KOKOUSPÖYTÄKIRJA. TERVON KUNTA Sosiaalilautakunta 1/2011. Torstaina klo :15. Kunnanviraston kokoushuone

Transkriptio

1 TERVON KUNTA Sosiaalilautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 1/2011 Sivu 1 KOKOUSAIKA Torstaina klo :15 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Kunnanviraston kokoushuone Jäsen Paikalla Varajäsen Paikalla Tarvainen Maarit, pj. x Huttunen Tuula Kumpulainen Tanja, varapj. x Kekkonen Kyllikki Nuutinen Pekka x Korhonen Ilkka Puranen Pekka x Voutilainen Jouko Lempinen Sami x Väätäinen Kullervo Liimatainen Mirva x Kemppainen Seija Tarkkonen Jaana x Iivarinen Liisa Nikkinen Pirjo x esittelijä Ristikangas Petteri x kunnanjohtaja LAILLISUUS JA PÄÄ- TÖSVALTAISUUS ASIAT 1-15 PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN AL- LEKIRJOITUS JA VARMENNUS PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Sami Lempinen ja Mirva Liimatainen. Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Maarit Tarvainen Pirjo Nikkinen Tarkastusaika Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA ON PI- DETTY YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Sami Lempinen Paikka ja pvm klo 8-14 Virka-asema Ilmoitustaulunhoitaja Mirva Liimatainen Allekirjoitus Jukka Mykkänen

2 Sosiaalilautakunta 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Sos.ltk 1 Sosiaalilautakunta on laillisesti koolle kutsuttu hallintosääntö 8 :n ja 9 :n mukaisesti, kun sosiaalilautakunnan puheenjohtaja on antanut kokouskutsun, jossa on ilmoitettu kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kuntalain 58 :n 2 momentin mukaan sosiaalilautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokouskutsu, jossa on ilmoitettu kokouksen aika ja paikka sekä esityslista, on postitettu lautakunnan jäsenille Kokouksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.

3 Sosiaalilautakunta 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA JA TARKASTUSAJANKOHTA Sos.ltk 2 Sosiaalilautakunnan päätöksen mukaisesti pöytäkirjan tarkastavat kokouksessa valitut pöytäkirjan tarkastajat. Sosiaalilautakunta valitsee pöytäkirjan tarkastajiksi Sami Lempisen ja Mirva Liimataisen. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksen jälkeen

4 Sosiaalilautakunta 4 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN JA MAHDOLLISTEN LISÄASIOIDEN HYVÄKSYMINEN Sos.ltk 3 Hallintosäännön 11 :n mukaan kokouksen asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Sosiaalilautakunta hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjestykseksi.

5 Sosiaalilautakunta 5 SOSIAALILAUTAKUNNAN KOKOUKSISTA ILMOITTAMINEN VUONNA 2011 JA KOKOUS- AIKATAULUSTA SOPIMINEN ASTI Sos.ltk. 4 Tervon kunnan hallintosäännön 7 :n mukaan toimielinten kokoukset pidetään toimielimen määräämänä aikana. Hallintosäännön 8 :n mukaan lautakunnan kokouskutsun antaa puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on oikeus tai velvollisuus osallistua kokoukseen, toimielimen päättämällä tavalla. Sosiaalilautakunnan kokouksia on pidetty 1-2 kuukauden välein ja tarpeen mukaan. Kokouspäivät on tarkoituksenmukaista sopia niille viikonpäiville, jolloin ei ole kunnanhallituksen tai -valtuuston kokouksia. Lisäksi kokousjärjestelyissä on otettava huomioon Kysterin alueellisten kokousten ajankohdat. Tervon kunnanhallituksen sovitut kokoukset ovat 7.2., 28.2., 21.3., 11.4., 2.5., ja Valtuuston sovitut kokoukset ovat ja Sosiaalilautakunta päättää, että sosiaalilautakunnan kokouksista ilmoitetaan hallintosäännön 8 :n mukaisesti. Kokoukset pidetään to 3.2., ti 1.3., ti 29.3., ti 3.5. ja ti 7.6. klo 18:30 kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa. Kokouskutsu ja siihen liittyvä esityslista postitetaan jäsenille viimeistään kokousta edeltävänä torstaina tai asioiden niin vaatiessa kokousta edeltävänä perjantaina muulla sopivaksi katsotulla tavalla. Kokouskutsut julkaistaan kunnan virallisella ilmoitustaululla samanaikaisesti kuin kokouskutsut toimitetaan lautakunnan jäsenille.

6 Sosiaalilautakunta 6 SOSIAALILAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMISTAPA JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMI- NEN VUONNA 2011 Sos.ltk. 5 Tervon kunnan hallintosäännön 19 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirjan ovat tarkastaneet kokouksessa valitut kaksi jäsentä. Pöytäkirjan tarkastusaika on sovittu kokouksessa. Kuntalain 63 :n mukaan lautakunnan pöytäkirja siihen liittyvine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Sosiaalilautakunta päättää, että sen vuonna 2011 pidettävien kokousten pöytäkirjat tarkastaa kaksi kussakin kokouksessa valittua lautakunnan jäsentä pääsääntöisesti heti kokouksen jälkeen. Mikäli välitön tarkastaminen ei ole mahdollista, pöytäkirjat tarkastetaan seitsemän päivän kuluessa kokouksesta. Sosiaalilautakunnan pöytäkirjat pidetään yleisesti nähtävänä salassa pidettäviä tietoja lukuun ottamatta kokousviikkoa seuraavan viikon perjantaina Tervon kunnan virastotalolla.

7 Sosiaalilautakunta 7 LASKUJEN HYVÄKSYMINEN VUONNA 2011 Sos.ltk. 6 Tervon kunnan taloussäännön 14 :n mukaan lautakunnan tai muun kunnan viranomaisen on vuosittain määrättävä henkilöt, jotka sen puolesta hyväksyvät tositteet, jollei hyväksyjää ole määrätty ohje- tai virkasäännössä. Ennen kuin maksu suoritetaan, on menotosite varustettava tilimerkinnällä, hyväksymismerkinnällä, päiväyksellä ja hyväksyjän nimikirjoituksella. Hyväksyjän on tarkastettava, että tosite tai muu palvelus on merkitty vastaanotetuksi ja että menon suorittamiseen on käytettävissä määräraha. Hyväksyjän on huolehdittava siitä, ettei käytettävissä olevaa määrärahaa ylitetä. Vastaanottajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö. Hyväksyjän on toimitettava hyväksymänsä tositteet viipymättä kirjanpitoon laskujen suorittamista varten. Tervon kunta on siirtynyt sähköiseen laskujen kiertoon vuoden 2009 lopulla. Laskujen hyväksyjät on esitetty liitteessä (Liite nro 1). Sosiaalilautakunta päättää hyväksyä sosiaalilautakunnan laskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät liitteen nro 1 mukaisesti.

8 Sosiaalilautakunta 8 PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET VUONNA 2011 Sos.ltk. 7 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset nousevat lukien. Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrää tulee perhehoitajalain (312/1992) 2 :n mukaan tarkistaa kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Perhehoitajalain mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä on vuonna 2010 ollut 347,41 euroa kuukaudessa. Vuodelle 2011 vahvistettu palkkakerroin on 1,253. Hoitopalkkiot nousevat vuoden 2010 tasosta noin 1,79 prosenttia. Hoitopalkkion vähimmäismäärää tulee korottaa palkkakertoimen nousua vastaavasti. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 353,62 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen toimeksiantosopimukseen. Perhehoitajille maksettavia kulu- ja käynnistämiskorvauksia sekä toimeksiantosopimuksessa sovittuja kulukorvauksia tulee perhehoitajalain (312/1992) 3 :n mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on ollut vuoden 2010 alusta lukien 375,08 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Vuoden 2010 käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on ollut 2 663,76 euroa. Lokakuun 2010 elinkustannusindeksin pisteluku oli Kulukorvausten vähimmäismääriä tarkistetaan nyt vertaamalla lokakuun 2010 pistelukua 1764 vuoden 2010 tarkistuksessa käytettyyn pistelukuun 1750, ja määriä korotetaan elinkustannusindeksin pisteluvun nousua vastaavasti. Korotus on 0,8 prosenttia. Kulukorvausten vähimmäismäärä on lukien 378,08 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on lukien 2 685,07 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Myös muita kulukorvausmääriä tulee tarkistaa vastaavasti lukien Sosiaalilautakunta merkitsee tietoonsa saatetuksi perhehoidon palkkioita ja kulukorvauksia koskevat muutokset.

9 Sosiaalilautakunta 9

10 Sosiaalilautakunta 10 ELATUSAPUJEN JA ELATUSTUKIEN MÄÄRÄT NOUSEVAT Sos.ltk. 8 Elatusapujen, korvausten ja elatustuen määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (1951:10=100) nousua vastaavasti. Vuotuinen muutos lasketaan kuluvan vuoden lokakuun ja edellisen vuoden lokakuun elinkustannusindeksin pistelukujen mukaan. Elinkustannusindeksin pisteluku oli lokakuussa ja lokakuussa Elinkustannusindeksin nousu lokakuusta 2009 lokakuuhun 2010 oli 2,38 prosenttia. Eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin annetussa laissa (583/2008) määriteltyjä elatusapuja, korvauksia ja elatustukia korotetaan 2,38 prosenttia lukien. Korotus koskee kaikkia voimassa olevia lapsen elatuksesta annetun lain nojalla tehtyjä elatusapusopimuksia niiden vahvistamispäivämäärästä riippumatta. Täysimääräisen elatustuen määrä on lukien 142,86 euroa kuukaudessa lasta kohden. ELATUSAPUJEN INDEKSIKOROTUSTAULUKKO Korotus alkaen Korotus-% Mitä elatusapua koskee % ennen vahvistettu % ennen vahvistettu % ennen vahvistettu % ennen vahvistettu % ennen vahvistettu ,297 % kaikkiin sopimuksiin ,38 % kaikkiin sopimuksiin Ohje elatusavun suuruuden arvioimisesta on annettu kunnille Ohjeen rahamäärät saatetaan ajan tasalle korottamalla niitä vuoden 2011 alusta prosenttimäärällä, joka vastaa elatusapuihin vuosien alusta tulleita indeksikorotuksia. Elatusavut ovat nousseet vuosina yhteensä 9,677 prosenttia. Muutoksen laskemisen jälkeen tulos on pyöristetty lähimpään tasaeuroon. Ohjeen kohdassa 4.2. olevat luonapitovähennysten summat on kuitenkin pyöristetty lähimpään 50 senttiin. Elatusapuohjeessa olevat rahamäärät ovat lukien seuraavat: kohta Yleisten kustannusten määränä pidetään: lapsen ollessa 0 6-vuotias 274 euroa kuukaudessa;

11 Sosiaalilautakunta 11 lapsen ollessa 7 12-vuotias 318 euroa kuukaudessa; lapsen ollessa vuotias 428 euroa kuukaudessa. kohta : Yleisten elinkustannusten määränä pidetään: yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan osalta 548 euroa kuukaudessa; ja avioliitossa, avioliitonomaisessa suhteessa tai muussa parisuhteessa elävän henkilön osalta 461 euroa kuukaudessa. kohta Jos vanhemman aviopuoliso on hyväksyttävästä syystä kokonaan tai osaksi vanhemman elatuksen varassa, vanhempi saa vähentää aviopuolisonsa yleisiin elinkustannuksiin ja asumiskustannuksiin tarvittavan määrän. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin yleisten elinkustannusten osalta 461 euroa kuukaudessa ja asumiskustannusten osalta kohdan 1 5 kappaleen mukaan laskettu määrä. kohta Jos vanhemman avopuoliso on avopuolisoiden yhteisen lapsen hoidon vuoksi kokonaan tai osaksi vanhemman elatuksen varassa, vanhempi saa vähentää avopuolisonsa elinkustannuksiin tarvittavan määrän, kuitenkin enintään 230 euroa kuukaudessa. kohta Lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat matkakustannukset otetaan huomioon sen vanhemman elatuskyvyn vähennyksenä, joka vastaa niistä. Kustannukset otetaan huomioon halvimman tarkoituksenmukaisen matkustustavan käyttämisestä aiheutuvien kustannusten mukaisesti. Vähennyksen saa kuitenkin tehdä vain siltä osin kuin kustannusten määrä lasta kohden ylittää 110 euroa kuukaudessa. Vähennyksen enimmäismäärä on 110 euroa kuukaudessa lasta kohden. kohta Luonapitovähennyksen määrä ilmenee seuraavasta taulukosta: Luonapito keskim. 0 6-v lapsi 7 12-v lapsi13 17-v lapsi alle 7 yötä kk ei väh. ei väh. ei väh. 7 9 yötä kk 28,50 30,50 34, yötä kk 38,50 41,50 47, yötä kk 49,50 53,50 59,00 Sosiaalilautakunta merkitsee tietoonsa saatetuksi elatusapujen ja elatustukien määrien korotukset sekä elatusapuohjeen muutokset alkaen.

12 Sosiaalilautakunta 12 TOIMEENTULOTUKI LUKIEN Sos.ltk. 9 Toimeentulotuesta annetun lain 9 a :n mukaan toimeentulotuen perusosien määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen. Kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vuodelle 2011 on vahvistettu Tammikuun 2011 alusta toimeentulotuen perusosien määrät nousevat indeksikorotuksen verran. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Kansaneläkeindeksi lasketaan vuosittain heinä-, elo- ja syyskuun keskimääräisen hintatason perusteella. Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja perusosien euromääriä. Yksin asuvan ja yksinhuoltajan perusosan määrä on 419,11 euroa lähtien. Perusosien määrät eri perheenjäsenten osalta on esitetty oheisessa liitteessä (Liite nro 2). Osa ansiotuloista jätetään tulona huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä (toimeentulotukilain 11 3 momentti). Kotitaloutta kohti huomioon ottamatta jätetään vähintään 20 % ansiotuloista. Etuoikeutetuksi tuloksi voidaan hyväksyä kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Asetettu euromääräinen raja ei siten estä lukemasta etuoikeutetuksi tuloksi yli 20 %:a ansiotuloista. Eduskunnan käsittelyssä on myös hallituksen esitys (HE 138/2010 vp) toimeentulotuesta annetun lain 10 :n muuttamiseksi siten, että täysiikäiselle, ammatillista koulutusta vailla olevalle alle 25-vuotiaalle myönnettävää toimeentulotuen perusosaa voitaisiin alentaa silloin, kun hän on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän tällä perusteella ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007) tuli voimaan Toimeentulotukilakiin on kirjattu määräajat toimeentulotukiasioiden käsittelylle (14 a ). Tarkoituksena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Asiakkaan oikeusturvan toteutumisen vuoksi on tärkeää, että asiakkaan tapaamispyyntö tai toimeentulotukihakemus kirjataan asianmukaisesti aina välittömästi sen jättämisen jälkeen.

13 Sosiaalilautakunta 13 Sosiaalilautakunta merkitsee tietoonsa saatetuksi toimeentulotuen muutokset alkaen.

14 Sosiaalilautakunta 14 OMAISHOIDON TUEN HOITOPALKKIOT VUONNA 2011 Sos.ltk. 10 Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen johdosta lukien. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 :ssä. Lain 6 :n mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Vuodelle 2010 vahvistettu palkkakerroin on 1,231 ja vuodelle 2011 vahvistettu palkkakerroin on 1,253. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 353,62 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 707,24 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Vuodelle 2011 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin noin 1,79 prosentin korotusta vuoteen 2010 verrattuna. Sosiaalilautakunta merkitsee tietoonsa saatetuksi omaishoidon tukena maksettavien hoitopalkkioiden korotukset alkaen.

15 Sosiaalilautakunta 15 VUODEN 2011 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Sos.ltk. 11 Tervon kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2011 talousarvion. Tervon kunnan talouden hoidon ja sisäisen valvonnan ohjeen 2.2. kohdan mukaan kunnanvaltuuston talousarvion vahvistamispäätöksen jälkeen kunnanhallitus antaa kunnan toimielimille talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, minkä jälkeen toimielimet päättävät talousarvion lopullisista käyttösuunnitelmista. Toimielimiä sitoo valtuustoon nähden tulosalueen menojen yhteissumma eli määräraha sekä tulojen yhteissumma eli tuloarvio sekä valtuuston määrittelemät tavoitteet. Em. määrärahaa (tulosalueen menojen yhteissumma) ei saa ylittää eikä tuloarviota (tulosalueen tulojen yhteissumma) alittaa ilman kunnanhallituksen etukäteen myöntämää lupaa. Tervon kunnanhallitus on antanut hallintokunnille talousarvion täytäntöönpano-ohjeet vuodelle 2011 (Liite nro 3). Ohjeisiin sisältyy talouden tasapainottamisen ohjeistus. Hallintokuntien on hyväksyttävä ja toimitettava talousarvion lopulliset käyttösuunnitelmat hallintotoimistoon mennessä. Sosiaalilautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma on valmistunut talousarvion valmistumisen yhteydessä (Liite nro 4). Sosiaalilautakunnan kokonaismenot vuonna 2011 ovat euroa ja tulot euroa. Nettomenot ovat euroa. Kasvua vuodesta 2010 on 5,7 %. Sosiaalilautakunta päättää 1. hyväksyä liitteenä nro 4 esitetyn talousarvion käyttösuunnitelman, jolla tulosalueiden määrärahat on jaettu tulosyksiköille. 2. toimittaa talousarvion käyttösuunnitelman taloustoimistoon mennessä. 3. määrätä tulosyksiköiden esimiehet seuraamaan, että talousarvio toteutuu budjetoitujen menojen ja tulojen osalta ja huolehtimaan tavoitteiden toteutumisesta sekä raportoimaan talousarvion ja tavoitteiden toteutumisesta lautakunnalle kolmannesvuosittain. 4. määrätä tulosyksiköiden esimiehet raportoimaan välittömästi perustellusta ylitystarpeesta tulosalueen esimiehelle ja lautakunnalle.

16 Sosiaalilautakunta 16

17 Sosiaalilautakunta 17 VUOROTTELUVAPAAN MYÖNTÄMINEN/TUULA TAMIO Sos.ltk. 12 Valkovuokon lähihoitaja Tuula Tamio hakee vuorotteluvapaata ajalle ja Hakemus liitteenä (Liite nro 5). Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaalle jäävän on oltava työsuhteessa tai virkasuhteessa taikka siihen verrattavassa palvelussuhteessa. Vuorottelijan täytyy olla kokoaikatyöntekijä tai hänen työaikansa on oltava yli 75 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on 10 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista ja että työntekijän kokoaikainen (yli 75 %) tosiasiallinen työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa tai osa-aikatyötä. Työhistoria-ajasta enintään neljännes voi olla ns. työntekoon rinnastettavaa aikaa. Tällä tarkoitetaan aikaa, jolta henkilölle on maksettu äitiys-, erityisäitiys-, isys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa. Myös hoitovapaalla sekä varusmies- ja siviilipalveluksessa oloaika on työntekoon rinnastettavaa aikaa. Tuula Tamio on ollut Tervon kunnan sosiaalilautakunnan vakinaisessa lähihoitajan toimessa alkaen. Tervon kunnan hallintosäännön 32 :n mukaan virkavapaan ja työvapaan myöntää sekä tarvittaessa määrää se viranomainen, joka päättää viranhaltijan tai työntekijän valitsemisesta. Sosiaalilautakunta päättää myöntää Tuula Tamiolle vuorotteluvapaata ajalle ja ja sitoutuu palkkaamaan em. ajalle työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.

18 Sosiaalilautakunta 18 TYÖSOPIMUSLAIN MUUTOS / KOTIPALVELUN MÄÄRÄAIKAISTEN TYÖSOPIMUSTEN MUUTTAMINEN TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVIKSI Sos.ltk. 13 Työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 3 :n säännös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksistä on muutettu lailla (1224/2010). Muutos on tullut voimaan Lain 3 :n mukaan: Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti (1 mom.). Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana (2 mom.). Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi (3 mom.). Lain tavoitteena on, että työntekijöiden työsopimusten kestosta sovittaessa kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota määräaikaisen sopimuksen solmimisedellytyksiin niin yksittäistä määräaikaista sopimusta kuin toistuvia määräaikaisia sopimuksia solmittaessa. Lainmuutoksen tavoitteena on vähentää perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia, erityisesti perusteetonta toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöä. Pykälän 2 momentin mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Lailla ei muuteta perustellun syyn käsitteen vakiintunutta sisältöä. Kunkin määräaikaisen sopimuksen solmimiselle edellytetään momentissa tarkoitettua perusteltua syytä. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Tämä koskee myös tilannetta, jossa toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttö ei ole 3 momentissa tarkoitetuin tavoin sallittua. Pykälän 3 momentissa säädetään peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä. Momentti koskee ensinnäkin niitä tilanteita, joissa määräaikaisia sopimuksia solmitaan samoissa töissä toistuvasti peräkkäin samojen osapuolten välillä. Tämän ns. ketjusopimuskiellon sisältö on sama kuin voimassa olevassa laissa. Peräkkäisten määräaikaisten sopimusten käyttämisen perusedellytyksenä on edelleen se, että kunkin määräaikaisen sopimuksen tekemiselle on 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy. Määräaikaisten sopimusten toistaminen samojen osapuolten kesken ei ole kiellettyä esim. silloin, kun työnantaja tarjoaa määräaikaisesti palkatulle sijaiselle uutta määräaikaista sijaisuutta. Pykälän 3 momentin mukaan tilanteissa, joissa on toistuvasti käytetty määräaikaisia sopimuksia, työvoimatarpeen pysyvyyttä arvioidaan määräaikaisten työsopimusten lukumäärän tai niiden yhteenlasketun

19 Sosiaalilautakunta 19 keston taikka niistä muodostuvan kokonaisuuden perusteella. Silloin kun määräaikaisten työsopimusten toistaminen useita kertoja peräkkäin tai lyhyin väliajoin taikka määräaikaisten sopimusten yhteenlasketun keston pituus osoittaa työvoiman tarpeen vakiintuneen pysyväksi, määräaikaisten sopimusten käyttö samoissa töissä ei enää ole sallittua. Tervon kotipalvelun yöhoidon tehtävissä toimii kaksi työntekijää, joilla molemmilla on määräaikainen työsopimus. Toiselle työntekijälle on tehty alkaen 4 peräkkäistä työsopimusta ja myös toisella työntekijällä on useita peräkkäisiä työsopimuksia vuodesta 2007 lähtien. Molemmat työsuhteet ovat osa-aikaisia, työaika 34 tuntia /vko. Yöhoidon sisältö muodostuu hoidon ja huolenpidon tehtävistä. Kotipalvelun yöhoito on vakiintunut tehtävä, jonka avulla turvataan vanhusten selviytyminen omissa kodeissaan. Työvoiman tarve on vakituista, minkä johdosta määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole enää sallittua. Tervon kunnan hallintosäännön V luvun 26 :n 2 mom. mukaan: Valtuusto päättää niiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, joiden vakinaisesta täyttämisestä se päättää. Muiden virkojen ja pysyväisluonteisten työsuhteiden (toimet) perustamisesta, lakkauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää kunnanhallitus. Sosiaalilautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että kotipalvelussa olevat osa-aikaiset (34 h/vko), määräaikaiset yöhoitajan toimet muutetaan toistaiseksi voimassa oleviksi Tervon kunnan osa-aikaisiksi lähihoitajan toimiksi ja että kunnahallitus antaa täyttöluvan kyseisille toimille alkaen. Tehtävässä työntekijältä edellytetään ammatillista perustutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa. Palkkaus määräytyy KVTES:n hinnoittelukohdan 04SOS06A mukaan. Toimien alkusijoituspaikka on kotipalvelun yöhoito. Palkkakulut katetaan määräaikaisiin toimiin varatuilla määrärahoilla.

20 Sosiaalilautakunta 20 PÄIVÄHOIDON JA ESIOPETUKSEN SIIRTÄMINEN SOSIAALITOIMEN HALLINNOSTA SI- VISTYSTOIMEN ALAISUUTEEN (Sos.ltk ) Tervon luottamuselimissä on käyty keskustelua lasten päivähoidon ja esiopetuksen siirtämisestä sosiaalilautakunnalta sivistystoimen hallintoon. Vuoden 2009 viimeisessä valtuuston iltakoulussa luottamushenkilöt kehottivat virkamiehiä selvittämään asiaa ja mahdollista siirtämistä. Hallintojohtaja, sosiaalijohtaja ja päiväkodin johtaja ovat neuvotelleet päivähoidon ja esiopetuksen mahdollisesta siirtämisestä sivistystoimen alaisuuteen. Siirtäminen nähdään mahdollisena, mutta siirtämisen suunnittelun aloittaminen edellyttää asian käsittelyä ja toimeksiantoa kunnan eri toimielimissä. Sosiaalilautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että 1. päivähoidon ja esiopetuksen siirtämisen suunnittelu sivistystoimen alaisuuteen aloitetaan vuoden 2011 talousarvion laadinnan aloittamisen yhteydessä. 2. suunnittelutyöryhmäksi valitaan Kaija Hytönen, Pirjo Nikkinen, Tarja Riekkinen, Anne Kaskinen, Miia Karhunen, Sirkka-Liisa Karttunen ja Jaana Tarkkonen sekä edustaja sivistyslautakunnasta. 3. työryhmä aloittaa suunnittelutyön syyskuun 2010 alusta alkaen. 4. työryhmän kokoonkutsujana toimii sosiaalijohtaja. 5. päivähoidon ja esiopetuksen siirtäminen sivistyslautakunnan alaisuuteen toteutetaan aikaisintaan Päätösehdotuksen mukaisesti. (Khall 139) Kj:n ehdotus: Kohta 1: Sosiaalilautakunnan esityksen mukainen. Kohta 2: Sosiaalilautakunnan esityksen mukaisesti työryhmään lisättynä rehtori Juha Kauppinen. Kohdat 3-5: Sosiaalilautakunnan esityksen mukaiset. Ehdotuksen mukainen.

21 Sosiaalilautakunta 21 Sos.ltk. 14 Selvitystyöryhmä on kokoontunut 7.9., , ja sekä Työryhmän kokoonpanoon kuuluvat Kaija Hytönen, Pirjo Nikkinen, Tarja Riekkinen, Anne Kaskinen, Miia Karhunen, Sirkka-Liisa Karttunen, Juha Kauppinen ja Jaana Tarkkonen ja kokoontumisissa on ollut mukana myös AKAVA:n edustajana Anna- Maija Korhonen. Alhaisen syntyvyyden vuoksi Tervon kunnan lapsimäärä vähenee lähivuosina, mikä tulee näkymään päivähoidon tarpeen mahdollisena vähenemisenä sekä koulun oppilasmäärissä. Tervon kunnassa lasten päivähoito on järjestetty päiväkotihoitona, minkä johdosta perhepäivähoito on lopetettu vuonna Vuonna 2011 päivähoidossa ja esiopetuksessa olevien lasten lukumäärä on tämän hetken tiedon mukaan yhteensä 39. Näistä 7 on esiopetusikäisiä. Vuoteen 2016 mennessä päivähoidossa olevien lasten lukumäärä vähenee arvion mukaan 23 lapseen, joista 8 on esiopetusikäisiä. Huomattavin muutos lasten lukumäärässä tapahtuu vuonna 2014, jolloin päivähoidossa ja esiopetuksessa olevien lasten kokonaislukumäärä vähenee edellisestä vuodesta arvion mukaan 8 lapsella. Päivähoidon ja esiopetuksen piirissä lapsia arvioidaan olevan tuolloin yhteensä 23. Näistä 5 on esioppilaita. Oheismateriaali nro 1 Varhaiskasvatuksen alueella toimivien työntekijöiden tehtävänimikkeet ovat lastentarhanopettaja, lastenhoitaja, laitosapulainen, perhepäivähoitaja ja avustavaan henkilökuntaan kuuluvat henkilöt, kuten ryhmäavustaja ja henkilökohtainen avustaja. Lapsiryhmissä tarvittavan henkilöstön lukumäärä ja kelpoisuus määräytyvät lasten iän ja mahdollisen erityisen tuen tarpeen perusteella. Varhaiskasvatushenkilöstön kelpoisuusehdot ovat samat siitä huolimatta, missä hallintokunnassa toiminta järjestetään. (Varhaiskasvatuksen tehtävänimikkeet, kelpoisuudet ja henkilöstömitoitus oheismateriaali nro 2). Päivähoidon henkilöstöön kuuluu tällä hetkellä 11 työntekijää. Näistä yksi toimii päiväkodin johtajana (osa-aikaisesti lapsiryhmätyössä), kaksi lastentarhanopettajana, kolme lastenhoitajana, kaksi osa-aikaisena (50 % täydestä työajasta) laitosapulaisena ja kolme perhepäivähoitajana. Perhepäivähoitajista kaksi on lomautettuna ja yksi työskentelee päiväkodissa saakka. Molemmat osa-aikaiset laitosapulaiset ovat jäämässä eläkkeelle vuonna (Luettelo päivähoitohenkilökunnasta oheismateriaali nro 3). Lomautettujen ja päiväkodilla työssä olevan perhepäivähoitajan kanssa

22 Sosiaalilautakunta 22 on käyty neuvottelu heidän mahdollisesta halustaan kouluttautua sellaisiin uusiin tehtäviin, joihin kunnassa olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä lähivuosina. Perhepäivähoitajista kahdella on perhepäivähoitajan sekä keittäjän koulutus, kolmas on vailla mitään ammatillista koulutusta. Selvitystyöryhmän neuvotteluissa todettiin, että päivähoitolasten määrän väheneminen ei vaikuta suoraan henkilöstön tarpeeseen. Henkilöstötarve määräytyy lasten hoitopäivien pituuden ja hoitopäivien kalenteriviikolle sijoittumisen mukaan. Ilta- ja viikonloppuhoidon järjestäminen vaikuttaa henkilöstön tarpeeseen huomattavasti ja näiden tarpeiden arvioiminen vuosia eteenpäin on mahdotonta. Lomautettujen työntekijöiden työllistyminen päivähoitoon tulevaisuudessa ei näytä todennäköiseltä. Eläkkeelle jäävien toimien täyttäminen tarkastetaan eläköitymisen yhteydessä. Tervon yhtenäiskoulun opetusryhmäkoot pienevät myös lasten vähenemisen myötä. Lukuvuonna ensimmäisellä luokalla on 12 oppilasta. Ennusteen mukaan lukukaudella ensimmäisen luokan oppilaita olisi vain 6. Huomattavin muutos ensimmäisen luokan oppilasmäärässä näyttäsi ennusteen mukaan tulevan lukuvuonna , jolloin ensimmäiselle luokalle on tulossa vain 4 oppilasta (Oheismateriaali nro 4). Työryhmän neuvotteluissa todettiin, että mikäli esiopetus siirtyy sivistystoimeen, 0-1 -luokka (esioppilaat ja 1-luokkalaiset) on mahdollista muodostaa aikaisintaan lukuvuonna luokan yhdistäminen koulun toimintaan edellyttää toiminnan järjestämisen koulun tiloissa. Joissakin tilanteissa myös 0-2 -luokka on mahdollinen, mikäli käytettävissä on tarvittava määrä henkilöresurssia. Lukuvuosina ja esiopetusryhmän on tarkoituksenmukaista toimia omana ryhmänään. Järjestelyissä on huomioitava myös 0-luokkalaisten päivähoidon tarve ja sen järjestäminen. Työryhmän mielestä esiopetus kuuluisi luontevasti koulun rehtorin alaisuuteen. Lasten päivähoito ja pedagoginen johtaminen tarvitsee oman esimiehensä. Henkilöstön sijoittuminen KVTES:n ja OVTES:n piiriin tulee vielä tarkistaa. Sivistystoimeen siirtymisen myötä esiopetus tulee sisältymään osaksi koulun opetussuunnitelmaa. Päivähoidon puolelta opetussuunnitelman suunnitteluun osallistuu Tarja Riekkinen, Anne Kaskinen ja Miia Karhunen. Päivähoitohenkilökunnan siirtymisestä sivistystoimeen pidetään kuule-