TOIMINTAKÄSIKIRJA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKÄSIKIRJA 2015"

Transkriptio

1 TOIMINTAKÄSIKIRJA 2015 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ( 26)

2 Lopen opiston toimintakäsikirja on laadittu CAF-mallin mukaisesti. CAF=Common Assessment Framework on julkisen sektorin laadunarviointityökalu, jonka kehittämisestä vastaa Valtionvarainministeriö. Kansalaisopistojen liitto KoL ja eri opistot, kuten Vanajaveden opisto, ovat kehittäneet mallia edelleen kansalaisopistoille sopivaksi. Laatukäsikirja on tehty Opetushallituksen avustuksella ( euroa), jossa hallinnoija on Lopen opisto/kunta. Tässä lakehankkeessa olivat mukana Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi ja Riihimäki sekä kouluttajana Vanajaveden opisto. Toimintakäsikirjan valmistusprosessissa keskeistä on ollut koko henkilökunnan mukanaolo. Seminaareja on ollut kuusi (24.1., 7.3., 23.5., 5.9., ja ), ja niissä mukana on ollut opistojen päätoimisen henkilökunnan (17 henkilöä) ohella 19 tuntiopettajaa. Opistoilla on paljon yhteisiä tuntiopettajia, joten yhdessä työskentely oli tässäkin suhteessa hedelmällistä. Lisäksi opistojen rehtorit ovat kokoontuneet useita kertoja. Ylläpitäjän, käytännössä kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen sekä kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnan osuus näkyy ensisijaisesti strategian ja laatutyön pohjana olevan linjan määrittäjinä sekä resursseista päättävänä tahona. Tässä vaiheessa opiskelijanäkökulmaa ei ole saatu paljoakaan mukaan, mutta jatkossa toimintakäsikirjan kehittämistyössä opiskelija/käyttäjäosuus tulee kasvamaan. CAF-itsearvioinnin perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, joka muodostuu kun tarkastellaan sekä organisaation toimintaa että tuloksia. Arviointialueet ovat 1. johtajuus 2. strategia ja toiminnan suunnittelu 3. henkilöstö 4. sidosryhmät ja resurssit 5. prosessit 6. asiakastulokset 7. henkilöstötulokset 8. yhteiskunnalliset tulokset 9. keskeiset suorituskykytulokset. Ensimmäiset viisi arvioivat opiston toiminnan suunnittelua, toimintaperiaatteita ja toimintaa, loput toiminnasta seuraavia tuloksia sekä toiminnan ja tulosten välistä syyseuraussuhdetta. Laatu: Toiminnan tai palvelun osista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu sen kyky täyttää siihen kohdistuvat odotukset ja tyydyttää asiakkaan tarpeet.

3 1.ORGANISAATION YLEISESITTELY 1.1. Opiston kuvaus Lopen opisto on Lopen kunnan omistama aikuisoppilaitos, joka järjestää myös lasten opetusta musiikin, kuvataiteen ja käsityön aloilla. Opisto aloitti toimintansa vuonna Opiston toimisto sijaitsee kunnantalossa Lopen kirkonkylässä, ja opetuspaikkoja ovat pääosin koulut eri puolilla kuntaa. Opetuspaikkoja on runsas 10. Opiston toiminta-alue on Lopen kunta, mutta alueellisen yhteistoiminnan kehittyessä ja työssäkäyntialueiden laajentuessa opiskelijat liikkuvat entistä enemmän. Lopen opiston opiskelijoista noin 10 prosenttia on muista kunnista. Vastaavasti loppilaiset opiskelevat naapuriopistoissa, luultavasti enemmän. Opisto järjestää vuosittain noin valtionosuuteen oikeuttavaa tuntia. Vuodelle 2015 valtionosuustunteja on Valtionosuus vuonna 2015 on euroa. Vuoden 2015 talousarviossa toimintakate on arvioitu euroksi. Kunnan maksettavaksi jäisi näin euroa, mutta opiston menoissa n euroa on sisäisiä menoja kuten tilavuokria yms Tehtävä, toiminta-ajatus, strategia ja arvot Opetushallituksen määritelmä on: Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä. Sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja monipuolisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Olennainen piirre vapaassa sivistystyössä on, että se ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Vapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja. Kansalaisopistojen määritelmä on: Kansalaisopistojen tehtävänä on vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opetuksen painopiste on erilaisissa taideaineissa, kädentaidoissa sekä kielissä. Opetus järjestetään iltaisin, viikonloppuisin, intensiivikursseina, monimuoto-opetuksena sekä verkkokursseina. Yleisin toimintamuoto on 1-2 kertaa viikossa kokoontuva ryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriö määritteli Kansalaisopiston ylläpitämisluvan muuttamisessa koulutustehtävän alkaen: Lopen opisto järjestää koulutusta, joka painottuu taitoja taideaineisiin, terveyttä edistävään koulutukseen, tieto- ja viestintätekniikkaan, kieliin ja yhteiskunnallisiin aineisiin. Opisto järjestää tarvittaessa koulutusta maahanmuuttajille. Lopen kunta ja sen myötä opisto uudistavat vuosittain strategiansa, visionsa ja arvonsa.

4 Lopen kunnan toiminta-ajatus: Lopen kunta tuottaa ja järjestää kuntalaisten arkisen hyvinvoinnin edellyttämät palvelut sekä huolehtii asumisen ja yrittämisen perusedellytyksistä. Lopen visio 2030: Nosteessa Loppi vireää, tasapainoista ja turvallista arkea lähellä luontoa. Strategiset päämäärät : *Tuemme kuntalaisten hyvinvointia - välitämme. *Tarjoamme mahdollisuuden vähän parempaan arkeen - palvelemme. *Mahdollistamme monipuolisen yritystoiminnan - autamme. Kriittiset menestystekijät: *Kunnan talous pidetään tasapainossa *Kunnan toiminnan lähtökohtina ovat palveluhalu ja kyky *Kunnassa on osaava ja motivoitunut johto ja henkilöstö *Kunta on yhteistyöhaluinen ja kykyinen sekä aloitteellinen *Henkilöstöresurssit ovat tasapainossa palvelutuotannon ja vaateiden kanssa *Kuntaomaisuudesta huolehditaan ja se on täyspainoisesti käytössä Arvot: avoimuus, yhteistyö, vastuullisuus Lopen opiston osalta kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta muotoili strategisiksi tavoitteiksi: Omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpito sekä kehittyvä ja toimiva aikuiskoulutus. Sitovat tavoitteet vuodelle 2015 ovat: Aikuisopiskelun edellytysten kehittäminen ja opiskeluun aktivoiminen, laatujärjestelmän käyttöönotto sekä yhteistyötapojen ja muotojen kehittäminen. Onnistumisen mittarit ovat: Työttömien ja eläkeläisten määrä opiskelijoissa, opiskelijapalautteet, laatujärjestelmän käyttöönotto ja kehittäminen sekä yhteistyöprojektien ja hankkeiden määrä. Lisäksi strategiassa määritellään myös yritysvaikutukset: Lopen opiston kurssit ovat osaltaan kunnan vetovoimatekijöitä. Opisto voi jossakin määrin järjestää yritysten tarvitsemaa koulutusta. Asteikolla opisto asettuu kohtaan Asiakkaat ja yhteistyötahot Opiskelija-asiakkaita opistolla on vuosittain n.750, joista miehiä n.160. Alle 16-vuotiaita opiskelijoista on n.100 ja eläkeläisiä n.160. Pohjakoulutusvaatimuksia ei ole. Viime vuosina ei ole ollut maksupalvelukoulutusta, jota aiempina vuosina oli vähäisessä määrin. Kilpailu on kuitenkin sen verran kovaa, että opiston nykyresursseilla mahdollisuuksia on vähän. Myöskään kunnan henkilöstökoulutusta ei opistolta viime vuosina ole paljoa kysytty. Aiempina vuosina opisto osallistui myös luottamushenkilökoulutukseen.

5 Kolmannen sektorin kanssa opistolla on monenlaista yhteistyötä. Monet opintoryhmät erityisesti musiikissa ja esiintyvissä taiteissa ovat johtaneet yhdistysten perustamiseen. Erityisesti näiden kanssa on paljon erilaisiin tapahtumiin, koulutuksiin ja hankkeisiin liittyvää yhteistyötä. Lopen opistolla on joka vuosi useita alueellisia yhteistyöhankkeita. Kansalaisopistojen ohella yhteistyökumppaneita ovat toisen asteen oppilaitokset, kesäyliopistot, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja TE-toimistot Koulutusjärjestelyt Lopen opiston työkausi alkaa elokuun puolivälissä ilmoittautumisilla, opettajainkokouksella ja muilla valmistavilla toimilla. Koko lukuvuoden opiskelevat ryhmät työskentelevät yleensä viikkoa talousarvion antamin mahdollisuuksin. Syys- ja talvilomat sovitaan alueella yhdessä, ja ne ovat samat kuin Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Sen sijaan Hämeenlinnan ja Forssan alueen lomat sattuvat usein eri viikoille, ja se hankaloittaa yhteisten tuntiopettajien työtä. Pitkillä kursseilla opintoryhmillä on viikossa 1-3 oppituntia. Lyhytkursseilla erityisesti käden taidoissa ja taideaineissa työskentely on usein tiiviisti viikonlopulla, jolloin päivittäinen tuntimäärä on jopa 10 oppituntia. Työmuoto on pääosin edelleen opettajan johdolla kokoontuva opintoryhmä. Lisäksi on luentoja, työpajoja sekä etä- ja monimuoto-opetusta, joiden osuus jatkossa tulee varmasti lisääntymään Hallinto ja henkilöstö Lopen kunnanvaltuusto päättää opiston suurista rakenteellisista ratkaisuista, kuten kiinteästä yhteistyöstä lähiseudun kuntien kanssa. Lähivuosina näitä hankkeita on ollut ja varmasti myös tulee olemaan. Parhaillaan selvitetään Riihimäen alueen kuntien yhdistämistä, mikä kansalaisopiston osalta tarkoittanee Riihimäen kansalaisopiston laajentumista nykyisten Hausjärven ja Lopen opistojen alueelle. Kansalaisopistotoimintaa on tarkoitus suunnitelmien mukaan jatkaa myös nykyisen Lopen alueella. Kunnan tarkastuslautakunta käsittelee erityisesti opiston asioita joinakin vuosina. Opisto kuuluu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen. Esittelijä on kirjastotoimenjohtaja. Lopen opiston päätoiminen henkilöstö on vähentynyt erilaisten järjestelyjen ja säästöjen kautta. Rehtoripalvelut on vuodesta 1996 ostettu Hausjärven kunnalta, ja rehtorin työpanoksesta Lopella on 50%. Rehtorina toimii Hausjärven kansalaisopiston rehtori YTM Erja Karvinen.

6 Opistosihteerinä, nykyisin palvelusihteerin nimikkeellä on vuodesta 1978 toiminut merkonomi Mirja Sivén. Hän hoitaa myös kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tehtäviä, ja opiston osuus on 40%. Tuntiopettajat hoitavat pääosan opetuksesta. Heitä työskentelee opistossa vuosittain noin 40. Lisäksi ostetaan Hausjärven musiikinopettajan palveluja vuosittain 1-2 kurssin verran Ohjaava lainsäädäntö ja arvioinnin tukena käytettävät asiakirjat: -Laki vapaasta sivistystyöstä ja sitä koskeva asetus -Kuntalaki -Työsopimuslaki -Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta -Henkilötietolaki -Laki kunnallisesta viranhaltijasta -Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Mahdolliset asiakirjat: 1.Asiakaskyselyt/kuntalaispalautteet 2.Asiakas- ja sidosryhmäanalyysi ja kehittämissuunnitelma 3.Esimiesohjeistus 4.Hallinto- ja johtosääntö 5.Henkilöstösuunnitelma 6.Henkilöstötilinpäätös/henkilöstötilastot 7.Koulutuksen ylläpitäjän/kunnan laatimat ohjeet 8.Markkinointisuunnitelma 9.Ohjeet ja ohjeistaminen/opettajan opas 10.Opinto-ohjelma 11.Opintosuunnitelmat 12.Organisaatiokuvaukset 13.Prosessikuvaukset 14.Strategiat 15.Taloussuunnitelma 16.Taloushallinnon ohjeistukset 17.Terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat 18.Tiedotus- ja viestintäsuunnitelma 19.Tieto- ja viestintästrategia 20.Tietoturvasuunnitelma 21.Toiminta-ajatus 22.Toimintakertomus ja tilinpäätös 23.Toiminta- ja taloussuunnitelmat 24.Turvallisuussuunnitelma 25.Työturvallisuus-, viestintä-, markkinointi- ja henkilöstösuunnitelmat 26.Työhyvinvointi-, työtyytyväisyys- ja ilmapiirikyselyt 27.Työllistämisvaikutukset (tunnuslukuja indikaattoreihin) 28.Virkasääntö 29.Yhteistyösopimukset 30.YT- ja työsuojelutoiminta Useimmat näistä asiakirjoista ovat koko kuntaa koskevia, alueellisia tai valtakunnallisia.

7 2. ARVIOINTIALUEET Toimintatapojen arviointi 2.1. Johtajuus Vastuut, valtuudet ja tehtävänkuvaukset Lopen opiston kaltaisessa pienessä yksikössä johtajuus ja vastuu keskittyvät rehtorille. Hänen varahenkilönsä on Hausjärven kansalaisopiston päätoiminen musiikinopettaja. Rehtorin työtä ja mahdollisuuksia ohjaavat kunnanvaltuuston ja sivistyslautakunnan määrittelemät suuntaviivat ja antamat resurssit. Ne myös arvioivat tulokset. Rehtorin tehtävänkuvausta ei ole määritelmämuodossa, ja kunnan hallintosäännössä (kunnanvaltuusto ) se on hyvin pelkistetty. Se voidaan kuitenkin johtaa CAF-arviointioppaan mukaan: -Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä. -Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa. -Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään. -Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä. Lopen opiston visio, strategia ja arvot perustuvat kunnan visioon, strategiaan ja arvoihin. Niitä uudistetaan samassa tahdissa. Tulosten saavuttamisessa ja muutosten hallinnassa painopiste on viime vuosina ollut voimakkaasti muutosten hallinnassa. Selvitykset rakenteellisista muutoksista (sitovat tavoitteet) on tehty ja tehdään jatkossakin alueellisesti ja yhteistyössä naapuriopistojen kanssa. Tulokset arvioidaan valtuustotasolla. Toinen vahvasti merkityksellinen alue ovat projektit ja hankkeet, joiden osalta seuranta ja arviointi suoritetaan lautakuntatasolla (sitovat tavoitteet) sekä viime kädessä Opetushallituksessa, jolle hankeraportit tehdään. Johtamisessa, motivoinnissa ja tuessa painopiste on aktiivisessa tiedottamisessa ja henkilökohtaisessa läsnäolossa. Keskisiä välineitä ovat joka kuukausi tuntiopettajille sähköpostissa lähetettävät kuukauden opekirjeet, ja kaikille opistosta kiinnostuneille suunnatut viikkotiedotteet kotisivuilla. Ne lähetetään myös erikseen tiedotusvälineille sähköpostissa. Lisäksi järjestetään kehityshankkeiden yhteydessä erilaisia kohderyhmiä koskevia kokoontumisia, koulutuksia, tiedotteita ja tapahtumia. Motivoinnille ja tuelle tärkeäksi on koettu pienessä opistossa mahdolliset ja tarpeelliset henkilökohtaiset yhteydenotot. Ne tapahtuvat pääosin puhelimessa ja sähköpostilla, jonka takia rehtorin fyysisellä työpaikalla ei ole suurta merkitystä. Kahden opiston rehtorille tämä on tärkeä näkökohta. Varsinaisia kehityskeskusteluja n. 40 tuntiopettajan kanssa ei käydä, mutta vastaavia elementtejä sisältäviä keskusteluja on paljon, erityisesti kevään suunnittelukauden aikana. Sidosryhmäyhteistyössä keskeistä on, että rehtori kuuluu useisiin epävirallisiin yhteistyöryhmiin Hyvinkään ja Riihimäen alueella sekä Kanta-Hämeessä. Näitä ovat Hyrian vetämä toisen asteen yhteistyöryhmä, Hämeen kesäyliopiston vetämä avoimen

8 korkeakoulun suunnitteluryhmä, TE-toimistojen ja alueen oppilaitosten Innostu oppimaan ja opiskelijan ohjauksen yhteistyöryhmä, Vanajaveden opiston alueellisen yhteistyön kehittämisen ryhmä sekä lisäksi useita lyhytaikaisempia ja tilapäisempiä yhteistyöryhmiä. Koulutuspoliittisen ja ammattialan kehityksen seuraamisessa on perustana jäsenyys Kansalaisopistojen liitossa KoLissa. Loppi on liiton jäsen, joten linkki koulutuspolitiikkaan ja vaikuttamiseen on tätä kautta. Ammattialan seuraamiselle resursseja on vähän. Lähinnä se tapahtuu opetushallituksen ja ministeriön sekä KoLin ilmaisissa koulutuksissa ja seminaareissa sekä hankkeiden yhteydessä. Hankkeita on onneksi meneillään useita Strategia ja toiminnan suunnittelu CAF-arviointioppaan mukaan -Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeista suunnittelunsa tueksi. -Opisto hyödyntää strategiansa ja vuosi- ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista ja sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeista. -Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa. -Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi. Kuten johtajuus-osuudessa mainittiin, Lopen opiston strategia perustuu Lopen kunnan strategiaan, ja uudistustahti tulee sieltä. Samoin seuranta ja mittaus. Keskeiset sidosryhmät ja asiakkaat on viime vuosina määritelty vaihtuvien toimintaympäristötavoitteiden mukaan. Valtuuston, kunnanhallituksen ja sivistyslautakunnan asettamat tavoitteet ovat liittyneet niihin ja mittaus tapahtuu myös näiden toimesta toimintasuunnitelmissa ja -kertomuksissa. Suunta on koko ajan ollut vahvistuvasti alueellinen. Toimintaa arvioidaan erityisesti alueellisten hankkeiden ja yhteistyöverkostojen avulla (sitovat tavoitteet). Opiskelijoiden osalta tavoitteet asetetaan ainealueittain ja kursseittain. Kursseittain mittaus tapahtuu palautelomakkeilla, joiden kehittämiseen pitää jatkuvasti kiinnittää huomiota. Palautelomakkeiden kehittäminen on ollut ja on jatkossakin yksi alueellisen yhteistoiminnan keskeinen aihe. Myös opettajien palautteet päiväkirjoissa auttavat arvioimaan, miten asetettuihin tavoitteisin on päästy. Koska päätoimisia opettajia ei ole, ainealueiden tavoitteet asetetaan yhdessä tuntiopettajien kanssa. Toiminnan menetyksellisyyteen on olemassa perusmittari, opiskelijamäärä. Tunnusluvuista selkein on opiskelijamäärän suhde asukkaiden määrään. Tuntimäärä on sitten kolmas, erityisesti taloudenhoitoon liittyvä luonnollinen mittari. Palautteen hankkiminen niiltä, jotka eivät opiskele kansalaisopistossa, on haastava ja hyvin tärkeä asia. Laatuseminaareissa tulivat esiin mm. kyselyt kunnan kotisivuilla (Tunnetko kansalaisopiston toimintaa? Jos et, miksi? Mitä opiskelisit, jos opiskelisit? jne) sekä sosiaalisen median kikat tyyliin Millainen kansalaisopiston opiskelija olet (vastauksena esimerkiksi tiikeri, silkkiäistoukka, hämähäkki jne) ja palkintona kurssi. Tällä tavalla voisi ainakin herättää huomiota.

9 Kunnan asukaskyselyissä kansalaisopistot ovat usein kirjaston tavoin hyvin myönteistä palautetta saavia yksiköitä. Suunta on viime vuosina ollut kuitenkin laskeva. Yhtenä selityksenä siihen on todennäköisesti aina vain kalliimmat kurssimaksut ja vähenevä opetus, joten entistä harvemmalla kuntalaisella on kokemusta opistosta. Arviointi ja tilan seuranta tapahtuu toimintakertomusten, suunnitelmien ja muiden vastaavien asiakirjojen avulla. Opisto noudattaa samaa aikataulua kuin kaikki muutkin kunnan yksiköt. 2.3.Henkilöstö Arvioinnin kohteena on strategisten tavoitteiden yhdistäminen henkilöstöresursseihin, resurssin tunnistaminen, kehittäminen ja huolehtiminen. CAF-arviointioppaan mukaan -Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti. -Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opistolla ja henkilöstöllä on yhteiset tavoitteet. -Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. Lopen opistolla on päätoimista henkilöstöä erittäin vähän: rehtori 50%, ja palvelusihteeri 40%. Vakinaisen henkilöstön määrä ei ole riittävä hoitamaan hyvin opiston tehtäviä, joten apuna käytetään tuntiopettajia. Onneksi monet heistä ovat opettaneet Lopella pitkään, joten toiminta-alue on tuttu. Tuntiopettajia palkataan vuosittain n. 40. Tuntiopettajat työskentelevät useissa alueen kansalaisopistoissa ja muissa oppilaitoksissa, joten Lopen opisto on vain yksi, usein pieni työnantaja muiden joukossa. Lisäksi on opettajia, joille opetustyö on sivutyö muun ammatin harjoittamisen ohessa. Opettajien pedagoginen ja muu pätevyys on mittari. Opetushenkilöstön virka- ja työehdoissa noudatetaan kunnallista opetusalan virka- ja työehtosopimusta. Tuntiopettajien palvelussuhteen ehdot on määritelty kunnallisen työehtosopimuksen liitteessä T2. Palvelusihteerin osalta noudatetaan yleistä virka- ja työehtosopimusta. Henkilöstöhallinnon periaatteet määritellään yhtenäisesti kaikissa kunnan yksiköissä, joten toteumistakin seurataan koko kunnan tasolla. Tuntiopettajien työterveyshuollon osalta on sovittu alueen muiden kansalaisopistojen kanssa periaatteista ja käytännöstä. Eniten tunteja antava opisto tarjoaa työterveyshuollon, kun opettajan kanssa on asiasta sovittu. Seminaarissa tuli esille tuntiopettajia koskevat työterveyshuollon kyselyt, jotka isoissa opistoissa voivat toimia mittarina. Tuntiopettajien sairauspoissaolojen määrä on mittari. Työsuojelupäällikkö on Lopen kunnan työsuojelupäällikkö.

10 Henkilöstöresurssit määritellään vuosittain kunnan taloussuunnitelmassa, ja viime vuosina tätä resurssia on vähennetty tuntuvasti. Koska määräaikaiset tuntiopettajat vastaavat opetuksen pääosasta, on tuntiopettajien sitouttaminen opiston tavoitteisiin ja toimintaan tärkeää. Osaavasta työvoimasta tulee puute lähivuosien aikana, ja se näkyy jo nyt. Eläköityvien opettajien tilalle on joillakin alueilla vaikea löytää uusia. Mittarina toimii tuntiopettajien vaihtuvuus, vaikka uusien kurssien yhteydessä tulee myös tuntiopettajissa luonnollista vaihtuvuutta. Toisaalta opettajat myös kouluttavat itseään jatkuvasti, joten pitkään toimineilla opettajilla on myös uusia opetusaiheita. Opettajien kouluttautuminen on mittari. Laatuseminaareissa esille tulivat mm. osaamiskartoitukset, vajeanalyysi, ryhmätyöosaaminen ja jobshadowing. Näitä aiheita kehitetään pääosin alueellisesti tulevaisuudessa nykyistä systemaattisemmin, jolloin ne voivat toimia mittareina. Työilmapiirikysely tuntiopettajille järjestetään alueellisesti. Edellisestä, kahden opiston työilmapiirikyselystä on useita vuosia. Palvelusihteeri on hallinnollisesti kasvatus- ja koulutusjohtajan alainen, mutta myös hänen kanssaan on luontevaa keskustella niin henkilökohtaisesta kuin opistonkin kehittämisestä. Kehityskeskusteluissa on viime vuosina ollut mukana kasvatus- ja koulusjohtajan ohella kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö ja opiston rehtori. Koko henkilökunnan kokoontumisia ovat syksyllä ja keväällä järjestettävät opettajainkokoukset yhdessä Hausjärven kansalaisopiston henkilöstön kanssa. Tämä mahdollistaa laajemman opettajaverkoston muodostumisen. Opettajainkokoukseen osallistuminen kuuluu kaikkien opettajien työvelvollisuuteen, mutta käytännössä rehtori voi perustellusta syystä vapauttaa opettajan tästä velvollisuudesta. Alueen opistojen opettajainkokouksista sovitaan yhdessä, jotta päällekkäisyyksiä ei tule. Muuten säännöllistä yhteyttä pidetään koko henkilökuntaan kerran kuukaudessa lähetettävällä Kuukauden opekirjeellä, jossa tiedotetaan ajankohtaiset asiat. Pienessä opistossa opettajat myös ottavat aktiivisesti yhteyttä opistosihteeriin ja rehtoriin. Mittarina toimii viikoittaisten yhteydenottojen määrä ja syy. Kasvatus- ja koulutusjohtajan johdolla kokoonnutaan henkilöstöpalavereihin erilaisten teemojen ympärillä. Henkilöstöpalavereissa käsitellään myös yksiköiden ajankohtaisia asioita ja johtoryhmässä esiin tulleita aiheita. Henkilöstökoulutuksen tärkein osa on tapahtunut hankkeiden yhteydessä alueellisesti. Opettajien osallistuminen hankkeisiin on yksi mittari. Siinä arviointi täytyy tehdä alueellisesti.

11 Tuntiopettajat hakeutuvat oman alansa koulutukseen, jota tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Opettajat ja muu henkilöstö voivat opiskella opiston kursseilla maksutta. Tämän edun käyttäminen on yksi mittari. Arviointia suoritetaan myös alueen opistoista ja muista vertailuopistoista saadun palautteen ja benchmarkkauksen avulla Kumppanuudet ja resurssit Arviointialueen kohteena on opiston kumppanuuksien ja resurssien kehittäminen ja johtaminen. CAF-arviointioppaan mukaan -Opisto kehittää ja tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa. -Opisto kehittää yhteistyötä asiakkaidensa/kuntalaisten kanssa. -Opiston taloudenhoito on kustannustehokasta ja perustuu vuosi- ja taloussuunnitelmaan. -Opiston tietojen hallinta perustuu lakiin, asetuksiin ja strategioihin. -Opisto hyödyntää tietoa ja viestintäteknologiaa. -Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat. Kumppanuus on yhteistyösuhde ja toimintatapa, joka edellyttää yhteisiä tavoitteita, toiminnan jatkuvaa parantamista ja oppimista sekä tiimityötä. Lopen opiston keskeisiä verkostoja/sidosryhmiä/kumppaneita ovat -ylläpitäjä Lopen kunta, sen hallintokunnat ja yksiköt, erityisesti koulut -opiskelijat/kansalaiset/asiakkaat -yhteistyöoppilaitokset, projektien yhteistyökumppanit -seurakunta -yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat -yritykset Kunnan ja sen yksiköiden osalta painopiste on yhteiskuntavastuussa, jossa vaikuttavia palvelu- ja tuotantoketjuja ovat käytännössä vaikeasti eroteltavat sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät. Kumppanuussuhteiden mittarina ja säännöllisen arvioinnin kohteena ovat toimivuus ja tuloksellisuus sekä hyvien käytäntöjen jakaminen. Etsitään parhaita työtapoja ja osaamista, jossa kyseeseen voi tulla esimerkiksi henkilöstökierto. Kansalaisen, asiakkaan ja mahdollisesti myös opiskelijan rooli voi olla yhteissuunnittelijan, päättäjän, toimijan ja/tai arvioijan. Opisto voi tukea kansalaisia näissä rooleissa: -viestimällä aktiivisesti omista toimintatavoista, toiminnasta, vastuualueista ja toimivallasta. Lopen opisto jakaa kaksi kertaa vuodessa painetun opinto-ohjelman koteihin, ylläpitää ajantasaisia kotisivuja, toimittaa viikkotiedotteen kerran viikossa kotisivuille ja tiedotusvälineille sekä tarvittaessa erityisiä tiedotteita ja selvityksiä. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa käsitellään kansalaisopiston asioita säännöllisesti, ja suuremmissa kysymyksissä myös kunnanhallituksessa ja valtuustossa.

12 -kannustamalla opiskelijoita ja kuntalaisia nostamaan esiin tarpeitaan ja odotuksiaan. Lopen opiston henkilöstöön on helppo ottaa yhteyttä puhelimella, s-postilla tai käymällä opiston toimistossa. Pienellä paikkakunnalla etuna on myös tuttuus. Heikkoutena on henkilökunnan vähäisyys. Mittarina yhteydenottojen määrä kuukaudessa. -keräämällä järjestelmällisesti ja säännöllisesti tietoa/ideoita/ehdotuksia/valituksia asiakkailta ja hyödyntämällä niitä. Kursseilta kerätään systemaattisesti palautteet, joiden yhteydessä tulee myös yleistä tietoa opistosta ja sen toiminnasta. Lisäksi ovat tässäkin pienen opiston ja paikkakunnan edut ja heikkoutena henkilökunnan vähäisyys. Mittarina palautteet ja yhteydenottojen määrä. -uudistamalla toimintatapojaan ja muuttumalla ajantasaisen tiedon myötä. Mittarina muutokset toimintatavoissa. Yhteistyöoppilaitosten, projektien yhteistyökumppaneiden, seurakunnan, yhdistysten ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä arvioidaan aina erikseen jokaisessa hankkeessa ja projektissa. Niistä tehdään raportit rahoittajalle, muistiot kaikille osapuolille sekä yhteenvedot tapahtumista ja tarvittavat muut raportit yms. Laskutus kumpaankin suuntaan kulkee kunnan taloustoimen kautta, joten siinä toimii normaali valvonta. Resursseilla tarkoitetaan tukipalveluja, tiloja, kalustoa, opetusvälineitä, atk-laitteita ja tietojen hallintaa. Tukipalvelujen tehtävänä on mahdollistaa koulutuspalvelujen hyvä sujuminen. Opisto käyttää pääosin Lopen kunnan organisoimia palveluja, joista osa tuotetaan alueellisesti. Opistolle myös vyörytetään kuluja näistä palveluista. Tällä tavalla hoidettuja ovat taloushallinto, palkkahallinto, puhelinkeskus, yleiset atkpalvelut, hankintapalvelut, kunnan omistuksessa olevien kiinteistöjen korjaus, hoito, siivous, päivystys sekä koneiden ja laitteiden huolto. Kehittämistyö tehdään palveluista vastaavien yksiköiden kanssa. Vastuuhenkilö on rehtori ja keskeisenä toimijana on palvelusihteeri. Opiston omasta tiedonhallintaohjelmasta Hellewistä on sopimus suoraan Mäntsälän atkpalvelun kanssa. Hellwevin kehittämistyöhön osallistuvat kaikki ohjelmaa käyttävät opistot. Opetuspaikat Lopella ovat vähentyneet samassa tahdissa kun kouluverkkoa on uudistettu. Opetus on keskitetty kunnan tiloihin, ja vain kaksi kurssia toimii muualla. Opetuksesta noin 73% annetaan Kirkonkylän alueella eli koulukeskuksessa, kirjastossa, Fallesmannissa, Kuntalassa ja muuten kirkonkylässä, noin 15% Läyliäisten alueella ja noin 12% Launosten alueella. Mittarina opetuspaikkojen määrä. Opetustilat ovat kouluissa sekä muissa kunnan tiloissa, joten samassa yhteydessä sovitaan myös kalustosta, opetusvälineistä, opetuksessa käytettävistä atk-laitteista ja muista tarvittavista välineistä. Tavoitteena on, että yhteistyössä koulujen kanssa saamme tiloja kehitettyä myös aikuisopiskelijoille sopiviksi. Arviointi opiskelija- ja opettajapalautteiden avulla. Mittarina on kunnan tasolla koulutilojen ja muiden tilojen käytön tehokkuus.

13 Opiston taloudenhoito noudattaa ylläpitäjän, Lopen kunnan talousohjeistusta, seurantaa ja raportointia. Opiston vuosikellon pohjana on kunnan vuosikello. Opisto toteuttaa vuosisuunnitelmaansa resurssien puitteissa, ja kohdentaa taloudelliset resurssinsa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi tapahtuu kunnan tasolla. Opisto kerää tietoa ja informaatiota toiminnastaan valtiovallalle ja kunnalle toiminnan rahoitusta, seurantaa, arviointia ja tilastointia varten. Nämä tavat ja aikataulut tulevat opistolle määrättyinä. Omaan käyttöönsä opisto kerää lisäksi paljon yksityiskohtaisempaa tietoa, jonka merkitys näkyy johtamisessa, kehittämisessä ja suunnittelussa. Seminaareissa käsiteltiin erityisesti sisäistä tiedottamista: tiedon siirto opiston johdolta henkilökunnalle erityisesti muutostilanteissa ja toisaalta tiedon säilyminen opistossa henkilökunnan muutosten yhteydessä. Tieto- ja viestintäteknologian osalta opisto on osa Lopen kuntaa. Alueellinen yhteistyö myös lisääntyy jatkuvasti. RHL-Data on toiminut jo pitkään Prosessit Hyvä prosessi toteuttaa opiston aikomuksia, sille on asetettu tavoitteita ja sitä mitataan, vastuut on pohdittu, turhat työvaiheet on minimoitu, laatu varmistetaan, työvaiheet ja tietojen hallinta on sidottu yhteen ja linkitetty tietojärjestelmään ja se on asiakaslähtöinen. Prosessit voidaan jakaa ydinprosesseihin, tukiprosesseihin, uuden toiminnan/palvelun suunnitteluun ja ostotoimintaan. CAF-arviointioppaan mukaan: Opisto tunnistaa perustehtävänsä, suunnittelee ja kehittää prosessejaan. Opisto järjestää asiakas-/kuntalaislähtöisiä palvelujaan ja kehittää niiden tuotantoa. Opisto kehittää prosessejaan yhteistyössä asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa. Ydinprosessi on koulutuspalvelujen tuottaminen. Siihen liittyvät prosessit tukevat toimintaperiaatteita ja strategiaa, tyydyttävät asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet sekä tuottavat heille lisäarvoa. Talous ja strategiaprosessi: Valtuusto päättää kunnan strategian ja talousarvion, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää ja soveltaa strategian ja talouden alaistensa yksiköiden osalta ja opiston rehtori soveltaa yhdessä henkilöstön kanssa strategian ja talouden opiston tasolla. Ketju toimii myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen osalta. Opetustoiminta: 1.Opetussuunnitelman perusteet/painopistealueet ja profiili -vastuu: kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, rehtori -aika: talousarvion laadinnan yhteydessä 2.Kurssien suunnittelu opettajat esittävät, opisto hakee opettajaa tiettyyn kurssiin, opiskelijoiden toiveet -vastuu: rehtori -aika: helmi-maaliskuu

14 3.Ideoiden jalostaminen -vastuu: rehtori, opettajat, palvelusihteeri tukitoimi opettajatietojen tallentaminen Hellewiin, vastuu palvelusihteeri -aika: huhti-toukokuu 4.Aikataulutus ja paikka -vastuu: rehtori tukitoimi tilavaraukset, vastuu palvelusihteeri -aika: huhti-toukokuu 5.Kurssin sisällön valmistaminen ja materiaalit -vastuu: opettaja tukitoimi materiaalin kopiointi ja opettajalle toimittaminen, vastuu plvelusihteeri -aika: kesä-elokuu 6.Opetus -vastuu: opettaja tukitoimi toimintaohje/opettajan opas, vastuu rehtori -aika: syyskuusta eteenpäin 7.Arviointi ja julkinen näyttö/konsertit, näyttelyt yms -vastuu: opettaja, rehtori -aika: pääosin joulukuu ja toukokuu 8.Palaute -vastuu: opettaja, rehtori, palvelusihteeri -aika: kurssin päättyessä tukitoimi palauteyhteenvedot 9.Jatkuvuus: -vastuu: rehtori, opettaja -aika: helmi-maaliskuu Kehittäminen Toteutuu sisäisenä, omarahoitteisena kehittämisenä sekä ulkopuolisin hankeavustuksin tehtävinä kehittämishankkeina. Esimerkkinä laatuseminaarissa esille tulleita ideoita: -Päiväkirjoissa takana oleva ideaosio pitäisi saada paremmin käyttöön. -Syksyn opekokouksen aihe seuraava vuosi (siis ei silloin alkava). -Kurssikuvaus haastattelulomakkeen muodossa. -Malliopintopolku. -Opinto-ohjelmaan vinkkejä, miten oma OPS. -Pois perinteisestä ainejaosta. Toimistotukipalvelut; opiskelija- ja kurssihallintoprosessi 1.Kurssien perustaminen, tarkistaminen, numerointi jne Hellewiin -vastuu: palvelusihteeri -aika: loppukevät ja kevätohjelman osalta marraskuu 2.Tilavaraukset ja tilakoordinaatio -vastuu: palvelusihteeri -aika: huhti-toukokuu 3.Opinto-ohjelma kotisivuille -vastuu: palvelusihteeri -aika: touko-kesäkuu

15 4.Työsopimukset/henkilöstöhallinto -vastuu: palvelusihteeri, rehtori -aika: elokuu 5. Ilmoittautumiset, opintoneuvonta -vastuu: palvelusihteeri, rehtori -aika: pääosion elokuu ja tammikuu 6. Kurssien alkamiset, päiväkirjat, peruutukset -vastuu: palvelusihteeri, rehtori -aika: pääosin syyskuu ja tammikuu 7. Laskutus, laskujen maksaminen ja perintä -vastuu: opistosihteeri, kunnan taloustoimi -aika: pääosin lokakuu ja tammi-helmikuu 8. Päiväkirjojen tarkistus ja palautus pitkillä kursseilla -vastuu: palvelusihteeri -aika: pääosin joulukuu ja huhtikuu 9. Kurssiarviointipyynnöt -vastuu: palvelusihteeri aika: koko työvuoden Lisäksi toimistotukipalveluja ovat arkistonhoito, tilastoinnit ja raportit. Vastuussa ovat palvelusihteeri ja rehtori, aikana koko vuosi. Tulosten arviointi 2.6. Asiakas- ja kansalaistulokset Opisto käyttää asiakastulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita. Opiston asiakkaiden näkemykset opistosta. Pitkään käytetyt mittarit: nettomenot/ vuosi tunteja opisk. valt.os.tunteja op.tunti e opiskelija e asukas e , , , , , , , , Vuodelle 2015 Lopen opisto on saanut valtionosuustuntia. Asiakkaiden näkemys voidaan laskea Hellewille toimitetuista palautelomakkeista joko kursseittain tai kaikilta kursseilta yhteensä, myös jokainen kysymys erikseen (numeroina 1 huono-5 erinomainen). Tulokset ovat keskimäärin neljä/samaa mieltä. Erityisesti opettajia koskeva arvio on usein pääosin erinomainen. Asiakastuloksia mittaa myös suunniteltujen ja toteutuneiden kurssien määrät. Vuonna 2014 suunniteltuja kursseja oli 70 kpl ja peruutettuja 9.

16 2.7. Henkilöstötulokset Opisto käyttää henkilöstötulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita. Opiston henkilöstön näkemykset opistosta työyhteisönä. Lopella päätoimista henkilöstöä rehtori 50% ja palvelusihteeri 40%. Tuntiopetustuntien henkilötyövuosien määrä lasketaan seuraavalla kaavalla: Yhteiskunta, kielet ja atk: tuntiopetuksen kokonaismäärä jaetaan 763 tunnilla muut: tuntiopetuksen kokonaismäärä jaetaan 813 tunnilla. Vuonna 2014 tuntiopettajista kertyi 4,05 henkilötyövuotta. 2.8.Yhteiskuntavastuutulokset Opiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Opiston sidosryhmien näkemykset opiston yhteiskunnallisesta toiminnasta. Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen entistä tärkeämmäksi. Suunnitelma tehdään vuonna Kansalaisopistojen ja jonkin verran muidenkin aikuisoppilaitosten keskinäistä arviointia ja benchmarkkausta alueella erityisesti yhteishankkeiden yhteydessä Keskeiset suorituskykytulokset Ulkoiset tulokset: Opiston tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia. Alueellisen yhteistyön kehittäminen mittarina. Sisäiset tulokset: Opiston johtaminen, hallinto ja kehittäminen sekä taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous- ja toimintasuunnitelman mukaisia. Seuranta kunnan aikataulun mukaan.

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI. Pilottihanke 2011

KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI. Pilottihanke 2011 KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI Pilottihanke 2011 SISÄLLYS CAF arvioinnin taustaa 4 Arvioinnin perusteet 4 Arvioinnin hyöty 4 CAF Common Assessment Framework 5 Arviointiin valmistautuminen 6 Arvioinnissa

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

Esteettömyys kansalaisopistojen haasteena

Esteettömyys kansalaisopistojen haasteena Esteettömyys kansalaisopistojen haasteena Vapaan sivistystyön tutkimushankkeen seminaari 8.3.2011, Helsinki Tj Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL VAPAAN SIVISTYSTYÖN MÄÄRITELMISTÄ Elinikäisen

Lisätiedot

KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS

KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS 2012 FCG Koulutus ja konsultointi Oy Snellmaninkatu 10, 53100 Lappeenranta Puh. 010 4090, fax 010 409 2181, www.fcg.fi Y-tunnus 2474033-7 Kotipaikka Helsinki FCG KOULUTUS

Lisätiedot

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS HUOM: Hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua koulutusta. Ilmoitetaan vain

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 1 HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 VISIO Hiiden Opisto on luotettava ja arvostettu kansalaisopisto läntisellä Uudellamaalla. Opisto tunnetaan laadukkaana ja luovana koulutuksen järjestäjänä, aktiivisena vaikuttajana

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

KIVALO-OPISTO. Kotisivu: www.kivalo-opisto.fi. Yhteystiedot

KIVALO-OPISTO. Kotisivu: www.kivalo-opisto.fi. Yhteystiedot 1 KIVALO-OPISTO Kotisivu: www.kivalo-opisto.fi Yhteystiedot Kemin toimipiste: Käyntiosoite: Kemin kulttuurikeskus, Marina Takalon katu 3, 94100 Kemi Puhelin: 0400 328 435, rehtori, 040-748 3672, toimisto

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS

KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS Kuva 1 CAF malli 2012 Kansalaisopistojen CAF 2 (45) SISÄLLYS 1 Johdanto 3 Arvioinnin hyödyt 3 2 CAF Common Assessment Framework 4 3 Arviointiin valmistautuminen 5 Arviointikeskustelujen

Lisätiedot

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Liite nro 4 Yhdtr. 30.7.2008 223 liite2 Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Kurssihinnoittelun lähtökohtana on oppitunnin tuotantohinta,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA 30.11.2011 Päivi Mäki Sisältö - Laatutyön tavoite - ja perusopetuksen laatukriteeri - Toteutus - Itsearviointi - Koulujen osallistaminen Laatutyön tavoite

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE 2013-2014

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE 2013-2014 KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE 2013-2014 1. Toiminta-ajatus Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Syyskuu 2015 Rehtori Taina Saarinen 1 Johtaminen Mihin suuntaan ja mihin ei? Onko onnistuttu vai ei? Tavoiteasetanta ja vaikuttavuusarviointi Missä päätetään

Lisätiedot

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2020

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2020 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2020 Käsitelty opettajainkokouksessa 24.8.2013 Hyväksytty Someron kaupungin sivistyslautakunnassa 10.9.2013 Somero-opiston kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Toimintaympäristö

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013

AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013 AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Toimintaympäristön kuvaus Auranlaakson kansalaisopisto toimii neljän paikkakunnan alueella: Aura, Marttila, Oripää ja Pöytyä. Oppilaitoksen ylläpitäjä-

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatusalan johtamisen akatemia Tukipalveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen

Opetus- ja kasvatusalan johtamisen akatemia Tukipalveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen Opetus- ja kasvatusalan johtamisen akatemia Tukipalveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen Ohjausryhmän palaveri 27.1.2014 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Katsaus hankkeen toimintaan 3. Ensimmäisen

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö EMO Espoon musiikkiopisto EMO Johtosääntö ESPOON MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ jonka Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys r.y. on hyväksynyt 12.4.2007. Johtosääntö korvaa 1989 hyväksytyn ohjesäännön.

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 atakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 Kokemäenjokilaakson kky Pohjois-atakunnan kky Kokemäenjokilaakson mmattiopisto Kokemäki Kokemäenjokilaakson mmattiopisto

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan CAF JULKISEN SEKTORIN LAADUNARVIOINTIMALLI 24.9.2013 Page 1 CAF Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu.

Lisätiedot

Kokemäen kansalaisopisto

Kokemäen kansalaisopisto Kokemäen kansalaisopisto LUKUVUODEN 2014 2015 TOIMINTASUUNNITELMA Työvuoden pituus ja opetuksen järjestäminen Työvuosi 1.8.2014 31.7.2015 Syyskausi 8.9. 13.12.2014 Kevätkausi 7.1. 11.5.2015 Syysloma 20.

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS HUOM: Hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua koulutusta. Ilmoitetaan vain

Lisätiedot

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Vapaa-aikaltk 29.5.2012, liite 1 PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS HUOM: Hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot