Lausuntopyyntö Lapuan kaupungin kulttuuristrategiasta Sivistyslautakunnan päätös liitteineen

Transkriptio

1 LAPUAN KAUPUNGIN SIVISTYSKESKUS HALLINTOYKSIKKÖ Valtuustontie 8, Lapua Puh , Fax Sähköposti: Lausuntopyyntö Lapuan kaupungin kulttuuristrategiasta Lapuan kaupungin sivistyslautakunta on kokouksessaan päättänyt lähettää Lapuan kaupungin kulttuuristrategia luonnoksen lausuntopyynnölle eri tahoille. Lausunto strategialuonnoksesta pyydetään lähettämään osoitteella Lapuan kaupunki, Sivistyskeskus, Valtuustontie 8, Lapua mennessä. Lapualla SIVISTYSKESKUS Liitteet Sivistyslautakunnan päätös liitteineen

2 Lapuan kaupunki Ote pöytäkirjasta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kulttuurikeskus Vanhan Paukun strategia / Lapuan kaupungin kulttuuristrategia Sivla Valmistelija: museotoimenjohtaja Esa Honkimäki puh , Tausta Lapuan kulttuurikeskus on toiminut Vanhassa Paukussa nyt noin 12 vuotta. Yleisesti on to dettavissa, että alkuperäinen toimintamalli kulttuuri- ja yri tyskeskuksena on toteutunut myös käytännössä. Kehitys kulttuuri- ja opetuspalveluiden, kolmannen sektorin ja yritysten osalta on ollut a ja uusia toimintoja on syntynyt lähes joka vuosi. Lapuaa pi detäänkin Ete lä-pohjanmaalla esimerkkinä, jossa kaupungin strate gian ja käytännön toiminnan tasolla kulttuurista on kehitetty kes kei nen asukkaiden hyvinvointia ja kaupungin imagoa kohottava voi ma vara. Patruunatehtaan historia ja kulttuurikeskuksen nykyiset toiminnot muodostavat ihmisten ar kipäivän kulkureiteille Lapuan kulttuurisen kiasman, joka on lajissaan ainutlaatuinen. Taidemuseon esitteessä oleva lause kuvaa menneisyyden ja nykyi syyden risteyskohtaa ja alueen helppoa saavutettavuutta. Peruskävijämäärän kulttuurikeskukseen tuovat kaupungin kulttuuripalvelut, jonka ihmisvirtaa yrityselämä hyödyntää. On arvioitu, että vuosittainen kävijämäärä Vanhan Paukun alueella on välillä (kulttuuritoimi , kirjasto , kansalaisopisto opiskelijaa, musiikkiopisto 300 opiskelijaa). Näiden lisäksi tulevat yritysten omat asiakkaat. Kävijämäärien suhteen kaupungin palveluista kirjaston merkitys on ylitse muiden. Koko kulttuurikeskus hiljeni dramaattisesti muutama vuosi sitten, kun kirjasto oli suljettuna lainausohjelmiston vaihdon ajan. Kaupungin budjetin käyttötalousmenoista Vanhan Paukun yksikköjen osuus on alle 4 %. Kaupungin strategia 2015 mukaisesti on kulttuurikeskuksessa tietoisesti pyritty luomaan yh teistoimintasuhteet maakunnan keskeisiin toimijoihin. Näitä ovat mm. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakun ta, Seinäjoen Ammatti korkeakoulun kulttuurialan koulutusohjelmat, Seinä joen Teknologia keskus, Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja taideteolli suus ry ja Seinäjoen kaupungin kulttuuritoimi. Kehittämisyhdistys Ai sapari ja Pohjanmaan taidetoimikunta ovat myös oleelli sia alu-

3 Lapuan kaupunki Ote pöytäkirjasta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta eelli sia yhteistyökumppanei ta. Näiden lisäksi tulevat jokaisen palveluyk sikön omat yh teistyö kumppanit valtakunnan tasolle asti. Kansainvälisen toiminnan välttämättömyyttä ja merkitystä ei liene tänä päivänä enää tarpeel lista korostaa, sillä se on muuttunut osaksi arkipäivän toimintaa. Kulttuuritoimi on tehnyt kv-toiminnassaan strategisen va linnan ja keskittyy kulttuurin ja eri taiteenalojen yhteistoiminnassa kaupungin ystävyyskaupunkeihin (Hohenlockstedt, Rakvere, Co.Louth, Kiskerös, Lan tana) sekä Etelä-Pohjanmaan liiton kv-toi mintaan (Eurooppalainen kulttuurimaakunta). Maakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö eivät ole itsetarkoituksia, vaan niiden tavoitteena on viime kädessä lapualaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääminen sekä uusien asukkai den saaminen. Asia on ilmaistu kaupungin strategia 2015:ssa seuraavasti: Edistetään alueelliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön panosta malla oman kulttuurin par haiden piirteiden tunnistamista ja kehittä mismahdollisuuksien havaitsemista. On kuitenkin huomattava, että kulttuurin ja taiteen käyttö välineenä edellyttää myös niiden it seisarvon tunnustamista. Asiaa voidaan verrata tieteessä perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen väliseen suhteeseen. Nykyinen tavarantuotanto on länsimaisissa yhteiskunnissa tullut vaiheeseen, jossa se ei kan nata, sitä on liikaa ja se aiheuttaa jäteongelman. Tavarantuotanto on siirtynyt Aasiaan, mutta se ei poista ongelmia, sillä ilmastonmuutoksen kautta olemme niissä kaikki osallisina. Ratkaisumalliksi on otettu kestävä kehitys, johon pyritään päästöjä vähentämäl lä, hiilijalanjälkeä pienentämällä ja luovalla taloudella. Luova talous pyrkii kohti aineettomia hyödykkeitä tai kestävämpiä tavaroita ja sen keskiössä ovat ihmisen luovuus, taide eri muodoissaan ja tietotekniikka verkostoineen. Kulttuuritoimen mottona on ollut 1990-luvun alusta lähtien ent. maailmanpankin johtajan Jaques Attalin aja tus luominen on ainoa järkevä korvike väkivallalle ja tavaran keräämiselle. Tämä on jokai sen asia. Tavoitteena on, ettei kukaan jää sivustakatsojaksi, vaan jokainen pyrkii vapauttaan käyttämällä antamaan demokratialle mielen, mikä tähtää ihmisen elämänsisällön muuttami seen taideteokseksi. Tähtäimenä ovat luovuus, osallisuus, elämän mielekkyys ja ihmisen kasvu kukoistukseen. Nykytilanne Kulttuurikeskuksen henkilöstö on ollut tekemisissä viime kahden kuukauden aikana sekä Rakveren että Co.Louthin ja Cornwallin kulttuuritoimijoiden kanssa ja jokaisessa näistä osal listuttiin seminaariin, jonka aiheena oli luova talous.

4 Lapuan kaupunki Ote pöytäkirjasta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Luovassa taloudessa on kehittämisen kohteena luovien alojen yritysten ja muiden alojen yhteistyö. Kehit tämisen erityinen tavoite on luoda toimintamalleja, joiden avulla luovien alojen toimijat voivat omalla palve lutoiminnallaan auttaa muiden alojen yritysten menestymistä edistämällä näiden innovaatiotoimintaa. Kaupungin kulttuuritoimi on kv-hankkeiden (Cultural Entrepreneurship, Networks of Cultural Entrepreneurship I ja II) kautta pyrkinyt selvittämään ja edistämään kulttuuriyrittäjyyttä ja ha kemaan kulttuurikeskuksen roolia siinä. Seinäjoen aluekeskusohjelmaan liittyen on Seinäjoen Teknologiakeskus tehnyt selvitystyön Nikkarikeskuksen, Rytmikorjaamon ja Vanhan Paukun toimintojen ja yhteistyön kehittämises tä. Tämä edesauttaa hanketoiminnalla saatujen tulosten ja Vanhan Paukun roolin löytämistä myös maakunnallisella tasolla Etelä-Pohjanmaan liitto on julkaissut jo Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritys ten kehittämissuunnitelman, joten maakunnassa on oltu varsin hyvin kehityksen tasalla. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiaa ollaan parhaillaan päivittämässä ja liiton edustajien mu kaan kuntia innostetaan laatimaan myös oma kulttuuristrategiansa. Seinäjoki ja Kauhajoki ovat sen jo aikaisemmin tehneet. Liitto on esittänyt, että myös Lapua tulisi prosessiin mu kaan. Myös Lapuan kaupunki on päivittämässä strategiaansa vuoteen Alustavassa luonnoksessa ( ) Vanhan Paukun kehittämisen kokonaisuus ei hahmotu luovan talouden nä kökulmasta, koska kulttuurikeskusta ja kulttuuria käsitellään sekä yrittäjyyden ja kulttuurin osioissa. Vanhan Paukun saavuttama maakunnallinen, osin valtakunnallinen ja eurooppalaisissa ys tävyyskunnissa huomioitu status antaa perus teita siihen, että kulttuurikeskus mainittaisiin erikseen eräänä La puan kehittämisen kohteista. Vanhan Paukun yhdistys on laatinut alueelle matkailustrategian, joka tarkoi tuksena on alueen matkailun kehittäminen ja markkinointi. Kulttuuri keskuksen ja yrittäjien tavoitteet ovat tässä strategiassa yhteneväi set, mutta lisäksi kaiken yllämainitun perusteella on syntynyt tarve nähdä Vanhan Paukun Kulttuurikeskuksen toiminta ja tulevaisuuden haasteet kokonaisuute na alkuperäisen kulttuuri- ja yritysmallin mu kaan. Yllämainittuun liittyvät myös Vanhan Paukun vahvistettavana oleva kaava, joka antaa mah dollisuuden toimintojen kehittämiseen ja suuntaami seen. Museotoimenjohtaja: Esitän, että

5 Lapuan kaupunki Ote pöytäkirjasta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Vanhan Paukun Kulttuurikeskukselle laaditaan strate gia, jo ka on ensisijaisesti johdettu kaupungin ja kulttuurikeskuk sessa ole vien kaupun gin palveluyksikköjen tavoitteista, mutta jossa on otettu huomi oon maakunnalliset strategiat ja yhteistyö sekä kulttuuri- ja tai dealojen omat tarpeet. 2. laadittavassa strategiassa otetaan huomioon myös kaupungin matkailustrategian ja Vanhan Paukun yrittäjien matkailun kehittämisstrategian näkökulmat. 3. strategiatyön vastuuhenkilöksi nimetään museotoimenjohtaja ja työryhmään kuuluvat lisäksi kirjastotoimenjohtaja, musiikkiopiston rehtori ja kansalaisopiston rehtori. 4. strategian valmistumisaika on syyskuun 2010 loppuun mennessä. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta hyväksyy museotoimenjohtajan esityksen. Sivistyslautakunta hyväksyi sivistysjohtajan esityksen ja lisäksi päätti toimittaa musiikkiopiston rehtori Lasse Katajan laatiman selvi tyk sen Ala jo ki-salin käytöstä ja varaamisesta työryhmän käyttöön. LIITE 2/Sivla Lisätietoja: museotoimenjohtaja Esa Honkimäki puh , Sivla 5 Valmistelija: museotoimenjohtaja Esa Honkimäki puh , Etelä-Pohjanmaan liiton alueella 19 kunnasta 16:ssa valmistellaan kulttuuristrategiaa. Arvion mukaan vuoden 2011 aikana valmistuu niistä noin puolet, joista ensimmäisenä on painettu Ähtärin kaupungin kult tuu ri stra tegia Liiton kulttuurilautakunta on päättänyt tu kea strategioiden tekemistä ja seurata työn edistymistä. Lapuan osalta työ lähti matkaan keväällä 2011 yksikönjohtajien alkusuunnittelulla ja sen jälkeen yleisötilaisuudella. Syksyllä kulttuuritoimen henkilöstö työsti asiaa eteenpäin intendentti Teppo Ylitalon alustuksin. Hän otti myös tehtäväkseen jatkovalmistelun ja kirjoitustyön. Ennen sivistyslautakunnan ensimmäistä käsittelyä sivistysjohtaja ja ovat käyneet läpi strategialuonnosta. Tavoitteena on, että sivistyslautakunnan käsittelyn jälkeen luonnos

6 Lapuan kaupunki Ote pöytäkirjasta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta menee lausuntokierrokselle lautakuntiin sekä yleisön kommentoitavaksi ja sivistyslautakunnan päätettäväksi vuoden 2102 alus sa. Kaupunginhallitus ja -valtuustokäsittelyt olisivat tammi-helmi kuussa Prosessin kuluessa Kulttuurikeskus Vanhan Paukun strategia on laajentunut kattamaan koko lapualaisen kulttuuritoiminnan. Matkan varrella on käynyt selväksi, että keskittyminen pelkkään kulttuurikeskukseen olisi jättänyt huomattavan osan lapualaista kult tuu ri toi mintaa sen ulkopuolelle. Lisäksi kulttuuritoimen rooli ja mah dol li suudet yh teiskunnallisessa kehityksessä sekä kaupungin strate gian to teutta ja na olisivat jääneet monelta osin hahmottumatta. Keskeisiä kulttuuritoimen pitkän ajan tavoitteita ovat: 1) Lapuan kehityksessä kulttuuri on todellinen yhteisöllinen ja hyvinvoinnin voimavara. 2) Kulttuuri toimii Lapuan yhtenä keskeisenä veto voimatekijänä. 3) Luova talous, jonka tärkein foorumi Vanha Paukku kulttuuriyrityskes kuk se na on, tar joaa li sään ty väs sä mää rin lii ke toi min ta mah dollisuuksia ja työ paik ko ja. 4) Kulttuuritoiminnassa hyö dyn ne tään laa jasti yhteistyö ver kostoja pai kallisesta kansainväliseen ta soon as ti sekä erilaista ul ko puolista ra hoitusta. Tavoiteasettelulla vastataan ajan yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka ilmenevät kulttuuristrategian arvoissa. Nämä ovat myös kult tuu ri nen nä kökulma kaupungin strategian 2020 arvopohjaan. Kulttuuristrategian arvot (suluissa kaupungin strategian arvot) 1) Ennaltaehkäisevä kulttuurityö (turvallisuus ja terveys) Kulttuuritoiminnalla ja taiteella on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin, terveyteen ja elämän laatuun. Niiden kautta voidaan ennaltaehkäistä ongelmia sekä tuottaa kustannussäästöjä. 2) Identiteetti ja yhteisöllisyys (kumppanuus ja yhteistoiminta) Kaupungin strategiassa Lapuan on todettu olevan "vahvan identiteetin kaupunki". Ihmisten identiteettiä ja juurtumista yhteisöön voi daan tukea kulttuuriperinnön hyö dyn tä mi sellä ja oma lei mai sella kulttuuritoiminnalla. Näillä voidaan luoda myös matkailullista ja luovan talouden vetovoimaa. 3) Kulttuuritoiminnan rajattomuus ja laatu (resurssit) Luovuudelle ja itseilmaisulle on annettava mahdollisuus toteutua ilman esteitä. Kulttuuritoiminnan laatu muodostuu useista eri tekijöistä, kuten kulttuuri- ja taidesisältöjen tasosta, saavutettavuudesta, osallisuudes ta,kustannustehokkuudesta sekä sen yhteiskunnallisis ta vaikutuksis ta.

7 Lapuan kaupunki Ote pöytäkirjasta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta ) Sivistys (oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus) Sisäinen kypsyys, tiedollinen ja henkinen kasvaminen sekä avarakatseisuus ovat ihmisyyden keskeisiä päämääriä. Sivistykseen kuuluu myös oikeus ja tahto elinikäiseen oppimiseen ja itseilmaisuun. Se merkitsee yhteisten arvojen kunnioittamista ja yhteistä vastuuta yh teisön kehittämisestä. Valmisteilla oleva kulttuuristrategia on ensimmäinen, kokonaisvaltainen esitys kau pun gin kulttuuritoiminnasta, jossa on pyritty huomioimaan koko kenttä. Pääosa kulttuurista on lapualaisten itsensä tekemää, oma eh toista toimintaa, jossa kulttuuri toimi voi olla vain virikkeiden antajana, tukijana,liikkeellepanijana ja hiukan mahdollistajana. Tämä näkyy kulttuuristrategian toimenpiteis sä ja osin vastuutahojen kohdalla. Oleellista tavoitteiden saavuttamisessa ja toiminnan järjestämisessä on myös yhteistyö ja sen virittäminen. Jotta strategian toimenpiteiden toteuttaminen olisi mahdollista ja että siinä onnistuttaisiin on kulttuuritoimen organisaatioon tehty rakenteellisia muutoksia, jossa myös jokainen työntekijä joutuu uusien haasteiden eteen. Tämä edellyttää toimenkuvien tar kis ta mista. Oleellisimmat muutokset strategialuonnoksen mukaan ovat Vanhan Paukun johtamisjärjestelmän parantaminen ja museoiden toiminnan ottaminen omaksi tehtäväksi. Tämä tarkoittaa nykyisistä os to pal veluista luo pu mista. Muutokseen kuuluu myös uutena resurssina mahdollinen vahtimestarin toimi, jolla myyntisihteerin työtä voidaan paremmin suunnata Vanhan Paukun markkinointiin ja myyntitoimintoihin. Ostopalveluista vapautuvilla resursseilla voidaan huolehtia strategianmukaisista kulttuurituottajan tehtävistä ja samalla säilyttää edellytykset museon valtionosuuden hakemiseen. Strategiassa esitetty organisaatiomalli on nykytilanteessa optimaalisin. Vaihtoehdot ovat joko kalliimpia tai tavoitetasoa joudutaan laskemaan ja palveluja karsimaan. Ensimmäisessä vaihtoehdossa ostopalveluista ei luovuta ja kulttuurituottajan ja intendentin tehtävät hoidetaan nykyisellä henkilöstöllä. Tämä merkitsee sitä, että Vanhan Paukun johtajana toimiva kulttuuri joh taja otetaan ulkopuolelta. Tehtävän hoitamiseen tarvitaan uusi mää räraha. Toisessa vaihtoehdossa ostopalveluista ei luovuta ja nykyinen henkilöstö jakaa esitetyn strategian mukaiset tehtävät keskenään. Kun strategialuonnos merkitsee nykyiselle henkilöstölle uusien haas tei-

8 Lapuan kaupunki Ote pöytäkirjasta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta den ottamista, jouduttaisiin kulttuurituottajan tehtävien jakamisella avaamaan radikaalisti koko henkilöstön työkenttä. Nykyisellä henkilöstöllä ei kuitenkaan ole kokonaisuudessa resursseja hoitaa kaikkia tehtäviä ja näin palveluja jouduttaisiin karsimaan ja tavoitetasoa alentamaan. Tämä koskisi eniten toimenpiteitä, jotka tukevat lapualaisten omaehtoista kulttuuritoimintaa. Vaihtoehdot merkitsevät myös sitä, että strategia on valmisteltava uudelta pohjalta. Kulttuurilla ja taiteella on se sisäänrakennettu ominaisuus, että ihmis ten luo vuu den kaut ta näkymättömästä syntyy näkyvää. Niiden vai kutta vuus pii lee juu ri täs sä. Kun ih misillä on lisäksi intohimoa ja mo tivaa tiota luomiseen, näkyvyys kasvaa entistä suuremmaksi. Pienin pa noksin ja yhteistyöllä saadaan suuria aikaan. Jos kulttuuritoimen asemaa kaupungin organisaatiossa katsotaan taloudelliselta kannalta, puhutaan käyttötalousmenojen osalta marginaalisista summista. Tämä auttaa suhteuttamaan nyt esitetyn kulttuuristrategian tavoitteiden ja siihen käytettävien panosten suhdetta. Sivistystoimen budjetissa vuodelle 2012 yleisen kulttuuritoimen ja Vanhan Paukun yhteenlas kettu osuus on 4 % ( ). Kaupungin toimintamenoista (2011) vastaava osuus on 0,6 %. Museotoimenjohtaja: Esitän, että 1. sivistyslautakunta keskustelee Lapuan kulttuuristrategiasta ja linjaa sen jatkovalmis telua. 2. lähettää strategian lausuntopyynnölle vapaa-ajan lautakuntaan, tekniseen lautakuntaa, perusturvalautakuntaan, yrityskeskukseen, nuorisovaltuustolle, E-P:n liittoon sekä jul kisesti kom mentoita vaksi La puan kau pun gin koti sivuille ja kaupun gin kir jastoon. Intendentti Teppo Ylitalo, strategialuonnoksen laatijana ja kokoajana, ja mu seo toi men joh ta ja Esa Honkimäki on kutsuttu lautakunnan ko kouk seen kerto maan La puan kaupungin kulttuuristrategiasta tarkemmin. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta kuulee intendentti Teppo Ylitaloa ja museotoimenjohtaja Esa Honkimäkeä asiassa ja hyväksyy museo toimenjoh tajan esityksen. Sivistyslautakunta kuuli museotoimenjohtaja Esa Honkimäkeä ja intendentti Teppo Ylitaloa asiassa ja hyväksyi sivistysjohtajan esityksen. Lisätietoja: museotoimenjohtaja Esa Honkimäki

9 Lapuan kulttuuristrategia Alkusanat ja johdanto Kulttuuri Lapualla 2011 Kaupungin kulttuuriyksiköt Kulttuuri- ja taidealat Visio ja arvot Tavoitteet ja toimenpiteet Itseilmaisu ja harrastustoiminta 2. Vetovoimaisuus ja luova talous 3. Hyvinvointi, identiteetti ja osallisuus 4. Vanha Paukku 5. Resurssit Seuranta ja arviointi LUONNOS

10 2 Alkusanat ja johdanto Kirjoitetaan keskustelu- ja kommenttikierroksen jälkeen. Strategiaprosessin eteneminen: -yleisötilaisuus 3/2011 -yksikönjohtajien alkusuunnittelu kevät yleisen kulttuuritoimen keskustelujen perusteella pohjapaperi 9 10/2011 -yksikönjohtajien kokoontumisten myötä jalostaminen ja loppuunkirjoitus 10 11/2011 -keskustelussa Sivlassa 11/2011 ja Vaplassa 12/2011 -yleinen kommentti- ja lausuntokierros 12/2011 1/2012 -korjaukset ja muutokset 12/2011 1/2012 -hyväksyminen 1 2/2012 -taitto, painatus ja jakelu 2 3/2012

11 3 Kulttuuri Lapualla 2011 Kaupungin kulttuuriyksiköt LAPUAN KANSALAISOPISTO toteuttaa lähipalveluna vapaan sivistystyön opintoja kaikenikäisille lapualaisille lain vapaasta sivistystyöstä 632/1998 mukaisesti. Kuvataide-, käsityö- ja teatterikouluissa annetaan taiteiden perusopetusta (laki taiteen perusopetuksesta 633/1998) yleisen oppimäärän mukaan. Taidekoulujen vastuulla on lasten ja nuorten tavoitteellinen taideopetus paikkakunnalla. Kuvataidekoulu tarjoaa myös aikuisten taiteen perusopetusta. Avoin yliopisto-opetus tarjoaa tutkintotavoitteista opiskelua paikkakunnalla ja avoimen väylän yliopistoon. Opistolla on vahva kokemus koulutuspalvelujen tuottajana ja se tarjoaa myös kursseja, luentoja ja koulutusta maksupalvelutoimintana kaupungin eri toimialoille, yrityksille ja yhteisöille. Lapuan kansalaisopiston keskeiset pitkän aikavälin tavoitteet: - edistetään a, omaehtoista oppimista, tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, omien voimavarojen löytämistä, hyvinvointia ja terveyttä, kansalaisvalmiuksia ja aktiivisena kansalaisena toimimista, monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä, palvelujen saavutettavuutta ja kestävää kehitystä -monipuolisella kurssitarjonnalla pyritään vastaamaan ajan haasteisiin ja ennakoimaan tulevaa -koulutuspalvelujen kehittämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa LAPUAN KAUPUNGINKIRJASTO toteuttaa kirjastolain 904/1998 säätämiä kirjasto- ja tiedonhallintapalveluja. Toimintaa järjestetään pääkirjastossa Vanhassa Paukussa, Tiistenjoen sivukirjastossa sekä kirjastoautossa, joka liikennöi koko kaupungin alueella ja vierailee myös alakouluilla, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa. Lisäksi hoidetaan lukion kirjastoa ja ylläpidetään siirtokirjakokoelmia hoitolaitoksissa. Kirjaston kotipalvelu tarjoaa kirjastopalveluita liikuntaesteisille. Kirjaston omien kokoelmien käyttö ja lainaus ovat kirjastolain mukaisesti maksuttomia. Kaupunginkirjasto kuuluu Isonkyrön, Jalasjärven, Kauhavan ja Vähänkyrön kirjastojen kanssa Laki-kirjatoihin, joilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja aineiston kuljetusjärjestelmä. Rakveren kirjaston kanssa on solmittu kansainvälinen yhteistyösopimus. Samanlainen on tekeillä Kiskörösin kirjaston kanssa. Lapuan kaupunginkirjaston keskeiset pitkän aikavälin tavoitteet: -vuosittainen aineistohankinta säilyy OKM:n laatusuositusten tasolla, ja aineistokokoelma pysyy monipuolisena ja laaja-alaisena -kirjastossa on ajantasainen ja moderni kirjasto- ja tiedonhakujärjestelmä -kirjastoautopalveluita kehitetään sti -toiminnan kehittämisessä ja kokeiluhankkeissa hyödynnetään aktiivisesti projektirahoitusta

12 4 LAPUAN MUSIIKKIOPISTO toteuttaa lain taiteen perusopetuksesta 633/1998 mukaisesti laajan oppimäärän mukaista musiikin perusopetusta, sille rakentuvaa musiikkiopistotason opetusta sekä varhaisiän musiikkikasvatusta. Opintoihin voi kuulua myös sivu- ja valinnaisaineopintoja. Opetusta ohjaa sivistyslautakunnan vahvistama opetussuunnitelma, joka perustuu opetushallituksen antamaan määräykseen 41/011/2002. Opetusta annetaan vuonna 2011 kaikkiaan 24 soittimessa. Yksilöopetuksen lisäksi opintoihin kuuluu yhteissoittoa ja musiikin perusteiden opintoja. Musiikkiopiston keskeisenä tehtävänä on laadukkaan ja korkeatasoisen musiikinopetuksen tarjoaminen, monipuolisen soitin-, orkesteri- ja yhtyetoiminnan ylläpitäminen, yhteistyö kaupungin eri yksiköiden, lähialueen musiikkiopistojen sekä muiden toimijoiden kanssa. Lapuan musiikkiopiston keskeiset pitkän aikavälin tavoitteet: -oppilas saavuttaa hyvät taidolliset ja tiedolliset valmiudet musiikilliseen ilmaisuun ja omaehtoiseen musiikin harrastamiseen varsinaisten opintojen päätyttyä -opiskelu antaa valmiudet musiikkialan ammattiopistoihin -opetuksessa noudatetaan Suomen musiikkioppilaitosten liiton tasosuoritusvaatimuksia -toiminnan kehittämisessä hyödynnetään aktiivisesti projekteja ja alueellista yhteistyötä NUORISOTOIMI huolehtii kulttuurisen nuorisotyön toteuttamisesta nuorisolain 72/2006 mukaisesti. Kulttuurisella nuorisotyöllä tuetaan nuorten harrastustoimintaa ja kannustetaan nuoria erilaisten harrastusten pariin. Erityisen tärkeää harrastustoiminta on nuorilla, joille on kasautunut monia syrjäytymisen riskitekijöitä. Nuorisotoimi ohjaa myös nuorisovaltuuston toimintaa. Yhteistyö ilmenee varsinkin erilaisten tapahtumien järjestämisessä, esimerkkiä bändiillat, open mike -tapahtuma. Nuorisotoimi tukee myös osallistumista nuorisoalan merkittävimpään Nuori Kulttuuri-tapahtumaan. Lisäksi toimitaan aktiivisesti netissä. Nuorisotoimen omat toimisto- ja nuorisotilat sijaitsevat nuorisotalolla rautatieaseman vieressä. Nuorisotalo toimii myös eri harrastajaryhmien harjoitus- ja kokoontumistilana, esimerkkinä teatteri-, tanssi- ja kuorotoimijat. Nuorisotalolla sijaitsee myös Jibbo-nuorisotiedotuspiste. Lapualla on omia nuorisotiloja lisäksi tuomiokirkko-, helluntai- ja vapaaseurakunnilla. Merkittäviä kokoontumispaikkoja ovat myös kylien nuorisoseurojen talot. Lapuan nuorisotoimen keskeiset pitkän aikavälin tavoitteet: -kaikilla lapualaislapsilla ja -nuorilla on jokin mielekäs vapaa-ajan harrastus ja mahdollisuus toteuttaa itseään luovan toiminnan keinoin -nuorisotalo toimii nuorten kohtaamis- ja toimintakeskuksena -nuorisovaltuusto toimii nuorten aktiivisena äänitorvena ja etujärjestönä -kulttuurisessa nuorisotyössä hyödynnetään laajaa yhteistyöverkostoa

13 5 YLEISEN KULTTUURITOIMEN tehtävistä huolehtii Lapualla kaupungin KULTTUURIPALVELUT (aiemmin kulttuuritoimisto). Se on ensisijainen toteuttaja laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) määrätyille tehtäville. Kulttuuripalvelut edistää kuntalaisten hyvinvointia, aktiivisuutta ja elämänhallintaa tuottamalla kulttuuripalveluja sekä tukemalla harrastustoimintaa, taiteen tekemistä, kulttuurituotantoa ja luovan talouden yrittäjyyttä. Lisäksi aktivoidaan ihmisiä omaehtoiseen itsensä toteuttamiseen ja toimitaan kuntalaisten pahoinvointia ja sairastumista ennaltaehkäisevästi. Hallinnollisesti yleisen kulttuuritoimen yhteydessä toimivat myös LAPUAN KAUPUNGIN MUSEOT sekä Lapuan kulttuuritoiminnan keskeisin näyttämö, VANHAN PAUKUN KULTTUURIKESKUS. Yleisen kulttuuritoimen keskeiset pitkän ajan tavoitteet: -kulttuuri on Lapualla todellinen yhteisöllinen ja hyvinvoinnin voimavara: kaikilla lapualaisilla on hyvät ja esteettömät mahdollisuudet luovuuteen, itseilmaisuun ja taiteen tekemiseen, minkä lisäksi vahva kulttuuriperintö luo paikkakunnalle vahvan omaleimaisen identiteetin -kulttuuri toimii Lapuan yhtenä keskeisenä vetovoimatekijänä: Lapualla on tarjolla runsaasti laadukasta ja monipuolista harrastustoimintaa ja kulttuuritapahtumia -luova talous tarjoaa lisääntyvässä määrin työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia: Vanhasta Paukusta kasvaa monipuolinen kulttuuriyrityskeskus -kulttuuritoiminnassa hyödynnetään laajasti paikallisia, alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja sekä avustus- ja hankerahoitusta Kulttuuri- ja taidealat ARKKITEHTUURI JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Lapualla on kolme valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä: tuomiokirkko ympäristöineen, rautatieasema sekä Vanha Paukku. Kulttuuriympäristössä huomiota herättävää ovat myös Alajoen viljelylakeus, pohjalaistalot sekä lukuisat hyvin hoidetut puistot. Arkkitehtuurin ja kulttuuriympäristön osalta yhteiskunnallista keskustelua virittää Kulttuuriyhdistys Nurkkakivi. Kulttuuriperinnön osalta alan toimintaa järjestää kotiseutuyhdistys Lapua-Seura. Toimialaa sivutaan myös Lapuan luontokerhon ja Lapuan ympäristöyhdistyksen toiminnassa. Arkkitehtuurin ja kulttuuriympäristön opetusta antaa kansalaisopisto kurssimuotoisena sekä kuvataiteen perusopetuksen yhteydessä. Lapualla toimii useita arkkitehtitoimistoja.

14 6 ELOKUVA JA MEDIATAIDE Alan paikallisena harrastusyhteisönä toiminut Lapuan elokuvakerho ei ole tällä hetkellä aktiivinen. Elokuvan ja mediataiteen opetusta annetaan kansalaisopistossa kurssimuotoisena sekä kuvataiteen perusopetuksen yhteydessä. Vanhan Paukun alueella toimii paikkakunnan ainoa elokuvateatteri Bio Marilyn. Lisäksi Lapualla on joitakin videotuotantoa harjoittavia yrityksiä. KIRJALLISUUS JA SANATAIDE Keskeisenä lukemisen, kirjallisuuden ja sanataiteen edistäjänä ja kehittäjänä toimii Lapuan kaupunginkirjasto. Lainauksen ja tietopalvelun lisäksi se järjestää mm. kirjanäyttelyitä, kirjailijavierailuja, kirjavinkkausta ja satutunteja. Harrastajakirjailijoita tai -runoilijoita Lapualla on kymmenkunta. Paikallisena kirjallisuusseurana toimii Kyösti Vilkuna -seura, joka julkaisee vuosittain Lapuan joulu-lehteä sekä järjestää erilaisia kirjailijatilaisuuksia. Sanataiteen koulusta järjestää kansalaisopisto. Lapualla on joitakin ammatikseen kirjoittavia kirjailijoita, kuten Arto Juurakko ja Jyrki Tuulari. Lapualta on lisäksi kotoisin useita kirjallisuuden ammattilaisia. Lapua-Säätiö julkaisee paikallislehti Lapuan sanomia ja ilmaisjakelulehteä Lapuan linkkiä. Kirjakauppatoimintaa harjoittaa Kipa-kirjakauppa. Kirjallisuutta on myynnissä muissakin liikkeissä laajasti. KULTTUURIMATKAILU Kulttuurimatkailua suuntautuu Lapualle kohtuullisessa määrin. Lapuan kaupungin matkailutoimisto ja infopiste sijaitsevat Vanhassa Paukussa; lisäksi Jokilaakson matkailupuutarhassa on miehittämätön infopiste. Matkailuesitteitä julkaistaan useita; kaupungin ja Simpsiön yhteisesite päivitetään vuosittain. Niitä jaetaan Lapualla infopisteiden lisäksi huoltoasemilla ja keskeisissä matkailukohteissa. Opastustoiminnasta vastaavat Lapuan oppaat -yhdistyksen auktorisoidut paikallisoppaat. Lisäksi Vanhassa Paukussa on ollut palkattuna kesäsesongin aikana rooliopas. Auktorisoitujen oppaiden pieni lukumäärä on työllistänyt runsaasti muutamia oppaita. Uusia oppaita kurssitetaan kansalaisopistossa. Lapua on jäsenenä Pohjanmaan matkailu ry:ssä ja Suomen sinisessä tiessä. Keskeisiä kulttuurimatkailukohteita ovat Vanha Paukku, Jokilaakson matkailupuutarha ja Simpsiö. Lapuanjoki ja Alajoki ovat matkailullisesti vielä vähän hyödynnettyjä. Muita kulttuurikäyntikohteita on kohtuullisesti. Suurten tapahtumien aikana paikkakunnan majoituskapasiteetti jää puutteelliseksi.

15 7 KULTTUURIPERINTÖ Lapualla on vahva paikalliskulttuuriin ja tapakulttuuriin liittyvä imago ja identiteetti. Käytössä on paljon kulttuuriperintöön liittyviä tapoja ja erityisiä käytäntöjä. Ulospäin Lapuan kulttuuriperinnön kuva näyttäytyy kuitenkin usein turhan yksipuolisena. Kulttuuriperinnön keskeisiä säilyttäjiä ovat kulttuurihistorialliset museot. Lapuan kaupunki ylläpitää Vanhassa Paukussa Lapuan patruunatehtaan museota, Pyhälahden valokuvaamomuseota sekä Lapuanliikkeen museota. Wanhassa Karhunmäessä sijaitsevaa Körttimuseota ylläpitää Karhunmäki-säätiö ja Ränkimäen talomuseota Lapua-Seura. Kyläkunnan hallitsema Paavolan museo Tiistenjoella on ollut pitkään ilman hoitoa ja avoinna ainoastaan satunnaisesti. Kaupungin omistama Lapuan kotiseutuarkisto toimii Vanhalla Paukulla, samoin kansatieteellistä kokoelmaa hallitseva Ala-Könni instituutti. Kyläkirjoja ja muita historiikkeja on julkaistu kymmeniä. Lisäksi Lapuan sanomat ja Lapuan joulu julkaisevat kohtuullisen runsaasti paikallishistoriaan liittyvää materiaalia. Kouluopetuksessa on jonkin verran paikallishistoriallisia sisältöjä, minkä lisäksi kansalaisopisto järjestää paikallishistoriaan liittyviä luentoja ja kursseja. Lapuan kotiseutuyhdistyksenä toimii Lapua-Seura. Karjalaista perinnettä säilyttää Lapuan karjalaiset. Sukututkimusyhdistyksenä toimii Lapuan sukututkijat ja veteraaniperinnettä koordinoi kattojärjestönä Lapuan veteraaniperinnetoimikunta. Kulttuuriperintöharrastusta edustavat omalta osaltaan myös Classic car club ja Lapuan postimerkkikerho. Keskeisiä kulttuuriperintötapahtumia ovat veteraanipäivä 27.4., Lapuan päivä ja itsenäisyyspäivä Lisäksi vietetään sotiin liittyviä muistopäiviä. KUVATAITEET Kuvataiteita harrastetaan Lapualla runsaasti. Kuvataiteilijoiden keskeisenä yhdyssiteenä toimii Lapuan taiteilijaseura. Lapuan taidemuseo toimii keskeisenä kuvataiteen edistäjänä ja kehittäjänä. Erityisenä painopisteenä on museopedagogiikka. Taidemuseo järjestää vuodessa neljä kutsunäyttelyä. Muita näyttelytiloja ovat Patruunagalleria Vanhassa Paukussa, Puutarhagalleria Jokilaakson matkailupuutarhassa sekä Hopearinteen ja Saarenpääkodin näyttelytilat ja yksityinen Kantri-Galleria Hirvijoella. Kuvataidetta opetetaan peruskouluissa ja lukiossa. Kansalaisopistossa opetusta annetaan kuvataiteen kursseina sekä kuvataiteen perusopetuksena lapsille, nuorille ja aikuisille. Lapuan kansalaisopiston aikuisille antama kuvataiteen perusopetus on maakunnassa ainutlaatuista. Taidemuseossa annetaan laajaa peruskoululaisille suunnattua museopedagogista opetusta.

16 8 Lapualla toimii joitakin kuvataiteen ammattitaiteilijoita, kuten kuvanveistäjä Timo Suvanto ja kuvataiteilija Panu Hemminki. KÄSITYÖ Käsityöllä ja erityisesti kankaankudonnalla on Lapualla vahvat perinteet, jotka periytyvät jo kotiteollisuudesta. Käsitöitä voitaneen pitää paikkakunnan yleisimpänä kulttuuriharrastuksena. Erityisen suosittua se on naisten keskuudessa keski-iästä lähtien. Käsityöharrastus toteutuu leimallisesti vapaamuotoisena ja järjestäytymättömänä. Käsityön opetusta annetaan peruskoulujen lisäksi kansalaisopistossa runsaan ja monipuolisen kurssitoiminnan muodossa sekä käsityötaiteen perusopetuksena. Käsityötaiteilijoita Lapualla on muutamia lähinnä tekstiilityön saralla, kuten tekstiilitaiteilija Henna Mantere. Käsityötuotteiden valmistusta harjoittaa reilut puolenkymmentä yritystä. Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus hoitaa Lapuan taidemuseon avoinna pitoa sekä pitää sen yhteydessä omaa TaitoPaukku-myymäläänsä. Paikkakunnalla on lisäksi muutama käsityön erikoisliike. MUSIIKKI Musiikin harrastaminen on Lapualla erittäin runsasta ja sillä on pitkät perinteet. Yksittäisiä soittajia ja laulajia on paljon. Heistä monet myös esiintyvät eri kokoonpanoissa harrastajapohjalta tai puoliammattimaisesti. Pitkäaikaisimpia kuoroja ovat Lapuan sekakuoro, Lapuan mieslaulajat, Karhunmäen seudun sekakuoro, Lapuan tuomiokirkon kuoro, Lapuan nuorisokuoro, Kauhajärven ja Tiistenjoen kirkkokuorot sekä Lapuan veteraanikuoro. Lisäksi on useita pienempiä laulukokoonpanoja. Osa kuoroista toimii seurakuntien tai kansalaisopiston yhteydessä. Musiikkiopistossa toimii puhallinorkestereita, kamariorkesteri sekä erilaisia jousiorkestereita. Opiston yhteydessä toimii myös muita yhtyeitä ja kokoonpanoja klassisen, kansanmusiikin ja kevyen musiikin alalla. Musiikinopiskelun tukena toimii oppilastukiyhdistys Prima Vista. Lapuan musiikkiopiston oppilaita on mukana alueen musiikkiopistojen oppilaista koostuvassa Etelä-Pohjanmaan Sinfoniaorkesterissa. Omina yhdistyksinään tai kansalaisopiston ryhminä toimivat Lapua jazz, Lapuan harmonikkakerho ja Lapuan kevyen musiikin orkesteri.

17 9 Rytmimusiikin paikallisena yhdistyksenä toimii Ämyri ry. Harrastajapohjalta toimivia rytmimusiikin yhtyeitä on kymmenkunta, ammattimaisia joitakin. Paikkakunnalla on kaksi musiikkialan ohjelmatoimistoa. Musiikkileikkikouluja järjestävät kansalaisopisto, musiikkiopisto ja tuomiokirkkoseurakunta. Musiikkiopisto järjestää taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta. Kansalaisopiston musiikkiopetus on vapaatavoitteista ja kaikille ikäryhmille suunnattua. Keskeisiä musiikkitapahtumia ovat jokavuotinen Vanhan Paukun festivaali sekä Lapuan urkufestivaali joka toinen vuosi. Musiikkiäänitteitä myydään laajasti eri kaupoissa. Musiikin erikoisliikettä paikkakunnalla ei ole. TANSSI Tanssia harrastetaan Lapualla jonkun verran. Erityisesti tanssitaiteen ja modernin tanssin suhteen on selvää puutetta. Keskeinen tanssivaikuttaja on tanssiseura Lapuan Huisku. Omina yhdistyksinään toimivat lasten balettiyhdistys Illuusia. Haapakosken nuorisoseurassa toimii useita lasten tanhuryhmiä sekä aikuisten tanhuryhmä Yhyrenlaaset. Tanssin kurssimuotoista opetusta tarjoaa kansalaisopisto. Paikallisia tanssikeskuksia ovat talvisaikaan Latosaari sekä kesäaikaan Luhurikan lava Tiistenjoella, Ritamäen lava Ritamäellä ja Rantapuiston lava Kauhajärvellä. TEATTERI JA NÄYTTÄMÖTAIDE Teatteriharrastuksella on Lapualla toista sataa vuotta pitkät, vankat perinteet. Erityisen voimallisia harrastajanäyttämöitä on ollut nuorisoseuroilla ja työväentalolla. Nykyisiä harrastajateattereita on kaksi. Teatteri Lapua (virallisesti Lapuan harrastajanäyttelijät) järjestää esityksiä Vanhalla Paukulla monipuolisessa teatteritilassa TeatteriHiomossa ja kesäteltassa. Larvateatterilla on kesäteatteri Tiistenjoella tanssilava Luhurikan yhteydessä. Lisäksi tuomiokirkkoseurakunta järjestää ajoittain kirkkonäytelmiä. Ensi-iltoja on vuosittain yhteensä 2 6. Kansalaisopisto antaa näyttämötaiteen opetusta sekä kurssimuotoisesti että teatteritaiteen perusopetuksena. Lapualla ei ole teatterialan ammattilaisia. Useat harrastajanäyttelijät ovat kuitenkin vierailleet myös ammattiteatterien näyttämöillä. VALOKUVA

18 10 Vain omiin ja perhetarpeisiin tapahtuma valokuvaharrastus on Lapuallakin laajaa, joskin sen mittasuhteista on vaikea sanoa mitään varmaa. Harrastajavalokuvaajien yhdistyksenä toimii Lapuan kamerakerho, joka pitää esillä myös Kuukauden valokuvaa Vanhassa Paukussa. Lapualla sijaitseva Pohjanmaan valokuvakeskus on kolmen maakunnan alueella toimiva valokuvataiteen aluekeskus. Valokuvakeskuksella on oma näyttelytila Vanhassa Paukussa, jota pyöritetään yhteistyössä kaupungin kulttuuripalvelujen kanssa. Myös muissa kaupungin näyttelytiloissa on satunnaisesti valokuvanäyttelyitä. Vanhalla Paukulla on harrastajien vapaassa käytössä kulttuuripalveluiden hallinnoima pimiö. Kansalaisopisto järjestää alan kurssitoimintaa, josta osa kuvataiteen perusopetuksen yhteydessä. Valokuvataiteen ammattilaisia paikkakunnalla on ainoastaan palkittu luontokuvaaja Benjam Pöntinen, jolla on myös oma näyttelytila ja taiteilijakoti Villa Ukuli Alahellassa. Paikkakunnalla on muutama valokuvaamoalan yrittäjä. MONIALAINEN KULTTUURITOIMINTA Usean lapualaisjärjestön kulttuuritoiminta on monialaista ja vaikeasti luokiteltavaa. Suuria kulttuuritoimijoita ovat ennen muuta nuorisoseurat, kyläyhdistykset ja ystävyysseurat. Monimuotoista kulttuuria sisältyy myös 4-H-, rotary- ja leijonatoimintaan sekä partiojärjestöjen Simpsiön Karhujen ja Simpsiön Siskojen ja Lapuan vesaisten toimintaan. Erityisharrastukseen kohdistuvia järjestöjä ovat mm. Lapuan matemaattis-luonnontieteellinen seura Fii, Lapuan moto-poppoo, Oilhill motorcycle club ja Lapuan radiokerho. Myös muut kuin kulttuurialan toimijat järjestävät monipuolisia kulttuuritapahtumia. Tällaisia järjestäjiä ovat mm. urheiluseurat Lapuan Virkiä, Lapuan Ponnistus, Haapakosken Kiri ja Kauhajärven Töpinä sekä Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa lapset.

19 11 VISIO Vuonna 2020 Lapua on omaleimainen, identiteetiltään vahva ja luovasti monisärmäinen kasvamisen, harrastamisen ja kulttuuritapahtumien aktiivinen kansainvälistyvä näyttämö. ARVOT Lapset, nuoret ja lapsiperheet Lapua on perhekoon kaupunki. Myös kulttuuritoiminnassa lapset ja nuoret ovat erityinen painopiste. Heille luodaan mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen itseilmaisuun, luovuuteen, kulttuuriharrastuksiin ja taiteen tekemiseen. Ennaltaehkäisevä kulttuurityö Kulttuuritoiminnalla ja taiteella on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin, terveyteen ja elämän laatuun. Niiden kautta voidaan ennaltaehkäistä ongelmia sekä tuottaa kustannussäästöjä. Ennaltaehkäisevän työn painopisteet ovat nuorten syrjäytyminen, työhyvinvointi ja seniorien elämänlaatu. Identiteetti ja yhteisöllisyys Muuttavassa maailmassa identiteetin merkitys on kasvanut suureksi. Aktiivisella kulttuuriperinnön hyödyntämisellä ja omaleimaisella kulttuuritoiminnalla voidaan tukea ihmisten identiteettiä ja juurtumista yhteisöön sekä luoda matkailullista ja luovan talouden vetovoimaa. Kulttuuritoiminnan rajattomuus ja laatu Luovuuden ja itseilmaisun tulee voida toteutua mahdollisimman monipuolisena ilman hallinnollisia, asenteellisia ja konkreettisia esteitä. Kulttuuritoiminnan laatu muodostuu saavutettavuudesta, kulttuuri- ja taidesisällön tasosta, osallisuudesta, alueellisesta tasa-arvoisuudesta, kustannustehokkuudesta sekä hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, yrittäjyyttä ja vetovoimaisuutta tukevista vaikutuksista. Sivistys Sisäinen kypsyys, tiedollinen ja henkinen kasvaminen sekä avarakatseisuus ovat ihmisyyden keskeisiä päämääriä. Sivistys merkitsee asennetta, jossa kaikilla on oikeus elinikäiseen oppimiseen ja itseilmaisuun. Toisaalta se merkitsee myös yhteisten arvojen kunnioittamista ja yhteistä vastuuta yhteisön kehittämisestä.

20 12 1. ITSEILMAISU JA HARRASTUSTOIMINTA Itsensä ilmaiseminen ja luovuus ovat ihmisen perustarpeita. Kulttuuriharrastukset ja taiteelliset elämykset antavat elämään sisältöä ja iloa, auttavat jäsentämään omia kokemuksia ja ajatuksia sekä edistävät identiteetin ja itsetunnon rakentumista. Hyvä olo sekä vahva identiteetti ja itsetunto heijastuvat myös terveyteen. Kulttuuriharrastuksissa oleellista ovat osallistuminen ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen, onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset, elämyksellisyys, ilo ja maailmankuvan avartuminen. Valtakunnallisen ajankäyttötutkimuksen 2009 mukaan luovia taideharrastuksia (soittaminen, laulaminen, näytteleminen, kaunokirjallisten tekstien kirjoittaminen ja kuvataiteet) on 30 prosentilla 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Taideharrastukset ovat yleisimpiä lapsilla; kaikista vuotiaista luova taideharrastus on 75 prosentilla. Aikuisista naiset ovat miehiä aktiivisempia. Valtakunnallisesti tarkasteltuna viimeisten 20 vuoden aikana valokuvauksen (27 %) ja videokuvauksen (9 %) suosio on selvästi lisääntynyt, erityisesti nuorten tyttöjen suosiossa olevan kirjoittamisen (13 %) harrastus on hieman noussut, kuvataiteen (14 %), soittamisen (14 %), laulamisen (7 %) ja näyttelemisen (2 %) harrastaminen on pysynyt suunnilleen yhtä laajana, tanssin (6 %) taas vähentynyt. Luovuutta ja itseilmaisua ei ole tarpeen suuremmasti ohjailla, sillä sen täytyy toteutua myös yhteisön normeja koetellen ja sitä kautta niitä määrittäen ja vahvistaen. Sen sijaan julkisten kulttuuripalvelujen tehtävänä on auttaa ihmisiä löytämään kullekin sopivia keinoja ja välineitä itseilmaisuun ja luovuuteen sekä sitä kautta elinikäiseen oppimiseen, sivistykseen ja hyvään elämään. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä aktiivisten harrastajien ja passiivisten syrjäytyvien syvenevään kuiluun sekä huono-osaisuuden kasautumiseen. TAVOITE TOIMENPIDE AIKATAULU VASTUUTAHO MITTARIT Lapualla on tarjolla runsaasti laadukkaita ja monipuolisia kulttuurin ja taiteen harrastusmahdollisuuksia Tuetaan kuntalaisten mahdollisuuksia löytää sopivia itsensä toteuttamisen muotoja tiedotuksen ja ohjauksen kautta Esitellään kulttuuritoiminnan mahdollisuuksia aktiivisesti kouluissa harrastajien, tiedotuksen ja ohjauksen määrä käyntien määrä ja tuloksellisuus Tuetaan yhdistysten toimintaedellytyksiä luomalla jatkuvia käytäntöjä sekä tukemalla toiminnan avoimuutta ja hiljaisen tiedon siirtämistä kansalaisopisto, yhdistykset yhdistysten aktiivisuus ja osaamisen taso