KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE

Transkriptio

1 Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS OSA 1. YLEISSELOSTUS OSA 2. RAKENNUSKOHTAINEN AINEISTO ERILLISENÄ Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt Kuva oikealla: Höytiäisen rantatasanko ja sotilaskoti. Kuva yllä: Kalervo Kallion veistos Kollaan Vasama.

2 SISÄLTÖ ALUKSI... 2 Selvityksen jaottelu 2 Lähteistä 2 ESIPUHE... 3 TYÖN TAUSTAA... 4 Lähtötilanne 4 Selvitysaineisto 4 HISTORIAA... 8 Lähiympäristö ennen varuskuntaa 8 Varuskunnan sijoittumisen edell..- 8 Varuskunnan alkuvaiheita 9 Parakkirakentamista 10 VARUSKUNNAN RAKENTAMINEN Varuskunta vakiintuu paikalleen 13 Pysyvän rakennuskannan kehitys 14 YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUS Varuskunta-alueen lähiympäristö 17 Liikenneverkko 17 Alueen puusto ja luonto 18 Pinnoitteet, istutukset ja maastorak. 18 Kaavoitustilanne 20 YHTEENVETOA Tyylikausia 22 Rakennukset ja aluekokonaisuudet Palvelurakennukset Kasarmit rinnealueella Huolto- ja varastotilat Varastot erillisellä alueella Ampurata-alueet Asuntoalue Ampumahiihtostadion 30 Rakennusten suunnittelijat 32 Taideteokset 35 Rakennusten kunto 35 Maisemakokonaisuudet 37 Arvot 37 LÄHTEET Kirjalliset lähteet 41 Muut lähteet 41 Varikkoalue. Pääesikunta. ALUKSI Selvityksen jaottelu Selvitystyön raportti on jaettu kahteen osaan. Varsinainen raportti on nyt käsillä oleva osa 1. Osan 2 muodostaa laajempi rakennuskohtainen aineisto, jossa on kunkin kohteen perustiedot, valokuvat ja arkistoista saatuja suunnitelmadokumentteja. Rakennusten numerointi noudattaa puolustushallinnon käytössä ollutta järjestelmää, jonka mukaan piirustukset on arkistoitu. Lähteistä Pääosa piirustuksista ja vanhasta kartta-aineistosta on kopiokuvattu Puolustushallinnon rakennuslaitoksen arkistossa Haminassa. Muiden piirustusten lähteet on mainittu. Materiaalin ja kuvausolosuhteiden vuoksi esitettävien kuvien laatu vaihtelee suuresti. Rakennuksista on käytetty niiden viimeksi Puolustusvoimien käytössä olleita nimityksiä ja numeroita. Tietoja on poimittu arkistoluetteloista, piirustuksista, laadituista kuntoselvityksistä, investointityöt luettelosta ja puolustushallinnon teettämästä suunnittelu- ja selvitysaineistosta. Valokuvat ovat konsultin ottamia, ellei muuta ole mainittu. 2

3 ESIPUHE Puolustusvoimat luopui Kontiorannan varuskunta-alueen käytöstä vuoden 2013 lopussa. Koska kiinteistöllä ei ollut valtiokäyttöä, ryhdyttiin valmistelemaan omistuksesta luopumista. Kiinteistö myytiin yksityiselle yhtiölle vuoden 2013 lopulla. Kontiolahden kunta käytti etuosto-oikeuttaan, ja näin ollen kohde siirtyi kunnan hallintaan alkuvuodesta Museoviraston Kontiorantaa koskevassa muistiossa on todettu: Kontiorannan varuskunnan alueella ovat edustettuna useimmat sotilasrakentamisen vaiheet 1940-luvun lopulta 19-luvulle asti. Se ilmentää sotilasarkkitehtuurin kehityiirteitä monipuolisesti ja on selvää, että alueella on rakennuksia ja piirteitä, joiden säilyminen tulee turvata. Erityistä suojelua vaativien kohteiden yksilöinti ja täsmentäminen vaatii tuekseen alueen rakennuskannan tarkempaa selvitystä. Kontiorannan rakennus- ja kulttuuriympäristöselvitys on syytä laatia ennen kuin alue luovutetaan valtiolta. Kontiorannan alueen rakennushistoria- ja kultuuriympäristöselvityksen laatiminen aloitettiin vuoden 2013 lopulla. Työ on tehty Senaatti-kiinteistöjen toimeksiannosta. Tilaajan puolelta työtä on valvonut myyntipäällikkö Jyrki Maikola. Selvityksen on laatinut Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen, jossa vastuuhenkilönä on toiminut arkkitehti Osmo Karttunen. Tehtävään ovat lisäksi osallistuneet suunnittelijat Taina Koski ja Marja Purto. Arkistotutkimukset Haminassa on tehty joulukuussa 2013, selvitystyöt koh-teessa pääosin alkuvuodesta 2014 ja aineiston työstö ja kokoaminen maalis-heinäkuussa Työ on rajattu koskemaan varsinaista varuskunnan rakennettua aluetta. Ulkopuolelle on jätetty erillinen varastoalue, ampumarata-alueet, asuinalue ja harjoitusalueet. Näitä on käsitelty selvityksessä pieneltä osin. Esitän lämpimät kiitokset kaikille henkilöille ja organisaatioille, jotka ovat myötävaikuttaneet selvityksen tekemiseen mm. Senaatti-kiiteistöissä, Puolustuhallinnon toimipisteissä, Museovirastossa, Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa, Mestarinikkarit Oy:ssä ja Kontiolahden kunnassa. Joensuussa Osmo Karttunen Kontiorannan sijainti. 3

4 TYÖN TAUSTAA Lähtötilanne Työn alkuvaiheessa tilat omisti Senaatti-kiinteistöt ja niissä toimi puolustushallinto. Sittemmin omistajana oli Mestarinikkarit Oy, kunnes omistajaksi tuli Kontiolahden kunta. Selvitystyön alkuvaiheessa varuskunta toimi edelleen alueella, mutta sen toimintaa oltiin purkamassa. Varustusta ja aineistoja siirrettiin muualle Puolustushallinnon tiloihin. Varuskunnassa suoritettiin laajamittaisia maarakenteiden purkutöitä ja maaperän puhdistustoimia mm. polttoaineiden varastointipaikoilla, ampuma-alueilla ja harjoitusmaastossa. Kiinteistöt ovat olleet lähes kauttaaltaan käyttämättöminä vuoden 2014 alusta lähtien. Lämmitetyissä rakennuksissa lämpötiloja on laskettu ja monissa kohteissa ilmastointia vähennetty. Alueella kulkua on rajoitettu pitämällä puomit suljettuina. Vuoden 2014 aikana on Kontiolahden kunta käynnistänyt lukuisia alueen jatkokäyttöä selvittäviä hankkeita. Selvitysaineisto Tutkimustyötä on hankaloittanut se, että lähes kaikki Kontiorannan varuskunnassa sijaitseva rakennuksia koskeva aineisto oli hieman ennen työn aloittamista kuljetettu Haminaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikön arkistoon. Rakennuskohtainen piirustusaineisto oli sieltä kylläkin saatavilla varsin kattavasti. Arkistossa oli myös muutamia karttoja ja ilmavalokuvia, joista tosin pääosin puuttuivat päiväys-, lähde- ja tekijämerkinnät. Ajantasainen digitaalinen pohjakartta saatiin Kontiolahden kunnalta. 4 Topografinen kartta vuodelta 1948, jossa on punaisella käsin tehtyjä merkintöjä varuskunta-alueella. Kuvasta näkyvät alueen tie- ja rautatieyhteydet etelään Joensuuhun ja itään Lieksaan sekä tie pohjoiseen Kontiolahteen ja Juukaan. Kontioniemen parantola ylhäällä vasemmalla.

5 Höytiäisen laskun 1859 ja 1861 paljastama maa-alue Huuhanmäentie Rakennuksia koskevaa digitalisoitua piirustusaineistoa saatiin Kontiolahden kunnalta toukokuussa Pohjakarttoja on täydennetty ja niihin on tehty selvityksessä tarvittavia merkintöjä : : Kollaantie Kollaan Vasamamuistomerkki Jääkärintie : m Vesitorni kj Varuskunnan historiasta on tehty yksi kattava selvitys, Pertti Elsisen kirja Kontiolahden varuskunna historia Selvitys kuvaa varsin hyvin varuskunnan alkuvaiheen historiaa ja merkittävintä rakentamisaikaa. Muutamat teokset, mm. Matti Turusen teokset Pohjois-Karjalan prikaati, korpisoturien kouluttaja ja Pohjois-Karjalan sotilaslääni, käsittelevät varuskuntaa lähinnä koulutuksen ja hallinnon kannalta. Liisa Ryypön Kontiolahden historia käsittelee lyhyesti varuskunnan perustamista ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Osmo Karttusen Kaskesta kasvuun, Kontiolahden kulttuuriympäristöhjelma (2004) käsittelee aluetta kunnan osana Höytiäinen : : Pohja 93 urheilukenttä Jalkaväkirykmentti 9- muistomerkki Taskisentie : : Juoksuhautoja Huoltotie :60 13: Alueen arkkitehtuuria ja ympäristöä ei ole löydetyissä dokumenteissa juurikaan käsitelty. Puolustuslaitos on teettänyt alueelle vuonna 2009 mm. maisemaselvityksiä ja -suunnittelua. Ristilahti 88.5 ar Ampumarata 97.5 Kartan vihreällä värillä on osoitettu varuskunnan alueen vedenkorkeus ennen Höytiäisen laskua. Kuvasta käy ilmi alueen maaston perusmuoto: laakea rantatasanko, entinen rantapenkka ja niitä korkeammalla oleva monimuotoinen ylänkö

6 Rinteen jyrkkyys vähintään 1: Rinteen jyrkkyys vähintään 1:3 Rinteen jyrkkyys vähintään 1:5 Huuhanmäentie : :130.8 Kollaantie Kollaan Vasamamuistomerkki Jääkärintie 5: m Vesitorni Jalkaväkirykmentti 9- muistomerkki Huoltotie Höytiäinen 91 72: : Paikoin jyrkät rinnealueet antavat alueelle luonteenomaisen ilmeen. Viereiseltä yleiseltä tiealueelta varuskunta jää täysin piiloon. 6

7 Alue ennen varuskuntaa: Ylhäällä vanha peltomaisema Kontioniementien varresta, keskellä vaskiseppä Takkusen talo 1800-luvulta. Alhaalla Kontioniemen parantola vuodelta Oikella kartta varuskunnan tilapäisjärjestelyistä lähellä parantolaa vuodelta 1943 (Elsinen, kartta 8.) 7

8 HISTORIAA Lähiympäristö ennen varuskuntaa Varuskunta sijaitsee suhteellisen tasaisen ja laajan, toiseen Salpausselkään kuuluvan harjutasangon, Jaamankankaan, reunalla kohti laajaa Höytiäisen järvialuetta. Alueen korkeus on rannasta lähtien 87 mmpy. Jaamankankaan alue on pääosin karua mäntymetsää, jossa on jonkin verran maastonmuotoja, mm. suppia ja etelälaidalla harjuja. Terveelliseksi mielletylle alueelle Kontioniemeen valmistui vuonna 1930 varsin suuri 270- paikkainen tuberkuloosisairaala, joka sittemmin toimi sotasairaalana ja keskussairaalan osana ennen sairaalatoimintojen lakkauttamista. Sairaalaan on varuskunnan alueelta noin kilometri. Luonteenomaista alueelle on Höytiäisen vuoden 1859 purkautumisessa esille jäänyt jyrkkä rantapenkka. Järven säädellyksi suunniteltu laskemishanke riistäytyi hallitsemattomaksi. Veden pinta laski kaikkiaan lähes 10 metriä. Järven etelä- ja itärannalla rantapenkka oli ollut jyrkkä hiekkarinne. Laskun jälkeen rinteen edustalta paljastui hiekkainen ja kivinen monin paikoin metrin levyinen rantatasanne. Varuskuntaa perustettaessa noin 80 vuotta myöhemmin rantatasanne oli kitukasvuisen männikön peittämä ja se päättyi avoimeen hiekkarantaan. Varuskunnan sijoittumisen edellytykset Karttapiirros joukkojen sijoittumisesta Joensuun ympäristöön talvisodan päätyttyä (Elsinen s. 10). 8 Talvisodan jälkeen 1940 oltiin tilanteessa, jossa rintamalta vetäytyviä joukkoja ja materiaalia piti sijoittaa uusiin paikkoihin. Tarvittiin myös uusia varuskuntia korvaamaan Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa menetettyjä varuskuntia. Haluttiin myös että sijoituaikat olivat kohtuullisen matkan päässä rajalta. Tärkeänä seikkana varuskunnan sijoittumisessa Kontioniemeen olivat liikenneyhteydet. Kontiolahden asema on parin kilometrin päässä, samoin Joensuusta pohjoiseen

9 johtava maantie. Uuroon, josta haarautuu tie Lieksan suuntaan, on matkaa nelisen kilometriä, Kontiolahden kirkonkylään 5 6 km ja Joensuuhun 20 km. Strateginen sijainti oli myös tärkeää. Varuskunta-alueen lähistöllä kulkivat talvisodan jälkeen rakennetut Salpalinjan läntisimmät varustukset Pyhäselän ja Höytiäisen välisellä kannaksella. Varuskunnan alkuvaiheita Suomen autonomian aikana rakennetut varuskunnat ja kasarmit oli yleensä tehty punatiilestä. Suomen itsenäistyttyä rakennettiin lukuisasti varuskuntia, jotka suunniteltiin vuodesta 1926 lähtien puolustusministeriön rakennustoimistossa (Mäkinen). Vuonna 1940 sijoitettiin kotiutettuja joukkoja lähes pariinkymmeneen paikkaan Joensuuhun ja sen lähikuntiin, yhtenä näistä Kontiolahden kirkonkylän tienoille hajanaisesti sijoitetut joukot. Tarkkaa ajankohtaa varuskunnan perustamiselle on vaikea määritellä ristiriitaisista dokumenteista johtuen. Syyskesällä 1940 määrättiin perustettavaksi Joensuun- Höytiäisen-Kontiolahden varuskunta, joka sijoittui kolmeen paikkaan. Itsenäisenä varuskunta toimi syksystä 1941 alkaen. (Elsinen, s ) Varuskunnan alueella ei ilmeisesti ollut rakennuksia ennen varuskunnan tuloa. Päiväämätön asemapiirros todennäköisesti 1940-luvulta. Mikään rakennuksista ei ole säilynyt. 9

10 Parakkirakentamista Joukkojen pysyvä sijoittaminen alueelle ei ollut alkuaan suunnitelmissa. Useat rakentamisratkaisut olivat tilapäisluonteisia. Majoittuminen tapahtui teltoissa, eikä mitään huoltotiloja ollut lukuun ottamatta joitakin pahvi- ja vanerisuojia. Syksyllä 1940 saatiin paikalle muutamia parakkeja, mutta näistä ei ole tarkkoja tietoja (Elsinen, s. 18). Parakkeja koottiin pääosin valmiista elementeistä. Tilapäisiin tallirakennuksiin tehtiin varuskunnan raamisahalla sahatusta puutavarasta kehikot, joiden ulkoseiniin asennettiin risuista tehtyjä kimppuja. Rakennetta saatettiin vuorata lisäksi laudoituksella. Tilat olivat maapohjaisia. (Elsinen, s. 20). Tilapäisiä parakkeja ja varastoja oli kaikkiaan pari sataa. Jo vuoden 1940 lopulla ja seuraavan alussa Kontiorantaan rakennettiin noin 50 asuinrakennusta henkilökunnalle. Alueelle sijoitettiin monenlaista tilapäiseksi jäänyttä toimintaa. Vuosina varuskunta-alueen reunalta länteen Hirvirannalla sijaitsi Lentolaivueen 15. tukikohta. Tukikohtaa käytti jonkin aikaa vuonna 1943 myös lentue Osasto Malinen. (Elsinen, s. 30). Hevosvarikko toimi alueella vuosina Sotavankeja varuskunnassa oli vuodesta 1942 lähtien. Jatkosodan aikana parakkeja ja niiden irtaimistoa siirrettiin sotatoimialueille. Tilojen tarve Kontiorannassa lisääntyi, kun alueelle sijoitettiin Järjestelykeskus. Parakkeja rakennettiin jälleen lisää. Niitä oli arvion mukaan alle 60 kappaletta vuonna (Elsinen, s 43) Alkuvaiheessa varuskunnassa ei ollut käytettävissä ampumaratoja. Tällöin käytettiin Kontiolahden satamassa ja kirkonkylän Vierevänniemellä olleita ratoja. 10 Päiväämätön kartta maanomistusoloista alueella, todennäköisesti 1940-luvun alusta.

11 Hahmotelma alueesta 1940-luvun alusta. Päätiestö näkyy jo osin nykyisen kaltaisena. 11

12 Varuskunnan alueella olleita purettuja rakennuksia. Ylhäällä tilapäisiä parakkeja, alhaalla valistustalo Honkapirtti. Päiväämättömän 9 Pr. asuntoaluekaavion osa. Kaikki rakennukset on purettu. 12

13 VARUSKUNNAN RAKENTAMINEN Varuskunta vakiintuu paikalleen Kun pysyvän varuskunnan perustaminen oli käynyt ilmeisen tarpeelliseksi, varuskunta-alueen rakentaminen alkoi 1940-luvun lopulla. Tosin jo vuonna 1941 ryhdyttiin selvittämään alueen maanomistusoloja ja alueiden ostamista yksityisiltä omistajilta. Varsinaisiin toimenpiteisiin ei ehditty ryhtyä sotatilanteen vuoksi. Ylhäällä Honkapirtti ennen purkamista. Keskellä palaneen sotilaskodin tilalle rakennettu myöhemmin purettu sotilaskoti. Alhaalla valmistumassa oleva kasarmi 1 edessään vanha pian purettava miehistöparakki. Kokonaissuunnitelmaa varuskunnan rakentamiseksi ei vaikuta olleen. Arkistoaineistoista ei ole löytynyt selkeitä suunnitelmadokumentteja asiasta. Löytyneet dokumentit on varustettu niukoin merkinnöin, niissä ei ole päiväyksiä, tekijätietoja eikä tietoa, onko kyseessä suunnitelma vai toteutunut tilanne. Erinäisiä suunnitelmia varuskunnan rakentamiseksi tehtiin ainakin 1945, 1950, 1954 ja siitä eteenpäin. (Elsinen, s. 54). Näyttää siltä, että pysyväänkin rakentamiseen sovellettiin tilapäisrakentamisessa muotoutuneita kulkuväyliä ja rakennuaikkoja. Varsinkin alkuvaiheessa jatkuva materiaalien ja rahoituksen puute vaikeutti suunnittelua ja toteuttamista. Ei näytä olleen mitenkään selvää, kuinka suureksi ja millä aikataululla varuskuntaa voitaisiin rakentaa. Maanhankinta-asiaan päästiin vasta toiminnan vakiintuessa vuosina Maita ostettiin noin 500 hehtaaria. Vielä 1950-luvun puolivälissä ostettiin noin 300 ha (Elsinen, s. 30). Kaikkiaan maa-aluetta on 753 ha (Elsinen, s. 71). Sodan jälkeen heppoisesti tehdyt parakit olivat huonokuntoisia. Useita tulipaloja sattui, mm. päävartio ja sotilaskoti tuhoutuivat. Valistustalo Honkapirtti tehtiin paikallisista tarpeista 1948, rantasauna jätetiilistä. Varuskunnan pysyvä rakentaminen alkoi 1950-luvulla. Marraskuussa 1950 valmistunut ruokala oli ensimmäinen puolustusvoimien varsinainen uudisrakennus maailmansodan jälkeen (Elsinen, s. 56). Ensimmäistä kasarmia päästiin rakentamaan vuonna 1951, ja se saatiin käyttöön 1952, toinen kasarmi vuotta myöhemmin. Tällöin päästiin eroon heikoimmista parakeista. Puolustushallinnon rakennukset suunniteltiin vuodesta 1926 lähtien sen oman organisaation alaisuudessa olevassa suunnittelutoimistossa. Kohteita ei yleensä tehty yksittäisen arkkitehdin nimissä vaan ryhmätyönä. Töitä saatettiin kuitenkin merkitä nimikirjaimin luvulta lähtien yksityisten suunnittelutoimistojen osuus lisääntyi. Puolustushallinto hoiti kuitenkin sekä rakennuttamisen että rakentamisen. Rakentaminen tehtiin pääosin työllisyystöinä. 13

14 Vesitorni Vesitorni 132 Pysyvän rakennuskannan kehittyminen kymmenvuotiskausittain Piirustussarja Kontiorannan varuskunta-alueen pysyvän rakennuskannan ja tieverkoston kehittymisestä kymmenvuotiskausittain. Kuvasarjasta käy ilmi rakentamisen varsin tasainen jatkuminen 2000-luvun taitteeseen saakka. Alueen kehitys, pysyvä rakennuskanta 1940-luku KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE Alueen kehitys, pysyvä rakennuskanta 1940-luku 1950-luku KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE Alueen kehitys, pysyvä rakennuskanta 1940-luku 1950-luku 10-luku KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE ARKKITEHTITOIMISTO TORIKKA KARTTUNEN Kirkkokatu 8, 80 Joensuu ARKKITEHTITOIMISTO TORIKKA KARTTUNEN Kirkkokatu 8, 80 Joensuu 14

15 Vesitorni Vesitorni Vesitorni Vesitorni Alueen kehitys, pysyvä rakennuskanta 1940-luku 1950-luku 10-luku 1970-luku Jääkärintie KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE Alueen kehitys, pysyvä rakennuskanta 1940-luku 1950-luku 10-luku 1970-luku 10-luku Kollaantie Jääkärintie Huuhanmäentie KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE Huoltotie ARKKITEHTITOIMISTO TORIKKA KARTTUNEN Kirkkokatu 8, 80 Joensuu ARKKITEHTITOIMISTO TORIKKA KARTTUNEN Kirkkokatu 8, 80 Joensuu Alueen kehitys, pysyvä rakennuskanta 1940-luku 1950-luku 10-luku 1970-luku 10-luku 19-luku Kollaantie Jääkärintie Huuhanmäentie KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE Alueen kehitys, pysyvä rakennuskanta 1940-luku 1950-luku 10-luku 1970-luku 10-luku 19-luku 2000-luku Kollaantie Jääkärintie Huuhanmäentie KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE Huoltotie Huoltotie ARKKITEHTITOIMISTO TORIKKA KARTTUNEN Kirkkokatu 8, 80 Joensuu ARKKITEHTITOIMISTO TORIKKA KARTTUNEN Kirkkokatu 8, 80 Joensuu 15

16 Asuntoalueen kartta. Vastaa tilannetta ennen 1950-luvun kerrostalojen ja 10-luvun rivitalojen rakentamista. (Elsinen) Varuskunta-alue Pysyvistä rakennuksista ovat paikoillaan keittiö-ruokala (99), kasarmit 1 (80) ja 2 (88) sekä sauna (73). (Elsinen, s. 58) 16

17 YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUS Varuskunta-alueen lähiympäristö nykyisin Tuberkuloosisairaalan ja varuskunnnan väliin rakentui varuskunnan asuinalue jo ennen varuskunnan pysyvää rakentamista. Tämä oli välttämätöntä, jotta varuskuntaan saatiin henkilökuntaa. Sekä sairaalan että asuinalueen rakennukset on sittemmin yksityistetty. Jäljellä on lukuisia alkuaan paritaloiksi ja rivitaloiksi tehtyjä rakennuksia sekä kaksi kerrostaloa ja kaksi uudempaa rivitaloa. Muutamia rakennuksia on täysin uudistettu, muutamia uudisrakennuksia on rakennettu ja osa asuinrakennuksista on jäänyt huonokuntoisina käyttämättömiksi. Kerrostalot sekä osa pari- ja rivitaloista ovat asuinkäytössä. Osalla asuinaluetta toimi 2000-luvun alkukymmenellä Elokuvakylä. Tuolloin sen hallusta ollutta asuinalueen miljöötä ja rakennuksia muokattiin voimallisesti lavastemaisiksi ja käytettiin hyväksi tv-elokuvien tekemisessä, kesäteatteritoiminnassa ja matkailupalvelujen tuottamisessa. Kontioniemeen sairaalan pohjois- ja itäpuolle on rakentunut asuinalue, työpaikkatiloja ja golfkenttä 10-luvulta lähtien. Varuskunta-alueen eteläosaan on samaan aikaan rakennettu laaja ampumahiihtokeskuksen kokonaisuus, joka sisältää useita rakennuksia, liikuntaväyliä ja liikennealueita. Höytiäisen ranta-alueilla varuskunnan ulkopuolella on loma-asuntoja. Yllä näkymä Jääkärintieltä kohti pääesikuntaa ja Kollaan Vasamaa. Varuskunta-alue jää puustoisen rinteen taakse. Vasemmalla liittymä varikkoalueelle. Liikenneverkko Yhteys varuskuntaan on rautatieaseman suunnasta parantolaan johtavaa Kontioniementietä pitkin. Siitä haarautuva Jääkärintie johtaa kohti rantaa haarautuen oikealle asuntoalueelle ja vasemmalle pääesikunnan ja sairaalan luo. Jo aiemmin Jääkärintieltä haarautuvat väylät johtavat varuskunnan tekniselle puolelle, Huoltotie vie varikkoalueelle ja Huuhanmäentie lämpökeskukselle. Liittymät on varustettu liikennevaloin ja puomein ja niiden yhteydessä on vartiotupia. Etelän suuntaan kohti ampumaratoja ja nykyistä ampumahiihtostadioniasuuntautuu Taskisentie. Harjoitusalueilla risteilee suuri määrä väyliä ja ajouria. Alueen sisäinen liikenne jakautuu useille väylille, jotka risteilevät alueella. Tiet näyttävät muotoutuneen vähitellen alueen useiden kehitysvaiheiden seurauksena. Tärkeimmät kulkuväylät ovat kestopäällysteisiä. Varusmiesten käyttöön tarkoitetut parkkikentät ja osa varasto- ja harjoituskentistä ovat sorapintaisia. 17

18 Alueen puusto ja luonto Alue on kauttaaltaan metsäinen. Puusto on harvaa ja mäntyvaltaista, myös kuusia ja koivuja on alueella. Aluetta on ilmeisen tietoisesti hoidettu ja harvennettu. Mielenkiintoinen alue on entisen järvenpohjan karkean soran ja kivikon alue, joka on vuosien varrella saanut jäkälävoittoisen pinnan ja hidaskasvuisen mäntypuuston. Alueella on avoimen hiekkapintaiseksi jäänyt osa entisestä järvenpohja-alueesta sekä hiekkapohjaisia rantoja. Myös urheilukenttä on tehty lähinnä luonnonhiekan varaan. Pinnoitteet, istutukset ja maastorakenteet Rakennusten lähiympäristö on joko asfaltoitu tai se on hoidettua nurmikkoa. Hoidettu alue vaihtuu luontevasti metsäisen alueen aluskasvillisuudeksi. Suunniteltuja ja hoidettuja istutusalueita on vain muutamissa paikoissa -pensasistutukset pääesikunnan edustalla -pensasistutukset kasarmien 1 ja 2 välisellä rinnealueella -pensasistutukset sotilaskodin sisääntuloalueilla -lehtikuusirivistö ruokalan edessä Karua entistä järvenpohjakivikkoa. Kasarmien 1 ja 2 välissä kiviporras, oikella vastaavan penkereen istutuksia. Maastorakenteita ei juurikaan ole. Varsin suuria maansiirtotöitä on tehty sovitettaessa kasarmirakennuksia rinteeseen. Rinteeseen on tehty yksi kivirakenteinen muurirakenteineen ja muutamia puurakenteisia portaita. Aluelle on tehty vuonna 2009 viheralueiden hoitoluokitussuunnitelma, jonka mukaisesti aluetta on pääosin hoidettu. 18

19 :129 62:8 5:130 Kollaantie Jääkärintie Taskisentie Juoksuhautoja urheilukenttä 72: m 13:60 Vesitorni Huoltotie kj Huuhanmäentie pensasistutus Piha-alueet lehtikuuset muistomerkki-50luku Höytiäinen Kollaan Vasamamuistomerkki Jalkaväkirykmentti 9- muistomerkki muistomerkki-80luku hoidettu nurmialue Kiviportaat Puuportaat avoin luonnonhiekka-alue järvenpohjakivikko kestopäällystetty alue sora- tai kivituhkapinta 19

20 Kaavoitustilanne Varuskunnan rakentaminen ei perustunut rakennuslain mukaisiin kaavoihin, vaan valtionhallinto toimi alueella parhaaksi katsomallaan tavalla. Varuskunnan aluetta on otettu huomioon lähinnä rakentamisvaihetta myöhäisemmissä laajoissa yleiskaavoissa- ja maakuntakaavoissa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa (valtioneuvoston vahvistama 2007) varuskunta-alue on varustettu merkinnällä EP, puolustusvoimien ja rajavartioston alue. Se kuuluu myös rajaukseen tkk, taajamaseudun kehittämisen kohdealue. Varuskunta-alueen vieressä on Höytiäisen eteläosaan sijoittuva laaja matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheessa (ympäristöministeriön vahvistama 2010) alue on merkitty ampumamelualueeksi me-1 ja ampumaratojen merkinnällä ea. Kontiorantaan on merkitty myös kivikautinen asuinpaikka ( ). Ympäristöministeriö on vahvistanut Joensuun seudun yleiskaavan 2020, jossa varuskunta-alue on merkitty EAHalueeksi (ampuma- ja harjoitusalue). Varikkoalue ja sen sisällä oleva polttoaineen jakelupaikka sijaitsevat I luokan pohjavesialueella (Sairaalasuo, ). Alueella ei ole asemakaavaa. Alueeseen ei kohdistu suojelupäätöksiä. Kontiolahden kunta on tekemässä selvityksiä alueen jatkokäytöstä ja laatimassa osayleiskaavaa ja asemakaavoja varuskunta-alueelle ja viereisille asuntoalueille. 20 Ilmakuva alueesta noin vuodelta 19.

21 Puistomaista aluetta uimahallilta kohti rantaa ja sotilaskotia. Jääkärintie halkaisee varuskunta-alueen. Oikealla kuultaa keittiö-ruokalarakennus. Kasarmialueen asemapiirros, osa, 15. Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen. 21

22 YHTEENVETOA Tyylikausia Ennen Kontiorannan varuskunnan perustamista 1930-luvulla kasarmeja oli rakennettu tyyliltään pelkistetyn funtionalistisina. Tiloille asetettuja vaatimuksia olivat valoisuus, ilmavuus, avaruus ja tuuletettavuus. Ilmiasu oli suoraviivainen, valkoinen ja rapattu. Tasakatot tai sellaisilta näyttävät matalat auma- tai harjakatot olivat oleellinen osa ilmettä. Kontiorannassa rakentamisen alkaessa ja 50-lukujen taitteessa muuntui funktionalismi tyylillisesti pehmeämmäksi. Samoja tilojen terveellisyyden perusvaatimuksia pyrittiin toki noudattamaan. Julkisivuissa käytettiin vaaleaa rappausta nyt aiempaa karkeampana roiskerappauksena, lisäksi paikoin luonnonkiveä. Tasakatoista siirryttiin harjakattoihin. (Sauna, ruokala, kasarmit 1 ja 2) 1950-luvun lopulla siirryttiin modernismin suuntaan. Vaaleat rapatut tai punatiilestä tehdyt julkisivupinnat noudattavat aiempaa henkeä. Julkisivujaottelussa tyypillistä oli ikkunanauhojen käyttäminen ja aiempaa loivemmat katot, usein pulpettikattoina. (Kasarmit 3 ja 4, korjaamo, pääesikunta) 10-luvulla rakennettiin valtaosa huoltoalueen tiloista. Rakennusten arkisesta luonteesta johtuen ne on tehty pitkälti rakennusteknisten ratkaisujen pohjalta ja tyylipiirteet ovat jääneet toissijaisiksi. Rakennusmateriaaleina käytettiin paljon betonia, peltiä ja puuta. Valtaosa rakennuksista on lapekattoisia. Tasakattoinen on vaibn kasarmi 5. Rakennukset ja aluekokonaisuudet Osa-alueet Kuten aiemmin on todettu, Kontiorannan varuskunta-alue on sijoitettu varsin vapaamuotoisesti metsäisiin olosuhteisiin. Alue voidaan kuitenkin jakaa sekä rakennushistoriallisten että toiminnallisten seikkojen mukaan osa-alueisiin. Varuskunnan rakennettu alue jakautuu melko selkeästi kolmeen pääosaan: 1. Palvelurakennukset rannan tuntumassa 2. Kasarmit rinnealueella 3. Huolto- ja varastotoiminnot ylätasangolla. Lisäksi ovat varuskunnan ydinalueen ulkopuolella 4. Varastot erillisellä aidatulla alueella 5. Ampumarata-alueet 6. Harjoitusmaasto 7. Asuntoalue 8. Ampumahiihtostadion. Osa entistä järvenpohjaa on jäänyt kulutuksen vuoksi hiekkapintaiseksi. 22 Panssariestekiviä harjoitusalueella.

23 :129 62:8 5:130 Kollaantie Jääkärintie Taskisentie Juoksuhautoja urheilukenttä 72: m 13:60 Vesitorni Huoltotie kj Huuhanmäentie luku 1950-luku 10-luku 1970-luku 10-luku 19-luku Rakennusten ajoitus 2000-luku 50 Höytiäinen Kollaan Vasamamuistomerkki Jalkaväkirykmentti 9- muistomerkki Aluekokonaisuudet 23

24 Alue 1. Palvelurakennukset rannan tuntumassa Alueen rakennukset muodostavat edustavan sarjan 1940-luvun lopulta 1970-luvun lopulle. Rakennukset sijaitsevat harvakseltaan rinteen suuntauksiin sopeutettuina toistensa lähituntumassa. Vain keittiö-ruokala apurakennuksineen ja uimahalli ovat samassa koordinaatistossa, muut on sijoitettu vapaasti suunnaten. Rakennuksista parhaiten säilyneitä ovat sairaala (1951), esikunta (10), sotilaskoti (10) ja uimahalli (1978). Mihinkään mainituista ei ole tehty merkittäviä laajennuksia tai peruskorjaukseen verrattavia muutostöitä. Rakennusten rakenteet ja ulkoasu ovat alkuperäisen mukaisia. Tilaratkaisuiltaan sairaala ja esikunta perustuvat keskikäytävään ja yhteen porrastilaan. Sairaalassa porras on rakennuksen päädyssä, esikunnassa keskellä. Tilat ovat tarkoituksenmukaisesti mitoitettuja ja käyttötarkoitukseensa varustettuja. Esikunnassa väliseinät ovat kevytrakenteisia, ja niiden yläosat ovat suurelta osin lasisia. Rannan sauna on uudistettu, mutta ulkoasu on pääosin entisellään. Keittiö-ruokalarakennusta on laajennettu vuosina 1972, 1978 ja Alkuaan rakennuksessa oli kolmikerroksinen keittiö- ja majoitustilaosa sekä sen kyljestä lähtevä osa, jonka yläkerroksessa on avara ruokasali. Myöhemmilla laajennuksilla ruokasalia on jatkettu entisen suuntaisesti ja luonteisesti, lisäksi keittiötä on laajennettu kaksikerroksisella osalla rannan puolelle. Keittiölaajennus poikkeaa aiemmista vaiheista betoni- ja klinkkerijulkisivuineen ja tasakattoineen. Laajennus on aikansa hengen mukainen, mutta sitä ei voi pitää rakennuksen muihin osiin sovitettuna eikä soveltuvana. Sairaala. Uimahalli. Keittiö/ruokala. Tasaista järvenpohja-aluetta on hyödynnetty urheilukenttänä. Kenttää on käytetty myös valatilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa, joissa on tarvittu laajaa kokoontumisaluetta. Osa-aluetta 1 voi pitää varuskunnan yhtenäisimpänä ja edustavimpana kasarmialueen (osa-alue 2) ohella. Yksittäiset rakennukset edustavat hyvin aikaansa ja ovat arkkitehtuuriltaan edustavia. Vanhinta rakennuskantaa edustavat sauna ja sairaala, 10-lukua esikunta ja sotilaskoti, 1970-lukua uimahalli. Keittiö-ruokalarakennus on usealta aikakaudelta, ja se on kokonaisuutena sekava. 24

25 Pääesikunta. Sotilaskoti. Lautsa. Asemapiirros

26 Alue 2. Kasarmit rinnealueella Kaikki varuskunnan kasarmit (1 5) sijaitsevat toistensa tuntumassa rinnealueella. Rakennukset muodostavat rennosti polveilevan ryhmän, jota ei ole sidottu suorakulmaiseen koordinaatistoon. Kasarmit ovat 1950-luvun alkupuolelta (1 ja 2), vuodelta 1957 (3 ja 4) sekä vuodelta 1976 (5). Kasarmit 1 ja 2 on laajennettu rakennuksen suuntaisilla lisäosilla ja peruskorjattu. Lisäosat on sovitettu rakennuksen alkuperäisen luonteen mukaisiksi. Entiset osat on samalla lämpörapattu, mikä jossain määrin on muuttanut julkisivujen ilmettä. Muut rakennukset (3 5) ovat pääosin entisessä kunnossaan. Rakenteet, huonetilat ja detaljit ovat pääosin ennallaan. Kasarmien 3 ja 4 ulko-ovet on uusittu metallirakenteisiksi. Rakentamisen aikakaudet näkyvät rakennusryhmässä selvästi. Vanhimmat rakennukset (1 ja 2) noudattavat 1950-luvun pehmeää jälkifunktionalismia kuten aiemmin esillä ollut sairaalakin. Rakennukset ovat symmetrisiä ja harjakattoisia. Kasarmit 3 ja 4 on sommiteltu vapaammin. Rakennusten päädyt irtautuvat rakennuksen suorakaiteen mukaisesta kokonaishahmosta muodostaen kapeampia päätyosia, joissa on yhteen suuntaan kallistuva lapekatto. Rakennusten päädyt on tehty puhtaaksimuuratusta punatiilestä, vaikka pitkät sivut ovat rapattuja. Kasarmi 5 poikkeaa muista kasarmeista selvästi uudentyyppisenä. Rakennus on muita matalampi ja laajarunkoisempi sekä tasakattoinen. Pitkät julkisivut on jaoteltu samanlaisina toistuiksi kentiksi. Kaikki kasarmit perustuvat keskikäytäväratkaisuun. Käytävän varteen on sijoitettu majoitushuoneita, pesutiloja ja toimistoja. Maantasokerroksessa on tarpeen mukaan varastoja, yhteistiloja, teknisiä tiloja, luokkia ja auditorioita. Kasarmin 3 ullakkokerroksessa on liikuntasali. Kasarmeissa 1 3 on alkuaan ollut vain yksi porrashuone. Laajennusten yhteydessä kasarmeihin 1 ja 2 on tehty toinen sisäinen käyttöporras. Kasarmiin 3 on tehty myöhemmin ulkopuolinen teräskierreporras varatieksi. Kasarmit 4 ja 5 perustuvat kahteen portaaseen. Kasarmit kattavat 25 vuoden ajanjakson, mikä merkitsee suurta kehitystä sekä rakennustekniikan, arkkitehtuurin että käyttöominaisuuksienkin suhteen. Kasarmien 1 ja 2 luonne ja varsinkin sisäkäytävien ilme ovat merkittävästi muuttuneet peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä. Kasarmien 3 5 ulko- ja sisätilat ovat valtaosiltaan alkuperäisessä muodossaan. Rantatasanteella kasarmien alapuolella on neljä polkupyörävarastoa. Ne muodostavat omaperäisen kokonaisuutensa. Rakennustyyppi on mataluudessaan ja laajuudessaan niin omalaatuinen, että sen käyttötarkoitusta on vaikea arvata. Näkymä kasarmista 4 pyörävarastoille. 26

27 Kasarmialueen rakennuksia ja ympäristöä. Otteita kasarmin 5 julkisivupiirustuksista. 27

28 Alue 3. Huolto- ja varastotilat ylätasangolla Säännöllisimmin rakennukset on sijoitettu ylätasangolla lähes samaan koordinaatistoon. Täälläkään rakennuksia ei ole sijoitettu hierarkisesti tai pääväylän varteen vaan varsin vapaasti. Alueella on varastoja (keskusvarasto, varusvarasto), toimistoja (huoltotoimisto kokonaisena rakennuksena ja lisäksi lähes kaikissa lämpimissä rakennuksissa), huolto- ja verstastiloja (autohuoltola, korjaamo, autohalli), hevostalli sekä runsaasti katoksia varusteita ja ajoneuvoja varten. Rakennukset ovat harja- tai pulpettikattoisia. Julkisivumateriaalina yleisin on profiilipelti, myös kalkkihiekkatiiltä ja betonia on käytetty. Kantavat rakenteet ovat pääosin betonia. Osassa rakennuksista on toisen, kylmän kerroksen rakenteina käytetty komeita puisia ristikko- ja yhdistelmärakenteita (kesksusvarasto, hevostalli, alueella 1 sotilaskoti) Lämpökeskus nykyään käyttämättömine öljysäiliöineen sijaitsee hieman erillään. Modernistisen teollisuusrakennuksen tyyliin hallitusti sommiteltu betonirakennus poikkeaa muun varuskunnan arkkitehtuurista. Muista poikkeava rakennus on poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoinen vesitorni. Rakennukset ovat pääosin hyväkuntoisia. Alue on hyvin teknisen oloinen. Lämmitettävät varastorakennukset sekä verstastilat on sommiteltu julkisten rakennusten luonteisiksi. Sen sijaan varastot ja katokset ovat hyvin arkisia. Vesitorni. Ajoneuvokatoksia. Huoltotoimisto. Maalilaitehuolto. Korjaamo. 28

29 Lämpökeskus. Varusvarasto. Keskusvaraston yläkerran rakenteita. Keskusvarasto. Varusvarasto. Autotalli. 29

30 Alue 4. Varastot erillisellä aidatulla alueella Harjupenkkojen suojaan tehdyt kylmät varastorakennukset ovat varuskunnan alueen sisällä, mutta ne on rajattu pois tämän rakennushistoriaselvityksen alueesta. Rakennukset ovat pääosin puurakenteisia ja lapekattoisia. Alue on aidattu. Alue 5. Ampumarata-alueet Ampumarata-alueiden maaperän kunnostuksen yhteydessä on ampumista varten tehdyt rakenteet purettu maaaperän muokattu muoto pääosin säilyttäen. Alueilla on nyt laakea kenttä, joka päättyy rantapenkasta muotoiltuun suojarinteeseen. Alue 6. Harjoitusmaasto Harjoitusmaastossa kasarmialueelta etelään ei ole pysyviä rakennelmia. Harjoitusrakenteet kuten suojakaivannot on purettu. Tienpohjia ja polkuja alueella on runsaasti, samoin hiihtouria ja sittemmin ampumahiihtokeskukseksi muutettu alue. Alue 7. Asuntoalue Asuntoalue sijaitsee varuskunnan pohjoiuolella parantolan alueelle saakka. Alueelle rakennettiin jo 1940-luvun alussa useita kymmeniä asuinrakennuksia, pääosin paritaloja kantahenkilökunnan käyttöön. Nämä olivat puurakenteisia ja puulla verhottuja, mutta korjausten yhteydessä ne päällystettiin vaaleilla Minerit-levyillä luvulla rakennettiin kaksi rapattua kerrostaloa ja 10-luvulla kaksi puurakenteista rivitaloa. Alueelle tehtiin myös henkilökunnan käyttöön sauna- ja pyykkitilat, osuusliikkeen kauppa sekä kerho- ja varastorakennuksia. Alue 8. Ampumahiihtostadion Varuskunta-alueesta ampumahiihtostadionin käyttöön vuokrattu alue sijaitsee kasarmeilta etelään runsaan kilometrin etäisyydellä. Alueelle on rakennettu stadionia palvelevia huolto-, pukuhuone-, ravintola- ja katsomotiloja sekä tehty jäähdytetty latupohja, hiihtoreittejä, ampumapaikkoja, pysäköintialueita ja liikennejärjestelyitä. 30 Yllä alue 4. Alla yksi ampumarata-alueista. Asuinalueen uudemmat rivitalot ovat Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelemia. Toinen rakennuksista on uudistettu tekemällä siihen harjakatto. Korjaamaton rakennus on käyttämätön. Alla ampumahiihtostadion.

31 Yllä asuntoalueen kerrostalot. Alla paritalo ja rivitalo. Asemapiirros oletettavasti vuodelta

32 Rakennusten suunnittelijat Varuskunta-alueen rakentamisen alkuvaiheessa suunnitelmat on kirjattu tehdyiksi Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa. Osassa piirustuksista ei ole allekirjoitusta, pääsuunnittelijan nimeä tai nimikirjaimia. Tämä johtuu siitä, että työt tehtiin pitkälti kollektiivisesti. Kontiorannan alueelle suunnitelleista ovat piirustuksista tunnistettavissa ainakin arkkitehdit Elsi Borg, Viljo Noko, Pentti Viljanen ja Heidi Vähäkallio-Hirvelä luvulta lähtien suunnittelutöitä siirrettiin yksityisten arkkitehtitoimistojen tehtäväksi rakennuslaitoksen suuntautuessa valvontaan ja rakentamiseen. Kontiorannassa käytettiin lukuisia suunnittelutoimistoja. Suunnittelijoina alueella olivat Pekka Rajala, Martti Kilpiranta, Pentti Pajarinen, Osmo Lappo, Marjukka ja Hirvo Tyynilä, Reijo Kekäläinen, Tyyne ja Reino Lammin-Soila sekä Timo ja Tuomo Suomalainen. Laajennuksia ja korjauksia suunnittelivat myös Severi Blomstedt ja Martti Aittapelto. Teknisen puolen rakennuksista suuren osan suunnitteli Pekka Rajala, useita myös Tyyne ja Reino Lammin-Soila. Timo ja Tuomo Suomalainen suunnittelivat Osmo Lapon käsialaa ovat pääesikunta ja uimahalli. Kellään arkkitehdeista ei ollut niin suurta osuutta alueen projekteista, että varuskunta olisi leimautunut hänen mukaansa. Täten myöskin tyylien ja materiaalien kirjo alueella on suurta. Yleissuunnitelmista ei ole löytynyt juurikaan piirustuksia. Rakennusten sijoittelu lienee edennyt kohde kerrallaan. Ainoastaan jako tekniseen puoleen näyttää olleen selvä alusta saakka. Uudempien varuskuntien yleissuunnitelman laatija voidaan yleensä nimetä. Heidän joukossaan on samoja nimiä kuin Kontiorannassakin (Kajaani ja Vekaranjärvi ja Säkylä Pentti Viljanen, Keuruu Timo ja Tuomo Suomalainen) 32 Elsi Borgilla ( ) oli pitkään puolustushallinnon suunnittelijana, mutta hänellä oli myös oma arkkitehtitoimisto. Merkittäviä töitä olivat mm. Jyväskylän maaseurakunnan kirkko ja Helsingin Lastenlinna. Keittiö-ruokalan alkuperäinen osa on Borgin käsialaa. Siinä on mielenkiintoisesti yhdistetty kivirakenteinen kolmikerroksinen osaan puurakenteinen ruokasali. Viljo Noko oli puolustusministeriön rakennusosaston päällikkö. Hänen puumerkkinsä ovat kasarmissa 1. Pentti Viljanen oli puolustusministeriön yliarkkitehti. Viljasen vetäminä rakennettiin aiempia modernistisemmat kasarmit 3 ja 4 sekä pyöreä vesitorni. Pekka Rajala ( ) työskenteli aluksi puolustushallinnon palveluksessa, mutta teki pääasiallisen työuransa omassa toimistossaan. Suuria töitä olivat Kajaanin Hoikankankaalle vuosina valmistuneet neljä kasarmia, autohuoltola sekä hevos- ja koiratallit. Samanlaisia, keskikäytävään perustuvia kasarmeja rakennettiin Vekaranjärvelle, Sodankylään, Oulun Hiukkavaaraan, Säkylään, Santahaminaan, Upinniemeen ja Parolaan. Rajalan suunnittelemia ovat keskusvarasto, varusvarasto, ajoneuvokatokset sekä hevostalli. Martti Kilpiranta ( ) perusti vuonna 11 arkkitehtitoimiston yhdessä arkkitehti Pentti Pajarisen kanssa. Heidän tunnetuimpia yhteisiä töitään ovat Kuopion Puijonlaakson alueen ja Lohjan Haikarin puutaloalueen suunnitelmat. Pajarisen suunnittelema on Kontiorannan komea puurakenteinen sotilaskoti. Yhdessä Pajarinen ja Kilpiranta suunnittelivat edistyksellistä teollisuusarkkitehtuuria edustavan lämpökeskuksen. Osmo Lappo (1927-) on suunnitellut toimistossaan yli 50 kohdetta puolustusvoimille mm. Säkylään, Kajaaniin, Vekaranjärvelle, Upinniemeen, Sodankylään ja Parolaan. Erityisesti Vekaranjärven betoniarkkitehtuuria on pidetty edustavana esimerkkinä aikansa konstruktivismista. Lapon suunnittelema pääesikunta on edelleen modernilta vaikuttava linjakas rakennus. Uimahalli on allastilan osalta vaikuttava, mutta muutoin vaatimattoman oloinen. Timo (1928-) ja Tuomo ( ) Suomalainen. Yhteinen toimisto vuodesta 1956 Lappeenrantaan tulevan ammattikoulun suunnittelukilpailun voiton jälkeen. Tunnetuin työ on Temppeliaukion kirkko. Lukuisia asuinrakennuksia ja julkisia kohteita. Suomalaiset suunnittelivat kasarmin 5, ruokalan laajennuksen, pyörävarastot, vesistökalustovaraston, suojakatoksia sekä asuinalueen pelkistettyjä rivitaloja. Ruokasalin laajennus jatkaa Elsi Borgin suunnitelmaa luontevasti. Kasarmi 5 on linjakas, mutta varsin anonyymi rakennus. Pyörävarastot ja vesistökalustovarastot ovat esimerkkejä siitä, että suunnittelija on saanut pienillä elementeillä rakennuksiin oman ilmeensä. Severi Blomstedtilla (1946-) on lukuisasti arkkitehtuurin alan toimintaa ja kohteita 1970-luvulta lähtien. Blomstedt suunnitteli kasarmin 2 laaajennuksen ja korjauksen uudistaen sisätilojen luonnetta varsin raikkaasti.

33 Rakennusten suunnittelijat: :8 PR Pekka Rajala MK Martti Kilpiranta PP Pentti Pajarinen OL Osmo Lappo M-HT Marjukka ja Hirvo Tyynilä SB Severi Blomstedt RK Reijo Kekäläinen T-RL-S Tyyne ja Reino Lammin-Soila TS Timo ja Tuomo Suomalainen MA Martti Aittapelto PLM:n rakennusosasto; EB Elsi Borg J Jantunen VN Viljo Noko PV Pertti Viljanen HVH Heidi Vähäkallio-Hirvelä Muistomerkit: Kollaan Vasama Kalervo Kallio JR 9 Erkki Eronen Reliefi rak.nro 93 Heikki Häiväoja PLM 93 HH 5: Kollaantie Kollaan Vasamamuistomerkki Jääkärintie 5: PLM:n rakennusosasto/jantunen Reliefi: Heikki Häiväoja m 127 Vesitorni PLM:n rakennusosasto Pertti Viljanen Martti Kilpiranta Pentti Pajarinen.5 PP MK Huuhanmäentie Marjukka ja Hirvo Tyynilä M-HT 77 M-HT PR PR PR Pekka Rajala T-RL-S TS T-RL-S T-RL-S PR T-RL-S TS TS PR Tyyne ja Reino Lammin-Soila Pekka Rajala 141 kj PR OL PLM 87.8 Höytiäinen 74 MA 91 Osmo Lappo PLM:n rakennusosasto Heidi Vähäkallio-Hirvelä Martti Aittapelto 72: PLM:n rakennusosasto PP Elsi Borg PLM 99 PLM 100 EB RK RK TS Reijo Kekäläinen 93 PLM:n rakennusosasto Viljo Noko PLM:n rakennusosasto Pentti Pajarinen PLM VN.7 80 PLM PR Pekka Rajala PLM:n rakennusosasto TS Jalkaväkirykmentti muistomerkki PLM PV SB OL 75 Severi Blomstedt Timo ja Tuomo Suomalainen Osmo Lappo 148 TS TS PLM PV TS 152 TS PR PLM:n rakennusosasto Pertti Viljanen 102 PR Huoltotie Timo ja Tuomo.9 Suomalainen urheilukenttä 94 Taskisentie 95 13: TS

34 ARKKITEHTITOIMISTO TORIKKA KARTTUNEN Kirkkokatu 8, 80 Joensuu KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE :129 62:8 5:130 Kollaantie Jääkärintie Taskisentie Juoksuhautoja urheilukenttä 72: m 13:60 Vesitorni Huoltotie kj Huuhanmäentie luku 1950-luku 10-luku 1970-luku 10-luku 19-luku Rakennusten ajoitus 2000-luku 50 Höytiäinen Kollaan Vasamamuistomerkki Jalkaväkirykmentti 9- muistomerkki 34

35 Taideteokset Rakennusten kunto Pääesikunnan lähellä varsinaisen varuskunnan alueen ulkopuolella on kuvanveistäjä Kalervo Kallion muotoilema Kollaan taistelijoiden muistoksi pystytetty Kollaan Vasama vuodelta Sairaalan seinässä on siihen kiinteästi tehty reliefi. Useissa lähteissä kerrotaan, että sen on tehnyt Heikki Häiväoja. Teoksessa ei ole signeerausta, eikä tietoa ole voitu varmentaa : Varuskunta-alueen perustamisolosuhteet ovat ilmeisen hyvät. Valtaosa rakennuksista on perustettu maanvaraisesti suhteellisen tasaiselle alueelle (esim. esikunta, sotilaskoti, uimahalli, varikkoalueen useat rakennukset). Useissa rakennuksissa on pyritty hyödyntämään rinnettä sijoittamalla alin kerrostaso osittain maan sisään (esim. kasarmit 3,4 ja 5). Maastoa on paikoin melkoisesti muokattu rakennusten sijoittamiseksi (kasarmit 1 ja 2). Kasarmien 2 ja 3 välissä on jalkaväkirykmentti Peruskorjatut Rakennuksia rakennukset: on pyritty pitämään hyvässä kunnossa. Muutamia rakennuksia on peruskorjattu. Muual- JR 9:n muistoteos, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Erkki Eronen luku la on mm. kattoja, räystäsrakenteita ja ovia uusittu 10-luku sekä pyritty ratkaisemaan ilmanvaihdon ongelmia (kasarmit 3 ja 4) ja korjaamaan radonhaittoja. Rakennusten kunnosta on laadittu useita 19-luku selvityksiä luku Käytetyt rakenteet ovat kullekin ajalle tyypillisiä. 5:130 Kollaantie Kollaan Vasamamuistomerkki Jääkärintie m Usein niihin saattaa sisältyä 5:129ajankohdan rakenteisiin liittyviä tyypillisiä ongelmia esim. - kellareiden kosteudeneristyksen ikääntymisen ongelmat - lattian korkeustason mataluus maanpintaan nähden ja muut alapohjan rakenneongelmat - ohuet lämmöneristysvahvuudet maanpinnan suuntaus rakennuksen ulkopuolellla.9 - ilmanvaihdon puuttellisuus Näyttää siltä, että ongelmia ovat aiheuttaneet.3 useissa kohteissa rakennusten sijoittaminen rinteeseen tai kellarit. Kaikissa kasarmeissa on ainakin osittain maanvastaisia seiniä. Uudemmat (3 5) on sijoitettu rinteeseen siten, että rakennuksen yksi kerros on koko matkaltaan maanvastainen. On aistittavissa, että näiltä osin kosteudeneristykset ovat tulleet käyttöikänsä päähän ja rakennuksissa on kosteusvaurioita..5 Vesitorni.1 Huuhanmäentie Peruskorjatut rakennukset Väritunnus on sama kuin rakennusten ajoituskartassa Yllä JR 9 muistoteos. Alla sairaalan reliefi Jalkaväkirykmentti 9- muistomerkki Huoltotie Höytiäinen 91 72: : Taskisen

36 Rakennusten suunnittelijat: 92 62:8 PR Pekka Rajala MK Martti Kilpiranta PP Pentti Pajarinen OL Osmo Lappo M-HT Marjukka ja Hirvo Tyynilä SB Severi Blomstedt RK Reijo Kekäläinen T-RL-S Tyyne ja Reino Lammin-Soila TS Timo ja Tuomo Suomalainen MA Martti Aittapelto PLM:n rakennusosasto; EB Elsi Borg J Jantunen VN Viljo Noko PV Pertti Viljanen HVH Heidi Vähäkallio-Hirvelä Muistomerkit: Kollaan Vasama Kalervo Kallio JR 9 Erkki Eronen Reliefi rak.nro 93 Heikki Häiväoja : Kollaantie Kollaan Vasamamuistomerkki Jääkärintie 5: Arvokas miljööalue 107 m Vesitorni Huuhanmäentie Höytiäinen : Jalkaväkirykmentti 9- muistomerkki Huoltotie : Taskisentie 89 urheilukenttä Juoksuhautoja

37 Maisemakokonaisuudet Alueen arvon suurimmat määrittäjät ovat sen sijainti ja maisemalliset tekijät. Luonnon lähtökohdat ovat antaneet varuskunnalle sen ominaiset peruiirteensä. Rakennuskanta ja tiestö on sopeutettu maastonmuotoihin ja maisemaan. Luonnonmukaisuus periytyy myös alueen vähittäisestä ja osin suunnittelemattomasta käyttöönotosta, kun tilapäistä rakentamista sijoitettiin luontaisten kulkuväylien mukaan. Koko maisemaa leimaa järveen suuntautuva rinne mäntymetsineen. Metsä on harkiten hoidettua ja harvennettua. Istutuksia ja hoidettavaa piha-aluetta on suhteellisen vähän keskittyen rakennusten lähiympäristöihin. Teknisten ja varastorakennusten alueet on sijoitettu ylätasanteelle, majoitus- ja palvelurakennukset rinteeseen ja alatasanteelle. Entisen järvenpohjan kivivyöhyke on jätetty rakentamattomaksi. Merkittävää on myös varuskunnan piiloutuminen julkisilta väyliltä. Varuskunta-alue on muodostanut oman ei-julkisen kokonaisuutensa. Alueen kehittämisessä tulisi ottaa huomioon mm -näkymien avautuminen järvelle -luontevan maastonmukaisen kulkuverkoston säilyttäminen -rakentamisen tiheyden kunnioittaminen (riittävä väljyys) -puuston hoitaminen Arvot Varuskunta-alue poikkeaa useimmista muista vastaavista alueista vapaamuotoisuutensa vuoksi. Alueella ei ole symmetriaa eikä rakennusten ja tiestön suorakulmaista sommittelua. Tässä voidaan tulkita näkyvän sekä luonnon antamien edellytysten soveltaminen asemakaavaan että että yleisten arkkitehtuuri- ja tyyli-ihanteiden muutos ja 30-luvuilta aiempaa vapaamuotoisempaan suuntaan (vrt. esim Utin ja Kauhavan alueet luvuilta, joissa on symmetriaa ja suoraviivainen asemakaava). Vastaavankaltaista vapaata sijoittelua tehtiin muuallakin, mm Ruotsissa rakennetulla Lilla Frösundan alueella Solnassa rakennukset sijoitettiin korkeuskäyriä myötäillen vapaasti maastoon. (Mäkinen, s.) Myös ilma-aseistuksen aiheuttama turvallisuusuhka johti varuskuntien rakennusten hajauttamiseen. Kontiorannassa olevaa rakentamista voi kuvailla demokratian arkkitehtuuriksi. Se ei missään osissaan tue valta-asetelmia tyyliltään tai sijoittelultaan, vaan on ihmisläheistä ja arkista. Rakennukset sijoittuvat vapaamuotoisesti, eivätkä ne muodosta yhtään seremoniallista tilaa. Rakennusten arkkitehtuurissa ei ole juhlavuutta tai symmetriaa, joilla pyrittäisiin osoittamaan arvokkuutta tai valtaa. Arkisuus ei kuitenkaan tarkoita, että arkkitehtonisesti rakennukset olisivat vaatimattomia, päinvastoin. Arkkitehtuuri on samankaltaista, mitä tuona aikana tehtiin asuntosuunnittelussa ja julkisessa rakentamisessa, ja päteviä suunnittelijoita käytettiin. Myös materiaalit noudattavat ajan henkeä. Rakennustekniikan kehitystä on Kontiorannan alueella mahdollista seurata varsin kronologisesti. Alkukauden rakentaminen perustui massiivisiin tiiliseiniin ja ripalaattavälipohjiin (sairaala, kasarmi 1). Tästä siirryttiin muissa kasarmeissa ohuempiin puu-sementtilevyillä ( Toja ) tai muilla ohuilla eristeaineilla lämpöeristettyihin seiniin ja betonipalkki- ja betonilaattarakenteisiin välipohjissa. Vesikattojen tukirakenteet olivat edelleen pääosin puurakenteisia. Teknisen huollon alueilla käytettiin useimmiten betonia lämpimien rakennusten kantavissa rakenteissa. Kylmien katosten osalta pystyrakenteissa valtamateriaali on teräs, vaakarakenteissa puu palkkeina tai ristikkorakenteina. Myös kantavia peltiprofiilirakenteita on käytössä kattorakenteissa. Julkisivuratkaisuja tehtiin betonista, tiilestä, erilaisista levyista, pellistä ja puusta. Johtunee lukuisista suunnittelijoista ja pitkästä rakennusajasta, että alueella ei päädytty mihinkään yhtenäiseen rakennustapaan tai rakennusmateriaaleihin, vaan jokainen kohde ratkaistiin kunkin ajankohdan ja rakennuksen tarpeiden mukaan. Rannan tuntumassa olevaa palvelurakennusten aluetta (osa-alue 1) voi pitää varuskunnan yhtenäisimpänä ja hienoimpana kasarmialueen (osa-alue 2) ohella. Yksittäiset rakennukset edustavat hyvin aikaansa ja ovat arkkitehtuuriltaan perusteltuja. Vanhinta rakennuskantaa ovat sauna ja sairaala, 10-lukua esikunta ja sotilaskoti, 1970-lukua uimahalli. Keittiö-ruokalarakennus on usealta aikakaudelta. Osa laajennuksista on sopeutettu aiempiin osiin, osassa on päädytty poikkeavaan elementtiratkaisuun. Kokonaisuudesta on muodostunut sekava. Alueen rakennukset muodostavat edustavan sarjan 1940-luvun lopulta 1970-luvun lopulle. Rakennukset sijaitsevat harvakseltaan rinteen suuntauksiin sopeutettuina toistensa lähituntumassa. Vain keittiö-ruokala apurakennuksineen ja uimahalli ovat samassa koordinaatistossa, muut on sijoitettu 37