YLEISHALLINTO-OIKEUS. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO syyslukukausi 2012

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO syyslukukausi 2012 YLEISHALLINTO-OIKEUS Yleishallinto-oikeuden opintojakso ( J, 5 op) on Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella hallinto-oikeuden aineopintojen keskeinen jakso. Opintojakso on pakollinen kaikille HTK - tutkintoa ja hallinto-oikeuden perus- ja aineopintoja suorittaville sekä esimerkiksi opetushallinnon opintoja (25 op) suorittaville. Nimensä mukaisesti yleishallinto-oikeus käsittelee julkista viranomaista, hallintotoimintaa ja oikeusturvaa koskevia yleisiä periaatteita ja sääntöjä. Viranomaistoiminnan julkisuutta ja yksityisen tietosuojaa koskevat asiat on eriytetty omaksi opintojaksokseen. Opintojakson vaatimuksiin kuuluvat teokset Laakso Suviranta Tarukannel, Yleishallinto-oikeus, 2006 (ei lukua 12) sekä Väätänen, Oikein ja joutuisasti, 2011( luvut II III). Opintojakson keskeisimmät säädökset ovat hallintolaki (434/2003, HL), laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003), kielilaki (423/2003, KieliL) sekä hallintolainkäyttölaki (586/1996, HLL), luvut 1 6, Kunnallisesta oikaisuvaatimuksesta ja kunnallisvalituksesta säädetään kuntalain (365/1995, KuntaL) 11 luvussa. Yleishallinto-oikeuteen voi perehtyä muutoinkin kuin edellä mainittujen teosten avulla. Hallintolakia ja hallintomenettelyä käsitellään mm. teoksissa Kulla, Hallintomenettelyn perusteet, 2012, Mäenpää, Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, 2011 sekä Niemivuo Keravuori-Rusanen Kuusikko, Hallintolaki, Näiden teosten ala ei kuitenkaan ole yhtä laaja kuin Laakson ym. teoksen ala. Soveltuvaa aineistoa hallintolakiin perehtymisen kannalta ovat myös hallituksen esitys hallintolaiksi ja siihen liittyvä valiokuntamietintö (HE 72/2002 vp, HaVM 29/2002 vp), ml. hallintolain muutosten vastaavat esityöt. Mäenpään teoksessa Hallinto-oikeus, 2003, tarkastellaan yleishallinto-oikeutta yhtä laajasti kuin Laakson ym. teoksessa. SISÄLLYS Tarmo Miettinen tarmo.miettinen@uef.fi 1 Hallinto-oikeuden perusteet 1.1 Hallinto-oikeuden ala ja tehtävät 1.2 Hallinto-oikeuden valtiosääntöiset perusteet 2 Hallinto-organisaatio 2.1 Peruskäsitteitä 2.2 Hallinto-organisaation sisäiset suhteet 2.3 Hallinto-organisaation kielellinen jaotus 3 Hallintotoimet 3.1 Viranomaisen ja yksityisen oikeussuhde 3.2 Hallintotoiminta 3.3 Hallintopäätökset 3.4 Hallintosopimukset 4 Hyvän hallinnon perusteet 4.1 Hallintolain tavoitteet ja soveltamisala 4.2 Hyvä hallinto 5. Hallintoasian käsittely 5.1 Hallintomenettely 5.2 Asianosainen 5.3 Hallintoasian vireilletulo 5.4 Asian käsittely 5.5 Asian selvittäminen 5.6 Asian ratkaiseminen 5.7 Tiedoksianto 5.8 Sähköinen asiointi viranomaisessa 5.9 Hallintopakko 5.10 Päätöksen oikeusvaikutukset 6 Oikeusturva hallinnossa 6.1 Laillisuusvalvonta 6.2 Itseoikaisu 6.3 Muutoksenhaun pääpiirteet 6.4 Oikaisuvaatimusmenettely 6.5 Kunnallinen oikaisuvaatimus 6.6 Kunnallisvalitus 6.7 Hallintovalitus 6.8 Ylimääräinen muutoksenhaku

2 2 1 Hallinto-oikeuden perusteet 1.1 Hallinto-oikeuden ala ja tehtävät - julkisoikeus: mitä se on? - hallinto-oikeus: oikeudenala, tuomioistuin, tieteenala - yleishallinto-oikeus vs. erityishallinto-oikeus * hallinto-oikeuden tehtävät oikeudenalana (ks. esim. Mäenpää, Hallinto-oikeus, 2003, s. 60) a) suojan antaminen julkisen vallan käytöltä (yksityisautonomia) b) hallinnon ja yksityisen välisen suhteen tasapainottaminen (oikeussuhde) c) ihmisten vaikutus- ja valvontamahdollisuuksien takaaminen (myötävaikutus) 1.2 Hallinto-oikeuden valtiosääntöiset perusteet * PL 2.3 : Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. - oikeusvaltioperiaatteen kolme elementtiä a) julkisen vallan käytön lakiperusteisuus - julkinen valta: yksipuolista pakkovaltaa (hallintopäätökset, oikeusasemaan puuttumiset, voimakeinojen käyttö) - toimivallan perustuttava eduskunnan säätämään lakiin - vallankäytöllä oltava demokraattinen perusta b) kaikki julkinen toiminta lakisidonnaista - hallinnon alisteisuus lainsäädännölle - koskee kaikkia julkisia tehtäviä ja niitä hoitavia yhteisöjä - laki = oikeusjärjestys; tarkoin noudattaminen korostaa huolellisuutta c) julkisen vallan käytön kontrolloitavuus - ei näy suoraan em. säännöksestä, vaan ilmenee PL:n muissa säännöksissä - edellyttää ns. hyvän hallinnon vaatimusten toteuttamista (asiakirjojen julkisuus, oikeus tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös) - PL oikeus hakea muutosta perusoikeus - PL virkamiesten rikosoikeudellinen vastuujärjestelmä - PL 118 * PL 21 : Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. - Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. a) perusoikeus hyvään hallintoon = viranomaisten toimintaa ohjaava yleinen vaatimus - oikeus saada asiansa viivytyksettömästi käsittelyksi - oikeus saada asiansa asianmukaisesti käsitellyksi: mm. palvelu- ja puolueettomuusperiaate sekä huolellisuusvaatimus - oikeus tulla kuulluksi - oikeus saada perusteltu päätös - oikeus viranomaistoiminnan julkiseen kontrolliin

3 b) oikeus oikeusturvaan hallinnossa - oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat hallintopäätökset muutoksenhakukelpoisia, valituskiellot asetettava lailla - myös lautakuntatyyppisten valituselinten täytettävä riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimukset - oikeudenmukainen oikeudenkäynti: mm. oikeusapu * PL 124 : Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. - valtiosääntöoikeudellinen virkamieshallintoperiaate - oikeusvaltioperiaatteet ulotettava myös kuntiin ja välilliseen julkiseen hallintoon; julkisen vallan käytön kuuluttava virkamiesoikeudellisten asiantuntemus- ja objektiivisuustakeiden sekä rikosoikeudellisen virkavastuun piiriin - julkinen hallintotehtävä: julkisen vallan käyttö, lainsäädännön toimeenpano, julkisen edun edistäminen, julkisten palvelujen järjestäminen - julkisen palvelutehtävän privatisointi voi perustua lakiin tai laissa annettuun valtuutukseen - edellytykset: tarkoituksenmukaisuus (tehokkuus, palvelujen saavutettavuus) ja perusoikeuksien turva (mm. yhdenvertaisuus, kielelliset oikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva) - merkittävän julkisen vallan privatisointikielto: poliisi, verotus, toimeentulotuki 3 2 Hallinto-organisaatio 2.1 Peruskäsitteitä - viranomainen (laaja käsite: kaikki julkista valtaa käyttävät yhteisöt; suppea käsite: valtio ja kunnan hallintoviranomaiset) - lainsäädäntö tuntee myös yksihenkilöisiä viranomaisia (tasa-arvovaltuutettu, tietosuojavaltuutettu) - viranomaiset osa julkisyhteisöä, eivätkä ne itsenäisiä oikeushenkilöitä; niillä on kuitenkin joitakin oikeussubjektin ominaisuuksia (tekevät sopimuksia, saattavat voida valittaa) - virasto ja laitos: perinteisiä julkisten organisaatioiden nimityksiä (valtiontalouden tarkastusvirasto, rikosseuraamuslaitos); valtion keskusvirastot aiemmin hallituksia (opetushallitus); uusi termi keskukset (kunnan sosiaalikeskus) - nimikkeillä ei oikeudellista merkitystä, mutta esim. sairaanhoitopiirin yksikön nimi ei voi olla muotoa Stroke Unit (EOA dnro 4032/4/08) - virkamies/viranhaltija - yleistoimivalta: viranomaisen sisällä yleinen toimivalta kuuluu ylimmälle kollegiselle toimielimelle tai ylimmälle virkamiesjohdolle 2.2 Hallinto-organisaation sisäiset suhteet * toimivaltarajat - asiallinen, asteellinen ja alueellinen toimivalta: hallintokoneiston sisäisen toimivallanjaon deskriptio - traditionaalinen tulkinta: jäykät toimivaltarajat - ylempi ei voi pidättää ratkaisuvaltaa itselleen eikä antaa sitovia määräyksiä hallintoasian ratkaisusta, alempi ei voi alistaa asiaa ylemmälle, delegoida alemmalle taikka siirtää toimivaltaa muualle ilman lainsäädännössä annettua valtuutusta - ideana laintulkinnan itsenäisyys ja virkavastuun selkeys, ei estä lainsäädännöllä toteutettavia pysyviä toimivaltajärjestelyjä

4 * ohjaus- ja valvontasuhteet - ylempi elin voi antaa yleisiä määräyksiä ja ohjeita toimintapolitiikasta ja menettelytavoista (määräys sitova, ohje suositus) ja pyytää selvityksiä alemmalta valvontaa varten - pääperiaatteet pätevät sekä hallintoelinten välillä että sisällä 2.3 Hallinto-organisaation kielellinen jaotus * kielilaki (423/2003) * viranomaisten kielellinen jaotus (alueperiaate) - kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta: kunta on yksikielinen (suomen- tai ruotsinkielinen) tai kaksikielinen (VNA 1174/2002 kielellisestä jaotuksesta vuosina ; kaksikielisyyden rajana 8 %:n kielivähemmistö) - myös valtion viranomaisten virka-alueet yksi- tai kaksikielisiä: yksikielisellä virkaalueella vain samankielisiä kuntia - viranomaisen kielelliset velvollisuudet riippuvat niiden kielellisestä asemasta * oikeus käyttää suomea ja ruotsia viranomaisissa (henkilöperiaate) - jokaisella on oikeus käyttää valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnassa asioidessaan valintansa mukaan suomea tai ruotsia ja oikeus tulla kuulluksi omalla kielellään - yksikielisessä kunnassa on kuitenkin käytettävä kunnan kieltä, jollei kunnassa palvella myös toisella kotimaisella; viranomaisaloitteisessa asiassa, joka kohdistuu perusoikeuksiin tai koskee velvoitteen asettamista, on jokaisella kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään (tarpeen mukaan järjestettävä maksuton tulkkaus ja pyynnöstä annettava virallinen käännös päätöksestä) * hallintoasian käsittelyn kieli - hallintoasian käsittelykielenä on kaksikielisessä viranomaisessa asianosaisen kieli, jolla myös päätös annetaan (sama kieli koko prosessin ajan) - hallintoasian käsittelykieli yksikielisissä viranomaisissa virka-alueen kieli (asianosaisen pyynnöstä valtion yksikielisen viranomaisen on annettava maksuton virallinen käännös etua, oikeutta, velvollisuutta koskevasta asiakirjasta) - kaksikielisillä alueilla ilmoitukset ja kuulutukset julkaistaan molemmilla kielillä - viranomaisen työkieli = alueen enemmistön kieli AOK OKV/940/1/2008: Kaksi poliisia oli pysäyttänyt kantelijan liikennevalvonnan yhteydessä. Poliisit olivat toimineet poliisilaitoksella, jonka toimialue oli täysin suomenkielinen. Kantelijaa oli kuulusteltu suomeksi ja rangaistusmääräys oli kirjoitettu samalla kielellä. Selvää oli, että kantelijalla oli tapauksessa ollut oikeus käyttää omaa kieltään (ruotsia) rangaistusmääräysmenettelyssä, mikäli hän oli näin halunnut. 4 3 Hallintotoimet 3.1 Viranomaisen ja yksityisen oikeussuhde - hallinto-oikeussuhteen eräitä tunnuspiirteitä (ks. esim. Mäenpää, Hallinto-oikeus, 2003, s ) - indispositiivinen - muoto- ja menettelymääräyksiä sisältävä - viranomaisjohtoinen menettely - joskus sekamuotoinen: oikeussuhteeseen voi liittyä sopimustyyppisiä elementtejä 3.2 Hallintotoiminta (ks. esim. Kulla, Hallintomenettelyn perusteet, 2008, s.38-45) - perinteiset käsitteet - hallintotoimi: perustaa, muuttaa tai kumoaa yksityisen oikeuksia tai velvollisuuksia, ilmenee yleensä hallintoasian käsittelynä ja hallintopäätöksenä - virkatoimi: viranomaisten ja virkamiesten toimet, muutkin kuin hallintotoimet, myös julkiset palvelut (vrt. PL 118 )

5 > hallintotoiminnan tyypittelyllä merkitystä hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisessa ja oikeusturvan järjestelyissä * hallintoasiat - hallintoasiat liittyvät hallinnollisen ratkaisun tekemiseen: hallintopäätös, esitys, lausunto, suunnitelma, ohjesääntö, viranomaisen sisäinen päätös oikeustoimen tekemisestä - ks. jäljempänä tarkemmin hallintopäätökset, hallintosopimukset * tosiasialliset hallintotoimet - suunnitteleminen, opettaminen, hoitaminen ja vartiointi tosiasiallista hallintotoimintaa, tuloksena ei kirjallisia hallintopäätöksiä * yksityisoikeudelliset oikeustoimet - työsopimukset, vuokrasopimukset, hankintasopimukset - julkisyhteisö yksityiseen rinnastettavassa asemassa; sovelletaan yleistä lainsäädäntöä (OikTL, TSL jne) ja riidat ratkaistaan yleisissä tuomioistuimissa Hallintopäätökset * viranomaisen hallintoasiassa tekemä (yleensä) kirjallinen, lopullinen asiaratkaisu; myös asianosaisia kollektiivisesti koskevat ratkaisut (taksapäätös, tiesuunnitelman vahvistaminen) hallintopäätöksiä * perustyypit - etuja suovat päätökset: rakennuslupa, valtionapu, toimeentulotuki - oikeusasemaan liittyvät päätökset: tutkinnon myöntäminen, virasta irtisanominen, merkintä yhdistysrekisteriin - velvoitteita asettavat päätökset: verotuspäätös, huostaanotto, opintotuen takaisinperintä - hallintopäätöksille asetettu muoto- ja sisältövaatimuksia 3.4 Hallintosopimukset - sopimusoikeuden periaatteina sopimusvapaus (sisältö, muoto, osapuoli) * hallintosopimus - hallintoasiassa tehty sopimus a) julkisen hallintotehtävän hoitamisesta (esim. ostopalvelusopimukset) b) viranomaisten yhteistyöstä (esim. yhteispalvelusopimus, L 223/2007) c) julkisen vallan käytöstä (maankäyttösopimus, MRL 91b ; alueen rauhoittamista koskeva sopimus, LSL 25 ) - hallintosopimuksen rajoitukset ja sitovuus - sopimuksen tekemiseen oltava toimivalta - sopimuksin ei voida siirtää julkisen vallan käyttöä - sopimuksilla ei voida rajoittaa eduskunnan ja valtuuston budjettivaltaa - sopimusvapaus ei viranomaisen toimivaltaa laajempi, toimivallan ylittävä sopimus ei sitova - hallintosopimusriidat ratkaistaan hallinto-oikeudessa hallintoriita-asioina * KHO 2011:20: Korkein hallinto-oikeus ei tutkinut valitusta, jossa oli vaadittu tekijänoikeuslain 26 a :n 3 momentin nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamista lainvastaisena.

6 6 4 Hyvän hallinnon perusteet 4.1 Hallintolain tavoitteet ja soveltamisala * hallintolain (434/2003) tarkoituksena edistää hyvää hallintoa, palvelujen tuloksellisuutta (taloudellisuutta, vaikuttavuutta) sekä yksityisen (ennakollista) oikeusturvaa hallintoasioissa - lain taustalla PL 21 :stä ilmenevä perustuslaillinen toimeksianto turvata hyvän hallinnon takeet lailla * hallintolain soveltamisala (HL 2-5 ) a) asiallinen soveltamisala - hyvän hallinnon periaatteita sovelletaan kaikkeen julkisten tehtävien hoitoon - menettelysäännöksiä sovelletaan hallintoasioiden käsittelyyn - hallintosopimukset: noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja turvattava keskeiset menettelyoikeudet sopimuksen valmistelussa - yksityisoikeudelliset sopimukset: lakia sovelletaan oikeustoimen tekemistä edeltäviin hallintoasioihin b) organisatorinen ala - valtion viranomaiset - kunnalliset viranomaiset - itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset - myös valtion liikelaitokset, julkisoikeudelliset yhdistykset sekä yksityiset (mm. tarkastuslaitokset, autokatsastusyksiköt, kalastuksenvalvojat) niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä (ei näiden liiketoiminnassa) c) rajaukset - ei sovelleta lainkäyttöön (mutta sovelletaan oikaisuvaatimukseen), esitutkintaan, ulosottoon - ei sovelleta sotilaskäskyihin/virkakäskyihin - sovelletaan rajoitetusti hallintokanteluihin - yleislaki (vrt. esim. kirkkolaki, ympäristönsuojelulaki, valtionavustuslaki, verotusmenettelylaki); säännöskohtainen arviointi * hallintolaki ja PL 21 - PL 21 :n soveltamisalaan kuuluvat hallintolaista poiketen myös lainkäyttö, esitutkinta ja ulosotto - PL 21 on olennainen oikeusnormi erityisesti laillisuusvalvontakäytännössä (säännöksenlaaja soveltamisala ja hyvän hallinnon yleislauseke) - hallintolaki muuttaa PL 21 :ssä säädetyn, jokaiselle kuuluvan perusoikeuden viranomaisen yksilöidyiksi velvollisuuksiksi - hyvä hallinto koostuu osin tavoite- tai periaatenormeista, osin säännöistä 4.2 Hyvä hallinto - vaatimukset koskevat kaikkea julkisten hallintotehtävien hoitamista a) palveluperiaate * HL 7 : Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. - normatiivisesti ohut säännös vai joustava tavoitenormi? - asioinnin helppous ja taloudellisuus, palvelujen laatu ja saatavuus - suuntana sähköinen asiointi ja itsepalvelu

7 7 b) neuvontavelvollisuus * HL 8 : Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta. - neuvonta: menettelymuodot, yksilöityihin kysymyksiin vastaaminen (ei ratkaisun ennakointia eikä varsinaista avustamista) - asiointi tarkoittaa myös tosiasiallista hallintotoimintaa - käytännössä neuvonta ylittää usein lain vähimmäisvaatimukset c) hyvän kielenkäytön vaatimus (HL 9 ) - on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä - koskee sekä kirjallista että suullista ilmaisua d) viranomaisten yhteistyö (HL 10 ) - on avustettava toista viranomaista toimivaltansa rajoissa * EOA Dnro 358/4/04. Tapaus koski kaupungin sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen menettelyä urheilupyörätuolin hankinnassa. Pyörätuolipotilaana lapsesta saakka ollut A, joka kävi töissä ja harrasti aktiivisesti mm. pyörätuolikoripalloa, haki kaupungin terveyskeskukselta ns. aktiivipyörätuolia. Terveyskeskus hylkäsi pelipyörätuolin hankinnan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ja ohjasi A:n sosiaalitoimen puoleen. Sosiaalitoimi hylkäsi hakemuksen vammaispalvelulain (380/1987) mukaisena avustuksena. Sosiaalitoimessa päätöstä tehtäessä tiedossa oli terveystoimen kanssa tehty sopimus siitä, että harrastevälineiden hankinta kuuluu sosiaalitoimelle ja että terveyskeskus oli jo tehnyt A:n pyörätuolin hankinnasta kielteisen päätöksen. Oikeusasiamies kiinnitti huomiota hallintolain 7 ja 10 :n säännöksiin. Oikeusasiamiehen mukaan A ei saanut asianmukaisesti hallinnon palveluita, kun sosiaalitoimi ohjasi hänet tarpeettomasti takaisin terveyskeskuksen puoleen. Virheellisesti meneteltiin myös siinä, ettei viranomaisen välisen yhteistyövelvoitteen mukaisesti otettu sosiaalitoimessa huomioon tehtyä vastuunjakoa harrastusvälineiden hankinnassa. e) hallinnon oikeusperiaatteet * HL 6 : Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. * yhdenvertaisuusperiaate a) tasapuolinen kohtelu: yhtäläinen tieto oikeuksista ja velvollisuuksista b) johdonmukainen toimintalinja c) tosiasiallinen tasa-arvo d) syrjintäkiellot * tarkoitussidonnaisuuden periaate - viranomaiselle vieraiden tarkoitusperien torjuminen, toimivallan väärinkäytön kielto * objektiviteettiperiaate - puolueettomuuden ja asiallisuuden vaatimus; henkilökohtaisten tai julkisyhteisön erityisten taloudellisten etujen tavoittelun kielto - objektiivisuuden ennakollisia takeita - päätösperusteiden täsmentäminen etukäteen - julkisuusperiaate ja viranomaistoiminnan kontrolli - virkamiesoikeudelliset puolueettomuuden takeet - esteellisyyssäännökset - lahjusten oton kriminalisointi

8 * suhteellisuusperiaate - keinot ja tavoitteet (keinojen tarpeellisuus ja välttämättömyys) järkevässä suhteessa, sanktioiden asteittaisen ankaroitumisen prinsiippi * luottamuksensuojaperiaate - yksityisen tulee voida luottaa viranomaisen toimien oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä hallintopäätösten pysyvyyteen - tietoinen lainvastainen menettely, viranomaisen ilmaisemat käsitykset tai oikeustilan muutos eivät oikeuta luottamuksen suojaan * KHO 2004:1. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus oli peruuttanut yhtiölle myönnetyn anniskeluluvan pysyvästi, koska katsoi yhtiön sallineen motellissa majoittuneiden ulkomaalaisten harjoittavan seksuaalipalveluiden myyntiä ravintolan muille asiakkaille. Korkein hallinto-oikeus piti näyttöä riittävänä ja katsoi, että tuotevalvontakeskus ei tapauksessa käyttänyt alkoholilain mukaisia keinoja sellaiseen tarkoitukseen, joka olisi vieras alkoholilain tarkoitukselle (tarkoitussidonnaisuuden periaate). Kun kuitenkin tuotevalvontakeskuksen päätöksen perusteena on yksi tarkastuskäynti ja kun otettiin huomioon mahdollisuudet valvoa vastaisuudessa yhtiön toimintaa, ei tuotevalvontakeskuksen olisi tullut heti peruuttaa lupaa pysyvästi, vaan käyttää alkoholilaissa säädettyä lievempää seuraamusta (suhteellisuusperiaate). Korkein hallintooikeus kumosi tuotevalvontakeskuksen päätöksen (ään.; suluissa oleva kursivoitu selvitys tässä). 8 5 Hallintoasian käsittely 5.1 Hallintomenettely - yksilön oikeusturvan varmistaminen asettamalla viranomaiselle menettelyvaatimuksia, koska tällä on menettelynjohtovalta - kustannusvastuu: hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan (HL 64.1 ) 5.2 Asianosainen * HL 11 : Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. - olennaista asian oikeudelliset vaikutukset: ratkaisun kohde, muu säännellyn edun, oikeuden tai velvollisuuden osapuoli, hallintosopimuksen osapuoli - päätöksen tehnyt viranomainen ei yleensä asianosainen eikä oma-aloitteisen tarjouksen tai aloitteen tehnyt yksityinen (puuttuva asiavaltuus) - asianosaiskäsitteen ulottuvuus saattaa vaihdella eri lainsäädännöissä (vrt. ympäristöoikeus) * asiamiehen ja avustajan käyttäminen sallittu; asiamiehen on lähtökohtaisesti esitettävä valtakirja (HL ) * puhevalta - oikeushenkilöt: säännöissä määritelty orgaani (kunnassa kunnanhallitus, kunnanjohtaja) - vajaavaltaiset (HL : a) puhevalta huoltajalla tai edunvalvojalla b) vuotiaalla rinnakkainen puhevalta hänen henkilöään ja henkilökohtaista etuaan/oikeuttaan koskevassa asiassa - vajaavaltaisen/edunvalvojan kuuleminen: jos tarpeen asian selvittämiseksi

9 9 5.3 Hallintoasian vireilletulo * asiakirjan lähettäjän vastuu (HL 17 ) - asiakirja toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla: lähettäjän velvollisuus selvittää toimivaltainen viranomainen; postin kulun häiriöt ja lähetin laiminlyönnit eivät poista lähettäjän vastuuta (ellei ylivoimainen este) - vireillepanomääräajat yleensä sitovia * asiakirjan saapumispäivä (HL 18 ) -asiakirjan katsotaan saapuneen viranomaiseen sinä päivänä, jona postilähetys on saapunut viranomaisen toimipaikkaan tai postilokeroon ennen viraston aukioloajan päättymistä * HL 19 : Asia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti. - kirjallinen vireillepano: kirje, telekopio, sähke - sähköinen vireillepano: jos viranomainen tarjonnut väylän (sähköposti, sähköinen lomake) * asiakirjan siirto (HL 21 ) - väärälle viranomaiselle erehdyksestä toimitettu asiakirja on viipymättä siirrettävä toimivaltaiselle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakirjan lähettäjälle; siirto ei pidennä määräaikaa * asiakirjan täydentäminen (HL 22 ) - asiakirjan lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirjaa (puuttuvat tiedot), jollei tämä ole tarpeetonta - allekirjoitusta ei pyydetä, jos asiakirjan alkuperää ja eheyttä ei ole syytä epäillä (allekirjoitus ei yleinen muotovaatimus) * KHO 2009:100: Kunnan tekninen lautakunta oli päättänyt yksityisistä teistä annetun lain 95 :ssä tarkoitettujen avustusten jakoperusteista. Lautakunta oli voinut samalla päättää, että avustuksia on haettava määräaikaan mennessä. Määräajan asettamisella oli hallintolain 6 :ssä tarkoitetulla tavalla etukäteen varmistettu hakijoiden yhdenvertainen kohtelu ja se, että hakemukset voitiin käsitellä saman-aikaisesti. Tähän nähden sillä seikalla, että myöhässä saapunut hakemus olisi mahdollisesti voitu valmistella lopullista päätöksentekoa varten, ei ollut asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Näin ollen teknisen lautakunnan päätös, jolla oli hylätty muun ohella R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan myöhässä saapunut hakemus, ei ollut kuntalain 90 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös oli kumottava ja R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan valitus hallinto-oikeudelle oli hylättävä. KHO 2010:67: Hankintayksikkö oli pyytänyt hankintailmoituksella osallistumishakemuksia suunnittelukilpailua koskevassa hankinnassa. Osallistumishakemukset oli pyydetty toimittamaan määräaikaan mennessä kaupungin kirjaamoon. Kirjaamon postiosoitteeksi oli ilmoitettu postilokeronumero. Mainitulla postilokeronumerolla varustetut lähetykset toimitettiin kaupungin ja Itella Oyj:n välisen sopimuksen perusteella kaupungin kirjaamoon. Osallistumishakemus oli saapunut kaupungin kirjaamoon määräajan jälkeen. Hallintolain 18 :n 2 momentti ei tullut asiassa sovellettavaksi. Asiassa ei muutoinkaan tullut esille seikkoja, joiden perusteella olisi tullut katsoa, että osallistumishakemuksen myöhästyminen olisi johtunut kaupungin virheestä tai laiminlyönnistä. Hankintayksikön oli tullut hylätä osallistumishakemus myöhässä saapuneena. (Ään.) 5.4 Asian käsittely * käsittely- ja ratkaisuvelvollisuus * PL 21.1 : Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä ---.

10 - viranomaisella velvollisuus käsitellä vireille pantu hallintoasia ja antaa asianmukainen vastaus (hyväksyminen/hylkääminen, tutkimatta jättäminen, asian siirto tms.); aineellinen ratkaisu on annettava asianosaisasiassa * HL 23 : Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. - koskee asianosaisen ja osallisen asioita - asianosaisen pyynnöstä esitettävä arvio päätöksen antamisajankohdasta: jotta käsittelyaika-arvioita voidaan antaa, on käsittelyaikoja seurattava ja asetettava niitä koskevia tavoitteita - käsittelyn viivästymisestä ei voi valittaa, mutta se on tyypillinen hallintokantelun kohde * AOK Dnro 200/1/07: Kantelukirjoituksen mukaan Yleisradio Oy ei ollut vastannut eduskuntavaaleja varten rakennettua internet-sivuansa koskeneeseen, kantelijan sähköpostitse antamaan palautteeseen, vaikka kyseisillä sivuilla oli ollut toivomus palautteen antamisesta. - Hankitun selvityksen mukaan sivuston palauteosiossa oli palautekentän lisäksi ollut kentät palautteen antajan nimelle ja sähköpostiosoitteelle. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että mikäli palautteen antaja on palautetta antaessaan ilmoittanut myös kyseiset yhteystietonsa, hänelle on voinut syntyä oikeutettu odotus siitä, että Yleisradio Oy vastaa hänen antamaansa palautteeseen. - Apulaisoikeuskansleri totesi, että Yleisradio Oy:lle tehtyihin yhteydenottoihin vastaamista sääntelee hallintolaki siitä ilmenevine hyvän hallinnon periaatteineen. Kyseisten periaatteiden mukaan viranomaisen on pääsääntöisesti vastattava sille toimitettuun asiakirjaan. Vastausvelvollisuus ei kuitenkaan koske pelkkiä mielipiteen ilmaisuja tai muuta sellaista palautetta, joka ei sisällä viranomaiselle esitettyä suoraa kysymystä, vaatimusta tai hakemusta ja jota ei voida pitää hallintolain tarkoittamana, viranomaisen toimenpiteitä edellyttävänä hallinnossa asioimisena. Vastausvelvollisuuden lisäksi viranomaisen on huolehdittava, että viranomaisessa asioiva saa oikean käsityksen siitä, onko kyseessä hallintolain vastausvelvollisuuden piirissä oleva vai muu asia. - Apulaisoikeuskansleri lausui Yleisradio Oy:n tietoon saattamanaan käsityksenä, että yhtiön olisi tullut sivustollaan selvemmin ilmoittaa, oliko pyydettyyn palautteeseen tarkoitus vastata vai oliko kyseessä niin sanottu keskustelupalsta tai muu sellainen yleisöpalaute, johon ei ollut odotettavissa viranomaisen vastausta. 10 * yhdessä käsitteleminen (HL 25 ) - yhdenvertaisuuden turvaaminen käsittelemällä toisiinsa vaikuttavat asiat samanaikaisesti (asiallinen yhteenkuuluvuus, samanaikainen vireilläolo) * tulkitseminen ja kääntäminen järjestettävä (HL 26 ) - viranomaisaloitteisissa asioissa, jos asianosainen ei osaa suomea/ruotsia tai ei voi tulla ymmärretyksi vammaisuuden/sairauden perustella - kyse ei virallisesta eikä sanatarkasta tulkkauksesta/kääntämisestä - viranomaisaloitteissa asioissa asianosaiselle maksutonta; asianosaisaloitteisissa asioissa lähtökohtana asianosaisen omavastuu * esteellisyysnormisto - soveltuu lähinnä hallintopäätösten valmisteluun ja tekoon - esteellisyysnormiston ulottuvuus: virka- ja työsuhteiset henkilöt, monijäsenisen toimielimen jäsenet ja muut asian käsittelyyn osallistuvat (pl kansanedustajat ja valtuutetut) - virkamies on esteellinen, jos (HL 28.1 ) 1) osallisuusjäävi: virkamies tai hänen läheisensä on asianosainen ratkaistavassa asiassa 2) edustusjäävi: virkamies tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asiassa asianosaista tai asian intresenttiä 3) intressijäävi: asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä/vahinkoa virkamiehelle tai perhepiiriin kuuluvalle henkilölle 4) palvelussuhdejäävi: virkamies palvelussuhteessa tai asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai intresenttiin (soveltamisrajoitus kuntalaissa, 52.3 )

11 5) yhteisöjäävi: virkamies tai perhepiiriin kuuluva henkilö on asianosaisena tai intresenttinä olevan yhteisön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai toimitusjohtaja (soveltamisen rajoituksia kuntalaissa, 52.4 ) 6) valvontajäävi: virkamies tai perhepiiriin kuuluva on laitoksen johtokunnassa ja kyse on laitoksen ohjauksesta/valvonnasta (soveltamisrajoitus kuntalaissa, 52.4 ) 7) yleislausekejäävi: luottamus virkamiehen puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu - läheinen (HL 28.2 ) - perhepiiri: virkamiehen puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja muu erityisen läheinen henkilö sekä tällaisen henkilön puoliso - kaukaisemmat omat sukulaiset: virkamiehen vanhempien sisarus ja hänen puolisonsa, virkamiehen sisarusten lapset ja virkamiehen entinen puoliso - puolison lähisukulaiset: virkamiehen puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi ja tällaisen henkilön puoliso sekä virkamiehen puolison sisaruksen lapsi - puolisukulaiset rinnastuvat vastaaviin sukulaisiin * esteellisyyden vaikutus (HL 27 ) - kielto käsitellä asiaa (ml. valmistelu, esittely) ja olla läsnä asian käsittelyssä * esteellisyyden arviointi ja käsittely - tavoitteena puolueettomuus sekä julkinen luottamus - arvioidaan konkreettisten asioiden yhteydessä, ei abstraktilla tasolla - arvioinnin lähtökohtana virkamiehen oma käsitys esteellisyydestä; monijäseninen toimielin päättää jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä (HL 29.2 ) - esteellisyyskysymys ratkaistava viipymättä, esteellisen tilalle määrättävä esteetön virkamies * KHO T Osakeyhtiö oli tarvitsemansa lisärahoituksen kattamiseksi pyytänyt kaupungilta takausta, sijoitusta tai pääomalainaa. Yhtiön hallitukseen olivat tuolloin kuuluneet kaupunginjohtaja X ja kaupunginhallituksen jäsen Y. He osallistuivat rahoitusasian valmisteluun kaupunginhallituksessa vasta sen jälkeen kun heidän hallitusjäsenyytensä yhtiössä oli päättynyt. He eivät enää olleet esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun yhteisöjääviä koskevan hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohdan perusteella. Heidän aikaisempi jäsenyytensä yhtiön hallituksessa oli kuitenkin sellainen erityinen syy, jonka johdosta luottamus heidän puolueettomuutensa oli vaarantunut hallintolain 28 :n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kuntalain 52 :n 2 momentin perusteella he olivat esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun kaupunginhallituksessa, ja valtuuston päätös myöntää yhtiölle pääomalainaa oli syntynyt kuntalain 90 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä Asian selvittäminen * HL 31 : Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. - Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. - viranomaisella menettelyjohtovalta ja päävastuu asian selvittämisestä (virallisperiaate): viranomainen vastaa asian huolellisesta selvittämisestä, päättää eri selvityskeinojen käytöstä sekä selvityksen riittävyydestä ja vastaa myös asian oikeudellisesta selvittämisestä sekä tosiseikkojen arvioinnista - hakemusasioissa asianosaisen on esitettävä selvitys vaatimuksensa perusteista mahdollisimman kattavasti ja totuudenmukaisesti (viranomaisella neuvontavelvollisuus)

12 * KHO T 480. Ajoneuvohallintokeskus oli antanut katsastustoimintaa harjoittavalle yhtiölle ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 21 :n mukaisen huomautuksen. Huomautuksen perusteena olivat vaarallisten aineiden kuljettamiseen vuosikatsastuksessa hyväksytyssä perävaunussa havaitut repeämät. Havainnot perustuivat toisen saman alan yrityksen tekemään ilmoitukseen ja valokuviin. Huomautuksen saanut yhtiö väitti, että kyse oli vain hiushalkeamista ja ettei puutteellisuuksia voitu havaita valokuvista. Korkein hallinto-oikeus huomautti, että ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 20.4 :n mukaan Ajoneuvohallintokeskuksella on oikeus tehdä tarvittavia tarkastuksia ja että viranomaisen oli hallintomenettelylain 17 :n mukaan huolehdittava asian selvittämisestä. Kun otettiin huomioon huomautukseen johtaneet syyt ja se, ettei Ajoneuvohallintokeskus ollut itse suorittamassaan tarkastuksessa tai muutoin luotettavalla tavalla todennut ajoneuvossa olleita vikoja, asiassa ei ollut esitetty sellaista riittävää, välitöntä ja puolueetonta selvitystä (kursiivi tässä), joka voidaan asettaa huomautuksen perusteeksi. Hallinto-oikeuden ja Ajoneuvohallintokeskuksen päätökset kumottiin. * selvityspyyntö (HL ) - yksilöitävä lausunnon/selvityksen kohde - asiakirjan täydentämiselle, selityksen antamiselle ja selvityksen esittämiselle asetettava riittävä määräaika * HL 34.1 : Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. - ideana asian selvittäminen, eri vaihtoehtojen arviointi asianosaisen kannalta ja oikeusturvan varmistaminen - kuuleminen a) mielipiteen esittämistä asiasta ja b) selityksen antamista asiassa esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä - asianosaiselle toimitettava asiakirjat ja ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja määräaika (HL 36 ) - tarvittaessa kuultava useammin kuin kerran (ei koske oikeus- ja todistusharkintaa) - asianosaisten kuulematta jättäminen oleellinen menettelyvirhe - poikkeukset (HL 34.2 ): a) vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana b) asia koskee palvelussuhteeseen tai oppivelvollisuuden jälkeiseen koulutukseen ottamista c) asia koskee hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistä d) kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle taikka ympäristölle e) kuuleminen muusta syystä ilmeisen tarpeetonta * Kuopion HaO T 12/0149/3: Suunnittelujohtaja A oli tehdyllä päätöksellä irtisanottu viranhaltijasta johtuvasta syystä. A:lle oli perjantaina lähetty sähköpostin kalenterimerkinnän kautta kutsu maanantaina pidettävään kuulemistilaisuuteen. Hallinto-oikeudelle annetusta selvityksestä ei ilmennyt, oliko kuulemiskutsussa ilmoitettu kuulemisen koskevan virkasuhteen mahdollista päättämistä. A:lle oli pidetyssä kuulemistilaisuudessa ilmoitettu, että asia tullaan käsittelemään perjantaina , jolloin vaihtoehtona on joko kirjallisen varoituksen antaminen tai A:n virkasuhteen päättäminen hänen erään aikaisemman menettelynsä johdosta. A oli kuulemistilaisuudessa ilmoittanut, että hän ei halua asian johdosta uutta kuulemistilaisuutta. Hallinto-oikeus ei pitänyt A:lle ennen kuulemistilaisuutta varattua valmistautumisaikaa riittävänä. Hänelle ei ollut kuulemistilaisuuden jälkeenkään varattu olosuhteisiin nähden riittävää ja kohtuullista aikaa selityksen antamiseksi ennen tehtyä irtisanomispäätöstä. Asiassa ei ollut myöskään esitetty selvitystä siitä, että pidetyn kuulemistilaisuuden tarkoitus olisi ilmoitettu A:lle etukäteen hallintolain 36 :ssä tarkoitetulla tavalla. A:ta ei siten oltu kuultu irtisanomisasiassa viranhaltijalain 43 :n 1 momentissa sekä hallintolain 36 :ssä edellytetyllä tavalla. Koska A ei ollut voinut valmistautua pidettyyn kuulemistilaisuuteen virkasuhteen mahdollisen päättämisen osalta, ei hänen kuulemistilaisuudessa esittämälleen kuulemisen riittävyyttä koskevalle tahdonilmaukselleen ollut syytä antaa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa kuulemisen riittävyyttä. 12

13 13 * suullinen vaatimus ja selvitys (HL 37 ) - asianosaiselle varattava pyynnöstä tilaisuus esittää vaatimus tai selvitys suullisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi ja kirjallinen menettely tuottaa asianosaiselle kohtuuttomia vaikeuksia - tällaiset tiedot on kirjattava asiakirjaan * tarkastus (HL 39 ): Viranomaisen on ilmoitettava toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Edellä tarkoitetulla asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Tarkastuksen kuluessa asianosaiselle on, mikäli mahdollista, kerrottava tarkastuksen tavoitteista, sen suorittamisesta ja jatkotoimenpiteistä. Tarkastus on suoritettava aiheuttamatta tarkastuksen kohteelle tai sen haltijalle kohtuutonta haittaa. - Tarkastajan on viipymättä laadittava tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus, josta tulee käydä ilmi tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomus on annettava tiedoksi tarkastuksessa läsnäoloon oikeutetulle asianosaiselle. - tarkastussäännöksen soveltaminen - tarkoituksena varmistaa tietojen oikeellisuus tai vaadittujen edellytysten täyttyminen - HL säätää vain menettelystä, tarkastus edellyttää erikseen säädettyä toimivaltaa - menettely ei koske valvontaluonteisia toimenpiteitä (esim. hintavalvonta, anniskeluvalvonta) eikä tietyn asiantilan toteavaa käyntiä paikalla - poliisin annettava virka-apua laissa säädetyn valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi (PoliisiL 40.1 ) - menettely - tarkastuspäätös annetaan tiedoksi asianosaiselle (ei yleistä kuulemispakkoa, ei määräaikaa) - asianosaiselle turvattava läsnäolo-oikeus, häntä informoitava tarkastuksen tavoitteista - tarkastuksessa otettava huomioon suhteellisuusperiaate, kotirauhan piirissä olevien tilojen tarkastus edellyttää nimenomaista toimivaltasäännöstä - tarkastuskertomus pakollinen, jatkotoimista tehtävä päätös erikseen * muita asian selvittämiskeinoja: katselmus (HL 38 ), suullinen todistelu (HL 40 ) * vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen (HL 41 ): Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. - Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla. - Asian vireilläolosta ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa, jos se vaarantaa ratkaisun tarkoituksen toteutumisen tai aiheuttaa muuta merkittävää haittaa taikka jos se on ilmeisen tarpeetonta. - PL 14.3 ja 20.2 : oikeus vaikuttaa itseään ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon - esim. liikenneväylän rakentaminen, vuokranantajan velvoittaminen tai oppilaitoksen lakkauttaminen; vireilläolosta ja vaikuttamisen muodoista on ilmoitettava sopivalla tavalla * viranomaisen muut tiedottamisvelvollisuudet * KuntaL 29.1 : Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.--- Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.

14 - JulkL 19 : viranomaisen on pidettävä saatavilla tietoja lainsäädännön uudistushankkeista sekä valmisteilla olevista merkittävistä suunnitelmista ja ratkaisuista - JulkL 20 : viranomaisen on tuotettava ja jaettava tietoa toiminnastaan ja toimialastaan Asian ratkaiseminen * hallintopäätös - muoto (HL 43 ) - hallintopäätös on annettava kirjallisesti - päätös voidaan antaa suullisesti, jos se välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi; muutoksenhakukelpoinen suullinen päätös annettava viipymättä myös kirjallisena - sisältövaatimukset (HL 44 ) - päätöksestä käytävä ilmi: viranomainen ja päätöksen antamispäivä, asianosaiset, päätöksen perustelut ja yksilöity tieto asianosaisen oikeuksista tai velvollisuuksista, lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot - päätöksen yksilöinti- ja selkeysvaatimus - päätöksen perustelut * HL 45.1 : Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. - koskee hallintopäätöksiä ja soveltuvin osin palvelupäätöksiä, myös osallisasioita - ilmoitettava ratkaisun perusteina olevat tosiseikat ja säännökset - oikeusturvan tae, muutoksenhakutarpeen arviointi ja muutoksenhaun käsittely, luottamus viranomaistoimintaan - poikkeukset: a) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista b) päätös koskee vaalia kunnan monijäsenisessä toimielimessä c) päätös koskee oppivelvollisuuden jälkeiseen koulutukseen ottamista tai henkilöarviointiin perustuvan edun myöntämistä d) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista e) perusteleminen muusta syystä ilmeisen tarpeetonta - perustelut kuitenkin esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön - muutoksenhakutiedot (HL ) - päätökseen liitettävä oikaisuvaatimusohje - valituskelpoiseen päätökseen liitettävä valitusosoitus tai jos valittaminen ei mahdollista, ilmoitus asiasta * AOKS OKV/540/1/2007: Yliopiston vahtimestarit antoivat kantelijan seurueelle porttikiellon kehottamalla heitä luentoja lukuun ottamatta pysymään poissa yhden viikon päärakennuksen tiloista. Seuraavalla viikolla kantelijalle ilmoitettiin porttikiellon peruuttamisesta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, ettei asiassa ollut ilmennyt riittäväksi katsottavaa näyttöä siitä, että vahtimestarit olisivat porttikiellon antaessaan ylittäneet sen toimivallan, mikä heille yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta rakennuksessa huolehtivina kuului. Sen sijaan vahtimestarien menettely porttikieltoa annettaessa ei ollut hallintolain mukaista. Kun virkamies ilmoittaa henkilölle porttikiellosta viranomaisen hallinnoiman rakennuksen tiloihin, kysymys on viranomaisaloitteisesta hallintoasiasta. Sellaisena asiaa voidaan pitää ainakin silloin, jos viranomaisen tiloihin pääsyn rajoitus voi vähääkään vaikuttaa esimerkiksi asiakkaan tai oppilaitoksen opiskelijan mahdollisuuksiin hakea tai saada viranomaiselta asiaan kuuluvia palveluja tai opiskelijana opetusta oppilaitoksessa. Viranomaisaloitteista hallintoasiaa koskevat hallintolain 7 luvun asian ratkaisemista koskevat säännökset. Suullisesti annettu porttikielto olisi tullut viran puolesta viipymättä antaa myös kirjallisena hallintolain 7 luvun säännöksiä noudattaen. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti vastaisen varalle yliopiston huomiota hallintolain säännösten noudattamisen tärkeyteen vahtimestareiden toiminnassa.

15 KHO T 479. Yhdistys haki pysyvää lupaa perusopetuslain (628/1998) 7 :n mukaisen 1 9 luokat käsittävän perusopetuksen järjestämiseen maailmankatsomuksellisen sivistystarpeen perusteella. Yhdistyksellä oli ollut määräaikainen lupa vuosiluokat 1 6 käsittävän perusopetuksen järjestämiseen saakka. Valtioneuvosto jatkoi tehdyllä päätöksellä vuosiluokkia 1 6 koskevaa perusopetuksen järjestämislupaa ajalle , mutta hylkäsi hakemuksen muutoin. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksensä perusteluissa, että valtioneuvosto ei ole päätöksessään ratkaissut asiaa yhdistyksen hakeman pysyvän luvan osalta eikä esittänyt perusteluja sille, miksi lupa on hakemuksesta poiketen myönnetty ainoastaan määräaikaisena eikä sille, miksi lupaa perusopetuksen järjestämiseen vuosiluokille 7 9 ei ole myönnetty. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi valtioneuvoston päätöksen tältä osin ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi Tiedoksianto * HL 54.1 : Viranomaisen on annettava tekemänsä päätös viipymättä tiedoksi asianosaiselle ja muulle tiedossa olevalle, jolla on oikeus hakea siihen oikaisua tai muutosta valittamalla. Viranomaisen on annettava tiedoksi myös sellainen päätös, johon liittyy muutoksenhakukielto. - jollei päätöstä anneta tiedoksi, sillä ei pääsääntöisesti oikeusvaikutuksia * tiedoksiantotavat * tavallinen tiedoksianto (HL 55, 59 ) - pääsääntöisesti päätös toimitetaan asianosaiselle postitse tavallisena kirjeenä; vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä; viranomaisen katsotaan saaneen tiedon kirjeen saapumispäivänä * todisteellinen tiedoksianto (HL 55, 60 ) - saantitodistusta käytetään, kun asia koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu määräaika - asiakirja voidaan luovuttaa tiedoksiannon vastaanottajalle tai tämän edustajalle (laadittava kirjallinen todistus) - haastetiedoksianto (kun tiedoksianto ei onnistu saantitodistuksella) * sijaistiedoksianto (HL 61 ) - voidaan käyttää, kun todisteellisen tiedoksiannon vastaanottajaa tai tämän edustajaa ei tavoiteta ja kun sijaistiedoksiannon vastaanottava henkilö suostuu toimittamaan asiakirjan edelleen (useita muotoja) * yleistiedoksianto (HL 55, 62 ) a) käytetään silloin, kun em. muita tiedoksiantotapoja ei voida käyttää b) voidaan käyttää myös, kun asiakirja on annettava tiedoksi yli 30:lle tiedossa olevalle henkilölle tai kun henkilöiden lukumäärää ei tiedetä - asiakirja pidetään määrätyn ajan vastaanottajan nähtävillä viranomaisessa; nähtäville asettamisesta ilmoitetaan virallisessa lehdessä ja ilmoitustaululla tai tarkoituksenmukaisessa sanomalehdessä; tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä * tiedoksianto yksityiselle - toimitetaan a) henkilölle itselleen, b) lailliselle edustajalle, jos tällainen on, c) jos rinnakkainen puhevalta, toimitetaan päämiehelle ja edustajalle * kunnallinen tiedoksianto (KuntaL 95 ) * asianosaiselle lähetetään pöytäkirjanote kirjeellä * kunnan jäsenen katsotaan saaneen tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi

16 * julkipano - erityissäännöksen nojalla päätös tiedoksi panemalla päätös julki ennakkoon ilmoitettuna päivänä 5.8 Sähköinen asiointi viranomaisessa * laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) - lakia sovelletaan hallintoasian, tuomioistuinasian, syyteasian ja ulosottoasian sähköiseen vireillepanoon, käsittelyyn ja päätöksen tiedoksiantoon, jollei muualla laissa toisin säädetä ja soveltuvin osin myös muussa viranomaistoiminnassa (2.1 ) a) viranomaisen velvollisuus tarjota sähköisiä asiointipalveluja - teknisten, taloudellisten ja muiden valmiuksien rajoissa on tarjottava kaikille mahdollisuus saattaa asia sähköisesti vireille; lisäksi on kaikille tarjottava mahdollisuus lähettää sähköisesti viranomaiselle ilmoituksia, sen pyytämiä selvityksiä tai muita vastaavia asiakirjoja taikka muita viestejä (5.1 ) - sähköisen asioinnin tavoitteena sujuvuus ja joutuisuus - vaatimuksena järjestelmien helppokäyttöisyys ja yhteensopivuus sekä tietoturvallisuus - yhteystiedot ilmoitettava sopivalla tavalla (esim. kirjaamon sähköpostiosoite) b) sähköinen vireillepano - vastuu viestin perillemenosta lähettäjällä (8 ) - sähköinen viesti vastaa kirjallista asiakirjaa, allekirjoitusvaatimuksen täyttää myös vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetussa laissa tarkoitettu sähköinen allekirjoitus (9.1 ) - sähköinen viesti saapunut viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen tietojärjestelmässä tai laitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä; ratkaisevaa tiedon tallentumishetki, ei tulostushetki (10.1 ) - viranomaisen pyytämä lausunto, selvitys tms. asiakirja on saapunut määräajassa, jos asiakirja saapuu määräajan viimeisen päivän aikana (11.1 ) - sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta on viipymättä ilmoitettava lähettäjälle; keinona automaattinen kuittaus tms. tapa, ei koske telekopiota eikä merkitse kannanottoa käsittelyn edellytyksiin (12 ) c) sähköinen asiankäsittely - sähköiset asiakirjat kirjattava diaariin; merkintä saapumisajankohdasta sekä eheyden ja alkuperäisyyden toteamisesta (13 ) - viranomaisen on allekirjoitettava asiakirja vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain mukaisesti (16 ) d) sähköinen tiedoksianto - todisteellinen sähköinen tiedoksianto edellyttää asianosaisen suostumusta; viranomainen ilmoittaa, että päätös on noudettavissa viranomaisen tietokannasta (ei voida käyttää telekopiota); asianosaisen tunnistauduttava päätöstä noutaessaan; jos päätöstä ei noudettu 7 päivän kuluessa, käytetään muuta todisteellista tiedoksiantoa (18 ) - yksityisyyden suojaa ei tule loukata esim. sähköpostiviestinnässä (19 ) * AOK OKV/238/1/2008: Kantelija lähetti tutkimuslupapyynnön koulutusvirastolle kaupungin verkkosivujen ohjeen mukaisella sähköpostilla. Kirjaamo ilmoitti lähettäneensä pyynnön edelleen koulutusvirastolle. Sähköposti oli jäänyt hallintosihteerin sähköpostilaatikkoon, eikä sitä sen vuoksi käsitelty ennen kuin asia huomattiin oikeuskanslerinvirastosta lähetetyn selvityspyynnön jälkeen. Apulaisoikeuskansleri arvosteli kaupungin menettelyä siltä osin kuin se ei ollut noudattanut hyvän hallinnon periaatteita laimin- 16

17 lyödessään pyynnön käsittelyssä viranomaiselta vaadittavan huolellisuuden. Apulaisoikeuskansleri saattoi kaupungin koulutusviraston tietoon näkemyksensä asian asianmukaisen ja viivytyksettömän käsittelyn vaatimuksesta Hallintopakko * uhkasakko (L 1113/1990) - viranomainen voi asettaa lakiin perustuvan käskyn tai kiellon tehosteeksi sakon uhan - asettaminen edellyttää aina lain säännöstä - kohdistetaan oikeudellisesti ja tosiasiallisesti kelpoiseen asianosaiseen - uhkasakko on määrältään kiinteä tai kertautuva, päävelvoitteella määräaika - uhkasakko voidaan tuomita maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole määräajassa täytetty -hallintovalitus mahdollinen sekä uhkan asettamisesta että toteuttamisesta * voimakeinot - teettämisestä tai keskeyttämisestä päättänyt viranomainen voi itse huolehtia täytäntöönpanosta; poliisin annettava virka-apua (UhkasakkoL 16 ) - poliisi antaa hallintopäätöksen täytäntöönpanossa virka-apua, jos siitä erikseen säädetty tai se tarpeen laissa säädetyn valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi (PoliisiL, 493/1995, 40 ) * KHO /933: Hallinto-oikeus oli ratkaissut valituksen asiassa, joka koski päävelvoitteen tehosteeksi asetetun uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi. Hallinto-oikeuden päätöstä ei ollut saatu tiedoksiannetuksi valittajalle haastemiehen toimesta, joten hallinto-oikeus oli antanut päätöksen tiedoksi valittajalle yleistiedoksiantona julkaisemalla siitä ilmoituksen Virallisessa lehdessä. Viranomaisen päätöksen tiedoksiantamista koskevaa uhkasakkolain 23 :ää ei ollut sovellettava hallinto-oikeuden päätökseen, jolla oli ratkaistu valitus uhkasakon tuomitsemista koskevasta asiasta. Haastemies ei ollut saanut annetuksi hallintooikeuden päätöstä tiedoksi valittajalle. Tämän vuoksi ja kun myös otettiin huomioon, että valittaja on hallintolainkäyttölain 24 :n 2 momentin mukaan velvollinen ilmoittamaan hallinto-oikeudelle postiosoitteen ja puhelinnumeron, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan hänelle toimittaa, sekä se seikka, että väestötietojärjestelmästä ei ollut käynyt ilmi sellaista valittajan osoitetta, josta hänet olisi voitu tavoittaa, hallintooikeus oli sinänsä voinut näissä oloissa hallintolainkäyttölain 55 :n 1 ja 2 momentin nojalla antaa päätöksen tiedoksi valittajalle yleistiedoksiantona soveltaen, mitä hallintolain 62 :ssä säädetään. Kun päätöksen antamisesta ei kuitenkaan ollut ilmoitettu hallinto-oikeuden ilmoitustaululla eikä hallintolain 62 :n 2 momentissa tarkoitetussa sanomalehdessä, ei valitusaika ollut alkanut kulua yksin sen johdosta, että ilmoitus yleistiedoksiannosta oli julkaistu Virallisessa lehdessä. Kun otettiin huomioon, että valitus hallintooikeuden päätöksestä oli toimitettu korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös oli annettu valittajalle henkilökohtaisesti hallinto-oikeuden henkilökuntaan kuuluvan toimesta, oli valitus tehty ennen hallintolainkäyttölain 22 :ssä tarkoitetun valitusajan päättymistä, eikä sen tutkimiselle ollut hallintolainkäyttölain 51 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä Päätöksen oikeusvaikutukset (ks. tarkemmin Mäenpää, Hallinto-oikeus, 2003, s ) * lainvoima - päätös on lainvoimainen, kun siihen ei voida hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin (valituskielto tai päätöksestä ei valitettu valitusaikana) * oikeusvoima - perustuu hallinto-oikeudelliseen doktriiniin ja oikeuskäytäntöön a) päätöksen pysyvyys - liittyy viranomaisen ja asianosaisen väliseen suhteeseen, alkaa päätöksen tiedoksisaannista