Suo e t ötapat rm vakuut sjärjes elmän PERUSTIEDOT. Vakuutusopas Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset, voimassa alkaen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suo e t ötapat rm vakuut sjärjes elmän PERUSTIEDOT. Vakuutusopas Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset, voimassa 1.1.2015 alkaen"

Transkriptio

1 Suo e t ötapat rm vakuut sjärjes elmän PERUSTIEDOT Vakuutusopas Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset, voimassa alkaen

2 TYÖTAPATURMAVAKUUTUKSET JA -KORVAUKSET Sisällys Lukijalle... 3 Sähköinen If Yrityskansio tai If Login Tapaturmavakuutusjärjestelmä Työtapaturmavakuutus... 4 Työtapaturmakorvaukset Työ ulkomailla Tapaturmavakuutuslain mukaiset vapaaehtoiset vakuutukset Muut vapaaehtoiset vakuutukset Työtapaturmakorvausten ensisijaisuus ja muut korvausjärjestelmät Työtapaturmavakuutuksen liitännäisvaikutukset Kirjallisuutta Osoitteita Tilastoliite

3 LUKIJALLE hyödyllistä tietoa Tällä oppaalla haluamme antaa lukijalle perustiedot Suomen työtapaturmavakuutusjärjestelmästä. Oppaassa selvitämme järjestelmän yleisperiaatteita ja annamme käytännön ohjeita sekä vakuutuksen hoitoon että korvausten hakemiseen liittyvistä asioista. Kerromme muun muassa työnantajan velvollisuudesta ottaa työtapaturmavakuutus ja siitä, miten vakuutusmaksu muodostuu. Kerromme kenellä on oikeus saada korvauksia työtapaturmista ja ammattitaudeista ja minkälaisia korvauksia tapaturmavakuutuslain mukaan maksetaan. Lisäksi oppaassa käsitellään muun muassa työtapaturmakorvausten suhdetta muihin korvausjärjestelmiin sekä työntekijän vakuutusturvaa ulkomailla työskentelyn aikana. Kerromme myös työnantajan mahdollisuuksista laajentaa työntekijöidensä vakuutusturvaa vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Hoidamme yrittäjien, pienten ja keskisuurten yritysten ja julkisyhteisöjen työtapaturmavakuutus- ja korvausasiat Turussa: Postiosoite: IF Vakuutusasiat: Pienyrityspalvelut, puhelin Yritysasiakaspalvelut, puhelin Korvausasiat, puhelin Faksi: ja Suurasiakkaiden ja kansainvälisten yhtiöiden työtapaturmavakuutus- ja korvausasiat hoidetaan Espoossa: Postiosoite: IF Vakuutusasiat, puhelin Korvausasiat, puhelin Faksi: Sähköposti: SÄHKÖINEN IF YRITYSKANSIO tai If Login Vakuutusasiat voidaan hoitaa taloudellisesti ja tehokkaasti myös Internetin kautta. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy tarjoaa yrittäjille, pienille ja keskisuurille yrityksille sekä julkisyhteisölle If Yrityskansion ja suurille ja kansainvälisille yrityksille If Loginin. Nämä ovat sähköisiä vakuutuspalvelujamme, joilla voidaan hoitaa kaikki vakuutusasiat omalta tietokoneelta ja jopa täysin paperittomasti. If Yrityskansio tai If Login pitävät vakuutusasiat ojennuksessa ja tarvittavat tiedot löytyvät helposti ilman etsimistä. IF YRITYSKANSIO If Yrityskansion kautta voidaan tehdä työtapaturman satuttua sujuvasti tapaturma-/ammattitauti-ilmoitus vakuutusyhtiölle korvauskäsittelyn aloittamiseksi. Myös tapaturmavakuutuksen palkkailmoitus hoituu vaivattomasti If Yrityskansiossa vakuutuskauden päätyttyä. Kansioon ohjataan myös vakuutuskirjat. Laskut sen sijaan tulevat perinteisinä paperilaskuina. If Yrityskansoon pääsee osoitteessa: if.fi/yrityskansio Kirjaudu palveluihin ja tutustu If Yrityskansioon. Sen jälkeen kun olet rekisteröitynyt palvelun käyttäjäksi, pääset kirjautumaan kansioon antamillamme tunnuksilla. IF LOGIN If Login on tarkoitettu suurille ja kansainvälisille yrityksille. If Loginista löytyy paljon erilaista tietoa suurenkin konsernin eri vakuutusasioiden hoitamiseksi. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutuskirjat ja erittelyt sekä vahinkotilastot ohjataan If Loginiin, jossa ne ovat vakuutuksenottajan käytettävissä vuorokauden ympäri. If Loginiin pääsee osoitteessa: if-insurance.com Ellei yritykselläsi ole vielä If Loginia tai haluat lisätietoja If Loginista, lähetä yhteydenottopyyntö yhteyshenkilöllesi osoitteeseen Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 3

4 TAPATURMAVAKUUTUSJÄRJESTELMÄ hyödyllistä tietoa Lakisääteistä tapaturmavakuutusta säädellään lailla. Sen perusteella työntekijällä on oikeus saada korvausta työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttamista menetyksistä. Työnantajalla on vastaavasti velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä. Lakisääteinen tapaturmavakuutus on osa työssäkäyvän henkilön sosiaaliturvaa. Erityisturvana lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset ovat ensisijaisia verrattuna muiden vakuutusjärjestelmien korvauksiin. Lisätietoja Suomen sosiaaliturvajärjestelmästä saa Telan julkaisemasta Työeläke ja muu sosiaalivakuutus -oppaasta. Pdf-versio on Internetissä osoitteessa kohdassa Työeläkeala / Julkaisut. Tapaturmavakuutuksen vakuuttamista ja korvauksia koskevat kysymykset ratkaistaan tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla. Vakuutusyhtiöiden toimintaa ohjaavat lisäksi yleiset vakuutusehdot ja alan yhteistyöelimen Tapaturmavakuutuslaitosten liiton antamat ohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo, että tapaturmavakuutusyhtiöt noudattavat vakuutus- ja korvausratkaisuissaan lakia. Myös muutoksenhakujärjestelmä on tärkeä osa valvontaa. Työtapaturmakorvaukset rahoitetaan työnantajien maksamilla vakuutusmaksuilla. Työntekijän oikeus korvaukseen ei kuitenkaan ole sen varassa, onko työnantaja ottanut vakuutuksen ja maksanut vakuutusmaksut. Työsuhteessa olevalla henkilöllä on oikeus korvaukseen, vaikka työnantaja ei olisikaan ottanut vakuutusta. Korvaukset hoitaa tällöin Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. TYÖTAPATURMAVAKUUTUS on lakisääteinen KORVAUKSEEN OIKEUTETUT HENKILÖT TYÖSUHDE Tapaturmavakuutuslain mukaan oikeutettuja korvaukseen työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi ovat työnantajaan työsuhteessa olevat henkilöt. Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat työsopimus työn tekeminen toisen lukuun työstä saatava vastike työnantajan johto- ja valvontaoikeus. Jos jokin näistä tunnusmerkeistä puuttuu, kysymyksessä ei ole työsuhde, eikä henkilöllä silloin ole oikeutta korvaukseen (poikkeus ks. kohta Yhtiömiehet ja osakkaat). Työsopimus on vapaamuotoinen. Se voi siis olla joko suullinen tai kirjallinen. Tehdyllä työllä ei ole ajallisia kestovaatimuksia. Työstä saatavalla vastikkeella ei tarkoiteta välttämättä palkanmaksua tai muuta rahasuoritusta, vaan kaikki taloudellista arvoa sisältävät työstä maksettavat etuudet täyttävät vastikkeellisuuden tunnusmerkin. YKSITYINEN AMMATINHARJOITTAJA Yksityisellä työnantajalla itsellään ei ole oikeutta tapaturmakorvaukseen. Oikeutta korvaukseen ei ole myöskään työnantajan taloudessa vakinaisesti asuvalla perheenjäsenellä. Tällaisella perheenjäsenellä tarkoitetaan työnantajan aviopuolisoa, hänelle tai työnantajalle suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa sukua olevaa henkilöä, ottolasta, ottovanhempaa tai jonkun tässä tarkoitetun aviopuolisoa. Vakuutukseen sen sijaan kuuluvat työsuhteessa olevat työnantajan veljet, sisaret, sedät, tädit ja sivusukulaiset. Myös työsuhteessa oleva työnantajan avopuoliso kuuluu vakuutuksen piiriin. Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 4

5 Kun työnantajana on yritys esim. Ky, Ay tai Oy, ei osakkaan tai yhtiömiehen taloudessa vakituisesti asuminen ja sukulaisuus häneen jätä työntekijää tapaturmavakuutusturvan ulkopuolelle. YHTIÖMIEHET JA OSAKKAAT Työsuhteen yksi tunnusmerkki, työnantajan johto- ja valvontaoikeus, ei toteudu sellaisen henkilön kohdalla, joka on yrityksessä johtavassa asemassa. Eräät tällaiset henkilöt kuitenkin kuuluvat pakollisen työtapaturmaturvan piiriin. On huomioitava, että työeläkejärjestelmien säännökset, joilla ratkaistaan yhtiömiesten ja osakkaiden kuuluminen TyEL:n tai YEL:n soveltamispiiriin, poikkeavat tapaturmavakuutuslain vastaavista säännöksistä. Johtavassa asemassa oleva toimihenkilö jää pakollisen työtapaturmaturvan ulkopuolelle, jos hän yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa omistaa yli puolet osakeyhtiön osakepääomasta tai hänellä on yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa muussa yrityksessä tai yhteisössä (esim. avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö) yli puolta vastaava määräämisvalta. Henkilö ei siis kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, jos molemmat edellä mainituista seikoista, johtava asema ja yli puolta vastaava omistusosuus, toteutuvat. Johtavalla asemalla tarkoitetaan päivittäistä, jatkuvaa määräämisvaltaa ja toimintaa yhtiön asioissa. Päivittäistä johtamista ei ole esim. hallituksen puheenjohtajana toimiminen, ellei se ole päätoimista. Avoimen yhtiön yhtiömiestä ja kommandiittiyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä pidetään käytännössä lähes aina johtavassa asemassa olevana, mikäli yhtiösopimuksessa ei ole toisin sovittu. Perheenjäsenellä tarkoitetaan toimihenkilön kanssa samassa taloudessa elävää aviopuolisoa sekä suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevaa lähisukulaista tai tämän puolisoa. Myös näiden henkilöiden omistusosuus siis otetaan huomioon. Sen sijaan avopuolison omistusosuutta ei oteta huomioon. Osakeyhtiössä otetaan huomioon vain suora omistus ts. ei välillistä omistusta toisen yhtiön kautta. Avoimessa yhtiössä ja yhtymässä henkilön määräämisvaltaa osoittaa pääluvun mukainen omistusosuus, mikäli yhtiösopimuksessa ei ole erikseen toisin sovittu. Kommandiittiyhtiössä omistusosuudet lasketaan ainoastaan vastuunalaisten yhtiömiesten osalta. Äänetön yhtiömies kuuluu vakuutuksen piiriin pakollisesti vakuutettavana, mikäli hän tekee yrityksessä työtä työsuhteessa. PERHEHOITAJAT Perhehoitajalaissa tarkoitetun toimeksiantosopimussuhteen osapuolista on voimassa, mitä tapaturmavakuutuslaissa säädetään työnantajasta ja työntekijästä. Perhehoitajalla on siis tapaturmavakuutuslain mukainen oikeus korvaukseen työtapaturmasta. Toimeksiantosopimuksen toisena osapuolena on kunta tai kuntayhtymä ja perhehoitaja kuuluu tämän ottaman lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. TYÖKUNTA Oikeus korvaukseen työtapaturmasta tai ammattitaudista on myös työntekijöillä, jotka yhteisesti työkuntana ovat sitoutuneet työnantajan johdon ja valvonnan alaisena tekemään jonkin työn. Oikeus korvaukseen on myös heidän työnantajan suostumuksella avuksensa työhön ottamilla työntekijöillä. VAPAAEHTOINEN VAKUUTUS Henkilö, joka ei kuulu tapaturmavakuutuslain piiriin pakollisesti vakuutettavana, voidaan vapaaehtoisesti vakuuttaa työtapaturman varalta tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentin nojalla. Myös vakuutusturvan laajentaminen vapaa-ajalle on yksinkertaista (ks. kohta Tapaturmavakuutuslain mukaiset vapaaehtoiset vakuutukset). OPPILAAT Tapaturmavakuutuslain ja lain opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002) mukaan eräiden koulujen, oppilaitosten ja opetuskurssien oppilaille opiskeluun liittyvässä käytännön harjoittelutyössä sekä siihen välittömästi liittyvillä matkoilla sattuneet tapaturmat korvataan työtapaturmina. Vastaavasti oppilaitoksen pitäjään sovelletaan, mitä tapaturmavakuutuslaissa on työnantajasta säädetty. Oppilaitoksella on siis velvollisuus ottaa vakuutus näiden tapaturmien varalta. Tavallisesti asia on järjestetty siten, että oppilaat kuuluvat oppilaitoksen ylläpitäjän, kuten kunnan tai kuntayhtymän lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Laissa luetellaan se koulutusta koskeva lainsäädäntö, jonka mukaisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita säännös koskee. Mainitun lainsäädännön mukaisia vakuuttamisvelvollisia oppilaitoksia ovat mm. kaikki ammatilliset oppilaitokset, yliopistot, peruskoulun yläasteet ja lukiot. Oppilasvakuutuksen perusteella korvataan siis käytännöllisessä harjoittelutyössä sattunut vahinko. Vakuutuksen korvauspiiriin eivät sen sijaan kuulu esim. koulumatkoilla, teoriatunneilla, liikuntatunneilla ja välitunneilla sattuvat tapaturmat. Korvauspiiriä voidaan laajentaa vapaaehtoisesti kattamaan myös nämä tapahtumat. TYÖVOIMAKOULUTUS Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaiseen koulutukseen osallistuvaa kohdannut tapaturma korvataan työtapaturmana rinnastaen opiskelija työntekijään vakuutusturvan laajuutta määriteltäessä. Tällainen opiskelija on siis vakuutettu työharjoittelun lisäksi myös esim. koulumatkoilla ja teoriaopiskelussa sattuvien tapaturmien varalta. Koulutuksen toimeenpanija, esimerkiksi ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, ammattikoulu tai yksityinen yritys, rinnastetaan työnantajaan. SUOJATYÖNTEKIJÄT Suojatyöntekijän oikeus saada korvausta työtapaturman johdosta voi perustua joko tapaturmavakuutuslakiin tai lakiin eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta (jäljempänä ns. laitoslaki). Myös sosiaalihuoltolaissa asetetaan vammaisten työtoiminnan järjestäjälle tapaturmavakuuttamisvelvollisuus. Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 5

6 Jotta korvausta voitaisiin maksaa tapaturmavakuutuslain nojalla, edellytetään, että suojatyöntekijä on työsuhteessa asianomaiseen laitokseen. Jos työsuhdetta ei synny, määräytyy oikeus korvaukseen laitoslain perusteella. Laitoslain perusteella korvataan tapaturma, joka sattuu henkilön tehdessä hänelle laitoksessa noudatettavan hoitoohjelman mukaisesti määrättyä työtä. Laitoslain soveltaminen edellyttää, että henkilö asuu laitoksessa. Mikäli hän asuu muualla esim. kotona tai asuntolassa, hän ei kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Nämä henkilöt voidaan tarvittaessa vakuuttaa vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella. Jos suojatyöntekijä on työsuhteessa asianomaiseen laitokseen, laajenee vakuutusturva kattamaan hoito-ohjelman mukaisessa työssä sattuvien tapaturmien lisäksi kaikki työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa sattuneet tapaturmat (ks. kohta Työtapaturmakorvaukset). Sosiaalihuoltolaissa asetetaan vammaisten työtoiminnan järjestäjälle velvoite ottaa tapaturmavakuutuslain mukainen vapaaehtoinen työajan vakuutus työtoimintaan osallistuville. Työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Vammaisten työtoimintaan osallistuvien toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. VAKUUTTAMISVELVOLLISUUS YLEISTÄ Henkilön kuuluessa edellä esitetyn perusteella tapaturmavakuutuslain soveltamispiiriin, on hänellä oikeus korvaukseen työtapaturmasta. Vakuutus ei ole korvausten saamisen edellytyksenä, mutta järjestelmän perusajatus on, että työnantajalla on velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä. Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia työnantajia, joiden palveluksessa on tapaturmavakuutuslain soveltamispiiriin kuuluvia työntekijöitä, jollei työnantajaa ole nimenomaisella lainsäännöksellä vapautettu vakuuttamisvelvollisuudesta. Jos henkilö on samanaikaisesti useammassa työsuhteessa, esim. kahdessa osapäivätyössä, ovat molemmat työn antajat erikseen vakuuttamisvelvollisia teettämänsä työn osalta. VAKUUTTAMISVELVOLLISUUDESTA VAPAAT TYÖNANTAJAT Pakollisesta vakuuttamisvelvollisuudesta on olemassa eräitä poikkeuksia. Jos työnantajan saman kalenterivuoden aikana teettämien työpäivien lukumäärä on 12 tai vähemmän, ei työnantaja ole vakuuttamisvelvollinen. Tämä raja on työnantaja- ja kalenterivuosikohtainen. Raja ei siis ole työntekijäkohtainen. Kun esimerkiksi kuusi henkilöä työskentelee kaksi päivää, on teetetty 12 työpäivää. Mikäli tiedetään, että työtä tullaan teettämään yli 12 päivää, on vakuuttamisvelvollisuuden katsottava olevan olemassa työn alkamisesta lukien. Työpäivän kestolla ei ole merkitystä. Esim. osapäivätyössä jo yksi työssäkäyntikerta katsotaan työpäiväksi. Merkitystä ei ole myöskään sillä, tehdäänkö työtä arkipäivänä, lauantaina tai sunnuntaina. Vakuuttamisvelvollisuudesta vapautumisesta huolimatta korvataan tällaisen pientyönantajan työssä sattunut tapaturma tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisesti. Korvauksen maksaa Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. VAKUUTTAMISVELVOLLISUUDEN LAIMINLYÖNTI Mikäli työnantaja laiminlyö vakuuttamisvelvollisuutensa, on vahingoittuneella työntekijällä kuitenkin oikeus korvaukseen. Korvausasian käsittelee Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Tapaturmavakuutuslaissa on säädetty seuraamuksista, jotka kohtaavat vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyönyttä työnantajaa. Kyseinen työnantaja on velvollinen suorittamaan Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle maksun, joka vastaa kohtuulliseksi katsottavaa vakuutusmaksua siltä ajalta, jota laiminlyönti koskee, ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin kolmelta viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta. Lisäksi Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla on oikeus periä työnantajalta takaisin tapaturmasta suoritettava korvaus laissa määrättyyn enimmäismäärään saakka (2 280 euroa vuonna 2015). YLEISVAKUUTUS JA ERITYISVAKUUTUS Lakisääteinen tapaturmavakuutus on yleisvakuutus. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi vakuutus koskee kaikkia yrityksen palveluksessa olevia työntekijöitä. Myös yrityksen palvelukseen uusina työntekijöinä tulevat kuuluvat ilman erityisiä toimenpiteitä vakuutukseen. Yleisvakuutuksesta annetaan vuosittain yksi palkkailmoitus, johon kaikkien työntekijöiden palkat kootaan. Työtapaturmavakuutuksessa ei rekisteröidä yksittäisiä työsuhteita kuten esim. työeläkevakuutuksessa. Yrityksen määrättyä osaa varten voidaan ottaa erityisvakuutus. Kun yritys laajentaa liiketoimintaansa esim. avaamalla uuden tuotantolaitoksen, on uudelle kohteelle mahdollista tehdä erityisvakuutus. Jos näin ei kuitenkaan haluta toimia, laajenee yleisvakuutus automaattisesti kattamaan myös uuden kohteen. Jos yrityksellä on useita vakuutuksia, pidetään niistä yleisvakuutuksena yleensä ensimmäisenä tehtyä jatkuvaa vakuutusta. VAKUUTUSSOPIMUKSEN KESTO VAKUUTUKSEN ALKAMINEN Vakuutusyhtiön vastuu alkaa aikaisintaan siitä hetkestä, jolloin vakuutusyhtiö tai sen edustaja todistettavasti vastaanotti vakuutushakemuksen, ellei myöhäisemmästä alkamisajasta ole erityisestä syystä sovittu. Laissa asetettu vaatimus todistettavasti vastaanottanut toteutuu käytännössä siten, että vakuutushakemukseen merkitään vastaanottamisen ajankohta niin tarkasti, kuin mahdollista. Vakuutusta ei voi saattaa voimaan takautuvasti. Lakiin ei sisälly rajoituksia siitä, kuinka paljon ennen vakuutettavan työn alkamista vakuutushakemus voidaan tehdä. On suositeltavaa, että vakuutushakemus tehtäisiin hyvissä ajoin ennen kuin työn teettäminen alkaa. Vakuutuksen alkamisajankohta merkitään aina vakuutuskirjaan. Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 6

7 VAKUUTUSKAUSI Määräaikainen vakuutus Lakisääteinen tapaturmavakuutus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi. Jos työ on luonteeltaan tilapäinen ja kestää todennäköisesti vuotta lyhyemmän ajan, tehdään vakuutus määräaikaisena työn päättymispäivään saakka. Vakuutuskautena on tällöin vakuutuksen voimassaoloaika, vaikka vakuutusaika jakaantuisi kahdelle eri kalenterivuodelle. Jos määräaikaisen vakuutuksen voimassaoloaikaa jatketaan yli vuoden, voidaan sitä pidentää enintään seuraavaan vuodenvaihteeseen saakka. Tämän jälkeen vakuutus muuttuu jatkuvaksi vakuutukseksi. Määräaikainen vakuutus on voimassa, kunnes vakuutettu työ on päättynyt. Vakuutus päättyy ilman irtisanomista. Jos työ jatkuu pitempään kuin ennakkoon on ilmoitettu, tulee vakuutuksenottajan ilmoittaa siitä viimeistään silloin kun vakuutuksen pitäisi ennakkotietojen mukaan päättyä. JATKUVA VAKUUTUS Jatkuvassa vakuutuksessa vakuutuskautena on pääsääntöisesti kalenterivuosi. Poikkeuksen tästä muodostaa ensimmäinen vakuutuskausi. Ensimmäinen vakuutuskausi kestää vakuutuksen alkamisesta kuluvan ja seuraavan kalenterivuoden loppuun. Ensimmäisen vakuutuskauden pituus voi siis vaihdella vuodesta lähes kahteen vuoteen. Ensimmäisen vakuutuskauden jälkeen jatkuva vakuutus uudistetaan aina kalenterivuodeksi kerrallaan. VAKUUTUKSEN PÄÄTTYMINEN Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen päättyminen on tarkasti säännelty tapaturmavakuutuslaissa sekä yhtiömme lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yleisissä vakuutusehdoissa. Sääntelyllä on haluttu varmistaa työntekijöiden tapaturmavakuutusturvan jatkuvuus kaikissa tilanteissa. VAKUUTTAMISVELVOLLISUUDEN PÄÄTTYMINEN Jos yritys lopettaa toimintansa, työ päättyy tai vakuutuksenottaja ei enää ole vakuuttamisvelvollinen, on vakuutuksenottajan ilmoitettava tästä vakuutusyhtiölle vähintään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Ilmoitus vakuutuksen päättymisestä on tehtävä kirjallisesti. Jos vakuutuksen tai sen osan päättymisestä ei saada kirjallista ilmoitusta vähintään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä, on vakuutusyhtiöllä oikeus periä korvaus ylimääräisistä kustannuksista, jotka aiheutuvat vakuutuksen uudistamisesta seuraavalle kaudelle. Jos vakuutetun työn ilmoitetaan päättyvän kesken vuotta ja ilmoitus saadaan jälkikäteen, peritään vakuutuksen voimassaolleelta kaudelta normaalisti vain palkkoihin perustuva maksu. VAKUUTUSSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA SIIRTO TOISEEN VAKUUTUSYHTIÖÖN Vakuutus jatkuu kalenterivuoden kerrallaan, ellei vakuutusta kirjallisesti irtisanota päättymään maalis-, kesä-, syys- tai joulukuun viimeisenä päivänä. Irtisanomisen on tapahduttava viimeistään kolme kalenterikuukautta ennen edellä mainittuja päättymispäiviä. Vakuutusta ei voida irtisanoa ennen ensimmäisen vakuutuskauden päättymistä. Irtisanominen on pätevä vain, jos samalla osoitetaan, että vakuutus on tehty toiseen vakuutusyhtiöön. Uudessa vakuutusyhtiössä vakuutuksen tulee alkaa silloin, kun irtisanotun vakuutuksen voimassaolo päättyy luovuttavassa vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiöt noudattavat vakuutusten siirtoon liittyvien menettelytapojen osalta Tapaturmavakuutuslaitosten liiton antamia ohjeita. Niiden mukaan vakuutuksen irtisanominen suoritetaan määrämuotoisella siirtohakemuslomakkeella, joka toimitetaan vastaanottavan yhtiön tapaturmavakuutusosaston kautta luovuttavaan yhtiöön. VAKUUTUKSEN RAUKEAMINEN Lakisääteinen tapaturmavakuutus voi raueta vakuutuksenottajan varattomuuden vuoksi. Kun vakuutuksenottaja vakuutusmaksua ulosmitattaessa havaitaan varattomaksi tai hänen olinpaikkansa on tuntematon, raukeaa vakuutus siitä hetkestä, kun ulosottoviranomainen on tämän todennut. Kun vakuutuksenottaja asetetaan konkurssiin, päättyy vakuutus yleensä konkurssiinasettamispäivään. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että vakuutusyhtiön vastuu jatkuu ainakin työntekijöiden lakisääteisen irtisanomisajan eli 14 päivää. Konkurssiin asettamispäivän jälkeisistä vakuutusmaksuista vastaa konkurssipesä. Jos pesä päättää jatkaa yrityksen liiketoimintaa, on sen huolehdittava tarpeellisten vakuutusten ottamisesta. VAPAAEHTOISEN VAKUUTUKSEN PÄÄTTYMINEN Tapaturmavakuutuslain mukaisten vapaaehtoisten vakuutusten päättäminen on tehtävä kirjallisesti. Vakuutus päätetään aikaisintaan siitä päivästä, jolloin irtisanomisilmoitus on saapunut vakuutusyhtiöön. Vapaaehtoinen vakuutus voidaan tehdä myöskin määräaikaisena tiettyä työtä varten. VAKUUTUSMAKSUN MAKSAMINEN ENNAKKOVAKUUTUSMAKSU Tapaturmavakuutusmaksu lasketaan työntekijöille maksetuista palkoista. Vakuutuksen alkaessa ja kunkin uuden vakuutuskauden alussa laskutetaan ennakkovakuutusmaksu, joka perustuu arvioituihin palkkasummiin. Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 7

8 Ensimmäisen kerran palkat arvioidaan vakuutushakemuksessa. Koska tapaturmavakuutusmaksun suuruus määräytyy työn tapaturmariskin perusteella, arvioidaan maksettavaksi tulevat palkat ammattiluokittain eriteltyinä. Uudelle vakuutuskaudelle lasketaan ennakkovakuutusmaksu viimeisten käytettävissä olevien palkkatietojen perusteella. Käytännössä näitä palkkoja korotetaan yleistä palkkakehitystä vastaavasti. Vakuutuksenottaja voi myös ilmoittaa itse arvionsa tulevan vuoden palkoista esim. oman budjettinsa mukaisina, jolloin tätä palkkasummaa käytetään ennakkovakuutusmaksua laskettaessa. Ennakkovakuutusmaksun määrääminen uudelle vakuutuskaudelle tapahtuu yleensä joulukuussa, kun vakuutukset uudistetaan tulevalle vakuutuskaudelle. LOPULLINEN VAKUUTUSMAKSU Vakuutuskauden aikana maksetut todelliset palkat ovat selvillä vasta vakuutuskauden päätyttyä. Nämä palkat ilmoitetaan vakuutusyhtiölle erityisellä palkkailmoituksella. Palkkailmoituksessa annettujen tietojen perusteella lasketaan lopullinen vakuutusmaksu. Vertaamalla ennakkovakuutusmaksua ja lopullista vakuutusmaksua saadaan selville, onko ennakkovakuutusmaksua peritty liikaa tai liian vähän. Erotus laskutetaan tai palautetaan tasoitusmaksuna. MAKSAMINEN Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yleisten vakuutusehtojen mukaan ennakkovakuutusmaksu on maksettava vakuutusyhtiön määräämänä aikana vakuutuskausittain etukäteen. Tasoitusmaksu on työnantajan maksettava tai vakuutusyhtiön palautettava välittömästi sen jälkeen, kun palkkailmoitus on käsitelty ja lopullinen vakuutusmaksu laskettu. Jos vakuutusmaksua ei suoriteta määrättynä aikana, peritään vakuutusehtojen mukainen viivästyskorko. Vakuutusmaksut ovat ulosottokelpoisia ilman erillistä tuomiota tai päätöstä. Vakuutusmaksun maksaminen ei ole korvausten maksamisen edellytyksenä. Vakuutus kuitenkin raukeaa, jos ulosottoviranomainen toteaa vakuutuksenottajan varattomaksi. VAKUUTUKSEN HOITOON LIITTYVÄT TYÖNANTAJAN ILMOITUKSET PALKKAILMOITUS Lopullisen vakuutusmaksun määräämistä varten vakuutusyhtiö tarvitsee tiedot vakuutuskauden aikana maksetuista palkoista. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yleisten vakuutusehtojen mukaan vakuutuksenottajalla on velvollisuus kuukauden kuluessa määräaikaisen vakuutuksen päättymisestä ja jatkuvissa vakuutuksissa ennen tammikuun loppua toimittaa vakuutusyhtiölle sen tarvitsemat palkkatiedot. Ennen vakuutuskauden päättymistä lähetetään vakuutuksenottajalle palkkailmoituslomake lopullisten työpalkkojen ilmoittamista varten. Palkat ilmoitetaan ammattiryhmittäin eriteltyinä. Palkkailmoituksessa ilmoitetaan työntekijöille suoritetut ennakonpidätyksellä vähentämättömät kokonaispalkat mukaanluettuna luontoisedut, ylityöpalkat, vuosilomakorvaukset, lomarahat, loma-ajan palkat, lahja- ym. tilapäiset palkkiot, urakka- yms. lisät, sairausajan palkat ym. Jos yrityksellä on ollut ulkomailla sellaisia työntekijöitä, jotka kuuluvat Suomen tapaturmavakuutusjärjestelmään, tulee heidän osaltaan ilmoittaa ns. vakuutuspalkka. Palkkailmoituksessa tiedustellaan myös työhön osallistuvien yhtiömiesten ja osakkaiden sekä näiden perheenjäsenten yrityksen omistussuhteita. Samoin pyydetään tietoja työhön itse osallistuvasta yksityisestä työnantajasta ja hänen lähisukulaisistaan. Näiden tietojen perusteella voidaan määritellä vakuutuksen piiriin kuuluvat henkilöt. Palkkatiedot on ilmoitettava yhtäpitävästi vakuutuksenottajan kirjanpidon kanssa. Vakuutusyhtiöllä on oikeus tarvittaessa tarkistaa ilmoitetut palkkatiedot vakuutuksenottajan kirjanpidosta tai hankkia tiedot eläkevakuutusyhtiöltä ja verottajalta. Jos vakuutuksenottaja ei toimita vakuutusyhtiölle vakuutusmaksun määräämiseen tarvittavia tietoja tai ilmoittaa ne väärin, on vakuutusyhtiöllä oikeus arvioida vastuun laajuus kuluneena vakuutuskautena ja periä vakuutusmaksu siltä ajalta, jota laiminlyönti koskee. ILMOITUS VAKUUTUSMAKSUUN VAIKUTTAVISTA MUUTOKSISTA Yrityksessä saattaa vakuutuskauden aikana tapahtua muutoksia, joilla on vaikutusta vakuutusmaksuun. Näistä muutoksista tulee ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Maksuun vaikuttavia muutoksia voivat olla esimerkiksi toimialan, työmenetelmien ja tuotevalikoiman muuttuminen. Työn muuttuessa myös tapaturmariski voi muuttua. Vakuutuskauden aikana saattaa myös tapahtua odottamattomia supistuksia tai laajennuksia työntekijöiden lukumäärässä. Näistä vakuutuksenottajan on syytä ilmoittaa mahdollisimman pian ennakkovakuutusmaksun tarkistamista varten, jotta tulevan kauden ennakkovakuutusmaksu voidaan määrittää mahdollisimman tarkoin muuttuneita olosuhteita vastaavaksi. MUUT MUUTOKSET Muutoksia vakuutusta koskeviin tietoihin aiheuttavat myös vakuutuksenottajan nimen, osoitteen ja omistussuhteiden muutokset. Näistä muutoksista on hyvä ilmoittaa kirjallisesti. Mikäli yhtiön omistussuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia tai yhtiömuotoa muutetaan, kannattaa vakuutuksenottajan olla henkilökohtaisesti yhteydessä yhtiömme edustajaan. Tällä varmistutaan siitä, että vakuutusturva jatkuu sellaisena kuin on tarkoitettu. Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 8

9 Vakuutusaikaa voidaan määräaikaisessa vakuutuksessa korjata, mikäli työn päättymispäivä on alunperin arvioitu virheelliseksi. Vakuutusaikaa jatkettaessa tarkistetaan samalla, riittääkö vakuutukseen ilmoitettu ennakkopalkkasumma työn loppuun suorittamiseen. Jos ennakkopalkkasumma osoittautuu liian alhaiseksi, sitä voidaan korottaa ja periä lisäennakkovakuutusmaksu. TAPATURMAVAKUUTUSMAKSUT PERIAATTEET TAPATURMAVAKUUTUSLAISSA Tapaturmavakuutuslaissa ei ole yksityiskohtaisia säännöksiä vakuutusmaksun suuruudesta tai sen määräämistavasta. Vakuutusmaksun laskuperusteet on kuitenkin laadittava siten, että vakuutusmaksut ovat kohtuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutuviin kustannuksiin ottaen huomioon vakuutetun työn tapaturma- ja ammattitautiriskin. MAKSUPERUSTEIDEN JAKO Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa käytettävät maksuperusteet voidaan jakaa seuraaviin kahteen pääryhmään: yleistaulustomaksuihin, jotka perustuvat laajaan yhteistilastoaineistoon. Näitä maksuja sovelletaan pieniin ja keskisuuriin vakuutuksiin. erikoismaksuihin, joita määrättäessä otetaan huomioon vakuutuksen omat vahinkotilastot. Erikoismaksuja sovelletaan vakuutuksiin, jotka täyttävät vakuutusyhtiön määrittelemät erikoismaksun kriteerit. Lain mukaan vakuutus on erikoismaksuinen, kun vakuutusmaksu ylittää vakuutusyhtiön määrittelemän erikoismaksun rajan. Rajat voivat vaihdella yhtiöittäin. Erikoismaksu perustuu asiakkaan kokoluokkaan, riskinkantokykyyn ja -haluun. Eri yhtiöissä erikoismaksujärjestelmien nimet ja ominaisuudet poikkeavat toisistaan. VAKUUTUSMAKSUN OSAT Työnantajan maksettavaksi tuleva vakuutusmaksu koostuu kolmesta osasta: riskimaksu hoitokulu lakisääteiset lisät. Riskimaksun suuruus määräytyy tapaturmatilastojen perusteella. Riskimaksu tarvitaan tapaturmista maksettavia korvauksia varten. Hoitokulu on vakuutuksen hoidosta aiheutuviin kustannuksiin tarkoitettu osa. Kolmannen osan vakuutusmaksusta muodostavat lakisääteiset lisät, joiden suuruuden sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain. Näistä lisistä kertyvillä varoilla rahoitetaan muun muassa tapaturmakorvauksiin maksettavat työeläkeindeksin mukaiset indeksikorotukset. Lisäksi niihin sisältyy työturvallisuusmaksu, joka välitetään Työsuojelurahastolle. KORVAUSTEN TILASTOLLINEN RYHMITTELY Sekä yleistaulustomaksujen että erikoismaksujen määrittelyä varten korvaukset jaetaan tapaturmatilastoissa kahteen ryhmään: ohimeneviin korvauksiin ja pysyviin korvauksiin. Ohimenevien korvausten piiriin luetaan sairaanhoidon kustannukset ja päivärahakorvaukset. Kaikki muu korvausmeno, kuten pysyvän työkyvyttömyyden ja kuolemantapausten johdosta suoritettavat korvaukset, kuuluu pysyviin korvauksiin. Pysyville korvauksille on ominaista voimakas heilahtelu, koska niihin johtavia tapaturmia sattuu suhteellisen harvoin, mutta korvausmeno niistä on hyvin suuri. Tämä johtuu rahastoivasta korvausjärjestelmästä, jossa eläkkeet pääomitetaan ja kohdistetaan kokonaisuudessaan tapaturman sattumisvuoteen. Ohimeneviin korvauksiin johtavia tapaturmia sattuu suhteellisen tiheään, mutta niiden korvausmäärät ovat pysyviin korvauksiin verrattuna pieniä, eikä niiden vuotuinen vaihtelukaan ole kovin suuri. MAKSUJÄRJESTELMÄT Taulustomaksujärjestelmä Yleistaulustomaksut määräytyvät laajojen yhteisten tapaturmatilastojen perusteella. Koska tapaturmariski erilaisissa töissä vaihtelee, muodostuvat myös maksut erisuuruisiksi. Taulustomaksujen määräytyminen perustuu valtakunnalliseen ammattiluokitukseen. Ammattiluokat ryhmitellään työn vaarallisuuden perusteella riskiluokkiin. Kuhunkin riskiluokkaan kerätään ammattinimikkeet, joissa tapaturmariski on tilastojen perusteella samanlainen. Jokaiselle riskiluokalle vahvistetaan vuosittain riskimaksu. Määräajoin tarkistetaan myös ammattien sijoittumista riskiluokkiin. Riskiluokka saattaa tarkistuksessa muuttua alas- tai ylöspäin tapaturmakehityksen seurauksena. Yleistauluston mukaisen maksun laskeminen edellyttää, että työnantaja ilmoittaa maksun laskemista varten tarvittavat työpalkat yksityiskohtaisesti ammattiluokittain eriteltyinä. IFIN ERIKOISMAKSUJÄRJESTELMÄ Ifin erikoismaksujärjestelmässä asiakas pystyy itse vaikuttamaan siihen, mitkä korvaukset huomioidaan vakuutusmaksun määrittämisessä, missä määrin omat vahingot vaikuttavat vakuutusmaksuun ja miten paljon maksu vaihtelee vuosittain. Asiakkaan kokoluokka kuitenkin vaikuttaa siihen, millaisia vaihtoehtoja asiakas voi valita. Asiakas voi valita erikseen, miten paljon oman tilaston ohimenevät ja pysyvät korvaukset vaikuttavat vakuutusmaksuun ja missä määrin käytetään yleisiä tilastoja. Asiakas voi valita myös jaksotuksen ja katkaisurajan. Jaksotuksen avulla tasoitetaan maksun heilahteluja useammalle vuodelle. Katkaisuraja puolestaan rajoittaa maksun määrittämisessä huomioitavia korvauksia. Asiakkaan maksuun huomioidaan korvaukset ainoastaan valittuun vahinkotapahtumakohtaiseen katkaisu-rajaan asti. Yhdeksi vahinkotapahtumaksi katsotaan kaikki samaan onnettomuustapaukseen tai vastaavan tapahtumaan liittyvät vahingot. Asiakkaan omista valinnoista riippuen riskitaso pystytään määrittämään kullekin vakuutuksenottajalle sopivaksi. Tilastojen ja asiakkaan valintojen perusteella laskettuun Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 9

10 riskimaksuun lisätään hoitokulu, asiakashyvitykset ja lakisääteiset lisät. Vakuutusmaksu tarkistetaan vuosittain. MUUTOKSENHAKU VAKUUTUSMAKSUUN Tapaturmavakuutusmaksua koskevaa valitusta kutsutaan perustevalitukseksi. Valitusasteena on tapaturmalautakunta. Perustevalituksen voi tehdä vakuutuksenottaja, joka katsoo tapaturmavakuutusmaksun maksuunpanon olleen lain tai sopimuksen vastainen. Valitus on tehtävä kahden vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, kun vakuutusmaksu on määrätty tai maksuunpantu. Esim. vuoden 2015 aikana voi perustevalituksen tehdä vuoden 2012 lopullisesta vakuutusmaksusta sekä vuosien vakuutusmaksuista. TAPATURMAVAKUUTUSMAKSU VEROTUKSESSA Tapaturmavakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus verotuksessa määräytyy elinkeinoverolain (EVL) ja tulo- ja varallisuusverolain (TVL) perusteella. Yritystoiminnassa työntekijöistä maksetut vakuutusmaksut ovat yleensä vähennyskelpoisia. Sen sijaan yksityistä työnantajaa henkilökohtaisesti palvelevasta toiminnasta aiheutuvia vakuutusmaksuja ei voi vähentää. VAKUUTUSMAKSUT YRITYSTOIMINNASSA Yritystoiminnan osalta pääsääntö on, että kaikki työsuhteeseen perustuvat vakuutusmaksut ovat vähennyskelpoisia elinkeinotulon hankkimisesta johtuvina kustannuksina. Kysymys on ns. luonnollisista vähennyksistä. Merkitystä ei ole sillä, onko vakuutus pakollinen vai vapaaehtoinen tai koskeeko se työ- vai vapaa-aikaa. Myös yksityinen ammatin- tai liikkeenharjoittaja voi vähentää itseään ja perheenjäseniään koskevien tapaturmavakuutuslain 57 :n mukaisten vakuutusten maksut elinkeinotulon hankkimisesta aiheutuvina kustannuksina. Samoin vähennyskelpoisia ovat yhtiömuotoisten yritysten osakkaita ja yhtiömiehiä koskevat vastaavat maksut. YKSITYISHENKILÖN MAKSAMAT VAKUUTUSMAKSUT Tapaturmavakuutusmaksut eivät pääsääntöisesti ole vähennyskelpoisia työnantajaa henkilökohtaisesti palvelevien työntekijöiden osalta. Tällaisia ovat mm. kotiapulaiset ja lastenhoitajat sekä omakotitalon tai kesämökin rakennustyössä olevat työntekijät. TYÖTAPATURMAKORVAUKSET TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT TYÖTAPATURMAT Määritelmä Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, vamman aiheuttava tapahtuma, joka sattuu henkilön sitä tahtomatta. Tyypillisiä tapaturmia ovat esimerkiksi kompastuminen, liukastuminen tai itsensä satuttaminen johonkin esineeseen. Tapaturmalaissa korvattavuutta on laajennettu varsinaisen tapaturman aiheuttaman vamman ulkopuolelle. Lain mukaan työtapaturmia korvataan myös eräitä laissa erikseen lueteltuja, lyhyehkönä, enintään vuorokauden aikana syntyneitä vammoja. Tällaisia vammoja ovat muun muassa hiertymä, hankauma, syövyttävän aineen, tavallisuudesta poikkeavan lämpötilan tai ilmanpaineen huomattavan vaihtelun aiheuttama vamma. Korvattava vamma on myös työliikkeen yhteydessä syntynyt lihaksen tai jänteen kipeytyminen. Tyypillinen kipeytyminen on selkälihasten venähdys, joka syntyy selkää rasittavan työliikkeen yhteydessä. Tapaturmavakuutuslain mukaan työtapaturma on tapaturma, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden ja tapahtuu 1) työssä tai 2) työstä johtuvissa olosuhteissa a) työpaikalla tai b) työmatkalla tai c) työnantajan asialla tai 3) varjeltaessa tai pelastettaessa työnantajan omaisuutta tai työtoiminnan yhteydessä ihmishenkeä tai 4) edellä mainituissa olosuhteissa sodan tai aseellisen selkkauksen seurauksena. Korvausta ei makseta vammasta tai sairaudesta, jonka työntekijä on aiheuttanut itselleen tahallisesti. Myöskään toisen henkilön tahallisesti aiheuttamaa vahinkoa ei yleensä korvata työtapaturmana. Tahallinen teko esimerkiksi pahoinpitely katsotaan kuitenkin työtapaturmaksi, kun se on syy-yhteydessä työntekijän työhön ja on sattunut jossakin edellä mainituissa olosuhteissa. Tällaiseen tilanteeseen voi joutua esimerkiksi vahtimestari, tarjoilija, talonmies tai linja-autonkuljettaja. Huolimatta tapaturman ulkoisuusvaatimuksesta voidaan työtapaturmana korvata sellaisiakin tilanteita, joissa tapahtumaketjun alkusyynä on ollut työntekijän saama sairauskohtaus. Jos esimerkiksi työntekijän kaatuminen tai putoaminen on seurausta hänen saamastaan sairauskohtauksesta, korvaus tapahtuman aiheuttamista seurauksista maksetaan tapaturmavakuutuksesta. Sen sijaan tapahtuman syynä olleen sairauden hoitamisesta aiheutuneita kustannuksia ei korvata. Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 10

11 Työtapaturman seurauksena korvataan myös muun kuin työtapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden olennainen paheneminen, kun paheneminen on todennäköisesti aiheutunut työtapaturmasta. Korvausta maksetaan tällöin vamman tai sairauden pahenemisen ajalta. TYÖSSÄ JA TYÖPAIKALLA Kun tapaturma sattuu työntekijän tehdessä työtään, on yleensä selvää, että kysymyksessä on työtapaturma. Jos työntekijälle työssä sattuva tapaturma ei ole minkäänlaisessa syy-yhteydessä hänen työhönsä, voidaan korvaus evätä. Esimerkiksi vahingoittumisen johtuessa tupakan aiheuttamasta palovammasta tai muusta kokonaan työhön liittymättömästä asiasta, ei kysymyksessä ole työtapaturma. Työstä johtuvissa olosuhteissa työpaikalla sattuva työtapaturma on kysymyksessä muun muassa, kun tapaturma sattuu työntekijän vaihtaessa työvaatteita, noutaessa työtarvikkeita, siirtyessä työpisteestä toiseen tai hänen mennessään ruokailuun. Myös järjestetyssä taukoliikunnassa sattuvat tapaturmat ovat työtapaturmia. Sen sijaan muut työpaikalla, vaikkapa ruokatunnin aikana tapahtuvassa vapaaehtoisessa urheilutoiminnassa sattuvat tapaturmat eivät ole korvattavia. Ruokatauon aikana sattuneet ruokailuun liittyvät tapaturmat korvataan, kun työnantaja on järjestänyt tiloissaan ruokailumahdollisuuden ja työntekijä käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen. Matkat ruokailuun työpaikan ulkopuolelle ovat vakuutusturvan piirissä vain silloin, kun työntekijä ruokailee säännöllisesti jossakin tietyssä paikassa. Ruokapaikan tulee tällöin olla kohtuullisen etäisyyden päässä työpaikasta. Matkalla ruokailuun sattunut tapaturma saattaa kuitenkin poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi olla korvattava, vaikka kysymyksessä ei olisikaan työntekijän säännöllisesti käyttämä ruokapaikka. Tällainen erityistilanne on kyseessä muun muassa silloin, kun työntekijä ei työn luonteen vuoksi voi käydä vain tietyissä ruokapaikoissa (esimerkiksi eri reittejä ajava linja-auton kuljettaja). TYÖMATKALLA Työtapaturmavakuutuksen piiriin kuuluva työmatka on säännöllisesti käytetty, lyhin reitti asunnolta työpaikalle ja takaisin. Säännölliseltä työmatkareitiltä poikkeamisen aikana sattuneita tapaturmia ei korvata työtapaturmina. Jos poikkeama kestää vain lyhyehkön ajan, on vakuutusturva jälleen voimassa työntekijän palattua normaalille reitille. Tietyt poikkeamat tavanomaiselta työmatkareitiltä kuuluvat kuitenkin vakuutusturvan piiriin. Kun poikkeaminen johtuu lapsen viemisestä päivähoitoon tai päivittäisten ruokaostosten tekemisestä lähikaupassa, poikkeaman aikana ulkona sattunut tapaturma korvataan työmatkatapaturmana. Jos työntekijä on työssä jossain muualla kuin asuinpaikkakunnallaan, korvataan tapaturmat, jotka sattuvat matkalla asuinpaikkakunnalta komennuspaikkakunnalle tai päinvastoin. TYÖNANTAJAN ASIALLA Työnantajan järjestämät koulutus- ja edustustilaisuudet kuuluvat tapaturmavakuutusturvan piiriin. Korvausta maksetaan tällöin tapaturmista, jotka sattuvat matkojen ja ohjelmaan kuuluvan toiminnan aikana. Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät tapaturmat, jotka sattuvat kursseihin ja tilaisuuksiin usein liittyvän vapaamuotoisen toiminnan esimerkiksi illanvieton yhteydessä, vaikka se sisältyisikin tilaisuuden ohjelmaan. AMMATTITAUDIT Työstä voi aiheutua myös muita terveydellisiä haittoja kuin työtapaturmina korvattavia äkillisiä tai lyhyenä aikana syntyviä vammoja. Tällaiset sairaudet on erikseen säädetty korvattaviksi ammattitauteina. SYY-YHTEYS TYÖHÖN Ammattitauti on ammattitautilain mukaan sairaus, jonka pääasiallinen aiheuttaja on työssä esiintyvä fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Tyypillisimpiä ammattitauteja aiheuttavia fysikaalisia tekijöitä ovat melu ja tärinä. Fysikaalisen tekijän aiheuttamina ammattitauteina korvataan myös olkaluun sivunastan ja jännetupen tulehdus, jos työ on rasittavaa ja tavan takaa toistuva tai työntekijälle outoa. Lisäksi ammattitautina korvataan rannekanavaoireyhtymä, jos työ on pitkäaikaisesti sisältänyt ranteen keskiasennosta poikkeavia ja kuormittavia liikkeitä sekä ammattitauti on ilmennyt jälkeen. Kemiallisia aineita saattaa esiintyä työpaikalla pölyinä ja kaasuina. Työntekijä voi altistua kemiallisille aineille myös käsitellessään nestemäisiä tai kiinteitä aineita. Kemiallisten tekijöiden aiheuttamat ihottumat ja keuhkosairaudet ovat edellä mainittujen rasitusvammojen sekä kuulovammojen ohella yleisimpiä ammattitauteja. Biologisen tekijän aiheuttama ammattitauti on useimmiten joku vaarallinen tartuntatauti, jota esiintyy esimerkiksi sairaalan hoitohenkilökunnalla. PAHENEMINEN Ammattitautina korvataan myös muun kuin työtapaturmana korvattavan vamman tai ammattitaudiksi katsottavan sairauden olennainen paheneminen, kun paheneminen on pääasiassa aiheutunut työssä esiintyvästä fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Esimerkiksi nikkelille yliherkän ihmisen ihottuma voi lehahtaa, kun hän työssään altistuu nikkelille. Tällöin korvataan ihottuman ohimenevän pahenemisen aiheuttama työkyvyttömyys. ILMENEMISAIKA Ammattitaudin ilmenemisajankohtana pidetään yleensä ensimmäistä lääkärissäkäyntiä, jolloin työntekijä on ollut taudin vuoksi tutkittavana. Edellytyksenä on, että sairaus todetaan ammattitaudiksi joko tässä tutkimuksessa tai myöhemmin. Tämän päivämäärän perusteella määräytyy muun muassa korvausvelvollinen vakuutusyhtiö ja ansionmenetyskorvausten perustana oleva vuosityöansio. KORVAAVA YHTIÖ Korvaukset ammattitaudista maksaa se vakuutusyhtiö, jonka vakuuttamassa työssä työntekijä on viimeksi ennen ammattitaudin ilmenemisajankohtaa altistunut tekijöille, jotka voivat aiheuttaa kyseisen ammattitaudin. Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 11

12 KORVAUKSET KUSTANNUSTEN KORVAUKSET Sairaanhoitokulut Tapaturmavakuutus korvaa työtapaturman vuoksi työntekijälle annetusta sairaanhoidosta tarpeelliset kustannukset. Sairaanhoitoa ovat muun muassa lääkärinhoito, lääkkeet, tekojäsenet ja muut apuvälineet. Sairaanhoitokulut korvataan ilman aika- tai euromääräistä rajaa. Sairaanhoitoa tulee kuitenkin antaa tarpeettomia kustannuksia välttäen. Sairaanhoidon korvaamista koskevan lakimuutoksen johdosta, työaikana sattuneesta tapaturmasta aiheutuneet sairaanhoitokustannukset korvataan todellisten kustannusten mukaan riippumatta siitä, onko hoito annettu julkisessa tai yksityisessä hoitolaitoksessa. Lakimuutos tuli voimaan ja se koskee vain sen jälkeen sattuvia työtapaturmia ja ilmeneviä ammattitauteja. Se ei koske vapaa-aikana sattuvia tapaturmia. Sairaanhoitokustannusten korvaaminen edellyttää vakuutuslaitokselta etukäteen pyydettyä maksusitoumusta. Maksusitoumusta ei kuitenkaan tarvita ensimmäiseen tai yksittäiseen vastaanottokäyntiin ja siihen välittömästi liittyvään vähäiseen hoitotoimenpiteeseen, kuten röntgentutkimukseen, haavan ompeluun, kipsaukseen, sidontaan tai muuhun näihin rinnastettavaan toimenpiteeseen eikä kiireelliseen hoitoon, jota annetaan vammasta tai sairaudesta vahingoittuneen terveydentilalle aiheutuneen välittömän uhan vuoksi. Sen sijaan esim. magneettitutkimukseen, tähystystutkimukseen, tietokonetomografiaan ja leikkaukseen tarvitaan aina maksusitoumus. Vakuutusyhtiö voi maksusitoumuksella ohjata vahingoittuneen tietyissä tapauksissa valitsemaansa hoitopaikkaan. Myös sairaanhoidosta aiheutuneet välttämättömät matkakulut korvataan tarpeettomia kustannuksia välttäen. ESINEVAHINGOT Tapaturmavakuutuksesta korvataan työtapaturman yhteydessä särkyneet, vahingoittuneen käytössä olleet silmälasit, kuulokojeet, hammasproteesit, tukisidokset ja -liivit sekä tekojäsenet ja -elimet. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että tapaturma on aiheuttanut jonkin vamman. Muita esinevahinkoja ei pääsääntöisesti korvata. Jos kuitenkin ensiapua annettaessa on jouduttu rikkomaan vahingoittuneen vaatteita, ne korvataan. Jos sormuksen rikkominen on ollut vamman hoidon vuoksi välttämätöntä, maksetaan sormuksen korjauskulut. Sen sijaan esimerkiksi työtapaturmassa likaantuneita tai repeytyneitä vaatteita tai rikkoutunutta kelloa ei korvata. TUTKIMUSKULUT Perustellut ja tarpeelliset lääkärintutkimuskulut, jotka ovat aiheutuneet sen selvittämisestä, onko kysymyksessä työtapaturman aiheuttama vamma tai ammattitauti, korvataan vaikka vamma tai sairaus ei osoittautuisikaan tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavaksi. Tutkimuskulujen korvaamisella pyritään siihen, että vakuutusyhtiö saa aina riittävän selvityksen ammattitauti- tai työtapaturma-asian ratkaisemiseksi. Tutkimuskuluina voidaan korvata esimerkiksi tutkimukset Työterveyslaitoksella tai työlääketieteen klinikoilla, allergiatestit, kuulotutkimukset sekä röntgen- tai varjoainetutkimukset. Lääkärintutkimuskulujen lisäksi korvataan myös matkakustannukset, poliklinikka- ja sairaalamaksut sekä mahdollinen matkapäiväraha. Sen sijaan ansionmenetystä tutkimusajoilta ei korvata. Ammattitautiepäilyssä tutkimuskulujen korvaaminen edellyttää, että tutkimus perustuu työterveyshuoltoon ja tutkittavan henkilön työolosuhdetietoihin perehtyneen lääkärin arviointiin. Työpaikalla tehdyistä työolosuhdeselvityksistä aiheutuneet kustannukset korvataan mikäli työntekijä muutoin joutuisi itse maksamaan ne. Tällaiset työhygieniset mittaukset kuuluvat kuitenkin yleensä työnantajan kustantamaan normaaliin työsuojeluun ja työterveyshuoltoon. KODINHOIDON LISÄKUSTANNUKSET Työntekijälle, joka vamman vuoksi ei kykene hoitamaan kotiaan, maksetaan korvausta lisääntyneistä kodinhoitokustannuksista. Kodinhoidolla tarkoitetaan tässä säännölliseen kodin- ja taloudenhoitoon kuuluvia tehtäviä kuten siivousta, pyykinpesua, ruoanlaittoa ja lastenhoitoa. Koska korvaaminen edellyttää todellisia lisäkustannuksia, hankitun kodinhoitoavun tulee olla maksullista. Korvausta ei makseta yleensä perheenjäsenen antamasta avusta. Korvaus maksetaan kunnallisen kodinhoitoavun taksan tai todellisten kohtuullisten kustannusten mukaan ja enintään vuoden ajalta tapaturman sattumisesta tai ammattitaudin ilmenemisestä. HAITTALISÄ Jos vahingoittunut on vamman tai sairauden vuoksi niin avuttomassa tilassa, ettei voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua, hänelle maksetaan haittalisää. Haittalisä myönnetään myös, jos vaikea vamma muutoin aiheuttaa poikkeuksellista haittaa. Haittalisän suuruus määräytyy vamman vaikeusasteen mukaan. Se on vuonna 2015 enintään 29,08 euroa päivässä. Haittalisä maksetaan riippumatta siitä, onko avusta maksettu. VAATELISÄ JA OPASKOIRALISÄ Tekojäsenen tai muun apuneuvon aiheuttaessa pitovaatteiden erityistä kulumista vahingoittuneella on oikeus saada vaatelisää. Jos vahingoittuneen on työtapaturman vuoksi hankittava opaskoira, hänellä on oikeus opaskoiralisään. Korotettu vaatelisä on vuonna 2015 enintään 2,32 euroa päivältä, vaatelisä on 0,58 euroa päivältä ja opaskoiralisä on 5,81 euroa päivältä. ANSIONMENETYSKORVAUKSET Päiväraha Päivärahaa myönnetään, kun vahingoittunut on ollut joko kokonaan tai osittain kykenemätön tekemään työtään vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä tapaturmapäivää lukuun ottamatta. Päivärahaa maksetaan tapaturman sattumispäivää lukuun ottamatta jokaiselta päivältä, myös sunnuntai- ja juhlapäiviltä, enintään yhden vuoden ajan tapaturmapäivästä lukien (käytetään jäljempänä nimitystä päivärahakausi). Jos työkyvyttömyys jatkuu tämän jälkeen, ansionmenetyskorvaus maksetaan tapaturmaeläkkeenä. Päiväraha on veronalaista tuloa. Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 12

13 PÄIVÄRAHA NELJÄN VIIKON AJALTA TAPATURMASTA LUKIEN Päiväraha enintään neljän viikon pituiselta työkyvyttömyysjaksolta tapaturman sattumisesta lukien määräytyy seuraavasti silloin, kun tapaturma on sattunut tai ammattitauti ilmennyt tai sen jälkeen. Pääsääntö on, että päiväraha tältä ajalta on samansuuruinen kuin työntekijälle vastaavalta ajalta maksettu sairausajan palkka. Tällöin päiväraha maksetaan sairausajan palkan maksaneelle työnantajalle. Jos sairausajan palkkaa ei ole maksettu tai sen maksaminen on päättynyt, päivärahan suuruus määräytyy niiden ansioiden perusteella, jotka työntekijä on kyseisessä työsuhteessa ansainnut tapaturmaa edeltävien neljän viikon aikana (28 päivää). Näihin ansioihin ei oteta mukaan työntekijälle maksettuja luontoisetuja eikä lomaltapaluurahaa. Päivärahan määrä päivää kohden on tällöin ansioiden määrä jaettuna 28:lla. Jos työntekijällä oli tapaturman sattuessa useita työsuhteita, määräytyy päiväraha kunkin työsuhteen osalta erikseen. Jos työntekijä tapaturman sattuessa toimii myös maatalousyrittäjänä tai muuna yrittäjänä, päiväraha määräytyy sekä neljän viikon ajalta että sen jälkeen yrittäjätyön tapaturmavakuutuksen vuosityöansiosta. Näin ollen korvauksen maksamisen edellytyksenä yrittäjätyön osalta on, että yrittäjätoiminta on maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaan pakollisesti tai vapaaehtoisesti vakuutettu tai tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentin mukaisesti vapaaehtoisesti vakuutettu. Kokonaan työkyvyttömälle päivärahan suuruus on 1/360 osa vapaaehtoisen yrittäjävakuutuksen sovitusta vuosityöansiosta. Vuonna 2015 tapaturmavakuutuslain mukainen vähimmäisvuosityöansio on euroa, joten täyden päivärahan määrä on vähintään 34,88 euroa päivässä ( : 360). PÄIVÄRAHA NELJÄN VIIKON JÄLKEEN Vuosityöansio Jos työkyvyttömyys jatkuu vielä neljän tapaturmaa seuraavan viikon jälkeen, päivärahan laskemiseksi määritetään työntekijän vuosityöansio eli vakiintunut ansiotaso tapaturman sattuessa. Päivärahan suuruus on tällöin 1/360 osa vuosityöansiosta. Vuosityöansion laskemiseksi tarvitaan tiedot työntekijän ansioista pidemmältä ajalta, kuten vuoden ajalta ennen tapaturman sattumista. Vuosityöansiota laskettaessa otetaan huomioon kaikki työntekijän saamat veronalaiset tulot, jotka ovat vastiketta hänen tekemästään työstä. Vuosityöansioon lasketaan mukaan myös muista työsuhteista saatu tulo. Jos työntekijä toimii myös yrittäjänä, otetaan yrittäjätyö huomioon vuosityöansiossa vain, jos työntekijällä on yritystoimintaa varten olemassa vapaaehtoinen tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentin mukainen vapaaehtoinen tapaturmavakuutus. Tämä koskee myös maatalousyrittäjiä. Jos päiväraha on suurempi kuin työnantajan maksama sairausajan palkka, erotus maksetaan työntekijälle. Peruskoulun ja lukion oppilaiden vuosityöansio on vähintään vähimmäisvuosityöansion kaksinkertainen määrä tapaturman sattuessa. Vuonna 2015 kyseinen vuosityöansio on euroa. Päätoimisesti tulevaan ammattiin tapaturman sattuessa opiskelevan henkilön vuosityöansio on työansiot, jonka hän valmistuttuaan olisi opiskelua vastaavassa työssä tapaturman sattuessa todennäköisesti ansainnut. Vuosityöansio on aina vähintään vähimmäisvuosityöansion suuruinen. Vuonna 2015 vähimmäisvuosityöansio on euroa. ESIMERKKI VUOSITYÖANSION LASKEMISESTA Päiväraha määräytyy vuosityöansion perusteella tapaturmapäivää välittömästi seuraavan neljän viikon (28 päivän) pituisen ajanjakson jälkeen. Tapaturmaeläke ja perhe-eläke määräytyy aina vuosityöansion mukaan. Työanantaja on maksanut palkkaa ajalta (180 päivältä) 6 660,24 euroa (ei sisällä lomaltapaluurahaa). Lomaltapaluurahan määrä on 680 euroa. Palkan määrä yhdeltä päivältä on : 180 = 37 euroa. Palkan määrä vuositasolla on 37 x 360 = euroa. Laskennassa päiviä on kuukaudessa 30 ja vuodessa 360. Vuosityöansio on vuosipalkan ja lomaltapaluurahan yhteismääärä eli = euroa. tapaturmaeläke Tapaturmaeläkettä maksetaan, kun työntekijän työkyky on tapaturmavamman tai ammattitaudin vuoksi päivärahakauden jälkeen vähentynyt vähintään kymmenellä prosentilla ja hänen työansionsa ovat alentuneet. Vahingoittuneella on oikeus tapaturmaeläkkeeseen, jos hän ei lainkaan pysty palaamaan työhön tai jos hän palaa työhön alentunein ansioin. Täysin työkyvyttömän työntekijän tapaturmaeläke on 85 % hänen vuosityöansiostaan. Jos työntekijä palaa entiseen tai uuteen työhön alentunein ansioin verrattuna ennen työtapaturmaa vallinneeseen ansiotasoon, myönnetään hänelle osaeläkettä. Mikäli vahingoittunut ei palaa työhön, vaikka hän on ainakin osittain työkykyinen, joudutaan työkyvyn alentuma arvioimaan. Työkyvyn alentuman määrittämiseksi tarvitaan tietoja muun Jos työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa, samalta ajalta myönnetty päiväraha maksetaan työnantajalle sairausajan palkkaa vastaavalta osalta. Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 13

14 muassa vahingoittuneen työtehtävistä, ansioista, työllistymismahdollisuuksista ja vamman työnteolle asettamista rajoituksista. Näitä tietoja saadaan vahingoittuneelta itseltään, työnantajalta, työvoimaviranomaisilta ja lääkäriltä. Täysimääräisen tapaturmaeläkkeen taso laskee 70 %:iin vuosityöansiosta, kun työntekijä täyttää 65 vuotta. Osittaisen työkyvyttömyyden perusteella maksettavan tapaturmaeläkkeen määrä laskee samassa suhteessa. Tapaturmaeläke on veronalaista tuloa. Tapaturmaeläkkeen määrä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä. ANSIONMENETYSKORVAUKSET AMMATTITAUDIN ILMETESSÄ ELÄKKEELLÄ OLTAESSA Tietyt ammattitautina korvattavat sairaudet (esim. asbestin aiheuttama keuhkosyöpä ja mesoteliooma) ilmenevät vasta pitkän ajan kuluttua altistumisesta. Tällöin työntekijä on usein jo eläkkeellä. Päiväraha ja tapaturmaeläke maksetaan täysimääräisenä koko työkyvyttömyysajalta, vaikka työntekijä on jo muusta syystä eläkkeellä. Vuosityöansio määrätään näissä tapauksissa niiden ansioiden perusteella, jotka työntekijällä on ollut ennen eläkkeelle jäämistään, eikä ammattitaudin ilmenemisajan mukaan kuten yleensä. FYSIKAALISEN HOIDON AIHEUTTAMA ANSIONMENETYS Jos vahingoittuneelle annetaan työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi fysikaalista hoitoa ja hoidossa käydään työaikana, maksetaan aiheutuneesta ansionmenetyksestä korvausta. Edellytyksenä on, että fysikaalinen hoito on tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavaa. Jos fysikaalista hoitoa annetaan aikana, jolloin vahingoittunut saa täyttä päivärahaa tai tapaturmaeläkettä, ei tätä erillistä korvausta makseta. Hoitokäyntien aiheuttama ansionmenetys korvataan todellisen ansionmenetyksen perusteella. Työnantajan tulee siis ilmoittaa vakuutusyhtiölle palkkasumma, joka työntekijälle on maksettu fysikaalisen hoidon, matkat mukaan luettuina, ajalta. Jos työnantaja ei ole maksanut palkkaa ko. ajalta, maksetaan ilmoitettu ansionmenetys työntekijälle. Korvausta fysikaalisen hoidon aiheuttamasta ansionmenetyksestä voi saman vamman vuoksi saada enintään 30 päivältä kalenterivuodessa. Korvaus on veronalaista tuloa. Ansionmenetyskorvausta ei makseta muun sairaanhoidon kuin fysikaalisen hoidon ajalta. Jos vahingoittunut käy esimerkiksi jälkitarkastuksessa lääkärissä palattuaan jo muuten työhön, ei tällaisen käynnin ajalta makseta ansionmenetyskorvausta. HAITTARAHA Haittarahaa maksetaan vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä yleisestä haitasta. Haittarahan suuruus määräytyy lääketieteellisin perustein sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokituksesta antaman päätöksen mukaan. Korvauksen saajan yksilölliset olosuhteet, kuten ammatti, harrastukset ja ansiotulot, eivät vaikuta haittarahan määrään. Haittaraha maksetaan kertakaikkisena, kun haittaluokka on Haittaluokkiin kuuluvista vammoista maksetaan vahingoittuneen valinnan mukaan joko kertakaikkinen tai jatkuva korvaus. Haittaraha lasketaan haittaluokan ja tapaturman sattumisvuoden vähimmäisvuosityöansion perusteella. Kun haittaraha maksetaan kertakaikkisena, korvauksen suuruus saadaan pääomittamalla jatkuva korvaus. Haittaraha on verotonta tuloa. Kun haittaraha maksetaan, se tarkistetaan maksuvuoden tasoon työeläkeindeksillä. Haittarahan maksamisperusteet poikkeavat yllä mainituista perussäännöistä, kun kyseessä on asbestin aiheuttama keuhkopussinsyöpä tai ammattisyöpä, joka etenee yleensä nopeasti. KUNTOUTUS Kuntoutuksen avulla pyritään saamaan ammattiinsa työkyvyttömäksi tullut työntekijä takaisin työelämään. Keinoina ovat esimerkiksi toimintakykykuntoutus, koulutus, työhön valmennus sekä elinkeinotoiminnan lainoitus ja avustaminen. Kuntoutuksen tarkoituksena on tukea kuntoutujan työhönpaluuta ja työstä suoriutumista sekä ylläpitää ja parantaa hänen toimintakykyään. Tapaturmavakuutuksen kuntoutustoiminta perustuu lakiin tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta. Kuntoutuksen korvaamisen edellytyksenä on, että kuntoutuksen tarve on aiheutunut työtapaturmasta tai ammattitaudista. Tapaturmavakuutuksen kuntoutusasioiden selvittämiseksi voidaan tarvita esimerkiksi työhönpaluun suunnitelman tekemistä, työkokeilua työklinikalla tai työpaikalla sekä työvoimatoimiston ammatinvalinnan ohjausta. Kuntoutustutkimuksista sekä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset korvataan tapaturmavakuutuksesta. Kuntoutusajalta maksetaan täyttä päivärahaa tai tapaturmaeläkettä. Myös tarpeellisten opintovälineiden hankkimisesta, matkoista koulutuspaikkakunnalle sekä muualla kuin kotipaikkakunnalla elämisestä aiheutuneet kulut korvataan. Kuntoutujalle nimetään oma yhteyshenkilö. Kuntoutusasia tulee useimmiten vireille joko Ifin kuntoutussuunnittelijan kautta tai siten, että vakuutusyhtiö ottaa yhteyttä Vakuutuskuntoutus VKK r.y:hyn. Kuntoutusaloitteen voi tehdä myös työntekijä itse, työnantaja, lääkäri, työvoimatoimisto tai sosiaaliviranomainen. KORVAUKSET KUOLEMANTAPAUKSESSA Jos työntekijä menehtyy työtapaturman tai ammattitaudin seurauksena, hänen edunsaajillaan on oikeus perhe-eläkkeeseen sekä hautausapuun. PERHE-ELÄKE Perhe-eläke on saajalleen veronalaista tuloa. Sen määrä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä. Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 14

15 Perhe-eläke myönnetään leskeneläkkeenä ja/tai lapseneläkkeenä. Leskeneläkkeeseen on oikeutettu pääsäännön mukaan avioleski. Myös avopuolisolla voi olla oikeus leskeneläkkeeseen. Avopuolisolla tarkoitetaan henkilöä, jonka kanssa työntekijä jatkuvasti eli yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa avioliittoa kuitenkaan solmimatta. Lisäksi edellytetään, että avopuolisoilla oli yhteinen lapsi tai viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta. Leskeneläkkeen voi saada vain yksi leski. Pääsäännön mukaan avopuolisolla on oikeus eläkkeeseen vain, jos työntekijä ei ollut avioliitossa. Avopuolisolla on kuitenkin oikeus leskeneläkkeeseen aviopuolison asemasta, jos työntekijä kuollessaan asui aviopuolisostaan erillään avoliitossa ja aviopuolisoilla oli vireillä hakemus avioliittonsa purkamisesta. Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ja päätoimisesti opiskelevalle lapselle siihen asti, kunnes hän täyttää 25 vuotta. Myös sellaisella puolison lapsella, jonka elatuksesta työntekijä oli huolehtinut, on oikeus lapseneläkkeeseen. Edellytyksenä on tällöin, että myös puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen. Lapseneläkkeestä vähennetään Kansaneläkelaitoksen maksama perhe-eläkelain mukainen lapseneläkkeen perusmäärä sen suuruisena, mitä se on sen vuoden alussa kun tapaturmavakuutuslain mukaista lapseneläkettä aletaan maksaa. PERHE-ELÄKKEEN ENIMMÄISMÄÄRÄ ON 70 PROSENTTIA TYÖNTEKIJÄN VUOSITYÖANSIOSTA. PERHE-ELÄKKEEN SUURUUS MÄÄRÄYTYY SEURAAVASTI: PERHE-ELÄKE-% TYÖNTEKIJÄN VUOSITYÖ- ANSIOSTA LASTEN OSUUS LESKEN OSUUS ei lapsia - 40 % 1 lapsi 25 % 35 % 2 lasta 40 % 30 % 3 lasta 50 % 20 % 4 lasta tai useampi 55 % 15 % Lapseneläkkeen suuruuteen vaikuttaa vain lapseneläkkeeseen oikeutettujen lasten lukumäärä. Lesken perhe-eläke ei vaikuta lapseneläkkeeseen. Yllä olevassa taulukossa olevien lapseneläkkeiden määrä on siis sama myös silloin, kun leskeä ei ole. Leskeneläkkeen määrä sen sijaan pienenee lapseneläkkeeseen oikeutettujen lasten lukumäärän kasvaessa. Lesken omat tulot vähentävät leskeneläkettä, jos tulot ylittävät tietyn määrän. Vuoden 2015 indeksitasossa tämä määrä on ,00 euroa vuodessa. Leskeneläkkeeseen tehdään tällöin ns. tulosovitus. Tulosovitus tehdään aina sen vakiintuneen ansiotason mukaan, joka leskellä oli edunjättäjän kuollessa. Lesken ansioissa myöhemmin tapahtuneet muutokset eivät vaikuta leskeneläkkeen määrään. Tulosovitus tehdään aikaisintaan vuoden kuluttua työntekijän kuolemasta. Siihen asti leskeneläke maksetaan täysimääräisenä. Jos leskellä oli työntekijän kuollessa huollettavinaan lapsi tai lapsia, joilla on oikeus lapseneläkkeeseen työntekijän jälkeen, tulosovitus tehdään kuitenkin vasta kun kaikkien tällaisten lasten oikeus lapseneläkkeeseen on päättynyt. Leskeneläkettä voidaan siis maksaa useitakin vuosia ilman tulosovitusta. Jos leski solmii uuden avioliiton tai edellä kerrotut edellytykset täyttävän avoliiton, oikeus leskeneläkkeeseen lakkaa. Tällöin leskelle maksetaan kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava kertasuoritus. Koska työntekijäin eläkelain mukaiseen leskeneläkkeeseen ei vaikuta lesken uusi avioliitto, jonka hän on solminut 50 vuotta täytettyään, tapaturmavakuutuslain mukaisesta kertakorvauksesta maksetaan tällöin vain se osa, joka ylittää kolmen vuoden ajalta maksettavan työntekijäin eläkelaissa tarkoitetun leskeneläkkeen määrän. HAUTAUSAPU Hautausapu maksetaan kuolinpesälle tai muulle hautauksesta huolehtineelle taholle. Hautausavun suuruus ei riipu todellisista hautauskustannuksista. Vuonna 2015 se on euroa. Hautausapua voidaan kuitenkin maksaa todellisten ja kohtuullisina pidettävien hautauskustannusten mukaan, jos kuolemaan johtanut työtapaturma on sattunut ulkomailla. KORVAUKSEN HAKEMINEN Valtaosa työtapaturmista johtaa vain lyhyisiin työkyvyttömyysjaksoihin tai ei aiheuta lainkaan työkyvyttömyyttä. Tällöin maksetaan yleensä vain sairaanhoitokuluja ja päivärahaa. Tarvittavat tiedot saadaan vakuutustodistuksesta, tapaturmailmoituksesta ja lääkärinlausunnosta. Nämä eivät kuitenkaan aina riitä asian ratkaisemiseen, vaan joskus joudutaan hankkimaan erilaisia lisäselvityksiä. Lisäselvitystä voidaan tarvita muun muassa tapahtuman korvattavuuden ja vuosityöansion sekä tapaturman ja todettujen vammojen välisen syy-yhteyden selvittämiseksi. VAKUUTUSTODISTUS Vakuutustodistuksella työntekijä saa maksuttoman sairaanhoidon. Vakuutustodistuksen täyttää tapaturman satuttua työnantaja, joka antaa sen työntekijälle. Mikäli vakuutustodistusta ei ehditä antaa ensimmäistä hoitokertaa varten, se voidaan toimittaa myös jälkikäteen hoitolaitokselle. Vakuutustodistus ei ole maksusitoumus, vaan vakuutusyhtiö tutkii korvattavuuden saatuaan tarvittavat selvitykset. Jos tapaturmasta ei aiheudu työkyvyttömyyttä vähintään kolmea perättäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta, korvauskäsittelyssä riittää huolellisesti täytetty vakuutustodistus, eikä tapaturmailmoitusta tarvitse tehdä. Vakuutustodistusta täytettäessä tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 15

16 Työntekijän nimi, osoite ja henkilötunnus on kirjoitettava täydellisinä. Tapaturmapäivä ja tapaturman sattumisen kellonaika sekä säännöllinen työaika tapaturmapäivänä on ilmoitettava tarkasti. Tapaturmaa koskevat tapahtumatiedot on kerrottava mahdollisimman tarkasti. Mikäli vakuutustodistuksen tapaturmatiedoissa on epäselvyyttä tai ristiriitaisuutta suhteessa lääkärinlausuntoon ja vamman laatuun, vakuutustodistus ei riitä asian käsittelyn perusteeksi. Tällöin vakuutusyhtiö joutuu pyytämään tapaturmailmoituksen. Työnantajan nimi on merkittävä virallisessa muodossaan. Jos yritys on sopinut vakuutusyhtiön kanssa osastokoodit eri toimipaikoilleen, ne tulee merkitä vakuutustodistukseen. Vakuutustodistuksen allekirjoittaa työnantaja tai tämän edustaja. Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 16

17 Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 17

18 TAPATURMAILMOITUS Tapaturmavakuutuslain mukaan työtapaturman sattumisesta tai ammattitaudin ilmenemisestä on viipymättä tehtävä kirjallinen ilmoitus vakuutusyhtiölle. Ilmoitus tehdään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalle lomakkeelle. Tapaturmailmoituksen voi täyttää ja lähettää myös sähköisesti If Yrityskansiota tai If Loginia käyttäen. Rekisteröidy If Yrityskansioon osoitteessa if.fi/yrityskansio ja If Loginiin osoitteessa if-insurance.com. Tapaturmakorvausta on haettava vuoden kuluessa tapaturman sattumisesta. Jos korvauksen hakemisen myöhästymiseen on painavia syitä, asia voidaan myöhästymisestä huolimatta ottaa käsiteltäväksi. Tapaturmailmoitusta käytetään myös tapaturmavakuutuslain mukaisten vapaaehtoisten vakuutusten perusteella maksettavien korvausten hakemiseen (ks. kohta Tapaturmavakuutuslain mukaiset vapaaehtoiset vakuutukset). Tapaturmailmoitus tarvitaan korvausasiain käsittelemiseksi aina silloin, kun työkyvyttömyys on kestänyt tapaturmapäivän lisäksi kolme perättäistä päivää. Tapaturmailmoitus on tehtävä aina myös ammattitaudista, kuolemantapauksesta sekä silloin, kun työtapaturma on samalla liikennevahinko. TYÖNANTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Työnantajan nimi merkitään tapaturmailmoitukseen virallisessa muodossa. Lisäksi ilmoitetaan yrityksen liikeyhteisötunnus. Jos yritys on vakuutusyhtiön kanssa sopinut osastokoodit eri toimipaikoilleen, tulee ne merkitä tapaturmailmoitukseen. VAHINGOITTUNUTTA KOSKEVAT TIEDOT Vahingoittuneen nimi, osoite ja henkilötunnus ilmoitetaan täydellisinä. Henkilötunnus tarvitaan muun muassa ennakonpidätystä varten. Korvaukset maksetaan pankkiin, joten pankkiyhteystiedot merkitään tapaturmailmoitukseen. Koska tapaturmavakuutuksen ansionmenetyskorvaukset ovat veronalaista tuloa, vakuutusyhtiö tekee ennakonpidätyksen. Ennakonpidätystiedot on merkittävä ilmoitukseen myös silloin, kun työnantaja on maksanut palkkaa sairausajalta. Päiväraha saattaa joissakin tilanteissa olla suurempi kuin vastaavan ajan sairausajan palkka, jolloin ylimenevä osuus maksetaan vahingoittuneelle. Vapautus ennakonpidätyksestä koskee lähinnä opiskelijoita ja koululaisia. Vapautuksen suuruuden lisäksi on merkittävä myös, miten suuri osa vapautuksesta on jo käytetty palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusyhtiö pyytää näissä tapauksissa, sekä silloin kun ennakonpidätys on porrastettu, työnantajalta alkuperäisen verokortin voidakseen merkitä siihen maksamansa korvauksen. Yksityisen työnantajan, hänen perheenjäsentensä sekä yrityksen osakkaan ja yhtiömiehen kuulumisesta tapaturmavakuutuksen piiriin on olemassa erityiset säännökset. Tämän vuoksi tapaturmailmoitukseen on huolellisesti täytettävä tiedot, jotka koskevat vahingoittuneen ja hänen perheenjäsentensä omistusosuutta yhtiössä tai yhtymässä. VAHINKOA KOSKEVAT TIEDOT Vahinkopäivä, kellonaika ja työaika vahinkopäivänä merkitään tapaturmailmoitukseen. Jos tapaturma ei ole sattunut työaikana, on selvitettävä, miten tapaturma liittyi vahingoittuneen työhön. Ammattitaudin ilmenemisajankohdan ratkaisee vakuutusyhtiön lääkäri saatuaan asiassa tarvittavat lääketieteelliset selvitykset. Jos tapaturma on sattunut työpaikan ulkopuolella tai työpaikalla, mutta ei työssä, on selvitettävä, mitä vahingoittunut teki vahingon sattuessa ja miten se liittyi hänen työhönsä. Työmatkatapaturman osalta on ilmoitettava, onko tapaturma sattunut säännöllisellä työmatkareitillä vai poikettaessa reitiltä. Kun on poikettu reitiltä, tarvitaan selvitys myös siitä, miksi vahingoittunut poikkesi normaalireitiltä ja miten kauan poikkeama kesti. Jos vahingoittunut ei lopettanut työntekoa heti tapaturman satuttua, tapaturmailmoitukseen on merkittävä päivämäärä ja kellonaika, jolloin hän lopetti työnteon. Lisäksi tapaturmailmoitukseen merkitään ensimmäinen lääkärissäkäyntipäivä ja -paikka. Jos lääkärin puoleen on käännytty vasta jonkin ajan kuluttua tapaturman jälkeen, tulisi selvittää, miksi lääkäriin ei ole menty välittömästi tapaturman jälkeen ja mikä on ollut vamman tila tapaturman sattumisen ja lääkäriin menon välisenä aikana. Ensimmäisen lääkärissäkäynnin merkitseminen on tärkeätä ennen kaikkea siksi, että vakuutusyhtiö tietää, mistä se pyytää tarvitsemansa lääkärinlausunnon. Tapaturmailmoitus tulee aina tehdä viipymättä. Jos työkyvyttömyys on lyhyt ja työnantaja maksaa työkyvyttömyysajalta sairausajan palkkaa, voidaan ilmoitus tehdä kuitenkin työkyvyttömyyden päätyttyä. Tapaturmailmoitukseen on hyvä merkitä sen henkilön nimi ja puhelinnumero, joka pystyy antamaan tapaturmaa koskevia lisätietoja (esimerkiksi esimies tai työnantaja). Mikäli työnantajalla ei ole tietoa työntekijän ilmoittamasta tapaturmasta, työnantaja voi merkitä tapaturmailmoitukseen, että tapahtumaselostus perustuu työntekijän kertomukseen. Jos taas työnantajan tiedot vahinkotapahtumasta poikkeavat työntekijän ilmoituksesta, on myös tämä hyvä ilmoittaa tapaturmailmoituksessa. Vakuutusyhtiön on kuitenkin tutkittava korvausasia ja annettava siinä päätös, vaikka työnantajan käsityksen mukaan kyseessä ei olisikaan työtapaturma tai ammattitauti. TYÖPAIKKATAPATURMIEN TILASTOINTI Työpaikkatapaturmien tilastoinnissa käytetään ESAWmenetelmää (European Statistics on Accidents at Work). ESAW-tilastoinnissa käytettävät tilastokoodit ja niiden merkitykset on kuvattu tämän oppaan lopussa olevassa tilastoliitteessä. VAHINKOA KOSKEVIA LISÄTIETOJA Työtapaturma saattaa samalla olla liikennevakuutuslain nojalla korvattava liikennevahinko. Tällöin korvaus myönnetään ensisijaisesti tapaturmavakuutuksesta, mutta tapaturmavakuutusyhtiöllä on oikeus saada maksamansa Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 18

19 korvaukset takaisin liikennevakuutuksesta. Vahingoittuneella saattaa myös olla mahdollisuus saada lisäkorvausta liikennevakuutuksesta. Liikennevahingossa tulee ilmoittaa eri osapuolten liikennevakuutustiedot. Tapaturmailmoituksessa ilmoitetaan myös, onko vahingoittunut ollut vahingon sattuessa kuljettajana vai matkustajana. Jos asiassa on suoritettu poliisitutkinta, myös siitä on hyvä ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Jos tapaturman on aiheuttanut toinen henkilö (esimerkiksi pahoinpitelijä), kerrotaan tapaturmailmoituksessa tapahtumien kulku ja kyseessä olevan henkilön nimi. Mikäli poliisitutkinta on suoritettu, on siitä ilmoitettava vakuutusyhtiölle. Tapaturmailmoituksessa tulee ilmoittaa myös mahdollinen oikeudenkäyntipäivä. Jos tapaturman syynä on ollut vahingoittuneen oma huolimattomuus, esimerkiksi törkeä varomattomuus liikenteessä tai päihtymys, tehdään näistä merkintä tapaturmailmoitukseen. Päivärahakorvausta voidaan vähentää työntekijän törkeän varomattomuuden tai päihtymyksen perusteella. KUOLEMANTAPAUKSET Kuolemantapauksessa tarvitaan tietoja sekä perhe-eläkkeen että hautausavun maksamista varten. Perhe-eläkettä varten tapaturmailmoitukseen merkitään kuolinpäivä ja tiedot omaisista. Perhe-eläkkeen suuruuden laskemiseksi vakuutusyhtiö pyytää työntekijän palkkatiedot erikseen työnantajalta. Hautausavun maksamista varten tapaturmailmoitukseen merkitään kuolinpesää hoitavan henkilön nimi. Lisäksi vakuutusyhtiö voi tarvita tiedot pesän osakkaista ja heidän antamansa valtakirjat, jos halutaan, että hautausapu maksetaan esimerkiksi pesänhoitajalle. Jos kuolleelta työntekijältä on jäänyt edunsaajia, on heillä oikeus saada korvausta myös työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen perusteella. TYÖSUHDETIEDOT Tiedot työntekijän työsuhteen luonteesta ja kestosta ovat tarpeen ansionmenetyskorvauksen laskemiseksi. Myös työsuhteen päättymispäivä on tärkeää ilmoittaa, jos se on tiedossa. Mikäli työntekijä ei työskentele täyttä päivää tai täyttä työviikkoa, ilmoitetaan työpäivän kesto tai työpäivien lukumäärä viikossa sekä syy osa-aikaisuuteen. Työsuhde- ja palkkatiedoista tarvitaan usein lisätietoja korvauskäsittelyä varten. Näitä asioita hoitavan henkilön nimen ja puhelinnumeron ilmoittaminen nopeuttaa korvausten maksamista. TIEDOT PÄIVÄRAHAN LASKEMISEKSI Päiväraha enintään neljän viikon ajalta (= 28 päivältä) tapaturmapäivän jälkeen on saman suuruinen kuin työntekijälle työkyvyttömyysajalta maksettu sairausajan palkka. Sairausajan palkan määrä -kohtaan ilmoitetaan, miltä ajalta sairausajan palkka on maksettu ja maksetun sairausajan palkan määrä. Summaan ei lasketa mukaan luontoisetuja, vaan ainoastaan rahapalkka. Myös sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden päättymispäivä on tärkeä ilmoittaa. Jos sairausajan palkkaa on maksettu vain osalta työkyvyttömyysaikaa, jos sitä on maksettu osittaisena tai vähennettynä esimerkiksi lomautuspäiviltä tai jos sitä ei ole maksettu lainkaan, täytetään palkkatiedot-kohta. Palkkatiedot-kohtaan palkka ilmoitetaan neljän viikon jaksolta (= 28 päivältä) ennen tapaturmapäivää. Tässä kohdassa ilmoitetaan ne ansiot, jotka kertyvät tuon neljän viikon työstä. Tapaturmapäivän palkkaa ei ilmoiteta. Palkkaan ei sisällytetä luontoisetuja eikä lomaltapaluurahaa. Se ei myöskään saa sisältää kyseisenä ajanjaksona maksettuja, mutta muuhun aikaan kohdistuvia urakanpohjia eikä myöskään tuona aikana maksettuja muita kertaluontoisia korvauksia. Palkattomat poissaolot ja niiden syy neljän viikon jaksolta ennen tapaturmapäivää on syytä merkitä huolella, koska ne otetaan huomioon korottavasti päivärahaa laskettaessa. Ansiot siis lasketaan sen suuruiseksi kuin työntekijä olisi saanut palkkaa myös näiltä palkattomilta päiviltä. Jos työntekijän työsuhde on kestänyt alle viikon, ilmoitetaan, paljonko ja miltä ajalta palkkaa on maksettu ennen tapaturmapäivää. Lisäksi ilmoitetaan ajanjaksoon sisältyvien työpäivien lukumäärä. Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta ilmoitetaan tapaturma-ajankohdan mukainen kuukausipalkka sekä säännöllisten lisien keskimääräinen suuruus. Jos työntekijällä on samanaikaisesti muita rinnakkaisia työsuhteita, ilmoitetaan niistä työnantajan nimi ja osoite. Myös yrittäjätoiminta ilmoitetaan. Tämä on tärkeää, koska päiväraha neljän viikon jaksolta lasketaan kunkin työsuhteen ja yrittäjätoiminnan osalta erikseen. Työkyvyttömyyden jatkuessa yli 28 päivää lasketaan työntekijän vuosityöansio. Päiväraha on tällöin vuosityöansion 360. osa. Vuosityöansiota varten tarvitaan työntekijän palkkatiedot vuoden ajalta ennen tapaturmaa. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, tarvitaan palkkatiedot työsuhteen alusta lähtien. Vakuutusyhtiö pyytää nämä tiedot työnantajalta erillisellä kaavakkeella. Vakuutusyhtiö selvittää työntekijän ansiotason myös edeltäviltä vuosilta. Nämä tiedot saadaan suoraan verotoimistolta ja Eläketurvakeskuksen rekisteriotteesta. Avoimen yhtiön yhtiömiesten ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten, jotka kuuluvat pakollisesti lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, päiväraha lasketaan niin neljän viikon ajalta kuin sen jälkeenkin yrittäjien eläkelain mukaisesta työtulosta. Päivärahan määrä päivää kohden on 1/360. osa työtulosta. Tällöin ei tarvitse ilmoittaa palkkatietoja neljän viikon ajalta ennen tapaturmaa. Riittää kun ilmoittaa, missä eläkevakuutusyhtiössä YEL-vakuutus on. Palkkatietoja tapaturmaa edeltäviltä neljältä viikolta ei myöskään tarvitse täyttää, jos vahingoittunut on vakuutettu vapaaehtoisesti tapaturmavakuutuslain 57 :n mukaisella vakuutuksella, jossa on sovittu vuosityöansio. Kuitenkin sekä edellisessä kappaleessa että tässä mainituissa tapauksissa tulee täyttää sairausajan palkan maksamista koskevat kohdat. SAIRAUSVAKUUTUS Tapaturmailmoituksessa ilmoitetaan, onko Kansaneläkelaitokselta saatu tai haettu sairausvakuutuslain mukaista Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 19

20 korvausta. Tapaturmakorvaus on ensisijainen sairausvakuutuksen korvaukseen nähden, mutta jos korvausasian käsittely vakuutusyhtiössä viivästyy, vahingoittunut voi saada käsittelyaikana sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Kun vakuutusyhtiö sitten myöntää korvauksen ajalta, jolta sairausvakuutuksen päivärahaa on maksettu, se maksaa vastaavalta ajalta myöntämänsä korvauksen Kansaneläkelaitokselle. ALLEKIRJOITUS Työnantajan allekirjoitus on edellytys sille, että työtapaturma-asia voidaan käsitellä vakuutusyhtiössä. LÄÄKÄRINLAUSUNTO Lääkärinlausunto tarvitaan aina vamman aiheuttaessa korvattavaa työkyvyttömyyttä. Selvissä tapauksissa riittää sairausvakuutuksen päivärahan hakemiseen tarkoitettu A-todistus. Usein asian käsittelyyn tarvitaan nimenomaan työtapaturma-asioissa käytettäväksi tarkoitettu E-lääkärinlausunto. Työnantaja voi toimittaa tapaturmailmoituksen yhteydessä A-todistuksen vakuutusyhtiölle. Tarvittaessa vakuutusyhtiö pyytää E-lääkärinlausunnon suoraan hoitopaikasta. Hammasvammoista on ennen hoitoon ryhtymistä lähetettävä vakuutusyhtiölle hyväksyttäväksi hammaslääkärin hoitoehdotus ja kustannusarvio. Ammatti-ihottumatapauksia varten on olemassa erityislomake. POLIISITUTKINTA Poliisitutkintapöytäkirja pyydetään vakuutusyhtiöön liikennevahinko- ja pahoinpitelytapauksissa. Tapaturmavakuutuslaissa on lisäksi säädetty, että jos työtapaturman seurauksena on ollut kuolema tai vaikealaatuinen vamma, työnantajan on tehtävä tapaturmasta ilmoitus poliisiviranomaiselle, jonka tulee toimittaa asiassa poliisitutkinta. Poliisitutkintapöytäkirja toimitetaan tällöin tapaturmavakuutusyhtiöön. Poliisitutkinta voidaan suorittaa myös sen selvittämiseksi, onko työsuojelumääräyksiä rikottu. VIIVÄSTYMISTODISTUS KELALLE Korvausasian käsittelyn viivästyessä vakuutusyhtiö antaa tarvittaessa Kansaneläkelaitokselle viivästymistodistuksen, jonka perusteella Kansaneläkelaitos maksaa sairausvakuutuspäivärahaa vahingoittuneelle. Viivästymistodistuksen antaminen saattaa olla tarpeen ennen kaikkea ammattitautiepäilyissä, jolloin lääketieteelliset tutkimukset kestävät kauan ja korvausratkaisun tekeminen lykkääntyy. Viivästymistapauksissa vakuutusyhtiö antaa oma-aloitteisesti viivästymistodistuksen ja ilmoittaa asiasta vahingoittuneelle. Kansaneläkelaitos ei kuitenkaan yleensä maksa sairausvakuutuspäivärahaa, jos työnantaja on maksanut työntekijälle täyttä palkkaa sairausajalta. Kun vakuutusyhtiö myöntää korvauksen ajalta, jolta Kansaneläkelaitos on suorittanut päivärahaa, se maksaa Kansaneläkelaitokselle takaisin tämän maksaman korvauksen ja ylimenevän osan vahingoittuneelle. Sama koskee Kansaneläkelaitoksen jo korvaamia sairaanhoitokuluja. KORVAUKSEN MAKSAMINEN KORVAUSPÄÄTÖS Korvausasia tulee useimmiten vakuutusyhtiössä vireille tapaturmailmoituksella. Kuitenkin periaatteessa mikä tahansa kirjallinen korvaushakemus on riittävä käsittelyn alkuun saamiseksi. Asian tultua vireille vakuutusyhtiö on velvollinen hankkimaan kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset. Saatuaan riittävät selvitykset yhtiö antaa kirjallisen päätöksen. Ennen päätöksen antamista pyydetään tarvittaessa vahingoittuneelta kirjallinen selvitys tapahtuneesta. Vakuutusyhtiön antama kirjallinen päätös lähetetään vahingoittuneelle ja työnantajalle. Vakuutusyhtiötä laskuttaville, esimerkiksi sairaanhoitolaitoksille, ilmoitetaan kirjeitse, jos päätös on kielteinen. KORVAUKSEN MAKSAMINEN Korvaus maksetaan joko korvauksen saajalle itselleen tai hänen ollessaan vajaavaltainen edunvalvojalle. Päiväraha maksetaan kuukausittain jälkikäteen, vakuutusyhtiön saatua lääkärintodistuksen ja muun tarvitsemansa selvityksen työkyvyttömyydestä. Tapaturmaeläke, jatkuvana maksettava haittaraha ja perhe-eläke maksetaan kuukausittain etukäteen. SAIRAUSAJAN PALKKA Työnantajan velvollisuus maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten perusteella. Tapaturmavakuutuksen perusteella myönnetty päiväraha tai tapaturmaeläke maksetaan työnantajalle siltä osin, kuin tämä on maksanut samalta ajalta sairausajan palkkaa. Neljän viikon aikana tapaturmasta lukien päiväraha on saman suuruinen kuin työnantajan maksama sairausajan palkka. Sairausajan palkka maksetaan työnantajalle takaisin bruttomääräisenä eli myös toimitetun ennakonpidätyksen osalta. Työntekijän vuosiloman ajalta tapaturmakorvaus maksetaan aina hänelle itselleen, vaikka työnantaja olisi maksanut samalta ajalta palkkaa. Tapaturmavakuutuslaissa on nimittäin säädetty, että vuosiloman ajalta maksettavat etuudet ovat sellaisia, että ne kuuluvat työntekijälle, vaikka työnantaja olisi samalta ajalta maksanut sairausajan palkkaa. Jos sairausajan palkkaa on maksettu työajan lyhennyspäivältä, kuuluu korvaus tältä päivältä työnantajalle. Tästä on poikkeuksena rakennusalan työajan lyhennysjärjestelmä, jossa lyhennysrahaa ei makseta tietyltä päivältä, vaan prosenttimääränä tietyltä ajalta kertyneistä palkoista. Jos työntekijällä on ollut tapaturman sattuessa useita työsuhteita, joista hänelle maksetaan sairausajan palkkaa, maksetaan korvaus neljän viikon ajalta tapaturmasta lukien kullekin työnantajalle sen suuruisena kuin työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa. Neljän viikon jälkeen korvaus maksetaan työnantajien työntekijälle maksamien sairausajan palkkojen suhteessa. Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 20

HOWDEN INSURANCE BROKERS OY

HOWDEN INSURANCE BROKERS OY TAUSTATIETOA TAPATURMAVAKUUTUSMAKSUSTA SEKÄ ERILAISISTA VAKUUTUSJÄRJESTELMISTÄ SEKÄ NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Tapaturmavakuutus Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus ja oikeutus on korvausten maksaminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslain 35 a :ssä tarkoitetusta tilastohistoriasta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MATA-EHDOT vapaa-aika 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Työtapaturmakirja. Sisällys

Työtapaturmakirja. Sisällys Työtapaturmakirja Sisällys 1 Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus 1.1 Tekevälle sattuu yli 130 000 työtapaturmaa vuodessa 1.2 Tapaturmavakuutuslain tarkoitus ja keskeiset periaatteet 1.3 Lakisääteinen ja

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

sisällys 1 Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus 11 2 kenellä on oikeus työtapaturmakorvaukseen? 26 3 Työtapaturmat ja ammattitaudit 47

sisällys 1 Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus 11 2 kenellä on oikeus työtapaturmakorvaukseen? 26 3 Työtapaturmat ja ammattitaudit 47 sisällys 1 Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus 11 1.1 Tekevälle sattuu 130 000 työtapaturmaa vuodessa... 11 1.2 Tapaturmavakuutuslain tarkoitus ja keskeiset periaatteet... 12 1.3 Lakisääteinen ja ensisijainen

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa

Lakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa Helsingin yliopisto 23.11.2010 Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset Tuomas Talvitie Korvauslakimies / henkilökorvaukset tuomas.talvitie@if.fi Lakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Yrittäjän tapaturmavakuutuksen vakuutusehdot

Yrittäjän tapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 ja 2 momenttien mukaisen Yrittäjän tapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Ehdot voimassa 1.1.2014 alkaen Käsitteet, jotka tekstissä on alleviivattu, on määritelty ehtojen kohdassa

Lisätiedot

vuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen

vuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen 120 vuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen SISÄLLYSLUETTELO Tämä tuoteseloste on tarkoitettu avuksesi tutustuessasi työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen vapaaehtoiseen

Lisätiedot

Vapaa-ajan MATA-tapaturmavakuutuksen

Vapaa-ajan MATA-tapaturmavakuutuksen Vapaa-ajan MATA-tapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 5 momentin mukaista vapaa-ajan tapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2769-5

Lisätiedot

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 Fennian tiivistelmä TVL:n tiedotteesta 7.5.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 Vuoden 2016 alusta tulee voimaan työtapaturma- ja ammattitautilaki (säädöskokoelmanumero 459/2015, lyhenne

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 VAKUUTUSTUTKINTO 172. SUORITUSTILAISUUS Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 1. a) 35-vuotias henkilö pohtii oman yrityksen perustamista, hän on päätynyt yhtiömuodossa joko avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön.

Lisätiedot

Yrittäjän TAPATURMAVAKUUTUS. Vakuutusopas Yrittäjän tapaturmavakuutus, voimassa 1.1.2015 alkaen

Yrittäjän TAPATURMAVAKUUTUS. Vakuutusopas Yrittäjän tapaturmavakuutus, voimassa 1.1.2015 alkaen Yrittäjän TAPATURMAVAKUUTUS Vakuutusopas Yrittäjän tapaturmavakuutus, voimassa 1.1.2015 alkaen YRITTÄJÄN TAPATURMAVAKUUTUS Sisällys Lakisääteinen tapaturmavakuutus työntekijöiden turvana.... 3 Yrittäjän

Lisätiedot

Yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehdot

Yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehdot etera.fi/yel Yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehdot Yleisiä määräyksiä 1 Näitä vakuutusehtoja sovelletaan yrittäjän eläkelain 110 :n mukaisen vakuutussopimuksen tehneen yrittäjän

Lisätiedot

Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu. if.fi 010 19 15 00

Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu. if.fi 010 19 15 00 Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu if.fi 010 19 15 00 Suomen Talousverkko suosittaa franchising-yrittäjilleen alla olevan mukaista vakuutusturvaa. Harmaalla merkityt kohdat

Lisätiedot

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUUTOKSIA 2016

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUUTOKSIA 2016 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUUTOKSIA 2016 AGENDA Työtapaturma- ja ammattitautilaki 2016 Ammatti- ja riskiluokkamuutokset 2016 MUUTOKSIA 2016 Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki voimaan 1.1.2016.

Lisätiedot

Vakuutussuositus lääkäri - yrittäjälle ja lääkäriyhtiölle. if.fi

Vakuutussuositus lääkäri - yrittäjälle ja lääkäriyhtiölle. if.fi Vakuutussuositus lääkäri - yrittäjälle ja lääkäriyhtiölle if.fi TOIMINTAAN JA OMAISUUTEEN LIITTYVÄT VAKUUTUKSET Vastuuvakuutukset Potilasvahinkolain mukainen terveyden- tai sairaanhoidon vastuu hoidon

Lisätiedot

YRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUS. Tuoteseloste voimassa 1.1.2013 alkaen

YRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUS. Tuoteseloste voimassa 1.1.2013 alkaen YRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUS Tuoteseloste voimassa 1.1.2013 alkaen SISÄLLYSLUETTELO YRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUS 3 Vapaaehtoinen vakuutus 3 Vakuutuksen voimassaolo ja päättyminen 3 Vakuutusmaksut 4 Vakuutusmaksun

Lisätiedot

Ryhma 001 RESERVILAISTEN&RESERVIUPSEERIEN AMPUMATILAISU. Vakuutettuja 400

Ryhma 001 RESERVILAISTEN&RESERVIUPSEERIEN AMPUMATILAISU. Vakuutettuja 400 VAKUUTUSKIRJA Sivu Ryhmatapatu rmavakuutus 1 Vakuutustunnus 25.11.2010 70090201950 Asiakastunnus 20532702 RESERVILAISLIITTO RY DOBELNINKATU 2 00260 HELSINKI Vakuutuksenottaja Vakuutuskausi Maksu e RESERVILAISLIITTO

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehdot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehdot Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehdot etera.fi/tyel Yleisiä määräyksiä 1 Näitä vakuutusehtoja sovelletaan työntekijän eläkelain 142 :n mukaisen vakuutussopimuksen tehneen

Lisätiedot

Ammattitaudin toteaminen ja korvaukset Asbesti-iltapäivä 31.10.2013 Korvauslakimies Maija Salomaa

Ammattitaudin toteaminen ja korvaukset Asbesti-iltapäivä 31.10.2013 Korvauslakimies Maija Salomaa Ammattitaudin toteaminen ja korvaukset Asbesti-iltapäivä 31.10.2013 Korvauslakimies Maija Salomaa Mikä on ammattitauti? Ammattitautilain 1 Ammattitaudilla, josta on suoritettava korvausta tapaturmavakuutuslain

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehdot Yleisiä määräyksiä 1 2 Vakuutuksen piiriin kuuluvat henkilöt 3

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehdot Yleisiä määräyksiä 1 2 Vakuutuksen piiriin kuuluvat henkilöt 3 Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehdot (Sosiaali- ja terveysministeriön 15.12.2006 työntekijän eläkelain nojalla hyväksymät. Voimassa 1.1.2007 alkaen.) Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Jos loukkaannut tapaturmaisesti tai sairastut palveluaikanasi. Valtion korvaamat sotilastapaturmat

Jos loukkaannut tapaturmaisesti tai sairastut palveluaikanasi. Valtion korvaamat sotilastapaturmat Jos loukkaannut tapaturmaisesti tai sairastut palveluaikanasi Valtion korvaamat sotilastapaturmat Hyvä asevelvollinen Sinulla on oikeus korvaukseen valtion varoista, jos loukkaannut palveluaikanasi tapaturmaisesti

Lisätiedot

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n vapaaehtoinen henkilövakuutus

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n vapaaehtoinen henkilövakuutus 18.1.2013 Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n vapaaehtoinen henkilövakuutus 1.1.2013 alkaen 1 Talkootyöntekijöiden tapaturmavakuutus 353-4177916-7 Vakuutettuina ovat Suomessa vakinaisesti asuvat, Suomen asumisperusteisen

Lisätiedot

Espoon seurakuntayhtymän vakuutukset

Espoon seurakuntayhtymän vakuutukset Espoon seurakuntayhtymän vakuutukset 12.4.2012 Työntekijöitä koskevat Lakisääteinen tapaturmavakuutus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Työttömyysvakuutus Seurakuntalaisia koskevat Vapaaehtoinen ryhmätapaturmavakuutus

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

INDEKSIKOROTUSJÄRJESTELMÄN MUUTOKSET 1.1.2005 ALKAEN. 1. Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa käytettävät indeksit

INDEKSIKOROTUSJÄRJESTELMÄN MUUTOKSET 1.1.2005 ALKAEN. 1. Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa käytettävät indeksit TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 1/2005 Bulevardi 28 PL 275 00121 HELSINKI 5.1.2005 puh. (09) 680 401 fax (09) 604 714 1(13) INDEKSIKOROTUSJÄRJESTELMÄN MUUTOKSET 1.1.2005 ALKAEN 1. Lakisääteisessä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA KOSKEVA OHJEISTUS VUONNA 2004

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA KOSKEVA OHJEISTUS VUONNA 2004 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO 1 (15) 20.11.2003 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA KOSKEVA OHJEISTUS VUONNA 2004 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAKSUVELVOLLISET 4 Pääsääntö 4 Poikkeukset maksuvelvollisuuteen 4 a)

Lisätiedot

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? Palkan maksamisesta aiheutuvat velvoitteet, kustannukset ja niiden maksaminen Tilitoimisto Suomalainen Oy, Sari Suomalainen, KLT Ensimmäinen työntekijä

Lisätiedot

Mitä vakuutetaan? Miten vakuutetaan? Kunnossa. muuttuvat kulut. - vastuuaika 6 kk

Mitä vakuutetaan? Miten vakuutetaan? Kunnossa. muuttuvat kulut. - vastuuaika 6 kk 1/6 SÄHKÖSUUNNITTELUTOIMISTOJEN VAKUUTUSRATKAISU Alla olevat taulukot toimivat tarkistuslistana yrityksen omaisuus- ja henkilöriskejä sekä vakuutustarpeita kartoitettaessa. YRITYKSEN OMAISUUTEEN JA TOIMINTAAN

Lisätiedot

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen 1 Yrityksen henkilövakuuttaminen Loppi 14.12.2011 Olli Halonen Yrityksen henkilöriskit Eniten huolestuttavat henkilöriskit Henkilöriskit Sairaudesta / tapaturmasta aiheutuvat kulut Ohimenevä työkyvyttömyys

Lisätiedot

Yrittäjien tapaturmavakuutus

Yrittäjien tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Voimassa 1.1.2013 alkaen Yrittäjien tapaturmavakuutus Yrittäjälle edullista turvaa tapaturmien varalta Yrittäjä ei kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, joten tapaturman sattuessa

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Työtapaturma- ja ammattitautilaki

Työtapaturma- ja ammattitautilaki Työtapaturma- ja ammattitautilaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2015 I OSA YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa

Lisätiedot

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Yrittäjän Oikea Turva kartoitus Yrittäjyys on taitoa, tahtoa ja myös riskejä. Nämä kaikki huomioi yrittäjän ja yrityksen kokonaisvaltainen

Lisätiedot

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 Omaisen oikeus toimia avustajana / työntekijänä Perusasetelma on, että vammaisen henkilön (työnantajan)

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Lakisääteinen tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Voimassa 1.8.2008 alkaen. Lakisääteinen tapaturmavakuutus Vakuuttamisvelvollisuus Suomessa työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta lakisääteisellä

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Lakisääteinen tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Tuoteseloste on voimassa 1.8.2008 alkaen Lakisääteinen tapaturmavakuutus Vakuuttamisvelvollisuus Suomessa työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Tuote-esite voimassa 1.5.2003 alkaen. Suomen olympiajoukkueen virallinen vakuuttaja. Keskity elämään.

Tuote-esite voimassa 1.5.2003 alkaen. Suomen olympiajoukkueen virallinen vakuuttaja. Keskity elämään. Tuote-esite voimassa 1.5.2003 alkaen Suomen olympiajoukkueen virallinen vakuuttaja Keskity elämään. 1 Sisällysluettelo Kenen on otettava vakuutus?...4 Vakuutus vapaaehtoisesti...4 Vakuutuksen voimaantulo...4

Lisätiedot

TAPATURMA- JA MATKAVAKUUTUKSEN TURVAEHTO 200: TAPA- TURMATURVA 1.1.2010

TAPATURMA- JA MATKAVAKUUTUKSEN TURVAEHTO 200: TAPA- TURMATURVA 1.1.2010 Tap 1 TAPATURMA- JA MATKAVAKUUTUKSEN TURVAEHTO 200: TAPA- TURMATURVA 1.1.2010 200.0 KÄSITTEET Tapaturma 200.1 KORVAUKSET Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma,

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5.

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5.2015 Kiertokirjettä korjattu 16.6.2015 esimerkkilaskelmissa

Lisätiedot

I OSA YLEISET SÄÄNNÖKSET

I OSA YLEISET SÄÄNNÖKSET Työtapaturma- ja ammattitautilaki 24.4.2015/459 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20150459. Vastuunrajoitus ja tulosteen käyttö Edilexin

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus. TUOTESELOSTE Voimassa 1.1.2013 alkaen

Lakisääteinen tapaturmavakuutus. TUOTESELOSTE Voimassa 1.1.2013 alkaen Lakisääteinen tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Voimassa 1.1.2013 alkaen Sisällysluettelo Lakisääteinen tapaturmavakuutus... 3 1 Vakuuttamisvelvollisuus... 3 2 Vakuutettavat... 3 2.1 Työsuhteessa olevat työntekijät...

Lisätiedot

LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS. Tuoteseloste voimassa 1.1.2013 alkaen

LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS. Tuoteseloste voimassa 1.1.2013 alkaen LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS Tuoteseloste voimassa 1.1.2013 alkaen SISÄLLYSLUETTELO LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS 3 Vakuuttamisvelvollisuus 4 Vakuutuksen voimassaolo ja päättyminen 4 Vakuutusmaksut

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Lakisääteinen tapaturmavakuutus Lakisääteinen tapaturmavakuutus Henkilövakuutukset Juhana Valve Pohjola Vakuutus Oy OP-Pohjola Lakisääteinen tapaturmavakuutus - yleiset periaatteet Lakisääteinen tapaturmavakuutus on Lähtökohtaisesti

Lisätiedot

TESON JÄSENYRITYKSEN. vakuut st rp e. if.fi/teso. Teson jäsenyrityksen vakuutustarpeet sivu 1

TESON JÄSENYRITYKSEN. vakuut st rp e. if.fi/teso. Teson jäsenyrityksen vakuutustarpeet sivu 1 TESON JÄSENYRITYKSEN vakuut st rp e if.fi/teso Teson jäsenyrityksen vakuutustarpeet sivu 1 Alla olevat taulukot toimivat tarkistuslistana yrityksen omaisuus- ja henkilöriskejä sekä vakuutustarpeita kartoitettaessa.

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO 1 (16) 26.11.2004 päivitetty 25.1.2005

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO 1 (16) 26.11.2004 päivitetty 25.1.2005 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO 1 (16) 26.11.2004 päivitetty 25.1.2005 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA KOSKEVA OHJEISTUS VUONNA 2005 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAKSUVELVOLLISET 4 Pääsääntö 4 Poikkeukset maksuvelvollisuuteen

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINTO 162. SUORITUSTILAISUUS LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS 5.9.2012 1. Veljekset Matti ja Pekka Peltola ovat osakkaina peltisepänliikkeessä

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

OP-Pohjola. Oppilaat ja päiväkotilapset ryhmätapaturmavakuutuksessa

OP-Pohjola. Oppilaat ja päiväkotilapset ryhmätapaturmavakuutuksessa 1 Oppilaat ja päiväkotilapset ryhmätapaturmavakuutuksessa Vantaan kaupungin ryhmätapaturmavakuutus Kaupungin järjestämät ja valvomat toiminnot Lapsille päivähoidossa ja koulussa, sekä niihin liittyvillä

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle. if.fi

Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle. if.fi Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle if.fi Alla olevissa taulukoissa on esitetty asiat, jotka on otettava huomioon käytäessä läpi lääkäripalveluyrityksen riskejä ja mietittäessä oikeaa vakuutusturvaa

Lisätiedot

Yrittäjien tapaturmavakuutus

Yrittäjien tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Voimassa 1.1.2008 akaen. Yrittäjien tapaturmavakuutus Yrittäjäe eduista turvaa tapaturmien varata Yrittäjä on yeisen sairausvakuutuksen korvausten varassa, jos työssä, työmatkaa tai vapaa-aikana

Lisätiedot

vuotta TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTIVAKUUTUS Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen

vuotta TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTIVAKUUTUS Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen 120 vuotta TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTIVAKUUTUS Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen SISÄLLYSLUETTELO Tämä tuoteseloste on tarkoitettu avuksesi tutustuessasi työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen.

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Helsingin yliopisto Lakisääteinen tapaturmavakuutus Helsingin yliopisto Lakisääteinen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Ville Viljanen 23.11.2011 Lakisääteiset tapaturmavakuutukset Ifissä Helsingin yliopistolla on voimassa kolme eri lakisääteistä ta: Numero 0011202707,

Lisätiedot

VAKUUTUSSUOSITUS APTEEKEILLE

VAKUUTUSSUOSITUS APTEEKEILLE 1/5 VAKUUTUSSUOSITUS APTEEKEILLE Alla olevissa taulukoissa on esitetty asiat, jotka on otettava huomioon käytäessä läpi apteekkien riskejä ja mietittäessä oikeaa vakuutusturvaa yritykselle. Suositus käsittää

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Yrittäjien tapaturmavakuutus

Yrittäjien tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Tuoteseloste o voimassa 1.1.2008 alkae Yrittäjie tapaturmavakuutus Yrittäjälle edullista turvaa tapaturmie varalta Yrittäjä o yleise sairausvakuutukse korvauste varassa, jos työssä, työmatkalla

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINTO 163. SUORITUSTILAISUUS LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS 9.1.2013 1. Mikko toimii avoimen yhtiön yhtiömiehenä pienessä

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MYEL-EHDOT lisäeläke 1 (7) MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjä, joka on tehnyt vakuutussopimuksen

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

Perusturva Pariturva. Sisällysluettelo. Henkivakuutusehdot Voimassa 27.10.2014 alkaen

Perusturva Pariturva. Sisällysluettelo. Henkivakuutusehdot Voimassa 27.10.2014 alkaen Henkivakuutusehdot Voimassa 27.10.2014 alkaen Perusturva Pariturva Sisällysluettelo Yleiset sopimusehdot 2 1 Vakuutussopimus 2 2 Vakuutussopimuksen voimassaolo 2 3 Vakuutusmaksun maksaminen ja maksun laiminlyönti

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

HE 93/2015 vp. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 93/2015 vp. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perhehoitolain 20 :n, omaishoidon tuesta annetun lain 10 :n, kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 23 :n, sosiaalihuoltolain 27 e :n, kehitysvammaisten erityishuollosta

Lisätiedot

Mitä teen ammattitautia epäiltäessä tai tapaturman satuttua?

Mitä teen ammattitautia epäiltäessä tai tapaturman satuttua? Mitä teen ammattitautia epäiltäessä tai tapaturman satuttua? Työterveyshoitajien koulutuspäivät 2012 Korvausasiantuntija Essi Manner Mitä tietoa tulet tämän esityksen aikana saamaan? Perustiedot maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00 Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset if.fi 010 19 15 00 vakuutussuositus ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenille Oheista taulukkoa voidaan käyttää apuna vakuutusratkaisua suunniteltaessa. Siinä olevat turvalaajuudet

Lisätiedot

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY A V E R 1 (5) ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA 1 Osapuolet 1.1 (jäljempänä asiakas ) 1.2 Aver Asianajotoimisto Oy Fredrikinkatu 25 A 24 00120

Lisätiedot

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk 1 IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.11.2006/ 948 Vähimmäiskulukorvaus 1.1.2015

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINTO 168. SUORITUSTILAISUUS LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS 15.9.2014 1. Arton Auto Oy on autoliike, jonka osakkeet omistaa

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen

PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen Päivähoitomaksujen määräytyminen perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992). Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Mela-turvaa myös vapaa-ajalle

Mela-turvaa myös vapaa-ajalle Mela-turvaa myös vapaa-ajalle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Lakisääteinen tapaturmavakuutus Lakisääteinen tapaturmavakuutus Tuote-esite voimassa 1.1.2013 alkaen TYÖTAPATURMAT AMMATTITAUDIT 1 Lakisääteinen tapaturmavakuutus Lakisääteinen tapaturmavakuutus Sisältö Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3 Tärkeitä lukuja vuodelle 2015 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2 Ravintoetu 2 Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3 Kotimaan päivärahat 2015 3 Kilometrikorvaus

Lisätiedot

I OSA YLEISET SÄÄNNÖKSET

I OSA YLEISET SÄÄNNÖKSET Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki 7.8.2015/873 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20150873. Vastuunrajoitus ja tulosteen

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Parasta TURVAA HEVOSELLESI. Vakuutusopas If Hevosvakuutus, voimassa 1.1.2015 alkaen

Parasta TURVAA HEVOSELLESI. Vakuutusopas If Hevosvakuutus, voimassa 1.1.2015 alkaen Parasta TURVAA HEVOSELLESI Vakuutusopas If Hevosvakuutus, voimassa 1.1.2015 alkaen IF HEVOSVAKUUTUS Sisällys Perusasioita, jotka on hyvä tietää... 3 Vakuutuksen sisältö............................................

Lisätiedot

Apurahatutkija ja vakuu-aminen. APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki 17.3.2014 Henri Virtanen

Apurahatutkija ja vakuu-aminen. APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki 17.3.2014 Henri Virtanen Apurahatutkija ja vakuu-aminen APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki Henri Virtanen Apurahansaajan Mela turva Apurahansaajan lakisääteinen Mela- turva koostuu kolmesta osasta: Eläkevakuutus (MYEL)

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE Kirsi Salo 12.12.2013 1(6) Arvoisa jäsenlaitos TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE 1. YLEISTÄ Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kiertokirjeessä 18/2005 on kerrottu työtapaturmakorvaustietojen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2015. 873/2015 Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2015. 873/2015 Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2015 873/2015 Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki Annettu Naantalissa 7 päivänä elokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TIETOA TAPATURMA- VAKUUTUKSESTA

TIETOA TAPATURMA- VAKUUTUKSESTA TIETOA TAPATURMA- VAKUUTUKSESTA 2 SISÄLLYSLUETTELO: Lakisääteinen tapaturmavakuutus 3 Vakuuttamisvelvollisuus 4 Tapaturmavakuutuslain soveltamisalaan kuuluvat 5 Tapaturmavakuutuslain soveltamisalaan eivät

Lisätiedot

JOS SINULLE SATTUU TYÖTAPATURMA

JOS SINULLE SATTUU TYÖTAPATURMA JOS SINULLE SATTUU TYÖTAPATURMA 2 SISÄLLYSLUETTELO: Yleistä 3 Mikä on työtapaturma 4 Mikä on ammattitauti 5 Toimenpiteet työtapaturman sattuessa 5 Tapaturmailmoitus 7 Tapaturma- ja ammattitautikorvaukset

Lisätiedot

VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS pp.1.2016

VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS pp.1.2016 APAAEHTINEN HENKILÖAKUUTUS pp.1.2016 1. Työkyvyttömyysvakuutukset. ertaa keskenään ohimenevän työkyvyttömyyden ja pysyvän työkyvyttömyyden varalta otettavia vakuutuksia. Kerro vertailussa erot vakuutusten

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

lakisääteinen tapaturmavakuutus

lakisääteinen tapaturmavakuutus lakisääteinen tapaturmavakuutus Merenkulun tarpeiden erikoisasiantuntija Myrskyävällä merellä kokemus korostuu. Suomen ainoa merivakuutusyhtiö Alandia Vakuutus juontaa juurensa ahvenanmaalaisesta merenkulkuperinteestä.

Lisätiedot

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokonaisperuste vahvistettu 20.12.2006. Voimassa 1.1.2007 alkaen.

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokonaisperuste vahvistettu 20.12.2006. Voimassa 1.1.2007 alkaen. YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste vahvistettu 20.12.2006. Voimassa 1.1.2007 alkaen. YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET 1

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISEEN (25.1.2016)

OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISEEN (25.1.2016) Tapaturma-asiain korvauslautakunnan yleisohje 25.1.2016 19.4.2016 korjattu laskentataulukon esimerkkitapauksen työttömyyspäivät ja luontoisetujen summakohdan laskentakaava OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN

Lisätiedot