Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana Satelliittiohjelma COOL2014: Dokumentaatio ja arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014. Satelliittiohjelma COOL2014: Dokumentaatio ja arviointi"

Transkriptio

1 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014 Satelliittiohjelma COOL2014: Dokumentaatio ja arviointi

2 Julkaisija:, 2015 Rahoittaja: Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriö Tekijä: Sofie Backman Taustatoimitus, mm.: Emma Aulanko Laura Hirvi Marion Holtkamp Essi Kalima Anna-Maija Mertens Kirsi Turunen Suvi Wartiovaara Käännökset: Suvi Wartiovaara Visuaalinen ilme COOL2014: Kuvat: Patrick Beier, Finnland-Institut in Deutschland, Maarit Kytöharju, Maria Lahdenranta, Bernhard Ludewig, Soblue Weina Photography Finnland-Institut in Deutschland für Kultur, Wissenschaft und Wirtschaft GmbH (gemeinnützig) Georgenstr Berlin DEUTSCHLAND

3 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014 Satelliittiohjelma COOL2014: Dokumentaatio ja arviointi

4 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 SisälLYSluettelo Yhteenveto 6 Dokumentaation päämäärä ja rahoitus 7 Johdanto 8 1. Suunnitteluvaihe 2011: Kokonaishankkeen päämäärät, sisältö ja työnjako Valmisteluvaihe A Strateginen valmistelu 14 Kokonaishankkeen strategiset päämäärät 14 Satelliittiohjelman strategiset päämäärät 15 Strategian määrittäminen 15 Strategian toimeenpano B. Operatiivinen valmistelu 17 Sisällön konkretisointi 17 Sisällön ja viestien konkretisointi ja valmistelu 18 Keskeisten yhteistyökumppaneiden kartoitus saksankielisessä Euroopassa 18 Tarpeen/kiinnostuksen kartoitus (feasibility-analyysi) 19 Yhteistyökumppaneiden alustava sitouttaminen ja teemojen yhteinen konkretisointi 19 Kommunikaatio suomalaisten sidosryhmien kanssa 19 Ideariihet 19 Ideariihien rakenne: Sitouttaminen, työnjako, rahoitus 20 Aiheet ja alueet 20 Dokumentaatio 22 Ohjelman aikataulutus 23 COOL2014-tapaaminen 11/ Budjetointi ja rahoitus 23 Viestintä 24 Tekninen valmistelu: Avoin internet-alusta 24 Projektin ilmeen suunnittelu 25 Kommunikaation ja markkinoinnin suunnittelu 26 Avoin satelliittiohjelma Toteutusvaihe A Hankkeet 29 Keskeiset alue-clusterit ja aiheet 29 LEIPZIG: Lukemisen monimuotoisuus 30 BERLIINI: Lukeminen ja oppiminen 30 WIEN: Lukeminen, lapset ja nuoret 34 GREIFSWALD: Musiikki ja oppiminen 35 KÖLN: Lukeminen, lapset ja nuoret 35 BONN: Koulutus ja oppiminen 35 FELLBACH: Musiikki ja avoimuuus 36 KARLSRUHE: Lukeminen muotoilussa 36 STUTTGART: Osallistavuus 37 ROSTOCK: Nykytaide ja luonto, kulttuurin osallistavuus 37 MÜNCHEN: Kielet, koulutus ja työmaailma 37 ZOFINGEN: Lukeminen ja koulutus 38 SVEITSI: Musiikki, muotoilu ja lukeminen 38 KIEL: Taide ja yhteiskunta, elokuva 39 HAMPURI: Musiikkikasvatus, lapset ja nuoret, kulttuurin saavutettavuus 39 4

5 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 Avoin satelliittiohjelma 40 Internetportaaliin rekisteröityneet tapahtumat 40 Kiertonäyttelyt B. Viestintä 41 Instituutin viestintätyö 41 Markkinointituotteet 41 Digitaalinen viestintä 41 Sosiaalinen media 42 Lehdistösuhteet (ks. myös Lehdistötilaisuudet) 42 Saksankielisten yhteistyökumppaneiden viestintätyö 42 Lehdistötilaisuudet Jatkotyöstö A. Dokumentaatio, arviointi 45 Vaiheet 45 Metodit B. Tuleva ohjelmisto Projektin hallinnointi Resurssit ja budjetti Projektin arviointi A. Tulokset 52 Tapahtumien määrä, alueellinen kattavuus ja osa-alueet 52 Yhteistyökumppanit 54 Kävijämäärät 54 Medianäkyvyys 55 Lehdistö 55 Sosiaalinen media 55 Jatkoprojektit B. Yhteistyökumppaneiden palaute 60 Yhteistyökumppaneiden online-kyselyn demografia 60 Yleinen tyytyväisyys 65 Odotukset 67 Valmistelut 68 Toteutus 69 Viestintä 69 Yhteistyökumppaneiden kautta saatu yleisöpalaute 70 Tulokset 70 Tulevaisuudennäkymät C. Tulosten ja palautteen yhteenveto Projektin hyödyntäminen, suosituksia tulevaisuudelle 75 Loppusanat 76 Liitteet 78 5

6 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 Yhteenveto Suomi oli Frankfurtin kirjamessujen teemamaana Suomen Saksan-instituutin koordinoima satelliittiohjelma COOL2014 oli kulttuuriin, tieteeseen ja koulutukseen keskittyvä kokovuotinen ohjelmakokonaisuus, joka toteutettiin Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Satelliittiohjelman tavoitteena oli vahvistaa Suomen teemamaahankkeen vaikuttavuutta hyödyntämällä Frankfurtin kirjamessujen näkyvyyttä Suomen ja saksankielisten maiden välisen laajan ja pitkäkestoisen yhteistyön syventämiseksi. Satelliittiohjelma koostui yli 200 tapahtumasta, jotka toteutettiin yhteistyössä 90 keskeisen ja 300 tapahtumakohtaisen yhteistyökumppanin kanssa yli 80 paikkakunnalla eri puolilla Saksaa, Itävaltaa ja Sveitsiä maaliskuusta 2014 huhtikuuhun 2015 asti. Kävijöitä oli vuoden aikana yli Satelliittiohjelma rahoitettiin ja toteutettiin pääosin paikallisilla resursseilla: tapahtumavuoden liki 1,9 miljoonan euron budjetista ainoastaan noin 7,5 % oli suomalaista rahoitusta. Ohjelma oli kehitetty yhdessä paikallisten yhteistyökumppanien kanssa. Valmistelutyössä yhteistyökumppaneiden kiinnostus ja tarve kartoitettiin jo varhaisessa vaiheessa mm. niinkutsutuissa ideariihissä, joissa saksankieliset partnerit pääsivät tasa-arvoisina yhteistyökumppaneina kehittämään ohjelman sisältöä ja muotoa. Lisäksi hanketta varten luotiin avoin internetportaali, jonka kautta kuka tahansa suomalainen taiteen tai tieteen edustaja saattoi liittyä osaksi ohjelmaa. Kulttuurin ja koulutuksen saavutettavuus sekä suomalainen tasa-arvo ja hyvinvointiyhteiskunta kiinnostivat saksankielisen Euroopan toimijoita. Satelliittiohjelman yhteistyökumppaneiden palautteen, keskusteluiden sekä lukuisien jo nyt tiedossa olevien jatkoprojektien perusteella vaikuttaa siltä, että satelliittiohjelma onnistui tarttumaan sekä paikalliseen että suomalaiseen tarpeeseen ja luomaan näin edellytykset pitkäaikaiselle maiden välisen yhteistyön edistämiselle. Yli 90 % yhteistyökumppaneista oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä hankkeeseen. Instituutin roolia kontaktien luojana ja sisällöllisenä neuvonantajana arvostettiin, ja ideariihimalli koettiin vahvana katalysaattorina ja työvälineenä toimijoiden verkottamisessa, sitouttamisessa ja tapahtumien luomisessa, mutta myös työnjaon määrittämisessä. Satelliittiohjelmasta on syntynyt useita jatkoprojekteja, ja yli 70 % hankkeen yhteistyökumppaneista suunnittelee uutta suomalais-saksalaista projektia seuraavan viiden vuoden aikana. COOL2014-satelliittiohjelman keskeisiä aiheita olivat kulttuurin ja koulutuksen saavutettavuus. 6

7 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 Dokumentaation päämäärä ja rahoitus Tämä raportti dokumentoi Suomen Frankfurtin kirjamessujen teemamaahankkeen COOL2014-satelliittiohjelman valmisteluprosessia ja tuloksia. Suomen Saksan-instituutin koordinoiman satelliittiohjelman tavoitteena oli edistää Suomen ja saksankielisen Euroopan kulttuuri- ja tiedetoimijoiden yhteistyötä sekä verkottaa ja neuvoa niitä pitkäaikaisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Dokumentoimalla suunnitteluprosessia sekä yhteistyökumppaneiden palautetta tämä raportti pyrkii kokoamaan yhteistyökumppaneiden arviot siitä, miten nämä tavoitteet saavutettiin. Yhteistyökumppaneiden laajan palautteen pohjalta voidaan myös tehdä ensimmäisiä johtopäätöksiä siitä, mikä edistää suomalaisen kulttuurin ja tieteen vientiä saksankieliseen Eurooppaan, mitkä edellytykset luovat suomalaisille ja saksankielisille kulttuurin ja tieteen ammattilaisille hyvät yhteistyömahdollisuudet ja millä metodeilla ja sisällöillä saksankielistä Eurooppaa kannattaa Suomesta käsin lähestyä. Dokumentaatio kokoaa satelliittiohjelman yhteistyökumppaneiden kokemuksia, kritiikkiä ja positiivista palautetta sekä tulevaisuuden toiveita. Tämän toivotaan kasvattavan suomalais-saksalaista ymmärrystä ja laajentavan yhteistyömahdollisuuksia. Kokemusten toivotaan olevan hyödyksi myös muille suurhankkeille tulevaisuudessa. Satelliittiohjelman koordinaattori on kerännyt tähän dokumentaatioon yhteistyökumppaneiden palautetta ja koonnut yhteen ohjelman tuloksia. Koosteen tekijäksi on valittu hankkeen koordinaattori siitä syystä, että hänellä on suorat suhteet kaikkin yhteistyökumppaneihin ja pitkäaikaisesta yhteistyöstä juontuva vahva luottamuspohja, jota tarvitaan, jotta myös kritiikkiä uskalletaan ilmaista. Koska koordinaattori ei luonnollisestikaan voi arvioida omaa työtään, päädyttiin siihen, että dokumentaasiossa kootaan ainoastaan yhteistyökumppaneiden arviot ilman, että instituutin työtä erikseen arvioitaisiin. Teksti keskittyy Suomen teemamaahankkeen COOL2014-satelliittiohjelmaan. Dokumentaatiossa kuvaillaan teemamaan kokonaishanketta ainoastaan silloin, kun se selittää satelliittiohjelman taustaa tai toimintaympäristöä (suunnitteluvaihe, viestintä). Dokumentaatiotyön on rahoittanut Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kiitos kaikille hankkeen mahdollistajille. 7

8 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 Johdanto Elämme vuotta 2015 ja maamme suurin kulttuurivientiprojekti Suomi teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla 2014 on ohi. Vai onko? Suurhankkeen pöly on laskeutunut ja on aika kääntää katse tulevaisuuteen. Mitä jäi käteen? Miltä näyttävät edellytykset jatkuvalle yhteistyölle Suomen ja saksankielisen Euroopan kulttuurin ja tieteen toimijoiden välillä? loi Suomen teemamaahankkeelle koko vuoden kestävän COOL2014-satelliittiohjelman, jonka päämääränä oli Frankfurtin kirjamessujen valokeilan hyödyntäminen myös kirjallisuuden alan ja myös itse Frankfurtin messujen ja kaupungin ulkopuolella. Tavoitteena oli tiivistää entisestään maiden kulttuurin ja tieteen toimijoiden yhteistyötä. Fokus oli siis verkostoinnissa ja asiantuntijoiden yhteistyön pitkäjänteisessä syventämisessä. Satsaus oli suuri: instituutin vuoden 2014 koko kulttuuri- ja tiedeohjelma valjastettiin satelliittiohjelman käyttöön. Instituutti hyödynsi valmisteluprosessissa alusta alkaen yhteistyökumppaneiden sekä instituutin omaa kokonaisvaltaista tietotaitoa hankkeen hyväksi. Toiminta perustui avoimuuteen, suomalais-saksalaiseen yhteistyöhön ja paikalliseen kysyntään. Instituutin kaikki resurssit keskitettiin satelliittiohjelmaan, jonka keskiössä olivat yhteistyökumppaneiden sitouttamiseksi järjestetyt ideariihet. Miksi satelliittiohjelma päädyttiin tekemään niin kuin tehtiin? Miksi työvälineeksi valittiin ideariihet? Saksankielisessä Euroopassa toimijoiden käytännöt, resurssit ja mentaliteetit vaihtelevat suuresti osavaltiosta tai kaupungista toiseen. Tämän takia aluekohtainen lähestyminen oli keskeistä. Saksankielistä yhteiskuntaa määrittävä kriittinen ajattelu ja sisältöihin keskittyvä keskustelukulttuuri vaikuttivat myös hankkeessa käytettyihin metodeihin. Hankkeen onnistumisen kannalta oli tärkeää, että yhteistyökumppanit saivat itse määrittää projektit ja niiden sisällöt. Tärkeänä pidettiin myös ajankohtaisen yhteiskuntakeskustelun aiheiden huomiointia: Saksassa yhteiskunta on edelleen jakautunut, ja nostamalla kulttuurin ja koulutuksen saavutettavuuden ohjelman ytimeen oli mahdollista yhdistää kulttuurin viesti myös yhteiskuntapoliittiseen viestiin. Sitouttamalla paikalliset yhteistyökumppanit hankkeeseen jo sen varhaisessa vaiheessa, omilla ehdoillaan ja sisällöillään, varmistettiin paitsi hyvin motivoitunut yhteistyökumppaniverkosto, myös suuri paikallinen rahoitus. Voivatko suunnitteluprosessin metodit ja vaiheet olla hyödyksi myös muille hankkeille tulevaisuudessa? Mielestämme voivat. Pitkän valmisteluprosessein tuloksena oli yli 200 tapahtuman kokonaisuus suomalaisen kulttuurin ja koulutuksen saavutettavuudesta. Satelliittiohjelma toteutettiin yli 90 keskeisen ja liki 300 tapahtumakohtaisen yhteistyökumppanien kanssa yli 80 paikkakunnalla Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä maaliskuusta 2014 alkaen huhtikuun 2015 loppuun saakka. Paikalliset yhteistyökumppanit rahoittivat valtaosan satelliittiohjelman liki 1,9 miljoonan budjetista. Hankkeeen kokonaisaikuttavuutta ei ole mahdollista arvioida vielä tässä vaiheessa. Kuitenkin jo nyt voidaan analysoida vaikuttavuuden edellytyksiä eli sitä, kuinka todennäköistä on, että satelliittiohjelman yhteistyökumppanit selkeästi teemamaavuoden jälkeenkin ovat kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista ja toimijoista. COOL2014-satelliittiohjelman dokumentaatiossa kuvaillaan tätä matkaa ensimmäisistä valmisteluista toteutuksen kautta aina tulevaisuuden näkymiin asti. Taustaa. Miksi ja millä päämärällä? Frankfurtin kirjamessut allekirjoitti vuonna 2009 sopimuksen Suomen teemamaastatuksesta Frankfurtin kirjamessuilla 2014 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kanssa. SKS nimesi FILI:n, Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen, vastaamaan teemamaahankkeen käytännön toteutuksesta ja koordinoinnista. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi 2011 Suomen Saksaninstituutin koordinoimaan teemamaahankkeen satelliittiohjelmaa. Satelliittiohjelman päämääränä oli luoda hankkeelle suurempi kokonaisvaikuttavuus niin, että kirjallisuuteen yhdistettiin yhteisen perusviestin kautta hankkeen kannalta tärkeät kulttuurin, tieteen, koulutuksen ja yhteiskuntapolitiikan eri osa-alueet. Satelliittiohjelman painopistealueet olivat toisaalta kulttuuripainotteisia: musiikki, kuvataide, muotoilu sekä ympäristötaide; toisaalta koulutukseen keskittyviä: suomalainen koulutus, taidekasvatus, kieli ja pienet kielet sekä tulevaisuuden oppiminen ja koulutus. 8

9 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 Projektikoordinaattorin palkkaus Muiden aiempien suurhankkeiden pohjalta instituutin tiedossa oli, että useita eri yhteistyötahoja sisältävien hankkeiden onnistumisen kannalta on keskeistä, että niiden koordinointi on järjestetty tehokkaasti ja tiedon kulku eri tahojen välillä turvattu. Toimiva malli oli edellisissä hankkeissa ollut koordinaattorin nimeäminen, joka työskenteli hankkeen alusta loppuun tiiviissä yhteistyössä instituutin johtajan ja muun henkilökunnan kanssa. Jo instituuttiin saapuneiden tiedustelujen perusteella oli todettavissa, että koordinaatiotehtävälle oli instituutissa tarvetta ja että tehtävä edellyttäisi kokopäiväisen työntekijän panosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuoden 2011 lopussa erityisrahoituksen projektikoordinaattorin palkkaamiseen. Tätä tehtävää varten rekrytoitiin alkaen täysipäiväinen projektikoordinaattori, YTM Sofie Backman. Aikataulutus Satelliittiohjelman aktiivinen suunnittelu- ja totetutusprosessi voidaan kiteyttää neljään vaiheeseen: Suunnitteluvaihe (2011), valmisteluvaihe ( ), toteutusvaihe (2014) ja jatkotyöstö (2015). Toimenpiteet olivat lyhyesti: 1. Suunnitteluvaihe 2011 Yhteistyöryhmä: Kokonaishankkeen päämäärien ja sisällön ideointi Tehtävänanto Työnjako 2. Valmisteluvaihe Projektikoordinaattorin rekrytointi Strategiset valmistelut: Kokonaishankkeen ja satelliittiohjelman päämäärät ja strategia, strategisten kumppanien sitoutus Operatiiviset valmistelut: Sisällöllinen konkretisointi, ideariihet, budjetointi ja rahoitus, viestintä, avoimen satelliittiohjelman internetportaali Satelliittiohjelma COOL2014 kehitettiin paikallisen tarpeen ja kiinnostuksen pohjalta. 3. Toteutusvaihe 2014 Keskeisten alue-clustereiden tapahtumat ja projektit: toteutus ja tuottaminen Avoin satelliittiohjelma Viestintä ja markkinointi 4. Jatkotyöstö 2015 Dokumentaatio: palaute, arviointi Jatkoprojektit Luotujen kontaktien jatkotyöstö Prosessin mallintaminen ja jakaminen 9

10 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL Suunnitteluvaihe 2011: Kokonaishankkeen päämäärät, sisältö ja työnjako Pian sen jälkeen kun Suomi oli valittu Frankfurtin kirjamessujen teemamaaksi, aloitti suunnittelunsa juhlavuotta ajatellen. Kun teemamaahankkeen suunnittelu siirtyi aktiiviseen vaiheeseen 2011, instituutti oli aktiivinen osapuoli kokonaishankkeen suurten linjauksien ja strategian määrittämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi 2011 Suomen Saksaninstituutin koordinoimaan teemamaahankkeen satelliittiohjelmaa. Yhteistyössä muiden hankkeelle keskeisten toimijoiden kanssa määriteltiin teemamaahankkeen hankkeen yhteistyöryhmässä keskeiset päämäärät ja sisällöt, jotka loivat pohjan instituutin toiminnalle ja satelliittiohjelmalle vuonna Vuoden 2011 aikana sovittiin myös hankkeen työnjaosta Saksassa toimivien suomalaisten instituutioiden kesken. Suunnitteluvaiheen aikana Suomen Saksan-instituutti pohti myös teemamaahankkeen haasteita ja mahdollisuuksia sisäisessä SWOT-analyysissa. Yhteistyöryhmä: keskeisten päämäärien, viestien ja sisältöjen ideointi, työnjaon hahmotus Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti teemamaahankkeelle yhteistyöryhmän 1, jonka tehtävänä oli tukea FILI:ä teemamaavuoden valmisteluissa. Yhteistyöryhmään kuului myös Suomen Saksan-instituutin edustaja. Instituutin johtaja Anna-Maija Mertens (ja 2012 alkaen myös satelliittiohjelman koordinaattori Sofie Backman) osallistui säännöllisesti Helsingissä pidettyihin kokouksiin. Yhteistyöryhmä kokoontui kesäkuusta 2011 alkaen noin neljä kertaa vuodessa vuoden 2014 loppuun asti. Yhteistyöryhmä keskittyi syksyllä 2011 teemamaahankkeen päämäärien ja strategian kehittelyyn. Jo varhaisessa vaiheessa todettiin Suomen teemamaahankkeen ydinaiheeksi lukeminen. Teemamaahankkeen keskeisiksi tavoitteiksi määriteltiin: 1. Käännösoikeuksien myynti 2. Suomen tarina 3. Kulttuuriyhteistyön pitkäaikainen edistäminen Käännösoikeuksien myynti oli ensisijaisesti FILI:n vastuualuetta, kun taas Suomen tarinan välittäminen ja kulttuuriyhteistyön pitkäaikainen edistäminen oli monen osapuolen harteilla maakuva varsinkin Suomen ulkoasiainministeriön ja suurlähetystön tehtävänä ja kulttuuriyhteistyö ensisijaisesti Suomen Saksan-instituutin vastuualueena, koko ajan näitä muita tavoitteita tukien Yhteistyöryhmään kuului seuraavien tahojen edustajia: Suomen Kustannusyhdistys ry, Svenska Litteratursällskapet i Finland rf, Goethe-instituutti, Helsinki, Suomen suurlähetystö, Berliini, Suomen Ulkoasiainministeriö, Suomen Tietokirjailijat ry, Suomen Työ- ja elinkeinoministeriö, Opetushallitus, Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Saksaninstituutti, Kääntäjä Stefan Moster, Suomen Kirjailijaliitto ry, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Finlands svenska författareförening rf.

11 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 Strategiatyön aikana teemamaahankkeen kolme keskeistä kehää ja vastuualueet työstettiin tästä eteenpäin kuten seuraavista graafisista esityksistä käy ilmi: Yhteistyöryhmän kokous Liite muistioon Yhteistyöryhmän kokous Rakenne ja tavoitteet Instituutiot Fringe Oikeuksien myynti Suomen tarina Kotimaa-yhtiöiden toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen johti syksyllä 2011 keskeisten viestien ja sisältöjen kehittämistä yhteistyöryhmän yhteisissä ideointisessiossa. Varsinkin ns. Suomen tarinan viesteistä keskusteltiin pitkään ja ideoitiin aiheita kuten suomalainen kirjastojärjestelmä, kielet ja identiteetti, mutta keskusteluissa nousivat esille asioita kuten esimerkiksi myös villasukkien merkitys suomalaiselle lukemiselle ja sosiaalisten innovaatioiden rooli suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa. 11

12 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 FILI:n ja Saksassa toimivien suomalaisten instituutioiden välinen yhteistyö Teemamaahankkeen valmistelussa ja toteutuksessa oli tarkoituksenmukaista hyödyntää kaikki mahdolliset resurssit päällekkäisyyksiä välttäen. Tähän kuului tärkeänä askeleena FILI:n ja Saksassa toimivien suomalaisten instituutioiden välisen työnjaon määrittäminen.syksyn 2011 aikana ja FILI sekä Suomen suurlähetystö Berliinissä sopivat keskenäisistä yhteistyökuvioistaan Berliinissä pidetyssä kokouksessa, johon osallistuivat instituutti, FILI ja suurlähetystö, päätettiin, että toimijoiden kesken laadittaisiin yhteistyösopimus. Neuvottelut jatkuivat kokouksessa Helsingissä, minkä jälkeen kahdenkeskiset neuvottelut jatkuivat instituutin ja FILI:n välillä. Yhteistyösopimus FILI Tulevien vuosien yhteistyötä tuli raamittamaan FILI:n ja Suomen Saksan-instituutin välinen yhteistyöasiakirja 2, joka allekirjoitettiin Sopimuksesta kävivät ilmi hankkeen selkeä työnjako ja kunkin organisaation vastuualueet vuosina Asiakirja toteaa, että Saksassa toteutettava kirjallisuusohjelma on FILI:n vastuulla, lukuun ottamatta Leipzigin kirjamessuja ja niihin liittyvien kirjailijoiden lukumatkoja, jotka pysyivät myös vuonna 2014 Suomen Saksan-instituutin vastuualueella. Toinen poikkeus sääntöön olivat instituutissa järjestettävät lukutilaisuudet sekä instituutin kiertonäyttely lastenkirjallisuudesta ja siihen liittyvät esitelmät ja lukutilaisuudet, jotka olivat niinikään instituutin vastuulla. Muiden kulttuuriyhteistyöhankkeiden kohdalla työnjako oli seuraavanlainen: FILI vastaisi Frankfurtissa tapahtuvasta kulttuuriohjelmasta ns. virallisten yhteistyökumppaneiden kanssa, ja instituutti koordinoisi koko muun kulttuuri- ja tiedeohjelman (ns. fringe, myöhemmin satelliittiohjelma) Frankfurtin kaupungin ulkopuolella eli muualla Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä: Erilaiset kulttuuriyhteistyöhankkeet, ns. fringe, muodostavat keskeisen elementin Frankfurt kokonaisuuteen. kansalaisyhteiskunnan toimijana saksankielisessä Euroopassa kutsuu varsinaisen kirjallisuuskentän ulkopuolelta mahdollisimman laajasti saksalaisia ja suomalaisia toimijoita kirjallisuuskärkeä tukevaan yhteistyöhön eri kulttuurin ja tieteen aloilta. Fringe-kokonaisuuteen voi kuulua yhtä hyvin vakiintuneita, valtiollisia kuin yksityisiä kumppaneita, museoita, korkeakouluja, kulttuurikeskuksia, oopperoita, teattereita tai ns. vapaan kentän toimijoita tai itsenäisiä ryhmiä esimerkiksi sirkuksen tai tanssin aloilta. 3 Satelliittiohjelman yhteistyökumppaneiden toivoessa kirjallisuusohjelmaa sovittiin, että instituutti ohjaisi pyynnön FILI:in ja he hoitaisivat asiaa eteenpäin yhteistyössä instituutin kanssa, näitä yhteistyökumppaneita priorisoiden. Yhteistyö Suomen Berliinin suurlähetystön kanssa Instituutin ja Suomen Berliinin-suurlähetystön välinen yhteistyö oli tiivistä koko suurhankkeen aikana. Instituutti ja suurlähetystö pitivät säännöllisiä työkokouksia instituutin tiloissa Berliinissä. Suurlähetystö, FILI ja instituutti laativat 2012 myös kolmikanta-yhteistyöasiakirjan 4 keskenäisestä työnjaostaan; tästä asiakirjasta käy ilmi paitsi instituutin ja FILI:n työnjako myös suurlähetystön rooli mm. lehdistömatkojen ja eri tapahtumien järjestäjänä allekirjoitetussa sopimuksessa määritetään myös Finnland. Cool. -visuaalisen ilmeen käyttöoikeudet. Sovittiin, että ne olisivat instituutin ja suurlähetystön käytettävissä: [ ] Frankfurt 2014-hankkeen vuonna 2012 valmistuvaa logoa ja muita sen visuaaliseen ilmeeseen kuuluvia elementtejä, joihin ja Suomen suurlähetystö, Berliini, saavat käyttöoikeudet. 5 Sopimusta oli tarkoitus päivittää ajankohtaisilla tapahtumilla vuosina , mutta tätä suunnitelmaa ei toteutettu. 2 ks. liite 1: Yhteistyöasiakirja FILI. Yhteistyö Suomi teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla vuonna suurhankkeen toteuttamisessa. Aika: ks. liite 1: Yhteistyöasiakirja FILI. Yhteistyö Suomi teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla vuonna suurhankkeen toteuttamisessa. Aika: ks. liite 2: Suomi teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla vuonna 2014 yhteistyöasiakirja ks. liite 2: Suomi teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla vuonna 2014 yhteistyöasiakirja 2012

13 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 Hankkeen haasteet ja mahdollisuudet instituutin näkökulmasta: SWOT-analyysi Suuri hanke tuo mukanaan suuria mahdollisuuksia, mutta myös huomioon otettavia haasteita. Varsinkin saksankielisen Euroopan toimintaympäristössä, missä alueelliset erot ovat huomattavia, niitä oli tärkeää analysoida hankkeen alkuvaiheessa. Instituutti teki hankkeen suunnitteluvaiheessa sisäisen SWOT-analyysin, joka pohjautui sekä instituutin vuosien kokemuksiin saksankielisellä alueella että hankkeen eri toimijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin: Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: SWOT (elokuussa 2011) Vahvuudet Tunnettu, arvostettu ja toimiva formaatti Kattava tiedotus Valmis ja myös teemamaan käytössä oleva organisaatio/koneisto Riittävä valmisteluaika Frankfurtissa havaittavissa oleva kiinnostus ja innostus Suomea kohtaan Saksa kiinnostava suomalaisille yrityksille Islannin kokemukset Suomen käytössä Suomella vahvoja osaajia Suomessa ja Saksassa -> paljon tarjottavaa Heikkoudet Hankkeen organisaatio ja työnjako ei vielä tarpeeksi selkeä Saksalaiselle yleisölle oikeiden aiheiden identifiointiprosessi vielä epäselvä Tärkeiden suomalaisten ja saksalaisten tahojen identifiointi ja hankkeeseen sitouttaminen vielä kesken Yritysyhteistyöstrategia, neuvotteluprosessi ja aikataulu ei vielä selkeitä Mahdollisuudet Väylä saksalaisille kirjamarkkinoille Kirjallisuuden rinnalla laaja suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan esiinmarssi Saksassa ja kansainvälisesti Kulttuuriviennin ja taloussuhteiden edistäminen Silta suuriin yhteistyöhankkeisiin saksalaisten toimijoiden kanssa (myös messujen ulkopuolella) Messut viestinviejänä: Suomella mahdollisuus näkyvään puheenvuoroon saksalaisessa keskustelussa Vahva brändäysmahdollisuus (kun viesti on yhteinen ja selkeä) Saksalaiset asiantuntijat/olemassa olevat kontaktit käytettävissä oikeiden aiheiden identifioinnissa Saksalaisten (varsinkin sisältöön vaikuttavien) toimijoiden resurssit Kestävä follow-up ja suomalaissaksalaisen dialogin vahvistuminen Haasteet Saksalaisille oikeiden aiheiden identifiointi ja hyödyntäminen Oikeiden yhteistyötahojen/resurssien identifiointi ja hyödyntäminen tarpeeksi varhaisessa vaiheessa (suurten toimijoiden aikataulut pitkälle jo lukkoonlyötyjä) Yhteistyötahojen sitouttaminen Yritysyhteistyön tarpeeksi varhainen toteutusaikataulu Saksan osavaltiollinen yhteiskunta (ei yhtä suurta yleisöä) Tehokas Suomen ja Saksan välinen koordinaatio, toimiva tiedonkulku ja kommunikaatio Toimiva yhteistyö ja työnjako (selkeät mandaatit, hyvin määritetyt osaamisalueet) 13

14 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL Valmisteluvaihe Vuonna 2012 teemamaahanke siirtyi aktiiviseen valmisteluvaiheeseen. Kokonaishankkeen strategiatyö, johon myös satelliittiohjelman päämäärät ja viestit pohjautuivat, vietiin loppuun ja satelliittiohjelman koordinaattori aloitti työnsä Suomen Saksan-instituutissa. Instituutti valmisteli vuosina satelliittiohjelmaa sekä saksankielisellä alueella paikallisten yhteistyökumppanien kanssa että Suomessa hankkeelle keskeisten asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Valmisteluvaiheeseen kuului satelliittiohjelman yhteistyökumppaneiden kartoitus ja niiden sitouttaminen ideariihien avulla, keskeisten teemojen yhteinen konkretisointi, rahoituksen hankkiminen sekä viestinnän suunnittelu ja osittainen toteutus. Satelliittiohjelman valmisteluprosessin keskeisimpiä elementtejä olivat paikalliseen kysyntään pohjautuvat ideariihet saksankielisten yhteistyökumppanien kanssa Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä sekä kaikille hankkeesta kiinnostuneille tahoille ja henkilöille avoimen internetportaalin toteutus. 2. A Strateginen valmistelu Kokonaishankkeen strategiset päämäärät Suomen teemamaahankkeen lopullinen strategia, jossa instituutin ehdotukset oli osittain huomioitu, toimitettiin kaikille yhteistyöryhmän jäsenille Lopullisessa strategiassa hankkeen päätavoitteet määriteltiin seuraavasti: Käännösoikeuksien myynnin pysyvä kasvu Taide- ja kulttuurilaitosten verkostoituminen on tiivistynyt ja muu kulttuuriohjelma on vahvistanut Suomen tunnettuutta Satelliittiohjelman suhteen strategiassa määritellään, että koordinoi ns. fringe- eli vapaiden kulttuuritoimijoiden ohjelmaa Saksassa yhdessä Suomen Saksan-suurlähetystön ja FILIn kanssa. 7 [fringe-sana korvattiin myöhemmin sanalla satellittiohjelma] Kulttuuriohjelma saksankielisessä Euroopassa määritellään tärkeänä strategisena painopisteenä käännösoikeuksien myynnin lisäksi: Taiteen ja kulttuurialojen vapaat toimijat ovat myös näkyvässä roolissa, sillä suomalainen kulttuuri esittäytyy laajasti koko saksankielisellä alueella Euroopassa. Strategian kehittyessä hankkeelle määriteltiin slogan Finnland. Cool ks. liite 3: Suomi teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla FINNLAND. COOL. Strategia 7 ks. liite 3: Suomi teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla FINNLAND. COOL. Strategia

15 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 Satelliittiohjelman strategiset päämäärät Vaikuttavuus pyrittiin satelliittiohjelmassa saamaan aikaan siten, että suomalaiset toimijat ja sisällöt sisällytettiin osaksi saksalaisten yhteistyökumppaneiden omia suunnitelmia ja hankkeita. Näin Suomen sisällöt eivät jäisi saksankielisten maiden yhteiskunnasta/konstekstista irrallisiksi kokonaisuuksiksi, vaan integroituisivat osaksi saksalaisia kokonaisuuksia. Tämän strategisen tavoitteen perusteluna oli, että näin vaikuttavuus maksimoitaisiin ja saksankielisten keskeisten kumppaneiden suuri rahoitusosuus hankkeessa turvattaisiin. Strategian määrittäminen Suomen Saksan-instituutin tavoitteet hankkeessa pohjautuivat kokonaishankkeen yhteistyöryhmässä työstettyyn teemamaahankeen strategiaan sekä kokonaishankkeen yhteisiin päämääriin ja konkretisoituivat saksankielisten yhteistyökumppaneiden toiveiden ja instituutin oman kokemuksen ja toimintaperiaatteiden kautta. Suomen Saksan-instituutin strategian keskeiset elementit olivat avoimuus, suomalais-saksalainen kumppanuus ja paikallinen kysyntä. Instituutin tavoitteet Frankfurt 2014-hankkeessa olivat: 1. Edistää suomalaisten ja saksankielisen Euroopan kulttuuri- ja tiedetoimijoiden yhteistyötä. Toimijoihin voivat kuulua esimerkiksi: Museot, korkeakoulut, kulttuurikeskukset, ministeriöt, oopperat, teatterit, vapaan kentän toimijat ja itsenäiset ryhmät (esim. sirkus, tanssi). 2. Verkottaa ja neuvoa eri toimijoita Suomen ja saksankielisen Euroopan välillä. 8 Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi instituutti kehitti monivaiheisen prosessin, johon kuuluivat tärkeinä askeleina oikeiden toimijoiden kartoitus ja kiinnostuksen herättäminen, keskeisten aiheiden tunnistaminen sekä toimijoiden sitouttaminen hankkeeseen kaksipäiväisten ideariihien avulla. Konkreettisena tavoitteena oli järjestää tapahtumakokonaisuuden sarja saksankielisessä Euroopassa, ja sen teemat määriteltäisiin yhteistyössä suomalaisten ja saksankielisen Euroopan toimijoiden kanssa ideariihien avulla. Avoimuusperiaatetta toteutettiin luomalla aktiivisesti kuratoitujen projektien täydennykseksi internetalusta, ns. avoin portaali, johon kuka tahansa saattoi ilmoittaa projekti-ideansa tai tapahtumansa ja sitä kautta löytää partnereita ja päästä osaksi projektin kattoviestintää. Strategian toimeenpano Lähtökohtana satelliittiohjelmalle oli, että jokaisella alueella tai kaupungilla oli yksi keskeinen aihe tai teema, jonka ympärille ohjelma rakentui. Alueellisuus oli yksi satelliittiohjelman pääpilareista. Instituutti tiesi monen vuoden kokemuksella, että osavaltiollinen rakenne on hyvin ratkaiseva tekijä Saksassa. Sisältö, joka toimii Berliinissä, voi saada hyvinkin erilaisen vastaanoton vauraassa mutta myös osittain arvokonservatiivisemmassa Etelä-Saksassa. Kriittinen keskustelu ja asioiden kyseenalaistaminen on myös hyvin tärkeää saksankielisessä kulttuurissa. Siksi aiheiden ja sisältöjen testaaminen ja ideointi paikan päällä paikallisten tahojen kanssa oli tärkeätä hankkeen onnistumisen ja pitkäjänteisyyden kannalta. Instituutti oli jo aikaisemmissa suurprojekteissa kuten esim. Helsinki World Design Capital hankkeessa 2012 hyödyntänyt ideariihiä yhteistyökumppaneiden pitkäaikaiseen sitouttamiseen ja niille relevanttien aiheiden konkretisointiin. Päämääränä oli luoda koko teemamaavuoden 2014 kestävä suomalainen roadshow, joka perustuisi paikallisten tahojen kiinnostukseen ja hyödyntäisi niiden jo olemassa olevia alustoja, hankkeita ja verkostoja suurimman mahdollisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Tätä taustaa vasten päätettiin, että satelliittiohjelman rakentamiseksi järjestettäisiin ideariihiä keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa niiden omissa kaupungeissa. Tällä menettelyllä haluttiin varmistaa, että ohjelma olisi varmastii paikallisten kumppaneiden näköinen ja nämä olisivat motivoituneita vetämään projektia eteenpäin omalla paikkakunnallaan. 8 ks. liite 4: Suomi teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla Suomen Saksan-instituutin strategia. 15

16 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 Yhteistyökumppaneiden kiinnostuksen herättäminen, alustavat keskustelut Satelliittiohjelma kehitettiin täysin tarvelähtöisesti. Tärkeää oli ymmärtää, mitä saksalaiset, itävaltalaiset ja sveitsiläiset toimijat toivoivat. Instituutin aiempien laajojen hankkeiden kokemuksen pohjalta oli jo suunnitteluiden alkuvaiheessa selvää, että instituutin työpanos keskustelun avaajana ja verkottajana olisi hankkeessa keskeinen. Henkilökohtaiset tapaamiset ja keskeisten päättäjien sitouttaminen hankkeeseen tulisivatkin osoittautumaan hyvin tärkeiksi pelkkä slogan ja nettisivusto eivät yksinään riitä henkilöiden tai tahojen pitkäaikaiseen sitouttamiseen. Hankkeesta kiinnostuneiden saksalaisten toimijoiden löytämiseksi ja heidän toiveidensa ja ajankohtaisten aiheiden identifioimiseksi instituutti kävi jo suunnitteluvaiheesta alkaen alustavia keskusteluita vanhojen ja mahdollisten uusien yhteistyökumppanien kanssa. Kyse ei ollut siitä, että vietäisiin suomalaista kulttuuria ja tiedettä valmiina pakettina saksankieliseen Eurooppaan, vaan käännyttiin ensin paikallisten toimijoiden puoleen, jotta kuultaisiin, mikä heitä kiinnostaisi ja missä määrin Suomi ja suomalaiset sisällöt voisivat olla heille relevantteja. Siitä hetkestä lähtien, kun päätös Suomen teemamaastatuksesta oli tehty, instituutin edustajat toivat hankkeen esille eri tapaamisissa ja tilaisuuksissa. Kriteerit paikallisten yhteistyökumppaneiden valintaan Mitkä toimijat olisivat Suomen kannalta kiinnostavia? Mistä rakenteista ja verkostoista suomalaiset taiteilijat voisivat hyötyä myös pitkäaikaisesti? Instituutti asetti jo valmisteluvaiheessa keskeisten yhteistyökumppaneiden esivalinnallle muutamia pääkriteerejä: Sisältö. Mitä annettavaa suomalaisilla on? Mitkä suomalaiset tuotteet ovat kiinnostavia? Miten saksalainen, itävaltalainen tai sveitsiläinen taho työstää aiheita, jotka liittyvät hankkeen keskeisiin viesteihin? Tässä nojattiin paitsi hankkeen suunnittelutyön tuloksiin myös instituutin vuosien varrella kerääntyneeseen tietoon suomalaisten toimijoiden toiveista (tiedotuskeskukset, taiteilijoiden kyselyt, yms.). Resurssit ja rahoitus. Tuoko mahdollinen yhteistyökumppani mukanaan resursseja (rahoitus, infrastruktuuri, työpanos), joista suomalaiset toimijat voisivat myös tulevaisuudessa hyötyä? Esimerkiksi Etelä-Saksassa talous on vahva ja resurssit suuremmat kuin muualla Saksassa. Strategiset yhteistyökumppanuudet. Avaako yhteistyö ovia suomalaisia kiinnostaville markkinoille? Avautuuko suomalaisille tahoille mahdollisuuksia hyötyä Saksan teollisuuden ja yhteiskunnan vahvuudesta myös muilla kansainvälisillä markkinoilla? Verkostoituminen. Mihin verkostoihin toimija kuuluu ja missä kontekstissa se toimii? Yhden tahon kautta voi avautua ovia laajempiin kokonaisuuksiin ja verkostoihin, jotka voivat olla kiinnostavia. Esimerkiksi korkeakoulut työskentelevät monesti tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa. Toimintaympäristön analysointi: toimijat (stakeholder-analyysi), intressit ja työnjako analysoi myös toimintakentän keskeisiä toimijoita (stakeholderanalyysi) ja kehitti tämän pohjalta toimivan yhteistyöclusterin tahojen välille. Koska hankkeen keskeinen viesti ei keskittynyt ainoastaan kirjallisuuteen, vaan myös muuhun kulttuuriin sekä koulutukseen ja oppimiseen, oli keskeistä, että näiden ammattilaisorganisaatoiden kanssa yhteistyössä luotu synergia hyödytti kokonaisuutta. 16

17 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 TEM TALOUSklusteri KULTTUURItoimijat, taiteilijat OKM kustantaja, toimittajat, kirjailijat UM Jne. TIEDEklusteri Jne. Kirjallisuusklusteri Jne. T A I V E F R A N K F U R T Suomi Brändäysklusteri TINFO MUSEX FIMIC SES FILI FRAME DANCEinfo SES INSTITUUTIN SÄÄTIÖ Saksa SUURI YLEISÖ Suurlähetystö Yhteistyö & yhteistyön kriteerit Instituutti KOULUTUSklusteri TALOUSklusteri Frankfurtin Kirjamessuorganisaatio koulut, kirjastot, BPB, tarhat TIEDEklusteri ministeriöt, yritykset Jne. Jne. KIRJALLISUUSklusteri SUURET KULTTUURI- LAITOKSET (ns.korkeakulttuuri) Messujen viralliset yhteistyökumppanit VAPAAT KULTTUURI- TOIMIJAT BMBF, Hochschulrektorenkonferenz, Forschungszentren, MiWFT, DAAD, DFG Jne. Y H T E I S T Y Ö K A A V I O Toimintaympäristön analysointi (stakeholder-analyysi). 2. B. Operatiivinen valmistelu Alkuvaiheen alustavien neuvottelujen jälkeen ensimmäinen lista mahdollisesti kiinnostuneista yhteistyökumppaneista eri puolilta saksankielistä Eurooppaa oli koossa, ja siirryttiin konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluun. Vuosien 2012 ja 2013 aikana satelliittiohjelman keskeiset aiheet ja alueet valittiin ja viestinnän linjaukset ja työkalut määriteltiin. COOL2014-satelliittiohjelman keskeiset sisällöt kehitettiin tämän pohjalta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Ajatus ohjelmasta, joka alkaisi Leipzigin kirjamessuilla 2014 ja kulkisi helminauhan tavoin vuoden loppuun asti eri puolilla Saksaa, Itävaltaa ja Sveitsiä, konkretisoitiin. Valmisteluvaiheen tärkein työjakso olivat ideariihet paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Sisällön konkretisointi Suomessa yhdeksi Frankfurtin pääviesteistä oli määritelty suomalainen lukeminen. Mutta mitä suomalainen lukeminen pitää sisällään? Pätevätkö suomalaiseen lukemiseen liittyvät asenteet muihinkin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja aiheisiin? Millä tavalla nämä aiheet kiinnostavat saksankielisiä toimijoita? Näitä kysymyksiä oli tärkeä pohtia tarkemmin, kun ohjelmaa lähdettiin suunnittelemaan. 17

18 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 Sisällön ja viestien konkretisointi ja valmistelu Vuoden 2012 alussa pohti kaksi päivää kestäneen sisäisen ideariihen aikana paitsi satelliittiohjelman mahdollisia yhteistyökumppaneita ja avoimen internetportaalin sisältöjä myös teemamaahankkeen pääviestiä, lukemista. Lukeminen on laaja käsite, joka voi kertoa paljon eri yhteiskunnallisista piirteistä. Kolme piirrettä nousi vahvasti muiden joukosta esille: arki, ilo ja kaikille. Suomessa lukeminen kuuluu arkeen ei ainoastaan kirjojen tai sanomalehtien kautta vaan myös TV-tekstityksissä, internetissä tai jopa maitotölkkien reunassa tai videopeleissä. Lukemista käsitellään suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulussa tietyllä tavalla myös kevyemmällä ja iloisemmalla otteella kuin vaikkapa saksankielisellä alueella, jossa käsite pakkolukeminen on osa koululaisen arkea - opetussuunnitelmaan kuuluu tietty määrä klassisia teoksia, jotka pitää lukea. Tärkeimpänä piirteenä todettiin kuitenkin, että lukeminen ja myös muu kulttuuri - on Suomessa kaikille saavutettavaa. Esimerkiksi suomalainen kirjastojärjestelmä on tärkeä osa yhteiskuntaa ja kynnys kulttuuriin tai koulutukseen on matalampi ja vähemmän sidottu yhteiskuntaluokkaan tai perhetaustaan kuin monessa muussa maassa. Seuraavana askeleena instituutti laati aihe-mindmapin, josta kävi ilmi näiden keskeisten piirteiden ja teemojen linkki yhteiskunnan eri aloille. Käsitteet arki, ilo ja kaikille pätevät moneen muuhun yhteiskunnalliseen ilmiöön ja aiheeseen kuin lukemiseen tai jopa mahdollistavat näiden kehittymistä. Aihekartasta käy ilmi näiden aiheiden mahdollinen keskenäinen suhde ja rooli yhteiskunnassa. Aiheet yhteiskunta innovaatiot lukemisen uudet muodot talous koulu kulttuuri arki ilo LUKEMINEN työmaailma koulutus kaikille tasa-arvoisuus tulevaisuus kieli kirjasto monikielisyys kaikki ikäluokat kaikki sosiaaliset luokat Tämän aihekartan kanssa lähestyttiin seuraavaksi mahdollisia yhteistyökumppaneita saksankielisellä alueella. Näkisivätkö ne tässä itselleen relevantteja aiheita ja yhtymäkohtia omaan toimintaansa? Jo prosessin varhaisessa vaiheessa instituutti testasi Suomessa kehitettyjä aiheita ja kehitti niitä eteenpäin saksankielisten yhteistyökumppaneiden palautteen pohjalta. Keskeisten yhteistyökumppaneiden kartoitus saksankielisessä Euroopassa Instituutti kokosi valmisteluvaiheessa asetettujen kriteerien (ks. Strategian toimeenpano, s. 15) perusteella alustavan listan kiinnostavista yhteistyökumppaneista saksankielisessä Euroopassa. Niitä lähdettiiin vuoden 2012 aikana kontaktoimaan ja selvittämään, kiinnostaisiko niitä suomalais-saksalainen yhteistyö ja Suomen teemamaahankkeen keskeiset aiheet. Instituutti kertoi niille myös satelliittiohjelman suunnitteluprosessista ja siihen kuuluvista ideariihistä. 18

19 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 Tarpeen/kiinnostuksen kartoitus (feasibility-analyysi) Aloitetta yhteistyöhön ei tehty yksisuuntaisesti ainoastaan Suomen ja instituutin näkökulmasta, vaan tärkeätä oli myös selvittää, mitä saksankielisen Euroopan eri toimijat toivoivat. Instituutti teki tätä pohjatyötä jo vuodesta 2011 alkaen. Instituutin tehtävänä oli kuunnella näitä toiveita, testata suomalaisia sisältöjä saksalaisten kanssa ja viedä heidän tarpeittensa mukaan viestiä takaisin Suomeen. Instituutin mandaatti perustui näihin keskusteluihin ohjelma suunniteltiin tarvelähtöisesti. Jos aihe ei herättänyt kiinnostusta, sitä ei viety kyseisen tahon kanssa eteenpäin. Yhteistyökumppaneiden alustava sitouttaminen ja teemojen yhteinen konkretisointi Aihekartoituksen lisäksi tiedusteltiin keskeisiltä yhteyshenkilöiltä heidän toiveitaan mahdollisen projektin yhteistyökumppaneiksi. Näiden toivomuksien sekä instituutin ehdottamien kontaktien perusteella alettiin kontaktoida henkilöitä ja tahoja tulevien ideariihien osallistujiksi ja konkreettisesti tarkentamaan näiden ajankohtaa. Kommunikaatio suomalaisten sidosryhmien kanssa Samanaikaisesti, kun instituutti kartoitti ja kontaktoi saksankielisiä tahoja mahdolliseen yhteistyöhön, tiedotettiin suomalaisia alan toimijoita hankkeesta ja satelliittiohjelman osallistumismahdollisuuksista eri kanavien kautta. Tätä tehtäessä instituutti pyrki jatkuvasti esittelemään hankkeen mahdollisuuksia ja haasteita mahdollisimman realistisesti. Mahdollisuuksina nähtiin instituutin monen vuoden kokemuksen pohjalta mm. se, että monella Suomesta kiinnostuneella saksalaisella on sympaattinen mielikuva maastamme ja olemassa olevat kontaktit ovat hyvät, varmasti osittain suhteellisen samankaltaisen mentaliteetin ja työskentelytapojen ansiosta luottamus maiden kesken on vahva. Saksankielinen Eurooppa on Suomelle tärkeä markkina-alue, ja teemamaahanke antaa mahdollisuuden kytkeytyä saksalaisiin toimijoihin niille ajankohtaisten aiheiden kautta. Haasteita luovat toisaalta mm. edellämainittu Saksan osavaltiollinen rakenne ja erilaiset alueelliset identiteet sekä raskaat prosessit ja hidas byrokratia. Oli myös hyvä pitää mielessä, että Suomi on pieni maa, jonka merkitys Saksalle on kuitenkin myös marginaalinen projektia suunnitellessa on aina tärkeätä pohtia argumentteja, miksi saksankielisten maiden kannattaisi katsoa juuri Suomeen. Toimiva argumentointi ja syvä dialogi on Saksassa ensisijaista ja tärkeää luottamuksen synnyttämiselle hyvät sisällöt menevät markkinointikikkailun edelle. Satelliittiohjelman onnistumisen kannalta oli tärkeätä selvittää minkälaisin odotuksin ja toivomuksin suomalaiset toimijat lähestyivät hanketta. Keskusteluita käytiin kotimaassa mm. teemamaahankkeen kick-off -tilaisuudessa Helsingissä , johon oli kutsuttu eri alojen tiedotuskeskuksia, järjestöjä ja yksittäisiä kulttuurin tai tieteen alalla toimivia henkilöitä. Tärkeitä olivat tämän lisäksi myös henkilökohtaiset tapaamiset ja tiedonvaihto tiedotuskeskusten ja muiden alan toimijoiden kanssa koko suunnitteluvaiheen aikana. Avoimen internetportaalin suunnittelussa otettiin lisäksi huomioon suomalaisten ja saksankielisten toimijoiden kyselyn avulla saatuja toivomuksia (ks. Viestintä, s. 24). Ideariihet Instituutti sitoutti satelliittiohjelman paikalliset kumppanit hankkeeseen niinkutsuttujen ideariihien avulla. Tämä oli pitkä ja intensiivinen prosessi. Suomen teemamaastatus toimi usein oven avaajana ja mahdollisti ensimmäiset keskustelut saksankielisten tahojen kanssa, mutta heti tämän jälkeen oli tärkeätä siirtyä sisällöllisiin keskusteluihin. Teemamaahankkeen keskeisten yhteistyökumppaneiden tavoittamiseksi ja sitouttamiseksi yhteistyökumppaneilla täytyi olla mahdollisuus osallistua aktiivisesti sisältöjen määrittelyyn. Suurhankkeiden käynnistämisvaiheessa instituutti oli jo aiemmin hyödyntänyt suomalaisille ja saksalaisille avaintoimijoille suunnattuja yhteisiä ideariihiä. Instituutin vetämät ideariihet Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa olivat hyvin keskeinen osa satelliittiohjelman kehitysprosessia. Strategisten valmistelujen ja keskeisten yhteistyökumppanien kartoituksen ja alustavan sitouttamisen jälkeen siirryttiin syksystä 2012 alkaen ohjelman konkreettiseen valmistelutyöhön, ja ideariihien avulla määriteltiin yhtäältä hankkeen sisällölliset tavoitteet ja toisaalta projektien rakenne (prosessit, aikataulutus). 19

20 Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014: satelliittiohjelma COOL2014 Ideariihien rakenne: Sitouttaminen, työnjako, rahoitus Instituutin vetämien kaksipäiväisten ideariihien muoto oli yksinkertainen. Ensimmäinen päivä oli tutustumispäivä - keskusteltiin osallistujien taustoista ja toiveista mahdolliselle projektille. Tämän jälkeen mentiin yhdessä syömään. Illallisen aikana osallistujat tutustuivat toisiinsa epämuodollisessa kontekstissa ja tämä loi hyvän luottamuksen pohjan seuraavalle työpäivälle. Toinen päivä oli varsinainen suunnittelupäivä, jonka aikana määriteltiin eri metodein yhteisesti projektien pääsisällöt ja tärkeimmät elementit sekä sovittiin työnjaosta, aikataulusta ja rahoitussuunnitelmasta. Jokaisella satelliittiohjelma-alueella oli ideariihien jälkeen yksi saksankielinen päävastuutaho, joka tiiviissä yhteistyössä satelliitticlusterinsa muiden toimijoiden kanssa vastasi projektin konkreettisesta suunnittelusta, valmistelusta, rahoituksesta, toteutuksesta ja arvioinnista. Instituutin rooli hankkeen koordinaattorina oli puolestaan nivoa satelliitit yhdeksi satelliittiohjelmasarjaksi yhteisten sisältöjen kautta (Suomen keskeiset viestit: suomalainen lukeminen; arki, ilo, kaikille) ja luoda yhteisellä viestinnällä lisäarvoa yhteistyökumppaneille niin, että yksittäiset tapahtumat saivat kokonaisprosessin kautta lisäarvoa laajemman näkyvyyden ja sitä kautta avautuvien uusien rahoitusmahdollisuuksien myötä. Instituutti tuki ideariihien pohjalta syntyneitä sisältökokonaisuuksia satelliittiohjelman luomiseksi eri tavoin: koordinoimalla, viestittämällä, verkottamalla ja keskeisimpien osahankkeiden kohdalla myös toimimalla osatuottajana. Instituutin vetämät ideariihet paikallisten yhteistyökumppanien kanssa olivat keskeinen osa satelliittiohjelman suunnitteluprosessia. Aiheet ja alueet Kun satelliittiohjelman suuria linjauksia lähdettiin suunnittelemaan, tavoitteena oli luoda ohjelma, joka alkaisi Leipzigin kirjamessuilta maaliskuussa 2014 ja jatkuisi sieltä helminauhan tavoin halki koko saksankielisen Euroopan. Joka kuukausi avautuisi uusi kappale tai satelliitti ja näin satelliittiohjelma etenisi kaupungista toiseen vuoden loppuun asti. Tavoitteena oli luoda alueellisesti laaja ja saksankieliseen Eurooppaan hyvin ankkuroitu ohjelma. Vuosien aikana paikallisten tahojen kanssa käytyjen alustavien keskusteluiden pohjalta määriteltiin jokaiselle alueelle keskeinen aihe, joka kumpusi Suomen teemamaahankkeen ydinteemoista ja paikallisen tahon kiinnostuksen kohteista. Joka alueelle instituutti oli myös identifioinut pääyhteistyökumppanin, joka lähtisi päävastuullisena vetämään projektia eteenpäin. Prosessin kannalta oli hyvin tärkeää, että aihe olisi yhteistyökumppanille keskeinen ja kysymyksenasettelu kehiteltiin täysin yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa. Mitä pidemmälle prosessissa edettiin, sitä selkeämpänä kristallisoitui punainen lanka ideariihissä: kulttuurin ja koulutuksen saavutettavuus Suomessa kiinnosti saksankielisiä yhteistyötahoja. järjesti kaksi ideariihtä jo vuonna 2012, keskittyen alueisiin Bonn/Köln sekä Münster/Westfalen. Loput ideariihistä ajoitettiin alkuvuoteen 2013 alueina olivat Fellbach, Karlsruhe, Stuttgart, Berliini, München, Wien, Sveitsi ja Zofingen sekä Hampuri. Alla näkyvästä listasta käyvät ilmi ideariihien aiheet, osallistujatahot ja aikataulu. 20

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen. viennin edistämishanke Mervi Jansson Oppimiskumppanuuksien johtaja Omnia

Ammatillisen koulutuksen. viennin edistämishanke Mervi Jansson Oppimiskumppanuuksien johtaja Omnia + Ammatillisen koulutuksen viennin edistämishanke 2015-2016 Mervi Jansson Oppimiskumppanuuksien johtaja Omnia + Verkostossa on voimaa Omnian koordinoimassa kehittämishankkeessa oli mukana 14 koulutuksen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Sisältää: - Arviointisuunnitelman valmistelun taustaa - Koulutuksen arviointisuunnitelma 2016 2019 - Arviointisuunnitelman valmistelu - Karvin määrittämät arviointitoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Ulla Tissari Katsaus hakukierrokseen 2012 Hakemuksia yhteensä 41 kpl (29 kpl 2011), joista 14 jatkohakemusta 27 uutta hakemusta

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Ministeritason johtoryhmä (MMM, OPM, YM, STM, TEM, UM, VM) Ohjausryhmä (ministeriöt + osien johtajat) + Puhemiehistö Arvostuksen kohottaminen Kansainvälistymisen Luomuruoan

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 21.11.2008 (Liite 2) Suomen Saappaanheitoliitto ry Faktoja perustettu 1992 1.1.2008 aktiiviheittäjiä 1393 1.1.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 31 1.1.2008

Lisätiedot

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä. Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Monikulttuurisuus yhteisöllisyyden ja osallistumisen voimavarana kunnissa Kuntaliiton Kuntademokratiaverkosto 9.12.2015 Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus ELO Keski-Suomessa TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELO - mistä lähdettiin liikkeelle? Ohjauksen alueellista kehittämis- ja yhteistyötä on

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot