisten yhteistyökumppanei-

35 den yhteiselle kielisalkkuprojektille. Hankkeessa on mukana myös muita suomalaisia ja eurooppalaisia korkeakouluja sekä toisen asteen oppilaitoksia. Kielisalkkuprojektin tavoitteet liittävät kielten opetuksen kehittämisen HAAGA- HELIAn tutkivaa ja kehittävää oppimista korostavaan pedagogiseen strategiaan. Koulutusohjelma toimii kahdessa kansallisessa kieltenopetuksen verkkoopetuksen renkaassa. Norden-verkostossa neljä ammattikorkeakoulua (HAAGA-HELIA, LAMK, Savonia ja SEAMK) tarjoavat toisilleen Pohjoismaa-tietouteen liittyvää ruotsin verkko-opetusta. Toinen verkkoopetusyhteistyö liittyy jäsenyyteen harvinaisten kielten virtuaaliopetusrenkaassa. Vuonna 2007 HAAGA-HELIA tarjosi verkostossa kiinan ja italian kielten verkko-opetusta, yhteistyökumppanit (Helsingin yliopiston kielikeskus, Stadia ja Laurea) taas vastavuoroisesti tarjosivat japanin ja ranskan verkko-opintojaksoja. Koulutusohjelma tekee yliopistoyhteistyötä Helsingin yliopiston ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Yhteistyötä tehdään Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen kanssa. Sopimus mahdollistaa vuosittain kahdeksan haagahelialaisen opiskelijan opinnot viestinnän laitoksen opintojaksoilla. HAA- GA-HELIA on sitoutunut vastaanottamaan kahdeksan yliopisto-opiskelijaa omille opintojaksoilleen. Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa tehdään syntyperäisten venäläisten venäjän kielen opiskeluun liittyvää opiskelijavaihtoa. Kauppakorkeakoulun venäläiset opiskelijat opiskelevat HAAGA-HELIAssa venäjän kielenhuoltoa (keväällä 2008 neljä opiskelijaa) ja HAAGA-HELIAn venäläiset opiskelijat kauppakorkeakoulussa suullista yritysvenäjää (13 opiskelijaa syksyllä 2007). Kansainvälinen oppilaitosyhteistyö ja vaihto ovat vilkkainta sellaisten korkeakoulujen kanssa, joilla on joko assistenttityötä lähellä oleva koulutusprofiili tai laaja kielten opetus. Yhteistyöoppilaitosten kanssa tehdään myös T&Kyhteistyötä. Liikeviestintäprojektissa (ks. Söderqvist 2004) yhteistyökumppaneita olivat Helsingin kauppakorkeakoulu ja St. Peterburg State University of Engineering and Economics. Itävaltalaisen Fachhochschulstudiengänge Burgenlandin kanssa on tehty oppikirjan kustantamiseen liittyvä yhteisprojekti, jonka aikana assistenttiopiskelijat käänsivät englanniksi Lestnitsa Steps -nimisen venäjän oppi- ja tapakulttuurikirjan, jossa alkuperäinen sidekieli oli saksa (Berditchevskij 2007). Burgenlandin kanssa suunnitellaan tandem-kielenopetusmetodiin liittyvää tutkimushanketta kesästä 2008 alkaen. Tandem-opetuksessa venäläiset opiskelijat opettaisivat venäjää suomalaisille opiskelijoille samalla kun suomalaiset opiskelijat opettaisivat venäläisille suomea. Eurassihankkeessa (ks. Tuorinsuo-Byman 2008, tulossa) opettajat haastattelivat eurooppalaisia assistenttikouluttajia kahdeksassa eri maassa.

36 . Koulutuksen ja T&K-toiminnan yhteen nivoutuminen T&K-työssä keskitytään HAAGA-HELIAn strategisista painopistealueista viestintään ja tietoasiantuntijuuteen. T&K-toiminnan ja koulutuksen yhteen nivomisessa on onnistuttu hyvin. Esimerkiksi vuonna 2006 koulutusohjelmaryhmään kuuluvista päätoimisista opettajista kymmenen oli aktiivisesti mukana T&K-hankkeissa. Esimerkiksi liikeviestintähanke (Söderqvist 2004, Arvinen ja Isoluoma 2004, Binder et al. 2006) kuvaa hyvin assistenttikoulutusohjelmien erinomaisia mahdollisuuksia toimia T&K-toiminnan kasvualustana. Tuskin missään muussa ammattikorkeakoulussa pystyttäisiin laatimaan liikeviestinnän malleja seitsemällä eri kielellä. Työyhteisö 2010 hankkeen avulla on kehitetty työyhteisöviestinnän teoria, jonka avulla uudistetaan sekä työelämän käytänteitä että työyhteisöviestinnän opetusta. Taulukossa 2 on kuvattu T&K-projektien yhteyttä opetukseen. Taulukko. T&K-hankkeiden hyödyntäminen opetuksessa Hanke Tavoitteet Julkaisut Kytkentä opetukseen Liikeviestintä 1 Selvittää liikeviestinnän 1 Söderqvist, M. (toim.) Opetussisällöt nykytila ja tulevaisuus Tyylikkäästi tuloksiin: 2 Opetusmateriaali 2 Kerätä autenttista liike- englannin-, ranskan-, ruotsin-, 3 Ennakointi viestintä materiaalia, jonka saksan-, suomen- ja venäjänpohjalta laaditaan kielisen kirjallisen liikeviestinnän mallikirjeitä merkitys, nykytila ja visio 3 Käyttää mallikirjeitä 2 Arvinen, E.-K., Isoluoma T. opetuksessa (toim.) Tyylikkäästi 4Tehdä kaupallinen tuote, tuloksiin -mallikirjeet jossa eri kielten mallikirjeet 3 Binder, T. et al yhdistetään käytännön- Liikeviestinnän käsikirja läheiseksi käsikirjaksi viestit vaihtoon 7 kielellä 4 Guo, H Mitä tapahtuu, kun lohikäärmeelle lisätään silmät? Kiinan kielen taitoisen suomalaisen assistentin koulutukselle asetettavat vaatimukset Palaverikäytäntöjen Tuottaa tietoa palaveri- Surakka, T Työyhteisön 1 Opetussisällöt käytäntöjen tehostamiseksi palaverit yhdessä tavoitteisiin 2 Opetuksen oheismateriaali Työyhteisöviestintä 1 Selvittää, mitkä ovat 1 Juholin, E Opiskelijat keränneet 2010 aikakauden vallitsevia Työyhteisöviestinnän uusi tiedot opinnäytetöinään viestinnän paradigmoja ja agenda yrityksistä miten viestintä vaikuttaa työ- 2Juholin, E Viestinnän 2 Uusi paradigma muuttaa yhteisön toimivuuteen ja sen vallankumous Löydä uusi työyhteisöviestinnän tavoitteiden saavuttamiseen työyhteisöviestintä opetuksen sisällön 2Kehittää em. pohjalta Verkkotyökalu BIBLO perusteellisesti luvun tietointensiivisiin 3 Opiskelijat testaavat organisaatioihin soveltuva verkkotyökalua työyhteisöviestinnän malli

37 3Julkaista erityisesti yritysten käyttöön tarkoitettu työyhteisöviestinnän käsikirja 4Kehittää verkkopohjainen työkalu 5Kehittää strukturoitu mittaristo työyhteisön viestinnän kehittämiseksi mittaamiseksi UUDIN Kehittää uusi pitkäkestoinen - Caset opetuksen sisältöön (työyhteisöviestintä) työyhteisöviestinnän toteutus malli Eurooppalainen Selvittää eurooppalaisen Tuorinsuo-Byman, S Haastattelunauhat litteroitu assistentti assistentin nykyiset ja tulevat (tulossa). European Management ja käännetty opiskelijoiden kvalifikaatiot Assistants Work, Challenges and kielten työelämäprojekteina the Future 2 Opetussisällöt 3 Ennakointi Myynnin tuki Mallintaa ja kehittää myynnin - Opiskelijat tekevät case organisaatioiden myynnin tukiprosessien kartoitusta ja kehitystä opinnäytetöinään Tiedonhankinta Tuottaa käsikirja assistenttien Haasio, A (tulossa). Oppimateriaali Assistentin tiedonhankinnan opas Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen Koulutusohjelman oman pedagogisen strategian laatimisen yhteydessä tehtiin sen vuosikohtainen toimeenpanosuunnitelma vuosille Sen mukaisesti on kehitetty opinnäytetyöprosessia, työharjoittelua ja opiskelijan roolia laatutyössä. Assistenttikoulutuksen pedagoginen strategia on yhteensopiva vuonna 2006 laaditun HAAGA-HELIAn pedagogisen strategian kanssa. Opinnäytetyöprosessin kehittämiseksi tehtiin laaja kysely johdon assistenttikoulutusohjelmista valmistuneille. Heiltä kysyttiin, olivatko he saavuttaneet mielestään opinnäytetyölle asetetut tavoitteet. Valmistuneita pyydettiin myös arvioimaan sitä, missä määrin he tarvitsevat opinnäytetyöprosessin tuottamia valmiuksia työelämässä. Projektiin liittyi myös assistenttikoulutusohjelmien opinnäytetyön palauteprosessin kehittäminen (ks. Taimio ja Salmi 2005) sekä opettajien täydennyskoulutusta toiminnallisten opinnäytetöiden lisäämiseksi. Yhtenä kehittämisprojektin tuotoksena kehitettiin yksikössä opinnäytetyötä tukevat tutkimusmenetelmäopinnot verkko-opinnoiksi. Opiskelijat voivat valita määrällisten, laadullisten tai toiminnallisten menetelmien vaihtoehdon. Työharjoitteluun liittyvän Triangeli-projektin tavoitteena oli kehittää kolmikantayhteistyötä työnantajien, oppilaitoksen ja opiskelijoiden kesken. Projektin tuotoksena uudistettiin työharjoitteluprosessia. Opiskelijoille järjestetään

38 ns. puolimatkan krouvi harjoittelujakson puolessa välissä. Krouvi tarjoaa välietapin tarkastella, ovatko harjoittelulle asetetut tavoitteet realistisia sekä mahdollisuuden oppia assistenttityöstä muiden harjoittelijoiden kokemuksista. Tulevaisuuden kannalta erittäin merkittäväksi muodostui pedagogiseen strategiaan kirjattu määritelmä opiskelijasta yhteistyökumppanina. Koulutusohjelman käytänteiden reflektointi saatiin yhdistettyä KKA:n Opiskelija opiskelun laadun arvioijana (OOLA) -projektiin, jossa koulutusohjelmasta oli myös opiskelijoiden edustaja. Projektin tuotoksena saatiin kehitettyä opiskelijan roolia korostavia yhteistoimintamuotoja, mm. opiskelijoiden laaturyhmä Laatuassit sekä henkilökohtaiset tuutorit ensimmäisen lukukauden opiskelijoille (Junkkari et al. 2006). Opiskelijan äänen tarkempaa kuuntelemista tavoitellaan myös parhaillaan meneillään olevassa Dialogi-hankkeessa. Siinä on tarkoitus kehittää erilaisia dialogitapoja, kuten opettajan ja opiskelijan välisiä, opiskelijoiden välisiä, oppilaitoksen ja työelämän, opettajien keskinäisiä sekä opettajien ja esimiesten välisiä dialogeja. Hanke on osa valtakunnallista Kehittyvä ammattikorkeakoulun opettajuus (KEKO) -hanketta. Käytännön kehittäminen tehdään opettajien omina alaprojekteina vuosien aikana. Alaprojektit liittyvät mm. tietotekniikkaan ja verkko-opetuksen opiskelijaopettajadialogiin, kielten ja substanssiopettajien väliseen dialogiin sekä työelämäprojekteihin ja työharjoitteluun. (Dialogi 2008). KEKO-hankkeeseen liittyy myös koulutusohjelmassa tekeillä oleva ammattikorkeakoulujen esimiestyötä koskeva väitöskirja. Yksikössä toimii kehittämisryhmä, johon kuuluvat yksikön johtaja, koulutusohjelmapäälliköt ja johdon assistentti. Ryhmässä käsitellään yksikön toimintaan ja hallintoon liittyviä asioita. Vuosisuunnittelua ja edellisen vuoden arviointia toteutetaan HAAGA-HELIAssa toimintasuunnitelman, Balance Scorecardin ja kehityskeskustelujen avulla. Arviointia on dokumentoitu mm. erillisessä koulutusohjelman laaturaportissa vuonna 2006 sekä vuonna 2007 HAAGA-HELIAssa järjestetyssä tutkintokoulutusohjelmien itse- ja ristiinarviointiprojektissa.. Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen Vuoden 1994 ennakointihankkeessa (Pirhonen 1997) haastateltiin harjoittelupaikkojen edustajia. Ennakointihankkeen tutkimustulosten mukaan kaikille assistenteille oli oleellista hyvä suomen kielen taito. Laajan kielitaidon nähtiin lisäävän uramahdollisuuksia. Ennakointitutkimuksen tietotekniikkaa koskevat tulokset olivat vaikuttamassa siihen, että koulutusohjelmaan rakennettiin pääainepolku Tietotekniikan hyödyntäminen, jonka tavoitteet asetettiin assistenttityön näkökulmasta.

39 Vuosina toteutettiin ennakointihanke (Juvonen 2000), jonka metodeina käytettiin sekä esimiesten haastatteluja että assistenteille tehtyjä kyselyjä. Ennakoinnin tuloksia hyödynnettiin seuraavan opetussuunnitelman uudistamisessa mm. kehittämällä integroitujen opintojaksojen pedagogiikkaa. Integroidut opintojaksot suunniteltiin käytännön ammattitilanteiden pohjalta niin, että esimerkiksi työyhteisöviestinnän opintojaksolla yhdistettiin viestintäteoriaa sisällön tuottamiseen ja yhteisöviestinnän graafiseen toteutukseen. Vuoden 2005 opetussuunnitelmatyössä käytettiin erilaisia ennakointimenetelmiä. Assistenttityön määrällistä arviointia tehtiin sekä yksityisen että julkisen sektorin näkökulmasta. Julkisen sektorin osuus teetettiin opiskelijoiden opinnäytetöinä. Lisäksi kerättiin Tradenomi HSO Sihteerit ry:n kautta assistenteilta case-kuvauksia heidän autenttisista työtilanteistaan. Heitä pyydettiin kuvaamaan tilanne, jota he eivät olleet aikaisemmin kohdanneet. Tällä menetelmällä pyrittiin saamaan tietoa siitä, minkälaisissa tilanteissa luovaa ongelmanratkaisukykyä ja asiantuntijuutta tarvitaan (ks. assistenttityön osaamisvisio s. 2). Tulosten perusteella havaittiin tärkeäksi osaamisalueeksi tiedonhankintaan ja -hallintaan liittyvä osaaminen. Caset antoivat sysäyksen uuden tietoasiantuntijuuden osaamisalue- ja erikoistumisvaihtoehdon kehittämiselle vuoden 2005 opetussuunnitelmaan. Tutkimus- ja kehittämishankkeena toteutettu liikeviestinnän nykytilan ja tulevaisuuden kartoitus (Söderqvist 2004) antoi tarkkaa tietoa liikeviestinnän työelämätarpeesta. Tutkimuksessa saatiin selkeä vastaus siihen, että assistenttiopiskelijoiden tulee yhä osata liikekirjeenvaihtoa kaikilla työkielillään. Vuoden 2005 opetussuunnitelman yhteydessä ennakoinnin ja opetussuunnitelman välinen yhteys tuotiin esille eri tavalla kuin ennen. Koulutusohjelmassa otettiin tietoinen tulevaisuuden tekijän rooli ja vastuu. Enää ei puhuttu siitä, että koulutusohjelman tehtävänä on vastata työelämän tarpeisiin, vaan keskeiseksi nähtiin tulevaisuuden työelämän kehittämiseen osallistuminen (ks. Kauppi 2003). Voidaan myös perustellusti väittää, että proaktiivinen, työelämää uudistava lähestymistapa kuvaa assistenttikoulutuksen ja työelämän suhteita myös pitkällä aikavälillä. Koulutusohjelma ja sitä edeltänyt opistotasoinen sihteerikoulutus ovat pystyneet 40 vuoden ajan olemaan edellä työelämää omien pedagogisten valintojensa avulla. Esimerkiksi tietoasiantuntijuuteen erikoistuneet tai kiinaa osaavat assistentit vaikuttavat 2010-luvun työmarkkinoilla assistenttien työnkuvaan ja tuottavat organisaatioille uudenlaista kilpailukykyä. Eurassi-hankkeessa (Tuorinsuo-Byman 2008, tulossa) tarkasteltiin assistenttityön nykytilaa ja tulevaisuutta Euroopassa. Tutkimuksen mukaan sihteeri-nimike on katoamassa myös muualla Euroopassa ja korvaantumassa assis-

40 tentti-nimikkeellä. Assistenttien tehtävät sekä monipuolistuvat että itsenäistyvät. Haasteiksi koetaan tekninen kehitys, yritysten monikulttuuristuminen, globalisaatio sekä assistenttien ja esimiesten yhteistyön kehittäminen. Uusi ennakointikierros käynnistyy huhtikuussa Ennakointisuunnitelmaan kuuluu useita osia. Ennakointiblogin avulla pyritään perehdyttämään ja sitouttamaan koko henkilökunta ennakointiin. Assistenttien näkökulmaa selvitetään opettajien tekemillä assistenttihaastatteluilla. Assistentit kutsutaan myös päivän kestävään tulevaisuusverstaaseen. Työnantajien näkökulmaa selvitetään opinnäytetyönä tehtävien työnantajahaastattelujen sekä työnantajien tulevaisuusverstaan avulla. Yhtenä menetelmänä käytetään opiskelijoiden ja alumnien tuottamia tulevaisuuskertomuksia mahdollisista tulevaisuuksista. Lopuksi yhdistetään assistenttiverstaan ja työantajaverstaan erilaiset osaamisvisiot ns. Delfoi-menetelmää hyödyntäen. Vuoden 2005 opetussuunnitelman ja 2010 käyttöön otettavan opetussuunnitelman väliin ajoittui strategisesti merkittävä päätös nostaa kiina yhdeksi kielivaihtoehdoksi koulutusohjelmaan. HAAGA-HELIA on ainoa korkeakoulu Suomessa, jossa alkaa laaja liikekielipainotteinen kiinan opetus. Kiinan kielen osaamistarpeesta laadittiin erillinen osaamistarvekartoitus (Guo 2008).. Resurssien hallinta, arviointi ja kehittäminen (raha, osaamispääoma ja infrastruktuuri) Vaikka assistenttikoulutusta toteutetaan alhaisella liiketalouden yksikköhinnalla, ovat koulutusohjelman iso koko ja synergiamahdollisuudet englanninkielisen koulutusohjelman kanssa mahdollistaneet laajan vaihtoehtoisten opintojen tarjonnan. Opiskelijat valitsevat vähintään kolme kieltä seitsemästä vaihtoehdosta (ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja ja kiina). Kussakin kielessä pakollisten opintojen osuus on 17 op. Lisäksi on tarjolla vapaasti valittavia opintoja kaikissa kielissä. Opiskelijat voivat erikoistua yhteen seuraavista: organisaatiot ja johtaminen, laskentatoimi, oikeus, viestintä, markkinointi tai tietoasiantuntijuus. Suosituimpia erikoistumisalueita ovat olleet organisaatiot ja johtaminen (18 käynnistyvää opinnäytetyötä keväällä 2008), markkinointi (16 käynnistyvää opinnäytetyötä) sekä viestintä (13 käynnistyvää opinnäytetyötä). Taloudellinen toiminta on ollut ylijäämäistä ja mahdollistanut mm. venäjän opetuksen tarjonnan katkeamattomana, vaikkei venäjän opiskelijoista muodostu normaalin kokoista opetusryhmää. Venäjän opetus nähdään kuitenkin koulutusohjelman yhteiskunnallisen tehtävän kannalta välttämättömänä. Taloudelliseen tulokseen pyritään vaikuttamaan vähentämällä keskeyttämisiä oikein tehtyjen opiskelijavalintojen avulla. Opiskelijavalinnan soveltuvuusarviointi uudistettiin vuonna Psykologisen profiloinnin pohjaksi

41 tutkittiin ammatissa menestyneitä assistentteja ja opinnoissaan menestyneitä opiskelijoita. Opiskelijavalinnan seurantatutkimus on meneillään keväällä Keväällä 2008 johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmaryhmään kuuluu 19 päätoimista ja 4 sivutoimista opettajaa. Päätoimisista 95 prosentilla on muodollinen opettajanpätevyys. Opettajista viisi on tutkijakoulutettuja, lisäksi yksi opettaja valmistuu lisensiaatiksi vuonna Opettajien osaamispääoman kehittämistä tehdään HAAGA-HELIAn osaamisstrategian mukaisesti. Keskeisinä kehittämisalueina ovat tulevaa ennakoiva työelämäosaaminen, tutkiva ja kehittävä oppiminen sekä laaja-alainen kv-osaaminen. Päätoimisille opettajille on varattu vuosisuunnitelmassa 100 tuntia itsensä kehittämiseen. Kehittämissuunnitelmasta sovitaan vuosittain kehityskeskustelussa esimiehen kanssa. Yksikön opettajille järjestetään säännöllisesti myös yhteistä pedagogista täydennyskoulutusta. Teemoina ovat olleet oppimistehtävien arviointi, PBL, projektinhallinta, opintojaksojen integrointi, caset opetuksessa ja dialogisuus. Vuoden 2008 täydennyskoulutus liittyy tutkivaan ja kehittävään oppimiseen. Opettajilla on myös mahdollisuus työssäoppimisjaksoihin. Systemaattisen osaamisen lisäksi koulutusohjelmassa halutaan panostaa oppimista edistävään kulttuuriin. Knightin ja Trowlerin (2005) mukaan laitoksen kulttuurilla on merkittävä vaikutus siihen, haluavatko opettajat edistää oppimista ja opettaa paremmin. Pakonomaiset kehitystoimenpiteet aiheuttavat näennäistottelemisen riskin, jolloin todellinen muutos estyy. Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmaan kuuluvat opettajat pitävät ryhmäänsä toimivampana kuin ammattikorkeakoulussa keskimäärin (ilmapiiritutkimuksen keskiarvo 4,7, asteikko 1 6) sekä kokevat kehityskeskustelut (keskiarvo 4,4) ja esimiestyön (keskiarvo 5,2) omaa työtänsä tukevana. Esimiestyö onkin merkittävää myös Ramsden et al. (2007) tutkimustulosten valossa. Heidän tutkimuksissaan löydettiin yhteys opiskelijan kokeman laadun ja opettajan kokeman esimiestyön välillä. Johdon assistenttikoulutusohjelmien opiskelijoilla on oma ainejärjestö HSOY ry, joka kuuluu HAAGA-HELIAn opiskelijakunta Helgaan. Käytännön yhteistyömuotoja ovat mm. valintakokeisiin osallistujien ja uusien opiskelijoiden neuvonta. Koulutusohjelman opiskelijoiden käytössä olevia tiloja, laitteita ja muita palveluita käsitellään kohdassa 2.5 Oppimisympäristö.. Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt (opiskelijat ja muut sidosryhmät) Vuonna 2005 voimaan tullut opetussuunnitelma tehtiin niin, että koulutusohjelma tuotti ensin yhteisöllisesti pedagogisen strategian, jonka pohjalta laadittiin ammatillisen kasvun prosessin kuvaus ja opetussuunnitelma. Käytän-

42 nön työskentely eteni niin, että assistenttikoulutusohjelmien osaamisalueryhmät (IT-opettajat, kieltenopettajat, viestinnän ja suomen opettajat sekä liiketoiminnan opettajat) työstivät asiaa omissa ryhmissään. Osaamisalueiden vetäjät edustivat ryhmiään opetussuunnitelmaryhmässä, jossa oli yksikön johtajan ja koulutusohjelmavetäjien lisäksi myös opiskelijoita. Opetussuunnitelmaprojektilla oli lisäksi ohjausryhmä, jossa oli sekä neuvottelukunnan nimeämiä työelämän edustajia että pedagoginen konsultti. Opintojaksopalautteiden ja kuormittavuusseurantatietojen pohjalta on tehty opintojaksokohtaisia tarkistuksia. Koulutusohjelman kokonaisarviointi tehdään syksyllä Työelämäpalautteiden pohjalta voidaan kuitenkin jo nyt sanoa, että ainakin yritystilaisuuksien järjestäminen ja sähköinen arkistointi ovat olleet oikein valittuja uudistuksia. HAAGA-HELIAn kaikki opetussuunnitelmat harmonisoidaan niin, että vuoteen 2010 mennessä niiden rakenteiden vertailu on mahdollista. Myös johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opetussuunnitelma uudistuu keväällä Opetussuunnitelmatyön etenemistä määrittävät HAAGA- HELIAn pedagoginen strategia ja sen pohjalta laadittu yhteinen kriteeristö haagahelialaisille opetussuunnitelmille.. Oppimisprosessi ja sen ohjaus Opiskelijan ammatillisen kasvun prosessi etenee taulukon 3 mukaisesti. Taulukko. Opiskelijan ammatillisen kasvun prosessi (HAAGA-HELIA ) Verkosto-osaamisen vuosi Organisointiosaamisen vuosi Työharjoittelu Prosessiosaamisen vuosi Opiskelija - hahmottaa assistentin roolin ja verkoston merkityksen organisaatiossa - tutustuu suomalaisiin ja eurooppalaisiin assistenttijärjestöihin ja tapaa heidän edustajiaan - oppii suomenkielisen viestinnän ja kolmen vieraan kielen perustaidot ja ymmärtää kulttuuritietouden merkityksen verkostoitumisessa - hankkii verkostoitumisen edellyttämät tietotekniikan, tiedonhaun ja asiakirjahallinnan perustaidot - oppii aktiivisesti seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua. Opiskelija - oppii soveltamaan teoriatietoa käytännön toiminnan, monikulttuurisen kirjallisen ja suullisen viestinnän, yritystoiminnan ja julkisyhteisöjen näkökulmasta. Opiskelija - osaa siirtää oppimansa teoriat käytännön toiminnaksi Opiskelija -pystyy analysoimaan ja mallintamaan sekä käyttämään hyväksi tiedonjalostamistaitoaan tekemällä ohjatusti työelämää palvelevan opinnäytteen pääaineensa alalta -pystyy toimimaan vieraskielisessä toimintaympäristössä.

43 Opiskelijan ammatillisen kasvun reflektointia tukevat joko ryhmäkohtaisen mentorin tai koulutusohjelman opinto-ohjaajan kanssa käytävät HOPSkeskustelut vuosittain. Opiskelija kerää ammatillisen kasvunsa vaiheista sähköisen portfolion.. Oppimisympäristöt HAAGA-HELIA ja sen Pasilan kampus tarjoavat opiskelulle laadukkaat ja modernit puitteet. Pasilassa on kaksi kielistudiota sekä ryhmä- ja projektityöskentelytiloja opiskelijoita varten, 1413 työasemaa ja 40 palvelinta. Opiskelijoiden vapaakäyttötiloissa työasemia on 148. Käyttöjärjestelmän muutos Windows XP:stä Windows Vistaan tehdään kesällä HAAGA-HELIAlla on myös ekstranet-palvelu opiskelijoille. Kaikissa Pasilan kampuksen luokissa on opetuskäyttöön tietokone ja videotykki, 68 opetustilassa on käytössä dokumenttikamera ja 50 luokassa VHS-DVD. Verkkoopiskeluun on tarjolla Moodle- ja Blackboard-oppimisympäristöt. Koulutusohjelman opiskelijat käyttävät Microsoft Office -ohjelmien lisäksi Photoshop-, DreamWeaver- ja SharePoint-ohjelmistoja. Syksyllä 2008 kaikkien assistenttiopiskelijoiden pakolliseen opetusohjelmaan sisältyy virtuaalikokousten järjestäminen, jolloin opiskelijoiden käytössä on ConnectPro-videoneuvottelujärjestelmä. Koulutusohjelman opintojaksojen oppimistehtävien, projektien ja ekskursioiden avulla ulotetaan oppimisympäristö Pasilan kampuksen ulkopuolelle. Pasilan kirjastossa on asiakkaiden käytössä 45 työasemaa, ryhmätyöhuoneita, hiljaisen työskentelyn tila sekä lehtilukusali. Verkkokirjasto tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden kirjaston palveluiden käyttöön vuorokauden ympäri. Painetut kokoelmat sisältävät n nidettä. Kirjastolla on käytössään 56 ostettua tietokantaa e-kirjaa sekä 9259 elektronista lehteä. Elektroniset aineistot ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta etäyhteyden kautta. Pasilan kampus tarjoaa opiskelijoille hyvin monikulttuurisen työskentely-ympäristön. Keväällä 2008 Pasilassa on 466 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa ja 86 vaihto-opiskelijaa, jotka edustavat 73:a eri kansallisuutta.. Laadunhallintamenettelyt HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laatutyö on esitetty kuvassa Laatutyö 4. Toiminnanohjaus ja laatujärjestelmä perustuvat Balanced Scorecard ja EFQM -kombinaatioon. Uuden ammattikorkeakoulun prosessien muokkaaminen ja kuvaaminen edeltävien ammattikorkeakoulujen hyviä käytänteitä hyödyntäen sekä laadunmittaus-/palautejärjestelmien kehitystyö ovat intensiivisesti työn alla. Tavoitteena on päästä rakennusvaiheen jälkeen normaaliin

44 laadunhallintatyöhön vuoteen 2010 mennessä, jolloin HAAGA-HELIA osallistuu Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointiin. Laatutyö Laadun määrittäminen Laadun todentaminen Laadun kehittäminen Plan Do Check Act HH:n missio, visio ja arvot HH:n oppimisnäkemys ja pedagoginen strategia; OPS Prosessikuvaukset (laatukäsikirja) Työohjeet ja muut asiakirjat Tuloskortit TaTu Tilastotiedot Esim. OPALA, AMKOTA Palautejärjestelmä Asiakaspalaute (opiskelijat) Sisäinen palaute Ulkoinen palaute Auditoinnit Sisäinen Ulkoinen (mm. KKA) Suunnittelukokoukset Kehityskeskustelut OPS-työskentely Koulutusjohdon toimenpiteet Kehittämispäivät ja kehittämistilaisuudet Benchmarking ja parhaat käytänteet Suunnittelukokoukset Henkilökunnan kehittäytyminen Kuva. HAAGA-HELIAn laadunhallinta Assistenttikoulutuksen laatutyöhön osallistuvat aktiivisesti myös neuvottelukunta ja opiskelijat. Laatuassit-ryhmään valitaan opiskelijoita 2. lukukaudesta eteenpäin. Ryhmän toiminnan tavoitteeksi on asetettu oppimisen edistäminen ja oppimisen esteiden poistaminen. Laatuassit paitsi tuovat omilta ryhmiltään tietoja lukukausikokonaisuuksien toteutumisesta myös osallistuvat monella muulla tavalla kehitystyöhön. He ovat mm. laatineet ohjeet opiskelijoille käyttäytymisestä ja herättäneet yleistä keskustelua opiskelurauhasta ja myöhästelystä, toteuttaneet lukukauden opintojen kuormittavuusseurannan sekä osallistuneet koulutusohjelman itsearviointiin ja tämän laatuyksikköhakemuksen valmisteluun. Ensimmäisen lukukauden opiskelijoiden kokemukset kerätään henkilökohtaisten opiskelijatuutoreiden kautta opiskelijoiden ensimmäisten kuukausien aikana. Näin saadaan tietoa sisääntulovaiheen onnistumisista ja mahdollisista ongelmista.

45 Opiskelijan mieltäminen yhteistyökumppaniksi on vaikuttanut suuresti siihen, miten perustehtävää lähestytään koulutusohjelmassa. Palautejärjestelmän tulee mitata oppimisen edistämistä, ei asiakastyytyväisyyttä. Tämän perusteella rakennettiinkin johdon assistenttikoulutusohjelmassa opinnäytetyön palauteprosessi (Taimio & Salmi 2005), jossa opiskelija ei arvioi sitä, miten hyvin ohjaaja osaa substanssin tai miten hyvin hän osaa ohjata, vaan nimenomaan sitä, miten ohjaajan antama tuki edisti hänen omaa oppimisprosessiaan (Karjalainen 2005). Koulutusohjelman oma laatutyö kiteytyykin keskusteluksi oppimisesta eri foorumeilla. Indikaattorit antavat suuntaa trendistä, mutta laatutyön todellinen tarkoitus koulutusohjelmassa on lisätä ja kehittää keskustelua oppimisesta ja ammatillisesta kasvusta. B Tulokset Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelijoihin liittyvät tulokset Taulukko. Valmistuneet Nuoret Aikuiset (sisäänotto päättyi v. 2003) Yhteensä Tavoite Taulukko. Opintojaksopalautteen yleisarvosana Keskiarvo 3,8 3,8 3,8 Tavoite 3,8 3,9 3,8 (Asteikko 1 5) Taulukko. Virtuaaliopetussuoritukset Suoritetut opintopisteet verkkoopetuksessa , Taulukko. Hakijat Ensisijaiset hakijat /aloituspaikat 584/ / /136 Kaikki hakija /aloituspaikka Tavoite 12 11

46 . Työelämään liittyvät tulokset Taulukko. Nuorten tutkintokoulutuksesta valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuoden lopussa (n= ) (n= ) (n= ) Palkansaaja 77,70 % 86,10 % 88,50 % Yrittäjä 1 % 0 % 0 % Työtön 4,90 % 1,60 % 4,60 % Opiskelija 8,70 % 5,70 % 4,60 % Muu 7,80 % 6,60 % 2,30 %. Henkilöstöön liittyvät tulokset Taulukko. Ilmapiirimittaus Koulutus- ohjelma HAAGA- HELIAn ka Työryhmän ilmapiiri ja toimivuus 4,7 4,5 Esimiestyö 5,2 4,4 Kehityskeskustelut 4,4 3,9 Työmotivaatio 4,9 4,8 Työssä jaksaminen ja hyvinvointi 4,6 4,1 Osaaminen ja ammattitaito 4,5 4,1 (Asteikko 1 6). Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset Taulukko. Kustannukset Kustannukset 103 e 131 e 126 e /opintopiste Kustannukset e e e /tutkinto. Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset Taulukko. Kansainvälinen vaihto Opiskelijavaihto Tavoite Ulkomainen työ harjoittelu Opettajien ulkomaanjaksot

47 . Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset Taulukko. Valmistuneiden sijoittuminen pääkaupunkiseudulle Vuosina pääkaupunkiseudulle tutkintokoulutuksesta 90 työllistyneet (lähde: OPALA-kyselyyn vastanneet n=243) Työyhteisöviestijän erikoistumisopinnoista sekä Tiedonhankinnan 93 ja -hallinnan erikoistumisopinnoista valmistuneiden työpaikka pääkaupunkiseudulla (lähde: HAAGA-HELIAn opiskelijarekisteri n=85) % Lähteet Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen. Projektin loppuraportti. Arene. Helsinki. Arvinen, E.-K. & Isoluoma, T. (toim.) Tyylikkäästi tuloksiin mallikirjeet. Helian julkaisusarja A:14. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu. Helsinki. Berdichevskij, A Lestnitsa Steps. Living Russia for businessmen travelling to Russia for the First time. Haaga-Helia University of Applied Sciences. Helsinki. Binder, T., Kärnä E., Métivier, C., Miestamo, R., Salenius, P., Savinainen, P., Solonen, S., Taimio, A., Åberg, K Liikeviestinnän käsikirja viestit vaihtoon 7 kielellä. Edita. Helsinki. Dialogi Teoksessa. A. Töytäri-Nyrhinen (toim.) Tanssii ammattikorkeakoulujen kanssa. Haaga-Helia puheenvuoroja 3/2008. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki, s Guo, H Mitä tapahtuu, kun lohikäärmeelle lisätään silmät? Kiinan kielen taitoisen suomalaisen assistentin koulutukselle asetettavat vaatimukset. Haaga-Helia puheenvuoroja 2/2008. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki HAAGA-HELIA Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma yleisinformaatioita. Luettu johdon-assistenttityonja-kielten-ko/yleisinformaatiota Haasio, A (tulossa). Assistentin ja sihteerin tiedonhankinnan opas Juholin, E Työyhteisöviestinnän uusi agenda (Työyhteisöviestintä TYVI 2010 Raportti II. HAAGA-HELIA Kehittämisraportteja 1/2007. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu: Helsinki. Juholin, E (tulossa). Viestinnän vallankumous Löydä uusi työyhteisöviestintä. WSOYpro. Junkkari, T.; Koppatz, A., Ronkainen, P., Sandelin, R., Soisalon-Soininen, T., Viitasalo, K., Vuori, J Ideoita ja malleja korkeakouluista: Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu. Teoksessa H. Alaniska (toim.) Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 16:2006. Korkeakoulujen arviointineuvosto. Helsinki. Juvonen, R Sihteerien ja assistenttien ammattitaitovaatimukset. Koulutuksen ja työelämän kohtaaminen. Julkaisematon raportti. Helia. Karjalainen, A Koulutuksen laatujärjestelmän perusteet. Artikkelijulkaisu Oulun yliopisto. Opetuksen kehittämisyksikkö.

48 Kauppi, A Ammattikorkeakoulujen koulutuksen kehityslinjoja. Teoksessa A. Kauppi & T. Huttula (toim.). Laatua ammattikorkeakouluihin. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2003. Edita. Helsinki. Knight, P. T. & Trowler, P. R Department-level Cultures and the Improvement of Learning and Teaching. Studies in Higher Education, Vol. 25. No. 1, p Pirhonen, J Sihteerin työ ja työelämän tarpeet. Teoksessa: M. Kärki (toim.). 60- luvun sihteeristä 2000-luvun assistentiksi. HSO-koulutuksen kiitorata. Helsingin Sihteeriopisto v Helsingin Sihteeriopiston kannatusyhdistys ry. Helsinki. S Taimio, H. Salmi, M.-M Opinnäytetyöllä onneen. Helian julkaisusarja A:22. Helia. Helsinki. Ramsden, P., Prosser, M., Trigwell, K. & Martin, E University teachers experiences of academic leadership and their approaches to teaching. Learning and Instruction Vol. 17, No. 2, p Surakka, T. (toim.) Työyhteisön palaverit yhdessä tavoitteisiin. Edita. Helsinki. Söderqvist, M. (toim.) Tyylikkäästi tuloksiin: englannin-, ranskan-, ruotsin-, saksan-, suomen- ja venäjänkielisen kirjallisen liikeviestinnän merkitys, nykytila ja visio. Helian julkaisusarja A:13. Helia. Helsinki. Tuorinsuo-Byman, S (tulossa). European Management Assistants Work, Challenges and the Future.. Arviointiryhmän palaute HAAGA-HELIA-ammattikorkeakoulun johdon assistentin koulutusohjelma noudattaa HAAGA-HELIAn strategiaa. Opiskelijat työllistyvät erittäin hyvin ja työnantajien palaute valmistuneitten osaamisesta on erinomaista. Johdon assistentit hallitsevat ne tehtävät ja osaamisen, joita heiltä odotetaan. Vastavalmistuneitten palkkataso on hyvä. Tiivis yhteys työelämään auttaa kehittämään opetusta jatkuvasti työelämän vaatimusten mukaan. Opiskelijat ovat itse tyytyväisiä saamaansa oppiin ja sen tarjoamiin työmahdollisuuksiin. HAAGA-HELIAn selkeä johtamismalli ja konkreettiset tavoitteet heijastuvat myös johdon assistentin koulutusohjelman opetuksessa ja opetuksen sisällössä. Tuloskorttiohjaukseen sisältyy esimerkiksi lukumääräinen hanketavoite. Johdon assistentin ohjelma perustuu pääosin tutkivaan ja kehittävään oppimiseen. Opiskelijat suorittavat ison osan oppimistaan hankkeissa ja työelämälähtöisesti. Hankkeissa opiskelijat mm. tekevät tutkimusta, jota voidaan hyödyntää opetuksessa. Opettajia kannustetaan tuottamaan uutta opetusmateriaalia ja kirjoittamaan omalta alaltaan kirjoja, joissa voidaan hyödyntää opiskelijoiden keräämää tietoa. Kirjallisuus on myös ulospäin hyvä osoitus ammattikorkeakoulun osaamisesta ja osaamisen tuottamisesta; se rakentaa HAAGA-HELIAn brändiä. Koulutusyksikön tuottama kirjallisuus on myös työelämän kannalta relevanttia.

49 HAAGA-HELIAn selkeä johtamismalli toteutuu koulutusohjelmassa myös käytännön tasolla ja se on havaittavissa hyvissä henkilöstötuloksissa ja ilmapiirissä. Opettajien osaamisen kehittämiseen panostetaan poikkeuksellisen paljon. Jokainen opettaja voi käyttää vuodessa 100 tuntia osaamisensa kehittämiseen. Näistä 60 tuntia pitää raportoida, mutta 40 tuntia kukin voi käyttää itse parhaaksi katsomaansa oppimiseen. Tämän lisäksi pedagogiseen täydennyskoulutukseen voidaan vielä käyttää 100 tuntia vuodessa. Osa opettajista toimii myös korkeakoulujen ulkopuolisessa työelämässä asiantuntijoina. Koulutusohjelmalla on monipuolista yhteistyötä pitkäaikaisten työelämäkumppanien kanssa. Työelämäyhteyksiä tuetaan ja hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Työelämän edustajien muodostamat työelämäkummit tuovat opetukseen säännöllisesti käytännön väriä. Kummitoiminta perustuu yhteistyösopimukseen alan ammattijärjestön ja HAAGA-HELIAn kesken. Neuvottelukunta kokoontuu viisi kertaa vuodessa ja osallistuu aktiivisesti opetuksen kehittämiseen. Neuvottelukunta eli työelämän edustajat osallistuivat myös tulevaisuusverstaaseen, jossa ennakoidaan asiantuntija-assistentin tulevaisuuden osaamisvaatimuksia. HAAGA-HELIAssa kehitetään myös tulevaisuuden hotellia ja tulevaisuuden toimistoa, joissa voidaan tunnistaa tulevia toimintatapoja ja osaamistarpeita. Valmistuneisiin pidetään yhteyttä ja he käyvät kertomassa entisessä opinahjossaan assistentin käytännön työstä. HAAGA-HELIAlla ja koulutusohjelmalla on tarjolla työelämän kehittämiseksi perustutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi myös muita koulutuspalveluja, esimerkiksi erikoistumisopintoja, avoimen ammattikorkeakoulun ja täydennyskoulutuksen sekä ylemmän ammattikorkeakoulun tarjontaa. Myös tämän tarjonnan sisältöjen rakentamisessa on toimiva työelämäyhteistyö perustana. HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä oli vielä rakennusvaiheessa. Koulutusohjelmalla oli kuitenkin käytössä omia laadunvarmistusmenettelyjä. Laatujärjestelmän rakentamistyössä tulee ratkaistavaksi koko ammattikorkeakoulun ja yksittäisen koulutusohjelman laadunvarmistusjärjestelmän ja laadunvarmistusmenettelyjen suhde. Laatuassi-toiminta auttaa kehittämään päivittäistä toimintaa. Laatuassi on kullakin luokalla toimiva opiskelijoiden yhdyshenkilö, jonka tehtävä on välittää opiskelijoiden tarpeita ja ajatuksia ammattikorkeakoululle. Laatuassit suunnittelevat yhdessä toiminnan parannustoimia. He ovat myös laatineet käyttäytymissäännöt opiskelijoille. Johdon assistentin koulutusohjelma perustuu entiseen HSO-sihteerin koulutusohjelmaan. Käytännön työ on myös johdon osalta muuttumassa jatkuvasti itsenäisemmäksi ja omatoimisemmaksi. Nykyistä enemmän tulisi

50 miettiä, millaiseksi johdon tukihenkilönä toimivan assistentin työ muodostuu ja miten yritysten toimintojen ulkoistuskehitys tulee vaikuttamaan johdon assistentin tehtäviin. Mikä tulee olemaan assistentin rooli ja tarvittavat kompetenssit virtualisoituvassa ja verkottuvassa työelämässä? Valmistuvien työllisyysaste on korkea. Epäselväksi jäi, miten koulutusohjelmassa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta ja rohkaistaan opiskelijoiden yrittäjäksi ryhtymistä. Koulutusohjelmassa olisikin hyvä jatkossa panostaa myös yrittäjyyden vahvistumiseen. Suurin osa opiskelijoista käy opintojen ohessa töissä. Työssä oppimista olisi hyvä nivoa nykyistä paremmin opetukseen ja ammattikorkeakoulussa oppimiseen. Se voisi vähentää myös keskeyttäneiden määrää. Toisaalta opetuksen tasoa kuvataan sillä, että opiskelijat osaavat mallintaa toimintaa ja tilanteita. Mallintamista voisi sisällyttää ehkä nykyistä enemmän myös opetukseen. Lisäksi opintojen kuormittavuuden systemaattista seurantaa tulisi kehittää. Opetustarjonnan aikatauluttamista opiskeluvuoteen tulisi pohtia uudelleen juuri tasaisemman kuormittavuuden näkökulmasta. Johdon assistentin koulutusohjelman ainutlaatuisuus ja pitkät perinteet voivat helposti sokaista sen haasteilta ja kehittymistarpeilta. Koulutusohjelman kannattaisi etsiä kotimaasta tai ulkomailta sopivia kumppaneita, joiden kanssa säännöllistä tulostietojen vertailua, vaihtoa ja benchmarkingia olisi mahdollista toteuttaa. Jatkossa olisi lisäksi eduksi laajentaa yhteistyökumppanien verkostoa, jotta koulutusohjelma pystyisi uudistumaan paremmin yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten mukaan. Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että HAAGA-HELIAn johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman pedagoginen osaaminen on vahvaa ja toiminta on hyvin johdettua. Yksikössä tehdään erinomaista ennakointityötä ja henkilökunnan ammatillinen osaaminen on hyvin korkealaatuista ja sitä kehitetään jatkuvasti. Myös opiskelijoiden osaaminen vastaa erittäin hyvin työelämän tarpeita. Koulutuksen sisältöjä kehitetään systemaattisesti ja jäntevästi. Työelämä on hyvin vahvasti läsnä koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.

51 . Laurea-ammattikorkeakoulu, turvallisuusalan koulutusyksikkö A Toiminta Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminen ammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin linjauksiin Laurea aloitti yksityiseen turvallisuuteen suuntautuvan liiketalouden tradenomikoulutuksen vuonna Koko alan osaamista kehitetään yhdessä yritys-, työelämän asiantuntijoiden ja turvallisuusviranomaisten kanssa opetus-, aluekehitys- ja t&k-tehtävässä Laurean kolmen päästrategian mukaisesti (Pedagoginen strategia 2002; 2007, Aluekehitysstrategia 2002; 2005, T&K-strategia 2004). Koulutusyksikön kehittämisen taustalla oli vuonna 1996 julkaistu TT:n (nyk. EK) yritysturvallisuuden neuvottelukunnan mietintö turvallisuusalan koulutuksen kehittämiseksi. Tradenomin tutkintoon johtavan turvallisuusalan koulutusohjelman rinnalle ovat syntyneet osaamista laajentavat tietoturvallisuuden, riskienhallinnan ja kansainvälisen turvallisuusjohtamisen erikoistumisopinnot. Syksyllä 2008 alkaa turvallisuusosaamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelma. Oppimiseen kytkeytyvä t&k-toiminta on vahvistanut koulutusyksikön aluevaikuttavuutta. Koulutusyksikkö on ollut myötävaikuttamassa toisen asteen koulutuksen perustutkintojen syntymiseen ja kehittämiseen sekä toiminut asiantuntijana alan ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen kehittämisessä. Se on konsultoinut niin kotimaisten ammattikorkeakoulujen kehittämishankkeita kuin ruotsalaisten korkeakoulujen turvallisuuskoulutuksen kehittämistä sekä vaikuttanut alan käsitteistön muodostumiseen. Laurea toimii kolmessa alueyksikössä ja niissä toimivissa kampuksissa. Aluepohjainen organisaatiomalli mahdollistaa luontaisen monialaisuuden ja vaikuttavan aluekehitystyön vaativalla metropolialueella. Turvallisuusalan koulutusyksikkö toimii Espoon Leppävaaran kampuksella. Osaamisen synergia näkyy poikkeuksellisena palveluliiketoimintaosaamisen keskittymänä, joka yhdistää kampuksen turvallisuusalan, liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja matkailu- ja ravitsemisalan. Ne muodostavat yhtenäisen yksikön, jolla on yhteiset toimintaperiaatteet, yhteinen opettajakunta, yksi budjetti ja yksi johtaja alakohtaisen johtamismallin asemasta. Leppävaaran 2245 opiskelijaa, 58 lehtoria ja 12 yliopettajaa muodostavat pienen ammattikorkeakoulun kokoisen osaamispohjan, josta voidaan löytää syvällistä osaamista erikoistuneisiinkin tehtäviin.

52 Turvallisuusalan koulutusyksikössä opiskelee tällä hetkellä 125 nuorta ja 89 aikuista tradenomin tutkinnossa ja 31 opiskelijaa kansainvälisen turvallisuusjohtamisen erikoistumisopinnoissa. Koulutusyksikön turvatiimin muodostaa neljä yliopettajaa (kaksi tohtoria, kaksi lisensiaattia) ja neljä lehtoria (yksi lisensiaatti, kolme maisteria). Opettajakunta muodostaa turvallisuusosaamisen keskittymän, jolla on aktiivinen rooli turvallisuusalan kehittämisessä myös Laurean ulkopuolella. Lähes koko opettajakunta toimii myös kampuksen muiden alojen opettajina, mutta turvatiimin jäseninä he käyttävät kehityspanoksestaan pääosan turvallisuusosaamisen kehittämiseen. Strateginen tahtotila ohjaa ja virittää Laurean toimintaa. Vuoden 2010 tahtotila on pääosin saavutettu. Laurean uutena tahtotilana vuodelle 2015 on olla kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Tulevaisuuden osaaminen sisältää strategisen suuntautumisen palveluinnovaatioihin ja arvoverkostoihin, työelämän kehittämistä edistävän oppimisen ja tutkimus- ja kehitystyön yhdistävän toimintamallin (LbD) sekä kansainvälisesti tunnustetun ja tuloksellisen tutkimus-ja kehitystyön. Learning by Developing (LbD) on Laurean pedagogisen ajattelun ydin (Pedagoginen strategia 2007). Laurean strateginen valinta on integroida ammattikorkeakoulun kolme tehtävää. Laurea on metropolialueen keskeisiä aluekehitystoimijoita ja aluekehitystehtävä kattaa koko koulutustehtävän. Turvallisuusosaaminen on yksi nopeimmin kasvavista osaamisaloista. Koulutusyksikön tulokset ja vaikuttavuus arvioidaan Laurean strategian toteuttamissuunnitelmassa asetettuja tavoitteita vasten.. Ydinosaaminen Ydinosaaminen määritellään koulutusyksikön, opiskelijan ja henkilöstön näkökulmasta. Samoin kuvataan turvallisuusosaamisen uusiutumisrakenne. Laurean tahtotilan mukaisesti turvallisuusalan koulutusyksikön ydinosaamista on kyky luoda, uudistaa ja kehittää tulevaisuuden turvallisuusosaamista hyödyntäen Laureassa kehitettyä Learning by Developing -toimintamallia sekä kehittää palveluinnovaatioita. Tahtotilaa ilmentää myös kyky jakaa ja rikastaa turvallisuusosaamista arvoverkostoissa ja metropolialueella. Turvallisuusala ja sen osaamisalueet olivat pitkään Suomessa huonosti jäsentyneitä. Laurean luomaa kuvausta turvallisuusalasta ja -osaamisesta käytetään alalla yleisesti, ja sitä on käytetty osaamisalueen lainsäädäntötyön perusteluissa. Osaamisen levittämiseksi koulutusyksikkö osallistui 2006 kansalliseen Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen ECTS-projektiin. Koulutusyksikkö tuotti turvallisuusalan koulutusohjelman koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit. Opiskelijoiden ydinosaamisia ovat riskienhallinta-, liiketoiminta-, henkilöturvallisuus-, tietoturvallisuus-

53 ja turvallisuusjohtamisosaaminen, sekä toiminnan, toimitilojen ja ympäristön turvallisuusosaaminen. Ydinosaamisten yhteydessä kehitetään Laurean yhteisiä yleisiä kompetensseja: eettinen, reflektio-, globalisaatio-, verkosto-ja innovaatio-osaaminen. Alla on kuvattu turvallisuusalan koulutusohjelmassa syntyvä osaaminen suhteessa opiskelijan ammatilliseen kasvuun. 3. & 4. V U O S I Turvallisuusasiantuntija Tutkiva ja kehittävä toiminta palvelukehityksessä Turvallisuuden hallinta ja tutkiva kehittäminen Opinnäytetyö Johtamis- Turvallisuuden Palveluinnoosaaminen kehittämis- vaatioiden osaaminen kehittäminen Liiketoiminta- Soveltava Harjoittelu Turvallisuuden osaaminen tietoturvallisuus- hallintajärjestelmän osaaminen kehittäminen Työelämän kehittäminen ja uudistaminen T U T K I V A & 2. V U O S I 1. V U O S I Logistisen toimin- Vaikuttavuus Yksilön ja yhteisön nan ja ympäristön Osaamisen ja viestintä turvallisuus turvallisuus syventäminen organisaatiossa Tietoturvallisuuden Fyysinen turvalli- Vastuullinen hallinta suus ja tekniset Turvallisuusala johtamisosaaminen turvallisuusja ammatillinen työyhteisössä järjestelmät kasvu Omatoiminen varautuminen ja valmiussuunnittelu Alan ydinosaamisen Riskienarviointi Harjoittelu kehittäminen turvallisuuden Liiketoiminnan Eettinen kehittämisessä suorituskyvyn Henkilö- osaaminen johtaminen turvallisuuden Innovaatio- Ökad säkerhet i kehittäminen Globalisaatio- osaaminen organisationer Toimintaympäristö, osaaminen Ammatillisen klusterit ja Reflektio- kasvun Kasvu liiketoimintamallit osaaminen Verkosto- käynnistyminen turvallisuusalan asiantuntijaksi osaaminen K E H I T T Ä V Ä T Y Ö O T E

54 Turvallisuusalan asiantuntijan on kyettävä vastaamaan riskien ja uhkien sekä niissä tapahtuvien muutosten aiheuttamiin haasteisiin globaalissa toimintaympäristössä. Osaaminen ilmenee kykynä toimia suvaitsevaisesti ja eettisesti sekä kykynä hyväksyä ja arvostaa erilaisuutta. Jatkuva muutos korostaa toimintaympäristössä ennakointiin ja varautumiseen liittyvää osaamista. Osaamisen kehittämiseen sitoutuminen ja kyky muuttumiseen ovat vaatimuksia alan asiantuntijalle. Keskeistä työssä on hallita ja kehittää asioita turvallisuuden toimintakontekstissa. Turvallisuus on osa yhteiskunnan ja siinä toimivien ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin turvaamista. Turvallisen elin- ja toimintaympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen on tulevaisuudessa yhä enemmän yhteistyötä, johon tarvitaan sekä viranomaisten että muiden toimijoiden voimavaroja. Turvallisuusalan asiantuntija osaa luoda kumppanuuksia ja toimia kumppanina ja toimia osana rikastavaa yhteisöä monialaisessa ympäristössä. Tällöin kriittistä on tuntea ihmisten käyttäytymiseen liittyviä lainalaisuuksia ja osata viestintää ja vuorovaikutusta. Asiantuntijuus näkyy kykynä johtaa organisaatiota valitun strategian suunnassa hyödyntäen yksilöiden ja yhteisöjen osaamista toiminnan ohjauksessa ja kehittämisessä. Entistä monimutkaisemmat ja laajemmat toimintaketjut ja logistiset verkostot asettavat korostettuja vaatimuksia myös turvallisuudelle. Turvallisuusasiantuntijan on osattava ennakoida ja ratkaista ihmisiin, toimintaan, toimintaympäristöön, logistiikkaan ja tietoturvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja kyettävä osaltaan minimoimaan uhkien toteutuessa aiheutuvia vahinkoja. Monimutkaistuva toimintaympäristö johtaa turvallisuuden normatiivisen sääntelyn lisääntymiseen. Turvallisuusasiantuntijan työssä tämä merkitsee kykyä soveltaa lisääntyviä säännöksiä eettisesti kestävällä tavalla. Turvallisuusalan asiantuntija osaa kehittää turvallisuusalaa ja sen yhteisöjä luomalla uutta osaamista käyttäen soveltavan tutkimuksen menetelmiä. Hän osaa määritellä kehittämisen tavoitteita, hankkia, arvioida ja käyttää osaamista kehittämisen suunnassa tuottaen uusia suunnitelmia ja ratkai suja. Hän osaa myös hahmottaa oman toimintansa vaikutuksen toimialueen arvoverkostossa ja edistää luovuutta toiminnallaan. Laurean turvallisuusalan koulutusyksikön henkilöstön ydinosaamista on 1) turvallisuusosaamisen määrätietoinen kehittäminen, 2) turvallisuuskoulutuksen määrätietoinen kehittäminen, 3) aktiivinen turvallisuusalan verkosto-osaaminen, 4) turvallisuusalan toimintaympäristön muutosten seuraaminen ja ennakointi sekä 5) nopea reagointi havaittuihin haasteisiin. Turvallisuusosaamisen uusiutumisen rakenne perustuu henkilöstön kehittämiseen, osaamisen johtamiseen ja soveltavan T&K-toiminnan avulla tapahtuvaan turvallisuusalan innovatiiviseen kehittämiseen sekä metropolialueen aluekehitystoimintaan.

55 . Työelämäkytkös Laurean strateginen valinta on, että työelämäsuhteet perustuvat pysyviin rakenteisiin hajanaisen hanketoiminnan sijaan sekä yhdessä luotuihin kohteellisuuksiin perinteisen tilaaja tuottaja-mallin asemesta (Aluekehitysstrategia 2005). Kehittämispohjaiseen oppimiseen (LbD) perustuva työelämäkytkös tuottaa rakenteen, joka systemaattisesti tuottaa osaamisen siirtoa ja uutta osaamista sekä turvallisuusalan koulutusyksikköön että innovaatiojärjestelmään. Koulutusyksikön työelämäyhteydet kattavat koko turvallisuusklusterin. TURVALLISUUSKLUSTERI TURVALLISUUS- VIRANOMAISTEN TOIMINTA YKSITYINEN TURVALLISUUSALA (LIIKETOIMINTA) yksityinen turva-ala yksityinen pelastus- ja suojeluala vakuutusala YRITYSTEN JA ORGANISAATIOIDEN OMAT TURVALLISUUS- TOIMENPITEET YKSITYISEN HENKILÖN TOIMINTA VALTION ULKOINEN TURVALLISUUS ulkopolitiikka & sot. ja siv. maanpuolustus Vartioimisliiketoiminta Turvaurakointi Turvallisuussuunnittelu Turvallisuusalan tuotteet Vakuutustuotteet YRITYSTURVALLISUUS (Security & Safety) VALTION SISÄINEN TURVALLISUUS poliisi, pelastusala, vankeinhoito & rajavartiosto Tietoturva Turvakonsultointi Turvallisuusalan koulutus Yksityisetsivätoiminta YKSILÖN TURVALLISUUS Ihmisten omat toimenpiteet / ostopalvelut Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot Edunvalvontaorganisaatiot Rahoittajat: yksityiset ja julkiset Ministeriöt, EU T&K, TOIMINTA- EDELLYTYKSET Työelämäkytköksen muodot ovat 1) laadukas kehittämispohjaisen oppiminen (LbD), 2) kehittämislaboratoriot ja verkostot, 3) aikuiskoulutus ja uuden osaamisen paine, 4) alumnit, 5) työelämän asiantuntijaopettajat, 6) neuvottelukunnat, 7) ohjelmaperustainen aluekehitys ja 8) kansainvälinen työelämäkytkös.

56 Laurean ydinprosessi on laadukkaan kehittämispohjaisen oppimisen prosessi (LbD), joka rakenteena yhdistää työelämän ja oppimisen. Esim. turvallisuusalan opinnäytetöistä yli 90 % on hankkeistettuja. Opiskelijat toimiessaan työelämän ja opiskelun rajapinnalla tuovat työelämän kehittämisen kohteet koulutuksen käyttöön. Kehittämislaboratoriot oppimisympäristöinä ovat LbD-toimintamalliin liittyvä erityispiirre (Fränti & Pirinen 2005). Ne laajentavat oppimisen ja hanketoiminnan perinteisen luokkahuoneen ja lukujärjestysajattelun ulkopuolelle verkostoihin ja luovat pitkäjänteisen työelämäyhteistyön rakenteen. LbD-projektit tuottavat myös opettajille turvallisuusosaamista ja kehittävät opetusta. Aikuisopiskelijoiden oppiminen liittyy suoraan oman työn kehittämisen kontekstiin, mikä luo luontevan uuden osaamisen kehittämisen paineen. Alumnit uudistavat kotikorkeakouluaan asiantuntijoina ja erikoistumisopintojen opiskelijoina. Erikoistumisopinnot ovat mahdollistaneet työelämäkytköksen uusiutumisen. Parhaillaan meneillä olevat kansainvälisen turvallisuusjohtamisen erikoistumisopinnot vastaavat globalisaation tuottamaan turvallisuuden osaamistarpeeseen. Ne ovat tuottaneet kansainvälistä osaamista ja luoneet siihen liittyvän osaamisen verkostoon. Turvallisuusalan työelämä on ollut aina vahvasti mukana toteuttamassa koulutusyksikön toimintaa kouluttajan, ohjaajan, kehittäjän ja toimeksiantajan rooleissa. Turvallisuusalan koulutusyksikössä työskentelee 20 asiantuntijaopettajaa vakinaisen henkilöstön lisäksi. Tällä on olennainen merkitys turvallisuusalan toimintakulttuurin välittymisessä koulutusyksikköön. Laurean turvallisuusalan neuvottelukunta on toiminut vuodesta 1997 lähtien. Se kokoontuu säännöllisesti ja koostuu 18 turvallisuusklusterin keskeisestä asiantuntijasta ja vaikuttajasta, jotka edustavat kattavasti turvallisuusklusterin toimijoita. Neuvottelukunnalla on suuri merkitys koulutusyksikön kehittämisessä. Espoo-Lohjan alueyksikön korkean tason alueneuvottelukunta tuo alueen kehittämissuunnat ja -tavoitteet näkyväksi ja edistää vaikuttavuuden toteutumista toimintaalueella. Siihen kuuluu 30 työelämää, aluetta ja yhteiskuntavaikuttajia edustavaa jäsentä. Ohjelmaperustaisessa aluekehityksessä turvallisuusosaaminen on liittynyt osaamiskeskusohjelmissa erityisesti ICT, matkailu ja hyvinvointiklustereihin. Strategisissa huippuosaamisen keskittymissä Laurea on ICT sekä metalli ja koneenrakennuksen perustajaosakas. Laurea on valmistelemassa terveyden ja hyvinvoinnin keskittymää. Niiden kaikkien strategiset tutkimusagendat liittyvät turvallisuusosaamiseen ja niiden kehityskohteet liittyvät systemaattisesti turvallisuusosaamisen innovatiiviseen kehittämiseen. Kansainvälinen työelämäkytkös uudistaa innovaatiojärjestelmää, esimerkkinä yhteistyö European Aeronautic Defence and Space Companyn (EADS) kanssa.

57 Työelämäyhteyksien autenttisuus sekä opiskelijoiden varhaiset kokemukset heihin kohdistuvasta luottamuksesta hanketoiminnassa nousivat vahvuuksina esiin LbD-mallin kansainvälisessä arvioinnissa (Vyakarnam et.al 2008).. Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa Leppävaaran monialainen kampus mahdollistaa erinomaisen verkostoitumisen eri osaamisalueiden rajapinnoilla. Kaudella suurin koko Leppävaaran yhteinen kehittämishanke on ollut palvelujen tuotekehitykseen liittyvä Service Innovation and Design -hanke, jossa kampuksen koulutusalojen palvelutuotekehitysosaamista on uudistettu ja samalla on rakennettu verkosto alueen kansainvälisiin osaajiin. Hanke konkretisoitui kansainväliseen seminaariin (130 osallistujaa) ja Service Innovation and Design Harvest from Laurea -julkaisuun, jossa on tiivis kuvaus 12 hankkeesta tai projektista, jotka kuvaavat Laureassa viimeaikoina toteutettuja palveluinnovaatioihin ja palvelujen kehittämiseen liittyviä toimia ja joista suuri osa on toteutettu LbD-mallia soveltaen. Turvallisuusalan koulutusyksikön asiantuntemus on vaikuttanut monialaisessa hanketoiminnassa Laurean kaikissa alueyksiköissä ja omalla kampuksella. Esimerkiksi Laurean hyvinvointi- ja turvallisuusosaamista on yhdistetty Keski-Uusimaalla pelastuslaitoksen kanssa toteutetussa kansalaisten ennalta ehkäisevän pelastustyön hankkeessa. Turvallisuusalan koulutusyksikkö osallistuu myös. Aviapolis alueen kehittämisverkoston toimintaan yhdessä muiden alueyksiköiden kanssa. Esimerkkeinä turvallisuusalan synergiasta ja verkostoitumisesta on ylempien amk-tutkintojen kehittäminen sekä Tekes- ja muut hankkeet. Koulutuksessa yhteistoimintaa on ollut oman kotikampuksen lisäksi Tikkurilassa sijaitsevan rikosseuraamusalan kanssa. Osana opetussuunnitelmauudistusta kehitettiin osaamista yhdistäviä kokonaisuuksia turvallisuus-, rikosseuraamus-, tietojenkäsittely- ja palveluliiketoiminta-alueille. Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa perustuu Laurean visiopohjaiseen, osallistavaan johtamisjärjestelmään. Se mahdollistaa asiantuntijoiden intressilähtöiset yhteisöt hallinnollisen ohjauksen asemasta. Osaamisen kumuloituminen ja synergiaedun saavuttaminen toimijoiden kesken tapahtuu osallistavien foorumien kautta. Osaamisen jakamisen ja kehittämisen foorumeita ovat kehittämisseminaarit, joita järjestetään säännöllisesti alue-, koulutusala- tai kampuskohtaisina sekä vapaammat asiantuntijayhteisöt esim. Learning Cafe:t ja aamubrunssit. Ulkoisten sidosryhmien osalta opettajat osallistuvat aktiivisesti turvallisuusklusterin kehittämiseen toimimalla lukuisissa kehittämishankkeissa, verkostoissa, selvitystyöryhmissä sekä asiantuntija- ja luottamustehtävissä. Turvallisuusalan koulutusyksikkö tekee t&k-hankeyhteistyötä Oulun ja Kuopion yliopistojen kanssa tie-

58 toturvallisuuteen liittyvässä Tekes-projektissa. Teknillinen korkeakoulu on käyttänyt laurealaisia opettajia turvallisuusosaamiseen liittyvillä kursseilla opettajina. Muiden ammattikorkeakoulujen kanssa koulutusyksikkö on tehnyt opetus-ja konsultointiyhteistyötä. Toisen asteen koulutuskenttään koulutusyksiköllä on luonnolliset ja kiinteät yhteistyösuhteet jo senkin vuoksi, että suurin osa pätevistä opettajista on hankkinut koulutuksensa Laureassa. Koulutusyhteistyötä tehdään myös Finnsecurityn opetus- ja tutkimusjaoksen kautta. Kansainvälistä verkostoyhteistyötä on Arizonan ja Leicesterin yliopistojen kanssa. Laureassa on panostettu viime vuoden aikana entistä vahvemmin käyttäjälähtöisen Living Labs toiminnan kehittämiseen ja kehitystyön tuloksena Laurea hyväksyttiin ainoana suomalaisena korkeakouluna jäseneksi European Network of Living Labs -verkostoon. Arviolta noin puolet koulutusyksikön t&k-hankkeista kohdentuvat suoraan käyttäjärajapintaan.. Koulutuksen ja T&K-toiminnan yhteennivoutuminen Laurean strateginen valinta on ollut alusta asti ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän integrointi päästrategioiden mukaisesti. Turvallisuusalan koulutusyksikkö on ensimmäisten joukossa toteuttanut kolmea tehtävää integroivaa pedagogista mallia, kehittämispohjainen oppiminen Learning by Developing (LbD). Mallissa oppiminen, aluekehitys ja t&k-toiminta sulautuvat yhdeksi uuden osaamisen ja tiedon tuottamisen prosessiksi (Pedagoginen strategia 2007). Oppimisen kohteena ovat tulevaisuuden kehittämisen haasteet ja autenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. Näihin vastataan tutkimus-ja kehittämistyöllä. LbD-toimintamallin avulla kehitetään opiskelijoiden, henkilöstön ja yhteistyötahojen valmiuksia toimia proaktiivisina ja edellä käyvinä kehittäjinä. LbD-toimintamallin arvioi syksyllä 2007 ulkoisesti kansainvälinen arviointiryhmä, jonka puheenjohtaja tuli Cambridgen yliopistosta. Malli arvioitiin toimivaksi ja sen vahvuuksia olivat: työelämän autenttisuus, toimiva integraatio, opiskelijat keskiössä sekä toimijoiden tasavertaisuus (Vyakarnam et. al. 2008). Koulutuksen ja t&k-toiminnan yhteennivoutumisen vaikuttavuutta ilmentävät koulutusyksikössä tuotetut t&k-pohjaiset opintopisteet: vuonna op ja op. Integroitunut LbD-toimintamalli tuottaa kohteellisuuksia ja voimavaroja t&k-toimintaan. Tällä hetkellä meneillään oleva merkittävä Tekes-rahoitettu RIESCA-hanke (Rescuing of Intelligence and Electronic Security Core Applications) tuottaa oppimisen kohteita eri opintoihin. Hanketta toteuttaa osana oppimistaan mm. 20 opiskelijaa kansainvälisen turvallisuusjohtamisen erikoistumisopinnoissa. Opinnoissaan he kehittävät uutta osaamista hankkeen kumppaniyrityksille ja yhteiskunnalle sekä samalla tuottavat ohjelmaansa sisällöksi alan uusinta kehitystietoa ja hankkivat itselleen tulevaisuuden osaamista.

59 Osaamisen tuottamisen prosessi turvallisuusalalla (1) (2) (3) (4) Strategiat ja visiot Aluekehitysstrategia Pedagoginenstartegia T&K-startegia Klusteri lähtöinen OPS Innovaatiojärjestelmät Tutkimustulokset Tulevaisuuskatsaukset Osaamiskeskittymät Laboratoriot ja Living Labs Verkostot Hankkeet ja raportit Selvitykset ja suunnitelmat Työelämäkytkökset ja alumnit Kansainvälinen uuden osaamisen siirto Yhteisöt Osallistujat Kulttuuri Kohtaaminen Luottamus (6) kohteellisuus (5) kohteellisuuksien kokoaminen (8) Vaikutukset (issue, agenda, paper) Tekes (2006) input prosessi output tulokset kohde (7) rakenne, menetelmät ja kulttuuriintegrointi YHTEISKUNTA - ALUE ELINVOIMAISUUS UUSI OSAAMINEN UUDET PALVELUT LIIKETOIMINTA TUOTTEET TUOTTAVUUS TURVALLISUUS HYVINVOINTI KANSAINVÄLISTYMINEN arviointi ja palaute 10) arvioinnin ja palautteen (9) Ohjaa uutta osaamista tuottavaa prosessia ohjausvaikutus Pirinen, R. (2008) Osamisen tuottaminen suhteessa Tekesin esittämiin vaikuttavuuksiin Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen Koulutusyksikön pedagoginen johtaminen noudattaa laurealaista johtamismallia. Kampuksen koulutusalajohtaja vastaa yksikön toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä sekä taloudellisuudesta, tuloksellisuudesta ja innovatiivisuudesta. Johtamisen periaatteina painottuvat erityisesti verkostomainen toiminta, toiminnan visiopohjaisuus, yhteistoiminnan edistäminen ja jaetun johtajuuden periaatteiden toteutuminen asiantuntijaorganisaatiossa. Toiminnassa korostetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä luovuuden ja tuloksellisuuden aikaansaamista johtamisen keinoin. Hyviä johtamiskäytäntöjä ovat eri kokoonpanoissa toteutettava säännöllinen kehittämisseminaaritoiminta ja vuosittaiset kehittämiskeskustelut sekä osaamisyhteisöihin perustuvan asiantuntijakulttuurin luominen, kohtaaminen, luottamus ja kannustava palkkaus.

60 . Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen Monitoimijaisella metropolialueella Laurean strateginen valinta on tietoinen osallistuminen toimijoita yhdistäviin ennakointitoiminnan kannalta keskeisiin kehittämisohjelmiin (T&K-työn strategia 2004). Laurea on ollut mukana kaikissa keskeisissä metropolialueen strategiaprosesseissa (innovaatio-, elinkeino-ja hyvinvointistrategiat, metropolipolitiikka, alue-, osaamis- ja huippukeskittymäohjelmat). Turvallisuusalan koulutusyksikön tärkeänä tavoitteena on metropolialueen ja koko Suomen osaamistason nostaminen ja toimijoiden aktivoiminen klusterin kehittäjiksi. Laureaa perustettaessa määriteltiin laajassa ennakointityöhön pohjautuvassa strategiaprosessissa 1995 keskeisiä tulevaisuuden osaamistarpeita, joista turvallisuusosaaminen on osoittautunut erinomaiseksi strategiseksi valinnaksi. Koulutusyksikkö sijaitsee turvallisuusosaamista ja -johtamista tarvitsevien organisaatioiden välittömässä läheisyydessä ja vastaa turvallisuusosaamisellaan organisaatioiden turvallisuuskysymyksiin liittyviin soveltavan t&k-toiminnan haasteisiin. Yritykset ja julkisyhteisöt osallistuvat soveltavien t&k-projektien kautta uusien turvallisuuteen liittyvien liiketoiminta ja tuotekonseptien kehittämiseen sekä parantavat oman toimintansa vaikuttavuutta ennakoivalla riskienhallinta ja t&ktoiminnalla. Samalla välittyy koulutusyksikköön uutta ennakointitietoa. Koulutusyksikön yliopettajien ja lehtorien osallistuminen turvallisuusklusterin kehittämiseen tuottaa runsaasti ennakointitietoa. Ennakoinnissa hyödynnetään selvityksiä, raportteja ja kehitysohjelmia, esim 2008 ilmestyneet Tekesin sisältölinjaus ja EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu Laureassa on käytössä ennakointityöhön perustuva, osaamispohjainen tulevaisuusorientoitunut opetussuunnitelma. Oppimisen kohteeksi valitut kehittämiskohteet ja niiden pohjalta tehty kehitystyö rikastuttavat opetussuunnitelmaa. LbD-toimintamalli ja osaamispohjainen opetussuunnitelma muodostavat dynaamisen systeemin, joka takaa turvallisuusosaamisen kehittymisen ja jossa toiminta-alueen ja turvallisuusklusterin kehittämiskohteet muodostavat välttämättömän oppimisen lähteen. Koulutusyksikkö vastaa kansainvälisen turvallisuusjohtamisen erikoistumisopinnoilla ja edelleen turvallisuusosaamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon avulla globalisaatiosta aiheutuviin turvallisosaamisen uusiin tarpeisiin. Muuttuviin osaamistarpeisiin Laurea vastaa aikuiskoulutuksella elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Aluekehitystehtävä nähdään turvallisuusalan koulutusyksikössä koko oppimisen viitekehyksenä koulutus tuottaa ammattilaisia ja osaamista kehittämään toimialaansa. Verkottamalla korkeakoulut, yritykset ja julkiset toimijat alueen turvallisuusosaamisen yhteiseen kehittämiseen on syntynyt tilanne, jossa metropolialueelle muodostuu uudenlainen ns. Triple Helix (Kehitysalustoilla neloskierteeseen, 2008) innovaatiojärjestelmä ratkaisemaan turvallisuusosaami-

61 sen tulevaisuuden haasteita. Tässä mallissa julkisen sektorin instituutiot, yritykset ja Laurea kolmikantaisena yhteistyönä vastaavat metropolialueen innovaatiohaasteisiin. Kolmen tahon yhteistyö ja vuorovaikutus muuttuvat kolmen toimijatahon sulautuneeksi systeemiksi tuloksena tiedon ja toiminnan rikastava yhteisö.. Resurssien hallinta, arviointi ja kehittäminen Talouden ohjaus tapahtuu laurealaisen ohjausmallin mukaisesti budjettiklinikoissa ja säännöllisessä seurannassa. Koulutusyksiköllä on oma talousarvion käyttösuunnitelma ja siihen liittyvä seurantajärjestelmä. Koko kampuksella on sitova taloudellinen tulostavoite. Turvallisuusalan koulutusyksikkö on oma yksikkönsä myös muussa tulosseurannassa. Taloudellisuuden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden seuranta Laureassa perustuu ammattikorkeakoulujen valtakunnallisista tulosmittareista ja Laurean omista strategioista johdettuihin kriittisiin menestystekijöihin ja mittaristoon. Ne kuvataan tavoitesopimuskauden kattavassa strategian toteuttamissuunnitelmassa. Tuorein strategian toteuttamissuunnitelma on laadittu vuosille Mittariston kehittäminen ja uudistaminen tapahtuu kolmen vuoden sykleissä. Strategian toteuttamissuunnitelman ja talousarvion toteutumista seurataan vuosittain. Seurantatietoa hyödynnetään operationaalisessa johtamisessa mm. kehityskeskusteluissa, toiminnan suunnittelussa ja rekrytointitarpeen määrittämisessä. Koulutusyksikön osaamisen kehittäminen pohjautuu Laurean henkilöstöohjelmaan ja sen pohjalta laadittavaan vuosittaiseen henkilöstön kehittämissuunnitelmaan. Turvallisuusalan koulutusyksikkö muodostaa lähityöyhteisönä turvatiimin. Osaamisen kehittäminen perustuu koulutukseen ja kehittämispäiviin sekä ennen muuta tiiviiseen t&k-yhteistyöhön turvallisuusklusterin kanssa. Osaamisen johtamisessa keskeistä on visiopohjaisuus. Strateginen tahtotila virittää organisaation toimintaan. Kun kehittämiseen osallistujat, mukaan lukien johto, ovat yhdessä valinneet strategisen kehityskohteen (mitä ja miksi) niin kohde siirtyy kehitysryhmälle, joka itsenäisesti kehittää ja hallinnoi kohdetta täysivaltaisesti (miten) toteuttaen jaetun johtajuuden periaatetta. Asialliset toimitilat ja niihin liittyvät palvelut muodostavat oppimisen ja työn infrastruktuurin opiskelijoille ja opettajille. Laurea verkostomaisena ammattikorkeakouluna tuottaa keskitettynä palvelukokonaisuuden, johon kuuluu hakutoimisto-, kirjasto-, IT-, kiinteistö-, laatu- sekä viestintäpalvelut ja niihin liittyvän osaamisen. Leppävaaran kampuksella toimii oma opiskelijan ohjaus ja neuvontapalveluja toteuttava korkeakoulupalveluyksikkö sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämisryhmä.. Leppävaaran kampuksen toimitilat ovat olleet jatkuvan kehittämisen kohteena luotaessa uudenlaisia oppimisympäristöjä viimeisten vuosien aikana.

62 . Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt Turvallisuusalan koulutusohjelman tulevaisuuden asiantuntijuutta tuottava opetussuunnitelma perustuu koko Laureassa toteutettuun opetussuunnitelmien uudistamiseen (Rauhala 2007). Opetussuunnitelmatyötä varten muodostettiin suunnitteluryhmä henkilöstön, opiskelijoiden ja työelämän edustajista. Osaamispohjainen opetussuunnitelma rakennettiin ennakointityöhön perustuen työelämäperustaisten, eri osaamisia integroivien kokonaisuuksien pohjalle, joissa oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena prosessina. Opetussuunnitelma rakentui valitun osaamisprofiilin ja yleisten työelämävalmiuksien pohjalle. Laurean yleisiksi yhteisiksi kompetensseiksi määritettiin eettinen, reflektio-, verkosto-, innovaatio- ja globalisaatio-osaaminen (Raij & Rantanen 2007). Osaamispohjainen opetussuunnitelmaprosessi käynnisti vuonna 2002 laaditun pedagogisen strategian uudistamisen ja uusi pedagoginen strategia hyväksyttiin vuonna Opetussuunnitelmaprosessin osalta toteutettiin ulkoinen väli ja loppuarviointi (Auvinen, Mäkelä & Peisa 2006 ja 2007). Koulutusohjelmien osaamisprofiilin määrittämisen ja opetussuunnitelmatyön pohjan muodosti selvitystyön tuloksena syntynyt näkemys tulevaisuuden toimintaympäristöstä, tulevaisuuden asiantuntijuudesta ja siihen kohdistuvat osaamisvaatimukset. Tästä vaiheesta saakka opetussuunnitelmaprosessissa hyödynnettiin Laurean turvallisuusalan asiantuntijafoorumin ja muun työelämäverkoston ja opiskelijoiden asiantuntemusta. Yleisiä osaamisvalmiuksia lähestyttiin turvallisuusalan toimintakentässä ja niiden painotukset syntyivät toimialan erityisluonteen mukaan. Toimintaympäristöä ja sen tuottamia osaamistarpeita ja erityisesti metropolialueen aluekehityksen ja kansainvälistymiskehityksen asettamia erityistarpeita turvallisuusosaamisen koulutukselle selvitettiin lukuisten aihepiiriä käsittelevien tutkimusten, selvitysten ja viranomaisjulkaisujen avulla. Koska tavoitteena oli selvittää kuva tulevaisuuden asiantuntijuudesta, oli tutkimuksellisilla lähteillä tärkeä merkitys selvitystyössä (esim. Beck 1992, Sunstein 2002, Strydom 2002). Opetussuunnitelma on kuvattu sivulla 2. Suunnittelutyön lopputuloksena syntyivät kuvaukset opiskelijan osaamisen kehittymisestä koulutusohjelmassa, koulutusohjelman rakenne ja opetussuunnitelman teemojen ja opintojaksojen kuvaukset. Koulutusohjelman tulevaisuusorientaatio näkyy sen tavoitteissa ja sisällöissä. Jotta opetussuunnitelmissa asetetut tulevaisuuden osaamisvaatimukset voidaan saavuttaa, tarvitaan tutkimus ja kehittämistyötä sekä liikkumatilaa toteutuksissa. Koulutusohjelman merkitys suomalaisen turvallisuusosaamisen tuottamiseen ei ole vain välillinen, vaan sen kautta voidaan suoraan tuottaa uusia toimintamalleja ja tietoperustaa turvallisuusklusterin käyttöön.

63 Koulutusohjelman opetussuunnitelmatyön suunnitteluprosessia leimasi yhteisöllisyys ja moniäänisyys, joka syntyi opiskelijoiden, laurealaisen suunnittelujoukon ja työelämäedustajien osallistumisen kautta. Opetussuunnitelmatyössä tuli näkyväksi innovatiivisten tietoyhteisöjen mallintamisen problematiikka. Nämä mallit pyrkivät mallintamaan sitä, miten haetaan sellaista, mitä ei vielä ole, eli miten aiempi tieto progressiisivesti ylitetään tai miten aiempi toimintajärjestelmä ekspansiivisesti muutetaan tai miten luodaan uutta. Uuden hakemiseen kuuluu olennaisesti se, että toiminnan kohde muovautuu ja tarkentuu vasta toiminnan kuluessa (ks. Engeström 1999, Fleck 1935). Opetussuunnitelmien arviointi on jatkuvaa ja lisäksi arviointi toteutetaan systemaattisesti kerran lukuvuodessa ennalta määriteltyjen kriteereiden näkökulmasta. Säännöllisesti kerättävä opiskelijapalaute ja opettajien suorittama itsearviointi luo perustan kehittämiselle. Turvallisuusalan neuvottelukunta osallistuu opetussuunnitelman arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on käydä dialogia opetussuunnitelman toteutumisesta ja tätä kautta kehittää opetussuunnitelmaa. Kahden viimevuoden opetussuunnitelmien arvioinnin tuloksena on syntynyt kehittämistoimenpiteitä, jotka ovat kohdistuneet lähinnä opetussuunnitelman toteuttamiseen sekä osaamistavoitteiden tarkentumiseen.. Oppimisprosessi ja sen ohjaus Opiskelijan oppimisprosessin perustana on aiemmin mainittu kehittämispohjainen oppiminen (LbD). Se mahdollistaa oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman, opettajan osaamisen, oppikirjan tai harjoituskirjan muodostamaa rajaa oppimiselle. Opiskelijat suorittavat opintonsa aidoissa kehittämishankkeissa, joissa ilmiöitä ja ongelmia lähestytään tutkimuksellisesti ja jotka mahdollistavat kokonaisvaltaisen osaamisen arvioinnin. Opiskelijan ammatillinen kasvu on kuvattu luvussa 1.1. Opiskelijan ohjauksen kokonaismalli on kuvattu alla (ks. seuraava sivu). Kehittämispohjaisessa oppimisessa se jakaantuu opintojen-, opiskelijan- ja osaamisen ohjaukseen. Oppimisprosessi perustuu tiimityöskentelyyn, jossa asiantuntijuuttaan ja kokemuksiaan ovat jakamassa opettajien ja opiskelijoiden lisäksi työelämän edustajat. Tiimin jäsenet muodostavat jaetun asiantuntijuuden yhteisön, jolla on yhteinen vastuu tuloksesta. Projektimainen työskentelytapa kehittää opiskelijan vuorovaikutus ja perustelutaitoja. Kehittämishankkeet konkretisoivat opiskelijoiden saavuttamat tulokset ja lisäävät opiskelumotivaatiota vaikuttaen opiskelumenestykseen. Ammatillista kasvua ohjataan seuraavien vaiheiden mukaisesti: 1) ammatillisen kasvun käynnistysvaihe, 2) alan ydinosaamisen kehittäminen, 3) osaamisen syventäminen, 4) työelämän kehittäminen ja elinikäinen oppiminen (Pedagoginen strategia 2007). Ohjauksellisuus tarkoittaa turvallisuuskoulutuksessa sellaisia toimintatapoja, joilla mahdollistetaan opiskelijan opin-

64 OPINTOJEN OHJAUS Opintojenohjaaja - OPO - oppimisprosessin ja ohjauksen asiantuntija OPISKELIJAN OHJAUS Tutoropettaja - henkilökohtainen ohjaus - ammatillinen kasvu OSAAMISEN OHJAUS Opettaja/yliopettaja - asiantuntijuuden kasvu - asiantuntijayhteisön osaamisen kehittäminen - jaettu asiantuntijuus tojen sujuvuus ja tavoitteellisuus. Turvallisuuskoulutuksessa osaamisen ohjaus tukee asiantuntijaksi kasvua osana jaetun asiantuntijuuden yhteisöä. Ohjauksessa on kyse koulutuksen koko palvelujärjestelmästä, joka muodostuu erilaisten ohjauksellisten toimintojen organisoinnista. Ohjaus perustuu Laurean vuonna 2007 laadittuun ohjauksen kehittämissuunnitelmaan. Ohjaus toteutuu opintojaksoilla, hankkeissa, henkilökohtaisena ohjauksena ja ryhmäohjauksena. Opiskelijoiden ohjaustarpeisiin vastaavat myös yksikön oma opintojenohjaaja ja tarvittaessa koko Laurean yhteinen eritysopettaja. Opintojenohjaajan tehtävänä on organisoida ja kehittää ohjaustoimintaa, varmistaa ohjauksen asiantuntijuus yksikössä sekä vastata ohjauksen erityiskysymyksiin opiskelijarajapinnassa. Ohjaus ja neuvontapalveluita opiskelija saa myös opintotoimiston korkeakoulupalveluyksiköstä.. Oppimisympäristöt Turvallisuusalan opettaminen ja tuloksellinen oppiminen eivät aseta erityisiä vaatimuksia fyysiselle oppimisympäristölle. Vain muutamat t&k-hankkeet ovat vaatineet eritystoimia nostaa tietoturvallisuuden tasoa toimintaympäristössä.

65 Leppävaaran kampukselle on toteutettu osaamispohjaisia t&k-ympäristöjä, kehittämislaboratorioita, jonne on muodostunut jaetun asiantuntijuuden yhteisöjä edistämään kulloinkin kohteeksi asetettua osaamisen kehittymistä. Juuri oppimisen laajentuminen luokkahuoneen ja lukujärjestyksen ulkopuolelle on eräs LbD-mallin keskeisistä tuloksista. Samalla on syntynyt yhteinen ja pitkäjänteinen toimintarakenne työelämän kanssa. Turvallisuusalan opiskelijat ovat hyödyntäneet sekä REDLabs palvelujärjestelmien kehittämisympäristöä että BEC -Liiketoimintaosaamisen kehittämisympäristöä. Nämä oppimisympäristöt tukevat asiantuntijaverkostojen kehittymistä ja edistävät vuorovaikutusta, jossa luodaan uutta osaamista ja otetaan haltuun työvälineitä, käsitteitä ja taitoja. T&k-toiminnan näkökulmasta oppimisympäristöt toimivat kehittämisen innovaatioympäristöinä. Keskeistä on luoda osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri. Oman oppimisympäristönsä muodostavat myös erilaisissa verkostoissa toteuttavat hankkeet ja projektit. Käytettyjä työmuotoja ovat esim. ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset, tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit. (Pedagoginen strategia 2007.) Verkko-opetuksen kehittämisessä koulutusyksikkö on ollut edelläkävijä Laureassa. Vuosien systemaattinen työskentely avointen oppimisympäristöjen kehittämisessä on luonut onnistuneita verkko-opetuskokonaisuuksia. Koulutusyksikkö on ollut uusien verkkopedagogisten käytäntöjen kokeilija ja syntyneen osaamisen levittäjä. Verkko-opetuksen kehittämisessä on päähuomio ollut pedagogisissa lähtökohdissa ja toteutuksilla on pyritty tukemaan oppijoiden syvällistä oppimista ja kasvua aitoon monialaiseen asiantuntijuuteen. Opetuksen lähtökohtana on ollut verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen ja osaamisen jakamisen edistäminen. Koulutusyksikössä on myös kokeiltu työelämän osaamisen hyödyntämistä verkko-oppimiskokonaisuuden kehitystyössä.. Laadunhallintamenettelyt Turvallisuusalan koulutusyksikön laadunhallintamenettelyt pohjautuvat Laurean laadunvarmistusjärjestelmään, joka kytkeytyy Laurean strategioihin ja strategian toteuttamissuunnitelmaan. Koulutusyksikössä käytössä olevia pedagogisia koulutukseen liittyviä laadunhallintamenettelyjä ja välineitä ovat opetussuunnitelmien arvioinnit, palautetiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen, sisäiset auditoinnit, sisäiset benchmarkingit, sekä ulkoiset arvioinnit, auditoinnit ja benchmarkingit. Keskeinen hyvä käytänne laadunhallintamenettelynä on Turvahuoneen taulu. Siinä koulutusyksikön opettajat seuraavat reaaliaikaisesti opiskelijoiden opintojen etenemistä. Opetussuunnitelmien arviointi toteutetaan systemaattisesti kerran lukuvuodessa. Laurean kattavaan ja systemaattiseen palautejärjestelmään sisältyy palautteen kokoaminen ja palautekyselyjen organisointi, toteuttaminen ja palau-

66 tetiedon hyödyntäminen. Opiskelijapalautejärjestelmä tuottaa järjestelmällistä ja vertailukelpoista palautetietoa laadun varmistamista, toiminnan kehittämistä sekä strategista, operatiivista ja pedagogista suunnittelua varten. Opintojaksokohtainen palautetieto käsitellään opettajatiimeissä heti sen valmistuttua ja sitä hyödynnetään opetuksen itsearvioinnissa. Kokoavien alku-, keskivaiheen ja valmistuvien palautekyselyjen tuloksia tarkastellaan yhteisesti ja analysoidaan sekä hyödynnetään kehittämistyössä säännöllisesti kehittämisseminaareissa kaksi kertaa vuodessa. Laureassa toteutetaan joka toinen vuosi alumnikysely kolme vuotta aiemmin valmistuneille. Viimeisin kysely on toteutettu helmikuussa Tällöin myös toteutettiin turvallisuusalan koulutusyksikössä ensimmäinen työnantajakysely valmistuneiden työpaikkoihin. Systemaattista palautetietoa kerätään työelämästä myös opiskelijoiden harjoittelujen yhteydessä. B Tulokset Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin Turvallisuusalan koulutusyksikön tuloksellisuutta tarkastellaan tässä pääasiassa Laurean strategiaan toteuttamissuunnitelman kautta. Se on johdettu Laurean tahtotilasta sekä Laurean ja OPM:n tavoitesopimuksesta vuosille Strategian toteuttamissuunnitelmassa Laurean kriittiset menestystekijät muodostuvat viidestä ulottuvuudesta, jotka ovat tutkimus ja kehitystyö sekä aluekehitystyö, Learning by Developing (LbD), koulutusprosessi, laadunvarmistus ja osaamisen johtaminen. Kukin ulottuvuus sisältää mittareita, joiden avulla arvioidaan kriittisten menestystekijöiden saavuttamista joko suhteessa valtakunnallisiin tuloksiin tai suhteessa Laurean tahtotilaan. Tässä tarkastelussa menestystekijät tarkastellaan suhteessa arvioinnin kohteena olevaan tulosalueeseen valiten sille relevantteja mittareita.. Opiskelijoihin liittyvät tulokset Tutkimus ja kehitystyö sekä aluekehitystyön tavoitteeksi on asetettu että hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä ylittää OPM:n asettaman tavoitteen 80 % Koulutusyksikössä nuorten koulutuksessa hankkeistettujen opinnäytetöiden määrä oli keskimäärin 94 % ja aikuisten koulutuksessa vastaavasti 88 %. Koulutusyksikön tulokset ylittävät asetetun tavoitteen. Opinnäytetöiden tasoa voidaan pitää varsin korkeana, sillä Laureassa tehty opinnäytetyö on voittanut Finnsecurity ry:n järjestämän valtakunnallisen turvallisuusalan opinnäytetyökilpailun neljä kertaa peräkkäin Kilpailu on avoin kaikille koulutusorganisaatioille ja

67 siellä ovat edustettuna niin tiedekorkeakoulujen kuin ammattikorkeakoulujen teema-alueeseen liittyvät työt. T&k-toiminnassa suoritettujen opintopisteiden tavoitteeksi on asetettu Laureassa, että opintopisteiden määrä kasvaa 45 opintopisteeseen 2009 mennessä. Koulutusyksikössä 2006 t&k-pohjaisia opintopisteitä syntyi nuorille keskimääräin 15 ja aikuisille 6 ja vastaavasti 2007 nuorille 13 ja aikuisille 8. Kokemuksen mukaan asetettua tavoitetta voidaan pitää epärealistisena. Learning by Developing -toimintamalliin liittyvä opetuksen ja ohjauksen taso on turvallisuusalan koulutusohjelman vahvuus. Palautteen taso Opala mittareilla on lievästi noussut vuodesta Opetuksen asiantuntevuus ja korkeatasoisuus saavutti 2007 keskiarvon 3,3 (koko maan liiketalouden koulutusalakohtainen vertailuluku 2,9). Opiskelijat myös kokivat, että neuvonta ja ohjauspalvelut tukevat hyvin opintojen edistymistä (3,2; vertailuarvo 2,8). Tähän hiukan toisenlaisen näkökulman antaa Laurean omien kehittämistä varten kerättyjen palautteiden tulos, jonka mukaan erityinen vahvuus on mukana olevien työelämäasiantuntijoiden vahva osaaminen sekä hyvä ohjaus opintojen alkuvaiheessa. Virtuaaliopintojen määrä koulutusyksikössä on saavuttanut viimeisen kolmen vuoden aikana asetetut tavoitteet. Opalan mukaisen harjoittelupalautteen mukaan koulutusyksikössä harjoittelun aikana saatu ohjaus on ollut riittävää tarkastelujaksolla (välillä 2,62,9) ja työtehtävät harjoittelun ovat tukeneet oppimista hyvin (välillä 3,3 3,6). Harjoittelun ohjauksen taso jää alle tavoitetason, mutta työtehtävät harjoittelun aikana ylittävät tavoitteen. Tätä selittää aikuiskoulutuksen kautta valmistuneiden suuri määrä. Aikuiskoulutuksen opiskelijat pääosin suorittavat harjoittelunsa itsenäisesti nykyisissä työtehtävissään ilman laurealaista ohjausta. Koulutusprosessin mittareista vetovoimaisuus on selkeästi turvallisuuskoulutuksen vahvuus. Laurean tavoitteena on että, vetovoima on nouseva trendi, jossa on nuorten koulutuksen ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohti seuraavasti: ,5, ,5 ja ,6. Koulutusyksikkö on Laurean vetovoimaisimpia ja ylittää selkeästi Laurean tavoitteen. Vetovoima nuorten koulutuksessa on ollut 9,6, 9,8 ja 8,6 hakijaa/aloituspaikka. Aikuisten vetovoima on ollut 7,6, 6,8 ja 9,0. Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus on ollut keskimäärin %. Luku tulee varmasti kasvamaan kun turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneiden määrä 2.asteen alan koulutuksessa kasvaa, mutta 2009 mennessä 25 %:n tavoitetta tuskin saavutetaan. Läpäisyasteen tavoite Laureassa on että ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta ylittää maan keskiarvon tarkastelukaudella ja saavuttaa OPM:n asettaman tavoitetason vuoteen 2009 mennessä 63,5 %. Tämä mittari on ongelmallinen. OPM:n amkota tilaston läpäisyasteessa ovat mukana missä tahansa korkeakoulussa tutkintonsa suorittaneet. Näissä Laurean luvuissa eivät

68 ole mukana muissa korkeakouluissa mm. Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkintonsa tehneet, koska näistä ei ole yksikkökohtaisia tilastotietoja. OPM:n tavoiteluku on siis 3 5 prosenttiyksikköä Laurean lukuja korkeampi. Näin pienissä opiskelijamäärissä satunnaisilla tekijöillä mm. kuolemantapauksilla on ollut suuri vaikutus. Koulutusyksikön läpäisyaste em. mittareilla on ollut ,5 %, 53,3 %, ja 48 %. Luku on lähellä Laurean liiketalouden koulutusalan keskimääräistä tasoa kun tietoja tarkastellaan nuorten ja aikuisten yhteenlaskettuna tarkasteluna (OPM mittari). Luvun vertailtavuuteen aikuiskoulutuksen kohdalla vaikuttaa se, että myös aikuiset tekevät turvallisuusalan koulutusohjelmassa koko tutkintoja, kun alalla ei ole ollut pohjakoulutukseksi soveltuvaa turvallisuusalan opistotutkintoa ns. erotuskoulutukseen. Läpäisyasteeseen kiinteästi liittyvä eroamisaste on koulutusyksikössä ollut nuorten koulutuksessa ,2 %, 4,0 % ja 6,7 % ja aikuiskoulutuksessa vastaavasti 11,5 %, 7,5 % ja 19 %. Tulos on selkeästi sekä koko Laurean eroamisastetta parempi, että Laurean ja koko valtakunnan liiketalouden koulutusalakohtaista parempi. Viimeaikainen eroamisasteen paraneminen indikoi läpäisyasteen paranemista tulevina vuosina. Vuoden 2007 aikuiskoulutuksen luku näyttää huolestuttavaa suuntaa. Tämä voi johtua siitä, että alan aikuiskoulutusmarkkinoilta alkaa alalla toimiva koulutusta vailla oleva joukko vähentyä ja koulutukseen hakeudutaan entistä vähäisemmällä turvallisuusalan tuntemuksella. Syynä voi myös olla käynnistymisvaikeudet aloitettaessa uudella ja kokonaan uudenlaisella opetussuunnitelmalla syksyllä Pienessä joukossa myös sattumasta johtuva suhteellinen vaihteluväli voi olla suuri. Keskimääräinen opiskeluaika on ollut tarkasteluvälillä nuorten osalta 4,0, 3,8 ja 4,1 vuotta ja aikuiskoulutuksessa 3,3, 4,0 ja 3,8 vuotta. Tutkinnon suorittamisaika nuorten koulutuksessa alittaa Laurean liiketalouden koulutusalan keskimääräisen ja myös valtakunnallisen keskimääräisen ajan. Aikuiskoulutuksessa vastaavaa tarkastelua ei ole syytä tehdä opintopituuksien suurien erojen vuoksi. Opintokertymä vähintään 45 op vuodessa suorittaneiden määrällä mitattaessa oli % ja ,3 %. Opintojen edistyminen koulutusyksikössä näyttää olevan parempi kuin Laurean liiketalouden koulutusalalla keskimäärin, mutta lähellä valtakunnallista keskiarvoa. OPM:n asettamaan tavoitelukuun % on vielä valtakunnallisestikin kirittävää. Nähtäväksi jääkin, miten uusi opetussuunnitelma, jossa opintojaksojen laajuuden ovat pääsääntöisesti 10 op vaikuttaa tämän tavoitteen saavuttamiseen. Laurean tavoitteena on että Laureasta valmistuneiden työllistyminen ylittää maan keskiarvon. Laureasta on valmistunut tähän mennessä 126 turvallisuusalan tradenomia nuorten koulutuksesta ja 68 aikuiskoulutuksesta. Tilastokeskuksen viimeisimmässä sijoittumistutkimuksessa vuoden 2006 lopussa koulutusyksikön tutkinnon suorittaneista (134 kpl) palkansaajien

69 osuus oli 97 % ja yrittäjien 1,5 %. Työllisyys oli siis 98,5 %, joka ylitti yhdeksän prosenttiyksikköä Laurean liiketalouden koulutusalakohtaisen ja neljätoista prosenttiyksikköä maan koulutusalakohtaisen tason. Laurea on seurannut myös itse turvallisuusalalla nuorten koulutuksesta valmistuneiden työllistymistä. Nuorten koulutuksesta valmistuneista tradenomeista 25 % on työllistynyt alan johto- ja esimiestehtäviin, 55 % erilaisiin asiantuntijatehtäviin, 15 % kouluttajiksi tai opettajiksi ja loput 5 % yrittäjiksi tai muihin tehtäviin. Työpaikoista noin puolet on turvallisuusalan yksityissektorilla ja toinen puoli julkishallinnon turvallisuustehtävissä, jotka jäävät viranomaistehtävien ulkopuolelle. Tyypillisiä työnantajia ovat olleet yritysten turvallisuusosastot, turvallisuuspalveluyritykset, koulutuslaitokset ja viranomaissektorilla pelastuslaitoksien riskienhallintayksiköt. Turvallisuusalan kasvava ammatillinen koulutus on työllistänyt kokonaisuudessaan merkittävän määrän osaajia, jotka hoitavat opetusja koulutustehtävien lisäksi koulutuksen suunnittelu- ja johtotehtäviä. Aikuiskoulutuksen kautta valmistuneet ovat pääsääntöisesti jatkaneet koulutustaan edeltäneissä työpaikoissa joko entisissä tai usein entistä vaativimmissa tehtävissä. Aikuiskoulutuksen kautta turvallisuusalan osaamista ovat koulutuksessa kehittäneet yksityisen sektorin turvallisuusammattilaiset ja lisäksi merkittävä määrä viranomaistehtävissä toimivia. Heistä suurin joukko on ollut poliisit. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tuloksena opiskelijoiden osalta voidaan pitää Finnsecurityn opiskelijajaoksen perustamista. Opiskelijoihin liittyvien tulosten perusteella voidaan todeta että koulutusyksikön vahvuuksia ovat opinnäytetyöt, opetuksen ja ohjauksen taso, virtuaaliopinnot, koulutuksen vetovoimaisuus ja työllistyminen. Kehittämistä löytyy koulutusprosessista, jotta läpäisyastetta voitaisiin nostaa ja koulutusaikoja lyhentää. Kehittämiskohteena on myös hankkeiden laatu oppimisessa. Opintojaksoille tarvitaan yritysten kehittämistehtävien rinnalle vahvemmin tutkimuspainotteisia t&k-toimintaan linkittyviä hankkeita. Kehittämistoimia sen korjaamiseksi onkin tehty ja ensimmäiset laajat ja pitkäkestoiset t&khankkeet on aloitettu Työelämään liittyvät tulokset Tutkimus ja kehitystyö sekä aluekehitystyö ovat keskeisin työelämän tuloksiin liittyvä menestystekijä. Innovaatiokumppanuuksien verkosto on koulutusyksikössä varsin mittava. Kumppanuus on mahdollistanut opetuksen toteuttamisen hankkeissa ja avannut näkymiä alan kehittämistarpeista. Laurea on toiminut innovaattorina organisaatioiden ja yhteisöiden turvallisuusasioiden kehittämisessä kartoittamalla kehittämiskohtia ja löytämällä uusia näkökulmia kehittämistyössä. Kehittämistoiminta on verkostoitunutta toimintaa yhden tai useamman kumppanin kanssa.

70 Esimerkkejä tämän hetkisistä jatkuvan kehittämistoiminnan kumppanuuksista on kuvattu alla. Op-pankkiryhmä Arviointi- ja kartoitusjärjestelmä henkilöstön turvallisuuskoulutustarpeista, webpohjainen henkilöturvallisuuden oppimateriaali ja ohjeisto sekä matkustusturvallisuusohjeisto. Espoon kaupunki Espoon kaupungin laitosten ja virastojen turvallisuus sekä yhteisöturvallisuus. Suomen kaupan liitto Kehitetty kaupan turvamerkintää ja cd-työkalu kaupan turvallisuussuunnitteluun. Ideoitu kaupan alalle menetelmiä hävikin pienentämiseksi ja järjestetty hävikkiseminaari. Laadittu opas myymälärikollisuuden torjuntaan. S-ryhmä Kehitetty S-ryhmän turvallisuusjohtamista ja S-markettien palo- ja pelastusturvallisuutta. Stockmann Kehitetty henkilöstön työturvallisuutta ja mallinnettu kulunvalvonta-avainten hallintaa. Securitas Oy Useita opinnäytetöitä yritykselle. Selvitys virolaisen työvoiman käytöstä. EADS Secure Networks Kehittämishankkeita liittyen viranomaisverkon tietoturvallisuuteen. Puolustusvoimat Kehitetty puolustusvoimien riskienhallinnan tietojärjestelmien hankintaprosessia ja varuskuntien liikennevalvontaa. Mitattu ja kehitetty puolustusvoimien henkilöstön turvallisuustietoisuutta. Arvioitu upseerien koulutusohjelman turvallisuuskoulutusta. Pelastuslaitosyhteydet Pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten ja Suomen pelastusalan keskusjärjestön kanssa jatkuvaa yhteistyötä alueen turvallisuuden kehittämiseksi. Useita hankkeita käynnissä esim. koulujen turvallisuuden kehittäminen asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmasta, ohjemateriaalia omaehtoiseen turvallisuusasioiden hoitoon kouluissa, kuntalaisille suunnatut Internetsivut. Näiden pitkäaikaisten kumppanuuksien lisäksi on mittava määrä muita kertaluonteisempia kehittämiskumppanuuksia. Seuraavissa kuvataan muutaman esimerkin muodossa tarkemmin kehittämistoiminnan luonnetta. Postin tietoturvallisuushanke. Hankkeen tuloksena työtekijöiden käsitys tietoturvallisuudesta muuttui ja yksikköön luotiin yhteiset tietoturvallisuuden pelisäännöt. Peruskoulujen turvallisuuden kehittäminen yhteistyössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Hankkeessa tuloksena syntyi oppimateriaalikokonaisuus ja riskienhallintatyökalu peruskouluille. Jatkohankkeena on tuotteistaa riskienhallintatyökalu valtakunnalliselle tasolle.

71 S-ryhmän yritysturvallisuuden kehittäminen. Kehitettiin ja testattiin auditointityökalu turvallisuuden omavalvontaan vähittäiskaupan myymälöihin. Priorisoitiin riskikartoituksen uhkakuvia, jossa tutkimuksen avulla uhkakuvat laitettiin merkitsevyysjärjestykseen. Opinnäytetöitä ohjataan erityisesti metropolipolitiikan suunnassa. Koulutusyksikön tekemän luokituksen mukaan opinnäytetöistä (155 kpl) noin puolet kohdistui voittoa tavoittelevien ja puolet voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden turvallisuuskysymyksiin. Tavoitteena 49 %:ssa opinnäytetöistä oli kehittää ja johtaa, 25 %:ssa kartoittaa ja analysoida, 12 %:ssa kouluttaa ja viestiä ja lopuissa 14 %:ssa ennalta ehkäistä ja varautua. Turvallisuusnäkökulman mukaan kehittämisen ja johtamisen alueella tehtiin eniten opinnäytetöitä (23 kpl). Toimialoista eniten töitä tehtiin pelastustoimeen ja poliisihallintoon (23 kpl), toiseksi eniten koulutukseen, terveys- ja sosiaalipalveluihin (22 kpl) ja kolmanneksi eniten yksityiselle turvallisuusalalle (19 kpl). Työelämän tuloksiin vaikuttaa myös kriittinen menestystekijä LbD ja koulutusprosessi. Alkuvuodesta 2008 Laurea lähestyi Laureasta valmistuneiden turvallisuusalan tradenomien työnantajia ja esimiehiä, saadakseen palautetta valmistuneiden osaamisesta suhteessa työelämän haasteisiin. Vastauksia tuli 19 ja tuloksia voidaan siten pitää suuntaa antavina. Vastauksien mukaan turvallisuusalan tradenomit osaavat parhaiten toimia asiantuntijoina oman erityisalansa keskeisillä osaamisalueilla. Lisäksi he osaavat arvioida tietoa kriittisesti ja toimia asiakaslähtöisesti sekä yhteistyössä muiden kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyselyn perusteella valmistuneille tradenomeille on voinut antaa entistä vaativampia tehtäviä, sillä heillä on sellaista turvallisuusalan perustietoa, jota ei muilla ole. Kiitosta tuli etenkin siitä, että työntekijä hahmottaa turvallisuuden kokonaisuutena ja että koulutus tapahtuu työelämälähtöisesti. Johtamistaitoihin vastaajat kaipasivat lisää osaamista, tosin joillain työntekijöillä johtamistaidot olivat erittäin hyvät ja he ovat edenneet nopeasti esimiestason tehtäviin. Työelämänedustajat toivovat myös, että opiskelijat saisivat kokemusta työharjoittelusta sekä julkisen että yksityisen sektorin puolelta. Turvallisuusalan työelämän kehittämisessä koulutusyksiköllä on ollut merkittävä rooli koulutuksen kehittämisen kautta. Laurea on kouluttanut 194 korkeakoulututkinnon suorittanutta turvallisuusosaamisen asiantuntijaa ja samalla kehittänyt toimintaansa siten, että syksyllä 2008 avautuu väylä ensimmäisille alan toimijoille suorittaa ylempi korkeakoulututkinto turvallisuusosaamisen koulutusohjelmassa. Henkilöstö on ollut kehittämässä perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja alalle. Laurea on myös pääosin kouluttanut turvallisuusalan ammatillisessa koulutuksessa toimivan opettajakunnan, joka on siirtänyt osaamista omiin toimintaympäristöihin. Alan korkeakouluväylä on myös tuonut turvallisuusalalle entistä enemmän naisia ja

72 edistänyt siten myös sukupuolten tasa-arvoa alalla. Nuorten koulutuksesta valmistuneista 34 % on naisia.. Henkilöstöön liittyvät tulokset Kriittisille menestystekijöille LbD ja tutkimus ja kehitystyö sekä aluekehitystyö on asetettu tavoitteeksi opettajuuden kehittäminen, tutkimuksen henkilötyövuodet ja julkaisut strategisilla painopistealueilla. Tavoitteeksi on asetettu, että tutkimustoiminnan henkilötyövuodet päätoimisten opettajien määrästä on 25 % 2009 mennessä. Koulutsyksikössä t&ktyön henkilötyövuosia oli ,9 ja ,7, Tavoitteeksi asetettu 25 % tullaan saavuttamaan jo 2008 aikana meneillään olevissa t&k-hankkeissa. Laurean nykyinen tai aiempi henkilöstö on tuottanut turvallisuusosaamisen alueelle tieteellisinä ja muina tutkimusjulkaisuina kolme väitöskirjaa ja viisi lisensiaattityötä, kuusi artikkelia kansainvälisissä tieteellisissä journaleissa joissa refereekäytäntö, kymmenen artikkelia kansainvälisissä ja kaksi artikkelia kotimaisissa konferenssijulkaisuissa, joissa refereekäytäntö sekä joukon muita julkaisuja ja artikkeleja alan julkaisuihin. Erityisesti merkittävää on opettajien vaikuttavuus alan kehittäjinä, joka ilmenee laajana osallistumisena kehittäjäverkostoihin. Henkilöstöön liittyvät tulokset syntyvät osaamisen johtamisen menestystekijän kautta. Henkilöstö on osallistunut vuosittain säännöllisesti kehityskeskusteluihin. Laureassa järjestetään yhteistä koulutusta vuosittaisen henkilöstön kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2007 on järjestetty koulutusta liittyen opettajatuutorointiin, ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen, aikuisten ohjaukseen, mentorointiin, osaamistavoitteiden määrittämiseen, LbD-toimintamalliin ja innovaatiotoiminnan menetelmiin. Lisäksi henkilöstölle on järjestetty erityyppistä kielikoulutusta. Henkilöstölle mahdollistetaan myös osallistuminen oman alan täydennyskoulutukseen ja osallistuminen kehittämisverkostojen toimintaan. Koulutusyksikön opettajat ovat osallistuneet koulutukseen ja kehittämiseen keskimäärin 10,7 päivää vuodessa (koulutukset, Laureapäivät, kampuspäivät, koulutusalapäivät sekä vuosittainen kolmipäiväinen alueyksikön kehittämisseminaari) ja henkilöstölle on vuosittain järjestetty työhyvinvointiin liittyvää virkistystoimintaa. Vuosien 2005 ja 2007 Voimavarat työssä -kyselyjen tulokset ovat olleet erinomaisia. Yksikössä on tehty aikana kaksi kyselyä osana väitöskirjatyötä liittyen Laurean johtamiseen. Alustavien tulosten mukaan yksikössä toteutuu hyvin tavoitteeksi asetettu asiantuntijaorganisaation jaetun johtamisen malli. Vuosina 2006 ja 2007 yksikössä on toteutettu työehtosopimuksen mukaiset työtehtävien, ammattitaidon ja työsuorituksen kokonaisarvioinnit kannustavan palkkauksen perustaksi.

73 . Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset Laurean turvallisuusalan koulutusyksikön taloudellista suorituskykyä voidaan tarkastella toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden kautta. Monet tuottavuuden tekijät ovat suoraan kytköksissä kriittisistä menestystekijöistä koulutusprosessiin ja sen tuloksellisuuteen. Tämä alue on raportoitu pääosin opiskelijatuloksien yhteydessä. Tuottavuuteen tai sen edellytyksiin liittyy ainakin välillisesti laadunvarmistus, joka tuottaa perustan toiminnan taloudellisen suorituskyvyn kehittämiselle. Taloudellisuus liittyy paljolti arjen operatiiviseen johtamiseen ja näyttäytyy koulutusyksikön talousarvion käyttösuunnitelmassa ja sen toteutumisessa. Koulutusyksikössä on kahdeksan opettajaa ja 249 opiskelijaa. Tällöin opettajakohtaiseksi opiskelijamääräksi tulee 31, joka vastaa kampuksen keskiarvoa ja kuvaa hyvin todellista tilannetta. Vuonna 2005 vastaavalla koulutusalalla oli valtakunnallisesti keskimäärin 27 opiskelijaa opettajaa kohden. Tämän tehokkuuden suhteellisen pienessä koulutusalayksikössä selittää kampusrakenteesta syntyvä synergiaetu ja vahvasta työelämäkytkennästä syntyvä osaamisen kehittämisen tuki. Kannustavan palkkausjärjestelmän on myös katsottu tuovan tehokkuutta opetukseen. Vuonna 2005 valmistui turvallisuusalan koulutusohjelmasta 34 tradenomia, ja tradenomia. Lisääntyneet valmistuvat tuottavat taloudellisia voimavaroja vuoden 2009 talouteen. Koulutusyksikön talousarvion käyttösuunnitelma on pitänyt hyvin paikkansa. Yksikköä on kehitetty kustannustehokkaasti sen yksikköhintarahoituksen turvin ilman merkittäviä ulkoisia panostuksia. Talousarvioin tuotot ovat vahvasti rakentuneet koulutustuottojen varaan ja ulkoisen t&krahoituksen osuus on ollut vain prosentin luokkaa. Kehittyvä t&k-toiminta on muuttamassa tilannetta. Vuoden 2007 tuotoista noin 4 % tuli ulkoisena t&k-rahoituksena. Nykyisilläkin päätöksillä vastaava luku on vuonna 2008 yli kaksinkertainen ja suurempi hankehakemusten mennessä läpi.. Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset Laurean strategiana kansainvälisessä toiminnassa on painottaa vahvemmin kansainvälistä osaamisen siirtoa kuin opiskelijaliikkuvuutta. Olennaista on siirtää osaamista, jota Suomessa ei ole ja siten uudistaa innovaatiojärjestelmää. Osaamisen siirto tapahtuu opettaja- ja tutkijavaihdon ja yhteisten t&k-hankkeiden kautta. Merkittävimpiä yhteistyötahoja ovat turvallisuusosaamisen johtavat korkeakoulut University of Arizona, University of Leicester ja ITMOyliopisto (engl. nimeltään Saint-Petersburg State University of Information Technologies, Mechanics and Optics). Osaamisen siirto painottuu tietoturvallisuuteen, kaupan turvallisuuteen ja mobiililiiketoimintaan. Kansainvälisistä

74 yrityksistä merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat Securitas, Philips, G4S sekä EADS. Strategian toteuttamissuunnitelman tavoite kansainväliset osaajat Laureassa ja alueella toteutuu turvallisuusalan koulutusyksikössä 2006 lähtien vuosittain järjestettävinä kansainvälisinä maksullisina seminaareina, joihin osallistuu myös työelämän edustajat. Vuoden 2006 seminaarissa teemana olivat kaupan turvallisuus ja kaupan hävikki ja 2007 seminaarissa yleinen järjestys ja turvallisuus yhteiskunnassa. Helmikuussa 2008 järjestettiin tietoturvallisuuteen liittyvä workshop seminaari. Huhtikuussa 2008 järjestettävässä seminaarissa teemana on yksityisten turvallisuuspalveluiden rooli nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarien alustajat ovat olleet maailman johtavia turvallisuusalan asiantuntijoita ja tutkijoita Englannista, Norjasta ja Australiasta. Kansainvälistymiseen tulosalueeseen liittyvä toinen kriittinen menestystekijä koulutusyksikössä on tutkimus- ja kehitystyöhön sekä aluekehitystyöhön liittyvä kansainvälistämisen haaste. Kansainvälisen ja kansallisen turvallisuuden haasteisiin vastataan Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta Tekesin rahoittamassa Rescuing of Intelligence and Security Core Applications eli RIESCA-hankkeessa ( ) yhdessä Kuopion ja Oulun yliopistojen kanssa. Tutkimuksen keskeisin alue on yhteiskunnalle kriittisten järjestelmien toiminnan varmistaminen sekä niihin liittyvä tuotekehitys ja uusi liiketoiminta. RIESCA-hankkeessa Laurean partnereita ovat Puolustusministeriö, Poliisin tietohallintokeskus, EADS Secure Networks, Portalify ja Ioxonos teknologiakonsultointi sekä Arizonan yliopiston Artifical Intelligence Lab. Tämä hanke on käynnistänyt pitkäkestoisen tutkijavaihdon synnyttäen erillisiä teknologiansiirtohankkeita. Hankkeen t&k-kumppanina toimii myös Johannes Kepler Universityyn kuuluva Software Competence Center Hagenberg Itävallasta. Tämän hankkeen puitteissa alkanut yhteistyö European Aeronautic Defence and Space Companyn EADS/Suomen kanssa on tarkoitus laajentaa EADS/Ranskan kanssa ITEA2-hankkeeksi. FLOODAWARE-hanke yhdessä Turun yliopiston, TKK:n, Arizonan yliopiston ja Geodeettisen laitoksen kanssa laajentaa koulutusyksikön osaamista tulvasuojeluun. Koulutusyksikkö on käynnistämässä yhdessä EADS:n ja alan pk-yritysten kanssa tuotekehitykseen ja turvallisuusalan toimintamallien kehittämiseen liittyvää SATERISK-hanketta. Koulutusyksikön kansainväliseen toimintaan liittyvää opiskelijavaihtoa on rajoittanut se, että vastaavia vaihtokumppaneita ei ole riittävästi turvallisuusosaamisen alueella Euroopassa. Vuosittain Laureassa on ollut kansainvälisiä alan työelämäosaajia opettamassa. Koulutusyksikön osaamista on hyödynnetty ruotsalaisissa korkeakouluissa alkavan turvallisuusalan koulutuksen suunnittelussa ja opetussuunnitelmatyössä. Koulutusyksikön opettajia ja opiskelijoita on osallistunut vuosittain kansainvälisiin intensiiviopintoihin International Faci-

75 lity Management Programme ja Promoting Intercultural Management Competencies for Working Life in the Baltic Sea Region. Pieneen vaihtojen määrään on nyt reagoitu ja malleja vaihtotoiminnan lisäämiseksi ollaan kehittämässä.. Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset Strategian toteuttamissuunnitelman mukaan Laurean aluekehityksen keskeiset tavoitteet ovat metropolisaatiokehityksen tukeminen, klusterikehityksen vahvistaminen, vaikuttavan innovaatiotoiminnan aikaansaaminen ja kansainvälisyyden lisääminen aluekehitystyössä. Koulutusyksikkö on kolmen tehtävän integraation periaatteella ollut vahvistamassa metropolialueen globaalia kilpailukykyä sekä tuottanut turvallisuusklusterin käyttöön uudenlaista osaamista ja osaavaa työvoimaa. Erikoistumisopinnot kohdentuvat sisällöltään turvallisuusalan kehittämisen kannalta ajankohtaisiin kysymyksiin, joilla voidaan suoraan vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn. Alkava ylempi ammattikorkeakoulututkinto on sisällöltään kohdennettu metropolialueen turvallisuuskysymyksiin, mikä mahdollistaa turvallisuusalan osaamisen nostamisen uudelle tasolle. Ohjelma tuo jo koulutusaikana merkittävän kehittämispotentiaalin alueen ja yritysten turvallisuuskysymyksiin kehittämispohjaisen oppimismallin ansiosta. Henkilöstön työ turvallisuusalan kehittämisverkostoissa on vahvistanut klusterin osaamispohjaa ja heidän tekemänsä tutkimustyö on tuonut alalle uutta osaamista. Kehittämishankkeiden aihealueita on kohdennettu metropolialueen kilpailukyvyn kannalta merkittäville alueille. Yritysyhteistyö on tuonut ajankohtaiset yritysten turvallisuuskysymykset kehittämiskohteiksi, esimerkkinä monikansallisen tietoliikenneyrityksen riskianalyysit ja turvallisuusohjeisto, turvaohjeiden laatiminen Containershipsin laivoille ja turvallisuuskoulutustarvekartoitus ja valmennusohjelman rakentaminen noin 200:lle Ruokakeskon päällikölle tai johtajalle sekä yleisesti käytetty tunkeutumisreittianalyysi-työkalu. Yhteistyö turvallisuusorganisaatioiden, kuntien, poliisin, pelastuslaitosten ja koulujen kanssa on tuonut osaamista ja kehittämistoimia arjen ja kansalaisten turvallisuuskysymyksiin lisäten näin yhteiskunnallista eheyttä, esimerkkinä Espoon, Vantaan ja Helsingin kouluille ja päiväkodeille tehdyt turvallisuuden kehittämishankkeet Vaikuttavan innovaatiotoiminnan pohjaksi Laurean koulutusyksikön t&k-toiminnan toimintamallia, laajuutta ja yhteistyörakenteita on tietoisesti kehitetty. Kehittämistoiminta on konkretisoitunut uudenlaisena verkostoitumisena osaamiskeskusohjelmiin, strategisiin huippuosaamisen keskittymiin, liittymisenä European Network of Living Labs- ja kansainväliseen Service Design Network -verkostoon. Hanke- ja t&k-toiminnan laajuutta ja tu-

76 loksia sekä niiden kautta syntyvää kansainvälistä osaamisen siirtoa on kuvattu hakemuksen tulososion aiemmissa kappaleissa. Kokonaisarviona koulutusyksikön vahvuuksiksi voidaan todeta: opetuksen ja ohjauksen taso, vetovoima ja työllistyminen, vahva työelämäkytkös, henkilöstö, kansainvälisen osaamisen siirto ja turvallisuusosaamisen levittäminen. Suurin kehittämiskohde on opiskeluaikojen hallinta. Auvinen, P., Mäkelä, J. & Peisa, 2006 & Laurea-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmatyön arviointi. Vantaa: Edita. Engeström, Y Innovative learning in work teams Cambridge: Cambridge University Press. Fleck, L Genesis and Development of a Scientific Questions. Chicago: Uni. of Chicago. Fränti, M. & Pirinen, R Tutkiva oppiminen integratiivisissa oppimisympäristöissä. Bar-Laurea ja REDLabs. Vantaa: Edita. Kehitysalustoilla neloskierteeseen Tulevaisuuden kehitysalustat -hankkeen loppuraportti. Lash, S Risk Culture. In: Ada, Beck & van Loon The Risk: Sage.Society. London. Urry, J Global Complexity. London: Blackwell. Raij, K. & Rantanen, T Teoksessa Kallioinen, O. (toim.). Osaamispohjainen opetussuunnitelma Laureassa. Vantaa: Edita. Rauhala, P Teoksessa Kallioinen, O. (toim.). Osaamispohjainen opetussuunnitelma Laureassa. Vantaa: Edita. Vyakarnam, S., Illes, K., Kolmos, A. & Madritsch, T Report on Learning by Developing Innovation in Higher Education at Laurea University of Applied Sciences. Vantaa: Edita.. Arviointiryhmän palaute Esitetyn näytön perusteella voidaan todeta, että koulutusohjelman työelämäkytkös on vahva ja monipuolinen. Turvallisuusosaamisella on kasvava tarve alueella ja koko maassa. Laadittu strategia perustuu hyviin pohjaselvityksiin ja strategia on selvästi tulevaisuusorientoitunut. Ennakoinnin välineenä käytetään kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaa turva-alan asiantuntijafoorumia, jossa ovat kaikki keskeiset tahot edustettuina. Turvallisuusalan koulutusyksikön strategialla on myös vahva yhteys Laurean kokonaisstrategiaan. Laurean pedagoginen toimintamalli on jäsennelty ja merkillepantavaa on ammattikorkeakoulun kahden perustehtävän, koulutuksen ja t&k:n, yhteennivoutuminen turvallisuusosaamisen oppimisprosessin eri vaiheissa. Vaikka t&k on kytketty läheisesti opetukseen, se tuottaa myös uutta tietoa, osaamista ja menetelmiä alan yrityksille.

77 Näytön perusteella Laurean Turvallisuusalan yksikössä on monipuolinen ennakointitoiminta, jota myös konkreettisesti hyödynnetään strategioissa. Laurean strategian jalkauttamiseksi on valittu ja kehitetty vahva pedagoginen malli Learning by Developing (LbD), jonka tutkivaa ja kehittävää työotetta on sovellettu menestyksekkäästi opiskelijan ammatillisen kasvun prosessiin Turvallisuusalan koulutusyksikössä. LbD:n mukaisesti opiskelun aikana tehdään paljon projekteja, jotka perustuvat todelliseen asiakastarpeeseen. Opiskelijat oppivat työskentelyn ryhmässä sekä työelämän säännöt muun muassa aikataulujen ja raporttien laadun suhteen. Oppimisympäristöjen kehittäminen on kytketty luontevasti valittuun pedagogiseen ratkaisuun. Haasteena koulutusohjelmalla on tunnistaa oppimisprosessin heikot kohdat ja käynnistää vaikuttavia kehityshankkeita niiden parantamiseksi. Laureassa on tehty onnistunut ja tulevaisuuteen suuntautunut opetussuunnitelmien kokonaisuudistus. Merkille pantavaa on aikuiskoulutuksen suuri volyymi suhteessa nuorten koulutukseen. Tämä indikoinee sitä, että turvaalalla on merkittävää koulutusvajausta. Mikäli näin on, tulee yksikön valmistautua siihen, että aikuiskoulutuskysyntä tulevaisuudessa heikkenee. Samoin tulee valmistautua siihen, että yksikön monopoliasema voi tulevaisuudessa poistua. Esitetty yksikkö varmistaa laatuaan Laurean laatujärjestelmän mukaisesti. Laadunvarmistus on monipuolista ja systemaattista. Esimerkiksi opetussuunnitelmia arvioidaan ennaltamääriteltyjen arviointikriteerien mukaisesti. Samoin opiskelijoihin liittyvät mittaukset ja palautejärjestelmä on kuvattu ja käytössä. Toiminnan tuloksia seurataan systemaattisesti. Tarkastelu on monipuolista sisältäen opiskelijatulokset: hankkeistetut opinnäytetyöt, opetuksen ja ohjauksen taso, virtuaaliopinnot, vetovoimaisuus ja työllistyminen. Koulutusyksikön yhteistyö- ja kehittämistoiminnan kumppanuusverkosto on laaja. Valmistuneiden osaaminen vastaa hyvin työnantajien tarpeita. Turvallisuusalan koulutusyksiköllä on puolellaan monopoliasema, joka mahdollistaa opiskelijoiden valinnan suuresta joukosta hakijoita ja työelämäkysyntä on alan koulutuksen lyhyestä perinteestä johtuen hyvä. Tulokset ovat osin valtakunnan keskitason alapuolella läpäisyasteen ja valmistumisajan pituuden osalta. Arviointiryhmä pohti etenkin läpäisyastetta, joka on vain 48 % eli alle puolet opiskelijoista. Ryhmän saaman selityksen mukaan työelämä vie opiskelijat kesken opintojen. Yksi syy lienee alan kasvava kysyntä, joka houkuttaa osaajat jo opiskeluvaiheessa työelämään. Syyt tulisi analysoida tarkemmin ja laatia suunnitelma läpäisyn parantamiseksi. Koulutusohjelmalla oli erityisesti hanketoiminnassa hyviä kansainvälisiä avauksia. Haasteena kuitenkin on opiskelijoiden kansainvälisten vaihtomahdollisuuksien parantaminen. Nykyisellään ne näyttäisivät olevan niukat.

78 Kokonaisuutena tarkasteltaessa Laurea-ammattikorkeakoulun Turvallisuusalan yksikkö on onnistunut määrittämään ja asemoimaan palkittavaksi esittämänsä koulutuksen ydinosaamisen turvallisuusosaamisen keskeiset elementit ja onnistunut siirtämään turvallisuusalan koulutusohjelmassa syntyvän osaamisen opiskelijan ammatilliseen kasvuun siten, että heistä kasvaa opiskelun aikana osaavia ja kehittäviä turvallisuusalan asiantuntijoita. Laurean selkeä johtamismalli ja konkreettiset tavoitteet heijastuvat myös turvallisuusalan koulutusohjelman opetuksessa ja opetuksen sisällössä. Erinomaista on myös se, että Laurea-ammattikorkeakoulu on tehnyt kestäviä strategisia perusvalintoja ja arvioinut sekä kehittänyt toimintaansa pitkäjänteisesti siten, että myös toiminnan tuloksissa aletaan lähestyä erinomaisuutta.. Rovaniemen ammattikorkeakoulu, hyvinvointialojen kampus, hoitotyön koulutusohjelma A Toiminta Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminen ammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin linjauksiin Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK) esittää koulutuksen laatuyksiköksi vuonna monialaista yhteistyötä edistävää hoitotyön koulutusohjelmaa. Viime vuosina hoitotyön osaamisvaatimukset ovat muuttuneet nopeasti tieteellisen ja teknisen kehityksen sekä sosiaali- ja terveyspoliittisten linjausten johdosta. Alan suuria haasteita ovat työvoiman riittävä saanti tulevina vuosikymmeninä, sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteiden kehittäminen, yhteistyö-, työnjako- ja toimintamallien uudistaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistaminen toimintatavoissa sekä alan teknologioiden tehokas hyödyntäminen. Tutkimusten mukaan vastavalmistuneiden sairaanhoitajien odotetaan osaavan nykyistä paremmin teoriatietojen ja käytännön taitojen yhdistämistä, potilasohjausta, terveyden edistämistä ja ihmisten kunnioittavaa kohtaamista sekä peruskäytännön taitojen lisäksi ensihoitoa, lääkehoitoa, erikoistoimenpiteitä ja verkostoyhteistyötä yli organisaatiorajojen. Väestön ikääntymisen myötä hyvinvointipalvelujen tuottavuutta, laatua ja saatavuutta on pystyttävä nopeasti tehostamaan. Nuoret tulevaisuuden rakentajina tulee saada mukaan kehittämistyöhön. (mm. Heikkinen ym. 2006, Jyrkkä 2006, Oikarinen 2006, Vuorinen 2006, Isola 2007, Kvist & Vehviläinen-Julkunen 2007.) Hoitotyön

79 koulutuksen tulee olla sisällöltään laajaa ja perusterveydenhuoltopainotteista eikä ainoastaan sairaalaympäristössä suoritettaviin tehtäviin painottuvaa. Asemansa vuoksi sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja on usein ensimmäinen kontakti terveydenhuoltojärjestelmässä ja pääasiallinen kontakti pitkäaikaishoidossa. Hoitotyön ammattilaisella on oltava aiempaa laajempi diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvä pätevyys, erityisesti kliiniseen päätöksentekoon tarvittavat tiedot ja taidot. Hoitotyön koulutusta RAMKissa on kehitetty päämäärätietoisesti vastaamaan ajankohtaisiin terveysalan yhteiskunnallisiin, alueellisiin ja pohjoisiin erityishaasteisiin yhteistyössä fysioterapian, liikunnan ja vapaa-ajan sekä sosiaalialan koulutusohjelman kanssa ja viime vuosina enenevässä määrin tuotantoalojen ja palvelualojen kanssa. Koulutusohjelmien profiloimisessa on otettu huomioon eri-ikäisen väestön tarpeet: hoitotyö; potilasturvallinen hoitaminen, terveyden edistäminen ja potilasohjaus, liikunta- ja vapaa-aika: talvi- ja luontoliikunta ja valmennus, fysioterapia; urheilufysioterapia ja sosiaaliala; lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen sekä sosiaalinen kuntoutus ja osallisuuden edistäminen. Alan yrittäjyysosaamista on vahvistettu kouluttamalla kampuksen opettajia. He ovat valmistelleet 15 opintopisteen laajuiset yrittäjyysopinnot RAMKin yhteisessä yrittäjyystyöryhmässä. Hyvinvointialojen toimintakykyä (läpäisy, ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot, yrittäjyys, aikuisten oppimisedellytykset ja -menetelmät) on tehostettu osana RAMKissa käynnissä olevaa laatutyötä. Henkilöresursseja on lisätty opinnoissaan viivästyneiden ohjaukseen. Hyvinvointialojen kampus koulutusohjelmineen on aktiivisena toimijana sitoutunut RAMKin strategioihin ja pedagogisiin linjauksiin. Menestymiseen johtaviksi arvoiksi koko RAMKissa on omaksuttu Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä määritellyt arvot; vastuullisuus, oppivuus ja avoimuus. Johtajat, henkilökunta ja opiskelijat toteuttavat arvoja henkilökohtaisella toiminnallaan. Arvot toteutuvat yhteisenä tekemisenä ja henkilökohtaisina kokemuksina. RAMK on sitoutunut Pohjois-Suomen, Lapin ja Rovaniemen seudun kehittämiseksi laadittujen alueellisten strategioiden toimeenpanoon. RAMK rakentaa toimintaansa osaksi yhtenäisesti toimivaa eurooppalaista korkeakoulualuetta. Pedagogisissa linjauksissa se tarkoittaa laadunvarmistuksen parantamista, opetussuunnitelmien, opetuksen ja sen tukitoimintojen kehittämistä, tutkintojen läpimenon ja suoritusaikojen huomioimista, opetuksen integroimista tutkimus- ja kehitystyöhön sekä tietoverkkojen hyödyntämistä luonnollisena osana toimintaa. Lapin maakuntakorkeakoulun tehtävänä on vastata aktiivisesti seutukuntien tarvesuunnitelmiin tarjoamalla joustavasti sekä opetuksen että tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnan palveluita. RAMKin tutkimus- ja kehitystyön painopistealueet ovat kylmä- ja talviteknologia, hyvinvointiteknologia, elintarviketuotanto, palveluliiketoiminta

80 (matkailu) ja ICT-tietoturvallisuus. Profiili perustuu pohjoisuuden osaamiseen, jonka perustana ovat Lapin ja Barentsin alueen luonto ja kulttuuri, luonnonvarat ja halu tasa-arvoisten peruspalvelujen ylläpitämiseen valtakunnan ja Euroopan syrjäseuduilla. Terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja arkielämän turvallisuuteen liittyvät palvelut tukeutuvat laajenevasti tietotekniikkaan ja matkailijoiden palvelemiseen, mikä mahdollistaa palvelujen säilymisen ja kehittymisen. Hyvinvointialojen tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena on avata kasvumahdollisuuksia yrityksille, jotka tuottavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluita, mm. eläkeikäisten virkistykseen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä palveluja ja uusia toimintamuotoja tarvitaan lisää... Ydinosaaminen Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla koulutetaan pohjoisen hyvinvoinnin, liikunnallisen elämäntavan ja terveyden edistämisen osaajia, kuten visiossa 2015 on määritelty. Erityisenä tehtävänä on kulttuuriltaan omaperäisen, pitkien etäisyyksien ja harvaan asutun Lapin hyvinvointipalvelujen ja -teknologian käyttöönoton sekä hyvinvointiyrittäjyyden kehittämisen tukeminen. Kriittisiksi menestystekijöiksi on tunnistettu onnistuminen seuraavissa asioissa: oppiminen, teknologian hyödyntäminen, työyhteisöosaaminen ja kansainvälistyminen. Strategian ydintehtävät on määritelty seuraavasti: hoitotyön, fysioterapian, liikunnan ja vapaa-ajan sekä sosiaalialan koulutus profiloituvat, koulutusprosessit kehittyvät jatkuvasti ja toiminta on yhtenäistä laadunvarmistus perustuu oppimisen syvällisyyden jatkuvaan kehittämiseen avainosaamisalueet ovat LappWell-hyvinvointiohjelman osa-alueilla Health enorth, Human enorth ja Safe enorth ammatillisen osaamisen, hyvinvointipalvelujen ja -yrittäjyyden edistäminen sekä soveltavan tutkimus- ja kehitystyön tekeminen (taulukko 1) tutkimus- ja kehitystyön painopisteenä ovat hyvinvointipalveluihin ja - teknologiaan liittyvän uuden tiedon, innovaatioiden ja osaamisen tuottaminen yhdistyneenä koulutusohjelmiin sukupolvien välisellä yhteistyöllä kehitetään Lappia kilpailukykyiseksi pohjoisen osaajaksi Rovaniemen aluekeskuksen, Barentsin alueen ja eurooppalaisessa yhteistyössä.

81 Taulukko. Lappilainen hyvinvointiohjelma, LappWell, ulottuvuuksineen Health enorth, Human enorth ja Safe enorth T&K-alueet Palvelut, tuotteet, osaaminen Yrittäjyyden edistäminen HEALTH enorth Terveellistä elämää ja itsenäistä suoriutumista edistävä soveltava t&k, osaaminen, hyvinvointipalvelut ja -teknologia LAPPILAINEN KANSANTERVEYS, TERVEYDEN EDISTÄMINEN, POTILASOHJAUS JA KUNTOUTUS TERVEYS- JA HYVINVOINTIMATKAILU, TERVEYSVAIKUTTEISET LUONNONTUOTTEET PSYKOSOSIAALISTA HYVINVOINTIA TYÖSSÄ JA VAPAA-AIKANA EDISTÄVÄT PALVELUT Julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja korkeakoulujen sekä oppilaitosten verkostoituminen LappWell hyvinvointiohjelma HUMAN enorth Liikuntaa ja urheilua, sosiaalista turvallisuutta ja osallisuutta edistävä soveltava t&k, osaaminen, hyvinvointipalvelut ja -teknologia LUONTO- JA LIIKUNTAMATKAILU- JA VALMENNUSOSAAMINEN ESTEETTÖMÄT PALVELUT IHMINEN JA KYLMÄ HYVINVOINTIJOHTAMINEN JA IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (IVA) Pohjoinen hyvinvointikeskus AWP Hyvinvointitoimialan ja yrittäjyyden kehittäminen, innovaatiotoiminta ja kansainvälistyminen SAFE enorth Turvallista elämää ja turvallista matkailua edistävä t&k, osaaminen, hyvinvointipalvelut ja -teknologia ENSIHOITO, TYÖ- JA POTILASTURVALLISUUS PERHEIDEN TURVALLISUUS MONIAMMATILLISET PALVELU-, HOITO- JA KUNTOUTUSKETJUT TURVALLISUUDEN, SAAVUTETTAVUUDEN, KÄYTETTÄVYYDEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Koulutuksen rakenteiden ja sisältöjen kehittäminen, oppimateriaalituotanto, avoimien oppimisympäristöjen ja t&k&p-laboratorioiden kehittäminen LappWell-hyvinvointiohjelma ohjaa koulutuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä aluekehitystehtävän toteuttamista. Health enorth, Terve Pohjoinen osaalueella tehdään tapaturmien torjuntaa, sairauksia ennalta ehkäisevää, kuntoutumista, psykososiaalista hyvinvointia työssä ja vapaa-aikana sekä terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa edistävää tutkimus- ja kehitystyötä, kehitetään teknologiatuettua omahoidon ja terveyden edistämisen osaamista sekä tuotetaan yrittäjyyden ja hyvinvointimatkailun uusia innovaatioita. Human enorth, Ihmisläheinen Pohjoinen osa-alueella haasteena on edistää liikuntaa ja urheilua, ihmisten sosiaalista turvallisuutta ja osallisuutta sekä ylläpitää luonto- ja kulttuurisuhdetta niihin soveltuvaa teknologiaa hyödyntäen. Safe enorth, Turvallinen Pohjoinen osa-alueella keskitytään työ- ja potilasturvallisuuden, ensihoi-

82 don ja perheiden turvallisuuden edistämisen osaamiseen sekä moniammatillisten palvelu-, hoito- ja kuntoutusketjujen toimivuuteen. Moniammatillisten yhteistyökokemusten aikaansaaminen jo koulutuksen aikana on tavoite, jolla vastataan valtakunnallisiin sosiaali- ja terveyspoliittisiin linjauksiin.. Työelämäkytkös Hoitotyön koulutuksessa työelämäkytköksellä on pitkät perinteet alueen perusterveydenhuollon yksiköiden, erikoissairaanhoidon ja muiden terveysalan laitosten kanssa. Ammattitaitoa edistävään harjoitteluluun on kehitetty omaohjaaja- ja laatujärjestelmä. Kompetenssipohjaisen OPS työn yhteydessä lisättiin työelämän kanssa yhteissuunnittelua hoitotyön kompetenssien konkretisoimiseksi. Säännöllisistä tapaamisista sovittiin ja ne toteutettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon johdon ja opiskelijavastaavien kanssa. OPS-työn lisäksi kehitettiin teoriaopintojen, ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen ja arviointimenetelmien teoreettisia työvälineitä. RAMKissa on aluekehitystyön edistämistä varten tutkimusyliopettajajärjestelmä. Hyvinvointitekonologian tutkimusyliopettajan tehtävänä on koordinoida ja edistää LappWell-hyvinvointiohjelman toteuttamista Rovaniemen aluekehitysohjelmassa (AKO) ja Pohjois-Suomen korkeakouluyhteistyöstrategian toimeenpanoa painoalueilla hyvinvointipalvelujen ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen. EU-ohjelmakausien aikana on toteutettu useita kymmeniä tutkimus- ja kehityshankkeita työelämäyhteistyössä.. Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa (toiminta ja synergiaedut, osaamisen kumuloituminen, yhteistyö ja -toiminta) RAMKin sisäisenä toimintaperiaatteena on kautta sen 10-vuotisen historian ollut yhtenäisyys ja yhteisöllisyys, jonka edistämisessä hoitotyön koulutusohjelma on ollut erityisen aktiivinen. Organisaatio tiimeineen on rakennettu tätä tavoitetta ajatellen. Kaikilta aloilta (hyvinvointialat, palvelualat, tuotantoalat) on edustajat tiimeissä. Viimeisellä TASO-kaudella on saavutettu hyviä tuloksia hyvinvointi- ja tuotantoalojen yhteistyöllä kansainvälisestikin tunnustetuissa teknologiasovellutuksissa esim. ENVI-hyvinvointialojen virtuaalikeskuksen innovoinnissa ja rakentamisessa. ENVI-käsite tarkoittaa ensihoitoa, virtuaalisairaalaa ja etäkuntoutusta. Lapin korkeakouluyhteistyöhankkeessa (Lapin yliopisto, RAMK, Kemi- Tornion amk) syksyllä 2007 ilmeni, että Lapissa on vahva tahtotila kehittää Hyvinvoinnin Lappia ja samalla laajemmin Tervettä, turvallista ja ihmisläheistä Pohjoista Pohjois-Suomen ja Barentsin alueen yhteistyönä. Pohjoisten alueiden kilpailukyky ja vetovoimaisuus Euroopassa edellyttää vahvaa näyttöä

83 pohjoisesta osaamisesta sekä yritysten ja suurteollisuuden mukaan saamista innovaatiotoimintaan. Lisää näkyvyyttä Euroopan markkinoilla tuo yhteistyö Living Labs -verkostoissa teemalla ehealth (Pohjois-Suomeen saatu North- RULL, north rural-urban living lab -status) muiden eurooppalaisten harvaan asuttujen ja väestömääriltään suppeiden alueiden kanssa. Voimavarojen kokoamisen tarpeen Lapissa ovat ilmaisseet myös hoito- ja hoiva-alan yrittäjät, teknologiayrittäjät, hyvinvointialan toisen asteen oppilaitokset, Lapin urheiluopisto sekä Lapin korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kärkihanke Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin perustaminen. Oulu on keskeinen yhteistyötaho tunnettuna pohjoisen teknologiakaupunkina, jonka ympäristö toimii uusien innovaatioiden testausympäristönä. Kemi-Tornion alueella toimivan HumanNet-osaamiskeskittymän painopistevalinnat kohdistuvat seudullisten palveluiden kehittämiseen, työhyvinvointiin, seniori- ja vanhustyöhön sekä hyvinvointiteknologiaan. Lapin mahdollisuudeksi on ajateltu toimimista muutoslaboratoriona, jossa otetaan käyttöön jo testattuja ja tutkittuja sovellutuksia, pyritään muuttamaan entisiä toimintamalleja hoito- ja palveluketjuissa ja tutkitaan muutoksen vaikuttavuutta. Pohdintaan on otettu, miten uusissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluissa otetaan huomioon ainutlaatuinen luonto, lappilainen arvomaailma, saamelaisuus, paikalliskulttuuri ja perinteet, rento ilmapiiri, vireä matkailu, hyvät liikunta- ja virkistyspalvelut, kaupunkimainen syke sekä ihmisten oma vastuu ja itsemääräämisoikeus, joka ilmenee vahvana haluna pitää asuttuna koko Lappi. Toisaalta vastakkaisena kehityksen suuntana on huomioitava terveyspalvelujen ja hyvinvointipalvelujen keskittyminen asutus- ja matkailukeskuksiin. RAMKissa vastataan verkostoitumisella sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) yleistavoitteisiin niin, että kuntalaisten 1) osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee, 2) hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja 3) palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähenevät.. Koulutuksen ja T&K-toiminnan yhteennivoutuminen Koulutuksen ja t&k-toiminnan integroimiseen on kehitetty hyvinvointialoilla onnistuneita malleja, joissa hoitotyön koulutusohjelma on onnistunut hyvin. Kuviossa 1 on kuvattu laadunvarmistusjärjestelmämme toimintaohje siitä, miten koulutuksen ja t&k-toiminnan integraatio toteutetaan jo hankeideoinnin aikana.

84 VAPAA IDEOINTI Ratkaistavan ongelman määrittely Muutostarpeen tunnistaminen Yhteys RAMKin / sotelin strategisiin tavoitteisiin ja opetukseen Intressi- ja sidosryhmien määritys (mahd. omavastuiden maksajat) HANKEIDEAN KIRJOITTAMINEN JA ESITTELY ALAN T&K&P-TIIMISSÄ Esitys hankesuunnitteluun siirtymisestä Taustaselvitystarpeet, Resurssitarpeet, Suunnittelutyöryhmästä esitys JOHTOTIIMI JA PEDAGOG. TIIMI Hanke-esityksen käsittely Päätös hankesuunnitteluun siirtymisestä tai esityksen hylkääminen Suunnittelutyöryhmän nimeäminen ja resursointi HANKE- SUUNNITTELU Suunnittelutyöryhmän työnjako ja aikataulutus Taustaselvitykset Looginen viitekehys Kumppanuudet Rahoitus /omarahoitussitoumukset Integrointi opetuk - seen Riskien arviointi HANKEIDEA RAMKIN JOHTOTIIMIIN HYVÄKSYT- TÄVäKSI Ks. lomake HANKESUUNNI- TELMAN KIRJOITTAMINEN Yhteissuunnittelu kumppanien kanssa RAHOITUS- HAKEMUKSEN KIRJOITTAMINEN, ALLEKIRJOITUSTEN HAKU JA HAKEMUKSEN JÄTTÄMINEN RAHOITTAJALLE Ks. hankeohje RAHOITUSPÄÄTÖS, TIEDOTTAMINEN JAHANKKEEN ASETTAMINEN YKSITYIS- KOHTAINEN TYÖSUUNNITELMA 1. VUODELLE SEURANTA- JA ARVIOINTISUUNNI - TELMA Projektipäällikkö HANKKEEN TOTEUTUS KÄYNNISTYY Kuvio. Ideasta t&k-hankkeeksi ja integrointi koulutukseen Esimerkkeinä koulutuksen, t&k-toiminnan ja työelämän yhteennivoutumisesta mainittakoon viimeisimmän EU-ohjelmakauden hankkeet. Niitä ovat olleet pelastamista, ensihoitoa ja potilasturvallista hoitamista edistävän ENVIhyvinvointialojen virtuaalikeskuksen rakentaminen ja osaamisen kehittäminen, Kittilän kunnan johtama lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan välistä työnjakoa kehittävä Pohjoisen Viisikko Tunturi-Lapin alueella, Lapin yliopiston johtamat HOIVI-hoitavan villan tutkimus- ja tuotekehityshanke, LaKi -langaton kipumittari ja työhyvinvointimatkailun tuotekehityshanke Human Tech & Touch, RAMKin hallinnoimat hankkeet Nature 4 All luontoliikunnan ja - matkailun esteettömyys ja saavutettavuus eri vuodenaikoina, Human & Cold -Network ihminen ja kylmä -tutkimuksen ja pohjoisen tutkijaverkoston kokoaminen sekä koulutusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä ruotsalaisten kanssa. Opetusministeriön rahoituksella toteutettiin opiskelun esteettömyyteen liittyvä hanke osana tilojen korjausrakentamista. ENVI-hankkeiden jat-

85 koksi saatiin kansainvälisten hankkeiden suunnittelua varten Interreg-rahoitus Network in Barents Region. Kaikissa hankkeissa hoitotyön ja muiden koulutusohjelmien opiskelijat ovat suorittaneet joko ammattitaitoa edistävää harjoittelua, projektiopintoja tai tehneet opinnäytetöitä ja muita kehittämistehtäviä. Hankkeissa tehtiin laajasti RAMKin alojen välistä yhteistyötä sekä korkeakoulu-, yritys- ja työelämäyhteistyötä. Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen (myös laajemmin kuin vain koulutuksen suunnittelu) Hoitotyön koulutusohjelmassa opiskellaan sairaanhoitajaksi (210 op) tai terveydenhoitajaksi (240 op). Terveyden edistämisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto (90 op) moniammatillisena koulutusohjelmana tarjoaa mahdollisuuden koulutustason nostoon ja työelämän kysynnän mukaan tarjottavat erikoistumisopinnot osaamisen syventämiseen. Vuosittaisia nuorten aloituspaikkoja on hoitotyön koulutusohjelmassa ollut v lähtien 54 (sh 34 ja th 20). Vuodesta 2009 aloituspaikat nostetaan 58:aan. Ylemmän amk-tutkinnon aloituspaikkamäärä on vaihdellut välillä. Aloituspaikkamäärät on sovitettu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuuden tarve-ennusteisiin. Maakunnallisiin työvoimatarpeisiin on vastattu lisäksi aikuiskoulutuksella (1 2 ryhmää, 40 alpaa) ja työvoimapoliittisella (2 ryhmää, 40 alpaa) koulutuksella. Hoitotyön koulutusta toteutetaan Maakuntakorkeakoulun tukemana Kemijärvellä ja Ivalossa. Yhteispohjoismaisen sairaanhoitajakoulutuksen (Pohjois-Suomi, Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja) Bolognan prosessin toteutuksen vertailusta ja kansainvälisten moduulien suunnittelusta on jätetty Nordplus-hakemus huhtikuussa Näillä toimenpiteillä vastataan pohjoisen raja-alueen työvoiman saatavuuteen. Opetussuunnitelma on laadittu vuonna 2008 ECTS-opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän pohjalta kompetenssipohjaiseksi. Ydinainesanalyysi ja opintojen mitoitus on tehty. Oppimistulosten tasoksi on määritelty amk-tutkinnossa eurooppalaisen viitekehyksen (EQF) taso 6 ja ylemmässä amk-tutkinnossa taso 7. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi toimia kotimaassa tai ulkomailla terveysalan tehtävissä. Koulutuksessa saadaan myös valmiuksia alan liiketoimintaosaamiseen ja yrittäjyyteen. EU-direktiivien mukainen ammattitaitoa edistävä harjoittelu toteutuu sairaanhoitajien tutkinnossa 90 opintopisteen ja terveydenhoitajien tutkinnossa 100 opintopisteen laajuisena. Opinnäytetyö 15 opintopistettä sisältyy harjoitteluun. Tavoitteena on, että opiskelijat suorittavat koulutuksensa aikana Rovaniemen ulkopuolella vähintään yhden harjoittelujakson Lapin alueella aina pohjoisimpia

86 kuntia myöten. Kansainvälistymistavoitteiden saavuttamiseksi kotikansainvälistäminen Lapin alueella on osa opintoja ja lisäksi suositellaan kolmen kuukauden opintoja ulkomailla. Kansainväliset liikkuvuustavoitteet on saavutettu vuosittain. Hoitotyön koulutusohjelmassa on ollut Erasmus-vaihdossa opiskelijoita vuosina Norjasta (6), Hollannista (3), Belgiasta (3) ja Englannista (6). He ovat suorittaneet pääosin ammattia edistävää harjoittelua, mutta he ovat osallistuneet myös teoriaosioihin mm. Envi-ympäristössä. Hoitotyön koulutusohjelmassa järjestetään kesällä 2008 ensimmäisen kerran USA:n Magellan verkoston opiskelijoille tarjottu kesäkoulu Samk:n kanssa yhteistyössä. Kesäkouluun on tällä hetkellä ilmoittautunut 10 opiskelijaa Yhdysvalloista. Omat opiskelijat voivat osallistua opintojaksolle yhdessä kv-opiskelijoiden kanssa. Kesäkoulu yhdistää kolme eri koulutusohjelmaa (hoitotyö, liiketalous ja tieto- ja ohjelmistotekniikka,). Taulukossa 2 kuvataan hyvinvointialojen vision mukaista osaamista ja sen lähtökohtia tarkemmin. Ihmisten ja yhteisöjen elämäntilanne vaihtelee terveys sairaus/sosiaaliset ongelmat terveys/pysyvä haitta/syrjäytyminen -jatkumolla. Asiakaslähtöisen osaamisen teoreettisena viitekehyksenä on vahvimmin hoitotyön ja fysioterapian koulutusohjelmissa ihmisen kokonaisuuden sekä hänen ja lähiyhteisönsä elämäntilanteen huomioon ottava toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen ICF-luokitus (kehon rakenne ja ruumiin toiminnot, suoritukset ja osallistuminen, ympäristösuhteet). Luokituksen käyttöönottoa ovat suositelleet WHO jo vuonna 2001 ja Suomessa Stakes vuonna Pohjoisuus erityispiirteineen huomioidaan myös viitekehyksessä. Ammatillinen osaaminen on määritelty kompetensseina, joista profiloitumisosaaminen kytkeytyy pohjoisuuden osaamiseen.

87 Taulukko. Osaaminen hyvinvointialojen koulutusohjelmissa Ihmisten ja yhteisöjen elämäntilanteita Viite- kehys Koulutusohjelma- kohtaiset kompetenssit Yleiset kompetenssit Terve, kasvava, kehittyvä, Liikunnanohjaaja (AMK) oppiva, aktiivinen, Liikuntaosaaminen osallinen, harrastaja, työ- ICF Ihmisen hyvinvointi- ja ja toimintakykyinen, terveysliikuntaosaaminen urheilija, kilpaurheilija, Pedagoginen ja liikuntadidaktinen osaaminen huippu-urheilija Pohjoi- Liikunnan yhteiskunta-, johtamis- ja Itsensä kehittäminen suus: yrittäjäosaaminen Sairauden oireet, Health Terveydenhoitaja (AMK) Eettinen osaaminen kehityskriisit, enorth Sairaanhoidollinen osaaminen oppimisvaikeudet, Terveyden edistämisen osaaminen vajaakuntoistuminen, Yksilön, perheen, ryhmän ja yhteisön vammaisuus, Human terveydenhoitotyön osaaminen Viestintä- ja sosiaalisen tilanteen enorth Ympäristöterveyden edistämisen osaaminen vuorovaikutusheikentyminen, Yhteiskunnallisen terveydenhoitotyön osaaminen toimeentulovaikeudet osaaminen Safe Sairaudet, hoitoon enorth Sairaanhoitaja (AMK) Kehittämistoiminnan hakeutuminen, Hoitotyön asiakkuusosaaminen osaaminen psyykkiset kriisit, Terveyden edistämisen osaaminen vajaakuntoisuus, Hyvin- Kliininen osaaminen sosiaaliset ongelmat, vointi- Päätöksenteko-osaaminen syrjäytyminen, tekno- Ohjaus- ja opetusosaaminen Organisaatio- ja työttömyys logia yhteiskunta- Fysioterapeutti (AMK) osaaminen Paraneminen, Fysioterapeuttinen tutkiminen kuntoutuminen, Hyvin- ja kliininen päättelyosaaminen sosiaalisten ongelmien vointi- Opetus- ja ohjausosaaminen Kansainvälisyyspoistuminen, työhön alan Terapiaosaaminen osaaminen paluu, elämäntilanteen yrittä- Yhteistyö- ja yhteiskuntaosaaminen vakiintuminen jyys Teknologiaosaaminen Parantumaton sairaus, Sosionomi (AMK) Profiloitumispysyvästi vajaakuntoinen, Sosiaalialan eettinen osaaminen osaaminen kuoleva, syrjäytynyt, Asiakastyön osaaminen pitkäaikaiset tai pysyvät Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen sosiaaliset ongelmat Yhteiskunnallinen analyysitaito Refllektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen Yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ICF, International Classification of Functioning, Disability and Health, toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (WHO 2001, Stakes 2004).

88 . Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen Hyvinvointialoilla hoitotyön koulutuksessa pyritään vastaamaan ennen muuta Lapin työvoimatarpeisiin. RAMKin hoitotyön koulutuksen nuorten aloituspaikat (54 58) yhteen laskettuna KTAMKin hoitotyön aloituspaikkojen (60 70) kanssa eivät ole riittävä määrä Lapin tarpeisiin tulevaisuudessa, koska eläköityminen hoitotyössä nopeutuu vuodesta 2010 alkaen. Muuttovirta muualle Suomeen ja ulkomaille näyttää pysyvän suhteellisen korkeana. Työvoimatarpeen ennakoimiseksi olemme järjestäneet viimeisten vuosien aikana aikuis- ja täydennyskoulutusta sekä työvoimapoliittista koulutusta. Lapin koulutuksen ennakointitavoitteista ja OPM:n KESU kehittämissuunnitelmissa on ennakoitu aloittaiset osaamistarpeet. Väestön muutoksessa peruskouluikäisten väheneminen ja toisaalta väestön voimakas ikääntyminen koskettaa erityisesti Pohjois-Suomea. Lasten ja nuorten kasvuympäristössä tapahtuu myös muutoksia. Koulunkäynti ja opiskelu on vaativaa. Vaikka pääosin lapset voivat hyvin, on osalla oppilaista perhetilanteista johtuvia psykososiaalisia ongelmia. Sairastavuudessa ja hyvinvoinnissa on Suomessa alueellisia eroja. Väestön terveydentila on Lapissa (Sotka, Hilmo) maan keskitasoa heikompi. Keskeisistä kansantaudeista sydän- ja verisuonitaudit keskittyvät vanhempiin ikäryhmiin, viimeaikoina naisiin. Syöpäsairauksista miesten keuhkosyöpä ja mahasyöpä ovat vähenemässä, mutta vastaavasti lisääntymässä ovat rintasyöpä, paksunsuolen syöpä ja ihosyöpä. Vanhusten määrän kasvaessa dementiaa, tyypin 2 diabetesta ja sen seurannaissairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sairastavien määrä kasvaa. Lapissa ongelmana on tupakoinnista johtuvat keuhkoahtaumasairaudet. Depressio, moniongelmaisuus, päihteiden ja huumeiden käytön lisääntyminen ovat erityisesti mielenterveyden ongelmien ilmenemismuotoja. Huumeiden käyttö johtaa tartuntatautien lisääntymiseen sekä sosiaalisten ongelmien aiheuttamaan eriarvoisuuteen ja syrjäytyneisyyteen. Työttömyys ja yksinäisyys uhkaavat ihmisten hyvinvointia. Lappilaisen perusväestön lisäksi vuosittain nopeasti kasvava matkailijoiden virta lisää ensi- ja akuuttihoidon osaamisen sekä hyvinvointimatkailupalvelujen kehittämisen tarpeita. Näihin toimintaympäristön haasteisiin olemme vastanneet hoitotyössä opetussuunnitelman sisältöratkaisuilla, teknologiapainotteisella ja verkkotuetulla opetuksella, etäopetuksella, virtuaalisen oppimisympäristön rakentamisella ja järjestämällä tarpeen mukaisia erikoistumisopintoja, täydennyskoulutusta sekä tutkimus- ja kehityshankkeita.

89 . Resurssien hallinta, arviointi ja kehittäminen (raha, osaamispääoma ja infrastruktuuri) Taloudelliset perusresurssit määräytyvät opiskelijamäärien ja tutkintojen perusteella. Hoitotyön koulutusohjelman läpäisy on ollut usean vuoden ajan yli valtakunnan keskitason. Työnjakoa koskeva yhtenäinen resursointi perustuu RAMKissa rehtorin päätökseen. Lisäresursseja on onnistuttu saamaan T&Khankkeiden rahoituksesta ja maksullisesta palvelutoiminnasta. Hyvinvointialojen resurssit ovat riittäneet hyvin toimintasuunnitelman toteuttamiseen ja kehittämistyöhön. Henkilöstöjohtamisen periaatteet on määritelty Ramkin laatukäsikirjassa ja prosessit kuvattu laadunvarmistusjärjestelmässä. Osaamistarvekartoitukset toteutetaan 3 vuoden välein. Suunnittelu- ja kehityskeskustelut toteutetaan säännöllisesti vuosittain. Rekrytointimenettelyt on sovittu. Kehittämistyö resursoidaan. Henkilöstön työhyvinvointisuunnitelma on laadittu. Siihen liittyviä muita suunnitelmia ovat työterveyshuollon suunnitelma, työsuojelusuunnitelma, turvasuunnitelma, pelastussuunnitelma, päihdestrategia, kriisiopas, perehdytysopas. Aloilla on yhteistyöryhmät (YT), joiden tehtävänä on seurata ja arvioida henkilöstön työhyvinvointia ja tuoda esille ongelmia tai muita pikaisesti hoidettavia asioita. RAMKissa toimii hyvinvointityöryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia opiskeluhyvinvoinnin kehittämisestä ja esitysten tekemisestä. Henkilöstöjohtamisen prosessit laadunvarmistusjärjestelmässä on vastuutettu hyvinvointialojen toimialajohtajalle. Hänen apunaan toimii RAMK-tasoinen henkilöstötyöryhmä, jossa on edustus kaikilta aloita ja kaikista henkilöstöryhmistä. Lisäksi aloilla toteutetaan rehtorin kyselytunnit 2 x lukukaudessa. Henkilöstöpalautetta kerätään vuosittain työolobarometrikyselyllä (TOB). Alan YT-ryhmä kerää palautetta tarvittaessa päätösten ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista (IVA). Suunnittelu- ja kehityskeskusteluissa arvioidaan edellisen vuoden tavoitteiden saavuttamista ja muutosten vaikutuksia työhyvinvointiin. Lisäksi käydään vapaamuotoisia keskusteluja työyhteisön sisällä ja kahden kesken. Henkilöstöpalautteet kirjataan, analysoidaan, määritellään kehittämiskohteet johtotiimissä sekä käsitellään ja priorisoidaan henkilöstön kanssa. Kehittämiskohteet kirjataan toimintasuunnitelmaan ja toimeenpannaan suunnitelmallisesti.. Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt (opiskelijat ja muut sidosryhmät) Hoitotyön (sh ja th) koulutusohjelman opetussuunnitelma on laadittu RAMKin yhteisten periaatteiden ja OPS prosessin ohjeistuksen pohjalta. OPS-työstä alalla ovat vastanneet yliopettajat. Oman osuutensa työsken-

90 telyyn ovat antaneet opintojaksojen opettajat. Opiskelijapalautteet opetuksen sisällöistä, opetusjärjestelyistä, mitoituksesta ja oppimistehtävistä on otettu huomioon. Opetussuunnitelman kehittämisessä on pyritty siihen, että RAM- Kin opetussuunnitelma on sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti vertailtava ja kilpailukykyinen. Kehittämistyössä on otettu huomioon RAMKissa sovitut periaatteet ja etsitty keinoja, joilla varmistetaan RAMKin profiilin, avainosaamisalueiden sekä T&K&P-toiminnan painopistealueiden sitoutuminen opetussuunnitelmaan (esim. sisältö- ja menetelmävalinnat). Jokainen opetussuunnitelma on katselmoitu ja niihin on tehty sen jälkeen tarvittavat täsmennykset. Opiskelijat osallistuivat (kutsuttu opiskelijayhdistys ja 2 edustajaa jokaisesta opiskelijaryhmästä) prosessiin eri vaiheissa ottamalla kantaa ja arvioimalla suunnitelmia. Opiskelijoille on järjestetty kaksi kertaa vuodessa keskustelu-, palaute- ja tiedotustilaisuus. Lisäksi opiskelijapalautekysely tehdään kerran vuodessa alku-, keski- ja loppuvaiheen opiskelijoille. Palautetiedot analysoidaan, kehittämiskohteet määritellään ja priorisoidaan opiskelija- ja henkilöstötapaamisissa.. Oppimisprosessi ja sen ohjaus Hoitotyön opetussuunnitelma on kompetenssipohjainen. Ensimmäisen vuoden vuositeema on potilasturvallisen ja eettisen hoitotyön oppija, toisen vuoden hoitotyön kliinisten taitojen oppija, kolmannen vuoden hoitotyön päätöksenteon oppija sekä kansanterveystyön ja terveyden edistämisen oppija ja neljännen vuoden hoitotyön kehittämisen oppija. Terveydenhoitajakoulutuksessa on neljännen vuoden teemana terveydenhoitotyön ja sen kehittämisen oppija. Vuositeemat auttavat opiskelijaa keskittymään hoitotyön ydintietojen ja -taitojen sekä eettisen periaatteiden oppimiseen. Vuositeemojen oppimistulosten seuranta, arviointi ja kehittäminen on vastuutettu yliopettajille. Vuositeeman sisällä on opintopisteen laajuisia opintokokonaisuuksia, joista vastaavat opintojaksojen opettajien muodostamat työtiimit. Opiskelu koostuu lähiopiskelujaksoista, itsenäisestä opiskelusta ja vuorovaikutteisesta etä- ja verkkotuetusta opiskelusta. Lähiopetus järjestetään Rovaniemen ammattikorkeakoulun Hyvinvointialojen kampuksella. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) yhdessä opettajatuutorin kanssa. Opetussuunnitelmat opintojaksojen toteutussuunnitelmineen on kirjattu sähköiseen SoleOPS-ohjelmaan, johon jokaisella opettajalla ja johdolla on vähintään lukuoikeus. Oppimateriaalit, opintojaksojen teoreettiset valinnat, ajattelua jäsentävät apuvälineet, arviointimallit sekä ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa tarvittavat materiaalit on tallennettu jokaiselle vuosikurssille varattuun virtuaaliluokkaan. Laborointiopetuksen lisäksi jokaisesta harjoittelujaksosta vähintään yksi viikko toteutetaan ENVI-virtuaalikeskuksessa. Menette-

91 lyillä pyritään avoimuuteen, yhtenäistämään opetus ja ohjaus ja varmistamaan kompetenssien saavuttamisen taso.. Oppimisympäristöt Hyvinvointialojen opetustilat remontoitiin ja ilmastointi uusittiin vuosina Luokkatilat, laborointiympäristöt ja kirjasto ovat modernissa kunnossa. Tietotekniset laitteet uusittiin ja verkkoyhteyksiä parannettiin. Oppimista tukevina välineinä käytetään muun muassa Optima-alustaa, LearnLinc-ohjelmaa, sähköpostia, videoneuvottelua ja videointia. Opinnäytetyöt tehdään osana työelämän kehittämistä. ja ammattikorkeakoulun hallinnoimissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Hyvinvointialojen tiloihin rakennettiin jo aiemmin valmistuneiden biomekaniikan laboratorion (toimintakyvyn arviointi, mittaaminen ja tutkiminen, fysioterapeutit) ja lihashallintastudion (motoristen taitojen ja oppimisen mittaaminen, seuranta ja tutkiminen, liikunnanohjaajat) lisäksi vuosina kahdessa yhteensä miljoonan euron EUhankkeessa ENVI hyvinvointialojen virtuaalikeskus (www.envi.fi). ENVI on kansainvälisestikin ainutlaatuinen koulutusympäristö, sillä vastaavanlaisia 3Dympäristöä ja simulaatiota hyödyntävää terveydenhuollon saumatonta palveluketjua tapahtumapaikalta ensihoidon ja kuljetuksen kautta varsinaiseen hoitoon, kuntoutukseen ja etäohjaukseen kotiin ei ole tiettävästi toteutettu missään muualla maailmassa. Tuloksen saivat aikaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun tuotanto- ja hyvinvointialojen, Lapin ammattiopiston sekä laajan lappilaisen työelämäyhteistyöverkoston innovatiiviset osaajat mukana RAMKin opiskelijoita. Tila palvelee erityisesti hoitotyön ja työelämän täydennyskoulutusta, mutta myös muuta hyvinvointialojen koulutusta ja eri alojen ensiapukoulutusta (kuvio 2.) Oppimisympäristöön virtualisoitiin koti-, laskettelu- ja liikenneympäristö, joihin kuvattiin välitöntä hoitamista edellyttäviä onnettomuusja kriisitilanteita virtuaalipotilaineen. Kuudelle fiktiiviselle henkilölle kirjoitettiin tarinamuotoinen elämänhistoria ja terveyshistoria 7 vuoden periodeina ja yhden arkipäivän kulku. Lisäksi rakennettiin etäyhteyksin varustettu ambulanssi ja virtuaalisairaala, jonne hankittiin älykkäät potilassimulaattorit, tehohoitolaitteet sekä potilastieto- ja potilasturvajärjestelmät. Englanninkielinen MicroSim-ohjelma sopii hoitotyön opiskelijoiden lisäksi lääketieteen opiskelijoille itseopiskeluun tietoperustan ja päätöksentekotaitojen testaamiseen. Opiskelijat voivat seurata potilaan koko hoitopolun ja laatia potilaalle hoito- / kuntoutussuunnitelman sähköiseen potilastietojärjestelmään (Esko, Medi- Maker). MediMaker-ohjelman lausuntopohjiin muokattiin kansallinen hoitotyön rakenteisen kirjaamisen lomakkeisto (SHTal ja SHTol), päivystyslomake, terveydenhoitotyön pedagogiset mallit ja fysioterapian kirjaamisen malli.

92 Virtuaalinen tapahtumaympäristö syntyy neljän tietokoneen yhteistyönä. Tapahtumia vaihdellaan ja ohjataan ohjaamosta. Ympäristö reagoi oppijoiden toimintaan reaaligrafiikan ansiosta ilman viivettä. Ympäristöissä liikutaan langattoman ohjaimen avulla. Lisätehosteiksi saadaan kylmyyttä, tuulta, kuumuutta ja savua. Tekniikka on helppokäyttöistä sekä oppijoille että ohjaajalle. Todentuntuinen ympäristö haastaa ratkaisujen etsimiseen ja päätöksentekoon ongelmatilanteissa. Tapahtumien selvittämiseen voi etsiä johtolankoja esimerkiksi kodin lääkekaappia tutkimalla. Omaiset, poliisit ja muut auttajat saadaan paikalle virtuaalihahmoina. Hahmojen kanssa voidaan kommunikoida luonnollisesti millä kielellä tahansa ja harjoitella mm. omaisten ja viranomaisten kanssa keskustelua. Tilassa olevat kamerat ja mikrofonit tallentavat harjoittelut. Tallenteet auttavat oppijoita reflektoimaan osaamistaan ja huomaamaan onnistumisen huippuhetket ja harjaantumisen tarpeet. (Kuvio 2.) ENVI-virtuaalikeskuksen lähtökohta-ajatuksena oli yhdistää pedagogisesti uudenlaiseksi oppimisympäristökokonaisuudeksi kolme laboratoriota. Rakennettiin kokonaisuus, jossa kehittyy työ- ja potilasturvallisuuden varmistavaa osaamista lappilaisten ja kasvavien matkailijavirtojen hoidon osaamisen tarpeisiin. Osaamisessa korostuvat tällöin akuuttihoidon palveluketjun vaiheet; tilanteen havaitseminen, hälytyksen tekeminen, hälytyksen vastaanottaminen, välittömän avun lähettäminen, ensiaputaidot, ensihoito-osaaminen, päivystysja tehohoitopotilaan hoitamisen kliiniset taidot, hoitotyön, kuntoutuksen, potilasohjauksen ja terveyden edistämisen suunnittelu, kirjaaminen potilastietojärjestelmään sekä kotiuttamisen jälkeinen etäkuntoutus ja etävastaanotto. (Kuvio 3.) Virtual ward Directors interface The scene of the accidents Home hospital Patient simulators Virtual hospital Ambulance Kuvio. Oppimisympäristö ENVI-hyvinvointialojen virtuaalikeskus

93 ENVI hyvinvointialojen virtuaalikeskus Akuuttihoidon saumattomat palveluketjut tapahtumapaikalta sairaa nkuljetuksen kautta varsinaiseen hoitoon, etäkuntoutukseen kotona, työhön ja terveelliseen elämäntapaan CBT / PBL Terveyden edistäminen, ohjaus ja opetus Tilanne tapahtumapaikalla Koti, rinne, risteys - animaatiohahmot - kehyskertomukset, 6 - simulaat - Torit - plab Pelastaminen, ensiapu, sairaankuljetus - VIRVE - ambulanssi - työdiagnoosi - perus- ja hoitotason ensihoito Kuntouttava hoitotyö Kuntoutus Konservatiivinen hoito virtuaalisairaalassa Operatiivinen hoito virtuaalisairaalassa Tehohoito ja kriisihoito virtuaalisairaalassa Tutkimukset, diagnosointi ja hoito päivystyksessä - lääketieteellisen tiedon oppimisen malli ja ICF-matriisi - päivystyshoidon kirjaaminen - etäkonsultaatio Virtuaalisairaalan vuode- ja kuntoutusosasto ESKO / Medi- Maker - In Hospitalpäätöksenteko - Hoitotyön, kuntoutuksen ja terveydenhoitotyön sähköinen kirjaaminen - Biomekaniikanlaboratorio Etäkuntoutus, etähoito ja -hoiva *ArctiCareturvajärje - telmä ja virikeohjelmat - MawellCare -CC-puhelinohjaus KOTI TYÖ Kuntoutuminen terveelliseen elämäntapaan Pysyvän haitan kanssa toimeen tuleminen - Lihashallintastudio LappWell-hyvinvointiohjelma / t&k ja vaikuttavuustutkimus Health enorth: tapaturmien torjunta, sairauksien ennaltaehkäisy, terveellisen elämäntavan ohjaus ja opetus, psykososiaalinen hyvinvointi työssä ja vapaa-aikana Safe enorth: työ- ja potilasturvallisuus sekä asukkaiden, perheiden ja matkailijoiden turvallisuus Human enorth: valmennus, luonto- ja liikuntamatkailu, esteettömät palvelut, hyvinvointijohtaminen ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) Kuvio. Hoitotyön koulutusprosessit ENVI-hyvinvointialojen virtuaalikeskuksessa. Laadunhallintamenettelyt Koulutusohjelman laadunvarmistus toteutetaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän määrittelemien menettelyiden ja jatkuvan kehittämismallin (PDCA) mukaisesti. Laadunvarmistusjärjestelmässä kuvattuja koulutusprosesseja noudatetaan. OPS-uudistuksessa on noudatettu alan kaikkia valtakunnallisia ja Ramkin yhteisiä ohjeistuksia. Oppimisympäristöjä on kehitetty valtakunnallista ja kansainvälistä kiinnostusta herättävällä tavalla. RAMKin hyvinvointialoilla on otettu käyttöön vuonna 2008 kansainvälinen ECDL Health -tutkinto ensimmäisten joukossa Suomessa. Teknologiapainotteisuus tasapainossa ihmisen huomioimisen kanssa on strategian mukainen valtti.

94 T&K-toimintaa varten Ramkissa on hankeohjeistus ja prosessikuvaukset laadunvarmistusjärjestelmässä. Palvelutoiminnoille on prosessikuvakset. Aluekehitys perustuu tehtäväkuvamäärityksiin, ohjausryhmätyöskentelyyn ja strategiatyöjäsenyyksiin. T&K-toiminnassa noudatetaan hankeohjeistuksia. Opetuksen ja T&K:n integrointi toimii esimerkillisesti hoitotyön koulutusohjelmassa. Palvelutoiminnassa noudatetaan prosessikuvauksia ja Ramkin yhteisiä toimintaperiaatteita. Sisäinen työskentelyn seuranta ja arviointi toteutetaan alan johtotiimissä, OPS-katselmukset RAMKin tasolla, T&K-toiminnassa hankearvioinnit ja maksullisen palvelutoiminnan palautteet kerätään palveluittain. Palautteet käsitellään tiimeissä ja määritellään kehittämistoimenpiteet, jotka hyväksytään johtotiimissä ja toimeenpannaan koulutusaloilla. Opiskelijat ovat korkeakouluyhteisön jäseniä ja yhteistyökumppaneita, sisäisiä asiakkaita. Oppiminen on hyvinvointialojen yksi kriittinen menestystekijä. Uudet opiskelijat otetaan vastaan, heidät perehdytetään ensimmäisten viikkojen aikana, opiskelijatuutorit ovat tukena ensimmäisen lukuvuoden ajan. Opettajatuutorit on nimetty kaikille ryhmille. Toimialajohtaja, koulutuspäälliköt ja yliopettajat tapaavat opiskelijaryhmien edustajat lukukausittain, opiskelijayhdistyksen jäsenet kerran vuodessa tai tarvittaessa ja muuten pyydettäessä. Opiskelijapalaute kerätään Webropol-kyselynä opiskelun alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Lisäksi opiskeluun liittyvät AMKOTA-tiedot kerätään ja OPA- LA-kyselyyn vastataan. Opettajat keräävät opintojaksopalautteet. Opettajatuutorit käyvät henkilökohtaisia palautekeskusteluja opiskelijoiden kanssa. Työelämäpalautetta varten on laadittu harjoittelupalautekysely. Muuten käydään arviointikeskustelua kokouksissa ja muissa tapaamisissa. Kansainvälistymistä arvioidaan liikkuvuusluvuilla suhteessa asetettuihin määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin. Palautteet kirjataan, käsitellään koulutusohjelmatiimeissä ja johtotiimissä, priorisoidaan ja kirjataan toimenpidesuunnitelmaan. Opiskelijatapaamisissa tiedotetaan kehittämistoimenpiteistä. Työelämäpalautteita ja niihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä arvioidaan kokouksissa. Kansainvälisestä palautteesta tehdään johtopäätökset ja suunnitellaan kehittämistoimenpiteet toiminnan tehostamiskeksi. Ne kirjataan kansainvälisyyssuunnitelmaan ja toimeenpannaan koulutusaloilla. B Tulokset Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin RAMKissa on asetettu tavoitteeksi saavuttaa AMKOTA-tuloksissa vähintään alan valtakunnallinen keskiarvo. Tulokset osoittavat, että hoitotyön koulutuksessa on tavoitteet pääosin saavutettu ja osittain ylitetty. RAMKin sisäisesti yh-

95 tenäinen mittaamisjärjestelmä on vakiintumassa. Opiskelijatyytyväisyyttä RAMKin sisällä alettiin mitata yhtenäisesti vuonna Tulosten mukaan hoitotyössä ainoastaan 47,5 % oli tyytyväinen oppimistuloksiinsa, 47,7 % opetusjärjestelyihin ja 35 % opetukseen. Kehittämiskohteiksi nousivat opintojen ja tehtävien mitoitus, ydinainesanalyysi, ohjausjärjestelyt, oppimisympäristöjen kehittäminen, pedagoginen kehittäminen sekä opettaja opiskelija-vuorovaikutuksen kehittäminen. Hoitotyössä laadittiin suunnitelma vuodelle 2007 harjoittelun etenemisestä, ENVI-ympäristön käytön lisäämisestä virtuaalikeskuksen valmistuttua, ohjausresurssien kohdentamisesta alkuvaiheen opintoihin ja opetussisältöjen etenemisen muuttamisesta taitopainotteisemmaksi. OPS 2008 prosessissa on kaikki palautteet otettu vakavasti.. Opiskelijoihin liittyvät tulokset Hoitotyö: sh / th Opisk.tyytyv. OPALA 71 % 80 % 82,9 % Vetovoima 2,67 3,24 3,35 Läpäisy N + A 63 % 87 % 86 % Hoitotyön opiskelijoiden (50) Vastaajien (95 %) mielestä asioita on mahdollista harjoitella todenpalaute oppimisesta ENVIssä tuntuisesti, teoria ja käytäntö täydentävät toisiaan, enemmän tällaista, vuonna 2007 jopa tuplasti, parhaimpia tunteja, oikein hyvä sijoitus amkilta, koulun paras asia. Aikaisempaan opetukseen nähden todellisuuskuva harjoituksissa on aivan toinen, olemme todella etuoikeutetussa asemassa opiskelemassa näin hienossa teknisessä ympäristössä. Lääke- ja hoitotieteellisen ICF-matriisi avasi diabetespotilaan sairauden laajasti ja hyvin, antoi oppimisen ICF-matriisi: ymmärryksen, miten sairaus vaikuttaa ihmiseen, sairauksista oppi paljon, palaute 6 hoitotyön opiskelijaa tehtävässä joutuu itse etsimään tietoa sairauksista ja joutuu käyttämään aivojaan. Mallin käyttöön pitää saada kunnollinen ohjaus ja esimerkki, vie aikaa ensimmäisellä kerralla, yksi antoisimmista malleista. Vuoden 2007 palautteiden mukaan kehittämistoimenpiteillä ja ENVI-oppimisympäristöllä on ollut ratkaiseva merkitys opiskelijatyytyväisyyden parantumisessa. Opiskelijat motivoituvat oppimaan ja pitämään taidot kunnossa. Oppiminen perustuu teoreettisen ajattelun, toiminnan ja kokemuksen mielekkääseen yhdistämiseen. Insinööriopiskelijoille virtuaalikeskuksen suunnittelu ja rakentaminen on tarjonnut suuntautumisen hyvinvointiteknologiaan ja virtuaalisten palvelujen tuotantoon. Taitoja voi harjaannuttaa huomattavan korkealle tasolle ja saada varmuutta ennen todellisia potilas- ja asiakastilanteita. ENVI-ympäristö on herättänyt tutkijoiden mielenkiintoa. Valmisteilla on 3 väitöskirjaa: pedagogiset mallit, ENVI kokemuksellisena oppimisympäristönä ja virtuaalimaailma oppimisen edistäjänä.

96 . Työelämään liittyvät tulokset Hoitotyö: sh / th Työllistym. alueelle 56 % 88 % 64 % Hankkeistetut opinnäytetyöt 38 % 48 % 67 % Harjoittelun palaute 16 vastaajaa: 95 vastaajaa: 102 vastaajaa: Lapin sairaanhoitopiiristä Tyytyväisyys yli 85 % Tyytyväisyys 62,0 % Tyytyväisyys 65,3 % ei vertailukelpoinen Työelämän edustajien (390) Noin 80 % piti ympäristöä hyvänä ja koki oppineensa, jopa yli odotusten, palaute oppimisesta ENVIssä koska oli mahdollisuus harjoitella tosissaan todentuntuisia tilanteita, vuosina välineistö oli erinomainen, taitoja voi hyödyntää suoraan omassa työssä, kasvatti vastuunottoa ja lisäsi itseluottamusta. Vahvuuksia olivat tekemällä oppiminen, käytännönläheisyys ja ryhmätyöskentely. Lisää tällaista! Sairaaloiden hoitotiimit; lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja sairaankuljettajat, ovat tulleet hiomaan äkillistä ja vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitotaitoja ja moniammatillista yhteistyötä. Yhteenvetona arvioinneista voidaan todeta, että niiden mukaan ENVIssä yhdistyy vuosien kokemus osaamiseksi yhdessä päivässä. Ympäristön todenmukaisuus pitää nähdä ja kokea, jolloin sen mahdollisuudet voi ymmärtää parhaiten.. Henkilöstöön liittyvät tulokset Hoitotyö: sh / th Henk. kehittäminen 3530 e / hlö 2194 e / hlö 5310 e / hlö Päätoimisten opettajien 0 epäpätevää 2 epäpätevää (-ped 2) 3 epäpätevää (-ped 3 ) koulutustaso Henkilöstön osaamista ja hyvinvointia kartoitettiin vuonna 2005 SUKKELAkyselyllä. Vuoden 2006 kehittämistoimenpiteiksi valittiin ulkopuolisen asiantuntijan työyhteisövalmennus aiheena työyhteisön sisäinen arvokeskustelu ja johtaminen. RAMKissa toteutettiin yhtenäinen työolobarometri-kysely keväällä Hyvinvointialoilla kokonaisindeksi oli 3,39 tavoitteen ollessa vähintään 3,0. Kehittämistavoitteiksi asetettiin panostus 1) opetusprosessien suunnitteluun, 2) työnjakoon ja roolitukseen sekä 3) opettajien väliseen yhteistyöhön. Seuraava työolobarometri toteutetaan keväällä Suoraan työelämästä palkattiin useita opettajia. Heiltä puuttuva pedagoginen pätevyys ei haitannut ENVI-oppimisympäristössä opettamista, koska ympäristössä toimii aina kaksi opettajaa.

97 . Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset Hyvinvointialat Tilikauden tulos Hoitotyön kustannukset: netto / opiskelija keskimäärin hv-ala Henkilöstön määrä on kyetty pitämään tasaisena tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoituksella ja maksullisella palvelutoiminnalla koulutuksen aloituspaikkavaihteluista huolimatta.. Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset Hoitotyö: sh / th Opiskelijavaihto 34 / / 9 62 / 15 Suomesta / Suomeen Vieraskielinen opetus - ENVI ENVI Ulkomaiset opinnot 19 op 20 op 146 op Kansainvälisten vieraiden (79) Vierailijoita Ruotsista, Norjasta, Kiinasta, Saksasta, Virosta, Alankomaista, ENVI-palautteet vuonna 2007 Islannista, Ranskasta, Sveitsistä, USA:sta, Venäjältä ja Irlannista: Thank you so much for the interesting information and a very good educational product. We are delighted by what we have seen. With hope for future cooperation. Kansainvälisten opiskelijoiden 88,9 % haluaisi harjoitella lisää, nosti työmotivaatiota, käsitys omasta ja heidän opettajansa (9+1) työroolista muuttui vastuullisemmaksi, oppii tekemällä, ryhmätyöskentelyn ENVI-palautteet vuonna 2007 avulla ja käytännönläheisesti. This training has been over my expectations, this was the most usefull course I have ever been to. I will recommend course at ENVI to all my colleages.. Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset Hyvinvointialat T&K:n volyymi Palvelutoiminnan laajuus Palvelutoiminnan tulokseen vuonna 2007 vaikuttaa työvoimapoliittinen hoitotyön koulutus, joita toteutamme Kemijärvellä, Ivalossa ja Lapin maakunnassa pienryhmissä. Uusia T&K-hankkeita on haussa.

98 . Arviointiryhmän palaute Rovaniemen ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelma toteuttaa Lapin alueella vahvasti ammattikorkeakouluille lainsäädännössä määriteltyä tehtävää. Alueelliset strategiat on viety systemaattisesti läpi eri toimijatasojen. Koulutusohjelman painopiste- ja kehittämiskohdevalinnat on tehty alueellisten olosuhteiden ja aluestrategioiden pohjalta unohtamatta sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisia linjauksia ja erilaisia ohjelmia. Tältä pohjalta hoitotyön koulutusohjelma kouluttaa pohjoisen hyvinvoinnin, liikunnallisen elämäntavan ja terveyden edistämisen osaajia. Hoitotyön koulutusohjelma kuvaa sisäisiksi toimintaperiaatteikseen yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden. Nämä periaatteet yhdistettyinä hoitotyön koulutusohjelman vahvana välittyneeseen sisäiseen ja alueelliseen kehittämisja vastuunottohalukkuuteen ovat osaltaan mahdollistaneet arvokkaan monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön. Tämä yhteistyö taas on luonut hyvät edellytykset vahvalle innovatiiviselle opetus- ja oppimisympäristöjen uudistamiselle ja kehittämiselle. Yhtenä ilmentymänä tästä monialaisesta kehittämistoiminnasta on ENVI-oppimisympäristö. Se toimii erinomaisena välineenä todellisten moniammatillisten tilanteiden konkreettisessa oppimisessa sekä tutkinto-opetuksessa että täydennyskoulutuksessa. Nykyaikaisia tieto- ja viestintätyökaluja monipuolisesti hyödyntävät oppimisympäristöt vastaavat hyvin tämän hetken vaatimuksiin. Monipuolisella tekniikan hyödyntämisellä mahdollistetaan myös pitkien etäisyyksien alueella opetuksen tavoitettavuus. Rovaniemen ammattikorkeakoulu on myös käynnistänyt koulutuksen vientitoiminnan Barentsin alueelle. Koulutusohjelman toiminnasta välittyy sekä vahva käytännönläheisyys että vahva käytännön teoreettinen hallinta. Toiminnan perusta on kiteytetty selkeästi ja ymmärrettävästi. T&k-toiminnan ohjaavaksi elementiksi on rakennettu lappilainen hyvinvointiohjelma LappWell. Kompetenssipohjaisen opetussuunnitelman pohjarakenne taas on kiteytetty ICF-viitekehyksen ja vuositeemojen avulla. Kiteytykset tukevat eri toimijoita toimimaan yhteisen näkemyksen pohjalta yhteiseen suuntaan. Kiteytykset palvelevat erinomaisesti myös avoimuutta, viestittävyyttä ja kokonaisuuksien hallintaa. Ne luovat myös sidosryhmille hyvän mahdollisuuden arvioida tehtyjä valintoja ja ratkaisuja. Opetuksen toteutuksessa arvokasta ovat erityisesti moniammatilliset oppimistilanteet, pyrkimys saumattomien hoitoketjujen hallintaan ja yrittäjyyspainotukset. Samoin arvokasta on tietoinen pyrkimys käytännön taitojen painottamiseen kadottamatta teoreettisen osaamisen välttämättömyyttä. Myös kansainvälistymismahdollisuudet ovat vahvat. Hyvänä käytänteenä voidaan myös nostaa esiin virtuaaliluokkakäytäntö. Jokaiselle vuosikurssille on varattu

99 virtuaaliluokka, johon on tallennettu oppimateriaalit, opintojaksojen teoreettiset valinnat, ajattelua jäsentävät apuvälineet, arviointimallit sekä harjoittelussa tarvittava materiaali. Virtuaaliluokkakäytäntöä voi pitää erinomaisen opetusprosessiin sisällytettynä yksittäisenä laadunvarmistusmenettelynä. Yksi koulutusyksikön vahvuus on yrittäjyyskoulutus. Kaikki opiskelijat tekevät 15 opintopisteen kokonaisuuden yrittäjyydestä ja lisäksi opiskelijat kokevat nämä opinnot kiinnostaviksi sekä yrittäjyyden mahdolliseksi myös käytännössä. Laadunvarmistusjärjestelmä näyttäytyi lähinnä useina prosessikohtaisina yksityiskohtina järjestelmän kokonaisuuden jäädessä hahmottumatta. Erityisesti jatkuvan kehittämisen syklin kirkastaminen sekä koulutusohjelma- että yksittäisten prosessien tasolla olisi eduksi koulutusohjelman edelleen kehittämiselle. Yhteenvetona voidaan todeta, että koulutusyksikön taustalla on pitkäjänteinen strateginen aluekehitystyö, jossa oli määritelty alueen kehittämisen painopistealueet. Tämä strategia oli viety systemaattisesti toimijatasolle aluekehitysresursointiin yrityksissä, julkisella ja kolmannella sektorilla sekä tarvittavan työntekijäjoukon osaamisen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu on ottanut alueelliset strategiset painopistealueet ja ammattialan kehittämisen strategiset linjaukset huomioon rakentaessaan OPSia ja koulutuspalveluja sekä oppimisympäristöjä sellaisiksi, että haasteisiin voidaan vastata. Toiminnan tulokset osoittivat koulutusohjelman onnistuneen vaativassa tehtävässä. Koulutus oli korkealaatuista, alueellisen kehittämisen, yrittäjyyden edistämisen, ja monialaisen työelämän tarpeet erinomaisesti huomioivaa, teoreettisesti vahvaa ja ammatillisesti käytännönläheistä, moderneja tieto- ja viestintätyökaluja aidosti hyödyntävää, aidosti kansainvälistä koulutusta.

100 . Savonia-ammattikorkeakoulu, Peruskauraa ja riskisti bisnestä, yrittäjyysosaamisen kehittäminen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Innovatiivinen pedagoginen mallimme pähkinänkuoressa Tuoreen tutkimuksen mukaan yrittäjyysopinnot ilman substanssikytkentää eivät juuri lisää valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassamme sekä yrittäjyys että maataloustuotanto ovat koulutuksen ydintä. Opetussuunnitelma muodostaa polun yrittäjäosaamisen kasvulle. Myös pedagogiset ratkaisumme tukevat opiskelijoiden yrittäjyyttä; valitsemme eri koulutusmuodoille metodisesta työkalupakista tarkoituksenmukaiset menetelmät kompetenssitavoitteisiin pääsemiseksi. Koulutuksen yhteydet elinkeinoon ja profiloitunut tutkimus- ja kehitystoimintamme vahvistavat aluevaikuttavuutta ja tuottavat ennakoivasti tietoa opetussuunnitelman uudistamiseksi. Keskeinen tulos Noin 30 % koulutusohjelmasta valmistuvista ilmoittaa ryhtyvänsä yrittäjiksi (OPALA ). Keväällä 2008 toteutetun seurantakyselyn perusteella vuosina 2003 ja 2004 valmistuneista jo yli 50 % toimii päätoimisena yrittäjänä. A Toiminta Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminen ammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin linjauksiin Savonia-ammattikorkeakoululla on koulutusyksiköitä Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Iisalmessa toimimme uudella monialaisella kampuksella muodostaen yhden Savonia-ammattikorkeakoulun viidestä hallinnollisesta tulosalueesta. Tulosalueellamme on liiketalouden, luonnonvara-alan ja sosiaali- ja terveysalan toimintaa. Opiskelijoita on noin 750 ja päätoimista henkilöstöä vajaat 90, joista opettajia noin puolet. Tutkimus- ja kehitystyön osuus tulorahoituksesta oli vuonna 2007 noin 30 prosenttia. Alueiden kehittämistyössä olemme olleet edelläkävijä erityisesti eläinten terveydenhuollon ja elintarvikeketjun kehittämisessä. Verkostomainen työskentelymme konkretisoituu myös maakuntakorkeakouluna, josta on sopimukset mm. Kuopion ja Oulun yliopistojen kanssa ja joka lisää opiskelijoidemme ja asiakkaidemme käytössä olevan osaamisen moninkertaiseksi. Luonnonvara-alalla opiskelijoita on noin 200 ja päätoimisia opettajia 12, lisäksi koulutustyöhön osallistuu 6 tulosalueen yhteistä opettajaa ja useita yrittäjiä sivutoimisina asiantuntijaopettajina. Nuorisoasteella koulutamme agrologeja (AMK) maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmasta, jossa on 45 aloitus-

101 paikkaa. Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä ja kesto noin neljä vuotta. Aikuiskoulutuksena järjestämme sekä koko agrologin (AMK) tutkintoon johtavaa koulutusta että muuntokoulutusta opistotasolta ammattikorkeakoulutasolle. Vuonna 2007 aloitimme luonnonvaraalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen maaseudun kehittämisen koulutusohjelmassa. Lisäksi järjestämme ammatillisia erikoistumisopintoja. Kaikki aikuiskoulutuksemme on monimuotokoulutusta ja tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa. Vuonna 2007 tutkimus- ja kehityön osuus tulorahoituksesta oli luonnonvara-alalla 31 prosenttia. Savonia-ammattikorkeakoulu on strategiassaan määritellyt kolme kärkiosaamisaluetta, joilla se haluaa kehittää alueen elinkeinoelämää ja osaamista: hyvinvointiosaaminen, teknologia- ja ympäristöosaaminen sekä liiketoiminta- ja kulttuuriosaaminen (kuvio 1). Savonia-amk on rohkea uudistaja ja yhteistyökykyinen tulevaisuuden osaamisen kehittäjä Pohjois-Savon työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän kehittyminen päämääränä Innovatiivinen alue- ja verkostoyhteistyö toimintatapana Teknologia- ja ympäristö osaaminen Hyvinvointiosaaminen Liiketoimintaja kulttuuriosaaminen Monialainen osaaminen voimavarana Kulttuuri Liiketalous Luonnontieteet Luonnon- Matkailu- ja Sosiaali- ja Tekniikka vara-ala ravitsemisala terveysala Kuvio. Savonia-amk:n osaamisalueet ja tulevaisuuden kuva Luonnonvara-alalla noudatamme ammattikorkeakoulun strategiaa ja prosesseja. Olemme alakohtaisesti määritelleet strategisesti keskeisiksi kehittämisen kohteiksi kotieläintuotannon ja eläinten terveyden sekä maaseutuyritysten johtamisen ja teknologian. Savoniaammattikorkeakoulun tavoitteiden mukaisesti koulutamme korkeatasoisia yrittäjämäisesti ajattelevia ja toimivia ammattilaisia maatalouden muuttuvaan ja haasteelliseen toimintaympäristöön ja toteutamme tutkimus- ja kehittämishankkeita, joilla kehitämme alan yrityksiä ja yhteisöjä sekä maakunnassa että valtakunnallisesti.

102 Ammattikorkeakoulun yhteisten linjausten mukaisesti olemme integroineet opetuksen, tutkimus- ja kehitystyön, aluekehittämisen ja kansainvälisen toiminnan. Olemme toteuttaneet useita erityyppisiä kansainvälisiä intensiivikursseja, joissa alan yritykset ja organisaatiot ovat olleet mukana aktiivisena toimijana. Kansainvälisyyden lisäksi Savoniassa opetuksen kehittämisen painopisteitä ovat opiskelijan yksilöllisyyden huomioon ottaminen, sähköiset ympäristöt, työelämäläheiset oppimismenetelmät sekä monialaisuuden hyödyntäminen. Noudatamme toiminnassamme sekä näitä linjauksia että ammattikorkeakoulun arvoja asiakaslähtöisyyttä, asiantuntijuutta ja yhteisöllisyyttä.. Ydinosaaminen Yrittäjyysosaamisella koulutusohjelmassa tarkoitamme sekä varsinaisia yrittäjävalmiuksia että yrittäjyyden olemuksen ymmärtämistä. Tutkinnon tavoitteena on antaa valmiudet toimia yrittäjänä tai tehtävissä, joissa asiantuntijuus tukee suoraan yritystoimintaa. Yrittäjäksi sijoittuvien osuus on huomattavan suuri, sillä koulutusohjelmasta valmistuneista noin 30 prosenttia sijoittuu yrittäjiksi välittömästi tutkinnon suorittamisen jälkeen (OPALA). Yrittäjäksi ryhtyvien osuus kasvaa vielä myöhemmin tutkinnon jälkeen niin, että vuosina 2003 ja 2004 valmistuneista jo yli 50 prosenttia toimii päätoimisena yrittäjänä. Muutoin agrologit toimivat tyypillisesti maatalousneuvonnan, hallinnon ja -kaupan sekä elintarviketeollisuuden ja jalostuksen tehtävissä. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen näkökulma on opinnoissa läpileikkaavana ja nykyinen kokonaisuus on pitkän kehitystyön tulos. Aloitimme koulutuksen painottamisen yrittäjyyden suuntaan jo 1990-luvun puolivälissä opistokoulutuksen aikana. Kehitystyö on ollut ja on jatkuvaa vuoropuhelua elinkeinonharjoittajien, tutkijoiden ja yrityselämän kanssa. Muutamia keskeisiä virstanpylväitä koulutusohjelmamme kehitysvaiheista: 1875 alan koulutus alkaa Iisalmessa 1985 opistotasoinen agrologikoulutus alkaa 1993 tutkimus- ja kehitystoiminta alkaa (Kontu-hanke ) 1996 yrittäjyyspainotus agrologikoulutuksen opetussuunnitelmaan 1998 verkko-oppimisympäristö Verkkosalkku käyttöön 1999 maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma osaksi Pohjois-Savon ammattikorkeakoulua 2000 Iisalmen monialainen tulosalue perustetaan 2005 agrologikoulutus siirtyy monialaiselle kampukselle 2007 ECTS:n mukainen opetussuunnitelma käyttöön, hevostalouden suuntautuminen alkaa, ylempään amk-tutkintoon johtava koulutus alkaa.

103 Useat kehitysaskeleet ovat johtaneet valtakunnalliseen edelläkävijän rooliin, näin mm. tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja verkko-opetuksen hyödyntämisessä. Edistämme yrittäjyyttä opintosisältöjen, opetusmenetelmien, tutkimus- ja kehityshankkeiden ja harjoittelujen avulla. Osa koulutusohjelmamme opiskelijoista aloittaa yrittäjinä jo jossain vaiheessa opintoja ja monimuoto-opiskeluun perustuva koulutuksemme tarjoaa heille mahdollisuuden suorittaa tutkintonsa loppuun. Olemme määritelleet yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yhdeksi koulutusohjelmamme ammatillisista kompetensseista. Muita ammatillisia kompetensseja ovat maa- ja metsätaloustuotanto, maaseutu toimintaympäristönä, ympäristöosaaminen ja ammatillinen erityisosaaminen. Olemme rakentaneet vahvan kytköksen yrittäjyysosaamisen ja substanssiosaamisen välille (maa- ja metsätaloustuotanto), sillä viimeaikaisten tutkimusten mukaan pelkkä yrittäjyyden opiskelu ilman substanssikytkentää ei lisää yrittäjyysvalmiuksia (Pihkala, OPM:n julkaisusarja 2008:1). Yrittäjyysosaamisen kasvu- ja kehittymisprosessi maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa on kuvattu kuviossa vuosi Asiantuntijavaikuttajana Tulevaisuuden haasteita 3. vuosi Maaseudun verkostoituva työelämä Tutkimus yrittäjän tukena 2. vuosi Tuotantoprosessit ja toimintamallit, Kansainvälinen toimintaympäristö 1. vuosi Maatilataloutta oppimaan Maatilan perusprosesseja Syventyminen valittuun yrittäjyyden asiantuntijuusalueeseen Yrittäjän toimintaympäristöt 3. kesä Työelämäharjoittelu Näkemys alan vastuullisista tehtävistä sekä rooleista työnantajana ja -tekijänä Tutkimus ja kehittämishankkeet yrityksen kehittämisessä Syventyminen kotieläinyrittämiseen tai hevostalousyrittämiseen Kokonaiskuva maatilayrittämisestä, maatilan toiminnasta ja tuotannosta Suunnittelutyökalut ja yrityksen perustamisvalmiudet Kansainvälinen näkemys ja kiinnostus 1. kesä Maatalousharjoittelu Maatilalla tehtävät työt kotimaassa tai ulkomailla Yleiset opiskelun ja yrittäjyyden valmiudet Maatila ja maatilayrittämisen taloustoiminnot Kuvio. Yrittäjyysosaamisen kehittyminen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa. Vasemmassa laidassa puolivuosimoduulien nimet ja oikeassa laidassa opiskelun sisällöt.

104 Opiskelijan yksilöllisyys ja hänen kehittymistarpeensa otetaan huomioon henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Opinnot muodostavat opintopolun, joka koostuu vuositeemoista ja niiden puolivuosimoduuleista ja jossa uusi osaaminen rakentuu aiemmin opitulle. Koko amk-koulutuksen ajan on käynyt ilmeiseksi tarve painottaa yrittäjyyttä kasvavassa määrin integroidusti kaikissa opinnoissa. Sen lisäksi yritystalouden opinnoissa korostuvat suunnitteluun ja johtamiseen liittyvien välineiden opiskelu. Opiskelussa aineistoina ovat aina todelliset olemassa olevat tai suunnitellut yritykset. Koulutuksen haasteena onkin opintojen loppuun saattaminen, sillä yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat eivät aina koe tutkinnon suorittamista tärkeimmäksi tavoitteeksi, vaan tietotaidon hankkimisen yritystoimintaa varten. Siksi olemme kehittäneet luonnonvara-alan oppimisympäristöjä niin, että ne ottavat paremmin huomioon koulutettavien elämätilanteen. Koulutusohjelmamme on vuosien mittaan saanut valtakunnallisesti hyvän maineen yrittäjyysosaamista kehittävänä ja vaihtoehtoisia opiskelumuotoja tarjoavana koulutuksena. Tämän ansiosta opiskelijaksi hakeudutaan laajalta alueelta myös maakunnan ulkopuolelta. Esimerkkinä tavastamme toteuttaa joustavasti opiskelijoiden elämäntilanteet huomioivaa koulutusta tavoitteista tinkimättä mainitsemme yrittäjänä tai työelämässä toimiville suunnatun tutkintoon johtavan monimuotokoulutuksen. Koulutuksessa on neljän päivän kontaktijaksoja keskimäärin kerran kuukaudessa. Tässä vaihtoehtoisessa koulutusmuodossa käytetään tehokkaasti hyväksi sähköisiä viestintävälineitä kuten Moodle-verkko-oppimisympäristöä ja ConnectPro-verkkoneuvotteluohjelmistoa. Opiskelu monimuotoryhmässä tukee yrittäjyyttä mm. siten, että opiskelijat tekevät erilaiset harjoitustyöt ja kehittämistehtävät omalle yritykselle. Monimuotokoulutus on hyvin linjassa opetusministeriön opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman kanssa. Linkki tämän koulutuksen ConnectPro-verkkoluentoon luvussa 2.5. Esimerkki yrittäjyyttä tukevasta menetelmästä: Yhteisöviestinnän opinnoissa opiskelijat tekevät vuosittain Meijän Luvalla -ammattilehden. Opiskelijat vastaavat lehden jutuista, mainosten myynnistä, lehden valmistamisesta. Lehdestä saadut tuotot käytetään opintomatkan järjestämiseen. Lehden painos on yli 9000 kpl ja sen verkkoversio löytyy osoitteesta fi/iitu/savonia-info/meijanluvalla/. Strategiset linjaukset ovat ohjanneet henkilöstön rekrytointia ja osaamisen hallintaa ja suunnittelua. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman substanssiosaamisesta vastaa nykyisellään seuraava opetushenkilöstö:

105 kasvinviljely, lehtori kotieläintuotanto, yliopettaja, lehtori ja tuntiopettaja maatalousteknologia, lehtori metsätuotanto, yliopettaja yritystalous ja johtaminen, yliopettaja ja kaksi lehtoria luonnontieteelliset aineet, tilastotiede ja tietotekniikka, viestintä, kielet; kussakin yksi lehtori. Opettajien tukena on monialaisen tulosalueen asiantunteva tukipalveluhenkilöstö (12 kpl) mm. opiskelijapalveluissa, kirjasto- ja tietopalveluissa ja tietohallinnossa.. Työelämäkytkös Maaseutuelinkeinoissa on viimeisten 15 vuoden aikana tapahtunut suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toimintatavasta on kehittynyt maaseutuelinkeinoja olennaisesti kuvaava piirre, mikä on selvä muutos verrattuna sitä edeltäneeseen idyllissävytteiseen ajatteluun maaseutuelinkeinoista elämäntapana ja tuottamisena. Maatalouselinkeino vaatii monipuolista ja korkeatasoista ammattitaitoa yhdistää liiketoiminta ja elinkeinon substanssiosaaminen, ja tämä linkitys on koulutusohjelmamme punaisena lankana. Koulutusohjelmamme on tärkeä osa Pohjois-Savon kotieläintuotantoon keskittyvää klusteria. Toisin kuin muilla Suomen alueilla kotieläintuotannon klusteri on selvässä kasvussa ja kehitysvaiheessa (Maitotilabarometri, 2007). Alkutuotannon ja elintarvikejalostuksen piirissä on investoitu merkittävästi kehittämiseen. Toteutamme Pohjois-Savon maakuntastrategiaa, Pohjois-Savon maaseutuohjelmaa ja Suomen kansallista alue- ja rakennepoliittista strategiaa (SM095:00/2004). Toimimme niin, että koulutusohjelmamme vastaa työelämän vaatimuksiin ja muuttuviin tarpeisiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Toteuttamamme profiloitunut ja tuloksekas kehittämis- ja hanketoiminta on seurausta määrätietoisesta pyrkimyksestämme alan edelläkävijän ja kehittäjän asemaan. Monipuoliset ja joustavat pedagogiset ratkaisut ja välineet takaavat tämän tietämyksen ja osaamisen siirtymisen koulutusohjelmaan ja vuorovaikutteisesti takaisin työelämään. Edelläkävijän asema alamme kehitykseen vaikuttajana näkyy mm. osallistumisesta seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin: valtakunnallinen ETU Eläinterveydenhuolto-koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on määrittää tuotantoeläinterveydenhuollon suositukset, menettelytavat ja toimenpiteet, ylimaakunnallinen Naudanlihantuotannon kehittämisohjelma sekä yritysten liiketoimin-

106 taa edistäviä mobiiliratkaisuja kehittävä valtakunnallinen MEF-työpaja (Mobile Enterprise Factory). Tutkimus- ja kehittämistyö on jatkuvaa yhteistyötä yrittäjien ja alan muiden toimijoiden kanssa, joista mainittakoon mm. valtakunnallisesti merkittävät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos/mtt, TTS-tutkimus, Valio, Atria Oyj, ProMilk, FABA, VTT, Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta, ProAgria, MTK ja Maito-Savo. Suuri osa opetushenkilöstöstä osallistuu t&khankkeisiin työaikasuunnitelmansa mukaisesti. Näin elinkeinon tarpeet ja impulssit päivittävät opetussuunnitelmia ja oppimisympäristöjä. Laajat harjoittelut ( op) vahvistavat koulutusohjelmamme tavoitteiden toteutumista ja osaamisen työelämäläheisyyttä. Molemmat harjoittelut on mahdollista tehdä yrittäjänä toimien. Muille tarjolla olevat harjoitteluyritykset on valittu tiukkojen kriteerien mukaan: yrityksen tulee olla investoinut ja kehittänyt tuotantoaan ja yrittäjien halukkaita jakamaan tieto-taitoaan opiskelijoille. Lisäksi edellytämme yrittäjiltä itseltään kokemusta harjoittelijana olemisesta oman koulutuksensa aikana. Kriteerit täyttävien yritysten tiedot olemme koonneet tietokantaan, jossa on noin 100 vaihtoehtoa. Kriteerit täyttäviä hakijoita harjoitteluyrityksiksi on jatkuvasti enemmän kuin voimme valita.. Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa (toiminta ja synergiaedut, osaamisen kumuloituminen, yhteistyö ja -toiminta) Ammattikorkeakoulun sisällä yhteistyö muiden koulutusohjelmien kanssa painottuu Iisalmen yksikön koulutusohjelmiin. Yhteistyö on ollut opetuksellista ts. muiden koulutusohjelmien opettajat opettavat maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa oman asiantuntemuksensa mukaisesti ja päinvastoin. Koulutuksen laatuyksikköpalkinnolla palkittu ammatillisen kasvun ohjausprosessi sosionomikoulutuksessa on soveltaen otettu käyttöön maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa. Opintojen ohjaus hoidetaan keskitetysti yksikön yhteisen opinto-ohjaajan toimesta ja opettajatuutorijärjestelmällä. Osallistumme myös Savonian toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen monipuolisesti ammattikorkeakoulun nimetyissä työryhmissä, joiden kautta hyvät käytänteet ja linjaukset välittyvät yksiköstä ja koulutusohjelmasta toiseen. Alueellista yhteistyötä toteutamme maakuntakorkeakoulumallin mukaan. Toimintamallin ydin on yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden toimeksiantojen aktiivinen etsiminen ja toteuttaminen niin, että toteutukseen haetaan parhaat kumppanit sekä opiskelijat tuoreine ajatuksineen. Sopimuspohjaista yhteistyötä on Kuopion ja Oulun yliopistojen sekä Joensuun yliopiston kauppa- ja oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Tuloksena on alueellista innovaa-

107 tiotoimintaa generoiva korkeakouluverkosto ja pysyvää yhteistyötä korkeakoulujen, muiden oppilaitosten, elinkeinoelämän, välittäjäorganisaatioiden sekä julkisen sektorin välillä. Maakuntakorkeakoulumalli on osoittautunut paitsi menestyksekkääksi aluekehittämisen työkaluksi myös tulokselliseksi tavaksi lisätä opiskelijoiden kontakteja työelämään ja elinkeinoon. Yrittäjyys ja innovaatiot ovat EU:n kehittämistoiminnan painopistealueita (Lissabonin strategia, seitsemäs puiteohjelma). Ne olivat keskeisiä vuosina koordinoimissamme INNOFOREST Integrating innovation and entrepreneurship in higher forestry education -Erasmusintensiivikursseissa, joihin kolmen vuoden aikana osallistui noin sata opiskelijaa ja yritystä kahdestatoista maasta Kehitimme hankkeessa pedagogisen mallin, jossa opiskelijan työ omassa kohdeyrityksessään ja ongelmalähtöinen ryhmätyöskentely intensiivijaksoilla vuorottelevat ja muodostavat tavoitteellisen ja loogisesti etenevän kokonaisuuden. Hyödynnämme mallia ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksessa. Kansainvälinen verkostoitumisemme on laajaa. Ulkomaisia opiskelija- ja asiantuntijavaihtokumppaneita on 12 eri maassa. Kv-yhteistyön kautta tarjoamme opiskelijoillemme ja alueen elinkeinoelämälle mahdollisuuden ammentaa alan eurooppalaista kärkiosaamista.. Koulutuksen ja T&K-toiminnan yhteennivoutuminen Olemme maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa panostaneet opetuksen ja t&k-toiminnan integroimiseen työelämälähtöisten yrittäjyyttä ja yritystoimintaa edistävien tiedonmuodostuksen prosessien avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa ydinosaamisen (1.1), työelämäkytköksen (1.2) ja sisäisten ja ulkoisten verkostojen (1.3) muodostaman kokonaisuuden hyödyntämistä opetussuunnitelmatyössä, opetusmenetelmien ja -sisältöjen kehittämisessä, harjoitteluissa ja opinnäytetöissä sekä joustavien opintomahdollisuuksien rakentamisessa holistiseksi opiskelijan oppimisprosessiksi. Koulutusta ja T&K-toimintaa nivotaan esimerkiksi 6 opintopisteen laajuisissa projektiopinoissa. Opiskelijat opiskelevat projektitaitoja hankkeissa: Opiskelijatiimit suunnittelevat, toteuttavat ja raportoivat oman osaprojektin työelämässä olevalle hankkeelle. Tällä toimintatavalla opiskelijoille syntyy vahva kokemusperäinen oppimistulos hanketoiminnasta ja toisaalta hanketoiminnalle saadaan laajempia tuloksia ja uusia näkemystä alan opiskelijoilta. Opinnäytetyöt ovat jo usean vuoden ajat olleet lähes sataprosenttisesti hankkeistettuja eli työelämän tilaustöitä.

108 Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen (myös laajemmin kuin vain koulutuksen suunnittelu) Savonia-ammattikorkeakoulun strategiset linjaukset perustuvat yhtymävaltuuston hyväksymään strategiaan ja siihen liittyviin ohjelmiin ja suunnitelmiin sekä kuntayhtymän ja opetusministeriön väliseen tavoitesopimukseen. Savoniassa tehdään edellisten pohjalta toimintasuunnitelma, jossa on myös tulosaluekohtaiset osiot. Lisäksi tulosalueella tehdään kehittämis- ja parannustoiminnan suunnitelma, jossa määritellään tehtyjen opiskelija- ja henkilöstöarviointien ja sidosryhmäpalautteen perusteella kehittämisen painopisteet. Kehittämissuunnitelman toteutumista arvioidaan johdon katselmusten yhteydessä kaksi kertaa vuodessa. Samalla arvioidaan myös tulosalueen talous. Opetussuunnitelmatyö on tehty Bolognan prosessin mukaisesti ja uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön lukuvuonna Niistä on tehty sisäinen arviointi syksyllä T&k-työssä on määritelty Savonia ammattikorkeakoulun kärkiosaaminen ja niiden pohjalta myös maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma on tarkentanut omia osaamisen painopistealueitaan, jotka ovat samat sekä t&k-työssä että opetuksessa. Luonnonvara-alalla on työelämän kehittämisryhmä, johon kuuluu edustajia elinkeino- ja työelämän organisaatioista. Kehittämisryhmä kokoontuu vuosittain tai tarpeen mukaan. Lisäksi saamme paljon palautetta ja tietoa työelämän kehittymisestä t&k-toiminnan kautta. Yksikön erilaisissa työryhmissä on opiskelijoiden edustus. Opiskelijat osallistuvat yksikön toiminnan kehittämiseen myös Savonian palautejärjestelmien avulla. Kehittämisryhmän jäsen : Savonian ansiosta sekä yrittäjien että neuvojien osaamisen tason nousu alueella näkyy, alueen kärkiviljelijöistä huomattava osa koulutuksen käyneitä. Kehittämisryhmän alumnijäsen : Aikaisempien kokemusten ja oppien päälle hyvät opettajat ja opiskelijakollegoiden kanssa käydyt keskustelut antavat valmiudet, jotka kantavat läpi elämän.. Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen Koulutusyksikkömme osallistuu alueella sekä määrälliseen että laadulliseen ennakointiin, mistä esimerkkinä ovat mm. Pohjois-Savon Mitenna-aluesovellus 2010, tiivis osallistuminen KESU-suunnittelutyöhön sekä hallinnoimamme Itä-Suomen oppilaitosten ennakoinnin kehittämishanke AMOK vuosina , jolle haetaan jatkorahoitusta OSVIITTA-hankkeena Ennakointityön proaktiivisen lähestymistavan olemme omaksuneet myös maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan.

109 Koulutusohjelmamme on jatkuvassa vuorovaikutuksessa elinkeinoon yhteishankkeiden ja alueellisen ja valtakunnallisen strategiatyön kautta. Alan kehittämishankkeiden toteuttaminen tuottaa pohjatietoa alan tulevaisuudesta ja näin ollen myös alan tulevista osaamistarpeista. Opiskelijoiden harjoittelun ohjaus ja kontaktit harjoitteluyrityksiin sekä opinnäytetöihin liittyvät kontaktit tuottavat jatkuvasti tietoa muuttuvista osaamistarpeista yrityksissä. Ennakoinnin tuottaman tiedon merkittävyyttä ja siirrettävyyttä opetukseen arvioimme koulutusohjelmassa säännöllisesti opetussuunnitelmatyön yhteydessä.. Resurssien hallinta, arviointi ja kehittäminen (raha, osaamispääoma ja infrastruktuuri) Ammattikorkeakoulun yhtymävaltuuston päätökset ja opetusministeriön ja ammattikorkeakoulun välinen tavoitesopimus ovat pohjana Savonian talousja toimintasuunnitelmalle. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön lisäksi myös tukipalvelujen kehittämisen. Toiminta- ja taloussuunnitelma tarkentuu Iisalmen tulosalueen ja luonnonvara-alan opetuksen ja t&k-työn suunnitelmaksi. Opettajien kanssa tehdään systemaattisesti vuosittain työaikasuunnitelmat, joita tarkennetaan puolivuosittain tai tarvittaessa. T&k-toiminnan periaatteet on kirjattu Savonian projektitoiminnan ohjeisiin. Asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstön osaaminen on keskeinen voimavara. Henkilöstön koulutusta tuetaan henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman mukaisesti, ja siten varmistetaan koulutusalan tarvitsema osaaminen. Keskeistä on myös osaamisen yhteisöllinen jakaminen, jota on hyödynnetty mm. verkko-opetuksen kehittämisessä. Vuosittaisen toimivuuskyselyn tulosten perusteella henkilöstö on aktiivisesti kehittänyt ammattitaitoaan ja yhteistyö työtovereiden kanssa koetaan sujuvaksi. Yhtenä osaamisen johtamisen välineenä käytetään säännöllisiä kehityskeskusteluja, jotka muodostuvat yksilö- ja ryhmäkehityskeskusteluista. Kehityskeskustelumalli on kehitetty koko Savoniaammattikorkeakoulun käyttöön. Kehityskeskusteluista laaditaan koulutusohjelmakohtainen ja tulosaluekohtainen yhteenveto, jonka perusteella henkilöstön ja toiminnan kehittämistä suunnitellaan.. Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt (opiskelijat ja muut sidosryhmät) Opetussuunnitelmien laatimisprosessi perustuu Savonia-amk:n yhteiseen menettelyyn ja laatujärjestelmään. Opetussuunnitelmia tarkistamme vuosittain ja suurempia muutoksia teemme 2 4 vuoden välein. Opetussuunnitelmien kehitystyöstä vastaa koulutusohjelman henkilöstö koulutuspäällikön johdolla ja opetussuunnitelmat hyväksyy vararehtori. Opetussuunnitelma perustuu am-

110 mattikorkeakoulun strategisiin linjauksiin, opiskelijoilta, henkilöstöltä ja elinkeinoelämältä saatuun palautteeseen sekä ennakointitietoihin. Erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminta tuottaa ennakoivasti tietoa opetussuunnitelman sisällön kehittämiseksi ja sitä hyödynnetään järjestelmällisesti suunnittelutyössä. T&k-hankkeissa olemme todenneet käyttökelpoiseksi myös pilotoida uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja, josta ne siirtyvät luontevasti koulutusohjelman opetukseen. Palautetietoa keräämme opiskelijoilta opintojaksoittain nettipohjaisella OpiPal-kyselyllä, laajemmilla opiskelijakyselyillä sekä valmistumisen yhteydessä OPALA-kyselyllä. Sähköisten palautteiden lisäksi kannustamme opiskelijoita kehittävään ja kriittiseen opiskelumenetelmään, jolloin opettaja saa jo opintojakson kuluessa palautetta. Kaikki opiskelijat käyvät vuosittain opettajatuutorin kanssa henkilökohtaisen hops-keskustelun, jossa tarkastellaan opiskelusuunnitelmaa sen edistymistä ja mahdollisia pullonkauloja. Alan kehittämisryhmälle esittelemme opetussuunnitelmauudistusten linjaukset. Savonia toteutti syksyllä 2007 opetussuunnitelmien sisäisen arvioinnin, jossa luonnonvara-alan opetussuunnitelma sai paljon myönteistä palautetta. Arvioinnin mukaan opetussuunnitelma on ECTS-prosessin mukainen, yhteisöllinen ja laajasti opettajia sitouttava, jossa kompetenssit on määritelty ja osaamisprofiili kuvattu. Työelämälähtöinen moduuliopetussuunnitelma mahdollistaa opiskelijoille valinnaisuuden, mm. kansainväliset opiskelija- ja harjoittelijavaihtojaksot. Kehittämiskohteena arvioinnissa mainittiin mitoituksen seuraaminen.. Oppimisprosessi ja sen ohjaus Näemme opiskelijamme itseohjautuvina ja omasta opiskelustaan vastuun ottavina toimijoina, jotka aktiivisesti kehittävät osaamistaan ja asiantuntijuuttaan tavoitteidensa suuntaisesti. Koulutuksemme ja sen tarjoama ohjauksellinen opetus antavat heille mahdollisuuden kehittää yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä ajattelu- ja toimintatapaa, joihin kuuluvat mielestämme uskallus hallittuun riskinottoon yhdistettynä liiketaloudelliseen ajattelukykyyn ja substanssiosaamiseen. Yrittäjämäinen ammatillinen toiminta ja sen edellyttämä tieto on luonteeltaan dynaamista ja pitää sisällään paljon ns. hiljaista tietoa. Koska opiskelijoistamme suurehko osa toimii yrittäjinä jo koulutuksen aikana, oppimisprosessissa ja sen ohjauksessa on mielestämme tärkeää tehdä tätä tietoa näkyväksi. Näkyväksi tekeminen konkretisoituu omalle yritykselle tehtävien harjoitustehtävien sekä niiden analysoinnin ja perustelujen kautta. Toisaalta hiljainen tieto välittyy vertaisryhmässä keskustelujen, ryhmä- ja parityöskentelyn sekä tulosten esittelyjen avulla.

111 Kompetenssit Ammatilliset kompetenssit Yleiset kompetenssit Metodinen työkalupakki Verkko/ sähköiset työkalut Suunnittelutyökalut Tiimityöskentely Opiskelijoiden elämäntilanne Harjoittelut Tarkoituksenmukaisuus Yrittäjyyttä kehittävät projektit Tehokkuus, tuloksellisuus Eri koulutusmuodoille valitsemme pedagogisesta työkalupakista opiskelijaryhmien tarpeiden mukaan sopivat menetelmät kompetenssitavoitteisiin pääsemiseksi (kuvio 3). Valintaa ohjaavat tarkoituksenmukaisuuden, tehokkuuden ja tuloksellisuuden periaatteet sekä opiskelijoiden elämäntilanteen huomioon ottaminen. Nämä linjaavat pedagogiikkaa ensinnäkin kunkin koulutuksen kokonaissuunnittelussa, toiseksi yksittäisten opintojaksojen metodivalinnoissa. Työkalupakkimme noudattaa Savonian opetuksen ja opiskelun prosesseja sekä yhteisiä toimintatapoja. Esimerkkinä kuvaamamme toimintamallin soveltamisesta mainitsemme agrologista amk-agrologiksi -muuntokoulutuksemme, jonka keskeisenä pedagogisena metodina on tiimityöskentely. Opiskelijat suunnittelevat yhdessä tuutoriopettajien kanssa noin puolet opintojen sisällöstä, toteutuksesta ja arvioinnista. Räätälöityjen opintojaksojen toteutusyksikkönä ovat tiimit, jotka muodostuvat työelämän tarpeiden ja opiskelijoiden kiinnostuksen perusteella. Metodin onnistuneisuudesta kertoo lähtökyselyssä saatu positiivinen palaute sekä koulutuksen jatkuva kysyntä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma mahdollistaa yksilöllisen opintopolun rakentamisen. Vuosittainen hops-keskustelu mahdollistaa kehittymisen seurannan, tavoitteiden tarkentamisen ja kahdenkeskisen keskustelun opetta- HOPS Muut metodit Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma nuoret aikuiset muunto Kuvio. Pedagogiset metodit työkalupakkina ja valintaa ohjaavat periaatteet

112 jatuutorin kanssa opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. Opettajatuutorikoulutukseen on suorittanut puolet koulutusohjelman opettajista.. Oppimisympäristöt Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma toimii Iisalmen yhteisellä kampuksella, joka on rakennettu vuosina 1992 ja Uudenaikaista oppimisympäristöämme täydentää Ylä-Savon ammattiopiston ylläpitämä Peltoniemen opetusja tutkimusmaatila, jossa agrologiopiskelijat suorittavat maatilaan liittyviä opintojaan ja harjoituksia. Iisalmen kaupungin Luma-keskukselta vuokrataan kemian laboratoriotiloja opetukseen. Hevostalouden opiskelijat käyttävät myös Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen opetusmaatilaa ja hevosklinikkaa. Yrittäjämäisen ajattelu- ja toimintatavan kehittymisen mahdollistavat ohjauksellisen opetuksen lisäksi monipuoliset oppimisympäristöt, jotka muodostuvat alan valikoiduista yrityksistä ja organisaatioista, tutkimus- ja kehityshankkeista ja verkostoista sekä kotimaassa että ulkomailla. Lisäksi sähköiset oppimisympäristöt, ConnectPro ja Moodle, yhteistoiminnalliset oppimismenetelmät ja ammatillisen kasvun ohjaus tukevat opiskelijan kehittymistä. Käytössämme on reilut 300 tietokonetta ja toistakymmentä maatalousalan ohjelmistoa yleisten ohjelmistojen lisäksi. Esimerkki ConnectPro-luennosta: Yritystalouden opinnot, maksuvalmiuslaskelman aloitus, https://connect.savonia-amk.fi/p / (10 min) 2005 aloittanut monimuotoryhmä, opettaja Hannu Viitala Kirjastomme on monialainen julkinen tieteellinen kirjasto, joka palvelee paitsi yksikön henkilöstöä ja opiskelijoita lisääntyvässä määrin myös muita asiakasryhmiä. Kirjoja, muita niteitä ja avaineistoja on yhteensä noin kpl, lehtinimikkeitä tulee noin 300 kpl. Savonian onlinetietokannat, elektroniset lehdet ja e-kirjat ovat käytettävissä sekä paikan päällä että etäkäyttöisinä. Oppimisympäristömme monikulttuurisuus näkyy vieraskielisenä opetuksena, kansainvälisinä projekteina sekä kansainvälisyysosaamista kerryttävinä opintojaksoina, -moduuleina ja oppimismenetelminä. Tähän kaikkeen liittyy vilkas opettaja- ja opiskelijavaihto. Monialaisen englanninkielisen MultiPromoduulin (3 kk) aikana opiskelijat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden ja -opettajien kanssa Laadunhallintamenettelyt Savonia-ammattikorkeakoulun ja sen tulosalueiden ja koulutusohjelmien toiminnan, talouden ja laadun kokonaisuutta hallitaan laadunhallintajärjestelmän avulla. Työvälineitä ovat mm.

113 Euroopan laatupalkintomalli EFQM Balanced ScoreCard arvioinnit ja palautejärjestelmä katselmukset ja raportoinnit kehittämis- ja parantamissuunnitelmat sisäiset tavoitesopimukset kehityskeskustelut vuosisuunnittelu. Toiminnan ohjaus ja laadunhallinta yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi kaikilla toiminnan alueilla. Noudatamme Savonian laadunhallinnan menettelyjä. Teemme vuosittain järjestelmään kuuluvat suunnitelmat ja sopimukset, joissa sitoudumme omalta osaltamme yhteisiin tavoitteisiin. Opiskelijoilta keräämme palautetta aloitus-, opiskelija- ja lähtökyselyillä sekä opintojaksopalautteilla ja OPALA-kyselyllä ja henkilöstöltä vuosittaisella toimivuuskyselyllä. Laadunhallinnan menettelyt välittyvät tulosalueelle ja koulutusohjelmaamme ammattikorkeakoulun johtoryhmän ja Savonian arviointi- ja parantamisryhmän sekä tulosalueen sisäisten kokousten, työryhmien ja työnjaon kautta. Savonia-ammattikorkeakoulu on siirtynyt vuonna 2008 ns. yhden strategian politiikkaan, jonka mukaisesti toimintaa ohjataan ja suunnataan painopistealuille ja kehittämisen kohteille koko ammattikorkeakoulussa ja yksilöidysti eri toiminnan alueille. Aiemmin Savonialla oli erilliset opetuksen ja oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön strategiat, joihin viittaamme hakemuksemme tulososassa. B Tulokset Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin Savonia-ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön välinen tavoite- ja tulossopimus on pohjana Savonian toiminta- ja taloussuunnitelmalle, jossa on sekä ammattikorkeakoulun yhteiset tavoitteet sekä tulosaluekohtainen suunnitelma. Savoniassa on määritelty kriittiset menestystekijät, joita seurataan johdon katselmuksilla. Asia on esillä myös henkilöstö-, opettaja- ja koulutusohjelmakokouksissa.

114 . Opiskelijoihin liittyvät tulokset Tavoite: Opetussuunnitelmassa yrittäjyysosaaminen ammatillisena tavoitteena (kompetenssi) Tulos : Yrittäjäksi ryhtyminen välittömästi valmistumisen jälkeen (OPALA) ka. Msel-ko., Savonia 27,3 % 33,3 % 36,0 % 21,1 % 29,4 % Savonia-amk 2,5 % 3,1 % 4,5 % 3,0 % 3,3 % Luva-ala, valtakunn. 12,6 % 11,0 % 13,8 % 9,3 % 11,7 % Kaikki amk:t 2,6 % 2,7 % 3,0 % 2,8 % 2,8 % Tulos : Yrittäjänä toimiminen vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta (puhelinkysely alumneille ) valmistumis- vuosi päätoim. sivutoim. yhteensä ,2 % 4,5 % 58,7 % ,3 % 3,7 % 57,0 % ,3 % 14,8 % 48,1 % Tavoite: Opiskelijapalautejärjestelmästä saatu palaute positiivista (toimintasuunnitelma) Tulos : Opiskelijan näkemys, miten koulutus kehittää valmiuksia toimia yrittäjänä, opiskelukysely toisen vuoden opiskelijoille ( ) tavoitetaso Msel-ko. 3,0 2,8 3,0 >3 Savonia 2,1 2,2 2,2 >3 Tulos : Opiskelijan käsitys yrittäjyyskompetenssin tärkeydestä, opiskelukysely ( ) Msel-ko. 3,1 3,3 3,3 Savonia. 2,6 2,7 2,7 Tulos : Opiskelijan tyytyväisyys saamiinsa tietoihin yrittäjyydestä, lähtökysely ( ) tavoitetaso Msel-ko. 3,3 >3 Savonia 2,4 >3 Yritysopinnot oli todella mielenkiintoisia. Mielestäni onnistuin opinnoissa hyvin. Perustietämys ja osaaminen on näiden kurssien jälkeen kohonnut merkittävästi. Kynnys yrittäjäksi ryhtymiseen on madaltunut huomattavasti. Neljännen vuoden opiskelija keväällä 2008 palautteessaan

115 Tulos : Opiskelijan tyytyväisyys käytettyihin opetusmenetelmiin, opiskelukysely ( ) tavoitetaso Msel-ko. 3,2 2,9 2,9 >3 Savonia 2,7 2,7 2,8 >3 Tulos : Opiskelijan tyytyväisyys harjoittelun aikana saamaansa ohjaukseen, OPALA ( ) ka. tavoitetaso Msel-ko., Savonia 3,3 3,3 3,5 3,5 3,4 >3 Savonia-amk 3,1 3,1 3,1 3,0 3,1 >3 Luva-ala valtakunn. 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 Kaikki amk:t 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Tunnustukset Keväällä 2007 valtakunnallisilla ammattikorkeakoulupäivillä palkittiin Praxisstipendillä onnistuneesta harjoittelusta agrologi (AMK) -opiskelija Henna Karjalainen. Keväällä 2008 valtakunnallisilla ammattikorkeakoulujen T&K-päivillä erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO palkitsi parhaana työelämän kehittämishankkeena amkagrologien Heikki Korhosen ja Timo Oinosen opinnäytetyön Ohjeistava tuotantorakennuksen rakennuskustannuslaskuri. Arvio opiskelijoihin liittyvistä tuloksista: Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma on paras yrittäjävalmiuksien kehittäjä Savonia-amk:ssa ja valtakunnallisesti kärkeä.. Työelämään liittyvät tulokset Tavoite: Aluetta, yrittäjiä ja elinkeinoa tukeva ja kehittävä t&k-toiminta (t&kstrategia) Tulos : Tutkimustoiminnan laajuus (suhteessa tulorahoituksesta) (tuloksellisuusmittari) ka. tavoitetaso Msel-ko.,Savonia 30,8 % 29,8 % 30,5 % 30,4 % > 16 % Savonia-amk 14,3 % 14,5 % 15,8 % 14,9 % > 15 % Tulos : Savonia-amk:ssa syksyllä 2007 tehdyssä t&k-työn itsearvioinnissa vahvuudeksi luonnonvara-alalla todettiin, että t&k-työ volyymiltään suurta ja strategisesti osuvaa ja sillä on saatu luotua laajat pysyvät verkostot.

116 Tavoite: Koulutusohjelmasta valmistuneiden osaamista arvostetaan ja se on haluttua työelämässä (o&o-strategia) Tulos: Työllisten osuus tutkinnon viiden edellisen vuoden aikana suorittaneista (Tilastokeskus) Msel-ko., Savonia 87,5 % 87,5 % Ala valtakunn. 78,7 % 84,7 % Tavoite: Henkilöstö tuottaa ja välittää työelämälle tietoa alan nykytilasta ja kehityksestä (TaSo) Tulos: Julkaisujen määrä (AMKOTA) t ka. kpl/ aloituspaikat Msel-ko., Savonia ,5 Savonia-amk ,1 Kaikki amk:t ,1 Tunnustukset Yliopettaja toimii usean kansainvälisen tieteellisen julkaisusarjan referee-tehtävissä ja Progress in Industrial Ecology -julkaisusarja toimituskunnassa. Maataloustieteen päivillä missä esitellään viimeisimpiä tutkimustuloksia maataloustieteen eri aloilta, läpäisi Savoniasta esityskynnyksen yksi esitelmä ja neljä posteria, joista opiskelijatöitä 2 kpl. Arvio työelämään liittyvistä tuloksista: Vaikuttavan tutkimus- ja kehitystoimintansa sekä työelämäläheisen koulutuksensa avulla luonnonvara-ala kehittää aluetta, sen yrityksiä ja työelämää.. Henkilöstöön liittyvät tulokset Tavoite: Henkilöstö on osaavaa ja pätevää (toimintasuunnitelma) Tulos: Päätoimisesta opetushenkilöstöstä (tilanne ) sekä kaikki yliopettajat että lehtorit ja tuntiopettajat täyttävät ammattikorkeakoulun pätevyysvaatimukset. Pedagoginen pätevyys puuttuu kahdelta.

117 Tavoite: Oppimisympäristöt vastaavat opiskelijoiden tarpeita ja opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti teknologian antamia mahdollisuuksia. Henkilöstöllä on valmius käyttää moderneja oppimisympäristöjä (o&o-strategia) Tulos : Koko henkilöstö kouluttautui syksyllä 2007 Moodle-verkko-oppimisympäristön ja Connect Pro-web-neuvotteluohjelman käyttöön. Tulos : Kaikissa koulutusohjelman opintojaksoissa verkkoympäristö on opetuksen ja ohjauksen tukena. Tavoite: Henkilöstön osaamista kehitetään strategisten tavoitteiden suuntaisesti (toimintasuunnitelma) Tulos : Ryhmä- ja henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään vuosittain. Ryhmäkehityskeskustelussa päätetään alan kehittämisen painopisteistä ja henkilökohtaisessa kehityskeskustelussa sovitaan työntekijän omasta kehittymissuunnitelmasta. Tulos : Päätoimisista opettajista noin puolella on yritystoimintaa opetustyön ohella, mitä osaamista hyödynnetään koulutusohjelmassa. Tulos : Sivutoimisina opettajina ja luennoitsijoina käytettiin pääasiassa yrittäjiä (8/12 vuonna 2007) Tunnustukset Savonian laatutekotunnustus syksy 2004: Metsätuotannon yliopettaja Miika Kajanus palkittiin työelämäyhteistyön edistämisestä. Savonian tunnustus erinomaisesta toiminnasta, syksy 2006: Yritystalouden lehtori Hannu Viitala. Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan on ollut verkko-opetus, johon hän on onnistuneesti yhdistänyt kansainvälistymisen sekä t&k-työn ja aluekehityksen. Savonian tunnustus erinomaisesta toiminnasta, syksy 2007: Iisalmessa monialaisesti suunniteltu ja toteutettu kansainvälinen MultiPro-opintokokonaisuus.

118 Arvio henkilöstöön liittyvistä tuloksista: Henkilöstö on aikaansaavaa ja osaaminen tunnustettua.. Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset Tavoite: Koulutusyksikön talous on vakaa (toimintasuunnitelma) Tulos: Luonnonvara-alan käyttötalous on opetuksen ja t&k-toiminnan osalta ollut tasapainossa ja molempia perustehtäviä palvelevaa. tavoitetaso Toimintatuotot (1000 e) Toimintakulut (1000 e) Tilikauden tulos (1000 e) >0 Arvio taloudelliseen suorituskykyyn liittyvistä tuloksista: Talouden suunnittelussa on ennakoivasti otettu huomioon muuttuva toimintaympäristö.. Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset Tavoite: Kansainvälisen hanketoiminnan lisääminen (toimintasuunnitelma) Tulos : Opetukseen liittyviä toteutettuja kv-hankkeita: Inno-Forest (Erasmus IP, Savonia koordinoi) , osallistui yhteensä 95 opiskelijaa 12 eri maasta. Nasek (Leonardo, Savonia partnerina) , osallistui yhteensä 70 opiskelijaa 4 eri maasta. Tulos : Vuodelle 2008 rahoittui kaksi Erasmus IP-kurssia, joissa Savonian luonnonvara-ala partnerina, mm. Tavoite: Englanninkielisen opetuksen lisääminen (toimintasuunnitelma) Tulos : Monialainen MultiPro-opintokokonaisuus 18 op, jossa suoritettiin vuonna 2006 yhteensä 185 opintopistettä. Vuonna 2008 MultiPro on integroitu entistä tiiviimmin osaksi koulutusohjelman opetussuunnitelmaa ja opiskelijoita on 8 maasta.

119 Tulos : Maaseudun kestävän kehityksen opintomoduuli EUREKA, laajuus 15 op. Toteutetaan osana opetussuunnitelmaa vuorovuosin Suomessa, Hollannissa ja Unkarissa, toteutettu kansainvälisenä yhteistyönä vuodesta 2003 lähtien. Tunnustukset Hollantilainen Leonardo-projektiarviointi Nasek-projektista sai asteikolla 1 7 arvosanan 7,5, mikä tarkoittaa kiitettävä+. Arvio kansainvälistymiseen liittyvistä tuloksista: Kansainvälinen verkostotyömme on tuottanut yrittäjyysosaamisen näkökulmasta hyviä tuloksia ja partnerimme ovat sitoutuneita pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Toimintatavat sopivat myös opiskelijoille, jotka toimivat yrittäjinä opiskelunsa ohella.. Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset Tavoite: Opinnäytetyöt palvelevat aluetta ja elinkeinoa (t&k-strategia) Tulos: Hankkeistetut opinnäytetyöt (tuloksellisuusmittari) ka. tavoitetaso Msel-ko., Savonia 100 % 96 % 93 % 96 % 100 % Savonia-amk 84 % 83 % 86 % 84 % - Luva-ala, valtakunn. 84 % 82 % - 83 % Kaikki amk:t 76 % 78 % - 77 % Tunnustukset: Eläinterveydenhuollon kehittäminen Itä-Suomessa -hanke mallihankkeena Opetusministeriön hallinnonalan rakennerahastohankkeista opm40.pdf?lang=en YritysPlus-hankkeelle myönnettiin Nuorkauppakamarin Tuottava idea -kilpailun yhteiskunnallisessa sarjassa ensimmäinen palkinto vuonna Ykä Yritteliäs -hankkeelle myönnettiin vastaavassa kilpailussa kolmas palkinto kunniamaininnalla vuonna Arvio aluekehitystehtävään liittyvistä tuloksista: Toiminnalla on tähdätty aluevaikuttavuuteen ja olemme onnistuneet siinä.

120 . Arviointiryhmän palaute Koulutusyksikön taustalla on jo vuonna 1996 alkanut vahva painotus yrittäjyyspainotteisen opetuksen kehittämiseen opetussuunnitelmassa ja sen toteutuksessa. Kyse oli ajatus sellaisen modernin maaseutuyrittäjän osaamisprofiilista, joka pärjää muuttuvissa olosuhteissa. Toteutusta varten tarvittiin myös vahvojen verkostojen tuki sekä strategiselle toiminnalle että toteutukselle. Savonia-ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö Iisalmessa osoittaa omalla koulutusalallaan ja toiminta-alueellaan erinomaista toimintaa. Sen kytkeytyminen ammattikorkeakoulun strategian painopisteisiin nousee selvästi esiin. Toimintaprosessit ovat huolellisesti suunniteltuja ja pedagogisesti perusteltuja. Toiminnan tulokset osoittavat erinomaisuutta sisältäen konkreettisia tavoitteita ja tavoitelukuja sekä näitä vastaavia tuloslukuja. Arviointivierailu vahvisti hyvin kirjallisen esityksen perusteella syntynyttä kuvaa. Savonia-ammattikorkeakoulu on myös vahva alueellinen vaikuttaja. Ammattikorkeakoulun edustajia on mukana monissa alueen kehittämisfoorumeissa ja yleisissä elinkeinoelämän hankkeissa. Esitetyn näytön perusteella ammattikorkeakoulun strategian mukaiset painopisteet on tietoisesti ja suunnitelmallisesti huomioitu. Erityisesti yrittäjyyttä tukevat strategiset linjaukset ja niiden huomioiminen toiminnassa on ansiokasta. Yrittäjyys on koulutusalaan sidottua ja tuottaa vahvaa tulosta: 30 % työllistyy yrittäjiksi valmistumisvaiheessa ja 50 % kahden vuoden kuluttua. Toiminta-alueen ja koulutusalan tarpeet ja lähtökohdat ovat vahvasti toiminnan perustana. Yksikkö on keskeinen vaikuttaja omalla alueellaan. Sillä on useita vahvoja alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä verkostosuhteita työelämään sekä oppilaitoksiin. Suhteet ovat toimivia ja niitä hyödynnetään sekä koulutuksessa että t&k-toiminnassa. Ammattikorkeakoulun perustehtävien keskinäinen yhteys on luotu mallikkaasti ja se tukee opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessia sekä alueen innovaatiotoimintaa. Yksikkö hyödyntää toiminnassaan monipuolisesti ennakointitietoa. Sen toimintaprosessit ja johtamisen työkalut ovat erittäin selkeät ja niitä hyödynnetään hyvin johtamisessa. Koulutusohjelman pedagogiset linjaukset ovat harkittuja ja perusteltuja. Kompetenssipohjaiseen ammatillisen kasvun prosessiin perustuva toiminta on suunnitelmallisesti oppimista tukevaa. Opinnoissa huomioidaan hyvin myös tutkiva ja kehittävä ote, kansainvälisyys sekä yrittäjyys. Opinnot antavat erinomaiset valmiudet työelämään. Yksikön strategiset riskitekijät liittyvät luonnonvara-alan kehitykseen Suomessa ja kansainvälisesti. Missä määrin koulutuksessa pystytään varautumaan vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin ja luomaan joustavuutta eri toimialojen välillä. Nykyhetken tarpeiden ja tulevaisuuden mahdollisuuksien yhteen-

121 sovittamisessa tarvitaan runsaasti luovuutta ja innovatiivisuutta. Tämä voisi vieläkin vahvemmin näkyä opetussuunnitelmassa ja opiskelijoiden opintopoluissa. Yksikön osaamispohjainen opetussuunnitelma muodostaa hyvän perustan opinnoille. Pohjana on selkeä neljän vuoden ja neljän portaan koulutusohjelma, jossa on määritelty kullekin vuodelle oppimistavoitteet, sisältö ja keinot, joilla tavoitteet saavutetaan. HOPSeja hyödynnetään opintojen alusta lähtien, mikä tuo opintoihin tarvittavaa joustavuutta. Kehitettyä pedagogista työkalupakkia käytetään monipuolisesti ja linjakkaasti. Pedagogiset ratkaisut tukevat yrittäjyyden kehittymistä. Erilaisia oppimisympäristöjä, verkko mukaan lukien, hyödynnetään monipuolisesti. Verkkoa käytetään tehokkaasti opetuksessa heti opintojen alusta lähtien. Kansainvälisyys on rakennettu erinomaisesti sisälle opintoihin MultiPro-moduulin kautta. Opiskelu kytkeytyy hyvin työelämään. Työelämä on ollut mukana kehittämässä opetussuunnitelmaa. Esimerkiksi hevostalous on otettu mukaan uutena sisältönä työelämän tarpeisiin vastaten. Harjoitustehtävät on kytketty todellisiin työelämätilanteisiin ja työelämän kehittämishankkeita tehdään paljon. Harjoittelupaikat valikoidaan tarkasti julkistettujen kriteerien mukaan ja harjoittelun ohjaajat tunnetaan hyvin. Vertaisohjausta hyödynnetään esimerkiksi harjoittelunohjauksessa. Hanketoiminta on laajaa ja nivoutuu hyvin alueen tarpeisiin. T&K-toiminta rakentuu hyvin osaksi opintoja. Opinnäytetyöprosessi on kokonaisuudessaan hyvin organisoitu ja hallittu. Sähköinen opinnäytetyöpooli on toimiva ratkaisu. Koulutusohjelma tekee toimivaa yhteistyötä toisten korkeakoulujen kanssa. Yliopistojen kanssa on opettajavaihtoa, ammattikorkeakoulujen kanssa yhteisiä seminaareja ja opiskelijafoorumeita. Kokonaisia opintojaksoja vaihdetaan virtuaaliammatti-korkeakoulutarjonnan kautta. Yksikössä on pätevät opettajat, jotka pitävät itseään ajan tasalla lähtien myös rohkeasti työelämään. Opettajille on järjestetty tutorkoulutusta. Opettajien työajasta noin neljännes on varattu hanketoimintaan, joka on kytketty tiukasti opetusprosessiin. Lisäksi opettajien työaikasuunnitelmissa varataan aikaa osaamisen kehittämiseen. Yksikön kehittämisryhmä kokoontuu säännöllisesti tuoden toimintaan vahvaa substanssiosaamista ja yrittäjyyspainotusta. Tiedottaminen hankkeista ja opinnäytetöistä on aktiivista ja toimivaa, mikä näkyy julkisuuskuvassa. Opiskelijoiden palautteita ja näkemyksiä huomioidaan kehittämisessä. Yksikön suurimpana haasteena näyttäytyy monialaisuuden tuominen vahvemmin mukaan opintoihin menettämättä kuitenkaan sitä vahvaa otetta substanssiin, joka takaa menestymisen työssä. Monialaisuus luo pidemmän tähtäimen joustavuutta, joka mahdollistaa uusien luovien ja innovatiivisten rat-

122 kaisujen kehittämisen työelämään sekä luo perustaa vaihtoehtoisille työurille toimialojen uusiutuessa. Opetuksen operatiivista suunnittelua voisi terävöittää: Opintojen peruuntumisia ja turhia opintopäiviä voisi vähentää sekä opetuksen ja T&K-toiminnan rytmiikkaa paremmin yhteensovittaa. Tähän liittyen myös opintojen kuormittavuutta pitäisi tarkemmin seurata ja huomioida se mitoituksessa. Monimuoto-opiskelun tarjoamaa joustavuutta sekä monipuolista pedagogista työkalupakkia voisi hyödyntää laajemminkin perusopetuksessa. Opettajien välillä on selvästi havaittavissa vaihtelua opetusmenetelmien käytössä ja tiimiopetus voisi olla hyvä tapa levittää monipuolisia pedagogisia käytäntöjä. Osaamisen arvioinnin kehittämiseen on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Opiskelijakunnan ja opiskelijoiden osallistaminen opetussuunnitelmaprosessiin ja laajemminkin yksikön kehittämiseen on niin ikään kehittämisalue. Näyttö yksikön toiminnan tuloksellisuudesta on vakuuttava. Opiskelijatulokset ovat tavoitetasolla. Työllistyminen on hyvää ja yrittäjiksi ryhtyvien osuus on korkea. Kansainvälisyyskehitys on vahvaa. Yksikkö toteuttaa paljon laadukkaita t&k-hankkeita. Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus on erittäin korkea. Työelämän näkökulmasta valmistuneiden opiskelijoiden osaaminen on korkealla tasolla. Tällä hetkellä vuosien työn tulokset on nähtävinä erinomaisena opiskelijapolun läpäisynä, työllistyneiden yrittäjyystuloksina ja koulutuksen vahvana osallistumisena ammattialan kehittämiseen ja tutkimustoimintaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuva moderni maaseutuyrittäjä hallitsee ammattinsa, omaa vahvat kansainvälistymistaidot, osaa käyttää monipuolisesti modernia tieto- ja viestintäteknologiaa sekä taitaa tutkivan ja kehittävän työotteen oman osaamisensa ja ammattialansa kehittämiseksi.

123 . Turun ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma A Toiminta Rakennustekniikan koulutusohjelman toiminnan kuvaus ja nivoutuminen Turun ammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin linjauksiin Kiinteistö- ja rakennusklusteri on tällä hetkellä suurin työllistäjä maassamme (noin työpaikkaa). Rakennusala työllistää yksin lähes 7 % työllisistä. Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelma on toimialan ainoa korkeakoulutason koulutusohjelma Varsinais-Suomessa. Rakennustekniikan koulutus Turussa alkoi jo v Koulutuksella on hyvä kysyntä ja valmistuvat insinöörit työllistyvät 100 %-sti, pääasiassa Varsinais-Suomen alueelle. Koulutusohjelman opettajat opettavat myös rakentamisen YAMK-koulutusohjelmassa sekä syksyllä 2008 alkavassa rakennusmestarikoulutuksessa. Koulutusohjelma sai Kultainen Purje kunniakirjan menestyksekkäästä toiminnasta ja Turun ammattikorkeakoulun tunnettuuden ja hyvän maineen edistämisestä. Rakennustekniikan koulutusohjelma toteuttaa Turun ammattikorkeakoulun strategiaa seuraavasti: Vaikuttavuutta alueen kehittymisaloille. Ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan oppijan ammatillista kehittymistä tuetaan monipuolisilla pedagogisilla ratkaisuilla, joilla oppiminen, T&K-työ ja alueellinen kehittäminen integroituvat toisiinsa. Koulutusohjelma on kehittänyt aktiivisia opiskelumenetelmiä (tietolaatikko 1), joiden avulla toimialaa kehitetään Varsinais-Suomessa korjausrakentamisen, etenkin perustusten vahvistamisen sekä puurakentamisen aloilla (tietolaatikot 3 ja 4). Laatua kustannustehokkaasti. Rakennustekniikan koulutusohjelma noudattaa Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää ja sen opetus saa lisäresursseja laajenevasta T&K- ja palvelutoiminnasta. Soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta palvelee opetusta ja työelämää. Koulutusohjelman T&K-toiminnan keihäänkärjet ovat puurakentamisessa ja perustusten vahvistamisessa. Koulutusohjelmassa on kehitetty uusia pedagogisia menetelmiä yhdistää opiskelu ja T&K (aktiiviset opiskelumenetelmät tarkemmin tietolaatikossa 1).

124 Tietolaatikko. Aktiiviset opiskelumenetelmät yhdistävät tekemisen oppimiseen Aktiiviset opiskelumenetelmät Rakennustekniikan koulutusohjelman piirissä on kehitetty erilaisia aktiivisia oppimisen muotoja: Projektityöt. Jokainen opiskelija hankkii työelämästä 4 op:n laajuisen rakennusalan projektityön toimeksiannon, jonka hän suorittaa koulutusohjelman opettajan ohjauksessa. Pakollinen projektityö vahvistaa opiskelijan projektitaitoja ja tuottaa yhden luontevan mahdollisuuden verkostoitua työelämään Tutkimuspajat. Ohjausta korostava projektioppimisen muoto, jossa kehitetään laajaa työelämälähtöistä toimeksiantoa tai ammattikorkeakoulun omaa T&Khanketta tiimityöskentelynä (tarkemmin: tietolaatikko 2) Asiantuntijahaastattelut. Opiskelijat valmistelevat ja taltioivat tiiminä asiantuntijan haastattelun (kysymykset ja mahdollinen videotaltiointi), joka tapahtuu joko luokkahuoneessa tai esim. rakennustyömaalla. Muut opiskelijat seuraavat haastattelua ja tekevät täydentäviä kysymyksiä. Menetelmä madaltaa asiantuntijan kynnystä tulla opettamaan ja opiskelijoiden opintomenestys on parantunut aiheen kiinnostavuuden parantuessa. Menetelmä tukee osaltaan opiskelijoiden verkostoitumista työelämään Omakotitalojen suunnittelu ja toteutus. Koulutusohjelmalla on omia rakennuskohteita (tietolaatikko 3). CDIO-yhteistyö. Koulutusohjelma osallistuu kansainvälisen insinöörikoulutuksen CDIO-kehittämisaloitteen puitteissa tapahtuvaan yhteistyöhön, Keskeisenä ideana on työelämälähtöisyyden lisääminen aktiivisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä. Rakennustekniikan koulutusohjelman T&K-toiminnassa on syntynyt lukuisia keksintöjä ja innovaatioita, joita on myös patentoitu. Keksintötyöskentelyä, tutkimuspajoja ja muita aktiivisia oppimisen muotoja kehitetään edelleen tavoitteena hahmottaa erityisen innovaatiopedagogiikan mahdollisuuksia. Turun ammattikorkeakoulu kehittää yritteliästä Varsinais-Suomea. Yrittämisen koulutusta tapahtuu monella tavalla, mm. jatkajakoulussa ja osuuskuntaopiskelussa. Rakennustekniikan T&K-toiminta generoi uutta yritystoimintaa (tietolaatikko 3). Rakennustekniikan koulutusohjelman toiminta on voimakkaasti kansainvälistymässä kuten koko toimialakin (tietolaatikko 6). Rakentaminenhan on kokenut poikkeuksellisen voimakkaan murroksen 1990-luvun lamavuosien jälkeen: etenkin Etelä-Suomen rakennustyömailla on paljon työvoimaa muista maista, merkittävä osa suurista urakoitsijoista ja suunnittelutoimistoista on omistukseltaan monikansallisia ja suomalainen rakennusvienti on jatkuvassa kasvussa.

125 . Ydinosaaminen Rakennustekniikan koulutusohjelman ydinosaaminen koostuu asiakasosaamisesta, pedagogisesta osaamisesta, koulutuksen suunnitteluosaamisesta, Varsinais- Suomen alueellisiin tarpeisiin liittyvästä T&K-osaamisesta sekä ammatillisesta erikoisosaamisesta puu- ja teräsrakentamisen alueilla. Asiakasosaaminen on ennakointiosaamista, jota on tarkemmin kuvattu kohdassa 2.1. Pedagoginen osaaminen on rakentunut pedagogisen koulutuksen ja kehittämistyön (tietolaatikko 1) perustalle. Koulutuksen suunnitteluosaaminen kuvataan tarkemmin kohdassa 2.3. Ammatillinen erikoisosaaminen tukeutuu opettajakunnan laaja-alaiseen työkokemukseen (taulukko 1). T&K-osaamista hyödynnetään Varsinais-Suomen paikallisiin haasteisiin vastaamiseksi erityisesti puurakentamisen (tietolaatikko 3) ja teräsrakentamiseen sekä perustusten vahvistamisena alueilla, jotka ovat koulutusohjelman ammatillisen erikoisosaamisen vahvat alueet. T&K-osaamista hyödynnetään opetuksessa tutkimuspajojen (tietolaatikko 2) muodossa. Tietolaatikko. Tutkimuspajassa opiskelija oppii ohjatussa tiimissä Tutkimuspaja (Research Hatchery) projektioppimisen muotona Rakennustekniikan tutkimuspajassa opiskelija voi työskennellä ja oppia erilaisissa T&K- tai palvelutehtävissä osaamisensa puitteissa. Tutkimuspajassa on samoja piirteitä kuin Learning by Developing -menetelmässä. Kaikki projektit ovat ulkoiseen, todelliseen tarpeeseen liittyviä ja ne rahoitetaan koulutusohjelman opetusbudjetin ulkopuolelta. Pajoissa on ollut mukana opiskelijoita jo opintojen alkuvaiheesta lähtien. Aluksi tehtävät ovat avustamiseen liittyviä ja opintojen loppuvaiheessa opiskelija voi olla myös itse ohjaajana saaden samalla itselleen oppia esimiestaidoissa ja henkilöjohtamisessa. Muutoin ohjaajana toimii yleensä ko. hankkeen henkilöstöön kuuluva projektipäällikkö, tutkija tai opettaja. Ohjauksen määrä on ollut korostuneen runsasta esim. opinnäytetyöhön verrattuna. Ohjausresurssit syntyvät pääosin ulkoisen rahoituksen tuella, mikä vahvistaa taloudellisesti koulutusohjelman opetusprosessia. Tutkimuspajamenetelmästä on julkaistu kaksi kirjaa sekä kirja- ja konferenssiartikkeleja. Tutkimuspajaa on kehitetty laajana yhteistyönä, johon on osallistunut yli 10 koulutusohjelmaa Turun ammattikorkeakoulun neljältä eri opetuksen tulosalueelta. Turku on erityisen haastava toimintaympäristö perustusten korjausrakentamisessa, sillä Turun kohdekokonaisuus on alallaan suurimpia investointeja koko maailmassa tällä hetkellä (tietolaatikko 4). Teräsrakentamisen erikoisosaaminen liittyykin lähinnä perustusten vahvistamiseen ja siinä käytettäviin teräspaaluihin. Myös muu korjausrakentaminen on tärkeä osa rakennustekniikan koulutusohjelman toimintaa (tietolaatikko 5).

126 . Työelämäkytkös Opetuksen tehtävänä on valmentaa ammatissa toimimisen perusteet hallitsevia ja hyvät oppimisvalmiudet omaavia työntekijöitä, joiden asiantuntijuus kasvaa työelämässä. Rakennustekniikan koulutusohjelman tavoitteena on antaa tiedot talonrakennus- ja infratekniikan sekä tuotanto- ja kiinteistöjohtamisen klustereista ja niiden teoreettisista perusteista sekä antaa valmius toimia tuotannon, teollisuuden ja julkisten yhteisöjen palveluksessa edellä mainittujen alojen asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä. Rakennustekniikan koulutusohjelman tukena on toiminut 11 jäsentä ja 2 opiskelijajäsentä käsittävä neuvottelukunta vuodesta 1990 alkaen. Neuvottelukunnan jäsenet edustavat rakennusalan johtavia toimijoita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Neuvottelukunnassa ovat edustettuna sekä talonrakennus että infrarakentaminen; samoin ovat edustettuina rakennuttaminen, suunnittelu, urakointi ja yrittäminen. Päätoimisilla opettajilla ja muulla rakennustekniikan henkilökunnalla on monipuolinen ja pitkä työhistoria toimialan eri tehtävissä, taulukko 1. Sivutoimiset tuntiopettajat edustavat Varsinais-Suomen keskeisiä rakennusalan toimijoita: kunnat, valtio, maanrakennusliikkeet, suunnittelutoimistot, talonrakennusalan yritykset, kiinteistöyhtiöt. Opiskelijoiden työelämäyhteydet muodostuvat kesäaikojen harjoittelujaksoista, työpaikkaopinnoista sekä projekti- ja opinnäytetöiden tekemisestä yrityksille (kuvio 2). Osa opiskelijoista on toiminut myös opiskelun ohessa osa-aikaisina työntekijöinä rakennusyrityksissä. Opiskeluun kuuluu 30 op:n laajuinen rakennusalan ohjattu harjoittelu, jonka toteutuksen vaatimustaso lisääntyy opintojen edetessä, suoritetaan lukuvuosien välillä kolmena kesänä. Jokainen opiskelija hankkii työelämästä 4 op:n laajuisen rakennusalan projektityön toimeksiannon, jonka hän suorittaa koulutusohjelman opettajan ohjauksessa. Jokainen opiskelija tekee suuntautumisvaihtoehtoonsa soveltuvan hankkeistetun opinnäytetyön (15 op). Opettajien ammatillista asiantuntemusta pidetään yllä etenkin aktiivisen T&K-toiminnan avulla. Henkilökunnan ja opiskelijoitten opinnäytetöiden tuloksena on kehitetty uusi pientalojen rakentamiseen soveltuva runkojärjestelmä, ns. Timperi-puurunkojärjestelmä (tietolaatikko 3). Koulutusohjelma on työskennellyt aktiivisesti paikallisesti merkittävän perustusten vahvistamisen hankekokonaisuuden parissa (tietolaatikko 4).

127 Taulukko. Päätoimisten opettajien ja laboratoriohenkilökunnan työkokemus ja toiminta rakennusalalla Yritys- johto- Rakennutta- minen Kunto- Suunnittelu Urakointi tutkimus Rak.aine- teollisuus Rak.alan sivutoimi Hlöiden määrä Tietolaatikko. Patentoitu puurakentamisen järjestelmä luo alueelle uusia työpaikkoja ja tarjoaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia Timperi-puurunkojärjestelmä Timperi-puurunkojärjestelmä on Turun ammattikorkeakoulussa kehitetty talopakettien tuotantoteknologia. Timperi-rakenteelle on saatu ns. pikkupatentti (hyödyllisyysmallisuoja) ja se on lisensoitu kahdelle yritykselle, jotka työllistävät Timperi-järjestelmän avulla jo 15 henkilöä. Timperi-teknologian myötä on käynnistetty kokonaan uusi tuotannonala Varsinais-Suomeen. Timperi-puurunkojärjestelmän kehittäminen on tarjonnut monenlaisia opiskelumahdollisuuksia ja projektissa on valmistunut lukuisia opinnäyte- ja projektitöitä. Opiskelijat ovat osallistuneet talojen suunnitteluun ja rakentamiseen myös assistentteina. Toiminnan vakiintumisen myötä koulutusohjelmaan on syntynyt eräänlainen suunnittelutoimisto, joka on kehittänyt Timperi-puurunkojärjestelmän 3D-mallintamisohjelmaa yhdessä ohjelmistotalo Vertex Oy:n kanssa. Paraisten loma-asuntomessuille toteutettiin kesäksi 2005 omakotitalo, jonka rakentamiseen rakennustekniikan opiskelijat osallistuivat suunnittelijoina, työntekijöinä ja työnjohtajina; mukana myös amk:n kestävän kehityksen koulutusohjelma, Yrkeshögskola Sydväst, Turun ammatti-instituutti ja Pargas Yrkeskola. Vastaavia kohteita on suunniteltu myös Raision ja Loimaan ammattiinstituuteille. Turun ammatti-instituutin kanssa on hankittu Tasettikujalta Turun kaupungilta tontti, jolle tullaan rakentamaan kaksi omakotitaloa vuosina 2008 ja Koulutusohjelma tulee tekemään opinnäytetöinä rakennus-, rakenne- ja elementtisuunnittelun molempiin kohteisiin sekä projektityötä tuotantotekniikkaan liittyen. Myös osa ohjatusta harjoittelusta toteutetaan Tasettikujan kohteissa.

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Ritva Laakso-Manninen Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Tampere FAKTOJA HAAGA-HELIASTA Suuri, elinkeinoelämään vahvasti kytkeytyvä, kansainvälinen, ylivertainen, yksityinen ammattikorkeakoulu.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Kehittämispäällikkö Sari Mikkola LARK3-hankkeen workshop 7.4.2014 Valmistautuminen

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEET 2014-2015 Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksessa 18.11.2013 2 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola, Metropolia

Lisätiedot