Viivi Seirala. Eläköön taidekasvatus!

Transkriptio

1 Viivi Seirala Eläköön taidekasvatus!

2 TEKIJÄ Viivi Seirala KUVAT Tommi Anttonen, Heli Sorjonen, Futureimagebank.fi ja Comma Image 1. painos ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2012 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh Faksi

3 Sisältö 1 Johdanto Taidekasvatuksen muotoja Taidekasvatus projekti Strategiset tavoitteet Lasten ja nuorten kulttuurikompetenssin vahvistaminen Kulttuurikasvatus- ja taiteen perusopetussuunnitelma osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa Taidekasvatus peruskouluissa Koulun kerhotoiminta Taiteen perusopetusta osana koulun kerhotoimintaa Kerhonohjaajat Rahoitus Aamu- ja iltapäivätoiminta Taiteilija koulussa ja Konsertti joka kouluun -toiminta Kulttuurikasvatussuunnitelmat ja -polut Kunnan kulttuuritoimi ja kulttuuri- ja taidelaitokset Nuorisotoiminta Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta Taidekasvatus valtion taidetoimikuntalaitoksessa Taiteen perusopetus Taiteen perusopetuksen oppilaitosten yhteistyö muiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten sekä muiden tahojen kanssa Alueellinen yhteistyö taiteen perusopetuksen järjestämisessä: esimerkkinä Etelä-Pohjanmaa Taiteen perusopetuksen tunnettuuden lisääminen ja tilastointi...27 Virvatuli-malli Oppimisympäristöt Opettajat Yhteenveto Lähteet

4 Eläköön taidekasvatus! 1 Johdanto Tekemisen ja kokemisen ilo on keskeinen osa taideharrastusta, mutta vaikutukset ulottuvat paljon syvemmälle. Taidekokemuksilla laajennetaan ja vahvistetaan aivojen tiedonsiirto- ja käsittelykapasiteettia. Musiikkia ei vain kuulla, vaan kuunnellaan, taideteosta ei vain nähdä, vaan katsellaan. Omakohtainen tekeminen ja ilmaisu vahvistavat kykyä siirtää mielen sisäisiä asioita ulkoisiksi, esityksiksi, teoksiksi, toiminnaksi. Taide ja kulttuuri tukevat ihmisen kykyä ajatella laajemmin ja luovemmin. Taidekasvatuksessa, kuten taide- ja kulttuuriopinnoissa ja -harrastuksissa, on kyse yksilön kulttuurikompetenssin vahvistamisesta. Kulttuurikompetenssi vaikuttaa moneen lapselle ja nuorelle tärkeään asiaan: itsetuntoon, sosiaalisiin taitoihin, koulumotivaatioon ja oppimistuloksiin. Esimerkiksi Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hankkeesta tehdyn tutkimuksen ILOA JA VOIMAA ELÄMÄÄN Nuorten taiteen tekemisen merkitykset Myrsky-hankkeessa (Siivonen, Kotilainen ja Suoninen 2011, 117) mukaan ohjaajille Myrsky-hankkeiden taiteen tekemisen välineellinen funktio oli selvänä mielessä. Nuoret eivät kuitenkaan kokeneet toiminnan välineellisyyttä, vaan heittäytyivät tekemiseen ja tekijyyteen monesti vahvalla ja iloisella totisuudella. Suomen kuntakarttaa piirretään uudelleen, mutta taidekasvatukseen osallistuvan lapsen tai nuoren näkökulmasta kuntien tai hallinnonalojen rajoilla ei ole merkitystä. Hänelle keskeistä on harrastusten tarjonta ja harrastuspaikan etäisyys kodista. Taidekasvatuspalveluista vastaavat eri kunnissa eri hallinnonalat, erityisesti vastuu taiteen perusopetuksesta vaihtelee kunnittain muun muassa kulttuuri- ja opetustoimen välillä. Palveluita järjestetään myös yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Valtionhallinnossa opetus- ja kulttuuriministeriössä taiteen perusopetuksesta vastaa koulutuspolitiikan osasto ja muusta taidekasvatuksesta ja lastenkulttuurista sekä nuorisoasioista kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Myös valtion aluehallinnossa tehtävät jakautuvat elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY) ja aluehallintovirastojen (AVI) välillä. Tästä johtuen yhteistyö eri hallinnonalojen välillä on keskeistä oikein mitoitettujen ja saavutettavien taidekasvatuspalveluiden järjestämiseksi. Perusopetuksen taide- ja taitoaineet luovat taidekasvatuksen perustan. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että perusopetuksen tuntijaon vuonna 2016 tapahtuva uudistaminen valmistellaan vahvistamaan näiden aineiden opetusta. Helmikuun 2012 lopussa valmistuneen esityksen laati opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä. Tässä julkaisussa esiteltävät taidekasvatuksen muodot eivät korvaa koko ikäluokkaa tavoittavaa perusopetuksen taide- ja taitoaineiden opetusta ja niitä taitoja joita peruskoulun tehtävänä on antaa. Yleissivistävän koulutuksen taide- ja taitoaineiden ja taidekasvatuksen tärkeys ja vaikutukset on tuotu esiin lukuisissa tutkimuksissa, strategioissa, selvityksissä ja puheenvuoroissa. Koulutus- ja kulttuuripalvelut ovat kunnan ja alueen elinvoiman kulmakiviä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjiä. Luovilla aloilla on merkittävä vaikutus alueiden kehittymiselle ja elinvoimaisuudelle, lisäksi taide- ja kulttuurialoilla on positiivinen työllistävä vaikutus. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut vahvistavat ihmisen hyvinvointia ja ovat ongelmia ennaltaehkäisevinä myös keino katkaista sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavaa kustannuskierrettä. (Sivistyksen suunta 2020, Suomen Kuntaliitto 2011) Julkaisussa esitellään väyliä taidekasvatukseen osallistumiseksi ja sen järjestämiseksi. Esitetyt mallit on koottu erikokoisista kunnista eri puolilta maata. Ne eivät ole radikaale- 4

5 ja, mahdottomia toteuttaa tai edes uusia. Huomiota on kiinnitetty erityisesti yhteistyössä peruskoulujen kanssa annettavaan taidekasvatukseen, kuten taiteen perusopetukseen osana koulun kerhotoimintaa, Taiteilija koulussa ja Konsertti joka kouluun -toimintaan ja kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmiin ja polkuihin. Tavoitteena on ollut löytää kuntarajat ylittäviä yhteistyömalleja, joilla saavutetaan synergiaetuja, eikä aiheuteta merkittäviä lisäkustannuksia. Työssä on pyritty huomioimaan lapsen ja nuoren näkökulma palveluiden käyttäjänä. Malleja on haettu eri tahojen välisestä yhteistyöstä, ei esimerkiksi organisaatiorakenteista tai niiden muuttamisesta. Kansainvälisiä malleja ei projektin puitteissa ole kartoitettu. 5

6 Eläköön taidekasvatus! 2 Taidekasvatuksen muotoja Kuviossa 1 on hahmotettu taidekasvatuksen eri muotoja pitkäkestoisesta tavoitteellisesta toiminnasta satunnaiseen taide- ja kulttuuripalveluiden käyttöön. Lapsi ja nuori voi kulkea kehältä toiselle eri suuntiin ja osallistua eri kehillä olevaan toimintaan myös samanaikaisesti. Hän voi esimerkiksi opiskella musiikkiopistossa, käydä teatterissa ja osallistua kirjaston lukupiiriin. Eri kehillä olevan toiminnan järjestämisestä vastaavat sekä kunnat, yksityiset toimijat, seurakunnat että kolmas sektori. Kunnalla on kuitenkin keskeinen rooli kaikilla kehillä olevien palveluiden saatavuuden turvaamisessa. Toiminnot sijoittuvat kuntien sisällä usein useamman kuin yhden hallintokunnan alaisuuteen. Kuvio 1. Taidekasvatus. Taide- ja kulttuuripalveluiden käyttö osallistuminen kuulijana/ katsojana/kävijänä itsekseen harrastaminen ilman ohajusta osallistuminen/harrastaminen voi olla satunnaista TAIDE- JA KULTTUURI- PALVELUIDEN KÄYTTÖ Taidelaitoksissa, tapahtumissa ja kirjastoissa käynnit, kotona harrastaminen TAIDEHARRASTUS Taideharrastus lyhytkestoista eri taiteenaloihin tutustumista ohjattua toimintaa osallistuja tekee myös itse osallistumista ei arvioida Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yleisötyö, kirjastojen lukupiirit yms., vapaa sivistystyö, aamu- ja iltapäivätoiminta, koulun kerhotoiminta, varhaiskasvatus ja esiopetus, kulttuurinen nuorisotoiminta, kuorot, harrastajateatterit yms., lastenkultuurikeskusten toiminta TAIDEOPETUS Taideopetus keskittyminen pitkäjänteisesti valittuun/valittuihin taiteenaloihin osallistuja tekee itse opinnot arvioidaan osallistuminen säännöllistä ja tavoitteellista antaa valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin perustuu opetussuunnitelmiin Taiteen perusopetus, peruskoulun, lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen taide- ja taitoaineet (esim. kulttuuripolut, Taiteilija koulussa ja lukiodiplomit syventävät), tutkintoon johtava taide- ja kulttuurialan koulutus 6

7 Keskeiset käsitteet Kulttuurinen nuorisotoiminta on määritelty nuorisolain 7 :ssä kuntien nuorisotyön tavoitteelliseksi peruspalveluksi. Vastuu kulttuurisen nuorisotoiminnan tukemisesta on siten kunnilla. Toiminnan sisältöä ei laissa ole määritelty, joten se muotoutuu paikallisista lähtökohdista. (ks. luku 7) Kulttuuripolulla tai kulttuurikasvatussuunnitelmalla tarkoitetaan peruskoulussa oppituntien aikana tapahtuvaa tutustumista taiteeseen ja kulttuuriin esimerkiksi vierailemalla kunnan eri kulttuurikohteissa. (ks. luku 5.4) Kaikille oppilaille yhteisiä peruskoulun taide- ja taitoaineita ovat voimassa olevan tuntijakoasetuksen mukaan musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta. Taiteilija koulussa ja Konsertti joka kouluun -toiminnassa ammattitaiteilija vierailee koululla toteuttamassa esimerkiksi taideprojektin, esityksen tai työpajan. Taiteilija toimii opettajan parina ja työ tehdään oppituntien aikana. Toimintaa ovat koordinoineet Taikalamppukeskukset ja Konserttikeskus ry. Taikalamppu on lastenkulttuurikeskusten valtakunnallinen verkosto, joka kehittää ja välittää kulttuuripalveluita lapsille ja nuorille. Verkosto tukee jo olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistää palveluiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole. Taikalamppua tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Konserttikeskus ry järjestää koulu- ja päiväkotikonsertteja eri puolilla maata. Toimintaa tukevat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK. (ks. luku 5.3) Taiteen perusopetus on vapaaehtoista ja tavoitteellista tasolta toiselle etenevää taidekasvatusta, josta on säädetty oma lakinsa. Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) ohjaa opetuksen järjestämistä, mutta jättää järjestämispaikan opetuksen järjestäjän päätettäväksi. Kuntien kulttuuritoiminnasta säädetyn lain (728/1992) 1 :n mukaan kunnan yhtenä tehtävänä on järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Taiteen perusopetukseen osallistumisesta voidaan periä kohtuullisia maksuja. (ks. luku 9) 7

8 Eläköön taidekasvatus! 3 Taidekasvatus projekti Suomen Kuntaliiton ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisen taidekasvatusprojektin tavoitteena oli selvittää taidekasvatuspalveluiden järjestämisen edellytykset muuttuneessa toimintaympäristössä, sekä etsiä keinoja turvata palvelujen alueellista saatavuutta ja varmistaa koulutetun työvoiman tarjontaa. Projekti aloitettiin keväällä 2011 ja sen toteutuksesta vastasi projektikoordinaattori, jonka tukena toimi Kuntaliiton ja opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri-, liikunta-, ja nuorisopolitiikan osaston sekä koulutus- ja tiedepolitiikan osaston edustajista muodostettu ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluivat kulttuurisihteeri Iina Berden opetus- ja kulttuuriministeriöstä ( alkaen), johtaja Anneli Kangasvieri Suomen Kuntaliitosta, ylitarkastaja Tiina Kavilo opetus- ja kulttuuriministeriöstä, pääsihteeri Hannele Lehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä ( alkaen), opetusneuvos Armi Mikkola opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ylitarkastaja Katri Santtila opetus- ja kulttuuriministeriöstä ( asti), johtaja Paula Tuomikoski opetus- ja kulttuuriministeriöstä ( asti) sekä erityisasiantuntija Ditte Winqvist Suomen Kuntaliitosta. Ryhmän sihteerinä toimi projektikoordinaattori Viivi Seirala Suomen Kuntaliitosta. Projektin taustalla oli opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2010 julkaisema politiikka-analyysi Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa (2010:1). Analyysi osoitti, että taidekasvatukseen osallistuu yli miljoona suomalaista, kun lasketaan yhteen koulutusjärjestelmän sisällä ja sen ulkopuolella tarjottava kaikille ikäluokille suunnattu toiminta. Tämän lisäksi erilaisia taideharrastuksia on tuhansilla suomalaisilla. Nykyisellään taidekasvatuksen tarjonta on kuitenkin jakautunut epätasaisesti sekä maantieteellisesti että taiteenalakohtaisesti. 8

9 4 Strategiset tavoitteet Ilmapiiri taidekasvatuksen edistämiseen on suotuisa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että kaikkien lasten oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin tuetaan vahvistamalla lastenkulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä. Ohjelmassa todetaan lisäksi, että taiteen perusopetuksen maanlaajuista tavoitettavuutta edistetään. Vuosia koskevan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan taiteen perusopetuksen alueellista saatavuutta ja monipuolisuutta sekä oppilaitosverkon kehitystä selvitetään. Tavoitteena on myös ensi kertaa arvioida taidekasvatuspalvelujen alueellista saatavuutta osana peruspalvelujen arviointia. Taidekasvatus on esillä myös lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa vuosille Ohjelmassa todetaan, että lasten ja nuorten kulttuurikompetenssista huolehditaan muun muassa lisäämällä taide- ja kulttuuriperintökasvatusta, vahvistamalla taide- ja taitoaineiden opetusta perusopetuksen tuntijakouudistuksella sekä edistämällä taiteen perusopetuksen saavutettavuutta ja monipuolisuutta. Ohjelman mukaan koulujen yhteistyötä niin kulttuuri-, liikunta- kuin nuorisotoimijoidenkin kanssa lisätään. Taidekasvatuksen kannalta yksi lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman keskeisistä kirjauksista koskee taidekasvatuksen kokonaissuunnittelua kunnassa ja kunnallisia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia (ks. luku 4.2). Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittisessa ohjelmassa Sivistyksen suunta 2020 linjataan, että tulevaisuuden kunnassa taidekasvatuksen ja taidelähtöisten menetelmien merkitys ihmisen kasvulle on tunnustettu. Siksi päivähoitoon, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sisältyy runsaasti näitä elementtejä. Taiteen perusopetus antaa mahdollisuudet eri taiteenalojen syventävään opiskelemiseen eri puolilla maata. 4.1 Lasten ja nuorten kulttuurikompetenssin vahvistaminen Kulttuurikompetenssilla tarkoitetaan yksilön kykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Yksilön kulttuurikompetenssi rakentuu varhaislapsuudesta asti oppimisen ja kokemisen kautta. Suurin osa yksilön kulttuurikompetenssista on tiedostamatonta. Kulttuurikompetenssi koostuu neljästä osatekijästä: tiedot, taidot, tietoisuus ja asenteet. Kaikkia osatekijöitä voidaan harjoittelemalla parantaa. Kulttuurikompetenssi on noussut keskustelunaiheeksi myös EU:ssa. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi päätelmät kulttuuri- ja luovuuskompetensseista ja niiden merkityksestä Euroopan aineettoman pääoman rakentamisessa. Neuvosto katsoo, että kulttuuri- ja luovuuskompetensseihin kuuluvat sellaiset avaintaidot kuin kulttuuritietoisuus ja ilmaisu sekä kulttuurienväliset taidot. Monikulttuuristen taitojen kannalta erityisen merkittäviä tietoja, taitoja ja asenteita ovat vierailla kielillä viestinnän sekä sosiaalisten ja kansalaistaitojen lisäksi tietoisuus kulttuurista ja sen ilmaisumuodoista sekä kulttuuriperinnöstä. Neuvosto on yhtä mieltä siitä, että kulttuuri- ja luovuuskompetenssit antavat perustan luovuudelle ja innovoinnille, joka puolestaan luo älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Kulttuuri- ja luovuuskompetenssit voivat osaltaan edistää muun muassa parempaa yleistä koulumenestystä, koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä ja parempia mahdollisuuksia 9

10 Eläköön taidekasvatus! sosiaaliseen osallisuuteen, sillä niillä on motivoiva ja yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus, ja ne voivat antaa koululaisille mahdollisuuksia löytää erilaisia lahjakkuuksiaan ja kehittää niitä. Päätelmissään neuvosto kehottaa jäsenvaltioita levittämään tietoisuutta ja parhaita toimintatapoja päättäjien, kulttuuri- ja koulutusyhteisöjen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen keskuudessa kulttuuri- ja luovuuskompetenssien roolista esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja päivähoidon politiikkatavoitteiden saavuttamisessa, nuorisopolitiikkojen suunnittelussa ja eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa. 4.2 Kulttuurikasvatus- ja taiteen perusopetussuunnitelma osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma (417/ ). Suunnitelma on uusi lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Se on jatkossa osa kunnan vakiintunutta toiminnan suunnittelun, toteuttamisen sekä arvioinnin vuosirytmiä. Suunnitelma koskee koko kuntaa ja sen eri toimialoja. Suunnitelma linjaa kunnan lapsija nuorisopolitiikkaa. Suunnitelman ohjausvaikutusta korostaa se, että sen sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (365/1995) mukaista kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa eri vuosille. (kunnat.net) 10

11 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa vuosille todetaan, että kunnalliset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat kattavat parhaimmillaan nuorisolain ja lastensuojelulain tarpeet paikallisesta sovelluksesta. Monialaisena yhteistyönä ja laajasti valmisteltuina ne antavat kunnille mahdollisuuden arvioida ja rakentaa hyvinvointia yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa, mukaan lukien paikalliset yhdistykset. Tällöin ohjelmat kattavat myös ennaltaehkäiseviä toimia, jotka kohdistuvat laajasti koko ikäryhmiin tai riskiryhmiin. Ohjelma voi kattaa laajasti lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita alkaen lastensuojelullisista toimista ja päätyen vaikkapa kulttuurikasvatus- ja taiteen perusopetussuunnitelman sisällyttämiseen ohjelman osaksi. Kulttuurikasvatussuunnitelmalla tarkoitetaan usein osassa kuntia käytössä olevia peruskouluissa seurattavia kulttuurikasvatussuunnitelmia tai -polkuja. Niissä oppilaat tutustuvat erilaisiin taiteen ja kulttuurin muotoihin osana koulupäivää kullekin luokka-asteelle suunnatun suunnitelman mukaisesti (ks. luku 5.4). Kouluissa käytössä olevat suunnitelmat ovat yksi taidekasvatuksen muodoista. Kunnassa olisi kuitenkin tärkeää tarkastella laajemmin taidekasvatuspalveluiden kirjoa, johon sisältyvät kuviossa 1 esitetyt eri taidekasvatuksen muodot, sillä lapsen polku taidekasvatuspalveluiden käyttäjänä voi edetä useita eri reittejä. Osa lapsista kaipaa tavoitteellisempaa, osa lyhytkestoisempaa ja useammista eri taiteenaloista rakentuvaa toimintaa. Keskeistä on, että jokainen halukas löytää itselleen sopivan tavan osallistua myös vapaa-aikana. Laajempi kulttuurikasvatus- ja taiteen perusopetussuunnitelma osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa auttaa arvioimaan taidekasvatuspalveluiden tarjontaa ja mitoitusta kunnassa. Suunnitelma voidaan laatia ikäluokkakohtaisesti, jolloin palvelut voidaan mitoittaa kunkin ikäluokan tarpeiden mukaisesti varhaiskasvatuksesta lähtien. Monialaisessa yhteistyössä laaditut suunnitelmat tukevat lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kehitystä. Tällöin taidekasvatuksen eri muodot voidaan huomioida kootusti myös kunnan talousarvion laadinnan yhteydessä ja tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Kireässä taloustilanteessa resurssien onnistunut suuntaaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö on keskeistä. Taide- ja kulttuuriharrastukset ovat edullinen tapa ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan kulttuuri mainittiin vuonna 2010 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan osallistuvana tahona 66 %:ssa vastanneista kunnista (N=199). Esimerkiksi liikunta oli mukana 75 %:ssa vastauksista ja seurakunta 70 %:ssa vastauksista. 90 %:ssa vastanneista kunnista työhön osallistuvat sosiaali-/lastensuojelutyö, terveydenhuolto, perusopetus, varhaiskasvatus/päivähoito, nuorisotyö ja esiopetus. Esimerkiksi Helsingissä vuosille laaditun suunnitelman yhtenä kärkihankkeena on lasten ja nuorten vuorovaikutus- ja tunnetaitojen sekä osallisuuden kehittäminen kulttuurija taidetoiminnan kautta. Kärkihanketta on toteutettu muun muassa laatimalla Helsingin kulttuurikeskuksen ja opetusviraston vuonna 2011 julkaisemat Kulttuurin käsikirja opettajille ja Kulttuurikasvatus Helsingin peruskouluissa. 11

12 Eläköön taidekasvatus! 5 Taidekasvatus peruskouluissa Peruskoulun yhteisistä oppiaineista on säädetty perusopetuslaissa (628/1998). Perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta päättää valtioneuvosto. Nykyisin voimassa olevan valtioneuvoston asetuksella (1435/2001) säädetyn tuntijaon mukaan peruskoulun taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta) vähimmäistuntimäärä koko perusopetuksen aikana on 56 vuosiviikkotuntia (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia). Taide- ja taitoaineita voidaan tarjota myös valinnaisaineina. Valinnaisaineiden vähimmäistuntimäärä on 13 vuosiviikkotuntia. Peruskoulun taide- ja taitoaineiden lisäksi taidekasvatusta voidaan tarjota sekä varsinaisten oppituntien yhteydessä että niiden ulkopuolella. Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta ovat perusopetuslain mukaista opetussuunnitelmien tavoitteita tukevaa vapaa-ajantoimintaa, jota järjestetään varsinaisten oppituntien ulkopuolella. Aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta otetaan huomioon myös perusopetuksen laatukriteerit suosituksessa. Koulun kerhotoiminta ja taiteen perusopetus voivat olla osa aamu- ja iltapäivätoimintaa. Koulun kerhotoiminnassa voidaan tarjota taiteen perusopetusta. Kulttuuripolkujen tai kulttuurikasvatussuunnitelmien avulla voidaan tarjota taidetta ja kulttuuria koko ikäluokalle osana koulupäivää, kullekin luokka-asteelle opetussuunnitelmaan sopivalla tavalla. Taiteilija koulussa ja Konsertti joka kouluun -toiminta tuo taiteilijan vierailulle kouluun opettajan työpariksi tai taide-elämyksen tarjoajana. 5.1 Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 47 :ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa, jonka järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Koulu määrää toiminnasta vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Koulun kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) 12

13 5.1.1 Taiteen perusopetusta osana koulun kerhotoimintaa Taiteen perusopetusta voidaan tarjota koulun kerhotoimintana. Tällä hetkellä tarjonnan laajuudesta ei ole saatavissa kattavaa tietoa, mutta erilaisia kokeiluja on tehty eri puolilla maata. Kerho voi toimia alkuna monivuotiselle harrastukselle ja oman taiteenalan löytymiselle. Kerhotoiminnan kautta voidaan tarjota kerholaisille mahdollisuus kokeilla eri taiteenaloja ilman pääsykokeita. Kerholainen voi silti olla kerhoa tarjoavan taiteen perusopetuksen oppilaitoksen oppilas, jolloin hänen opintosuorituksensa kirjataan oppilaitoksen rekisteriin. Kerhoon voivat löytää tiensä myös ne oppilaat, joilla ei muuten olisi taideharrastusta. Koulun kerhotoiminta on oppilaalle aina maksutonta. Taiteen perusopetuksen järjestäjä voi tehdä kerhosta tarjouksen koululle, joka voi ostaa kerhon koulun ulkopuoliselta järjestäjältä. Erityisesti yläkouluissa kerhotoiminta on alakouluja vähäisempää, jolloin tarjontaa voisivat lisätä koulun ulkopuolelta tulevat kerhonjärjestäjät. Erilaisia taidekerhoja toimii myös koulun oman taideaineen opettajan johdolla, jolloin kerhotunnit tuovat lisätunteja vähätuntisten aineiden opettajille. Taiteen perusopetuksen tarjoaminen on yksi tapa taidekerhon järjestämiseksi osana koulun kerhotoimintaa. Taidekasvatuksen näkökulmasta keskeistä on, että taidekerhon vetäjä on taiteenalansa ammattilainen ja täyttää kerhon vetäjälle asetetut muut edellytykset Kerhonohjaajat Kerhojen vetäjistä noin 74 % on koulujen opettajia. Luku on pysynyt samana jo muutaman vuoden ajan. Kerhonohjaaja voidaan palkata myös koulun ulkopuolelta. Ohjaajan on kuitenkin aina oltava aikuinen. Kun kerhonohjaaja on palvelussuhteessa kerhoa tarjoavaan kouluun, kerhonohjaajan palkkion tulee noudattaa Kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta. Mikäli kerho ostetaan koulun ulkopuoliselta taholta, koulu tekee sopimuksen kerhonohjaajan tai tämän taustaorganisaation kanssa. Esimerkiksi jos kuvataidekoulu myy kerhopalvelua koululle, määräytyy ohjaajan palkkio hänen oman työnantajansa, eli kuvataidekoulun, noudattaman työehtosopimuksen mukaan. Kerhonohjaajalla on vastuu kerhon toiminnasta. Ohjaajalta edellytetään sisällön ja ryhmän ohjaamisen hallintaa. Kerhojen ohjaamiseen tarvitaan kerhopedagogisia taitoja. Kerhonohjaaja luo ilmapiirin, jossa kerholaisten on hyvä toimia itsenäisesti ja yhdessä. Kerhonohjaajalla on oikeus saada perehdytystä kerhotiloihin, materiaaleihin ja välineisiin 13

14 Eläköön taidekasvatus! liittyviin sääntöihin ja niiden käyttöön rehtorilta tai muulta koulun henkilökuntaan kuuluvalta. Kerhonohjaajalla on hyvä olla myös tukiverkko, jossa on muita kerhonohjaajia. Kerhonohjaajien sijaisjärjestelyt kannattaa miettiä jo etukäteen. (Kenttälä 2010, Koulun kerhokäsikirja, 40-41) Kerhonohjaajien rikostausta tulee selvittää. Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisen tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja edistää heidän henkilökohtaista turvallisuuttaan. Rikosrekisteriote vaaditaan, kun työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa tai muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa. (Kenttälä 2010, Koulun kerhokäsikirja, 41) Kerhonohjaajan työ eroaa esimerkiksi Taiteilija koulussa -toiminnasta siten, että kerhonohjaaja on yksin vastuussa ryhmästään, kun taas Taiteilija koulussa -toiminnassa opettaja on luokassa läsnä ja taiteilija työskentelee hänen parinaan. Kerhotoiminnassa myös pedagoginen vastuu on ohjaajalla Rahoitus Opetushallitus myöntää vuosittain valtionavustusta koulun kerhotoiminnan järjestämiseen. Vuosina perusopetusta tukevan kerhotoiminnan piiriin kuuluu noin lasta ja nuorta noin kerhossa (perusopetuksen järjestäjien arvio). Manner-Suomen kunnista 93 prosenttia (vuonna 2010 määrä oli 88 prosenttia) on mukana kehittämässä kerhotoimintaa. Valtion vuoden 2012 talousarviossa koulun kerhotoimintaan on varattu kahdeksan miljoonaa euroa. Avustusta hakee perusopetuksen järjestäjä, eli kunta, joka voi ostaa kerhon koulun ulkopuoliselta taholta, kuten taiteen perusopetuksen järjestäjältä. Kunnan omarahoitusosuus toiminnan järjestämisestä on 25 %, valtionavustuksella voidaan kattaa loput kulut. Avustusta voidaan käyttää ohjaajan palkkion lisäksi mm. kuljetuksiin ja välipalaan. Opetushallitus julistaa määrärahan haettavaksi vuosittain alkuvuodesta. Lisätietoja: Opetushallituksen EDU.fi verkkopalvelu Kerhokeskus ry:n verkkosivut Muu harrastustoiminta koulun tiloissa Koulun tiloissa voidaan opetustuntien ulkopuolella järjestää myös kerhoja tai harrastustoimintaa, joka ei ole osa koulun kerhotoimintaa. Tällöin toimintaan osallistuvilta voidaan periä maksu. Käytännöt koulutilojen käytöstä koulupäivän ulkopuolella vaihtelevat kunnittain. 14

15 5.2 Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta on oppituntien ulkopuolista päivittäistä kerho- tai vapaa-ajan toimintaa, joka on suunnattu peruskoulun 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Kunnat päättävät toiminnan järjestämisestä, ja lasten osallistuminen siihen on vapaaehtoista. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelut esimerkiksi järjestöiltä, yhdistyksiltä tai seurakunnilta. Kunta voi myös avustaa palvelujen tuottajia. Kunnilla ei ole velvollisuutta toiminnan järjestämiseen. Koulun kerhotoiminta ja taiteen perusopetus voivat olla osa aamu- ja iltapäivätoimintaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1-2 luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville lisätään. Valtio myöntää kunnille aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiskustannuksiin valtionosuutta. Perusopetuslaissa on säädetty toiminnasta perittävien kuukausimaksujen enimmäismääristä. Opetushallitus on päättänyt uusista aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteista vuonna Perusteiden mukaan aamu- ja iltapäivätoiminta kootaan seuraavista sisällöllisistä kokonaisuuksista: eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus leikki ja vuorovaikutus liikunta ja ulkoilu ruokailu ja lepo kulttuuri ja perinteet käden taidot ja askartelu kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu mediataidot arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit. (Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011) Esimerkiksi Vantaalla Vantaan sanataidekoulu järjestää osassa kouluista iltapäivätoimintaa, jossa perinteisen iltapäiväkerhotoiminnan lisäksi tarjotaan sanataiteen I perusopinnot. Oppilas voi halutessaan myös jatkaa sanataideharrastusta, vaikka ei ole enää iltapäiväkerhossa. 15

16 Eläköön taidekasvatus! 5.3 Taiteilija koulussa ja Konsertti joka kouluun -toiminta Taiteilija koulussa -toiminnan lähtökohtana on, että eri taiteenalojen ammattitaiteilijat vierailevat koululla toteuttamassa erilaisia työpajoja ja projekteja. Taiteilijat toimivat kouluissa opettajien työparina ja tuovat oman osaamisensa koulun arkeen. Toiminta avaa taideteoksen kokemisen lisäksi työn eri vaiheita ja käsitystä taiteilijan ammatista. Konsertti joka kouluun -toiminnassa muusikko tai yhtye vierailee koulussa koulupäivän aikana. Konserttikeskus ry:n järjestämä Konsertti joka kouluun -toiminta käynnistyi vuonna 2008, ja sen tavoitteena on tulevaisuudessa laajentua koko maahan. Tavoitteen toteutuessa jokaisella peruskoululaisella olisi ainakin kerran lukuvuodessa mahdollisuus osallistua koulukonserttiin, eli saada kokemus elävästä musiikista. Sopimukset toiminnasta tehdään Konserttikeskus ry:n ja kunnan välillä. Kunnat sitoutuvat sopimuksessa tarjoamaan koulukonsertin kaikille peruskoululaisilleen lukuvuoden aikana. Maksu perustuu oppilasmäärään. (konserttikeskus.fi) Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna 2010 viidelle lastenkulttuurikeskustenverkosto Taikalampun jäsenkeskukselle ja Konserttikeskus ry:lle yhteensä 1,45 miljoonaa euroa avustusta käytettäväksi Taiteilija koulussa ja Konsertti joka kouluun -toimintaan vuosina Lisäksi keskusten tuli tehdä selvitys siitä, miten Konserttikeskus ry:n ja hankkeessa mukana olevien Taikalamppukeskusten yhteistyötä voitaisiin kehittää siten, että toiminta muodostuisi pysyväksi ja kaikki taiteenalat kattavaksi. Mukana toiminnassa ovat olleet Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Oulussa ja Porissa toimivat Taikalamppukeskukset. Konserttikeskus ry toimii Helsingistä käsin. Keskukset ovat kokeilleet erilaisia malleja toteuttaa toimintaa. Joillakin paikkakunnilla yhteys kouluihin on syntynyt keskitetysti kunnan opetustoimen välityksellä, toisaalla keskukset ovat olleet suoraan yhteydessä kouluihin. Toiminnan vakiintumisen ja työn organisoinnin kannalta keskitetyt ratkaisut lienevät kestävimpiä. Kustannukset pienenevät, kun materiaalit ja toimintamallit ovat valmiina ja päästään mahdollisuuksien mukaan pidempikestoisiin sopimuksiin. Pienemmillä paikkakunnilla koulujen määrä on luonnollisesti pienempi, jolloin toiminnan organisointikin on kevyempää. Toisaalta etäisyydet koulujen välillä voivat olla pidempiä. Taiteilija koulussa ja Konsertti joka kouluun -toiminta lisää koulujen mahdollisuutta käyttää taiteilijoita opetuksessa erityisesti sellaisilla alueilla, joissa ei ole olemassa vahvaa kulttuurin infrastruktuuria. Keväällä 2011 Taiteilija koulussa ja Konsertti joka kouluun -toimintaan oli osallistunut yli lasta ja hanke oli työllistänyt eripituisiin työsuhteisiin yli 70 taiteilijaa. Osalle taiteilijoista toiminta poiki myös muita työtilaisuuksia. Luvut koko hankkeen aikana osallistuneista oppilaista ja taiteilijoista selviävät keväällä Toiminnasta on jäänyt kouluihin myös pysyviä jälkiä. Esimerkiksi Porissa Reposaaren koulussa taiteilija Sanna Pajunen toteutti Riutta-pronssiveistostyöpajan, jossa koulun sisäänkäyntiä elävöitettiin 60 pronssiveistoksesta koostuvalla työllä. Taiteilijoiden kanssa on tehty niin kevätnäytösohjelmia kuin projekteja koulun 16

17 piha-alueiden muuttamiseksi viihtyisämmäksi. Mukana on ollut useiden eri taiteenalojen edustajia. Taiteenalat ovat vaihdelleet muun muassa animaatiosta kokeilevaan käsityöhön ja draamaan. Taiteilija voi vierailla myös muilla kuin taideaineiden tunneilla. Taiteen hyödyntämisestä esimerkiksi matematiikan opetuksessa on kokemuksia jo pitkältä ajalta. Toiminnan laajuus jatkossa riippuu sen rahoituksesta. Taiteilija koulussa ja Konsertti joka kouluun -toiminta voisi olla myös osa koulussa toteutettavaa kulttuurikasvatussuunnitelmaa tai -polkua (ks. luku 5.4). Toiminta tulisi saada vakituisen rahoituksen piiriin. Lisätietoja: (ks. mukana toiminnassa olleiden keskusten sivut) Lukukeskus järjestää vastaavanlaista toimintaa, jossa kouluun tai päiväkotiin voi kutsua kirjailijan. Menetelmäoppaat Taikalamppu-keskukset ovat tuottaneet myös eri taiteenalojen menetelmäoppaita, jotka on suunnattu opettajille, taidekasvattajille ja ohjaajille. Menetelmäoppaiden avulla opettajat voivat itse toteuttaa koulussa muun muassa erilaisia työpajoja. Lisätietoja: Taikalamppu-verkoston verkkosivut: 17

18 Eläköön taidekasvatus! 5.4 Kulttuurikasvatussuunnitelmat ja -polut Oulussa peruskoululaiset seuraavat kaupungin kulttuuriopetussuunnitelmaa, Salossa kuljetaan POLKUa ja Turussa Kulttuuripolkua, jota yläkoululaiset voivat jatkaa Kulttuuripihatvirtuaaliympäristössä (ks. luku 10). Vantaan kulttuurikasvatussuunnitelmassa ovat mukana myös esiopetuksen oppilaat. Eri puolilla maata peruskouluissa on käytössä erinimisiä kulttuurikasvatussuunnitelmia, jotka on laadittu paikallisista lähtökohdista käsin. Suunnitelmien tavoitteet ovat kuitenkin pitkälti yhteneväiset: tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus taiteen kokemiseen ja tekemiseen ja antaa heille sen avulla välineitä kasvaa eheiksi aikuisiksi. Keskeistä on, että suunnitelmat laaditaan hallinnonalojen yhteistyönä ja samalla sovitaan rahoitusvastuiden jaosta. Lisäksi on tärkeää, että suunnitelma viedään osaksi opetussuunnitelmia ja kunnassa ja kouluissa on yhteyshenkilöt, joiden vastuulla toiminnan koordinointi on. Opettajille järjestettävä koulutus ja tehokas tiedottaminen sujuvoittavat käytännön toteutusta. Monissa kunnissa suunnitelma on toteutettu luokka-asteittain siten, että esimerkiksi alakoulun ensimmäisellä luokalla tutustutaan musiikkiin, toisella kuvataiteeseen jne. Lähtökohta voi olla myös toisenlainen, kuten esimerkiksi Helsingissä, jossa taiteen kokemisen tasot ohjaavat toimintaa. Suunnitelmissa pyritään hyödyntämään paikkakunnan taide- ja kulttuuritarjontaa mahdollisimman laajasti. Mikäli laitosmuotoista toimintaa on vähän, nousevat yksittäiset taiteilijat ja taiteilijaryhmät keskeiseen asemaan. Myös Taiteilija koulussa ja Konsertti joka kouluun -toiminta voisi olla osa suunnitelmaa (ks. luku 5.3). Alla on esimerkkejä käytössä olevista suunnitelmista. Kunnista löytyy myös lomake- ja sopimusmalleja, joista osa on ladattavissa kuntien verkkosivuilta. Espoo KULPS! Kulttuurikasvatus Helsingin peruskouluissa ja Kulttuurin käsikirja opettajille (suomeksi ja ruotsiksi) Kuopio kulttuuripolku Oulun kaupungin Kulttuuriopetussuunnitelma Kulttuuripolut, Lastenkulttuurikeskus Lastu, Pohjois-Savo Salo POLKU Tampere Taidekaari Turku Kulttuuripolku Vantaan esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelma 18

19 6 Kunnan kulttuuritoimi ja kulttuuri- ja taidelaitokset Kunnan kulttuuritoimella on yleensä merkittävä rooli muun muassa koulun kulttuurikasvatussuunnitelmien laadinnassa, sekä erilaisten taidekasvatus- ja lastenkulttuuripalveluiden organisoinnissa. Taidelaitokset puolestaan tekevät hyvin laajaa taidekasvatustyötä. Teattereilla ja orkestereilla on muun muassa koululaisesityksiä ja konsertteja, ja museoissa vierailee lukuisia luokkia vuosittain. Työpajatoimintaa on useilla laitoksilla. Taidelaitosten näkökulmasta taidekasvatuksessa keskeistä on myös uusien yleisöjen ja kävijöiden kasvattaminen. Osalla laitoksista toiminta on vakiintunutta, toisilla toiminnan laajuus ja muodot vaihtelevat saatujen avustusten tai muun rahoituksen mukaan. Taide- ja kulttuurilaitoksissa tehtävän taidekasvatustyön tilastointia kehittämällä muun muassa toiminnan laajuus ja säännöllisyys on mahdollista saada entistä paremmin näkyviin. Museopedagogiikka Museopedagogiikalla on pitkät perinteet, mutta museopedagogien itsenäinen ammattikunta on vielä nuori. Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry aloitti toimintansa vuonna Järjestäytyminen tuo museopedagogien työn entistä näkyvämmäksi ja tukee ammattikunnan verkostoitumista ja koulutusmahdollisuuksia. Pedaali ry:n tarkoituksena on edistää museopedagogista toimintaa ja tavoitteena on levittää tietoa museopedagogiikan ja taidekasvatuksen merkityksestä. Pedaali ry:n mission mukaan museopedagogiikan tehtävä on tuoda esiin yleisön näkökulma museossa ja ottaa huomioon erilaisten kävijöiden tarpeita. Museopedagoginen toiminta on kaksisuuntaista, se toimii välittäjänä museon ja yleisön välillä. Museopedagogiikan lähtökohtana on helpottaa, rohkaista ja tukea kävijän henkilökohtaista kokemusta ja elämystä sekä aktivoida omiin tulkintoihin ja omaan luovuuteen, välittää informaatiota, syventää ymmärrystä ja lisätä tietoa sekä käsitellä ja avata museota instituutiona, tilana ja paikkana. Museopedagogiikan tehtäviin kuuluu myös koko organisaation sitouttaminen yleisön huomioimiseen ja pedagogisen mission tukemiseen. (pedaali. fi) Samat lähtökohdat koskevat myös teattereiden ja orkestereiden yleisötyötä. Kulttuuripassit ja -kortit Eri kunnissa on käytössä kortteja tai passeja joilla lapset ja nuoret pääsevät taide- ja kulttuurilaitoksiin joko ilmaiseksi tai hyvin pientä korvausta vastaan. Korteista on käytössä useita variaatioita ja yhteistyössä voi olla mukana useampikin kunta, jolloin samalla kortilla pääsee myös naapurikunnassa sijaitsevan laitoksen tapahtumiin. Kortti voi olla suunnattu esimerkiksi peruskoulun päättäville yhdeksäsluokkalaisille tai laajemmalle ikäryhmälle. Käytössä voi olla esimerkiksi lippukiintiö, tai kortilla voi päästä saman päivän tapahtumaan, mikäli lippuja on jäljellä. 19

20 Eläköön taidekasvatus! Kulttuuripolut Taide- ja kulttuurilaitokset ovat myös useimmiten vierailukohteina tai muuten yhteistyökumppaneina taide- tai kulttuurikasvatussuunnitelmassa. Kaikilla paikkakunnilla ei kuitenkaan ole omia taide- ja kulttuurilaitoksia tai tapahtumia, joita järjestettäisiin lukuvuoden aikana. Tällöin vapailla ryhmillä ja yksittäisillä taiteilijoilla on merkittävä rooli kouluyhteistyössä. (ks. luku 5.4) Yhteistyö taiteen perusopetuksen järjestäjän kanssa Erilaisia yhteistyöprojekteja on toteutettu taiteen perusopetusoppilaitosten ja taidelaitosten välillä myös siten, että mukana on ollut useampia oppilaitoksia tai taidelaitoksia. Esimerkiksi vuonna 2009 toteutettuun Aikamme kamarimusiikin opetus -projektiin osallistui kymmenen oppilaitosta ja yksi ammattiorkesteri. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää uusia opetusmenetelmiä musiikin opettamiseen sekä kehittää musiikkioppilaitosten ja taidelaitosten ja taiteilijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Projektin puitteissa tilattiin oppilaiden ja ammattilaisten yhteissoittoon soveltuvat teokset seitsemältä säveltäjältä. Tavoitteena oli, että uudet teokset löytäisivät tiensä musiikkiopistoihin kautta Suomen. Opetushallitus myönsi projektille avustusta opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin kuuluvan taiteen perusopetuksen kehittämishankkeisiin osoitetusta määrärahasta. Tarkoituksena on, että määrärahan avulla kehiteltyjä malleja voidaan hyödyntää myös muualla. Siksi on tärkeää, että projektien toteuttajat levittävät tietoa onnistuneista projekteista ja tuotetusta materiaalista esimerkiksi omien liittojensa välityksellä. Taidelaitoksilla on tiloja, jotka voivat soveltua myös taiteen perusopetuksen opetuskäyttöön. Tilayhteistyötä kokeillaan esimerkiksi Helsingissä Ateneumin taidemuseossa. Helsingin kuvataidekoulu järjestää kuvataiteen perusopetusta museon tiloissa. Museo tarjoaa tilat, ja taiteen perusopetuksen järjestäjä huolehtii muista järjestelyistä. 20