Ammattikorkeakoulun kaikki toimipaikat. alueella. Ammattikorkeakoulu toimii

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulun kaikki toimipaikat. alueella. Ammattikorkeakoulu toimii"

Transkriptio

1 Karelia ammattikorkeakoulu LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. YLLÄPITÄJÄN JA HAETUN AMMATTIKORKEAKOULUN PERUSTIEDOT 1.1. Ylläpitäjän nimi Karelia Ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Joensuu 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai Ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä toimii Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, taustatahot jonka ainoa omistaja on Joensuun kaupunki (100 %). Liitteinä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n perustamissopimus (Liite 4), yhtiöjärjestys (Liite 5), kaupparekisteriote (Liite 6) sekä hallintosääntö (Liite 7). Omistuspohjan laajentamista harkitaan ammattikorkeakoulu uudistuksen toisessa vaiheessa vuonna Ammattikorkeakoulun nimi Karelia ammattikorkeakoulu 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus ja tutkintokielet Opetus ja tutkintokieli: suomi Muut opetuksessa käytetyt opetus ja tutkintokielet: englanti 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa Ammattikorkeakoulun kaikki toimipaikat ovat Joensuun keskustan alueella. Ammattikorkeakoulu toimii neljällä kampuksella, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan: Sirkkala kampus: Biotalouden keskus, pääosa Luovan talouden keskuksesta Wärtsilä kampus: Liiketalouden ja tekniikan keskus Tikkarinne kampus: Kehittämis ja palvelukeskus, Sosiaalija terveysalan keskus Länsikadun kampus (Joensuun Tiedepuisto): Luovan talouden keskuksen media alan koulutus Ammattikorkeakoulun on tarkoitus siirtää Länsikadun kampuksen toiminnot Sirkkala kampukselle vuosina Karelia ammattikorkeakoulussa on vahva ja hyvin toimiva maakuntakorkeakoulu, jonka kautta järjestetään tutkintoon johtavaa ja muuta koulutusta sekä TKI ja palvelutoimintaa maakunnan muissa kaupungeissa. Vuosittain sovitaan tutkintoon johtavan koulutuksen aloituksista maakunnan eri osissa. Maakuntakorkeakoulun seudullisten ohjausryhmien vuosittaisten kehittämissuunnitelmien perusteella päätetään palvelujen toteuttamisesta maakunnassa. Koulutusvastuiden mukaista koulutusta voidaan järjestää myös muualla Suomessa yhteistyössä alueella toimivien ammattikorkeakoulujen kanssa, esimerkiksi ISAT kumppanuudessa Savonia ammattikorkeakoulun kanssa media alan aikuiskoulutusta Kuopiossa. 2. HAETUN AMMATTIKORKEAKOULUN TARPEELLISUUS AMK LAIN 4 MUKAISIA TEHTÄVIÄ VARTEN 2.1. Ammattikorkeakoulun toiminta ajatus ja visio 2020 Karelia ammattikorkeakoulun tehtävä on määritelty vuosille laaditussa strategiassa (Liite 8) seuraavasti: Karelia ammattikorkeakoulu tarjoaa työelämäläheistä koulutusta omilla vastuualoillaan. Ammattikorkeakoulu edistää oman toimintaalueensa ja Itä Suomen työ, elinkeino ja kulttuurielämän sekä yksilöiden osaamista, vuorovaikutusta ja kansainvälistymistä. Asiakasja aluelähtöisellä aikuiskoulutuksella, maakuntakorkeakoulutoiminnalla sekä opetukseen ja painoaloihin kytkeytyvällä TKI toiminnalla on tärkeä asema ammattikorkeakoulun toiminnassa. Vahvuusalueillaan ammattikorkeakoulu vastaa myös kansainvälistymisen haasteisiin.

2 Karelia ammattikorkeakoulu kehittää Itä Suomen hyvinvointia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä yhteistyössä alueen kaupunki ja innovaatiokeskittymien kanssa. Ammattikorkeakoulu tekee alueellaan strategista yhteistyötä Savonia ammattikorkeakoulun, Itä Suomen yliopiston ja Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Ammattikorkeakoulun strategiassa visio on määritelty seuraavasti: ALUETTA PALVELEVA, LAADUKAS JA TYÖELÄMÄLÄHEINEN KORKEAKOULU Karelia ammattikorkeakoulu on arvostettu ja vetovoimainen korkeakouluyhteisö, josta valmistuu osaavia ammattilaisia.kehitämme aluetta vastuullisena yhteistyökumppanina ja toimimme aktiivisesti sekä kansallisissa että kansainvälisissä verkostoissa. Tuloksemme ovat ammattikorkeakoulujen parhaimmistoa Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat Ammattikorkeakoulun profiili on kuvattu luvussa 2.1. esitetyissä tehtävässä ja visiossa. Painoalat ovat ammattikorkeakoulun valitsemia vahvuusalueita, joissa tavoitellaan kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettua asiantuntijuutta ja osaamista. Karelia ammattikorkeakoulun painoalat ovat - ikäosaaminen - uusiutuva energia - Venäjä osaaminen - monimediaiset palvelut - puurakentaminen - tarkkuustekniikka. Painoalojen valinnan perustana ovat toiminta alueen keskeiset kehittämistarpeet ja vahvuudet sekä keskeisten kumppaneiden kanssa tehdyt valinnat. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti alueelliseen strategiatyöhön ja sen edustajat ovat mukana kaikissa keskeisissä kehittämisryhmissä vaikuttamassa alueen strategisiin valintoihin ja niiden toimeenpanoon. Painoaloista kolmella (uusiutuva energia, ikäosaaminen ja Venäjäosaaminen) on ISAT yhteistyötä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Niillä on vahva liittymä Itä Suomen yliopiston kanssa yhteisiin painoaloihin, joita ovat energia ja luonnonvarat, hyvinvointipalvelut ja Venäjäosaaminen Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet Karelia ammattikorkeakoulun kumppanuudet on luokiteltu strategisiin kumppaneihin, avainkumppaneihin ja toiminnallisiin kumppaneihin sekä keskeisiin sidosryhmiin ja alumniyhteistyöhön. Ammattikorkeakoulun työelämäkumppanuuksia käsitellään tarkemmin kohdassa 3.2. Strategisten kumppanuuksien tavoitteena on ammattikorkeakoulun toimintaedellytysten varmistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Strategiset kumppanuudet liittyvät koko ammattikorkeakoulun toimintaan, ja kumppanuuden arvo on suuri molemmille osapuolille. Kumppanuuksia hallitaan sopimusperustaisesti ja niistä vastaa ammattikorkeakoulun ylin johto. Sopimuksena voi toimia esimerkiksi yhteinen strategia tai tavoitesopimus.

3 Karelia ammattikorkeakoulun strategisia kumppaneita ovat Itä Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKA (Liite 9), Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymä (Liite 10) ja Savonia ammattikorkeakoulu. Karelia ammattikorkeakoulu rakentaa sopimuspohjaista kumppanuutta Savonia ammattikorkeakoulun kanssa vuosille solmitun ISAT kumppanuussopimuksen pohjalta (Liite 11). Yhteistyötä Itä Suomen yliopiston kanssa ohjaa ISAT UEF kumppanuussopimus (Liite 12). Yhteistyötä Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa ohjaa strateginen kumppanuussopimus ja sitä täsmentävä toimintasuunnitelma vuosille Kuntayhtymän kanssa keskeisiä yhteistyöalueita ovat sujuvan väylän rakentaminen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun, valmistuvien opiskelijoiden työllistymisen ja yrittäjyyden tukeminen, palvelutoiminnan yhteistyömallin rakentaminen, tilojen ja laitteistojen yhteiskäyttö sekä tukipalveluyhteistyö. Opiskelijakunta POKA on sisäisen toiminnan kannalta keskeinen kumppani. Karelia ammattikorkeakoulu on sopinut Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa strategisesta kumppanuudesta, jossa tehdään kiinteää yhteistyötä matkailu, ravitsemis ja talousalalla sekä Venäjään liittyvän asiantuntemuksen ja verkostojen jakamisessa. Ammattikorkeakoulut ovat sopineet alan koulutuksen osalta selkeästä toisiaan tukevasta profiloitumisesta, tiiviistä yhteistyöstä koulutuksen toteutuksessa sekä asiantuntijuuden jakamisesta. Korkeakoulut muodostavat vahvan osaamiskokonaisuuden, joka nostaa merkittävästi tutkimuksen ja opetuksen laatua. Strategisia kumppaneita ISAT painoaloilla ovat Liverpool John Moores University ja Pietarin valtiollinen polytekninen yliopisto. Lisäksi ammattikorkeakoulun merkittäviä yhteistyökumppaneita Venäjä painoalalla ovat Karjalan tasavallan keskeiset korkeakoulut (Petroskoin valtion yliopisto ja Petroskoin virkamiesyliopisto). Tulevalla strategiakaudella keskeisenä kehittämiskohteena on kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Keskeiset muutokset Ammattikorkeakoulun toimintarakenteessa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Ammattikorkeakoulu on keskittänyt toimintansa Joensuuhun ja luopunut viimeisistä sivutoimipisteistä vuonna Ammattikorkeakoulun maantieteellinen toiminta alue on erityisesti Pohjois Karjala ja koko Itä Suomi. Maakuntakorkeakoulutoiminnan kautta palvellaan Pohjois Karjalan eri osien tarpeita ja korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella palveluja toteutetaan myös muissa Itä Suomen maakunnissa. Ammattikorkeakoulussa ei ole suunnitteilla fuusioita, mutta sen sijaan kumppanuusyhteistyötä tiivistetään kohdassa 2.3. kuvatulla tavalla. Aloituspaikkaleikkausten ja muiden toiminnan tehostamisvaatimusten johdosta ammattikorkeakoulun organisoitumista on muutettu. Lisäksi tilojen käyttöä tiivistetään, toimintatapoja yksinkertaistetaan ja resurssien yhteiskäyttöä keskeisten kumppanien kanssa vahvistetaan Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Ammattikorkeakoulun toimipisteverkkoa on kehitetty vuonna 2008 hyväksytyn tilastrategian pohjalta. Sen perusteella kaikki ammattikorkeakoulun toiminnot keskitettiin vuoteen 2009 mennessä maakunnan muissa kaupungeissa (Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu) sijainneista sivutoimipisteistä Joensuuhun neljälle monialaiselle kampukselle kaupungin keskustassa. Toiminnan tehostamisen ja opiskelijamäärien laskun seurauksena toi

4 minta keskittyy lähes kokonaan kolmelle kampukselle vuodesta 2014 alkaen. Ammattikorkeakoululla ei ole omia toimitiloja, vaan toiminta tapahtuu vuokratiloissa. Kaikki toimitilat on rakennettu tai saneerattu perusteellisesti viime vuosina tilastrategian mukaisesti ammattikorkeakoulun tarpeita vastaaviksi. Viimeisenä työn alla olevan Tikkarinteen kampuksen saneeraus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. 3. HAETUN AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNALLISET EDELLYTYKSET 3.1. Toimintaympäristöanalyysi Karelia ammattikorkeakoulun painoalavalinnat perustuvat toimintaympäristön ennakoituihin muutoksiin ja rakenteellisiin kehittämistarpeisiin, joista Pohjois Karjalassa on laaja yksimielisyys. Toimintaympäristön muutokset aiheuttavat Karelia ammattikorkeakoulun toiminnalle haasteita, mutta samalla ne tarjoavat myös suuria mahdollisuuksia. Pohjois Karjalan työttömyysaste (16,9 %) on tällä hetkellä Suomen korkein (koko maa 9,8 % vuonna 2012). Korkea työttömyys ja erityisesti rakenteellinen työttömyys on Pohjois Karjalan kehityksen vaikein ongelma. Sen vaikutukset heijastuvat niin väestön hyvinvointiin, alueen ostovoimaan ja elinkeinotoiminnan kehitykseen kuin kuntatalouteenkin. Maakunnan väestö keskittyy Joensuun seudulle, joka on Suomen kahdentoista suurimman kaupunkikeskuksen joukossa. Väestön ikärakenteen takia maakunnan aikuisväestön koulutustaso on matalampi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2012 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 67,2 % ja korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 22,8 %. Koulutuksellisten erojen tasoittamiseksi maakunnassa järjestettävällä korkeakouluksella on erittäin tärkeä merkitys. Myös maakunnan sisäiset erot ovat huomattavat, mikä korostaa maakuntakorkeakoulutoiminnan merkitystä. Vaikka nuorisoikäluokkien koko on pienentynyt, ammattikorkeakoulun vetovoima on ollut ennätyksellisen suuri vuosina 2012 ja Pohjois Karjala on merkittävä koulutusmaakunta. Monipuolisen ja kattavan koulutuksen sekä vahvojen ja tiiviissä yhteistyössä toimivien koulutusorganisaatioiden merkitys on maakunnan menestyksessä keskeinen. Ne muodostavat perustan osaamiselle, johon alueen kilpailukyky pohjautuu ja myös tärkeän alueellisen kilpailutekijän lisäämällä maakunnan houkuttelevuutta. Karelia ammattikorkeakoulua ja Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymää koskevat aloituspaikkaleikkaukset ovat olleet voimakkaita. Lisäksi Humanistisen ammattikorkeakoulun toiminta Joensuussa päättyy vuonna 2016, jolloin viimeiset Pohjois Karjalassa aloittaneet opiskelijat valmistuvat. Karelia ammattikorkeakoululla yhteistyöverkostoineen on tärkeä merkitys alueen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulu toimii yhteistyössä elinkeinoelämän, sektoritutkimuslaitosten, Itä Suomen yliopiston, ammatillisen toisen asteen sekä julkishallinnon kanssa. Alueellisen yhteistyöverkoston muita toimijoita ovat muun muassa Joensuun Tiedepuisto Oy, seudulliset kehittämisyhtiöt, kauppakamari ja uusyrityskeskus. Ammattikorkeakoululla on keskeinen rooli Joensuun kaupunkiseudun kasvustrategiassa.

5 Elinikäisen oppimisen tukeminen monipuolisella aikuiskoulutuksella ja avoimen ammattikorkeakoulun toiminnalla on merkittävä osa ammattikorkeakoulun alueellista vaikuttavuutta. Maakuntakorkeakoulu vastaa alueellisesta aikuiskoulutuksesta. Sen toimintaan kuuluu täydennyskoulutuksen lisäksi aluekehitystä edistäviä koulutus ja kehittämishankkeita. Ammattikorkeakoulun toimintaympäristöön kohdistuvia muutoksia ja niihin liittyviä mahdollisia riskejä ovat mm. alueen nuorisoikäluokan supistuminen, euroalueen taantuman pitkittymisen vaikutukset alueen teollisuuden ja muun elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä jatkuvasti paheneva julkiseen talouden kestävyysvaje. Nämä ovat tyypillisesti uhkia ja riskitekijöitä, joiden vaikutukset Pohjois Karjalan kaltaisella reuna alueella voivat korostua muuhun Suomeen verrattuna. Toisaalta, nämäkin riskitekijät ovat koulutuksen, kehittämisen ja hanketoiminnan kannalta juuri niitä tekijöitä, jotka luovat vahvaa tarvetta ja oikeutusta ammattikorkeakoulumme aluekehitystehtävälle. Esimerkiksi pienenevät ikäluokat merkitsevät myös yhä tehokkaampaa yhteistyötä muiden koulutusorganisaatioiden, kuten alueen ammatillisen toisen asteen, kanssa. Karelia ammattikorkeakoululla on myös selkeästi ylimaakunnallisia, jopa valtakunnallisia koulutusvastuita. Tästä vahvana indikattorina on tiettyjen hakukohteiden ensisijaisten hakijoiden kotikuntien laaja kirjo. Karelia ammattikorkeakoulun vetovoima on ollut vuosina 2012 ja 2013 korkeampi kuin koskaan aikaisemmin ja kasvu on ollut selvästi suurempaa kuin muilla ammattikorkeakouluilla keskimäärin. Venäjä yhteistyön merkitys korostuu Pohjois Karjalassa ja erityisesti Joensuun seudulla. Voimakkaasti kasvava kanssakäyminen Suomen ja Venäjän välillä luo suuria lisätarpeita Karelia ammattikorkeakoulun koulutukselle ja TKI toiminnalle Keskeiset työelämäkumppanuudet Karelia ammattikorkeakoulun kumppanuuksien hallinta on systemaattista, suunnitelmallista ja sopimusperustaista. Kuten aiemmin todettiin, kumppanuudet on luokiteltu strategisiin kumppaneihin, avainkumppaneihin ja toiminnallisiin kumppaneihin sekä keskeisiin sidosryhmiin ja alumniyhteistyöhön. Kumppanuustietoja hallitaan ammattikorkeakoulun asiakkuudenhallintajärjestelmässä (CRM). Yhteistyötä arvioidaan säännöllisesti ja sitä kehitetään palautteen pohjalta. Strategisia kumppanuuksia on käsitelty tarkemmin kohdassa 2.3. Avainkumppaneilla on keskeinen merkitys ammattikorkeakoulun käytännön toiminnassa. Nämä kumppanuudet perustuvat substanssiosaamiseen ja ne liittyvät keskeisesti yhden tai useamman koulutus ja tutkimuskeskuksen toimintaan. Avainkumppanuusyhteistyö kytkeytyy kaikkiin ammattikorkeakoulun päätehtäviin. Yhteistyötä koordinoivat nimetyt vastuuhenkilöt molemmissa organisaatioissa. Ammattikorkeakoululla on 60 työelämän avainkumppania. Kansallisten työelämäkumppanuuksien lisäksi ammattikorkeakoululla on kansainvälinen avainkumppanuus noin 30 korkeakoulun kanssa. Työelämän avainkumppaneita ovat esimerkiksi Abloy Oyj, Biokymppi Oy, Blancco Oy, Broman Group Oy, Fabrik Oy/Funmedia Oy, Fortum Power and Heat Oy, Iivari Mononen Oy, Joensuun Popmuusikot ry, John Deere Forestry Oy, Kauppahuone Laakkonen Oy, Kesla Oyj, Lakan Betoni Oy, Mantsinen Oy, Pohjois Karjalan osuuskauppa Oy, Pohjois Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Rakennusliike Joen Talo Oy, Respecta Oy,

6 Tulikivi Oyj sekä Valtion talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet. Avainkumppaneiden toimilupahakemukseen liittyvä kannanotto on liitteenä 13. Ammattikorkeakoulun hallituksen työelämäjäsenet valitaan avainkumppanien joukosta. Koulutukseen liittyvän yhteistyön muotoja ovat opetussuunnitelmien kehittäminen, opintojen toteutukseen liittyvä yhteistyö, harjoittelut, opinnäytetyöt ja työelämän toimeksiannot. Kumppanuudet tukevat opettajien työelämäosaamisen ylläpitämistä. TKI yhteistyössä avainkumppanit ovat ensisijaisia yhteistyötahoja ja maksullisessa palvelutoiminnassa tärkeimpiä asiakkaita. Avainkumppanien kanssa järjestetään säännöllisesti työelämä ja avainkumppanuustapahtumia. Toiminnalliset kumppanit ovat Karelia ammattikorkeakoulun tärkeä verkosto. Toiminnallisissa kumppanuuksissa kumppanuuden toteutusala on suppeampi kuin avainkumppanuuksissa, ja ne liittyvät usein yksittäisen keskuksen, koulutusohjelman tai projektin toimintaan. Toimintamuotoja ovat esimerkiksi harjoitteluun, opinnäytetöihin, työelämän toimeksiantoihin tai TKI toimintaan liittyvä yhteistyö. Pienet yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat ovat tyypillisiä ammattikorkeakoulun toiminnallisia kumppaneita. Sidosryhmät ja alumnit Kumppanuustoiminnan lisäksi Karelia ammattikorkeakoulussa tehdään aktiivista sidosryhmäyhteistyötä. Keskeiset sidosryhmät on tunnistettu ja niille on nimetty vastuuhenkilöt. Sidosryhmäyhteistyö painottuu julkishallinnon organisaatioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi keskeisiä sidosryhmiä ovat elinkeinoelämän järjestöt ja yhdistykset sekä säätiöt. Karelia ammattikorkeakoulun alumnit muodostavat tärkeän osan korkeakoulun ja työelämän välisestä verkostosta. Toiminnan tavoitteena on rohkaista valmistuneita vuorovaikutukseen ammattikorkeakoulun kanssa ja vahvistaa siten henkilöstön, valmistuneiden ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittämistoimia ohjaavat strategiaa täydentävä henkilöstön kehittämisohjelma ja vuosittain päivitettävä henkilöstösuunnitelma. Toimitusjohtajan hyväksymässä henkilöstösuunnitelmassa sovitaan keskuskohtaisista henkilöstön tavoitemääristä henkilöstöryhmittäin. Suunnitelmakäytäntö tukee henkilöstörakenteen tavoitteellista kehittämistä sekä rekrytointien ja osaamisen kehittämistoimien suuntaamista. Ammattikorkeakoulun henkilöstön määrä on vähentynyt selvästi vuosina Vuoden 2012 kokonaistyömäärä oli 372 henkilötyövuotta, josta päätoimisen henkilöstön osuus oli 364 henkilötyövuotta. Puolet henkilöstöstä toimii opetustehtävissä. Henkilöstömäärä laski kaikissa henkilöstöryhmissä. Eniten väheni hallinto ja tukipalveluhenkilöstön sekä tutkimus ja kehittämistoiminnan henkilöstön määrä. Väheneminen johtui pääosin määräaikaisten työsuhteiden päättymisistä. Voimakkaiden aloituspaikka ja rahoitusleikkausten johdosta ammattikorkeakoulussa käytiin YT neuvottelut vuoden 2013 alussa. Neuvottelujen tuloksena päädyttiin eläkepoistumien lisäksi 19 henkilön irtisanomisiin ja 7 henkilön työsuhteen osa aikaistamisiin. Eläkepoistumien, irtisanomisten ja osa aikaistamisten aiheuttamat henkilöstövähennykset vuonna 2013 ovat 19 henkilötyövuotta ja seuraavana vuonna 52 henkilötyövuotta.

7 Opetushenkilöstön määrän ennakoidaan vähenevän 17 henkilötyövuodella vuosina Väheneminen johtuu suurelta osin vuoden 2013 aloituspaikkaleikkauksista aiheutuvien koulutusten lakkaamisesta. Väheneminen tapahtuu pääsääntöisesti määräaikaisten työsuhteiden päättymisillä ja eläköitymisillä. Lisäksi osalle opetushenkilöstöä mahdollistetaan siirtyminen TKI tehtäviin. TKI henkilöstön määrän ennakoidaan kasvavan vuosina noin 30 henkilötyövuodella. Kasvu johtuu TKI volyymin tavoitteellisesta lisäämisestä. TKI henkilöstöä rekrytoidaan muun muassa organisaation sisäisesti toteutettavalla potentiaalivalmennuksella, jossa mahdollistetaan erityisesti opetushenkilöstölle uusia urapolkuja organisaatiossa. Hallinto ja tukipalveluhenkilöstön määrän ennakoidaan vähenevän noin 10 henkilötyövuodella vuosina Väheneminen toteutuu pääsääntöisesti eläkkeelle siirtymisten kautta. Taulukko 1. Vuosien ennakoidut henkilöstömuutokset henkilöstöryhmittäin, htv Opetushenkilöstö TKI henkilöstö Hallinto ja tukipalveluhenkilöstö Yhteensä Pääosa toiminnoista toteutetaan omalla henkilöstöllä. Savonia ammattikorkeakoulun, Saimaan ammattikorkeakoulun, Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Itä Suomen yliopiston kanssa jatketaan ja tehostetaan opetukseen, TKI toimintaan ja tukipalveluihin liittyvää henkilöstön yhteiskäyttöä. Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa on sovittu tiiviistä yhteistyöstä palvelutoiminnassa. Lähivuosien haasteena on henkilöstön osaamisen varmistaminen ja uudelleen suuntaaminen. Tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä, muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä. Näitä tuetaan urasuunnittelukokonaisuuteen sisältyvillä uraohjauksella, potentiaalivalmennuksella ja tarvittaessa myös työnohjauksella. Potentiaalivalmennuksen tavoitteena on mahdollistaa henkilökohtainen ammatillisen osaamisen kehittymisen polku sekä varmistaa työn jatkuvuus ja mielekkyys. Opettajien työelämäjaksojen osalta jatketaan yhteistyötä Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymän ja alueen työelämän kanssa erinomaista palautetta saaneen Pohjois Karjalan kauppakamarin koordinoimassa VAHVA hankkeessa kehitetyn toimintamallin pohjalta. Henkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmiä ovat perehdyttäminen, mentorointi, työparityöskentely, opetushenkilöstön työelämäjaksot, työkierto sekä kehityskeskustelut, sisäiset henkilöstökoulutukset sekä palkalliset koulutusvapaat. Organisaatiossa on laadittu osaamiskartta yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Osaamiskarttaa hyödynnetään vuosittaisissa yksilön kehityskeskusteluissa. Esimiestyötä tuetaan ja kehitetään esimiesvalmennuksella ja esimiesklinikoilla. Osaamisen kehittämistoimia toteutetaan yhdessä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa.

8 Organisaatiossa on laadittu tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä eettiset periaatteet. Suunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteutumista seuraa työhyvinvointiryhmä. Työhyvinvointia tuetaan Iloa elämään toiminnalla, jossa huomioidaan työntekijän fyysinen, psykologinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Ammattikorkeakoulussa toteutetaan vuosittain henkilöstön työtyytyväisyyskysely, jonka tuloksia hyödynnetään työhyvinvoinnin kehittämisessä. Henkilöstöasiat ovat keskeisellä sijalla ammattikorkeakoulun vuosille laaditussa strategiassa. Strategiakauden henkilöstöasioihin liittyviä keskeisiä valintoja ovat osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, strateginen henkilöstösuunnittelu sekä valmentava esimiestyö ja palveleva johtaminen. Strategian käytännön toteuttamista ohjaa strategiakauden mittainen henkilöstön kehittämisohjelma Koulutus Koulutustarve Karelia ammattikorkeakoulun koulutustarjonta ja sen jakautuminen eri aloille vastaa pääosin hyvin alueen ennakoituja työvoimatarpeita. Pohjois Karjalan maakuntaliiton Koulutustarjonta 2016 hankkeen vuonna 2011 tehtyjen laskelmien perusteella ammattikorkeakoulun nuorten koulutuksen laskennallinen aloittajatarve on 623, joka vastaa tarkasti toimilupahakemuksessa ehdotettua aloituspaikkamäärää (620). Ammattikorkeakoulusta valmistuneet työllistyvät pääosin Pohjois Karjalaan lukuun ottamatta kulttuurialan ja luonnonvara alan koulutusta, jotka vastaavat omaa maakuntaa laajempaan koulutustarpeeseen. Koulutustarjonta ja sen painoaloihin kytkeytyvä profilointi tukevat luontevasti maakunnan strategisia kehittämislinjauksia. Ammattikorkeakoulun eri alojen toimijat ovat tiiviisti mukana maakunnan kaikissa kehittämisklustereissa. Koulutustarpeen ennakoinnissa on hyödynnetty maakuntaliiton aluetasolla koordinoiman Koulutustarjonta 2016 hankkeen tuloksia ja muuta ennakointitietoa. Suunnitelmat toiminnan muutoksista on kuvattu kohdassa Koulutusvastuuesityksistä on käyty keskustelua Itä ja Pohjois Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa. Keskustelujen yhteydessä on arvioitu koulutustarjonnan tasapainoa suuralueiden näkökulmasta. Luonnontieteiden ala Ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusmäärä vastaa ennakointiin perustuvaa koulutustarvetta. Tietojenkäsittelyn koulutuksen aloituspaikkoja on vähennetty eri puolella Suomea, joten Karelia ammattikorkeakoulu vastaa tietojenkäsittelyn koulutuksen osalta myös omaa maakuntaa laajemmin alan koulutuksen tarpeisiin. Luonnonvara ja ympäristöala Pohjois Karjalan vahvuudeksi on tunnistettu uusiutuvat luonnonvarat ja niiden kestävään käyttöön perustuva biotalouden liiketoiminta. Maakunta on profiloitunut voimakkaasti monipuoliseen metsäosaamiseen ja metsäbioenergian merkityksen kasvu lisää tulevaisuudessa alan työllisyyttä. Biotalouden kasvu luo myös uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia, mikä lisää alan korkeakoulutuksen tarvetta maakunnassa. Joensuun kaupunki on saanut valtakunnallisen vetovastuun biotalouden osalta Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelmasta biotalouden osalta, mikä entisestään korostaa biotalouden merkitystä alueelle.

9 Kulttuuriala Kulttuurialaa määrittävä luova talous kasvaa voimakkaasti. Media alan koulutuksella vastataan myös muiden maakuntien koulutustarpeeseen, koska koulutusta koko Itä Suomen alueella tarjoaa vain Karelia ammattikorkeakoulu. Media alan koulutuksen painotukset tukevat Joensuun seudun kasvustrategian tavoitteita. Musiikin koulutus painottuu pop ja jazzmusiikkiin sekä itäiseen kansanmusiikkiin. Itäisen kansanmusiikin koulutusta on tarjolla valtakunnallisesti vain Karelia ammattikorkeakoulussa. Kulttuurialan merkityksen on arvioitu kasvavan mm. luovan talouden merkityksen kasvun ja lisääntyvän vapaa ajan myötä. Matkailu, ravitsemis ja talousala Aloituspaikkojen määrä on linjassa ennakoitujen tarpeiden kanssa. Itä Suomen ammattikorkeakoulut ovat profiloineet alan koulutuksensa tarkoituksenmukaisella tavalla. Matkailun koulutuksen rooli alueen palvelurakenteen kehittämisessä korostuu Venäjältä suuntautuvan matkustajavirran kasvaessa. Sosiaali, terveys ja liikunta ala Alan koulutusta on ennakointitietojen perusteella tarkoituksenmukaista lisätä ammattikorkeakoulussa. Sairaanhoitajista on jo tällä hetkellä huomattava pula, ja ammattiryhmän koon kasvun sekä eläkkeelle siirtymisten myötä rekrytointitarpeet kasvavat. Myös sosionomien ja fysioterapeuttien työllisyysnäkymät alueella ovat erittäin hyvät. Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan koulutusta on vähennetty voimakkaasti viime vuosina ja alan koulutuksen laajuus vastaa ennakoituja työvoimatarpeita. Pohjois Karjalan teollisuussektori on selviytynyt kohtuullisesti talouden taantumissa, ja myös rakentaminen on kasvanut viime vuosina. Vaikka teollisuuden työvoimatarpeet näyttävät ennakointitulosten mukaan pienenevän, tietyillä teknologiateollisuuden aloilla on jo kärsitty osaajapulasta. Tekniikan koulutus kytkeytyy luontevasti ammattikorkeakoulun ja alueen valittuihin painoaloihin. Tällaisia valintoja ovat rakennustekniikan erikoistuminen puurakentamiseen, energia ja ympäristötekniikan painottuminen uusiutuvaan energiaan, kone ja tuotantotekniikan opetukseen sisältyvät metsätalouden koneiden ja laitteiden suunnittelu sekä materiaalien työstöön liittyvä kansainvälistä osaamista edustava tarkkuustekniikka. Tietotekniikan koulutuksella vahvistetaan teollisen internetin, älykkäiden koneiden sekä tietomallintamisen osaamista. Energia ja ympäristötekniikka on alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vahvassa nousussa oleva ala, jonka osaamistarpeet ja yrittäjyyden mahdollisuudet kasvavat Pohjois Karjalassa. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Kaupan alan ennakoidaan kasvavan ja liiketalouden koulutukselle on ennakointitulosten perusteella kasvavaa kysyntää. Taloushallinnon ammattilaisten tarvetta lisäävät mm. puolustusvoimien ja valtionhallinnon talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten sijoittuminen Joensuuhun. Ammattikorkeakoulu toteuttaa ainoana Itä Suomessa oikeustradenomikoulutusta. Voimakkaasti kasvava Venäjän kauppa on lisännyt tradenomeille soveltuvia kaupan ja palvelualan työpaikkoja.

10 Koulutusvastuu Karelia ammattikorkeakoulun koulutusohjelmarakennetta on muokattu voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana. Opetus ja kulttuuriministeriön päätöksen perusteella ammattikorkeakoulusta vähennettiin 100 aloituspaikkaa vuodesta 2013 lukien. Päätösten perusteella maaseutuelinkeinojen sekä muotoilun englannin ja suomenkielinen koulutus lakkaa. Lisäksi tekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusten sisäänottoa pienennettiin yhteensä 40 aloituspaikan verran. Edellä mainittujen leikkausten lisäksi ammattikorkeakoulussa on aiemmin omilla ja ISAT yhteistyössä tehdyillä päätöksillä vähennetty 50 aloituspaikkaa vuosina ja useita koulutusohjelmia on lakkautettu (Liite 14). Samanaikaisesti vuoden 2009 alussa toiminnot keskitettiin Joensuuhun viiteen tutkimus ja kehittämiskeskukseen, joiden määrää vähennettiin toiminnan tehostamiseksi neljään vuoden 2013 alussa. Omilla päätöksillä lakkautettavia koulutusohjelmia ovat olleet bioanalytiikan, kuvataiteen, metsä ja puutalouden markkinoinnin, muovitekniikan ja puutekniikan koulutusohjelmat. Lisäksi musiikin koulutusohjelmasta on lopetettu klassisen musiikin ja matkailun koulutusohjelmasta puhdistamispalvelujen suuntautuminen. Myös tietotekniikan koulutusohjelmasta on koulutusmäärän voimakkaan vähenemisen yhteydessä lopetettu elektroniikan ja tietoliikenteen suuntautumiset. Viime vuosien voimakkaiden koulutusrakenteen muutosten seurauksena ammattikorkeakoulun koulutustarjonta vastaa sekä määrällisesti että sisällöltään toimintaalueen työelämän tarpeita. Haettavat koulutusvastuut perustuvatkin pääosin ammattikorkeakoulun nykyiseen koulutustarjontaan. Valmistuneiden sijoittumista koko maakunnan alueelle tuetaan maakuntakorkeakoulutoteutuksilla sekä opiskelijoiden työharjoittelun, opinnäytetöiden ja työelämän toimeksiantojen toteuttamisella myös Joensuun seudun ulkopuolelle. Koulutusvastuita on tarkoitus toteuttaa osittain keskeisten kumppanien kanssa. Karelia ammattikorkeakoulu on käynnistänyt yhteisen ISATkesäkoulun Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Kesäkoulutoimintaa kehitetään ja kansainvälisen tarjonnan osuutta lisätään tulevalla strategiakaudella. Uutena kumppanina Karelia ammattikorkeakoulun kesäopintojen toteutukseen on tulossa Saimaan ammattikorkeakoulu. Vuodesta 2014 alkaen Karelia ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat koostuvat koulutusvastuukohtaisesta ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen kokonaisuuksista. Myös täydentävän osaamisen osalta tehdään yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulukumppanien kanssa. Kulttuuriala Karelia ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi medianomi (AMK) koulutusta nykyisessä laajuudessa sekä nuorten että aikuiskoulutuksessa. Media alan ydinvahvuudet ovat monialainen ja monikanavainen sisältösuunnittelu, mobiiliosaaminen sekä uusimman av teknologian soveltaminen alueellisessa yritysyhteistyössä. Media alan koulutus painottaa yritysja yhteisöviestinnän nykyaikaisia digitaalisia kehityssuuntia kiinteässä yhteistyössä alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa. Koulutuksen painotukset tukevat Joensuun seudun kasvustrategian tavoitteita. Lisäksi kuvallisen media alan aikuiskoulutuksessa painotetaan erityisesti informaatiosisältöjen visualisointia ja kuvallisen viestinnän innovatiivista kehittämistä elämyksellisyyttä korostavasti. Savonia ammattikorkeakoulun kanssa on sovittu media alan aikuiskoulutuksen toteuttamisesta Pohjois Savossa työelämätarvetta vastaavasti.

11 Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi musiikkipedagogi (AMK) koulutusta. Musiikin koulutuksen vahvuuksia ovat musiikkiteknologia sekä itäisen kansanmusiikin osaaminen ja rytmimusiikin pedagoginen koulutus. Karelia ammattikorkeakoulun musiikin koulutus keskittyy pop, jazzja itäiseen kansanmusiikkiin liittyvään musiikkipedagogi (AMK) koulutukseen. Nämä valinnat kytkeytyvät monipuolisesti alueellisen ja kansallisen musiikkitoiminnan kenttään sekä luovan talouden alueelliseen kasvustrategiaan. Muusikko (AMK) koulutuksesta on tarkoitus luopua. Luonnontieteiden ala Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi tradenomi (AMK) koulutusvastuuta myös tietojenkäsittelyyn liittyen. Nuorten koulutusta jatketaan nykyisessä laajuudessaan ja tiiviissä yhteistyössä samalla kampuksella tietotekniikan koulutuksen kanssa. Tietojenkäsittelyn koulutuksen vahvuutena on pitkä perinne etä ja monimuoto opetuksesta sekä peliohjelmoinnin osaaminen. Koko tutkinnon on jo vuosia voinut suorittaa täysin virtuaalisesti. Luonnonvara ja ympäristöala Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi metsätalousinsinööri (AMK) koulutusvastuuta nykyisessä laajuudessaan. Biotalouden keskuksen koulutusvastuut (metsätalous sekä energia ja ympäristötekniikka) toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ja ne integroituvat ammattikorkeakoulun uusiutuvan energian painoalaan. Ammattikorkeakoulu kytkeytyy alueen laajaan metsäalan koulutus, tutkimus ja aluekehittämisverkostoon ja tukee Joensuun asemaa Euroopan metsäpääkaupunkina. Savonia ammattikorkeakoulun kanssa on sovittu agrologitutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen toteuttamisesta Pohjois Karjalassa työelämätarvetta vastaavasti. Matkailu ja ravitsemisala Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi restonomi (AMK) koulutusvastuuta, joka profiloituu Venäjän matkailuliiketoimintaosaamiseen. Matkailun koulutus kytkeytyy tiiviisti ammattikorkeakoulun Venäjä osaamisen painoalaan. Tällaista profiloitumista ja matkailun koulutuksen kasvavaa tarvetta puoltavat Karelia ammattikorkeakoulun sijainti Suomen itäisimpänä ammattikorkeakouluna, venäläisten matkailijoiden lisääntynyt määrä sekä sen ennakoitu voimakas kasvu mahdollisen viisumivapauden johdosta. Taxfree myynnin kasvu on ollut nopeaa, ja jo tällä hetkellä taxfreemyynti Joensuun seudulla on Suomen neljänneksi suurinta. Osaamispohjan vahvistamiseksi ja valmistuvien restonomien monipuolisen osaamisen varmistamiseksi Karelia ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat sopineet järjestelystä, missä kummankin korkeakoulun opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa syventävät opinnot kumppanikorkeakoulussa. Näin Saimaan ammattikorkeakoulu pystyy tarjoamaan myös matkailun ja Karelia ammattikorkeakoulu vastaavasti hotelli ja ravintola alan osaajia omalle alueelleen. Järjestely vahvistaa kummankin korkeakoulun osaamista. Karelia ammattikorkeakoulussa opiskelijoilla on mahdollisuus erikoistua matkailun markkinointiin, sisällön tuotantoon ja tuoteosaamiseen ja vastaavasti Saimaan ammattikorkeakoulussa ravintolaja majoitusliiketoiminnan kehittämiseen ja johtamiseen. Sekä Saimaan että Karelia ammattikorkeakoulujen erityisenä vahvuutena ovat Venäjä osaaminen ja kumppanuusverkostot Venäjälle. Lisäksi erityisen voimavaran muodostavat ulkomaiset korkeakoulu ja yrityskumppanit sellaisista maista, joilla on korkeatasoista matkailu, hotelli ja ravintolaalan osaamista. Tämä yhteinen verkosto nopeuttaa innovatiivisten ja laa

12 dukkaiden palvelumallien kehittämistä erityisesti Etelä Karjalassa ja Pohjois Karjalassa toimivissa yrityksissä. Molemmat korkeakoulut sitoutuvat kumppanuudessa tämän verkoston jakamiseen. Sosiaali, terveys ja liikunta ala Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi fysioterapeutti, sairaanhoitaja, sosionomi ja terveydenhoitajakoulutusta. Kaikki nämä koulutusvastuut ovat aloittajamäärältään, toimintaan suunniteltujen erikoistilojen sekä henkilöstön määrän ja osaamisen kannalta vahvoja kokonaisuuksia. Toiminta kytkeytyy tiiviisti ammattikorkeakoulun ikäosaamisen painoalaan. Painoalakytkentä ilmenee koulutuksen profilointina sekä henkilöstön ja opiskelijoiden aktiivisena osallistumisena alueen sosiaali ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseen. Koulutukselle on selvä ja kasvava kasvava tarve maakunnan eri osissa. Tähän tarpeeseen vastataan tutkintoon johtavan sairaanhoitaja ja sosionomikoulutuksen maakuntakorkeakoulutoteutuksilla. Tekniikan ja liikenteen ala Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi insinööri (AMK) koulutusta seuraavien koulutusvastuiden osalta: energia ja ympäristötekniikka, tieto ja viestintätekniikka, kone ja tuotantotekniikka sekä rakennus ja yhdyskuntatekniikka. Ammattikorkeakoulu ei esitä jatkettavaksi sähkö ja automaatiotekniikan koulutusvastuuta. Osana biotalouden osaamiskokonaisuutta energia ja ympäristötekniikan koulutus integroituu erityisesti metsätalouden koulutukseen. Uusiutuvan energian painoalan kehittämistoiminta ja vahvat alueelliset sekä kansainväliset toimijaverkostot tukevat energia ja ympäristötekniikan ja metsätalouden opetuksen toteuttamista.tietotekniikan koulutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä samalla kampuksella toimivan tietojenkäsittelyn koulutuksen kanssa sekä yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Kone ja tuotantotekniikan koulutus profiloituu metsäbiotalouteen liittyvään koneenrakennukseen. Tarkkuustekniikan painoala integroituu koneja tuotantotekniikan koulutukseen. Rakennus ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuussa esitetään käynnistettäväksi talotekniikan koulutus. Talotekniikan koulutuksessa hyödynnetään rakennustekniikan ja tietotekniikan osaamista sekä kohdennetaan sähkötekniikan osaamista kiinteistöjärjestelmiin. Kolmen koulutusohjelman kokonaisuus muodostaa erinomaisen aluetta palvelevan osaamisen kokonaisuuden, jolle on selvä alueellinen ja kansallinen tarve. Rakennustekniikassa profiloidutaan puurakentamiseen, joka on ammattikorkeakoulun oma ja myös Pohjois Karjalan maakunnan valittu painoala. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi tradenomi (AMK) koulutuksen liiketalouden koulutusvastuuta. Koulutusta on tarkoitus toteuttaa sekä nuorten että aikuiskoulutuksena nykyisessä laajuudessaan. Laajuus vastaa alueen ennakoituja pitkän aikavälin tarpeita. Aikuisten monimuotokoulutusta järjestetään Joensuun lisäksi maakuntakorkeakoulutoteutuksina tarpeen mukaan maakunnan eri osissa. Lisäksi esitetään jatkettavaksi Bachelor of Business Administration koulutusvastuuta nykyissä laajuudessa. Liiketalouden englannin ja suomenkieliset koulutukset järjestetään tiiviissä yhteistyössä.

13 Muu koulutustehtävä Karelia ammattikorkeakoulussa on toteutettu jatkotutkintokokeiluvaiheesta alkaen kolmea ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa: teknologiaosaamisen johtaminen, ympäristöteknologia sekä sosiaali ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Koulutusohjelmiin on otettu opiskelijoita jatkuvasti vuosittain. Koulutukset toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ja toiminnan kokonaisuutta koordinoi erillinen yamkohjausryhmä. Kaikille koulutuksille on selkeä työelämätarve, joka ilmenee vakaina hakijamäärinä, erinomaisena läpäisynä ja työllistymisenä sekä hyvänä opiskelija ja henkilöstöpalautteena. Maakunnassa ei ole tarjolla vastaavaa toisen syklin tutkintoon johtavaa koulutusta sosiaali ja terveysalalla tai tekniikan ja liikenteen alalla. Sosiaali ja terveysala Karelia ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi sosiaali ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusta. Koulutukselle on selkeä työelämätarve, eikä vastaavaa koulutusta ole tarjolla maakunnassa. Ammattikorkeakoulun oma opetussuunnitelma arviointi, erinomainen opiskelijapalaute ja selkeä työelämätarve tukevat koulutuksen jatkamista nykyisellään. Sosiaali ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksen toteuttamisesta kiinalaisille sairaanhoitajille on neuvoteltu Shanghai Institute of Health Sciences oppilaitoksen kanssa. Opetussuunnitelma on muokattu kiinalaisille opiskelijoille soveltuvaksi. Tavoitteena on sopimusperustaisen ja säännöllisen koulutusviennin käynnistäminen vuonna Sosiaali ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksen lisäksi esitetään käynnistettäväksi Ikäosaamisen koulutus vuonna Ikäosaamisen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus täydentää luontevalla tavalla ammattikorkeakoulun ikäosaamisen painoalakokonaisuutta. Tällaiselle osaamiselle on erittäin selvä ja kasvava työelämätarve sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Koulutusta tai sen osia on tarkoitus toteuttaa myös englannin kielellä, sillä osaamiselle on selkeää tarvetta myös muualla kuin Suomessa. Tekniikan ja liikenteen ala Karelia ammattikorkeakoulu esittää jatkettavaksi teknologiaosaamisen johtamisen ja ympäristöteknologian koulutusta. Ympäristöteknologian koulutuksen hakukohteen nimeksi esitetään uusiutuvaa energiaa, joka vastaa nykyistä paremmin koulutuksen sisältöä. Teknologiaosaamisen johtamisen koulutuksessa painottuvat strateginen suunnittelu ja johtaminen sekä kehittämisen eri menetelmät. Merkittäviä muutoksia ei ole tulossa nykyiseen toteutukseen johtuen olemassaolevan koulutuksen onnistuneesta profiilista, hyvästä vetovoimasta ja läpäisyasteesta. Jatkossa selvitetään kuitenkin nykyisen koulutuksen painotuksen suuntaamista tarvittaessa teknologialiiketoimintaan. Tämä tapahtuisi aikaisintaan vuodesta 2017 uuden strategiakauden alkaessa ja sitä edeltäisi sidosryhmien kanssa tehty selvitys todellisesta muutostarpeesta. Uusiutuvan energian koulutuksessa painottuu biomassojen hyödyntäminen kestävässä energiataloudessa. Koulutus erottuu profiililtaan muusta alan koulutuksesta, ja se kytkeytyy kiinteästi ammattikorkeakoulun uusiutuvan energian painoalaan. Nykyiseen koulutukseen sisältyy kansainvälistä yhteistyötä, ja kumppaneiden kanssa on käyty keskusteluja yhteistyön syventämisestä uusiutuvaan energiaan liittyvässä englanninkielisessä koulutuksessa, joka on tarkoitus käynnistää vuonna 2017.

14 Uusiutuvan energian koulutukselle on työelämässä kysyntää sekä metsäbiomassojen hyödyntämisen että uusiutuvan energian tuotannon parissa työskentelevillä. Uusiutuva energia tarjoaa luontevan biotalouden jatkokoulutusväylän sekä insinööreille että metsätalousinsinööreille. Monialaisena toteutuksena voidaan saavuttaa koulutusalojen rajat ylittävää osaamista. Matkailu, ravitsemis ja talousala Esitettyyn restonomi (AMK) koulutusvastuuseen liittyen selvitetään yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa restonomi (ylempi AMK) tutkintoon johtavan koulutuksen käynnistämistä. Koulutus on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä venäläisten (St. Petersburg State University of Economics, Petrosavodzk State University) ja eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Koulutus toteutetaan kaksoistutkintoyhteistyönä Muu koulutus Karelia ammattikorkeakoulu on ollut koko toimintansa ajan vahva aikuiskouluttaja. Ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti asiakas ja aluelähtöisen aikuiskoulutuksen ja maakuntakorkeakoulutoiminnan merkitys korostuu ammattikorkeakoulun toiminnassa. Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulun koordinoima maakuntakorkeakoulutoiminta alkoi vuonna Siinä ovat mukana Karelia ammattikorkeakoulun strategiset yhteistyökumppanit Itä Suomen yliopisto ja Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymä. Näiden lisäksi toiminnassa ovat mukana kaikki Pohjois Karjalan kunnat ja seudulliset kehitysyhtiöt. Ammattikorkeakoulun toimipisteiden lakkautuksen jälkeen maakuntakorkeakoulu on toteuttanut sairaanhoitajakoulutusta Kiteellä, Lieksassa ja Nurmeksessa sekä tradenomikoulutusta Lieksassa. Ryhmiin on otettu mukaan myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu tulee edelleen kehittämään mosaiikkimaisia ja joustavia tutkinnon suoritusmahdollisuuksia. Karelia ammattikorkeakoulu on kiinnostunut diplomikoulutusten pilotoinnista maakuntakorkeakoulutoimintaan liittyen. Avoimen ammattikorkeakoulun opintosuoritusmäärät ovat olleet ammattikorkeakoulujen kärkitasoa. Varsinkin tutkinto opiskelijoiden ryhmiin sijoitettujen avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoiden määrä on lisääntynyt. Avoimen ammattikorkeakoulun toimintaa kehitetään systemaattisesti. Opintoja kootaan entistä laajemmiksi kokonaisuuksi, opintoohjausta vahvistetaan ja suunnataan joustavaa opintotarjontaa maakunnan eri osien tarpeet huomioiden. Ammattikorkeakoulu on osallistunut aktiivisesti oppisopimustyyppisten täydennyskoulutusten järjestämiseen ja tällaista toimintaa jatketaan. Oppisopimustyyppisten koulutusten toteutuksen yhteydessä kertynyt kokemus tukee myös erikoistumiskoulutusten suunnittelua ja järjestämistä. Tiivis kumppanuusyhteistyö mahdollistaa työelämäläheisen aikuiskoulutuksen toteuttamisen Pohjois Karjalan kaikilla kolmella seutukunnalla. Täydennyskoulutukseen liittyvää yhteistyötä vahvistetaan Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa osana palvelutoiminnan yhteistyömallin rakentamista. Hyvänä esimerkkinä eri organisaatioiden välisestä yhteistyöstä Pohjois Karjalassa on aikuisille suunnattuja ohjauspalveluja tarjoava Aikuiskoulutuksen Voima palvelupiste (AIVO) alueen kaikkien tärkeimpien koulutusorganisaatioiden ja TE toimiston kanssa.

15 3.5. Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta Ammattikorkeakoulu on ollut erityisen vahva työvoimakouluttaja. Tällä koulutuksella vastataan joustavasti alueen työelämän rakennemuutoksiin. Työvoimakoulutuksen toteutuksiin ja pedagogiikkaan panostetaan voimakkaasti. Yhtenä esimerkkinä uusista toteutusmuodoista on hyviä tuloksia saavuttanut Korkeakoulutettujen osaamissalkku koulutus. Maahanmuuttajakoulusta toteutetaan avoimessa ammattikorkeakoulussa, työvoimakoulutuksena (valmentava ja tutkintoon johtava koulutus) sekä hankkeiden järjestämänä koulutuksena. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti maahanmuuttajatyöhön alueen muiden maahanmuuttajien parissa toimivien projektien tai organisaatioiden kanssa. Koulutusviennissä tehdään yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden kumppanien kanssa. Karelia ammattikorkeakoulu on käynyt neuvotteluja shanghailaisen yhteistyökumppanin kanssa terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämisestä. Muita koulutusviennin alueita ovat itäisen Euroopan maat sekä Lähi itä. Ammattikorkeakoulussa kehitetään koulutusvientiä yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa ISAT Export hankkeessa. Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa kehitetään erityisesti Venäjälle suuntautuvaa koulutusvientiä TK toiminnan laajuus Karelia ammattikorkeakoulu on vahva ja arvostettu TKI toimija alueellaan. Kansallisen Suomen yrittäjien tekemän selvityksen mukaan Kareliaammattikorkeakoulun TKI toiminnan tunnettuus arvioitiin Suomen parhaaksi oman maakunnan yritysten keskuudessa. Ammattikorkeakoulun TKI toiminta on laajaa ja sen aluevaikuttavuus on erittäin hyvää. TKItoiminnan rahoituksen määrä on ollut jo pitkään ammattikorkeakoulujen kärkitasoa (taulukko 2). TKI rahoituksen osuus on ollut noin 20 % ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta lähes koko toiminnan ajan. Lähivuosien tavoitteena on TKI toiminnan määrän hallittu lisääminen vuosien tasosta. Taulukko 2. TKI rahoituksen ja henkilöstön määrä Henkilöstö, htv Toteuma, M 8,0 11,0 10,5 7,5 EU ohjelmakaudella korostuu kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen merkitys TKI toiminnassa sekä EU rahoituksen hyödyntämisessä. TKI toiminnan rahoitus on painottunut rakennerahastoihin. Käynnissä olevan rakennerahastokauden alusta alkaen rahoituslähteiden käyttöä on tietoisesti monipuolistettu, minkä seurauksena kansainvälisen EUrahoituksen osuus on noussut merkittävästi. Venäjä yhteistyön vahvistuttua on ENPI ja Tempus rahoituksen hyödyntäminen lisääntynyt. Myös yksityisten säätiöiden rahoitus on ollut merkittävää. Kaikki Karelia ammattikorkeakoulun koulutus ja tutkimuskeskukset ovat merkittäviä TKI toimijoita. Toiminta kytkeytyy kiinteästi ammattikorkeakoulun strategisiin painoaloihin. TKI toiminnan tavoitteet kirjataan strategiaa täydentävään TKI toiminnan kehittämisohjelmaan ja sitä tarkentaviin vuosittaisiin kärkihankesuunnitelmiin. TKI toiminnan kokonaisuuden hallinnassa hyödynnetään Karelia ammattikorkeakoulussa kehitettyä Prohajärjestelmää, johon on koottu kaikki hankevalmistelua sekä projektien to

16 teuttamista koskeva aineisto ja josta saadaan koottua tietoa ammattikorkeakoulun hanketoiminnasta. Proha järjestelmä on tulossa käyttöön myös muissa ammattikorkeakouluissa. TKI toimintaa toteutetaan tiiviissä kumppanuuksissa alueen yritysten ja elinkeinoelämän sekä julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kareliaammattikorkeakoulu toimii alueellaan vahvana kehittäjänä yhteistyössä Itä Suomen yliopiston, Savonia ammattikorkeakoulun, Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymän, Joensuun kaupungin, Joensuun Tiedepuisto Oy:n ja seudullisten elinkeinoyhtiöiden kanssa. TKI toimintaa toteutetaan pääosin Pohjois Karjalan ja Itä Suomen alueella, mutta myös kansallisesti sekä kansainvälisissä verkostoissa. EU ohjelmakaudella korostuu kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen merkitys TKI toiminnassa sekä EU rahoituksen hyödyntämisessä.tki toiminnan rahoitushakua suunnataan enenevässä määrin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin ja EU:n erillisrahastoihin (mm. Horizon 2020, Northern Periphery Programme, Erasmus+, ENI) sekä kansainvälisten kumppanuuksien vahvistamiseen TK toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen Karelia ammattikorkeakoulu on yksi merkittävä Pohjois Karjalan maakuntaohjelman (POKAT) kehittämistoimenpiteiden toteuttaja sekä EU ja kansallisten strategioiden toteuttaja alueellaan. Kehittämistoimia toteutetaan erityisesti valituilla painoaloilla TKI toiminnan avulla yhteistyössä elinkeinoja työelämän sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Painoalojen (ks. kohta 2.2.) valinnan perustana ovat toiminta alueen keskeiset kehittämistarpeet ja vahvuudet sekä keskeisten kumppaneiden kanssa tehdyt valinnat. Osa painoaloista on yhteisiä Savonia ammattikorkeakoulun (ISAT) sekä Itä Suomen yliopiston kanssa. Painoalat kytkeytyvät kiinteästi ammattikorkeakoulun koulutus, TKI ja palvelutoimintaan sekä maakunnan tunnistettuihin vahvuuksiin, elinkeinotoimintaan ja kehittämistavoitteisiin. Ammattikorkeakoulu toimii kiinteässä yhteistyössä kaikkien alueen kehittämisyhtiöiden sekä Pohjois Karjalan Uusyrityskeskuksen ja Joensuun Tiedepuisto Oy:n asiantuntijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun toiminta kehittää monipuolisesti alueen työ ja elinkeinoelämää monialaisen koulutuksen, TKI toiminnan ja palvelutoiminnan avulla sekä edistää alueen kansainvälistymistä ja vetovoimaisuutta. Toiminnan perusteena on ennakoivuus, kysyntä ja käyttäjälähtöisyys sekä avoin, verkostoitunut kehittämistoiminta, joka synnyttää uutta yrittäjyyttä ja uusia innovaatioita. Ammattikorkeakoulun asiantuntijat toimivat aktiivisesti erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimus ja kehittämisverkostoissa. Karelia ammattikorkeakoulun tavoitteena on olla aktiivinen toimija, haluttu kumppani ja tunnustettu asiantuntija erityisesti painoalojen kannalta keskeisissä kansainvälisissä verkostoissa. Verkostojen rakentamisessa ja ylläpitämisessä hyödynnetään mm. korkeakoulujen liikkuvuusrahoituselementtejä sekä asiantuntijatapaamisia ja tapahtumia. Ammattikorkeakoululla on vakiintunut toimintamalli ja menettelytavat, joilla TKI toimintaa integroidaan koulutukseen, sekä menettelytavat ja käytännöt, joilla opiskelijat ja opettajat osallistuvat TKI toimintaan. Opetussuunnitelmien rakenteiden ja toteutustapojen joustavuus mahdollistaa TKI toiminnan ja työelämän toimeksiantojen toteuttamisen opintojen yhteydessä. Hankkeiden toimijat rekrytoidaan pääsääntöisesti ammattikor

17 keakoulun sisältä, jolloin varmistetaan uusien käytäntöjen juurtuminen ja toiminnan jatkuvuus. TKI toiminnan ja opetuksen integrointia tukevat vahva kumppanuustoiminta sekä eri kampuksille rakennetut oppimis ja palveluympäristöt. Tulevan strategiakauden tavoitteena on vahvistaa opetushenkilöstön osallistumista TKI toimintaan, lisätä vakinaisen TKI henkilöstön osuutta sekä kehittää päätehtävien systemaattista integraatiota toiminnan kaikissa vaiheissa. Keskitetyt tutkimus ja kansainvälistymispalvelut vastaavat TKI toiminnan koordinaatiosta sekä toimijoiden kouluttamisesta ja perehdyttämisestä. Henkilöstölle tarjotaan vuosittain koulutusta mm. projektitoiminnan eri vaiheisiin sekä juridisiin ja rahoitusasioihin liittyen. Keskitettyjä palveluja tukevat ammattikorkeakoulun TKI kehittämisryhmä, keskusten TKI tiimit sekä keskuksissa toimivat TKI toiminnasta vastaavat koulutus ja kehittämispäälliköt. Henkilöstön TKI osaamisen kehittämiseen panostetaan myös osallistumalla ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen TKI verkoston yhteiseen osaamisen kehittämisohjelmaan. Ammattikorkeakoulujen henkilöstölle suunnattu kehittämisohjelma vahvistaa henkilöstön TKI toiminnan valmiuksia sekä uudistaa ammattikorkeakoulujen TKI osaamista. Osaamisen siirtoa ammattikorkeakoulun ja alueen välillä tapahtuu koulutus, TKI ja palvelutoiminnan välityksellä yhteistyössä alueen yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Maakuntakorkeakoulutoiminalla varmistetaan koko alueen kattava toiminta ja maakunnan reuna alueilla asuvien henkilöiden ja toimivien yritysten osallisuus ammattikorkeakoulun toimintaan. Ammattikorkeakoulun oppimis ja palveluympäristöt mahdollistavat osaltaan osaamisen siirtoa alueen yrityksille, kolmannen sektorin toimijoille sekä yksityishenkilöille tarjoamalla luontevia kohtaamispaikkoja yhteistyön tekemiseen. Opiskelijoiden valmiudet toimia työelämässä kehittämistehtävissä vahvistuvat heidän osallistuessaan ammattikorkeakoulussa TKItoimintaan. Yhteistyö yritysten kanssa vahvistaa molemminpuolista osaamisen siirtoa. Ammattikorkeakoulun kaikki neljä tutkimus ja koulutuskeskusta ovat merkittäviä TKI toimijoita ammattikorkeakoulun valituilla painoaloilla. Toimipisteiden edellytyksiä TKI toimintaan tukevat kunkin koulutus ja kehittämiskeskuksen oppimis ja palveluympäristöt (Sirkkalan Tehdas ja suunnitteilla oleva Energiapuisto, Tikkarinteen Voimala sekä Wärtsilän Dynamo), jotka toimivat työelämän, opetuksen ja TKI toiminnan kohtaamispaikkoina Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta Karelia ammattikorkeakoululla on toimiva alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen kumppanuusverkosto, joka mahdollistaa hyvien harjoittelupaikkojen saannin ja sujuvan harjoitteluyhteistyön. Ammattikorkeakoulussa on yhteinen harjoittelun prosessikuvaus, yhteiset lomakkeet ja toimintaohjeet. Harjoittelukäytänteitä kehitetään säännöllisesti työnantajilta, opiskelijoilta ja henkilöstöltä kerätyn palautteen avulla. Karelia ammattikorkeakoulu on kehittänyt keskuksissaan harjoittelua ja opiskelua tukevia oppimis ja palveluympäristöjä, kuten edellisen luvun lopussa todettiin. Koulutus ja TKI toiminnan lisäksi aluekehitystehtävää toteutetaan osallistumalla alueelliseen strategia ja kehittämistyöhön, toteuttamalla työelämän kehittämistarpeita vastaavaa palvelutoimintaa sekä vaikuttamalla elinkeinorakenteen kehittämiseen. Ammattikorkeakoululla on vakiintuneet kumppanuuden ja sidosryhmäyhteistyön toimintamallit, joita on kuvattu tarkemmin kohdassa 3.2.

18 Karelia ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti alueelliseen strategiatyöhön. Ammattikorkeakoulun edustajat ovat mukana kaikissa keskeisissä kehittämisryhmissä vaikuttamassa maakuntaohjelman laadintaan ja osallistuvat aktiivisesti strategian toimeenpanoon. Esimerkkejä vaikuttamisesta maakunnan linjauksiin ovat yhteyskeskustoimiala, tarkkuustekniikka, luova talous (av ja media ala, elokuva ala), biotalous ja korkeakoulupohjainen yrittäjyys. Ammattikorkeakoulun strategisissa valinnoissa on huomioitu alueelliset kehittämislinjaukset. Lisäksi ammattikorkeakoulu vaikuttaa valtakunnallisiin ja kansainvälisiin ohjelmalinjauksiin, mistä näyttönä ovat esimerkiksi osallistuminen bioenergiaohjelman ja maaseutuohjelman valmisteluun sekä vahva rooli NPP ohjelman strategian laatimisessa. Aluekehitystehtävää tukevat painoalat ja niihin liittyvät projektit ja toimenpiteet. Maksullinen palvelutoiminta ja täydennyskoulutustoiminta ovat alueellisen kehittämisen ja vaikuttavuuden kannalta merkityksellisiä. Palvelutoiminnan tarjonta lähtee alueellisesta toiminnasta ja sen tulevaisuuden kehittämistarpeista. Tutkinnon jälkeisellä koulutuksella on merkittävä alueellinen vaikutus maakunnan toimintojen kehittymiseen. Yrittäjyys on yksi Karelia ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien läpileikkaavista teemoista. Lisäksi opiskelijoiden yrittäjyys ja innovaatiovalmiuksia tuetaan uusilla opetussuunnitelmaratkaisuilla. Vuodesta 2014 alkaen ammattikorkeakoulussa siirrytään ydin ja täydentävän osaamisen kokonaisuuksista muodostuviin opetussuunnitelmiin, joissa yhtenä täydentävän osaamisen polkuna on tarjolla yrittäjyyspolku. Yrittäjyyspolun tavoitteena on yrittäjyystietojen ja yrityselämän tuntemuksen lisääminen, yrittäjämäisen toimintatavan oppiminen sekä yrittäjänä opiskelemisen mahdollistaminen. Karelia ammattikorkeakoulu panostaa vahvasti korkeakoululähtöisen startup yritystuotannon edistämiseen. Ammattikorkeakoulu on osa Tekesin TULI ohjelmaa ja AMK Tuoteväylä ohjelmaa. Keskeinen työkalu yrittäjyysintentioiden herättäjänä on kansallisesti palkittu kaikkien alojen opiskelijoille suunnattu boot camp tyyppinen Innovaatiokuukausi kurssi. Yrittäjyys ja innovaatiomyönteistä korkeakouluekosysteemiä vahvistetaan resursoimalla erilaisia opiskelijoiden, henkilöstön ja alumnien yhteisiä kampuksella toimivia kehittäjäyhteisöjä oman erillisen kansallisen innovatiivisen Buzz tukirahoituksen ja ohjelman alla. Startup yrittäjyyttä edistetään ammattikorkeakoulun oman Draftvalmennusohjelman avulla, johon valituille tiimeille myönnetään tukirahoitusta ja hyödyntämisoikeus ammattikorkeakoulun laitteisiin ja resursseihin. Myös Itä Suomen yliopiston opiskelijat osallistuvat ammattikorkeakoulun Draft valmennusohjelmaan. Ohjelman loppuvaiheessa olevat tiimit aloittavat Joensuun Tiedepuiston yrityshautomossa esihautomovaiheen. Ohjelman tueksi ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi kootaan paikallisten uusien avausten rahoittajien verkostoa.

19 4. YLLÄPITÄJÄN TALOUTTA KOSKEVAT TIEDOT Karelia Ammattikorkeakoulu Oy on Joensuun kaupungin 100 % omistama osakeyhtiö, jonka toimintaa ohjaa Joensuun kaupungin konserniohje (Liite 15). Osakeyhtiöllä ei ole ammattikorkeakoulutoiminnan lisäksi muuta toimintaa. Perustamissopimuksessa, liikkeenluovutussopimuksessa, yhtiöjärjestyksessä tai ammattikorkeakoulun säännöissä ei ole kohtaa, jossa todettaisiin, että ammattikorkeakoulun toimintaa koskevassa päätöksenteossa edellytettäisiin määräenemmistöä. Karelia ammattikorkeakoulun sisäinen valvonta kytkeytyy laatujärjestelmään ja johdon ohjausjärjestelmiin, joiden avulla taataan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Sisäinen valvonta toteutetaan prosessikuvausten ja työohjeiden avulla. Ammattikorkeakoulussa on erillinen työohje sisäisen valvonnan toteuttamiseksi (Liite 16). Myös säännöllisesti toteutettavat sisäiset auditoinnit ovat osa sisäistä valvontaa. Karelia ammattikorkeakoulu on Suomen korkeakouluista ainoa, jonka tuki ja palvelutoimintojen laadunvarmistus on KKA:n laatuauditoinnissa arvioitu olevan edistyneellä tasolla. Vuokramenojen osuus ammattikorkeakoulun kustannuksista vuonna 2013 on budjetoitu olevan noin 14 %. Omistajariskit kohdentuvat kiinteistöjen vuokriin. Joensuun kaupunki omistaa Tikkarinteen ja Wärtsilän kampusten kiinteistöt. Näiden osalta pääomavuokrien taso on liikkeenluovutussopimuksessa sovittu olevan 4 %. Vuokrankorotukset on sidottu elinkustannusindeksiin. Sirkkala kampuksen tilat on vuokrattu Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:ltä, joka on 100 % Joensuun kaupungin omistama yhtiö. Ammattikorkeakoulu toimii myös Joensuun Tiedepuisto Oy:n tiloissa. Joensuun kaupunki omistaa Joensuun Tiedepuisto Oy:sta noin 87 %. 5. HAETUN AMMATTIKORKEAKOULUN TALOUDELLISET EDELLYTYKSET Karelia ammattikorkeakoulu on velaton, ja sen toimintaa on sopeutettu niin, että yksikköhintarahoitus yhdessä ulkopuolisen rahoituksen ja myyntitulojen kanssa kattaa toiminnan rahoituksen. Ylläpitäjä on avustanut yhtiötä laskemalla pääomavuokran tasoa kuudesta neljään prosenttiin. Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulun vuoden 2012 tilinpäätös on liitteenä 17. Taulukossa 4a (Liite 2) on esitetty laskelma Karelia ammattikorkeakoulun taloudellisista toimintaedellytyksistä ja riskeistä tunnuslukujen perusteella. Laskelma perustuu yksikköhintarahoituksen osalta opetus ja kulttuuriministeriön esittämään laskelmaan, jossa on huomioitu uuden rahoitusmallin ennakoidut vaikutukset. Näiden laskelmien perusteella ammattikorkeakoulun yksikköhintarahoituksen kehitys näyttää vakaalta. Avustustuotot koostuvat lähinnä TKI toiminnan ulkoisesta rahoituksesta. Rahoituksen on ennakoitu palaavan vuosien tasolle TKItoiminnan hallitun laajentamisen sekä uuden EU ohjelmakauden ja rahoituslähteiden monipuolisen hyödyntämisen tuloksena. Muut tuotot koostuvat pääosin palvelujen myynnistä. Muiden tuottojen kehitys on arvioitu maltillisesti suhteessa viime vuosien tuloksiin. Ammattikorkeakoulun menot koostuvat pääosin henkilöstömenoista ja kiinteistöjen vuokrista. Henkilöstömenojen ennakoitu kehitys perustuu vuosille laadittuun henkilöstösuunnitelmaan. Suunnitelman laadinnassa on huomioitu koulutusrakenteen muutosten vaikutukset, TKI toiminnan määrän ennakoidut muutokset, eläkepoistumat ja toiminnan uudelleen organisoinnin sekä henkilöstöresurssien yhteiskäytön vaikutukset. Henkilöstömenojen kasvuun vaikuttaa ammattikorkeakoulun uusien työehtosopimusten voimaantulo alkaen. Opetus ja hallintohenkilöstön määrä laskee koulutusmäärien vähenemisen takia. TKI rahoituksen osuutta kasvatetaan suunnitellusti ja TKI henkilöstön osuus noudattaa rahoituksen volyymin kehitystä. Henkilöstömäärien kehitystä on kuvattu tarkemmin kohdassa 3.3. Toiminnan muut kulut koostuvat pääosin vuokrista, joiden muutokset ovat pitkäaikaisten vuokrasopimusten perusteella hyvin ennakoitavissa. Vuokramenojen määrä nousee hieman uusissa juuri saneeratuissa tiloissa.tilojen kokonaismäärä vähenee johtuen koulutusmäärien pienenemisestä ja tilojen käytön tehostamisesta. Tätä käsitellään tarkemmin kohdassa 6. Rahoituslaskelmassa ei ole huomioitu Tiedepuiston toimitiloista luopumisesta tulevia säästöjä vuosina 2017 ja 2018, koska siihen liittyviä päätöksiä ei ole vielä tehty. Ammattikorkeakoulun taseessa ei ole odotettavissa olennaisia muutoksia tarkastelukaudella.

20 6. AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TILAT SEKÄ TUKIPALVELUT Ammattikorkeakoulun vuonna 2008 valmistuneen tilastategian Toimivat, taloudelliset ja terveet tilat mukaisesti kaikki korkeakoulun toiminnot keskitettiin neljälle monialaiselle kampukselle Joensuun keskustaan. Kareliaammattikorkeakoululla on käytössään nykyaikaiset ja ammattikorkeakoulun tarpeita vastaavat tilat. Ammattikorkeakoulun toiminnan alkuvaiheessa toiminta oli hajautunut kymmeneen eri toimipaikkaan kaikkiin Pohjois Karjalan kaupunkeihin Joensuuhun, Kiteelle, Lieksaan, Nurmekseen ja Outokumpuun. Opiskelijamäärien laskusta johtuen vuodesta 2016 alkaen toiminta keskittyy lähes kokonaan kolmelle kampukselle, jolloin tilojen määrä vähenee entisestään. Kaikki toimitilat on rakennettu tai saneerattu perusteellisesti viime vuosina ammattikorkeakoulun tarpeita vastaaviksi. Viimeisenä työn alla olevan kampuksen saneeraus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulu on ollut aktiivisesti mukana kansallisessa korkeakoulujen esteettömyyden kehittämistyössä. Esteettömyysnäkökohdat on huomioitu ammattikorkeakoulun kaikissa toimitiloissa. Toimintojen keskittämisen johdosta tilojen kokonaismäärä on vähentynyt voimakkaasti ja tilojen käyttö tehostunut. Käytössä olevien tilojen määrän kasvu vuonna 2016 johtuu Tikkarinteen saneerauksen valmistumisesta ja tilojen siirtämisestä ammattikorkeakoulun käyttöön vuonna Joensuun Tiedepuistossa olevat toiminnot on tarkoitus siirtää Sirkkala kampukselle vuosina Lisäksi on tarkoitus vuokrata vuodesta 2015 alkaen toimitiloja ulkopuolisille, ammattikorkeakoulun toimintaan luontevasti liittyville toimijoille (taulukko 3). Ammattikorkeakoulussa siirrytään lukuvuonna keskitettyyn lukujärjestysten ja tilavarausten suunnittelukäytäntöön, jolla tehostetaan edelleen tilojen yhteiskäyttöä. Taulukko 3. Ammattikorkeakoulun käytössä olevien tilojen määrä ja jakautuminen paikkakunnittain , m * 2014* Joensuu Kitee Lieksa Nurmes 700 Outokumpu Yhteensä * Tikkarinteen kampuksen tiloja saneerataan vuosina Tänä aikana kaikki taulukossa ilmoitetut tilat eivät ole ammattikorkeakoulun käytössä, eikä niistä makseta vuokraa ( m 2 /v). Ammattikorkeakoulu toimii vuokratiloissa. Vuokranantajina ovat Joensuun kaupunki, Joensuun Tiedepuisto Oy, Joensuun Yrityskiinteistöt Oy sekä Karjalantalon osalta Joensuun Töminä Oy. Vuokrasopimukset ovat pääosin kestoltaan vuoden mittaisia. Vuokrat on määritelty vuokrasopimuksissa ja ne perustuvat kiinteistöjen pääomaarvoihin. Ammattikorkeakoulun kaikki toimipisteet ovat helposti saavutettavissa. Ne sijaitsevat lähellä toisiaan Joensuun keskustassa alle kahden kilometrin päässä toisistaan. Tikkarinteen kampuksella toimii Sosiaali ja terveysalan keskus sekä hallinto ja tukipalveluista vastaava Kehittämis ja palvelukeskus. Wärtsilän kampuksella toimii Liiketalouden ja tekniikan keskus. Sirkkalan kampuksella sijaitsevat Biotalouden keskus ja pääosa Luovan talouden keskuksesta. Luovan talouden keskuksen musiikin koulutusta varten on tilat Ilosaaressa Karjalantalolla. Media alan koulutus toteutetaan Joensuun Tiedepuistossa olevissa erikoistiloissa. Tiedepuiston toiminnot on tarkoitus siirtää Sirkkala kampukselle Tilojen ja laitteistojen yhteiskäyttöä tehostetaan erityisesti Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymän ja muiden Joensuussa toimivien kumppanien kanssa. Tikkarinne kampuksen sosiaali ja terveysalan Simulaatio oppimisympäristö SIMULAn yhteiskäytön aktivointi on aloitettu kouluttamalla simulaatio ohjaajia kumppaniorganisaatioihin, kuten Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymälle, Pohjois Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymälle sekä Pohjois Karjalan pelastuslaitokselle. Tekniikan koulutuksen tilojen ja laitteiden käytön yhteistyötä vahvistetaan Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Sirkkala kampukselle Biotalouden keskuksen yhteyteen on suunnitteilla osittain energiaomavarainen kampus. Investoinnit suunnitellaan yhdessä alueen muiden toimijoiden ja yritysten kanssa. Rakentuva oppimisympäristö palvelee ammattikorkeakoulun lisäksi laajasti alueen

Ammattikorkeakoulun kaikki toimipaikat ovat Joensuun keskustan alueella. Ammattikorkeakoulu toimii neljällä kampuksella, jotka sijaitsevat

Ammattikorkeakoulun kaikki toimipaikat ovat Joensuun keskustan alueella. Ammattikorkeakoulu toimii neljällä kampuksella, jotka sijaitsevat Karelia-ammattikorkeakoulu LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. YLLÄPITÄJÄN JA HAETUN AMMATTIKORKEAKOULUN PERUSTIEDOT 1.1. Ylläpitäjän nimi Karelia Ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

3 Esimiessuhteet ja vastuut 3

3 Esimiessuhteet ja vastuut 3 TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty rehtorin päätöksellä 4.9.2013 102. 1 Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat säännöt 1 2 Ammattikorkeakoulun organisaatio 1 2.1 Koulutus- ja tutkimuskeskukset 2 2.2 Kehittämis-

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Metropolia Ammattikorkeakoulu Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Yhteisö, uudistaja ja kumppani Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden,

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen. VALTIONEUVOSTO PÄÄTÖS ammattikorkeakoulun toimiluvasta 12.12.2013 Dnro OKM/5/533/2013 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy PL 4000 00079 Metropolia Hakemus Päätös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Päivän tarkoitus Aamupäivällä käynnistetään dialogi ammattikorkeakoulujen kesken toimilupakierroksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015 Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015 PIEKKKIS 2012 2015 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun Pielisen Karjalan ohjausryhmä 17.4.2012 http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Esityksen sisältö Tiivistelmä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu oy:n tarkoitus Yhteistyön tilanne Kehityspolku Yhtiö ja sen hallinto 1 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäki 40 Hämeen ammattikorkeakoulu Lahdensivu 30 Karelia ammattikorkeakoulu Joensuu 30 Laurea ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten tutkinto opiskelijaksi AMK tutkintoon? Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen amkin väylä Väylän kautta mahdollista hakea, kun suorittaa 60

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019 1(7) Strategia 2016-2019 2(7) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti. Edellisen hallituksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Taustaa Toukokuussa 2013 VirtuaaliAMK:n strategiatyöryhmä toteutti kyselyn, jossa kartoitettiin, miten ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot