KARI KOROLAINEN. Koristelun kuvailu. Kategorisoinnin analyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARI KOROLAINEN. Koristelun kuvailu. Kategorisoinnin analyysi"

Transkriptio

1

2 KARI KOROLAINEN Koristelun kuvailu Kategorisoinnin analyysi Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 32 University of Eastern Finland Joensuu 2012

3 Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere, 2012 Sarjan vastaava toimittaja: Jopi Nyman Myynti: Itä-Suomen yliopiston kirjasto ISSN: ISBN: (nid.) ISSNL:

4 Kari Korolainen Koristelun kuvailu. Kategorisoinnin analyysi Joensuu, University of Eastern Finland, 2012 Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology; 32 ISSN: ISBN: ISSNL: ABSTRACT: THE DESCRIPTION OF DECORATIONS: AN ANALYSIS OF CATEGORIES Decoration is a common phenomenon observable throughout the world. Whether we like it or not, decorations (i.e., embellishment, adornment, ornament, festive decoration, decorative pieces) are all around us: for example, during the winter, twinkling stars are hung in the windows of many homes. Very often, decorative pieces are placed on shelves amidst the books, photographs, and other small objects. Despite the variety of conventions governing such embellishments, however, the decorations are often ignored. Concomitantly, studies concentrating on the topic of decoration are quite unusual. On the other hand, informal (i.e. non-academic) discussions addressing decoration are numerous and varied. There are, for example, numerous magazines both Finnish and international that focus on the issue of home furnishings and design and hence also on decoration, decorative pieces, and ornaments. In consequence, it is assumed in this study that there is a wide variety of meaning in the sphere of decoration. Hence, a detailed analysis is presented here of the ways in which meaning is constructed in the context of interviews when decoration, art, and furnishing are discussed. The research material draws on 19 interviews conducted in eastern Finland in 2009, which has been subdivided into 97 specimens of interview conversation. These specimens concern topics such as The description of decoration and art, and Differences and similarities discernible in decoration, art, and furnishing. The interview conversation specimens are analysed in detail with the aid of the ethnomethodologically oriented method of Membership Categorization Analysis (MCA). The interviews are seen here as a conversational process where the subject matter is constructed and negotiated. Thus, the interviews are not to be understood as a report of reality as such. (See Baker 2004.) The analysis of categories is based on examination of a few key categories such as decoration, art, and handcraft. In addition, the analysis consists of sorting out in detail the activities and other features bound and attached to the key categories (see Jayyusi 1984; Hester & Eglin 1997a and 1997b; Lepper 2000). Additionally, I have applied the method of specifying The level of the categories, even though, strictly speaking, this methodological extension does not belong to the field of membership category analysis (the level of the categories, see Rosch 1978). The levels of the categories permit specification of the generality of the category under discussion. For instance, there is a difference between talking about art in general and talking about some particular piece of art, i.e., painting. iii

5 The analysis demonstrates that we myself as a researcher / interviewer, and the interviewees are able to discuss decoration, art, and furnishing in a sensible manner, despite the fact, that we have diverse conceptions and experiences of the topics under discussion. It can be observed that a wide variety of flexible conversational practices are deployed in the interview discussions. Firstly, the particular topic under discussion for instance, art can be made more familiar to the speaker by processing the subject matter from a personal point of view. In practice, this is achieved by reminiscing, i.e., recounting memories attached to objects or by pointing at familiar objects around the home. Thus, art can be discussed by describing paintings kept at home and the personal memories attached to these paintings. Secondly, the individual can be distanced from the matters under discussion by contextualising the subject matter in terms of the various kinds of institutional settings, such as museums, galleries, and markets. Similarly, discussions concerning traditions can also function as a means of contextualisation. Furthermore, the method used to compare the items under discussion or the method to establish the conditions for the topics to be discussed (i.e., conditioning) are often used as a resource in interview discussions, especially when the conversation is about the differences or similarities observable in decoration, art, and furnishing. The analysis presented here demonstrates explicitly how such concepts are defined and how the frames of reference related to these concepts simultaneously undergo development, i.e., when their meaning is both focused and expanded at the same time. The categories are analysed in this way in order to discover how the process of the construction of mutual meaning is realised in each particular context. In addition, the broader aim of this study is to bring together notions based on empirical analysis and theoretical discussion. Here, the focus is on the concept of artification, which refers to the processes through which things from outside the sphere of art are transformed into art or are understood as art (see Naukkarinen 2005; Sepänmaa 2008a). Thus, in the present study, artification refers especially to the interaction between everyday life and art. In consequence, the perspective derived from everyday aesthetics has a major importance as an extensive point of reference in a discussion (for everyday aesthetics, see Saito 2007). In pursuance of the interplay between theoretically oriented discussion and empirical analysis, unforeseen viewpoints develop. For example, the distribution of the sensible, a concept used by the French philosopher Jacques Rancière (2004, 2009), is one of the unforeseen concepts that emerged from the analysis. The concept of the distribution of the sensible means, in broad terms, that aesthetic concerns are seen as political concerns. Thus, attention could focus, for example, on who has the ability and power to have his or her voice heard in aesthetic matters. In other words, the publicity accorded to the aesthetic can also be understood as a debated matter, and hence also politicised. (See Rancière 2004, 2009.) Despite the fact that the notion of the distribution of the sensible is a concept originating from aesthetic theory, it is highly appropriate in the study of the construction of meaning. The distribution of the sensible functions as an intermediate concept existing between the theory of artification and related empirical notions since it refers to the concept of perceptivity. This concept, then, contains both a methodological and an epistemological element, iv

6 since the notion of perceptivity refers to the process of knowing something in general. In addition, it is worth noticing that the idea of perceptivity can also be understood as a central concept in aesthetics. It is argued, for example, that aesthetic matters derive their ultimate status (in relation to art) from the fact that there is a fundamental link between perceptivity and the aesthetic (for the primacy of the aesthetic, see Berleant 2010). Thus from an ethnomethodological point of view the meaning of aesthetic matters can be considered to be a question both of process and also of mutual achievement in each particular context. Here, the notion of perceptivity is of major significance, since in interview conversations sensibility and meaning are frequently constructed by dint of accounts. Accounts, or the obligations to provide accounts, occur if the (social) background of the conversations is in some way ruptured. (See Järviluoma & Roivainen 1997; Heritage 1984; Garfinkel 1967.) In consequence, the present analysis demonstrates in detail how mutual meaning is constructed with the aid of varied perceptual practices, including accounts. For example, we rely on the perceptual aspect of the subject matter when we point at familiar objects or when we establish the conditions for items under discussion in the course of a conversation. Accordingly, it is proposed here that, especially in the context of empirical study, it would be worth considering artification as a form of articulation. Articulation refers here to the process of connecting the elements of meaning. (See Grossberg 1992.) Above all, when artification is understood as an articulation, the contextual notion of artification is emphasised. When we point to objects, or when we establish the conditions for the topic of an interview, we are providing accounts, which, by extension, means that in one way or another we render the contexts of the subject matter visible. Eventually, the practice of articulation, on the one hand, and the salience of the perceptivity, on the other, interact within the context of the interview discussion. This interaction unfolds itself when we request or provide accounts, such as when we set expectations (for expectations and artification, see Sepänmaa 2012; Naukkarinen 2005). For example, one of the interviewees said: This utility article is in use. Here, the category of the utility article contains, initially, the feature of the actual use of the article. It then follows that the notion of the utility article in use manifests expectations related to objects and their uses and meanings. This is feasible precisely because the possibility also exists that there is also a utility article that is not in use. Accordingly, in the context of the idea of artification, it must be emphasised that there might also exist undetermined states surrounding categories, as the examples of expectations, the pointing out of objects, and the setting of conditions all illustrate. What is also observable is that, eventually, with the aid of contextual articulation, these undecided states will fill up and settle momentarily. This can be understood as a moment of mutual sense. However, the moment of mutual sense evolves in the course of actual discussions. Finally, when artification is regarded as articulation, it is important that the course of the interpretation not be fixed beforehand. At its best, the variety of meaning inherent in decoration, furnishing or art can saturate the nuances of their interpretations, whether they concern artification, everyday aesthetics, or some other related matter. Keywords: artification, categories, decoration, ethnomethodology, everyday aesthetics v

7 Kari Korolainen Koristelun kuvailu. Kategorisoinnin analyysi Joensuu, Itä-Suomen yliopisto, 2012 Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology; 32 ISSN: ISBN: ISSNL: TIIVISTELMÄ: KORISTELUN KUVAILU. KATEGORISOINNIN ANALYYSI Koristelu on läsnä elämässä monin tavoin, kuten valosarjoina ikkunoissa, muistoesineinä hyllyissä tai koukeroisina kuvioina kankaissa. Myös koristelusta käytävät keskustelut ovat monipolvisia. Oletan, että koristelun tavoin, taiteessa ja yleensä maailmassamme vallitsee nykyään merkitysten moniulotteisuus ja neuvoteltavuus. Analysoin tutkimuksessani sitä, kuinka haastattelukeskusteluissa tuotetaan merkitsyksiä koristelusta ja taiteesta keskusteltaessa. Tutkimukseni aineiston lähtökohtana on 19 Itä-Suomessa vuoden 2009 aikana toteutettua haastattelua. Varsinaisen tutkimusaineiston muodostavat 97 haastattelukeskustelun katkelmaa, joissa käsitellään koristelun kuvailua, taiteen luonnehdintaa, koristelun ja taiteen eroja ja yhtäläisiä piirteitä. Analysoin aineistoa etnometodologisesti virittyneen jäsenkategorisoinnin analyysin menetelmin. Tutkimuksestani käy ilmi, että kykenemme keskustelemaan mielekkäästi koristelusta ja taiteesta lähtökohtiemme, taustamme ja käsitystemme moninaisuudesta huolimatta. Analyysini osoittaa, kuinka koristelun ja taiteen kategorioiden merkityksiä tuotetaan joustavasti. Esimerkiksi esineiden osoittaminen keskustelussa toimii samoin kuin muistelu ja henkilökohtaistaminen yleensä: ne tuovat käsiteltyjä asioita lähelle puhujan kokemuspiiriä. Toisaalta kontekstualisoimme keskustelua etäämmäksi itsestämme, kuten institutionaalisiin taidemaailmoihin tai juhlaperinteisiin. Kategorioiden joustavuutta tuotetaan lisäksi vertailun ja ehtojen asettamisen keinoin. Tällaiset keskustelun keinot tarkentavat sanojen merkityksiä, mutta samalla tuovat esiin merkitysten taustaa, siis avartavat käsiteltyä aihetta. Kuljetan analyysini rinnalla teoreettista käsiteanalyysia, jonka näkökulma on taiteistumisessa ja arjen estetiikan keskusteluissa. Taiteistumisen idea viittaa tutkimuksessani taiteen ja arkisen elämän (ei-taiteen) vuorovaikutukseen. Analyysin havaintojen ja käsiteanalyysin kohtaamispinnoiksi hahmottuvat esimerkiksi havaittavuuden tai aistisuuden näkökulma, joka on sekä keskustelun mielekkyyden että estetiikankin yksi perusta. Toisaalta mielekkyyttä tuotetaan myös odotusten näkökulmasta. Yksilöllisyytemme ja kulttuuritausta kohtaavat kategorioihin ja niiden käyttämiseen kohdistuvissa odotuksissa. Taiteistumisen kaltaiset siirtymät, reuna-alueet ovat kiinnostavia juuri tällaisen henkilökohtaisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen vuoksi. Tutkimukseni osoittaa, että sovellamme esteettisistä asioista keskustelemisen mahdollisuuksia rikkaasti, siitäkin huolimatta, että emme aina tule pohtineeksi esteettisiä asioita vi

8 tai kiinnittäneeksi niihin huomiota tietoisesti. Tutkimukseni kuvaa sitä, kuinka merkityksiä tuotetaan hetkessä, tilanteissa, joissa koristelun ja taiteen moninaisuuksia ja vuorovaikutusta sekä niiden käsitteistöä pohditaan tässä ja nyt. Käsityksemme koristelusta ja taiteesta ovat moninaisia, mikä ei ole este koristelun, taiteen ja muiden esteettisten asioiden kokemiselle ja jakamiselle. Päinvastoin keskustelujen rikkaus on avartumisessa ja moninaisuudessa. Arjen estetiikan, koristelun ja taiteistumisen tutkiminen on tärkeää, koska sen avulla voidaan tehdä ymmärrettäväksi esteettisten asioiden ja arkisen elämämme moninaisuutta. Rajoitusten sijaan omaa suhdettamme moninaisuuteen on syytä vaalia. Se ei ole aina helppoa, eikä selväpiirteistä, se on kuitenkin vaivan arvoista. Avainsanat: arjen estetiikka, etnometodologia, jäsenkategorisoinnin analyysi, koristelu, taide, taiteistuminen vii

9 viii

10 Esipuhe Aloitin koristelua käsittelevän väitöskirjatutkimuksen tekemisen syksyllä 2008 tarkastelemalla mainoslehtisiä ja niissä esiintyviä koristelukäsityksiä. Kuluneen tutkimusprosessin elävyydestä kertovat tutkimustyön monet erilaiset vaiheet ja sivujuonteet. Tarkastelemani mainokset esimerkiksi jäivät pois lopullisesta väitöskirjasta. Jossakin vaiheessa olin aikeissa tehdä artikkeliväitöskirjan, joten olen käsitellyt väitöskirjan aihepiiriä artikkeleissani eri näkökulmista. Kaikesta huolimatta koristelu on ollut tutkimukseni ydin ja tutkimusprosessin kimalteleva ja kiemurainen johtolanka koko prosessin ajan. Näkökulmien elävyys ja suunnan muutokset eivät johdu kuitenkaan vain tutkimuksen aiheen kiemuroista. Neljä ja puoli vuotta on tapahtumarikas ja pitkä aika, ainakin näin jälkikäteen arvioituna. Lisäksi olen tunnistavinani itsestäni uteliaan ja helposti innostuvan sekä toisinaan levottomankin temperamentin, joten suunnan muutokset eivät ole siinäkään mielessä suuri yllätys. Ensimmäinen kiitos tutkimuksen toteutumisesta kuuluu eittämättä tutkimuksen rahoittajille. Tutkimukseni toteutumisen on mahdollistanut se, että olen saanut jatkoopintojeni alkuvaiheessa (2008) apurahan Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä ja se, että myöhemmin pääsin mukaan Suomen Akatemian rahoittamaan nelivuotiseen ( ) tutkimushankkeeseen Taiteistuminen ja sen vaikutukset taiteeseen. Näin ollen olen voinut keskittyä väitöskirjatutkimukseen yhtäjaksoisesti ja pitkäjännitteisesti, mikä on auttanut muun muassa päämäärien selkeyttämisessä ja aikataulussa pysymisessä. Toiseksi kiitän lämpimästi tutkimukseen osallistuneita haastateltavia. Ilman heidän apuaan tutkimukseni olisi hyvin erilainen. Kohtaamisista haastateltavien kanssa on muodostunut työn kuluessa keskeinen runko ja kiintopiste tutkimukseeni. Tutkimuksen alulle saattamisessa, suuntaamisessa ja toteuttamisessa käytännöllisin ja kattavin tuki on tullut työni ohjaajilta professori Seppo Knuuttilalta ja professori Yrjö Sepänmaalta, joille haluan osoittaa suuret kiitokset. Erityisen arvokkaana olen kokenut sen, että olen saanut ohjaajikseni kaksi hyvin erilaista avarakatseista ja monipuolista asiantuntijaa. Käymämme keskustelut ovat olleet usein opettavaisia ja haastavia sekä ennen kaikkea innoittavia. Työn eri vaiheissa minulla on ollut onni keskustella monien ihmisten kanssa tutkimuksen aihepiiristä. Taiteistuminen ja sen vaikutukset taiteeseen -tutkimushankkeen tapaamiset ovat olleet yksi olennaisen tärkeä ja innostava asia. Kiitokset siis Ossi Naukkariselle (tutkimushankeen johtaja), Yrjänä Levannolle, Pauline von Bonsdorffille, Kaisa Mäki- Petäjälle ja Matti Tainiolle. Tutkimusryhmässä työskentelyn yksi etu on siinä, että ympärillä on olemassa ryhmä, jossa voi keskustella aika-ajoin tutussa porukassa tutkimuksen tekemisestä hiukan eri näkökulmasta kuin kotiyliopistolla. Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen tutkija- ja jatkokoulutusseminaarit ovat olleet yksi tärkeä kohtaamis- ja keskustelupaikka viimeisten viiden vuoden aikana. Seminaareihin kanssaosallistuneille jatko-opiskelijoille sekä muille keskustelijoille ja kommentoijille esitän suuret kiitokset näin kootusti! Joensuun väestä erityiset kiitokset osoitan ix

11 Helmi Järviluoma-Mäkelälle, Sinikka Vakimolle ja Jyrki Pöysälle, joiden kanssa käydyt keskustelut ovat olleet monesti avuksi ja tueksi matkan varrella. Suuret kiitokset myös väitöskirjan esitarkastajille professori Eija Timoselle ja FT Jarno Väisäselle useista tarkkanäköisistä, rakentavista ja kriittisistä huomioista. Väitöskirjan kielen tarkastamisesta ja kommenteista kiitän Maija Surakkaa ja John Stotesburya (englanninkielinen tiivistelmä). Kiitokset myös Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston henkilökunnalle lukemattomista käytännön ohjeista ja avusta. Olen kiitollinen kaikista saamistani kommenteista, ohjeista ja vinkeistä tutkimustani koskien. Tekemäni valinnat, mahdolliset epäselvyydet ja virheet ovat kuitenkin yksin minun vastuulla. Joensuussa, 24. heinäkuuta 2012 Kari Korolainen x

12 xi

13 Sisältö ABSTRACT... iii TIIVISTELMÄ... vi ESIPUHE... ix SISÄLTÖ... xii 1 Koristelun kuvailu tutkimuksen lähtökohtana Tutkimuskysymykset Monimuotoisuuden vaikuttavuus Ymmärrys, tulkinta ja tekstit Tutkimuksen keskeiset käsitteet Koristelu Arjen estetiikka Institutionaalinen taide Taiteistuminen Keskeiset käsitteet artikulaatioiden nelikentässä Metodiset valinnat Etnometodologia teoriana ja tutkimusmenetelmänä Jäsenkategorisoinnin analyysi Jäsenkategoriat ja jäsenryhmitys Kategoriapiirteet ja kategoriasidonnaiset toiminnot Kategorian muut mielet Tutkimusaineisto keskustelun ja kysymisen kohtaamisena Koti ja sisustus aineistojen konteksteina Aineiston kokoaminen Aineiston kuvaus Tutkimusaineiston muodostaminen Jäsenkategorisoinnin analyysin kuvaus Tutkimuseettiset kysymykset Koristeen ja koristelun kuvailu tutkimusaineistossa Koristelu keskustelunaiheena Haastateltava kuvailee koristelua Haastattelija kysyy koristelusta Mitä koristelusta tulee mieleen Koonti koristelun kuvailun analyysista Taiteen luonnehdinta tutkimusaineistossa xii

14 5.1 Kysymys taiteesta ja taiteen luonteesta Erilaisia lähestymiskulmia taiteeseen Koonti taiteen luonnehtimisen analyysista Koristelun ja taiteen artikulaatiot Kysymys koristelun ja taiteen eroista Koristelun ja taiteen erotteluiden merkitsevyys Koristelun ja taiteen erottelun monimuotoisuus Koristelun ja taiteen yhteiset piirteet Koristelun ja taiteen sumeat alueet Koonti koristelun ja taiteen artikulaatioista Johtopäätökset LÄHDELUETTELO LIITTEET xiii

15 TAULUKOT Taulukko 1. Analyysin koostaminen KUVIOT Kuvio 1. Tutkimuksen käsitteiden nelikenttä Kuvio 2. Haastatteluiden rakennemalli xiv

16 xv

17

18 1 Koristelun kuvailu tutkimuksen lähtökohtana Koristelua on ympärillämme monissa eri muodoissa. Koristelu voi olla huomaamatonta, yksityiskohtia siellä täällä, pieniä esineitä hyllyissä, tavaroita tavaroiden joukossa. Toisinaan koristelu on taas silmiinpistävää, esimerkiksi vilkkuvissa valosarjoissa, räikeissä kuvioinneissa tai esineiden muotojen runsaudessa. Välillä koristelu tai koristeellisuus on muodissa, välillä koristelu nousee esiin sesongeissa ja juhlien koristeluna. Tutkimukseni yleisenä oletuksena on siten koristelun käytäntöjen ja koristeluun liittyvien käsitysten monimuotoisuus. Koristeluun on kytketty erilaisia näkemyksiä myös historiallisesti tarkasteltuna. Sitä on pidetty ylimääräisenä ja turhana asiana esimerkiksi tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta (ks. Loos 1998 [1908]; Kalha 1997). Koristelu on kiinnostava ja tärkeä tutkimusaihe sekä koristelun moniulotteisuuden (johon liittyy oletus siitä, että koristelu koskettaa useimpia meitä) että koristelun ohjelmallisuuden vuoksi. Ohjelmallisuuteen liittyy tässä oletus koristelun kyvystä herättää mielipiteitä ja keskusteluja. Tämä koristelun jännitteisyys on paikannettavissa julkisista keskusteluista, lehtikirjoittelusta ja alan kirjallisuudesta (ks. Luku tässä tutkimuksessa). 1 Mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan koristelusta? Miten käsityksemme koristelusta syntyvät ja kuinka jaamme kokemuksiamme tällaisista esteettisistä asioista? Voiko esimerkiksi maisema olla koristeellinen? Onko kaikissa kulttuureissa koristeita? Onko taide koristelua? Kun huomio kohdistetaan siihen, miten käsityksiä rakennetaan, niin julkaistuissa teksteissä kuin arkisemmissa keskusteluissa, lähestytään etnometodologian näkökulmaa. Lyhyesti sanottuna etnometodologisessa tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita merkityksen paikallisista määrittelyistä (Heritage 1996, 16). Kategorioiden, tässä tutkimuksessa erityisesti koristelun ja taiteen, kannalta etnometodologian [k]iinnostavuus on siinä, millaisia kategorioita ihmiset keskinäisessä toiminnassaan herättävät henkiin, ja miten he rakentavat niillä osaltaan sosiaalista järjestystä (Juhila & Jokinen & Suoninen 2012, 24; etnometodologiaa ja kategorioita käsittelen tarkemmin Luvussa 2, Metodiset valinnat). Koristelukäsitysten moninaisuuden ja ohjelmallisuuden kaltainen jännite on hahmotettavissa myös taiteen yhteydessä. Taiteen käytännöt ja taiteeseen liittyvät keskustelut ovat myös moniulotteisia. Ne ovat ajallisesti kerrostuneita ja sisältävät ristiriitaisiakin näkökulmia. Tarkastelen taidetta ja estetiikkaa käsitteleviä keskusteluja tarkemmin myöhemmin (ks. Luku 1.4 tässä tutkimuksessa). Taiteen ja koristelun suhde on hyvä ottaa esiin heti aluksi siksi, että tutkimukseni keskeisenä näkökulmana on taiteistuminen. Tai- 1 Tarkastelin koristeluun liittyviä keskusteluja opintojeni seminaarivaiheessa ja pro gradu -tutkielmassa (ks. Korolainen 2006). 1

19 teistumisen idea, lyhyesti sanottuna, voidaan ymmärtää liikehdintänä taiteen reunaalueilla, erityisesti ei-taiteen (tai jonkin ei-taiteen osan) muuttumisena tai muuttamisena taiteeksi tai taiteenkaltaiseksi (ks. Naukkarinen 2005, 13, 18). Yhtenä tavoitteenani tutkimuksessani on tarkastella taiteistumista koristelun kautta. 1.1 TUTKIMUSKYSYMYKSET Koristelun ja taiteistumisen näkökulmien rinnakkaisuuden vuoksi tutkimukseni lähestymistapa on kaksisuuntainen, joten tutkimuskysymykseni jakautuvat myös kahteen erityyppiseen osioon. Toisaalta tarkastelen etnometodologisesti virittyneen empiirisen analyysin avulla sitä, miten koristelun kuvailu (luonnehdinta, erottelu ja yhtäläisyydet) hahmottuvat haastattelujen puhujille. Koristelun kuvailu (description) tarkoittaa toisaalta koristeiden luonnehdintaa ja määrittelyä, siis yleisimmillään keskustelua koristelusta. Koristelun kuvailu tarkoittaa lisäksi koristelun, taiteen, sisustamisen ja muiden esteettisten asioiden eroista ja yhtäläisyyksistä keskustelua. Koristelun kuvailu on näin ollen väylä koristelua laajemman aihepiirin tarkasteluun. Tämä ongelmakenttä jakautuu analyysissani tarkempiin menetelmällisiin osakysymyksiin: 1. Millaisia koristelun ja taiteen kategorisointeja haastattelukeskusteluissa esiintyy? (Kategoriat, kategoriapiirteet, kategoriasidonnaiset toiminnot) 2. Millaisia kategorisoinnin keinoja koristeluun ja taiteeseen liittyy? 3. Mitä näillä kategorisoinneilla ja keinoilla tehdään? (Selvennän kysymysten käsitteitä metodologialuvussa.) Toinen tutkimuskysymykseni liittyy taiteistumis-käsitteen filosofis-teoreettiseen käsiteanalyysiin, jolloin olen erityisesti kiinnostunut siitä, kuinka taiteistumisen käsite rakentuu. Taiteistuminen on käsitteenä melko uusi, joten sillä ei ole myöskään vielä vakiintunutta merkitystä empiirisen tutkimuksen kannalta. Taiteistumis-käsitteestä käydään parhaillaan vilkasta keskustelua. Esimerkiksi estetiikan alan Contemporary Aesthetics -verkkojulkaisussa ilmestyi äskettäin taiteistumiseen keskittyvä teemanumero. 2 Yksi kiinnostava näkökulma taiteistumis-keskustelussa on eräänlainen huoli taiteistumis-käsitteen luonteesta ja sen soveltamisesta. Taiteen rajankäyntiin liittyy monia potentiaalisia ongelmia ja taiteistumiseen tulee suhtautua myös kriittisesti kuten useista edellä mainituista artikkeleista käy ilmi (ks. esimerkiksi Saiton ja Sepänmaan artikkelit. Palaan taiteistumisen ajatukseen ja taustoihin tarkemmin luvussa tässä tutkimuksessa). 1.2 MONIMUOTOISUUDEN VAIKUTTAVUUS Filosofisen käsiteanalyysin ja empiirisen analyysin rinnastamiselle on tilaa niin estetiikan ja taiteen filosofian alalla kuin myös kulttuurintutkimuksessa. Yhteiskunnallisesti ajatel- 2 Ks. esimerkiksi Naukkarinen & Saito 2012; Saito 2012, Sepänmaa 2012; Shiner 2012; Erjavec 2012; Korolainen 2012a. 2

20 tuna tärkeää on selvitellä niitä prosesseja, joita esteettisten asioiden, koristelun, taiteen tai taiteistumisen yhteydessä tuotetaan ja otetaan esiin. Olettamukseni on, että samalla kun tällaisia prosesseja voidaan tehdä ymmärrettäväksi tutkimuksen keinoin, voidaan myös purkaa näkyvämmiksi käsityksissä mahdollisesti mukana olevia ideologioita ja muita kytkentöjä. Lähtökohtaoletuksissani esteettisten asioiden monimuotoisuudesta ehdotetaan, että elämme maailmassa, jossa esteettisyydellä on keskeinen asema. Esteettisyys ilmenee tällöin arkisissa asioissa, jolloin se tulee lähelle, kiinni arkeemme, kiinni meihin. Tutkimukseni tarkoitus ei ole puolustaa arjen estetiikkaa, taidetta, saati koristelua näiden itsensä vuoksi. Esimerkiksi ympäristökysymysten yhteydessä koristelun, taiteen ja esteettisen tutkiminen on ajankohtaista. Ympäristökysymysten näkökulmasta ylenmääräinen tavarapaljous on kestämätöntä, niinpä koristelua ja taidetta voi hyvästä syystä myös kritisoida ekologis-eettisestä näkökulmasta. Henkilökohtaisesti yksi keskeinen päämäärä tutkimuksessani on selventää itselleni koristelun ja taiteen moniulotteisuuksia. Olen paneutunut aihepiiriin aiemmin kuvataiteen ja kuvien parissa työskennellessäni. Tällöin aloin ihmetellä sitä, miksi koristelu näyttäytyy usein kielteisenä asiana erityisesti taiteen piirissä, miksei laajemminkin. Lisäksi itseäni kiinnostavat erityisesti esteettinen havaitsemisen teoriana sekä kategorisointi maailman kuvaamisen menetelmänä. Ymmärryksen lisääminen näissä asioissa tarkoittaa minulle erottelu- ja havaintokyvyn kehittämistä sekä tietoisuuden kasvattamista kyseisestä aihepiiristä yleisemmin. Taiteistumisen käsitteen avulla voi tarkastella esimerkiksi sitä, kuinka koristelun tai taiteen näkökulmat kytkeytyvät erilaisiin yhteyksiin, niin taloudellisiin, poliittisiin kuin muihin ulottuvuuksiin. Yksi mahdollinen taiteistumisen suunta tuntuu löytyvän siitä, että taiteesta otetaan tai halutaan erilaisia tarkoituksia palvelevia näkökulmia. Tuore esimerkki taiteistumisen erilaisista ilmenemismuodoista tuli esiin pohjoiskarjalaisessa paikallislehdessä Karjalan Heilissä ( ) julkaistussa artikkelissa: Taiteesta hyvinvointia. Lyhyessä tekstissä käsiteltiin keskustelutilaisuutta, jossa puhuttiin muun muassa siitä, [--] miten pienyrittäjä voi ammentaa taiteesta voimaa. Paikallislehden esimerkki osoittaa ennen kaikkea sitä, että taiteistumista tapahtuu eri muodoissa myös tämän päivän yhteiskunnassa. Taiteistuminen ei ole vain historiaan paikantuva prosessi, eikä myöskään vain teoreettinen utopia, vaan se on konkreettinen asia ympärillämme. Olenkin tutkijana sitä mieltä, että prosessit, kuten taiteistuminen tai laajemmin estetisoituminen, ovat normaali tila niin yksityisessä arjen elämässä kuin yhteiskunnassamme yleisesti. Näkemykseni taiteistumisen tavallisuudesta perustuu osaltaan siihen oletukseen, että meillä ei oikeastaan ole muuta kuin erilaisia kohtaamisia, tulemisia, menemisiä, taiteistumisiakin. Tämä voidaan nähdä yhtenä seurauksena sille, että koristelun, taiteen ja esteettisten asioiden moninaisuus pyritään pitämään mielessä ja ottamaan vakavasti. Voidaan ajatella niinkin, että taiteen ja esteettisten asioiden monimuotoisuus on se ydin, jolle kaikenlainen mahdollinen taiteen sovellettavuus lopulta perustuu. Sama tilanne on tutkimuksen ja tieteen parissa. Niin taiteessa kuin tutkimuksessakaan kaikkiin kysymyksiin ei voida vastata yhteismitallisesti tai päätöksentekoa suoraan palvellen. Sen sijaan voidaan esittää, ja itse asiassa on syytä esittää kysymyksiä, haastaa käsityksiä, ajattelutapoja 3

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Akateemiset fraasit Tekstiosa

Akateemiset fraasit Tekstiosa - Väitteen hyväksyminen Broadly speaking, I agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta One is very much inclined to agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta Yleisesti ottaen olen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

The CCR Model and Production Correspondence

The CCR Model and Production Correspondence The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls

Lisätiedot

Business Opening. Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name

Business Opening. Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name - Opening Finnish Norwegian Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name Hyvä Herra, Formal, male recipient, name unknown Hyvä Rouva Formal,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Käyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?

Käyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia? Käyttöliittymät II Sari A. Laakso Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta Keskeisin kälikurssilla opittu asia? 1 Käyttöliittymät II Kurssin sisältö Käli I Käyttötilanteita Käli II Käyttötilanteet selvitetään

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto

Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto If you are searched for a book by Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto Voice over LTE (VoLTE) in pdf form, then you have come

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Mitä Master Class:ssa opittiin?

Mitä Master Class:ssa opittiin? Mitä Master Class:ssa opittiin? Tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto Tutkija Katriina Soini, Helsingin yliopisto Yliopistopedagogi Henna Asikainen, Helsingin yliopisto Tausta

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Returns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu

Returns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu Returns to Scale II Contents Most Productive Scale Size Further Considerations Relaxation of the Convexity Condition Useful Reminder Theorem 5.5 A DMU found to be efficient with a CCR model will also be

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Suunnittelumallit (design patterns)

Suunnittelumallit (design patterns) Suunnittelumallit (design patterns) Ohjelmoinnissa Rakennusarkkitehtuurissa Käyttöliittymäsuunnittelussa Sear ch Ohjelmointi Suunnittelumallit Usein toistuvia ohjelmointiongelmia ja niiden ratkaisuja:

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2008/0101(CNS) 2.9.2008 TARKISTUKSET 9-12 Mietintöluonnos Luca Romagnoli (PE409.790v01-00) ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 3 (Finnish Edition)

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 3 (Finnish Edition) Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 3 (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 3 (Finnish Edition) Esko Jalkanen Uusi Ajatus Löytyy

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Consumer Online Impulsive Buying: Elements and Typology

Consumer Online Impulsive Buying: Elements and Typology Consumer Online Impulsive Buying: Elements and Typology KTT Nina Mesiranta Tampereen yliopisto nina.mesiranta@uta.fi 27.11.2009 Perustiedot väitöskirjasta Markkinoinnin alaan kuuluva Esitarkastajina prof.

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

toukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous

toukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous Tuula Sutela toukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous äidinkieli ja kirjallisuus, modersmål och litteratur, kemia, maantiede, matematiikka, englanti käsikirjoitukset vuoden

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Alternative DEA Models

Alternative DEA Models Mat-2.4142 Alternative DEA Models 19.9.2007 Table of Contents Banker-Charnes-Cooper Model Additive Model Example Data Home assignment BCC Model (Banker-Charnes-Cooper) production frontiers spanned by convex

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

Academic Opening. Opening - Introduction. In this essay/paper/thesis I shall examine/investigate/evaluate/analyze General opening for an essay/thesis

Academic Opening. Opening - Introduction. In this essay/paper/thesis I shall examine/investigate/evaluate/analyze General opening for an essay/thesis - Introduction In this essay/paper/thesis I shall examine/investigate/evaluate/analyze General opening for an essay/thesis Tässä esseessä / tutkielmassa / opinnäytetyössä tutkin / tarkastelen / arvioin/

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

Nuku hyvin, pieni susi -????????????,?????????????????. Kaksikielinen satukirja (suomi - venäjä) (www.childrens-books-bilingual.com) (Finnish Edition)

Nuku hyvin, pieni susi -????????????,?????????????????. Kaksikielinen satukirja (suomi - venäjä) (www.childrens-books-bilingual.com) (Finnish Edition) Nuku hyvin, pieni susi -????????????,?????????????????. Kaksikielinen satukirja (suomi - venäjä) (www.childrens-books-bilingual.com) (Finnish Edition) Click here if your download doesn"t start automatically

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

General studies: Art and theory studies and language studies

General studies: Art and theory studies and language studies General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot