Kansainvälisyyskasvatuksen tila opettajankoulutuksessa 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälisyyskasvatuksen tila opettajankoulutuksessa 2006"

Transkriptio

1 1

2 Kansainvälisyyskasvatuksen tila opettajankoulutuksessa 2006 Selvitys opettajaksi opiskelevien kokemuksista ja näkemyksistä kansainvälisyyskasvatuksen toteutumisesta opettajankoulutuksessa. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton (SOOL ry) ja ulkoministeriön ja Opetushallituksen Maailma haasteena ohjelman tekemä kysely Selvityksestä vastasi tutkimustiimi, johon kuuluivat: Jari Kivistö, Teemu Korhonen, Anna-Kaarina Pösö, Minna Vanhala ja Johanna Ylinen. 2

3 Sisällysluettelo Johdanto 1. Kyselyn tavoitteet, toteutus ja tulosten raportointi 1.1. Tavoitteet 1.2. Toteutus ja aineiston keruu 1.3. Raportointi 2. Kyselyn tulokset ja niiden analyysi 2.1. Opiskelijoiden muisti- ja mielikuvat kansainvälisyyskasvatuksesta omalta kouluajaltaan Opiskelijoiden yleisiä käsityksiä kansainvälisyyskasvatuksesta 3. Kansainvälisyyskasvatus opettajankoulutuksessa 3.1. Kansainvälisyyskasvatus tai sen osa-alueet opettajankoulutuslaitosten opetussuunnitelmissa 3.2. Kansainvälisyyskasvatus opiskelijoitten kokemuksen perusteella 3

4 Johdanto Kun seuraa uutisia maailmalta, vaikka vain sivusilmällä, jää päällimmäiseksi havainnoksi pirstaleisuus ja kaaos. Kokonaisuuksia on vaikea hahmottaa. Maailma muuttuu kuitenkin hitaammin kuin mielikuvamme, sillä mediateknologian ja viestinnän nopea kehitys on moninkertaistanut maailman kuvien tulvan. Joskus on vaikea erottaa, milloin on kyse maailman muuttumisesta ja milloin taas kyse siitä, että käsityksemme maailmasta on muuttunut. Todellisuus ja kuva todellisuudesta ovat kietoutuneet toisiinsa niin, ettei tätä eroa aina voi nähdä. Kansainvälisyyskasvatus on samanaikaisesti arvopohja ja menetelmä maailman hahmottamisen tueksi. Se on punainen lanka, joka kulkee niin perusopetuksen kuin lukionkin opetussuunnitelmien läpi eri oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa. Se tarjoaa näkökulman, joka auttaa tarkastelemaan ihmisoikeuksia, konflikteja, tasaarvokysymyksiä, köyhyyttä tai kulttuurien kohtaamisia sekä maailmalla että kotimaassa. Samalla kun se auttaa ihmisiä hahmottamaan maailmaa ja ymmärtämään sen tapahtumia, se tarjoaa mahdollisuuden toimia aktiivisena kansalaisena maailman muuttamiseksi. SOOL ry (Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto) ja ulkoministeriön ja Opetushallituksen Maailma haasteena ohjelma päättivät järjestää koulutuspoliittisen seminaarin, jossa käsiteltäisiin kansainvälisyyskasvatuksen tilaa opettajankoulutuksessa. Samassa yhteydessä syntyi ajatus, että seminaaria varten olisi hyvä kartoittaa, kuinka kansainvälisyyskasvatus toteutuu opettajankoulutuksessa. Kartoitus tehtiin kesän ja syksyn 2006 aikana. Selvitystyön varovainen tulkinta antoi kansainvälisyyskasvatuksen asemasta opettajankoulutuksessa yhtä pirstaleisen kuvan, kuin mikä siitä on käytännön koulutyössäkin. Kansainvälisyyskasvatuksen teemat ovat esillä siellä, missä pedagogit ja didaktikot ovat itse innostuneet tai kiinnostuneet aiheesta, ja silloin se näkyy eri aineitten sisällä muiden teemojen yhteydessä. Toisaalta kansainvälisyyskasvatus näkyy myös erillisissä opintokokonaisuuksissa, joissa käsitellään esim. monikulttuurisuutta tai kulttuurien kohtaamista. Opiskelijoiden selkeä viesti oli se, että kansainvälisyyskasvatusta tarvitaan lisää ja sen pitäisi näkyä entistä vahvemmin opettajien peruskoulutuksessa. Tämän jälkeen olisi paikallaan selvittää, millaista kansainvälisyyskasvatuksen pitäisi olla ja kuinka sen roolia opettajakoulutuksessa voisi vahvistaa niin, että tulevat opettajat osaisivat käyttää koko maailmaa monipuolisine resursseineen hyväkseen opetustaan suunnitellessa. 4

5 1. Kyselyn tavoitteet, toteutus ja tulosten raportointi 1.1. Tavoitteet Kyselyn tekemistä motivoi kaksi tavoitetta. Ensinnäkin haluttiin kartoittaa opettajaksi opiskelevien käsityksiä, mielikuvia ja mielipiteitä kansainvälisyyskasvatuksesta ja sen eri teemoista. Samalla selvitettiin heidän näkemystään teemojen mielekkyydestä osana opettajaksi opiskelua. Toisena tavoitteena oli selvittää kansainvälisyyskasvatuksen ja sen eri teemojen esiintyminen ja näkyvyys opettajankoulutuksessa. Kyselyllä ja selvitystyöllä etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: I Opettajaksi opiskelevien käsitykset ja mielikuvat kansainvälisyyskasvatuksesta. - Millaisia käsityksiä opiskelijoilla on kansainvälisyyskasvatuksesta ja siihen liittyvistä teemoista? - Miten kehitysyhteistyö- ja kehitysmaateemat liittyvät opiskelijoiden omaan elämään tai sivuavat sitä? - Millaisia mielikuvia ja elämyksiä opiskelijoilla on kansainvälisyyskasvatuksesta omalta kouluajaltaan? II Kansainvälisyyskasvatuksen ilmeneminen käytännössä opettajankoulutuksessa. - Miten kansainvälisyyskasvatuksen eri osa-alueet näkyvät opettajankoulutuslaitosten opetusohjelmissa? - Kuinka paljon kansainvälisyyskasvatuksen eri osa-alueita on käsitelty opettajankoulutuksessa opiskelijoiden mielestä? - Miten opiskelijat näkevät kansainvälisyyskasvatuksen toteutuneen omissa opinnoissaan? - Pitäisikö kansainvälisyyskasvatukseen satsata enemmän opettajankoulutuksessa? 1.2. Toteutus ja aineiston keruu Selvityksessä kerättiin tietoa yliopistojen opettajakoulutuslaitosten virallisista opetussuunnitelmista sekä opiskelijoille suunnatulla kyselyllä. Painopiste kyselyssä oli opiskelijoiden käsityksillä ja mielipiteillä. Kyselyyn osallistui 290 luokan-, erityis- ja aineen- sekä lastentarhanopettajaksi opiskelevaa Helsingistä, Hämeenlinnasta, Jyväskylästä, Joensuusta, Kajaanista, Oulusta, Raumalta, Rovaniemeltä, Tampereelta, Savonlinnasta sekä Turusta. Vajaa puolet vastanneista opiskeli luokanopettajaksi (41,4%), neljännes aineenopettajaksi (26,6%) ja loput eritysopettajaksi (14,1%), lastentarhanopettajaksi (15,9%) tai olivat muilta koulutusaloilta (2,1%). Kysely tehtiin verkkolomakkeella, joka lähetettiin sähköpostilla Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton jäsenverkoston kautta eri oppilaitosten opiskelijoille. Kysely oli avoinna verkossa Alustava kartoitus laitosten opetusohjelmista tehtiin toukokuussa ja sitä täydennettiin syksyn aikana. 5

6 Taulukko 1. Kyselyyn vastanneitten opiskelijoiden määrät koulutusaloittain. Opiskelusuuntaus Vastanneitten määrä Prosentit Luokanopettajat ,4 % Lastentarhanopettajat 46 15,9 % Aineenopettajat 77 26,6 % Erityisopettajat 41 14,1 % Opinto-ohjaajat 2 0,7 % Ammatilliset opettajat 4 1,4 % 1.3. Raportointi Kyselyllä saatuja vastauksia analysoitiin sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Osa tuloksista saatiin suoraan tilastollisina lukuina ja niissä kuvataan opiskelijoiden mielipiteitä ja käsityksiä. Osa vastauksista perustui muisti- ja mielikuviin ja ne analysoitiin ja raportoitiin tulkinnallisella otteella. 6

7 2. Kyselyn tulokset ja niiden analyysi 2.1. Opiskelijoiden muisti- ja mielikuvat kansainvälisyyskasvatuksesta omalta kouluajaltaan. Kyselylomakkeessa pyydettiin opiskelijoita kirjoittamaan vapaaseen tekstikenttään mieleen painuneita kokemuksia tai elämyksiä kansainvälisyyskasvatuksesta omilta kouluajoilta. Vastausten perusteella kansainvälisyyskasvatuksen liittyvät kokemukset ja elämykset voitiin jakaa seuraaviin ryhmiin: - Koulussa järjestetty teemapäivä tai viikko (15) - Suomalainen vierailija (13) - Jotakin muuta kulttuuria edustava vierailija (12) - Keräykseen osallistuminen (12) - Maahanmuuttajataustainen oppilas tai vaihto-oppilas luokassa (11) - Ulkomaanmatka (9) - Kokemus normaalin oppitunnin puitteissa (8) - Ruoka (6) - Kirjeenvaihtotoveri (5) - Opettajan omat kokemukset (4) - Projekti (3) - Näyttelyt (3) - Kummilapsi (2) Koulussa järjestetty teemapäivä tai viikko Erilaiset kansainvälisyyskasvatukseen liittyvät maa-, maanosa- ja kulttuurikohtaiset sekä jonkin teeman ympärille rakennetut teemapäivät tai viikot olivat yleisin opiskelijoiden mieleen jäänyt kokemus tai elämys omalta kouluajaltaan. Vastausten moninaisuus kertoo myös siitä, että kansainvälisyyskasvatusta ei käsitteenä mielletä kovin selkeästi ja että siihen lasketaan kuuluvaksi myös oppilaitoksen kansainvälistyminen. Lähinnä muistot liittyvät YK:n päivään, keräysten yhteydessä on saattanut olla jokin pieni yhteinen tilaisuus tai jokin kouluarjesta poikkeava juttu. Ala-asteella ollessani meillä oli eräänä vuonna Afrikka-viikko. Muun muassa pari maahanmuuttajaa kävi koulussa juttelemassa. Viikon jälkeen minä ja ystäväni kehittelimme pehmoleluilla Afrikka-leikin. Leikissä pehmolelut nukkuivat afrikkalaisissa majoissa, söivät hirssipuuroa jne. Yläasteella meillä oli suvaitsevaisuuspäivä. Yläasteella oppilaille järjestettiin erityinen teemapäivä kehitysmaista ja niiden avuntarpeesta yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa. Koko päivän ajan kierrettiin luokissa, joissa asiantuntijat kertoivat kehitysmaiden lasten elämästä ja humanitäärisen avun merkityksestä. Erityisesti mieleen jäi se kun lueteltiin mitä kaikkea elämän apua yksi kehitysmaiden lapsi voi saada vain muutaman 7

8 markan avustuksella. Sen jälkeen onkin tullut annettua joka vuosi rahaa mm. nälkäpäiväkeräykseen :) Yläasteella vietimme jonkinlaista Intia-viikkoa, ainoana asiana on jäänyt mieleen, että ruokalassa tarjottiin intialaista ruokaa ja söimme lattialla ja käsin. Suomalaisen lähetys- tai kehitysyhteistyöntekijän vierailu koulussa Vierailijat olivat kaiken kaikkiaan yleisin mieleen jäänyt kokemus kansainvälisyyskasvatuksesta. Puolet kokemuksista liittyi suomalaisiin, jotka olivat työskennelleet jossain ulkomailla pääasiassa kehitysmaissa. Useimmiten vierailija oli ollut lähetystyöntekijä mutta myös erilaisissa kehitysyhteistyötehtävissä olleet ihmiset olivat vierailleet koululla. Eräs Pakistanissa työssä ollut anestesiahoitaja piti jonkun tunnin köyhistä oloista ja se jäi elävästi mieleen(positiivisesti). Aamunavaus vai mahtoiko olla joku teemapäivä oikein, kun oli kehitysmaassa työssä olleita ihmisiä kertomassa työstään siellä. He kertoivat myös paikan arjesta ja ihmisistä yleensä ja heillä oli erilaisia paikallisia esineitä mukana. Ensimmäisellä luokalla ollessani luokassamme oli suomalainen poika, joka oli syntynyt Tansaniassa. Hänen perheensä tuli kertomaan (pukeutuminen, kulttuuri, ruoka) Tansaniasta koko luokalle. Se jäi mieleen, että heillä oli sen kulttuurin vaatteet päällä ja sitten leikimme jotain heidän leikkiään. Lähetystyöntekijöiden vierailut koululla. Heidän esittämänsä kuvat ja kertomansa tarinat sekä mukana olleet vieraat esineet ovat jääneet mieleni sopukoihin. Muutama tuli joskus kertomaan kansainvälisyyskurssillemme lukiossa kokemuksistaan jossain Afrikan maassa ja Nepalissa. Muistan vain, että nämä ihmiset saivat minut inspiroitumaan entisestäänkin vastuullisesta kansainvälisyydestä. Jostain muusta kulttuurista tai maasta tulleet vierailijat Toisen puolikkaan muodostivat maahanmuuttajataustaiset tai muista kulttuureista tulleet ihmiset. Silloisella ala-asteella meille tuli tummaihoinen perhe kertomaan omasta maastaan. Se oli aika huisaa!! Lukiossa meillä oli puhumassa nigeriasta joku setä, joka kertoi meiningistä niilläpäin. lähes vuosittain kävi muutenkin koko peruskoulun ja lukion ajan joku ulkomaalainen puhumassa. Mieleeni on jäänyt ensimmäiseltä tai toiselta luokalta somalialaisten maahanmuuttajien vierailu luokkaamme. Joimme somalialaista mausteteetä ja 8

9 ihmiset kertoivat itsestään ja elämästään. Halutessaan sai hennatatuoinnin käteensä. Yläasteella luokassa kävi vierailija Japanista. Kirjoitettiin omat nimet japaniksi, vaikka yhteistä kieltä ei tainnut pahemmin olla. Meillä kävi ala-asteella paljon ihmisiä eri maista kertomassa omasta kulttuuristaan ja elämästään. Ihmisten tapaaminen kasvotusten oli mielenkiintoista ja jäi mieleen. Ala-asteella ollessani (2.lk muistaakseni) kolmen arabinaisen ryhmä tekin vierailun luokkaamme. Kokemus oli aika ikimuistoinen, voin yhä tänäkin päivänä muistaa heidän kertomiaan juttuja ja paikallisia tapoja. Erilaisiin varainkeräyksiin ja tempauksiin osallistuminen Koulujen arjen kansainvälisyyskasvatusta ovat myös erilaiset taksvärkin kaltaiset keräykset tai UNICEf kävelyn tyyppiset tempaukset, joissa kartutetaan varoja jonkin hyvän hankkeen tai järjestön hyväksi. Ollessani n. 4.luokalla ala-asteelle koulumme oppilaat lahjoittivat jonkun Albanialaisen koulun oppilaille koulutarvikkeita (vihkoja, kyniä, reppuja). Nälkäpäivänä koulussa oli aina puuroa ja rahakeräys kiersi luokissa. Myös julisteita oli seinillä. Peruskoulu pikkuruisella ala-asteella ei paljon tällaisia kokemuksia antanut, muistan ainoastaan SPR:n nälkäpäiväkeräyksen ja siihen liittyvän (yksipuolisen) keskustelun afrikkalaisten köyhyydestä. Ainoaa kansainvälisyyskasvatukseen liittyvää ovat varmaankin olleet nälkäpäiväkeräykset ala- ja yläasteella sekä taksvärkkipäivä lukiossa missä kerättiin rahaa kehitysmaihin. SPR:n nälkäpäiväkeräykset. Silloin saatiin koulusta vapaapäivä, tehtiin kotona hommia ja vanhemmat maksoivat palkan, joka sitten lahjoitettiin kokonaan SPR:lle. Maahanmuuttajataustainen oppilas tai vaihto-oppilas luokassa Omalla luokalla ollut vaihto-oppilas tai maahanmuuttajataustainen koulutoveri koettiin osaksi kansainvälisyyskasvatusta. Vaihto-oppilas Japanista oli kv-kasvatusta käytännössä. Olin viidennellä luokalla koulussa Vantaalla, kun ensimmäiset somalit tulivat Suomeen. Omalla luokallani oli somalityttöjä ja -poikia sekä iranilaisia poikia. Emme kuitenkaan olleet tekemisissä keskenämme! Opettajat eivät tuolloin tienneet, miten toimia... Kvk kehittynyt noilta ajoilta paljon!!! Vaikka monille opeille edelleen uusi asia... 9

10 Ylä-asteella oli maahanmuuttajia paikkakunnalla sijaitsevasta vastaanottokeskuksesta, mutta vielä kouluaikanani (1996) eivät suomalaiset ja maahanmuuttajaoppilaat olleet paljon tekemisissä, toivottavasti nykyään kyllä. Ala-asteella luokallemme tuli maahanmuuttajaoppilas ja hänen kulttuuriinsa ja erilaisiin tapoihinsa totutellessani sain eniten varsinaisia elämyksiä (opettaja pohjusti hänen tulonsa mielestäni mukavasti ja pyysi meitä ymmärtämään ja olemaan hänelle kaveri). Ensimmäisen luokan ajan luokassani oli kaksi australialaista poikaa, joihin oli hauskaa tutustua. Matkustan ympäri maailmaa, laukussa leipää ja piimää vaan..."). Ainut kontakti ulkomaalaiseen koulun puitteissa oli lukiossa USAlainen vaihtari, jota ei enkun opettaja tarpeeksi osannut/halunnut(?) hyödyntää, kulttuurikasvatuksellisestihan kyseinen oppilas olisi ollut varmasti hedelmällinen ja ennen kaikkea autenttinen lähde, raukkaparka vain tunneillamme istui ja kuunteli opetusta... Lukiossa luokallani oli virolainen tyttö. Hän oli tosi mukava ja oppi suomenkin tosi nopeasti. Muistan kun kouluumme tuli paljon maahanmuuttajaoppilaita ja heille järjestettiin oma luokka. Silloin puhuttuun kansainvälisyydestä ja maahanmuuttajista. Muuten en muista, että asiasta olisi puhuttu. Ulkomaanmatka Koulun tekemät matkat on koettu elämyksinä ja moni koki näiden matkojen liittyneen kansainvälisyyskasvatukseen, ja jos ei suoranaisesti siihen, niin ainakin omaan kasvuun ja maailmankuvan avartumiseen. Kävimme koulun kanssa tutustumassa Eu:n ja Euroopan neuvoston toimintaan Strasbourgissa. Hyvä matka, jossa näki kuinka Eurooppaa pyöritetään. Tapahtui ollessani lukiossa. Lukiossa kävin uskonnon kansainvälisyyskasvatuskurssin, jonka puitteissa teimme matkan Lontooseen. Vierailimme kirkoissa, mm. myös merimieskirkko, ja turistikohteissa... hyvä matka oli, mutta linkki kansainvälisyyskasvatukseen jäi hieman uupumaan... Kaikista hienoimpia muistoja ovat kuitenkin luokkaretket (musiikkiluokan kanssa) Wieniin, Prahaan ja Lontooseen - niissä sisältönä ei varsinaisesti ollut kansainvälisyyskasvatus (suvaitsevaisuus jne), vaan musiikki ja taide eri kulttuureissa, mutta kyllähän siinä paljon oppi. Olen itse osallistunut oppilasvaihtoon yläasteen luokalla ja lukiossa. MEillä oli viikon ajan vierailija oppilaita Murmanskista (kotimajoituksessa ja koulussamme) Olin itse viikon tutustumassa Apatiitin kaupunkiin ja kouluihin. Erittäin avartavis kokemuksia molemmat!!! 10

11 Minulla oli yläasteella valinnaisaineena kansainvälisyyskasvatus ja teimme 9- luokalla parin viikon matkan Saksaan. Se oli todella mukava reissu ja opetti paljon saksalaisesta kulttuurista. Mikäli kouluilla vain resurssit riittävät, kannattaa järjestää mahdollisimman paljon matkoja kansainvälisyyskasvatuksen yhteydessä. Omakohtainen vieraaseen kulttuuriin tutustuminen ja lyhyen ajan vieraassa maassa asuminenkin oli nuorena todella hieno asia. Normaalin oppitunnin tai oppiaineen sisällä tapahtuva toiminta Osa kansainvälisyyskasvatukseen liittyvistä kokemuksista oli saatu tavallisella oppitunnilla normaalin opetuksen yhteydessä. Tähän voisi liittää opettajan välittämät omat henkilökohtaiset kokemukset, jotka kuitenkin käsittelemme omana ryhmänään. Maantiedontunnilla on käsitelty asioita Mietittiin joskus ala-asteella sotien vaikutusta lapsiin. Mihin asioihin vaikuttaa jne. Milloin Suomessa oli sota? Millaista silloin oli? Missä on sotia tällä hetkellä? Omilta kouluajoilta muistan laulun ("monenlaista lasta täällä nähdä saa..."), jota laulettiin paljon YK:n päivän lähestyessä. En muista oliko aiheeseen liittyviä keskusteluja tms. Lukiossa aiheesta ainakin yritettiin keskustella eri tunneilla (tosin melko pinnallisesti ja lyhyesti). Euroopan unioniin liittymisen aikoina, olin siihen aikaan lukiossa - Eurooppalaisuutta käsiteltiin laajasti - mutta historian ja uskonnon tunneilta ja kieliopintojen parista löytyi epäsuorasti jonkinlaista kans.väl.kasvatusta. Lukiossa järjestetty "kulttuurit kohtaavat" -kurssi antoi kattavan kuvan erilaisista kulttuuriyhteisöistä. Erittäin hyvä ja mieleen painuva kurssi. Ruoka Ruoka koettiin elämyksenä, joka liittyy kansainvälisyyskasvatukseen. Kulttuurien tuntemuksen kannalta se muistettiin erilaisten ruokakulttuurien yhteydestä. Koulussa saattoi olla jonkin kulttuurin, maan tai maanosan ruokaviikko. Toisaalta ruokaan liittyvät kokemukset olivat osa esim. nälkäpäivää tai köyhyysteemaa, jonka yhteydessä haettiin kokemusta niukasta ruokavaliosta. Kehitysmaapäivät, jolloin syötiin lähestulkoon siten, kuten kehitysmaissa syödään. Ruokana taisi olla vähän riisiä ja joku omena. Saimme syödä sellaista ruokaa mitä siellä syödään ja näimme kuvia alueelta. Illalla arvosti kovasti omaa sänkyä ja kunnon ruokaa... Useampaan kertaan muistan törmänneeni ruokaloissa teemaviikkoihin, jolloin on tarjottu ruokia eri maista. Kansainvälisyyskasvatusta sekin, tavallaan... 11

12 Köksän tunnilla ryhmissä tehtiin esitelmät eri maiden ruokakulttuureista. Meillä oli koulussa kansainvälisyyspäivä, johon oli valmisteltu ryhmätöitä ja taisi olla eksoottista ruokaa. Opettajan omat kokemukset Niistä muutamista kommenteista, joissa omalla opettajalla oli ollut kokemuksia esim. kehitysmaissa työskentelystä, tuntui jääneen vahva kokemus tai elämys oppilaille. Aikuisen ihmisen esimerkki välittää voimakasta viestiä. Yläasteen ja lukion uskonnon opemme oli perustamassa erästä pakolaisleiriä ja kertoi sieltä kokemuksiaan. Hänen kanssaan olimme kirjeenvaihdossa leiriläiläisten kanssa. Oma opettajamme ala-asteella kävi vaihdossa Senegalissa, jonka jälkeen lauloimme ja tanssimme afrikkalaisia lauluja. Meillä kävi myös jotain SPR ihmisiä keromassa kehitysyhteistyöstä. Kävimme ala-asteella paljon kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön liittyviä asioita läpi, sillä opettajamme oli asunut monta vuotta Tansaniassa. Näkökulma oli tietenkin hyvin neutraali ikämme vuoksi - tutustuimme lähinnä Tansanian kulttuuriin opettajan johdolla. Erityisen vaikutuksen minuun teki opinto-ohjaajani ennakkoluuloton suhtautuminen vieraista kulttuureista tulleiseen oppilaisiin ja heidän vanhempiinsa. Esimerkillistä kansainvälisyyskasvatusta! Olen varma, että nuoret ottavat paljon enemmän mallia opettajien omasta suhtautumisesta ja käyttäytymisestä, kuin suunnitellusta opetuksesta. Koulussamme oli henkilökunnan edustaja kahdenkymmenen vuoden ajan antanut kuukausittain pienen avustuksen kehitysmaan lapselle ja tämä kyseinen lapsi oli nyt parikymppisenä terveenä ja koulutettuna tullut meille puhumaan. Projektityöskentely Projektit joihin koulut osallistuvat pitävät usein sisällään kansainvälisyyskasvatukseen liittyviä elementtejä. Erityisesti Comenius -hankkeet mainittiin tässä yhteydessä. Niissä toimittiin muiden eurooppalaisten partnereiden kanssa, jolloin kulttuurien kohtaaminen koettiin osaksi kansainvälisyyskasvatusta. Usein myös projektien teemat, kuten kestävä kehitys, olivat selkeästi johonkin kvk teemaan liittyviä. Lukiossa teimme muutaman ulkomaisen ystäväkoulun kanssa luonnontieteellisiä tutkimuksia (metsäekologia, vesibiologia, saastelaskeumamittaukset...). Tämän kokemuksen voisi mielestäni laskea myös kansainvälisyyskasvatukseen (yhteistyö, eri kulttuurit, toisen maan ympäristöasioihin tutustuminen..) 12

13 Comenius -projekti lukiossa. Oltiin yhteydessä ystävyyskouluun Englannissa ja heidän oppilaisiinsa, jotka olivat projektissa mukana. Teimme nettiin erilaisia tietoiskuja Suomesta ja paikkakunnastamme, joita he lukivat ja toisinpäin. Osa meistä myös vieraili heidän luonaan ja osa heistä meidän luonamme. EU rahoitti projektia. Comenius-projekti ja erilaiset hankkeet ulkomaalaisten koulujen kanssa. Kirjeenvaihtotoveri Kirjeenvaihtotoveri on ollut yksi tapa laajentaa omaa käsitystään maailmasta ja solmia yhteyksiä muista maista olevien nuorten kanssa. Ala-asteella oppilailla oli kirjeenvaihtotovereita Afrikasta ja muistan oman kirjekaverini, jonka kanssa kirjoittelin. Olin ehkä viidennellä tai kuudennella luokalla ja kirjoitimme englanniksi. Silloin tuntui kummalliselta, kun hän kirjoitti niin eri tavalla samaa kieltä. Itse tykkäsin kirjoitella hänen kanssaan! Yläasteella olimme mukana projektissa, jossa saimme kirjekaverit saksasta ja projektin lopussa yhdeksännellä luokalla syksyllä saksalaiset vierailivat suomessa ja keväällä me suomalaiset vierailimme heidän luonaan saksassa. Saimme kolmannella luokalla ostaa IYS -kirjeystäviä. Sammumaton innostukseni kansainvälisiin kysymyksiin ja muita kulttuureita kohtaa syttyi silloin. Olen yhä edelleen kirjeenvaihdossa kolmannella luokalla saamani ystäväni kanssa ja uusia ystäviä minulla on kymmeniä, jokaisella mantereella. Audiovisuaaliset elämykset Elämys, joka muistetaan, liittyi johonkin elokuvaan, videoon tai diaesitykseen. Monen mieleen oli jäänyt erityisesti diaesitys, johon liittyi joku ihminen, joka kertoi samalla omista kokemuksistaan. Diaesitys jostakin Afrikan maasta. Ei ollut erikoinen, mutta laittoi pohtimaan erilaisia elinoloja. Lähetyssaarnaajien diaesitykset ala-asteella. Ne jäi mieleen, koska ne oli jotain eksoottista - Tarzanien maasta" En muista mitään tapausta. Koulun ulkopuolella tutustuin ystäväni kautta Reilun Kaupan tuotteisiin. Alakoulussa mieleenpainuvia olivat lähetystyöntekijöiden vierailut koululla. Asiat, joista he kertoivat tuntuivat pienestä suomalaiskoululaisesta jotenkin niin kaukaisilta ja epätodellisilta. Heidän näyttämänsä kuvat/diat kertoivat totisesti enemmän kuin tuhat sanaa! 13

14 Kummilapsi Luokan yhteinen kummilapsi antoi monelle koululaiselle mahdollisuuden tutustua kehitysyhteistyöhön ja lasten elämään toisella puolella maapalloa. Ghanassa kummityttö, jonka koulunkäynnin me oppilaat maksoimme. Meille pieni summa, mutta hänelle iso asia. Ala-asteella meidän luokalla oli oma kummioppilas Afrikasta. Hänen kuvansa oli luokan seinällä ja kävimme kirjeenvaihtoa hänen kanssaan. Kerran vuodessa lähetimme hänelle paketin koulutarvikkeita, vaatteita ym. tarpeellista tavaraa. Tuntui hyvältä auttaa. Näyttely Näyttelyssä käyminen, kouluun pystytetty kiertävä näyttely tai näyttelyn rakentamiseen osallistuminen muistettiin. Ala-asteella ollessani kävimme myös seurakuntatalolla jossakin lähetystyönäyttelyssä. Sain tehdä parin muun oppilaan kanssa ala-asteella lasivitriiniin esittelyn Kiinasta itsenäisesti. En muista mitä muut ryhmät tekivät, mutta meidän ryhmä sai vapaat kädet suunnitella vitriiniin kattava esittely Kiinasta, sen kulttuurista ja tuotteista. Ahtaisiin kirjastotiloihin pystytetty näyttely, jossa oli esillä kehitysmaissa käytettäviä esineitä sekä siellä tehtyjä tarvekaluja, tuotteita ja matkamuistoja. Muistan, että ollessani kymmenisen vuotta sitten yläasteella, koulun seinillä oli mustavalkoisia julisteita "kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia". Niistä ei muistaakseni keskusteltu sen enempää. Ystävyyskoulutoiminta Ystävyyskoulutoiminta ja oppilaiden vierailut puolin ja toisin muistuivat monen mieleen. Toiminta ystävyyskoulujen kanssa koettiin kansainvälisyyskasvatusta edistäväksi vaikka se olisi reilusti kuulunut kansainvälistymisen ja Eurooppatietouden piiriin Ystävyyskoulutoiminta ala-asteella. Mielestäni sekin on kuitenkin huono kokemus; aihetta käsiteltiin hyvin pintapuolisest, tyyliiin että "siellä on sellainen ystävyyskoulu, tässä on sieltä kuvia ja siellä on sellaista ja sellaista". Aihetta olisi voinut lähestyä paljon mielekkäämminkin... Meille ei annettu oikeasti edes tilaa kiinnostua aiheesta. Lukiossa oli joku kurssi (liittyen muistaakseni kieliopintoihin), jolloin Sloveniasta tuli saman ikäisiä nuoria kouluumme ja he kertoivat/näyttivät kuvia kotimaastaan sekä esittivät erilaisia esityksiä ja tarjosivat maistiaisia perinne ruuistaan. Vastaavasti lukiostamme lähti sitten opiskelijoita Sloveniaan. 14

15 Yhteistyö Sisilialaisen koulun kanssa. Kävimme siellä vierailulla, mutta heidän vastavierailu jäi väliin. Muitankin yhteistyömuotoja oli Opiskelijoiden yleisiä käsityksiä kansainvälisyyskasvatuksesta Useimmat opiskelijat olivat sitä mieltä, että kehitysmaihin liittyvistä asioista ei puhuta riittävästi koulussa. Samalla opiskelijat kuitenkin suhtautuivat jossain määrin varauksella ajatukseen, että opettajien olisi kannatettava kehitysyhteistyövarojen nostamista ja puolustettava siihen käytettäviä verorahoja. Opiskelijat näkevät kehitykseen liittyvien teemojen esillä pitämisen koulussa oleellisena mutta pitävät samalla tärkeänä, että kehitysyhteistyön keinoihin suhtaudutaan kriittisesti eri vaihtoehtoja puntaroiden. Kriittisen ajattelun puolesta puhuu myös se, että suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, ettei median välittämää kuvaa maailmasta kyseenalaisteta riittävästi. Mediakasvatus koettiin tärkeäksi. Vaikka monet vastanneista uskoivat rasismin kasvavan Suomessa, niin sitä ei kuitenkaan pidetty yksiselitteisesti uhkana tai ongelmana. Samalla oltiin kuitenkin sitä mieltä, että suvaitsevaisuutta ja ennakkoluuloja ei käsitellä kouluissa tarpeeksi. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat koettiin lähes yksiselitteisesti rikkautena kouluyhteisössä. Vastanneet eivät olleet kokeneet kansainvälisyyskasvatuksen teemoista puhumista ja niiden käsittelyä oppilaiden kanssa erityisen vaikeaksi. Vaikka opiskelijoiden mielipiteet hiukan hajosivatkin, niin suurin osa koki esim. ihmisoikeuksista puhumisen nuorille helpoksi eikä esim. reilun kaupan asiat olleet vastanneiden mielestä erityisen vaikeita käsiteltäväksi alakoulun oppilaiden kanssa. 15

16 Taulukko 2. Opiskelijoiden käsityksiä kansainvälisyyskasvatuksesta. Kansainvälisyyskasvatukseen liittyviä väittämiä Kehitysmaihin liittyvistä asioista ei puhuta riittävästi koulussa. Ihmisoikeuksista on helppoa puhua lasten ja nuorten kanssa. Reiluun kauppaan liittyvät asiat ovat liian vaikeita käsiteltäväksi ala-asteella. Opettajan tehtävänä on puolustaa kehitysyhteistyötä ja siihen tarvittavia yhteisiä verovaroja. Suvaitsevaisuutta ja ennakkoluuloisuutta käsitellään koulussa riittävästi. Rasismi on kasvava ongelma Suomessa Kehitysyhteistyö on hyvä keino köyhyyden hävittämiseksi esim. Afrikan valtioista. Median välittämää kuvaa maailmasta ei kyseenalaisteta tarpeeksi. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat rikkaus koululuokassa Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä Vaikea sanoa Melko eri mieltä 30,7 % 48,3 % 12,1 % 7,9 % 1 % 22,8 % 41,7 % 17,9 % 17,6 % 0 % Täysin eri mieltä 0,7 % 7,3 % 10,7 % 49,8 % 31,5 % 9,3 % 43,6 % 25,6 % 16,3 % 5,2 % 0,7 % 15,5 % 12,4 % 56,9 % 14,5 % 8,3 % 41,2 % 27,7 % 20,8 % 2,1 % 9 % 49,8 % 34,3 % 5,5 % 1,4 % 35,3 % 50,5 % 10,4 % 3,5 % 0,3 % 47,2 % 40,3 % 10 % 1,4 % 1 % Opettajaksi opiskelevat luonnehtivat omaa kontaktipintaansa kehitysyhteistyöhön ja kehitykseen liittyviin kysymyksiin. 4/5 vastanneista oli antanut rahaa johonkin keräykseen ja saman kokoinen joukko oli ostanut jotain kehitysmaakaupan tai reilun kaupan tuotteita. Vajaa puolet vastanneista oli kiinnostunut lähtemään töihin johonkin kehitysmaahan. Reilut 10 prosenttia toimi jossain kehitysyhteistyötä harjoittavassa järjestössä ja 10 prosenttia oli käsitellyt kehityskysymyksiä jossain opetusharjoittelunsa vaiheessa. 12 prosentilla vastanneista ei ollut mitään erityistä kytköstä em. kysymyksiin. 16

17 3. Kansainvälisyyskasvatus opettajankoulutuksessa Kansainvälisyyskasvatus tai sen osa-alueet opettajankoulutuslaitosten opetussuunnitelmissa Aluksi selvitimme oppilaitosten www-sivuilta, millaista opetusta järjestetään liittyen kansainvälisyyskasvatukseen. Koska sivuilta löytynyt tieto ei välttämättä vastaa nykytilannetta, teimme tarkennetun kyselyn soittaen jokaiselle opettajankoulutusta järjestävälle yksikölle. Kaikkiin ei kuitenkaan useista yrityksistä huolimatta saatu yhteyttä Tarkennetun kyselyn avulla pyrimme selvittämään onko kansainvälisyyskasvatusta pakollisina opintoina, wwwsivuilta saamamme tiedon lisäksi onko kvk:ta mahdollisesti osana jotain kurssia / kokonaisuutta. onko kvk:ta ollut aiemmin, jos näin, niin miksi lopetettiin. onko suunnitelmissa aloittaa kvk jossain muodossa. hyviä käytänteitä kvk:n toteuttamiseksi. Tässä on koottuna kaikki ne kurssit, joihin liittyy kansainvälisyyskasvatusta ja siihen viittaavaa koulutusta paikkakuntakohtaisesti. Olemme listanneet tähän myös ne kurssit, joilla saattaisi olla pieninkin mahdollisuus käsitellä kansainvälisyyttä, monikulttuurisuutta, kestävää kehitystä jne. Olemme pääsääntöisesti kuitenkin jättäneet pois kaikki maininnat uskonnon-, etiikan- ja maantiedon kursseista, koska niillä lähes poikkeuksetta käsitellään eri kulttuureihin liittyviä asioita. Kurssien laajuus on merkitty opintopisteinä. Joissain saamissamme tiedoissa edelleen käytettiin opintoviikkoja, joita emme ryhtyneet muuntamaan opintopisteiksi, koska yksiköillä on erilaiset muuntokertoimet. Mikäli opintopistemäärä puuttuu, ei siihen ollut saatavilla varmaa tietoa. HELSINKI Soveltavan kasvatustieteen laitos / aineen-, lastentarhan- ja luokanopettajien koulutus Monikulttuurisuuskasvatuksen opintokokonaisuus 15 ov / 25 op (erillinen opintokokonaisuus). Kotitalous- ja käsityötieteen laitos Kasvatustieteen aineopinnot: Opettajan työn yhteiskunnalliset haasteet 5 op. Analysoidaan opettajan työn yhteiskunnallisia ja kulttuurisia haasteita. Kehitetään taitoja, joilla muutoksiin voidaan opetettavassa aineessa vastata. Kehitetään opetusta, ennakoidaan muutosta, ideoidaan ja kokeillaan uutta. Luokanopettajakoulutuksessa monikulttuurisuuskiintiö, hakijat monikulttuurisuustaustan omaavia opiskelijoita. Helia/Ammatillisen opettajan koulutus 17

18 Valinnaiset opinnot: Monikulttuurinen opetus ja oppiminen 5 op. Orientoituminen monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajakysymyksiin HÄMEENLINNA Opettajankoulutuslaitos/luokanopettajan koulutus Monialaiset opinnot: Kulttuurikasvatus 5 op (valinnaiset opinnot). Opiskelija perehtyy suomalaiseen ja kansainväliseen nykykulttuuriin mahdollisimman laaja-alaisesti ja monipuolisesti. HAMK/ammatillisen opettajan koulutus Ammattipedagogiset opinnot: Opettajan työ 6 op (yhtenä osaalueena monikulttuurisuus ja opettajan työ). HAMK/ammatillisen opinto-ohjaajan koulutus Kasvatustieteelliset opinnot: Ohjausteoria ja -metodiikka 6 op (yhtenä sisältönä monikulttuurinen ohjaus) Ohjauksen valinnaiset opinnot: Monikulttuurinen ohjaus 6 op. Opiskelija osaa soveltaa ja kehittää yhteisössään monikulttuurisen ohjauksen periaatteita ja työtapoja. HAMK/ammatillisen erityisopettajan koulutus Ammattipedagogiikan valinnaiset opinnot: Monikulttuurinen oppilaitos 4 op. Tavoitteena on suvaitsevaisuuden lisääminen ja syrjinnän ennaltaehkäisy, koulukiusaamisen vähentäminen. JOENSUU Luokanopettajien koulutus Erilaisuuden kohtaaminen koulussa 6 op: kurssi sisältyy kaikille Joensuussa opettajiksi opiskeleville. Kurssi on osana pedagogisia opintoja. Kurssin sisältö on erilaisuuden käsittelyä ja siinä sivutaan myös monikulttuurisuutta. Monikulttuurisuus, konfliktit - Kansainvälisyys ja rauhankasvatus (OPM:n rahoittama projekti), sisältyy monialaisten opintojen vapaasti valittaviin. Erityisopettajien koulutus Erilaisuuden kohtaaminen koulussa Erityispedagogiikan peruskirjallisuus 2 kurssilla (kirjatentti) on yhtenä vaihtoehtona kirja Talib, M-T Monikulttuurinen koulu: haaste ja mahdollisuus 0,5 op (Vapaaehtoista). Samat monialaiset opinnot kuin LOKOT joten heillä myös samat vapaasti valittavat Oppilaanohjaajien koulutus Monikulttuurisuus, kasvatus ja ohjaus 3 op. Opintojaksossa perehdytään niihin haasteisiin ja vaatimuksiin, joita monikulttuuristuva yhteiskunta asettaa kasvatus- ja ohjaustyössä toimiville. Ohjauksen kansainväliset ulottuvuudet 5op. Koostuu kahdesta osasta: a)ohjauksen kansainvälinen viitekehys 2op. Opiskelija tutustuu ohjauksen eurooppalaisiin ja kansainvälisiin poliittisen ja strategisen tason linjauksiin ja selvityksiin sekä ohjausalan kansainvälisiin organisaatioihin ja verkostoihin. Lisäksi opiskelija 18

19 perehtyy CIMOn kansainvälistä ja monikulttuurista ohjaustyötä tukeviin palveluihin. b) Ohjauksen kansainvälinen käytäntö 3 op. Opiskelija tutustuu valitsemansa kohdealueen/maan ohjaus- ja neuvonta-alan rakenteisiin (ml. ohjauksen neuvonnan toimijat, palvelut, menetelmät, järjestelmät sekä ohjaajille tarjolla oleva perus-, täydennys- ja jatkokoulutus) ja ajankohtaisiin haasteisiin / kehittämiskohteisiin. Erilaisuuden kohtaaminen koulussa 6op. Aineenopettajien koulutusohjelma Erilaisuuden kohtaaminen koulussa. Laajuus vaihtelee riippuen omasta alasta. Kasvatustiede Kasvatusalan kansainvälisten tutkimusten lukeminen ja kirjoittaminen 3 op. Erilaisuuden kohtaaminen koulussa 6 op. Mikäli aineenopettajat lukevat sivuaineena myös monialaiset opinnot, heille tulee samat paketit kansainvälisyyttä kuin esim. luokanopettajille. Monialaisissa opinnoissa on myös kurssi Afrikkalainen kirjallisuus Verkossa tehtävä 25 opintopisteen laajuinen vapaasti valittava sivuaine monikulttuurinen kasvatus. Kurssi on valittavissa vapaasti sivuaineeksi kaikille Joensuussa opettajiksi lukeville (LOKOT, EKOT, OPOT, kasvatustieteilijät, aineenopettajat). Kurssilla on mukana College of Education Manchesterista ja Jamia Milia Islamia New Delhistä. Kurssilla opiskelija saa kontaktin muista kulttuureista tulevien opiskelijoiden kanssa. Kurssi tehdään täysin verkossa. KVK ja monikulttuurisuus näkyy useissa eri kursseissa (kaikki koulutusohjelmat) lähinnä sisällöissä. Aiheet, joita kursseilla käsitellään käsittelevät muiden muassa kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta, niiden tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Koska Joensuun yliopiston KTDK on painottanut tutkimuksessaan mm. monikulttuurisuutta, on se hyvin näkyvillä myös opettajankoulutuksessa JYVÄSKYLÄ Opettajankoulutuslaitos/luokanopettajan ja erityisopettajan koulutus Monialaiset (POM) opinnot: Maailmankansalaisuuden kypsyyskoe 3 op (aihekokonaisuuskurssi, yksi pakollinen). Tavoitteena on perehtyä kulttuurikysymyksiin, ihmisoikeuksiin ja suvaitsevaisuuteen sekä ympäristö- ja kehityskysymyksiin. Monialaiset (POM) opinnot: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3 op Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään paikallisen, alueellisen, suomalaisen, eurooppalaisen ja maailman-kansalaisuuden kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Kasvatustieteen syventävät opinnot (vaihtoehtoinen, ei erityisluokanopettajaksi opiskeleville): Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3/ 6 op. Opiskelija oppii tuntemaan ja 19

20 analysoimaan omaa kulttuuri-identiteettiään ja soveltamaan hankkimaansa tietoa kansainvälisessä kontekstissa. Opettajankoulutuslaitos/aineenopettajan pedagogiset opinnot Johdatus monikulttuuriseen musiikkikasvatukseen (musiikinopettajat) 2 op. Perehdyttää opiskelijat monikulttuurisen musiikkikasvatuksen teorioihin ja pedagogisiin perusteisiin. Tutustuminen eri kulttuurien musiikkikäsityksiin. Valmiuksien antaminen eri kulttuurien edustajien kohtaamiseen musiikinopetuksessa. Soveltava ohjattu harjoittelu 3 op (sis. tutustumista monikulttuurisuuteen ja mamu-opetukseen). Opettajankoulutuslaitos/Ohjauksen koulutus Suuntautumisvaihtoehdot: Monikulttuurinen ohjaus 10 op. Opiskelija kehittää monikulttuurisen ohjauksen tietoisuuttaan, monipuolistaa teoreettista ja käytännöllistä ymmärrystään monikulttuurisesta ohjauksesta sekä edistää verkostoitumistaan maahanmuuttajien ja maahanmuuttajien kanssa toimivien eri ammattien edustajien kanssa. Varhaiskasvatuksen laitos Kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen aineopinnot: Monikulttuurinen kasvatus 3 op (valinnainen). Perehdytään monikulttuurisuuteen sekä maahanmuuttajalasten identiteetin rakentumiseen. Tavoitteena on tarkastella monikulttuurista kasvatusta ja opetusta. Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen valmiuksia antavat opinnot: Kulttuurikasvatus 3 op (vaihtoehtoinen). Syvennetään tietoa omasta ja muista kulttuureista sekä perehdytään kulttuurien välisiin yhteyksiin ja hankitaan valmiuksia kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. Perehdytään lasten ohjaamiseen suvaitsevaisuuteen sekä eri kulttuurien tuntemukseen ja arvostukseen. Jyväskylän AMK/ammatillinen opettaja Kansainvälisesti suuntautunut opettajankoulutusryhmä (opiskelee englanniksi, suuntautunut kansainväliseen opetukseen) KAJAANI Opettajankoulutusyksikkö/luokanopettajien ja lastentarhanopettajien koulutus Ammatinhallinnan syventävä valinnainen kokonaisuus: Kansainvälisyyskasvatus 2 op (osana kokonaisuutta Kulttuuri ja pedagogiikka). KOKKOLA Chydenius-instituutti/ luokanopettajien aikuiskoulutus Monialaiset opinnot, aihekokonaisuudet: Monikulttuurinen kasvatus 2 ov. Opiskelija tiedostaa sekä asenteelliset että tiedolliset tekijät oikeudenmukaisen ihmisarvon perustana. Opiskelijan asenteelliset valmiudet kohdata erilaisesta kulttuurista tuleva ihminen kehittyvät. Opiskelija tutustuu monikulttuurisen kasvatuksen perusteisiin ja maahanmuuttajan elämäntilanteeseen. 20

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011 MAAILMANKOULU Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille Paula Hyväri 17.11.2011 MITÄ ON GLOBAALIKASVATUS? Kansainvälisyyskasvatus (KVK) = Globaalikasvatus = Kasvaminen maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen

Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Opetushallitukselle Äidinkielen opettajain liitto ry:lle Opetusalan ammattijärjestö ry:lle Humanistisille tiedekunnille Eri yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Kansainvälisyyttä Yyterissä 5.-6.9.2013 Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne-

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Miten opettajankoulutus opettaa erilaisten oppimisympäristöjen käyttöön? OKL, HY

Miten opettajankoulutus opettaa erilaisten oppimisympäristöjen käyttöön? OKL, HY Miten opettajankoulutus opettaa erilaisten oppimisympäristöjen käyttöön? VILLA ELFVIK 17.11.2011 HANNELE CANTELL AINEENOPETTAJAN KOULUTUKSEN JOHTAJA DOSENTTI OKL, HY Oppimisympäristö 1. Fyysiset ja tekniset

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2012 2016 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op eo ped A I A II AIII Viestintä- ja orientoivat opinnot 20 Vo 1 Orientoituminen yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Kemin kaupungin opetustoimessa on haettavana peruskoulun rehtorin virka 01.08.2016 lukien.

Kemin kaupungin opetustoimessa on haettavana peruskoulun rehtorin virka 01.08.2016 lukien. HAKIJAYHTEENVETO Hepolan koulun rehtori, (Työavain: 107312) Rekrytoiva yksikkö: Peruskoulut Tehtävänimike työpaikkailmoituksessa: Hepolan koulun rehtori Tehtävän kuvaus työpaikkailmoituksessa: Kemin kaupungin

Lisätiedot

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma 1. Globaalikasvatuksen tavoite Ritaharjun koulu on osa Ritaharjun monitoimitaloa. Tämä erityispiirre tekee koulumme kansainvälisestä toiminnasta paitsi moniammatillista

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle Uusi OPS ja ilmiöpohjaisuus Uusi opetussuunnitelma edellyttää globaalikasvatuksen olevan kaikki oppiaineet ja luokka-asteet läpileikkaavaa.

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015-2020

Tutkintovaatimukset 2015-2020 TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot