Kosmetiikka. hyvis vai pahis? KULUTTAJAN. N o 1/2011. Kirjaesittelyssä: Arkiruuan tuunausopas

Transkriptio

1 N o 1/2011 hita: 4 euroa KULUTTAJAN Kuluttajaliitto Kosumetförbudet ry Kosmetiikka hyvis vai pahis? Kirjaesittelyssä: Arkiruua tuuausopas

2 Kuluttajaliitto Kosumetförbudet ry yt myös Facebookissa Pääkirjoitus Nappo 1 11 sisällys 04 Pieituloisilla tarjolla iukemmat valiat Kodi malli ohjaa arkiruokailua 07 Vihaekset ehkä heräteostos 08 Arkiruua tuuausopas Lähes 80 erilaista reseptiä 10 No moey, o hoey Oma raha tärkeää uorte elämässä 12 Kuluttajie hallituskaude tavoitteet tiiviisti 14 Työpöydä ääressä Sirpa Villa 15 Velkaeuvota täää ja huomea 16 Kosmetiikka hyvis vai pahis? Mite erottaa hyvikset pahiksista? 18 Puheejohtaja palsta 19 Vieraskyä Mitä kosmetiika käyttäjä o hyvä tietää 20 Sju målsättigar för ästa regerigsperiod 22 Suome kuluttajaliitto ottaa kataa Ostovoima säilytettävä! 23 Aa palautetta Naposta 24 Matkapuhelimii tulossa yhteislaturi KULUTTAJAN PÄÄTOIMITTAJA Jyrki Koola KANNEN KUVA Shutterstock TAITTO Rohkea Ruusu Oy VUOSIKERTA 15 e PAINOSMÄÄRÄ 5000 kpl, ISSN: PAINOPAIKKA Art-Prit Oy, Helsiki 2011 Seuraava lehti ilmestyy Aieistot tulee jättää meessä. Kuluttaja Napo tekstisisältöä saa vapaasti kopioida, levittää, äyttää ja esittää seuraavilla ehdoilla: 1) Kirjoittaja o ilmoitettava sillä tavoi, kui se o ilmoitettu kirjoitukse yhteydessä. Lisäksi lähteeä o maiittava Kuluttaja Nappo -lehti. (Esimerkiksi: N.N., Kuluttaja Nappo 3/2007.) 2) Kirjoituksia saa muuella (esimerkiksi lyhetää) sillä edellytyksellä, että teksti asiasisältö ei muutu. Muu käyttö o sallittua tekijäoikeuslaisäädäö sallimassa laajuudessa. Teemavuosi ei auta vai auttaako sitteki? Vuosi 2010 oli Euroopa Uioissa köyhyyde ja sosiaalise syrjäytymise torjua teemavuosi. Vuode tärkeimpiä tavoitteia oli lisätä tietoisuutta aiheista ja uudistaa EU: ja se jäsevaltioide poliittie sitoumus köyhyyde ja sosiaalise syrjäytymise torjumisee. Lähes 80 miljooaa eurooppalaista elää köyhyysriski alaisea eli joutuu kohtaamaa turvattomuutta ja elämää ilma asioita, joita useimmat pitävät itsestääselvyyksiä. Köyhyydestä voi seurata moelaisia ogelmia: rahat eivät riitä ruokaa tai vaatteisii, kuollisee asutoo, tai pahimmassa tapauksessa asutoo laikaa. Köyhyys merkitsee myös sitä, ettei elämätapoje suhtee juuri ole valiavaraa, mikä saattaa johtaa sosiaalisee syrjäytymisee. Loppuiko köyhyys tai saatiiko sosiaalie syrjäytymie torjuttua vuodessa? Ei tietekää. Silti teemavuosi puolustaa paikkaasa. Ihmiste ja erityisesti päättäjie tietoisuus kasvavista tuloeroista ja syrjäytymisestä tutuu lisäätyee. Mikä mahtaa olla kuluva vuode teema? Aiva. Elämme Euroopa vapaaehtoistoimia teemavuotta! Tavoitteea o ostaa esii vapaaehtoistoimia merkitystä, parataa se toimitaedellytyksiä ja kiittää ihmisiä, jotka tarjoavat osaamistaa ja aikaasa vapaaehtoistyöhö. Teemavuosi o viestiällie hake. Se puitteissa ei valitettavasti jaeta lisärahaa, vaa pyritää muistuttamaa meitä kaikkia vapaaehtoistoimia merkityksestä. Vapaaehtoistoimialla o merkitystä moelle taholle. Usei se o kasalaise vertaistukea ja apua toiselle kasalaiselle. Vapaaehtoistoimita voi tällöi paikata tai täydetää yhteiskua toimia. Vapaaehtoistoimita o silloi merkittävä apu myös se saajalle. Toimialla o usei taloudellistaki merkitystä: talkootyöllä pyöritetyt harrastukset säästävät lapsiperheiltä pitkä pei. Kaikista suuri merkitys vapaaehtoisella työllä o kuiteki se tekijälle itsellee. Jokaie meistä haluaa kokea olevasa tarpee, kuuluvasa johoki tai osaavasa jotai hyvi. Kiireie työelämä tai lisäätyyt vapaa-aika joutilaisuutea eivät aia tätä mahdollista. Se sijaa juuri vapaaehtoistoimita ataa moelle suomalaiselle tutee heidä oma paokse merkityksestä ja tarjoaa kaivattua sisältöä elämää. Teemavuosi 2010 ei poistaut köyhyyttä tai syrjäytymistä. E eakoi tämäkää teemavuode poistava kaikkia vapaaehtoistoimia esteitä. Se sijaa usko, että juuri vapaaehtoistoimialla voidaa vähetää köyhyyttä ja syrjäytymistä. Ja toivo, että Suome moipuolisesta järjestötoimiasta mahdollisimma moi ihmie löytyy kaivattua lisäsisältöä elämääsä. Vapaaehtoistoimialla voi parhaimmillaa auttaa sekä läheistää että itseää ja parataa maailmaa. Kaikki maailmaparatajat, yhteisöllisyyde etsijät ja muut tavalliset suomalaiset, kuluttajaliike toivottaa Siut tervetulleeksi mukaa toimitaamme ja oellista vapaaehtoistoimia vuotta. Jyrki Koola päätoimittaja JULKAISIJA Kuluttajaliitto Kosumetförbudet ry, Malmirie 1 B, HELSINKI puheli (09) , suome@kuluttajaliitto.fi, 2 3

3 Kuluttajaliito semiaari helmikuussa marttatalolla Kuluttajaliito semiaari Ruokavaliat arje pyörteissä keräsi helmikuu alussa Helsigissä Marttatalolle rusaasti kiiostueita pohtimaa arkiruoa roolia uorte ja lapsiperheide elämässä. Semiaari päätti paeeli, jossa vasemmalta lukie kasaedustaja Saa Lauslahti, kuluttuja Mia Mäläskä, mediatutkija Aa- Maria Mäki-Kuutti sekä elitarviketeollisuude edustaja Marjaleea Tahuapää pohtivat kuka vaikuttaa kuluttaja valitoihi. Kodi malli ohjaa arkiruokailua Pieituloisilla tarjolla iukemmat valiat Niukat varat ja epätietoisuus, toiveide ja tode ero, saavat pieituloisilla aikaa ruokataaka. Semiaarissa osallistujat saivat ääestää kaukosäätime oloisilla laitteilla. Tulokset saatii heti äkyville. Nykyaikaisessa hypermarketissa o myyissä eri tuotetta. Pieituloise valiavara o kuiteki vähäisempi. Tarkkaa harkitekaa järkevie ruokaostoste teko ei ole helppoa, koska maiota ohjaa valitojamme. Näitä teemoja pohdittii Helsigissä Kuluttajaliito järjestämässä semiaarissa Ruokavaliat arje pyörteissä mikä vaikuttaa valitoihi, kee o vastuu? helmikuu alussa. toimittaja ja kuvaaja jaakko takalaie Pieituloiset kokevat terveytesä huooksi Tutkittua tietoa uorte ja lapsiperheide osalta atoi Kuluttajaliito TNS- Gallupilla teettämä tutkimus Ruoka ja raha arkiruua rooli uorte ja lapsiperheide elämässä. Selvityksessä haastateltii oi 1300 uorta ja 2000 lapsiperhee vahempaa. Lisäksi käytii keskustelua eti välityksellä 26 osallistuja kassa kolme päivä aja. Tulokset ovat osaltaa eestää tuttuja: pieituloiset syövät vähemmä kasviksia ja kalaa kui hyvätuloiset. Mukaa mahtuu myös yllättäviä löytöjä. Tutkimuspäällikkö Ulla-Riikka Tapiolia mukaa vähävaraiset lapsiperheet kokevat terveytesä häkellyttävä huooksi. Vajaa puolet arvioi omaa terveyttää eriasteisesti huooksi. Hyvätuloisilla huooo kallistui vai vajaa eljäes, ja hyväksi terveytesä koki 62 prosettia vastaajista. Kaike huipuksi puolet pieituloisista lapsiperheistä ilmoitti säästäväsä ruokameoista. Lapsille kyllä pyrittii tarjoamaa hyvää arkiruokaa, mutta omia aterioita korvattii välipaloilla. Tutkimuksessa uoret ja lapsiperheet kokivat viestit terveellisestä ruokavaliosta sirpaleisiksi. Niukat varat ja epätietoisuus, toiveide ja tode ero, saavat pieituloisilla aikaa ruokataaka. Taakkaa saattaa lisätä voimakas terveysvaikutteiste elitarvikkeide markkioiti. Vai itse tehty o kuo ruokaa Kaikkia uoria ja lapsiperheitä yhdisti äkemys, että vai itse alusta lähtie valmistettu ruoka o kuo ruokaa. Vai vatsa täytee -ruokaa turvautumisee löytyi useita syitä. Tärkeimmäksi terveellise ruokavalio iostajaksi ousi kodi malli eli mite oli omassa lapsuudessa syöyt. Selkeitä esteitä ei koettu oleva, mutta moi totesi, etteivät omat rahkeet vai riitä. Eakkoluulot, laiskuus, tietämättömyys, rutiii, uupumus ja lohtusyömie maiittii syiksi, miksi terveellise ruoa käyttö ei oistuut, toteaa ettikeskustelua ohjaut tutkimuspäällikkö Elia Rautavaara. Nettipaelistie yhteie äkemys oli, ettei tervee arkiruoa edistämie oistu kiihkoilulla tai syyllistämällä. Asiallie tieto ravitosuosituksista sekä koulu opetuksia ja kodi mallia pidettii keskeisiä. Verkkoyhteisöt eturitamassa Terveysviestitää Tamperee yliopistossa tutkiva Aa-Maria Mäki-Kuutti toi semiaari tieteellistä lähestymistapaa otsikolla Miltä ruoka- ja terveysviestitä äyttää?. Mäki-Kuuti mukaa aikaisemmi viestiässä valiut tiedeusko o rapautumassa. Netti ja sosiaalie media o yhä useamma kuluttaja terveystiedo lähde. Periteise media tiedotuputukse rialle o oussut ihmiste oma tiedohakita. Sitä voisi kutsua vaikka vertaisyhteiskuaksi, Mäki-Kuutti toteaa. Häe mielestää ii julkiste kui 4 5

4 kuluttajaliito semiaari Ylipaio aiheuttamie sairauksie takia o alettu puhua myös tarpeesta ostaa rasvaiste ja sokeriste elitarvikkeide veroa, saoo Pirttilä. Vihaekset ehkä heräteostos järjestöjeki terveysvalistajie o syytä alkaa toimia sosiaalisessa mediassa. Vai ii saadaa viesti jos ei suoraa perille, ii äkyville ja vertailuu muide viestie kassa. Verotus voi ohjata oikeaa Koska tulot ja varallisuus ohjaavat kuluttajie valitoja, yksi tärkeä osa kokoaisuutta o ruoa verotus. Professori Jukka Pirttilä Tamperee yliopistosta pohti esityksessää, voidaako kuluttaja valitoihi vaikuttaa verotuksella. Kukaa ei usko, että taivaisii ostettu hita lopettaisi alkoholi ja tupaka käytö. Ylipaio aiheuttamie sairauksie takia o alettu puhua myös tarpeesta ostaa rasvaiste ja sokeriste elitarvikkeide veroa, saoo Pirttilä. Häe mukaasa esimerkiksi USA:ssa kokeiltu limsa 10 proseti hiakorotus leikkasi kulutusta sama verra, 10 prosettia. Mutta seki toimii Pirttilä mielestä vai aluksi, 100 proseti hiakorotus ei lopettaisi limsakulutusta kokoaa. Pirttilä mukaa yhä eemmä ousee vaatimuksia aikuiste syömise ohjaamisesta terveempää suutaa. Laste kohdalla tämä o yleisesti hyväksyttyä. Nyt pitäisi löytää aikuiste kohdalla kultaie keskitie holhoamise ja ohjailu välissä. Toimiva ja liikalihavuutta ehkäisevä hyödykeverojärjestelmä o isobritaialaiste tutkimuste mukaa mahdollie. Olisimme hulluja, jos emme kokeilisi sitä Suomessa, totesi Jukka Pirttilä. Paeelia ja ääestyksiä Semiaari päätti paeeli, jossa kuluttaja valitoja ja vastuuta pohti elitarviketeollisuude edustaja Marjaleea Tahuapää, kasaedustaja Saa Lauslahti (kok), mediatutkija Aa- Maria Mäki-Kuutti sekä kuluttujaa Mia Mäläskä. MTK: etise tiedostuspäällikkö Leea Packalei sujuvasti ohjaamassa keskustelussa Tahuapää suutasi vastuuta kaupa ja kuluttaja suutaa, Lauslahti vakuutti laisäädäö tärkeyttä ja Mäläskä kertoi eljä lapse yksihuoltaja arje valioista. Yleisö osallistui keskusteluu aktiivisesti, mikä lisäksi se sai ääestää muu muassa ruokavalistukse tarpeellisuudesta. Tuloste mukaa yleisö luotti holhouksee ja tutkittuu tietoo. Toiselaista äkemystä edusti se semiaarilaie, joka mukaa pysyvä muutos saadaa aikaiseksi vai vertaiskotakteilla, opettelemalla yhdessä asioita pieissä ryhmissä. Pirttilä mukaa yhä eemmä ousee vaatimuksia aikuiste syömise ohjaamisesta terveempää suutaa. Kuluttajaliito semiaari osaottaja Riikka Seppälä Kotimaiset kasvikset -yhdistyksestä, mite pieituloiset saataisii syömää eemmä kasviksia ja vihaeksia? Yleisesti kuluttajie ajattelutapaa pitäisi saada muutettua ii, että kasvikset ovat osa peruselitarvikkeita ja arkiruokaa. Kasviste hyviä puolia ja erilaisia käyttötapoja pitää tuoda esille, toteaa Seppälä. Ostamalla kasvikset sesokie mukaa ja korvaamalla kasviksilla osa liha- ja maitotuotteista pystytää ruokaa meevät kulut pitämää kohtuullisia. Kasvikset eivät ole usei ostoslistalla perushakioissa vaa iitä ostetaa heräteostoksia ja jos rahaa jää yli. Suositeltava puole kilo päivittäie kasvismäärä oistuu lisäämällä ja korvaamalla osa raaka-aieista moipuolisesti eri kasviksilla. Esimerkiksi makkarakeito tai jauhelihakastikkee lihasta osa voidaa korvata juureksilla. Näi saadaa väriä ruokaa ja samalla edistetää omaa terveyttä ja huolehditaa ympäristöstä, saoo Riikka Seppälä. Aia ei ehdi Pieperheyhdistyksee kuuluva Mia Mäläskä o semiaarissa tavallise kuluttaja asemassa. Pieituloie eljä lapse yksihuoltaja mukaa TNS- Gallupi toteuttama selvitys uorte ja lapsiperheide elämästä kuulosti moelta osiltaa tutulta. Arkiruoa tekemie alusta pitäe ilma eieksiä vie paljo aikaa ja tuo kiirettä ja stressiä. Joskus ei vai ehdi, ja silloi o käytettävä valmisruokia, saoo Mäläskä. Hä ei halua esittää mitää kurjuus jalostaa -vahempaa. Mutta eljä 3 14-vuotiade laste äitiä Mäläskä kokee, että vähäiset rahavarat auttavat arkiruoat paremmassa suuittelussa ja valiassa. Ku o alkuu kestäyt parit raivokohtaukset kaupassa, jatkossa saa lapset ymmärtämää, ettei kaikkea voi ostaa mitä tekee mieli. Tietysti kaikkie pitäisi saada tehdä oma ruokavalitasa. Ku o töitä ja saa palkkaa, tutuu aika hyvältä. Osaa arvostaa ykytilaetta w w w. f a c e b o o k. com/kuluttajaliitto, ku joskus o ollut huoommiki, Mia Mäläskä toteaa. Suositeltava puole kilo päivittäie kasvismäärä oistuu lisäämällä ja korvaamalla osa raakaaieista moipuolisesti eri kasviksilla

5 Opas sisältää tietoa terveellisestä ruokavaliosta sekä vikkejä helppoihi arkiruokii, kasviste käytö lisäämisee, ruokajättee vähetämisee ja pakkausmerkitöje lukemisee. Vikkejä löydät myös kotitaloude meoje tarkkailuu. Kirjasta löytyy yhteesä 77 reseptiä. Voit tilata oppaa: 10 e Kirjaesittelyssä Terveellie ruoka ei tarkoita rasvatota, suolatota, mautota ja akeaa ruokaa. Arkiruua Tuuausopas teksti Aika Mariemi KuvaT shutterstock Arje pyörteissä ruualaitto o usei haasteellista; tottumus, kiire ja tiedopuute ajavat valmistamaa ja syömää aia vai samoja ruokia. Lukuisia tarjolla olevia mahdollisuuksia ei osata hyödytää ja ruokavaliat käyvät rutiiiomaisiksi. Tuuausopas o Kuluttajaliito Teta terveellisiä ja taloudellisia arje ruokavalitoja hakkee materiaalia. Lähes 80 reseptiä aamiaiselle, välipalalle ja iltapalalle, pääruuaksi, kasvislisukkeeksi ja tarjottavaksi. Arkiruua tuuausopas pyrkii rikkomaa rutiieja tarjoamalla lukuisia keioja tuuata omia ruokavalitoja terveellisemmiksi, taloudellisemmiksi ja keties ympäristöystävällisemmiksi. Oppaasta löytyy käytäö vikkejä helppoihi ja maukkaisii arkiruokii, kasviste käytö lisäämisee, ruokajättee vähetämisee ja pakkausmerkitöje lukemisee. Kirja ataa myös euvoja kotitaloude meoje tarkkailuu ja oma taloude hallitaa. Tuuausopas sisältää lähes 80 reseptiä aamiaiselle, välipalalle ja iltapalalle, pääruuaksi, kasvislisukkeeksi ja tarjottavaksi. Perusreseptit ovat tavallise oloisia ruokia, joista jokaie kuiteki sisältää kasvikua tuotteita. Kustaki reseptistä aetaa lisäksi muutama tuuausohje, jolla paria raaka-aietta muuttamalla saa aiva uude ruua aikaa. Jokaise pääruokaresepti yhteydessä aetaa myös vikki ylijääee ruua hyödytämisee. Tuuausohjeilla ja tähteide hyödytämisellä pyritää kiiittämää huomiota poisheitettävä ruua määrä vähetämisee. Arkiruua tuuausopas o suuattu erityisesti arkiste ruokavalitoje parissa paiiville ja omaa esimmäistä kotia perustaville uorille, mutta oppaa sivuilta löytyy kullaarvoisia vikkejä varmasti jokaiselle. Tuuausopas o Kuluttajaliito Teta terveellisiä ja taloudellisia arje ruokavalitoja hakkee materiaalia. Hakkeessa jalkaudutaa uorte ja lapsiperheide parii yhteistyössä Valtakuallise työpajayhdistykse, Pieperheyhdistykse ja Maerheimi Lastesuojeluliito kassa. Hakkee kohderyhmä ulkopuoliset tahot voivat tilata kirja 10 e hitaa hakkee kotisivuilta osoitteesta 8 9

6 No moey, Raha käyttöö ja rahaa liittyvät aseteet äyttävät suurimmalla osalla uorista oleva järkevällä pohjalla. Taloutee liittyviä tietoja, taitoja ja aseteita kysyttii Kuluttajaliito kotisivuilla olleessa uorille suuatussa talousaiheisessa kyselyssä. Kyselyy vastaeet olivat vuotiaita lapsia ja uoria. teksti Paula pessi KUVA shutterstock Raha säästämie o uorille tuttua. Kyselyy vastaeista uorista lähes jokaie kertoi joskus säästäeesä rahaa. Suosituimmat säästämise kohteet olivat vaatteet, viihde kute musiikki, elokuvat, lehdet, kirjat sekä elektroiikka. Lähes puolet kertoi myös säästäeesä paha päivä varalle. Omaa rahaa uoret saavat vahemmilta, käymällä kesätöissä tai töissä sekä lahjaa. Hiema alle puolet uorista saa sääöllistä viikko- tai kuukausirahaa. Kesätöihi tai töihi meemise o hoey oma raha tärkeää uorte elämässä Jos rahaa olisi käytössä ykyistä eemmä, moi matkustaisi. suuri motiivi oli saada käyttöö aiva omaa rahaa. No moey, o hoey totesi eräs vastaajista. Moi maiitsi haluavasa kartuttaa työkokemusta tai laittavasa palka säästöö tulevaisuude meoje varalle. Nuoremmat vastaajat kertoivat joskus tekeväsä koti- tai pihatöitä rahallista korvausta vastaa. Kyselyy vastaeet uoret käyttivät rahaa keskimääri euroa viikossa. Eite käyttörahaa kului vaatteisii ja asusteisii, karkkii, sipseihi ja muuhu syötävää sekä viihteesee vuotiaat tytöt kuluttivat selvästi eemmä rahaa vaatteisii, asusteisii ja kosmetiikkaa kui sama ikäiset pojat. Pojilla mei usei rahaa syötävää. Lisäksi jokapäiväisessä elämässä rahaa kului vahemmilla vastaajilla ruokaa, ajoeuvoihi sekä myös savukkeisii ja alkoholii. Jos rahaa olisi käytössä ykyistä eemmä, moi matkustaisi. Jos mahdollie lottovoitto osuisi omalle kohdalle, rahalle olisi jo mietittyä käyttökohteet. Suuri osa ostaisi auto, asuo ja matkustelisi. Nuoremmat vastaajat toivoivat mopoa tai mopoautoa. Yllättävä moi uori haluaisi myös maksaa pois vahempiesa laia. Myös vaatimattomampia toiveita esiityi, kute uudet kegät, Harry Potterit eglaiksi tai kaksi uimapukua. Joka eljäs vastaajista oli joskus laiaut rahaa. Laiattu summa o useimmite ollut alle 20 euroa, mutta joka viidees laiaajista ilmoittaa laiaeesa yli 50 euroa. 82 prosettia kertoo maksaeesa laia takaisi sovitussa ajassa. Maksuhäiriömerkiä syitä ja seurauksia koskevat tiedot olivat eteki vahemmilla vastaajilla yllättävä hyvi tiedossa. Useampi se sijaa erehtyi moivalitatehtävässä, jossa piti arvioida pikavipi korko euromääräiseä sekä proseteissa. Kuluttajaliito uorille suuattuu taloustaitokyselyy vastasi 215 lasta ja uorta. Kysely oli suuattu vuotiaille ja tehtii loppusyksystä Kyselyy vastaeista 67 % oli tyttöjä ja 33 % poikia. Suuri osa vastaajista oli vuotiaita (63 %), joka osaltaa selittää hyvät tiedot vaikeimmissa kysymyksissä. Taloudelliste tietoje ja taitoje opettelua pidettii tärkeää, asiasta täysi samaa mieltä oli 60 % vastaajista. 63 proseti mielestä talousasioita opetetaa koulussa ykyää liia vähä. Nuoret itse äkivät uore hekilö oma taloude halliassa haasteellisimmiksi tekijöiksi muuto omaa kotii, opiskelu aloittamise ja piee tulotaso sekä pätkätyöt ja määräaikaiset työsuhteet. Kysely aseeosuudessa mitattii aseteita, jotka liittyvät omaa taloutee ja se hallitaa. 84 % vastaajista piti tärkeää maksaa laskut aia eräpäivää meessä ja lähes yhtä moi (79 %) piti kuia-asiaa maksaa otettu laia tai luotto takaisi. Se sijaa reilu puolet oli täysi samaa mieltä säästämise hyödyllisyydestä ja vai oi kolmaes uskoi käyttäväsä rahaa järkevämmi kui kaverisa. Kyselyy vastaeet eivät tuustautueet shoppailu ystäviksi. Vai oi kymmees kertoi shoppailevasa usei. Syiksi maiittii oikea tarve, shoppailu tuoma mukava olo tai ajavietto ystävie kassa. Kyselyssä pyydettii myös listaamaa kolme tärkeitä asiaa, jotka tekevät oellisiksi. Raha maiittii vai murto-osassa vastauksia. Useimmi maiitut oellisuude tuojat olivat oma perhe ja ystävät, lemmikit, terveys, rakkaus ja harrastukset. Joka eljäs vastaajista oli joskus laiaut rahaa

7 Kuluttajie hallituskaude tavoitteet tiiviisti: 1. Kuluttajie ostovoima turvattava 2. Itsehoitolääkkeet kuluttaja saataville 3. Nykyaikaiset viestitäpalvelut kaikille 4. Pakeilta palvelua ja pikavipit pois 5. Julkisissa palveluissa alamaisesta kuikaaksi 6. Elitarvikkeet: turvallista ja terveellistä 7. Kuluttaja-asioihi eemmä vipuvoimaa 1. Kuluttajie ostovoima turvattava Kuluttajie ostovoima positiivie kehitys o välttämättömyys kehittyvälle ja kasvavalle taloudelle. Se ylläpitää mm. työllisyyttä ja o tärkeää, että ostovoima taso säilyy vähitää ykyiseä. Suomessa ostovoima kehityksessä o yt aiempaa iukemmat äkymät. Tämä johtuu julkise taloude velkaatumisesta ja siitä sytyeestä tarpeesta kiristää verotusta. Lisäksi elitarvikkeide, eergia, raaka-aieide ja valmisteide hiat ovat ousseet. Kuluttajaliitto torjuu kulutusveroje kiristämise. Päivastoi hallitukse täytyy tukea taloudellisesti heikossa asemassa olevie kuluttajie ostovoimaa ostamalla tulosiirtoja vastaamaa hitataso yleistä ousua Itsehoitolääkkeet kuluttaja saataville Yleisimpie itsehoitolääkkeide saatavuutta o paraettava eli tuotava päivittäistavara myyi yhteytee. Norjassa oli aiemmi hyvi samakaltaie tilae kui Suomessa yt. Siellä muutos toteutettii vaiheittai ja sillä o ollut kokoaisuudessaa kuluttajie kaalta myöteie vaikutus itsehoitolääkkeide saatavuutee ja hitoihi lääketurvallisuude vaaratumatta. Suomessa itsehoitolääkkeide myyti o tiukemmi säädeltyä kui missää muussa Pohjoismaassa. 3. Nykyaikaiset viestitäpalvelut kaikille Tietoliikeeyhteyksiä o tehostettava ja paraettava alueellisesti kattaviksi. Nykyaikaiste ja riittävä opeide laajakaistayhteyksie tarjoamie kaikille kuluttajille kohtuullisee hitaa myös käytäössä o varmistettava koko Suomessa. Yleisradio tarjoaa kasalaisille tärkeää peruspalvelua. Seuraavalla hallituskaudella tullaa päättämää Yleisradio riittävästä rahoituksesta. Yleisradio toimita täytyy jatkossa rahoittaa valtio talousarviosta. 4. Pikavipit pois ja pakeilta palvelua Ylivelkaatumie o merkittävä ogelma, jota kärjistävät kalliit ja usei kohtuuttomi ehdoi aetut pikavipit. Tulevalla hallituskaudella o selvitettävä tehokkaita keioja puuttua pikavippie kaltaisee elikeiotoimitaa, esim. kulukato avulla. Pakkie kottoriverkosto o harvetuut, jäljelle jääeide aukioloaikoja o lyheetty ja kassahekilökutaa väheetty. Lisäksi maksuautomaatteja o karsittu. Kuluttajaliitto toivoo, että pakit jatkossa tarjoavat yli 65-vuotiaille asiakkaillee esimerkiksi kymmee kassapalvelua kuukaudessa ilmaiseksi. EU-kasalaisista suomalaiset käyttävät iokkaimmi verkkopakkia. Pakit tarjoavat kuluttajille verkossa peruspalveluita, joide avulla voi hoitaa raha-asiat. Kaikki pakit eivät kuitekaa aa verkkopakkituuksia asiakkaalle, jolla o maksuhäiriömerkitä. Tällaisilla asiakkailla, ei ole myöskää mahdollista saada kaikista pakeista maksukorttia ei edes sellaista korttia, jossa tili kate varmeetaa joka tapahtuma yhteydessä. Suomalaisesta aikuisväestöstä maksuhäiriömerkitä o 7,5 prosetilla. Näi suurta määrää kuluttajia ei saa jättää ilma peruspakkipalveluja kute verkkopakkituuksia ja maksukorttia. 5. Julkisissa palveluissa alamaisesta kuikaaksi Kuille o osoitettava taloudelliset edellytykset ja mahdollisuudet tarjota lakimääräisesti säädetyt palvelut. Asiakaspalaute o otettava huomioo julkisia palveluja kehitettäessä ja asiakkaita o kaustettava palauttee atamisee. Kuluttaja oikeusturva vaihtelee riippue siitä, tuottaako palvelu julkie vai yksityie palvelutuottaja. Keskeisitä o, että kuluttaja asema palvelu markkioii, laadu ja siihe liittyvie hyvityste, euvoa ja riitoje ratkaisu osalta o riippumato siitä tuottaako palvelu yksityie vai julkie taho. Jokaisessa terveydehuollo toimitayksikössä oleva potilasasiamiehe tehtävää o ataa potilaalle tietoa tämä oikeuksista ja toimia potilaa oikeuksie edistämiseksi. Tällä hetkellä potilaa oikeudet eivät toteudu potilaslai tarkoittamalla tavalla riippumatta paikkakuasta tai terveydehuollo toimitayksiköstä. Potilaa oikeuksie takaamiseksi potilasasiamieste asemaa oki selkeytettävä ja riippumattomuus turvattava. 6. Elitarvikkeet: turvallista ja terveellistä Kuluttaja tulee voida luottaa kaupassa myyissä olevie elitarvikkeide määräyste mukaisuutee. Elitarviketurvallisuude valvoa keskusvirastoa toimii Elitarviketurvallisuusvirasto (Evira), mutta käytäö valvoa tekevät usei kutie viraomaiset. Kuluttajie turvallisuude varmistamiseksi ja harhaa johtamise ehkäisemiseksi elitarvikevalvotaa o tehostettava. Suomalaiste terveyttä uhkaa jatkuvasti lisäätyvä ylipaio. Lukuisat tutkimukset todistavat kasviste, hedelmie ja marjoje rusaa saai merkitystä terveyde edistämisessä ja paio halliassa. Kasvisvoittoise terveellise ruoa syömisee tulee kaustaa kasviste, hedelmie ja marjoje arvolisävero aletamisella ollaa. Edellee voidaa epäterveelliste elitarvikkeide (esim. lisätty sokeri, rasvapitoisuus) arvolisäverotusta kiristää. 7. Kuluttaja-asioihi eemmä vipuvoimaa Ryhmäkaelaki o ollut voimassa vuodesta 2007, mutta yhtää ryhmäkaetta ei ole tämä lai pohjalta ostettu. Ryhmäkatee ostamisee pitää olla mahdollisuus myös yksittäiste kuluttajie muodostamilla ryhmillä sekä kuluttajie etuja ajavilla järjestöillä. Kuluttaja oikeusturva vahvistamiseksi kuluttajariitalautakua tehtäväkettä o rajattava periteisii kuluttajariitoihi. Kuluttajariitalautakutaa vastaavaa meettelyä tulee voida joustavasti lisätä uusie asiaryhmie mukaa saamiseksi. Eriksee täytyy perustaa asutoriitalautakuta, joho siirretää asuto- ja kiiteistökaupat sekä muut asumisee liittyvät asiat. Asuto-osakeyhtiö ja osakkaa välisissä riita-asioissa ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta kevyempää, tuomioistuime ulkopuolisee riidaratkaisuu. Käräjäoikeusmeettely o raskas ja liia kallis äihi riitoihi. O selkeytettävä Kuluttajavirasto tehtäviä, jotta se viraomaistoimita vahvistuu ja kasalaisjärjestöille luotevasti kuuluvat asiat aetaa iide hoidettavaksi. Lisäksi kuluttaja-asiamiehe asema o palautettava selkeästi kuluttajia edustavaksi viraomaiseksi. Näi Kuluttajavirastolle jäisivät puolueettomalle viraomaiselle kuuluvat halliolliset asiat

8 Opiäytetyö: työpöydä ääressä Velkaeuvota täää ja huomea Kolmae vuode opiskelija Laura Eckell Laurea ammattikorkeakoulusta teki Kuluttajaliitolle opiäytetyö, jossa hä kartoitti talous- ja velkaeuvojie äkemystä omasta toimekuvastaa. teksti paula pessi KuvaT shuttersock Kuluttajaliito toimihekilöitä esittelevä sarja Työpöydä ääressä jatkuu. Esittelyvuorossa o liito taloussihteeri Sirpa Villa. teksti jyrki koola kuva soile kallio Milloi ja miksi päädyit Suome Kuluttajaliittoo töihi? Näi liito lehti-ilmoitukse toukokuussa 1991 jossa haettii toimistosihteeri äitiysloma ajaksi sijaista. E tieyt liito toimiasta paljoakaa, mutta liito toimipaikka sijaitsi tuolloi Maerheimitiellä joka työmatkaa oli erittäi sopiva miulle, siksi kiiostui hakemaa työpaikkaa. Millaie o tyypillie työpäiväsi vai oko sellaista? Työpäiväi ovat aika erilaisia, jokaisee työpäivää pitää mahduttaa rutiiitehtävi lisäksi moia erilaisia työtehtäviä. Toimi päivittäi muide tehtävie lisäksi puhelivaihteessaki. Ealta ei voi koskaa arvata kuika paljo puheluita tulee päivittäi, jote tyypillistä työpäivää ei ole. Mikä o työ parasta atia? Parasta o mukava työyhteisö jossa o hyvä työskeellä, työi haasteellisuus ja moipuoliset työpäivät sekä tutustumie erilaisii ihmisii. Mikä o omiaa aiheuttamaa harmaita hiuksia? Tietoliikeekatkokset, jos yhteydet eivät toimi ii mikää ei toimi. Silloi tutuu, etteivät työt etee halutulla tavalla. Mitkä asiat ovat mielestäsi Suome Kuluttajaliito keskeisiä tehtäviä? Kuluttajie eduvalvota o tärkei. Usei se tapahtuu kuluttajia koskeva eri aihealueide tiedo tuottamisea ja jakamisea. Teemme paljo työtä paikallisyhdistyksie ja jäseistö palvelemiseksi. Kuiteki lopullie päämäärämme o toimia kaikkie suomalaiste kuluttajie hyväksi. Raha-asioide hoitamie, taloutee liittyvät asiat ja kotitalouksie velkaatumie ovat kiiostaeet miua siitä lähtie, ku aloiti koulu. Kuluttajaliito kassa euvotelle saimme opiäytetyöllei kiiostava aihee. Työharjoittelujakso jälkee valmistu palveluje tuottamise ja johtamise koulutusohjelmasta. Laura kertoo. Kysely oli rajattu Etelä-Suome alueelle ja siihe osallistui 23 talous- ja velkaeuvojaa. Opiäytetyö aieisto kerättii loppuvuodesta Opiäytetyö tutkimusosuudessa selvitettii talous- ja velkaeuvoa ykyistä tilaetta euvojie äkökulmasta. Erityisesti huomioitii ealtaehkäisevä talouseuvoa tarvetta ja se atamise mahdollisuuksia ykyisellä mallilla ja resursseilla. Vastauksista ousi esille yhteeviä mielipiteitä. Neuvojat maiitsivat usei uorte velkaatumise oleva ousussa ja syiksi ähtii helposti ostettavat pikaluotot. Toie ryhmä olivat uusiovelkaatueet, jotka jo kertaallee ovat vapautueet veloistaa, mutta velkaatueet uudellee. Molemmat ryhmät kaipaavat talouseuvotaa heille soveltuvassa muodossa. Keski-ikäiset ovat ousseet yhdeksi velkaatueimmista Selvitykse tulokset korostivat selvää talouseuvoa tarvetta. ryhmistä suurte asutolaioje vuoksi. Myös erilaisia kulutusluottoja ostetaa rusaasti. Selvitykse tulokset korostivat selvää talouseuvoa tarvetta: joko ealtaehkäisevästi, jotta ogelmia ei sytyisi sekä myös velkatilatee jäl- kee, jotta ei palattaisi totuttuihi kaavoihi. Joideki vastaajie mielissä oli uhkakuvia palvelu laadu heikkeemisestä jo tämä hetkiseltä kiireiseltä tasolta, ku velkaatueide ja velkaogelmaiste määrät kasvavat. Lisää teemasta sivuilta

9 Kosmetiikka hyvis vai pahis? Käytämme kosmetiikkaa päivittäi, mutta mitä tiedämme siitä? Mite erottaa hyvikset pahiksista? Voiko luomu- ja ekotuotteisii luottaa? Mikä o tarua, mikä totta? Kosmetiika turvallisuus puhutti kasaiväliseä kuluttajie oikeuksie päivää Jokaie kuluttaja voi miettiä, mite pieetää omaa kemikaalikuormaasa. teksti Sari okko kuva soile kallio Mekö kemikaalie kettutyttöjä ja -poikia?, Marttaliito toimiajohtaja Mariae Heikkilä ja Kuluttajaliito pääsihteeri Jyrki Koola auroivat ostaessaa esii puhuttava aihee. Kasaivälistä kuluttajie oikeuksie päivää vietettii maaliskuu puolivälissä teemalla Turvallie kosmetiikka Mitä siu o hyvä tietää kosmetiikasta?. Helsigi Itäkeskuksessa järjestetty keskustelutilaisuus herätti jo ee alkamistaa tuteita. Tapahtumaa oli puuhattu viime metreille asti Itäkeskukse kauppakeskuksee. Vai muutamaa päivää ee tilaisuutta tuli ilmoitus, ettei paikka olekaa käytettävissä. Koska tilaisuutemme tarkoitus ei ollut maiostaa tuotteita, vaa ataa kuluttajille myös mahdollisuus saada tietoa kosmetiika turvallisuudesta, jouduimme sesuuri kohteeksi, Kuluttajaliito pääsihteeri Jyrki Koola kertoo hymyille. Hyppy viidakkoo Tilaisuude juotaja, Marttaliito toimiajohtaja Mariae Heikkilä pistää keskusteluu vauhtia työväeopisto luetosalissa heittämällä paelisteille kysymykse: Mite kemikaalit vaikuttavat kuluttajii? Olemme hypäeet melkoisee termiologia- ja aieviidakkoo. Kosmeettisissa tuotteissa käytettäviä aiesosia o peräti erilaista jotta tuotteet säilyisivät paremmi, tuoksuisivat hyvältä ja iide koostumus olisi tasaie. Jokaie raaka-aie o kemikaali, myös vesi, kosmetiikka-asiatutija Päivi Kousa Helsigi Allergia- ja Astmayhdistyksestä muistuttaa. Osa kemikaaleista o turvallisia, osa kiistaalaisia ja osa vaarallisia. Tekokemia yhdistykse toimitusjohtaja Sari Karjomaa o samoilla lijoilla. Lähtökohtaisesti saaa ei tarvitse pelästyä. Kemikaali o kemiallie aie, joita o kaikkialla. Kemiatekiika isiööri Aja Nyste puolestaa puhuisi kemikaalie sijasta aieista. Hyvikset vai pahikset? Vaikka laki kertoo, mitkä aieet ovat kiellettyjä ja mitkä sallittuja, kosmetiikassa sallittuje aieide joukossa o aieita, jotka voivat olla herkistäviä, altistavia, allergisoivia, myrkyllisiä tai muute vaarallisia. Tavallisimpia kosmetiikka-allergioide aiheuttajia ovat muu muassa hajusteet ja hiusväriaieet. Julkisuudessa puhutaa paljo formaldehydeistä, ftalaateista, mieraaliöljyistä, parabeeeistä, triklosaaista, syteettisistä myskeistä, aotekologiasta ja moista muista kuluttajalle vaikeasta termistä. Mite siis luovia erilaiste aieide tulvassa turvallisee suutaa? Karjomaa korostaa, ettei kuluttaja tarvitse olla kemisti. Kuluttaja turvaa o tiukka ja jatkuvasti päivittyvä tuoteturvallisuuslaisäädätö. Omaa altis- tumista voi toki vähetää harkitsemalla, mitä tuotteita ja paljoko käyttää, mutta koko maailmasta yksittäise ihmise ei tarvitse kataa huolta. Kousa perääkuuluttaa kohtuutta ja maalaisjärje käyttöä. Allergia ei syy yhtäkkiä vaa se o seurausta pidemmästä altistumisesta. Jokaie kuluttaja voi miettiä, mite pieetää omaa kemikaalikuormaasa. Yksittäisiä aieita ja kemikaaleja ei yt ryhdytä iputtamaa hyviksii ja pahiksii, mutta joideki kosmetiikkavalmistajie toimitaa voidaa syystäki paheksua. Yksi perisyeistä o kuluttajie harhaajohtamie viherpesulla. Se, että tuotteesee lisätää pisara sitruuaa tai pakkauksee paietaa vihreä lehti, ei tee valmisteesta ekoa tai luomua, ekokampaaja ja opettaja Moa Mether huomauttaa. Mite valita viisaasti? Kuluttaja voi tehdä valitoja, sillä vaihtoehtoja o. Voimme valita viisaasti, kute luookosmetiikkaa ja sertifioituja aieita, Pohjoismaide Miisterieuvosto ympäristöryhmä koordiaattori Camilla Sederholm saoo. Luookosmetiikkaa valmistetaa luoosta saatavista aieista ja sitä valvovat useat eurooppalaiset sertifioitijärjestöt. Luotettava sertifikaatti takaa, että kosmetiikka o luoomukaista. Allergia- ja Astmaliito Allergiatuukse saaeista kosmetiikkasarjoista löytyy muu muassa hajusteettomia meikkejä. Tässäki asiassa o silti piei mutta. Erilaiset ympäristömerkit ja sertifikaatit ovat maksullisia, joihi pieillä valmistajilla ei välttämättä ole varaa. Jos tuotteessa ei ole merkkiä, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että tuote olisi sertifioitua huoompi. Jokaise kosmetiikkapurki kyljestä löytyy tää päivää pieellä prätätty luettelo tuottee sisältämistä aiesoista. Ogelmaa äissä o paitsi piei prätti myös se, että käytettyjä termejä o vaikea ymmärtää. Tähä paelistit toivoisivat parausta. O loppusaoje aika Ku kuluttaja haluaa ekopermaeti, sellaise hä saa, mutta todellisuudessa sitä ei tää päivää ole olemassa. Ostamme helposti mielikuvia emmekä kuluttajia halua ähdä totuutta, Mether saoo. Pieeä omaa altistumistasi ja muista kohtuus. Voit käyttää vaikkapa rohtueisii huulii samaa rypsiöljyä, jota käytät ruualaitossa, Sederholm vikkaa. Hyviste ja pahiste vastakkaiasettelu sijaa voisimme miettiä, mitä hyötyä ja arje iloa kosmetiikka meille Sari Karjomaa, Päivi Kousa, Camilla Sederholm, Aja Nyste ja Moa Mether tarjosivat kuluttajille kiiostava keskustelu kosmetiika turvallisuudesta. päivittäi tarjoaa, Karjomaa pohtii. Ku kumartaa yhtee suutaa, pyllistää toisee. Altistumise vähetämiseksi pelkkä kosmetiikkaremotti ei riitä. O mietittävä kokoaisuutta, kute sitä, ajako autolla, mitä syö, mite ja missä asu tai mikälaisia huoekaluja osta, Kousa lisää. Myös Nyste haastaa miettimää yhde asia perässä juoksemista. Voidaa kysyä, ollaako oikealla tiellä, jos lapse hiuksia ei pestä shampoolla, mutta häet laitetaa ukkumaa huoeesee, jossa o palosuojattu sohva ja tietokoe urkassa hurisemassa? Tilaisuude järjestivät yhteistyössä Kuluttajaliitto - Kosumetförbudet, Kotitalousopettajie liitto Hushållsläräras förbud, Näkövammaiste Keskusliitto, Marttaliitto, Filads Sveska Marthaförbud, Maa- ja kotitalousaiste Keskus sekä TTS tutkimus

10 ohtaja Puheej palsta Vieraskyä Käytä äätäsi tai vaikee! Toivo, että kasalaisia puhuttavat asiat oikeasti ostetaa vaalikeskusteluu ja iihi etsitää vilpittömästi ratkaisuja. Krista Kiuru Suome Kuluttajaliito puheejohtaja kasaedustaja 18 A rabialaisessa maailmassa kuohuu. Tuisiasta alkaut kasaousuje sarja alkoi yhde ihmise protestista kohoeita kuluttajahitoja vastaa! Tämä o maiio esimerkki siitä kuika ogelmat eivät katoa, vaikka e lakaistaisii mato alle. Päivastoi paie ousee kui kattila kae alla ja eemmi tai myöhemmi se purkaatuu. Alu peri yhde ihmise aloittama protesti laajei, muutti muotoaa ja vaikuttaa jo maailmalaajuisesti meidä kaikkie arkee. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kasalaiset ovat ousseet barrikadeille vaatimuksiee. Yksi johtavista ajatuksista o vaatimus demokratiasta. Nuo ihmiset ovat valmiit uhraamaa jopa hekesä demokratia vuoksi. Meille demokratia o itsestääselvyys. Se ei pitäisi olla, sillä se meettämie o helpompaa kui saavuttamie. Demokratia tarvitsee toimiaksee jokaista meistä. Se ei pysy hegissä ellei sitä kuioiteta. Paras tapa osoittaa arvostusta o käyttää sitä. Miimivaatimus o, että kasalaie käyttää ääioikeuttaa. Se o vastuullise kasalaise velvollisuus. Mitä kosmetiika käyttäjä o Demokratiaa kuuluu saavapaus. Se o tapamme huolehtia, ettei ogelmia lakaista mato alle. Samoi demokratiaa kuuluu, että paieista huolehditaa määräajoi. Silloi e puretaa säätöjä oudattae. Tällaie tilaisuus o pia käytävät eduskutavaalit. Toivo, että kasalaisia puhuttavat asiat oikeasti ostetaa vaalikeskusteluu ja iihi etsitää vilpittömästi ratkaisuja. Meillä o myös vastuu siitä, että itse vaikutamme siihe mistä ja kuika asioista äissä vaaleissa keskustellaa. Mikäli tutuu, että kuluttajaäkökulma ohitetaa vaalipaeeleissa ja toritapahtumissa ii ottakaa e esii. Teillä o siihe oikeus. Pistäkää poliitikot tiukoille. Älkää atako vai media päättää siitä mistä äissä vaaleissa puhutaa, sillä asiat joista uusi hallitus ja eduskuta päättävät ovat meidä kaikkie yhteisiä asioita. Käyttäkää äätäe: tehkää kysymyksiä, vaatikaa vastauksia ja lopulta atakaa ääee sille joka se asaitsee. hyvä tietää kau eude ho itosui ystävättäyssä hym vikit jaettii ovat säilyeet it vik et Tois sa. kas rie ka elivoimaisia tähä päivää saak uho t ee vajo ovat ku taas toiset. tieltä ioide vaat io mpie pare laa tuoumit Nykyaikaiset sähköiset foor ilvat eteemme koko kosmetiika maa y löyty ita ohje ja kejä vik ma, jossa roppakaupalla. Meeillää tutuu oleaiva kilpailu siitä, mikä okaa se kauolla tapa e elli terve oa, oikea ja oi is, terve ja ikuisesti uorekas. Sam tere ieid kui elitarvikkeide lisäa veysvaikutuksista, myös kosmetiikasta ua. käydää yhä kiivaampaa keskustel Taustalla kummittelee pelko kemikaa tu ilma maa at leista, jotka valloittav hote terveytemme. Päivittäiset voiteet ja saippuat tusiho ki vievät meitä perikatoo, koska teisia ulko aa suoj a toimii tehokkaa leja ikaa kem a etiik kosm kute tä, kijöi isvastaa. Suuri osa kosmetiika aie ssa oksi kerr pita iho ta vai käväisee Ee vahaa Lisätietoja ataa Päivi Kousa, kosmetiikka-asiatutija, toimittamassa lai sallimaa tehtävää aaorm iho ja pesu sitte e lähti sä,. li uusiutumisprosessi mukaa pois kuite ei ka etiik kosm Käyttämämme kaa häviä, vaa päätyy luoo kiertokulkuu yhdessä pakkausmateriaali äkassa. Ei siis ole yhdetekevää, mik e. emm jälke me jätäm ma laise kuor Kuluttaja olisi luotettava siihe, ka että häe käyttämäsä kosmetiik a laiss a kosk a, allist turv le o terveydel joiet, suud pitoi asti tark ää ritell mää etta tuotteissa saa kutaki raaka-ai täysi voi aa kosk e ta olla. Silti emm ä, ksilt rsyty ihoä tai ta gioil aller yä vältt koska olemme yksilöitä ja tapamme reagoida vaikkapa ruoka-aieisii, siite pölyihi tai kosmetiika kemikaaleihi johtuu moista tekijöistä. Liika o kuiteki useimmite liiet, kaa myös kosmetiikassa. Tietyt aie alat voiv värit hius ja steet haju kute etlergisoida yksikertaisesti se takia, kauja usei liia etty tä iitä o käyt a. Tämä välttämiseksi suosittele Helsigi Allergia- ja Astmayhdistys lämpimästi kohtuutta ja järkeä kosmetiika käyttöö. Vähemmä voi joskus olla tarpeeksi. Omaa kemikaalikuormaa vähetämällä teet samalla palvelukse myös ympäristölle. Päivi Kousa kosmetiikka-asiatutija Helsigi Allergia- ja Astmayhdistys ry ry 19

11 Sju målsättigar för ästa regerigsperiod 1. Trygga kosumeteras köpkraft 2. Tillgåg på receptfria läkemedel för kosumetera 3. Moder kommuikatioservice för alla 4. Service frå baker och bort med sabblå 5. Frå udersåte till kug i de offetliga service 6. Säkra och hälsosamma livsmedel 7. Mer hävstågskraft till kosumetfrågor 1. Trygga kosumeteras köpkraft Det är ödvädigt för e utvecklade och växade ekoomi att kosumeteras köpkraft utvecklar i e positiv riktig. Det uderhåller bl.a. sysselsättig och det är viktigt att åtmistoe de uvarade köpkraftivå bevaras. Vi har u i Filad kappare perspektiv ä tidigare med häsy till köpkraft. Detta beror på de offetiga ekoomis skuldsättig och därmed öd att höja beskattige. Dessutom prisera på livsmedel, eergi, råmaterial och produkter har stigit. Kosumetförbudet avvisar höjig på kosumtioskatt. Tvärtom bör regerige ge ekoomisk stöd åt kosumeter i svag ställig geom att höja ikomstöverförigar med prisivås allmäa höjig. 2. Tillgåg på receptfria läkemedel för kosumetera Tillgåg på de valigaste receptfria läkemedel bör förbättras dvs. de bör stå till buds i livsmedelsbutiker. Tidigare hade Norge e mycket likade situatio som Filad i dag. I Norge geomfördes reforme steg för steg och de har haft i si helhet e för kosumetera positiv effekt på tillgåg och priser på receptfria läkemedel uta att säkerhet riskerats. Försäljig av receptfria läkemedel är strägre reglerad i Filad ä i ågot aat Nordiskt lad. 3. Moder kommuikatioservice för alla Telekommuikatioförbidelser skall effektiveras och förbättras så att de är regioalt täckade. Tillgåg på modera och tillräckligt sabba bredbadförbidelser till alla kosumeter på e rimlig pris skall säkerställas i hela Filad. Rudradio erbjuder medborgare e viktig grudservice. Uder ästa regerigsperiod fattas beslut om Rudradios tillräcklig fiasierig. Rudradios fiasierig skall i fortsättige ske geom statsbudget. 4. Service frå baker och bort med sabblå Överskuldsättig är e väsetlig problem och de skärps av dyra sabblå, som ofta har orimliga villkor. Uder ästa regerigsperiod skall effektiva åtgärder mot dea sorts affärsverksamhet vidtas med hjälp av t.ex. kostadstak. Bakfilialät har gläsat, öppetstider har förkortats och kassapersoal miskats. Dessutom bakomater har strykits. Kosumetförbudet hoppas, att i fortsättige bakera bjuder på deras över 65-åriga kuder t.ex. tio gratis kassaservice per måad. Av alla EU-medborgare det är filädare som aväder ätbak ivrigast. Bakera bjuder till kosumeter på grudservice att sköta affarer i ätet. Alla baker ger ite ätbakskoder till kuder med ateckig om betaligsstörig. Det är ite heller möjligt för sådaa kuder att få ett betaltkort frå alla baker, ite äve ett kort, där kotots täckig certifieras vid varje uttagig. 7,5 procet av vuxe filädsk befolkig har atäckig om betaligsstörig. E så stor mägd av kosumeter får ej lämas uta grudbakservice, såsom ätbakskoder eller betaltkort. 5. Frå udersåte till kug i de offetliga service Kommuera skall beviljas ekoomiska förutsättigar och möjligheter att bjuda på lagstadgade service. Feedback skall beaktas är ma utvecklar offetliga service och kuder skall uppmutras att ge feedback. Kosumetes rättsskydd varierar beroede på om service utförs offeligt eller privat. Det cetrala är att kosumetes ställig med häsy till services markadsförig, kvalitet och evetuella krediterig, rådgivig samt lösig av tvister är oberoede av om service är producerad offetligt eller privat. I varje hälsovårdsehet fis e patietombudsma. Has/hees uppgift är att berätta patiete om dees rättigheter och att främja dessa. Patietes rättigheter förverkligas u ite oberoede av ort eller hälsovårdsehet, som lage förutsätter. För att garatera patietes rättigheter skall patietombudsmäes ställig klargöras och oavhägihet tryggas. 6. Säkra och hälsosamma livsmedel Kosumete skall kua lita på att livsmedel är stadgeeliga. De kotrollerade cetrala ämbetverket är Livsmedelssäkerhetsverket (Evira), me de praktiska kotrolle utöves ofta av kommuala mydigheter. På grud av deras kappa resurser ka effektiv kotroll ite förverkligas. Livsmedelkotroll skall effektiviseras för att trygga kosumeteras säkerhet och att förhidra vilseledig. Filädaras hälsa hotas av alltjämt ökade övervikt. Mågfaldiga forskigar bevisar de betydelse som riklig förtärig av grösaker, frukt och bär har för hälsa och viktkotroll. För att uppmutra e vegetarisk, hälsosam diet skall moms på grösaker, frukt och bär säkas till oll. Ytterligare ka moms på ohälsosamma livsmedel (tillägd socker, fett) höjas. 7. Mer hävstågskraft till kosumetfrågor Lag om grupptala har varit i kraft seda 2007, me ite e eda grupptala har väckts på grud av dea lag. Grupper av estaka kosumeter samt kosumetföreigar skall också ha möjlighet att väcka e grupptala. För att förstärka kosumetes rättsskydd skall kosumetklagoämdes uppgifter begräsas till traditioella kosumettvister. Skilt skall grudas bostadstvistämd, som tar had om bostads- och fastighetsköp och adra frågor som hadlar boedet. Nu fis det ite möjlighet till e lättare lösig utaför domstol då det gäller tvister mella bostadsaktiebolag och aktieägare. Dock största dele av dessa är av riga ekoomisk betydelse, me betydade för aktieägares boedetrygghet och komfort. Tigsrättsbehadlig är för tug och dyr för dessa tvister. För att förstärka sakkuskap i kosumetpolitik, -förvaltig och -lagstitfig skall koordiatio av kosumetfrågor förstärkas i statförvaltig. Med detsamma skall Kosumetverkets uppgifter förklaras så att dess mydighetsverksamhet stärker och medborgarorgaisatioer får de frågor som aturligt hör till dem. Dessutom skall kosumetombudsmaes ställig återföras till e mydighet, som klart represeterar kosumeter. På det sättet skulle Kosumetverket ha de admiistrativa frågor, som tillhör e eutral mydighet

12 Kuluttajaliitto ottaa kataa Palautetta Kuluttaja Naposta Pyysimme lukijoitamme atamaa palautetta joulukuu Kuluttaja Naposta. Suositui kirjoitus oli sivuilla 20 Isäöitsijä o hyvä reki, mutta huoo isätä. Arvoimme kaikkie vastaeide keske Fikio elokuvalippupaketi. Se voitti Sisko Kojo Pieksämäeltä. Parhaimmat oittelut! Palkito o postitettu voittajalle. Kiitokset kaikille palauttee atajille. Kuluttajaliitto Kosumetförbudet ry: hallitus : hita: 4 euroa KULUTTAJAN Suome Kuluttajaliitto arje asiatutija Turvallista ruokaa yli rajoje Riitta Maijala s. 14 N o 4 /2010 tervetuloa uusi Kuluttajaliitto! / Euroalue laajeee Viroo Ostovoima säilytettävä toimeetulo ja työllisyyde turvaamiseksi 1. Mikä oli tämä lehde paras juttu? 2. Mikä ei kiiostaut? Lähetä tämä kupoki yhteystiedoillasi varustettua, tai aa palautetta osoitteesee Kaikkie meessä vastaeide keske arvotaa Fikio elokuvalippupaketti. vastaus 1. vastaus 2. imi osoite postiumero sähköpostiosoite postitoimipaikka Kuluttajaliitto ry Kuluttajaliitto Kosumetförbudet ry Vastauslähetys Tuus Helsiki Vastaaottaja maksaa postimaksu Kuluttajaliitto vaatii kotitalouksie ostovoima säilyttämistä mahdollisimma hyvi ykyisellää ja torjuu arvolisävero kiristämise. Asumiskustauste kohtuullistamiseksi eergia- ja muide kulutusveroje tasoja o tarkistettava. Toimet ostovoima paratamiseksi o suuattava esisijaisesti heikossa taloudellisessa asemassa olevie kuluttajie toimeetuloo ostamalla tulosiirtoja. Perusturva tasoa o korotettava vastaamaa hita- ja tulotasoje yleistä ousua. Terveyde- ja hyvivoii laitos toteaa juuri julkaistussa selvityksessää perusturva taso jääee jälkee yleisestä hita- ja tulokehityksestä. Sekä Suomessa että ulkomailla kuluttajahitoje ousu o kiihtyyt ja hitoje pelätää ouseva useide kuluttaja-ryhmie tuloje korotuksia eemmä. Jos tämä suutaie kehitys jatkuu, suomalaiste kuluttajie yhteelaskettu ostovoima tulee laskemaa esimmäise kerra 90-luvu alu lamavuosie jälkee. Raskaimmi hitoje ousu koskee perustulo varassa eläviä kotitalouksia, jotka eivät kykee kattamaa kohtuullise miimi mukaista kulutusta. Ostovoimaa aletavasti vaikuttavia tekijöitä ovat valtio ja kutie velkaatumie ja siitä seuraava useide veroje ja maksuje kiristymie. Eergiaveroje korotukset, lämmitykse ja sähkö kallistumie ostavat asumiskustauksia. Elitarvikkeide ja öljytuotteide hitoje ousu ulottuu myös Suomee. O pelättävissä, että kulutuskysytä käätyy laskuu ja jatkuessaa käätää myös työttömyyde uutee kasvuu Kuluttajaliitto Kosumetförbudet ry Facebook Kuluttajaliito puhelivaihde palvelee arkisi klo Louasaikaa o 30 miuuti palvelutauko. Paikallisyhdistyksille Arki eläkkeellä -tilaisuudet Eläkkeelle jäämie o iso muutos ihmise elämässä. Mitä vaikutuksia se tuo ajakäyttöö ja taloudepitoo? Liitto tarjoaa paikallisyhdistyste käyttöö uutta talousaiheista tilaisuutta, joka o selviytymispaketti seiorikasalaisille. Tilaisuudessa käydää läpi mitä kaikkea eläkkeelle siirtymie käytäössä merkitsee, mitä kaikkea kaattaa ottaa huomioo ja mite siihe voi varautua etukätee. Käsiteltä- viä aiheita ovat muu muassa taloude suuittelu, asuo vaihtamie tai remotoiti, eakkoperitö, lahjaveroasiat ja eläkeläise oikeudet kuluttajaa. Asiatutijaa toimii pitkä lija talouskokari Jorma Pesoe, joka o itse juuri eläkkeelle siirtyyt ja toimiut mm. velkaeuvojaa Kuluttajaliitossa ja Kuluttajavirastossa. Tiedustelut: Paula Pessi puh tai paula.pessi@kuluttajaliitto.fi Tilaisuuksia järjestetää vuode 2011 aja. Kuluttajaliitto Kosumetförbudet ry o yt myös facebookissa. Klikkaa itsesi mukaa ii tiedät mikä puhuttaa suomalaisia kuluttajia, voit osallistua keskusteluu ja pääset seuraamaa ajakohtaisia asioita kuluttaja äkökulmasta! Kuluttajaliitto Toivotamme kaikille oikei hyvää ja kauista kevää aikaa!

13 laturiasiaa Matkapuhelimii tulossa yhteislaturi Eri valmistajie matkapuhelimissa tai jopa sama valmistaja eri malleissa o tähä asti ollut erilaie laturi. Hakkiessaa uude matkapuhelime kuluttajat ovat joutueet hakkimaa uude laturi, vaikka vaha olisiki ollut vielä käyttökelpoie ja vaikka kuluttajalla olisi kotoa jo sopiva laturi, uude käykä mukaa o tullut aia uusi laturi. Paitsi että tämä o kuluttajalle hakalaa, se o myös merkittävä ympäristöogelma. Ogelma ratkaisemiseksi o Euroopa komissio aloitteesta laadittu uusi stadardi käykkälaturille. Uudet laturit käyttävät alu peri tiedosiirtoo tarkoitettua matkapuhelime micro- USB-liitytää. Suurimmat matkapuhelivalmistajat ovat sitoutueet ottamaa yhteislaturi käyttöö sellaisissa käyköissä, joissa o tiedosiirtovalmius. Nykyisi markkioilla olevista käyköistä eemmistö (esimerkiksi älypuhelimet) ovat jo tällaisia. Uusie laturie o tarkoitus tulla markkioille tämä Yhteislaturi o arvioitu vähetävä latureista sytyvä jättee määrää maailmalaajuisesti 51 miljooalla kilolla vuodessa. vuode alkukuukausia. Esimmäie yhteislaturi mallikappale luovutettii komissio varapuheejohtaja Atoio Tajaille helmikuussa. Yhteislaturi o arvioitu vähetävä latureista sytyvä jättee määrää maailmalaajuisesti 51 miljooalla kilolla vuodessa. Yhteislaturia voi käyttää moessa ykyisessä käykässä, jossa o micro- USB-liitätä. Ee se käyttöö ot- tamista kaattaa kuiteki tarkistaa puhelime ja laturi yhteesopivuus. Hakkeesee o kuiteki sitoutuut merkittävä osa valmistajista: Apple, Emblaze Mobile, Huawei Techologies, LGE, Motorola Mobility, NEC, Nokia, Qualcomm, Research I Motio (RIM), Samsug, Soy Ericsso, TCT Mobile (Alcatel mobile phoes), Texas Istrumets ja Atmel.