KANS 3019 KANSAINVÄLINEN TALOUS SEMINAARITYÖ HENNA ARVOLA CARITA EKLUND JOUNI LEHTINEN
|
|
- Aili Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANS 3019 KANSAINVÄLINEN TALOUS SEMINAARITYÖ HENNA ARVOLA CARITA EKLUND JOUNI LEHTINEN VAASA 2012
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ensimmäisen sukupolven valuuttakriisimallit Toisen sukupolven valuuttakriisimallit Kolmannen sukupolven (ja muut) mallit valuutta- ja finanssikriiseissä Talouden fundamentit Ulkoisten tekijöiden merkitys kriisissä Rahoitusjärjestelmän merkitys kriisissä Kriisin välittömät syyt Analyysiä kriisistä IMF:n pelastuspaketti IMF:n ohjelman arviointi Kansantalouksien toimintakyky kriisin aikana ja jälkeen Aikaiset varoitussysteemit Johtopäätökset... 16
3 1. Ensimmäisen sukupolven valuuttakriisimallit Krugman (1979): - kiinteä valuuttakurssi - Budjettivajeen rahoitus bondien myynnillä kotimainen luoton laajennus rahantarjonta kasvaa laskien korkotasoa pääoma virta ulospäin: painetta valuutan heikkenemiselle keskuspankki joutuu puolustamaan valuuttaa ulkomaanvaluutta reserveillään joskus reservit saavuttavat kriittisen tason spekulatiivisia hyökkäyksiä valuuttaa kohtaan ilmenee pakottaen lopulta devalvaatioon. Monetaarisen ja finanssipolitiikan välinen rakenteellinen ristiriita. Mallin oletukset: a) täydellinen kilpailu: kotimainen ja ulkomainen sijoitus täydellisiä substituutteja b) Täydellinen pääoman liikkuvuus c) Purchausing Power Parity, ostovoimapariteetti pätee d) Vaakasuora rahan kysyntäkäyrä e) Valuuttakurssin muutos ajassa vakio Kiinteä valuuttakurssi: =ln +ln +o Spekulatiivisen hyökkäyksen ajoitus: = 1 jossa 1= = ja = eli muutos rahan kysynnässä
4 Kuvio 1. Spekulatiivisen hyökkäyksen vaikutukset ensimmäisen sukupolven valuuttakriisimalleissa. Kuvion 1 vasen puoli kuvaa, kuinka M1 (rahan tarjonta) romahtaa pisteessä T, jolloin reservit (R1, alin viiva) eivät enää riitä. Ylösnouseva käyrä on kysyntäkäyrä, D1. Oikean puolimmaisessa valuuttakurssi on ensin ylihintainen: kiinteä valuuttakurssi on uskottava. Varjokurssin lähestyessä kiinteän kurssin arvoa, alkavat lopulta spekulatiiviset hyökkäykset valuuttaa kohtaan: sitä vaihdetaan pois, koska valtion reservien riittävyyttä epäillään vahvasti. Nuolilla on kuvattu valuutan käypä arvo. Huomataan devalvaatio varjokurssin ylittäessä kiinteän kurssin. Kritiikkiä: 1) Spekulatiivisen hyökkäyksen voi torjua nostamalla korkoa 2) Tosi elämässä poliitikot viisaampia: miksi painaa rahaa kiinteillä kursseilla, kun lopputulos tiedetään? 3) Aasian kansantaloudet olivat ylijäämäisiä 4) Viimeaikaisissa kriiseissä ei ole ollut merkittävää ulkomaan valuuttavarantojen hupenemista; Aasian kansantalouksilla vahva pääoman sisään virtaus.
5 2. Toisen sukupolven valuuttakriisimallit Ensimmäisen sukupolven valuuttakriisimallien puutteista johtuen 90-luvulla kehitettiin toisen sukupolven valuuttakriisimalleja. Toisen sukupolven malleissa on kaksi merkittävää eroa ensimmäisen sukupolven malleihin. Ensinnäkin julkisen vallan ajatellaan olevan paljon viisaampi kuin ensimmäisen sukupolven malleissa. Toisen sukupolven mallien mukaan julkinen valta arvioi jatkuvasti kiinteässä valuuttakurssissa pysymisen hyötyjä ja haittoja ja toimii sitten parhaaksi katsomallaan tavalla. Toiseksi, spekulatiivisen hyökkäyksen ajoituksen ja reservien ja kotimaisen luottoekspansion välillä ei ole selkeää yhteyttä kuten ensimmäisen sukupolven malleissa. Toisen sukupolven valuuttakriisimalleissa on usein seuraavat kolme pääkomponenttia: 1. Julkinen valta arvioi jatkuvasti kiinteän valuuttakurssin hyötyjä ja haittoja. Viranomaisten odotetaan antavan jonkin verran painoarvoa valuuttakurssin vakaudelle ja jonkin verran jollekin reaalimuuttujalle, esimerkiksi tuotannon vakaudelle tai työttömyydelle. 2. Malleissa määritellään eri reaalimuuttujia, joihin odotettu devalvaatio vaikuttaa. Näitä muuttujia ovat esimerkiksi tuotannon taso, työttömyys ja julkisen velan reaalitaso. Devalvaatio-odotukset todennäköisesti laskevat tuotannon tasoa, nostavat työttömyyttä ja nostavat julkisen velan kustannuksia. 3. Devalvaatioon liittyy aina kiinteä kustannus, joka voi olla poliittisen tai taloudellisen uskottavuuden menetys tai heikentyminen. Toisen sukupolven malleissa suuri merkitys on myös devalvaatio-odotuksilla. Jos devalvaatioodotukset ovat suuret, niin kustannukset devalvoimatta jättämisestä muodostuvat myös suuriksi. Näin ollen devalvaatiosta voi tulla devalvaatio-odotusten edessä kaikkein järkevin vaihtoehto. Toisen sukupolven malleissa devalvaatio-odotukset voivat siis saada aikaan itse devalvaation. Julkinen valta arvioi koko ajan kiinteässä valuuttakurssissa pysymisen hyötyjä ja haittoja ja haittojen muodostuessa suuremmiksi, esimerkiksi suurten devalvaatio-odotusten myötä, devalvaatio tullaan toteuttamaan. Toisen sukupolven malleille on tyypillistä, että devalvaatio-odotukset voivat muuttua yhtäkkisesti jonkin shokin seurauksena. Devalvaatio-odotukset voivat muuttua ilman että talouden fundamenteissa on tapahtunut mitään muutoksia. Malleja on myös kritisoitu tästä ominaisuudesta.
6 3. Kolmannen sukupolven (ja muut) mallit valuutta- ja finanssikriiseissä Kolmannen sukupolven mallit on kehitetty selittämään juuri Aasian talouskriisiä. Mallien kehittämisessä on tyypillisesti huomioitu, etteivät Aasian taloudet kärsineet valtion tulojen vähenemisestä, kuten ensimmäisessä mallissa oletettiin, eikä merkittävää rahatalouden kasvua tapahtunut kriisin jälkeen, kuten toisen polven malleissa oletettiin. Kolmannen polven mallien oletukset vaihtelevat suuresti, mutta niille on yleistä, että finanssikriisien oletetaan johtuvan moraalisesta kadosta. Moraalikadolla tarkoitetaan riskinottoa, jossa sijoittajat sijoittavat riskialtteihin kohteisiin luottaen, että valtio pelastaa tappioiden syntyessä. Useita erilaisia muita malleja on myös kehitetty selittämään finanssikriisejä. Blanchard ja Watson pitävät mahdollisena ns. rationaalista finanssikuplaa, jossa agentit ostavat yliarvostettuja kohteita luottaen niiden arvon vielä nousevan. Radlett ja Sachs puolestaan korostavat yllättävää paniikkia markkinoilla, jolloin tavallisesti maksukykyiset lainaajat kokevat likvidisyysongelmia. Sach pitää kriisin aiheuttajana luotonantajien ja lainaajien välistä yhteistyön puutetta. Rigobon puolestaan pitää keskeisimpänä syynä ongelmiin liiallista optimismia markkinoiden kehityksessä. Fratzherin mukaan kriisin leviämisen aiheuttaa sijoittajien käyttäytyminen, joka leviää myöhemmin laajemmalle vaikutusalueelle. Fratzherin mukaan näin kävi juuri Aasiassa, jossa taloudet ja pankit olivat integroituneet vahvasti toisiinsa. Laumakäyttäytymisestä on olemassa muita todisteita ja teorioita valuutta ja finanssimarkkinoilla. 4. Talouden fundamentit Aasian kriisiä pidettiin yllätyksenä, sillä vielä 1997 IMF ennusti yli 5 % kasvua Aasiassa seuraavalle vuodelle. Myös investoijat pysyivät luottavaisina ja jatkoivat sijoituksia aina kriisin alkamiseen asti, vaikka investoinnit Thaimaahan ja Koreaan vähenivät jo vuoden 1996 alussa. Myös pörssissä kaikki näytti hyvältä markkinoiden ollessa korkeimmillaan 1997, jolloin myös luottoluokittajat pitävät luokitukset lähes muuttumattomina ja eivät olleet varautuneet taantumaan.
7 Taantumaa tulemista voidaan pitää yllätyksenä myös tarkastelemalla makrotalouden fundamentteja. Talouskasvu oli ennen taantumaa erittäin korkeaa 6 9 % vuosittain, ainoastaan Filippiineillä kasvu oli matalaa 1990 luvun alussa. Voimakasta kasvua pidetään yleisesti hyvänä asiana, ellei sitä ole rahoitettu liiallisella lainanotolla. Todennäköisintä on kuitenkin, että hyvät kasvulukemat loivat liiallista optimismia tulevaisuuden näkymistä Kuvio 2. Talouskasvu Aasiassa Hong Kong Indonesia Malesia Korea Filippiinit Singapore Taiwan Thaimaa Inflaatio voi näytellä merkittävää roolia talouskriisissä varsinkin kiinteillä valuuttakursseilla. Aasian kriisissä inflaatiolla ei kuitenkaan vaikuta olleen suurta merkitystä, sillä myös talouskasvu oli voimakasta. Indonesiassa inflaation on ajoittain ollut voimakasta johtuen hintasäännöstelystä.
8 Kuvio 3. Inflaatio Aasiassa Hong Kong Indonesia Malesia Korea Filippiinit Singapore Taiwan Thaimaa Tarkasteltaessa valtion yli- ja alijäämää tulisi kiinnittää huomiota ennen kaikkea talouteen, jossa alijäämä on suurempi kuin 5 % BKT:stä. Kuten kuvasta on havaittavissa, oli 1990-luvun alussa Thaimaassa, Malesiassa, Filippiineillä ja Koreassa merkittävä alijäämä, jota voi jo pitää ennusmerkkinä tulevasta. Singaporella se sijaan ylijäämä on ollut erittäin suuri koko 1990 luvun Hong Kong Indonesia Malesia Korea Filippiinit Singapore Taiwan Thaimaa Kuvio 4. Talouden yli- ja alijäämä Aasiassa , % BKT:stä.
9 Kuten jo aiemmin todettiin, Aasian taloudet eivät kärsineet valtion tulojen vähenemisestä. Sen sijaan kotimaiset investoinnit olivat ennen kriisiä suuremmat kuin säästäminen Singapore pois lukien. Kriisin jälkeen myös ulkomaiset investoinnit Aasiaan ovat vähentyneet merkittävästi Hong Kong Indonesia Malesia Korea Filippiinit Singapore Taiwan Thaimaa Kuvio 5. Kotimaiset investoinnit kotimaiset säästöt Aasiassa , % BKT:stä. 5. Ulkoisten tekijöiden merkitys kriisissä Aasian talouskriisiin vaikuttivat myös monet ulkoiset tekijät, jotka tekivät Aasian talouksista haavoittuvaisia markkinoiden muutoksille. Näitä tekijöitä olivat esimerkiksi seuraavat: 1. Japanin taloustilanne oli lähes koko 90-luvun ajan heikko asunto- ja pörssikuplan puhjettua 80- luvun lopussa. Korot Japanissa olivat hyvin alhaiset, mikä aiheutti sen, että pääomaa liikkui runsaasti Japanista Kaakkois-Aasian maihin. Pääoman helppo saatavuus mahdollisti liiallisen luotottamisen ja liialliset investoinnit. 2. Kiinan renminbi devalvoitiin 50 prosentilla vuonna Tämän väitetään tuhonneen muiden Aasian maiden hintakilpailukyvyn.
10 3. Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen oli houkutellut suuria ulkomaisia pankkeja investoimaan Kaakkois-Aasiaan. Nämä pankit uskoivat, että alueen valtiot tai viimekädessä IMF takaisivat niiden myöntämien lainojen takaisinmaksun, mikä saattoi johtaa liian löysään luotottamiseen. 4. Japanissa otettiin keväällä 1997 käyttöön kulutusvero, joka johti jyrkkään kotimaisen kulutuksen vähenemiseen ja hidasti Japanin talouden alkavaa elpymistä. Tämä taas vaikutti negatiivisesti muiden Aasian maiden Japaniin suuntautuviin vienteihin. 5. Vuoden 1995 puolivälistä lähtien Yhdysvaltojen dollari vahvistui voimakkaasti suhteessa Japanin jeniin ja eurooppalaisiin valuuttoihin. Tämän myötä valuuttansa dollariin sitoneiden Aasian maiden kilpailukyky huononi. 6. Rahoitusjärjestelmän merkitys kriisissä Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen altistaa usein kriiseille. Kaakkois-Aasian rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ja pankkien yksityistäminen ei ole poikkeus. Kaakkois- Aasiassa erikoisuutena oli se, että julkinen valta painosti sekä pankkeja luotottamaan yrityksiä että yrityksiä tekemään suuria investointeja, jotta talouskasvu olisi vahvaa. Valtio-omisteiset pankit luotottivat yrityksiä ilman kunnollista riskianalyysiä. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkamisen myötä alueelle virtasi ulkomaista pääomaa, mikä mahdollisti aiempaa suuremman luotottamisen. Tämä taas edesauttoi asunto- ja osakekuplan syntymistä. Kuviossa 6 on kuvattu kahdeksan Aasian maan luottoekspansio. Luottojen määrän kasvu oli suurinta Filippiineillä, Thaimaassa ja Malesiassa, ja nämä maat myös kärsivät kriisistä eniten. Arvopaperimarkkinat eivät ennen kriisiä olleet vielä kovinkaan kehittyneet, joten rahoitusjärjestelmä oli hyvin pankkikeskeinen. Aasian maiden pankkijärjestelmissä oli kuitenkin monia heikkouksia. Esimerkiksi valvonnan ja sääntelyn taso oli heikko ja pankkien vakavaraisuussuhteet olivat alhaisia. Pankit joutuivat myös toimimaan poliittisen painostuksen alaisina.
11 % BKT:stä Pankkilainaus yksityissektorille Kuvio 6. Pankkilainaus yksityissektorille, % BKT:stä. Hong Kong Indonesia Korea Malesia Filippiinit Singapore Taiwan Thaimaa 7. Kriisin välittömät syyt Ei ole täysin selvää, mikä lopulta oli se asia, joka käynnisti kriisin. Kriisi kuitenkin käynnistyi ensin Thaimaassa. Thaimaan bahtia kohtaan oli ollut paineita heinäkuusta 1996 saakka kun Bangkok Bank of Commerce kaatui. Myös Thaimaan pörssi oli alkanut laskea jyrkästi samana vuonna. Huolet Thaimaan tilasta kasvoivat helmikuussa 1997 kun kiinteistöihin sijoittanut rahoitusyhtiö Samprasong Land ei pystynytkään maksamaan velvoitteitaan ulkomaisille sijoittajille. Kesällä 1997 suuri rahoitusyhtiö Finance One ilmoitti, ettei se voi suorittaa koti- eikä ulkomaisia velvoitteitaan. Ilmoitus kiihdytti pääomien pakoa Thaimaasta ja lopulta pakotti viranomaiset devalvoimaan bahtin heinäkuun alussa. Bahtin devalvoiminen teki ulkomaiset sijoittajat epävarmoiksi koko alueen suhteen. Alueen poliittinen epävakaus oli myös myötävaikuttamassa kriisin syntyyn. Valuutta toisensa jälkeen joutui spekulativiisten hyökkäysten kohteeksi. Filippiinien peso päästettiin kellumaan 11. heinäkuuta ja Malesian ringgit muutama päivä tämän jälkeen. Indonesian rupia laskettiin kellumaan elokuun puolivälissä. Indonesian tapaus on siitä mielenkiintoinen, että maan taloustilanne ei ollut yhtä heikko kuin muissa alueen maissa, eikä pankkisektorin ulkomaisen velan määrä ollut suuri. Rupia
12 jouduttiin kuitenkin spekulatiivisten hyökkäysten takia laskemaan kellumaan. Rupian heikkeneminen ja korkea korkotaso ajoivat Indonesian vakavaan kriisiin. Hong Kongin dollari ja Korean won joutuivat spekulatiivisten hyökkäysten kohteiksi hieman myöhemmin syksyllä Analyysiä kriisistä - tuottamattomat lainat eli non-performing loans (NPL) tekivät spekulatiivisen hyökkäyksen onnistumisesta todennäköisempää: jos keskuspankki puolustaa valuuttakurssia nostamalla korkotasoa, NPL osuus pankkien lainoista kasvaa ja sijoittajat huolestuvat lisää. Devalvaatio väistämätöntä. - Eniten heikkenivät valuutat, joiden mailla CA oli alijäämäisin. Vain Hongkongin dollari onnistui puolustautumaan spekulatiivisilta hyökkäyksiltä koko kriisin ajan. Singapore ja Taiwan olivat ainoat ylijäämä maat ja niiden valuutat heikkenivät suhteellisesti vähän (25% - muiden yli 40%) Taulukko 1. Tuottamattomien lainojen osuus kaikista lainoista vuonna Hongkong Singapore Taiwan Korea Malesia Indonesia Thaimaa Filippiinit NPL% Kaikista lainoista 3% 4% 4% 8% 10% 13% 13% 14% Aasian kriisissä tartuntavaikutus (contagion effect) vallitsi monessa eri kriisin osassa. Yhden maan devalvaatio aiheutti spekulatiiviset hyökkäykset muihin valuuttoihin, koska devalvaation tehnyt maa sai etua muihin alueen valtioihin nähden viennissään. Tämän lisäksi devalvaation tehneessä maassa korkotasoa oli nostettava, jottei pääomaa lähtisi liikaa ulkomaille parempien tuottojen takia. Tämä pakotti muut maat nostamaan korkotasoaan, minkä takia tuotannon kustannukset kasvoivat ja devalvaatio näytti entistä houkuttelevammalta.
13 Epätäydellisen informaation takia ulkomaiset sijoittajat eivät pystyneet erottamaan huonoa vähemmän huonosta maasta ja päätyivät vetämään kaikista sijoituksensa pois. Sijoittajat eivät olleet vain eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia vaan myös japanilaisia ja korealaisia pankkeja sekä Hongkongin pankkeja, jotka joutuivat kotiuttamaan myöntämiä lainojaan muun muassa omaan valuuttaansa kohdistuneiden spekulatiivisten hyökkäyksien takia. Myös poliittisia virheitä tapahtui. Esimerkiksi Thaimaassa ja Koreassa käytettiin paljon rahaa valuuttakurssin puolustamiseen sen kelluttamisen sijasta. Indonesiassa taas ilmeni crony capitalism: IMF:n ja valtion varat kohdennettiin pelastamaan silloisen presidentin sukulaisten liiketoiminta intressit. 9. IMF:n pelastuspaketti Ehdot paketin saamiseksi olivat tiukat. Esimerkiksi Thaimaassa jouduttiin nostamaan valtaan uusi hallitus paketin hyväksymiseksi. IMF:n tavoitteet olivat myös kunnianhimoiset: 1) Maksujen laiminlyönnin ehkäisy osassa maita 2) Vaihtosuhteiden vapaan pudotuksen ehkäisy 3) Inflaation kiihtymisen ehkäisy 4) Terveen finanssipolitiikan säilyttäminen 5) Palauttaa sijoittajien luottamus alueeseen 6) Rakenteellinen uudistuminen rahoitussektorille ja pankkijärjestelmään 7) Yrityssektorin uudistaminen ja paikoin crony capitalism :in lopettaminen 8) Ulkomaanvalutta varannon uudelleen rakentaminen 9) Vähentää tuotannon heikkenemistä Näihin tuloksiin IMF aikoi päästä neljällä päätoimenpiteellä. Pankkien sulkeminen: IMF keskittyi sulkemaan pankit, joilla oli eniten NPL taseessaan. Auki jääviltä pankeilta odotettiin yli 8% omavaraisuusastetta. Thai pankkien IMF oletti
14 saavan omavaraisuus asteen 10% vuoden 1997 loppuun ja 12%vuoteen 2001 mennessä. Koreassa lakkautettiin 14 pankkia 30:sta pankkisektorin luottamisen palauttamiseksi. Finanssipolitiikan järjestys: IMF vaati Aasian talouksilta 1% ylijäämää BKT:sta. Perusteena oli, että valtion varoja tarvittaisiin uuden pääomapohjan luomiseen pankkijärjestelmään, ulkomaisen luottamuksen palauttamiseen ja auttamaan maksutaseen vahvistamisessa velkaisissa maissa. Monetaarinen järjestys: kotimaisen velan määrää maissa rajoitettiin, korkotasoa nostettiin (pääoman ulosvuotamisen estämiseksi) ja valuutan elvyttämiseksi. IMF tiedosti korkotason nostamisen vahingoittavan yrityksiä, mutta totesi vakaan valuuttakurssin pitkällä aikavälillä kattavan tämän sekä tiukan monetaarisen politiikan olevan ainoa tie ulos oravanpyörästä. Rakenteellinen muutos yritys ja pankkisektoreilla: IMF katsoi niiden tarvitsevan kovempaa rakennemuutoksen ja liberalisoimisen politiikkaa, joka sisälsi monien pankkien sulkemisen, tariffien laskemisen, valtion avun pienentämisen ja FDI (foreign direct investment) pääsyn mahdollistaminen kansantalouksiin. 10. IMF:n ohjelman arviointi IMF toimia on pidetty asiattoman tylyinä ja oikeastaan kriisiä pahentavina. Poliittisena tekona pankkien sulkeminen saa osakseen eniten kritiikkiä; se lisäsi velan puristamista yksityiselle sektorille ja loi paniikkia osan ulkomaisten sijoittajien keskuudessa sekä sai monet paikalliset nostamaan rahansa turvaan pankeista. Indonesian kaltaisia nostomääriä (2/3 pankeista kärsi talletuspaosta) ei nähty juurikaan Thaimaassa eikä Koreassa. Uudelleen pääomittamista kritisoitiin velkataakan lisäämisestä yrityssektorille. Nobelisti Joseph Stiglitz (2002) väitti taloudellisen tuottavuuden kutistumisen olleen Aasiassa suurempaa tiukan finanssipolitiikan ja korkean korkotason seurauksena. Ennen toimiaan IMF oletti sen olevan tarpeellista ja parhaaksi alueelle pitkällä aikavälillä. Osittain tiukalla finanssipolitiikalla
15 oletettiin voivan tukea vaihtotaseen palautumista ylijäämäiseksi. Sen avulla arvioitiin valtioiden jatkossa rahoittavan jatkossa vähemmän alhaisen tuoton projekteja. Paketin oli tarkoitus vahvistaa valuuttakurssia, mutta se pikemminkin heikensi, pahentaessaan paikallisten yritysten tilannetta ja lisätessään NPL osuutta pankkien taseesta. Toisaalta, jos valtiot eivät olisi nostaneet korkotasoaan olisi ulkomaista pääomaa voinut virrata vielä enemmän ulos. Seuraukset olisivat voineet olla pahemmat. Ohjelman kovuutta lieventää, että esimerkiksi Indonesian hallitus toteutti ylijäämän 8,5% BKT:sta, IMF:n edellytettyä vain 1%. IMF:n sekaantumisen kriisiin ei uskota aiheuttaneen moraalikadon ongelmaa, koska 1) ulkomaiset sijoittajat menettivät 50-80% pääomastaan eikä yksikään sijoittaja laske sijoituksiaan sen varaan, että IMF tulisi pelastamaan huonon paikan tullen. 2) IMF:n sekaantuminen on merkki huonosta politiikasta ja viimeinen keino tasapainon palauttamiseksi. 11. Kansantalouksien toimintakyky kriisin aikana ja jälkeen Vuoden 1998 aikana BKT romahti, mikä oli erityisen suuri muutos 5-8% kasvuvauhdista. Kuitenkin jo vuosina 1999 ja 2000 tilanne oli neutralisoitunut vaikkei vanhoihin kasvulukuihin enää yletetty. Kaikissa maissa vaihtotase oli parantunut kriisinaikaisesta vuoden 1997 jälkeen. Kuitenkin valtion ylijäämä on 90-luvun puolivälistä korvautunut velalla, joka johtuu osittain kriisin kuluista: työttömyys kasvoi. Kriisin jälkeen kotimainen säästäminen on kasvanut ja investoiminen vähentynyt: tilanne on päinvastainen kriisin alkuun verrattuna. 12. Aikaiset varoitussysteemit Useiden valuutta- ja finanssikriisien myötä poliitikkojen ja markkinaosapuolien kiinnostus erilaisia ennustavia malleja ja varoitusjärjestelmiä kohtaan on kasvanut. Toimiva varoitusjärjestelmä antaisi
16 aikaa reagoida ja toimia, jolloin lähitulevaisuudessa oleva kriisi olisi estettävissä tai mahdolliset vahingot minimoitavissa. Mallien tarkoituksena on löytää hälyttävä signaali (muuttuja), esimerkiksi taloutta kuvaava tunnuslukuja, joka saavuttaessaan tietyn tason ennakoi tulevasta kriisistä hyvissä ajoin esimerkiksi 1 2 vuotta aikaisemmin. Tärkeintä signaalissa on sen paikkansa pitävyys ja ajallinen ajoittuminen, jolloin taloutta korjaaviin toimenpiteisiin on vielä mahdollisuus. Kirjallisuuden mukaan mallit voidaan jakaa kuuteen eri ryhmään signaaleina käytettyjen muuttujien mukaan. 1. ulkoiset tekijät 2. finanssimarkkinat 3. reaalimarkkinat 4. julkinen talous 5. instituutiot ja rakenteelliset muuttujat 6. politiikka On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki kriisit eivät ole samanlaisia. Eri muuttujat reagoivat eri aikoina eri tavoin ja siksi täydellisen mallin rakentaminen on hyvin epätodennäköistä. 13. Johtopäätökset Aasian kriisi oli syvä ja vaikea. Yksikään tämän tekstin alussa esitellyistä valuuttakriisimalleista ei yksinään pysty selittämään Aasian kriisiä vaan kriisissä oli mukana elementtejä useista malleista. Kriisiä edeltänyt makrotalouden heikentyminen ei loppujen lopuksi ollut niin suurta, että se voisi selittään kriisin syvyyden. Kriisin syvyyttä voidaankin selittää kriisiä edeltäneellä rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkamisella, pääoman sisäänvirtauksella ja luottoekspansiolla, jotka saivat aikaan osake- ja asuntokuplan. Kriisin syvyyteen vaikuttivat myös tartunta-ilmiö ja sijoittajien laumakäyttäytyminen sekä alueen valtioiden ja IMF:n reaktiot kriisiin. Talouskriisien kohdalla tulee usein esille, että maan riippuvuus ulkomaisesta pääomasta lisää maan haavoittuvuutta, sillä ulkomaiset pankit vetävät pääomansa takaisin kotimaisia pankkeja
17 herkemmin. Onkin esitetty, että kriisien aikana pääomien liikkeille voisi asettaa rajoitteita. Rajoitteita puoltaa se, että korkotaso kriisimaassa pysyisi alhaisempana ja valuutan heikkeneminen pysyisi kurissa. Valuutan arvon säilyminen taas pienentäisi valuuttamääräisiä tappioita ja pitäisi inflaation hallinnassa. Toisaalta pitkällä aikavälillä rajoitteet voisivat aiheuttaa talouteen muun muassa tehottomuutta ja hidastaa talouskasvua. Rajoitteiden käyttöönotto yhdessä maassa voisi myös aiheuttaa pääomien paon joistain muista, taloudeltaan vakaistakin maista sijoittajien pelätessä niidenkin jossain vaiheessa ottavan rajoitteita käyttöön.
Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?
Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä
LisätiedotJOM Silkkitie & Komodo -rahastot
JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille
LisätiedotJOM Silkkitie & Komodo -rahastot
JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille
LisätiedotLähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki
BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotEuroalueen kriisin ratkaisun avaimet
Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous
LisätiedotRahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne
Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi
LisätiedotOnko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja
Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut
LisätiedotVaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012
Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Luentorunko 1. Termejä 2. Maailmantalouden tilanne 3. USA:n ongelmia 4. Kiinan talouskasvu ja sen
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotLuentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot
Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrotasapaino Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Kiinteä valuuttakurssi Edelleen lyhyen aikavälin makrotasapaino,
LisätiedotKUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?
KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti
LisätiedotStagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014
Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotMakrokatsaus. Huhtikuu 2016
Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan
LisätiedotEuroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva
Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotÖljyn hinnan romahdus
Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,
LisätiedotKriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla
Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu
LisätiedotTalouden tila. Markus Lahtinen
Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotSuorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina
Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla
LisätiedotKevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä
Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei
LisätiedotVelkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011
Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen
LisätiedotEuro kansainvälisenä valuuttana
Euro kansainvälisenä valuuttana 2.4. 26 Tapio Korhonen neuvonantaja rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotJOM Silkkitie & Komodo -rahastot
JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotVenäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
LisätiedotSixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA
Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.
LisätiedotMakrokatsaus. Maaliskuu 2016
Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi
LisätiedotTalouden elpyminen pääsemässä vauhtiin
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden
LisätiedotHyvä Asiakas Sijoittajakirje 3/2006
Hyvä Asiakas Sijoittajakirje 3/2006 Kesän ja alkusyksyn aikana Eliten salkun yhtiörakenne on pidetty hyvinkin ennallaan. Hyvää ja halpaa ei ole ollut syytä vaihtaa. Thaimaan pörssi on ollut vaisu, vaihdon
LisätiedotMarkkinakatsaus. Toukokuu 2015
Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,
LisätiedotMarkkinakatsaus. Helmikuu 2016
Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun
LisätiedotAasian kehittyvien talouksien valuuttakurssipolitiikka valuuttainterventiot ja -steriloinnit
Aasian kehittyvien talouksien valuuttakurssipolitiikka valuuttainterventiot ja -steriloinnit Kansantaloustiede Maisterin tutkinnon tutkielma Minttu Sallinen 2011 Taloustieteen laitos Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu
LisätiedotValuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014
Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2
LisätiedotRahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.
Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän
LisätiedotTalouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit
Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Näkymät heikentyneet nopeasti korjautuuko tilanne? Euro & talous Tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Näkymät heikentyneet
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotTalouden näkymät. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti. Elpymisen edellytykset voimistuneet
Talouden näkymät Elpymisen edellytykset voimistuneet Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti 21.11.2013 2 Länsimaat kohti kasvua Kehittyvillä talouksilla hitaampi vaihe Keväällä ja kesällä nousua länsimaissa. Talousluvut
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotSyksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä
LisätiedotJOM Silkkitie & Komodo -rahastot
JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotTiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa 16.8.2011
1 Antti Kuusterä Juha Tarkka SUOMEN PANKKI JA SUOMEN TALOUDEN KANSAINVÄLISTYMINEN Tiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa 16.8.2011 Suomen Pankin historian alkuvuosikymmenet
LisätiedotJOM Silkkitie & Komodo -rahastot
JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille
LisätiedotTalouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotKulta sijoituskohteena
Kulta sijoituskohteena Rahamuseo 28.10.2008 Eija Salavirta PT osasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Sisältö Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kultakronologia Kultamarkkinoiden kysyntä-tarjontarakenne
LisätiedotJOM SILKKITIE -ERIKOISSIJOITUSRAHASTO
Aasiassa kurssikehitys oli elokuussa hyvin epäyhtenäistä, kun Kaakkois-Aasian maiden pörssit jatkoivat kiihtyvällä vauhdilla laskujaan, eikä kyseisten maiden heikkenevät valuutat auttaneet tilannetta.
LisätiedotJOM Silkkitie & Komodo -rahastot
JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
LisätiedotTaantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja
Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden
LisätiedotKuukausikommentti elokuu 2015 JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO
JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO JOM Silkkitie -sijoitusrahaston arvo oli elokuun lopussa 214,50 eli kuukauden aikana rahaston arvo laski -16,41 %. 12 kuukauden tuotto oli elokuun lopussa -15,02 % ja kuuden
LisätiedotKappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline
LisätiedotOnko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen
Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä
LisätiedotSuhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki
Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3
LisätiedotPohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla
Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotJOM Silkkitie & Komodo -rahastot
JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotOP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto
OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia
LisätiedotKuinka ratkaista eurokriisi?
Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty
LisätiedotKreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät
Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus
LisätiedotMaailmantalouden vauhti kiihtyy?
Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä
LisätiedotTalouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
LisätiedotEläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia
Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia
LisätiedotViranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa
Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu
LisätiedotOnko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki
Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen Studia monetaria 31.1.2012 Esa Jokivuolle/Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Mistä nykyisessä sääntelyuudistuksessa
LisätiedotMarkkinakatsaus. Elokuu 2015
Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi
LisätiedotAsuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus
Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat
LisätiedotMaailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka
Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotValtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori
Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtionvelka (%/BKT) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1860 1863 1866 1869 1872
LisätiedotMarkkinakatsaus. Maaliskuu 2016
Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden
LisätiedotSuhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
LisätiedotTalouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,
LisätiedotOSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012
OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotVenäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014
Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän
Lisätiedot