Viskuri 2/2006. Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti

Transkriptio

1 1 Viskuri 2/2006 Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti

2 2 Sisällys 2 Pääkirjoitus 3 Tilinpäätös Opettajaverkosto käyntiin syksyllä 5 Taideviikolla kuninkaalliset puitteet 6 Risto Annala luo uutta työssä ja osa-aikaeläkkeellä 7 Arkistotoimen peruskurssi järjestettiin Kankaanpäässä 8 Otteita elävästä elämästä Laurin koulun henkilökunnan kertomana 10 Kevät tuo, kevät tuo... rakennuttajan 11 Jorinoista faktaksi 12 Makuja menneisyydestä 14 Uudet kesätyöntekijät 15 Alueopiston kursseille voi syksyllä ilmoittautua myös verkossa 16 Mika Peltonen palasi opettamaan liikuntaa vanhaan kouluunsa 17 Suojakerroin kuntoon lintuinfluenssan varalle 18 Hipsulaisen koskenlasku 18 Hevosjorinoita Strategia ohjaa toimintaa Valtuustokauden alussa otettiin laajan valmistelun kohteeksi kaupungin strategia. Työn keskiössä oli valtuusto lisättynä mm. johtoryhmällä, pääluottamusmiehillä ja lautakunnilla. Nyt on huomio kiinnitettävä strategian jalkauttamiseen eli päämäärien ja tavoitteiden viemiseen käytännön toteutuksen asteelle. Palvelukeskuksittain kootaan niitä käytännön hankkeita, joilla strategiset tavoitteet voidaan toteuttaa. Tämä työ koskee meitä kaikkia ja siihen on tarpeen saada mukaan jokaisen panos. Myös suuret ja kauaskantoiset tavoitteet toteutuvat vain arjen toiminnan kautta. Usein vaiheittain ja pienin askelin - harvoin näyttävin otsikoin kertarytinällä. Ensivuoden talousarvio on keskeinen väline, jolla valtuusto ohjaa resursseja tavoitteiden toteuttamiseen. Ei ole muuta rahaa kuin vuotuisen talousarvion kautta kulkeva. Kunta- ja palvelurakennehanke on tätä kirjoitettaessa vielä kovasti levällään ja nähtäväksi jää millainen puitelain sisällöstä tulee. Odotukset hankkeen suhteen on viritetty korkealle - toivottavasti ei liian korkealle. Tiedossa olevat ongelmat eivät esim. rahoituksen suhteen poistu kunta- ja palvelutuotantorakenteita hieman rukkaamalla. Palaan vielä kaupungin strategiaan ja niihin arvoihin, joita pidämme tärkeinä. Keskeisiä arvojamme Kankaanpään kaupungissa ovat: - avoimuus - edistävä johtajuus ja ihmisen arvostus - luovuus ja jatkuva kehittyminen sekä - tehokkuus - tekemisen meininki Hyvää kevättä kaikille Paavo Karttunen 19 Kadonnut pieni poika 20 Pääluoton vinkkelistä 21 Osasto 411 pilkit ja virkistystoimikunnan kuulumisia 21 Tekemisen meininkiä kesäleirillä 21 Lukijakysymys 22 Katupeli 22 Työterveyshuolto Kannen kuva: Hannele Piippo-Fair Kesätorilta silmä etsii toinen toistaan värikkäämpiä kohteita. Takakansi: Hannele Piippo-Fair Kyllä lähtee ja kyllä kaatuu Keilahallissa Jalavan päivkotijoukkueen naamioituneita tyylinäytteitä antoivat Oili Teelmäki, Seija Katajisto, Anja Rantala, Elina Junnila, Anita Koivu ja Virpi Hakala. Eikä Seppo Honkaluomankaan pallo ollut hukassa. 50 vuotta suomalaista rauhanturvatyötä Näyttely Kankaanpään kaupunginmuseossa Avoinna joka päivä klo elokuun loppuun, sen jälkeen la - su klo ja sopimuksen mukaan.

3 3 Tilinpäätös 2005 Kaupunginhallitus on allekirjoittanut vuoden 2005 tilinpäätöksen kokouksessaan Tilikauden tulos oli n euroa negatiivinen ja tilikauden alijäämä n euroa. Lainamäärä aleni n euroa ja kassavarat n. 1,609 milj. euroa. Talouden tunnusluvut heikkenivät hieman edellisvuodesta eikä kaupungin talous enää täytä kriteeriä tasapainossa oleva talous vaan osoittaa heikkenevää taloutta. Vatajankosken Sähkön kuntayhtymän tuloutusta, n euroa, ei voitu rahastoida negatiivisesta tuloksesta johtuen. Tuloslaskelma negatiivinen Toimintakate - käyttötalouden tulojen ja menojen erotus - kasvoi 5,6 % edellisestä vuodesta. Vaikka käyttötalouden määrärahoja pienennettiin talousarviosta kesken talousarviovuoden joiltain osin, toteutui käyttötalous kokonaisuudessaan 99,6 %:sti, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena kun samalla toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin. Verotulot kasvoivat 3,2 % edellisestä vuodesta ja ylittyivät talousarviossa arvioidusta 2,1 %. Vuosikate oli 1,5 milj. euroa ja se alitti selvästi 2,1 milj. euron poistot. Näin ollen tilikauden tulokseksi muodostui ,69 euroa. Koska tilikauden tulos oli negatiivinen, ei Vatajankosken Sähkön kuntayhtymän n euron tuloutusta voitu siirtää kehittämisrahastoon. Tilikauden alijäämäksi muodostui ,69 euroa. Talousarviossa tilikauden alijäämäksi oli arvioitu -1,4 milj. euroa. Ennakoitua parempaan tulokseen vaikuttivat käyttötalouden pysyminen muutetussa talousarviossa, verotulojen kasvu ja korkomenojen alittuminen arvioidusta. Korkomenoihin vaikutti yleisen korkotason alhaisuus ja se, että vuonna 2005 lainamäärä väheni. Käyttötalouden kasvukohdat Käyttötalouden nettomenot kasvoivat erityisesti vammaishuollossa, vanhustenhuollossa ja kansanterveystyössä. Sen sijaan mm. erikoissairaanhoidossa, tukipalveluissa ja rakentamisen tulosalueilla tapahtui määrärahojen alituksia. Henkilöstömenot kasvoivat 6,4 % edellisvuodesta Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulee olla suurempi kuin poistot. Mikäli vuosikate jää alle poistojen, kaupungin talous heikkenee. Tällöin käyttötaloudesta jäävä raha ei riitä korvaamaan omaisuuden arvon alenemista. Vuosi 2002 oli poikkeuksellinen, koska silloin saatiin aikaisempien vuosien tilittämättömiä verotuloja. Investointitason tulee olla vähintään poistojen suuruinen. Mikäli investoidaan poistoja vähemmän, tarkoittaa se joko omaisuuden arvon alentumista tai omaisuuden määrän vähentymistä. Mikäli investointitaso on suurempi kuin vuosikate, joudutaan investoinnit rahoittamaan joko lainalla tai kassavaroin. Vuosikate kuvaa käyttötalouden tilaa, investointitaso omaisuuden arvon kehitystä ja poistot omaisuuden arvon alentumista. ja asiakaspalvelujen ostot 7,2 % - näistä merkittävä osa on myös henkilöstömenoja (mm. kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon palvelut). Henkilöstömenojen osuus käyttömenoista oli 37,6 % ( ,5 %) ja asiakaspalvelujen ostojen osuus 32,4 % ( ,0 %). Rahoitus Investointeja toteutettiin bruttomääräisesti n. 2,4 milj. euron edestä. Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon muodostuivat Laurin koulun, toriprojektin, keskustan päiväkodin, Leppäsen korttelin toteuttamiseen varattujen osakkeiden ostomenon ja latukoneen hankintamenoon varattujen määrärahojen alittumisista hankkeiden joko toteutumatta jäämisestä tai lykkäytymisestä eteenpäin. Talousarviossa investointikohteille oli varattu yhteensä 3 milj. euroa, joka summa siis alittui n. 0,4 milj. euroa. Varsinaisen toi- minnan ja investointien nettokassavirta muodostui n. 0,4 milj. euroa negatiiviseksi. Lainamäärä väheni n. 0,4 milj. euroa. Lainamäärän vähenemisen ja muiden maksuvalmiuden muutosten jälkeen rahoitustoiminnan kassavirta muodostui n. 1,2 milj. euroa negatiiviseksi. Näin ollen kassavarat vähenivät n. 1,6 milj. euroa. Kassavarat olivat kuitenkin vuoden lopussa edelleen hyvät eli n. 3,2 milj. euroa, joka vastaa 20 päivän kassastamaksuja. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste pysyi edellisvuoden tasolla ollen 48,1 %. Omavaraisuusaste on kuitenkin vielä selvästi maan keskiarvon alapuolella johtuen vieraan pääoman suuresta määrästä. Tilikauden alijäämä ja edellisten tilikausien ylijäämät ovat yhteensä 2,0 milj. euroa. Lisäksi omaa pääomaa vahvistaa kehittämisrahasto,

4 4 jonka pääoma on 2,9 milj. euroa. Koko oman pääoman suuruus on 20,6 milj. euroa, josta peruspääoman osuus 15,6 milj. euroa. Lainaa oli vuoden lopussa asukasta kohti laskettuna euroa ( euroa). Henkilöstötilinpäätös Tilinpäätökseen sisältyy osana myös henkilöstötilinpäätös. Henkilöstön määrä vuoden 2006 lopussa oli yhteensä 679 ( ) henkilöä, kun mukaan on laskettu kaikki koko- ja osa-aikaiset vakituiset ja määräaikaiset sekä työllistetyt. Henkilöstön keski-ikä oli 45,58 ( ,25) vuotta ja henkilöstöstä 81,3 % oli naisia. Henkilöstötaloudellisen työpanoslaskelman mukaan käytetty työpanos kasvoi 0,29 % edellisvuodesta ollen ,30 tuntia. Vuoden 2005 aikana eläkkeelle siirtyi yhteensä 20 henkilöä, joista 10 vanhuuseläkkeelle ja loput osa-aika-, osatyökyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 17 henkilöä ( ). Sairauspoissaolojen määrä kasvoi edellisvuodesta; sairauspoissaolopäivät/henkilö/vuosi oli 11,16 ( ,77). Sairastavuus oli korkeata erityisesti siivoustyössä ja vanhusten laitoshoitotyössä. Tulevaisuus Vuoden 2005 ennakoitua paremmasta - vaikkakin alijäämäisestä - tilinpäätökses- Tuloslaskelman tunnusluvut Vuosikate % poistoista 73,2 125,0 104,8 240,4 5,7 104,8 Toimintatuotot/Toimintakulut % 15,3 15,2 15,1 16,3 20,6 20,5 Vuosikate % 2,8 5,0 4,4 9,9 0,2 3,9 Poisto % 3,8 4,0 4,2 4,1 3,8 3,8 Vuosikate e/as Asukasluku Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 85,4 154,0 157,7 303,0 3,4 69,6 Pääomamenojen tulorahoitus % 36,0 62,0 51,1 97,8 1,4 21,2 Lainakanta milj. e 15,158 15,584 18,072 18,086 18,579 18,025 Lainat e/asukas Lainanhoitokate 0,68 1,04 0,79 1,37 0,20 0,42 Kassavarat milj. e 3,186 4,795 5,794 1,898 0,083 2,946 Maksuvalmius pv Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 48,1 48,2 44,6 40,9 34,6 38,4 Oman po:n sidottujen erien osuus % 36,6 35,7 33,9 35,9 37,4 36,5 Rahoitusvarallisuus e/as Suhteellinen velkaantuneisuus-% 39,1 41,0 46,9 45,1 50,4 49,1 tä ansaitsevat kiitokset kaikki päätöksentekijät sekä koko toteuttajaorganisaatio; alijäämä oli ennustettua pienempi. Vuoden 2005 tilinpäätös alijäämineen antaa haasteen vuoden 2006 talousarvion - myöskin alijäämäisen - toteuttamiselle ja velvoittaa laatimaan vuoden 2007 talousarvion ylijäämäiseksi. Vuoden 2007 talousarvion laadinta käynnistyy toukokuussa käytävillä raamikeskusteluilla, joissa haasteellisena tehtävänä on käyttömenojen kasvun sopeuttaminen korkeintaan vero- ja valtionosuustulojen kasvun suuruiseksi Kaupunginkamreeri Pekka Laiho Opettajaverkosto käyntiin syksyllä Opetushallitus on myöntänyt rahoituksen Pohjois-Satakunnan Alueopiston Virtaa verkosta -hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda vapaan sivistystyön opettajille toimiva yhteistyöverkosto. Kyseessä on Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmaan kuuluva erityisavustus virtuaalikouluhankkeen kehittämiseksi. Sisällöltään tarkoituksena on keskittyä vapaan sivistystyön vahvoihin ainealueisiin, eli sellaisiin oppiaineisiin, joissa opistoilla on päätoimista opetushenkilöstöä. Käytännön toimintaan päästään heti kesälomakauden jälkeen ja verkostotyö jatkuu vuoden 2007 loppuun asti. Hankkeen toteutumista edesauttoi hankeyhteistyö Parkanon Aikuisopiston kanssa ja se, että mukaan saatiin viisi hienoa kansalais- ja työväenopistoa eri puolilta maata. Partnereina ovat opistot Lohjalta, Pieksamäeltä, Turusta, Vaasasta ja Vammalasta. Lisätietoja hankkeesta ja sen tuotoksista julkaistaan nykykäytännön mukaisesti hankkeen verkkosivulla. Se löytyy osoitteesta Olli Ruohomäki Kun pidetty henkilö vaihtaa mielipidettään edellisvuodesta tai neljä vuotta sitten omaksumastaan, hän on laajakatseinen yksilö, jolla on rohkeutta uudistaa näkökantansa olosuhteiden muuttuessa. Kun joku, josta ei pidetä, tekee sen, hän on lupauksensa pettänyt valehtelija. Franklin P. Adams

5 5 Taideviikolla kuninkaalliset puitteet Teksti ja kuva Hannele Piippo-Fair Syksyn taidetapahtumien suunnittelusta vastaavassa työryhmässä ovat mukana Ullamarja Kontiainen, Riku Huhtasalo, Juhani Numminen, Liisa Koota, Anna-Liisa Mettälä sekä Leena Sivula. Kesän ja syksyn taitekohtaan sijoittuvasta taideviikosta odotetaan iloista syksyn avausta. Viikon perusrunko noudattelee edellisten vuosien mallia, mutta aina on tarjolla jotain uutta. Syksyn mausteena on kuninkaan päivälliset, jotka järjestetään järviperformanssin yhteyteen. Tällä taataan arvovaltainen seurue järvelle. Yleisö pääsee illalliskortilla kuninkaan pöytään ihmettelemään 1700-luvun tapoja ja maistelemaan ajan herkkuja. Viskuriin tullut lukijatoive toritansseista ja kesäterassista toteutuu osittain taideviikolla. Viikon tapahtumista Viikko alkaa Niinisalon sotilaskotiyhdistyksen järjestämällä viihdeillalla Niinisalon varuskunnassa Toritapahtuma Frendly Smiles musiikkiopiston pihassa 1.9. Hörhiäisillan avaus torilla. Lastenkonsertti montulla Pieni yösoitto musiikkiopiston pihalla Heidi Kyrö ja Satakunnan Sotilassoittokunta montulla Nuorisokonsertti montulla esiintyjänä Indica Yökonsertti kirkossa 2.9. Taitzi -aamuvoimistelua keltaisen talon nurmikolla Tanssit Linnanpuistossa Opastettu kävely ja tutustuminen vanhalla asemalla Tiilentyöntökilpailut Aadolf Fredrikin juhlaillalliset Järviperformanssi 3.9. Kankaanpää-päivän juhla Taideviikon taiteellisen johtaja Juhani Nummisen mukaan viikolla on runsaasti oheistapahtumia, kuten erilaisia näyttelyitä, sekä hörhiäisravit. Kankaanpään kaupungin ohella järjestelyihin osallistuvat merkittävimpinä musiikkiopisto, Taideyhdistys, Leijonat, Kankaanpään yrittäjät, Voimistelijat ja Sotilaskotiyhdistys. - Tapahtuman pääpaino halutaan säilyttää oman esittämisessä ja samalla taidekaupungin maineen nostamisessa. Tilaisuudet kuninkaan juhlaillallisia lukuun ottamatta ovat ilmaisia. Kaikkea pääsee katsomaan, sanoo Juhani Numminen. Tarkempaa tapahtumalistaa kannattaa seurata kaupungin nettisivujen tapahtumakalenterista.

6 6 Risto Annala luo uutta työssä ja osa-aikaeläkkeellä Teksti ja kuva Hannele Piippo-Fair Kehittämispäällikkö Risto Annala katsoo kaupungin asioita 30 vuoden perspektiivistä. Elinkeinoasiamiehenä kaupungilla työnsä aloittanut Annala pääsi heti suunnittelemaan uutta. - Jämi-hanke oli uusi asia vuonna Sitä varten tehtiin suuria suunnitelmia jo silloin. Rahoituksellisesti liian kallis hanke jäi kuitenkin toteutumatta. On mielenkiintoista, että hanke on jälleen esillä 30 vuoden jälkeen. Uudet asiat ovat leimanneet Risto Annalan työnkuvaa. Hän oli pari vuotta projektitehtävissä 1980-luvulla, jolloin polkaistiin liikkeelle Pohjois-Satakuntasäätiö, nykyinen Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy. Riston kädenjälki on jäänyt myös Viskuriin, jonka päätoimittajana hän oli vuonna Uuden tekeminen ei ole helppoa. Se on umpihangessa tarpomista ja uusille asioille löytyy aina vastustajia. Uudet tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia ja haasteellisia. Ne sopivat luonteelleni hyvin. Hankintatoimi ja laatuhankkeet päätehtävinä Elokuun alusta virallisesti osa-aikaeläkkeelle jäävä Annala keskittyy yhä uuden tekemiseen. - Hankintatoimi ja laatuhankkeisiin liittyvät asiat ovat ensi syksystä alkaen päätehtäviäni. Hankintalaki uudistuu ja toivottavasti selkiyttää nykyisiä käytäntöjä. Pyrimme ohjeistuksella ja pelisääntöjen tarkistuksella yhtenäistämään eri yksiköiden hankintamenettelyjä. Hankintoja ei mielestäni ole järkevää keskittää, mutta toimintatapoja on hyvä kehittää. Tukipalvelutoimintoihin kehitettävä laatujärjestelmä on yksi niistä uusista asioista, joissa Risto Annala on vahvasti mukana. - Asia on vielä kokeiluasteella, mutta valmistuessaan se selkiinnyttää toimintoja ja antaa mahdollisuuksia oman työnsä kehittämiseen. Samalla se tukee vahvasti kaupungin uutta strategiaa Tukipalvelujen esimiestehtävät sekä henkilöstöhallinnon ja palkka-asiamiehen tehtävät siirtyvät kaupunginhallinnon puolelle. Työtä kahden viikon jaksoissa Elokuusta alkaen Risto Annalan tapaa työpaikaltaan parin viikon jaksoissa. - Näissä tehtävissä kahden viikon jaksotus on sopiva työnteon ja eläkkeelläolon suhteen. Eläkeviikkoina jää aikaa kaikenlaiseen rakentamiseen ja puusta tekemiseen. Se on todellista vastapainoa toimistotyölle. Uusia rakennuskohteita Risto Annalalla on riittävästi kesämökillä tai kotitilalla Lapualla.

7 7 Arkistotoimen peruskurssi järjestettiin Kankaanpäässä Teksti: Margit Kiviranta Kuva: Jonna Karjalainen Kurssilla sai hyvin päivitettyä omia tietojaan ja samalla kerrattua arkistoinnin perusasioita, kommentoi yksi kurssilaisista onnistunutta koulutusta. Turun maakunta-arkisto järjesti Kankaanpään kaupungille nelipäiväisen arkistotoimen peruskurssin ja Mukaan kutsuttiin myös tytäryhteisöjen ja naapurikuntien arkistonhoitajia. Osallistujia oli yhteensä 27. Kouluttajina toimivat ylitarkastaja Pirkko Haario sekä tutkija Meri Puranan Turun maakunta-arkistosta. Tätä koulutusta ei ole ennemmin järjestetty paikkakunnalla, vaan lähimmät kurssit ovat olleet Porissa. Nyt saimme tilaisuuden osallistua peruskurssille vaivattomasti omalla paikkakunnalla. Koulutuksessa käsiteltiin asiakirjojen säilytys- ja arkistointijärjestelmiä, rekisteröintiä ja seulontaa sekä arkistojen järjestämistä, luettelointia ja kuvailua, tietotekniikan vaikutuksia asiakirjahallintoon sekä julkisuuslain ja henkilötietolain vaatimuksia. Kurssilaiset kävivät koulutuksen lomassa myös tutustumassa Kankaanpään kaupungin keskusarkistoon sekä kotiseutuarkistoon. Arkistotoimen peruskurssi on osa arkistonhoitotutkintoa, joka on arkistoalan ammatillinen perustutkinto. Arkistonhoitotutkinnon voi suorittaa Kansallisarkistossa tai maakunta-arkistoissa tai myöskin Efekon koulutuksena, joka on näyttötutkinto. Kankaanpään kaupunginarkisto on hyväksytty arkistonhoitotutkintoon kuuluvan harjoittelujakson viralliseksi harjoittelupaikaksi.

8 8 Otteita elävästä elämästä Laurin koulun henkilökunnan kertomana 2. toukokuuta Vapun jälkeen oli minun aamuvalvontani, joten saavuin koululle klo Totesin heti, että parkkipaikkani oli mennyttä. Sitä ei ollut kukaan varannut. Sitä ei vaan enää ollut. Parkkipaikan tilalla oli iso kuoppa. Auto jäi siis vähän kauemmaksi. Koulun piha-alue on pienentynyt koko remontin ajan. Nyt se oli pieni käytävä katokseen, josta siitäkin oli osa kadonnut. Liikuntatunnilla oli tarkoitus harjoitella pesäpallon alkeita luokan kanssa. Harmi vaan että räpylät ovat jossakin. Olisivatkohan siellä kuuluisassa hukassa? Oppilaiden mielenkiinnosta kilpaili opetuksen kanssa kentän toisessa päässä kaivinkone. Hmm.. katsonko kaivuria vai kuuntelenko opea? Toinen voitti Iltapäivän ympäristötunnilla samainen kaivuri oli ehtinyt luokan ikkunan taakse. Taisin hävitä taas. Sälekaihtimet kiinni, mutta tuuletusikkunat on pakko pitää auki. Meiltähän on luokasta suljettu ilmastointiluukut. Kova ääni on minullakin, mutta kaivinkoneen kanssa en pärjää. Viimeisen oppitunnin jälkeen pidettiin palaveri rakentajan kanssa. Hän kertoi töiden etenemisen vaativan luokan seinien ja lattian aukaisemista. Meiltä taitaa loppua tilat. Rehtori puhelimeen ja selvittämään, mihin loppukevääksi. Kouluakin pitäisi käydä. Kunnalla kun ollaan, ei päätös synnykään tuosta vaan. Työryhmiä, selvityksiä ja kokouksia. Nähtäväksi jää, siirrytäänkö vielä muualle vai huudetaanko kilpaa koneiden kanssa. Syksyllä kuitenkin meillä on uusi koulu ja kaikki tämä elämä remontin keskellä vaivan arvoista. (Myöhemmin selvisi, ettemme siirry. Elämä jatkuu remontin keskellä). Olli Heikki Vähäsantanen on uusimassa ulkoseinää.

9 9 Uudet vanhojen tilalle. Ikkunanvaihtoa suorittavat Matti Heikkilä, Aatos Elo sekä Vesa Keränen. 4. toukokuuta Toimin siistijänä Laurin koululla. Tullessani töihin sisällä oli vaalea sumu. Oli piikattu (entiselle) näyttämölle reitti kaapelille. Pulpetit ja lattiat vaativat pesun. Työ vaati kärsivällisyyttä eikä siivousjälkikään ollut sitä mitä sen olisi pitänyt olla. Lähtiessäni sain tietää, että oppilaiden olotila tulee maanantaina pienentymään käytävässä (jota käytetään myös opiskeluun) huomattavasti. Siivous siis siirtyy maanantaiaamuun käytävän osalta, koska sieltä puretaan rakenteita koko viikonlopun ajan. Suunnitelmallisuus omassa työssä on ollut pitkän aikaa hukassa. Töitä täytyy tehdä aina sen mukaan, mitä on poissa ollessa tapahtunut. Myös terveyteen asia ja olosuhteet vaikuttavat. Jatkuva nuha piinaa. Keittäjäkin kommentoi remontin aikaista työtään lyhyesti: katastrofaalista. Leena 5. toukokuuta Parkkeeraan autoni näppärästi nurmikolle. Seikkailen autolta etuovelle. Pihaan on kaivettu kuoppia uusia perustuksia ja viemäröintejä varten ja hiekka on somasti kasoilla ulko-ovenkin edessä. Minä selviän kyllä, keittäjälle reitti on hieman haasteellisempi ruoka-astioiden kanssa. Ruuanvalmistus koulun keittiössä on osoittautunut remontin tässä vaiheessa mahdottomaksi ja olemmekin siirtyneet tuontiruokaan kuluvan viikon alusta alkaen. Kuoppia tasoitetaan ulkona jollakin koneella. Tärinä tuntuu selvästi sisätiloissakin. Ääntäkin koneesta lähtee, mutta äänenhän me olemme jo tottuneet. Omassa luokassa työmaan tuoksut olivat turhan voimakkaat, joudun siirtymään opetusryhmäni kanssa muualle. Onneksi isot oppilaat ovat liikuntatunnilla ulkona ja me pääsemme tyhjäksi jääneeseen luokkaan. Osa lapsista tekee töitä käytävässä, kunnes tiiliseinän poraamisesta aiheutuva ääni tekee työskentelyn sielläkin mahdottomaksi. Oppilaat erottavat metelissä vielä ääneni; tänään ei tarvitse kirjoittaa oppilaille poistumisohjetta taululle. Oppilaita remontista aiheutuva siirtyminen ja meteli ei tunnu juurikaan haittaavan. Aidanseipäänäkin voi sananlaskun mukaan olla kuukauden verran, remontin suhteen suosittelisin samaa! Marika Onneksi tiedämme mitä on odotettavissa syksyllä. Tämän viimeisen kuukauden kestämme vaikka aidanseipäinä! Kiitokset kunnanisille remonttirahoista! Toivottavasti mahdollisimman moni Kankaanpään koulu pääsee, ellei ihan remontin keskelle elämään, niin ainakin nauttimaan toimivista korjatuista koulutiloista lähivuosina.

10 10 Kevät tuo, kevät tuo... rakennuttajan Teksti ja kuvat: Hannele Piippo-Fair Kaupungin mittaustoimistolla on viime kuukausina käynyt aikamoinen kuhina. Kaupungin uusimpien omakotialueiden, entisen myllyn lähistöllä sijaitsevan Myllyn ja Kankaanpään Opiston läheisyyteen nousevan Kaivolan, tonttikysyntä on ollut vilkasta. - Myllyn alueen 16 tontista on tällä hetkellä enää kolme jäljellä. Yhteen alueen tonteista tuli jopa 14 hakemusta. Muihin alueen tontteihin on hakemuksia ja varauksia tullut tasaisemmin. Kaivolan alueen 13 myynnissä olevasta tontista on tällä hetkellä neljä vapaana, kertoo kaupungingeodeetti Ilkka Nissinen toukokuun alun tilanteesta. Tonttien hinnat voittavat vertailussa monet kunnat m 2 tontti uusilla alueilla maksaa euroa. Samankokoinen tontti Turun vaikutusalueella sijaitsevassa asukasmäärältään samankokoisessa Naantalissa maksaa euroa. Kolme kertaa väkirikkaammassa Tuusulassa tämä tontti maksaa euroa sijainnista riippuen. Opistonkadulta lähtevän uuden Kaivolankadun varrelle nousee lähivuosina uutta omakotiasutusta. Yksilölliset suunnitelmat esiin Kaupungin rakentamisohjeet määrittelevät eri alueilla yhtenäisen katon kaltevuuden, katemateriaalin, rakennuksen pintamateriaalin sekä kerrosluvun. Kaivolan alueen Mäkituvankadun ympäristö muodostaa tässä suhteessa poikkeuksen, sillä rakentamistapa on poikkeuksellisen vapaa. Alueella ovat kaikenlaiset rakennustyypit sallittuja, jopa tornitkin. Ohjeiden mukaan rakennusten toivotaan kääntyvän/taipuvan katulinjojen ja rinteiden mukaan ja porrastuvan maaston mukaan täyttöjä ja louhintoja välttäen. Rakennuksille toivotaan yksilöllistä suunnittelua kunkin tontin parhaiden puolien hyödyntämiseksi. Istutusten suhteen tontit pyritään pitämään mahdollisimman luonnonmukaisina. Nurmikentät eivät tälle alueelle sovi. - Toivottavasti näille tonteille nousee yksilöllisiä rakennuksia ja koko alueesta voi siten tulla arkkitehtuurisesti hyvin mielenkiintoinen, sanoo Ilkka Nissinen. Kankaanpään Opiston läheisyydessä sijsaitsevalle Mäkituvankadun alueelle toivotaan yksilöllisiä rakennuksia.

11 11 Jorinoista faktaksi Mieliharmikseni sain viime Viskurista lukea kuinka pakinoitsija irvailee musiikkiopiston muuttuneen lukukausimaksujen korotuksen myötä eliittikouluksi. Koska tämänkaltainen asioiden vääristely loukkaa omaani ja samalla oppilaitoksemme arvomaailmaa, koen, että tehtäväni on kertoa faktatietoa opinahjomme talouden tilanteesta. Musiikkia kohtuuhinnalla Lukukausimaksujen korotus on seurausta kaupungin viimevuosien säästötoimista. Kuitenkin tosiasia on, että kankaanpääläiset saavat vielä musiikinopetuksensa halvemmalla kuin naapurimme (esim. Pori 170 euroa, Parkano 155 euroa, Jalasjärvi 170 euroa ja Huittinen 150 euroa). Suomen musiikkioppilaitosten liitto tutki asiaa, ja vuonna 2003, oli koko maan keskiarvo juuri 150 euroa, joka Kankaanpäässä toteutui vasta vuonna On selvää, että oppilaiden vanhemmille lisäksi kustannuksia tuottavat soittimet ja nuotit ovat Suomessa kalliita, mutta soittimien jälleenmyyntiarvo pitää vuosien saatossa. Soitinhankinnat voi laskea vaikka sijoitukseksi, ja nuoteissa on paljon myös henkistä pääomaa. Väitteet musiikkiopiston opintojen kalleudesta ovat siis mielestäni arvojamme loukkaavia, suhteettomia ja totuutta vääristeleviä! Kannattaa verrata lukukausimaksun hintaa vaikka pariin luistimia. Talous ahdistaa Kun kerran aloin kirjoittamaan raa asta rahasta, haluan kumota muutaman muunkin sitkeästi liikkeellä olevan harhakuvitelman. Vierailija käydessään musiikkiopiston hienoissa tiloissa, saa varmasti vaikutelman hyvinvoivasta ja taloudellisesti tasapainoisesta oppilaitoksesta. Tosiasia on kuitenkin, että musiikkiopisto on jo useamman vuoden ajan kahlannut taloudellisessa suossa. Menneitten vuosien juustohöyläsäästöjen ja viime vuosien piilosäästöjen vuoksi musiikkiopiston talous on alijäämäinen. Ollaan tilanteessa joka tuntuu vain pahenevan vuosi vuodelta. Pahimmalta asiassa tuntuu se, että samanaikaisesti musiikkiopiston tuottamat valtionosuuksien kasvut ovat kaupungin sisäisillä toimilla siirretty muille yksiköille. Vuoden 2000 ja 2005 välisenä aikana musiikkiopistolle ohjatut valtionosuudet kasvoivat yli euroa, kun kaupunki samanaikaisesti lisäsi määrärahojamme alle euroa euroa hävisi siis muiden yksiköiden taloutta pönkittämään. Menoistamme yli 90 % on välillisiä tai suoria palkkamenoja, joten alle 10 % jää opetustyön pyörittämiseen. Kunta-alan asiantuntijat ovat todenneet, että tämän osuuden tulisi olla vähintään n % musiikkiopiston kaltaisessa opinahjossa. Palkat kuopassa Kolmas ihmeellisyys, josta usein saa kuulla, on soitonopettajien hyvät palkat. Tosiasiassa musiikinopettajat ovat palkkakuopassa, johon ei mikään muu ammattiryhmä suostuisi. Ajateltaessa koulutuksen pituutta pitäisi musiikinopettajan palkkatason olla peruskoulun opettajan palkkaa vastaava. Koulutushan alkaa noin 8- vuotiaana. Harjoittelemalla ahkerasti, ja jos lahjakkuus riittää, saat päättötodistuksen opistotasolta vuotiaana. Tämä todistus yhdessä lukiotodistuksen kanssa vasta oikeuttaa sinut hakemaan 3 5 vuotta kestävään ammattikoulutukseen. Opiskeluaikaa tulee siis parhaimmillaan noin 15 vuotta! Ja minkä palkan siitä sitten saa? Musiikinopettajan palkka on huonompi kuin ala-asteen luokanopettajan tai lastentarhanopettajan tai minkä muun tahansa vastaavaa akateemista koulutusta vaativan alan palkat. On itsestään selvää, että työn antoisuus, silloin kun oppilaana on asialleen omistautuva, ahkera ja lahjakas oppilas, on omaa luokkaansa. Mutta tässäkin ammatissa on kyseessä kasvatustyö, ja kaikki sen mukanaan tuomat yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamat sosiaaliset paineet näkyvät samalla tavalla musiikkiopistossa kuin yleissivistävän koulun työssä. Kai Nummelin, apulaisrehtori Kankaanpään musiikkiopisto (ja ylpeä siitä)

12 12 Makuja menneisyydestä Teksti ja kuvat Hannele Piippo-Fair keskiaikaisia ruokakursseja nuorille. Kurssilla käytetyt ruokaohjeet ja Leenan testaamat kuninkaalliset makuelämykset on nyt koottu keittokirjaksi Makuja Menneisyydestä, ruokia ja ruoanvalmistusta 1200-luvulta 1700-luvulle. Kaupunginmuseolle myyntiin tulevan keittokirjan yli 100 ohjetta lisäteksteineen valottavat kiinnostavasti ajan ruokakulttuuria. - Uskonnon vaikutus keskiajalla oli voimakkaimmillaan. Paastopäiviä oli viikossa enemmän kuin lihapäiviä. Paastotessa ei oltu ilman ruokaa, mutta ei syöty lihaa eikä muita eläinperäisiä tuotteita. Tuntuva ero nykypäivän ruokaan on myös ruoka-ainevalikoimassa. Perunan tilalla käytettiin lanttua, naurista ja ohraa. Ja haarukkahan oli kirkonkirouksessa, syötiin sormin ja veitsellä auttaen, kertoo museoamanuenssi Anu Forss. Mämmi ja hernekeitto ovat jääneet pysyviksi muistoiksi meille keskiajalta luvulla erilaiset kastikkeet tulivat muotiin, etikkapullo sekä sinappi ilmestyivät paremman väen pöytämausteiksi. Tukholmassa vuonna 1755 ilmestynyttä keittokirjaa käytettiin ahkerasti myös Suomessa, kunnes ensimmäinen suomenkielinen keittokirja ilmestyi sata vuotta myöhemmin. Suomalaisia reseptejä kirjasta ei löydy. Leena Sivulan mukaan niitä ei löydy mistään. Kirja tarjoaa sen sijaan tilaisuuden istua keskieurooppalaiseen keskiaikaiseen pöytään tai 1700-luvun kuninkaalliseen pöytään. Kukapa ei haluaisi istua Ranskan kuninkaan illallisvieraana. Kesän grillijuhlien vaihtoehdoksi tässä on pari kevyttä kuninkaallista herkkua suoraan Ludvig XV keittiömestarin käsistä. Alkupaloiksi keitettyä parsaa ranskalaisen kirjailija Bernard Fontellen ( ) mukaan. Keitä parsat suolavedessä ja kasta pehmeäksi keitettyyn kananmunaan. Nautitaan paahtoleivän kanssa. - Tämä on takuuvarma ohje. Olen kokeillut sitä monta kertaa ja aina onnistuu, kehuskelee museonjohtaja Leena Sivula kuninkaallista ruokaohjetta. Minä uskon, ja miksen uskoisi, sillä epäonnistuneet kuninkaalle tarjotut ruuat 1700-luvulla tuottivat varmasti kokille suuria vaikeuksia. Leena Sivula on viime kuukaudet maistellut kotikeittiössään Ranskan kuninkaan keittiömestarin ohjeita 1700-luvulta ja tarkentanut niitä nykykeittiön mittoihin sopiviksi. - Jotkut reseptit maistuivat kamalilta, joissakin oli hankalia ainesosia, kuten uutettuja ruusun terälehtiä. Ne piti muuttaa nykykeittiön tarveaineisiin sopiviksi ja vielä sellaisiksi, joita saa paikallisesta kaupasta. Ohjeet kirjaksi Anu Forss on keskittynyt oman harrastuksensa kautta keskiaikaiseen ruokakulttuuriin. Kevättalvella museo järjesti Museonjohtaja Leena Sivulan takuuvarma ohje, Lofileet Shampanjakastikkeessa, on valmista nautittavaksi. Lohifileet lisukkeineen saavat kuohuviinikasteen ennen uunissa hauduttamista.

13 13 Lohifileet shampanjakastikkeessa g lohifileitä suolaa, mustapippuria rouheena 4 pientä sipulia 20 kokonaista neilikkaa laakerinlehti persiljaa, timjamia 3-4 rkl voita korppujauhoja n. ½ pulloa kuohuviiniä tai valkoviiniä 200g tuoreita herkkusieniä Mausta kalat suolalla, mustapippurilla, kokonaiseen kuorittuun sipuliin pistetyillä neilikoilla, laakerinlehdellä, timjamilla ja persiljalla. Lisää voi ja korppujauho kalojen päälle ja kaada kuohu- tai valkoviiniä niin, että kalat peittyvät. Lisää sienet ja keitä, kunnes liemi on sopivan sakeaa tai hauduta 200 uunissa n. 45 min. (Ludvig XV keittömestarin ohje vuodelta 1767) Haudutetut kurkut 2 isoa kurkkua kuorineen, paksuina viipaleina 4 keskikokoista sipulia pieneksi pilkottuina 3 dl kevyttä punaviiniä 2 rkl jauhoja suolaa, rouhittua mustapippuria 50g voita 1¾ dl vettä Laita kattilaan kurkut, sipulit ja 0,6 dl viiniä. Peitä kannella ja keitä miedolla lämmöllä 10 min. välillä sekoittaen. Nosta kattila pois levyltä ja valuta kurkuista neste pois. Kuivaa talouspaperilla. Kierittele kurkut rouhitulla pippurilla ja suolalla maustetussa jauhossa. Sulata voi pannulla. Paista kurkkuviipaleita ja sipuleita kuumalla pannulla muutaman minuutin ajan, kunnes ne alkavat saada väriä. Lisää hitaasti loppu viini ja vesi koko ajan sekoittaen, jotta kasvikset eivät pala pohjaan. Kuumenna uudelleen kiehuvaksi ja keitä hiljalleen muutaman minuutin ajan niin, että liemi hiukan sakenee. (Richard Bradleyn ohje vuodelta 1727)

14 14 Maarit Säkkinen, Emma Juura, Sonja Myllymäki, Eemeli Tuominen ja Elina Hakala ovat kevään ensimmäisiä uusia kesätyöntekijöitä. Uudet kesätyöntekijät Teksti ja kuvat: Hannele Piippo-Fair - Huomenta. Te olette tänään A-luokan kansalaisia, sillä olette saaneet kesätyöpaikan kaupungilta, valistaa kaupunginpuutarhuri Ilpo Möttönen uusia kesätyöntekijöitä ensimmäisessä aamupalaverissa kello 7. Kaupungin varaston kokoushuoneen pöydän ääressä istuu 12 uutta työntekijää kuuntelemassa Ilpon opastusta liikenneturvallisuudesta ja muista työhön liittyvistä asioista. Kaupunki työllistää tänä kesänä 32 nuorta. Möttösen mukaan parhaimpina vuosina hakemuksia on tullut yli 200. Tänä keväänä niitä tuli 174. Näistä nelisenkymmentä hylättiin eri perustein. - Osa hakijoista on yli-ikäisiä eli yli 21- vuotiaita tai alaikäisiä, alle 16-vuotiaita. Kaupunki tarjoaa työpaikan vain yhden kerran, joten toista kertaa hakeneiden hakemukset hylättiin. Muutaman ulkopaikkakuntalaisen hakemus hylättiin, sillä kaupunki tarjoaa työpaikan vain kankaanpääläisille, kertoo Ilpo Möttönen. Silti yli sata hakijaa jäi tänäkin vuonna turhaan odottamaan myönteistä vastausta hakemukseensa. Kolmas kerta toden sanoo Kesätyöntekijät tekevät töitä kuukauden jaksoissa. Ensimmänen jakso päättyy kesäkuun alussa ja seuraava heinäkuun alussa. Toukokuussa aloittaneesta kahdeksasta nuoresta vain yksi sai työpaikan ensimmäisellä haulla. Muut ovat hakeneet kaupungille jo useampana vuonna. Sonja Myllymäki on yksi heistä. - Kavereilta kuulin, että tämä on ihan mukavaa hommaa. Saa olla ulkona ja tehdä töitä itsenäisesti. Sonjan ohella aloittaneiden nuorten vanhemmista vain puolet on kaupungin työntekijöitä. Tämä kumoaa vallalla olevan käsityksen siitä, että kaupungille pääsee töihin vain omien työntekijöiden lapset. Hymyilkää ulkotyöläisille. Nämä nuoret takaavat meille siistin ja viihtyisän kaupungin, satoi tai paistoi.

15 15 Roskanoukkurin toimintaperiaatteita tutkimassa Sonja Myllymäki, Eemeli Tuominen, Juha Kauri ja Elina Hakala. - Tämä porukka tutustuu hyvin kaupungin roskapolitiikkaan, kun tehdään työtä, jota ei tarvitsisi tehdä, jos jokainen heittäisi paperit roskakoreihin, naurahtaa Ilpo Möttönen esitellessään uusille työntekijöille tulevaa työvälinettä, roskanoukkuria. Alueopiston kursseille voi syksyllä ilmoittautua myös verkossa Alueopistolla otetaan käyttöön verkkoilmoittautuminen ensi syksynä. Kansalaisopiston harrastus- ja opintoryhmiin voi siis varata paikan täyttämällä verkkolomakkeen. Järjestelmä tulee uudeksi vaihtoehdoksi nykyisten rinnalle, eli edelleenkin voi ilmoittautumisen hoitaa henkilökohtaisesti toimistolla tai puhelimitse. Käyttöön otettava OpNet-järjestelmä on käytössä jo neljässäkymmenessä opistossa eri puolilla maata ja suurissa opistoissa jo lähes puolet ilmoittautumisista tulee verkon kautta. Tämä helpottaa merkittävästi toimistohenkilöstön työtaakkaa elokuussa. Verkkopalvelu sisältää myös toimintoja, joilla voidaan parantaa opiskelijapalveluiden laatua. Ilmoittautuneiden määrän näkee reaaliaikaisena, eli opiskelemaan aikovat näkevät paljonko kurssille voidaan ottaa ja paljonko ilmoittautuneita jo on. Opiskelijat voivat ennen kurssin alkua myös tarkistaa, toteutuuko kurssi. Toiminto perustuu siihen, että kullakin kurssilla on opiskelijoiden minimimäärä. Ilmoittautumisajan päätyttyä järjestelmä Verkkoilmoittautumispalvelun kurssilista näyttää tältä. tarkistaa, onko ilmoittautuneita riittävästi, ja mikäli näin ei ole se peruuttaa kurssin automaattisesti. Ilmoitus tästä näkyy kurssinumeron kohdalla punaisena PE- RUUTETTU-tekstinä. Opettajan ja opiskelijoiden ei siis turhaan tarvitse käydä katsomassa alkaako kurssi vai ei. Samassa uudistuksessa tutkitaan myös mahdollisuutta saada kytkettyä kurssien laskutus ilmoittautumisjärjestelmään. Tätä kirjoittaessa kuitenkaan ei vielä ole saatu vahvistusta sen käyttöönoton aikataulusta. Olli Ruohomäki

16 16 Mika Peltonen palasi opettamaan liikuntaa vanhaan kouluunsa Pohjanlinnan koulu entinen Kankaanpään peruskoulun yläaste sai viime syksynä uuden poikien liikunnanopettajan, kun koulussa pitkälle yli 30 vuotta opettanut Olli Latvala jäi eläkkeelle. Hänen seuraajakseen valittiin oman kylän poika Mika Peltonen, joka on nyt luotsannut poikia liikunnan pariin jo marraskuun alusta saakka. Viskuri otti ysiluokan valinnaisen liikunnan pojat avuksi ja selvitti, mikä Mika on miehiään ja miten hän on vanhaan kouluunsa uudelleen sopeutunut. Liikuntaryhmän pojat keksivät kysymykset ja Viskurin reportteri kirjasi vastaukset muistiin. 1. Minkä ikäinen olet? - 36 vuotta. 2. Kauanko olet ollut opettajana ja monessako koulussa? - Olen toiminut opettajana vuodesta Tämä on toinen koulu, jossa olen pidemmän aikaa. Lisäksi olen tehnyt lyhyitä sijaisuuksia monessa koulussa. 3. Oletko aina ollut opettaja? - En. Kesätöinä ja opiskeluaikana olen tehnyt monenlaista muutakin. 4. Mitä olet tehnyt ennen Pohjanlinnaan tuloa? - Opetin liikuntaa Lievestuoreella seitsemän vuotta. 5. Miksi ryhdyit liikunnanopettajaksi? - Ratkaisevinta oli kiinnostus asiaan. Lukion jälkeen minulle oli selvää, mihin ammattiin haluan. 6. Miksi muutit Kankaanpäähän? - Töiden tähden muutin. Kotikylään oli helppo tulla. Liikunnan opettamiseen on täällä hyvät olosuhteet, ja virka tarjoaa turvan leivästä. 7. Millainen koulutus pitää olla liikunnanopettajalla? - Pätevyyteen vaaditaan liikuntatieteiden maisterin tutkinto. Kouluelämän oppii kuitenkin vasta työtä tekemällä. Minulla on lisäksi myös liikunnanohjaajan koulutus. 8. Oletko mielestäsi hyvä liikunnanopettaja? - Aina on parannettavaa. On hyviäkin päiviä. 9. Miten sinut on hyväksytty Ollin tilalle? - Koen, että kohtuullisen hyvin. 10. Mitä olet pitänyt liikuntaryhmistäsi? - Kankaanpäässä oppilailla on aika hyvin perusasiat kunnossa. Opettamissani ryhmissä on myös paljon eri lajien aktiiviharrastajia ja jo menestystäkin saavuttaneita nuoria. Taitotaso on hyvä. 11. Missä lajeissa Kankaanpäässä ollaan hyviä? - Pesäpallossa ero esimerkiksi Lievestuoreeseen verrattuna on valovuosien luokkaa. Kokonaisuudessaan tilannetta on vaikea verrata, sillä eri paikkakunnilla eri lajit ovat suosiossa. 12. Mistä urheilulajista tykkäät eniten? - Jääkiekosta. 13. Mitä lajeja itse harrastat nykyisin? Entä nuoruudessasi? - Nykyisin pesäpalloa ja jääkiekkoa. Nuorena olen pelannut myös lentopalloa. Kaikenlainen liikunta kuuluu vapaa-ajanviettoon. 14. Onko sinulla koiraa? - Ei ole. 15. Oletko sukua jääkiekkoilija Ville Peltoselle? - En ole. 16. Oletko JYP-fani? - Kyllä. 17. Mikä on mielestäsi eniten lihaksia kehittävä urheilulaji? - Punttisali. 18. Kauanko aiot olla täällä opettamassa? - Näillä näkymin aika pitkään. Ostimme Kankaanpäästä melkein valmiin talon, jonka viimeistelytyöt ovat juuri valmistumassa. 19. Mitä odotat tulevaisuudeltasi? - Terveyttä ja jaksamista ja sitä, että saa velat maksuun.

17 17 Suojakerroin kuntoon lintuinfluenssan varalle Kesää ajatellen tässä lyhyt lintuinfluenssatiedote, sosiaali- ja terveysministeriön ohje STM/708/2006 Kunnan terveydensuojeluviranomaisen toimenpiteet lintuinfluenssaan varautumisessa Tärkein tartuntatie ihmiseen on suora kontakti linnun ulosteella saastuneista käsistä suuhun tai hengitysteiden limakalvolle. Viruksen ei ole todettu tarttuvan ihmisestä toiseen. Asutuksen läheisyydessä lintujen ulosteet suositellaan poistettavaksi sellaisista paikoista, joissa ihmiset tai eläimet toistuvasti oleskelevat: parvekkeet, laiturit, leikkivälineet tai eläinten ruokintapaikat. Puhdistukseen riittää harja ja saippuavesi, sillä mahdollisesti ulosteissa olleet virukset tuhoutuvat nopeasti auringon ultraviolettisäteilyn ja kuivumisen seurauksena. Puhdistuksen yhteydessä on estettävä käsien likaantuminen. Kuolleet eläimet Itsestään kuolleisiin tai sairaisiin lintuihin ei pidä koskea paljain käsin. Jos kädet kuitenkin likaantuvat, on ne pestävä huolellisesti vedellä ja saippualla. Luonnossa tavatut yksittäiset linnut voi jättää paikoilleen. Asutuksen läheisyydessä, pihapiirissä yksittäiset kuolleet linnut voidaan maanomistajan luvalla haudata yli 40 cm syvyyteen tai kerätä muovipussiin ja laittaa sekajätteisiin. Suuresta joukosta kuolleita lintuja (yli 5 joutsenta tai yli 10 muuta lintua) tulee ilmoittaa kunnan eläinlääkärille, joka päättää mahdollisista jatkotutkimuksista sekä lintujen hävittämisestä. Uimarannat Jos uimarannalla löytyy suuria määriä kuolleita lintuja, kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee arvioida lintujen aiheuttama mahdollinen terveyshaitta ja tarvittaessa kieltää uimarannan käyttö. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee myös huolehtia siitä, että uimarannan haltija puhdistaa päivittäin uimarannan kalusteet lintujen ulosteista. Luonnonvedet Keittämätöntä luonnonvettä (purot, avolähteet) ei tule juoda, sillä luonnonvesien kautta voi levitä muitakin ihmiselle haitallisia taudinaiheuttajia. Sellaista luonnon pintavettä, josta on löytynyt runsaasti kuolleita lintuja, tai jossa voidaan muusta syystä epäillä olevan lintuinfluenssavirusta, saa käyttää ainoastaan keitettynä esimerkiksi vapaa-ajan asunnoissa tai saunoissa. Elintarvikehygienia Elintarvikkeiden tarjoilu- ja myyntipaikoissa tulee huolehtia siitä, etteivät linnut tai niiden ulosteet joudu kosketuksiin elintarvikkeiden tai ruoanvalmistusja tarjoiluastioiden kanssa. Riskialttiita paikkoja ovat esimerkiksi torimyynti, kioskit, terassit sekä leiri- ja kesätapahtumien ruokailupaikat.

18 18 HIPSULIN KOSKENLASKU Lapsilla ei ole leikeistä pulaa kohisemalla kun lumikinokset sulaa. Puroja hauska on maahan kaivaa ja uittaa tuohipursista kaarnalaivaa. Hiirulaislapset piilossa seuraavat puuhia salaa ja kaarnalaivalla seilaamaan mielet halaa, mutta Hemppu on painava, Himppu hidas ja Hippua vauhti hirvittää; jäljelle vain siis pikkuinen Hipsuli jää. Kohta laiva saapuu mutkaan tähän ja Hipsulia hirvittää poikien päätös vähän. Hiiop, hiiop he Hipsulin heittää ja Hipsuli silmänsä kauhusta peittää. Mutta ei sattunut haveria eikä turmaa, Hipsuli on kyydissä ja nauttii vauhdin hurmaa. Kunnes edessä olikin kivinen koski, pelosta ja kauhusta nyki viikset ja poski. Kaarnavene halkesi, sen kivikko mursi, lento ilmaan ja mätkäys maahan, jäi Hipsulin käteen vain kaarnanpala ja tuohinen pursi. Vaivihkaa veljet siinä hellivät sankaritarta ja häpesivät, koska kukin heistä olikin ollut arka. Jäi Hipsulille huikeasta matkasta tuohinen pursi ja palanen kaarnan, mutta pojat saivat isältänsä rangaistuksesi nuhdesaarnan. Salaa mielessänsä isä Hipsulainen kuitenkin muisteli muinaista Vappua ja omaa ilmapallomatkaa ja hykertävää mielihyvää tunsi,kun pikkuruinen Hipsuli isänsä vauhdikasta perinnettä jatkaa! Hiirulaisperheeni myötä hupaisaa, eloisaa ja sadunhohtoista kevättä ja kesää! Liisa Jussila Hevosjorinoita Hevosella pääsee ja markalla saa, lauloi Valtasen Eikka kultaisella 70-luvulla. Nyt ei saa markalla ja jos johonkin päästä täytyy, niin kyllä siinä tarvitaan useita hevosvoimia. Tämän aasinsillan jälkeen pääseekin helposti asiaan. Nimittäin hevosmiesasiaan. Ystäväni Jussi, tokaisi esimieheensä tyrttyyntyneenä, että on se semmonen halvatun hevosmies. Uteliaana kysyin, että onko sillä sitten hevonen? - Se nyt vielä puuttuu, söis meinaan sen koninkin kaurat. On se niin ahne, jurnutti Jussi. Asioista jonkin verran perillä olevana tahona tiedustelin, että tiedätkö sinä ihan aikuisten oikeesti minkälaisia hevosmiehet on? - No, kai samanlaisia herranketkuja, kuin tämä esimieskin: ottaa työmiehistä kaiken hyödyn irti, jos ei muuten niin piiskan voimalla, mahdollisimman pienin kustannuksin ja jos ei reki liiku, niin... Nyt oli pakko sanoa, että trrrr, tamma suitti on... hukas, niin kuin meillä hevosmiehillä on tapana sanoa. Eihän sulla ole harmainta hajua, minkälaisia oikeat hevosmiehet ovat. Hevosmies pitääkin viimmesen päälle huolen hummastaan. Mitäs luulet sen huonosti voivalla hevosella tekevän? Omista tarpeistaan se voi vaikka tinkiä, muttei hevosen. Oli sitten kysymys työ-, ratsu- tai ravihevosesta. Sitten vasta hevosmies hyödyn saa, kun on hevonen terve, hyväkuntoinen ja pystyy parhaaseen suoritukseen. Luuletko sinä älyvapaa, että hevonen juoksee ja vetää hyvin vaan sen takia, että kuski haluaa? Täytyyhän sillä nyt omiakin haluja olla. Senkin jälkeen, kun hevosen aktiivinen ravi-veto-ratsastuskausi on ohi, on sillä arvokas tehtävä siitoksessa ja sitä kautta vielä hyödyntää omistajaansa. Anna olla viimmenen kerta vertaat hevosmiehiä ketkuihin. Ymmärräksä nyt, mitä mä sulle selitin, ja että mikä ero on hevosmiehillä ja sun mielikuvallas herranketkuista, varmistelin vielä informaationi perille menoa. - Juu, paitsi että se ero mulla ja hevosella on, että paremman hyödyn toivossa mua ei kohdella hyvin enkä aktiiviurani jälkeen pääse siitokseen. Voi herran pieksut! Jorewarius on saanut ansaitsemaansa nuustuukelia nimien mainitsemisesta pakinoissaan, joten em. jutun Jussi on keksitty nimi. Tosin minulla on oikein viimmesen päälle ystävä, jota Jussiksi kutsutaan, ja jota hänen ylpeydekseen näköisekseni mainitaan. Yhtä tekstarien helmistä tahdon lopuksi siteerata: Ystävät ovat kuin alusvaatteita, aina lähellä. Hyvät ystävät, kuin kondoomeja, aina suojaamassa. Parhaat ystävät, kuin Viagra, aina nostamassa. Ystäväni Jussi on Viagra. Erinomaisen hyviä kesälaitumia lajitovereille toivoo Jorewarius

19 19 Kadonnut pieni poika Menonsa on jokaisen aika helppo laskea: ottaa vain tulot ja lisää niihin kymmenen prosenttia. Bing Crosby Vaikka kuinka kovasti pidin kädestäsi, pääsit Sinä pieni veitikka livistämään. Varmaankin kyllästyit minuun ja minun aikuisen maailmaani, jossa ei ollut tilaa muuta kuin asioille, joiden tärkeys oli enemmän kuin kyseenalainen. Yritit kyllä pitkään ja hartaasti, että huomioisin Sinut ja joskus toimisin haluamallasi tavalla. Ja tosi on, silloin kun tein niin, olin onnellisempi kuin omissa valinnoissani. Sait minut nauramaan silloin, kun minua nauratti, vaikka tilanne ei sitä sallinut. Sait itkemään silloin, kun ei olisi pitänyt tunteitansa näyttää. Sait itsehillinnän sijaan suuttumaan. Sait hulluttelemaan kesken arkisen suomalais-ugrilaisen kurttuotsa-aherruksen. Lyhyesti sanottuna sait minut elämään, olemaan ja tuntemaan niin kuin ihmisen pitäisi. Vaikka ne toilailut joskus jälkeenpäin hävettikin, en niitä katunut. Sinä se sait minut vitsejä kertomaan, jippoja työkavereille tekemään, elämän illoo järjestämään ja huomion keskipisteeksi itseni tunkemaan. Jos jotakin tahallani loukkasin ja haavoitin, Sinä kielsit. Et Sinä paljoa pyytänyt, jotta olisit luonani pysynyt, hyväksyminen olisi riittänyt, mutta minulle sekin oli liikaa. Halusin muuttaa sinut aikuisemmaksi, muuttaa samanlaiseksi kuin muutkin, hajuttomaksi, mauttomaksi mitäänsanomattomaksi, valtavirran mukana ajelehtivaksi massaksi. Häpesin olemustasi, kohelluksiasi ja tilannehuumoriasi. Mitä enemmän sinua muutin, sitä kauemmaksi minusta menit. Joskus päivisin kuljet hetken kanssani, mutta viimeistään nukkumaan mennessä olet jo kaukana ja minä yksin aikuisten ajatusteni kanssa. Et Sinä minua jättänyt, minä hylkäsin Sinut. Toivon, että löytäisit tien takaisin ja että minulla olisi ovi auki. Tosin pahoin pelkään, että jos takaisin tulet, alan Sinua taas muuttamaan. Mutta jos jaksat joskus hetken kanssani kulkea, hyvä niin. Wakawampiwarius En pysty antamaan ohjetta onnistumiseen, mutta sitä vastoin yhden epäonnistumiseen: yritä olla kaikille mieliksi. H. B. Swope Monet ihmiset antavat huolilleen uimaopetusta sen sijaan, että hukuttaisivat ne. Mark Twain

20 20 Pääluoton vinkkelistä Kvtes:n ja teknisten sopimuksen piiriin kuuluville tehty henkilökohtaisten työsuoritusten arviointi on herättänyt runsaasti keskustelua ja kysymyksiä. Kehityskeskusteluita on käyty ja niiden perusteella on työntekijät pisteytetty. Koska työnantaja haluaa lisätä sitä osaa palkasta, jonka se voi yksin päättää, on tärkeää, että nämä pisteytykset vastaisivat arvioitavan suorituksia. Arvioivilta esimiehiltä vaaditaan todella paljon. Esimiesten suorittaman arvioinnin tulee olla objektiivista ja tasapuolista ja eri esimiesten arvioinnin yhteismitallista. Parhaiten objektiivisuus toteutuu, jos arvioijia on kaksi. Näin kvtes:ssa. Työntekijän kannalta olisi vähintäänkin kohtuus saada tietää edes sen, kuka on arvioinut ja miten. Esimieshän sen arvioinnin tekee, mutta onko joku muu, ja kuka, ollut myös arvioimassa. Kyselyistä ja keskusteluista käy selvästi ilmi, että kaikilta osin tarkoitus ei ole toteutunut. Arvostelut on tehty, mutta sitten asia onkin jäänyt siihen. Esimiehille on annettava riittävä ohjaus henkilökohtaisten lisien käytöstä ja työsuoritusten arvioinnista todetaan kvtes:ssa. Kankaanpäässä esimiesten koulutuksessa ei ole resursseja säästelty. Elikkä, jos koulutuksesta on apua, ei ongelmia pitäisi olla. Siitä huolimatta olisi tarvittu henkilöä, jolla olisi ollut kokonaisuus hanskassa, elikkä henkilöstösihteeriä. Epäselviä tulkintoja Erityisesti teknisten sopimuksen piiriin kuuluvilla on ollut epäselvyyttä, kun kaikki esimiehetkään eivät tunnu tietävän, miksi näitä arviointeja tehdään. On tehty arviointeja, mutta niitä ei olekaan arvioitaville annettu, eikä niiden pohjalta kehityskeskusteluita käyty. Osa arvioitavista on saanut arvioinnit, osa ei, ja osa ei tule ilmeisesti koskaan saamaankaan. Jopa siitäkin on työnantajan edustajien puolella ollut epäselvyyttä, onko työntekijällä oikeus saada oma arviointinsa, vaikka se on työnantajajärjestön omassa julkaisussa (Kuntatyönantajan palkkausopas 2004) selvästi sanottu. - Arviointi tehdään kirjallisesti ja perustuu työntekijän ja esimiehen yhteisesti hyväksymän selvityksen ja arviointilomakkeen tietoihin. - Arvioitavalla on mahdollisuus tuoda esiin erimielisyytensä arvioinnin tuloksesta ja saada se käsiteltäväksi työyhteisössä sovitulla tavalla. Hyvin vai huomiota herättävästi Edellisessä Viskurissa Jytyn pääluottamusmies neuvoi tekemään työn mahdollisimman hyvin niin, että sen myös esimies huomaa. En tiedä tarkoittiko, että työ tehdään mahdollisimman hyvin, vai niin, että esimies sen huomaa. Oli kuinka päin hyvänsä, neuvo on hyvä ja huomatuksi tuleminen on varmasti tärkeää. Kummalleko esimies sen viisikymppisen antaa: sille joka tekee oman työnsä, tarvittaessa kaverinkin töitä, mutta ei nosta tekemisistään meteliä. Vai sille, joka kertoo omat ja osan kaverinkin tekemisistä ominaan esimiehelle ja osaa muutenkin pitää puoliaan. Vaikea tehtävä. No mitä muita keinoja sitten on? Keksi työssäsi ongelma, johon vain sinulla on ratkaisu. Panttaa kaikki se tieto, mikä työnteossa on tarpeellista muidenkin tietää. Vältä tekemästä yhdessä sellaista työtä, mistä kiitoksen ja kunnian voi jakaa. Pyri vähäpätöisinkin työ, jonka teet kuulostamaan ensisijaisen tärkeältä, kun siitä esimiehelle kerrot. Jos olet toisten kanssa tekemässä työtä jota et hallitse etkä osaa, kerro siitä huolimatta, että me teimme sen. Ei se esimies sitä tarkista. Vilunkia keinoja kaikki edellä mainitut, eikä vaikuta henkilökohtaisten työsuoritusten arviointiin. Vai vaikuttaako, se jääköön jokaisen omaan harkintaan. Vahvuudet esille Kaikesta edellä mainitusta saa helposti sen kuvan, että vastustan henkilökohtaisia lisiä tai palkanosia. Totuus ei liene vaikutelmasta kaukana. Niin hyvät ja kannustavat periaatteet kuin siihen sisältyykin, henkilökohtainen lisä tulee olemaa myöskin pärstäkerroin. Kriteerit voivat vaikuttaa lisän saamiseen, mutta voivat olla vaikuttamatta. Sillä, vastustanko em. lisiä ei ole merkitystä. Se on korkeammalla taholla hyväksytty ja sillä siisti. Varmasti suurin osa jo jaetuista lisistä on mennyt niille, jotka ovat sen ansainneet ja aina tulee olemaan niitä jotka tuntevat itsensä kaltoin kohdelluiksi. Onneksi on olemassa kriteerit ja onneksi kaukana takanapäin aika, jolloin yhtenä kriteerinä oli kielen mitta. Jokaisen arvioidun kannattaa pyytää arviointi, jos sitä ei ole pyytämättä annettu, niin tietää mitkä asiat ovat vahvoja, ja missä työnantaja odottaa petraamista. Sehän arvioinnin tarkoitus on. Jorma Kortteus JHL:n pääluottamusmies