TOIMINTAKÄSIKIRJA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKÄSIKIRJA 2015"

Transkriptio

1 TOIMINTAKÄSIKIRJA 2015 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ( 26)

2 Lopen opiston toimintakäsikirja on laadittu CAF-mallin mukaisesti. CAF=Common Assessment Framework on julkisen sektorin laadunarviointityökalu, jonka kehittämisestä vastaa Valtionvarainministeriö. Kansalaisopistojen liitto KoL ja eri opistot, kuten Vanajaveden opisto, ovat kehittäneet mallia edelleen kansalaisopistoille sopivaksi. Laatukäsikirja on tehty Opetushallituksen avustuksella ( euroa), jossa hallinnoija on Lopen opisto/kunta. Tässä lakehankkeessa olivat mukana Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi ja Riihimäki sekä kouluttajana Vanajaveden opisto. Toimintakäsikirjan valmistusprosessissa keskeistä on ollut koko henkilökunnan mukanaolo. Seminaareja on ollut kuusi (24.1., 7.3., 23.5., 5.9., ja ), ja niissä mukana on ollut opistojen päätoimisen henkilökunnan (17 henkilöä) ohella 19 tuntiopettajaa. Opistoilla on paljon yhteisiä tuntiopettajia, joten yhdessä työskentely oli tässäkin suhteessa hedelmällistä. Lisäksi opistojen rehtorit ovat kokoontuneet useita kertoja. Ylläpitäjän, käytännössä kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen sekä kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnan osuus näkyy ensisijaisesti strategian ja laatutyön pohjana olevan linjan määrittäjinä sekä resursseista päättävänä tahona. Tässä vaiheessa opiskelijanäkökulmaa ei ole saatu paljoakaan mukaan, mutta jatkossa toimintakäsikirjan kehittämistyössä opiskelija/käyttäjäosuus tulee kasvamaan. CAF-itsearvioinnin perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, joka muodostuu kun tarkastellaan sekä organisaation toimintaa että tuloksia. Arviointialueet ovat 1. johtajuus 2. strategia ja toiminnan suunnittelu 3. henkilöstö 4. sidosryhmät ja resurssit 5. prosessit 6. asiakastulokset 7. henkilöstötulokset 8. yhteiskunnalliset tulokset 9. keskeiset suorituskykytulokset. Ensimmäiset viisi arvioivat opiston toiminnan suunnittelua, toimintaperiaatteita ja toimintaa, loput toiminnasta seuraavia tuloksia sekä toiminnan ja tulosten välistä syyseuraussuhdetta. Laatu: Toiminnan tai palvelun osista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu sen kyky täyttää siihen kohdistuvat odotukset ja tyydyttää asiakkaan tarpeet.

3 1.ORGANISAATION YLEISESITTELY 1.1. Opiston kuvaus Lopen opisto on Lopen kunnan omistama aikuisoppilaitos, joka järjestää myös lasten opetusta musiikin, kuvataiteen ja käsityön aloilla. Opisto aloitti toimintansa vuonna Opiston toimisto sijaitsee kunnantalossa Lopen kirkonkylässä, ja opetuspaikkoja ovat pääosin koulut eri puolilla kuntaa. Opetuspaikkoja on runsas 10. Opiston toiminta-alue on Lopen kunta, mutta alueellisen yhteistoiminnan kehittyessä ja työssäkäyntialueiden laajentuessa opiskelijat liikkuvat entistä enemmän. Lopen opiston opiskelijoista noin 10 prosenttia on muista kunnista. Vastaavasti loppilaiset opiskelevat naapuriopistoissa, luultavasti enemmän. Opisto järjestää vuosittain noin valtionosuuteen oikeuttavaa tuntia. Vuodelle 2015 valtionosuustunteja on Valtionosuus vuonna 2015 on euroa. Vuoden 2015 talousarviossa toimintakate on arvioitu euroksi. Kunnan maksettavaksi jäisi näin euroa, mutta opiston menoissa n euroa on sisäisiä menoja kuten tilavuokria yms Tehtävä, toiminta-ajatus, strategia ja arvot Opetushallituksen määritelmä on: Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä. Sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja monipuolisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Olennainen piirre vapaassa sivistystyössä on, että se ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Vapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja. Kansalaisopistojen määritelmä on: Kansalaisopistojen tehtävänä on vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opetuksen painopiste on erilaisissa taideaineissa, kädentaidoissa sekä kielissä. Opetus järjestetään iltaisin, viikonloppuisin, intensiivikursseina, monimuoto-opetuksena sekä verkkokursseina. Yleisin toimintamuoto on 1-2 kertaa viikossa kokoontuva ryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriö määritteli Kansalaisopiston ylläpitämisluvan muuttamisessa koulutustehtävän alkaen: Lopen opisto järjestää koulutusta, joka painottuu taitoja taideaineisiin, terveyttä edistävään koulutukseen, tieto- ja viestintätekniikkaan, kieliin ja yhteiskunnallisiin aineisiin. Opisto järjestää tarvittaessa koulutusta maahanmuuttajille. Lopen kunta ja sen myötä opisto uudistavat vuosittain strategiansa, visionsa ja arvonsa.

4 Lopen kunnan toiminta-ajatus: Lopen kunta tuottaa ja järjestää kuntalaisten arkisen hyvinvoinnin edellyttämät palvelut sekä huolehtii asumisen ja yrittämisen perusedellytyksistä. Lopen visio 2030: Nosteessa Loppi vireää, tasapainoista ja turvallista arkea lähellä luontoa. Strategiset päämäärät : *Tuemme kuntalaisten hyvinvointia - välitämme. *Tarjoamme mahdollisuuden vähän parempaan arkeen - palvelemme. *Mahdollistamme monipuolisen yritystoiminnan - autamme. Kriittiset menestystekijät: *Kunnan talous pidetään tasapainossa *Kunnan toiminnan lähtökohtina ovat palveluhalu ja kyky *Kunnassa on osaava ja motivoitunut johto ja henkilöstö *Kunta on yhteistyöhaluinen ja kykyinen sekä aloitteellinen *Henkilöstöresurssit ovat tasapainossa palvelutuotannon ja vaateiden kanssa *Kuntaomaisuudesta huolehditaan ja se on täyspainoisesti käytössä Arvot: avoimuus, yhteistyö, vastuullisuus Lopen opiston osalta kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta muotoili strategisiksi tavoitteiksi: Omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpito sekä kehittyvä ja toimiva aikuiskoulutus. Sitovat tavoitteet vuodelle 2015 ovat: Aikuisopiskelun edellytysten kehittäminen ja opiskeluun aktivoiminen, laatujärjestelmän käyttöönotto sekä yhteistyötapojen ja muotojen kehittäminen. Onnistumisen mittarit ovat: Työttömien ja eläkeläisten määrä opiskelijoissa, opiskelijapalautteet, laatujärjestelmän käyttöönotto ja kehittäminen sekä yhteistyöprojektien ja hankkeiden määrä. Lisäksi strategiassa määritellään myös yritysvaikutukset: Lopen opiston kurssit ovat osaltaan kunnan vetovoimatekijöitä. Opisto voi jossakin määrin järjestää yritysten tarvitsemaa koulutusta. Asteikolla opisto asettuu kohtaan Asiakkaat ja yhteistyötahot Opiskelija-asiakkaita opistolla on vuosittain n.750, joista miehiä n.160. Alle 16-vuotiaita opiskelijoista on n.100 ja eläkeläisiä n.160. Pohjakoulutusvaatimuksia ei ole. Viime vuosina ei ole ollut maksupalvelukoulutusta, jota aiempina vuosina oli vähäisessä määrin. Kilpailu on kuitenkin sen verran kovaa, että opiston nykyresursseilla mahdollisuuksia on vähän. Myöskään kunnan henkilöstökoulutusta ei opistolta viime vuosina ole paljoa kysytty. Aiempina vuosina opisto osallistui myös luottamushenkilökoulutukseen.

5 Kolmannen sektorin kanssa opistolla on monenlaista yhteistyötä. Monet opintoryhmät erityisesti musiikissa ja esiintyvissä taiteissa ovat johtaneet yhdistysten perustamiseen. Erityisesti näiden kanssa on paljon erilaisiin tapahtumiin, koulutuksiin ja hankkeisiin liittyvää yhteistyötä. Lopen opistolla on joka vuosi useita alueellisia yhteistyöhankkeita. Kansalaisopistojen ohella yhteistyökumppaneita ovat toisen asteen oppilaitokset, kesäyliopistot, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja TE-toimistot Koulutusjärjestelyt Lopen opiston työkausi alkaa elokuun puolivälissä ilmoittautumisilla, opettajainkokouksella ja muilla valmistavilla toimilla. Koko lukuvuoden opiskelevat ryhmät työskentelevät yleensä viikkoa talousarvion antamin mahdollisuuksin. Syys- ja talvilomat sovitaan alueella yhdessä, ja ne ovat samat kuin Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Sen sijaan Hämeenlinnan ja Forssan alueen lomat sattuvat usein eri viikoille, ja se hankaloittaa yhteisten tuntiopettajien työtä. Pitkillä kursseilla opintoryhmillä on viikossa 1-3 oppituntia. Lyhytkursseilla erityisesti käden taidoissa ja taideaineissa työskentely on usein tiiviisti viikonlopulla, jolloin päivittäinen tuntimäärä on jopa 10 oppituntia. Työmuoto on pääosin edelleen opettajan johdolla kokoontuva opintoryhmä. Lisäksi on luentoja, työpajoja sekä etä- ja monimuoto-opetusta, joiden osuus jatkossa tulee varmasti lisääntymään Hallinto ja henkilöstö Lopen kunnanvaltuusto päättää opiston suurista rakenteellisista ratkaisuista, kuten kiinteästä yhteistyöstä lähiseudun kuntien kanssa. Lähivuosina näitä hankkeita on ollut ja varmasti myös tulee olemaan. Parhaillaan selvitetään Riihimäen alueen kuntien yhdistämistä, mikä kansalaisopiston osalta tarkoittanee Riihimäen kansalaisopiston laajentumista nykyisten Hausjärven ja Lopen opistojen alueelle. Kansalaisopistotoimintaa on tarkoitus suunnitelmien mukaan jatkaa myös nykyisen Lopen alueella. Kunnan tarkastuslautakunta käsittelee erityisesti opiston asioita joinakin vuosina. Opisto kuuluu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen. Esittelijä on kirjastotoimenjohtaja. Lopen opiston päätoiminen henkilöstö on vähentynyt erilaisten järjestelyjen ja säästöjen kautta. Rehtoripalvelut on vuodesta 1996 ostettu Hausjärven kunnalta, ja rehtorin työpanoksesta Lopella on 50%. Rehtorina toimii Hausjärven kansalaisopiston rehtori YTM Erja Karvinen.

6 Opistosihteerinä, nykyisin palvelusihteerin nimikkeellä on vuodesta 1978 toiminut merkonomi Mirja Sivén. Hän hoitaa myös kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tehtäviä, ja opiston osuus on 40%. Tuntiopettajat hoitavat pääosan opetuksesta. Heitä työskentelee opistossa vuosittain noin 40. Lisäksi ostetaan Hausjärven musiikinopettajan palveluja vuosittain 1-2 kurssin verran Ohjaava lainsäädäntö ja arvioinnin tukena käytettävät asiakirjat: -Laki vapaasta sivistystyöstä ja sitä koskeva asetus -Kuntalaki -Työsopimuslaki -Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta -Henkilötietolaki -Laki kunnallisesta viranhaltijasta -Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Mahdolliset asiakirjat: 1.Asiakaskyselyt/kuntalaispalautteet 2.Asiakas- ja sidosryhmäanalyysi ja kehittämissuunnitelma 3.Esimiesohjeistus 4.Hallinto- ja johtosääntö 5.Henkilöstösuunnitelma 6.Henkilöstötilinpäätös/henkilöstötilastot 7.Koulutuksen ylläpitäjän/kunnan laatimat ohjeet 8.Markkinointisuunnitelma 9.Ohjeet ja ohjeistaminen/opettajan opas 10.Opinto-ohjelma 11.Opintosuunnitelmat 12.Organisaatiokuvaukset 13.Prosessikuvaukset 14.Strategiat 15.Taloussuunnitelma 16.Taloushallinnon ohjeistukset 17.Terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat 18.Tiedotus- ja viestintäsuunnitelma 19.Tieto- ja viestintästrategia 20.Tietoturvasuunnitelma 21.Toiminta-ajatus 22.Toimintakertomus ja tilinpäätös 23.Toiminta- ja taloussuunnitelmat 24.Turvallisuussuunnitelma 25.Työturvallisuus-, viestintä-, markkinointi- ja henkilöstösuunnitelmat 26.Työhyvinvointi-, työtyytyväisyys- ja ilmapiirikyselyt 27.Työllistämisvaikutukset (tunnuslukuja indikaattoreihin) 28.Virkasääntö 29.Yhteistyösopimukset 30.YT- ja työsuojelutoiminta Useimmat näistä asiakirjoista ovat koko kuntaa koskevia, alueellisia tai valtakunnallisia.

7 2. ARVIOINTIALUEET Toimintatapojen arviointi 2.1. Johtajuus Vastuut, valtuudet ja tehtävänkuvaukset Lopen opiston kaltaisessa pienessä yksikössä johtajuus ja vastuu keskittyvät rehtorille. Hänen varahenkilönsä on Hausjärven kansalaisopiston päätoiminen musiikinopettaja. Rehtorin työtä ja mahdollisuuksia ohjaavat kunnanvaltuuston ja sivistyslautakunnan määrittelemät suuntaviivat ja antamat resurssit. Ne myös arvioivat tulokset. Rehtorin tehtävänkuvausta ei ole määritelmämuodossa, ja kunnan hallintosäännössä (kunnanvaltuusto ) se on hyvin pelkistetty. Se voidaan kuitenkin johtaa CAF-arviointioppaan mukaan: -Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä. -Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa. -Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään. -Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä. Lopen opiston visio, strategia ja arvot perustuvat kunnan visioon, strategiaan ja arvoihin. Niitä uudistetaan samassa tahdissa. Tulosten saavuttamisessa ja muutosten hallinnassa painopiste on viime vuosina ollut voimakkaasti muutosten hallinnassa. Selvitykset rakenteellisista muutoksista (sitovat tavoitteet) on tehty ja tehdään jatkossakin alueellisesti ja yhteistyössä naapuriopistojen kanssa. Tulokset arvioidaan valtuustotasolla. Toinen vahvasti merkityksellinen alue ovat projektit ja hankkeet, joiden osalta seuranta ja arviointi suoritetaan lautakuntatasolla (sitovat tavoitteet) sekä viime kädessä Opetushallituksessa, jolle hankeraportit tehdään. Johtamisessa, motivoinnissa ja tuessa painopiste on aktiivisessa tiedottamisessa ja henkilökohtaisessa läsnäolossa. Keskisiä välineitä ovat joka kuukausi tuntiopettajille sähköpostissa lähetettävät kuukauden opekirjeet, ja kaikille opistosta kiinnostuneille suunnatut viikkotiedotteet kotisivuilla. Ne lähetetään myös erikseen tiedotusvälineille sähköpostissa. Lisäksi järjestetään kehityshankkeiden yhteydessä erilaisia kohderyhmiä koskevia kokoontumisia, koulutuksia, tiedotteita ja tapahtumia. Motivoinnille ja tuelle tärkeäksi on koettu pienessä opistossa mahdolliset ja tarpeelliset henkilökohtaiset yhteydenotot. Ne tapahtuvat pääosin puhelimessa ja sähköpostilla, jonka takia rehtorin fyysisellä työpaikalla ei ole suurta merkitystä. Kahden opiston rehtorille tämä on tärkeä näkökohta. Varsinaisia kehityskeskusteluja n. 40 tuntiopettajan kanssa ei käydä, mutta vastaavia elementtejä sisältäviä keskusteluja on paljon, erityisesti kevään suunnittelukauden aikana. Sidosryhmäyhteistyössä keskeistä on, että rehtori kuuluu useisiin epävirallisiin yhteistyöryhmiin Hyvinkään ja Riihimäen alueella sekä Kanta-Hämeessä. Näitä ovat Hyrian vetämä toisen asteen yhteistyöryhmä, Hämeen kesäyliopiston vetämä avoimen

8 korkeakoulun suunnitteluryhmä, TE-toimistojen ja alueen oppilaitosten Innostu oppimaan ja opiskelijan ohjauksen yhteistyöryhmä, Vanajaveden opiston alueellisen yhteistyön kehittämisen ryhmä sekä lisäksi useita lyhytaikaisempia ja tilapäisempiä yhteistyöryhmiä. Koulutuspoliittisen ja ammattialan kehityksen seuraamisessa on perustana jäsenyys Kansalaisopistojen liitossa KoLissa. Loppi on liiton jäsen, joten linkki koulutuspolitiikkaan ja vaikuttamiseen on tätä kautta. Ammattialan seuraamiselle resursseja on vähän. Lähinnä se tapahtuu opetushallituksen ja ministeriön sekä KoLin ilmaisissa koulutuksissa ja seminaareissa sekä hankkeiden yhteydessä. Hankkeita on onneksi meneillään useita Strategia ja toiminnan suunnittelu CAF-arviointioppaan mukaan -Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeista suunnittelunsa tueksi. -Opisto hyödyntää strategiansa ja vuosi- ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista ja sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeista. -Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa. -Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi. Kuten johtajuus-osuudessa mainittiin, Lopen opiston strategia perustuu Lopen kunnan strategiaan, ja uudistustahti tulee sieltä. Samoin seuranta ja mittaus. Keskeiset sidosryhmät ja asiakkaat on viime vuosina määritelty vaihtuvien toimintaympäristötavoitteiden mukaan. Valtuuston, kunnanhallituksen ja sivistyslautakunnan asettamat tavoitteet ovat liittyneet niihin ja mittaus tapahtuu myös näiden toimesta toimintasuunnitelmissa ja -kertomuksissa. Suunta on koko ajan ollut vahvistuvasti alueellinen. Toimintaa arvioidaan erityisesti alueellisten hankkeiden ja yhteistyöverkostojen avulla (sitovat tavoitteet). Opiskelijoiden osalta tavoitteet asetetaan ainealueittain ja kursseittain. Kursseittain mittaus tapahtuu palautelomakkeilla, joiden kehittämiseen pitää jatkuvasti kiinnittää huomiota. Palautelomakkeiden kehittäminen on ollut ja on jatkossakin yksi alueellisen yhteistoiminnan keskeinen aihe. Myös opettajien palautteet päiväkirjoissa auttavat arvioimaan, miten asetettuihin tavoitteisin on päästy. Koska päätoimisia opettajia ei ole, ainealueiden tavoitteet asetetaan yhdessä tuntiopettajien kanssa. Toiminnan menetyksellisyyteen on olemassa perusmittari, opiskelijamäärä. Tunnusluvuista selkein on opiskelijamäärän suhde asukkaiden määrään. Tuntimäärä on sitten kolmas, erityisesti taloudenhoitoon liittyvä luonnollinen mittari. Palautteen hankkiminen niiltä, jotka eivät opiskele kansalaisopistossa, on haastava ja hyvin tärkeä asia. Laatuseminaareissa tulivat esiin mm. kyselyt kunnan kotisivuilla (Tunnetko kansalaisopiston toimintaa? Jos et, miksi? Mitä opiskelisit, jos opiskelisit? jne) sekä sosiaalisen median kikat tyyliin Millainen kansalaisopiston opiskelija olet (vastauksena esimerkiksi tiikeri, silkkiäistoukka, hämähäkki jne) ja palkintona kurssi. Tällä tavalla voisi ainakin herättää huomiota.

9 Kunnan asukaskyselyissä kansalaisopistot ovat usein kirjaston tavoin hyvin myönteistä palautetta saavia yksiköitä. Suunta on viime vuosina ollut kuitenkin laskeva. Yhtenä selityksenä siihen on todennäköisesti aina vain kalliimmat kurssimaksut ja vähenevä opetus, joten entistä harvemmalla kuntalaisella on kokemusta opistosta. Arviointi ja tilan seuranta tapahtuu toimintakertomusten, suunnitelmien ja muiden vastaavien asiakirjojen avulla. Opisto noudattaa samaa aikataulua kuin kaikki muutkin kunnan yksiköt. 2.3.Henkilöstö Arvioinnin kohteena on strategisten tavoitteiden yhdistäminen henkilöstöresursseihin, resurssin tunnistaminen, kehittäminen ja huolehtiminen. CAF-arviointioppaan mukaan -Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti. -Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opistolla ja henkilöstöllä on yhteiset tavoitteet. -Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. Lopen opistolla on päätoimista henkilöstöä erittäin vähän: rehtori 50%, ja palvelusihteeri 40%. Vakinaisen henkilöstön määrä ei ole riittävä hoitamaan hyvin opiston tehtäviä, joten apuna käytetään tuntiopettajia. Onneksi monet heistä ovat opettaneet Lopella pitkään, joten toiminta-alue on tuttu. Tuntiopettajia palkataan vuosittain n. 40. Tuntiopettajat työskentelevät useissa alueen kansalaisopistoissa ja muissa oppilaitoksissa, joten Lopen opisto on vain yksi, usein pieni työnantaja muiden joukossa. Lisäksi on opettajia, joille opetustyö on sivutyö muun ammatin harjoittamisen ohessa. Opettajien pedagoginen ja muu pätevyys on mittari. Opetushenkilöstön virka- ja työehdoissa noudatetaan kunnallista opetusalan virka- ja työehtosopimusta. Tuntiopettajien palvelussuhteen ehdot on määritelty kunnallisen työehtosopimuksen liitteessä T2. Palvelusihteerin osalta noudatetaan yleistä virka- ja työehtosopimusta. Henkilöstöhallinnon periaatteet määritellään yhtenäisesti kaikissa kunnan yksiköissä, joten toteumistakin seurataan koko kunnan tasolla. Tuntiopettajien työterveyshuollon osalta on sovittu alueen muiden kansalaisopistojen kanssa periaatteista ja käytännöstä. Eniten tunteja antava opisto tarjoaa työterveyshuollon, kun opettajan kanssa on asiasta sovittu. Seminaarissa tuli esille tuntiopettajia koskevat työterveyshuollon kyselyt, jotka isoissa opistoissa voivat toimia mittarina. Tuntiopettajien sairauspoissaolojen määrä on mittari. Työsuojelupäällikkö on Lopen kunnan työsuojelupäällikkö.

10 Henkilöstöresurssit määritellään vuosittain kunnan taloussuunnitelmassa, ja viime vuosina tätä resurssia on vähennetty tuntuvasti. Koska määräaikaiset tuntiopettajat vastaavat opetuksen pääosasta, on tuntiopettajien sitouttaminen opiston tavoitteisiin ja toimintaan tärkeää. Osaavasta työvoimasta tulee puute lähivuosien aikana, ja se näkyy jo nyt. Eläköityvien opettajien tilalle on joillakin alueilla vaikea löytää uusia. Mittarina toimii tuntiopettajien vaihtuvuus, vaikka uusien kurssien yhteydessä tulee myös tuntiopettajissa luonnollista vaihtuvuutta. Toisaalta opettajat myös kouluttavat itseään jatkuvasti, joten pitkään toimineilla opettajilla on myös uusia opetusaiheita. Opettajien kouluttautuminen on mittari. Laatuseminaareissa esille tulivat mm. osaamiskartoitukset, vajeanalyysi, ryhmätyöosaaminen ja jobshadowing. Näitä aiheita kehitetään pääosin alueellisesti tulevaisuudessa nykyistä systemaattisemmin, jolloin ne voivat toimia mittareina. Työilmapiirikysely tuntiopettajille järjestetään alueellisesti. Edellisestä, kahden opiston työilmapiirikyselystä on useita vuosia. Palvelusihteeri on hallinnollisesti kasvatus- ja koulutusjohtajan alainen, mutta myös hänen kanssaan on luontevaa keskustella niin henkilökohtaisesta kuin opistonkin kehittämisestä. Kehityskeskusteluissa on viime vuosina ollut mukana kasvatus- ja koulusjohtajan ohella kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö ja opiston rehtori. Koko henkilökunnan kokoontumisia ovat syksyllä ja keväällä järjestettävät opettajainkokoukset yhdessä Hausjärven kansalaisopiston henkilöstön kanssa. Tämä mahdollistaa laajemman opettajaverkoston muodostumisen. Opettajainkokoukseen osallistuminen kuuluu kaikkien opettajien työvelvollisuuteen, mutta käytännössä rehtori voi perustellusta syystä vapauttaa opettajan tästä velvollisuudesta. Alueen opistojen opettajainkokouksista sovitaan yhdessä, jotta päällekkäisyyksiä ei tule. Muuten säännöllistä yhteyttä pidetään koko henkilökuntaan kerran kuukaudessa lähetettävällä Kuukauden opekirjeellä, jossa tiedotetaan ajankohtaiset asiat. Pienessä opistossa opettajat myös ottavat aktiivisesti yhteyttä opistosihteeriin ja rehtoriin. Mittarina toimii viikoittaisten yhteydenottojen määrä ja syy. Kasvatus- ja koulutusjohtajan johdolla kokoonnutaan henkilöstöpalavereihin erilaisten teemojen ympärillä. Henkilöstöpalavereissa käsitellään myös yksiköiden ajankohtaisia asioita ja johtoryhmässä esiin tulleita aiheita. Henkilöstökoulutuksen tärkein osa on tapahtunut hankkeiden yhteydessä alueellisesti. Opettajien osallistuminen hankkeisiin on yksi mittari. Siinä arviointi täytyy tehdä alueellisesti.

11 Tuntiopettajat hakeutuvat oman alansa koulutukseen, jota tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Opettajat ja muu henkilöstö voivat opiskella opiston kursseilla maksutta. Tämän edun käyttäminen on yksi mittari. Arviointia suoritetaan myös alueen opistoista ja muista vertailuopistoista saadun palautteen ja benchmarkkauksen avulla Kumppanuudet ja resurssit Arviointialueen kohteena on opiston kumppanuuksien ja resurssien kehittäminen ja johtaminen. CAF-arviointioppaan mukaan -Opisto kehittää ja tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa. -Opisto kehittää yhteistyötä asiakkaidensa/kuntalaisten kanssa. -Opiston taloudenhoito on kustannustehokasta ja perustuu vuosi- ja taloussuunnitelmaan. -Opiston tietojen hallinta perustuu lakiin, asetuksiin ja strategioihin. -Opisto hyödyntää tietoa ja viestintäteknologiaa. -Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat. Kumppanuus on yhteistyösuhde ja toimintatapa, joka edellyttää yhteisiä tavoitteita, toiminnan jatkuvaa parantamista ja oppimista sekä tiimityötä. Lopen opiston keskeisiä verkostoja/sidosryhmiä/kumppaneita ovat -ylläpitäjä Lopen kunta, sen hallintokunnat ja yksiköt, erityisesti koulut -opiskelijat/kansalaiset/asiakkaat -yhteistyöoppilaitokset, projektien yhteistyökumppanit -seurakunta -yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat -yritykset Kunnan ja sen yksiköiden osalta painopiste on yhteiskuntavastuussa, jossa vaikuttavia palvelu- ja tuotantoketjuja ovat käytännössä vaikeasti eroteltavat sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät. Kumppanuussuhteiden mittarina ja säännöllisen arvioinnin kohteena ovat toimivuus ja tuloksellisuus sekä hyvien käytäntöjen jakaminen. Etsitään parhaita työtapoja ja osaamista, jossa kyseeseen voi tulla esimerkiksi henkilöstökierto. Kansalaisen, asiakkaan ja mahdollisesti myös opiskelijan rooli voi olla yhteissuunnittelijan, päättäjän, toimijan ja/tai arvioijan. Opisto voi tukea kansalaisia näissä rooleissa: -viestimällä aktiivisesti omista toimintatavoista, toiminnasta, vastuualueista ja toimivallasta. Lopen opisto jakaa kaksi kertaa vuodessa painetun opinto-ohjelman koteihin, ylläpitää ajantasaisia kotisivuja, toimittaa viikkotiedotteen kerran viikossa kotisivuille ja tiedotusvälineille sekä tarvittaessa erityisiä tiedotteita ja selvityksiä. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa käsitellään kansalaisopiston asioita säännöllisesti, ja suuremmissa kysymyksissä myös kunnanhallituksessa ja valtuustossa.

12 -kannustamalla opiskelijoita ja kuntalaisia nostamaan esiin tarpeitaan ja odotuksiaan. Lopen opiston henkilöstöön on helppo ottaa yhteyttä puhelimella, s-postilla tai käymällä opiston toimistossa. Pienellä paikkakunnalla etuna on myös tuttuus. Heikkoutena on henkilökunnan vähäisyys. Mittarina yhteydenottojen määrä kuukaudessa. -keräämällä järjestelmällisesti ja säännöllisesti tietoa/ideoita/ehdotuksia/valituksia asiakkailta ja hyödyntämällä niitä. Kursseilta kerätään systemaattisesti palautteet, joiden yhteydessä tulee myös yleistä tietoa opistosta ja sen toiminnasta. Lisäksi ovat tässäkin pienen opiston ja paikkakunnan edut ja heikkoutena henkilökunnan vähäisyys. Mittarina palautteet ja yhteydenottojen määrä. -uudistamalla toimintatapojaan ja muuttumalla ajantasaisen tiedon myötä. Mittarina muutokset toimintatavoissa. Yhteistyöoppilaitosten, projektien yhteistyökumppaneiden, seurakunnan, yhdistysten ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä arvioidaan aina erikseen jokaisessa hankkeessa ja projektissa. Niistä tehdään raportit rahoittajalle, muistiot kaikille osapuolille sekä yhteenvedot tapahtumista ja tarvittavat muut raportit yms. Laskutus kumpaankin suuntaan kulkee kunnan taloustoimen kautta, joten siinä toimii normaali valvonta. Resursseilla tarkoitetaan tukipalveluja, tiloja, kalustoa, opetusvälineitä, atk-laitteita ja tietojen hallintaa. Tukipalvelujen tehtävänä on mahdollistaa koulutuspalvelujen hyvä sujuminen. Opisto käyttää pääosin Lopen kunnan organisoimia palveluja, joista osa tuotetaan alueellisesti. Opistolle myös vyörytetään kuluja näistä palveluista. Tällä tavalla hoidettuja ovat taloushallinto, palkkahallinto, puhelinkeskus, yleiset atkpalvelut, hankintapalvelut, kunnan omistuksessa olevien kiinteistöjen korjaus, hoito, siivous, päivystys sekä koneiden ja laitteiden huolto. Kehittämistyö tehdään palveluista vastaavien yksiköiden kanssa. Vastuuhenkilö on rehtori ja keskeisenä toimijana on palvelusihteeri. Opiston omasta tiedonhallintaohjelmasta Hellewistä on sopimus suoraan Mäntsälän atkpalvelun kanssa. Hellwevin kehittämistyöhön osallistuvat kaikki ohjelmaa käyttävät opistot. Opetuspaikat Lopella ovat vähentyneet samassa tahdissa kun kouluverkkoa on uudistettu. Opetus on keskitetty kunnan tiloihin, ja vain kaksi kurssia toimii muualla. Opetuksesta noin 73% annetaan Kirkonkylän alueella eli koulukeskuksessa, kirjastossa, Fallesmannissa, Kuntalassa ja muuten kirkonkylässä, noin 15% Läyliäisten alueella ja noin 12% Launosten alueella. Mittarina opetuspaikkojen määrä. Opetustilat ovat kouluissa sekä muissa kunnan tiloissa, joten samassa yhteydessä sovitaan myös kalustosta, opetusvälineistä, opetuksessa käytettävistä atk-laitteista ja muista tarvittavista välineistä. Tavoitteena on, että yhteistyössä koulujen kanssa saamme tiloja kehitettyä myös aikuisopiskelijoille sopiviksi. Arviointi opiskelija- ja opettajapalautteiden avulla. Mittarina on kunnan tasolla koulutilojen ja muiden tilojen käytön tehokkuus.

13 Opiston taloudenhoito noudattaa ylläpitäjän, Lopen kunnan talousohjeistusta, seurantaa ja raportointia. Opiston vuosikellon pohjana on kunnan vuosikello. Opisto toteuttaa vuosisuunnitelmaansa resurssien puitteissa, ja kohdentaa taloudelliset resurssinsa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi tapahtuu kunnan tasolla. Opisto kerää tietoa ja informaatiota toiminnastaan valtiovallalle ja kunnalle toiminnan rahoitusta, seurantaa, arviointia ja tilastointia varten. Nämä tavat ja aikataulut tulevat opistolle määrättyinä. Omaan käyttöönsä opisto kerää lisäksi paljon yksityiskohtaisempaa tietoa, jonka merkitys näkyy johtamisessa, kehittämisessä ja suunnittelussa. Seminaareissa käsiteltiin erityisesti sisäistä tiedottamista: tiedon siirto opiston johdolta henkilökunnalle erityisesti muutostilanteissa ja toisaalta tiedon säilyminen opistossa henkilökunnan muutosten yhteydessä. Tieto- ja viestintäteknologian osalta opisto on osa Lopen kuntaa. Alueellinen yhteistyö myös lisääntyy jatkuvasti. RHL-Data on toiminut jo pitkään Prosessit Hyvä prosessi toteuttaa opiston aikomuksia, sille on asetettu tavoitteita ja sitä mitataan, vastuut on pohdittu, turhat työvaiheet on minimoitu, laatu varmistetaan, työvaiheet ja tietojen hallinta on sidottu yhteen ja linkitetty tietojärjestelmään ja se on asiakaslähtöinen. Prosessit voidaan jakaa ydinprosesseihin, tukiprosesseihin, uuden toiminnan/palvelun suunnitteluun ja ostotoimintaan. CAF-arviointioppaan mukaan: Opisto tunnistaa perustehtävänsä, suunnittelee ja kehittää prosessejaan. Opisto järjestää asiakas-/kuntalaislähtöisiä palvelujaan ja kehittää niiden tuotantoa. Opisto kehittää prosessejaan yhteistyössä asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa. Ydinprosessi on koulutuspalvelujen tuottaminen. Siihen liittyvät prosessit tukevat toimintaperiaatteita ja strategiaa, tyydyttävät asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet sekä tuottavat heille lisäarvoa. Talous ja strategiaprosessi: Valtuusto päättää kunnan strategian ja talousarvion, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää ja soveltaa strategian ja talouden alaistensa yksiköiden osalta ja opiston rehtori soveltaa yhdessä henkilöstön kanssa strategian ja talouden opiston tasolla. Ketju toimii myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen osalta. Opetustoiminta: 1.Opetussuunnitelman perusteet/painopistealueet ja profiili -vastuu: kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, rehtori -aika: talousarvion laadinnan yhteydessä 2.Kurssien suunnittelu opettajat esittävät, opisto hakee opettajaa tiettyyn kurssiin, opiskelijoiden toiveet -vastuu: rehtori -aika: helmi-maaliskuu

14 3.Ideoiden jalostaminen -vastuu: rehtori, opettajat, palvelusihteeri tukitoimi opettajatietojen tallentaminen Hellewiin, vastuu palvelusihteeri -aika: huhti-toukokuu 4.Aikataulutus ja paikka -vastuu: rehtori tukitoimi tilavaraukset, vastuu palvelusihteeri -aika: huhti-toukokuu 5.Kurssin sisällön valmistaminen ja materiaalit -vastuu: opettaja tukitoimi materiaalin kopiointi ja opettajalle toimittaminen, vastuu plvelusihteeri -aika: kesä-elokuu 6.Opetus -vastuu: opettaja tukitoimi toimintaohje/opettajan opas, vastuu rehtori -aika: syyskuusta eteenpäin 7.Arviointi ja julkinen näyttö/konsertit, näyttelyt yms -vastuu: opettaja, rehtori -aika: pääosin joulukuu ja toukokuu 8.Palaute -vastuu: opettaja, rehtori, palvelusihteeri -aika: kurssin päättyessä tukitoimi palauteyhteenvedot 9.Jatkuvuus: -vastuu: rehtori, opettaja -aika: helmi-maaliskuu Kehittäminen Toteutuu sisäisenä, omarahoitteisena kehittämisenä sekä ulkopuolisin hankeavustuksin tehtävinä kehittämishankkeina. Esimerkkinä laatuseminaarissa esille tulleita ideoita: -Päiväkirjoissa takana oleva ideaosio pitäisi saada paremmin käyttöön. -Syksyn opekokouksen aihe seuraava vuosi (siis ei silloin alkava). -Kurssikuvaus haastattelulomakkeen muodossa. -Malliopintopolku. -Opinto-ohjelmaan vinkkejä, miten oma OPS. -Pois perinteisestä ainejaosta. Toimistotukipalvelut; opiskelija- ja kurssihallintoprosessi 1.Kurssien perustaminen, tarkistaminen, numerointi jne Hellewiin -vastuu: palvelusihteeri -aika: loppukevät ja kevätohjelman osalta marraskuu 2.Tilavaraukset ja tilakoordinaatio -vastuu: palvelusihteeri -aika: huhti-toukokuu 3.Opinto-ohjelma kotisivuille -vastuu: palvelusihteeri -aika: touko-kesäkuu

15 4.Työsopimukset/henkilöstöhallinto -vastuu: palvelusihteeri, rehtori -aika: elokuu 5. Ilmoittautumiset, opintoneuvonta -vastuu: palvelusihteeri, rehtori -aika: pääosion elokuu ja tammikuu 6. Kurssien alkamiset, päiväkirjat, peruutukset -vastuu: palvelusihteeri, rehtori -aika: pääosin syyskuu ja tammikuu 7. Laskutus, laskujen maksaminen ja perintä -vastuu: opistosihteeri, kunnan taloustoimi -aika: pääosin lokakuu ja tammi-helmikuu 8. Päiväkirjojen tarkistus ja palautus pitkillä kursseilla -vastuu: palvelusihteeri -aika: pääosin joulukuu ja huhtikuu 9. Kurssiarviointipyynnöt -vastuu: palvelusihteeri aika: koko työvuoden Lisäksi toimistotukipalveluja ovat arkistonhoito, tilastoinnit ja raportit. Vastuussa ovat palvelusihteeri ja rehtori, aikana koko vuosi. Tulosten arviointi 2.6. Asiakas- ja kansalaistulokset Opisto käyttää asiakastulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita. Opiston asiakkaiden näkemykset opistosta. Pitkään käytetyt mittarit: nettomenot/ vuosi tunteja opisk. valt.os.tunteja op.tunti e opiskelija e asukas e , , , , , , , , Vuodelle 2015 Lopen opisto on saanut valtionosuustuntia. Asiakkaiden näkemys voidaan laskea Hellewille toimitetuista palautelomakkeista joko kursseittain tai kaikilta kursseilta yhteensä, myös jokainen kysymys erikseen (numeroina 1 huono-5 erinomainen). Tulokset ovat keskimäärin neljä/samaa mieltä. Erityisesti opettajia koskeva arvio on usein pääosin erinomainen. Asiakastuloksia mittaa myös suunniteltujen ja toteutuneiden kurssien määrät. Vuonna 2014 suunniteltuja kursseja oli 70 kpl ja peruutettuja 9.

16 2.7. Henkilöstötulokset Opisto käyttää henkilöstötulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita. Opiston henkilöstön näkemykset opistosta työyhteisönä. Lopella päätoimista henkilöstöä rehtori 50% ja palvelusihteeri 40%. Tuntiopetustuntien henkilötyövuosien määrä lasketaan seuraavalla kaavalla: Yhteiskunta, kielet ja atk: tuntiopetuksen kokonaismäärä jaetaan 763 tunnilla muut: tuntiopetuksen kokonaismäärä jaetaan 813 tunnilla. Vuonna 2014 tuntiopettajista kertyi 4,05 henkilötyövuotta. 2.8.Yhteiskuntavastuutulokset Opiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Opiston sidosryhmien näkemykset opiston yhteiskunnallisesta toiminnasta. Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen entistä tärkeämmäksi. Suunnitelma tehdään vuonna Kansalaisopistojen ja jonkin verran muidenkin aikuisoppilaitosten keskinäistä arviointia ja benchmarkkausta alueella erityisesti yhteishankkeiden yhteydessä Keskeiset suorituskykytulokset Ulkoiset tulokset: Opiston tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia. Alueellisen yhteistyön kehittäminen mittarina. Sisäiset tulokset: Opiston johtaminen, hallinto ja kehittäminen sekä taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous- ja toimintasuunnitelman mukaisia. Seuranta kunnan aikataulun mukaan.

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

2016 Perehdyttäminen

2016 Perehdyttäminen 2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI KIVALO - OPISTO 1.1.2014 KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI Kivalo-opisto on perustettu 1.1.2014 entisten Kemin työväenopiston sekä Kivalojen seutuopiston (Keminmaan, Tervolan ja Simon kansalaisopistot)

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Syyskuu 2015 Rehtori Taina Saarinen 1 Johtaminen Mihin suuntaan ja mihin ei? Onko onnistuttu vai ei? Tavoiteasetanta ja vaikuttavuusarviointi Missä päätetään

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

PIRKAN OPISTON KOULUTUSSUUNNITELMA

PIRKAN OPISTON KOULUTUSSUUNNITELMA PIRKAN OPISTON KOULUTUSSUUNNITELMA Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelma Kuntia koskevan yhteistoimintalain mukaan kunta on velvollinen laatimaan yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö-

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013

AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013 AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Toimintaympäristön kuvaus Auranlaakson kansalaisopisto toimii neljän paikkakunnan alueella: Aura, Marttila, Oripää ja Pöytyä. Oppilaitoksen ylläpitäjä-

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2014 1

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2014 1 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2014 1 Valkon kansalaisopiston johtokunta AIKA 27.08.2014 klo 17:30-18:45 PAIKKA Myllyharjun koulu LÄSNÄ Haverinen Katri puheenjohtaja Björkman-Nystén Nina varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KATSAUS KANSALAISOPISTON LAATUTYÖHÖN

KATSAUS KANSALAISOPISTON LAATUTYÖHÖN KATSAUS KANSALAISOPISTON LAATUTYÖHÖN LAATUSTARTTI ARVIOINNIN TAUSTAA Muuttuva maailma Muuttuva yhteiskunta Muuttuva talouspolitiikka Muuttuva koulutuspolitiikka Muuttuva kunnan toiminta, hallinto ja talous

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Paula Jordan 20.5.2011

Paula Jordan 20.5.2011 Osaava-hanke 2010-2012 Espoon musiikkiopisto, Kauniaisten musiikkiopisto, Kirkkonummen musiikkiopisto, Musiikkiopisto Juvenalia Kohti uutta kehittyvää musiikkiopistoa Paula Jordan 20.5.2011 Naapurioppilaitokset

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Kulttuuri- ja kansalaistoimi 1 (5) Kulttuuri- ja kansalaistoimen johtosääntö Kaupunginvaltuuston hyväksymä 9.6.2010/ Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 1 Toiminta-ajatus Toimiala Lautakunnan toiminta-ajatuksena on edistää,

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta. Hyvinvoinnin toimiala kahden lautakunnan malli (muutokset luonnoksen pykäliin 12 16 ja 40). 5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta ja sen jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunnassa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot