Tuntijako karahti politiikan kiviin. Musiikkikasvatuksen. kaavakuva 1/2011 MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI. Koulujen Musiikinopettajat ry 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuntijako karahti politiikan kiviin. Musiikkikasvatuksen. kaavakuva 1/2011 MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI. Koulujen Musiikinopettajat ry 10"

Transkriptio

1 MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI 1/2011 Tuntijako karahti politiikan kiviin Musiikkikasvatuksen kaavakuva Kevätpäivillä tapahtuu Musiikkiliikuntaa, oopperaa ja musiikkiteatteria Koulujen Musiikinopettajat ry 10

2

3 Pääkirjoitus KAIKKI ON VINKSIN VONKSIN TAI AINAKIN HEIKUN KEIKUN Kirjoituspöytäni on epämääräisten tulosteiden, vanhojen lehtien, CD-romppujen ja muistitikkujen peitossa. Jonkun pinon alta pilkistää kameran kulma ja näytöllä vilisee sivukaupalla mustia kirjaimia. Kuvankäsittelyohjelma kaatuu, koska koneeni ei jaksa pyörittää kerrallaan kahtakymmentä painolaatuista kuvaa. Sähköpostilaatikkokin olisi hyvä siivota, jotta pysyisin kartalla. Tämän kaaoksen alla en kuitenkaan muserru. Tämä kaaos on ollut se ihana, kantava voima, sopiva paine ja paniikki, synnyttämään ensimmäisen KMO:n ikioman Unisonon. Kaikki on nyt uutta. Painopaikka on uusi, sisältö on entistä segmentoidumpi ja allekirjoittanut debytoi taittajana. Onneksi jotain tuttua ja turvallistakin on säilynyt Unisonon sivuilla päärooli on edelleen musiikinopettajan arjessa ja niissä hienoissa hetkissä, jotka tuovat juhlaa arjen keskelle. Elämästä pitää nauttia, mutta itseään ei saa päästää liian helpolla.toivottavasti seuraavilta kahdeltakymmeneltäviideltä sivulta paistaa se omistuneisuus ja riemu, jolla Unisonoa tehdään. Kiitos kaikille entisille, tuleville ja nykyisille, vapaaehtoisille ja innokkaille kirjoittajille, jotka täyttävät lehden mielenkiintoisella materiaalilla numero toisensa jälkeen. UNISONO musiikkikasvatuksen aikakauslehti Julkaisija: Koulujen Musiikinopettajat ry Päätoimittaja: Frida Ylönen puh Tässä numerossa avustivat: Tuula Jukola-Nuorteva Timo Kovanen Minna Lappalainen Maaria Manner Johanna Nurmesniemi-Heino Satu Ristlakki Juha Unkari Kannen kuva: Soni Ylönen Ilmoitusmyynti: Taitto: Frida Ylönen SISÄLTÖ - UNISONO 1/2011 Tuntijako karahti politiikan kiviin 7 Musiikkiliikunnan avulla voi aktivoida jokaisen 9 Laukullinen laulua ja luovuutta 11 Naxoksen musiikkikirjasto taipuu moneksi 18 Jussi Rasinkangas säveltää ja opettaa 19 Itämeri Cruise tuo musiikillisia tarinoita Itämereltä 25 Yhteistyö musiikinopetuksen ja taidelaitosten välillä: Kansallisooppera 12 Musiikkikasvatuksen tutkimus: Musiikkikasvatuksen kaavakuva 13 Musiikkikasvatuksen arkea: Musiikin opetustilojen suunnitteluopas 16 YHDISTYSASIAA Kevätpäivillä tapahtuu 5 Uutiset 5 KMO:laisen muistitaulu 9 Puheenjohtajalta 20 Toiminnanjohtajalta 21 Hallitus 2011 esittäytyy 22 Toimitus: Koulujen Musiikinopettajat ry Nahkahousuntie 5, Helsinki Tilaushinnat: Suomi 36, Pohjoismaat 40, muut 40. KMO:n jäsenille Unisono sisältyy jäsenmaksuun. Ilmoitushinnat: 1/1 300, ½ 200, ¼ 100, takakansi 350 lisäväri + 90, neliväri Osoitteenmuutokset: Paino: Järvenpään Kopiopalvelu ISSN Ilmestymisaikataulu 2011: numero 1 ilmestyy viikolla 9 Aineisto jätettävä numero 2 ilmestyy viikolla 22 Aineisto jätettävä numero 3 ilmestyy viikolla 37 Aineisto jätettävä numero 4 ilmestyy viikolla 50 Aineisto jätettävä 28.1.

4 Koulujen Musiikinopettajat ry:n Näppärä luovuus- KEVÄTPÄIVÄT Apollon yhteiskoulussa, osoitteessa Arentipolku 1, Helsinki Ohjelmassa: Ilmoittautuminen Tervetuloa! Apollon yhteiskoulu esittäytyy NÄPPÄRIT-työpaja, Mauno Järvelä & co Lounas LUOMUS-työpaja, Riitta Tikkanen ja Elina Stirkkinen KMO:n sääntömääräinen kevätkokous Tauko Ajankohtaisia musiikkikasvatuksen teemoja: Esittelyssä mm. Naxos musiikkikirjasto sekä OPH:n tilaohjeprojekti Muka-kuoron treenit Koulutuspäivien hinta KMO:n jäsenille 49 euroa (ei sis. ruokailua), ulkopuolisille 70 euroa. Koulutus täyttää VESOkoulutuksen vaatimukset. Ilmoittautuminen mennessä osoitteeseen Osallistumismaksu maksetaan KMO:n tilille SAMPO viestillä: kevätpäivät mennessä. Kuitti mukaan ilmoittautumiseen. Malminkartanoon pääset helposti Helsingin Rautatieasemalta lähijunalla. Tarkasta aikataulut Lisätietoja: ja Kokouskutsu Koulujen Musiikinopettajat ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään klo osoitteessa Apollon yhteiskoulu, Arentinpolku 1, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus

5 Uutiset KEVÄTPÄIVILLÄ TAPAHTUU KMO:n kevätpäivillä kirmataan kansanmusiikin parissa Näppärit-teemalla ja tutkitaan muusikon luovia taitoja LUOMUStyöpajassa, lisäksi kuulemme kuinka musiikkiluokan tilaohjeistustyö etenee ja tutustumme Naxos musiikkikirjastoon. Ohessa lyhyet esittelyt vieraistamme, tule paikan päälle ja koe heidät elävänä! Muusikko Mauno Järvelän perustama Näppärit orkesteri niittää mainetta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kaustisella perustettu yhtye pitää pelimannimusiikin lippua korkealla Näppäriys perustuu avoimuuteen, kaikki halukkaat pääsevät mukaan näppäreihin. Näppärit harjoittelevat viikoittain Kaustisen Pelimannitalossa, näppärimusaa opetetaan myös lukuisilla näppärikursseilla maamme musiikkioppilaitoksissa. Kurssi- ja konserttivierailuja on tehty myös Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Saksaan, Sveitsiin, Etelä-Afrikkaan ja Pohjois- Amerikkaan. Näppäriys on hyvää vauhtia kehittymässä kansainväliseksi lasten ja nuorten kansanmusiikkiliikkeeksi. Miten tämä kaikki on onnistunut? Tule mukaan ja hyppää Näppärien maailmaan! LUOMUS eli luovat muusikon taidot oppikokonaisuus on pyörinyt musiikkija yleisökasvatus muotona jo 1990 luvun alusta mm. Sibelius-Akatemiassa. Vuodet ovat hioneet työmuodosta toimivan, tuloksekkaan ja mielenkiintoisen paketin, jossa musiikin maailmaan sukelletaan teatteri ja musiikki-improvisaatioita käyttäen. Näyttelijä Elina Stirkkinen ja lehtori Riitta Tikkanen vetävät railakkaan työpajan, jossa kehittyvät niin ryhmätyöskentely- kuin vuorovaikutustaidot, itseilmaisu ja sävellyskyky. Luota LUOMUKSEN imuun ja löydä uusia työkaluja jokapäiväiseen opetustyöhösi. Opetushallituksen ja Mediakeskuksen yhteistyönä on työstetty musiikkiluokan tilaohjeistusta jo pitkän aikaa. Musiikinopettaja Juha Unkari toimii projektin vastaavana ja esittelee KMO:N kevätpäivillä työnetenemistä. Ohjeistuksen tulisi olla valmis tänä syksynä, joten nyt on aika tarkentaa omia tarpeita ja toiveita ja tuoda ne mukaan projektin työstöön. MUKA-KUOROLLE UUSI JOHTAJA Muka-kuoro on valinnut itselleen uudeksi johtajaksi Taina- Maaria Rautasuon. Taina-Maarian kausi alkaa virallisesti ensi syksynä. Muka-kuoro perustettiin KMO:n kevätpäivillä Kuoro koostuu KMO:n jäsenistä, lauluintoisista musiikkikasvattajista. Kuoron puuhanaisena toimii Hanne Orrenmaa, joka on myös KMO:n hallituksen jäsen. Kuoron seuraavat harjoitukset ovat Helsingissä KMO:n kevätpäivien yhteydessä 26.- ja Tulevaisuuden suunnitelmissa on mm. keikkamatka Vilnaan. Klemetti-Opiston musiikkikurssit kesällä 2011 Musiikkipedagogiikan koulutusohjelma Orff-tasokurssit I - III, Aktiivinen musiikinkuuntelu uusia aktiivisia menetelmiä klassisen musiikin kuunteluun. Opetuskieli englanti. Työkaluja laulamiseen ja puhumiseen Kokonaisvaltainen äänenkäyttö (CVT) JOUTSIMÄKIEN STIPENDI- RAHASTON STIPENDI HEIDI AKSELINILLE Asseri, Alli ja Arto Joutsimäen nimeä kantava stipendirahasto jakoi järjestyksessään toisen stipendin joulukuussa Stipendi myönnettiin tänä vuonna Heidi Akselinille. Sibelius 6 -nuotinkirjoituskurssit ja Ilmaisohjelmat musiikinopetuksessa Kuoronjohtajakurssit Nuorison Orkesterikurssi Joutsimäkien rahasto perustettiin Asserin ja Allin 80-vuotisja Arton 50-vuotismerkkipäivän kunniaksi. Ensimmäinen stipendi jaettiin euron suuruinen stipendi myönnetään hakemuksesta pääkaupunkiseudulla enintään lukioikäiselle laulaja/ lauluntekijälle. Tarkoituksena on kannustaa nuoria tekemään omia laulusävellyksiä ja esittämään niitä itse. Koulutie 5, Orivesi, puh

6 Uutiset VUODEN KASVATTAJA PALKINTO MUSIIKKIPEDAGOGI SIINA HIRVOSELLE Maaseudun Kukkasrahasto Säätiön 23. valtakunnallisen Vuoden kasvattaja -palkinnon 2010 saa tamperelainen musiikkipedagogi Siina Hirvonen. Palkinnon arvo on euroa. Siina Hirvonen on tehnyt ansiokasta, laadukasta ja monipuolista työtä varhaisiän musiikkikasvatuksen ja -opetuksen sekä lastenmusiikin ja -kulttuurin saralla. Hän on hyödyntänyt varhaisiän musiikinopettajien laaja-alaista osaamista uraauurtavalla tavalla ollen itsenäinen ja rohkea oman tiensä kulkija. Palkinto luovutettiin Hirvoselle Siina Hirvonen SUOMEN ENSIMMÄISET LUKION MUSIIKKI- VERKKOKURSSIT TENTITTIIN KAUNIAISISSA Kauniaisten lukion musiikinopettaja Antti Haataja valvoi Suomen ensimmäistä lukion musiikkiverkkokurssin tentin Kauniaisissa. Kurssille osallistui kolme abiturienttia. Tavoitteena oli opiskella kurssit kokonaisuudessaan Rockway.fi -musiikinopetussivustoa käyttäen. Opettaja ohjeisti oppilaat kurssin alussa marraskuussa 2010 ja kurssit tentittiin perjantaina menestyksekkäästi. Kaikki kolme oppilasta saivat hyväksytyn kurssimerkinnän. Kauniaisten lukion rehtorin Ilpo Ahlholmin mukaan Kauniaisten koulussa on pyritty tarjoamaan jokaiselle opiskelijalle omia oppimispolkuja ja valinnan vaihtoehtoja. Rockway.fi:n verkkokurssi palveli tätä ajatusta. Lue aiheesta lisää Unisonon numerossa 2/2011. KMO:LLE PERUSTETTIIN UUSI PIIRI KMO:n piiriasiamiestoiminnan tehostaminen otti uuden askeleen vuoden alusta, kun hallitus perusti uuden Pohjois-Karjalan piirin. Piirin perustaminen oli todettu tarpeelliseksi alueen musiikinopettajien keskuudessa ja hallitus suhtautui erityisen positiivisesti kentältä tulleeseen aloitteeseen. Pohjois-Karjalan piiriasiamieheksi nimettiin Maiju Ahlholm, joka ohessa kertoo itsestään. Suomen kartta on nyt jaettu KMO:n toimesta siis kahdeksaan piiriin, joita kutakin johtaa erikseen nimetty piiriasiamies. Piiriasiamiehen tehtävänä on pitää kontaktia alueensa musiikinopettajiin mm. kokoontumisten ja sähköpostin kautta. Piiriasiamiehet ovat myös toiminnanjohtajan ja hallituksen kannalta korvaamattomia lenkkejä oman piirinsä musiikinopettajiin. Piireissä voidaan järjestää omia tilaisuuksia mm. kirja- ja materiaaliesittelyt ovat olleet suosittuja. KMO tukee tapahtumien järjestämistä pienellä summalla vuosittain. Tutustu muihin piiriasiamiehiin KMO:n nettisivuilla: Uusi piiriasiamies esittäytyy Kuvassa Maiju seiskaluokkalaisten kanssa. Olen Maiju Ahlholm. Opetan musiikkia laajalla ikähaarukalla. Nuorimmat oppilaani ovat 3.luokalla ja vanhimmat lukion 3.luokalla. Kouluni ovat Enon koulu, Uimaharjun koulu ja Enon lukio, jotka sijaitsevat Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Tulin tänne musiikinopettajaksi vuonna Harrastuksenani vedän gospel-kuoroa ja soitinryhmää - etenkin musikaalit ovat olleet hienoja elämyksiä. Nautin myös kotielämästä, maaseudun luonnosta ja puutarhasta. Pohjois-Karjalan musiikinopettajat ovat kokoontuneet yhteen silloin, kun Tapio Kukkula on kutsunut meidät tutustumaan uusien musiikinkirjojen taustoihin, ideoihin ja käytännön vinkkeihin. Että voisimme tavata useammin, täällä on hyvä olla oma piiri, jonka kautta voimme mm. tiedottaa asioista keskenämme. Kuulostelen alueemme kollegojen toiveita ja sen mukaan aloitetaan toiminta. Joensuun kaupunginorkesteri on jo ilmoittanut kiinnostuksesta yhteistyöhön. Itseäni kiinnostaa tutustua myös muiden koulujen akustiikkaratkaisuihin musiikkiluokissa. sähköposti puhelin e

7 TUNTIJAKO KARAHTI POLITIIKAN KIVIIN Tuntijakoehdotus kaatui eduskuntakäsittelyssä juuri ennen joulua Miten tähän päädyttiin? Miten KMO oli mukana tuntijakorumbassa ja miten tästä edetään? Kaikki alkoi huhtikuussa 2009 kun Opetus- ja kulttuuriministeriö opetusministeri Hennan Virkkusen johdolla nimesi tuntijakotyöryhmän. Ryhmän kokoonpano rakentui poliittisin, asiantuntija- ja sidosryhmien kesken. Ryhmässä olivat edustettuna mm. kaikki puolueet ja esim. Kuntaliitto sekä OAJ, mutta esim. opettajien aineyhdistyksistä ei ollut edustusta. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamistyöryhmän puheenjohtajana toimi Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen ja ryhmälle annettiin työskentelyaikaa huhtikuun loppuun Ryhmän tehtäväksi kirjattiin:1. laatia ehdotukset perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja perusopetuksen tuntijaoksi sekä 2. arvioida ehdotusten taloudelliset ja muut vaikutukset. Ryhmän työtä velvoitti hallitusohjelma, johon oli mm. kirjattu taide- ja taitoaineiden osuuden vahvistaminen. Työ oli suuri ja tavoitteet korkealla. Työryhmä kuuli kymmeniä asiantuntijoita. Lukuisia mielipide-mittauksia ja kyselyjä järjestettiin niin työryhmän kuin sen eri toimijoiden toimesta. KMO seurasi alusta alkaen tiiviisti työryhmän toimintaa. KMO laati lukuisia lausuntoja työryhmän jäsenille, valiokunnille ja päättäjille. Suurena ongelmana nähtiin työryhmän kokoonpano; ns. virallisia asiantuntijoita ei ollut mukana. Musiikin osalta tämä tarkoitti erityisesti musiikkikasvattajien ja opettajien puuttumista päättävän pöydän ympäriltä. Musiikin osalta ehdotus oli heikko mutta ei toivoton Työryhmä sai ehdotuksensa valmiiksi jatkoajalla ja se jätettiin kesäkuussa Työryhmästä kantautuneesta palautteesta voi päätellä, ettei työryhmän toiminta ollut ongelmatonta. Ehdotuk- sesta jätettiin työryhmän sisältä peräti kuusi eriävää mielipidettä. Mm. Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Suomen Keskusta, Vihreä liitto ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue eivät voineet olla täysin esityksen takana. Eriävät mielipiteet lausuttiin erityisesti työmarkkinapoliittisia sekä kuntapoliittisia näkemyksiä painottaen. Musiikin osalta ehdotus oli heikko mutta ei toivoton. Musiikille kaavailtiin yhtä pakollista tuntia seitsemännelle luokalle, muu musiikinopetus yläkoulussa olisi valinnaistuntien varassa mikään ei siis näyttänyt päällisin puolin muuttuvan vanhasta toimintamallista. Kun ehdotusta tutkittiin tarkemmin, tulivat puutteet esiin. Vaikka valinnaisten tuntien kokonaismäärää kasvatettiin ehdotuksessa huomattavasti, samalla valinnaisuuksia sidottiin ns. aihekokonaisuuksien mukaan määrätyille aineille kuten matematiikalle ja kielille. Valinnaiset tunnit eivät siis ehkä kohdentuisikaan taideaineisiin. Lisäksi esitykseen oli perustettu kaksi kokonaan uutta ainetta; draama ja etiikka, jotka osaltaan olisivat syömässä niin pakollisten kuin valinnaisaineiden tuntikakkua. Ja kun liikunnan määrää korotettiin ennen näkemättömiin tuntimääriin, alkoi musiikin tilanne olla jo tukala. Lausuntokierros Ehdotuksen valmistuttua käynnistyi lausuntokierros. Lausuntoa pyydettiin yhteensä parilta sadalta toimijalta. Koulujen Musiikinopettajat ry antoi ehdotuksesta lausunnon Musiikki kuuluu kaikille, jossa kannettiin erityisesti huolta musiikin ja taideaineiden tilasta. KMO kritisoi erityisesti ehdotuksen eriarvoistavaa vaikutusta. Köyhemmissä kunnissa ja haja-asutusalueella valtavien valinnaistuntimäärien järjestäminen olisi käytännössä mahdotonta. Näillä alueilla asuvat lapset kärsisivät epätasa-arvoisesta tilanteesta. KMO otti kantaa myös pakollisen opetuksen kasvattamisen puolesta, sekä siihen että taideaineet tulisivat olla keskenään samanarvoisessa asemassa tuntimäärien suhteen. Lausunnossa tuotiin esiin myös huoli musiikkiluokkatoiminnan vaarantumisesta maassamme sekä vääristymä, jonka mukaan taito- ja taideaineiden päättöarviointi perusopetuksen lopuksi nykyään perustuu seitsemännen luokan opintoihin. Ehdotus eduskunnan käsittelyssä Eduskunta käsitteli täysistunnossaan tuntijakoehdotusta Täysistuntokeskustelussa pidettiin yhteensä 65 puheenvuoroa. Ahkerimmin aiheesta käyttivät puheenvuoroja Keskusta ja Kokoomus. Opetusministeri Henna Virkkunen vertasi perusopetustamme instrumenttiin: Parastakin soitinta on aina viritettävä uudelleen. Ehdotuksen heikkouksiksi nähtiin mm. tuntijakotyöryhmän riittämättömät arviot taloudellisista ja eriarvoistavista vaikutuksista. Ehdotus ei vastannut puheenvuoroja esittäneiden mielestä työryhmälle annettua tehtävää. Keskusteluissa kummasteltiin yleisesti tuntijakoaikataulun kiireellisyyttä. Uutta esitystä kannattivat sellaisenaan eduskunnan täysistunnon puheenvuorojen perusteella enää Kokoomus ja Ruotsinkielinen kansapuolue. RKP:n kantaan löytyy selkeä syy: ruotsin kielen asema uudessa tuntijakoehdotuksessa on vahva ja kieliohjelman mukaan uusien kielien opetuksen ajankohtaa on varhennettu vuodella. Taito- ja taideaineiden aseman heikkenemisen ehdotuksessa näkivät ja tunnustivat lähes kaikki lausunnonantajat ja eduskunnan keskusteluun osallistuneet. Puheenvuoroissa huolen kohteena olivatkin yhdenvertaisuus ja pätevien ja motivoituneiden opettajien saatavuus. Viran sijaan taito- ja taideaineiden opettajien virkasuhteet muuttuvat ehdotuksen toteutuessa tuntiopettajuuksiksi. Epävarmuus valinnaisryhmien perustamisesta voi lisätä myös määräaikaisten palvelussuhteiden määrää. Huomioitavaa oli myös, että oppilaan näkökulmasta valinnaisuus ei ole kaikilta osin tosiasiallista, vaan opetuksen järjestäjän valinnaisuutta sekä muista oppilaista riippuvaista valinnaisuutta. 7

8 Eduskunnassa ei myöskään kuulunut kannustavia puheita uusille ehdotetuille oppiaineille, draamalle ja etiikalle. Yleisesti nähtiin, että draaman opetus on ollut kouluissa integroituna eri aineisiin jo vuosia, ja siksi uuden aineen perustaminen olisi perusteetonta. Musiikin tulisi kuulua kaikille KMO on tuntijakorumban aikana vieraillut kymmeniä kertoja ministeriössä, opetushallituksessa ja eduskunnassa. Lausuntoja on kirjoitettu yli parikymmentä ja asiasta on kirjoitettu ja puhuttu tiedotusvälineissä ja muissa julkisissa tilaisuuksissa aina kun siihen on ollut mahdollisuus. KMO sai tukea lausunnoilleen mm. Suomen Musiikkineuvostolta, jonka kaikki jäsenet allekirjoittivat KMO:n Musiikki kuuluu kaikille -lausunnon. Poliittista vääntöä käytiin myös puoluetapaamisissa sekä lähettämällä lausunnot suoraan kansanedustajille eduskunnan täysistuntoon Lausunto sai yllättävän hyvin näkyvyyttä täysistunnossa, sitä lainattiin suoraan monen kansanedustajan puheissa. Taistelun aikana KMO sai luotua erinomaiset yhteydet kansanedustajiin, eri puolueryhmiin sekä ministeriöön. Yhteistyö vankentui myös mm. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatusosaston sekä eri medioiden edustajien kanssa. Vastaanotto oli loppua kohden koko ajan parempaa, ymmärrystä ja kiinnostustakin alkoi päättäjien ajatuksissa löytyä myös musiikkia kohtaan. Erityisen mukavia yksityiskohtia tuntijakotaistossa olivat oppilasvierailut eduskuntaan; viimeisimpänä toteutunut vierailu, jossa Siilinjärven Ahmon koululaiset lauloivat ja soittivat kolme tuntia valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kutsumana kansanedustajien iloksi. Tapahtuman yhteydessä puhuttiin aktiivisesti kansanedustajien kanssa tuntijakoehdotuksesta ja musiikin aseman merkityksestä sekä sen parantamisesta. Yhteistyö koetuksella ja tulevaisuuden visiot yhdistykset korostivat, että kaikkia taito- ja taideaineita tulee olla jokaisella oppilaalla jokaisella luokka-asteella. Eduskuntakeskustelua varten Stailin nimissä laadittiin kuitenkin valituille kansan-edustajille minituntijakoehdotus, jossa musiikin asema oli muihin taideja taitoaineisiin nähden leikattu lähes olemattomiin. KMO ei voinut ehdotusta allekirjoittaa vaan vetäytyi siitä ja laati oman lausunnon, jossa kahden pakollisen tunnin toive kerrattiin uudelleen sekä painotettiin taide- ja taitoaineiden keskenään tasa-arvoisen aseman merkitystä. Kokonaisuudessaan tuntijaon eteen tehty työ on ollut suuri ponnistus niin KMO:lle kuin muillekin ainejärjestöille. Myös ministeriössä ja muissa toimielimissä on tehty lukuisia työtunteja asian eteen. Siksi voidaankin pitää jonkinasteisena häviönä sitä, että Keskusta puolueen kanta kaatoi ehdotuksen. Näin ollen asian käsittely loppui tältä erää, ja asia siirrettiin seuraavan hallituksen työlistalle toteutettavaksi vaalien 2011 jälkeen. Toisaalta täytyy muistaa, että ehdotus oli monin tavoin, kokonaisuutta tutkittaessa, heikko ja puutteellinen. Musiikin osalta lopulliseen ehdotukseen olisi lisätty tuo kauan kaivattu toinen pakollinen tunti ylä-koulun puolelle, mutta suuria puutteita esiintyi mm. resurssoinnissa ja valtakunnallisissa tasapuolisuus kysymyksissä. Toivokaamme siis, ettei tehty työ ole mennyt hukkaan, ja että lähtökohdat uuden hallituksen ja eduskunnan kohtaamiseen säilyvät yhtä positiivisina kuin ne vuoden 2010 lopulla olivat. Satu Ristlakki ja Maaria Manner Lisää aiheesta mm.: Tuntijakotyöryhmän perustaminen : 2009/04/tuntijako.html Työryhmän ehdotus julkaistu kesäkuussa 2010: perus-opetuksen_tuntijako.html?lang=fi Yhteenveto työryhmän ehdotuksesta mennessä tehdyistä lausunnosta: OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_ koulutus/tuntijako/liitteet/tuntijako_yhteenveto_2409.pdf Koulujen Musiikinopettajien jättämä lausunto löytyy KMO:n verkkosivulta linkitettynä: Eduskunnan keskustelutunti ke : akxtmp/ptk_99_2010_ke_p_1.shtml Suomen taito- ja taideaineiden opettajärjestöjen liitto ry Taito- ja taideaineiden pedagogisten opettajajärjestöjen rivit ratkeilivat tiukan paikan tullen. Vuonna 2007 perustettiin Staili ry, Suomen taito- ja taideaineiden opettajajärjestöjen liitto. Vielä syyskuisissa lausunnoissa tahoillaan kaikki Tuntijakotaistelun myötä käytiin myös eduskunnassa lukuisia kertoja Tässä paikalla ollaan Siilinjärveläisten oppilaiden kanssa toukokuussa 2010.

9 TARVITSETKO SIJAISTA / TÖITÄ? KMO.sta kysellään silloin tällöin sijaisia kouluihin. Jos kaipaat sijaista / tai sijaisuutta ilmoita toiveistasi KMO:hon mieluiten sähköpostilla: PRO MUSICA -MITALIEN JA NUOTTIAVAINMERKKIEN ANOMINEN UUDISTUU! Jatkossa voit täyttää Pro Musica mitalien ja nuottiavainmerkkien anomuskaavakkeet sähköisesti. Kaavake löytyy KMO:n koti-sivuilta: --> pro musica. Pro Musica mitali tai nuottiavain merkki on ainutlaatuinen tapa palkita oppilas kouluasteen päättyessä. KMO:n KEVÄTPÄIVÄT Helsingissä! Ilmoittaudu mennessä: ja maksa osallistumismaksu. Lisää kevätpäivistä löydät tämän lehden sivuilta ja MUKA-KUORO SAI UUDEN JOHTAJAN! Muka-kuorolle valittiin uudeksi johtajaksi Taina-Maaria Rautasuo. Kuoron seuraavat treenit KMO:n kevätpäivien puitteissa. Tarkasta tarkka informaatio mitaleista ja hinnoista netti-sivuiltamme. KMO:n jäsen muista tarkastaa verotietosi! Muistathan, että KMO:n jäsenmaksu on musiikinopettajalle verovähennys-kelpoinen. Tarkasta oma ehdotuksesi ja tee tarvittavat korjaukset. MUSIIKKILIIKUNNAN AVULLA VOI AKTIVOIDA JOKAISEN Kansainvälisesti arvostettujen musiikkiliikuntapedagogien Inkeri Simola- Isakssonin, Soili Perkiön ja Marja-Liisa Juntusen kokemus on nyt kansissa. Tammikuun 12. päivä julkaistiin Musiikkiliikunnan käsikirja 1 & 2. Iloinen ja lämminhenkinen julkistamistilaisuus oli täynnä laulua ja tanssia. Musiikkiliikunnan käsikirjojen julkistamistilaisuudessa ei tyydytty pelkkiin puheisiin. Heti aluksi vieraat pistettiin liikkelle. Soili Perkiö säestää. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen professori Heidi Westerlund muistutti puheessaan musiikkiliikunnan merkityksestä: Oppimisen tulisi olla kehollisempaa eikä vain pulpetissa istuttamista. Musiikkiliikunta on oivallinen tapa lisätä kehollisuutta musiikkikasvatuksessa. 9

10 Musiikkiliikunta - iloista menoa - hauskaa ja haastetta! Värikkäin kuvin maustettu musiikkiliikunnan käsikirja -materiaali sisältää: Musiikkia liikkuen. Musiikkiliikunnan käsikirja 1 Musiikkia tanssien. Musiikkiliikunnan käsikirja 2 Musiikkia liikkuen CD Musiikkia tanssien CD (3 CD) Musiikkia tanssien DVD Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen opiskelijoiden esityksessä yhdistettiin hauskasti musiikkia ja liikuntaa. Kuvat: Frida Ylönen Oppikirjailijapalkinto Inkeri Simola-Isaksonille Musiikki parantaa maailmaa ja se kuuluu meille kaikille! Kuvassa JaSeSoi Ry:n lämmin tervehdys Musiikkiliikunnan käsikirjan tekijöille. Suomen tietokirjailijat ry jakoi Oppikirjailijapalkinnot tänä vuonna kymmenelle oppikirjantekijälle. Palkittujen joukossa on myös musiikinopettaja Inkeri Simola-Isaksson. Simola-Isaksson on musiikin- ja musiikkiliikunnan opetuksen merkittävä uranuurtaja ja kehittäjä. Hänen voidaan sanoa kehittäneen suomalaisen musiikkiliikunnan opetuksen. Hän on tehnyt oppimateriaaleja alakouluikäisille oppilaille, liikunnan ammattilaisille, mm. tanssijoille, ja ikääntyville, myös vuodepotilaille. Ensimmäiset oppikirjansa Simola-Isaksson on tehnyt 70-luvulla, lähes 40 vuotta sitten. Opettajan ja oppikirjailijan työnsä ohella hän on säveltänyt liikuntamusiikkia. Hän on toiminut myös radiotoimittajana, säestäjänä ja kouluttajana. Oppikirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan euroa ja ne jaettiin nyt 11. kertaa. Palkinnot myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta oppikirjatuotannosta. Palkinnot jaettiin Educa-messuilla Tekijäkolmikon onnelliset hymyt kertoivat onnistuneesta lopputuloksesta. Vasemmalta: Soili Perkiö, Inkeri Simola-Isaksson, ja Marja-Liisa Juntunen.

11 LAUKULLINEN LAULUA JA LUOVUUTTA Kun kuulee sanan laulupeli, monelle tulee mieleen tietokoneilla tai pelikonsoleilla pelattavat Staraoke- ja Singstar-karaokepelit. Niissä pelaaja saa pisteitä laulaessaan oikeassa vireessä ja rytmissä taustanauhan kanssa. Pienen kotimaisen Laulau Oy:n Laululaukku on toisenlainen laulupeli. Siinä pelialustana toimii kuvakorteista rakennettu pelipolku ja pääasiana on yhdessä laulamisen ja onnistumisen ilo. Oikein-väärin-käsiteparia tässä laulupelissä ei tunneta. Pelin kehittäjällä Minna Lappalaisella on mukanaan käsin tehty, kaunis ja sympaattinen pieni puulaukku, joka kätkee sisäänsä 72 värikästä kuvakorttia, levyllisen Laululaukun omia lastenlauluja, nopan ja pelinappulat sekä ohjeet erilaisiin peleihin ja leikkeihin. Pelin aikana pelaajat rakentavat kuvakorteista pelipolun ja etenevät sitä pitkin nopan silmäluvun mukaan, kertoo Lappalainen. Kohdalle osuva kuvakortti antaa vuorossa olevalle pelaajalle laulun aiheen, josta pelaaja voi assosioida tuttuun lauluun tai keksiä itse pienen uuden laulun. Olen saanut paljon kivaa palautetta siitä, että peli on innostanut lapset keksimään kuvista omia lauluja. Mukava on ollut kuulla, että myös ryhmäkäytössä näitä omia lauluja on syntynyt, jatkaa Lappalainen. Omia lauluja omalla kielellä Peleissä on tärkeää, että lapsi voi assosioida kuvia lauluihin mahdollisimman vapaasti. Näin syntyy aito oivaltamisen ilo. Aikuiselta lapsi saa tietenkin tukea tarvittaessa. Silta kuvasta lauluun voi yhtä hyvin olla vähän pidempikin. Kuva leppäkertusta ei johdata lapsen mielessä aina välttämättä Lennä lennä leppäkerttu -lauluun. Kerran siitä tuli lapselle mieleen mummolan keittiön ikkunalauta, jossa lapsi oli viimeksi nähnyt leppäkertun, toteaa Lappalainen ja riemuitsee: Laulut eivät siis Laululaukusta koskaan lopu kesken! Iloinen, hauska ja kaikin puolin kehittävä Laululaukku-materiaali on löytänyt musiikkileikkikoulujen, päiväkotien ja alakoulun lisäksi tiensä myös puhe-, musiikki- ja toimintaterapeuttien työkaluksi. Havainnolliset ja selkeät kuvakortit antavat mahdollisuuden hyvin erilaisille käyttötavoille, Lappalainen kertoo. Tarinalaulaminen ja lauluimprovisaatio tukevat myös terapeuttista työtä. Pelilaukusta löytyvä Laululaukku-levy soi nykyään niin muskareiden, päiväkotien kuin ala-asteen musiikinopetuksenkin apuna. Tämän vuoden maaliskuussa ilmestyy myös ruotsinkielinen Visväskanpelilaukku ruotsinkielisen lastenlevyn kera. Lappalaisen laulut ovat kääntyneet ruotsin kielelle pitkän linjan taiteilija ja lauluntekijä Barbara Helsingiuksen toimesta. Levyllä esiintyvät näyttelijälaulaja Birthe Wingren ja laulaja Tomas Höglund sekä lapsisolisteja ja 70 lapsen koulukuoro espoolaisesta Mattlidenin koulusta. Luovuutta ruokkivia sisältöjä lapsille Laulau Oy sai alkunsa vuoden 2008 syksyllä, jolloin Minna Lappalainen teki rohkean päätöksen irtisanoutua digitaalisen median esimiestyöstä kansainvälisessä IT-yhtiössä. Musiikki ja musiikin tekeminen on ollut aina iso osa elämässäni ja omien lasten myötä kasvoi halu lähteä kehittämään lapsille sisältöjä, joissa yhdistyvät musiikki ja laulaminen, pelillisyys, luovuus sekä lasten ja aikuisten yhdessäolo. Myös Yleisradio innostui projektista ja levy tehtiin Laulaun ja YLEn yhteistuotantona. YLElle Lappalainen on konseptoinut sittemmin myös Pikku kakkosen netissä pyörivän Piirrän laulellen -pelisivuston, jossa ytimenä ovat niin ikään laulun ja kuvan yhteys. Laululaukku sai viime syksynä myös pikkuveljen liikuttavia pelejä sisältävän Liikkulaukun. Liikkulaukun 84 kuvakorttia tunnekortteineen antavat hyvän lisän lauluun ja musiikkiliikuntaan ja usein ohjaajat käyttävätkin laukkujen kuvakortteja sekaisin. Laululaukun laulut ja leikit on tallennettu myös nuottivihkoksi. Omien tuotteiden lisäksi Laulau tekee myös asiakaskohtaisia sisältöprojekteja sekä tarjoaa koulutus- ja konserttipalveluita. Oman yritystoiminnan ohella Lappalainen opiskelee varhaisiän musiikkikasvatusta Sibelius Akatemian täydennyskoulutuksessa ja toimii Vantaalla muskariopettajana. Sanon usein leikilläni, että Laulau on meidän perheen kolmas lapsi ihan oma juttu, jota tekee usein enemmän tunteella kuin järjellä, nauraa Lappalainen. Perheen isä Matti Lappalainen on ollut tämänkin lapsen synnyssä mukana tällä kertaa sovittajan ja tuottajan roolissa. Lisätietoa Satu Ristlakki ja Minna Lappalainen 11

12 Yhteistyö musiikinopetuksen ja taidelaitosten välillä SUOMEN KANSALLISOOPPERA JUHLII 100-VUOTISTA TAIVALTAAN Aino Ackté ja Edward Fazer perustivat Suomen kansallisoopperan vuonna 1911 Suomen suuriruhtinaskuntaan. Ensimmäinen, loppuunmyyty esitys tapahtui lokakuussa. Kotimaisen ooopperan historiallisessa esityksessä esitettiin Pajatso ruotsiksi ja Masseneti n La Navarraise suomeksi. Oskar Merikanto johti kapelimestarina ja kansainvälinen oopperalaulajatar Aino Ackté esiintyi. Suomalainen kulttuuri eli vahvaa kasvun kautta. Sata vuotta myöhemmin Bulevardilla sijaitsevasta Aleksanterin teatterista alkanut toiminta on vuosikymmenten varrella tarjonnut lähes ooppera- tai balettiesitystä. Oopperan ja baletin toiminta vahvistui entisestään, kun 1990-luvun alussa siirryttiin uusiin maisemiin; Suomen ensimmäisen varsinaisen oopperatalon avajaisia juhlittiin vuonna 1993 Töölönlahdella. Suomen Kansallisooppera on edelleen maan ainoa ammatillinen oopperatalo ja Suomen Kansallisbaletti maan ainoa ammatillinen balettiryhmä. Kansallisoopperan orkesteri on maan suurin (113 muusikkoa) ja Kansallioopperan kuoro (54 laulajaa) maan ainoa ammattikuoro. Talon toimintaa ylläpitää Suomen Kansallisoopperan säätiö ja yhteiskunta tukee varoillaan taidemuotoa. Näytäntökausi kestää elokuulta kesäkuulle ja näytäntökauden aikana tarjotaan päänäyttämöllä noin 180 esitystä. Kaiken kaikkiaan talon toiminta tarjoaa vuosittain lähes 300 esitystä. Monipuolisessa ohjelmistossa nähdään vuosittain 7 uutta ensi-iltaa, kaudessa eri produktioita on kaikkiaan 25. Yleisöyhteistyö Suomen Kansallisoopperassa Lukuisat opettajat ovat useiden vuosikymmenten ajan vieneet oppilaitaan katsomaan Kansallisoopperan esityksiä. Omat koulumuistoni vievät minut 1980-luvun alkupuolelle, kun saksan opettajani johdolla ryhmämme kävi katsomassa Figaron häät Aleksanterin teatterissa. Siihen aikaan ei yleisö- yhteistyöstä vielä Suomessa julkisesti puhuttu; esitykseen valmistautumisen hoiti oma opettajamme keskustelemalla kanssamme tunnilla saksaksi juonesta ja tutustuttamalla meitä Mozartin elämään. Oopperaan ja balettiin liittyvää vuorovaikutuksellista taidekasvatustoimintaa on oman osastonsa kautta tarjottu Suomen Kansallisoopperassa sittemmin lähes 20 vuoden ajan. Osaston nimi on vaihdellut yleisökasvatuksesta ooppiin ja nykyään se tunnetaan nimellä Yleisöyhteistyö. Syyskuussa 2010 siirryin musiikinopettajan työstäni osaston vastaavaksi tuottajaksi. Osastolla työskentelee lisäkseni kaksi kokopäiväistä ja yksi puolipäiväinen työntekijä. Yleisöyhteistyön toiminta pohjautuu Suomen Kansallisoopperan strategiaan. Yleisöyhteistyön toiminnan tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen, yksilön luovuuden vahvistaminen omaehtoisen taiteelliseen toiminnan kautta ja elämysten tarjoaminen esitysten kautta. Toiminnan lähtökohtana on vahva yhteys oopperan ja baletin repertuaariin ja tavoitettavuus on suunnattu kaikille ikäryhmille ympäri Suomea. Yleisöyhteistyö toimii myös Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin maakuntiin suuntautuvien vierailujen yhteydessä tarkoituksena on tarjota paikkakunnan kouluille luovaa toimintaa esitettäviin teoksiin liittyen ja mahdollisuus seurata esitystä. Kansainvälinen yhteistyö eri oopperatalojen kasvatusosastojen kanssa koetaan myös tärkeänä. Yleisöyhteistyön kontakteja on vuosittain yli , joista valtaosa on tullut koulumaailmasta. Talon taiteelliset johtajat ovat vahvassa vuorovaikutuksessa kanssani osaston uusia linjoja suunniteltaessa tuo mukanaan uusia projekteja vanhojen toimivien käytänteiden seuraksi. Tässä mainintoja muutamista kouluille suunnatuista toiminnoista: Taidekorkeakouluyhteistyö Yhteistyö taidekorkeakoulujen ja sitä kautta tulevien opettajien kanssa koetaan tärkeäksi osaksi yleisöyhteistyön toimintaa. Sibelius-Akatemia ja sen Luomus- opintojakso yhdistivät kanssamme voimavarat ja tälle keväälle syntyi viiden viikon ajalle ajoittuva Munkkivuoren ja Mainingin koulun pilottisävellysprojekti Jukka Linkolan säveltämän Robin Hood- oopperan pohjalta. Ensi syksynä jatketaan Merikannon Juha- oopperan tunnelmissa uusissa kouluissa ja nyt mukaan liittyy Sibelius-Akatemian lisäksi myös Aalto - yliopistosta Taideteollinen korkeakoulu. Oopperaan! Juhlavuoden aikana ympäri Suomea 7000 peruskoulun 7-luokkalaista oppilasta tulee opettajiensa johdolla seuraamaan ilmaisia oopperaesityksiä (10) ja myös oppilaiden matkat maksetaan. Yhteistyöhanke Suomen Kulttuurirahaston kanssa sai osakseen paljon kiinnostusta: lähes oppilasta ilmoitettiin arvontaan. Niille tuhansille, joita arvonta ei suosinut, on tarjottu ensisijainen mahdollisuus tulla seuraamaan esitysten pääharjoituksia. Balettienergiaa on yleisöyhteistyön ja Balettioppilaitoksen yhteishanke, jossa Suomen Kansallisbaletin tanssijat vierailevat ala-asteilla aktivoimassa liikunnallisen päivän kautta 7-8-vuotiaita poikia baletin pariin. Mukana on lähes 20 koulua ja tavoitettavuus pääkaupunkiseudulla on yli 2000 poikaa. Projekti on saanut valtavasti posittivista palautetta opettajien taholta ja uusi kierros on suunnitteilla ensi vuodeksi. Taiteen teemapäivä on opettajille suunnattu koulutuspäivä, jonka sisältöä on uudistettu. Keväällä 2011 päivä on suunnattu kuvaamataidon ja tekstiilityön opettajille. Syksyllä 2011 kutsumme mukaan musiikinopettajia ja äidinkielen opettajia. Uutena toimintana tarjoamme päivään sisältyvän työpajan, jonka tavoitteena on tarjota omaehtoisen luovan toiminnan kautta uusia käytännön ideoita musiikkiteatteriesityksen toteuttamiseen kouluissa. Myös teosesittely ja esitys päänäyttämöllä kuuluvat päivään.

13 Yhteistyö taidelukioiden kanssa Tavoitteena on tehdä yhteisprojekteja taidelukioissa eri puolella Suomea ja siten tarjota opiskelijoille ja ammattilaisille mahdollisuus yhdistää molemminpuolisia voimavaroja. Kuluvana vuotena Suomen Kansallisoopperan vieraillessa keväällä Joensuussa tehdään sävellystyöpajoja Aleksis Kivi-oopperan pohjalta Niinivaaran lukiossa, Kansallisbaletin vieraillessa loppukeväästä Turussa tutustutaan kouluissa Tanssitaivaan alla - teoksen tematiikkaan ja Vantaalla sävelletään ja tanssitaan Saarinen-Elo- Leino tanssiteoksen innoittamana. Pääharjoitukset, esitykset ja teoskohtaiset työpajat Pääharjoituksiin on mahdollista tuoda oppilasryhmiä seuraamaan talon ohjelmistoa. Kuluvana keväänä tarjolla on 11 pääharjoitusta, ja kuhunkin on tarjolla 400 paikkaa. Uutena käytäntönä ilmoittautumisen ensimmäisessä vaiheessa voivat ilmoittautua sellaiset ryhmät, jotka aiemmin eivät ole vierailleet oopperan pääharjoituksissa. Toisessa vaiheessa jäljellä olevat paikat jaetaan niiden halukkaiden kesken, jotka ovat aiemmin osallistuneet pääharjoituksiin. Tämän lisäksi Kansallisooppera tarjoaa koululaisryhmille erikoishintaisia ooppera- ja balettiesityksiä. Koululaisryhmillä on myös mahdollisuus tutustua oopperan toimintaan tarkemmin kulissien takaisella kiertokävelyllä tai osallistua teoskohtaisiin työpajoihin, jossa talon ammattilaisten johdolla tutustutaan teoksen tematiikkaan luovuutta vahvistavien musiikki-, draama-, tai liikeharjoitusten kautta. Koululaisoopperat Atso Almilan säveltämä koululaisooppera Auringonkukat kertoo Vincent van Goghin elämästä. Kouluilla tapahtuvissa oopperaesityksissä esiintyvät 5-6-luokkalaiset yhdessä ammattilaulajien kanssa. Kouluille lähetetään materiaalipaketti, joka sisältää runsaasti taustatietoa oopperan aihepiiristä. Teoksen valmisteluvaiheessa teoksen esiintyjiä vierailee koululla tukemassa opettajan johdolla tapahtuvaa työskentelyä. Projektin kesto on kokonaisuudessaan n tuntia. Suomen Kansallisoopperan Yleisöyhteistyö musiikinopetuksenne tukena Mikäli haluatte kuulla lisää toiminnastamme tai keskustella yhteistyön mahdollisuuksista koulunne kanssa, kuulemme teistä mieluusti lisää. Osastomme toiminta pyrkii jatkuvasti etsimään uusia toimintatapoja ja myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvat kontaktit koetaan hyvin tärkeäksi. Tulevan kevään aikana ilmestyy ensimmäinen sähköinen Newsletter, joka jatkossa tiedottaa neljästi vuodessa toiminnastamme suoraan opettajille. Mikäli haluatte vastaanottaa näitä tiedotteita, ilmoitattehan sähköpostiosoitteenne yleisöyhteistyön osoitteeseen. Lisäksi tietoa toiminnastamme löytyy myös internet-sivustoiltamme. Ollaan yhteydessä! Tuula Jukola-Nuorteva, Yleisöyhteistyön vastaava tuottaja Lähde: Suomen Kansallisoopperan 100v juhlajulkaisu Musiikkikasvatuksen tutkimus MUSIIKKIKASVATUKSEN KAAVAKUVA Musiikin voisi lakkauttaa yleissivistävän koulun oppiaineena. Sitä on nyt jo niin vähän, että poistaminen ei hetkauttaisi koulua juurikaan. Musiikinopetuksella ei saavuteta mitään sellaista, mitä ei voisi saavuttaa muissa oppiaineissa, kuuluuhan luovuus, ongelmanratkaisu ja yhdessä tekeminen kaikkiin oppiaineisiin. Musiikinopetus on lisäksi erittäin kallista niin luokanopettaja- kuin aineenopettajakoulutuksessa suhteessa oppiaineen painoarvoon koulussa, joten ei kannata haaskata supistuvia määrärahoja marginaalin. Musiikista innostuneet ja sitä harrastavat voivat hakeutua musiikkiopistoihin ja yksityisen musiikinopetuksen piiriin. Tällaisilla provokaatioilla ja kärjistetyillä argumenteilla olen lietsonut itseäni pohtimaan, miksi musiikkia opetetaan peruskoulussa ja lukiossa. Kysymys on ollut minulle ammattiidentiteettini ja työni mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeä. Kosketteleehan se perimmäisiä perusteluita vasta hankitun ammattini ja oman työni merkityksestä ja arvosta.uskoisin, että lähes jokainen musiikinopettaja joutuu pohtimaan jollain tasolla oppiaineensa ja työnsä oikeutusta, koska musiikin asema oppiaineena on ajettu todella ahtaalle ainakin aineenopettajien kokemusmaailmassa. Miksi musiikkikasvatusta on? Kysymys on ajankohtainen monessakin suhteessa. Perusopetuksen tuntijaon puinnin yhteydessä on käyty tiukkaa debattia taideaineiden ja siinä ohessa musiikin asemasta koulussa. Tosin tämän uudistusprosessin tiimoilta voi enää toivoa parasta, koska lausunnot on annettu ja valmistelu on päättynyt. Myös lukion opetussuunnitelman uudistaminen on aloitettu, joten aihe on ajan hermolla. Mielenkiintoista on, että retoriikassa taideaineiden asemaa on haluttu painottaa ja parantaa, mutta musiikin osalta varsinaisia parannuksia on ollut niukasti. Teen parhaillaan väitöstutkimusta musiikkikasvatuskeskustelun argumentaatiosta eli millä argumenteilla musiikkia puolustetaan yleissivistävän koulun oppiaineena, kuten pro gradu työni alaotsikko kuului. Tutkimuksessani analysoin julkista keskustelua musiikkikasvatuksesta ja käytettyä argumentaatiota, mutta toinen tavoitteeni on osallistua musiikkikasvatuksen filosofiasta käytävään keskusteluun. 13

14 Argumentaation viitekehykset ja avainkäsitteet 1. Arvojen ja merkitysten viitekehys a. Etiikka ja arvot (arvotieto) b. Estetiikka c. Tunteet d. Merkitys ja ymmärrys e. Tasavertaisuus ja arvot (Merkitysnäkökenttä, autenttisuus, arvotieto) 3. Kulttuurin ja sivistyksen viitekehys a. Yleissivistys b. Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus c. Harrastus ja ammatti d. Ammatti ja virat e. Tulevaisuuden haasteet (Sivistys, osallisuus, yhteisö) Musiikkikasvatuksen filosofinen keskustelun on viimeisen 15 vuoden aikana keskittynyt Thomas Regelskin ja David Elliottin sekä Bennet Reimerin ja Keith Swanwickin välille eli praksiaalisen ja esteettisen musiikkikasvatusfilosofian suuntausten väliseksi. Kaikki edellä mainitut filosofit tulevat kuitenkin anglo-amerikkalaisesta kulttuurista, joten suomalaiselle filosofiselle musiikkikasvatuskeskustelulle on syytä antaa itsenäistä tilaa. Sitä ovat ansiokkaasti viime vuosina käyneet Lauri Väkeva, Heidi Westerlund ja Tuija Elina Lindström. Oman lusikkani soppaan heitän musiikkikasvatuksen argumentaation viitekehyksen muodossa. Se on hahmotelmani musiikkikasvatuksen perusteista ja kuvaus edellisen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä käydyn keskustelun argumentaatiosta. Analyysin pohjalta musiikkikasvatusta puolustavat kirjoittajat vetosivat moniin perusteluihin, mutta keskustelusta muotoutui seuraavanlainen kokonaiskuva: Musiikilla on oppiaineena arvojen ja merkitysten ulottuvuus, se tukee kasvua ja oppimista, se kuuluu sivistyneen ihmisen kulttuuriseen työkalupakkiin ja ihmiselämä ilman musiikkia ei ole tasapainoista elämää. Musiikkikasvatuksen merkitys on siinä, että sen arvo nivoutuu useimpien, niin yksilöiden kuin eri kulttuurienkin, 2. Kasvun ja oppimisen viitekehys a. Oppimisen edistäminen b. Kasvu ja kehitys c. OPS d. Tunne ja vuorovaikutus e. Luovuus f. Oppilaiden kiinnostus ja osallisuus (Dialogisuus, autenttisuus, merkitys) 4. Kokonaisvaltaisuuden viitekehys a. Hyvinvointi ja terveys b. Kokemus ja elämykset c. Kokonaisvaltaisuus d. Merkitys ja ymmärrys (Holistinen ihmiskäsitys, kokemus ja merkitys) oleellisina pitämien elämän arvojen ympärille: persoonan kasvu, erilaisuus, moninaisuus, ilo, itsetunto ja onnellisuus. Musiikki siis toimii välineenä näiden hyvän elämän kriteerien saavuttamiseen, ja tästä syystä musiikki on sinänsä tärkeää ja sitä on syytä opettaa koulussa. Keskustelussa korostettiin myös musiikin yhteyttä arvotietoon ja sen oppimiseen. Koska musiikki on yhteydessä ihmisen tunteisiin ja toimii tunteiden säätelyn välineenä, ja tunteet taas ovat esimerkiksi Tapio Puolimatkan mukaan yhteydessä arvoihin ja arvotietoon, on musiikinopetus osaltaan arvotietoisuuden kasvattamista. Arvotietoisuuden kehittyminen antaa lapsille ja nuorille kyvyn arvioida arvoja ja arvovalintoja, minkä vuoksi tunteiden ja arvojen käsittely kasvatuksessa olisi erityisen tärkeää. Arvojen ja merkitysten välittäminen ei saa olla manipuloivaa kritiikitöntä indoktrinaatiota, vaan sen kriteereiden täytyy olla tiukemmat ja eettisesti perustellut. Sen on oltava kasvatettavaa kunnioittavaa ja vastuullista eli kasvatettavan kasvun tarvetta tukevaa ja dialogista. Musiikilla on arvo-orientaation kehittymiselle paljon tarjottavaa merkityskylläisen luonteensa vuoksi. Musiikin tekeminen on intentionaalista toimintaa, useimmiten yhdessä tekemistä ja parhaimmillaan merkityksellistä. Keskeistä on, että musiikin kanssa ollaan aina suhteessa johonkin, musiikkiin itseensä, tunteisiin, musiikillisiin käytänteisiin, toisiin ihmisiin, itseensä, kehoon ja niin edelleen. Laveasti sanoen musiikki on siis tärkeää, koska se kehittää hahmottamaan arvoja ja tunteita ja näin lisää arvotietoisuutta. Kasvuviitekehyksen näkökulma on ennen kaikkea yksilön kasvun ja persoonan kehittymisen näkökulma. Aito itseksi tuleminen edellyttää mielestäni kahden kriteerin toteutumista: autenttisuutta ja dialogisuutta. Musiikin rooli itsen kasvun ja persoonan kehittymisen välineenä korostui niin aineistossa kuin filosofioissa. Itsen kasvu on myös opetussuunnitelman keskeisiä tavoitteita, joten tässä mielessä musiikki toimii erinomaisesti opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttajana. Musiikki siis kasvattaa itsetuntoa, se toimii tunteiden säätelyn välineenä, aineksena persoonan kehittämiseen ja identiteetin muotoutumisessa sekä itsetunnon ja -tuntemuksen tukijana. Toinen korostunut piirre kasvuviitekehyksessä on musiikin oppimista edistävä vaikutus. Tässä näkökulmassa viitataan musiikin kognitiivisiin, emotionaalisiin ja kokemuksellisiin prosesseihin, jotka muokkaavat ajattelua. Musiikkitunneilla on yhtäältä aikaa sulatella muilla oppitunneilla opittua tietoainesta, toisaalta oppia musiikille ominaista tietoa, joka liittyy tunteisiin, molempien aivolohkojen aktiiviseen yhteistyöhön ja nonverbaaliin viestintään. Musiikkiin liittyvä kehollisuus ja motorinen oppiminen ovat yhteydessä ihmisen kognitiivisiin kykyihin kuten lukemaan oppimiseen. Musiikillinen tieto on jotain suoraan tunteisiin vaikuttavaa, ei-kielellistä, ei-propositionaalista ja osittain tiedostamatonta. Ehkä siksi se on niin voimakas väline. Nykyisen aivotutkimuksen tarkastelu voisi tarjota tässä yhteydessä erittäin hedelmällistä tietoa, jotta käsitys musiikin oppimista edistävästä vaikutuksesta kirkastuisi. Kokonaisvaltaisuuden viitekehyksen näkökulmassa ihminen nähdään kokemuksellisena, merkitys- ja arvo-orientoituneena, psyko-fyysisenä olentona. Keskeistä on, että nykyään voimakkaasti korostunut naturalistinen tulkinta ihmisestä ei ole riittävä. Esimerkiksi sellaisten käsitteiden kuin tahto, intentio, merki-

15 tyksellisyys tai kaunis määritteleminen naturalistisin metodein ja selitysmallein ei saavuteta tyydyttävää selitystä. Erityisesti painottuu kokemuksellisen tiedon painottaminen. Merkityksen ja ymmärtämisen näkökulma on tässä yhteydessä aivan oleellinen, sillä musiikin kautta sen ei-propositionaalisesta luonteesta johtuen olemme läsnä merkitysten ja arvokkaan käsitteiden kanssa. Emme niinkään tiedä ja kielellistä, vaan koemme ja ymmärrämme musiikkia. Musiikki auttaa meitä hahmottamaan merkityksiä, suhteita ja arvokkaan suhdetta vähemmän arvokkaaseen. Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä argumentteja käytettiin aineistossa paljon, mutta on syytä korostaa, että musiikki ei ole kasvatuksen osana pelkkä terveystuote. Useasti viitattiin musiikin edistävän niin mielenterveyttä kuin hyvinvointia ja musiikillisen toiminnan tarjoamien ilmaisukanavien, merkitysten ja kokemusten ehkäisevän syrjäytymistä. Pohjavireenä kaikui vahvasti, että ihmiselämä ei ole täyttä elämää ilman musiikkia. Sivistys- ja kulttuuriviitekehyksen keskeisiä käsitteitä ovat sivistysihanne koulutuksen lähtökohtana sekä yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen kulttuuri. Musiikin avulla voidaan kehittää tällaista osallistumista musiikillisen päätöksenteon ja yhteiseen musisointiprosessiin osallistumisen kautta. Laajentaisin osallisuuden käsitettä tarkoittamaan myös yksilön positiivista riippuvuussuhdetta toisiin yksilöihin, eli intersubjektiivisuuden kokemista. tiivistettynä kahdeksaan argumenttien perustyyppiin. Nämä perustyypit puolestaan ovat sisällä argumentaation viitekehyksien neljässä ulottuvuudessa. Keskeinen oivallukseni oli, että musiikkikasvatusta puolustavat argumentit perustuivat hyvin erilaisille taustaolettamuksille kuin uusliberalistiset koulutuspoliittiset linjaukset, mikä tuotti ristiriidan keskusteluun. Tämä ristiriita selittää mielestäni musiikkikasvatuksen puolestapuhujien aktiivisen argumentoinnin, vaikka musiikinopetusta vastustavia puheenvuoroja ei liiemmin löytynyt. Taideaineiden asemaa heikentäneiden uudistusten argumentit verhoutuivat kansainvälisen kilpailukyvyn edellyttämien ydinopetussuunnitelman, perustaitojen vahvistamisen ja tehokkuuden markkinaehtoisen väistämättömyyden taakse. Taustalla oli ja on edelleen koulutuspolitiikan uusliberalistinen korostus, jossa sivistys ja musiikki osana sitä ei vastaa tehokkuuden, markkinavoimien, hyödyllisyyden asettamiin haasteisiin. Ovatko musiikkikasvattajat siis vain konservatiivisia, vanhakantaisia ja muutosvastarintaisia änkyröitä, jotka eivät ymmärrä maailman ja koulun yhteiskunnallisen roolin muuttuneen? Osa saattaa ollakin, mutta siitä huolimatta musiikin vahvemmalle asemalle yleissivistävässä koulussa löytyy vahvat perusteet. Musiikinopetuksen päämääräksi voisi kiteyttää autenttisuuden ja dialogisuuden kautta itseksi tulemisen ja osalliseksi kasvamisen. Kulttuurisesta ja sivistyksellisestä näkökulmasta voisi olla mielekästä tarkastella osallisuutta kasvatuksen päämääränä ja arvoihanteena. Vallitsevan pirstaloitumisen ja riippumattomuuden vastavoimaksi voisi ottaa positiivisen riippuvuuden osallisuuden kautta. Useassa eteläisen Afrikan kulttuurissa on muodossa tai toisessa käsite Ubuntu, joka on eräänlainen ontologinen määritelmä. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa: Minä olen, koska sinä olet. Se kuvastaa nimenomaan yksilön olemassaolon muotoutumista toisten kautta ja riippuvuutta muista yksilöistä. Tämän pohdintani tarkoitus on herättää keskustelua ja tuoda toivottavasti uuttakin näkökulmaa musiikkikasvatuskeskusteluun. Pro gradu-tutkimukseni on julkaistu Jyväskylän yliopiston verkossa, mikäli haluaa syventyä siihen tarkemmin. FM Timo Kovanen Kirjoittaja toimii musiikinopettajana Jyväskylän Lyseon lukiossa ja jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella. Välineellisen järjen ylivallan vastapainoksi voisi hyvin syntyä merkityksiä, intersubjektiivisuutta ja yhteisöä korostava sivistysihanne. Niin kuin kanadalainen filosofi Charles Taylor on argumentoinut, meidän ei tarvitse luisua kollektivismiin tai relativismiin puolustaessamme autenttisuuden ihannetta ja kulttuuria, joten sivistyksen pitäminen koulutuksen päämääränä ei ole väistämättä vanhentunut, vaan voisi olla tulevaisuuden haasteisiin ja muutoksiin varautumisessa pikemminkin varsin toimiva lähtökohta. Millaisilla argumenteilla musiikinopetusta lopulta perustellaan yleissivistävässä koulussa? Varsinainen argumenttien jäsentäminen tuotti useita, osittain itsestään selviäkin, perusteluita musiikinopetuksen tueksi. Ne ovat perusteluiden arkkityyppejä ja olen muotoillut ne Musiikkikasvatuksen perustelut Musiikki on tärkeä oppiaine yleissivistävässä koulussa, koska se 1. On itsessään arvokasta inhimillisen elämän ja kulttuurin erottamaton osa-alue. 2. On yhteydessä ihmisen tunteiden kautta arvoihin ja siten arvotietoisuutta kehittävää. 3. Edistää oppimista ja kehittää tiedonkäsittelyn prosesseja. 4. On oleellinen itsen kasvun, itsetunnon ja persoonan kehittymisessä. 5. Kuuluu kulttuurisen ja sivistyneen ihmisen yleissivistykseen. 6. On ihmisen kokonaisvaltaisen ja tasapainoisen olemisen kannalta välttämätöntä. 7. Merkityksellisyyden kokeminen ja ymmärtämisen. 8. Kehittää yhteisöllisyyttä ja luo positiivisia riippuvuussuhteita yksilöiden välille eli tukee intersubjektiivisuutta. 15

16 Musiikkikasvatuksen arkea MUSIIKIN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Pitkään odotettu ja jo aika pitkään työstetty valtakunnallinen musiikin opetustilojen suunnitteluopas on valmistumassa. Tavoitteet Nyt työstettävän suunnitteluohjeen tarkoitus on tehdä näkyväksi, mitä musiikkitunneilla nykyisin tapahtuu ja millaisia välineitä opetuksessa käytetään. Samalla tuodaan myös opetustilojen suunnitteluprosessia tutuksi musiikinopettajille. Musiikin opetustilojen suunnitteluohje tuotetaan musiikin oppimisympäristön suunnittelu ja ohjeistamishankkeessa. Hanke on Koulujen Musiikinopettajat ry:n, Opetushallituksen ja Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskuksen yhteishanke. Rahoittajina ovat OPH:n ja Hgi:n Opev:n mediakeskus, josta käsin projekti organisoidaan. Työryhmissä ovat edustettuina valtakunnan musiikkikasvatuksen kenttä laajasti ja asiantuntijoita suunnittelun ja tilaamisen eri osa-alueilta. Lisäksi seurataan erilaisten koulujen hankkeita ympäri Suomea ja kerätään kentän mielipiteitä ja kommentointia ohjeen suunnasta ja sisällöistä. Tuleva opas on konkreettinen ohjekirja niin perusparannuskohteiden suunnitteluun kuin uusien koulujen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Musiikin oppimisympäristö Koulun musiikinopetus on eräänlainen musiikkikulttuurien kokoontumispiste. Sen tulee olla avoin kaikenlaisille musiikillisille ilmiöille, uusimmista kokeellisista teknologioista vuosisatojen muotoilemaan, alati soivaan traditioon. Musiikkikasvattajan työskentely-ympäristö Musiikin opetustilat ovat myös musiikinopettajan työtilat. Niiden tulee olla turvalliset ja toimivat myös pitkää työuraa ajatellen. Melutasot on voitava pitää turvallisilla lukemilla monivuotista, pitkäaikaista altistumista ajatellen. Työskentelyn ergonomia on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Ohjeistuksen työstäminen Musiikkiluokan suunnittelu vaatii hyvin monipuolista asiantuntemusta. Ohjeistuksen työstäminen jakaantuu neljään vaiheeseen. Nämä neljä vaihetta edustavat eri näkökulmia musiikkiluokkaan ja siellä tapahtuvaan opetukseen. Näitä vaiheita edustavat neljä työryhmää. Pedagoginen lähtökohta, ryhmä 1 Suunnittelun lähtökohta tämän ohjeistuksen mukaan on musiikinopetuksen pedagogissa ja opetussuunnitelman mukaisissa tavoitteissa. Ne määrittävät opetuksen sisällöt ja työtavat. Oleellista on siis määritellä mitä ovat musiikinopetuksen keskeiset työtavat ja miten nii-tä musiikinopetuksessa toteutetaan. Tärkein työtapa on eittämättä musisointi. Seuraavaksi tärkein lienee musiikin kuuntelu. Musiikkiliikunta on myös keskeinen työtapa suomalaisessa musiikkikasvatuksessa. Musiikin tuntemuksen opettelussa hyödynnetään edellisten lisäksi hyviä esitysteknisiä valmiuksia. Musiikin opetustilojen varustaminen, ryhmä 2 Musiikinopetuksen työtavat ja sisällöt määrittävät varustuksen, soittimet ja laitteet sekä kalustuksen. Äänentoisto ja muu esitysvarustus, mm. TVTlaitteet, liittyvät opetuksen kaikkien osaalueiden toteuttamiseen. Niiden tulee pääsääntöisesti olla kiinteästi asennettuja. Musiikkiluokan soitinvarustus on nykyisin hyvin laaja: Eri soitinryhmiä on oltava opetuksellisesti tarkoituksenmukainen määrä. Soitinvahvistimet ja muut tarvittavat musiikkitekniset laitteet tulee sijaita niin ikään tarkoituksenmukaisilla paikoilla. Näille kaikille on myös osoitettava tarpeellinen tilavaraus. Opettajapöydästä tulee luokan esityslaitteiston komentokeskus miksereineen, tietokoneineen ja muine äänen muokkaus-, tallennus- ja toistolaitteineen. Suunnittelun eri teknisten alueiden merkitys, ryhmä 3 Suunnittelutyöryhmän tehtävänä on löytää tavat kirjata ymmärrettävästi pedagogiikan ja varustamisen määrittelemät toiminnan vaatimukset niin, että on mahdollista suunnitella toimivat ja tarkoituksenmukaiset musiikin opetustilat. Osa-alueita ovat: Arkkitehtisuunnittelu, akustiikkasuunnittelu, sisustussuunnittelu, audiosuunnittelu joka on selvästi uusi asia musiikin opetustilojen suunnittelussa, sähkö-, ilmastointi- sekä muu LVI-suunnittelu. Suunnitteluprosessissa on löydettävä sopivat ja riittävät tilat sekä itse musiikinopetukseen että varastointiin. Akustiikan on sovittava sekä sähköisesti vahvistettuun musiikkiin (bändisoitto), että erilaisilla akustisilla instrumenteilla musisointiin. Tilassa on voitava laulaa vaivatta ilman mikrofoneja ja kuunnella Uusi opettajanpöytä. Kuva: Juha Unkari

17 musiikkia tallenteilta hyvällä äänenlaadulla. Kalusteita on voitava siirtää ja pinota pois tieltä. Nykypäivän musiikin opetustiloissa on oltava monipuoliset musiikinteknologiset varusteet. Kiinteä kaapelointi pitää lattiat siistimpänä ja takaa häiriöttömän signaalitien. On myös huomioitava erillisen äänisähkön sijoittelu opetustilaan, valaisun ja ilmastoinnin äänettömyys ja niin edelleen, ja niin edelleen. Musiikkiluokasta on voitava suunnitella toiminnallisesti, akustisesti ja visuaalisesti innostava musiikin oppimisympäristö. Tilaajien ja rakennuttajien ryhmä, ryhmä 4 Tämän ryhmän edustajat todellisuudessa päättävät minkälaista suunnittelua tilataan, miten urakat lasketaan ja miten musiikinopetuksen uudet vaatimukset huomioidaan. Tulevan ohjeen tarkoituksena on saada nämä tahot sitoutettua musiikin opetustilojen asianmukaisen suunnittelun tilaamiseen. Yhteinen työstämisalusta verkossa Musiikinopettaja Kari Linna luokassaan. Kuva: Juha Unkari konsultoinnissa ja materiaalin keräämisen luokittelussa. Näkyvä edistyminen oli hidasta. Varsinainen Musiikin opetustilojen suunnitteluopas ilmestyy syksyllä Tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa. Suunnitteluoppaan tekemisessä käytetään myös jo tehtyjen, tai suunnitteilla olevien rakennus- ja perusparannushankkeiden myötä saatua tietoa. Keskeistä on löytää ne tekijät, joilla asiantunteva suunnittelu johtaa onnistuneiden musiikin opetustilojen rakentamiseen. Musiikin opetustilojen suunnitteluoppaan työstäminen tapahtuu verkossa. Hankkeen yleiselle sivustolle kootaan tietoa työryhmien työstämästä ohjeistuksesta. Siellä olevia luonnoksia ja ehdotuksia voi kommentoida ja niissä olevaa materiaalia käyttää jo heti soveltuvin osin uusissa musiikkiluokkien suunnitteluprojekteissa. Sivuilta löytyy myös tietoa musiikin oppimisympäristöhankkeesta yleensä, työryhmien kokoonpanot työstämisen aikataulut ja esimerkkikoulujen esittelyt ja muuta. Missä mennään Hanke on ollut työn alla jo vuoden 2008 lopusta. Vuoden 2009 alussa luotiin suunnitteluohjeen työstämisen toimintamalli, edellä kuvattu neliportainen työstäminen ja työryhmien työskentely käynnistettiin. Vuoden 2010 aikana työskentelyn pääpaino oli esimerkkikoulujen hankkeiden Tämä kuluva kevät, 2011 on tiivistä materiaalin keräämisen, työstämisen ja esittelyn aikaa. Nyt sivuillemme kootaan työryhmien työn tuloksia, eri kohteiden ratkaisuja ja ongelmia, varustamisluonnoksia ja äänentoistoesimerkkejä, tuloksia suunnittelun uusilta alueilta ja muuta asiaan kuuluvaa. Tarkemmat tiedot, hankkeen seuranta ja kaikki edellä mainittu osoitteessa: Juha Unkari musiikinopettaja Aleksis Kiven koulun, Helsinki projektipäällikkö Musiikin oppimisympäristö-hanke Musiikin opetustila oikeassa käytössä. Kuva: Juha Unkari 17

18 NAXOKSEN MUSIIKKIKIRJASTO TAIPUU MONEKSI KMO:n kevätpäivillä päästään tutustumaan Naxos Music Libraryyn. Unisono kurkisti monipuoliseen verkkopalveluun jo etukäteen. Klassisen musiikin kuuntelupalvelun lisäksi tarjolla on paljon muutakin - myös opetuksen tueksi. Naxos Music Library on klassisen musiikin kuuntelupalvelu, joka toimii internetissä. Pääasiassa musiikki on klassista, mutta sen lisäksi tarjolla on jonkin verran maailmanmusiikkia, modernia jazzia, popmusiikkia sekä vanhempaa bluesia ja jazzia. Siellä on myös kiinalaista musiikkia, rentoutusmusiikkia ja luonnonääniä, kertoo Fg-Naxoksen markkinointipäällikkö Annika Koivisto. Musiikin lisäksi NML:stä löytyy runsaasti tietoa. Esimerkiksi jokaisesta levystä löytyy etu- ja takakansi, koko booklet sekä tarkat esittäjätiedot jokaisesta raidasta. Levyjä ja ääniraitoja on runsaasti ja valikoimaan lisätään viikoittain satoja uusia äänitteitä. Materiaali on luokiteltu säveltäjän, artistin tai vaikka genren mukaan ja selkeä hakutoiminto auttaa etsinnässä. Palvelusta löytyy yli 320 levymerkin kokonainen tai osittainen katalogi. Levymerkit kuten Ondine, Alba ja BIS takaavat, että suomalainen musiikki on palvelussa hyvin edustettuna. Naxoksen idea on ollut alusta asti tuottaa klassista musiikkia mahdollisimman laajalla valikoimalla edulliseen hintaan niin, että se on kaikkien saavutettavissa, Koivisto sanoo. Pääasiassa englanninkielinen Naxos Music Library sisältää myös musiikinopetuksessa hyödyllisiä ominaisuuksia. Palvelu ei ole ilmainen, vaan koulun tulee ostaa lisenssi. Yksi lisenssi vastaa yhtä käyttäjää kerrallaan ja on voimassa vuoden. Useampi oppilas voi kuitenkin kirjautua palveluun yhdessä samalta koneelta tai vuorotellen, joten jokaiselle oppilaalle ei tarvitse hankkia omaa lisenssiä. Lisenssin hinta määräytyy sen mukaan, kuinka monta lisenssiä hankitaan. Yli kahdestakymmenestä lisenssistä saa jo tuntuvan alennuksen. Jos koululla on vain vähän rahaa käytettävissään, mutta halutaan käyttää Naxoksen musiikkikirjaston äänitteitä, voi yksikin lisenssi olla hyödyllinen, itsekin musiikinopettajaksi opiskellut Koivisto toteaa. Opettaja voi käyttää lisenssiä opetustilanteessa, jos luokassa on tietokone, internet ja kaiuttimet, johon tietokone voidaan yhdistää. Kaikkea NML:n kautta soitettua musiikkia voidaan esittää julkisesti, sillä Naxos omistaa kaikki oikeudet palveluunsa sisältyvään musiikkiin. Maailmanlaajuisesti palvelua käyttävät jo useat oppilaitokset ja kirjastot. Ruotsissa myös muutamat orkesterit ovat ottaneet Naxos Music Libraryn käyttöönsä, jolloin konsertissa esitettäviin teoksiin voi tutustua ilmaiseksi etukäteen orkesterin kotisivuilla NML-linkin kautta. Klassisen musiikin historian opettamisen apuna Naxos Music Library on Annika Koiviston mukaan erinomainen. Opettaja pystyy soittamaan omia soittolistojaan palvelun kautta musiikintunnin historiaosuuden yhteydessä. Enää ei tarvita erillisiä CD-levyjä, levynvaihtoihin kuluvaa aikaa tai kadonneiden levyjen etsintää. Kappaletta klikkaamalla soittolistalla avautuvat täydelliset tiedot kappaleesta ja esittäjästä. Sen kautta pystyy avaamaan myös säveltäjän biografian, josta löytyvät säveltäjän kaikki teokset ja jokaisesta teoksesta kaikki NML:stä löytyvät levytykset. Etenkin Naxoksen musiikkikirjaston junioriosasto (junior section) on hyvä apuväline opetuksessa. Siellä esitellään muun muassa orkesterin instrumentteja soittimen historian, ääninäytteiden ja tähtisoittajien avulla. Koska esimerkkejä on paljon, tämä on helppo vaihtoehto opettajalle. Opettajan ei tarvitse itse kaivaa äänitteitä omasta kokoelmastaan, vaan musiikki löytyy yhden linkin takaa Naxoksen musiikkikirjastosta, Koivisto sanoo. NAXOS Naxoksen musiikkikirjaston junioriosastolta löytyy myös englanninkielistä lastenmusiikkia sekä laulettuina että instrumentaaliversioina. Englanninkielinen äänikirja The Story of Classical Music kertoo hauskasti ääniesimerkkejä hyödyntäen klassisen musiikin historiasta. NML:n lisäosista löytyvät klassisen musiikin sanakirja, musiikkitermien ääntämisopas, oopperoiden juonenkäänteet ja kokonaiset libretot alkuperäiskielellä sekä suurten, tunnettujen sävellysten analyysejä nuotti- ja kuunteluesimerkein. Klassisen-, jazz- ja maailmanmusiikin historiaa voidaan opiskella erityisessä opiskeluosiossa (study area) selkeiden tekstien sekä kappale-esimerkkien avulla. Äänikirjat taas selittävät klassisen musiikin ja oopperan historiaa ja taidesuuntausten ominaispiirteitä. Musiikkivalikoimaan mahtuu myös operetteja ja musikaaleja alkuperäis-castingilla sekä elokuvamusiikkia. Naxoksen musiikkikirjastosta löytyvät melkeinpä kaikki harvinaiset teokset ja säveltäjät, mutta myös ne tärkeimmät ja tunnetuimmat, joihin yleensä aina viitataan, kun puhutaan klassisen musiikin historiasta, Koivisto sanoo. Naxos toimii samalla tavalla kuin Spotify ja siinä on vapaa sanahaku. Palvelu toimii myös iphonessa ja ipadissa. iphonen aplikaation voi ladata itunesista ilmaiseksi. Opettaja pystyy säätämään tunnuksille aikarajan, jolloin oppilaat voivat kirjautua palveluun myös oppituntien ulkopuolella. Suosittelen palvelua erityisesti musiikin historian ja klassisen musiikin analyysin opettamiseen. Palvelusta löytyy myös aina hyvää taustamusiikkia erilaisiin tarkoituksiin, vaikka oppilaiden rentouttamiseen, Koivisto summaa. Lisätietoja Naxos Music Librarysta voi kysyä suoraan Annika Koivistolta numerosta tai sähköpostilla: Naxos levy-yhtiön perusti vuonna 1987 saksalaisen Klaus Heymann. 25 vuoden aikana Naxos on noussut maailman suurimmaksi klassisen musiikin levy-yhtiöksi, jolla on monipuoliset digipalvelut. Omia julkaisuja Naxos tuottaa noin 250 vuodessa. Sen lisäksi yhtiöllä on kansainvälisiä jakelusopimuksia itsenäisten levy-yhtiöiden kanssa. Naxos Music Libraryn operatiivisena johtajana toimii Andy Doe, joka vastasi aikasemmin Spotify:n klassisen musiikin levymerkeistä. Suomessa Fg-Naxoksella on 5 työntekijää, jotka vastaavat myynnistä, markkinoinnista, promootioista ja lokaaleista tuotannoista. Alunperin 80-luvulla niin sanotusti halpa levymerkki on noussut laajan valikoimansa ansiosta laajuudeltaan ja ulottuvuuksiltaan tärkeimmäksi klassisen musiikin merkiksi.

19 JUSSI RASINKANGAS SÄVELTÄÄ JA OPETTAA Jussi Rasinkangas opiskeli luokanopettajaksi Oulussa. Nyt opetusvuosia on takana 25 ja sävellystyötä melkein yhtä monta. Viidentoista vuoden ajan arki on jakautunut kahden työn välillä niin, että alkuviikot opetetaan ja loppuviikon Rasinkangas keskittyy täysipäiväisesti säveltämiseen. Aina sävellystyö ei noudata tiettyä aikaa. Sitä voi tapahtua milloin ja missä vain. Musiikkia Rasinkangas on säveltänyt sekä aikuisille että lapsille. Lastenmusiikista alkaneen sävellystyön pääpaino on nykyään kevyessä musiikissa, mutta 2000-luvulla myös joulumusiikista on tullut rakas sävellystyön kohde. Säveltäminen on tyylistä riippumatta samanlaista. Työ työnä ja yhtä vakavasti otetaan kaikki tyylit, kun säveltämään ruvetaan, Rasinkangas toteaa. Tykkään sävellystyöstä. En edelleenkään koe, että säveltäminen kyllästyttäisi. Se on aina mukavaa, tosin joskus aika kuluttavaakin. Aikuisille Rasinkangas on säveltänyt yli tuhat kappaletta. Levytettyjä lastenlaulujakin on vuosien varrella kertynyt toista sataa, mutta kappaleet ovat seilanneet irrallisina lauluina pitkin maailmaa äänitteissä ja oppikirjoissa. Rasinkangas halusi koota lastenlaulut yhteen sarjaan hyvälle jakelijalle, jotta ne olisivat saatavilla. Ensin syntyivät Lasten Musaboxi cd - ja dvd sarjat. Aivan hiljattain on puolestaan koottu Lasten musikaalit -sarjat. Esityskäyttöön valmiit kokonaisuudet sisältävät äänitteen, nuottijulkaisun ja konsertin juontotarinan. Kokonaisuuksia on kasassa tällä hetkellä kolme. Halusin koota lauluja yhteen, että olisi mahdollisimman selkeä paketti esimerkiksi kouluille. Sellainen johon voi helposti tarttua, Rasinkangas sanoo. Materiaalia on kertynyt, kun ahkerasti työskentelee ja moneen suuntaan. Rasinkangas nimeää oman tuotantonsa lastenlaulusuosikeikseen kappaleen On syksy niin ihmeellinen ja Ystävyyden laulu. Ne on kasettiversiona aikanaan levytetty joskus Musareitten toimesta. Ne on ihan ensimmäisiä sävellyksiäni ja niitä on ehkä eniten julkaistu oppikirjoissa. Se laulu, kun valmistui tuli sellainen tunne, että tässä on monta hyvää palasta kohdallaan. Suvi Teräsniskan Jussi Rasinkangas on tuntenut lapsesta saakka ja ollut mukana hänen urallaan alusta asti. Teräsniska on levyttänyt Rasinkankaan sävellyksiä koko kirjon eli niin lastenlauluja, iskelmiä kuin joulumusiikkiakin. Kolme vuotta sitten Rasinkangas alkoi tehdä myös itse tekstejä sävellyksiinsä. Kyllä se helpottaa työtä, jos on valmis suoraan sävellettävä teksti. Siinä on puolet laulusta jo pöydällä, Rasinkangas pohtii säveltämisen ja sanoittamisen eroa. Jos pitää teksti keksiä itse, siinä on puolet lisää työtä ja tekstien työstäminen on minulle erittäin työlästä, sanoittamiseen menee paljon enemmän aikaa kuin säveltämiseen. Tekstin tekemistä oppii kyllä arvostamaan, kun huomaa kuinka vaikeaa se on. Pääroolini on kuitenkin edelleen säveltäminen. Säveltäjän uransa aikana Rasinkangas on työskennellyt useiden eri sanoittajien kanssa. Sävellystyö alkoi aikanaan yhteistyöstä sanoittaja Juhani Konolan ja sovittaja Ismo Koskelan kanssa. Miehet tutustuivat yhteisessä työpaikassa ja sen tiimoilta syntyi musiikkikasvatuksellisen yhteisö, Musarit. Musareista on lähtenyt maailmalle monia muusikoita ja laulajia kuten Suvi Teräsniska. Kaksi erilaista ammattia ovat hyvä vastapaino toisilleen, säveltäjä on yksin ajatustensa kanssa ja opettajana taas pääsee ns. Jussi Rasinkangas lapsena ihmisten ilmoille. Musiikkiin opettaminen toi tietyt pelisäännöt ja antoi raamit lastenmusiikin säveltämiselle. Siitä tietää minkälaiset lastenlaulut toimivat luokassa ja miten vaativia lauluja lapsille voi tehdä, Rasinkangas kuvailee. Kotimaisen lasten musiikin taso on Rasinkankaan mielestä ollut monipuolinen ja laadukas. Hannikaisen Malmstenin ja Helismaan lastenlaulut toimivat hänen mielestään edelleen myös kouluissa. Nykyaikaisilta esiintyviltä lastenmuusikoilta taas löytyy mielenkiintoisia omia teemoja, kuten heavya, rokkia, tarinaa ja leikkiä. Jussi Rasinkankaan mielestä koulujen musiikinopetuksen hyvänä peruspilarina toimii lastenlaulut. Kutosluokkalaisetkin tykkäävät vielä laulaa lastenlauluja, hän muistuttaa. Tosin he kuuntelevat tietenkin täysin erilaista musiikkia. Joulumusiikin puolelta suosikiksi nousee Suvi Teräsniskan muutama vuosi sitten levyttämä Hei mummo, jonka on sanoittanut Vexi Salmi. Jussi Rasinkangas (oik.) on tehnyt yhteistyötä myös sanoittaja Vexi Salmen kanssa 19

20 Puheenjohtajalta Johanna Nurmesniemi-Heino puh Pysähtyikö aika? Tältä on muutaman kerran viimeisen kuukauden aikana tuntunut.viime vuoden tapaan lausuntojen deadlinet eivät paina päälle eikä kalenteri ole täynnä palavereja ja kokouksia. Voi vain toivoa, että tehty työ ei mennyt hukkaan. Vai onko tämä vain tyyntä myrskyn edellä? Vuosi avattiin taas näyttävästi Educamessujen merkeissä. Tarjolla oli kaikelle opetusalan henkilöstölle todella monipuolisia luentoja ja messut ovat nähtävyys jo itsessään. Vaikka yksin menisit paikalle niin tuttuihin törmää varmasti. Messujen ehkä merkittävin tapahtuma oli koulutuspaneelikeskustelu, johon osallistuivat puolueiden puheenjohtajat. Keskustelussa nousivat esille opetusryhmien koot, tuntijakouudistus, koulutuksen voimavarat, tasokurssit ja esille nousi myös ns. koulutarkastajat. Paneelikeskustelu oli selvä avaus tulevalle eduskuntavaali kampanjoinnille. Jos lupaukset lunastetaan niin mm. opetusryhmien koot pienenevät ja koulutuksen säästöt lopetetaan. Opetusministeri Henna Virkkunen sanoikin avatessaan messuja, että perusopetuksen yleisten tavoitteiden uudistaminen ja tuntijaon uudistus ovat ensimmäinen koulutuspoliittinen seikka, johon seuraavalla hallituskaudella tulee tarttua. Se mitä uuteen hallitusohjelmaan lopulta kirjataan jää nähtäväksi kun uusi hallitus on muodostettu. Itse toivoisin, että koulutukseen ohjataan lisää rahaa ja se korvamerkitään. Kuntien säästökuurit opetustoimessa tulisi lopettaa välittömästi. Säästöjen aiheuttamia laskuja saamme maksaa lasten ja nuorten lisääntyvän syrjääntymisen ja pahoinvoinnin uhalla. Koulujen Musiikiopettajat ry on aloittanut uuden vuoden uudistuneen hallituksen kera. Iloinen, pirskahteleva, idearikas, nuorekas siinä sanoja, jotka hyvin kuvaavat uutta hallitusta. Heidät voit henkilökohtaisesti tavata KMO:n kevätpäivillä. Uuden vuoden myötä myös Unisonolehtemme saa hieman uudenlaisen ulkoasun. KMO vastaa nyt yksin lehden tekemisestä yhdessä monien lehteen kirjoittavien ammattilaisten kanssa. Rohkeasti katsomme tulevaisuuteen ja uskomme, että saamme aikaan monipuolisen ja jäsenistölle mukavia artikkeleita sisältävän lukupaketin. Lisääntyvä valon ja keväänodotuksen myötä toivotan teille voimia kevätlukukauden uurastukseen. Kevät tulee, kevät tulee, on aika lumen sulaa. Kevät tulee, kevät tulee, on aika kulottaa. Kevät tulee, kevät tulee, on aika lintujen laulaa. Kevät tulee, kevät tulee, on aika kohta on kesän vuoro. (Simo 7v.)

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin

Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin Kaisa Hahl / Kruununhaan yläaste, Helsinki Katri Nirhamo/ Pääskyvuoren alakoulu, Turku 18.3. 2010 Kannanotto tuntijako-työryhmälle Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin TANSSITAIDE VALTAKUNNALLISEN

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan - Itsestä - Toisista - Sisällöstä (oppimistavoite) - Teatteritaiteesta

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

O L A R I N K O U L U

O L A R I N K O U L U Tervetuloa! Olarin koulun matematiikka- ja luonnontiedeluokan tiedotustilaisuuteen Olarin koulu Olarin lukion ja Olarin matematiikkaja luonnontiede lukion yhteydessä luokat 7-9 yksi pienluokka 8lk:lla

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

2.-luokkalaisille ja 2.-luokkalaisten huoltajille A1-kielivalinta ja hakeminen painotettuun opetukseen 3. luokalle.

2.-luokkalaisille ja 2.-luokkalaisten huoltajille A1-kielivalinta ja hakeminen painotettuun opetukseen 3. luokalle. 2.-luokkalaisille ja 2.-luokkalaisten huoltajille A1-kielivalinta ja hakeminen painotettuun opetukseen 3. luokalle Sivistystoimiala Ensimmäisen vieraan kielen (A1) opiskelu aloitetaan 3. luokalla A1-kielivalinta

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9 Munkkiniemen yhteiskoulu peruskoulu luokat 7 9 TERVETULOA MUNKAN PERUSKOULUUN! Munkka on moderni yksityiskoulu, jossa toimivat yläkoulu ja lukio. Peruskoulun erityispiirteitä ovat jaksottomuus, laaja kieliohjelma

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot Ammattikorkeakoulu t ikä 14 16 ikä 7 13 6 Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) opetussuunnitelmaa uudistetaan. Taito ja taideaineille

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Varhaisiän musiikinopettajat ry Småbarns musiklärare rf. Hanna Untala 17.10.2011

Varhaisiän musiikinopettajat ry Småbarns musiklärare rf. Hanna Untala 17.10.2011 Varhaisiän musiikinopettajat ry Småbarns musiklärare rf Hanna Untala 17.10.2011 Muskari - alle kouluikäisten lasten suosituin harrastus Suomessa muskarilaisia on eri järjestäjätahojen alla arviomme mukaan

Lisätiedot

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Lintu Sininen Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Karjaan yhteiskoulu ja Karjaan lukio Koulumme toimivat läheisessä yhteistyössä, samansuuntaisin arvoin ja toimintatavoin, lähtökohtana

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ PIKKU-VETURI Pikku-Veturi on perheiden kohtaamispaikka Perhekeskus Pikku-Veturissa toimii maksuton, kaikille avoin päiväkoti. Avoin päiväkoti on perheiden kohtaamispaikka,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä.

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. MAOL TIEDOTTAA Liiton tavoitteena on sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen avulla tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. Liiton eri tiedotuskanavat

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot