KARI KOROLAINEN. Koristelun kuvailu. Kategorisoinnin analyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARI KOROLAINEN. Koristelun kuvailu. Kategorisoinnin analyysi"

Transkriptio

1

2 KARI KOROLAINEN Koristelun kuvailu Kategorisoinnin analyysi Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 32 University of Eastern Finland Joensuu 2012

3 Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere, 2012 Sarjan vastaava toimittaja: Jopi Nyman Myynti: Itä-Suomen yliopiston kirjasto ISSN: ISBN: (nid.) ISSNL:

4 Kari Korolainen Koristelun kuvailu. Kategorisoinnin analyysi Joensuu, University of Eastern Finland, 2012 Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology; 32 ISSN: ISBN: ISSNL: ABSTRACT: THE DESCRIPTION OF DECORATIONS: AN ANALYSIS OF CATEGORIES Decoration is a common phenomenon observable throughout the world. Whether we like it or not, decorations (i.e., embellishment, adornment, ornament, festive decoration, decorative pieces) are all around us: for example, during the winter, twinkling stars are hung in the windows of many homes. Very often, decorative pieces are placed on shelves amidst the books, photographs, and other small objects. Despite the variety of conventions governing such embellishments, however, the decorations are often ignored. Concomitantly, studies concentrating on the topic of decoration are quite unusual. On the other hand, informal (i.e. non-academic) discussions addressing decoration are numerous and varied. There are, for example, numerous magazines both Finnish and international that focus on the issue of home furnishings and design and hence also on decoration, decorative pieces, and ornaments. In consequence, it is assumed in this study that there is a wide variety of meaning in the sphere of decoration. Hence, a detailed analysis is presented here of the ways in which meaning is constructed in the context of interviews when decoration, art, and furnishing are discussed. The research material draws on 19 interviews conducted in eastern Finland in 2009, which has been subdivided into 97 specimens of interview conversation. These specimens concern topics such as The description of decoration and art, and Differences and similarities discernible in decoration, art, and furnishing. The interview conversation specimens are analysed in detail with the aid of the ethnomethodologically oriented method of Membership Categorization Analysis (MCA). The interviews are seen here as a conversational process where the subject matter is constructed and negotiated. Thus, the interviews are not to be understood as a report of reality as such. (See Baker 2004.) The analysis of categories is based on examination of a few key categories such as decoration, art, and handcraft. In addition, the analysis consists of sorting out in detail the activities and other features bound and attached to the key categories (see Jayyusi 1984; Hester & Eglin 1997a and 1997b; Lepper 2000). Additionally, I have applied the method of specifying The level of the categories, even though, strictly speaking, this methodological extension does not belong to the field of membership category analysis (the level of the categories, see Rosch 1978). The levels of the categories permit specification of the generality of the category under discussion. For instance, there is a difference between talking about art in general and talking about some particular piece of art, i.e., painting. iii

5 The analysis demonstrates that we myself as a researcher / interviewer, and the interviewees are able to discuss decoration, art, and furnishing in a sensible manner, despite the fact, that we have diverse conceptions and experiences of the topics under discussion. It can be observed that a wide variety of flexible conversational practices are deployed in the interview discussions. Firstly, the particular topic under discussion for instance, art can be made more familiar to the speaker by processing the subject matter from a personal point of view. In practice, this is achieved by reminiscing, i.e., recounting memories attached to objects or by pointing at familiar objects around the home. Thus, art can be discussed by describing paintings kept at home and the personal memories attached to these paintings. Secondly, the individual can be distanced from the matters under discussion by contextualising the subject matter in terms of the various kinds of institutional settings, such as museums, galleries, and markets. Similarly, discussions concerning traditions can also function as a means of contextualisation. Furthermore, the method used to compare the items under discussion or the method to establish the conditions for the topics to be discussed (i.e., conditioning) are often used as a resource in interview discussions, especially when the conversation is about the differences or similarities observable in decoration, art, and furnishing. The analysis presented here demonstrates explicitly how such concepts are defined and how the frames of reference related to these concepts simultaneously undergo development, i.e., when their meaning is both focused and expanded at the same time. The categories are analysed in this way in order to discover how the process of the construction of mutual meaning is realised in each particular context. In addition, the broader aim of this study is to bring together notions based on empirical analysis and theoretical discussion. Here, the focus is on the concept of artification, which refers to the processes through which things from outside the sphere of art are transformed into art or are understood as art (see Naukkarinen 2005; Sepänmaa 2008a). Thus, in the present study, artification refers especially to the interaction between everyday life and art. In consequence, the perspective derived from everyday aesthetics has a major importance as an extensive point of reference in a discussion (for everyday aesthetics, see Saito 2007). In pursuance of the interplay between theoretically oriented discussion and empirical analysis, unforeseen viewpoints develop. For example, the distribution of the sensible, a concept used by the French philosopher Jacques Rancière (2004, 2009), is one of the unforeseen concepts that emerged from the analysis. The concept of the distribution of the sensible means, in broad terms, that aesthetic concerns are seen as political concerns. Thus, attention could focus, for example, on who has the ability and power to have his or her voice heard in aesthetic matters. In other words, the publicity accorded to the aesthetic can also be understood as a debated matter, and hence also politicised. (See Rancière 2004, 2009.) Despite the fact that the notion of the distribution of the sensible is a concept originating from aesthetic theory, it is highly appropriate in the study of the construction of meaning. The distribution of the sensible functions as an intermediate concept existing between the theory of artification and related empirical notions since it refers to the concept of perceptivity. This concept, then, contains both a methodological and an epistemological element, iv

6 since the notion of perceptivity refers to the process of knowing something in general. In addition, it is worth noticing that the idea of perceptivity can also be understood as a central concept in aesthetics. It is argued, for example, that aesthetic matters derive their ultimate status (in relation to art) from the fact that there is a fundamental link between perceptivity and the aesthetic (for the primacy of the aesthetic, see Berleant 2010). Thus from an ethnomethodological point of view the meaning of aesthetic matters can be considered to be a question both of process and also of mutual achievement in each particular context. Here, the notion of perceptivity is of major significance, since in interview conversations sensibility and meaning are frequently constructed by dint of accounts. Accounts, or the obligations to provide accounts, occur if the (social) background of the conversations is in some way ruptured. (See Järviluoma & Roivainen 1997; Heritage 1984; Garfinkel 1967.) In consequence, the present analysis demonstrates in detail how mutual meaning is constructed with the aid of varied perceptual practices, including accounts. For example, we rely on the perceptual aspect of the subject matter when we point at familiar objects or when we establish the conditions for items under discussion in the course of a conversation. Accordingly, it is proposed here that, especially in the context of empirical study, it would be worth considering artification as a form of articulation. Articulation refers here to the process of connecting the elements of meaning. (See Grossberg 1992.) Above all, when artification is understood as an articulation, the contextual notion of artification is emphasised. When we point to objects, or when we establish the conditions for the topic of an interview, we are providing accounts, which, by extension, means that in one way or another we render the contexts of the subject matter visible. Eventually, the practice of articulation, on the one hand, and the salience of the perceptivity, on the other, interact within the context of the interview discussion. This interaction unfolds itself when we request or provide accounts, such as when we set expectations (for expectations and artification, see Sepänmaa 2012; Naukkarinen 2005). For example, one of the interviewees said: This utility article is in use. Here, the category of the utility article contains, initially, the feature of the actual use of the article. It then follows that the notion of the utility article in use manifests expectations related to objects and their uses and meanings. This is feasible precisely because the possibility also exists that there is also a utility article that is not in use. Accordingly, in the context of the idea of artification, it must be emphasised that there might also exist undetermined states surrounding categories, as the examples of expectations, the pointing out of objects, and the setting of conditions all illustrate. What is also observable is that, eventually, with the aid of contextual articulation, these undecided states will fill up and settle momentarily. This can be understood as a moment of mutual sense. However, the moment of mutual sense evolves in the course of actual discussions. Finally, when artification is regarded as articulation, it is important that the course of the interpretation not be fixed beforehand. At its best, the variety of meaning inherent in decoration, furnishing or art can saturate the nuances of their interpretations, whether they concern artification, everyday aesthetics, or some other related matter. Keywords: artification, categories, decoration, ethnomethodology, everyday aesthetics v

7 Kari Korolainen Koristelun kuvailu. Kategorisoinnin analyysi Joensuu, Itä-Suomen yliopisto, 2012 Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology; 32 ISSN: ISBN: ISSNL: TIIVISTELMÄ: KORISTELUN KUVAILU. KATEGORISOINNIN ANALYYSI Koristelu on läsnä elämässä monin tavoin, kuten valosarjoina ikkunoissa, muistoesineinä hyllyissä tai koukeroisina kuvioina kankaissa. Myös koristelusta käytävät keskustelut ovat monipolvisia. Oletan, että koristelun tavoin, taiteessa ja yleensä maailmassamme vallitsee nykyään merkitysten moniulotteisuus ja neuvoteltavuus. Analysoin tutkimuksessani sitä, kuinka haastattelukeskusteluissa tuotetaan merkitsyksiä koristelusta ja taiteesta keskusteltaessa. Tutkimukseni aineiston lähtökohtana on 19 Itä-Suomessa vuoden 2009 aikana toteutettua haastattelua. Varsinaisen tutkimusaineiston muodostavat 97 haastattelukeskustelun katkelmaa, joissa käsitellään koristelun kuvailua, taiteen luonnehdintaa, koristelun ja taiteen eroja ja yhtäläisiä piirteitä. Analysoin aineistoa etnometodologisesti virittyneen jäsenkategorisoinnin analyysin menetelmin. Tutkimuksestani käy ilmi, että kykenemme keskustelemaan mielekkäästi koristelusta ja taiteesta lähtökohtiemme, taustamme ja käsitystemme moninaisuudesta huolimatta. Analyysini osoittaa, kuinka koristelun ja taiteen kategorioiden merkityksiä tuotetaan joustavasti. Esimerkiksi esineiden osoittaminen keskustelussa toimii samoin kuin muistelu ja henkilökohtaistaminen yleensä: ne tuovat käsiteltyjä asioita lähelle puhujan kokemuspiiriä. Toisaalta kontekstualisoimme keskustelua etäämmäksi itsestämme, kuten institutionaalisiin taidemaailmoihin tai juhlaperinteisiin. Kategorioiden joustavuutta tuotetaan lisäksi vertailun ja ehtojen asettamisen keinoin. Tällaiset keskustelun keinot tarkentavat sanojen merkityksiä, mutta samalla tuovat esiin merkitysten taustaa, siis avartavat käsiteltyä aihetta. Kuljetan analyysini rinnalla teoreettista käsiteanalyysia, jonka näkökulma on taiteistumisessa ja arjen estetiikan keskusteluissa. Taiteistumisen idea viittaa tutkimuksessani taiteen ja arkisen elämän (ei-taiteen) vuorovaikutukseen. Analyysin havaintojen ja käsiteanalyysin kohtaamispinnoiksi hahmottuvat esimerkiksi havaittavuuden tai aistisuuden näkökulma, joka on sekä keskustelun mielekkyyden että estetiikankin yksi perusta. Toisaalta mielekkyyttä tuotetaan myös odotusten näkökulmasta. Yksilöllisyytemme ja kulttuuritausta kohtaavat kategorioihin ja niiden käyttämiseen kohdistuvissa odotuksissa. Taiteistumisen kaltaiset siirtymät, reuna-alueet ovat kiinnostavia juuri tällaisen henkilökohtaisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen vuoksi. Tutkimukseni osoittaa, että sovellamme esteettisistä asioista keskustelemisen mahdollisuuksia rikkaasti, siitäkin huolimatta, että emme aina tule pohtineeksi esteettisiä asioita vi

8 tai kiinnittäneeksi niihin huomiota tietoisesti. Tutkimukseni kuvaa sitä, kuinka merkityksiä tuotetaan hetkessä, tilanteissa, joissa koristelun ja taiteen moninaisuuksia ja vuorovaikutusta sekä niiden käsitteistöä pohditaan tässä ja nyt. Käsityksemme koristelusta ja taiteesta ovat moninaisia, mikä ei ole este koristelun, taiteen ja muiden esteettisten asioiden kokemiselle ja jakamiselle. Päinvastoin keskustelujen rikkaus on avartumisessa ja moninaisuudessa. Arjen estetiikan, koristelun ja taiteistumisen tutkiminen on tärkeää, koska sen avulla voidaan tehdä ymmärrettäväksi esteettisten asioiden ja arkisen elämämme moninaisuutta. Rajoitusten sijaan omaa suhdettamme moninaisuuteen on syytä vaalia. Se ei ole aina helppoa, eikä selväpiirteistä, se on kuitenkin vaivan arvoista. Avainsanat: arjen estetiikka, etnometodologia, jäsenkategorisoinnin analyysi, koristelu, taide, taiteistuminen vii

9 viii

10 Esipuhe Aloitin koristelua käsittelevän väitöskirjatutkimuksen tekemisen syksyllä 2008 tarkastelemalla mainoslehtisiä ja niissä esiintyviä koristelukäsityksiä. Kuluneen tutkimusprosessin elävyydestä kertovat tutkimustyön monet erilaiset vaiheet ja sivujuonteet. Tarkastelemani mainokset esimerkiksi jäivät pois lopullisesta väitöskirjasta. Jossakin vaiheessa olin aikeissa tehdä artikkeliväitöskirjan, joten olen käsitellyt väitöskirjan aihepiiriä artikkeleissani eri näkökulmista. Kaikesta huolimatta koristelu on ollut tutkimukseni ydin ja tutkimusprosessin kimalteleva ja kiemurainen johtolanka koko prosessin ajan. Näkökulmien elävyys ja suunnan muutokset eivät johdu kuitenkaan vain tutkimuksen aiheen kiemuroista. Neljä ja puoli vuotta on tapahtumarikas ja pitkä aika, ainakin näin jälkikäteen arvioituna. Lisäksi olen tunnistavinani itsestäni uteliaan ja helposti innostuvan sekä toisinaan levottomankin temperamentin, joten suunnan muutokset eivät ole siinäkään mielessä suuri yllätys. Ensimmäinen kiitos tutkimuksen toteutumisesta kuuluu eittämättä tutkimuksen rahoittajille. Tutkimukseni toteutumisen on mahdollistanut se, että olen saanut jatkoopintojeni alkuvaiheessa (2008) apurahan Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä ja se, että myöhemmin pääsin mukaan Suomen Akatemian rahoittamaan nelivuotiseen ( ) tutkimushankkeeseen Taiteistuminen ja sen vaikutukset taiteeseen. Näin ollen olen voinut keskittyä väitöskirjatutkimukseen yhtäjaksoisesti ja pitkäjännitteisesti, mikä on auttanut muun muassa päämäärien selkeyttämisessä ja aikataulussa pysymisessä. Toiseksi kiitän lämpimästi tutkimukseen osallistuneita haastateltavia. Ilman heidän apuaan tutkimukseni olisi hyvin erilainen. Kohtaamisista haastateltavien kanssa on muodostunut työn kuluessa keskeinen runko ja kiintopiste tutkimukseeni. Tutkimuksen alulle saattamisessa, suuntaamisessa ja toteuttamisessa käytännöllisin ja kattavin tuki on tullut työni ohjaajilta professori Seppo Knuuttilalta ja professori Yrjö Sepänmaalta, joille haluan osoittaa suuret kiitokset. Erityisen arvokkaana olen kokenut sen, että olen saanut ohjaajikseni kaksi hyvin erilaista avarakatseista ja monipuolista asiantuntijaa. Käymämme keskustelut ovat olleet usein opettavaisia ja haastavia sekä ennen kaikkea innoittavia. Työn eri vaiheissa minulla on ollut onni keskustella monien ihmisten kanssa tutkimuksen aihepiiristä. Taiteistuminen ja sen vaikutukset taiteeseen -tutkimushankkeen tapaamiset ovat olleet yksi olennaisen tärkeä ja innostava asia. Kiitokset siis Ossi Naukkariselle (tutkimushankeen johtaja), Yrjänä Levannolle, Pauline von Bonsdorffille, Kaisa Mäki- Petäjälle ja Matti Tainiolle. Tutkimusryhmässä työskentelyn yksi etu on siinä, että ympärillä on olemassa ryhmä, jossa voi keskustella aika-ajoin tutussa porukassa tutkimuksen tekemisestä hiukan eri näkökulmasta kuin kotiyliopistolla. Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen tutkija- ja jatkokoulutusseminaarit ovat olleet yksi tärkeä kohtaamis- ja keskustelupaikka viimeisten viiden vuoden aikana. Seminaareihin kanssaosallistuneille jatko-opiskelijoille sekä muille keskustelijoille ja kommentoijille esitän suuret kiitokset näin kootusti! Joensuun väestä erityiset kiitokset osoitan ix

11 Helmi Järviluoma-Mäkelälle, Sinikka Vakimolle ja Jyrki Pöysälle, joiden kanssa käydyt keskustelut ovat olleet monesti avuksi ja tueksi matkan varrella. Suuret kiitokset myös väitöskirjan esitarkastajille professori Eija Timoselle ja FT Jarno Väisäselle useista tarkkanäköisistä, rakentavista ja kriittisistä huomioista. Väitöskirjan kielen tarkastamisesta ja kommenteista kiitän Maija Surakkaa ja John Stotesburya (englanninkielinen tiivistelmä). Kiitokset myös Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston henkilökunnalle lukemattomista käytännön ohjeista ja avusta. Olen kiitollinen kaikista saamistani kommenteista, ohjeista ja vinkeistä tutkimustani koskien. Tekemäni valinnat, mahdolliset epäselvyydet ja virheet ovat kuitenkin yksin minun vastuulla. Joensuussa, 24. heinäkuuta 2012 Kari Korolainen x

12 xi

13 Sisältö ABSTRACT... iii TIIVISTELMÄ... vi ESIPUHE... ix SISÄLTÖ... xii 1 Koristelun kuvailu tutkimuksen lähtökohtana Tutkimuskysymykset Monimuotoisuuden vaikuttavuus Ymmärrys, tulkinta ja tekstit Tutkimuksen keskeiset käsitteet Koristelu Arjen estetiikka Institutionaalinen taide Taiteistuminen Keskeiset käsitteet artikulaatioiden nelikentässä Metodiset valinnat Etnometodologia teoriana ja tutkimusmenetelmänä Jäsenkategorisoinnin analyysi Jäsenkategoriat ja jäsenryhmitys Kategoriapiirteet ja kategoriasidonnaiset toiminnot Kategorian muut mielet Tutkimusaineisto keskustelun ja kysymisen kohtaamisena Koti ja sisustus aineistojen konteksteina Aineiston kokoaminen Aineiston kuvaus Tutkimusaineiston muodostaminen Jäsenkategorisoinnin analyysin kuvaus Tutkimuseettiset kysymykset Koristeen ja koristelun kuvailu tutkimusaineistossa Koristelu keskustelunaiheena Haastateltava kuvailee koristelua Haastattelija kysyy koristelusta Mitä koristelusta tulee mieleen Koonti koristelun kuvailun analyysista Taiteen luonnehdinta tutkimusaineistossa xii

14 5.1 Kysymys taiteesta ja taiteen luonteesta Erilaisia lähestymiskulmia taiteeseen Koonti taiteen luonnehtimisen analyysista Koristelun ja taiteen artikulaatiot Kysymys koristelun ja taiteen eroista Koristelun ja taiteen erotteluiden merkitsevyys Koristelun ja taiteen erottelun monimuotoisuus Koristelun ja taiteen yhteiset piirteet Koristelun ja taiteen sumeat alueet Koonti koristelun ja taiteen artikulaatioista Johtopäätökset LÄHDELUETTELO LIITTEET xiii

15 TAULUKOT Taulukko 1. Analyysin koostaminen KUVIOT Kuvio 1. Tutkimuksen käsitteiden nelikenttä Kuvio 2. Haastatteluiden rakennemalli xiv

16 xv

17

18 1 Koristelun kuvailu tutkimuksen lähtökohtana Koristelua on ympärillämme monissa eri muodoissa. Koristelu voi olla huomaamatonta, yksityiskohtia siellä täällä, pieniä esineitä hyllyissä, tavaroita tavaroiden joukossa. Toisinaan koristelu on taas silmiinpistävää, esimerkiksi vilkkuvissa valosarjoissa, räikeissä kuvioinneissa tai esineiden muotojen runsaudessa. Välillä koristelu tai koristeellisuus on muodissa, välillä koristelu nousee esiin sesongeissa ja juhlien koristeluna. Tutkimukseni yleisenä oletuksena on siten koristelun käytäntöjen ja koristeluun liittyvien käsitysten monimuotoisuus. Koristeluun on kytketty erilaisia näkemyksiä myös historiallisesti tarkasteltuna. Sitä on pidetty ylimääräisenä ja turhana asiana esimerkiksi tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta (ks. Loos 1998 [1908]; Kalha 1997). Koristelu on kiinnostava ja tärkeä tutkimusaihe sekä koristelun moniulotteisuuden (johon liittyy oletus siitä, että koristelu koskettaa useimpia meitä) että koristelun ohjelmallisuuden vuoksi. Ohjelmallisuuteen liittyy tässä oletus koristelun kyvystä herättää mielipiteitä ja keskusteluja. Tämä koristelun jännitteisyys on paikannettavissa julkisista keskusteluista, lehtikirjoittelusta ja alan kirjallisuudesta (ks. Luku tässä tutkimuksessa). 1 Mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan koristelusta? Miten käsityksemme koristelusta syntyvät ja kuinka jaamme kokemuksiamme tällaisista esteettisistä asioista? Voiko esimerkiksi maisema olla koristeellinen? Onko kaikissa kulttuureissa koristeita? Onko taide koristelua? Kun huomio kohdistetaan siihen, miten käsityksiä rakennetaan, niin julkaistuissa teksteissä kuin arkisemmissa keskusteluissa, lähestytään etnometodologian näkökulmaa. Lyhyesti sanottuna etnometodologisessa tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita merkityksen paikallisista määrittelyistä (Heritage 1996, 16). Kategorioiden, tässä tutkimuksessa erityisesti koristelun ja taiteen, kannalta etnometodologian [k]iinnostavuus on siinä, millaisia kategorioita ihmiset keskinäisessä toiminnassaan herättävät henkiin, ja miten he rakentavat niillä osaltaan sosiaalista järjestystä (Juhila & Jokinen & Suoninen 2012, 24; etnometodologiaa ja kategorioita käsittelen tarkemmin Luvussa 2, Metodiset valinnat). Koristelukäsitysten moninaisuuden ja ohjelmallisuuden kaltainen jännite on hahmotettavissa myös taiteen yhteydessä. Taiteen käytännöt ja taiteeseen liittyvät keskustelut ovat myös moniulotteisia. Ne ovat ajallisesti kerrostuneita ja sisältävät ristiriitaisiakin näkökulmia. Tarkastelen taidetta ja estetiikkaa käsitteleviä keskusteluja tarkemmin myöhemmin (ks. Luku 1.4 tässä tutkimuksessa). Taiteen ja koristelun suhde on hyvä ottaa esiin heti aluksi siksi, että tutkimukseni keskeisenä näkökulmana on taiteistuminen. Tai- 1 Tarkastelin koristeluun liittyviä keskusteluja opintojeni seminaarivaiheessa ja pro gradu -tutkielmassa (ks. Korolainen 2006). 1

19 teistumisen idea, lyhyesti sanottuna, voidaan ymmärtää liikehdintänä taiteen reunaalueilla, erityisesti ei-taiteen (tai jonkin ei-taiteen osan) muuttumisena tai muuttamisena taiteeksi tai taiteenkaltaiseksi (ks. Naukkarinen 2005, 13, 18). Yhtenä tavoitteenani tutkimuksessani on tarkastella taiteistumista koristelun kautta. 1.1 TUTKIMUSKYSYMYKSET Koristelun ja taiteistumisen näkökulmien rinnakkaisuuden vuoksi tutkimukseni lähestymistapa on kaksisuuntainen, joten tutkimuskysymykseni jakautuvat myös kahteen erityyppiseen osioon. Toisaalta tarkastelen etnometodologisesti virittyneen empiirisen analyysin avulla sitä, miten koristelun kuvailu (luonnehdinta, erottelu ja yhtäläisyydet) hahmottuvat haastattelujen puhujille. Koristelun kuvailu (description) tarkoittaa toisaalta koristeiden luonnehdintaa ja määrittelyä, siis yleisimmillään keskustelua koristelusta. Koristelun kuvailu tarkoittaa lisäksi koristelun, taiteen, sisustamisen ja muiden esteettisten asioiden eroista ja yhtäläisyyksistä keskustelua. Koristelun kuvailu on näin ollen väylä koristelua laajemman aihepiirin tarkasteluun. Tämä ongelmakenttä jakautuu analyysissani tarkempiin menetelmällisiin osakysymyksiin: 1. Millaisia koristelun ja taiteen kategorisointeja haastattelukeskusteluissa esiintyy? (Kategoriat, kategoriapiirteet, kategoriasidonnaiset toiminnot) 2. Millaisia kategorisoinnin keinoja koristeluun ja taiteeseen liittyy? 3. Mitä näillä kategorisoinneilla ja keinoilla tehdään? (Selvennän kysymysten käsitteitä metodologialuvussa.) Toinen tutkimuskysymykseni liittyy taiteistumis-käsitteen filosofis-teoreettiseen käsiteanalyysiin, jolloin olen erityisesti kiinnostunut siitä, kuinka taiteistumisen käsite rakentuu. Taiteistuminen on käsitteenä melko uusi, joten sillä ei ole myöskään vielä vakiintunutta merkitystä empiirisen tutkimuksen kannalta. Taiteistumis-käsitteestä käydään parhaillaan vilkasta keskustelua. Esimerkiksi estetiikan alan Contemporary Aesthetics -verkkojulkaisussa ilmestyi äskettäin taiteistumiseen keskittyvä teemanumero. 2 Yksi kiinnostava näkökulma taiteistumis-keskustelussa on eräänlainen huoli taiteistumis-käsitteen luonteesta ja sen soveltamisesta. Taiteen rajankäyntiin liittyy monia potentiaalisia ongelmia ja taiteistumiseen tulee suhtautua myös kriittisesti kuten useista edellä mainituista artikkeleista käy ilmi (ks. esimerkiksi Saiton ja Sepänmaan artikkelit. Palaan taiteistumisen ajatukseen ja taustoihin tarkemmin luvussa tässä tutkimuksessa). 1.2 MONIMUOTOISUUDEN VAIKUTTAVUUS Filosofisen käsiteanalyysin ja empiirisen analyysin rinnastamiselle on tilaa niin estetiikan ja taiteen filosofian alalla kuin myös kulttuurintutkimuksessa. Yhteiskunnallisesti ajatel- 2 Ks. esimerkiksi Naukkarinen & Saito 2012; Saito 2012, Sepänmaa 2012; Shiner 2012; Erjavec 2012; Korolainen 2012a. 2

20 tuna tärkeää on selvitellä niitä prosesseja, joita esteettisten asioiden, koristelun, taiteen tai taiteistumisen yhteydessä tuotetaan ja otetaan esiin. Olettamukseni on, että samalla kun tällaisia prosesseja voidaan tehdä ymmärrettäväksi tutkimuksen keinoin, voidaan myös purkaa näkyvämmiksi käsityksissä mahdollisesti mukana olevia ideologioita ja muita kytkentöjä. Lähtökohtaoletuksissani esteettisten asioiden monimuotoisuudesta ehdotetaan, että elämme maailmassa, jossa esteettisyydellä on keskeinen asema. Esteettisyys ilmenee tällöin arkisissa asioissa, jolloin se tulee lähelle, kiinni arkeemme, kiinni meihin. Tutkimukseni tarkoitus ei ole puolustaa arjen estetiikkaa, taidetta, saati koristelua näiden itsensä vuoksi. Esimerkiksi ympäristökysymysten yhteydessä koristelun, taiteen ja esteettisen tutkiminen on ajankohtaista. Ympäristökysymysten näkökulmasta ylenmääräinen tavarapaljous on kestämätöntä, niinpä koristelua ja taidetta voi hyvästä syystä myös kritisoida ekologis-eettisestä näkökulmasta. Henkilökohtaisesti yksi keskeinen päämäärä tutkimuksessani on selventää itselleni koristelun ja taiteen moniulotteisuuksia. Olen paneutunut aihepiiriin aiemmin kuvataiteen ja kuvien parissa työskennellessäni. Tällöin aloin ihmetellä sitä, miksi koristelu näyttäytyy usein kielteisenä asiana erityisesti taiteen piirissä, miksei laajemminkin. Lisäksi itseäni kiinnostavat erityisesti esteettinen havaitsemisen teoriana sekä kategorisointi maailman kuvaamisen menetelmänä. Ymmärryksen lisääminen näissä asioissa tarkoittaa minulle erottelu- ja havaintokyvyn kehittämistä sekä tietoisuuden kasvattamista kyseisestä aihepiiristä yleisemmin. Taiteistumisen käsitteen avulla voi tarkastella esimerkiksi sitä, kuinka koristelun tai taiteen näkökulmat kytkeytyvät erilaisiin yhteyksiin, niin taloudellisiin, poliittisiin kuin muihin ulottuvuuksiin. Yksi mahdollinen taiteistumisen suunta tuntuu löytyvän siitä, että taiteesta otetaan tai halutaan erilaisia tarkoituksia palvelevia näkökulmia. Tuore esimerkki taiteistumisen erilaisista ilmenemismuodoista tuli esiin pohjoiskarjalaisessa paikallislehdessä Karjalan Heilissä ( ) julkaistussa artikkelissa: Taiteesta hyvinvointia. Lyhyessä tekstissä käsiteltiin keskustelutilaisuutta, jossa puhuttiin muun muassa siitä, [--] miten pienyrittäjä voi ammentaa taiteesta voimaa. Paikallislehden esimerkki osoittaa ennen kaikkea sitä, että taiteistumista tapahtuu eri muodoissa myös tämän päivän yhteiskunnassa. Taiteistuminen ei ole vain historiaan paikantuva prosessi, eikä myöskään vain teoreettinen utopia, vaan se on konkreettinen asia ympärillämme. Olenkin tutkijana sitä mieltä, että prosessit, kuten taiteistuminen tai laajemmin estetisoituminen, ovat normaali tila niin yksityisessä arjen elämässä kuin yhteiskunnassamme yleisesti. Näkemykseni taiteistumisen tavallisuudesta perustuu osaltaan siihen oletukseen, että meillä ei oikeastaan ole muuta kuin erilaisia kohtaamisia, tulemisia, menemisiä, taiteistumisiakin. Tämä voidaan nähdä yhtenä seurauksena sille, että koristelun, taiteen ja esteettisten asioiden moninaisuus pyritään pitämään mielessä ja ottamaan vakavasti. Voidaan ajatella niinkin, että taiteen ja esteettisten asioiden monimuotoisuus on se ydin, jolle kaikenlainen mahdollinen taiteen sovellettavuus lopulta perustuu. Sama tilanne on tutkimuksen ja tieteen parissa. Niin taiteessa kuin tutkimuksessakaan kaikkiin kysymyksiin ei voida vastata yhteismitallisesti tai päätöksentekoa suoraan palvellen. Sen sijaan voidaan esittää, ja itse asiassa on syytä esittää kysymyksiä, haastaa käsityksiä, ajattelutapoja 3

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Academic Opening. Opening - Introduction. In this essay/paper/thesis I shall examine/investigate/evaluate/analyze General opening for an essay/thesis

Academic Opening. Opening - Introduction. In this essay/paper/thesis I shall examine/investigate/evaluate/analyze General opening for an essay/thesis - Introduction In this essay/paper/thesis I shall examine/investigate/evaluate/analyze General opening for an essay/thesis Tässä esseessä / tutkielmassa / opinnäytetyössä tutkin / tarkastelen / arvioin/

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

OLS for refugees webinaari

OLS for refugees webinaari OLS for refugees webinaari SISÄLTÖ: 1. OLS for refugees, tausta 2. OLS-testin ja kurssin esitttely 3. OLS for refugees, erityistä huomioitavaa OLS for refugees Objective: make OLS assessment and courses

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]: ,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 Ollipekka Kangas in short Ollipekka Kangas was born in 1965 in Riihimäki. He graduated as art teacher in 1997 and Master of Arts two years later from the University

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä 29.5.2009 Mixed methods metodikehityksen tarinoissa mixed methods (tutkimuskäytäntö) > Mixed Methods (menetelmäkoulukunta)

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee

Lisätiedot

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN MINIMIASUMINEN JAETUT TILAT HANNU HUTTUNEN 12.12.2016 GOLBAALIT HAASTEET ILMASTON MUUTOS SIIRTOLAISUUS KAUPUNKIEN KASVU KOTOISET HAASTEET UUDET TEKNOLOGIAT ENERGIATEHOKKUUS KESTÄVÄ

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot