SAVO SINUKSI POHJOIS-SAVON LIITON TIEDOTUSLEHTI 2/2001. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma valmistelussa. Tavoite 1 -ohjelman kuulumisia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVO SINUKSI POHJOIS-SAVON LIITON TIEDOTUSLEHTI 2/2001. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma valmistelussa. Tavoite 1 -ohjelman kuulumisia"

Transkriptio

1 SAVO SINUKSI POHJOIS-SAVON LIITON TIEDOTUSLEHTI 2/2001 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma valmistelussa Tavoite 1 -ohjelman kuulumisia Varapuheenjohtajat vastaavat Kuopion seudun maakuntakaavatyö edistyy Toimialaketjujen näkymiä 1 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2002

2 Sisältö Savo Sinuksi 2/2001 Pohjois-Savon liiton tiedotuslehti Päätoimittaja: Antti Mykkänen, Toimitussihteeri ja toimittaja: Ilpo Lommi, Itäfax Oy Toimitus: Sepänkatu 1, PL 247, Kuopio Puh. (017) Fax (017) tai Taitto ja painopaikka: Kuopion Liikekirjapaino Oy Kuopio 2001 ISSN Pääkirjoitus: Maakuntajohtaja Antti Mykkänen: Usko ja teko... 3 Pohjois-Savosta avoin, aktiivinen ja uudistuva maakunta... 4 Maakuntavaltuusto evästi maakuntasuunnitelmatyötä... 6 Ei kannata keskittyä vain yhteen tulevaisuuden visioon... 7 Maakuntasuunnitelma 2020:n luonnos seutukierroksella... 8 Maakunnan mainetta kirkastetaan... 9 Maakuntavaltuuston ja -hallituksen varapuheenjohtajat tentissä.. 10 Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jyrki Katainen Maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja Markku Eestilä Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Marja Kivinen Maakuntahallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Nousiainen Pohjois-Savon tavoite 1 -ohjelma edistyy odotetusti Itä-Suomen seurantakomitea: Kuntien vastuita kevennettävä EU-hankkeissa Itä-Suomi -yhteistyö tehostuu EU-tukien hakukierrokset v Ympäristövaikutukset muistettava ykkösohjelman hankkeissa Klusterien eli toimialaketjujen kuulumisia Elintarvikeklusteri Hyvinvointiklusteri Informaatioteknologiaklusteri Kulttuuriklusteri Matkailuklusteri Metalliklusteri Kuopion seudun maakuntakaava eteni lausuntokierrokselle Kuopion seudun maakuntakaavatyön taustaa Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnittelu etenee kohti käytäntöä Viitostieväylän kehittämisessä suunnittelusta tekoihin Viitostielle uusi markkinointinimi ja logo Uusi moottorikelkkareittikartta valmistui Pohjois-Savoon Pohjois-Savo kiri muun Suomen kasvuetumatkaa kiinni Pohjois-Savon teknologiastrategia on toimialaketjulähtöinen Pohjois-Savon liiton talousarvio ja toimintasuunnitelma Pohjois-Savon julkiset investoinnit yltävät 4 miljardiin markkaan Kokouspäiviä v Itä-Suomi kehittää yhteistyössä innovaatiojärjestelmää Jarmo Muiniekka Pohjois-Savon liiton hallintopäälliköksi Maakuntapäiväjuhlassa uutta ilmettä Nerkoolaisille Vuoden kylä -palkinto koulutti hanketoteuttajia

3 Pääkirjoitus USKO JA TEKO K uvitellaanpa seuraava tilanne 20 vuoden päähän: Pohjois-Savossa on täystyöllisyys, ihmisiä muuttaa maakuntaan enemmän kuin täältä lähtee ja kaikilla maakunnassa asuvilla aikuisilla on vähintään yksi tutkinto suoritettuna. Entäpä toinen vaihtoehto: Porukkaa on parikymmentätuhatta nykyistä vähemmän. Olemme selvästi muita suomalaisia köyhempiä. Kumpaanko vaihtoehtoon itse uskot? Helpointa on uskoa siihen, mitä tänä päivänä näkee takanaan. Sellainen kehityssuunta tuntuu vakuuttavalta, joka jatkaa jo historiassa tapahtunutta. Jos alamäkeä on jatkunut hyvin pitkään, on vaikea uskoa merkittäviin myönteisiin muutoksiin tulevaisuudessa. Tämä on selvästi ollut monilla maakuntamme päättäjillä selkäytimessä, kun he ovat arvioineet maakuntasuunnitelman kunnianhimoisia tulevaisuuden tavoitteita. Mutta tuleeko ensin usko vai teko? Itse uskon, että usko. Ilman sitä ei löydy paloa teoille, ei varsinkaan muutosta aikaansaaville. Teko ja toiminta tuovat muutosta ja se vahvistaa uskoa. Näin saadaan aikaan myönteisen kehityksen kierre. Pohjois-Savo on henkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva, hyvän ympäristön ja tasa-arvon monikulttuurinen ja vauras maakunta, jossa ihmisten kaikinpuolinen kehittyminen on turvattu. Tämä maakunnan tulevaisuuden näyn toteuttaminen vaatii vahvaa uskoa itseen, muihin ja yhteisiin mahdollisuuksiin. Ydinasia on varmistaa kaikkien maakuntalaisten taloudellisesti turvattu henkinen ja sosiaalinen kehittyminen. Pohjois-Savo on aktiivinen, avautuva ja uudistuva maakunta. Tämä on ydinstrategia. Se edellyttää tekoja. Emme seuraa kehitystä vierestä ulkopuolisina. Otamme kehityksen ohjia entistä enemmän omiin käsiimme. Pidämme suoraselkäisenä ja nöyristelemättä kiinni oikeudenmukaisesta kohtelusta niin Euroopan Unionin kuin Suomenkin sisällä. Uusiin asioihin on tartuttava hanakasti ja niitä on sovellettava olosuhteisiin sopien maakunnan kehittämiseksi. Sisäinen kärmistely johtaa näivettymiseen. Sen vuoksi on reippaasti avauduttava kaikkien rajojen yli aina, kun asia sitä vaatii. Umpiossa voidaan säilyttää sitä mitä meillä on, mutta vain vuorovaikutuksessa voidaan luoda uutta. Ja sitä tarvitaan, että pärjätään. Voimavaramme ovat rajalliset, mutta uusinta tietoa hyödyntäen ja nopeasti soveltaen pärjätään avoimilla markkinoilla. Se puolestaan luo vaurautta ja hyvinvointia. Tänä päivänä tuijotetaan vielä liian paljon olemassa oleviin rakenteisiin ja aluerajoihin. Ne ovat usein henkisenä esteenä sille, että toiminnot pääsisivät kehittymään avoimessa toimintaympäristössä parhaalla mahdollisella tavalla. Pohjois-Savon on oltava tänä päivänä ja myös pitkässä juoksussa houkutteleva maakunta. Muutoin ei edes teoriassa ole mahdollista kääntää muuttovirtaa toiseen suuntaan. Oma väki ja omat nuoret eivät yksin riitä. Edes muista heimoista ei saada riittävästi vereksiä kehittämisvoimia. Sen sijaan muista kansakunnista se on mahdollista. Tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vaihdanta on jo arkipäivää. Virran kääntäminen meidän kannaltamme edulliseen suuntaan edellyttää ennen muuta avointa ja suvaitsevaa mieltä. Sitä kautta Pohjois-Savo koetaan muualta muuttajien piirissä houkuttelevaksi maakunnaksi. Altis mieli, tulevaisuususko ja teot ovat pärjäämisen resepti. Niin uskon. Antti Mykkänen Maakuntajohtaja PS. Rauhaisaa mutta työteliästä vuotta 2002! 3

4 Maakuntasuunnitelmaluonnoksen ydinstrategia: Pohjois-Savosta avoin, aktiivinen ja uudistuva maakunta P ohjois-savon pitkän tähtäimen kehitystavoitteita ja -näkymiä linjaavassa maakuntasuunnitelma 2020:n luonnoksessa esitetään kunnianhimoinen ja laajakantoinen visio parinkymmenen vuoden päähän. Sen mukaan Pohjois-Savo on henkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva, hyvän ympäristön ja tasaarvon monikulttuurinen ja vauras maakunta, jossa ihmisten kaikinpuolinen kehittyminen on turvattu. Tähän myönteiseen visioon eli tulevaisuudenkuvaan yltämisen ydinstrategiaksi luonnoksessa esitetään Pohjois-Savo on aktiivinen, avautuva ja uudistuva maakunta. Maakuntasuunnitelmassa asetetaan myös haasteelliset ja mitattavat määrälliset tavoitteet, joista monet ovat nykytilanteen sekä tähänastisten kehitystrendien mukaan vaativat. Emme ole halunneet lähteä liian helposti saavutettavista tavoitteista, koska tavoitteena on vauhdittaa Pohjois-Savon suhteellista sekä absoluuttista kehitystä niin Suomen kuin EUmaidenkin keskiarvoon nähden. Meillä on kirimistä takamatkalta taloudessa ja hyvinvoinnissa, muistuttaa maakuntajohtaja Antti Mykkänen. Hän korostaa, että maakuntasuunnitelmaa tarkistetaan noin neljän vuoden välein kullakin maakuntavaltuustokaudella. Väestömäärä ja talous kasvu-uralle Maakuntasuunnitelma tähtää talouden ja väestön kehitysuran kääntämiseen myönteisemmäksi nykytilaan verrattuna. Tavoitteina olevilla aluetuotteen ja investointien tuplaamisella saadaan aikaan täystyöllisyys. Ehtona on, että maakunnan omaa varallisuutta (v n. 22 mrd euroa eli runsaat 120 Mmk) kartute- taan henkisiä ja yhteisöllisiä voimavaroja vahvistaen sekä varmistetaan julkisten voimavarojen oikeudenmukainen kohdentuminen maakuntaan. Maakuntasuunnitelman tavoitevaihtoehdon mukaan v Pohjois- Savossa olisi noin ihmistä eli pari tuhatta nykyistä vähemmän mutta selvästi viime vuosien muuttoliiketrendin kehitysennustetta enemmän. Tavoite edellyttää hengen muuttovoittoa, josta osa tulisi ulkomailta. Tilastokeskuksen muuttoliiketrendi osoittaa asukasta v. 2020, mikä olisi maakunnalle ongelmallinen mm. työvoiman riittävyyden ja heikentyvän huoltosuhteen vuoksi. Informaatio-, hyvinvointi- ja ympäristöteknologia-alat kasvun lähteinä Pohjois-Savon taloutta vahvistetaan kehittämällä avoimessa taloudessa POHJOIS-SAVON MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET V menestyviä, korkealaatuisia tuotteita tekeviä yrityksiä. Elinkeinoja uudistetaan klustereihin perustuen, todetaan luonnoksessa. Keskeiset toimialaketjut eli klusterit ovat elintarvike, informaatioteknologia, hyvinvointiteknologia, kulttuuri, matkailu, metalli, metsä ja puu sekä ympäristö. Tärkeinä kasvualoina nähdään yritystoimintaa ja työpaikkoja lisäävät informaatioteknologia- ja hyvinvointiklusterit. Laajaa, valtakunnallisestikin merkittävää osaamispohjaa on myös ympäristöklusterilla, jossa tulee käynnistää liiketoimintaa. Myös kulttuurista halutaan kehittää merkittävä elinkeinoala. Perinteisillä klustereilla on tarve uudistumiseen ja strategisiin painotuksiin. Esimerkiksi elintarvikeklusteri joutuu ratkaisemaan painotukset mm. geeniteknologian ja luomun välillä. Energiateknologiassa nähdään metalli- ja metsäklusteriin liittyen hyviä yritystoiminnan kasvumahdollisuuksia. Tavoite Keh.näk Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) Työttömyysaste (%) 11,1 2,5 3,8 Työllisyysaste (työlliset 5 64 v. %) 61, BKT (thk) mrd (v hintoihin) 3,823 6,9 5,1 BKT/as. (koko maa = 100) 73,8 83,9 62,4 Investoinnit (mrd ) 0,76 1,4 1 Tutkinnon suorittaneet (15 täytt. %) 57, Osuus koko maan t&k menoista (%) 2,2 4,4 2,4 Huoltosuhde 1,68 1,6 1,8 Sairastavuusaste (koko maa 100) Asuntojen määrä (kpl) Vapaa-ajan asunnot (kpl)

5 Väestön osaamistason kohottamista pidetään maakuntasuunnitelmassa elintärkeänä Pohjois-Savon kilpailukyvyn vahvistamisessa. Päämääränä on, että koulutusjärjestelmän kaikki tasot ennakoivat jatkuvasti elinkeino- ja yhteiskuntarakenteen muutosta. Määrälliseksi tavoitteeksi on asetettu, että kaikilla ikäluokista on jokin oppi- tai ammattitutkinto ja 70 % opiskelee korkeakouluissa. Koko koulutusketjun perusopetuksesta lukio- ja ammattikoulutukseen, ammattikorkeakoulutukseen ja yliopistokoulutukseen on kehityttävä. Sisällöllisen kehityksen lisäksi myös opetuksen rakenteiden tulee uudistua oikea-aikaisesti. Koulutuksen on vahvistettava elinkeinoelämää ja tehtävä sen kanssa tiivistä yhteistyötä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitys tulevaisuuden kehitykselle on erittäin suuri. Pohjois-Savon yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostusten on kasvettava tuntuvasti. Samalla maakunnan osuuden Suomen julkisista tutkimus- ja kehitysvaroista on kaksinkertaistuttava. Peruspalveluja ei unohdeta Ihmisten hyvinvoinnissa palvelut ovat keskeinen osatekijä. Tulevaisuudessa on panostettava merkittävästi sähköisiin verkkopalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa pyritään vähentämään sairastavuutta ja muita ns. hyvinvointivajeita, jotka ovat väestön sairastavuudessa jopa Suomen suurimpia. Haasteita tuo se, että väestön ikääntymisen vuoksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeet ovat kasvussa, kun samaan aikaan kuntien talouden arvioidaan tiukkenevan. Ratkaisuksi esitetään hyvinvoinnin tukemista ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisyä omin ja yhteisön voimin. Sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään uusilla innovaatioilla, mm. tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotolla. Palvelutarjonnassa tiivistetään yhteistyötä seutu- ja maakuntatasoilla. Syrjäytymisen ehkäisyssä strategiana on koulutuksen lisäksi panostaminen kolmanteen sektoriin eli vapaaehtoistyöhön ja yhteisöllisyyteen. Ihmisen merkitys kehitystekijänä ja arvot ovat voimakkaasti mukana luonnoksessa. Erityisesti esille nousevat tasa-arvo sekä luonto- ja ympäristöarvot. Maakuntasuunnitelman luonnoksessa pidetään tärkeänä, että Pohjois-Savossa on vahva kulttuuri- ja liikuntapalvelujen verkko ja laajaa harrastustoimintaa, joka luo kehystä viihtymiselle. Maakunnasta toivotaan vahvempaa identiteetin rakentajaa. Tavoitteeseen vaikutetaan maakunnan viestintästrategialla, johon maakuntasuunnitelma luo sisältöä. Viestintästrategiaa laaditaan ja käsitellään rinnan maakuntasuunnitelman kanssa. Kolme aluerakenteen kehitysvaihtoehtoa Pohjois-Savon aluerakennetta verkotetaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Rakenteita kehitetään tukemaan talouden, hyvinvoinnin ja sivistyksen tarpeita sekä nopeita yhteyksiä, todetaan luonnoksessa. Visiona on, että Pohjois-Savo ja sen keskukset ovat toimiva, hyvin saavutettavissa oleva ja kilpailukykyinen osa Suomen ja Euroopan aluerakennetta kehittämisvyöhykkeillä. Päävaihtoehtoina Pohjois-Savon sisäiseen kehitykseen esitetään seutumallia, viitostiekeskeistä rakennetta ja kuopiokeskeistä mallia. Pohjois-Savon tärkeimmät pääliikennesuunnat ovat VT 5 ja Savonradan etelä pohjoinen-käytävä; Joensuu Kuopio Jyväskylä Tampere Turku -vyöhyke sekä Pietarin suunta. Liikenteessä esitetään kehittämishankkeina mm. nopeita junayhteyksiä pääkaupunkiseudulle, Savon kanavaa sekä tietoliikenneyhteyksien kehittämistä. Pohjois-Savon ympäristön tila on kohtuullinen. Vahvuutena ovat kaunis järviluonto ja metsät. Maakunnan kehittäminen perustuu vastuuseen ympäristön ylläpidosta hyvänä ja tuotantokykyisenä. Tavoitteena on mm. Energiahuollossa puulla korvataan öljy sekä lisätään yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa Kuopion Energian voimaloiden tapaan. typpi- ja fosforiravinnepäästöjen vähentäminen. Päästöjen ilmaan on määrä supistua noin %:lla v tasosta. Kehitysnäkymänä ovat lisääntyvät ympäristötehtävät. Kuntien suoriutumista ympäristötehtävistään on tuettava jatkossa. Maakuntasuunnitelma hyväksytään kesäkuussa 2002 Antti Mykkänen korostaa, että alueellinen kehittäminen on nyt aiempaa enemmän maakuntien omissa käsissä, sillä kaikki Suomen maakunnat laativat omissa lähtökohdistaan maakuntasuunnitelman. Siinä kerrotaan maakunnan kehittämisen tahto ja se välittyy mm. valtioneuvostolle ja muulle keskushallinnolle. Pohjois-Savossa maakuntasuunnitelman 2020:n ja siihen liittyvän viestintästrategian valmistelua johtaa. Maakuntasuunnitelman luonnos oli syksyllä maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston käsittelyssä ja siitä järjestettiin myös seutukunnittain esittely- ja keskustelutilaisuuksia. Maakuntavaltuustossa on kesäkuussa 2002 tarkoitus hyväksyä lausuntojen ja neuvottelujen perusteella tarkennettu maakuntasuunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan loppuvuodesta 2002 tehtävällä Pohjois-Savon maakuntaohjelmalla. Se laaditaan lyhyemmälle, noin puolen vuosikymmenen aikajänteelle. 5

6 Maakuntavaltuusto evästi maakuntasuunnitelmatyötä P ohjois-savon maakuntasuunnitelma 2020:n luonnos kirvoitti maakuntavaltuuston syysistunnossa vilkkaan keskustelun. Valtaosin puheenvuoroissa kannatettiin maakuntasuunnitelman optimistisia kehitysnäkymiä ja -tavoitteita, joissa mm. väestömäärälle, koulutustasolle, aluekansantuotteelle, investoinneille, työttömyystasolle, työvoiman määrälle, huoltosuhteelle ja sairastavuusasteelle on asetettu vaativia haasteita. Niiden toteutuessa olisi Pohjois-Savon suhteellinen asema Suomessa kohentunut niin taloudellisesti kuin hyvinvoinninkin osalta. Muutamissa puheenvuoroissa kritiikki ei kohdistunut niinkään maakunnan pitkän tähtäimen kehittämisvisioihin tai -strategioihin kuin siihen, miten paljon Pohjois-Savon kehittäminen on maakuntalaisten käsissä globalisoituvassa maailmassa ja markkinataloudessa ja ovatko tavoitteet saavutettavissa. Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jyrki Kataisen (kok) mielestä aina löytyy ihmisiä, jotka eivät halua asua siellä, mikä olisi markkinavoimien kannalta tehokkainta. Pohjois-Savo voi tarjota tällöin yhden rakentavan vaihtoehdon. Kataisen mukaan väestön muuttoa säätelevät työ- ja opiskelupaikkatarjonnan lisäksi elämäntapavalinnat, jotka vaihtelevat elinkaaren eri vaiheissa. Henkiset arvot ovat suuria vaikuttajia. Kun hyvät peruspalvelut, viihtyisä ja turvallinen ympäristö sekä mahdollisuus kehittyä työuralla ratkaisevat elinpaikan, on Pohjois-Savo tarjottava tähän tilanteeseen ykkösvaihtoehto. Erityisesti on syytä huolehtia lapsiperheiden ja nuorten palveluista. Myös suvaitsevuus ja monikulttuurius ovat merkittäviä tulevaisuuden tavoitteita. Seutukuntamallille kannatusta Kansanedustaja Iivo Polvi (vasl) korosti perusopetuksen tason ja saavutettavuuden merkitystä sekä erityisesti kuntaliitosten ottamista vakavaan harkintaan, kun valtiovalta on myöntämässä niihin huomattavia rahallisia porkkanoita. Pohjois-Savossa on hänen mielestään tartuttava niihin vahvasti. Myös Ismo Vornanen (kok) oli nykyistä suurempien kuntien kannalla. Hän näki pohjoissavolaisten kuntien suurimmat uhat Etelä-Suomessa ja kovimmat kilpailijat Oulun ja Jyväskylän seuduissa, minkä vuoksi maakunnan kaupunkien ei pidä mitellä voimiaan keskenään. Maakunnan aluerakenteeseen puututtiin vain parissa puheenvuorossa. Niissä kannatettiin seutukuntamallia, koska se turvaisi tasapainoisimmin koko maakunnan kehitystä. Mm. keskustan Esa Jääskeläinen ja Markku Eestilä olivat tällä kannalla. Esa Jääskeläinen muistutti, että Kuopion veturirooli on kuitenkin tunnustettava maakunnassa. Hän esitti toimialojen kehittämiselle painopisteajattelua korostaen etenkin elintarvike- sekä metsäklusterien keskeistä merkitystä Pohjois-Savolle. Hyvänä hän piti huomion kiinnittämistä ns. senioriasumiseen maakunnan väestön ikääntyessä. Mittavien tutkintotavoitteiden rinnalla Jääskeläinen ja pari muutakin puhujaa vaati muistamaan kädentaitojen osaamista. Ari Paanala (vihr) esitti pohjoissavolaisia tuotteita ja palveluja suosivaa made in Savo -teemaa sekä perustulotavoitetta maakuntasuunnitelmaan yhdeksi, koska se mahdollistaisi uusia työllistymis- ja pienyritysmuotoja haja-asutusalueillakin. Pirjo Pölkki (vihr) ehdotti maakuntasuunnitelmaluonnosta täydennettäväksi mm. lasten ja perheiden hyvinvoinnin tavoitteilla. Lisäksi Pohjois-Savolla on hyvät mahdollisuudet kehittää sosiaalialan osaamiskeskusta laajan tutkimus- ja yritysosaamisen perustalta unohtamatta laadukkaita julkisia palveluja. EU-tuella nopeutta Savon rataan? Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuusto evästi syyskokouksessaan maakuntasuunnitelman valmistelua. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Rajamäki (sdp) muistutti, että suunnittelussa ei kan- 6

7 nata tuijottaa vain omaan napaan. Työtä on tehtävä koko Itä-Suomen kehittämiseksi niin alueen keskinäisissä hankkeissa kuin kansallisella ja kansainvälisillä areenoilla, mm. yhteyksien aktivoinnissa Pietariin. Pohjois-Savo voisi Rajamäen mielestä olla aloitteellinen Itä-Suomi -yhteistyön tiivistämisessä. keelle nopeiden rautatieyhteyksien ulottamiseksi Kuopioon ja Iisalmeen. Savon kanava -hankkeeseen on kiinnitettävä huomiota keväällä 2002, jolloin merenkulkuhallitukselta saadaan uusia tarkennettuja kanavahankkeen kustannustietoja. Ilpo Lommi Tulevaisuuden tutkija Osmo Kuusi: Ei kannata keskittyä vain yhteen tulevaisuuden visioon T Liikenneyhteyksien kehittämisessä Kari Rajamäki kaipasi Kuopion seudulta suurten, maakunnallekin tärkeiden infrastruktuurihankkeiden asettamista tärkeysjärjestykseen. Tavoite 1 -ohjelman EU-rahoituksesta kannattaa lohkaista tukea vauhdittamaan Nopeat itäradat -hanketta. Se tarkoittaa mm. tasoristeyksien korvaamista Savon radalla uusilla liikennejärjestelyillä pendolino-junia varten. Etelä-Savo on panostamassa siihen varoja, joten Pohjois-Savonkin on syytä lähteä samanaikaisesti liikulevaisuuden tutkimisen keskeinen haaste on löytää megatrendien lisäksi muutoksia ilmentäviä ja edeltäviä heikkoja signaaleja sekä arvioida niitä kriittisesti. Arvioinnissa on tärkeää, ettei valtapolitiikka vaikuta vaikenemiseen epämieluisista mutta varteenotettavista signaaleista. Silmien ummistamisesta voi koitua suuria haittoja, kun negatiivisiin signaaleihin ei varauduta ajoissa ja kielteiset asiat yllättävät, sanoo tulevaisuuden tutkija, fil.tri Osmo Kuusi SITRA:sta. Hän toimii myös Suomen Tulevaisuuden Tutkimuksen seuran puheenjohtajana ja tekee yhteistyötä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmaseminaarissa esitelmöinyt Osmo Kuusi ei suoraan ennakoinut Pohjois- Savon tulevaisuuden näkymiä seuraaville vuosikymmenille. Sen sijaan hän antoi osallistujille tulevaisuuden ennakoimisen työvälineitä sekä kansallisia ja kansainvälisiä megatrendejä, jotka vaikuttavat Pohjois-Savonkin kehitykseen. Megatrendejä ovat mm. teknologian kehityksen jatkuminen, yhteiskunnan globalisoituminen, kansalaisten ja organisaatioiden verkostuminen, kestävä kehitys, työn uudet muodot, väestön ikääntyminen ja syrjäytymiskehitys. Pk-yrittäjyyden vahvistuminen tärkeää Tulevaisuusseminaarissa kartoitettiin osanottajien käsityksiä megatrendeistä johdettujen Pohjois-Savon erilaisten kehityspolkujen tärkeydestä ja uskottavuudesta. Tärkeimpinä ja usein myös tavoiteltavina kehityssuuntina pidettiin mm. pk-yrittäjyyden vahvistumista, uusien teknologioiden laajaa soveltamista, tutkimus- ja tuotekehitysvoimavarojen kasvua varsinkin yrityksissä sekä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuotannon lisääntymistä maakunnassa. Myös palvelujen seutukunnallistamista ja ylimaakunnallistamista pidettiin merkittävänä. Vähiten tärkeisiin asioihin lukeutuivat mm. väkivaltarikollisuuden kurissa pysyminen, sairauksien ilmaantumisiän nousu, kulttuurihistoriallinen monimuotoisuus rakennusympäristössä ja vesitieverkoston kehittyminen. Uskottavimpia kehityssuuntia olivat kuntien talous- ja palvelutasoerojen kasvu, väestön vanheneminen ja sairastavuus muuta maata enemmän, Suurteollisuuden investointeja maakuntaan ei pidetty kovin uskottavina, vaikka ne nähtiin tärkeinä. seutukunnallisten ja ylimaakunnallisten palvelujen lisääntyminen, jätteiden kierrättäminen ja hyötykäyttäminen nykyistä enemmän sekä tutkimuslaitosten kansainvälisten yhteyksien kasvu sekä koulutusketjujen yhteistyön lisääntyminen. Suurimpia suhteellisia eroja kehityksen tärkeyden ja uskottavuuden välillä ilmeni Pohjois-Savon yltämisessä tietoliikenteessä maailman huipulle, yritysten tutkimus- ja tuotekehitysosuuden kasvussa sekä koulutuspaikkojen houkuttelevuudessa nuorille tulomuuttajille. Ilpo Lommi 7

8 Maakuntasuunnitelma 2020:n luonnos seutukierroksella P ohjois-savon maakuntasuunnitelma 2020:n luonnos sai positiivisen vastaanoton loka marraskuun taitteen seutukuntakierroksella. Kuopiossa, Iisalmessa, Varkaudessa, Kaavilla ja Suonenjoella pidettyihin suunnitelmaluonnoksen avoimiin esittely- ja keskustelutilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 200 henkilöä paristakymmenestä kunnasta. Heistä 78 vastasi kyselyyn, jossa tiedusteltiin näkemyksiä mm. maakuntasuunnitelman visioihin, strategioihin, tavoitteisiin ja painopisteisiin. Maakuntavisiossa ja -strategiassa vastaukset menivät hyvin yksiin luonnoksen kanssa. Keskimäärin 94,8 % piti Pohjois-Savon ydinstrategiaa olla aktiivinen, avautuva ja uudistuva maakunta hyvänä tai ainakin melko hyvänä. Maakunnan visiota kannatti vastaavasti 83,1 %. Ydinstrategiaa pyydettiin arvioimaan myös sen osa-alueiden eli talouden, hyvinvoinnin, sivistyksen, ympäristön Matkailuelinkeinossa nähdään huomattavaa kasvupotentiaalia Pohjois- Savossa. Kuvassa yksi Kuopion matkailuvalteista, Uppo Nalle. sekä aluerakenteen ja infrastruktuurin näkökulmista. Niiden välillä tuli jonkin verran eroja, vaikka kokonaiskuva pysyi edelleen positiivisena. Selvimmin vastaajien näkemyksiä vastasivat maakuntasuunnitelman talouden (100 % piti hyvänä tai melko hyvänä) ja ympäristön (96,0 %) ydinstrategiat. Seuraavaksi parhaat kannatusluvut saivat aluerakenne- ja infrastruktuuri (88,8 %), hyvinvointi (82,0 %) ja sivistys (80,6 %). Hieman varovaisempiin tavoitteisiin Myös maakuntasuunnitelman tavoitteiden hyväksyttävyydelle vastaajat antoivat melko vahvasti tukea. Vastauksista heijastui kuitenkin hieman maakuntasuunnitelmaa lievempi tavoitteellisuus, joka näkyi eniten työttömyysasteen alenemisessa ja tutkinnon suorittamisissa. 39 % vastaajista uskoi, että v on kaikilla jokin oppitutkinto. 34 % yhtyi näkemykseen, että Pohjois-Savon työttömyysaste on v pudonnut nykyisestä 11,1 %:sta 2,5 %:iin. Maakunnan väestötavoite, asukasta v sai taakseen vajaa puolet vastaajista. Useampi piti tavoitetta eli asukasluvun säilyttämistä suunnilleen nykyisenä liian haasteellisena. Vahvimman kannatuksen maakuntasuunnitelman tavoitteet saivat investointien sekä vapaa-ajan asuntojen määrän nousussa. 66 % vastaajista uskoo investointien lähes tuplaantuvan 1,4 miljardiin euroon eli lähes 8,4 miljardiin markkaan v mennessä ja että vapaa-ajan asuntojen määrä kasvaa :een nykyisestä :stä. Maakuntasuunnitelman tavoitteista poikenneet näkemykset olivat yleensä varovaisempia. Seutukuntien kesken oli hieman eroja. Maakunnan väestötavoitteeseen optimistisimmin suhtauduttiin Kuopion seudulla arvion ollessa keskimäärin henkeä v Ylä- 8 Savossa luku oli , Sisä-Savossa , Koillis-Savossa ja Varkauden seudulla IT- ja matkailuklustereilla suurimmat kasvuodotukset Kyselyssä selvitettiin odotuksia maakunnan keskeisimpien klusterien eli toimialaketjujen kasvulle. Suurin odotus kohdistuu matkailuun, jonka 79 % odottaa kasvavan erittäin tai melko paljon v mennessä. Informaatioteknologian kasvuun uskoo 71 %. Ympäristöklusteri saa 53 %:n ja metalliklusteri 52 %:n kannatuksen. Hyvinvointiklusteri yltää 47 %:een ja metsäklusteri 43 %:een. Elintarvikeklusterin kasvuun uskoo enää 38 ja kulttuuriklusterin 30 %. Kuopion seutukunnassa oli suurin optimismi IT-alan ja hyvinvointisektorin vahvaan kehitykseen. Ylä-Savossa luotetaan eniten metsäklusteriin kun Sisä-Savossa ja Koillis-Savossa arvioidaan matkailualan kehittyvän voimakkaimmin. Varkaudessa painottuvat IT- ja metallialan kasvuodotukset, mutta siellä erot klusterien kesken ovat muita seutuja pienemmät. Seutukuntavaihtoehto ykkösenä Mielenkiintoinen kysymys seutukuntakierroksella oli, miten Pohjois-Savon aluerakennetta tulisi painottaa. Vaihtoehdoiksi annettiin kolme päälinjausta: seutukunta-, viitostie- ja kuopiokeskeinen vaihtoehto. Vastausten hajonta oli melko suuri. Suosituin vaihtoehto oli seutukuntakeskeisyys. Sen kannatuskeskiarvoksi tuli 7,8 asteikolla Kuopiokeskeinen malli sai 5,8 ja viitostiekeskeinen arvon 4,4. Varsin odotetusti kuopiokeskeinen vaihtoehto sai suurimman kannatuksen Kuopion seudulla (8,0), kun taas viitostievaihtoehtoa tuettiin selkeästi eniten Varkauden seudulla (9,7 %).

9 Pohjois-Savon aluerakenteen viitostievaihtoehto saa suurimman kannatuksen Varkauden seudulla. Seutukuntakeskeisen aluerakenteen kannalla oltiin tiiviimmin Koillis-Savossa (8,3 %), Ylä-Savossa (8,1 %) ja Sisä- Savossa (7,7 %). Missään ei seutukuntavaihtoehtoa pidetty heikoimpana. Kuntaliitokset eivät mahdottomia Kuntaliitoksien mahdollisuutta pitkällä aikavälillä luodanneeseen kysymykseen vastattiin niin, että vain 17,7 % piti niitä tarpeettomina kaikissa olosuhteissa. 82,3 % katsoi, että kuntajaotuskysymys voi tulla v mennessä tarpeelliseksi. Vastauksista ei voi kuitenkaan vetää suoraa johtopäätöstä kuntaliitosten kannattamiseen ainakaan näin aktiivisesti. Seutukuntien kesken ei kuntaliitosten tarpeellisuudessa ollut suuria eroja. Sen sijaan hyvin suurta hajontaa syntyi seutukuntien sisällä ilmeisimmistä kuntaliitoksista. Suurinta hajonta oli Koillis-Savossa ja selkeintä Sisä-Savossa, missä 40 % vastaajista piti Suonenjoen ja Rautalammin yhteenliittymää ilmeisenä tai tarpeellisena v mennessä. Kuntaliitosnäkymissä ei tuijotettu aina kovin tiukasti seutukunnan rajoihin. Ilpo Lommi Pohjois-Savon viestintästrategia tekeillä Maakunnan mainetta kirkastetaan P ohjois-savolle valmistellaan maakuntasuunnitelma 2020:een liittyen maakunnallista viestintästrategiaa Pohjois- Savon liiton johdolla ja useita yhteisötahoja edustavan ohjausryhmän koordinoimana. Valmistelu käynnistyi keväällä 2001 helsinkiläisen viestintätoimisto Pohjoisrannan aloittaessa sen laadinnan. Edellisvuonna valmistunut Pohjois-Savon imagotutkimus antaa lähtökohtatietoja suunnitelmalle. Viestintästrategiaa valmistellaan keskustelutilaisuuksissa ympäri maakuntaa kuten maakuntasuunnitelmaakin. Maakunnan viestintästrategia hyväksytään Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston kokouksessa kesäkuussa 2002 yhdessä maakuntasuunnitelma 2020:n kanssa. Erikseen laaditaan viestintästrategian operatiivinen toteutussuunnitelma, jolle valitaan toteuttajat. Maakunnallisen viestintästrategian tekemiseen on monia syitä: Viestintästrategia koordinoi ja kiteyttää yhteisesti sovittuun ja ymmärrettyyn muotoon Pohjois-Savon kehittämiseen sekä imagon rakentamiseen liittyvää sisäistä ja ulkoista tiedottamista ja markkinointiviestintää. Viestintästrategia tukee Pohjois- Savon maakuntasuunnitelma 2020:n tavoitteiden toteuttamista mm. sitouttamalla maakunnan kehittämisvoimia siihen. Siksi suunnitelmia valmistellaan rinnakkain. Viestintästrategiassa määritellään yhteiset tavoitteet maakunnalliselle viestinnälle. Viestinnän strategisella suunnittelulla tähdätään tehokkaampaan ja vaikuttavampaan viestintään, jota tarvitaan yhdenmukaisen sekä todellisen imagon luomiseksi Pohjois-Savosta. Viestintästrategiassa määritellään maakunnallisen viestinnän sisältöä eli sanomia sekä niiden kohderyhmiä ja kartoitetaan voimavaroja käytännön viestintätoimille. Viestintästrategiassa sovitaan myös peruskeinoista ja maakunnallisten toimijoiden työnjaoista. Viestintästrategian kohderyhmät ja sisältö Ensisijaisesti mutta ei kuitenkaan pelkästään viestintästrategia kohdistuu maakunnan sisäiseen viestintään eli miten maakuntalaiset sekä tiedotusvälineet saadaan toimimaan mm. maakuntasuunnitelman kehittämistavoitteiden puolesta. Pohjois-Savon ulkopuolelle suuntautuvassa viestintästrategiassa tähdätään maakunnan 9 ulkoisen imagon ja maineen kirkastamiseen maakuntasuunnitelma pohjalta tosiasiat huomioon ottaen. Viestintästrategian sisältö perustuu paljolti Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2020:ssa linjattuihin kehittämistavoitteisiin ja näkymiin. Strategiassa otetaan huomioon eri tahojen eli mm. kansalaisryhmien, seutukuntien ja elinkeinoelämän edustajien näkemyksiä viestinnän tavoitteista ja sisällöstä. Päämäärä on löytää keskeisiä viestinnän sanomia, joihin voidaan sitoutua maakunnan tiedottamisessa ja muussakin markkinointiviestinnässä. Samalla on selvitettävä, millaisia rinnakkaisia viestintästrategioita maakunnasta löytyy mm. eri seutukunnilta, kunnilta, järjestöiltä ja elinkeinoelämältä ja analysoitava niiden suhde maakunnan kokonaisvaltaiseen viestintästrategiaan. Myös viestintästrategian toteuttamiseen käytettävissä olevat voimavarat, mahdolliset toteuttajatahot ja niiden työnjaot maakunnassa on selvitettävä, jotta voidaan arvioida realistista pohjaa toteutukselle ja tuonnempana laadittavalle operatiiviselle viestintäsuunnitelmalle. Ilpo Lommi

10 Maakuntavaltuuston ja -hallituksen varapuheenjohtajat tentissä S avo Sinuksi -lehden edellisessä numerossa Pohjois- Savon liiton maakuntahallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat, kansanedustajat Markku Rossi (kesk) ja Kari Rajamäki (sdp) esittivät näkemyksiään mm. maakunnallisten luottamushenkilöorganisaatioiden työkentästä, omasta roolistaan sekä Pohjois-Savon kehitysnäkymistä. Tässä numerossa puheenvuoro on nyt maakuntahallituksen ja -valtuuston varapuheenjohtajilla osittain samoista, osittain eri asioista. Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja, siilinjärveläinen kansanedustaja Jyrki Katainen (kok) ja 2. va- rapuheenjohtaja, eläinlääkäri Markku Eestilä (kesk) Iisalmesta sekä maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja kuopiolainen luokanopettaja Marja Kivinen (vasl) ja 2. varapuheenjohtaja rehtori Heikki Nousiainen (kesk) Pielavedeltä vastasivat seuraaviin neljään kysymykseen: 1) Mitkä ovat mielestänne maakuntavaltuuston/-hallituksen keskeisimmät haasteet ja tehtävät kaudella ? 2) Millaisia linjanvetoja ja päämääriä aiotte henkilökohtaisesti toteuttaa kaudella varapuheenjohtajan tehtävissänne mm. maakunnan kehittämiseen liittyen? 3) Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmaan liittyen, mitkä ovat maakuntamme pidemmän tähtäimen kehittämisessä keskeisimmät a) uhat, jotka on ehdottomasti torjuttava, b) menestystekijät, joilla pystymme selviytymään 4) Viestinne maakuntalaisille v alkaessa: Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jyrki Katainen 1. Maakuntasuunnitelman laatiminen tavoitteelliseksi ja samalla realistiseksi. Maakuntasuunnitelmatyö on hyvä käytännön harjoitus maakunnan päättäjille arvioida todellisia menestystekijöitä ja aidosti vaikuttavia keinoja terveen väestörakenteen säilyttämiseksi ja kehittyvän yritystoiminnan aikaansaamiseksi. Toisena suurena haasteena maakuntahallituksella on valmistella Itä-Suomen yhteisiä tavoitteita seuraavien vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan. Tavoitteiden tulee olla tarkkaan punnittuja ja toteuttamiskelpoisia. Hallitusohjelmatavoitteissaan Pohjois- Savo ja Itä-Suomi eivät voi vaatia kaikkea mahdollista, vaan tavoitteiden tulee olla tarkasti kohdennettuja ja voimavarat on keskitettävä muutaman keskeisen tavoitteen läpiviemiseen. 2. Haluan korostaa maakuntasuunnitelmatyössä lapsiperhenäkökulmaa. Muuttoliikkeen hillitsemiskeinoja etsittäessä on tarkasteltava tosiasioita: millä edellytyksillä Etelä-Suo- messa työssä oleva lapsiperhe olisi valmis muuttamaan Savoon. Tästä näkökulmasta katsottuna muuttoliikkeen hillitsemiselle ja aluekehityspolitiikalle on määriteltävissä ihmiskasvoiset ja oikeasti vaikuttavat keinot. Tähän liittyen haluan olla vaikuttamassa siihen, että Pohjois-Savossa pystytään löytämään terveitä, aidosti vaikuttavia ja mahdollisimman vähän kilpailua vääristäviä elinkeinopolitiikan instrumentteja. 3. a) Maakunnassa ei kyetä luomaan yhtään kansainvälisesti vetovoimaista korkeaan osaamiseen perustuvaa kasvualaa. Tämä vaikuttaa pitkällä tähtäimellä koko maakunnan hiljattaiseen näivettymiseen. b) Pikkukaupunkien verkosto ja luonnon läheisyys ovat tutkimustenkin mukaan suuri vetovoima tekijä mm. nuorten perheiden sijoittumiselle. Kuopion tiedelaakson kehittyminen tarjoaa rajoittamattomat kasvun mahdollisuudet. Yhtälailla Ylä- Savon ja Varkauden seudun teollisuuskeskittymät ovat vahvoja kasvualustoja maakunnan kehittymiselle. 4) Maakunnan kehitys riippuu suurimmaksi osaksi meidän savolaisten osaamisesta tehdä oikeita kehittämisen painopistevalintoja sekä kyvystä tehdä niitä koskevia päätöksiä. Tästä ovat todisteena mm. kaikki tällä hetkellä kehittyvät suomalaiset maakuntakeskukset. Uskon savolaisten kykyyn kehittää omaa maakuntamme. 10

11 1. Keskeisin haaste koko Pohjois-Savon liitolle on yksiselitteisesti muuta maata alhaisemman talouskehityksen ja työllisyyden parantaminen. Maakuntavaltuuston pitäisi keskittyä suuriin linjoihin ja tarkkailla maakunnan asemaa suhteessa muihin maakuntiin. Maakunnan sisäisten toimenpiteiden lisäksi valtuuston on otettava kantaa keinoihin, joilla mahdollinen jälkeenjääneisyys muihin alueisiin verrattuna voidaan korjata. Valtuuston pitää painottaa määrätietoisemmin muutamia keskeisiä esimerkiksi koulutukseen tai elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantamiseen liittyviä tekijöitä. Maakuntahallituksen on ohjailtava aluekehitystä tasapuolisesti. Tämä tarkoittaa tarkkaa seurantaa toteutuneista investoinneista ja hankkeista ja niiden rahamääristä. On entistä tarkemmin pistettävä järjestykseen esimerkiksi suuret infrainvestoinnit ja aikataulut, jotta rahoitus voidaan ohjata ensisijaisesti hankkeisiin, joilla on paras hyötysuhde maakunnan väestön ja elinkeinoelämän kannalta. Tässä suhteessa analyyttistä otetta on terävöitettävä. 2. Olen kokenut nykyisen ohjeistuksen tavoite1 -hankkeiden toteutuksessa liian jäykäksi. Vaikuttaa, että Maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja Markku Eestilä EU:n korostama alhaalta ylös periaate ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla eli hankkeita ei saa määräysten takia toteuttaa niin kuin käytännön ihmiset haluaisivat. Säännöksiä tulee muuttaa tai ainakin soveltaa siten, että ongelmia pystytään ratkomaan todellisten tarpeiden mukaan. Pidän parhaina hankkeita, joissa koulutus, käytännön työelämä, mahdolliset investoinnit ja tavallisten ihmisten tarpeet kyetään tasapuolisesti leipomaan samaan projektiin. Tehtävä on vaikea, mutta onnistuu, jos osapuolet aidosti pyrkivät ottamaan huomioon toisten tarpeet ilman oman edun maksimointia. Yhtenä tärkeimmistä asioista pidän nopeiden junayhteyksien kehittämistä Helsingistä maakunnan halki Iisalmeen. 3. a) On pyrittävä katkaisemaan yritysten toimintaympäristöä rapauttava väestökato eli käytännössä poismuuttoliike vaatimalla aluepoliittisia tekoja suunnitelmien ja puheiden sijaan. Myös työttömyyden hoitoon on osoitettava rahaa investointi- ja palkkaperustemomentteihin. Nythän valtion talousarviossa juuri näiltä kohdilta vähennetään määrärahoja. b) Kuopion yliopiston suhteellisen aseman nostaminen kansallisella vertailutasolla on meidän kaikkien menestymisen ykkösasioita. Se ei kuitenkaan saa tapahtua ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen kustannuksella. Koulutuksen on korostettava maakunnan luontaisia kehitysaloja, esimerkkeinä maa- ja metsätalous sekä metalli. Hieman enemmän yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja pääpaino sanalle tekeminen. 4. Kehitetään yhdessä maakuntaa kulttuuria ja vapaa-aikaa unohtamatta. Yritetään hilata suvaitsevaisuuskynnystä hieman ylemmäksi eikä aliarvioida toisten tekemisiä. Sillä tavoin nostamme sosiaalista pääomaamme, menestyksen tärkeintä osa-aluetta. 1. Maakunnan päättäjien tulee löytää yhteinen tahto maakuntamme kehittämisessä. Haasteena on kuntien erilaisuus; koko, talous ja elinkeinorakenne. Samalla erilaisuus on voimavara, joka on osattava käyttää paitsi yksittäisen kunnan myös maakunnan yhteiseksi hyväksi. Kaikille kunnille on haaste väestön ikääntyminen ja muutto pois kotikunnasta. Maakuntavaltuutettujen ja -hallituksen yhteinen tavoite on saada työpaikkoja. Tavoitteena on oltava korkeaan osaamiseen perustuvien työpaikkojen rinnalla myös perinteisten Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Marja Kivinen 11 työpaikkojen hankkiminen ja ennen kaikkea entisten työpaikkojen säilyttäminen. Valtion virastojen sijoittaminen ruuhka-suomen ulkopuolelle olisi oikeaa aluepolitiikkaa. Suuntaamalla koulutusta oikein saadaan korkeasti koulutetut ja ammattihenkilöt jäämään kotiseudulleen, jos työtä ja palveluja on tarjolla. 2. Maakuntahallituksen varapuheenjohtajana kannan huolta työllisyydestä ja ennen kaikkea työttömien suuresta määrästä. Pitkäaikaistyöttömät ja nuoret työttömät tarvitsevat paitsi valtion myös maakunnan tukea työl-

12 listyäkseen. Jokainen työpaikka on voitto maakunnalle. Syrjäytymisen ehkäisyyn on lisättävä voimavaroja ja on panostettava etenkin perheiden tukemiseen. Syrjäytymisen ehkäisyn on oltava koko ajan punaisena lankana kaikkia päätöksiä tehtäessä. Maakuntaa on kehitettävä niin, että siellä on kaikkien hyvä asua ja tehdä työtä. 3. Maakunta tarvitsee keskuksensa, veturin, johon ydinosaaminen keskittyy. Kuopio on maakunnan veturi ja sen kehittämistä ei pidä nähdä uhkana muille kunnille. Tarvitsemme yliopistoa, osaamiskeskuksia, tutkimusta ja kehittämistä. On luonnollista vahvistaa jo olemassa olevia rakenteita eikä lähteä hajottamaan niitä. Koulutus on tulevaisuuden kehittämiskohde. Maakunta menestyy, kun sillä on yhteinen tahtotila. Meillä on Savossa rauhaa, kaunis luonto, puhdas ilma ja vesi. Nämä ovat asioita, joita tulevaisuudessa arvostetaan entistä enemmän. Kulttuuripalvelut ovat huippuluokkaa. Meillä on taitelijoita, harrastajia ja kulttuurilaitoksia. Meillä on hienoja liikuntamahdollisuuksia ja -paikkoja. Meillä asutaan suhteellisen hyvin. Lisäksi meitä savolaisia pidetään mukavina ja lupsakkoina ihmisinä. Jos näillä eväillä ei Savo ole hyvä paikka asua, niin mikä sitä sitten olisi? Maakuntasuunnitelma tehdään lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Nykyinen kymmenvuotias on tulevaisuuden päättäjä. Lasten ja nuorten äänen kuuleminen suunnitelmaa tehtäessä olisi tärkeää. 4. Viestini maakuntalaisille on, että panostetaan lapsiin ja lapsiperheisiin. Pohjoissavolaisten kuntien on tarjottava kunnon peruspalvelut. Tarjoamalla asuntoja, liikunta- ja kulttuuripalveluja sekä koulutusta peruskoulusta työelämään ei kenenkään tarvitse muuttaa pois. Jos yksittäiset kunnat eivät itse pysty tarjoamaan palveluja niin tehkäämme yhteistyötä. Ei kunnilla eikä myöskään maakunnalla saa olla rajoja, kun puhutaan ihmisten hyvinvoinnista. Yhteistyöllä eteenpäin! Maakuntahallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Nousiainen 1. Maakuntasuunnitelman aikaansaaminen tulevana vuonna sekä sen toteuttaminen ja muuttuviin olosuhteisiin reagoiminen seuraavien vuosien suunnitelmissa. Kaavoituksessa Kuopion seudun maakuntakaava valmistellaan kuluvalla toimikaudella, joten sen edistäminen on tärkeää. Kolmantena kokonaisuutena toivon onnistuttavan suurten liikennehankkeiden tärkeysjärjestyksen pohtimisessa, jotta keskenämme ja muiden maakuntien kanssa onnistumme saattamaan niitä toteutukseen tällä ja ensi vuosikymmenellä. 2. Tärkeää on löytää yhä lisääntyvää yhteistyötä ja -ymmärrystä eri toimijoiden kesken. Haluan vaikuttaa siihen, että maakunnalla ja sen osilla on yhdensuuntainen näkemys esiinnyttäessä mm. valtiovallan suuntaan haettaessa resursseja, jotka meille kohtuuden nimissä kuuluvat. Maakuntahallituksen kuuluu olla aloitteellinen, kun huomaamme val- takunnallisia vaikkapa lainsäädännöllisiä esteitä järkevään edistykseen. 3. Keskeiset uhkat liittyvät yhteen asiaan: keskittymiseen. Tästä seuraa muuttotappio, työtilaisuuksien väheneminen, väestön ikärakenteen muutos ja tuttu luettelo maakuntamme uhkista. Uhkia torjumme parhaiten vaikuttamalla siihen, että nuoret löytävät omasta maakunnasta toimeentulon ja viihtyvyyden sekä toisaalta perinteiset osaajat pystyvät käyttämään ammattitaitoaan ja työkykyään. Koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella saamme uuden talouden työtehtäviin sopivia ihmisiä. On osattava keskittää voimavaroja silloin, kun uutta ja suurta on syntymässä. Kuitenkin koko ajan on huomattava, että monista pienistä avuista ja aluista syntyy maakunnan eri puolille uutta vireyttä, joka antaa pohjaa koko alueen elinvoimalle. Mielikuvan maakunnastamme on oltava positiivinen toiminnan ja elämän maakunta. 4. Savolaiset ovat kautta historian kulkeneet eturintamassa ja rohkeasti etsineet uusia elinmahdollisuuksia tuntemattomasta. Löytäkäämme se henki uudelleen, vaikka heimot ovat sekoittuneetkin! 12

13 Pohjois-Savon tavoite 1 -ohjelma edistyy odotetusti P ohjois-savon tavoite 1 -oh jelman toteutuminen on edennyt v odotusten mukaisesti. Euroopan Maatalouden Ohjaus- ja Tukirahaston (EMOTR) käynnistyminen vuoden alussa antoi mahdollisuuden ryhtyä purkamaan EMOTR:iin kohdentuneita rahoituspaineita. Hankemäärän runsaudesta johtuen EMOTR-varat jouduttiin sitomaan nopeasti, eikä uusia hankkeita ole pystytty käsittelemään loppuvuonna. Ykkösohjelman täysimittaisen toteuttamisen suurimpana ongelmana on ollut kansallisen rahoituksen riittämättömyys. Hanketoimijat ovat myös tuoneet esille tällä ohjelmakaudella voimakkaasti lisääntyneen byrokratian, jonka katsotaan hankaloittavan käytännön työtä. Pohjois-Savossa on tavoite 1 -ohjelmalla tuettu maakunnan strategian mukaisesti erityisesti vahvoja osaamisalueita sekä uusia osaamisintensiivisiä ja kasvavia tuotannonaloja. Kehittämisen painopisteitä on vahvistettu klusteriryhmätyöskentelyllä. Kehittäviksi klustereiksi eli toimialaketjuiksi on maakunnassa valittu IT-, hyvinvointi-, metsä-, elintarvike-, metalli-, matkailu- ja kulttuuriklusterit. Kulttuuriklusteriryhmä perustettiin keväällä 2001 ja se aloitti toimin- % 30 tansa elokuussa. Klusteriryhmät on asettanut ja niihin on kutsuttu kunkin alan yritystoiminnan, koulutuksen ja hallinnon edustajia. Toimialaketjutarkastelua Toimialaketjujen toiminnan pohjana ovat klusteristrategiat tai kehittämisohjelmat, joita klusterit ovat valmistelleet v Metsä-, elintarvike- ja matkailuklusterin ohjelmat ovat valmiina, hyvinvointi- ja kulttuuriklustereiden ohjelmia parhaillaan laaditaan. ICT- ja metalliklusterit ovat tehneet suppeahkot strategiasuunnitelmat teknologiastrategia- ja maakuntasuunnitelmaprosessin yhteydessä. Pohjois-Savon merkittävimmät työllisyyteen ja nuorten aktivointiin tähtäävät hyvinvointihankkeet ovat Iisalmen nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin kohdentuva TRIO-aktivointihanke sekä Varkauden kaupunkiin kohdentuva VARKKU-kumppanuushanke. Hyvinvointiyritystoiminnan kehittämiseen on suunnattu tavoite 1 -ohjelman varoja myös tukemalla ME- DITEKNIA -hankekokonaisuutta. Se koostuu neljästä eri osa-alueeseen keskittyvästä koulutus- ja kehittämishankkeesta sekä niihin kytkeytyvästä rakentamishankkeesta Kuopiossa. Tavoite 1 -ohjelmasta tuetaan myös Myönnetty EU- ja vastinrahoitus klustereittain Pohjois-Savossa v (%) 27, , , ,3 10,1 10 6,5 5,8 5 0,1 0 hyvinvointi IT muut metsä metalli elintarvike matkailu kulttuuri Yllä olevassa kuviossa on Pohjois-Savossa v tavoite 1 -ohjelmasta myönnettyjen tukien klusterikohtainen jakauma. Kuopion seudun hyvinvointiteknologian osaamiskeskusta. Informaatioteknologiahankkeet ovat jakaantuneet koulutuksen kehittämiseen (merkittävimpinä muuntokoulutushankkeet Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa) sekä toimintaympäristön rakentamiseen, missä tärkeimpiä kohteita ovat MICROTEKNIA Kuopiossa ja Tyyskän teknologiakeskus Varkaudessa. Mikroyritysten kehittämishanke tukee pienyritysten atk- valmiuksia ja kehittämistarpeita Koillis-Savossa. Metsäklusterin keskeiset kehittämishankkeet ovat maakunnallinen SILVA SAVONIA -hanke ja Metsäkeskuksen aktivointi -hanke. EU-hankkeilla on Pohjois-Savon joka seutukuntaan palkattu kenttäpäälliköt, joiden tehtävänä on vauhdittaa yrityskohtaisesti kehittämishankkeita. Lisäksi metsäalalta on tuettu mm. ympäristöteknologian tutkimus- ja tuotekehitysyksikköä sekä metsänviljelyteknologian kehittämisohjelman valmistelua. Metalliklusterin kehittämishankkeena toimii Rautainen Savo, joka on koko maakunnan kattava metallialan yritystoiminnan kehittämishanke. Jokaisella hankkeen toiminta-alueella on kenttäpäällikkö, joka osallistuu yritysten tukemiseen ja pyrkii aktivoimaan niitä kehittämistoimenpiteisiin. Tavoite 1 -ohjelmasta on tuettu koko maakunnan kattavaa Pohjois- Savon metallipuistohanketta. Kustannuksiltaan tämän hetken suurin matkailun kehittämishanke on Nilsiän reitin parantaminen. Matkailussa on tuettu myös mm. Sonkajärven Jyrkän Softaruukki -hanketta, matkailureittien kehittämistä ja Nilsiän Tahkovuoren ympäristöhanketta sekä tehty selvitystä Tahkovuoren korottamismahdollisuuksista. Kulttuuriklusterissa keskeinen hanke on ollut Kulttuuriteollisuuden 13

14 tuotantokeskus. Lisäksi on tuettu Aholansaaren ja Vesannon oopperoita sekä Lapinlahden Asutusmuseon perustamista. Tukea on myönnetty myös kulttuurihistoriallisten rakennusten uudelleenkäyttöä edistäviin toimenpiteisiin, kuten Iisalmen Naisten säätiön talon muuttamiseen Yritystalo-hankkeeksi. Noin uutta tai säilytettyä työpaikkaa Pohjois-Savon tavoite 1 -ohjelman yritystukipäätösten tuloksena on syntynyt tai syntyy seuraavina kahtena vuotena vajaa uutta työpaikkaa. Lisäksi muissa projekteissa on hankkeiden ilmoittamien seurantatietojen mukaan syntymässä tai välillisesti vaikutettu noin uuden työpaikan syntyyn ja työpaikan uudistamiseen/säilyttämiseen. ESR-toimenpitein on kouluttautunut tai kouluttautumassa henkilöä. Kirsi Moisander EU-koordinaattori Itä-Suomen seurantakomitea: Kuntien vastuita kevennettävä EU-hankkeissa I tä-suomen tavoite 1 -ohjelman seurantakomitea esitti joulukuisessa kokouksessa yhteensä runsaan 98 miljoonan markan eli noin 16,5 miljoonan euron siirtoa EU-tukien kansallisissa vastinrahoissa mm. kunnilta valtion vastuulle jäljellä olevana ohjelmakautena Muussa tapauksessa uhkaa EU:n hankerahoituksen jääminen osittain käyttämättä, koska etenkin kuntasektorilla on ollut jo vaikeuksia koota riittäviä kansallisia vastinrahoja EU-tuille. Jos Itä-Suomen seurantakomitean esitys toteutuisi täysimääräisenä, keventäisi se Pohjois-Savon kuntien ja maakunnan muiden vastinrahoittajien vastuita seuraavina viitenä vuotena noin 36 miljoonalla markalla. Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) puolella seurantakomitea esittää 7 miljoonan euron eli lähes 42 milj. markan siirtoa valtion budjetista rahoitettavaksi. Euroopan Maatalouden Ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) vastaava siirtoesitys on 9,5 miljoonaa euroa eli lähes 57 milj. markkaa. Pohjois-Savon maakuntajohtaja Antti Mykkäsen mukaan siirtoesitys ei ole kohtuuton. Muutoksilla itäsuomalaisten kuntien rahoitusosuus EU-vastinrahoista laskisi muiden tavoiteohjelma-alueiden kuntarahoituksen keskitasolle. Ykkösohjelmalla hyvä alku Seurantakomitean kokouksessa tarkasteltiin myös v käynnistyneen EU:n tavoite 1 -ohjelman toteutumista Itä-Suomessa kokonaisuutena sekä maakunnittain. Alkuvuodesta Pohjois- Savossa pidetyn tarkastuskierroksen tulokset todettiin myönteisiksi tukihakuprosessien, hankkeistuksen, maksatusten ja yleensäkin ykkösohjelman toimivuuden osalta. Syyskuun loppuun mennessä Itä-Suomessa oli sidottu EU-hankkeisiin noin 1,5 miljardia markkaa eli noin 250 miljoonaa euroa. Pohjois-Savon osuus siitä on noin 0,55 miljardia. Summat ovat noin viidesosa seitsenvuotisen ohjelmakauden EU-rahoituskehyksestä, joten rahoitus on hieman etupainotteista. Tärkeät työpaikkatavoitteet ovat toteutuneet runsaan puolentoista ensimmäisen vuoden aikana vähintäänkin odotetusti. EU-hankkeilla arvioidaan saavutetun Itä-Suomen maakunnissa noin työpaikkaa, joista kohdistuu Pohjois-Savoon. Uusia yrityksiä on perustettu Itä-Suomessa noin 160. Maakuntajohtaja Antti Mykkänen kertoo, että näin suotuisa työpaikkakehitys johtuu Pohjois-Savossa paitsi hyvistä hankkeista myös etupainoisesta yritystoiminnan rahoituksesta, joka keskittänee suurimman työpaikkakasvun ohjelmakauden alkupuoliskolle. 14 Syrjäytymisen torjuntaan niukasti EU-hankkeita Huolenaiheeksi seurantakomiteassa nousi työelämän tasa-arvon kehittämiseen ja syrjäytymisen torjuntaan suuntautuvan toimenpidekokonaisuuden vähäinen EU-tuen kysyntä. Siihen liittyviä hankkeita on tullut jostakin syystä perin niukasti niin Pohjois-Savossa kuin muuallakin Itä- Suomessa. Vastaavasti saman toimintalinjan sisällä on ammatillisen osaamisen kehittämishankkeita tullut reilusti yli rahoituskiintiön. Soisi hyviä hankkeita syntyvän enemmän syrjäytymisen torjuntaan ja sen seurausten lieventämiseen, koska nämä ongelmat ovat Itä-Suomessa ajankohtaisia ja todellisia. Sama koskee tasa-arvon lisäämistä työmarkkinoilla, korostaa Mykkänen. Tavoite 1 -seurantakomiteoiden puheenjohtaja Pekka Urjanheimo sisäasiainministeriöstä korostaa, että ohjelmatyöllä tähdätään pysyviin vaikutuksiin alueiden taloudessa ja työllisyydessä. Strategista otetta terävöitetään jatkossa. Tavoite 1 -ohjelmassa tehdään väliarviointeja v ja Niissä tarkastellaan ohjelmia tuloksia ja vaikutuksia sekä arvioidaan tavoitteiden toteutusta, tukirahojen käyttöä ja ohjelman hallintoa. Väliarvioinnilla voidaan ohjata ja tehostaa tavoite 1 -ohjelman toteutusta, kertoi Urjanheimo. Ilpo Lommi

15 Itä-Suomi -yhteistyö tehostuu I tä-suomen neuvottelukunta päätti syyskokouksessaan tehostaa viiden itäisen maakunnan yhteistyötä. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon edustajat sopivat, että Itä-Suomelle laaditaan vuonna 2002 ohjelma, joka sisältää yhteisiä linjauksia mm. finanssi-, vero- ja tulopolitiikkaan. Ohjelma antaa taustaa alueen edunvalvonnalle ja kehittämiselle. Se käsittää kansallisen EU:n aluekehityspolitiikan samoin kuin suhtautumisen lähialueyhteistyöhön Venäjän sekä Itämeren alueen suuntaan. Ohjelmassa otetaan kantaa myös EU:n hallintojärjestelmään rakennerahasto-ohjelmien ohella. Yhtenä merkittävänä edunvalvontamuotona on valtion talousarvioon vaikuttaminen Itä-Suomen näkökulmasta. Itä-Suomen maakuntajohtajien muodostama neuvottelukunnan työjaosto valmistelee budjettitavoitteita ja -kannanottoa helmikuun loppuun 2002 mennessä. Myös maan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan aikoo neuvottelukunta vaikuttaa Itä- Suomi -näkemystä esille tuoden. Kainuu vetovastuussa v Itä-Suomen neuvottelukunta koostuu viiden maakunnan maakuntajohtajista sekä maakuntavaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajiston edustajista. Pohjois-Savoa edustavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Rossi, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki, maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja maakuntajohtaja Antti Mykkänen. Itä-Suomi -yhteistyössä on neuvottelukunnan ja muiden yhteistoimintamuotojen osalta veto- ja valmisteluvastuussa v Kainuu ja v Pohjois-Savo. Seuraavaksi Itä-Suomen neuvottelukunta kokoontuu keskustelemaan mm. valtion v budjettiasioista. Ilpo Lommi Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR) EU-TUKIEN VUODEN 2002 HAKUKIERROKSET EU:n tavoite 1 -ohjelman vuoden 2002 tukihakukierrokset päättyvät , ja Jatkuvasti haettavia ovat Finnvera Oyj:n korkotuetut lainat, TE-keskuksen maaseutu- ja yritysosastoille suunnatut elinkeinokalatalous- ja yritystuet sekä Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita tuetaan EU-tuella ja kansallisella vastinrahalla. Hankkeisiin edellytetään tuensaajan omarahoitusosuutta. Pohjois-Savossa tavoite 1 -ohjelman painopiste on metsä-, metalli-, elintarvike-, matkailu-, informaatioteknologia-, hyvinvointi- ja kulttuuritoimialoissa. Tukihakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät internetistä osoitteesta Tukihakemuksia ottavat vastaan alla olevat rahoittajatahot: Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto PL 1741, KUOPIO, PL 247, KUOPIO, (017) Finnvera Oyj PL 1127, KUOPIO, Pohjois-Savon TE-keskus PL 2000, KUOPIO, (017) Tekes PL 2000, KUOPIO, (017) Pohjois-Savon ympäristökeskus PL 1049, KUOPIO, (017)

16 Ympäristövaikutukset muistettava ykkösohjelman hankkeissa E U:n tavoite 1 -ohjelma sisältää uusien työpaikkojen ja muiden taloudellisten kehitystavoitteiden lisäksi tavoitteita hankkeiden ympäristövaikutuksille. Ohjelma-asiakirjan mukaan EUhankkeiden on oltava ympäristövaikutuksiltaan arvioituja ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Asiasta on määrällinen tavoite. Viidennes EU-tuista on suunnattava ympäristövaikutuksiltaan positiivisiin hankkeisiin. Ympäristövaikutuksiltaan negatiivisia hankkeita ei rahoiteta ollenkaan, korostaa YVA-koordinaattori Jaana Tuhkalainen Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta. EU-hankkeet luokitellaan ohjelmaasiakirjan mukaan kolmeen ryhmään, ympäristövaikutuksiltaan positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin. Ympäristönäkökulma on läpäisevä kaikessa toiminnassa riippumatta, mihin toimintalinjaan tai rakennerahastoon hanke kuuluu. Vielä ei ole laskelmia, miten hyvin 20 %:n tavoite on toteutunut tähänastisissa ykkösohjelman EU-hankkeissa Pohjois-Savossa. Myöskään tietoon ei ole tullut, että ympäristövaikutuksiltaan negatiivisia EU-hankkeita olisi päässyt rahoitettavaksi saati että tarvetta olisi ollut ryhtyä tukien takaisin perintään tästä syystä. Arviointikriteerit selkeytymässä Jaana Tuhkalainen toteaa, että toistaiseksi EU-hankkeiden arviointikriteerit ovat olleet etenkin neutraalien ja positiivisten ympäristövaikutusten osalta selkiintymättömiä, mutta nyt asiaan tulee parannusta. Kun edellisellä tavoiteohjelmakaudella ei EU-hankkeille ollut ympäristövaikutusten kriteerejä, ollaan nyt tekemisissä uuden asian kanssa. Siksi toimintatapojen kehittämiseen ja tiedon jakamiseen on ollut varattava hieman aikaa. Pohjois-Savo on kuitenkin Itä-Suomen tavoite 1 -ohjel- man ympäristövaikutusten arvioinnissa maakuntien eturivissä. Kriteereitä on määritelty mm. yritysten ja maaseudun kehittämishankkeille samoin kuin tutkimus-, tuotekehitys-, koulutus-, liikenne-, vesihuolto- ja matkailuhankkeille. Seitsenvuotisen ykkösohjelmakauden puolivälin tarkastelussa v selvitetään myös siihenastisten EUhankkeiden ympäristövaikutusten toteutuminen. EU-hankkeita myös ympäristöalalta Ympäristönäkökulmaa kannattaa Jaana Tuhkalaisen mukaan tarkastella muutenkin kuin ympäristöhaittojen eliminoimiseksi. Yritystoiminnan kehittämisessä voitaisiin hyödyntää Pohjois-Savon merkittävää ympäristöalan tutkimus- ja teknologiaosaamista uusien yritysideoiden ja tuotteiden kehittämiseksi. Toistaiseksi ympäristön tilaa kehittäviä EUhankkeita ei ole monia. EU:n rahoituspäätöksissä voidaan painottaa ympäristövaikutuksiltaan hyviä hankkeita. Toivottavasti ympäristönäkökulma saa jatkossa enemmän painoa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämisessä. Myönteistä on, että ympäristöklusterista näyttää tulevan Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2020:n valmistelussa yksi keskeisistä toimialaketjuista maakunnan elinkeinoelämän pitkän tähtäimen kehittämisessä. Ehkä tätä kautta huomattavia työpaikka- ja tuotantomahdollisuuksia tarjoava ympäristötoimiala voi kohota myös tavoite 1 -ohjelman seitsemän keskeisen klusterin joukkoon, sanoo Jaana Tuhkalainen. Hanketahot itse määrittelevät Jaana Tuhkalainen korostaa, että EUhankkeiden ympäristövaikutusten 16 Jaana Tuhkalainen määrittelyllä ei luoda uutta viranomaisbyrokratiaa, koska ympäristövaikutusten määrittelystä ja arvioinnista on kehitetty yksinkertainen ja toimiva menettely. Tukien hakijat itse arvioivat hankkeensa ympäristövaikutukset. Rahoittajien hankevalmistelijat arvioivat ne muun tarkastelun yhteydessä. Tarvittaessa ympäristövaikutusten määrittelyyn on saatavissa apua mm. alan konsulteilta ja Kuopion yliopistolta. Itse voin antaa opastusta, mutta virkahenkilönä en tietenkään voi olla suoranaisesti tekemässä tukien hakijoille heidän hankkeidensa ympäristövaikutusten arviointia. Hankkeiden ympäristövaikutusten määrittely tehdään joko suoraan rahoitushakemuksen ao. kohtaan tai erillisellä liitelomakkeella. Niitä on saatavissa mm. jokaiselta EU-rahoittajalta eli Pohjois-Savon TE-keskukselta, Pohjois-Savon liitolta, Pohjois- Savon ympäristökeskukselta, Itä-Suomen lääninhallitukselta ja Finnvera Oyj:ltä. Ilpo Lommi

17 Toimialaketjujen eli klusterien kuulumisia P kehitys ja agrobiotekniikka. Sosiaalija terveyspalveluiden kehittäminen ja niiden tuotteistaminen ovat myös nousussa vahvana osaamisalueena. Sosiaali- ja terveyspalveluja tarkastellaan klusterityössä pääasiassa niiden ja yritysten vuorovaikutussuhteiden sekä asiakkuuksien kautta. Vuonna 2002 klusterin ideaa sovelohjois-savon maakuntasuunnitelmassa ja myös tavoite 1 -ohjelman kehittämisstrategioissa on maakunnan ehtoisamman tulevaisuuden rakentamista lähdetty hahmottamaan seitsemän päätoimialaketjun eli klusterin pohjalta. Ne ovat elintarvike-, hyvinvointi-, informaatioteknologia, kulttuuri-, matkailu, metalli ja metsäklusterit. Uusimpana tähän ryhmään liittyi alkuvuodesta kulttuuriklusteri, joka tähtää mm. laaja-alaiseen kulttuuriyrittämisen ja -toimin- nan kehittämiseen. Itä-Suomen neljän maakunnan välisessä työnjaossa Pohjois-Savolla on vetovastuu hyvinvointi- ja informaatioteknologiaklustereissa. Viime aikoina on ilmennyt myös klusterityyppistä toimialaketjun verkottumista ympäristöalalla Pohjois-Savossa ja muuallakin Itä-Suomessa. Toistaiseksi sitä ei vielä lasketa virallisesti päätoimialaketjuihin, mutta ympäristöalaan liittyvän yritys- ja tutkimustoiminnan osuus on kasvussa unohtamatta julkisen sektorin ympäristötoimen merkitystäkään. Savo Sinuksi -lehti esittelee seuraavassa kaikkien klustereiden kuulumisia ja ensi vuoden näkymiä metsäklusteri poislukien. Metsä- ja puuklusterissakin on tapahtunut monenlaista kehittämistä sekä EUhankkeissa kuten Silva Savoniassa että muissa projekteissa ja toimiala on edelleen Pohjois-Savon suurimpia vahvuuksia kansallisessa vertailussa. Elintarvikeklusterilla tulossa kevätseminaari P ohjoissavolaiset elintarvikealan toimijat alkutuotannon, jalostuksen, palvelujen ja tutkimuksen alalta ovat tehneet yhteistyötä jo usean vuoden ajan. Sen tuloksena on laadittu elintarvikeklusterin kehittämisohjelma , jossa on linjattu alan kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet. Ohjelma on julkaistu vuodenvaihteessa 1999/ 2000, joten nyt on väliarvioinnin aika. Vuoden 2002 alkuun mennessä käydään läpi, miten elintarvikealan kehittämistavoitteet on saavutettu; missä on onnistuttu ja missä on arvioitu väärin. Tässä yhteydessä päivitetään ja uudistetaan muutenkin alan kehittämisohjelma. Tavoite 1 -ohjelman myötä on alettu puhua elintarvikealan klusterista, jolle maakuntahallitus on asettanut erillisen asiantuntijatyöryhmän. Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Päivi Nerg Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksesta. Järjestämme korkeatasoisen elintarvikealan seminaarin keväällä Sen tavoitteena on nostaa elintarvikealan imagoa ja tunnettuutta sekä vahvistaa uskoa alan lupaaviin tulevaisuuden näkymiin. Seminaarin puhujat ovat kansallista ja kansainvälistä huippua, sanoo klusterin sihteeri, maakuntasuunnittelija Satu Vehreävesa Pohjois- Savon liitosta. Luomutuotteiden merkitys on kasvussa Pohjois-Savon elintarvikeklusterissa. H yvinvointiklusterissa eletään nyt vaihetta, jolloin alalle tehdyt sijoitukset ja työpanokset ovat alkaneet tuottaa taloudellista tulosta. Hyvinvointiteollisuus onkin lunastamassa lupauksia, joita siihen on jo vuosia asetettu tulevaisuuden vahvana kasvualana ja korkeatasoisten työpaikkojen syn- Hyvinvointituotteet kypsiä markkinoille ja päinvastoin nyttäjänä. Hyvinvointiklusterin toimijoille tehdyn kyselyn mukaan yritystyöpaikat lisääntyvät moninkertaisesti lähivuosina. 17 Pohjois-Savon hyvinvointiklusterin ytimenä ovat Kuopion Savilahteen keskittyneet yritykset kärkialueina terveydenhuollon teknologia, lääke-

18 letaan laajemmin hyvinvointipalveluiden verkottamiseen ja kehittämistoimenpiteisiin myös palvelunäkökulmasta. Pohjois-Savon liitossa laaditaan parhaillaan hyvinvointiklusterin toimintasuunnitelmaa. Tarkoituksena on saada maakuntaan vuoteen 2006 ulottuva klusterin strategia ja toimenpidelinjaus. Toimintasuunnitelman toimenpiteet keskittyvät tukemaan ja mahdollistamaan klusterin yritysten kasvua. Ratkaisevaa hyvinvointialan lähiajan menestykselle ovat mm. onnistuneet ratkaisut tuote- ja palvelukokonaisuuksien kehittämisessä sekä niiden markkinoinnissa. Nopea työpaikkamäärien kasvu edellyttää yritysten työvoiman saannin turvaamista. Ala tarvitsee lähivuosina mm. ammattitaitoisia liiketoiminta- ja markkinointiosaajia, sanoo hyvinvointiklusterin projektipäällikkö Tiina Reinikainen Pohjois-Savon liitosta. ICT-klusteri on yksi kehitysvetureista P ohjois-savon informaatioteknologian ja tietoliikenteen toimialaa (ICT) tarkastelee kokonaisvaltaisesti niin pitkän kuin lyhyemmän tähtäimenkin kehittämisen näkökulmasta klusterin oma asiantuntijaryhmä. Ryhmän puheenjohtaja vaihtui kesäkuun alussa, kun Kuopion Teknologiakeskus Teknian uusi IT-kehitysjohtaja Markku Kangasaho siirtyi vetovastuuseen Kuopion yliopiston tietohallintopäällikkö Yrjö Jokisen jälkeen. von TE-keskus, Kuopion kaupunki, Varkauden seutu ja Pohjois-Savon liitto. Kesällä alan verkottumisen ja hankkeiden vahdittajaksi sekä selvitysten tekijäksi palkattiin IT-koordinaattori Paula Savolainen. Pohjois-Savo on määritelty ICT-toimialalla vastuumaakunnaksi itäsuomalaiselle yhteistyölle. Tietojen vaihto maakuntien välillä ja selvitys mahdollisten yhteishankkeiden sisällöstä on jo käynnistynyt. Samalla ryhmän kokoonpano muuttui niin, että ICT-alan toimijat ovat mahdollisimman laajasti edustettuna. Mukana on tärkeimpiä ohjelmistoliiketoiminnan ja tietoliikenteen yrityksiä, alan oppilaitoksia, Pohjois-Sa- ICT-klusteri kuuluu Pohjois-Savon nouseviin toimialaketjuihin. Centekissa paljon toiveita Kuopion informaatioteknologian koulutus- ja tutkimuskeskus Centek on maakunnan suurin ICT-kehityshanke. Centek-verkoston muodostavat Kuopion yliopisto, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu ja Kuopion Teknologiakeskus Teknia. Tähän mennessä siinä on rakennettu infrastruktuuria ja panostettu koulutukseen lisäämällä opiskelijamääriä. Centekillä on näytön paikka osoittaa valmiudet ryhtyä aktiiviseksi ICT-alan kehittäjäksi Pohjois-Savossa. Hyöty maakuntaan tulee yritysten kanssa tehtävistä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteista unohtamatta oikeaan suuntaan ohjattua koulutusta. Vahva osaaminen on peruste yritysten sijoittumiseen ja pysymiseen Pohjois-Savossa, sanoo Pohjois-Savon ITkoordinaattori Paula Savolainen. IT-koordinaattori Paula Savolainen Näyttö Pohjois-Savon terveydenhuollon tietojärjestelmäosaamisesta on äsken alkanut PlugIT -tutkimushanke, joka kuuluu Tekesin iwell-hyvinvointiteknologiaohjelmaan. Kyseessä on ohjelman suurin ohjelmistotekniikan tutkimushanke. Sitä vetää tutkimusjohtaja Mikko Korpela Kuopion yliopistolta. (Lisätietoja ICT-toimiala oli Pohjois-Savossa liikevaihdolla mitaten nopeimmin kasvava toimiala v Vuonna 2000 kasvu notkahti, mutta alkuvuosi 2001 näytti taas hyvältä. Keväällä 2002 nähdään syksyn synkkien maailmantapahtumien vaikutus koko toimialaan. On muistettava, että kaikki alan yritykset eivät kulje samaa suhdannekäyrää. Osa yrityksistä irtisanoo tai lomauttaa henkilöstöään, osa elää korkeasuhdannetta, huomauttaa Paula Savolainen. 18

19 Kulttuuriklusterin toiminta käynnistyi syksyllä P ohjois-savon liittoon perustettiin kevättalvella 2001 kulttuuriklusteri, joka aloitti toimintansa elokuussa. Asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana toimii päätoimittaja Riitta Raatikainen. Klusterin 11 jäsentä on edustaa kulttuurin keskeisiä toimialoja Pohjois- Savossa. Asiantuntijajäsenten tehtävänä on pohjoissavolaisten kulttuurialan yritysten toimintaedellytysten kehittäminen. Kehittämistyön lopputuote on vuoden 2002 maaliskuun alussa julkaistava selvitys Pohjois-Savon kulttuurialan nykytilasta ja tulevaisuuden toimintamallista. Kulttuurialan vaikuttavuustutkimuksen toteuttaa projektipäällikkö Anne Ahokas. Pohjois-Savon kulttuuristrategiaa v valmistellaan selvityksen tietojen pohjalta. Visio ja strategia kirjautuvat osaksi maakuntasuunnitelmaa ja teknologiastrategiaa. Tilastotietojen lisäksi strategiatyön tukena on yrityskyselyjen, haastattelujen ja tietopyyntöjen tuloksia. Tietoja on koottu v lopulle mennessä yritysten määrästä, toimialakohtaisesta liikevaihdosta, kulttuurialan alueellisesta koulutuksesta, työvoimasta, työllistävyydestä, avustuksista, hankkeista ja vapaaehtoisesta kansalaistoiminnasta v Kriittisiä menestystekijöitä kulttuurialan yrittäjien ja alan julkisten organisaatioiden mielestä ovat mm. kansainvälistyminen, yhteismarkkinointi, yhteiset teemat, nuoret, verkostuminen, korkeakoulutuksen, tuotekehityksen ja kulttuurin tutkimuksen kehittäminen, kulttuuriteollisuuden kasvu ja oppilaitoksista valmistuneiden nuorten sijoittumisen varmistaminen kotimaakuntaan. Lähes tuhat kulttuuriyritystä Pohjois-Savossa oli v lähes tuhat (972) kulttuuriyritystä toimipaikkarekisterin ja käsityö- sekä uusmedia-alan yrityksistä tehtyjen selvitys- Kulttuuriklusteri on noussut Pohjois-Savossa päätoimialaketjujen joukkoon. Kuvassa harrastajateatterilaisia Varkauden maakuntapäivätapahtuman lastenohjelmassa. ten mukaan. Kulttuurialan yritysmäärässä ei ole otettu huomioon matkailualan ja sitä tukevien yritysten määrää, joka on 564. Suurimpien kulttuuritoimialojen liikevaihto ja henkilöstö jakautuvat seuraavasti: tekstiilien ja vaatteiden valmistus: 631,8 Mmk, henkilöä rakennuspuusepän tuotteiden valmistus: 504,2 Mmk, 946 kustantaminen ja painaminen: 377,0 Mmk, 773 (11,8 Mmk kirjojen kustantaminen) huonekalujen valmistus: Kulttuurialan työllisyys parantunut 248,4 Mmk, 462 muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus: 274,0 Mmk, 715 virkistys, kulttuuri ja urheilu: 232,1 Mmk, 296 (urheilu 55,1 Mmk, 120) rahapeli ja vedonlyönti: 125,6 Mmk, 39 kirjojen vähittäiskauppa: 48,9 Mmk, 54 arkkitehtipalvelu: 25,7 Mmk, 82 valokuva-alan vähittäiskauppa: 23,6 Mmk, 48 musiikkialan vähittäiskauppa: 21,6 Mmk, 19 soitinvalmistus: 1,1 Mmk, 5 TE-keskuksen tilaston mukaan kulttuurialalla työttömyys on supistunut selvästi useimmissa ammattiryhmissä elokuusta 2000 viime elokuuhun. Taulukossa kulttuurialan ammatit, joissa on eniten työttömiä: Toimiala muutos % ARKKITEHTI (RAKENNUS) % HUONEKALUPUUSEPPÄ % KERAMIIKKATAITEILIJA JA LASITAITEILIJA % KUTOJA % LATOJA, PAINOPINNAN VALMISTAJA % MUSIIKINOPETTAJA % TEKSTIILIMYYJÄ % VAIHEOMPELIJA % 19

20 Matkailustrategian toteutus on käynnistynyt P ohjois-savon matkailuklusterin keskeinen voimainponnistus oli kevätkaudella 2001 maakunnan matkailustrategian valmistelu. Prosessi kesti käytännössä vuoden ja se toteutettiin laajana yhteistyönä, jossa oli mukana kaikki merkittävimmät matkailun kehittämistahot mukaan lukien matkailuyritykset. Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus hyväksyi matkailustrategian Se osoittaa suuntaviivat matkailuklusterin kehittämisestä alan eri toimijoille. Strategian laadinnassa hahmotettiin yhteistyössä myös matkailuhankkeiden valintakriteeristö Pohjois-Savossa, mikä hyödyttää erityisesti matkailuhankkeiden rahoittajia. Maakunnallinen myyntiyhtiö? Matkailustrategian toimenpideosuudessa esitetään, että Pohjois-Savossa selvitettäisiin maakunnallisen matkailun myyntiorganisaation perustamisen tarpeellisuus elinkeinoelämän kanssa. Maakunnallisella yhteistyöllä arvioidaan saavutettavan merkittävästi parempia tuloksia myynnissä Puijon alue on yhä keskeinen Pohjois-Savon liikuntamatkailussa. kuin nykytilanteessa, jossa myynti on pirstoutunutta ja resurssipanokset vaatimattomat eikä mm. tuotekokonaisuuksien tarjonta toivotussa mitassa ole mahdollista. Strategian esityksiin perustuen matkailuklusteriryhmä teki alkuvuodesta aloitteen Pohjois-Savon liitolle ao. selvityksen käynnistämisestä. Aloitteen pohjalta asetti keväällä asiantuntijatyöryhmän selvittämään maakunnallisen matkailupalvelujen myyntiyhtiön perustamistarpeen, tuottamaan mallin toiminnan järjestämisestä sekä edistämään ja valvomaan valitun toimintamallin liikkeelle lähtöä. Tarjouskierroksen pohjalta selvitystyöhön valittiin Suomen Matkailun Kehitys Oy. Selvitystyö on loppusuoralla ja toimintamallien valinta suoritetaan vuodenvaihteeseen mennessä. Keskustelu on osoittanut, että matkailuala kohdistaa hankkeeseen erittäin suuria myönteisiä odotuksia, kertoo klusterin sihteeri, maakuntasuunnittelija Simo Kotiluoto Pohjois-Savon liitosta. M etalliklusteriryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Jorma Vokkolaisen, menehdyttyä alkuvuodesta valitsi maakuntahallitus helmikuussa uudeksi puheenjohtajaksi Warkaus Works Oy:n toimitusjohtaja Taisto Sepposen. Hänen johdollaan ryhmän toiminta jatkui aktiivisesti. Klusteriryhmään nimettiin samalla täydennyksenä Arctic Machine Oy:n toimitusjohtaja Olavi Virtanen. Metalliklusterin toiminta on v ollut pääasiassa Pohjois-Savon liiton ja TEKESin yhteiseen teknologiastrategiaprosessiin osallistumista. Pohjois-Savon teknologiastrategiara- Rautainen Savo -projekti jatkaa metalliklusterin veturina portti julkistettiin marraskuun lopulla. Klusteriryhmän laatimaa strategiasuunnitelmaa on käytetty myös Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman laadinnassa. Klusteriryhmä on tutustunut kokoustensa yhteydessä Paakkilan Konepajaan Tuusniemellä, Warkaus Works:iin Varkaudessa ja Normetiin Peltosalmella. Metalliklusterin varsinaisen työkalun, Rautainen Savo -projektin, vastuulliset toimijat eli seudulliset kehittämisyhtiöt ja kenttäpäälliköt ovat löytäneet toiminnalleen vakiintuneet muodot. Rautainen Savo -projekti on aktivoinut seudullisia hankkeita kuten Pohjois-Savon 20 metallipuisto, Pyykki-, Kilpo- ja Joustoke -hankkeita sekä Yrittävä Yhteisö. Hankkeista osa oli v lopussa jo käynnissä ja osa valmistelu- tai hakuasteella. Vuonna 2002 metalliklusteriryhmä jatkaa työtään kehittämiskohteiden edistämiseksi. Näitä asioita ovat mm. työvoiman saatavuuden turvaaminen, koulutuksen kehittäminen, sen houkuttelevuuden lisääminen ja koko metallialan imagon kehittäminen. Rautainen Savo -projekti jatkaa vakiintuneesti metallitoimialan kehittämistä, kertoo maakuntasihteeri Pekka Kaikkonen Pohjois-Savon liitosta.

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 42 Aika tiistai 24.10.2006 klo 10.03 11.48 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 10: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot