P E R H E S O V I T T E L U

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "P E R H E S O V I T T E L U"

Transkriptio

1 P E R H E S O V I T T E L U Selvitys avioliittolaissa 1987 säädetystä perheasioiden sovittelusta lähtökohtana lapsen aseman turvaaminen vanhempien erossa Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo-projekti / Sami Mahkonen

2 1 ALUKSI Lapsi ei enää ole samalla tavoin eron esteenä kuin aikaisemmin. Väkilukuun suhteutettuna avio- ja avoerot ovat Suomessa erittäin yleisiä. Viime vuosina avioerojen määrä on Suomessa vakiintunut välille. Avoparit muuttivat erilleen lähes kolme kertaa niin yleisesti kuin avioparit vuonna Valtaosa avoeroista on ollut sellaisia, joissa entisillä kumppaneilla ei ole ollut lapsia, kun taas avioerotilanteissa perusasetelma on ollut toinen. Vuonna 2005 yhteensä lapsiperheen vanhemmat muuttivat erilleen. Näissä perheissä oli lähes alle 18-vuotiasta lasta, ja lapsen hajonnut perhe oli avoperhe. Lastensuojelun Keskusliitossa on käynnissä Neuvo-projekti, jonka tavoitteena on eron jälkeistä vanhemmuutta tukevien ja vanhempien yhteistoimintaa edistävien palvelujen ja työskentelytapojen kehittäminen. RAY:n rahoittaman kehittämishankkeen ( ) keskeisimpänä päämääränä on lapsen aseman parantaminen sekä lapsen menetysten vähentäminen vanhempien erotessa. Neuvo-projektin johtaja Heikki Koiso-Kanttila katsoi keväällä 2007 tarpeelliseksi selvityttää kysymystä siitä, miten kunnat ovat järjestäneet avioliittolain mukaisen perhesovittelun turvatakseen lapsen aseman vanhempien erossa. Koiso-Kanttila ja LSKL:n toiminnanjohtaja Mauri Upanne kävivät asiasta keskusteluja. Lopputuloksena oli että kun myös Upanne piti selvitystyötä tärkeänä, minut kutsuttiin se tekemään. Sovimme, että työ suoritetaan puolipäivätyönä Tehtävänäni on ollut laatia LSKL:n ja Neuvoprojektin käyttöön raportti, jossa on eriteltävä seuraavia ulottuvuuksia: Lapsen riskit vanhempien erossa Mihin lainsäädäntö velvoittaa kuntia lapsen aseman turvaamiseksi erossa Lainsäätäjän perheasioiden sovittelulle asettamat tavoitteet Perheasioiden sovittelun organisointi, vastuut ja toimijat Perheasioiden sovittelijoiden pätevyys ja koulutus Perheasioiden sovittelun käyttö Perheasioiden sovittelupalvelun kuvaus Perheasioiden sovittelun saatavuus Mitä perheasioiden sovittelusta ajatellaan Perheasioiden sovittelun kehittämisehdotuksia Koiso-Kanttilan ideoima toimeksianto on ollut hyvin jäsennelty. Siksi olen saattanut kirjoittaa esityksen seuraten pitkälti yllä esitettyä järjestystä. Olen kautta linjan tähdännyt siihen, että kutakin yllä mainittua osateemaa eritellään suurin piirtein yhtä laajasti. Saatuani työn valmiiksi luovutan sen LSKL:n ja Neuvo-projektin käyttöön. Lopussa kiitos seisoo, sananlasku lupaa. Raportin lopussa kiitänkin niitä kymmeniä ammattilaisia, jotka ovat auttaneet minua toimeksiannon toteuttamisessa. Tässä kiitän ainoastaan Mauri Upannetta ja Heikki Koiso-Kanttilaa heidän luottamuksestaan minua kohtaan. Espoossa 31.päivänä tammikuuta 2008 Sami Mahkonen

3 2 SISÄLLYS ALUKSI...1 SISÄLLYS LAPSEN ASEMAN TURVAAMINEN VANHEMPIEN EROSSA Eroratkaisu Lapsen kuuleminen Sovinnollisuus SÄÄNNÖKSET LAPSEN ASEMAN TURVAAMISEKSI Sosiaalihuoltolaki (1982) Lapsenhuoltolaki (1983) ja sen täytäntöönpanolaki (1996) Lastensuojelulaki (2007) LAINSÄÄTÄJÄN PERHEASIOIDEN SOVITTELULLE ASETTAMAT TAVOITTEET Pakko vai vapaaehtoisuus Asiakaslähtöisyys Perhesalaisuudet ja luottamuksellisuus PERHEASIOIDEN SOVITTELUN ORGANISOINTI JA TOIMIJAT Lääninhallitukset Kunnat Perheasioiden neuvottelukeskukset SOVITTELIJOIDEN PÄTEVYYS JA KOULUTUS Sosiaalihallituksen ohjeet Laki sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista (2005) Täydennyskoulutus ja työnohjaus PERHEASIOIDEN SOVITTELUN KÄYTTÖ Perheasioiden sovittelu Suomessa vuosina Kuntien kustantamat palvelut maakunnittain vuonna

4 3 6.3 Tilanne suurimmissa kaupungeissa vuonna LAPSIKESKEINEN PERHESOVITTELU Työote Työskentely vanhempien kanssa Työskentely lapsen kanssa PERHEASIOIDEN SOVITTELUN SAATAVUUS Eduskunnan oikeusasiamiehen havainnot Kuntakohtaiset erot Vaihtoehtoiset palvelut MITÄ PERHEASIOIDEN SOVITTELUSTA AJATELLAAN Tiedolliset vajeet Varauksellisuus Myötämielisyys PERHEASIOIDEN SOVITTELUN KEHITTÄMINEN Lainsäädäntömuutokset Hallinnolliset uudistukset Lapsen aseman turvaaminen... 54

5 4 1 LAPSEN ASEMAN TURVAAMINEN VANHEMPIEN EROSSA 1.1 Eroratkaisu On olemassa monentyyppisiä eroratkaisuja. On esimerkiksi niitä, joissa avioliiton tai avoliiton jatkamiselle ei selvästikään enää ole perustetta. Ero on usein hyvä ratkaisu niihin tilanteisiin, joissa taustalla on ollut vaikkapa merkittäviä päihde- tai huumeongelmia, perheväkivaltaa, lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä tai jatkuvaa uskottomuutta. Asiaa ei ole Suomessa tieteellisesti tutkittu, joten tilastollista näyttöä mittasuhteista ei ole. Toisaalta voi olla turhia avio- tai avoeroja. Tällöin kyse olisi niistä erotilanteista, joiden osalta perusasetelmat ovat alati toistuvia: osapuolet pettyvät uusissa parisuhteissaan enemmän kuin aiemmissa, mistä syystä eroratkaisuja kadutaan tavalla taikka toisella. On myös tilanteita, joissa suhteellisin pienillä eroauttamisen keinoilla akuutit kitkatekijät olisivat olleet poistettavissa. Avio- tai avoero saattaa olla myös hyvä ratkaisu. Näin on erityisesti silloin, kun jotkin tekijät tai tapahtumat jatkuvasti myrkyttävät perhepiiriä. Tällöin perheessä on saattanut esiintyä esimerkiksi (a) henkistä ja fyysistä väkivaltaa, (b) perheenjäsenten välistä taloudellista eriarvoisuutta ja (c) jatkuvia riitoja niin taloudellisista kuin immateriaalisista seikoista. Voi olla myös niin, että (d) lapsi on kantanut vastuun vanhemmistaan eikä päinvastoin. Lisäksi on saattanut esiintyä (e) kyvyttömyyttä sopia erimielisyyksistä ja (f) häiriötiloja sosiaalisessa kentässä samoin kuin (g) lapsen arvostamista vain tekojensa kautta ei lapsena sinänsä. Tuskin on niin, että kun vanhemmat eroavat, silloin kaikille lapsille tapahtuu automaattisesti, luonnon lain tavoin, näin tai näin. Moni asia vaikuttaa siihen, millaisia seuraamuksia avio- tai avoerolla on lapsen elämään. Useimmat lapset kokevat vanhempien ero yhteydessä lyhytkestoisen kriisin, josta he selviytyvät hyvin. Osalla lapsista vaikeudet jatkuvat kuitenkin pitkään, ja ongelmien kirjo ulottuu alavireisyydestä levottomuuteen, oppimisvaikeuksiin, aggressiivisuuteen ja toisinaan asosiaaliseen käytökseen. Vaikeaa on todentaa yksioikoisesti, mikä oire selittyy ainoastaan vanhempien erolla. Puhuttaessa eroratkaisun seuraamuksista lapsen elämään viitataan suhteellisen harvoin siihen, millainen vanhempien suhde on ennen eroratkaisua ollut. Jos kysymyksessä on ollut paljon syviä ristiriitoja ja niiden myötä vaarallisia perhesalaisuuksia (edellä a-g-kohdat; kuten

6 5 perheväkivaltaa tai pahoja addiktioita), joita ei ole otettu käsittelyyn, silloin eroratkaisua edeltävä aika on omiaan lisäämään erosta koituvia haitallisia seuraamuksia. Erilaisia selvityksiä aihepiiristä on kyllä tehty niin ulkomailla kuin Suomessakin, mutta ehdottoman pätevästi maaliinsa osuvia tutkimustuloksia ei ole. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että elämän moninaisuudessa eroa sinänsä ei voi hevillä tai jopa laisinkaan nostaa selittäväksi tekijäksi. Jos verrattaisiin toisiinsa lapsiperheitä, joissa yhteiselämä jatkuu niihin lapsiperheisiin joissa eroon on päädytty, mahdotonta olisi varmaankin sanoa miten ero on vaikuttanut lapsen kehitykseen. Ristiriidat muodostavat lapselle välittömiä vai välillisiä riskejä. Ensiksi mainitut osuvat lähinnä jaksoon, joka osuu eroharkinnan ja erilleen muutosta seuranneen vuoden väliseen aikaan. Näitä välittömiä riskejä lapselle ovat muun muassa suhteiden katkeaminen toiseen vanhempaan tai omiin sisaruksiin, hylätyksi joutuminen sekä eräänlainen psyykkisesti omien vanhempien väliin joutuminen. Välilliset riskit liittyvät siihen, että pitkällä aikavälillä riskit ketjuuntuvat ja kumuloituvat. Yksi tekijä voi johtaa toiseen, toinen kolmanteen ja niin edelleen. 1.2 Lapsen kuuleminen Neuvottelu- ja sovittelutyössä huomio kohdistuu yksittäisen lapsen asemaan: Mitkä ovat juuri tämän lapsen riskit ja juuri näiden vanhempien osalta? Yksilölliset erot saattavat olla merkittäviä. Siksi saman perheen lapsilla voi olla erilaisia riskejä edessään. On tärkeää seurata yksittäisen lapsen kehitystä ja tapaa jolla, hän ilmaisee tunteitaan tai koettaa kätkeä ne muilta. Kun avio- tai avoero merkitsee muutosta ihmisten elämään, siitä myös seuraa, että lapsen mahdolliset oireet käyvät viipeellä esiin. Moni lapsi saattaa olla pintapärjääjä, jonka käyttäytyminen eron seurauksena ei näytä mitenkään muuttuvan. Lapsen riskit riippuvat pitkälti siitä, miten vanhemmat ovat avio- tai avoliiton aikana hoitaneet omaa suhdettaan ja miten vanhemmat ylittävät omat parisuhteeseen ja vanhemmuuteensa liittyvät ongelmansa eroprosessin aikana sekä välittömästi sen jälkeen. Jos lapselle viestitetään, että me eroamme toisistamme, emme sinusta, lapsen erokriisit kutistuvat varmaankin olennaisesti pienemmiksi kuin päinvastaisessa tapauksessa. Vanhemmat kohdistavat huomionsa parisuhteeseen ja vanhemmuuteen, mutta eivät aina siihen, mitä lapsen mielessä liikkuu. Lapsi voi olla esimerkiksi sitä mieltä, että vanhempien

7 6 ero on hänen omaa syytään. Lapsi voi ajatella että jos häntä ei olisi, silloin eroon ei olisi päädytty. Ajattelutapa on väärä, ja ero on aikuisten asia. Lapsen kannalta yksi kukaties suurimmista riskeistä piilee siinä, että häntä ei kuulla. Kuuleminen on muuta kuin kysymysten esittämistä ja niihin rationaalisten vastausten saamista. Kuuleminen ei ole sitä, mitä juristit tavallisimmin sillä ymmärtävät eli lapsen mielipiteen selvittämistä ja sen seurauksena kannanottoja juridisesti relevantteihin kysymyksiin. Kuuleminen ei ole kuulustelemista. Se jotain paljon laajempaa, so. pääsemistä erilaisin menetelmin käsiksi lapsen minuuteen, persoonallisuuteen ja tajunnallisuuteen eli lapsen sisäiseen maailman. Kysymys on järjestelystä, jossa lasta kuullaan myös nonverbaalisesti eikä ainoastaan rationaalisesti. Osaselitys lapsen kuulemisen ohittamiselle voi olla se, että kun lapsi on tavallisesti lojaali kummallekin vanhemmalleen, hän on hiljaa. Hän yrittää omalla tavallaan olla ottamatta kantaa menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. On aiheellista kiinnittää huomio yhtäältä lojaliteettiin ja toisaalta lapsen turvattomuuteen. Lojaliteetti saattaa kääntyä erittäin haitalliseksi silloin, kun lapsi liittoutuu toisen vanhemman kanssa ollen hänelle ikään kuin ylilojaali. Vanhempi ja lapsi voivat muodostaa eräänlaisen allianssin, ja he jakavat keskenään määrätyt asiat, kuten sen kuinka huono ihminen lapsesta erillään asuva vanhempi on. Silloin lapsi pettyy entistä voimallisemmin toiseen vanhempaan. Hän etääntyy toisesta vanhemmastaan, ja tämä on omiaan lisäämään lapsen turvattomuuden tunnetta. 1.3 Sovinnollisuus Pelkän arkikokemuksen pohjalta voi väittää, että avio- ja avoerojen haitalliset seuraamukset ovat sitä merkittävämpiä, mitä suuremmassa määrin vanhemmat käyttävät lapsiaan omien riitaisuuksiensa välikappaleina. Tähän on mahdollisuuksia sikälikin, että oikeusjärjestys sallii huoltoriitojen jatkumisen miltei loputtomiin niin eri instansseissa kuin toisistaan poikkeavin kriteerein. Jos aikuisten oikeusturvanäkökohtia korostetaan voimallisemmin kuin lasten tarpeiden korostamista ja heidän asemansa turvaamista, silloin eron haitalliset seuraamukset ovat osa arkitodellisuutta. Ja päinvastoin: sovinnollisuus on keskeistä. Sovinnollisuuteen liittyen on mahdollista puhua paitsi riittävän hyvästä vanhemmuudesta, turhista avio- tai avoeroista myös niistä eroista, joiden kohdalla tapana on puhua hyvästä

8 7 avio- tai avoerosta. Niitä kutakin yhdistävät tavalla taikka toisella hieman samantyyppiset tekijät eli ne, jotka muodostavat edellä miinusmerkkisinä esiteltyjen seikkojen vastakohdat : (1) (ex-)puolisot toimivat toinen toistaan tukien, (2) kunkin perheen jäsenen yksilölliset tarpeet otetaan taloudenhoidossa lukuun, (3) aikuisilla on oma ja lapsilla oma roolinsa, (4) vanhempien ja lasten välillä on selvä sukupolviero, (5) vaikka riidellään, myös sovitaan, (6) perheellä ja sen jäsenillä on vuorovaikutussuhteita muihin sekä (7) lapset kokevat tulevansa hyväksytyiksi lapsina (human being), eivät vain muille etuja tuottavina toimijoina (human doing). Jos näistä tai vastaavanlaisista seikoista saavutetaan yhteisymmärrys, silloin sovinnollisuus on omiaan vähentämään erosta lapselle koituvia riskitekijöitä. Vuonna 1987 uudistetun avioliittolain ohella on olemassa lukuisia säädöksiä, joissa on useita säännöksiä lapsen aseman turvaamiseksi erossa ja muutoinkin. Niissä voidaan säännellä lasta varten suoritettavasta elatuksesta. Lähtökohtaisesti ex-puolisot pitävät huolta tästä. Elatusapu määräytyy tavallisesti sen pohjalta, mitä vanhemmat ovat asiasta sopineet. Erimielisyystapauksissa elatusapu-asia voidaan viedä tuomioistuimen päätettäväksi. Määrätyin edellytyksin julkinen valta suorittaa elatusapua lasta varten (elatusturva). Tässä raportissa huomio kohdistuu muihin ulottuvuuksiin kuin yksityisoikeudelliseen elatusapuun ja julkisoikeudelliseen elatustukeen. Päähuomio kohdistuu avioliittolaissa säädettyyn perheasioiden sovitteluun. Se on tarkoitettu edistämään sovinnollisuuden hakemista. Tässä tarkoituksessa perheasioiden sovittelijat antavat pyynnöstä apua ja tukea silloin, kun perheessä esiintyy ristiriitoja. Sovittelijan tulee pyrkiä saamaan aikaan luottamuksellinen ja avoin keskustelu perheenjäsenten välillä. Hänen tulee pyrkiä saamaan aikaan yhteisymmärrys siitä, miten perheessä esiintyvät ristiriidat voidaan ratkaista kaikkien asianosaisten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Sovittelijan tehtävänä on erityisesti kiinnittää huomiota perheeseen kuuluvien alaikäisten lasten aseman turvaamiseen. Sovittelijan on avustettava asianosaisia sopimusten tekemisessä sekä muissa ristiriitojen ratkaisemiseksi tarpeellisissa toimenpiteissä.

9 8 2 SÄÄNNÖKSET LAPSEN ASEMAN TURVAAMIKSEKSI 2.1 Sosiaalihuoltolaki (1982) Sosiaalihuoltolain 17 :ssä määritellään, millaisten sosiaalipalveluiden järjestämisestä kuntien on huolehdittava. Tällöin viitataan muun muassa yleiseen sosiaalityöhön, kotipalveluiden järjestämiseen, asumispalveluihin, laitoshuoltoon ja perhehoitoon sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaan toimintaan ja vammaisten henkilöiden työtoimintaan. Lisäksi kunnan on huolehdittava mm. lasten päivähoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluiden, isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen, ottolapsineuvontaan sekä omaishoidon tuen ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) säädetyistä tehtävistä sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään. Niin ikään SHL 17 :ssä viitataan sellaisiin sosiaalipalveluihin, jotka suoranaisesti tai epäsuorasti vastaavat siihen mihin lainsäädäntö velvoittaa kuntia lapsen aseman turvaamiseksi erossa. Kuntia velvoitetaan lukuisiin tehtäviin: kasvatus- ja perheneuvonnan toteuttamiseen lasten ja nuorten huollon järjestämiseen lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien täyttämiseen elatusavun turvaamiseen perheasioiden sovitteluun lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun Vuoden 1982 sosiaalihuoltolaki on hallinnollinen puitelaki siinä mielessä, että siinä ei ole säännöksiä esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnan järjestämisvelvollisuudesta laadullisesti, määrällisesti sen enempää kuin laajuudenkaan osalta. SHL:ssä on tyydytty esittämään seuraava määritelmä: Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Asetusteitse on lisäksi todettu että kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja perheiden myönteistä kehitystä järjestämällä: 1) ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perheelämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä 2) tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa.

10 9 Koska kasvatus- ja perheneuvonta voidaan järjestää sosiaalihuoltoasetuksessa todetulla tavoin - edellä mainittujen tarpeiden 1) ja 2) osalta - kulloinkin tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla, siitä myös seuraa että po. palvelun ja perheasioiden sovittelun välinen raja voi käytännössä olla perin häilyvä. Mahdollista on, että lapsikeskeinen perheasioiden sovittelu tulkitaan yhdeksi kasvatus- ja perheneuvolan tarjoamaksi erityisen palvelun muodoksi. 2.2 Lapsenhuoltolaki (1983) ja sen täytäntöönpanolaki (1996) Sosiaalihuoltolaki tuli samana päivänä voimaan kuin vuoden 1983 lapsenhuoltolaki eli Kun SHL 17 :ssä viitattiin kunnan lakisääteisiin tehtäviin lapsen huollon osalta, varsinkin lapsenhuoltolain 7 :ssä on säädetty kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden tehtävistä avio- tai avoeroon liittyen. Sosiaaliviranomaisten on sovinnollisissa tilanteissa vahvistettava vanhempien tekemä sopimus. Riitaisissa tilanteissa päätäntävalta on tuomioistuimella. Silloin sosiaaliviranomaisten tehtävänä on täytäntöönpanon edistäminen, kuten ääritilanteissa esimerkiksi valvotuista tapaamisista huolehtiminen. Niin ikään lapsen, lapsen vanhempien ja huoltajien koti- tai oleskelukuntien sosiaaliviranomaisten on tarvittaessa annettava tuomioistuimelle selvitys lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Selvityksessä voidaan ilmaista myös salassa pidettäviä tietoja, jos se on välttämätöntä lapsen edun tai erittäin tärkeän yksityisen edun vuoksi. Vuoden 1983 lapsenhuoltolaki korostaa sovinnollisuuden merkitystä. Joissakin tilanteissa vanhemmat käyttävät lapsiaan omien riitaisuuksiensa välikappaleina. Tällöin ei välttämättä riidellä elatusavusta ja sen suuruudesta, vaan lapsen asumisen ja huollon järjestämisestä. Tähän on mahdollisuuksia sikälikin, että oikeusjärjestys sallii huoltoriitojen jatkumisen miltei loputtomiin niin eri instansseissa kuin toisistaan poikkeavin kriteerein. Sovintoon pääseminen on erityisen tärkeää silloin, kun lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva riita on edennyt täytäntöönpanon asteelle. Tätä tilannetta silmällä pitäen vuonna 1996 vahvistettiin erityinen säädös - lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annettu laki. Siinä on säädetty lapsen aseman turvaamiseksi erityisestä täytäntöönpanosovittelusta. Tältä osin keskeisimpinä määräyksinä on pidettävä täytäntöönpanolain 7 9 :ää. Niissä säädetään sovittelun tarkoituksesta ja toteuttamisesta, raportoinnista, sovittelijan salassapitovelvollisuudesta ja sovittelijalle asetetuista kelpoisuuksista.

11 10 Tarkoitus ja toteuttaminen: Täytäntöönpanosovittelun tarkoituksena on edistää asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi täytäntöön pantavana olevan päätöksen edellyttämällä tavalla. Sovittelijan tulee heti henkilökohtaisesti ottaa yhteys asianosaisiin. Hänen on pyrittävä järjestämään asianosaisten kesken myös yhteinen neuvottelu. Sovittelijan tulee keskustella henkilökohtaisesti lapsen kanssa, jos se lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista. Keskustelussa on pyrittävä selvittämään lapsen omat toivomukset ja mielipide siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa säädetään. Raportointi: Sovittelijan tulee käräjäoikeuden määräämässä ajassa toimittaa tälle kertomus niistä toimenpiteistä, joihin hän on ryhtynyt. Määräaikaa ei ilman pakottavaa syytä saa määrätä neljää viikkoa pitemmäksi. Sovittelijan perustellusta pyynnöstä käräjäoikeus voi kuitenkin pidentää sovittelun määräaikaa. Jollei sovittelu ole johtanut tulokseen, kertomuksessa on puolueettomasti ja totuudenmukaisesti tuotava esiin ne seikat, joilla saattaa olla merkitystä asian ratkaisemisessa. Jos käräjäoikeus tapaamisoikeutta koskevassa täytäntöönpanossa sovittelijan kertomuksen saatuaan kuitenkin katsoo, että sovittelun jatkaminen edistää asianosaisten yhteistoimintaa, se voi täytäntöönpanomääräystä antamatta määrätä sovittelijan jatkamaan sovittelua. Sovittelijan tulee tällöin antaa käräjäoikeudelle 1 momentissa säädetyssä määräajassa uusi kertomus. Jos käräjäoikeus katsoo, että sovittelijan kertomus on puutteellinen, tai jos asiaa käsiteltäessä on tullut esiin uusia seikkoja, joiden johdosta kertomuksen täydentäminen on tarpeen, sovittelijan tulee käräjäoikeuden määräämässä ajassa täydentää kertomustaan. Salassapitovelvollisuus: Sovittelijalla on oikeus saada asiassa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 12 :n ja 20 :n 1 momentin mukaisesti tietoa sekä 22 :ssä tarkoitettua virka-apua. Sovittelijan ja muiden asiassa salassa pidettäviä tietoja saaneiden salassapitovelvoitteista on voimassa mitä mainitun lain 3 luvussa ja 27 :ssä säädetään. Sovittelijan tulee ottaa kertomukseensa sellaiset salassa pidettävät tiedot, joiden hän arvioi olevan lapsen edun kannalta välttämättömiä tuomioistuimen ratkaistessa tässä laissa tarkoitettua asiaa. Kelpoisuus: Sovittelijaksi voidaan nimetä ainoastaan lasten ja perheiden kanssa tehtävään psykologiseen, psykiatriseen tai sosiaalityöhön taikka lastensuojeluun perehtynyt henkilö. Nimeämisestä ja sen peruuttamisesta on viipymättä ilmoitettava käräjäoikeudelle.

12 11 Asemoitaessa kasvatus- ja perheneuvontaa, perheasioiden sovittelua ja huollon täytäntöön panon sovittelua toisiinsa on mahdollista panna merkille yhtäältä niitä erottavia tekijöitä kuin toisaalta niitä yhdistäviä piirteitä. Erottavat tekijät liittyvät ensisijaisesti siihen, että kullakin sosiaalipalvelun muodolla on hieman toisistaan poikkeava päämäärä. Täytäntöönpanosovittelu on korostetusti spesifistä, sillä sen toteuttamisen taustalla on yleensä ankara huoltoriita eron jälkeen. Periaatteessa kasvatus- ja perheneuvonta sekä perheasioiden sovittelu merkitsevät erilaisia palveluja niin asiallisesti kuin ajallisessa mielessä. Voitaisiin lähteä siitä, että perheasioiden sovittelussa olisi pääpainotteisesti kysymys eroon liittyvistä parisuhteen kriiseistä, kun taas kasvatus- ja perheneuvonta fokusoituisi vanhemmuuden solmukohtiin ovatpa puolisot keskenään hyvissä tai huonoissa väleissä. Yhdistävät piirteet liittyvät sovinnollisuuteen ja sivulliselta saatavaan apuun. Sovinnollisuus on lapsen kannalta tärkeää hänen turvallisuutensa lisäämiseksi ja sivullisilta saatava apu sen takia, että jokainen on omaan itseensä nähden jäävi ja tavallaan sokea. 2.3 Lastensuojelulaki (2007) Tämän vuoden alusta voimaan tullut uusi lastensuojelulaki turvaa erolapsen asemaa jossain määrin ääritilanteissa tai ainakin erilaisessa mielessä kuin edellä tarkastellut säädökset. Tässä yhteydessä ei ole mahdollisuuksia kajota eritellysti uuteen lastensuojelulakiin. On vain tyydyttävä listaamaan erittäin valikoivasti joitakin sellaisia säännöksiä, joilla on liittymäkohtia lapsen asemaan avio- tai avoerossa. Ne koskevat moniammatillista toimintaa (2 ) ja palveluiden kehittämisvelvoitteita (8 ), ennalta ehkäisevää työtä (3 ja 11 ), lapsen kuulemista (5 ja 29 ), edunvalvojan määräämistä lapselle (22 ) sekä kuntien velvollisuutta järjestää avohuoltoa. Moniammatillisuus: Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi.

13 12 Ennalta ehkäisevä työ: Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. Lapsen kuuleminen: Lapselle on hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla turvattava oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja mahdollisuus esittää siinä mielipiteensä. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa, lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin. Lastensuojelua toteutettaessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi riittävän usein henkilökohtaisesti. Lapsen henkilökohtaisten tapaamisten järjestämisessä on pyrittävä yhteistoimintaan huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön kanssa. Sosiaalityöntekijällä tai muulla lastensuojelun työntekijällä on tarvittaessa oikeus tavata lapsi myös ilman huoltajan suostumusta, jos sen arvioidaan olevan lapsen ikä, kehitys tai olosuhteet muutoin huomioon ottaen lapsen edun mukaista. Lasta koskeviin asiakirjoihin on kirjattava syyt, jotka ovat edellyttäneet lapsen tapaamista vastoin huoltajan suostumusta. Huoltajalle on ilmoitettava tapaamisesta, jollei se ole selvästi vastoin lapsen etua. Palvelujen kehittäminen: Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Palveluja järjestettäessä ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin.

14 13 Edunvalvojan määrääminen huoltajan sijaiseksi: Lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos: 1) on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa; ja 2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Velvollisuus ryhtyä avohuollon tukitoimiin: Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin viipymättä: 1) jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; taikka 2) jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Esitellyt oikeusohjeet osoittanevat jo itsessään, että uudessa lastensuojelulaissa on panostettu muihinkin seikkoihin kuin lastensuojelun traditionaalisiin ulottuvuuksiin, kuten kiireellisiin turvaamistoimiin, huostaanottoihin, sijaishuollon järjestämiseen ja oikeusturvaan (mukaan lukien muutoksenhaun järjestämisen). Näin ollen monet uudet säännökset ovat sellaisenaan sovellettavissa eroauttamiseen sikäli kuin kunnissa on tähän paitsi voimavaroja myös tahtoa. 3 LAINSÄÄTÄJÄN PERHEASIOIDEN SOVITTELULLE ASETTAMAT TAVOITTEET 3.1 Pakko vai vapaaehtoisuus Perheasioiden sovittelua koskevat määräykset tulivat voimaan eli yhtä aikaa avioeron saamista helpottavien säännösten kanssa. Lainvalmistelu eteni kahdessa vaiheessa. Ensiksi annettiin avioliittolakitoimikunnan mietintö (Km 1983:20), josta oikeusministeriö pyysi lausuntoja useilta eri tahoilta. Tämän jälkeen laadittiin hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi avioliittolain sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 1986:62), josta siitäkin saatiin lausuntoja useilta eri tahoilta eduskunnan lakivaliokunnan käsittelyssä. Seulottaessa esiin lainsäätäjän perheasioiden sovittelulle asettamia tavoitteita on perehdyttävä kaksivaiheisen lainvalmistelun yhteydessä todettuihin näkökohtiin. Keskeinen kysymys on ollut se, tuleeko perheasioiden sovittelu perustua pakkoon vai vapaaehtoisuuteen. Tätä

15 14 keskustelua eriteltäessä on sivuuttava lainsäädäntökehitystä alkaen pakollisesta asumuserosovittelusta ja päätyen vapaaehtoiseen perheasioiden sovitteluun. Perheasioiden sovitteluun kiinnitettiin huomiota vuoden 1929 säätämiseen tähdännyttä avioliittolakia valmisteltaessa. Hallituksen esitykseen (1927:40) nimittäin sisältyi erityinen luku sovittelusta. Ajatuksena oli, että puolisoiden avioeroasiaa ei olisi otettu tuomioistuinkäsittelyyn ilman, että asiassa olisi toimitettu erityinen sovittelu. Sovittelijana olisi toiminut pappi, holhouslautakunnan puheenjohtaja tai toisen aviopuolison pyynnöstä alioikeuden tähän tehtävään määräämä henkilö. Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnössä (1927:2) asennoiduttiin torjuvasti koko ajatukseen perheasioiden sovittelusta. Katsottiin, että ehdotettu sovitteluvelvollisuus oli liian laaja ja moneen puolisoiden väliseen oikeuskysymykseen soveltumaton. Torjunta perustui myös siihen, että kysymys sovittelusta tuli ratkaista osana oikeusprosessia, ei prosessin ulkopuolisena erilliskysymyksenä. Edelleen voimassa oleva avioliittolaki vahvistettiin kesäkuussa 1929, ja AL tuli voimaan Sovittelusäännöstä siihen ei siis alun perin sisältynyt. Tilanne muuttui 1940-luvun lopulla. Vaikka tällä kertaa Hallituksen esitykseen (1947:121) ei sisältynytkään ehdotusta sovittelun järjestämisestä, eduskunnan lakivaliokunnan mietinnössä (1947:17) puollettiin pakollisen asumuserosovittelun legalisoimista. Päämääränä oli, että asumuseroa yksimielisesti hakeville aviopuolisoille tuli asettaa lakisääteinen velvollisuus sovitteluun. Tämä tavoite otettiin myös vuonna 1948 uudistettuun avioliittolakiin, jossa asumuserosovittelu laillistettiin. Sovittelijoina olisivat lakivaliokunnan ehdotuksen mukaan olleet seurakunnan palveluksessa toimineet, mutta myös joko ao. tuomiokunnan tuomarin tai vaihtoehtoisesti raastuvanoikeuden määräämä sovittelija. Asumuserosovittelun uudistamista pohdittiin erityisessä komiteassa (Km 1958:10). Siinä arvosteltiin vuoden 1948 uudistusta sikäli, että se ei aiheuttanut avioeroajatuksista luopumista, vaan pakollisen välivaiheen lopulliselle avioerolle luvun lopulla katsottiin, että sovittelijan tehtävänä oli paitsi neuvotella yhteiselämän jatkamisen mahdollisuuksista myös kiinnittää erityistä huomiota asumuseron oikeusvaikutuksiin, etupäässä aviovarallisuuteen ja sen oikeudellisiin kysymyksiin sekä lapsen asemaan. Nämä perusajatukset toistettiin vuonna 1962 Hallituksen esityksessä (1962:105). Siinä ehdotettiin sovittelukertojen lisäämistä

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille

Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille 22.4.2015 Lakimiehen laatikko Ylitarkastaja Riikka Jackson 1 Kysymys: Tuottaja on merkitty kunnan

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 18.12.2014

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 38 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että mielenterveystyön

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Tanner-Suonpää sari.tannersuonpaa@tvk.fi

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Päätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 222/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp Hallituksen esitys laiksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Tätä lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

Tätä lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Annettu Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp Hallituksen esitys lasten suojelua koskevan Haagin yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti RITVA TILTTI ritva@tiltti.net Organisaatio, jota vastaus edustaa Tuusulan vammaispalvelu

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Tuula Vilenius tuula.vilenius@oikeus.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Huusko sari.huusko@turku.fi

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Päivi Niiranen-Linkama

Lisätiedot

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 vp -- lie 271 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Lea Mäntyniemi lea.mantyniemi@finanssi

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Risto Hiekkataipale irma.tolmunen@okv.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Eläketurvakeskuksen lausunto Eläketurvakeskuksen kanta asiakastietolakiin

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA Miika Kaskinen LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA 19. 20.11.2015 Mikkeli Rikosseuraamuslaitoksen strategia Rangaistusta suorittavia valmennetaan rikoksettomaan elämäntapaan ja uusiin rikoksiin syyllistymisen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Risto Masonen yksityishenkilö

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Ilari Huhtasalo ilari.huhtasalo@parkinson.fi

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Lapsenhuoltolain uudistus. Työryhmän keskeiset ehdotukset

Lapsenhuoltolain uudistus. Työryhmän keskeiset ehdotukset Lapsenhuoltolain uudistus Työryhmän keskeiset ehdotukset Vahvistetaan lapsen oikeutta ilmaista näkemyksensä Lastenvalvojan tai tuomioistuimen olisi varmistettava riidattomissakin asioissa, että lapsi on

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI JA ARJEN KOHTAAMINEN

LASTENSUOJELULAKI JA ARJEN KOHTAAMINEN LASTENSUOJELULAKI JA ARJEN KOHTAAMINEN Seinäjoen lastensuojelupäivät 16.2.2017 OTK Kati Saastamoinen LAPSEN SUOJELU: OSA VIRANOMAISEN JULKISTA HALLINTOTEHTÄVÄÄ Lapsen suojelu kuuluu julkiselle vallalle

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Tanja

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi perusopetuslain muuttamisesta (HE

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9.

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9. KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna 17.9.2015 Tampere 22.9.2015 LASTENSUOJELUN ASIANTUNTIJÄSEN Valtioneuvosto määrää hallinto-oikeuteen

Lisätiedot