Pääkirjoitus: Innovaatio elinikäisessä oppimisessa Seija Kulkki, Tapio Koskinen, Lluis Tarin

Transkriptio

1 Nro. 21 Syyskuu 2010 elearning Papers Pääkirjoitus: Innovaatio elinikäisessä oppimisessa Seija Kulkki, Tapio Koskinen, Lluis Tarin Innovaatio, tiedonlukutaito ja elinikäinen oppiminen: uuden kulttuurin synty M. J. Hernandez-Serrano, B. Jones Mikrotason opiskelu: keino jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen Ilona Buchem, Henrike Hamelmann Kriittisen ajattelun nostaminen keskustelupalstoille Dr Susan Wilkinson, Amy Barlow Innovatiivisten oppimistapahtumien kartoitus Yhdistyneessä kuningaskunnassa P. M. Gannon-Leary, Stephen Farrier e-learning yliopistoissa: koska siitä tulee todellisuutta? Ann-Louise Davidson, David Waddington Opiskelijoiden ohjaaminen hallitsemaan omaa oppimistaan Malinka Ivanova, Tatyana Ivanova elearning Papers elearning Papers on Euroopan komission elearningeuropa.info -portaalin julkaisu. Portaali edistää tietotekniikkojen käyttöä elinikäisessä oppimisessa. Toimitus: P.A.U. Education, S.L. ISSN: Ellei toisin ilmoiteta, julkaisun tekstit ovat Creative Commons 2.5 "lähde mainittava - ei kaupallinen - ei toisen osana" lisenssin alaisia. Niitä voidaan kopioida, levittää ja esittää ehdolla, että kirjoittaja ja julkaisija (elearning Papers) ilmoitetaan. Kaupallinen käyttö tai teoksen käyttäminen toisen teoksen pohjana tai muunneltuna ei ole sallittua. Voit lukea tarkat lisenssin antamat oikeudet osoitteesta

2 Pääkirjoitus: Innovaatio elinikäisessä oppimisessa Oppiminen ja innovaatio kulkevat käsi kädessä: oppimiselle on ominaista käyttäytymisen muuttuminen, kun innovaatio puolestaan taas muuttaa ajatteluprosessia. Molemmat edellyttävät muutosta parempaan. Nykyään tieto- ja viestintätekniikka on yhä enemmän osa opetusympäristöä. Uudet menetelmät tiedon hankkimiseen, jakamiseen ja yhteiseen työstämiseen saavat meidät pohtimaan, miten oppimista ja innovaatioita pystytään edistämään sekä lakisääteisen opetuksen, että muun koulutuksen alueilla. elearning Papers numerossa 21 käsitellään laaja-alaisesti innovaatiota elinikäisessä oppimisessa. Sen lisäksi, että numerossa tarkastellaan miten innovaatio muuttaa nykyisiä opetuskäytäntöjä siinä tutkitaan myös, miten innovaatio sopii käytännön opetukseen laajemmassa yhteiskunnallistaloudellisessa yhteydessä ja erityisesti osana aikuiskoulutusta. Yhä helpommin ja runsain määrin saatavilla oleva teknologia yhdistettynä jatkuvasti monipuolistuvaan oppimisympäristövalikoimaan muuttaa opettajan ja oppilaan rooleja. Opettajat eivät nykyään pelkästään välitä informaatiota, vaan pikemminkin tarjoavat tietostrategioita oppimiseen, tiedon löytämisen helpottamiseen, sen kyseenalaistamiseen, ymmärtämiseen ja sen muuttamiseen tietämykseksi. Teknologian vallatessa oppimisympäristöt ja opetussuunnitelmat oppilaiden on ryhdyttävä oppimaan oppimista. Esittämällä yksityiskohtaisesti lupaavia kehityssuuntia ja toisaalta analysoimalla kriittisesti edistystä tietyillä alueilla, tässä esitetyt tutkimukset tarkastelevat kykyämme oppia eri olosuhteissa, sekä tarkentavat tietotekniikkaan liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia parantaa kykyämme kehittyä elinikäisinä oppijoina. Nykyään opiskelijoiden ja ammattihenkilöstön on menestyäkseen ja välittömien ongelmiensa ratkaisemiseksi jatkuvasti kohennettava tietojaan ja taitojaan osallistumalla jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen. Tässä numerossa käsitellään tätä todellisuutta ja valotetaan aiheeseen liittyviä uusia oppimisstrategioita ja -tekniikoita. Seija Kulkki, Tapio Koskinen, Lluis Tarin elearning Papers ISSN

3 M. J. Hernandez-Serrano Salamancan yliopisto (Espanja) B. Jones Manchesterin yliopisto (Yhdistynyt kuningaskunta) Olemme vakuuttuneita siitä, että elinikäisen oppimisen innovaatio kulkee käsi kädessä uusien tietotekniikkamahdollisuuk sien onnistuneen hyödyntämisen kanssa. Siksi muutokset opettajien rooleihin ja elinikäisen oppimisen kulttuurin rakentaminen ovat välttämättömiä. tietotekniikka, digitaalinen lukutaito, opettajan ja opiskelijan roolit nfo/files/media/media Innovaatio, tiedonlukutaito ja elinikäinen oppiminen: uuden kulttuurin synty Tässä artikkelissa hahmotetaan tietotekniikkainnovaation vaikutuksia ja sen molemminpuolista vuorovaikutusta elinikäisen oppimisen kanssa. Tiedon ja oppimisen tavoitteet perustuvat nykyään yhä kasvavassa määrin digitaaliseen tiedonkäsittelyyn. Se tarkoittaa, että meidän on vakavasti pyrittävä rakentamaan uutta elinikäisen oppimisen kulttuuria. Toisaalta tietotekniikka luo uusia oppimismahdollisuuksia tarjotessaan pääsyn avoimen ja joustavan tiedon maailman. Toisaalta on erittäin tärkeää oppia, miten tällaista avointa tietoa on paras lähestyä. On selvää, että tämä tuo myös opetukselle uusia merkittäviä haasteita. Innovatiivinen elinikäisen oppimisen kulttuuri vaatii uusien taitojen lisäksi myös uusien roolien luomista oppimisprosessiin. Opetusprosessiin osaa ottavilta vaaditaan merkittävää mukautumiskykyä ja tietotekniikkataidoista tulee avaintaitoja elinikäisen oppimisen alalla. Opettajan ja oppilaan roolin pohtiminen johtaa meidät tulkitsemaan uudelleen perinteistä opetuskolmiota. Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan uusiin internetin mahdollisuuksia hyödyntäviin pedagogisiin käsityksiin tiedon luomisesta ja levittämisestä. Opettajan ja oppilaan uudet suhteet käsitteellistetään perustuen kuvaan omavaraisesta opiskelijasta ja opettajasta, joka menestyksekkäästi tukee ja ohjaa opiskelijoita verkkotiedon käytössä. Olemme vakuuttuneita siitä, että elinikäisen oppimisen innovaatio kulkee käsi kädessä uusien tietotekniikkamahdollisuuksien onnistuneen hyödyntämisen kanssa. Siksi muutokset opettajien rooleihin ja elinikäisen oppimisen kulttuurin rakentaminen ovat välttämättömiä. elearning Papers ISSN

4 Ilona Buchem Ammattikorkeakoulu, Berliini Henrike Hamelmann Ammattikorkeakoulu, München Web 2.0- menetelmillä tuettu mikrosisältö ja mikrotason opiskelu on mielestämme toimiva ratkaisu tämän päivän nopeatempoisen ja moneen asiaan samaan aikaan suuntautuvan oppimisen ja työnteon käyttöön. arkioppiminen, mikrotason opiskelu, mikrosisältö, verkkoyhteisöt, Web 2.0 nfo/files/media/media Mikrotason opiskelu: keino jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mikrotason opiskelua verkkoyhteisöissä opetusvaihtoehtona pohjautuen nykyisiin median käytön malleihin ja Web 2.0 ja sosiaalisten ohjelmistojen kaltaisten uusien tekniikoiden käyttöön. Pidämme mikrotason opiskelua käytännön innovaationa elinikäisen oppimisen tarpeisiin, sillä se tukee joustavia oppimisympäristöjä, jotka voidaan helposti liittää osaksi jokapäiväistä toimintaa yksilöllisten oppitavoitteiden ja -tarpeiden mukaan. Ensin tarkastelemme mikrosisällön ja mikrotason opiskelun käsitteitä liittyen Web 2.0- järjestelmiin, sosiaalisiin ohjelmistoihin, e-learning 2.0- menetelmiin, henkilökohtaisiin oppimisympäristöihin, sekä arki- ja työssäoppimiseen, huomaten sen innovatiiviset suhteet elinikäiseen oppimiseen ja ottaen huomioon verkko-opiskelijoiden tarpeet. Sen jälkeen tunnistamme taustalla olevat suunnitteluperiaatteet erottaen siitä kaksi didaktisen suunnittelun pääaluetta, eli (1) mikrosisällön suunnittelu ja (2) mikrotason opetuksen suunnittelu. Jatkamme esittämällä kymmenen keskeistä piirrettä, jotka olemme määritelleet erottamaan mikrotason opiskelun perinteisistä e-learning formaateista, kuten verkkopohjaisesta koulutuksesta, jota kutsutaan makrotason opetukseksi. Katsauksen jälkeen osoitamme, miten mikrotason opiskelu voi edistää elinikäistä oppimista virallisen ja epävirallisen oppimisen välistä kuilua kaventamalla ja esitämme mikrotason opiskeluun liittyvän tapauskuvauksen. Web 2.0- menetelmillä tuettu mikrosisältö ja mikrotason opiskelu on mielestämme toimiva ratkaisu tämän päivän nopeatempoisen ja moneen asiaan samaan aikaan suuntautuvan oppimisen ja työnteon käyttöön. Muodolliseen opetukseen sopeutetulla ja verkkoyhteisöihin sulautetulla mikrotason opiskelulla on mahdollista tukea jatkuvaa ammatillista kehittymistä. elearning Papers ISSN

5 Dr Susan Wilkinson University of Walesinstituutti, Cardiff Amy Barlow Portsmouthin yliopisto Se pyrkii selvittämään tiedon rakentamisen ja korkeamman asteen ajattelun keskustelupalstakäytön taustalla olevia mekanismeja vähemmän perinteisen ja jatkuvasti kasvavan oppilaskunnan eli työssäkäyvien etäopiskelijoiden joukossa. virtuaaliset oppimisympäristöt, keskustelupalstat, työssä oppiminen, etäopiskelu, kriittinen ajattelu nfo/files/media/media Kriittisen ajattelun nostaminen keskustelupalstoille Tässä artikkelissa otetaan konstruktivistinen näkökanta oppimiseen. Se pyrkii selvittämään tiedon rakentamisen ja korkeamman asteen ajattelun keskustelupalstakäytön taustalla olevia mekanismeja vähemmän perinteisen ja jatkuvasti kasvavan oppilaskunnan eli työssäkäyvien etäopiskelijoiden joukossa. Viimeaikaiset tutkimukset (JISC, 2008, 2009) ovat tuoneet esiin tarpeen hyväksyä ja arvostaa tutkimuksia, joissa keskitytään opiskelijan omiin kokemuksiin. Ne ovat osoittaneet, että opiskelijoilla on oltava mahdollisuus kontrolloida onlineoppiympäristöjään, jotta ne olisivat tehokkaita. Tutkimuksissa oli kuitenkin mukana vain vuotiaita päätoimisia opiskelijoita. Tämä tutkimus pyrkiikin täyttämään tuon aukon tutkimalla verkkoyhteisön kehitystä monipuolisemmassa ja kypsemmässä opiskelijaryhmässä. Tässä artikkelissa selvitetään empiiristä tutkimusta, jossa kuvataan tietty verkkoympäristö ja tunnistetaan välttämättömät tekijät joita tarvitaan, jotta työssäkäyvät etäopiskelijat pystyvät oppimaan työkokemuksiaan jakamalla. Kirjoittajat uskovat, että on tarpeen saada tietoa siitä, miten tämäntyyppinen opiskelijaryhmä kommunikoi ja miten yksittäiset opiskelijat kokevat opiskelunsa ryhmän sisällä. Artikkelissa tarkastellaankin sitä, miten tutkimushanke tutkii onnistuneen verkkoyhteisön luomisen taustalla olevia prosesseja pyrkien helpottamaan työssäkäyville tarkoitettujen verkkokurssien luomiseen tarvittavien tekniikoiden hallintaa. Se ottaa huomioon opiskelijaryhmän mielipiteet ja pyrkii löytämään ratkaisuja tämän interaktiivisen työkalun vajaakäytön lopettamiseksi. Tutkimuksesta saattaa siis olla hyötyä työssäkäyville tarkoitettujen e-learning- moduulien suunnittelijoille. elearning Papers ISSN

6 P. M. Gannon-Leary Vanhempi tutkija, Moray House School of Education (MHSE), Edinburghin yliopisto Stephen Farrier Edinburghin yliopisto CREANOVA- projektin tutkimustulokset todennäköisesti selvittävät innovatiivista pätevyyden hankkimista ja kehittämistä lakisääteisen oppimisen ja arkioppimisen ympäristöissä, kuten ammatillisen koulutuksen (vocational education and training, VET), aikuiskoulutuksen ja työssäoppimisen (workbased learning, WBL) piirissä. arkioppiminen, ammatillinen koulutus (VET), työssä oppiminen (WBL), sulautettu opetus, luovat oppimisympäristöt nfo/files/media/media Innovatiivisten oppimistapahtumien kartoitus Yhdistyneessä kuningaskunnassa CREANOVA on EU- rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on tutkia luoviin oppimisympäristöihin tarvittavia erityisiä edellytyksiä ja siihen liittyviä tekijöitä, sekä edistää innovointia. Vaikka innovaatio on tärkeimpiä vaatimuksia Euroopan opetuspolitiikassa, ei ole selvitetty mikä on mielekästä innovaatiota ja miten sitä voidaan edistää ja soveltaa oppimiseen. CREANOVA- projektin tutkimustulokset todennäköisesti selvittävät innovatiivista pätevyyden hankkimista ja kehittämistä lakisääteisen oppimisen ja arkioppimisen ympäristöissä, kuten ammatillisen koulutuksen (vocational education and training, VET), aikuiskoulutuksen ja työssäoppimisen (work-based learning, WBL) piirissä. Tässä artikkelissa kartoitetaan sitä, miten innovatiivinen oppiminen näkyy kahdeksassatoista Yhdistyneen kuningaskunnan laitoksessa. Tulevaa tutkimusta ennakoiden kiinnitetään myös erityistä huomiota oppimisympäristön monimuotoistamiseen. Pedagogisten vaatimusten ja menetelmien sekoittaminen fyysisissä ja virtuaalisissa oppimisympäristöissä parantaa asiakirjojen saatavuutta ja lisää opiskelujoustavuutta, sekä mahdollisuuksia rakentaa innovatiivisia oppimistiloja. Tehokkaaseen monimuotoiseen oppimisympäristöön tarvittavien yhdenmukaisten puitteiden rakentamiselle on kuitenkin olemassa monia haasteita. On tarpeen pohtia sitä, mitä sulautettu monimuotoinen opetus on suhteessa siihen miten ja miksi ihmiset oppivat. On myös tarvetta kysyä, mitä me koulutuksen tarjoajat voisimme oppia henkilöltä, jotka osallistuvat näihin ohjelmiin ja tällaiseen opetukseen. Tämä artikkeli ja siihen liittyvä tutkimus pyrkii sovittamaan yhteen opiskelijan ja opettajan erilaisia kokemuksia oppimistapahtumasta ja kaventamaan kyseistä kuilua tarkastelemalla nykyisiä pedagogisia teorioita jokapäiväisten opetuskäytäntöjen ja opetuksen käytännön kehitystyön valossa. elearning Papers ISSN

7 Ann-Louise Davidson David Waddington Kasvatustieteiden laitos Université Concordia Saavutetaanko nykyisillä opetustekniikan käyttötavoilla todellista e- learning- opetusta yliopistoissa? e-learning, korkeamman asteen koulutus, sosiaalinen media, opetusteknologia nfo/files/media/media e-learning yliopistoissa: koska siitä tulee todellisuutta? e-learning- menetelmillä on tarjottavinaan valtava opetuspotentiaali ja sen kaikki mahdollisuudet olisikin pikaisesti kartoitettava. Tästä huolimatta e-learning- tutkimus on edelleen orastavassa vaiheessa ja alalla vallitsee tietty käsitteellinen sekaannus, jota on vaikea ymmärtää. On selvää, että monia alueita on tutkittava ja useita esteitä poistettava ennen kuin päädymme e-learning- menetelmiin, joissa yhdistyvät innovatiivinen pedagogiikka ja tietotekniikan uusimmat virtaukset. Tässä artikkelissa tarkastellaan kriittisesti yliopistojen e-learningmenetelmiä. Keskitymme siinä kysymykseen: Saavutetaanko nykyisillä opetustekniikan käyttötavoilla todellista e-learningopetusta yliopistoissa? Tutkimme tätä kysymystä kriittisesti kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen kriittinen analyysimme korostaa epäsuhtaa virallisesti määrättyjen oppimistekniikoiden ja opiskelijoiden luokkahuoneen ulkopuolella käyttämien tekniikkojen välillä. Toisessa analyysissämme tutkimme niiden tekniikoiden tehokkuutta, joita yliopistoissa nykyään käytetään oppimisen helpottamiseen, yhteistoimintaan ja korkeamman tason ajatusprosessien edistämiseen. Annamme lopuksi useita suosituksia henkilöille, jotka haluavat osallistua kriittisesti e-learning- menetelmien kehittämiseen korkeamman asteen koulutuksen puitteissa. elearning Papers ISSN

8 Malinka Ivanova Tatyana Ivanova Teknillinen yliopisto - Sofia, Energiatekniikan ja elektroniikan korkeakoulu Nykyään opiskelijan on menestyäkseen jatkuvasti kehitettävä tietojaan ja taitojaan välittömien ongelmien ratkaisemiseksi ja osallistuttava jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen. henkilökohtainen oppimisympäristö, Netvibes, Web 2.0, oppimistapahtumat nfo/files/media/media Opiskelijoiden ohjaaminen hallitsemaan omaa oppimistaan Yliopistojen ensisijainen tehtävä on varustaa opiskelijat tiedoilla ja taidoilla, joita he tarvitsevat työurallaan menestyäkseen. Nykyään opiskelijan on menestyäkseen jatkuvasti kehitettävä tietojaan ja taitojaan välittömien ongelmien ratkaisemiseksi ja osallistuttava jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen. Opiskelijoiden ohjaaminen hallitsemaan omaa oppimistaan eri yhteyksissä, kuten oman henkilökohtaisen oppimisympäristönsä (personal learning environment, PLE) rakentamisessa tavoitteidensa ja tarpeidensa mukaisesti on muodollisen koulutuksen lisäksi eräs tapa kehittää taitoja ja motivaatiota elinikäisen oppimisen välineiksi. Tässä artikkelissa seurataan tietojenkäsittelyopin ja elektroniikan kandidaatin tutkintoa suorittavien henkilökohtaisen oppimisympäristön rakentamista. Siinä tarkastellaan heidän kokemuksiaan Netvibes- kotisivun käytöstä ja pohditaan Netvibessivujen käytön etuja ohjausstrategioiden ja teknisten ratkaisumallien yhteydessä. Lisäksi ehdotetaan ja sovelletaan toimivaa kommunikaatiomallia yliopiston opetusjärjestelmän (Learning Management System, LMS) ja henkilökohtaisten oppimisympäristöjen välille. Sen lisäksi opiskelijoiden käsityksiä oppimisesta oppimisympäristönsä avulla tutkitaan kyselytutkimuksen avulla ja niitä tarkastellaan. Useimmat opiskelijat pitävät henkilökohtaisen opiskeluympäristön rakentamista erittäin hyödyllisenä oppimisen ja henkilökohtaisen kehityksen kannalta. elearning Papers ISSN