ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 Kokousaika , kello Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Onnenkoti Löppönen Markku, puheenjohtaja Ala-Riihimäki Aki Metsomäki Päivi Pasto Petri Pienimäki Marjo Siltaloppi Hannu Tirkkonen Seija Yli-Karjanmaa Erkki Poissa Kanto Arja, vpj Väli-Torala Kai, kunnanhallituksen edustaja Muut saapuvilla olleet Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä sosiaalijohtaja Tytti Luoto, sosiaalityöntekijä Kirsti Yli-Ojanperä 3:n aikana, sosiaalityöntekijä Ritva Uusipaikka :n 3 aikana ja etuuskäsittelijä Virpi Pakka :n 3 aikana. Asiat :t 1-9 Pöytäkirjan allekirjoitus Markku Löppönen puheenjohtaja Tytti Luoto pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu sosiaalitoimistossa Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Erkki Yli-Karjanmaa Aki Ala-Riihimäki , virka-aikana sosiaalitoimistossa Tytti Luoto sosiaalijohtaja

2 ILMAJOEN KUNTA Perusturvalautakunta KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika , kello Kokouspaikka Onnenkoti Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu PER 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PER 2 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 PER 3 TOIMEENTULOTUEN TILANNE 3 PER 4 PER 5 PER 6 ILMAJOEN PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMEENTULOTUKIOHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET ALKAEN 11 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT JA ASIOINTIREITIT PER 7 LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUT PER 8 PERHEHOITO- JA TUKIPERHEPALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN VUONNA PER 9 PERUSTURVALAUTAKUNNAN KOKOUKSET VUONNA Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalon sosiaalitoimistossa hallintoasioiden osalta 25. päivänä tammikuuta 2012 virka-aikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 12. päivänä tammikuuta 2012 Markku Löppönen, merk.

3 Perusturvalautakunta PER 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PER 2 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Ehdotus: Perusturvalautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Samalla päätetään, että pöytäkirjantarkastajat toimivat ääntenlaskijoina mahdollisissa äänestyksissä. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Erkki Yli-Karjanmaa ja Aki Ala- Riihimäki.

4 Perusturvalautakunta PER 3 TOIMEENTULOTUEN TILANNE Sosiaalityöntekijät Ritva Uusipaikka, Kirsti Yli-Ojanperä ja etuuskäsittelijä Virpi Pakka esittelevät toimeentulotukeen liittyvää ohjeistusta ja asiakastilannetta. Sosiaalijohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi saadun selvityksen. Päätös: Perusturvalautakunta merkitsi tiedoksi sosiaalityöntekijöiden ja etuuskäsittelijän antaman selvityksen. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh )

5 Perusturvalautakunta ST 28/2011/308 PER 4 ILMAJOEN PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMEENTULOTUKIOHJEET Ilmajoen sosiaalitoimen toimeentulotukiohjeistot on päivitetty edellisen kerran Toimeentulotukiohjeiston tarkoituksena on tarkentaa tuen myöntämisen käytäntöjä. Kunnan ohjeita sovelletaan rinnan toimeentulotukilain ja ministeriön ohjeiden kanssa. Toimeentulotuen myöntämistä säätelee laki toimeentulotuesta, laki (1412/1997, toimeentulotukilaki) on ollut voimassa vuodesta Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa kuntia toimeentulotukilain soveltamisessa. Toimeentulotuen avulla turvataan vähintään perustuslaissa tarkoitettu välttämätön toimeentulo sekä edistetään henkilön tai perheen itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen perusosa riittää kattamaan ne kotitalouksien menot, jotka perusosalla on tarkoitus kattaa. Näin on etenkin niissä tilanteissa, joissa toimeentulotuen tarve on lyhytaikainen. Tuen riittävyys tavanomaisiin menoihin edellyttää tuen saajalta kurinalaista taloudenpitoa, suunnitelmallisuutta kulutuksen suhteen sekä pitäytymistä perusosan mukaisissa kulutusmenoissa. Mitä pidempään asiakas joutuu olemaan toimeentulotuen varassa, sitä niukemmaksi muodostuu hänen taloudellinen liikkumavaransa. Ohjeiston käyttäminen on perusteltua ja selkeyttää viranhaltijoiden päätöksentekoa. 1. PERUSTOIMEENTULOTUKI YLEISTÄ Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta = kunta, jossa tuen hakija vakinaisesti oleskelee. Asunnottomat selvittävät olinpaikkansa. Jos ei vakinaista asuntoa tai osoitetta, edellytetään henkilökohtaista asiointia toimistolla. Toimeentulotuen haku ensimmäistä kertaa henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän vastaanotolla. TULONA OTETAAN HUOMIOON KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT JA VARALLISUUS - Työmarkkinatuki 21,5 päivän mukaan, kun vuoden aikana on yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän päivärahasuoritusta. - Maksettu isompi kertaluonteinen tulo jaksotetaan kuukautta pidemmälle ajalle. - Veronpalautus tuloksi yli 100 ylittävä osa. Jäännösvero ei ole toimeentulotuessa huomioitava meno

6 Perusturvalautakunta Hoitotuki tuloksi, mikäli terveydenhoitomenot huomioidaan menona (terveydenhoitomenot suuremmat kuin hoitotuki). - Opintolaina, opiskelijan ensisijainen etuus. Alle 18 v muu kuin korkeakouluopiskelija 160 /kk, 18 vuotta täyttänyt muu tai korkeakouluopiskelija 300 /kk. Mikäli opiskelijalla luottotietohäiriö eikä saa opintolainaa, perusosaan alennus -20 %. - Mikäli hakijalla on omaisuutta on harkittava, onko se realisoitavissa. Toimeentulotukea voidaan myöntää, mutta annetaan aika 1-3 kk omaisuuden realisointiin. HUOMIOON OTETTAVAT MENOT Perustoimeentulotuki sisältää perusosalla katettavat menot, asumistukilain 6 pykälän mukaiset asumismenot ja vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot. Asumismenot Vuokra / asuntolainan korko Perheen koko euroa 1 400, , , ,00 5 tai useampi 670,00 /katto Jos uudella asiakkaalla on kohtuuttoman kallis vuokra-asunto, annetaan asiakkaalle järjestelyaikaa noin 3 kk uuden asunnon hankintaan. Mikäli asiakkaalla on asunto ja haluaa muuttaa kohtuuttoman kalliiseen asuntoon, kohtuuvuokraa voi käyttää alusta alkaen. Vuokran kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, jos asiakas tapaa alaikäisiä lapsia. Perustoimeentulotukeen kuuluvat asumismenot ovat: - vuokra, lämmityskustannukset: sähkölämmitys, öljy, kaukolämpö ja puut, vesimaksut, yhtiövastike, asuntolainan- ja perusparannuslainan korko, kiinteistövero, jätemaksu, taloussähkö, kotivakuutus, nuohous, auraus, tontin vuokra Kohtuulliset lämmityskustannukset: Sähkölämmitys (KELA neliömäärä x 1,36 ) esim. 120m 2 163,20 /kk =1.958,40 /vuosi. Rästilaskut palaveriin, katkaisu- ja kytkentämaksuja, vakuuksia ei makseta. Öljylämmitys Edellytetään laskutus kuukausierissä. Maksusitoumus korkeintaan 1000 L. Polttopuut. Kustannusarvio, tarvittaessa tehdään maksusitoumus, enintään 5 mottia/talvi.

7 Perusturvalautakunta Kohtuulliset vesimaksut Ilmajoen kunnan vesilaskutuksessa keskimääräinen vedenkulutus 40m3/vuosi, 3.33m3/hlö/kk. Kela; vesimaksu osake ja vuokra-asunto 24,52 /kk/hlö Kela; vesimaksu omakotitalo 25,62 /kk/hlö. Aravalaina (puolivuosittain) jaetaan 6 kk:lla. Koti- ja palovakuutus, edellytetään laskun jaksottamista 3-4 kk:n eriin. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot tarkoittavat ilman lääkärin määräystä syntyneitä terveydenhuoltomenoja jotka sisältyvät toimeentulotuen perusosaan esim. käsikauppalääkkeet. Perustoimeentulotukeen kuuluvat terveydenhuollon menot ovat: - tk:ssa käynti- ja pkl-maksut, hoitomaksut (huom. maksukatto) - tk:ssa annettu fysikaalinen hoito (7,00 /kerta) - erittäin perustellusta syystä lähetteen mukainen yksityinen fys.hoito (omavastuuosuus) - sair.kuljetus ja muut terveydenhuollon matkojen omavastuuosuudet (9,25 sivu, maksukatto) - kotihoidon maksut (kotihoidon laskuista voi myös hakea maksuvapautusta) - lääkärin määräämät potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon ja tupakanvieroitusja laihdutuslääkkeistä pyydetään lääkärin tarkempi selvitys, huomioidaan lääkevaihto ja mahdollinen kertynyt lääkekatto - terveyskeskuksen hammashoito, yks. hammashoito 1 käynti (ov) kiireellisessä tapauksessa, proteesesista toimitettava kustannusarvio - silmälääkäri (ov) ja gynekologi (ov) perintä kela korvauksesta. - silmälasit 68 kehys, ei-käsitellyt linssit, kustannusarvio pyydettävä, 3-vuoden välein. - kelan kuntoutuksena myönnetyn terapian ov-osuudet (vammaistuki/hoitotuki hakuun) - katkaisuhoito ja päihdekuntoutuksen asiakasmaksu Perusosaa voidaan alentaa lain 10 pykälän mukaisesti enintään 20%- 40%. Päätöksessä tulee käydä ilmi tuen alentamisen yksilöidyt perusteet esim. kieltäytyminen työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Lisäksi laaditaan jatkosuunnitelma. Perusosan alentamisen tarkoitus ei ole olla jatkuvaa. 2. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon toimeentulotukilain 7 pykälän mukaan tarpeellisen suuruisena erityismenot. Täydentävään toimeentulotukeen kuuluvia menoja ovat:

8 Perusturvalautakunta kk:n takuuvuokra, pääsääntöisin maksusitoumus, määräaikainen. - talonkirjanote, palovaroitin tai tavallisen tv- antennin hankinta. - lasten päivähoitomenot (tarvittaessa haetaan maksuvapautusta) - lasten harrastusmenot kohtuullisten kulujen mukaan - lapsen tapaamisesta aiheutuvat kustannukset huolto- ja tapaamissopimuksen mukaisesti, matkoista aiheutuvat kustannukset edullisimman matkustustavan mukaan. - pesukone lapsiperheille enintään 390, pölynimuri (jos astma/allergia) - ensiasuntoon muuttavalle ms käytettyihin kodin hankintoihin lapsen sänky alk. 79, vaunut alk. 169, syöttötuoli alk. 49, turvaistuin alk muuttokustannukset (kilometrikorvaus) toimitettava kustannusarvio. - hautausavustus 757. Perukirja esitettävä. - lähiomaisen hautajaiskulut 85 vaate- ja kukkarahaa/mahdollisia matkakuluja. - romanihame 455, ms kahden vuoden välein romaninaisille. - tuettujen perhelomien omavastuuosuudet erityisellä perusteella. - bussikortti tarvittaessa kuukaudeksi, jos aloittaa työn tai koulutuksen. - työkengät ja vaatteet enintään passin uusiminen ja kansalaisuushakemus. - edunvalvojan palkkio, maistraatin tilintarkastusmaksu ja asian käsittelymaksut. - pääsykoemaksu, -matka ja muut opinnoista aiheutuvat kurssimaksut - lukion ja amm.koul. kirjamenot sekä matkojen ov-osuudet (= yleensä 43 /kk) - erityiset tilanteet mm. asunnon homevaurio, pitkäaikainen sairaus, pitkäaikaistyöttömyys tai muu erityinen olosuhde. Täydentävän toimeentulotuen menokohdat eivät kaikilta osin ole automaattisia, vaan edellyttävät aina tilanteeseen liittyvää kokonaisharkintaa sekä erityisiä perusteluja. Erityisen olosuhteen perusteet tulee kirjata päätökseen. 3. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen perusteista päättää kunta.

9 Perusturvalautakunta Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen perusteet ovat seuraavat: 1. Käytetään toimeentulotukilain 1 ja 13 pykälän osoittamassa tarkoituksessa. 2. Myönnetään pääsääntöisesti kertaluonteisena tai määräaikaisena avustuksena. 3. Käytetään osana suunnitelmallista sosiaalityötä. 4. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää seuraaviin tarkoituksiin; - äkillisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen aiheuttamien vaikeuksien lieventäminen - ylivelkaantumisen estäminen tai katkaiseminen - henkilön tai perheen kriisitilanne - asumisen turvaaminen - tuen saajan aktivointi 5. Myönnettäessä tulee päätöksessä käydä ilmi, millä tavoin ehkäisevän toimeentulotuen katsotaan edistävän asiakkaiden selviytymistä. 6. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan annettujen ohjeiden mukaan myöntää sellaisissa tapa- uksissa, jolloin varsinaista toimeentulotukilain 6 pykälän mukaista normierotusta ei synny. 7. Ehkäisevää toimeentulotukea ei pääsääntöisesti peritä takaisin. Ehkäisevän toimeentulotuen varoja käytetään vain, jos perustoimeentulotuella tai täydentävällä toimeentulotuella ei voida tukea perheen tilannetta tarpeen mukaisesti. Kyseessä ovat tilanteet, jolloin joudutaan avustamaan ns. yli normin tai tilanteet, jolloin asiakas on käyttänyt omia tuloja esim. velkojen maksuun. Asian käsittely tarvittaessa sosiaalityöntekijöiden palaverissa. 4. ULKOPAIKKAKUNTALAISET - korkeintaan kiireellinen toimeentulotuki, tarvittaessa matkalippu kotipaikkakunnalle. - laitoshoidon/päihdekuntoutuksen aikana muualle sijoitettujen toimeentulotuen myöntämiskunta ei muutu. - pitkäaikaisesti muualle palvelukotiin tai tukiasuntoon sijoitettujen kohdalla oleskelukunta on paikkakunta, missä palvelukoti sijaitsee. Yleensä näissä on vuokrameno erikseen. - epäselvissä tapauksissa neuvoteltava kuntien kesken. 5. PAKOLAISET JA MAAHANMUUTTAJAT - turistien ja tilapäisesti maassa olevien kohdalla on mahdollista saada enintään kiireellinen toimeentulotuki samoin kuin ulkopaikkakuntalaisten kohdalla. - oleskeluluvan saaneet ovat samassa asemassa kuin muut toimeentulotuen saajat.

10 Perusturvalautakunta turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen myöntää tarvittaessa vastaanottokeskus. - pakolaiset saavat normaalin toimeentulotuen, valtio korvaa kustannuksia. - paikkakunnalla vakituisesti asuva voi saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa vaikka voimassaolevaa oleskelulupaa ei olisikaan. - oleskeluluvasta päättävä viranomainen voi pyydettäessä saada tiedon hakijan toimeentulotuen saannista. Yhteyshenkilö poliisissa Maarit Kultalahti-Väljä. 6. VANGIT - vangin perusosa on vankilassa olon aikana 97 /kk. - toimeentulotukea voidaan myöntää vankeusvangille käyttövaroihin, ellei hakija ole toimintoihin sijoitettuna vankilan puolesta. Tulona huom. vankilan maksama käyttöraha. - tutkintavangilla ei ole osallistumisvelvollisuutta eikä käyttörahaa vankilasta. Jos vankila pystyy järjestämään, myös tutkintavanki voi osallistua toimintoihin. - mikäli vanki osallistuu toimintoihin, hän saa toimintarahaa joka kattaa käyttövarat. - omaisten säännölliset avustukset voidaan ottaa huomioon muuna toimeentulona, pieniä avustuksia ei oteta huomioon. - myönnetään tarvittaessa lyhytaikaisesti asumismenot, vuokran omavastuuosuus (alle vuoden tuomio). - silmälasit ja hammashoito voidaan myöntää kustannusarvion mukaan. - perhetapaamisen matkat ovat perheen toimeentulotuessa huomioitavia menoja. - loma-ajan matkoja, vaatetusta ja muita päivittäisiä menoja ei oteta huomioon. - vapautuessa normaali toimeentulotuki. Vähäiset rahat vapautuessa voidaan jättää omaan käyttöön. 7. OPISKELIJAT - opiskelijan ensisijainen tulo opintotuki ja opintolaina. - opintolaina tuloksi kuukautta kohden, vaikka sitä ei olisi haettu - jos opiskelija ei saa lainaa, sitä ei lasketa tuloksi, perusosaan -20% vähennys - tosiasiallinen avustus vanhemmilta otetaan huomioon. Vähäiset avustukset omaan käyttöön. - kesäajalla normaali toimeentulotuki; ei velvoiteta nostamaan talven opintolainaa enää kesällä (poikkeuksena kesäajan opinnot). - mikäli opiskelee yliajalla ja tutkintoon ei saa enää opintotukea, opiskelija saa yleistä asumistukea. Seurataan opintojen etenemistä. - perusosaa voi alentaa, jos opiskelija ei tee opintosuorituksia tai keskeyttää opinnot. - laaditaan suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi.

11 Perusturvalautakunta NUORET, 4 ERI TILANNETTA - alle 18-vuotias kotona asuva, elatusvelvollisuus vanhemmilla. Hänen perusosansa määräytyy perheenjäsenenä ja vanhempien tulee tarvittaessa hakea toimeentulotukea. - alle 18-vuotias, joka asuu itsenäisesti, voi hakea itse toimeentulotukea. Selvitetään elatusvelvollisten elatuskyky ja tosiasiallinen elatus. Oma toimeentulotuki ilman perintää, jos vanhempien tulot eivät riitä kattamaan nuoren menoja. Mikäli vanhemmat laiminlyöneet elatusvelvollisuuden, päätetään alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki periä takaisin vanhemmilta. Vanhempia on kuultava asianosaisina. Hakemus takaisinperinnästä tehdään hallinto-oikeuteen vuotta täyttänyt kotona asuvalle tehdään oma normilaskelma ja päätös kotona asuvan perusosan mukaan. Asumiskulut ovat pääsääntöisesti vanhemmille huomioon otettavia menoja. Selvitetään vanhemmilta saatava tosiasiallinen elatus ja muodostetaan kanta siihen, onko hakija toimeentulotuen tarpeessa vai saako hän elantonsa muulla tavoin, vanhempien taloudessa vuotta täyttänyt itsenäisesti asuva saa normaalin toimeentulotuen. Vanhemmilta saatava tosiasiallinen elatus voidaan ottaa huomioon. Erityistä selvittämisvelvollisuutta mm. vanhempien tuloista ei ole. Sosiaalijohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta päättää hyväksyä toimeentulotukiohjeiston noudatettavaksi alkaen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh )

12 Perusturvalautakunta PER 5 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET ALKAEN ST 2/2012/301 Ilmajoen kunta hoitaa alle 65-vuotiaiden henkilöiden osalta omaishoidon tuen myöntämiseen ja maksamiseen liittyvät asiat osana sosiaalipalveluita. JIK ky hoitaa omaishoitotukiasiat 65 vuotta täyttäneiden osalta. Omaishoidon tuen sisältö Eduskunta on hyväksynyt lain omaishoidon tuesta (EV 134/2005 vp HE 131/2005 vp). Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon tukea voidaan antaa, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa, joka on mahdollista järjestää hoidettavan kotona sopimalla siitä hänen omaisensa tai läheisensä kanssa ja tarpeellisten palveluiden avulla. Kodinhoidollinen avuntarve ei yksinään mahdollista omaishoidon tuen myöntämistä. Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on aina hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Omaishoitolaissa säädetään tuen yleiset myöntämisedellytykset. Omaishoitolain mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos hoidettavaan liittyvien tekijöiden lisäksi myös hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Omaishoidon tuen ratkaisu perustuu aina arvioon omaishoitotilanteen kokonaisuudesta. Ratkaisua tehtäessä lähtökohtana on asiakkaan hyvä ja laadukas kotihoito. Asiakkaan oma tahto huomioidaan aina tehtäessä päätöstä hoitojärjestelyistä. Omaishoidon tuki on aina korvausta hoidettavalle annettavasta hoidosta ja huolenpidosta. Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoitolain mukaan sitovaa hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme (3) vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuo-

13 Perusturvalautakunta rokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluita tai saaden kuntoutusta tai opetusta. Omaishoitolain mukaan lakisääteiset vapaapäivät eivät vähennä hoitopalkkion määrää. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä omaishoitajan vapaan aikana ja se on maksullista. Päätös omaishoidon tuesta Omaishoidon tuesta annetaan hoidettavalle päätös, josta käy ilmi mitä tukea (hoitopalkkio, palvelut) hänelle on myönnetty, mistä lukien ja mihin saakka. Jos päätös on osittain tai kokonaan kielteinen, hylkäämisen perusteet ilmoitetaan päätöksessä. Asiakkaalla on mahdollisuus hakea muutosta päätökseen. Omaishoitosopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Sopimuksen tulee sisältää ainakin tiedot hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta, hoitajan oikeudesta lakisääteisiin vapaisiin ja hoitajan muun vapaan järjestämisestä sekä hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jolloin sopimuksen kesto on mainittava sopimuksessa. Sopimus voidaan tarkistaa tarvittaessa. Sopimuksen irtisanomisaika on kunnan puolelta kaksi kuukautta ja hoitajan puolelta yksi kuukausi. Sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Hoitaja on velvollinen ilmoittamaan hoitotilanteessa tapahtuvista muutoksista asiaa käsittelevälle viranhaltijalle. Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, johon tulee kirjata ainakin 1. omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö 2. muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen määrä ja sisältö 3. omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalipalvelujen määrä ja sisältö 4. hoidettavan hoidon järjestäminen hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana.

14 Perusturvalautakunta Suunnitelmaan tulee liittää tiedot omaishoitajalain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Sosiaalijohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta päättää vahvistaa omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet: Hoitopalkkio ja maksukriteerit Palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Palkkiotasoa tarkistetaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ilmoittaman työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetun palkkakertoimen mukaisesti. Vuodelle 2012 vahvistettu palkkakerroin on 1,291, joka merkitsee hoitopalkkioihin n. 3,03 %:n korotusta. Maksukriteereitä tarkistetaan määräajoin. Maksuluokat ja kriteerit ovat alkaen seuraavat: a) I-ryhmä, hoitopalkkion suuruus 861,45 /kk Hoidettava on - yhtämittaisen hoidon ja valvonnan tarpeessa ja - vaatii toisen henkilön jatkuvaa, ympärivuorokautista läsnäoloa ja erityisjärjestelyjä ja tarvitsee apua myös sairaanhoidollisissa vaativissa toimenpiteissä, kuten esim. dialyysihoidosta huolehtimisessa - esim. hoidettavalle on myönnetty hoidollisista syistä Ke lan eläkkeensaajan erityishoitotuki Tuki on aina vaihtoehtona pitkäaikaiselle sairaala- ja laitoshoidolle tai erikoissairaanhoidolle. b) II-ryhmä, hoitopalkkion suuruus 667,95 /kk Hoidettava on - on yhtämittaisen hoidon ja valvonnan tarpeessa ja - vaatii toisen henkilön jatkuvaa, ympärivuorokautista läsnäoloa ja erityisjärjestelyjä - esim. hoidettavalle on myönnetty hoidollisista syistä Kelan erityishoitotuki Tuki on aina vaihtoehtona sairaala- ja laitoshoidolle.

15 Perusturvalautakunta c) III-ryhmä, hoitopalkkion suuruus 485,80 /kk Hoidettava - tarvitsee monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa joka päiväistä, aikaa vievää toisen henkilön apua sekä huomattavissa määrin säännöllistä ohjausta ja valvontaa (henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista, pukeutumista ja ruokailua) - esim. hoidettavalle on myönnetty hoidollisista syistä Kelan eläkkeensaajan erityishoitotuki Tuki on pääsääntöisesti vaihtoehto tehostetulle palveluasumiselle. d) IV-ryhmä, hoitopalkkion suuruus 364,35 /kk Hoidettava - tarvitsee säännöllisesti ja päivittäin apua, ohjausta ja valvontaa useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa - esim. hoidettavalle on myönnetty hoidollisista syistä Kelan korotettu hoitotuki Tuki on pääsääntöisesti vaihtoehto säännölliselle ja päivittäiselle kotihoidolle. e) Omaishoidon hoitopalkkion määrä voi olla lakisääteistä vähimmäismäärää alhaisempi - vain, jos kaksi edellytystä täyttyy yhtä aikaa: hoidon sitovuus on vähäisempi kuin oikeus lakisääteisen vapaan pitämiseen edellyttää (esim. hoidettava täyttää omaishoidontukikriteerit a-d, mutta saa runsaasti tukipalveluita tai muita palveluita) Näiden edellytysten lisäksi hoitaja voi itse esittää hoitopalkkion pienentämistä säädettyä vähimmäismäärää pienemmäksi. f) Näiden tukiluokkien lisäksi kunta on velvollinen myöntämään hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana hoitopalkkion, jonka taso määritellään vuosittain ( ,69 /kk). Hoitopalkkion edellytyksenä on, että omaishoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä tai päätoimista opiskelua. Omalla työllä tarkoitetaan omassa tai perheen yrityksessä, liikkeessä, ammatissa tai maa-, metsä-, koti- tai muussa taloudessa suoritettua työtä ja itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä. Edellytyksenä on, että hoitajalla ei ole tältä ajalta vähäistä suurempia tuloja, oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen erityishoitorahaan eikä oikeutta vuorotteluvapaalain mukaiseen vuorottelukorvaukseen.

16 Perusturvalautakunta Hoitopalkkio suoritetaan omaishoitajalle ja se on verotettavaa tuloa. Omaishoitajat kuuluvat tapaturmavakuutuksen ja eläketurvan piiriin. Hoitopalkkiot tarkistetaan vuosittain vahvistettavalla työntekijän eläkelaissa tarkoitetulla kertoimella. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh )

17 Perusturvalautakunta ST 31/2011/111 PER 6 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT JA ASIOINTIREITIT Per Perusturvalautakunta on kokouksessaan käsitellyt sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja ja asiointireittejä. Päätöksen mukaan asiointireitin ryhmäkuljetuksen omavastuuosuuden määrä on 3,50 /yhdensuuntainen matka. Sosiaalihuoltolain 20 mukaiset kuljetukset on siirtynyt JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidettavaksi alkaen. Sosiaalihuoltolain mukainen tarveharkintaan ja peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän määrärahaan sekä hakijan tuloihin ja varallisuuteen perustuva avustus kuljetuspalveluihin voidaan myöntää kotipalvelun tukipalveluna, jos henkilöllä on ikääntymisen ja sairauksien vuoksi huomattavia liikkumisvaikeuksia eikä hän kykene käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä. Avustusta voidaan käyttää asiointi- ja virkistysmatkoihin. Avustus myönnetään kuljetusavustuksina yhdensuuntaista matkaa kohden matkan pituuteen suhteutettuna. Avustus myönnetään 2-8 matkaa varten kalenterikuukautta kohden. Myönnettyjen avustusten määrä määräytyy hakijan tulojen, varallisuuden sekä joukkoliikenne- ja/tai asiointireittien käyttömahdollisuuksien mukaan. Matka-avustus ja kilometrirajat: Matkan pituus Matka-avustus/yhdensuuntainen matka alle 5 km 5, km 10, km 15, km 20,00 yli 20 km 25,00 Avustuksen määrä osoitetaan henkilökohtaisella taksikortilla, jossa ilmoitetaan myönnettyjen matka-avustusten lukumäärä kuukautta kohden sekä avustuksen arvo yhdensuuntaista matkaa kohden. Kuljettaja veloittaa kuntayhtymältä avustuksen osuuden ja asiakkaalta jäljelle jäävän omavastuuosuuden. Tällä hetkellä käytössä olevat kyläkohtaiset asiointireitit viikoittain ovat: Perjantaisin Nopankylästä, Nattila Keskiviikkoisin Lahdenkylästä, Nattila Perjantaisin Jäppi-Varvenkyläntie-Kauppilantie, Jussi Pakkala/Erkki Kalliomäki Torstaisin Pojanluomalta, Jussi Pakkala Perjantaisin Raskulantien vanhusten asunnot kerrostalot, Kari Kivioja

18 Perusturvalautakunta Torstaisin Tuohistontieltä Koskenkorvan keskustaan ja tarvittaessa Ilmajoen keskustaan, Kari Kivioja Perjantaisin Munakasta, Matti Viitamäki Perjantaisin Rengonkylästä, Ahonkylästä ja Tuomikylästä, Erkki Kalliomäki Tiistaisin ja keskiviikkoisin keskustaajama, Matti Viitamäki Torstaisin Palvelukeskus Hopearadin asukkaat, Tero Katajisto Näihin asiointireittikuljetuksiin ei tarvita kunnalta erityistä lupaa vaan kuljetusmahdollisuutta voi kysyä suoraan taksinkuljettajalta. Viiteaineistona nykyinen reittijako, joka pysyy ennallaan. Sosiaalijohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta päättää asiointireitin ryhmäkuljetuksen omavastuuosuuden määräksi lähtien 4,50 /yhdensuuntainen matka. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh ) Per Sosiaalijohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta päättää asiointireitin ryhmäkuljetuksen omavastuuosuuden määräksi keskustaajamassa 4,50 euroa menopaluumatkassa. Taksa koskee reittejä keskustaajama ja Palvelukeskus Hopearadin linja. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh )

19 Perusturvalautakunta PER 7 LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUT ST 4/2012/111 Lastensuojelumaksut koskevat lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestettyä perhehoitoa, laitoshoitoa sekä asumispalveluja. Maksuja peritään lastensuojelulain 19 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 ja asetuksen 20 :n mukaisesti. Perittävät maksut tarkistetaan vuosittain, maksu voidaan tarkistaa asianosaisten maksukyvyn tai olosuhteiden muuttuessa kesken vuotta. Asiakasmaksulain 7 :n 2 ja 3 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista lapsen tai nuoren tuloista perittävä maksu voi olla enintään 1.342,50 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa ylittää kuitenkaan palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia (asiakasmaksulaki 20 2 mom.) Vanhemmilta perittävät maksut Asiakasmaksuista annetun asetuksen 20 1 mom. perusteella lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskenään maksukyvyn mukaan. Vanhemmilta perittävä maksu saa olla enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1-3 :n perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen. Elatusvelvollisuus avioliitossa koskee aviopuolisoita sekä vanhemman omia ja puolisoiden yhteisiä lapsia. Avoliitossa elatusvelvollisuus koskee vain omia ja parin yhteisiä lapsia. Elatusvelvollisuus eroaa toimeentulotuessa sovellettavasta perheen määrittelystä. Yhdessä asuville vanhemmille määrätään maksu heidän yhteisten nettotulojensa perusteella. Erillään asuville vanhemmille määrätään erillinen maksu suhteessa kummankin vanhemman nettotuloihin ja molemmille vanhemmille tehdään oma päätös. Elatusavun periminen Kun vanhemman maksama elatusapu on vahvistettu elatussopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, peritään elatusvelvolliselta lapsen hoitomaksun sijasta vahvistettu elatusapu. Elatustuen periminen Jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt osittain tai kokonaan vahvistetun elatusavun maksamisen kunta hakee elatustuen maksamista it-

20 Perusturvalautakunta selleen, jos lapsi on kunnan kustantamassa ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella. Jos lapselle maksetaan elatustukea, kunta vaatii elatustuen maksettavaksi kunnalle. Maksua ei peritä tilapäisesti alle 60 vrk kestävästä kiireellisestä sijoituksesta eikä alle 2 kk kestävästä avohuollon sijoituksesta. Perittävästä maksusta päätöksen tekee sosiaalityöntekijä. Maksua voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on perusteltu syy. Alentamisesta tai korvauksen perimättä jättämisestä päättää sosiaalijohtaja. Sosiaalijohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta päättää hyväksyä lastensuojelun asiakasmaksut asiatekstissä mainitulla tavalla Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh )