Makeaa elämää 50 vuotta Joensuun Seudun Diabetes ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Makeaa elämää 50 vuotta Joensuun Seudun Diabetes ry"

Transkriptio

1 Makeaa elämää 50 vuotta Joensuun Seudun Diabetes ry 1

2 Makeaa elämää 50 vuotta Sisällysluettelo Julkaisija: Joensuun Seudun Diabetes ry Toimittaja: Valmennus- ja mediapalvelu MaaritVee Ky Maarit Vänskä Toimituskunta: Leena Reinikainen, Matti Mikkonen, Maarit Vänskä Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Sankarit Oy Petri Martikainen Kuvat: Maarit Vänskä Yhdistyksen ja jäsenistön arkistot Kannen kuvaus: Pentti Potkonen Kirjapaino: PunaMusta Oy, 2009 ISBN: Tekijät... Sisällysluettelo... Lukijalle... To the reader... К читателю... Sanomalehtiuutisia vuodelta YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN Sokeritautisille oma yhdistys Joensuuhun... Yhdistyksen perustajajäsen Hilda Heino muistelee... Kerttu-Elina Heiskanen lasten puolestapuhuja TOIMINNAN VUOTTA Pohjavirta ja Laitinen ensimmäiset puheenjohtajat... Sokeritautisista diabeetikoiksi... Diabetesvalistuksen vuosikymmen... Nuorten esiinmarssi... Asiantuntijuus ja vaikuttaminen näkyväksi... Kerhotoiminta auttaa jaksamaan... Ystäviä läheltä ja kaukaa... Yhteiskunnallinen vaikuttaminen... Yhteistyötä projektien kanssa... Talous ja toimitilat... DIABETESHOIDON JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Liisa Silvast: Diabeteshoitajana 25 vuotta... Anu Kareinen: Kokonaisvaltaista hoitoa ja aitoja kohtaamisia... Päivi Kekäläinen: Tänään, tässä ja katsellen tulevaa... Arja Elonen: Vastuuta diabeetikoille ja hoitajille... Leena Reinikainen: Hoitovälineiden ja lääkkeiden kehitys... TULEVAISUUS Diabetesyhdistys haasteiden edessä... LIITTEET www-sivut... Johtokunnat ja hallitukset... Kuvia vuosien varrelta... Tukijat

3 Lukijalle Viisikymmentä vuotta diabetesjärjestön toiminnassa on pitkä aika. Henkilöt ovat vaihtuneet järjestön johtotehtävissä ja diabeteksen hoitosuositukset ovat kokeneet suuria muutoksia. Sokeritautiset ovat nykyisin diabeetikkoja. Kun perustajajäsenet eivät tohtineet kertoa työ- ja tuttavapiirissä sokeritaudistaan, niin nykyisin diabetes on hyväksyttävä kansansairaus. Yhdistyksen perustaminen hälvensi ennakkoluuloja sairautta kohtaan. Vastuutehtävissä ahkerat yhdistysaktiivit paneutuivat innolla ajankohtaisiin järjestötehtäviin. Jäsenistön uutteran työn tuloksena yhdistys on saanut näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, ja ottanut paikkansa potilasjärjestöjen joukossa. Yhteistyön tulosta on tämä kirja, jonka kirjoittamisesta kiitämme lämpimästi Maarit Vänskää. Kirjan ulkoasun ja taiton on toteuttanut Petri Martikainen. Kiitos teille ja myös jäsenillemme, jotka ovat tunnistaneet valokuvia. Kirjan sisältö on kaksiosainen. Ensimmäinen osa käsittelee yhdistyksen historiaa, josta puhuvat ja kirjoittavat vastuissa olleet jäsenet. Toisessa osassa diabetesammattilaiset kertovat diabeteksen hoidosta ja hoitopoluista. Osien kesken tehty rajaus on tekninen. Monta tarinaa jäi vielä kertomatta ja monta henkilöä haastattelematta. Yhdistyksemme nekin jäsenet, joiden nimeä ei mainita julkaisussamme, ovat kansalaisyhteiskunnan työmuurahaisia. Kaikki me kuulumme yhdistykseen ja yhdessä olemme vahvempia. netaan. Vastuuta on kannettava avuntarvitsijan hädästä. Yhteenkuuluvuus ja tekemisen ilo syntyy välittävästä läsnäolosta. Joensuun Seudun Diabetes ry:n juhlajulkaisu ilmestyy ajankohtana, jolloin julkinen terveyden- ja sairaanhoito näyttää olevan heikkenemässä. Perustuslain 19.3 pykälän mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Diabetesyhdistyksen haastava tehtävä on valvoa, että julkinen valta myös käytännössä toteuttaa laadukkaat palvelut ja potilaiden yhdenvertaisuuden. Tähän työhön me kutsumme jokaista. Joensuussa Leena Reinikainen Matti Mikkonen To the reader 50 years of work of the Diabetes Society is a long time. During this time people have changed in its management and changes have been made in diabetes care. Those who are ill with this saccharine disease are called diabetics. When the Society was organized, its members preferred to hide their illness from their colleagues and friends, but now diabetes is perceived as one of the most frequent illnesses in Finland. Creation of the Diabetes Society cleared away the stereotypes about this illness. Members of the Society solved its urgent problems with enthusiasm, and as a result of this hard work the Society has become a noticeable, influential power and has taken its place among other similar societies. This book is a result of the cooperative work, we are grateful for this to Maarit Vänskä. The design and the page proofs are made by Petri Martikainen. We are very grateful for all your work. We would also like to thank the members of our Society who helped us with the photographs. The book consists of two parts. Members of the Society tell its history in the first part. Diabetes specialists tell about diabetes care and different approaches to it in the second part. The division between two parts is technical. Not all events from the Society life are described in the book, not all members had a chance to speak on its pages. But even those not mentioned in this edition are active members of the civil society. We are all members of the Diabetes Society, and together we are a strong power. We should know our past and know what to do in the future in order to meet the needs of our time. We should improve our society and create a better life. We should bear the responsibility based on the demands of those who need our help. Feeling of unity and the joy of work are based on the motivated participation. The jubilee edition of Diabetes Society of the town of Joensuu with neighbouring municipalities is published now when there is a feeling of decline of the health service level. In accordance with the Article 19.3 of the Constitution of Finland the administrative authority has to provide every citizen with the proper level of social and health care services, and also take measures to improve citizens health. An important aim of the Diabetes Society is to control the provision of high quality health care by administrative authority and the equality of everyone in need of medical health. We encourage everyone in this work. Leena Reinikainen Matti Mikkonen Mennyttä on tunnettava ja tulevaisuutta on pohdittava, jotta yhdistys elää nykyhetkessä. Yhdistyksen on oltava läsnä siellä, missä hyvän elämän perustaa raken- 4 5

4 К читателю Пятьдесят лет работы Диабетического общества это продолжительный срок. За это время менялись люди в его руководстве, заметно изменились и рекомендации по уходу за больными диабетом. Больных сахарной болезнью теперь называют диабетиками. Если в период создания Общества его члены предпочитали скрывать свое заболевание от коллег и друзей, то теперь диабет признается болезнью из ряда наиболее распространенных в Финляндии. Создание Общества рассеяло предрассудки в отношении этой болезни. Его активные члены с энтузиазмом занимались актуальными проблемами, и в результате этой упорной работы Общество стало заметной, влиятельной силой и заняло достойное место в ряду других подобных организаций. Эта книга, за которую мы от всей души благодарим Маарит Вянскя, появилась в результате совместной работы многих людей. Дизайн и верстку книги выполнил Петри Мартикайнен. Спасибо за это вам, а также членам нашего Общества, которые помогли с подбором фотографий. Книга состоит из двух раздельных частей. В первой части представлена история Общества в рассказах ответственных за его работу членов. Во второй части медики-специалисты рассказывают об уходе за диабетиками и различных подходах в такой работе. Далеко не все события из жизни Общества представлены в публикации, и далеко не все его члены получили слово на ее страницах. Но и эти не упомянутые в этом издании люди являются активными участниками гражданского общества. Мы все являемся членами Диабетического общества, и именно вместе мы представляем собой реальную силу. Нам следует знать свое прошлое и представлять, как действовать в будущем, чтобы Общество соответствовало требованиям времени. Наше Общество должно быть там, где закладываются основы лучшей жизни. Необходимо нести ответственность, исходя из потребностей тех, кто нуждается в помощи. Чувство единства и радость от работы возникают в заинтересованном участии. Юбилейное издание Диабетического общества города Йоэнсуу с окружающими коммунами выходит в период, когда создается ощущение снижения уровня здравоохранения. В соответствии со статьей 19.3 Конституции Финляндии административная власть должна обеспечивать каждому гражданину достаточный уровень социальных услуг и услуг в сфере здравоохранения, а также прилагать усилия для повышения здоровья народа. Важная задача Диабетического общества следить, чтобы административная власть на практике обеспечивала предоставление качественных услуг и равенство нуждающихся в медицинской помощи. К этой работе мы призываем всех. Леена Рейникайнен Матти Микконен Sanomalehtiuutisia vuodelta 1959 Joensuussa oli asukkaita yhteensä 27206, joista miehiä oli ja naisia (Joensuussa oli asukkaita yhteensä 72433). Tuupovaaran kunta ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa täyttivät 50 vuotta. Atomienergia Oy:n uraaninvaltausalueista Enossa, Kontiolahdella ja Pielisjärvellä (Lieksassa) sekä Huhuksen lyijyesiintymän valtausalueesta uutisoitiin. Joensuun kaupunki kunnosti omin varoin Pohjois-Karjalan lääninhallituksen tilapäiset sijoitustilat. Karhuja nähtiin monien vuosien jälkeen. Mesikämmenet tallustelivat näköhavaintojen mukaan Iiksenjoen kaurahalmeessa ja Koveron kylässä. Enso Gutzeit ei rakenna selluloosatehdasta Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalaa koskettava suru-uutinen tuli Juuan Paalasmaalta, kun suuronnettomuudessa pikavene ja iso vene törmäsivät toisiinsa. Isossa veneessä oli nuoria matkalla Juuan keskustaan. Turmassa kuoli 15 henkilöä. Lääkärien palkkoja pidettiin kohtuuttomina ja asiaa tutkittiin erityisessä valtion palkkakomiteassa. Työttömyys lähti voimakkaasti kasvamaan Pohjois-Karjalassa. Karjalan tie vihittiin juhlallisin menoin. Joensuun Kaupunginteatterin ohjelmistossa oli Laahus ja Äitikö vanhanaikainen sekä Nummisuutarit. Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi! Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla romaanitrilogian ensimmäinen osa ilmestyi. Paikalliset keuhkokuvaukset pantiin toimeksi, samoin jälkitarkastukset. Rautatieläisten keuhkokuvauksia varten oli oma röntgenvaunu. Eduskunta hyväksyi lain sairaaloiden siirtämisestä kuntainliittojen hallintaan. Ratkaisevassa äänestyksessä laki äänestettiin lepäämään yli vaalien. Sanger selvitti insuliinin molekyylirakenteen. Sokeritautiset perustivat oman yhdistyksen Joensuuhun

5 YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN Kansan Voima, Sokeritautiyhdistys Joensuuhun Kun sokeritautisten järjestötoiminta muualla maassamme lukuisien yhdistyksien toimesta on saamassa jo vakiintuneet muodot, on maamme itäinen osa herännyt hitaammin. Syynä tähän on todennäköisesti harvempi asutus. Nuorimmat ja toistaiseksi maan itäpuoliskolla ainoat, Kuopion ja Savonlinnan yhdistykset perustettiin n. 2 vuotta sitten. Viime aikoina on useamman henkilön taholta lausuttu toivomuksia sokeritautiyhdistyksen perustamisesta myöskin Joensuuhun kokoamaan Pohjois-Karjalan sokeritautiset yhteistoimintaan toistensa ja keskusjärjestön, Sokeritautiliiton tueksi sokeritaudin vastustamiseksi. Siihen kuuluu lääkintähoidollisten ja taudin aiheuttamien sosiaalisten kysymysten selvittely. Työ on saavuttanut jo kansainväliset mittasuhteet, sillä Kansainväliseen Sokeritautiliittoon kuuluu Suomen ohella yli 30 maata. Joensuun seudun sokeritautiset kokoontuvat sunnuntaina lokakuun 18 p:nä klo 12 Joensuuhun Hotelli Jokelan ravintolaan keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta. Siitä lähemmin ilmoitusosastossa. Karjalainen, maanantaina Sokeritautiset perustaneet oman yhdistyksen Joensuuhun Joensuussa pidettiin eilen paikallisen sokeritautisten yhdistyksen perustava kokous, johon osallistui useita henkilöitä kaupungin ulkopuoleltakin. Kaikkiaan oli tilaisuudessa mukana noin 50 henkilöä. Kokouksen avasi Suomen Sokeritautiliiton toiminnanjohtaja M.B.Oksanen selostaen liiton toiminnan periaatteita ja sokeritautisten hyväksi sallittua invalidialennusta verotuksessa. Samalla hän selosti sokeritautiliiton yhdistysten toimintaa ja totesi, että maassamme toistaiseksi toimivien noin kymmenen yhdistyksen lisäksi ollaan parhaillaan eri tahoilla perustamassa uusia yhdistyksiä. Kokouksen avaaja toimi myös tilaisuuden puheenjohtajana ja sihteeriksi valittiin maanviljelijänä Tauno Eronen Kiihtelysvaarasta. Kokouksen järjestäydyttyä käytiin keskustelu, jonka tuloksena päätettiin yksimielisesti perustaa yhdistys, jonka nimeksi vahvistettiin Joensuun seudun sokeritautiset. Hyväksyttiin sille säännöt. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin opettaja Eero Pohjavirta Joensuusta ja varapuheenjohtajaksi asemapäällikkö Uuno Vuojolainen Tohmajärveltä. Johtokuntaan valittiin toimistopäällikkö Eero Sihvonen Joensuusta, maanviljelijä Tauno Eronen Kiihtelysvaaralta, talonomistaja Pekka Joutsen Joensuusta, johtaja Tauno Vasarainen Joensuusta, rouva Anna Kivinen Joensuusta, neiti Helvi Saikkonen Joensuusta ja neiti Hilda Heino Joensuusta sekä varajäseniksi Pauli Suomalainen Kontiolahdelta, Uuno Rouhiainen Joensuusta, Heimo Holopainen Kontiolahdelta, Holger Elo Joensuusta, Toivo Mielonen Joensuusta, Siiri Suomela Joensuusta ja Hilma Pennanen Joensuusta. Johtokunnan sihteeriksi valittiin toimistopäällikkö Sihvonen ja rahastonhoitajaksi neiti Helvi Saikkonen. Yhdistyksen tilintarkastajiksi valittiin talousneuvokset Heikki Inari ja Einari Keinonen. 8 9

6 Kovasti minä yhdistystä Joensuun seudulle olin odottanut. Luin aina valtakunnallista sokeritautisten lehteä ja itse tykönäni ajattelin, että kyllä oma yhdistys pitää meillekin saada. Yhdistyksen perustajajäsen Hilda Heino muistelee En minä ihan vähällä lannistu! Sokeritautiyhdistyksen perustava kokous Joensuussa pidettiin hotelli Jokelan ravintolassa. Paikalle saapui noin 50 henkilöä. Yksi perustajajäsenistä oli edelleenkin Joensuussa asuva Hilda Heino. - Kovasti minä yhdistystä Joensuun seudulle olin odottanut. Luin aina valtakunnallista sokeritautisten lehteä ja itse tykönäni ajattelin, että kyllä oma yhdistys pitää meillekin saada. Paikallisesta sanomalehdestä sitten luin, että perustava kokous oli tulossa ja sinne täytyi päästä mukaan. Jokelassa me kokoonnuimme jatkossakin usein yhdistyksen merkeissä. Salailun aikakausi Hilda Heino teki elämäntyönsä kodinhoitajana Joensuun seudulla. Asiakkaidenkin joukossa oli diabeetikkoja eli sen ajan nimityksen mukaan sokeritautisia. Työssään hän myös opetti lasten vanhempia antamaan pistoksia lapsille. Hilda Heino sairastui itse diabetekseen jo lapsuusiässä. Hyvin varhain hän päätti, että suhtautuu pistämiseen myönteisesti, koska ymmärsi sen olevan välttämätön asia oman terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. - Aika pian silloin nuorena minä rupesin itse hoitamaan omat pistokseni. Isoja neuloja ne silloin olivat, välineitä piti keittää ja huolehtia monista asioista päivittäin. - Koitin minä jopa salata asiakkailta tämän oman sokeritautini, että eivät ymmärrä asioita väärin ja epäile, että miten tällä tavalla sairas voi toimia kodinhoitajana, Heino muistelee mennyttä salailun aikaa. - Nythän ihan eri tavalla ymmärretään nämä asiat. Ja kun minä olen jo eläkkeellä enkä työelämässä, niin ei minun enää tarvitse muutenkaan salata mitään asioita. Toiveiden kirjo Kokouksista ja muista tapahtumista Hilda Heino muistaa ensimmäisenä yhteiset pikkujoulut ja henkilöistä esimerkiksi Siiri Suomelan, joka usein vastasi tarjoilujen suunnittelusta ja organisoi muita vastaavia asioita. - Myyjäisiä pidettiin myös ennen vanhaan. Erilaisia asiantuntijoita kävi joskus tapaamisissamme, neuvottiin jalkojen hoitoa ja muita arkisia, tärkeitä asioita. Insuliinit piti alussa maksaa itse lähes kokonaan, vaikka pieniä avustuksiakin jaettiin vuodeksi kerrallaan. Yhdistykseen liittymiseen oli ihmisillä erilaisia syitä ja odotuksia. - Moni taisi ajatella, että jospa yhdistykseltä saisi lisää avustuksia. Tiesin, että yhdistyksen piti aloittaa nollapisteestä, joten tuskin niitä varoja olisi kovin paljon jaettavaksi. Minä koin yhdistyksen muutoin tärkeäksi, kun sai tavata ihmisiä ja keskustella asioista, muistelee Heino alkuaikoja. Näkökyvyn menettämisestä ja liikunnan hidastumisesta huolimatta paistaa valoisuus yhä Heinosta. Muutama edelleen viisaalta vaikuttava Hilda Heinon ajatus, joka pätee tänäkin päivänä: - En minä ihan vähällä lannistu mistään, lienenkö vahvarakenteinen vai johtuuko se muista asioista tai asenteesta. Liikkuminen on ollut minulle aina tärkeää: työmatkat pyörällä, suksilla tai kävellen. Autolla ei liioin ajettu eikä minulla ollut korttiakaan, Heino naurahtaa. - Pitää minun ilman muuta päästä yhdistyksen 50-vuotisjuhlaan kuuntelemaan, mitä ihmiset kertovat nykyisin diabeteksesta, Hilda Heino toteaa Suhmurassa sijaitsevan hoitokodin terassilla ja iloitsee hänelle rakkaista kukista nykyisin niiden tuoksusta ympärillään

7 Kerttu-Elina Heiskanen Lasten puolestapuhuja Kerttu Heiskasesta tuli virallisesti Kerttu-Elina vuonna 1995, sillä monta samannimistä Kerttua oli sotkeutua toisiinsa. Paikallinen diabetesyhdistys muistaa hänen aktiivivuotensa yhdistyksessä vuosina tehonaisena ja lasten puolesta uurastajana. Vahva motiivi sitä tarvitaan! 1980-luvulla Heiskanen, silloin vielä Kerttuna tunnettu, siirtyi diabetesyhdistyksen jälkeen sydäntään lähellä olevan Rintamanaisjärjestön piiriin toimimaan. Tämän järjestön parissa ikäistään reippaasti nuoremman oloisella, nyt 87-vuotiaalla Heiskasella, riittää yhä tekemistä. - Lasteni takia tulin mukaan diabetesyhdistyksen toimintaan vuonna Omat tyttöni olivat kuitenkin 1980 luvulla jo aikuisia sekä kaikki kolme muuttaneet asumaan Helsinkiin. Olin tehnyt osuuteni diabetesyhdistyksessä reilun16 vuoden aikana. - Nuorin lapseni oli sairastunut diabetekseen koulun aloituksen kynnyksellä ja heti seuraavana vuonna tulin hallitukseen lasten edustajana. Keskimmäinenkin lapseni sairastui diabetekseen, mutta vasta 17-vuotiaana. Heiskanen ei ole itse diabeetikko eikä vanhin tyttäristä, mutta suvussa heitä löytyy, Heiskasen oma isäkin. - Motiivin pitää olla todella vahva, jos aikoo olla mukana toiminnassa ilman itsellä diagnosoitua diabetesta. Sairaus oli kuitenkin vahvasti läsnä elämässämme joka päivä. Lasten puolestapuhujaksi Perheellä oli LVI-alan yritys, jossa Kerttu-Elina Heiskanen oli yhtiökumppanina. - Minut valittiin diabetesyhdistyksen hallitukseen ja pyydettiin myös rahastonhoitajaksi. Toimin useita vuosia sihteerinäkin. Sydämenasiana minulle olivat lapset ja nuoret, Heiskanen painottaa vapaaehtoistyön motiivejaan. - Muut hallituksessa olivat itse diabeetikkoja ja siksi tunsin itseni joskus ulkopuoliseksi. Alkuaikoina ei yhdistyksellä ollut ohjelmaa lapsille ja suurin osa jäsenistäkin oli iäkkäitä ihmisiä. Heiskanen halusi paneutumista myös lasten asioihin. Männikköniemestä kaikki alkoi vuonna 1970 Ensimmäinen kesäleiri lapsille pidettiin seurakuntien kesäkodilla Männikköniemessä kesäkuussa Virkistys ja kuntoutus olivat punaisina lankoina. Mukana olleet lapset eivät olleet kokeneet leirielämän riemuja ja pikkumurheitakaan aikaisemmin. Vanhoja lehtijuttuja ja Kerttu Heiskasta lainaten: Vastaavanlaisia leirejä ei yhdistyksen omin voimin pystytä jatkossa järjestämään ja tälläkin leirillä eri yhteisöjen ja liike-elämän laitosten tuki on ollut korvaamatonta. - Se oli suuri päivä. Olin vastuuhenkilönä lapsille leirejä järjestettäessä

8 Männikköniemen jälkeenkin pidimme leirejä: Lieksan kansanopisto, Kulhon koulu sekä Siikasalmen maatalousoppilaitos, Heiskanen muistelee. Lasten asioihin paneutuminen näkyi siinäkin, että vuonna 1973 perustettiin diabeetikkolasten vanhempainkerho. Ensimmäiseksi vetäjäksi valittiin sairaanhoitaja Nanna Sinkkonen. Hyvän sopan synnyttäjä Heiskaselta ei ole uupunut taistelutahtoa, ja niinpä hän taisteli diabeetikkolapsille oikeuden kouluvakuutukseen Suomessa. - Olin ihmeissäni, kun en saanut lapsellemme kouluvakuutusta, vaikka muut saivat. Otin yhteyttä vakuutusyhtiöihin ja aina sain kielteisen vastauksen. Lopulta tein valituksen vakuutusoikeuteen ja kirjoitin Helsingin Sanomiin. Aikamoinen soppa siitä syntyi. Viimein minulle soitettiin eräästä vakuutusyhtiöstä, että asia on kunnossa. Tästä hyötyivät muutkin diabeetikkolasten perheet, Heiskasta nyt hymyilyttää. Yhteistyötä ja vääntöä Maija Miettisen kanssa P-K:n keskussairaalassa toiminut lastenlääkäri Maija Miettinen pyysi lupaa lähettää diabeteslasten äitejä Heiskasen luokse luvulla. - Äidit eivät saaneet lasta kotiin ennen kuin osasivat pistää. Oma nuorimmaisenikin oli sairaalassa 50 päivää. Sairaalassa äidit opettelivat asioita ja kotonamme he kävivät saamassa vertaistukea, Kerttu-Elina Heiskanen kertoo. - Maija Miettinen oli erittäin hyvä lääkäri, vaikka oli joissakin asioissa mielestäni vanhanaikainen. Aikamoiset kinastelut me kävimme muun muassa piikin koosta, kun en suostunut pistämään pientä tyttöäni 2-koon neulalla. Sanoin hankkivani apteekista itse pienempiä. Lääkärin ennustamia rasvakuoppia ja arpia ei lapsellemme tullut, vaikka käytimme pieniä neuloja. Aikoinaan pistämistä harjoiteltiin appelsiiniin, mutta tilanne oli sitten ihan muuta todellisuudessa. - Kuulostaa varmaan ihmeelliselle, mutta yhä muistan sen tunteen, kun sairaanhoitaja kävi ovella kyselemässä, että joko olin pistänyt. Täysin viatonhan hän oli tilanteeseen, Heiskanen myöntää. Lähikontakteilla valoa elämään Jo muinoin yhdistyksen toiminnasta piti kertoa kaikin tavoin ja olla esillä lehdissä. Kerran Heiskaseen otti Kiteeltä yhteyttä metsätöitä tekevä nuori mies, joka oli kuullut kuntouttavista koulutusasioista. - Hän tuli kylään, keskustelimme ja sitten hän hakeutui kauppaoppilaitokseen, josta valmistui merkonomiksi. Myöhemmin hänestä tuli Keski-Karjalan yhdistyksen puheenjohtaja. Aiemmin hänellä oli ollut liian rankka lääkitys, mutta senkin hän sai kuntoon yhdistyksemme kontaktien avulla luvulla tein paljon yhteistyötä myös sairaanhoito-oppilaitoksen kanssa. Kävin tietyillä tunneilla esittelemässä yhdistyksen periaatteita ja toimintaa. Näissä merkeissä ohjasin opettajan pyynnöstä useina vuosina 1-2 oppilasta heidän lopputyössään. Kenties näistä opiskelijoista tuli myöhemmin diabeteshoitajia käytyään vielä Diabetesliiton kurssituksen. Tampereen Aitolahdesta kummilapsi - Olin yhdistyksemme vastuuhenkilönä yhteisvastuukeräyksessä 1970-luvun alkupuolella. Puolet varoista meni Kirkon ulkomaanavulle eli Äiti Teresan työlle ja puolet Diabeteskeskuksen rakennusrahastoon Tampereelle. Liiton toimintakeskuksen vihkiäisiin Aitolahdelle sai kutsun myös puuhanainen Joensuusta. Samalla perustettiin diabetestutkimussäätiö, jolle Heiskanen lahjoitti palkkarahoistaan 300 mk. Heiskanen toimi yhdistyksen liittokokousedustajana monta kertaa. Hän oli myös järjestelyvastuussa, kun Diabetesliiton kesäpäivät pidettiin Joensuussa vuonna 1974, ja jossa yhteydessä hänelle myönnettiin hopealaatalla varustettu liiton viiri. - Tuon viirin lisäksi olen saanut myös kunniakirjan sekä kultaisen ansiomerkin yhdistystoiminnasta vuonna 1980, kertoo Heiskanen. Hätä, apu ja pelastus Kerttu-Elina Heiskaselle on tapahtunut monia ihmeellisiä asioita hänen toimiessaan vapaaehtoistyössä. - Muistan illan, joka oli varattu talkoille ja reilun 600 jäsenkirjeen postittamiseksi. Huomasinkin olevani päivätyön jälkeen yksin Merimiehenkadun toimistolla. Edellisenä päivänä olin antanut tädilleni lainaksi 50 mk eli loput rahat kukkarostani. En päässyt pankkiin ennen perjantaita johtuen työstäni Kontioniemen sairaalassa. Olin sinä iltana rahaton eikä jääkaapissa ollut mitään aamupalaksi. Kello oli noin 21.30, kun väsynyt Heiskanen käveli paksussa lumessa kohti kotiaan. Katuvalo valaisi yllättäen kengänkärjen kohdalla lumen seasta jotain tummaa. - Se oli 10 mk:n raha. Huomasin, että elintarvikekioskin pitäjä oli juuri laittamassa kioskia kiinni, mutta ennätin ostamaan leipää ja maitoa. Isomman rahan olisin vienyt poliisilaitokselle. Raha taisi olla tarkoitettu löydettäväkseni, Heiskanen pysähtyy muistelemaan tuota hetkeä. Liittokokousmatkoillakin on sattunut kaikenlaista. Kerttu, Armas Suhonen, Helvi Salomaa sekä autoa kuljettanut yhdistyksen puheenjohtaja (1978) Raimo Lehtinen lähtivät Tampereelle viiden maissa aamulla. - Varkauden maisemissa oikeaa kättäni alkoi koskea hirmuisesti, sitä poltti ja kuumotti, vaikka mitään ulkoista ei näkynyt. Lähes pakotin pysäyttämään auton, että pääsisin hetkeksi ulos. Siinä samassa ison kiven takaa automme edestä mennä lonksutteli neljä hirveä peräkkäin tien yli. Nousimme autosta ja Raimo kysyi: Vieläkö käteen koskee Kerttu? Ei koske ei, minä vastasin. Lahjoituksia yhdistykselle Kerttu-Elina Heiskanen ei olisi ikinä arvannut, mitä hyviä seuraamuksia hänen ja muidenkin tekemisillä on myöhemmin yhdistyksen taloudelliseen tilanteeseen. - Autoin säännöllisesti monen vuoden aikana erästä diabetesta sairastavaa naista, kun hän vaihtoi junaa Joensuun asemalla mennessään siskonsa luokse Pieksämäelle. Hän tarvitsi apua tavaroidensa siirtämisessä junasta toiseen. Hänen kuoltuaan sai yhdistys Turussa asuvan siskon välityksellä vastaanottaa kiitokset sekä testamenttilahjoituksen, hämmästelee Heiskanen edelleen lahjoitusta. - Vehkaniementien talonkin saimme yhdistykselle lahjoituksena. Kävin itse asianomaisen lahjoittajan hautajaisissa sekä perunkirjoitustilaisuudessa Kuopiossa. Olin surullinen, kun kuulin yhdistyksen myyneen talon ja ettei se ole virkistyskäytössä. Mutta kun nyt kuulen, että rahat on sijoitettu järkevästi pohjoiskarjalaisten diabeetikoiden hyväksi, mieleni rauhoittuu. Naurua ja vähän muutakin Yhdistyksiä ei ole ilman retkiä. Erilaisia muistoja riittäisi kyllä kerrottavaksi ja ilolla muisteltavaksi. - Eräällä aikuisten retkellä olimme yhteismajoituksessa ja omissa makuupusseissamme. Oli jo hiirenhiljaista, kun yksi mummoista kirkkaasti heläytti: Oijoi anteeksi nyt vaan, mutta minun on noustava vielä ottamaan e-pillerini. Ja niin hän nousi ja otti sydänlääkkeensä. Silloin huoneessa raikui nauru, ei ensimmäistä eikä viimeistä kertaa tässä sakissa, päättää Kerttu-Elina Heiskanen muistelonsa 16 vuoden ajalta. Marjatta Haapalainen ja Kerttu-Elina Heiskanen 1970-luvulla

9 50 TOIMINNAN VUOTTA Joensuun Seudun Diabetes ry:n puheenjohtajina on toiminut ainakin 16 eri henkilöä. Yhdistyksen alkuvaiheen henkilö- ja toimintahistorian kirjoittaminen on ollut pulmallista kateissa ( ) olevien asiakirjojen vuoksi. Tiedot puheenjohtajista, jotka ovat olleet yhdistyksen nimenkirjoittajina, on hankittu yhdistysrekisteritoimistosta. Sekin on mahdollista, että kaikista nimenkirjoitusmuutoksista ei ole tehty ilmoitusta viranomaisille. Vanhojen valokuvien tunnistamisessa on myös esiintynyt ongelmia. Arkistotietojen perusteella on kirjoitettu jokaisen puheenjohtajan toimintavuoden yhteyteen yhdistyksen hallituksen merkittävimmät päätökset ja yhdistyksen toiminnan kannalta oleelliset asiat. Kirjan lopussa on hallituksen jäsenten nimet ja tehtävät. Joensuun Seudun Sokeritautiset ry:n perustava kokous pidettiin Joensuun kaupungissa, hotelli Jokelan ravintolassa sunnuntaina klo 12. Mukana oli Sokeritautiliiton toiminnanjohtaja M. B. Oksanen sekä 50 asiasta kiinnostunutta osanottajaa Joensuusta ja ympäristökunnista. Jäsenmaksuksi päätettiin vakituisilta jäseniltä 300 mk vuodessa. Yhdistyksen säännöissä todettiin, että yhdistyksen tarkoituksena on olla sokeritautia sairastavien yhdyssiteenä ja toimia heidän hyväkseen yhteisten etujensa valvojana. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pääsi jokainen sokeritautia sairastava henkilö, joka hyväksyi yhdistyksen säännöt ja sitoutui toimimaan yhdistyksen hyväksi sekä sokeritautia sairastavien alaikäisten lasten vanhemmat. Yhdistyksen hallituksena toimi johtokunta, johon kuului vuosikokouksen vuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja ja 6-8 jäsentä sekä 6-8 varajäsentä. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eero Pohjavirta. Pohjavirta ja Laitinen ensimmäiset puheenjohtajat Marjatta Haapalainen (nojaa mäntyyn), Eero Pohjavirta (takana) ja Arvi Kurki (edessä) johtivat useita diabetesleirejä. EERO POHJAVIRTA, pj S. 1912, k Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun opettaja, teknikko Eero Pohjavirta oli yksi aktiivisimmista puuhamiehistä perustettaessa yhdistystä Joensuun seudulle. Johtokunnan puheenjohtajan tehtävässä hän toimi vuosina Tämänkin jälkeen hän oli aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa, esimerkiksi diabetesleirien vetäjänä. koen tämän hyvänä asiana. Isäni suhtautui sairauteensa hyvällä tavalla vakavasti ja hoiti itseään hyvin. Kodissamme noudatettiin dieettiruokavaliota ja harrastettiin paljon liikuntaa. Olen tästä kaikesta nyt hyvin kiitollinen. Isäni oli hyvänä esimerkkinä perheelle ja arvostan hänen rohkeuttaan lähteä perustamaan yhdistystä Joensuuhun. Minulla on lapsuudestani mielikuvia siitä, kuinka yhdistyksen jäsenet usein kokoontuivat kodissamme pitämään kokouksia. Olimme käymässä 78-vuotiaan isäni luona kahvilla eli päivä ennen hänen äkillistä kuolemaansa. Muistan hänen silloiset sanansa vielä sanatarkasti: Täälläpä sitä ei enää heiluttaisi, jos tätä pahuksen diabetesta ei olisi riesakseen saanut. Olin noin 2-vuotias isäni sairastuttua diabetekseen. Olen ollut ikään kuin diabeteskasvatettu läpi elämäni ja Pekka Pohjavirta Diabetesaktiivit vasemmalta Reino Leskinen, Eero Pohjavirta, Hilda Heino, Tapio Laitinen, Siiri Suomela, Helvi Saikkonen ja Eero Sihvonen

10 VILJO TAPIO LAITINEN, pj ? S.1928, k Vasemmalta Reino Leskinen, Helvi Saikkonen, Hilda Heino, Arvo Kurki ja Tapio Laitinen. Rakennusmestari Tapio Laitinen toimi TVH:n silta- ja tietyömaamestarina useissa kohteissa Pohjois-Karjalassa. Hän harrasti kesämökkeilyä ja kalastusta. Laitinen oli mukana perustamassa diabetesyhdistystä ja toimi sen puheenjohtajana ainakin v Diabeteslasten ensimmäinen kesäleiri pidettiin Pohjois-Karjalassa kesällä Leiripaikkana oli Männikköniemi. Leirin johtajina toimivat Kerttu Heiskanen ja Arvo Kurki. Lisäksi mukana olivat ylilääkäri Maija Miettinen, terveyssisar Marjatta Mannerkorpi, lääkintävoimistelija Sinikka Aalto sekä hoitoalan ammattilaisia ja opiskelijoita. Keittiöhenkilökuntaa ja ruuan valmistusta johti kotitalousopettaja Irja Väisänen. Leiriruoka oli tuon ajan ohjeiden mukaista ns. dieettiruokaa. Vasemmalta Hilda Heino, Kerttu Heiskanen, Irja Vaaranrinta, Esko Piirainen, Reino Leskinen ja Sinikka Aalto joulujuhlassa

11 Sokeritautisista diabeetikoiksi KALEVI IMMONEN, pj S.1931, k Toimitusjohtaja Kalevi Immonen toimi leipomoyrittäjänä Joensuussa. Diabetesyhdistyksessä hän oli puheenjohtajana vuosina Muistan puolisoni ideoiman broilerin grillauksen Joensuussa. Hän hankki vapuksi torille laitteet ja teltan, jossa he myivät yhdistyksen talouden parantamiseksi grillattua broileria ja makkaraa. Taimi Immonen Diabetesaktiivit vasemmalta Kerttu Heiskanen, Mirja Piiroinen, Irja Vaaranrinta, Hilda Heino, Helvi Saikkonen, Eero Sihvonen, takana seisomassa Esko Piirainen, Eero Pohjanvirta ja Reino Leskinen. Vuonna 1971 jäsenmäärä nousi 374 jäseneen. Yhdistys teetätti julisteen ja toimitti sen keskussairaalaan ja yksityisille lääkäriasemille. Julisteen tarkoituksena oli kannustaa ihmisiä liittymään yhdistykseen. Diabetesleiri järjestettiin Kulhon koululla , jossa läsnä 20 aikuista diabeetikkoa. Leirin johtajana toimi talousopettaja Ulla Hietaniemi ja isäntinä Arvo Kurki sekä Eero Pohjavirta. Yhdistyksen toiminta sai sanomalehdissä ja alueradiossa julkisuutta, joka palveli yhdistystoimintaa avattiin sokeritautineuvola, Papinkatu 1, Joensuu. Joensuun kaupunki luovutti käyttöön tilat Gävlenlinnan neuvolahuoneistosta ja antoi 1000 mk toiminta-avustusta. Ensimmäisinä ohjaajina toimivat sairaanhoitaja Kyllikki Jokiranta ja diabeteshoitaja Marjatta Haapalainen. Neuvolatoiminnassa oli pääpaino henkilökohtaisen dieetin ohjauksessa ja apuna oli havainnollistetut annokset, vaihtotaulukoiden käytön opetus, virtsatestien suorittaminen kotioloissa sekä sairaudesta johtuvien sosiaalisten ongelmien ja haittojen ohjaus. Ostettiin uusille jäsenille jaettavaksi 100 kpl jäsenpalvelupaketteja. Yhdistys sai oman kirjekuoren ja logon. Hankittiin myös monistuskone kiertokirjeiden painattamista varten. Vuonna 1973 tammikuun 17. päivänä perustettiin diabeteslasten vanhempainkerho ja sen vetäjäksi valittiin sairaanhoitaja Nanna Sinkkonen. Paikalla perustamiskokouksessa oli 16 henkilöä. Neulojen ja ruiskujen ilmainen jakelu sokeritautisille aloitettiin Joensuussa. Yhdistyksen johtokunnan toimesta myytiin jäsenistölle ruiskuja, neuloja ja testausvälineitä tukkuhinnalla. Tämä oli tärkeää varsinkin niille diabeetikoille, jotka eivät vielä saaneet niitä ilmaisjakeluna. KALEVI IMMONEN, pj S.1931, k Toimitusjohtaja Kalevi Immonen toimi leipomoyrittäjänä Joensuussa. Diabetesyhdistyksessä hän oli puheenjohtajana vuosina Muistan puolisoni ideoiman broilerin grillauksen Joensuussa. Hän hankki vapuksi torille laitteet ja teltan, jossa he myivät yhdistyksen talouden parantamiseksi grillattua broileria ja makkaraa. Taimi Immonen, Vuonna 1971 jäsenmäärä nousi 374 jäseneen. Yhdistys teetätti julisteen ja toimitti sen keskussairaalaan ja yksityisille lääkäriasemille. Julisteen tarkoituksena oli kannustaa ihmisiä liittymään yhdistykseen. Diabetesleiri järjestettiin Kulhon koululla , jossa läsnä 20 aikuista diabeetikkoa. Leirin johtajana toimi talousopettaja Ulla Hietaniemi ja isäntinä Arvo Kurki sekä Eero Pohjavirta. Yhdistyksen toiminta sai sanomalehdissä ja alueradiossa julkisuutta, joka palveli yhdistystoimintaa avattiin sokeritautineuvola, Papinkatu 1, Joensuu. Joensuun kaupunki luovutti käyttöön tilat Gävlenlinnan neuvolahuoneistosta ja antoi 1000 mk toiminta-avustusta. Ensimmäisinä ohjaajina toimivat sairaanhoitaja Kyllikki Jokiranta ja diabeteshoitaja Marjatta Haapalainen. Neuvolatoiminnassa oli pääpaino henkilökohtaisen dieetin ohjauksessa ja apuna oli havainnollistetut annokset, vaihtotaulukoiden käytön opetus, virtsatestien Gävlenlinna

12 OTSO MIKKONEN, pj 1975 S.1910, k Konttoripäällikkö Otso Mikkonen teki päivätyönsä Joensuussa Rauma Repolan palveluksessa. Hän oli yhdistyksen hallituksen pitkäaikainen jäsen ja toimi puheenjohtajana vuonna Isäni sairastui diabetekseen noin 50 vuotiaana. Ekonomina hän piti päivittäin kirjanpitoa ja hoiti hyvin sairauttaan. Hän oli mukana monissa järjestöissä. Innokkaana valokuvaajana hän myös tallensi monta hetkeä diakuville. Anneli Mikkonen Hallituksen kokoukset järjestettiin pääsääntöisesti Teatteriravintolan Morkku-kabinetissa ja vuosikokoukset pidettiin ravintola Wienittäressä. Yhdistyksen edustajina Diabetestutkimussäätiön perustamiskokouksessa olivat Esko Piirainen ja Kerttu Heiskanen. He allekirjoittivat yhdistyksen puolesta perustamisasiakirjan, säädekirjan. Yhdistys lahjoitti perustamisrahastoon 500 mk. Suomen Sokeritautiliitto ry:n nimi vaihdettiin liittokokouksessa Tampereella Suomen Diabetesliitto ry:ksi. Yhdistys sai testamenttina Joensuun kaupungissa olevan Vehkanimentie 19 rakennukset ja tontin vuokraoikeuden. Lahjoittaja toivoi, että kyseinen kiinteistö voisi toimia diabeteskotina ja yhdistyksen jäsenten ulkoiluja virkistyspaikkana. Yhdistys järjesti diabeteksen tiedotustilaisuudet Uimaharjussa, jossa oli paikalla 25 henkilöä. Ilomantsissa oli paikalla myös 25 henkilöä. Sokeritonta sunnuntaita vietettiin Vanhempainkerho jatkoi toimintaansa, mutta nuorten kerho ei käynnistynyt. Yhdistyksen toimintakertomuksessa todetaan, että yhdistys riisuu lapsenkenkiään, vaihtaen ne vahvempiin ja varmempiin. Toiminnan varmuus näkyy ulospäin suuntautumisena ja tiedottamisen parantumisena. Diabeteslapset leirillä Oman toimitilan puutteen vuoksi kokoonnuttiin ravintoloissa ja pankkien kokoustiloissa

13 MATTI LAMBERG, pj s Joensuulainen lääketieteen lisensiaatti Matti Lamberg toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuosina Puheenjohtajakaudellani olivat diabeteksen hoidon piirissä uudet tuulet puhaltamassa. Tero Kangas, diabeteksen hoidon pioneeri oli kirjoittanut ensimmäisen diabeetikoille sekä hoitohenkilökunnalle tarkoitetun kirjansa diabeteksen diagnostiikasta, hoidosta ja itsehoidosta. Käsitykset diabeteksen komplikaatioiden vääjäämättömyydestä ja hoidon tehosta niiden estoon olivat muuttumassa. Näistä asioista keskusteltiin ja tietysti diabeetikoiden oman aktiivisuuden merkityksestä hoidossa. Hallitustakin kiinnostivat samat asiat, mutta siellä pinnalla olivat myös yhdistyksen pyörittämiseen liittyvät rutiinit. Pohjois-Karjalassa oli joitakin vuosia aikaisemmin käynnistynyt Pohjois-Karjala projekti, johon kuului diabeteksen hoidon kannalta tärkeitä elementtejä. Sydän- ja verisuonitaudit olivat pinnalla ja niihin liittyen myös diabetekseen liittyvät asiat. Omalta puheenjohtajakaudeltani mieleen on jäänyt erityisesti yhdistyksen sihteeri Kerttu Heiskanen, joka uhrasi aikaansa ja vaivaansa yhdistyksen asioiden hoitamiseen erittäin epäitsekkäästi. Eipä tainnut silloisen puheenjohtajan toimesta paljon kiitoksia saada, joten toivottavasti kiitokset tavoittavat hänet nyt. Yhdistyksessä pyrittiin yhdistämään niin huvi kuin asiallinen informaatiokin toisiinsa järjestämällä esimerkiksi erilaisia juhlatilaisuuksia kuten pikkujouluja. Toimin samoihin aikoihin terveyskeskuksen johtavan lääkärin Antti Alasoinin sijaisena sekä terveyskasvatuksen vastaavana lääkärinä (neuvolat ja terveyskasvatus yleensä). Yhdistyksessä toimiminen oli vaikuttamassa siihen, että yhteistyössä johtavan hoitajan Lea Tolosen kanssa valmistelimme Joensuun terveyskeskuksen terveyskasvatusohjelman. Ohjelma valmistui juuri ennen siirtymistäni oikeusministeriön vankeinhoito-osaston ylilääkärin tehtäviin eikä minulla ole tietoa ohjelman myöhemmistä kohtaloista. Itse olen sen lukenut yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin ja se olisi edelleenkin ihan validia tekstiä. Seuraavat virkani oikeusministeriössä, lääkintöhallituksessa ja sosiaali- ja terveysministeriössä olivat sen luonteisia, että vastaavat yhdistystehtävät eivät niihin oikein soveltuneet ajankäytön ja jääviysongelmien vuoksi, ja siksi yhdistystoiminta jäi osaltani lyhytaikaiseksi. Olen kuulunut joihinkin yhdistyksiin ainoastaan rivijäsenenä. Yhteistyötä olen sen sijaan tehnyt diabetesliiton kanssa mm. DEHKO projektin yhteydessä. Yhdistyksessä toimiminen nosti tietotasoani diabeteksesta, mikä on varmasti heijastunut eri tason toimintaani työelämässä. Kaiken kaikkiaan toiminta yhdistyksessä oli positiivista kansalaisjärjestö-toimintaa parhaimmillaan. Matti Lamberg Testamenttilahjoituksena saadun Vehkanimentie 19:ssä sijaitsevan kiinteistöä hallitus kunnosti talkoilla vuonna Kiteelle perustettiin oma diabetesyhdistys Vuonna 1977 Diabetesliiton ATK-rekisterin valmistelu oli mittava työ, johon palkattiin ulkopuolinen henkilökin. Kaikki eivät palauttaneet kyselylomaketta, joten työ jäi kesken. Jäsenmaksujen perintä siirtyi atk:lle Uusi rekisteri toimi osoitetiedostona ja yhdistys sai tilata osoitetarroja myös omaan kirjeenvaihtoonsa. Diabeetikkojen opinto- ja kuntopiiri Gävlenlinnassa Pöydän ääressä sairaanhoitaja Marjatta Tolvanen ja Kerttu Heiskanen. Kuvan oikeassa reunassa ovat Liisa Kauppinen, Marjatta Ikonen ja Lea Koikkalainen

14 RAIMO LEHTINEN, pj 1978 s Nimensä ja sääntönsä muuttaneen yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 1978 merkonomi Raimo Lehtinen Joensuusta. Toimin puheenjohtajana yhden vuoden ajan. Liiton ja yhdistyksen sääntömuutoksen takia johtokunnat lakkautettiin ja tilalle tulivat hallitukset. Muutama vuosi aikaisemmin oli yhdistyksen nimeksi muutettu Pohjois-Karjalan Diabeetikot ry, mutta nyt liiton ja yhdistysten sääntömuutosten myötä nimi vaihtui jälleen. Uudeksi nimeksi tuli Joensuun Seudun Diabetes ry, ja tämä nimihän on käytössä yhdistyksellä edelleen. Seuraavana vuonna oli tiedossa yhdistyksen 20-vuotisjuhlat ja siksi yksi osa yhdistysväen tekemisistä muodostui näistä vuosijuhlan valmistelutöistä. Raimo Lehtinen Puolukkaretkellä Raimo Lehtinen ja Esko Piirainen yhdistyksen vuosijuhlassa. Eine Kettunen, Raimo Lehtinen, Armas Suhonen, Maire Mähönen, Helena Romppanen tyttärensä kanssa ja Sirkka Kurki (myöh. Reko) palkittiin yhdistyksen 25-vuotisjuhlassa. Diabetesliiton puheenjohtaja Seppo Aho johti juhlaseremoniaa. Jäsenistön vilkkaan keskustelun jälkeen P-K:n diabeetikot ry:n vuosikokouksessa hyväksyttiin Suomen Diabetesliitto ry:n yhdistysten mallisäännöt ja yhdistyksen uudeksi nimeksi päätettiin Joensuun Seudun Diabetes ry. Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin 8 henkilöä. Yhdistyksen toimialue oli Eno, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Ilomantsi, Tuupovaara, Pyhäselkä, Polvijärvi, osia Heinävedestä, Outokumpu ja Joensuu. Uusien sääntöjen mukaan johtokunta lakkasi ja tilalle tuli hallitus. Opinto- ja kuntopiiri jatkoi toimintaansa Gävlenlinnan neuvolassa, Papinkatu 1, säännöllisiä kävijöitä lähes

15 ESKO PIIRAINEN, pj 1979 s. 1935, k Maanmittausteknikko Esko Piirainen toimi viimeksi TVH:n P-K:n piirissä maanmittausteknikkona. Hän teki pitkän päivätyön diabetesyhdistyksen eri tehtävissä, hallituksessa 1960-luvulta alkaen, rahastonhoitaja vuodesta 1965, varapuheenjohtajana vuosina ja puheenjohtajana Yhdistys pääsi uusiin toimitiloihin helmikuussa Osoite oli Merimiehenkatu 16 B. Se oli vuokratila, pohjakerroksen kerhohuone. Huonekaluja saatiin lahjoituksena ja samalla siirrettiin kotisäilytyksessä olleita yhdistyksen arkistoja toimitilaan. Yhdistykselle saatiin myös oma puhelin, jonka numero oli Yhdistyksen 20-vuotisjuhlia vietettiin Joensuun Ammattikoululla. Samalla pidettiin diabeetikkojen valtakunnalliset retkeilypäivät Joensuussa. Pääjuhlassa oli vieraita Juhlassa Joensuun kaupunginjohtaja Aaro Heikkilä esitti kaupungin tervehdyksen. Suomen Diabetesliittoa edustivat puheenjohtaja Seppo Aho ja toiminnanjohtaja Seppo Marttinen. Omalla toimistolla pidettiin hallituksen kokouksia ja palveltiin asiakkaita. Vapaaopistolla Joensuussa järjestettiin diabeetikkojen opinto- ja kuntopiiri. Opintopiiriä piti kevätkaudella sairaanhoitaja Eeva Korhonen ja syyskaudella erikoissairaanhoitaja, diabeteshoitaja Seija Mikkola. Liperin Siikasalmen Maatalousoppilaitoksella järjestettiin STM:n myöntämin varoin yhdessä Diabetesliiton ja Kelan kanssa sopeutumisvalmennuskurssi diabeetikkonuorille. Leirillä oli yhteensä 24 nuorta. Leirin lääkärinä toimi ylilääkäri Helmi Panula ja leirin johtajana diabeteshoitaja Seija Mikkola. Tampereen Aitolahdelle ryhdyttiin rakentamaan maailman ensimmäiseksi mainittua diabeteskeskusta. Yhdistys on omalta osaltaan auttanut hankkeen toteutumista, joten rakennus on ikään kuin yhdistyksen kummilapsi. Diabetesliiton retkeilypäivien yhteydessä vietettiin yhdistyksen 20-vuotis juhlia Joensuussa Huomionosoituksen saivat Kerttu Heiskanen (vas.), Esko Piirainen, lääninsosiaalineuvos Ismo Helenius, kaupunginjohtaja Aaro Heikkilä ja lääkäri Helge Honkapohja. Tunnustukset jakoi Diabetesliiton puheenjohtaja Seppo Aho

16 Diabetesvalistuksen vuosikymmen KARI KOIVUNORO, pj s Yhdistyksen syyskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin erikoislääkäri Kari Koivunoro Joensuusta. Oma puheenjohtajakauteni oli kestoltaan melko lyhyt. Olin samaan aikaan valtavan työllistetty omassa vastaanottotyössäni lääkärinä. Syventyminen järjestötoimintaan kärsi aikapulasta ja siksi luovuin puheenjohtajan tehtävistä Sirkka Rekon (Kurki) hyväksi. Käsittääkseni hän toimi jälkeeni hyvin aktiivisesti puheenjohtajan tehtävässään. Yhdistyksen kokouksista ja muista tapahtumista muistan päällimmäisenä sen, että hyvin usein puheenaiheeksi nousivat dieettikysymykset. Toisaalta tärkeänä pidettiin yhdistyksen jäsenmäärän kartuttamista eli aikaa käytettiin myös tähän asiaan. Dieettiin liittyen ihmisiä opastettiin esimerkiksi painon pudotuksessa, koska se on oleellinen osa diabeteksen hoitoa ja ehkäisyä. Toimiaikanani ei vielä karsastettu rasvoja samalla tavalla kuin nyt tehdään ja sokerin suhteen pyrittiin nollatoleranssiin. Nuoria olisi kannattanut vetää mukaan toimintaan paljon aktiivisemmin. Käsittääkseni tässä asiassa on myöhemmin onnistuttukin jo paljon paremmin. Kari Koivunoro Diabetespäivänä järjestettiin alueen suurimpien työnantajien lääkäreille, terveydenhoitajille ja emännille tarkoitettu tilaisuus kahvila Menuetissa. Erikoislääkäri Hannu Turtola luennoi aiheesta Mitä diabetes on? ja ravitsemusterapeutti Eine Tervala puhui diabeetikkojen työpaikkaruokailusta. Läsnä oli 53 eri työnantajien edustajaa. Diabetesliiton ansiomerkki valmistui ja ensimmäisenä kultaisen ansiomerkin saivat yhdistyksestä Kerttu Heiskanen (yli 14 v) ja Esko Piirainen (yli 15 v). Ilomantsi-Tuupovaara alueelle perustettiin oma yhdistys Outokumpu-Polvijärvi-seudun Diabetesyhdistys perustettiin Yhdistys poti sihteeripulaa ja tehtävää hoitamaan pyydettiin syyskokouksesta 1981 alkaen terveydenhuollon tarkastaja Sirkka Kurki. Lasten ja nuorten viikonloppuleiri pidettiin Harilassa. Leirille osallistui 20 lasta tai nuorta. Hallituksen jäsenet Kari Koivunoro (vas.), Maire Mähönen, Eeva Surakka, Raili Niiranen, Marjatta Haapalainen, Eine Kettunen, Sirkka Reko, Heikki Tukiainen, Unto Nygren ja Aira Lehtinen. Koivunoron kuva, Karjalaisen kuva-arkisto Syyskokouksen osallistujia

17 SIRKKA KURKI, pj s Terveydenhuollon tarkastaja, FM Sirkka Kurki (vuodesta 1985 Reko) toimi vuoden 1982 sihteerinä ja vuodesta 1983 alkaen yhdistyksen puheenjohtajana. Paikallisyhdistystoiminnan lisäksi hän toimi Suomen Diabetesliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana Omalla puheenjohtajakaudellani 1980-luvun alkupuolella diabeteksen hoito ei ollut vielä niin kehittynyttä kuin se on tänä päivänä. Yhdistyksen hallitus panostikin siihen, että diabetestietoutta lisättäisiin. Monella vanhemmalla tieto lapsensa diabeteksen hoidosta oli vielä osin tietymättömissä. teisiä projekteja valtakunnallisella tasolla. Myös paikallisella tasolla on hyvä entisestään yhdistää voimavaroja. Yritimme aina saada yhdistyksen hallitukseen mukaan myös diabeteksen asiantuntijoita. Joskus tunsin itse pieneksi ongelmaksi sen, että itselläni ei ollut diabetesta. En luonnollisestikaan hallinnut täydellisesti diabeetikon arkea ja täysin ymmärtänyt elämää tämän sairauden kanssa, vaikka työtehtävieni kautta olinkin perehtynyt diabetekseen. Tämä asia oli todennäköisesti yksi puutteistani. Yhdistyksen 25-vuotisjuhlat järjestimme syyskuussa Samassa yhteydessä perustettiin nuorten diabeetikoiden opintojen tukemiseksi stipendirahasto. Mieleeni on jäänyt hyvä yhteishenki yhdistyksessä sekä motivoituneisuus vapaaehtoistyöhön. Ponnistelujen ja yhteistyön seurauksena diabeteksen hoito on mennyt monin harppauksin eteenpäin. Tähän ovat vaikuttaneet myös tiivis yhteistyö Diabetesliiton kanssa, diabeetikoille järjestettävät kurssit sekä Diabetes- lehti. Kevätkokouksessa oli läsnä 40 henkilöä. Erikoislääkäri Hannu Turtola piti ennen kokousta mielenkiintoisen esitelmän diabeteksen hoidosta ja hoidon historiasta, keinohaimasta ja insuliinipumpuista. Joensuussa kaikki raskaana olevat diabeetikot saivat halutessaan insuliinipumpun. Lopuksi erikoislääkäri Turtola vastaili yleisön kysymyksiin. Työikäisten viikonloppuleiri järjestettiin Huhmarissa. Leirille osallistui 34 henkilöä yhdistys päätti myydä Joensuun kaupungille Vehkaniementie 19 rakennuksen markalla. Osa myyntituloista sijoitettiin, ja niiden käyttötarkoitukseksi määritettiin lahjoittajan toivomuksesta jäsenten virkistystoiminta. Valtakunnalliseksi Vuoden 1984 Diabeetikoksi valittiin Joensuun Seudun Diabetes ry:n jäsen Eine Kettunen. Yhdistyksen 25-vuotisjuhlassa Kaupungintalon juhlasalissa oli juhlapuhujana Diabetesliiton puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Seppo Aho. Diabetesliiton kultaisen ansiomerkin saivat Marjatta Haapalainen, Maire Mähönen ja Armas Suhonen. Viirin saivat Eine Kettunen, Raimo Lehtinen, Sirkka Kurki ja Hannu Turtola. Järjestettiin tablettihoitoisten eläkeikäisten viikonlopputapahtuma Vaiviossa Osallistujia oli 18. Sokeritonta sunnuntaita vietettiin toimistolla, jossa oli diabeteshoitajan verensokeri-mittauksia. Kävijämäärä oli runsas. Yhdistykset painavat yleensä esitteitä ja lähettävät tiedotteita. Mekin pyrimme järjestelmällisesti levittämään tietoutta terveyskeskuksiin, diabeteshoitajille, poliklinikoille ja työpaikoille. Yhdistyksen tunnetuksi tekeminen oli silloinkin iso asia ja vaati jatkuvaa työtä. Järjestimme yhdistyksen toimesta myös eri puolille maakuntaa infotilaisuuksia ja teimme joskus jopa kotikäyntejäkin. Sirkka Reko Ruokavalio oli silloin kovin tiukkaa eikä niin vapaata kuin se on nykyään. Puheenjohtaja Sirkka Reko ja sihteeri Helena Karppanen syyskokouksessa Eila Sormunen kuiskaa naapuripöytään. Diabeteksen hoidossa sekä ennaltaehkäisyssä ratkaisevaa on ollut diabeteshoitajien ja lääkärien määrän kasvu. Tämän lisäksi valtava valistusmateriaalien määrä ja ohjausjärjestelmien kehittyminen on auttanut asiassa. Valitettavasti yhdistyksemme ei tehnyt kovin paljon yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa vielä puheenjohtaja-aikanani. Esimerkiksi Sydänyhdistys ja muut tähän liittyvät tahot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita diabetesyhdistykselle. Ei ole järkevää, että jokainen seilaa vain omaa latuaan, jos he käytännössä ajavat osittain toisilleenkin kuuluvia asioita. Yhdessä saadaan enemmän aikaiseksi. Diabetesliitto on kyllä tehnyt hyvinkin kauan yhteistyötä Sydänliiton kanssa ja vetänyt määräajoin yh- Arpojen kimpussa Eino Honkanen, Heikki Tukiainen ja Raili Niiranen. Yhdistyksen ensimmäisen stipendin saajaa Mika Kasurista onnittelevat Sirkka Reko ja Armas Suhonen

18 ARMAS SUHONEN, pj s Joensuun Seudun Puhelin Oy:n vuoden 1977 työntekijäksi valittu keskusasentaja Armas Suhonen toimi useissa diabetesyhdistyksen ja -liiton luottamustehtävissä. Suistamolla syntynyt Suhonen oli erityisen aktiivinen lasten ja nuorten diabeetikkojen leirien järjestäjänä. Aktiivisena ihmisenä hän oli mukana laajentamassa yhdistyksen toimintaa Joensuun ulkopuolelle. Enemmän tietoa diabeteksesta opetuspaketin pohjalta pidettiin vapaaopistolla opintopiiriä Juha Rissasen johdolla. Kevätkokouksen jälkeen vietettiin diabetespäivää, jossa osallistujia oli yli 100. LL Hannu Turtola piti esitelmän aiheesta Mitä uutta diabeteksesta vietettiin Sokeritonta sunnuntaita Joensuun Kotitalousoppilaitoksella. Hammaslääkäri Raimo Kähkönen esitelmöi diabeetikon hampaidenhoidosta. Tilaisuudessa oli myös näyttely hammashoitovälineistä. Osanottajia oli n. 80. Syyskokouksessa 1987 päätettiin yksimielisesti muuttaa yhdistyksen sääntöjen 1 pykälää niin, että yhdistyksen kotipaikkana on Joensuun kaupunki ja toimialueena Enon, Kiihtelysvaaran, Kontiolahden, Pyhäselän ja Liperin kunnat sekä Joensuun kaupunki. Liperin alaosaston toiminta alkoi v. 1987, kun sinne perustettiin yhdistyksen ensimmäinen alaosasto. Vuonna 1988 vanhempainkerhon toiminta käynnistettiin uudelleen Eija Karppanen-Sorsan ja Pirkko Kauppisen toimesta. Armas Suhonen ja Liisa Silvast lastenleirin ohjaajina. Erkin juttu naurattaa lääkäri Pirkko Siroa (vas.), Jenny Sorsaa ja Rauha Parkkista. Armas Suhonen taitaa lastenleikit

19 Nuorten esiinmarssi ISMO VARIS, pj S Vuoden 1988 syyskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edellisen vuoden rahastonhoitaja ja tiedotussihteeri Ismo Varis Joensuusta. Yhdistyksessä pohdimme esimerkiksi sitä, miten saada nuoria enemmän mukaan toimintaan. Lapset ovat mukana vanhempien kautta ja ikäihmiset itse, mutta miten nuoret. Hallituksessa esille nousi lisäksi se, mihin asioihin yhdistys keskittyy meillä ei maksullisiin palveluihin, vaan enemmänkin vertaistukeen. Pohjois-Karjalassa maakunnan tasolla yhdistykset olivat eri kokoisia ja eri tavalla vahvoja. Yksi esimerkki yhdistyksen mahtavista toimijoista oli Eeva Siponen. Eeva ja moni muukin ihan turhaan vähätteli omaa panostaan esimerkiksi pullien ja piirakoiden paistamisessa. Sanoinkin, että ei saa koskaan sanoa vain. On olemassa paljon ja erilaista tärkeää toimintaa. Ei nälkäisenä järjestötoiminta eikä muutkaan ajatukset toimi kunnolla. Olikohan vähän hullun hommaa monia vuosia sitten, kun maalasimme Joensuun torille Pohjois-Karjalan karttaa tarkoituksena saada kaupunki osallistumaan Diabetesliiton varainhankintaan? Päätimme, että Joensuussa järjestetään Diabetesliiton Järjestöpäivät. Ne on sitten pidetty kaksikin kertaa Joensuussa, viime kerran keväällä Jotkut lienevät olleet muualla ajatusta vastaan, mutta Onkohan Joensuu ainut paikka, missä yhdistys on ollut niin vahvasti mukana Diabetesliiton Järjestöpäivien järjestelyissä! Itsestäni opin, että taidan olla pikemminkin luova hullu kuin hyvä puheenjohtaja. Se asia vahvistui mielessäni edelleen, että kukaan ei ole korvaamaton sekä se, että jokainen toimija on tärkeä osa yhdistystoimintaa. Diabetes on haimahaitta, joka ei estä tekemästä mitään, vaan voi jopa tuoda elämään jotakin lisää. Näin jälkikäteen: olisi ollut viisasta pitää enemmän yhteyttä niin toisiin yhdistyksiin kuin julkisen vallan päättäjiin. Edelleen muistelen sitä kuinka kokouksissa oli myös mukavaa ja erityisesti myös teatteri- ja marjaretkillä. Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä. Jokainen ihminen vain elää hetken sen, sen minkä kohtalo on hälle määräävä. (Veikko Lavi) Eli jokainen yhdistystoimija on tärkeä tekipä yhdistyksessä mitä tahansa. Pienistä teoista kertyy isoja tekoja. Ismo Varis Yhdistyksen 30-vuotisjuhlaa vietettiin konservatorion salissa Joensuussa. Diabetesliiton viirit luovutettiin Lea Koikkalaiselle, Unto Nygrenille ja Kaija Turpeiselle. Nuorten virkistysviikonloppu Harilassa Ohjelmassa oli mm. luontoretki ja diabetestietouden jakamista. Vuonna 1990 vanhempainkerhoa alettiin kutsua perhekerhoksi. Toimintaa ohjasivat Eija Karppanen-Sorsa, Ritva Hukkanen, Leena Korhonen ja Merja Juvonen. Uimaharjussa aloitettiin aluekerhotoiminta Paikallisina yhteyshenkilöinä toimivat Niina Sorjonen ja Satu Kuronen. Eeva Siponen kaataa kahvia Kari Kuosmaselle. Karjalanpiirakoita ja kahvia tarjoavat Maire Immonen, Eeva Siponen ja Anja Hirvonen

20 SIRKKA REKO pj 1991 Vuonna 1991 Yhdistysesite uusittiin. Joensuun Seudun Puhelin Oy lahjoitti yhdistykselle puhelinvastaajan. Yhdistys osallistui kansalaiskeräykseen, jonka tarkoituksena oli rahoittaa Diabeteskeskuksen laajennusta ja tukea tutkimustyötä. Yhdistys järjesti toritempauksen, jossa kauppatorille maalattiin Pohjois-Karjalan kartta. Tempauksen ansiosta Joensuun kaupunki myönsi 3000 mk kuntarahaa luovutettavaksi keräykseen. Maailman diabetespäivää vietettiin ensimmäisen kerran Nuorten aikuisten toiminta saatiin toimimaan kohtuullisen isolla porukalla. Osallistuimme Kareliasoutuun, teimme hiihtoretkiä ja pidimme keskusteluiltoja eri teemojen puitteissa. Järjestimme diabetes- ja parisuhdeviikonlopun Vaiviossa. Vetäjänä oli parisuhdekouluttajan pätevyyden omaava pariskunta. Diabetes oli heille tuttu asia miehen sairauden kautta. Parisuhdeviikonloppu oli osallistujille melkein ilmainen. Yhteistyökumppaneina olivat useat verensokerimittareita ja insuliineja markkinoivat yritykset. Uutta oli myös se, että saimme kaupungilta merkittävän tuen sosiaalilautakunnalta. He katsoivat, että tämän tyyppinen toiminta tukee heidän työtänsä merkittävästi. Viikonloppu sai silloin valtakunnallisestikin huomiota ja sitä toivottiin järjestettäväksi uudelleen usean vuoden ajan. Jatkokurssejakin toivottiin. Vuonna 1992 käynnistettiin uusien käynnistettiin uusien toimitilojen kartoitus. Järjestettiin paneelikeskustelu kuntapäättäjille teemalla Vammaisetko maksumiehiksi. Todettiin, että päättäjillä on liian vähän tietoa diabeteksesta. Päätettiin koota diabetestietopaketti kunnanvaltuustoja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon vastaavia henkilöitä varten. Pakettiin kuului Diabetesliiton ja paikallisyhdistyksen esitteet, kuvaus diabeteksesta sairautena sekä valtakunnallista ja paikallista tietoa diabeetikoista julkisten palvelujen käyttäjinä. Paketin kasaamisessa opasti Tero Kangas. Eläkeläiskerho aloitti ja vastuullisina vetäjinä olivat Aune Nuutinen ja Maire Immonen. Yhdistyksen ensimmäinen puolukkaretki järjestettiin. Ruunaan koskilla. JUHA RISSANEN, pj 1992 Koska edellinen puheenjohtaja ei enää pystynyt jatkamaan tehtävässä työkiireidensä takia, uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti aluekouluttaja Juha Rissanen Joensuusta. Diabetesliiton aluekouluttajajärjestelmän toteuduttua myös alueellinen yhdistystoiminta aktivoitui. Paikallisten tapahtumien lisäksi jäsenistölle Järjestöpäivät olivat yhdistyksen yksi tärkeimmistä valtakunnallisista tapahtumista. Verensokerimittareiden myynti eli kukoistuksen aikaa. Mittarin hinta oli n. 350 mk ja kymmenestä myydystä mittarista yhdistys sai yhden mittarin veloituksetta myyntiin. Yhdistystoiminta on antanut minulle paljon sosiaalisia taitoja, joita olen pystynyt myöhemmin elämässäni hyödyntämään. Olen myös onnellinen siitä, jos yhdistyksen toiminnan kautta joku kohtalontoverini on saanut apua oman sairautensa hoitoon. Vertaistuen merkitys sairauden hoitamisessa on tärkeä. Osallistumalla yhdistyksen/liiton toimintaan on mahdollista saada uusinta tietoa hoitoon liittyvistä asioista. Verensokerimittareiden nopea kehittyminen ja omaseurannan merkitys vahvistui omassa diabeteksen hoidossani. Omaseurannasta tuli isoin harppauksin helpompaa ja huomaamatonta. Mitä olisimme voineet tehdä toisin: Yhdistys olisi voinut toimia enemmän yhteistyössä terveydenhuollon kanssa sekä hoitaa tätä kautta paremmin edunvalvontatehtävää ja saada enemmän rahoitusta ja laadullisesti parempia koulutuksia ja te toja. Juha Rissanen Hallituksessa tehtiin hankintasuunnitelmia toimitilan suhteen. RAY:n rahoitusta ja yhteistoimintaa muiden yhdistysten kanssa kartoitettiin. Myös yhteistoimintaa terveyskeskusten kanssa mietittiin, esimerkiksi ruokavaliokurssien järjestämiseksi. Lastentapahtumassa Liisa Silvast, Ulla Kortelainen, Anneli Rissanen ja Juha Rissanen 38 39

Joensuun Seudun Diabetes ry

Joensuun Seudun Diabetes ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 JOHDANTO Joensuun Seudun Diabetes ry toimii diabeteksen ja sen aiheuttamien lisäsairauksien ennaltaehkäisemiseksi sekä diabeetikkojen hoidon turvaamiseksi. Yhdistyksen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry

Toimintakertomus 2013. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 1 Toimintakertomus 2013 Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 2 Sisältö VERTAISTOIMINTA... 3 PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA... 3 TIEDOTTAMINEN... 3 TILAISUUDET... 3 LAHJOITUKSET... 4 KOKOUKSET... 4 VARAINHANKINTA...

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 Oulun-seudun Lämpö-,Vesi-ja Ilmastointitekninen Yhdistys ry, OuLVI TOIMINTAKERTOMUS 2012 Perustietoja yhdistyksestä: Rekisteri no 110.106 Asiakirja no 69195649 Y-10161609 Merkitty rekisteriin 13.6.1972

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2007 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2007 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 165. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 34 henkilöä. Jäsenmäärän suuri kasvu on seurausta monipuolisesta

Lisätiedot

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen.

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen. 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 12.10.2013 klo 12.00 12.30 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Yhteiskunnallisia lähtökohtia Yhteiskunta on määrännyt itselleen enemmän yksityiskohtaisesti säädeltyjä

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY HALLITUS Rauno Veijanen jatkoi yhdistyksen puheenjohtajana ja Pasi Juuti sihteerinä. Varapuheenjohtajana toimi Hannele Rintavaara

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003 Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry YHDISTYKSEN KOKOUS Aika 30.04.2003 kello 19:00 Paikka OlutHuone WilliamK, Annankatu 3, Helsinki Läsnä Esko Wessman puheenjohtaja Ilpo Nyyssönen sihteeri

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.35 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki / Yhdistysverkosto Pj. Jonna Marttinen / Kinnarin koulun vanhempainkerho Pj. Terttu Kanninen / Luodaan Yhdessä ry OTA KORTTI

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf. 17.1.2006 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 15.1.2006 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Erkki Kasto, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Harri Ala-aho Kari Meriläinen, Sari

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä.

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä. KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY SYYSKOKOUS AIKA Maanantai 24.10.2011 klo 18:30 PAIKKA Skomarsin torppa, Hakunila LÄSNÄ (pj) Eila Varis Veikko Saukkonen (siht) Sirkka Luukkanen Reino Raijos Taimi Saloheimo

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE. 1. hoidon ja kuntoutuksen edistäminen, 2. sairaudesta tiedottaminen,

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE. 1. hoidon ja kuntoutuksen edistäminen, 2. sairaudesta tiedottaminen, KYMMENEN VIRRAN MS-YHDISTYS ry. 1(6) SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Kymmenen virran MS-yhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu ja pöytä- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hei, Yhdistystämme vaivaa sama ongelma kuin muitakin yhdistyksiä. Toimintamme kuihtuu entisestään.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Uudenkaupungin kansalliset seniorit ry:n säännöt

Uudenkaupungin kansalliset seniorit ry:n säännöt Uudenkaupungin kansalliset seniorit ry 28.11.2015 1/6 Uudenkaupungin kansalliset seniorit ry:n säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Uudenkaupungin kansalliset seniorit ry ja

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 Läsnä Osanottaja listassa mainitut henkilöt Ennen varsinaisen kokouksen alkua

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Toimintakertomus 2014. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry

Toimintakertomus 2014. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 1 Toimintakertomus 2014 Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 2 Sisältö VERTAISTOIMINTA... 3 PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA... 3 TIEDOTTAMINEN... 3 TILAISUUDET... 3 LAHJOITUKSET... 3 KOKOUKSET... 3 VARAINHANKINTA...

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Diabeetikkolapsen arki-info

Diabeetikkolapsen arki-info Diabeetikkolapsen arki-info - KÄYTÄNNÖNTIETOA DIABETEKSESTA LASTEN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE 5.11.2010 Huomenta Verensokerin mittaaminen Ruuan hiilihydraattimäärän (hiilarit) arvioiminen Insuliinin pistäminen

Lisätiedot

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 Yhdistys on saavuttanut tunnustetun aseman Ylläksen alueen vaikuttajana. Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut tasaisesti ja on nyt 226. 1. Jäsentapaamiset

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN PIIRINMESTARUUSHIIHDOT

POHJOIS-KARJALAN PIIRINMESTARUUSHIIHDOT Miehet 12 3x2km (3P) 1. 2 Liperin Hiihtoseura 26.21,4 Osuus 1 Pauli Vuorma 1 7.48,3 Osuus 2 Juuso Varis 1 9.25,7 1 17.14,1 Osuus 3 Väinö Kontkanen 1 9.07,3 1 26.21,4 2. 5 Pyhäselän Urheilijat 31.08,4 Osuus

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE OULUN SEUDUN MS-YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT (Rek.nro 159.657) Uudistettu 19.03.2009 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Oulun Seudun MS-yhdistys ry. Yhdistyksen kielinä

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Valittu Vertausluku nro

Valittu Vertausluku nro Valitut ja varamiehet vertausluvuittain Sivu 1 Valittu Järj Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku nimi 1. 117 Kääriäinen, Seppo KESK 608 3506,000 VTT, kansanedustaja 2. 31 Eestilä, Markku KOK 276 1770,000 kansanedustaja,

Lisätiedot

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry Säännöt Rekisterinumero 25.275 Seuran nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry, Föreningen för

Lisätiedot

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 26.1.2007 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 21.1.2007 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Kari Meriläinen, Sari Söderman, Jari Kaivolahti.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko.

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko. SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 2 Hallituksen jäsenet 2 Jäsenedut 3 Hoitovuorokausikorvaus 3 Kuntoutus/Kurssitoiminta 4 Tukihenkilötoiminta 5 Keskusteluillat 6 Osaston toiminta 7 Liikuntaa syöpäpotilaille 8 Yhteystiedot

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2013 Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Tea Lassinaro Marjo

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot