2008_6lmu.fm Page 1 Wednesday, September 17, :48 AM 6/2008. Sisältö

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat _6lmu.fm Page 1 Wednesday, September 17, :48 AM 6/2008 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 6 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 7 Korkein hallinto-oikeus 10 KKO:N VALITUSLUVAT 14

2 2008_6lmu.fm Page 2 Wednesday, September 17, :48 AM Momentti 6/2008 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki ulkomaalaislain muuttamisesta (516/2008) HE 167/2007 vp HaVM 6/2008 Laki tulee voimaan Ulkomaalaislain muutoksella pannaan täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten erityistä maahanpääsymenettelyä tieteellistä tutkimusta varten koskeva niin sanottu tutkijadirektiivi. Tavoitteena on edistää kolmansien maiden kansalaisuutta olevien tutkijoiden maahanpääsyä Suomeen lisäämällä ulkomaalaislakiin säännökset direktiivin mukaisesta uudesta maahanpääsymenettelystä, joka on rinnakkainen nykyisten maahanpääsymenettelyjen kanssa. Direktiivissä määritellyt edellytykset täyttävät tutkimuslaitokset ja tutkijat voivat siten valita jatkossa uuden ja nykyisten maahanpääsymenettelyjen välillä. Uuden maahanpääsymenettelyn perustana on tutkimuslaitoksen ja tutkijan välinen vastaanottosopimus, jossa tutkimuslaitos sitoutuu vastaanottamaan tutkijan tutkimustyöhön ja tutkija sitoutuu suorittamaan tutkimustyön ennalta sovitun mukaisesti. Vastaanottosopimuksen perusteella maahanmuuttoviranomaiset myöntävät tutkijalle oleskeluluvan, jos tutkijan maahantulon ja maassa oleskelun edellytykset täyttyvät. Oleskelulupaan sisältyy mahdollisuus suorittaa osa tutkimustyöstä toisessa jäsenvaltiossa. Jos tutkija oleskelee tässä tarkoituksessa enintään kolme kuukautta toisessa jäsenvaltiossa, tutkimustyö voidaan toteuttaa ensimmäisessä jäsenvaltiossa tehdyn vastaanottosopimuksen perusteella olettaen, että tutkijan maahanpääsyn edellytykset toisessa jäsenvaltiossa täyttyvät. Uusi maahanpääsymenettely perustuu tutkimuslaitosten ja maahanmuuttoviranomaisten väliseen yhteistyöhön siten, että tutkimuslaitokselle annetaan keskeinen asema tutkijan maahanpääsymenettelyssä. Samalla säilytetään ennallaan maahanmuuttoviranomaisten maahanmuuton valvontaa koskevat toimivaltuudet. Laki vihkimisoikeudesta (571/ 2008), laki avioliittolain muuttamisesta (572/2008), laki käräjäoikeuslain 17 :n muuttamisesta (573/2008) ja laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 4 ja 5 a :n muuttamisesta (574/2008) HE 14/2008 vp LaVM 5/2008 Lait tulevat voimaan Lailla vihkimisoikeudesta uudistetaan avioliittolaissa olevat säännökset uskonnollisten yhdyskuntien vihkimisoikeudesta. Laki sisältää säännökset vihkimisoikeuden myöntämisen edellytyksistä ja vihkimisoikeuden käytön valvonnasta. Avioliittolakia muutetaan siten, että siviilivihkimisen toimittamiseen velvollisten virkamiesten piiri laajenee. Avioliittolakiin otetaan myös säännökset, joiden nojalla oikeus siviilivihkimisten toimittamiseen voidaan myöntää henkilölle, joka ei ole virkamies, jos se on tarpeen siviilivihkijöiden riittävän määrän turvaamiseksi maistraatin toimialueella. Lisäksi tehdään vähäisiä seurannaismuutoksia käräjäoikeuslakiin ja lakiin rekisteröidystä parisuhteesta. Laki holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä (575/2008), laki holhoustoimesta annetun lain 8 :n muuttamisesta (576/2008) ja laki valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 6 :n muuttamisesta (577/2008) HE 45/2008 vp LaVM 8/2008 Lait tulevat voimaan Edunvalvontapalveluiden tuottaminen siirretään kunnilta valtiolle. Lisäksi tehdään vähäisiä seurannaismuutoksia holhoustoimesta annettuun lakiin ja valtion oikeusaputoimistoista annettuun lakiin. Laki kuluttajansuojalain 2 luvun muuttamisesta (561/2008), laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta (562/2008), laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 125 :n muuttamisesta (563/2008), laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta (564/2008), laki vakuutusyhtiölain 31 luvun 1 :n muuttamisesta (565/2008), laki vakuutusedustuksesta annetun lain 22 :n muuttamisesta (566/ 2008), laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain 4 :n muuttamisesta (567/ 2008), laki saatavien perinnästä annetun lain 4 :n muuttamisesta (568/2008) ja laki asianajajista annetun lain 5 :n muuttamisesta (569/2008) HE 32/2008 vp TaVM 11/2008 Lait tulevat voimaan Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi pannaan täytäntöön. Tavoitteena on luoda jäsenvaltioihin yhtenäiset säännökset kuluttajan taloudellisiin etuihin vaikuttavasta mainonnasta ja muusta markkinoinnista sekä menettelytavoista asiakassuhteessa. Markkinointia koskeva kuluttajansuojalain 2 luku uudistetaan. Luvun soveltamisalaa laajennetaan siten, että se koskee markkinoinnin lisäksi myös menettelyjä asiakassuhteessa sopimuksen tekemisen jälkeen. Periaatteiltaan 2 luvun säännökset vastaavat voimassa olevia säännöksiä, mutta ovat huomattavasti yksityiskohtaisemmat. Yksityiskohtaisempia säännöksiä on yhtäältä siitä, milloin markkinointia tai muuta menettelyä pidetään kuluttajien kannalta sopimattomana, ja toisaalta siitä, milloin markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena. Hyvää tapaa koskeva sääntely on puhtaasti kansallista, sillä direktiivi ei koske 2

3 2008_6lmu.fm Page 3 Wednesday, September 17, :48 AM markkinoinnin arviointia eettisin perustein. Lisäksi tehdään teknisluonteisia tarkistuksia eräisiin muihin lakeihin. Laki rikoslain 2 a luvun muuttamisesta (578/2008) HE 164/2007 vp LaVM 9/2008 Laki tulee voimaan Rikoslain 2 a lukua muutetaan siten, että maksamaton uhkasakko, jota ei ole saatu perityksi, on muunnettava vankeudeksi, jos tuomioistuin on tuominnut sen oikeudenkäynnin kulun turvaamiseksi tai ulosottokaaren nojalla. Muuta uhkasakkoa ei saa muuntaa vankeudeksi. Rangaistusmääräysmenettelyssä annettua sakkorangaistusta ei muunneta vankeudeksi. Tällaista sakkoa ei muunneta vankeudeksi silloinkaan, kun tuomioistuin on tuominnut sen rangaistusvaatimuksen vastustamista seuranneessa oikeudenkäynnissä. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että poliisin sakotusohjetta päivitetään ensi tilassa ottaen huomioon muun muassa viimeaikainen oikeuskäytäntö sekä tarpeen mukaan muutoinkin selkeytetään, ja että valmistellaan tarvittavat ehdotukset sääntelyksi, jolla rajataan rangaistusmääräysmenettelyn käyttö pois tilanteista, joissa tekijä on menettelyllään osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista tai käskyistä, annettavaksi eduskunnalle rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyn kokonaisuudistuksen yhteydessä taikka tarvittaessa erillisenä esityksenä niin, että esitys on mahdollista saattaa voimaan samanaikaisesti nyt hyväksytyn lakiehdotuksen kanssa. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää viipymättä yhdyskuntaseuraamuksen kehittämistä koskevan kokonaistarkastelun ja huolehtii, että sen yhteydessä tai erillisenä työnä valmistellaan oikeusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, kuntasektorin sekä muiden asiaan kuuluvien toimijoiden yhteistyönä vuoden 2009 loppuun mennessä eduskunnalle antamista varten tarvittavat ehdotukset sakon muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolelle jääville soveltuvaksi yhdyskuntaseuraamukseksi tai muuksi muuntorangaistuksen korvaavaksi toimeksi. 3) Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriö seuraa ja arvioi sakon muuntokiellosta aiheutuvia vaikutuksia kiinnittäen huomiota muiden seikkojen ohella sakkovankien määrän kehitykseen, sakkotulojen määrään, sakkorangaistuksen uskottavuuteen rikosoikeudellisena seuraamuksena sellaisissa tapauksissa, joissa henkilö syyllistyy toistuvasti vähäisiin rikoksiin, vaikutuksiin rikollisuuteen kokonaisuutena, vaikutuksiin kaupan alan yritysten kannalta sekä käräjäoikeuksien, kuntien ja muiden asianomaisten viranomaisten toimintaan ja että oikeusministeriö antaa asiasta selvityksen lakivaliokunnalle vuoden 2010 loppuun mennessä. Elatustukilaki (580/2008), laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (581/2008), laki lapsen elatuksesta annetun lain muuttamisesta (582/2008), laki eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannusindeksiin (583/2008), laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 1 :n muuttamisesta (584/2008), laki työttömyysturvalain muuttamisesta (585/2008), laki kansaneläkelain muuttamisesta (586/ 2008), laki yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta (587/2008) ja laki maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta (588/2008) HE 49/2008 vp StVM 10/2008 Lait tulevat voimaan Elatustukilaissa säädetään Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemasta elatustuesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä elatusavun perimiseksi. Toimeenpanijan vaihtumisesta aiheutuvien teknisten muutosten lisäksi lakiin tehdään eräitä asiallisia muutoksia lainsäädännön ja käytäntöjen selkeyttämiseksi. Laki eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin uudistetaan kokonaan. Laissa tarkoitettuja elatusapuja, korvauksia ja elatustukea korotetaan vuosittain elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti. Tarpeellisilta osin muutetaan myös sosiaalihuoltolakia, lapsen elatuksesta annettua lakia, kansaneläkelakia, työttömyysturvalakia, asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia sekä maatalousyrittäjien eläkelain voimaanpanosta annettua lakia. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 99/2008 vp) laeiksi valmismatkaliikkeistä ja rikoslain 30 luvun muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi valmismatkaliikkeistä uusi laki, joka korvaisi nykyisen valmismatkaliikkeistä annetun lain. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia. Ehdotetun lain säännökset vastaisivat sisällöltään suurelta osin voimassa olevia lain ja asetuksen säännöksiä. Uuden lain tarve johtuu erityisesti siitä, että nykyisin asetukseen sisältyvät elinkeino-oikeudelliset säännökset siirrettäisiin perustuslain vaatimuksia vastaavasti lain tasolle. Siirrosta aiheutuu lakiin muutostarpeita siinä määrin, että lain kirjoittaminen kokonaan uudelleen on perusteltua. Ehdotetun lain soveltamisala olisi jonkin verran nykyistä laajempi. Valmismatkaliikkeen harjoittamiseen rinnastettaisiin laissa lentokuljetusten järjestäminen, tarjoaminen tai välittäminen kuluttajille, jos kuljetuksen järjestää, tarjoaa tai välittää muu kuin lentoliikenteen harjoittaja. Nykyinen sääntely koskee vain tilauslennolla tehtäviä kuljetuksia, mutta muutoksella katettaisiin myös reittilennolla tehtävät kuljetukset. Valmismatkaliikkeen harjoittajien rekisteröintiä ja vakuuden asettamisvaatimuksia koskevat säännökset vastaavat vähäisin tarkennuksin voimassa olevaa lakia. Matkanvälittäjän velvollisuutta asettaa vakuus päämiehenään toimivan ulkomaisen matkanjärjestäjän puolesta tarkennettaisiin niin, että tällainen velvollisuus on välittäjällä vain, jos hänen päämiehensä ei ole asettanut niin sanotun pakettimatkadirektiivin mukaista vakuutta tai jos päämiehen kotipaikka on muussa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Rekisteröinnin edellytyksiin lisättäisiin vaatimus, jonka mukaan luonnollisen henkilön on oltava täysi-ikäinen. Lisäksi vaadittaisiin, ettei hän ole konkurssissa eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu. Momentti 3 Momentti 6/2008

4 2008_6lmu.fm Page 4 Wednesday, September 17, :48 AM Valmismatkaliikerikoksesta säädetty enimmäisrangaistus ehdotetaan korotettavaksi kuuden kuukauden vankeusrangaistuksesta yhden vuoden vankeusrangaistukseen. Samalla rangaistussäännökset siirrettäisiin rikoslakiin. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan samana ajankohtana kuin niihin läheisesti liittyvä laki valmismatkalain muuttamisesta eli noin kuuden kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta. Esitys (HE 100/2008 vp) laeiksi sairausvakuutuslain ja lääkelain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sairausvakuutuslakia ja lääkelakia. Ehdotettavilla muutoksilla otettaisiin lääkekorvausjärjestelmässä käyttöön viitehintajärjestelmä lääkekorvausmenojen kasvun hillitsemiseksi ja edullisimpien vaihtokelpoisten valmisteiden käytön edistämiseksi. Esityksen mukainen viitehintajärjestelmä koostuisi viitehintaryhmistä, jotka perustuisivat Lääkelaitoksen ylläpitämään luetteloon keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Viitehintajärjestelmään voitaisiin sisällyttää keskenään vastaavat samaa lääkeainetta sisältävät myyntiluvalliset lääkevalmisteet, joille on vahvistettu korvattavuus. Viitehintaryhmälle asetettava viitehinta olisi korkein hinta, jonka perusteella viitehintaryhmään sisällytetyn lääkevalmisteen korvauksen suuruus voitaisiin laskea. Viitehintojen määrittäminen perustuisi lääkkeiden myyntiluvan haltijoiden esittämiin tukkuhintoihin ja niiden perusteella laskettuihin arvonlisäverollisiin vähittäishintoihin. Viitehinta olisi viitehintaryhmän edullisimman valmisteen arvonlisäverollinen vähittäishinta lisättynä 1,5 eurolla. Jos edullisimman valmisteen hinta olisi 40 euroa tai yli, viitehinta olisi arvonlisäverollinen vähittäishinta lisättynä kahdella eurolla. Esityksen mukaisessa viitehintajärjestelmässä viitehinnan ylittävä osuus jäisi vakuutetun maksettavaksi, jos hän kieltää lääkkeen vaihdon. Tilanteissa, joissa lääkärin arvion mukaan tietyllä kauppanimellä olevan lääkkeen käyttö olisi tarpeellista lääketieteellisin tai hoidollisin perustein, maksettaisiin korvaus kuitenkin lääkärin lääkemääräykseen kirjaaman valmisteen hinnasta. Viitehintajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä lääkelain lääkevaihtoa koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi vastaamaan viitehintajärjestelmässä noudatettaviksi ehdotettuja menettelyjä. Lisäksi lääkelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuoden 2006 lääkelain muutoksella lääkevaihdon ulkopuolelle jätetyt samaa vaikuttavaa lääkeainetta sisältävät keskenään vastaavat valmisteet sisällytettäisiin lääkevaihdon piiriin. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Sairausvakuutuslain muuttamista koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009 kuitenkin siten, että viitehintajärjestelmää koskevia säännöksiä sovellettaisiin 1 päivästä huhtikuuta 2009 alkaen. Lääkelain muuttamista koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä huhtikuuta Esitys (HE 101/2008 vp) laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annettua lakia. Tavoitteena on tupakoinnista aiheutuvien haittojen vähentäminen tehostamalla alaikäisiä koskevan tupakkatuotteiden myyntikiellon noudattamista ja ehkäisemällä tupakkatuotteiden laitonta vähittäismyyntiä ja säätämällä savukkeille paloturvallisuusvaatimukset. Esityksen mukaan tupakkatuotteiden myynti olisi luvanvaraista ja luvan myöntäminen ja myynninvalvonta maksullista. Maksujen saaja olisi kunta. Kunta vahvistaisi maksujen perusteet taksassa siten, että maksuilla katettaisiin enintään lupahakemuksen käsittelystä ja päätöksestä sekä valvonnasta kunnalle aiheutuvat kustannukset. Kunta voisi tietyin edellytyksin peruuttaa antamansa tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvan. Myös tupakkatuotteiden osto tukkukaupasta jälleenmyyntiin edellyttäisi vähittäismyyntilupaa. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten vähimmäiskoot olisivat 20 savuketta, 10 pikkusikaria tai 30 grammaa irtotupakkaa. Lisäksi savukkeiden olisi itsestään palamista koskevilta ominaisuuksiltaan täytettävä paloturvallisuusvaatimukset. Rangaistussäännöksistä poistettaisiin eräitä syytteen nosto-oikeutta ja tunnusmerkistöä koskevia rajoituksia. Esitys (HE 102/2008 vp) laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan maankäyttö- ja rakennuslakiin muutoksia, joilla pyritään sujuvoittamaan kaavoitus- ja lupamenettelyjä ja parantamaan muutoinkin lain toimivuutta sekä osaltaan vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillintään. Asemakaavoitukseen ehdotetaan otettavaksi valituslupajärjestelmä silloin kun asemakaava on oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Valituslupajärjestelmän piiriin ehdotetaan otettavaksi myös suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset. Poikkeamisjärjestelmää ehdotetaan kehitettäväksi mahdollistamalla poikkeaminen alueellisena siten, että se koskee olemassa olevaa rakennuskantaa, sekä tarkistamalla toimivaltaa koskevaa säännöstä. Vuorovaikutuksen edistämiseksi kunta velvoitettaisiin antamaan perusteltu vastaus kaavasta muistutuksen tehneelle ilman sen pyytämistä. Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuudesta olisi esityksen mukaan mahdollista määrätä asemakaavassa. Pääkaupunkiseudun kaupungeille ehdotetaan säädettäväksi velvollisuus laatia yhteinen yleiskaava. Tähän oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan liitettäisiin mahdollisuus vähentää valtion ohjausta luopumalla vuosittaisesta kehittämiskeskustelusta, kaavoihin kohdistuvasta oikaisukehotusmenettelystä sekä siirtämällä valtiolla oleva poikkeamistoimivalta kaupungeille. Maaseudun kylien asuinrakentamista helpotettaisiin mahdollistamalla yleiskaavan käyttäminen rakentamisen ohjaamiseen. Rakennusluvan ja purkamisluvan välistä suhdetta selkeytettäisiin ottamalla purkamisluvan edellytykset huomioon myös silloin, kun purkaminen sisältyy rakennuslupaan. Purkamisen sisältävästä rakennusluvasta ehdotetaan annettavaksi valitusoikeus alueelliselle ympäristökeskukselle. Yksityisen maan sisällyttämistä kansallisen kaupunkipuiston alu- 4

5 2008_6lmu.fm Page 5 Wednesday, September 17, :48 AM eeseen ehdotetaan helpotettavaksi. Puiston perustamisedellytyksiin ehdotetaan lisättäväksi luonnon monimuotoisuuden näkökulma. Puiston hoito- ja käyttösuunnitelman laatimismenettelyä yksinkertaistettaisiin. Kunnan rakennuslupamaksut ehdotetaan säädettäväksi suoraan ulosottokelpoisiksi. Kadunnimien muuttamista helpotettaisiin. Lisäksi lakiin ehdotetaan muiden lakien muutoksista johtuvia ja eräitä teknisiä tarkistuksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa, mutta viimeistään vuoden 2009 alusta lukien. Esitys (HE 103/2008 vp) laeiksi oikeusapulain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Sähköinen asiointi mahdollistetaan haettaessa oikeusapua oikeusaputoimistossa ja päätettäessä tuomioistuimessa oikeudenkäyntiavustajalle tai puolustajalle maksettavasta palkkiosta ja kulujen korvauksesta. Oikeusapulakiin ja eräisiin siihen liittyviin lakeihin tehdään samalla vähäisiä tarkistuksia. Lisäksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosovittelijan oikeudesta saada valtion varoista palkkio ja korvaus kuluista säädetään laissa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2009 alusta. Sähköisen oikeusapuasioinnin teknisten valmistelujen vuoksi oikeusapulakiin ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vasta Esitys (HE 104/2008 vp) Suomen ja puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaation (OCCAR) välisen OCCARin ESSOR ohjelmaan liittyvän turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Sopimus liittyy Suomen osallistumiseen OCCARin yhteydessä toteutettavaan ohjelmistoradioprojektiin (ESSOR). OCCAR on vuonna 1996 perustettu kansainvälisiä puolustusmateriaalialan yhteisiä kahden- tai monenvälisiä kehityshankkeita koordinoiva kansainvälinen organisaatio, jolla on sen yleissopimuksen mukaan oikeushenkilön asema. OCCARin yhteydessä tapahtuva projekti edellyttää OCCARin sääntöjen ja toimintatapojen hyväksymisen lisäksi, että osallistujamaa tekee OCCARin kanssa sopimuksen turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisesta. Esitys (HE 105/2008 vp) laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Lakia täydennetään eräillä erityisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin talletettavia tietoja ja näiden tietojen luovuttamista koskevilla säännöksillä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin sisältyvistä eräistä keskeisistä tiedoista muodostetaan Internet-selaimen kautta toimiva kaikille avoin tietopalvelu. Julkiseen tietopalveluun sisällytetään tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisteröintinumerosta ja syntymävuodesta sekä tieto ammattihenkilön ammattipätevyydestä. Lisäksi lääkemääräyksen antajan yksilöivästä tunnuksesta ja sen käytöstä säädetään lailla. Tämän yksilöintitunnuksen antaa Terveydenhuollon oikeusturvakeskus samalla, kun se myöntää lääkärille tai hammaslääkärille ammatinharjoittamisoikeuden tai ammatinharjoittamisluvan. Lääkärit ja hammaslääkärit sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat ovat velvollisia käyttämään yksilöintitunnusta laatiessaan lääkemääräyksiä ja muita Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin etuuksiin liittyviä asiakirjoja. Lisäksi säädetään kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille annettavasta, terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkittävästä teknisestä tunnisteesta, rekisteröintinumerosta. Rekisteröintinumeroa tarvitaan muun muassa sähköiseen asiointiin liittyvässä terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmentamisessa. Lakiin otetaan lisäksi säännökset, joiden perusteella keskusrekisteriin voidaan tallettaa eräitä lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opiskelijoita koskevia tietoja. Esitys (HE 107/2008 vp) laiksi kuntajakolain 25 :n muuttamisesta Kuntajakolakiin lisätään uusi vaihtoehtoinen tapa muodostaa uuden kunnan valtuusto kuntajaon muutoksen tullessa voimaan kesken kunnallisen vaalikauden. Uusien vaalien toimittamisen tai valtuustojen yhdistämisen lisäksi yhdistyvien kuntien valittavana on vaihtoehto, jossa uuden kunnan valtuusto muodostetaan kuntien sopimasta määrästä edellisissä kunnallisvaaleissa valittuja valtuutettuja. Kustakin yhdistyvästä kunnasta valtuustoon tulee kuitenkin vähintään neljäsosa valtuutetuista. Kustakin kunnasta valtuustoon tulevat valtuutetut määräytyvät edellisissä kunnallisvaaleissa saatujen vertauslukujen perusteella. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 108/2008 vp) laiksi elintarvikelain muuttamisesta Elintarvikelakia muutetaan eräiden Euroopan yhteisön elintarvikelainsäädäntöön tehtyjen muutosten sekä käytännön valvontatyössä esiintyneiden kansallisten muutostarpeiden vuoksi. Elintarvikkeiden täydentämistä koskevasta lupamenettelystä luovutaan. Siirrettävistä myyntikojuista, -katoksista ja muista niin sanotuista liikkuvista elintarvikehuoneistoista tulee ilmoittaa alueen valvontaviranomaiselle. Virheellisin perustein myönnetty hygieniaosaamistodistus voidaan perua. Kansallinen vertailulaboratorio velvoitetaan ilmoittamaan eräistä tarttuvien tautien ja ruokamyrkytysten aiheuttajista. Lihantarkastuksesta tulee antaa asianosaiselle kirjallinen päätös ja oikaisuohjeet. Lisäksi lakiin tehdään eräitä muita lähinnä teknisluonteisia muutoksia. Esitys (HE 109/2008 vp) laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta Viestintämarkkinalain kytkykauppaa koskevaa sääntelyä muutetaan. Kytkykaupan salliva viestintämarkkinalain 70 :n kolmen vuoden määräaikainen muutos tuli voimaan Määräaikaisen muutoksen vaikutuksia on arvioitu ja kytkykaupalle myönnetään jatkoa päättyvän määräajan jälkeen. Kytkykauppakielto koskee edelleen sellaisia matkapuhelimia Momentti 5 Momentti 6/2008

6 2008_6lmu.fm Page 6 Wednesday, September 17, :48 AM ja liittymiä, joita voidaan käyttää vain GSM-matkaviestinverkossa, mutta ei uudempaa teknologiaa hyödyntävien matkapuhelinten kauppaa. Poikkeuksen muodostavat niin sanotut erikoispuhelimet, jotka toimivat GSM-matkaviestinverkossa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus televisiomaksuista (518/2008) Asetus tulee voimaan Televisiomaksu on lukien yhdeltä kuukaudelta 19,35 euroa, kolmelta kuukaudelta 57,10 euroa, kuudelta kuukaudelta 112,85 euroa ja kahdeltatoista kuukaudelta 224,30 euroa. Televisiomaksu nousee 4,1 prosentilla. Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (534/2008) Asetus tuli voimaan Merivartioasemien asemasta rajanylityspaikkoina luovutaan lukuun ottamatta neljää Suomenlahdella sijaitsevaa rajanylityspaikkaa sekä Maarianhaminan merivartioasemaa. Muutos liittyy vapaan liikkuvuuden alueen laajenemiseen Itämeren alueella. Valtioneuvoston asetus opetusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 3 :n muuttamisesta (545/ 2008) Asetus tuli voimaan Opetusministeriöön perustetaan uutena osastojen ulkopuolisena toimintayksikkönä sisäisen tarkastuksen yksikkö sekä lisätään Yliopistojen palvelukeskus kuuluvaksi opetusministeriön toimialaan. Lisäksi asetukseen tehdään eräitä muita muutoksia. Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen 2 luvun muuttamisesta (547/2008) Asetus tuli voimaan Asetuksella saatetaan voimaan Euroopan yhteisön tilinpäätösdirektiiviin vuonna 2006 lisätyt pakottavat säännökset taseen ulkopuolisista järjestelyistä ja lähipiiriliiketoimista annettavista liitetiedoista tilinpäätöksessä. Pienet kirjanpitovelvolliset voisivat direktiiviin sisältyvän valtuutussäännön nojalla jättää mainitut tiedot antamatta. Valtioneuvoston asetus huumausaineiden valvonnasta (548/2008) Asetus tuli voimaan Asetuksessa säädetään huumausainelain mukaisesta lupahallinnosta, luvanvaraisesta toiminnasta ja sen valvonnasta aiempien yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti. Uusi huumausainelaki ja asetus vastaavat siten pääsääntöisesti sisällöltään vanhaa huumausainelakia, asetusta ja sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä. Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008) Asetus tuli voimaan Asetuksessa luetellaan nykyiseen tapaan YK:n huumausaineyleissopimuksessa ja psykotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa huumausaineiksi määritellyt aineet ja valmisteet. Aineiden nimet on päivitetty vastaamaan kansainvälisissä listoissa olevia nimiä. YK:n talous- ja sosiaalineuvoston huumausainetoimikunnan tekemän päätöksen mukaisesti huumausainesopimuksen listaan I on lisätty uutena aineena oripaviini. Asetuksessa luetellaan nyt myös yhteisötasolla huumausainevalvontaan päätetyt aineet. Neuvoston päätöksin huumausaineiksi luetut aineet 4-MTA, PM- MA, 2C-I, 2C-T-2, 2C-T-7, TMA-2 ja 1-Bentsyylipiperatsiini luetellaan asetuksen liitteessä III. Huumausaineiden valmistuksessa käytettäviä aineita ei enää asetuksessa luetella, sillä niistä ja niiden valvonnasta säädetään neuvoston asetuksin. Valtioneuvoston asetus yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnasta (591/2008) Asetus tuli voimaan Asetuksella perustetaan yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta, joka korvaa kansainvälisen sijoitustoiminnan ja monikansallisten yritysten neuvottelukunnan. Neuvottelukunta vahvistaa kansallista ja kansainvälistä yhteiskuntavastuupolitiikkaa sekä yritysten ja muiden yhteisöjen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisia toiminta- ja tuotantotapoja. Neuvottelukunta on neuvoa-antava ja hallinnon päätöksentekoa tukeva elin, jonka jäseniksi kutsutaan viranomaistahojen, elinkeinoelämän, työmarkkina- ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Uuden neuvottelukunnan työssä painotetaan vastuullisten toiminta- ja tuotantotapojen käyttöönottoa yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Toinen neuvottelukunnan keskeinen tehtävä on lisätä ymmärrystä siitä, että yritysten on kannattavaa toimia vastuullisesti. Siksi tiedottaminen yhteiskunta- ja yritysvastuuseen liittyvistä kansallisista ja kansainvälisistä kysymyksistä ja lainsäädännöstä on keskeisellä sijalla neuvottelukunnan toiminnassa. Neuvottelukunta edistää vastuullista, joustavaa ja turvallista elinkeino-, työ- ja aluepolitiikkaa, jotta kaikki työvoimavarat saataisiin mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Neuvottelukunta tukee myös toimintaympäristön muutosten ennakoivaa arviointia niin, että vastuulliset tuotanto- ja toimintatavat tulevat otetuiksi huomioon hallinnollisessa päätöksenteossa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Uusi neuvottelukunta vastaa aiempaa paremmin moniin yhteiskunnan ja yritysten toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Vastuullisuus on paitsi globaali myös kansallinen ja paikallinen haaste. Se johtuu mm. kasvavasta kansainvälisestä kilpailusta, verkostomaisista toimintatavoista ja sidosryhmien vaatimuksista yritysten avoimuudesta ja vastuullisista toiminta- ja tuotantotavoista. Myös työelämän globaaleihin ongelmiin on pyrittävä löytämään vastuullisia ratkaisutapoja yhteisistä kansainvälisistä käyttäytymisohjeista. Suomi on sitoutunut noudattamaan työelämää koske- 6

7 2008_6lmu.fm Page 7 Wednesday, September 17, :48 AM via kansainvälisiä käyttäytymissääntöjä sekä edistämään niiden vapaaehtoista soveltamista yrityksissä. Aiemman neuvottelukunnan tapaan myös uusi neuvottelukunta toimii OECD:n toimintaohjeiden soveltamista ja noudattamista seuraavana kansallisena yhteyselimenä. ASETETUT TOIMIELIMET Maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmien kehittämistä pohtivan työryhmän väliraportti Työryhmä pitää ensisijaisena tavoitteena sitä, että sähköinen tukihaku laajenee koko Manner-Suomeen vuonna Työryhmän mukaan sähköinen tukihaku parantaa asiakaspalvelua ja helpottaa sekä viljelijöiden että viranomaisten työtä. Sähköinen tukihaku lisää keskushallinnon kuluja, mutta tuo kustannussäästöjä viljelijöille ja paikallisviranomaisille. Sähköinen asiointi parantaa myös tukihaun luotettavuutta. Raportti on osoitteessa julkaisut/tyoryhmamuistiot.html. KORKEIN OIKEUS KKO:2008:54 Ottolapsi - Täysi-ikäisen henkilön lapseksiottaminen Aviopuolisot A ja B olivat ottaneet hoidettavakseen ja kasvatettavakseen kuusivuotiaan C:n ja nelivuotiaan D:n. Ottolapsisuhteen perustamisen arkaluontoisuuden takia he olivat hakeneet lapseksiottamisen vahvistamista vasta sen jälkeen, kun C:n täysi-ikäiseksi tulosta oli kulunut 17 ja D:n 15 vuotta. Lapseksiottaminen vahvistettiin, kun hakijoiden ja lapseksi otettavien suhde tosiasiallisesti vastasi vanhempien ja lasten välistä suhdetta eikä mikään viitannut siihen, että lapseksi otettavat olisivat epäasiallisesti vaikuttaneet hakemuksen tekemiseen. Ks. KKO:2007:66. L lapseksiottamisesta 1 1 mom L lapseksiottamisesta 2 2 mom KKO:2008:55 Oikeudenkäyntikulut Syyte lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin käräjäoikeudessa näyttämättömänä. Virallisen syyttäjän tyydyttyä ratkaisuun hovioikeuteen valitti vain alaikäinen asianomistaja. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Kysymys siitä, voitiinko asianomistajalle hovioikeudessa määrättyä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta kohtuullistaa. (Ään.) OK 21 luku 8 b KKO:2008:56 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Puisto- ja rakennustyöntekijä oli puuelementtiä kantaessaan kaatunut polvilleen ja loukannut reitensä. Ihossa ei ollut tapaturman jälkeen todettu vamman merkkejä. Vajaan kahden viikon päästä alaraajaan oli kuitenkin tullut kudoskuolio, jonka syynä oli ollut beetahemolyyttisen streptokokkibakteerin aiheuttama lihaspeitinkalvotulehdus (nekrotisoiva faskiitti). Alaraaja oli jouduttu amputoimaan. Kysymys siitä, oliko lihaspeitinkalvotulehdus tapaturmakorvaukseen oikeuttavassa syy-yhteydessä tapaturmaan. KKO:2008:57 Oikeustoimi - Oikeustoimen pätemättömyys - Erehdys - Tarjouksen sitovuus Pyydettyään yrityksiltä tarjoukset linja-autojen vuorokausihuoltotöistä ja perussiivouksesta sekä sisäkattojen ja penkkien pesusta kaupunki päätti hyväksyä A:n tarjouksen. Ennen hankintapäätöstä kaupunki oli kiinnittänyt A:n huomiota A:n tarjouksen hinnoitteluperusteisiin. A ilmoitti hankintapäätöksen jälkeen kaupungille, että tarjouksen hinnastoa laadittaessa oli erehdyksestä tapahtunut laskentavirhe. Tarjous oli määräävästi vaikuttanut kaupungin toimintaan kaupungin hyväksyttyä A:n tarjouksen. A ei voinut vetäytyä tarjouksesta sanotun ajankohdan jälkeen. Kaupungin kiinnitettyä A:n huomiota tarjouksen hinnoitteluperusteisiin kaupungin ei katsottu pitäneen tietää A:n erehdyksestä. OikTL 7 OikTL 32 1 mom OikTL 33 OikTL 39 KKO:2008:58 Tapaturmakorvaus A oli toiminut vaikeavammaisen B:n omaishoitajana ympärivuorokautisesti. A oli hakiessaan B:lle kaupasta iltapäivälehtiä kaatunut ja loukannut polvensa. Omaishoitotyöstä A:n kanssa sopimuksen tehnyt kaupunki oli vakuuttanut A:n omaishoitotyössä ottamalla hänelle tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentissa tarkoitetun vakuutuksen. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla A:n tapaturman katsottiin sattuneen hänen omaishoitajan tehtävässään. TapVakL 4 1 mom 1 kohta TapVakL 57 1 mom SosiaalihuoltoL 27 c 2 mom (1134/2001) KKO:2008:59 Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Todistelu - Todistaja - Asianosaisen kuulustelu Hovioikeus oli ennen pääkäsittelyn toimittamista lähettänyt käsittelyn jouduttamiseksi kullekin henkilölle, jota oli käräjäoikeudessa kuulusteltu todistelutarkoituksessa tai todistajana, jäljennöksen hänen käräjäoikeuden tuomioon kirjatusta kertomuksestaan. Hovioikeus oli pyytänyt heitä tutustumaan kertomukseensa etukäteen ja varautumaan korjaamaan pääkäsittelyssä kertomuksessaan havaitsemansa virheet. Pääkäsittelyssä osa asianomaisista kuulustelluista oli esittänyt kertomuksiin korjauksia ja täydennyksiä. Sen jälkeen heille oli saanut esittää kysymyksiä. Hovioikeuden katsottiin turvautuneen suullista todistelua vastaanottaessaan käräjäoikeuden tuomioon kirjattuihin kertomuksiin sellaisella tavalla, johon sillä ei ollut ollut todistelun vastaanottamista koskevien säännösten perusteella oikeutta. OK 17 luku 32 1 mom OK 17 luku 33 OK 26 luku 15 1 mom KKO:2008:60 Yrityssaneeraus Oikeudenkäyntimenettely Muutoksenhaku Saneerausohjelmaehdotuksen laatineelle selvittäjälle tekemässään väitteessä velkoja oli katsonut, että eräisiin velkojan saataviin ei lain mukaan voitu kohdistaa velkajär- Momentti 7 Momentti 6/2008

8 2008_6lmu.fm Page 8 Wednesday, September 17, :48 AM jestelyä. Velkoja ei ollut äänestänyt ohjelmaehdotuksesta, jonka käräjäoikeus oli vahvistanut saneerausohjelmaksi selvittäjän ehdotuksen mukaisena. Koska velkojan väite koski oikeudellista erimielisyyttä saatavan käsittelystä velkajärjestelyssä, velkojalla oli oikeus valittaa käräjäoikeuden päätöksestä. Ks. KKO:1995:70. YSL 18 2 mom YSL 74 YSL 75 YSL 96 1 mom KKO:2008:61 Oikeushenkilön rangaistusvastuu - Yhteisösakko Tuomitsematta jättäminen Lainvoima Oikeudenkäyntimenettely - Tutkimatta jättäminen Käräjäoikeuden tuomittua yhtiön työturvallisuusrikoksesta yhteisösakkoon ja yhtiön valitettua sen johdosta hovioikeuteen hovioikeus oli muuttanut käräjäoikeuden tuomiota siten, että yhtiö oli rikoslain 9 luvun 4 :n nojalla jätetty rangaistukseen tuomitsematta. Muutosta hovioikeuden tuomioon haki yksin syyttäjä vaatien yhtiön tuomitsemista yhteisösakkoon. Vastauksessaan yhtiö vaati, että syyte työturvallisuusrikoksesta ja vaatimus yhteisösakkoon tuomitsemisesta kokonaan hylätään. Kysymys siitä, voitiinko yhtiön vaatimuksen johdosta tutkia, täyttyivätkö asiassa rangaistusvastuun edellytykset. (Ään.) Kysymys myös yhteisösakkoon tuomitsematta jättämisen edellytyksistä. RL 9 luku 4 KKO:2008:62 Vahingonkorvaus - Julkisyhteisön korvausvastuu Maataloushallin katto oli sortunut. Kysymys kunnan vahingonkorvausvastuusta rakennusvalvonnassa tapahtuneen laiminlyönnin perusteella. VahL 3 luku 2 KKO:2008:63 Ulosottolaki - Saatavan ulosmittaus - Yhteinen saatava Yhteisomistus Pankki oli riita-asiassa velvoitettu korvaamaan A:n ja B:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. A, joka oli tosiasiallisesti yksin vastannut kuluista, haki koko oikeudenkäyntikulusaatavan ulosmittaamista. Saatavaan ei voitu soveltaa lakia eräistä yhteisomistussuhteista. Yleisten velvoiteoikeudellisten periaatteiden nojalla katsottiin, että A:lla oli oikeus yksin hakea ulosmitattavaksi vain hänen pääluvunmukainen osuutensa yhteisestä korvaussaatavasta. KKO:2008:64 Asunto-osakeyhtiö - Osakkeiden lunastaminen - Osakkeenomistajan muutostyö Asunto-osakkeiden ostajien oli korvattava osakkeiden lunastajalle huoneiston arvonalennus, joka oli aiheutunut heidän lunastusaikana aloittamistaan kunnostustöistä. KKO:2008:65 Virkavelvollisuuden rikkominen Syyteoikeus - Syyteoikeuden vanhentuminen Kysymys syyteoikeuden vanhentumisesta virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa. (Ään.) KKO:2008:66 Avioliitto - Puolison elatus - Takautumisoikeus Huoneenvuokra Aviopuolisot A ja B olivat yhdessä vuokranneet määräajaksi asuinhuoneiston. B:n muutettua pois asunnosta A oli maksanut yksin koko vuokran vuokrasuhteen päättymiseen saakka. A:n oikeutta saada B:ltä tämän osalta muuton jälkeen maksamiensa vuokrien osuus oli arvioitava puolisoiden elatusvelvollisuutta koskevien säännösten perusteella. AL 46 1 mom AL 47 AL 49 1 mom KKO:2008:67 Yrityssaneeraus - Saneerausvelka - Maksukielto Saneerausohjelma Velallisyhtiö oli ennen yrityssaneerausmenettelyn alkamista maksanut työntekijöidensä nettopalkat yrityksen saneerauksesta annetun lain 18 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulta ajalta, mutta ei ollut tilittänyt ennakonpidätyksiä veroviranomaiselle. Palkoista pidätettyä veroa koskevaa työnantajan tilitysvelkaa voitiin järjestellä saneerausohjelmassa. (Ään.) YSL 18 2 mom 1 k KKO:2008:68 Seksuaalirikos - Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Todistelu Kuulopuhetodistelu Tuomitessaan A:n lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hovioikeus oli todennut, että näyttö perustui pääasiassa lapsen psykologille kertomaan. Näyttönä lapsen kertomasta oli esitetty ainoastaan psykologin todistajana antama kertomus. Lapsen ja psykologin keskusteluja ei ollut tallennettu eikä A:lla ollut mahdollisuutta esittää lapselle kysymyksiä. Näissä olosuhteissa syyksilukemista ei saanut perustaa pääasiassa psykologin kertomukseen. Kun muukaan näyttö ei ollut riittävä syyksilukemiseen, syyte hylättiin. (Ään.) OK 17 luku 2 1 mom IhmisoikeusSop 6 artikla KKO:2008:69 Lapsen tapaamisoikeus Vanhemmat olivat lastensa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa sopineet 13- ja 16-vuotiaiden lastensa oikeudesta tavata äitiään sekä tapaamisten ajankohdista ja vähimmäismääristä. Lapset olivat käräjäoikeudessa heitä kuultaessa toivoneet tapaamisoikeuden järjestyvän ilman tapaamisia koskevia yksityiskohtaisia määräyksiä. Kysymys siitä, oliko aihetta olettaa, että vanhempien sopimus näiden määräysten osalta oli vastoin lasten etua. (Ään.) Ks. KKO:2004:118 Vrt. KKO:2001:110 L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 2 mom, 10, 11 KKO:2008:70 Ehdonalainen vapaus - Jäännösrangaistus Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen - Jäännösrangaistuksen vaikutuksen mittaaminen Kysymys ehdonalaisen vapauden koeajalla tehdyistä rikoksista ja täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksesta tuomittavan yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamisesta. RL 2 c luku 14 KKO:2008:71 Ehdonalainen vapaus - Jäännösrangaistus Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen - 8

9 2008_6lmu.fm Page 9 Wednesday, September 17, :48 AM Jäännösrangaistuksen vaikutuksen mittaaminen Kysymys ehdonalaisen vapauden koeajalla tehdyistä rikoksista ja täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksesta tuomittavan yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamisesta, kun jäännösrangaistus oli kasautunut huomattavan pitkältä ajalta. RL 2 c luku 14 KKO:2008:72 Ehdonalainen vapaus - Jäännösrangaistus - Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen - Jäännösrangaistuksen vaikutuksen mittaaminen Kysymys siitä, johtiko jäännösrangaistuksen täytäntöönpanomääräys rikoslain 2 c luvun 14 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun kohtuuttomaan lopputulokseen. Kysymys myös jäännösrangaistuksen määräämisestä täytäntöönpantavaksi vain osaksi sekä koeajalla tehdyistä rikoksista ja täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksesta tuomittavan yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamisesta. RL 2 c luku 14 KKO:2008:73 Luonnonsuojelulaki Kysymys siitä, aiheutuiko luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentissa säädetystä liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellosta johtuvasta metsänkäytön rajoituksesta kiinteistön omistajalle luonnonsuojelulain 53 :n 1 momentissa tarkoitettua merkityksellistä haittaa. LuonnonsuojeluL 53 1 mom KKO:2008:74 Avioliitto - Omaisuuden ositus Kysymys puolison omistamien perheyrityksen osakkeiden arvon määrittämisestä osituksessa, kun yhtiöjärjestykseen otetun lunastuslausekkeen mukaan muilla yhtiön osakkailla oli oikeus lunastaa osakkeet lunastuslausekkeessa määritellystä hinnasta. Kysymys myös osituksen sovittelusta. (Ään.) AL 103 b KKO:2008:75 Tuomioistuimen toimivalta - Asiallinen toimivalta Osakeyhtiö A vaati osakeyhtiötä vastaan yhtiön kotipaikan tuomioistuimessa vireille panemassaan kanteessa yhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle maksamatta olevan osingon, jonka yhtiö oli kuitannut kahvilapalvelujen käytöstä johtuvalla vastasaatavalla. Kanteen mukaan kuittaus oli perusteeton, koska yhtiöllä ei ollut saatavaa A:lta osakkeenomistajien sovittua, ettei heidän tarvinnut maksaa yhtiölle kahvilapalveluista. Yhtiö vetosi siihen, että vastikkeettomien kahvilapalvelujen osalta kysymys oli yhtiön varojen laittomasta jakamisesta ja etteivät osakkeenomistajat olleet voineet sopia asiasta. Kysymys siitä, oliko yhtiön kotipaikan tuomioistuin osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (625/2006) 1 :n ja 25 :n 1 momentin sekä osakeyhtiölain (624/2006) 24 luvun 1 :n säännökset huomioon ottaen toimivaltainen tutkimaan A:n kanteen. (Ään.) OYL (624/2006) 24 luku 1 L osakeyhtiölain voimaanpanosta (625/2006) 1 L osakeyhtiölain voimaanpanosta (625/2006) 25 1 mom KKO:2008:76 Tapaturmavakuutus Ammattitauti Jalkinetyöntekijä A:lla oli todettu molemminpuolinen rannekanavaoireyhtymä. Kysymys ammattitautilain 1 :ssä ja 4 a :n 2 momentissa säädettyjen edellytysten täyttymisestä arvioitaessa A:n työn ja oireiden välistä syy-yhteyttä. AmmattitautiL 1 AmmattitautiL 4 a 2 mom KKO:2008:77 Välimiesmenettely - Välitystuomion kumoaminen Kantaja oli välimiesoikeudessa viitaten kauppaedustajia koskeviin säännöksiin vaatinut jälleenmyyntisopimuksen korvausta koskevan rajoitusehdon julistamista mitättömäksi tai pätemättömäksi ja kohtuullisen hyvityksen tuomitsemista sopimuksen irtisanomisen vuoksi. Välimiehet katsoivat, että rajoitusehto oli pätevä, mutta tulkitsivat ja kohtuullistivat sopimusehtoa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 :n nojalla siten, että kantaja sai kohtuullisen korvauksen, jonka määrässä otettiin huomioon vastapuolen tuotteiden laatu- ja toimitusongelmien aiheuttamat taloudelliset menetykset. Välimiehet eivät varanneet osapuolille tilaisuutta lausua mainitun lainkohdan soveltamisesta. Välimiesten ei katsottu menneen välimiesmenettelystä annetun lain 41 :n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla toimivaltaansa ulommaksi eikä heidän katsottu laiminlyöneen varata 4 kohdan tarkoittamalla tavalla asianosaisille tarpeellista tilaisuutta ajaa asiaansa. Välitystuomiota ei kumottu. (Ään.) VälimiesmenettelyL 41 1 mom 1 kohta VälimiesmenettelyL 41 1 mom 4 kohta KKO:2008:78 Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen Julkisen vallan käyttö A oli uhkaamalla käyttää väkivaltaa vaatinut terveyskeskuslääkäriä uusimaan hänen lääkemääräyksensä. Lääkemääräyksen antamista ei pidetty julkisen vallan käyttöä sisältävänä toimena. A:n ei siten katsottu menettelyllään syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. (Ään.) RL 16 luku 1 1 mom RL 40 luku 11 1 mom 5 a kohta KKO:2008:79 Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Henkinen kärsimys Syyntakeisuus A oli henkilöautoa kuljettaessaan törmännyt toiseen ajoneuvoon, jonka kuljettaja B oli saanut surmansa. A:n syyksi oli luettu törkeä liikenteen vaarantaminen ja törkeä kuolemantuottamus, mutta hänet oli syyntakeettomana jätetty rangaistukseen tuomitsematta. B:n täysi-ikäiset ja kotoa jo poismuuttaneet lapset vaativat korvausta isänsä B:n kuoleman heille aiheuttamasta kärsimyksestä. Kysymys syyntakeettomuuden vaikutuksesta korvausvastuuseen ja korvauksen tuomitsemisen kohtuullisuudesta. (Ään.) VahL 5 luku 4 a KKO:2008:80 Kansainvälinen yksityisoikeus Lapsen huolto ja tapaamisoikeus - Lapsen huoltoa ja tapaamisoike- Momentti 9 Momentti 6/2008

10 2008_6lmu.fm Page 10 Wednesday, September 17, :48 AM utta koskevan päätöksen täytäntöönpano Kysymys siitä, mitä säädöstä oli sovellettava Ruotsissa annetun lapsen tapaamisoikeutta koskevan tuomion täytäntöönpanossa. Kysymys myös siitä, oliko täytäntöönpanomääräystä annettaessa edellytyksiä muuttaa tapaamisoikeuden ehtoja. (Ään.) L lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta 1 4 mom, 13 ja 33 L Pohjoismaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta 8 ja 12 Pohjoismainen avioliittokonventio Bryssel IIa asetus KKO:2008:81 Rikoksen yritys Varkausrikos - Varkaus A oli itsepalvelumyymälässä irrottanut hälyttimet kahdesta pelilaatikosta, piilottanut lasivitriinistä ottamansa viisi matkapuhelinta toiseen hyllyyn ja poistunut sen jälkeen myymälästä. Kysymys siitä, oliko A:n näytetty yrittäneen anastaa esineet ja oliko hän vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä. RL 28 luku 1 RL 5 luku 1 RL 5 luku 2 KKO:2008:82 Työrikos - Työturvallisuusrikos Vammantuottamus HA oli itse tehnyt suuren osan omakotitalonsa rakennustöistä, mutta oli lisäksi teettänyt niistä osan ulkopuolisilla urakoitsijoilla ja itsenäisillä työnsuorittajilla. Erään urakoitsijan työntekijä oli pudonnut rakenteilla olleen talon toisesta kerroksesta aitaamattoman, styrox-levyllä peitetyn aukon läpi ja vammautunut. Rakennustyömaata pidettiin työturvallisuuslaissa tarkoitettuna yhteisenä rakennustyömaana ja HA:ta sen työturvallisuudesta vastaavana rakennuttajana. HA tuomittiin rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vastaavaa työnjohtajaa vastaan ajetut syytteet hylättiin. KKO:2008:83 Tuomioistuimen toimivalta Perustuslaki - Omaisuuden suoja Vahingonkorvaus - Julkisyhteisön korvausvastuu Eräät valtion palveluksessa olevat henkilöt nostivat valtiota vastaan kanteen, jossa he vaativat vahvistettavaksi, että valtion eläkelainsäädäntöä muutettaessa oli loukattu heidän perusoikeuksiaan, erityisesti omaisuudensuojaa, ja että heidän eläke-etunsa määräytyivät aikaisemmin voimassa olleen heille edullisemman eläkelain mukaan. Lisäksi kantajat vaativat korvausta menetyksistään muun ohella vahingonkorvauslain nojalla. Vaatimusten tutkimiselle ei ollut edellytyksiä eikä kantajilla ollut oikeudellista tarvettakaan saada vaatimuksiaan tutkituiksi ennen kuin Valtiokonttorin, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden toimivaltaan kuulunut kysymys eläkeoikeudesta oli ratkaistu. KKO:2008:84 Seksuaalirikos - Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö - Oikeudenkäyntimenettely - Todistelu - Videotallenne Kahta väitetyn lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutunutta alle 15-vuotiasta lasta oli esitutkinnassa kuulusteltu ja heidän kuulustelunsa oli tallennettu videolle. Asian käsittelyssä käräjäoikeudessa toinen lapsista oli täyttänyt jo 15 vuotta. Syyttäjän esitettyä videolle tallennetut kertomukset todisteeksi syytetty vaati lasten kuulemista oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti. Käräjäoikeus hylkäsi lasten henkilökohtaista kuulemista koskevan pyynnön ja hyväksyi videolle tallennetut kertomukset todisteeksi. Korkein oikeus katsoi, että 15 vuotta täyttäneen lapsen osalta videolle tallennettua kertomusta ei saatu ottaa todisteeksi ja tätä olisi tullut kuulla henkilökohtaisesti oikeudessa. Alle 15-vuotiaan lapsen videolle tallennettu kertomus saatiin ottaa todisteena huomioon ja hänen kuulemisestaan henkilökohtaisesti voitiin kieltäytyä. OK 17 luku 11 2 mom OK 17 luku 21 1 mom KKO:2008:85 Pahoinpitely - Törkeä pahoinpitely Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen Kysymys rangaistuksen mittaamisesta törkeästä pahoinpitelystä. (Ään.) RL 6 luku 3 1 mom RL 6 luku 4 RL 21 luku 6 1 mom KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2008:41 Räjäytystyö - Panostaja - Pätevyyskirja - Peruuttaminen - Sopivuus - Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen - Sääntelyn yleisluonteisuus - Rangaistus - Käräjäoikeuden tuomio Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto oli peruuttanut A:lle myönnetyn ylipanostajan pätevyyskirjan kuuden kuukauden ajaksi, kun Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut A:n kahdesta työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistukseen. Työsuojelutoimisto oli katsonut, ettei A enää täyttänyt panostajalain ja panostajien pätevyyskirjoista annetun valtioneuvoston asetuksen edellytyksiä. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja työsuojelutoimiston päätökset. Panostajalaissa ja panostajien pätevyyskirjoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa ei ollut tarkemmin säädetty niistä edellytyksistä, joiden perusteella henkilön sopivuus panostajan tehtävään oli harkittava. Pätevyyskirjan peruuttamista oli perusteltu viitaten yksinomaan käräjäoikeuden tuomioon. Kun otettiin huomioon selvitys A:n työhistoriasta panostajana sekä A:n mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan, ja toisaalta se, että panostajan pätevyyskirjan peruuttamisen edellytyksistä oli säädetty vain hyvin yleisellä sopivuutta koskevalla toteamuksella, pätevyyskirjaa ei näissä oloissa voitu puheena olevien säädösten nojalla peruuttaa. Äänestys 4-1. Suomen perustuslaki 18 1 momentti Panostajalaki 2 1 momentti Panostajien pätevyyskirjoista annettu valtioneuvoston asetus 7 4 kohta 10

11 2008_6lmu.fm Page 11 Wednesday, September 17, :48 AM KHO:2008:42 Rahankeräys - Rahankeräyslupa - Keräystunnus Näkövammaisten Keskusliitto ry:n rahankeräyslupaa ei voitu hylätä, vaikka rahankeräysvetoomuksen vastaanottajalle lähetettiin Annansilmät-kalenteri. Kalenterilla ei ollut itsenäistä taloudellista vaihdanta-arvoa. Rahankeräyslaki 1, 3 ja 9 4 kohta KHO:2008:44 Ylimääräinen muutoksenhaku - Vakuutusoikeuden päätös - Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Kuuleminen Korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan kuuluu vakuutusoikeuden päätöksen purkaminen asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi. Vakuutusoikeus oli pyytänyt asumistukea koskevaa valitusasiaa käsitellessään valittaja A:n vastaselityksestä vielä Kansaneläkelaitoksen selityksen. A:lle ei varattu tilaisuutta antaa pyydetystä selityksestä vastaselitystä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ratkaistaessa menettelyvirheeseen perustuvaa purkuhakemusta oli otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla ja sitä koskeva Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 34 :n 1 ja 2 momentin sekä ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan, että sellaisia poikkeuksellisia olosuhteita, joissa vakuutusoikeus olisi voinut ratkaista asian varaamatta A:lle tilaisuutta lausua kansaneläkelaitoksen uudesta selityksestä, joka tosin oli suppea, ei ollut. Asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa oli menetelty virheellisesti. Hallintolainkäyttölain 63 :n 1 momentin 1 kohdan säännöstä menettelyvirheen vaikutuksesta päätökseen ei tullut tulkita ahtaasti, kun kysymys oli perus- ja ihmisoikeuksien noudattamisesta. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus purki vakuutusoikeuden päätöksen ja palautti asian vakuutusoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Äänestys 4-1. Vakuutusoikeuslaki 19 1 mom. ja 2 mom. Hallintolainkäyttölaki 34 ja 63 1 mom. 1 kohta Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla KHO:2008:45 Ylimääräinen muutoksenhaku - Purku - Vakuutusoikeuden päätös - Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Suullinen käsittely - Kuuleminen Korkein hallinto-oikeus purki vakuutusoikeuden päätöksen asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi. Vakuutusoikeus ei ollut A:n hoitotukiasiaa käsitellessään toimittanut asiassa A:n vaatimaa suullista käsittelyä eikä varannut A:lle tilaisuutta antaa vastaselitystä Kansaneläkelaitokselta pyytämästään kahdesta lausunnosta. A haki vakuutusoikeuden päätöksen purkamista asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa tapahtuneiden menettelyvirheiden vuoksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ratkaistaessa menettelyvirheeseen perustuvaa purkuhakemusta oli otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla ja sitä koskeva Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Vakuutusoikeus on voinut ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 38 :n 1 momentin ja ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan, jättää suullisen käsittelyn toimittamatta. Asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa ei ollut tämän vuoksi tapahtunut menettelyvirhettä. Sitä vastoin korkein hallintooikeus katsoi, ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 34 :n 1 ja 2 momentin sekä ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan, että sellaisia poikkeuksellisia olosuhteita, joissa vakuutusoikeus olisi voinut ratkaista asian varaamatta A:lle tilaisuutta lausua kansaneläkelaitoksen lausunnoista, ei ollut. Asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa oli menetelty tältä osin virheellisesti. Hallintolainkäyttölain 63 :n 1 momentin 1 kohdan säännöstä menettelyvirheen vaikutuksesta päätökseen ei tullut tulkita ahtaasti, kun kysymys oli perus- ja ihmisoikeuksien noudattamisesta. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus purki vakuutusoikeuden päätöksen ja palautti asian vakuutusoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuslaki 19 1 mom. ja 2 mom. Hallintolainkäyttölaki 34, 38 1 mom. ja 63 1 mom. 1 kohta Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla KHO:2008:48 Kunnallisasia - Luottamushenkilö - Erottaminen - Epäluottamus - Kuuleminen Kaupunginvaltuusto oli todennut, että kansalaisopiston johtokunnan jäsen ja ruotsinkielisen koulutuslautakunnan varajäsen A ei nauttinut valtuuston luottamusta. A erotettiin luottamustehtävistään. Kuntalain 21 :n 1 momentin perusteella erottamispäätös koski kaikkia mainittuihin toimielimiin valittuja luottamushenkilöitä. Erottamispäätöstä valmisteltaessa oli kuultu A:ta, mutta ei muita luottamushenkilöitä. Kun valtuusto valitsi uudet luottamushenkilöt, ruotsinkielisen koulutuslautakunnan jäsenenä toiminut B jäi myös valitsematta. Kaupunginvaltuuston päätöstä ei ollut kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, vaikka muita luottamushenkilöitä kuin A:ta ei ollut kuultu. Kuntalaki 19, 21 1 mom. ja 90 2 mom. Hallintolaki 11, 31 1 mom. ja 34 1 ja 2 mom. KHO:2008:49 Lääke - Erityiskorvattavuus - Päätetutkimus - Riittämättömät perustelut - Yhdenvertaisuus Peruskorvattavan verenpainelääkkeen, jolle oli vahvistettu kohtuulliset tukkuhinnat, erityiskorvattavuuden edellytykseksi kroonisen verenpainetaudin hoidossa ei voitu asettaa sydän- ja verisuonitautitapahtumia koskevan päätetutkimuksen suorittamista (Ään. 4-1). Hallintolaki 6 ja 45 1 mom. Sairausvakuutuslaki 5 luku 1 1 mom. ja 6 sekä 6 luku 6 2 mom. Valtioneuvoston asetus lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista 2 KHO:2008:51 Valitusoikeus - Asianosainen - Kemikaalilainsäädännön mukainen lupa - Vaarallisen kemikaalin käsittely ja varastointi - Henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkojen vaara - Muun luvan merkitys - Pintakäsittelylaitos - Turvatekniikan keskus Turvatekniikan keskus oli myöntänyt X Oy:lle vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 23 :n 1 Momentti 11 Momentti 6/2008

12 2008_6lmu.fm Page 12 Wednesday, September 17, :48 AM momentin mukaisen luvan perustaa pintakäsittelylaitos. Riippumatta siitä, edellyttikö laitoksen perustaminen esimerkiksi ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristölupaa, vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukaisessa lupamenettelyssä oli päätöksessä selostettujen säännösten mukaan arvioitava laitoksen sijoittumisesta aiheutuvia vaikutuksia asutukseen ja muihin maankäyttömuotoihin ja ympäristöön erityisesti mahdollisista onnettomuuksista aiheutuvan henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkojen vaaran kannalta. Kun otettiin huomioon kysymyksessä olevan laajamittaista kemikaalien käsittelyä harjoittavan laitoksen toiminnasta saatu selvitys ja sen etäisyys A:n omistamista alueista, lupapäätös vaikutti välittömästi A:n oikeuteen tai etuun hallintolainkäyttölain 6 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen A:lla oli oikeus valittaa Turvatekniikan keskuksen päätöksestä. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 1, 17, 18, 20, 23 1 mom., 25 1 mom., 26, 30 1 mom. ja 126 Hallintolainkäyttölaki 6 1 mom. KHO:2008:52 Asiakirjajulkisuus - Viranomainen - Julkista tehtävää hoitava yhteisö - Julkisen vallan käyttäminen - Viranomaisen asiakirja - Yksityinen asiakirja - Potilasvakuutuskeskus Potilasvakuutuskeskukselta oli pyydetty eräistä yksityissairaaloissa tehdyistä plastiikkakirurgisista toimenpiteistä laadittuja tilastoja, joista ilmenivät, miten potilasvahingot jakautuivat eri yksityisten toimijoiden kesken. Tilastoja laatiessaan Potilasvakuutuskeskus ei ollut käyttänyt viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 :n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin julkista valtaa. Asiakirjat eivät siten olleet mainitun lain soveltamisalaan kuuluvia viranomaisen asiakirjoja, vaan yksityisiä asiakirjoja. (Ään. 4-1) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 1 mom., 2, 4 2 mom., 5 ja 9 1 mom. Ks. ja vrt. KHO:2003:57 KHO:2008:53 Kansainvälinen lapseksiottaminen - Adoptioluvan edellytykset - Adoptiovanhempien ikä - Lapsen etu Aviopuolisot olivat hakeneet lupaa ulkomailla olevan lapsen lapseksiottamiseen ja toivoneet saavansa vuonna 2005 tai myöhemmin syntyneen lapsen. Kun kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta ratkaisi lupa-asian vaimo oli 46-vuotias ja mies 54-vuotias. Puolisoiden ikä ei, kun otettiin huomioon asiassa saatu selvitys kokonaisuutena, ollut esteenä luvan myöntämiselle. Laki lapseksiottamisesta 1, 2 ja 6, 25 1 kohta ja 27 1 mom. KHO:2008:56 Kunnallisasia - Virkaan ottaminen - Oikeudenkäyntikulut - Sovellettava säännös Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 koskee pykälän 1 momentin mukaan kunnallisvalituksena käsiteltäviä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisia asioita tietyissä muutoksenhakutilanteissa. Momentin säännökset ovat erityissäännöksiä suhteessa hallintolainkäyttölain 74 :n yleissäännökseen. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 :n 2 momentti puolestaan sisältää poikkeuksia vain saman pykälän 1 momentin säännöksistä. Mainitun 2 momentin säännös siitä, ettei oikeudenkäyntikuluja velvoiteta korvattavaksi virkaan ottamista koskevassa asiassa, ei näin ollen estä soveltamasta hallintolainkäyttölain 74 :n yleissäännöksiä oikeudenkäyntikulujen korvausvastuusta virkaan ottamista koskevassa valitusasiassa. Laki kunnallisesta viranhaltijasta 53 Hallintolainkäyttölaki 74 KHO:2008:59 Kansalaisuusasia - Nuhteettomuusedellytys - Odotusajan laskeminen A:n kansalaisuushakemus oli hylätty rangaistaviin tekoihin syyllistymisen vuoksi. Ulkomaalaisvirasto oli samalla määrännyt A:lle yhdeksän vuoden odotusajan eri rangaistuksista tulevat odotusajat viraston sisäisen määräyksen nojalla yhteenlaskien. Kansalaisuuslain 19 :n 2 momentin mukaan odotusaika ehdollisen vankeusrangaistuksen ja sakkorangaistuksen osalta voi olla enintään kolmen vuoden mittainen rikoksen tekopäivästä. Ulkomaalaisvirasto ei voinut poiketa laissa säädetyistä odotusajan enimmäispituudesta. Kansalaisuuslaki (401/1968) 4 1 ja 2 mom Kansalaisuuslaki (359/2003) 13 1 mom 3 kohta ja 2 mom, 19 ja 54 3 mom KHO:2008:61 Vammaispalvelu - Asunnon muutostyöt - Esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä - Pihan aitaaminen Lapsen turvallista ulkoilua mahdollistavaa kodin piha-alueen aitaamista pidettiin Williamsin syndroomasta ja aistipoikkeavuuksista kärsivän vaikeavammaisen lapsen tavanomaisista elämän toiminnoista suoriutumisen kannalta välttämättömänä. Aitaamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset tuli korvata vammaispalvelulain nojalla asunnon muutostyönä. Suomen perustuslaki 6 1, 2 ja 3 mom, 22 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1, 9 2 mom, 10 ja 20 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 12 ja 13 KHO:2008:62 Ulkomaalaisasia - Muukalaispassi - Somalia - Epäselvää henkilöllisyyttä koskeva merkintä - Päätöksen valituskelpoisuus Ulkomaalaisviraston päätöksellä ulkomaalaiselle oli myönnetty muukalaispassi, johon oli tehty ulkomaalaislain 136 :n 5 momentissa tarkoitettu epäselvää henkilöllisyyttä koskeva merkintä. Hallintooikeus oli jättänyt tutkimatta ulkomaalaisen valituksen muukalaispassiin tehdyn merkinnän poistamisesta, koska kysymyksessä ei ollut valituskelpoinen päätös. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kysymyksessä oli sellainen hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentissa tarkoitettu viranomaisen ratkaisu, josta sai valittaa. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Ulkomaalaislaki 136 :n 5 momentti (673/2006) Hallintolainkäyttölaki 5 :n 1 momentti Suomen perustuslaki 21 :n 1 momentti 12

13 2008_6lmu.fm Page 13 Wednesday, September 17, :48 AM KHO:2008:63 Vammaisuuden perusteella järjestettävä palvelu - Vaikeavammaisen palveluasuminen - Palveluasumisen sisältö - Maksun periminen palvelusta Vaikeavammaisen palveluasumiseen kuului myös palvelutalon henkilökunnan toimesta annettava akuutiksi sairaanhoidoksi kutsuttu palvelu, joka oli välttämätön vaikeavammaisen henkilön jokapäiväiselle suoriutumiselle ja jota tarvittiin hänen terveytensä edistämiseksi. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 2 momentti ja 14 Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen 10 ja 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 :n 5kohta KHO:2008:64 Valitusoikeus - Lääninhallituksen määräämä asiamies - Lääninhallitus - Rahankeräyslupa Rahankeräystä sääntelevässä lainsäädännössä ei ollut erityisiä säännöksiä valtion tai lääninhallituksen puhevaltaa käyttävästä asiamiehestä. Lääninhallituksen määräämällä asiamiehellä ei ollut itsenäistä puhevaltaa lääninhallituksen myöntämää rahankeräyslupaa koskevassa asiassa, jossa hallintooikeus oli hakijan valituksesta osin kumonnut lääninhallituksen päätöksen. Valittajana asiassa pidettiin valtuutuksen antajaa eli lääninhallitusta. Lääninhallituksen valitus tutkittiin. Ään. lääninhallituksen valitusoikeudesta 4 1. Hallintolainkäyttölaki 6 Rahankeräyslaki Verotusasiat heidän asumisessaan tai oleskelussaan Suomessa olisi vuosina 2003 ja 2004 tapahtunut muutosta aiempiin vuosiin nähden. Verovuodet 2003 ja Tuloverolaki 11 1 mom. KHO:2008:54 Henkilökohtaisen tulon verotus - Elinkeinotulon verotus - Vapaaajan asunnon myynti - Luovutusvoitto - Eläkkeellä oleva maanviljelijä - Rantakaava A oli yhdessä puolisonsa kanssa ostanut sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vuonna 1973 maatilan vanhemmiltaan. A:n ja eräiden muiden ranta-alueen maanomistajien toimesta oli alueelle vahvistettu rantakaava, jossa A:n omistamalle alueelle oli kaavoitettu neljä rantatonttia. A oli rakentanut yhdelle tontille vapaa-ajan asunnon vuosina Tämän hän oli vuonna 2000 myynyt. Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen A oli alkanut rakentaa vuonna 2000 toista vapaaajan asuntoa tehden rakennustyön pääasiallisesti itse ja käyttäen rakentamisessa omasta metsästä otettua puutavaraa. Tämän toisen vapaa-ajan asunnon A oli myynyt vuonna A:n omistamille tonteille oli rakennettu tie ja näiden rannat oli kunnostettu. Saadun selvityksen mukaan A ei ollut tämän jälkeen myynyt itse rakentamaansa vapaa-ajan asuntoa. A ei itse pitänyt toimintaansa elinkeinotoimintana, eikä siitä ollut pidetty kirjanpitoa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ottaen huomioon, että A:n saama tulo oli joka tapauksessa veronalaista, että kysymys ei ollut A:n elinkeinotoiminnasta vaan toiseen vapaa-ajan asunnon myyntiin tuli soveltaa tuloverolain luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä. Äänestys 4-1. Verovuosi Tuloverolaki 45 ja 46 KHO:2008:57 Arvonlisävero - Myynti Suomessa - Palvelun myyntimaa - Depot-palvelu - Kuljetuskontit A Oy:n venäläinen tytäryhtiö suoritti depot-palveluja Venäjällä ja laskutti palveluista A Oy:tä laskulla, joka sisälsi Venäjän arvonlisäveron. Kun A Oy laskutti nämä palvelut sellaisenaan edelleen omilta asiakkailtaan, A Oy:n ei ollut suoritettava Suomen arvonlisäveroa. Ennakkoratkaisu ajaksi Arvonlisäverolaki 1 1 mom., 2, 15 1 mom., 18, 64 1 mom. ja 67 4 kohta Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi (2006/112/EY) 43 artikla, 52 artiklan c alakohta ja 63 artikla KHO:2008:65 Elinkeinotulon verotus - Yritysjärjestely - Jakautuminen - Diffuusio - Vastike Kun A Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö MG Oy purkautui siten, että kiinteistöjen omistus ja hallinnointi siirtyi perustettavaan uuteen yhtiöön, joka antoi vastikkeeksi omia uusia osakkeitaan, ja muu liiketoiminta siirtyi vastikkeetta A Oy:lle, ei kysymyksessä ollut elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitetusta kokonaisjakautumisesta, johon voitiin soveltaa mainitun lain 52 c ja 52 b :iä. Ennakkoratkaisu. Verovuodet 2007 ja Laki elinkeinotulon verottamisesta 52 b ja 52 c (1424/2006) KHO:2008:67 Autovero - Verotusarvo - Yleinen vähittäismyyntiarvo - Syrjintäkielto - Tullin menettely - Arvonmääritystavat - Kotimaan hintahavainnot - Mallintaminen - Läpinäkyvyys - Tilastollinen arvonmääritysjärjestelmä Autoverolain tai Euroopan yhteisön oikeuden syrjintäkiellon vastaista ei lähtökohtaisesti ollut se, että tullipiiri oli veroviranomaisena määrittänyt A:n käytettynä maahan tuoman ajoneuvon verotusarvon soveltaen kotimaan ajoneuvomarkkinoilta kerättyihin yksittäisiin pyyntihintahavaintoihin perustuvaa tilastollista arvonmääritysjärjestelmää. Kysymyksessä oli tullilaitoksen kehittämä ja ylläpitämä arvonmääritysmenetelmä, johon tullilaitos sai hintahavaintotiedot yksityiseltä yritykseltä. Kun Momentti KHO:2008:43 Verovelvollisuus - Yleinen verovelvollisuus - Suomessa asuva henkilö - Suomessa oleskelu - Suomen kansalainen - Yleisen verovelvollisuuden palautuminen Puolisot olivat muuttaneet Espanjaan vuonna 1994, ja heitä oli pidetty rajoitetusti verovelvollisina Suomessa verovuosilta toimitetuissa verotuksissa. Puolisoiden ei voitu katsoa tulleen uudelleen Suomessa yleisesti verovelvollisiksi, koska ei oltu näytetty, että KHO:2008:55 Henkilökohtainen verotus - Kotitalousvähennys - Vakuutuskorvaus Verovelvollinen ei ollut oikeutettu kotitalousvähennykseen siltä osin kuin vakuutusyhtiö oli korvannut työstä suoritetun määrän, koska kustannusten ei voitu katsoa jääneen tältä osalta verovelvollisen maksettavaksi. Verovuosi Tuloverolaki 127 a 1 ja 3 mom. 13 Momentti 6/2008

14 2008_6lmu.fm Page 14 Wednesday, September 17, :48 AM tullipiiri oli esittänyt A:lle selvityksen menetelmästä ja siinä sovelletuista hintatiedoista, A:lla katsottiin olleen mahdollisuus riitauttaa menetelmä ja lopputulos, johon menetelmän soveltaminen oli johtanut. Tullipiiri oli ottanut arvonmäärityksessä huomioon myös muista lähteistä saadun hintatietoselvityksen, jonka perusteella ei ollut päädytty tilastollista menetelmää soveltamalla saatua arvoa alempaan arvoon. Ajoneuvon verotusarvoksi oli autoverotusta toimitettaessa vahvistettu euroa. Kun kuitenkin otettiin huomioon, että tilastolliseen arvonmääritysmenetelmään liittyi tiettyjä järjestelmän erityispiirteistä johtuvia virhemahdollisuuksia, ja kun A:n maahan tuoman ajoneuvon tilastollinen arvonmääritys oli perustunut ajoneuvon suhteellisesta harvinaisuudesta johtuen melko suppeaan vertailuaineistoon, vahvistetun verotusarvon katsottiin näistä syistä jääneen liian suureksi samanlaisten täällä jo rekisteröityjen käytettyjen ajoneuvojen arvoon nähden. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n ajoneuvon verotusarvoksi oli vahvistettava euroa, joka määrä oli verotuksen perusteena oleva syrjimätön arvo. Äänestys 4-1. Autoverolain muuttamisesta annetun lain (266/2003) 6 a 1 mom., 10a 1 mom., 11 b 1 ja 2 mom., 11 c ja 11 d Euroopan yhteisön perustamissopimus 90 artikla ensimmäinen kohta Suomen perustuslaki 80 1 mom., 81 1 mom. ja 21 2 mom. Hallintolaki 6 Ympäristöasiat KHO:2008:46 Rakennuslupa - Valitusoikeus - Vastapäinen rakennuspaikka - Olennainen vaikutus Rakennuspaikkaa ei pidetty vastapäisenä, kun rakennuspaikan ja valittajan omistaman kiinteistön väliin jäi 14,5 metriä leveä katualue ja noin 20 metriä leveä puistoalue. Rakentaminen ei myöskään voinut olennaisesti vaikuttaa valittajan kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen, kun otettiin huomioon kiinteistöjen välinen etäisyys, rakennusten sijainti ja alueella voimassa olevan asemakaavan sisältö. Valitusoikeutta rakennuslupapäätöksestä ei siten ollut. Maankäyttö- ja rakennuslaki momentti 1 ja 2 kohdat KHO:2008:47 Ympäristölupa - Lupahakemus - Lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys - Asian palauttaminen uudelleen käsiteltäväksi - Päätöksen perusteleminen Lupahakemuksessa tuli lupaharkinnan kannalta riittävästi yksilöidä se parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan tai mahdollisesti sitä ankarampaan vaatimustasoon perustuva ratkaisu, joka oli tarkoitus ottaa käyttöön. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat tarpeelliset lupamääräykset voitiin asettaa vain sillä edellytyksellä, että toiminnan tekniset yksityiskohdat olivat tätä tarkoitusta varten riittävästi selvillä. Kysymys oli myös hakijalta palautuspäätöksessä vaadittavien selvitysten yksilöinnistä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 35 2 mom., 43 3 mom. Ympäristönsuojeluasetus (169/ 2000) 9-13 KHO:2008:50 Luonnonsuojelu - Luontotyyppi - Suojelu - Rajauspäätös - Luontaisesti syntynyt jalopuumetsikkö Ympäristökeskus oli luonnonsuojelulain 29 :n nojalla määrännyt rajat saaressa sijaitsevalle 0,8 hehtaarin laajuiselle jalopuumetsikölle, jossa kasvoi 51 vaahteraa, viisi tammea ja neljä saarnea. Valtaosa alueen luontotyyppinä suojellusta jalopuumetsiköstä, lukuun ottamatta yhtä tammea, oli syntynyt vuosien välillä alueen tuolloisten huvila-asukkaiden suorittamien istutustoimenpiteiden seurauksena. Alun perin istutettu jalopuumetsikkö oli sittemmin myöhempinä vuosikymmeninä villiintyneenä laajentunut. Tällä tavoin alkuaan istutustoimien seurauksena syntynyttä ja sittemmin tosin luontaisesti levinnyttä jalopuumetsikköä, joka lisäksi rajaukseltaan oli selvästi erotettavissa aluetta ympäröivästä muusta kasvillisuudesta, ei ollut pidettävä luonnonsuojelulain 29 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna suojeltuun luontotyyppiin kuuluvana luontaisesti syntyneenä, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvana metsikkönä. Luonnonsuojelulaki 29 1 mom. 1 kohta ja 2 mom., 30 1 mom. Luonnonsuojeluasetus 10 1 mom. ja 2 mom. 1 kohta KHO:2008:60 Maankäyttö- ja rakentaminen - Asemakaava - Kohtuuton haitta - Elinympäristön heikentäminen - Teollisuusrakennusten korttelialue - Asuinkiinteistö Teollisuusrakennusten korttelialuetta oli laajennettu kolmen asuinkäytössä olevan kiinteistön alueelle. Asemakaava aiheutti asuinkiinteistöjen omistajille kiinteistöjen asuinkäytössä olevien osien menettämisuhan. Asemakaavan laajennuksella oli asetettu asuinkiinteistöjen omistajille kohtuuton rajoitus. Teollisuustoiminnan harjoittajan lisämaan tarve ei ollut sellaisenaan riittävä peruste asuinkiinteistöjen menettämisuhan aiheuttavan kaavan laatimiseen. Asemakaava, joka oli toteutettavissa myös niin, että teollisuustoimintoja sijoitettiin asuinkiinteistöjen välittömään läheisyyteen, ei täyttänyt liioin terveellisyyden vaatimusta ja salli asuinkiinteistöjen omistajien elinympäristön laadun merkityksellisen heikentämisen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 2 ja 3 mom KKO:N VALITUSLUVAT VL: Rahanpesu Törkeään huumausainerikoksen syyllistyneen henkilön avopuoliso oli osallistunut rikoksella hankittujen varojen kuluttamiseen muun muassa ulkomaanmatkoilla. Kysymys siitä, oliko hän menettelyllään syyllistynyt rikoslain 32 luvun 6 :ssä tarkoitettuun rahanpesuun. VL: Tapaturmakorvaus - Työstä johtuvat olosuhteet Pahoinpitely Työntekijä oli pahoinpidelty matkalla työpaikalta asunnolle. Kysymys hänen oikeudestaan korvaukseen tapaturmavakuutuslain nojalla. VL: Tapaturmakorvaus Oikeudenkäyntimenettely Kysymys vakuutusoikeuden perusteluvelvollisuudesta. 14

15 2008_6lmu.fm Page 15 Wednesday, September 17, :48 AM VL: Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa A katsoi B:n käyttävän markkinoinnissaan totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia ilmaisuja. Kysymys siitä, voitiinko B:tä väliaikaisesti kieltää jatkamasta menettelyään. VL: Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa A katsoi B:n käyttävän markkinoinnissaan totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia ilmaisuja. Kysymys siitä, voitiinko B:tä väliaikaisesti kieltää jatkamasta menettelyään. VL: Oikeudenkäyntimenettely Muutoksenhaku - Vastavalitus Asianosainen A oli tuomittu käräjäoikeudessa useasta rikoksesta, joissa oli eri asianomistajia. A haki muutosta hovioikeudessa syyksilukemiseen ja vahingonkorvausvelvollisuuteen eräiden rikosten sekä kaikista rikoksista määrätyn yhteisen vankeusrangaistuksen osalta. Kysymys siitä, oliko vakuutusyhtiö X:llä oikeus tehdä vastavalitus hovioikeuteen myös sellaisesta rikokseen perustuvasta vahingonkorvauksesta, jolta osin A ei ollut hakenut muutosta syyksilukemiseen tai vahingonkorvausvelvollisuuteen. VL: Rasite Kysymys siitä, oliko kauppakirjassa perustettu palstatilan hyväksi kiinteistörasite, joka sitoo myös kantatilan uutta omistajaa. VL: Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Yhteistoiminta yrityksissä Yrityksessä oli syksyllä 1998 käyty yhteistoimintaneuvottelut, jotka johtivat työyksikön lopettamiseen ja sen työntekijöiden irtisanomiseen. Yksikössä myös työskennellyt äitiys- ja hoitovapaalla tuolloin ollut työntekijä palasi töihin perhevapaansa päättymisen jälkeen syksyllä 2002, jolloin hänen työsopimuksensa irtisanottiin sanotuissa yhteistoimintaneuvotteluissa esillä olleilla tuotannollisilla syillä. Kysymys siitä, olisiko työntekijän kanssa vielä tullut käydä yhteistoimintaneuvottelut ennen työsopimuksen irtisanomista. VL: Muutoksenhaku Oikeudenkäyntimenettely - Välituomio Kysymys muutoksenhakuoikeudesta käräjäoikeuden antamaan välituomioon. VL: Takavarikko A:n hallusta oli takavarikoitu kannettava tietokone. Poliisin tutkittua myöhemmin tietokonetta sen sisältä oli löydetty dataa sisältävä levyke, jota ei ollut takavarikoitu erikseen. Kysymys siitä, koskiko tietokoneen takavarikko myös sanottua levykettä. VL: Ajoneuvoverorikkomus Liikennerikos - Ajoneuvorikkomus Kysymys siitä, onko ajoneuvon kuljettajalla selonottovelvollisuus ajoneuvoveron suorittamisesta sekä ajoneuvon rekisteröinnistä ja rekisterikilpien oikeellisuudesta. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely työsopimuksen päättämistä koskevassa asiassa. VL: Oikeusvoima Maanvuokra Kysymys siitä, estikö aikaisemman tuomion oikeusvoima tutkimasta kustannustason nousuun perustuvan maanvuokran korottamista koskevan vaatimuksen. VL: Tekijänoikeus - Tekijänoikeusrikkomus A oli internetissä toimivan tiedostojenjakopalvelua varten ylläpidetyn niin sanotun vertaisverkon käyttäjänä toimittanut verkkoon käyttäjien saataville tekijänoikeuden suojaaman ohjelmistotiedoston kuvaustiedoston (torrent-tiedoston), jonka avulla verkon käyttäjien oli ollut mahdollista verkosta hankkia itselleen ohjelmistotiedosto. A oli omalta tietokoneeltaan sallinut yhden henkilön ladata itselleen kuvaustiedoston tarkoittaman ohjelmistotiedoston, jonka lisäksi viimeksimainittu tiedosto oli kuvaustiedoston avulla ladattu verkosta 102 kertaa. Kysymys siitä, oliko A luvattomasti saattanut tekijänoikeuden suojaaman ohjelmistotiedoston yleisön saataville siltä osin kuin se oli ladattu muutoin kuin hänen omalta tietokoneeltaan ja siten syyllistynyt tekijänoikeusrikkomukseen. VL: Tekijänoikeus - Tekijänoikeusrikkomus A oli internetissä toimivan tiedostojenjakopalvelua varten ylläpidetyn niin sanotun vertaisverkon käyttäjänä toimittanut verkkoon käyttäjien saataville tekijänoikeuden suojaamien ohjelmistotiedostojen kuvaustiedostoja (torrent-tiedosto), joiden avulla verkon käyttäjien oli ollut mahdollista verkosta hankkia itselleen tekijänoikeuden suojaamia ohjelmistotiedostoja.viimeksimainittuja ohjelmistotiedostoja oli kuvaustiedostojen avulla ladattu verkosta, mutta ei kuitenkaan A:n omalta tietokoneelta. Kysymys siitä, oliko A menettelyllään luvattomasti saattanut tekijänoikeuden suojaamat ohjelmistotiedostot yleisön saataville ja siten syyllistynyt tekijänoikeusrikkomukseen. VL: Tavaramerkki A oli tuonut Kiinasta Suomeen kiinalaisen yhtiön valmistamia mönkijöitä. Suomessa hänen oli väitetty markkinoineen niitä LONCINmerkkisinä. Valmistajayhtiölle oli rekisteröity yhteisön tavaramerkki, johon osana sisältyi sana "loncin". Yhtiön suostumuksella oli myös X Oy:lle rekisteröity Suomessa kansallinen tavaramerkki LON- CIN. Kysymys siitä, voiko X Oy kansallisen tavaramerkin haltijana tavaramerkkilain 10 a :n estämättä kieltää A:ta käyttämästä Suomessa tavaramerkkiä LONCIN. VL: Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuslajin valinta - Yhdyskuntapalvelu Kysymys siitä, muodostiko alioikeuden tuomion jälkeen tehty rikos esteen yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle. VL: Seksuaalirikos Työrikos - Työturvallisuusrikos - Momentti 15 Momentti 6/2008

16 2008_6lmu.fm Page 16 Wednesday, September 17, :48 AM Työsyrjintä Asianomistajarikos Rikosten yhtyminen - Lainkonkurrenssi Syyteoikeus - Syyteoikeuden vanhentuminen Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Miespuolinen työnantajan edustaja oli noin kahden vuoden aikana kosketellut useita nuoria, vasta työssään aloittaneita naispuolisia työntekijöistä rinnoista ja pakaroista sekä muutoinkin lähennellyt heitä. Kysymys siitä, -oliko syyttäjällä oikeus nostaa syyte seksuaalirikoksesta erittäin tärkeän yleisen edun perusteella, -oliko syyteoikeus työturvallisuusja työrikoksen osalta vanhentunut, - täyttivätkö teot seksuaalisen hyväksikäytön, työturvallisuusrikoksen ja työrikoksen tunnusmerkistön, -sisältyivätkö työturvallisuusrikos ja työrikos seksuaalista hyväksikäyttöä koskevaan rikokseen sekä -laillisuusperiaatteesta. VL: Kansainvälinen prosessioikeus Turvaamistoimi Eurooppaoikeus Tilinhoitajayhteisön, jonka kotipaikka oli Suomessa, hoidossa oli latvialaiseen arvo-osuusrekisteriin kirjattuja hallintarekisteröityjä arvo-osuuksia. Kysymys näihin arvo-osuuksiin kohdistuvasta turvaamistoimenpiteestä Latvian viranomaisen tekemän oikeusapupyynnön perusteella. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely tappoa koskevassa asiassa. VL: Ehdonalainen vapaus - Elinkautisvanki Kysymys käytettävissä olevista ratkaisuvaihtoehdoista hovioikeuden harkitessa uudelleen elinkautisvangin päästämistä ehdonalaiseen vapauteen. VL: Tapaturmakorvaus Ammattitauti Kysymys siitä, voitiinko kurkunpäätulehdusta pitää todennäköisesti pääasiallisesti hakijan työstä johtuvana ja siten ammattitautina korvattavana. VL: Ulosottolaki - Ulosmittaus A:n omistama kiinteistö oli ulosottolain 4 luvun 9 :n 4 momentin (481/1999) nojalla ulosmitattu B:n veloista. A:n jouduttua sittemmin konkurssiin A:n konkurssipesä oli konkurssilain 3 luvun 6 :n perusteella vaatinut ulosmitatun kiinteistön pakkohuutokaupan keskeyttämistä tai pakkohuutokaupasta kertyneiden varojen tilittämistä konkurssipesälle. Kysymys siitä, oliko erillistäytäntöönpanoa B:n velkojien hyväksi tästä huolimatta jatkettava. VL: Vahingonkorvaus - Julkisyhteisön korvausvastuu Suomalainen yhtiö oli vuokrannut venäläisiä työntekijöitä käyttääkseen heitä myös Espanjassa paperikoneen purkamis- ja asentamistyössä. Työntekijöiden hakiessa työlupaa Suomeen yhtiö oli saanut Pietarin pääkonsulaatista virheellisen tiedon, jonka mukaan venäläisille työntekijöille Suomeen myönnetyillä työ- ja oleskeluluvilla olisi oikeus työntekoon myös Espanjassa. Espanjan viranomaiset olivat estäneet työntekijöiden työnteon, koska heillä ei ollut ollut työlupia Espanjaan. Kysymys valtion vahingonkorvausvastuusta yhtiölle. VL: Ryöstö A oli yhdessä B:n kanssa anastanut 77-vuotiaalta X:ltä lompakon siten, että B oli kiertänyt kätensä X:n ympäri ja pitänyt tätä kiinni A:n ottaessa lompakon X:n povitaskusta. Kysymys siitä, oliko teko rikoslain 31 luvun 1 :n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vakava ja oliko A siten syyllistynyt ryöstöön. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Tutkimatta jättäminen Oikeustoimen kohtuullistaminen Asianosaisten välillä oli tehty kiinteistön puoliosuuden kauppa. Kauppakirjassa oli ehto, jonka mukaan myyjä pidätti itselleen elinikäisen asumisoikeuden kaupan kohteessa. Ostaja vaati käräjäoikeudessa, että asumisoikeutta koskeva ehto jätetään huomioon ottamatta vedoten varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 :ään. Myyjä kiisti kanteen esittämättä nimenomaista vaatimusta sovittelusta. Valituksessaan hovioikeudelle myyjä vaati toissijaisesti koko kaupan purkamista. Kysymys siitä, tuliko vaatimus tutkia. VL: Velkomus Perintäkulut Kysymys saatavien perinnästä annetun lain 4, 5 ja 10 a :n tulkinnasta. VL: Työsopimus - Työsuhde-edut - Tasapuolinen kohtelu Työnantaja oli järjestänyt rakennustyöntekijöille työterveyshuollon, joka oli suppeampi kuin toimihenkilöille järjestetty työterveyshuolto. Kysymys siitä, oliko työnantaja rikkonut työsopimuslain 2 luvun 2 :ssä säädettyä tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy