Mistä tunnet sä kasvajan - kasvuyrityksistä

Transkriptio

1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A Kirsti Sorama, Elina Varamäki, Sanna Joensuu, Anmari Viljamaa, Erkki K. Laitinen, Erkki Petäjä, Aapo Länsiluoto, Tarja Heikkilä & Tero Vuorinen Mistä tunnet sä kasvajan - Seurantatutkimus eteläpohjalaisista kasvuyrityksistä

2

3 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 20 Kirsti Sorama, Elina Varamäki, Sanna Joensuu, Anmari Viljamaa, Erkki K. Laitinen, Erkki Petäjä, Aapo Länsiluoto, Tarja Heikkilä & Tero Vuorinen Mistä tunnet sä kasvajan - Seurantatutkimus eteläpohjalaisista kasvuyrityksistä Seinäjoki 2015

4 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja Publications of Seinäjoki University of Applied Sciences A. Tutkimuksia Research reports B. Raportteja ja selvityksiä Reports C. Oppimateriaaleja Teaching materials SeAMK julkaisujen myynti: Seinäjoen korkeakoulukirjasto Kalevankatu 35, Seinäjoki puh fax ISBN (verkkojulkaisu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 TIIVISTELMÄ Kirsti Sorama, Elina Varamäki, Sanna Joensuu, Anmari Viljamaa, Erkki K. Laitinen, Erkki Petäjä, Aapo Länsiluoto, Tarja Heikkilä & Tero Vuorinen Mistä tunnet sä kasvajan - Seurantatutkimus eteläpohjalaisista kasvuyrityksistä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 20, 286 s. Tutkimus on osa ELY-keskuksen EAKR-rahoituksella toteutettua Eteläpohjalainen kasvuyrittäjyys 2.0 -hanketta. Tavoitteena oli selvittää, miten vuoden 2006 tutkimuksessa eteläpohjalaisiksi kasvuyrityksiksi tunnistetut ovat sittemmin menestyneet, ja mitkä tekijät selittävät kasvua pitkällä aikavälillä. Tutkimus toteutettiin kolmiosaisena: (1) pitkittäisseuranta aiempaan kyselyyn vastanneille myöhemmän menestyksen ja kasvun selvittämiseksi, (2) syventävät teemahaastattelut kasvuyrityksille sekä (3) uusien kasvuyritysten tunnistaminen tarkastelujaksolla Hieman yli puolella (53 %) aiemmin tunnistetuista kasvuyrityksistä oli tapahtunut vähintään 20 % kumulatiivinen kasvu vuodesta 2005 vuoteen Jonkinasteinen kasvu löytyi 65 %:lla yrityksistä. Eniten kasvaneita yrityksiä oli 5 9 työntekijää työllistävien yritysten joukossa. Kokonaisuutena katsoen eteläpohjalaiset yritykset kasvavat hitaasti mutta kannattavasti. Kasvu ei ole kiinni mistään yksittäisestä ominaisuudesta, joskin toteutunut kasvu selittää tulevia kasvutavoitteita; kasvua siis opitaan ja se koetaan palkitsevaksi. Vahvin kasvua selittävä tekijä on menestyminen, ts. liiketoiminnan laadullinen kehittyminen ja taloudellinen tulos. Menestymistä selittävät laajaan tietopohjaan ja systemaattiseen seurantaan perustuva johtaminen, vahva kosketus markkinoihin, panostukset uuden kehittämiseen sekä hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn aktiivisuus. Tarkasteltaessa muutoksia suhteessa vuoteen 2006 havaitaan, että laskusuhdanne on kokonaisuutena ottaen heikentänyt yrittäjämäistä orientaatiota ja panostusta uuden kehittämiseen. Kaikkiaan kehittämisaktiivisuus on kuitenkin melko pysyvää. Huomattavan monella yrityksellä on tapahtunut muutoksia joko omistuksessa tai liiketoiminnoissa. Avainsanat: kasvuyritykset, johtaminen, kasvutekijät, menestystekijät, seurantatutkimus Yhteystiedot: Kirsti Sorama, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri, Kampusranta 11, Frami F, Seinäjoki, kirsti.sorama@seamk.fi

6 Abstract Kirsti Sorama, Elina Varamäki, Sanna Joensuu, Anmari Viljamaa, Erkki K. Laitinen, Erkki Petäjä, Aapo Länsiluoto, Tarja Heikkilä & Tero Vuorinen In search for growth - A follow-up study of growth firms in South Ostrobothnia. Publications of Seinäjoki University of Applied Sciences A. Research Reports 20, 286 p. This study is a part of the Eteläpohjalainen kasvuyrittäjyys 2.0 -project implemented with ERDF-funding granted by ELY-Centre. The objective was to follow up the later development of South Ostrobothnian growth firms identified in 2006, and to find out which factors explain growth over long term. The study had three phases: (1) a longitudinal survey directed at the respondents of the previous study, (2) in-depth interviews with growth firms and (3) identification of new growth firms over the observation period Slightly over half (53 %) of the previously identfied growth firms had experienced a cumulative growth of at least 20 % from 2005 to Some level of growth had occurred with 65 % of the firms. The greaters number of firms with growth was found in the size group of 5 9 employees. As a whole, firms in South Ostrobothnia grow slowly but profitably. Growth does not depend on any single characteristic, although realized growth was found to explain future growth intentions, suggesting that firms learn to growth and find growth rewarding. The strongest explanatory factor for growth was success, i.e. qualitative development of the business together with financial results. Success is connected to management based on extensive information and systematic monitoring, a strong connection to markets, investments into exploration and activity of board and/or management group. In comparison to the 2006 study, the results show that the recession has reduced entrepreneurial orientation as well as exploration activities. Overall, however, the tendency to be active in development seems a fairly permanent characteristic. A notable share of the firms has experienced changes in either ownership or business structure. Keywords: growth firms, management, SMEs Contact information: Kirsti Sorama, Seinäjoki University of Applied Sciences, School of Business and Culture, Kampusranta 11, Frami F, Seinäjoki, Kirsti.sorama@ seamk.fi

7 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ Abstract taulukot ja kuviot 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Eteläpohjalaiset kasvuyritykset 2000-luvun alussa Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusraportin rakenne TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Kasvuun vaikuttavat tekijät Yksilöön/yrittäjään liittyvät kasvutekijät Yrityksen taustoihin liittyvät kasvutekijät Yrityksen johto ja hallitustyöskentely Yrityksen kansainvälistymisorientaatio Yrityksen tki-orientaatio Markkinaorientaatio Yrittäjämäinen orientaatio Olemassa olevan vs. uuden kehittäminen Ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttö ja kasvu Kasvustrategiat Informaation hyödyntäminen ja menestys Informaation laajuus Informaation laajuuden suhde menestymiseen Informaation laajuuden mittaaminen Menestymisen mittaaminen Kasvuyrityksen rahoitus Käytetyt rahoitusvaihtoehdot Rahoitusvaihtoehtojen mittaaminen SEURANTATUTKIMUKSEN TULOKSET Tutkimuksen toteuttaminen Aineisto ja tiedonkeruu Aineiston analysointi Vastaajayrittäjien taustatiedot Vastaajayritysten taustatiedot Yritysten kasvu vuodesta 2004 vuoteen Työntekijämäärien kehittyminen...57

8 3.4.2 Liikevaihtojen kehittyminen Lisäkapasiteetin hankinta Hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn aktiivisuus Yrittäjämäisen orientaation yhteys kasvuun TKI-orientaation yhteys kasvuun Toiminnan painopisteiden yhteys kasvuun Markkinaorientaation yhteys kasvuun Kasvutavoitteet ja kasvustrategiat Menestyminen Yrityksen kasvun rahoitus Käytetty rahoitus Tulevan rahoituksen saatavuus Informaation käytön laajuus Asiantuntijapalveluiden käyttö ja merkitys Kasvun ja menestymisen välisen suhteen mallintaminen Taloudellisen tuloksellisuuden ja liiketoiminnallisen kehittymisen mallintaminen Toimialan vaikutus malleihin Yhteenveto TILINPÄÄTÖSSEURANTA SEURANTATUTKIMUKSEN YRITYKSILLE Johdanto Kasvun mittaaminen ja tilinpäätöksen tunnusluvut Kasvu, kannattavuus ja rahoitus Kasvun mittaaminen Tilinpäätöstunnusluvut Kasvun vaikutus taloudellisiin tunnuslukuihin Negatiivisesti ja positiivisesti kasvaneet yritykset Pysyvän positiivisen kasvun ja vähäisen tai negatiivisen kasvun yritykset Kasvua tavoittelevat ja tavoittelemattomat yritykset Yhteenveto TEEMAHAASTATTELUT Teemahaastatteluiden toteuttaminen Case-yritysten tarinat teemahaastattelujen pohjalta Teemahaastatteluiden analyysia Yleisiä huomioita yrityksistä Yrityksen kasvustrategia Olemassa olevan vs. uuden kehittäminen Yrityksen markkinaorientaatio Yrittäjämäinen orientaatio Ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntäminen

9 5.3.7 Informaation hyödyntäminen Kasvun tuomat johtamisen haasteet erilaisissa liiketoimintaympäristöissä Mitä tehtäisiin toisin Tulevaisuus Johtopäätöksiä haastatteluista KASVUYRITYKSET ETELÄ-POHJANMAALLA Kasvuyritysaineiston hankinta Kasvuyritysten määrät, toimialat ja sijainti Positiivisen kasvun yritykset toimintapaikkakunnittain Jatkuvan kasvun yritysten lukumäärät eri kasvuasteilla Kasvuyritykset toimialoittain Yhteenveto kasvun vaikutus taloudellisiin tunnuslukuihin ETELÄPOHJALAISISSA KASVUYRITYKSISSÄ Johdanto Kasvun mittaaminen ja tilinpäätöstunnusluvut Kasvun mittaaminen Tilinpäätöstunnusluvut Kasvun vaikutus taloudellisiin tunnuslukuihin Tunnuslukujen kehitys jatkuvan kasvun yrityksissä Tunnuslukujen kehitys nopeasti kasvavissa yrityksissä Yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto tuloksista Tulosten pohdintaa käytännön liikkeenjohdon kannalta Tieto on voittoa Kasvun ytimessä markkinointi Kasvun pullonkauloja Muutos on pysyvää Kasvuyrittäjyyden edistäminen Tutkimustulosten hyödyntäminen kasvun edistämisessä ja kasvuyrityspalveluissa Kasvuyritysten ryhmittely kasvumahdollisuuksien ja kasvumotivaation perusteella sekä tavoiteltavat kehityssuunnat Suositukset jatkotoimenpiteiksi LÄHTEET Liitteet

10 taulukot Taulukko 1. Yrittäjään liittyvät tekijät kasvun selittäjänä Taulukko 2. Yrityksen taustoihin liittyvät tekijät kasvun selittäjänä Taulukko 3. Kansainvälistyminen kasvun selittäjänä Taulukko 4. Tki-orientaatio kasvun selittäjänä Taulukko 5. Markkinaorientaatioon liittyvät väittämät Taulukko 6. Yrittäjämäinen orientaatio kasvun selittäjänä Taulukko 7. Olemassa olevan ja uuden kehittämiseen liittyvät kysymykset Taulukko 8. Asiantuntijapalvelun käyttöön liittyvät kysymykset Taulukko 9. Kasvustrategiaan liittyvät kysymykset Taulukko 10. Informaation hyödyntämiseen liittyvät väittämät Taulukko 11. Menestymisen mittaamiseen liittyvät osa-alueet Taulukko 12. Kysymykset yrityksen rahoitukseen liittyen Taulukko 13. Muutokset yrityksen omistajasuhteissa v jälkeen Taulukko 14. Yrityksen kotipaikkakunta Taulukko 15. Yrityksen koko ja toimiala suhteessa ulkomaankauppaan Taulukko 16. Yritysten työntekijämäärien tunnuslukuja Taulukko 17. Yritysten liikevaihtojen tunnuslukuja Taulukko 18. Liikevaihdon muutos vuodesta 2005 vuoteen Taulukko 19. Liikevaihdon kehittyminen eri kokoluokan yrityksissä Taulukko 20. Kasvun (liikevaihdon muutos) tilastollisesti merkitsevät yhteydet Taulukko 21. Liikevaihdon muutosprosentit ja muita tunnuslukuja vuosi vuodelta Taulukko 22. Kasvuperiodien määrä Taulukko 23. Kasvuperiodien määrä eri kokoisilla yrityksillä Taulukko 24. Vuosittaisten kasvuprosenttien mediaanin ylittävien periodien määrä Taulukko 25. Uuden kasvuluokituksen yhteys keskiarvomuuttujiin Taulukko 26. Hallitus- ja johtoryhmätyöskentely ja sarjayrittäjyyskokemus sekä yrityksen koko Taulukko 27. Yrittäjämäisen orientaation yhteys muiden keskiarvomuuttujien kanssa Taulukko 28. Hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn sekä yrittäjämäisen orientaation välinen yhteys Taulukko 29. TKI-panosten yhteys muiden keskiarvomuuttujien kanssa Taulukko 30. Olemassa olevan ja uuden kehittämisen korrelaatio muiden keskiarvomuuttujien kanssa Taulukko 31. Markkinaorientaatio ja muiden muuttujien keskiarvot Taulukko 32. Markkinaorientaation ja muiden keskiarvomuuttujien väliset korrelaatiokertoimet Taulukko 33. Lähivuosien kasvutavoite yrityksen koon ja toimialan mukaan Taulukko 34. Lähivuosien kasvutavoitteen ja muiden muuttujien välinen yhteys

11 Taulukko 35. Yrityksen toimialan pärjäämisen korrelaatio muiden muuttujien kanssa Taulukko 36. Korrelaatiokertoimet keskiarvomuuttujien, taloudellisen tuloksellisuuden ja liiketoiminnallisen kehittymisen välillä taulukko 37. Taloudellisen tuloksellisuuden ja liiketoiminnallisen kehittymisen keskiarvot eri tavalla aikavälillä kasvaneiden yritysten välillä Taulukko 38. Keskiarvomuuttujien erot liiketoiminnallisesti eri tavalla kehittyneiden yritysten välillä Taulukko 39. Korrelaatiot keskiarvomuuttujien ja rahoituslähteiden saatavuuden arvioinnin välillä Taulukko 40. Kiinnostus oman pääomanehtoiseen rahoitukseen eri toimialoilla ja kasvutavoitteen mukaan Taulukko 41. Käytetyn informaation laajuus työntekijämäärän, toimialan ja kasvutavoitteen suhteen Taulukko 42. Korrelaatiokertoimet keskiarvomuuttujien ja käytetyn informaation laajuuden välillä Taulukko 43. Korkean ja matalan keskiarvon yritykset käytetyn informaation laajuuden suhteen ja niiden keskiarvot muissa keskiarvomuuttujissa Taulukko 44. Koulutus ja eri neuvontatahojen merkitys Taulukko 45. Työntekijämäärä ja eri neuvontatahojen merkitys Taulukko 46. Eri neuvontatahojen merkitys suhteessa keskiarvomuuttujiin Taulukko 47. Kehittämispalvelujen sekä taloudellisten ja juridisten palvelujen käyttö suhteessa keskiarvomuuttujiin Taulukko 48. Polkumallin muuttujien arvot (menestyminen ja kasvu) Taulukko 49. Polkumallin muuttujien arvot (taloudellinen tuloksellisuus ja liiketoiminnallinen kehittyminen) Taulukko 50. Ryhmien väliset keskiarvoerot mallissa olevien muuttujien suhteen Taulukko 51. Yrityksen kasvun ja kannattavuuden vaikutus rahoitukseen Taulukko 52. Tutkimuksessa käytetyt tilinpäätöstunnusluvut ja niiden määrittely (ks Taulukko 53. Negatiivisesti ja positiivisesti kasvaneiden yritysten tunnuslukujen mediaanit Taulukko 54. Vähän kasvaneiden ja yli mediaanin kasvaneiden yritysten tunnuslukujen mediaanit Taulukko 55. Kasvua tavoittelemattomien ja tavoittelevien yritysten tunnuslukujen mediaanit Taulukko 56. Teemahaastatteluun osallistuneiden yritysten taustatietoja Taulukko 57. Paikkakuntien yrityskanta viidellä päätoimialalla, kasvuyritysten lukumäärät sekä suhteelliset osuudet toimialan yrityskannasta Taulukko 59. Tutkimuksessa käytetyt tilinpäätöstunnusluvut ja niiden määrittely (ks Taulukko 60. Jatkuvan kasvun yritysten tilinpäätösmuuttujien tilastolliset jakaumat Taulukko 61. Eteläpohjalaisten yritysten tunnuslukujen tilastotietoja (Voitto+)

12 Taulukko 62. Suomalaisten yritysten tunnuslukujen tilastotietoja (Voitto+) Taulukko 63. Tilinpäätösmuuttujien ja kasvun väliset Spearmanin järjestyskorrelaatiot jatkuvan kasvun yrityksissä Taulukko 64. Liikevaihdon kasvuprosenttien väliset Spearmanin järjestyskorrelaatiot jatkuvan kasvun yrityksissä Taulukko 65. Yritysten liikevaihdon siirtymämatriisi vuodelta 2009 vuoteen 2012 jatkuvan kasvun yrityksissä Taulukko 66. Nopean kasvun yritysten tilinpäätösmuuttujien tilastolliset jakaumat Taulukko 67. Tilinpäätösmuuttujien ja kasvun väliset Spearmanin järjestyskorrelaatiot nopeasti kasvavissa yrityksissä Taulukko 68. Liikevaihdon kasvuprosenttien väliset Spearmanin järjestyskorrelaatiot nopeasti kasvavissa yrityksissä Taulukko 69. Yritysten liikevaihdon siirtymämatriisi vuodelta 2009 vuoteen 2012 nopeasti kasvavissa yrityksissä Taulukko 70. Ryhmä 1 Nice growth -yritykset kasvun edistämisen ja kasvuyrityspalveluiden näkökulmasta Taulukko 71. Ryhmä 2 High growth -yritykset kasvun edistämisen ja kasvuyrityspalveluiden näkökulmasta Taulukko 72. Ryhmä 3 Korkea motivaatio, mutta kyky, markkinat tai resurssit vähäisiä -yritykset kasvun edistämisen ja kasvuyrityspalveluiden näkökulmasta Taulukko 73. Ryhmä 4 Hyvät kyky, markkinat tai resurssit, mutta motivaatio vähäinen -yritykset kasvun edistämisen ja kasvuyrityspalveluiden näkökulmasta Taulukko 74. Ryhmä 5 Vähäinen motivaatio ja kyky, markkinat, tai resurssit heikot - yritykset kasvun edistämisen ja kasvuyrityspalveluiden näkökulmasta KUVIOT Kuvio 1. Vastaajien ikäjakauma Kuvio 2. Vastaajien kokemus yrittämisestä ja yritystoiminnasta Kuvio 3. Ulkomaankaupan osuus yritysten liikevaihdosta Kuvio 4. Ulkomaankaupan osuuden vertailu v ja Kuvio 5. Yritysten työntekijämäärien kehittyminen Kuvio 6. Liikevaihtojen kehittyminen vuodesta 2005 ja arvio viiden vuoden päähän Kuvio 7. Kasvun edellyttämän lisäkapasiteetin hankinta Kuvio 8. Hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn aktiivisuus Kuvio 9. Hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn aktiivisuus vuosien 2006 ja 2013 tutkimuksissa Kuvio 10. Jakaumat ja keskiarvot innovaatioväittämiin Kuvio 11. Suhde kilpailijoihin Kuvio 12. Yrityksen johdon asenteen riskinottoon... 69

13 Kuvio 13. Yrittäjämäisen orientaation vertailu 2006 ja Kuvio 14. Yritysten panostaminen tki-toimintaan ja henkilöstön kehittämiseen Kuvio 15. Tinkimättömyys tki-panostuksista laskukaudella Kuvio 16. Yrityksen toiminnan painopisteet Kuvio 17. Yrityksen toiminnan painopisteet yksittäisten väittämien osalta 2006 ja Kuvio 18. Yrityksen toiminnan painopisteet keskiarvomuuttujien osalta 2006 ja Kuvio 19. Markkinaorientaatioon liittyvien väittämien jakaumat Kuvio 20. Kasvua tavoittelevien kasvustrategian painopisteet Kuvio 21. Yrityksen pärjääminen suhteessa alan muihin yrityksiin Kuvio 22. Menestymiseen liittyvät väittämät ja niiden jakaumat keskiarvoineen Kuvio 23. Kasvun rahoituksen lähteet Kuvio 24. Kasvun rahoituslähteet vuosina 2006 ja Kuvio 25. Rahoituslähteiden saatavuuden arviointi mahdollisen tulevan lisäkasvun rahoittamisessa Kuvio 26. Kiinnostus oman pääomanehtoiseen rahoitukseen Kuvio 27. Eri osa-alueisiin liittyvän informaation käyttö yrityksen menestymisen arvioinnissa Kuvio 28. Eri tahojen neuvonnan käyttö ja merkitys Kuvio 29. Eri osa-alueisiin kohdistuvien palvelujen käyttö ja merkitys Kuvio 30. Polkumalli kasvun ja menestymisen suhteesta Kuvio 31. Polkumalli eri tekijöiden vaikutuksesta liiketoiminnalliseen kehittymiseen ja taloudelliseen tuloksellisuuteen Kuvio 32. Negatiivisesti ja positiivisesti kasvaneiden yritysten tunnuslukujen ala- ja yläkvartiilien ero prosentteina positiivisesti kasvaneiden yritysten yläkvartiilista Kuvio 33. Vähän kasvaneiden ja yli mediaanin kasvaneiden yritysten tunnuslukujen ala- ja yläkvartiilien ero prosentteina positiivisesti kasvaneiden yritysten yläkvartiilista Kuvio 34. Kasvua tavoittelemattomien ja tavoittelevien yritysten tunnuslukujen ala- ja yläkvartiilien ero prosentteina kasvua tavoittelevien yritysten yläkvartiilista Kuvio 35. Neljän päätoimialan liikevaihtokuvaajat ajanjaksolla Kuvio 36. Positiivisesti kasvaneiden yritysten (vähintään 0,1 % kumulatiivista kasvua ) määrät paikkakunnittain Kuvio 37. Kasvuyritysten (yli 30 % kumulatiivista kasvua ) määrät toimipaikkakunnittain Kuvio 38. Jatkuvan kasvun yritysten lukumäärät eri kasvuasteilla Kuvio 39. Jatkuvan kasvun yritykset Etelä-Pohjanmaalla edellisessä vuoden 2007 julkaistussa tutkimuksessa ja tässä tutkimuksessa eri kasvuasteilla Kuvio 40. Jatkuvan kasvun yritykset Etelä-Pohjanmaalla edellisessä vuoden 2007 julkaistussa tutkimuksessa ja tässä tutkimuksessa eri kasvuasteilla suhteessa yrityskantaan verrattuna kahden eri tietokannan mukaisesti Kuvio 41. Kasvuyritysten lukumäärä ja suhteellinen osuus päätoimialoittain Kuvio 42. Vuoden 2007 Etelä-Pohjanmaan kasvuyritystutkimuksen ja tämän tutkimuksen kasvuyritysten suhteellisten määrien vertailu

14 Kuvio 43. Liikevaihdon kehitys (trendi) päätoimialoilla vuosina (Tilastokeskus, Rakentamisen, Teollisuuden, Palveluiden ja Kaupan liikevaihtokuvaajat) Kuvio 44. Eteläpohjalaisten yritysten kasvuun liittyvät tekijät ja kasvun pullonkaulat Kuvio 45. Tutkimuksen keskeisten tulosten merkitys kasvuun pyrkivän yrityksen näkökulmasta Kuvio 46. Kasvuyritysten ryhmittely

15 11 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Kasvuyritystutkimus on noussut merkittäväksi tutkimusalueeksi kaikkialla maailmassa viimeisten vuosikymmenten aikana. Yhä lisääntyvän tutkimuksen taustalla on erityinen mielenkiinto kasvuyritysten merkityksestä työllistäjinä. Työ- ja elinkeinoministeriön Yrityskatsaus-raportin (2013) mukaan Suomen talouskasvu on jäänyt finanssikriisistä alkaneen taantuman jälkeen suhteellisen alhaiselle noin prosentin tasolle, kun se ajanjaksolla oli poikkeuksellisen korkea (noin kolme prosenttia vuotuista kasvua) lähinnä sähköteknisen teollisuuden korkean tuottavuuden ansiosta. Edellä mainittu ajanjakso sai monet kuvittelemaan, että Suomen talous on hyvällä ja kestävällä talouskasvun uralla. Raportissa todetaan myös, että talouskasvuun tarvitaan työpanoksen riittävää määrää suhteessa väestöön. Näin ollen yritystoimintaa ja yrittäjyyttä pidetään kansantalouden selkärankana. Voidaan todeta, että Suomessa ei sinänsä ole pulaa yrityksistä, vaan ongelmana on yritysten pieni koko kaksi kolmannesta yrityksistä on yhden hengen yrityksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Kasvuyrityskatsauksen (2012) mukaan Suomessa oli vuosina kasvuyritystä. Tutkimuksessa on käytetty kasvuyrityksen määritelmänä OECD/Eurostat -määritelmää: lähtötyöllisyys vähintään 10 henkilöä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 %. Nämä kasvuyritykset loivat ko. ajankohtana työpaikkaa. Kolmen vuoden aikana keskimääräinen kasvuyrityksen henkilöstö kasvoi 116 henkilöllä ja räjähdysmäisesti kasvaneilla yrityksillä (yli 100 % vuosittainen kasvu) jopa 919 henkilöllä. (TEM 2012, 30.) Vuotta myöhemmin julkaistussa raportissa (TEM 2013) samalla kasvukriteerillä oli tarkastelujaksolla kasvuyritystä. Näistä 17 kasvoi räjähdysmäisesti eli keskimäärin vähintään 100 % vuodessa. Nämä yritykset ovat lähes kaikki konserniyrityksiä, joiden kasvuun vaikuttavat huomattavasti konsernin sisäiset järjestelyt eikä niinkään aito liiketoiminnan kasvu (TEM 2013, 67). Nordic Innovation Report (2012) vertailee Pohjoismaitten kasvuyrityksiä ajanjaksolla Raportin mukaan Suomessa oli tuona aikana 92 gaselliyritystä (alle viisi vuotta vanhoja kasvuyrityksiä), jotka loivat yhteensä uutta työpaikkaa. Keskimäärin yksi gaselliyritys loi ko. ajanjaksolla 83 työpaikkaa. Suomi oli pohjoismaisessa vertailussa ykkössijalla. Toisaalta, vaikka nopeasti kasvaneet yritykset ovatkin merkittäviä työllistäjiä, voidaan asioita katsoa myös toisesta näkökulmasta; kun kasvua mitataan henkilöstön määrän kasvuna, se vastaa enemmän poliitikkojen ja julkisten sijoittajien kuin yrittäjän itsensä tai edes pääomasijoittajien tavoitteisiin (Kiviluoto 2011; Autio 2007).

16 12 Kiviluodon (2011) mukaan nopeaa kasvua on yleisesti pidetty yrityksen menestymisen kuvaajana, vaikka se ei sitä kirjoittajan mukaan ole, sillä nopea kasvu on harvoin hyvän kannattavuuden edellytys. Lisäksi nopea kasvu on moniulotteista, ja tästä syystä tutkimuksissa on ollut vaikeuksia käsitteellistää ja mitata sitä. Tästä syystä Kiviluoto käyttää omassa tutkimuksessaan liikevaihdon kasvua mittarina, vaikka esittää, että liikevaihdon kasvua ei käsitellä täysin erillään muista käytetyistä kasvun mittareista. Useimmiten kasvua mitataan liikevaihdon ja henkilöstön määrän kasvulla, ja niitä voidaan tilanteesta ja asiayhteydestä riippuen käyttää toisiaan täydentävinä, ettei monimutkaista ilmiötä yksinkertaisteta liikaa. (Kiviluoto 2011.) Kasvuyrityskatsauksessa (2011, 61) todetaan, että kasvuyritysten osuus on noin kaksinkertainen liikevaihto- ja jalostusarvokriteereillä tarkasteltuna verrattuna henkilöstömääräkriteeriin. Pelkästään nopean kasvun yritysten tarkastelu antaa melko mustavalkoisen kuvan moniulotteisesta kasvuyrittäjyydestä. Kuva tarkentuu, kun voimakkaiden kasvajien rinnalla tarkastellaan myös maltilliseen kasvuun tähtääviä pk-yrityksiä. Viime vuosina on alettu puhua kohtuullisen kasvun yrityksistä (nice growth firms) ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kohtuullisen kasvun yritykset ovat kokonaisuutena merkittävämpiä kuin nopeasti kasvavat ja pääomasijoittajia houkuttelevat gaselliyritykset. Suurimmalla osalla näistä yrityksistä on tavoitteena kasvaa kohtuullisen kokoiseksi. (Kenney 2012.) Elinkeinoelämän keskusliiton ja Nordean raportissa (2013) käytettiin maltillisen (tai kohtuullisen) kasvun mittarina liikevaihdon vähintään 10 % vuosittaista kasvua. Edellä Kiviluodon esittämä kannattavuuden ja kasvun välinen yhteys positiivisessa mielessä saattaakin paremmin toteutua kohtuullisen kasvun yrityksissä, joissa kasvu ja kannattavuus ovat paremmin hallittavissa kuin nopeasti tai räjähdysmäisesti kasvavissa yrityksissä. Sekä tutkimus että käytäntö ovat myös osoittaneet, että vain harvat yritykset kykenevät ylläpitämään nopeaa kasvua yhtäjaksoisesti pitkään, koska niin itse yritys kuin toimintaympäristökin muuttuvat ajan kuluessa. Esimerkiksi Hamilton (2010) osoitti, että 14 vuoden aikana 60 kasvaneella yrityksellä yleisin tilanne oli kasvamattomuus, ja että silloin, kun yritys kasvoi, se tapahtui yhtenä suhteellisen isona harppauksena työntekijöiden määrässä. Hamiltonin tutkimuksessa ei ollut mukana alkuvaiheen yrityksiä, mutta 83 % oli alle 50 henkilöä työllistäviä tutkimuksen alkuvuonna Kirjoittajan mukaan mitä useampi peräkkäinen kasvujakso yrityksellä oli, sitä todennäköisemmin se perustui muuhun kuin satunnaiseen prosessiin. Hamilton (2010, 618) esittää johtopäätöksenään, että alkuvaiheen jälkeen yrityksen kasvupolut eivät ole jatkuvia eivätkä satunnaisia. Tästä syystä on tärkeää tutkia ja ymmärtää tekijöitä, jotka vaikuttavat yrityksen kasvuun eri aikoina ja toimintaympäristön erilaisissa tilanteissa. On myös tärkeää tunnistaa, miten nämä tekijät vaikuttavat yrityksen kykyyn ylläpitää jatkuvaa kasvua muutoksista huolimatta. Vaikka kasvua on tutkittu intensiivisesti jo pitkään, eivät tutkijat ole kyenneet luomaan yhtenäistä yritysten kasvumallia (Wiklund, Patzelt & Shepherd 2009). McKelvie

17 13 ja Wiklund (2010) toteavat, että kasvuyritystutkimuksissa on kolme pääasiallista tutkimussuuntaa. Ensimmäisessä nähdään kasvu tuloksena, ja näissä tutkimuksessa keskitytään tutkimaan kasvua edeltäviä tekijöitä; kasvu nähdään näistä tekijöistä riippuvana muuttujana. Toisessa suuntauksessa keskitytään kasvun seurauksiin, ts. lisääntyneen koon tuomiin muutoksiin yrityksen toiminnassa. Analyysin kohteena ovat erityisesti muutokset päätöksenteossa tai osaamisessa. Tässä tutkimussuunnassa kasvu on muuttuja, joka vaikuttaa muihin muuttujiin. Kolmannessa tutkimussuunnassa keskitytään itse kasvuprosessiin, jossa kasvu ei ole riippuva eikä riippumaton muuttuja, vaan mielenkiinto on toteutuneessa prosessissa. Näitä kolmea kirjoittajat kuvaavat yrityksen kasvun ideaalityypeiksi ja vaikka ne tutkimuksellisesti esitetään toisistaan erillisinä, on niillä käytännössä monia päällekkäisyyksiä. (McKelvie & Wiklund 2010, 264). Ensimmäisessä tutkimussuunnassa (kasvu tuloksena) on käytetty erilaisia teoreettisia taustoja selittämään yrityksen kasvua. Erilaisia selittäviä tekijöitä on lukuisia. Esimerkiksi Davidssonin (1991) laajasti siteeratussa toteutuneen kasvun mallissa yrityksen kasvuun vaikuttavat kyvyt, tarpeet ja mahdollisuudet, joista jokainen sisältää useita erilaisia tekijöitä. Baum, Locke ja Smith (2001) käyttivät jaottelua yksilö, yritys ja toimiala pyrkiessään selittämään eroja yritysten kasvussa. Tätä jaottelua voidaan käyttää myös em. Davidssonin mallissa, jossa kyvyt ja tarpeet liittyvät sekä yrittäjään että yritykseen ja mahdollisuudet puolestaan ympäristöön, jossa esimerkiksi yrityksen toimiala on yksi osatekijä. Gilbert, McDougall ja Audretsch (2006) esittävät melko samansuuntaisesti, että kaikkein yleisimmin käytetyt määrittäjät ovat yrittäjään liittyvät ominaisuudet, yrityksen käytettävissä olevat resurssit, yrityksen strategia, yrityksen maantieteellinen sijainti sekä toimialan konteksti. Wiklund, Patzelt ja Shepherd (2009) puolestaan tunnistivat seuraavat näkökulmat (teoreettiset perustat) yritysten kasvuun liittyen: yrittäjämäinen orientaatio (entrepreneurial orientation, EO), ympäristön ominaisuudet, strateginen sopivuus (strategic fit), yrityksen resurssit ja johtajan henkilökohtaiset asenteet, jotka suoraan ja/tai epäsuoraan vaikuttavat yrityksen kasvuun. Shepherd ja Wiklund (2009) kuitenkin toteavat, että huolimatta lukuisista tutkimuksista yritystason kasvuerojen selittämisessä, eivät tutkijat ole kyenneet löytämään muuttujia, jotka olisivat yhtäpitäviä kasvututkimuksesta toiseen. Yksi ongelma yritysten kasvun tutkimuksessa McKelvien ja Wiklundin (2010, 267) mukaan on, että vain harva yritys kykenee jatkuvaan lineaariseen kasvuun. Tutkimuksissa, joissa kasvua tarkastellaan esimerkiksi 3 5 vuoden tarkastelujaksolla, ei huomioida mahdollisia talouden nousuja ja laskuja tuona aikana. Tutkimuksissa onkin todettu, että yrityksen koko vaihtelee epälineaarisesti ajan kuluessa (esim. Delmar ym. 2003; Zook & Allen 1999). Esimerkiksi erittäin nopean kasvun yrityksillä kasvu on kaikkea muuta kuin lineaarista ja vakaata. Kasvun vaihtelu voi myös johtua erilaisista tärkeistä tapahtumista yrityksessä. Myös yrityksen kasvutapa on yksi niistä tekijöistä, joka voi asettaa rajoituksia kasvun jatkuvuudelle. Esimerkiksi vain harvat yritykset voivat realistisesti jatkuvasti kasvaa yritysostoin, koska ostot vaativat talou-

18 14 dellista pääomaa ja ostetun yrityksen integrointi aikaa, mikä voi ainakin hetkellisesti vaikuttaa yrityksen jatkuvaan kasvuun (Lockett, Wiklund, Davidsson & Girma 2011). Lockett ym. (2011, 65) osoittivat, että strategisella kasvutavan valinnalla on vaikutusta myös yrityksen tulevaisuuden orgaanisen kasvun määrään siten, että yritysosto stimuloi tulevaisuuden orgaanista kasvua. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että on perusteltua tehdä seurantatutkimus yrityksille, jotka aikaisempana ajanjaksona ovat olleet kasvuyrityksiä ja tarkastella, miten nämä yritykset ovat selvinneet myöhemmin erilaisissa yrityksen ja toimintaympäristön muutostilanteissa. Tässä tutkimuksessa selvitetään pitkittäistutkimuksella, miten vuosien välisenä aikana kasvaneet yritykset Etelä-Pohjanmaalla ovat onnistuneet ylläpitämään kasvua sen jälkeen. Edellisessä tutkimuksessa käytetty kasvuajanjakso osui taloudellisen nousukauden alkuun, ja talouden nousua jatkui aina vuoden paikkeille. Vuoden 2009 jälkeen yleinen taloudellinen tilanne on ollut vähintäänkin epävakaa. Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä koko edellisen tutkimusajankohdan jälkeisellä ajanjaksolla Tämän lisäksi tarkastellaan uusia kasvuyrityksillä ajanjaksolla Aikaisemmissa tutkimuksissa tyypillisimmät ajanjaksot kasvua tutkittaessa ovat olleet joko viisi, kolme tai yksi vuosi (ks. esim. Weinzimmer, Nyström & Freeman 1998; Delmar 2006; Varamäki ym. 2007; Shepherd & Wiklund 2009). Kaikkiaan kasvun tarkasteluajanjaksot vaihtelevat eri aikoina ja eri tutkimuksissa. Yli viiden vuoden ajanjaksoja ei tutkimuksissa kuitenkaan juurikaan ole käytetty, joten tämän tutkimuksen tarkasteluajanjakson pituus on poikkeuksellinen. 1.2 Eteläpohjalaiset kasvuyritykset 2000-luvun alussa Aikaisemmassa Etelä-Pohjanmaan kasvuyritystutkimuksessa (Varamäki ym. 2007), joka toimii käsillä olevan tutkimuksen ja sen aineiston pohjana, keskeisimmät tulokset olivat seuraavia. Kolmen vuoden ( ) ajanjaksolla kumulatiivisesti yli 30%:n liikevaihdon kasvun ylitti 446 yritystä Etelä-Pohjanmaalla Suomen Asiakastiedon Voitto+tiedoston mukaan. Mikäli kriteeriksi otettiin ns. jatkuvan kasvun määritelmät eli että yrityksen pitää kasvaa jokaisena vuonna tietty prosentti, putosi kasvuyritysten määrä radikaalisti. Tutkimus osoitti myös sen, että kasvu on yleensä syklistä, ei lineaarista. Kasvukautta seuraa usein nollakasvu tai jopa negatiivinen kasvu. Eteläpohjalaisista kasvuyrityksistä lähes puolet sijaitsi Seinäjoen seutukunnassa. Eniten kasvuyrityksiä oli kaupan alalla, n. 30 % kasvuyrityksistä. Suurin osa kasvuyrityksistä oli kasvuhetken alkaessa ollut iältään 3 7 vuotta.

19 15 Vertailtaessa kasvuyrityksiä ei-kasvuyrityksiin erot näiden kahden ryhmän välillä olivat melko vähäisiä. Kasvuyrittäjät ja -yritykset olivat iältään nuorempia, ne olivat optimistisempia arvioidessaan liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvua tulevaisuudessa ja ne osallistuivat henkilökohtaisesti harvemmin koulutustilaisuuksiin. Kasvun nopeus ei ollut juurikaan sidoksissa demograafisiin tekijöihin, kuten toimialaan, yrittäjien aikaisempaan kokemukseen tai koulutustaustaan. Suurin osa sekä kasvu- että vertailuyrityksistä panosti tuotekehitykseen ja tutkimukseen 1 4,9 % liikevaihdosta. Kasvuyrityksistä kuitenkin yli 19 %:lla panostukset olivat olleet yli 10 % liikevaihdosta, kun vastaavasti vertailuyrityksillä vain 8 %:lla oli ollut niin suuri panostus. Tilastollisesti merkitseviä tai suuntaa antavia eroja yritysten välillä ei kuitenkaan ollut. Kasvuyrityksillä tuotteet/palvelut olivat innovatiivisempia kuin vertailuryhmän yrityksillä. Edelleen eteläpohjalaiset kasvuyritykset painottivat kasvustrategianaan etenkin olemassa olevien ja uusien tuotteiden tarjoamista olemassa oleville markkinoille toteuttaessaan kasvua. Tämän lisäksi yritykset olivat kasvaneet hyötymällä avainasiakkaiden kasvusta. Tutkitut kasvuyritykset sen sijaan karsastivat toiminnan laajentamista uusille liiketoiminta-alueille tai toimialoille yritysostojen kautta. Tulokset osoittivat myös, että eteläpohjalaisilla pysyvän ja nopean kasvun yrityksillä kasvu vuosina oli ollut kannattavaa ja tapahtunut hallitusti. 1.3 Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa toimenpide-ehdotuksia uudelle ohjelmakaudelle kasvuyrittäjyyden edistämistoimenpiteiksi sekä tunnistaa kasvuyrittäjien palvelutarpeita. Tutkimus on toteutettu kolmiosaisena: (1) pitkittäisseurantana vuonna 2006 kasvukyselyyn vastanneille 277 yritykselle sen selvittämiseksi, miten kyseiset kasvuyritykset ovat kasvaneet ja menestyneet edellisen tutkimusajankohdan jälkeen, (2) syventävinä teemahaastatteluina toisaalta niille, joilla kasvu on jatkunut ja toisaalta niille, joilla kasvu on pysähtynyt tai kääntynyt negatiiviseksi sekä (3) uusien kasvuyritysten tunnistamisena tarkasteluajanjaksolla tilinpäätösanalyysiin pohjautuen. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miten 2000-luvun alun eteläpohjalaisiksi kasvuyrityksiksi tunnistetut ovat sittemmin menestyneet, ja mitkä tekijät selittävät kasvua pitkällä aikavälillä. Menestystä mitataan sekä taloudellisilla tilinpäätöstietoihin pohjautuvilla mittareilla että yrityksen kasvuun ja yrittäjän subjektiiviseen arvioon perustuvilla mittareilla. Lisäksi alatavoitteena on selvittää, missä määrin tarkasteluajanjaksolla Etelä-Pohjanmaalta löytyy kasvuyrityksiä (kasvun indikaattorina liikevaihto) eri kasvunopeuksilla (yli 10 %, 20 % ja 30 %) ja mitkä ovat näiden kasvuyritysten profiilit (maantieteellinen alue, toimiala, koko).

20 Tutkimusraportin rakenne Raportti koostuu kahdeksasta pääluvusta. Johdantoluvussa on esitelty tutkimuksen taustaa ja tavoitteet. Luvussa kaksi on esitelty tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Kolmannessa luvussa on esitelty vuoden 2007 tutkimuksen kasvuyrityksille tehdyn seurantatutkimuksen tutkimusmenetelmät, tiedonkeruu sekä aineisto sekä kuvattu tutkimuksen tulokset. Neljäs luku sisältää taloudellisen tilinpäätösanalyysin seurantatutkimuksen yrityksistä. Luvun on kirjoittanut Erkki. K. Laitinen Vaasan yliopistosta. Viidennessä luvussa on esitelty täydentävien teemahaastatteluiden toteuttaminen sekä tulokset haastatteluista. Kuudes luku pitää sisällään vuosien kasvuyritysten tunnistamisen maakunnassa ja näiden taustaprofiilien tarkastelun. Luvussa seitsemän on esitelty näiden yritysten tilinpäätösanalyysi, ja luvun on kirjoittanut Erkki. K. Laitinen Vaasan yliopistosta. Viimeisessä luvussa on esitelty yhteenveto tutkimustuloksista sekä johtopäätökset ja toimenpide-esitykset tulosten pohjalta.

21 17 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Yritysten kasvuun on useita erilaisia lähestymistapoja. Eri lähestymistavat voidaan Doppsin ja Hamiltonin (2007, 297) mukaan jakaa kuuteen laajempaan ryhmään: stokastiset, kuvailevat, evolutionääriset, resurssiperustaiset, oppimis- ja deterministiset lähestymistavat. Stokastiset lähestymistavat ovat kehittyneet taloustieteen alalla, johon myös monien tutkimusten viitekehyksenä toimiva Gibratin laki kuuluu. Keskeisin sanoma tässä on, että yrityksen aikaisempi kasvu ei määritä tulevaa kasvua ja että liiketoiminnan koon taustalla on lukuisia syitä, mutta millään niistä ei ole yksittäin vaikutusta ajan kuluessa. Kuvailevia lähestymistapoja puolestaan ovat erilaiset vaihemallit, joita alettiin esittää kirjallisuudessa ja 1970-luvun vaihteessa. Näissä tutkimuksissa ei yritetä selittää, mikä saa aikaan yrityksen kasvun, vaan miten pienet yritykset sopeutuvat sisäisesti jatkaakseen kasvua. Evolutionäärisissä lähestymistavoissa yrityksen kasvu taas riippuu lukuisten sisäisten ja ulkoisten voimien vuorovaikutuksesta. Kasvun ajoitus ja luonne on tulosta yrityksen ainutlaatuisista olosuhteista, eikä näin ollen ole olemassa mitään standardimallia yritysten kasvusta. (Dobbs & Hamilton 2007.) Resurssiperustainen lähestymistapa on saanut vaikutteita Penrosen (1968) tutkimuksesta. Keskeisintä tässä lähestymistavassa on, että kasvu riippuu johtamisresursseista suunnitella ja johtaa kasvua nykyisten toimintojen ylläpitämisen lisäksi (Orser, Hogart-Scott & Riding 2000). Tämän lisäksi kriittistä on myös perustajien strateginen kyvykkyys tunnistaa kasvun mahdollisuuksia (Penrose 1959, ). Tutkimuksissa on myös alettu selittää yrityksen suorituskyvyn kasvua (mitattuna kannattavuuden kasvulla) resurssiperustan ja yrityksen strategian välisen yhteensopivuuden asteella (Edelman, Brush & Manolova 2005). Kasvun omaleimaisuus on puolestaan haaste oppimisperspektiiville (Deakins & Freel 1998; Dalley & Hamilton 2000). Oppimisen kautta luodaan osaamista, joka hyödyttää yrityksen kehittymistä. Painotus tässä lähestymistavassa on ymmärtää, kuinka ja koska yksittäinen yrittäjä voi oppia tehokkaimmin saadakseen ja käyttääkseen osaamista, joka mahdollistaa yrityksen kasvun. Bessant, Phelps ja Adams (2005) käyttävät tällaisesta termiä absorptive capacity. Deterministisessä lähestymistavassa tavoitteena on tunnistaa joukko selittäviä muuttujia, jotka liittyvät henkilöihin, yritykseen ja toimialaan (ympäristöön), joilla voidaan selittää suuri osa yritysten kasvuasteiden varioinnissa. Tämä lähestymistapa on vastakkainen stokastiselle lähestymistavalle (Becchetti & Trovato 2002). Deterministiset mallit ovat onnistuneet toistaiseksi tuottamaan osittaisia selityksiä pienten yritysten kasvuasteissa jättäen samalla paljon selittämätöntä variointia (Dobbs & Hamilton

22 ). Davidsson ja Klofsten (2003) toteavat, että tämä tukee huomiota siitä, että kasvua määrittävät tekijät ovat omaleimainen kokoonpano kontekstispesifejä muuttujia. Kuitenkin, jos tutkijat kykenevät tunnistamaan systemaattiset kasvua määräävät tekijät, voidaan minimoida satunnaisvaikutuksia aikaan saavat selittävät muuttujat. Tämä motivoi tutkijoita käyttämään tätä lähestymistapaa, vaikka voidaan kysyä, onko kaiken kattava malli edes mahdollinen. Tässä tutkimuksessa käytetään em. determinististä lähestymistapaa ja tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu McKelvien ja Wiklundin (2010) luokittelussa ensimmäiseen ryhmään kasvu tuloksena, jossa pyritään selittämään kasvua eri tekijöillä. 2.1 Kasvuun vaikuttavat tekijät Tässä luvussa tarkastellaan yrityksen kasvun edeltäviä tekijöitä kahdessa eri ryhmässä: yrittäjään ja yritykseen liittyvät kasvutekijät (vrt. Baum ym. 2001). Jokaisen alaluvun jälkeen esitetään taulukossa, miten kyseistä osa-aluetta on kysytty lomakkeessa. Koska kyseessä on seurantatutkimus, on joidenkin tietojen osalta (esimerkiksi yrittäjään ja yritykseen liittyviä) kysytty mahdollista muutosta asiantilassa, koska ko. tiedot on kysytty jo edellisessä kyselyssä ja nämä tiedot ovat käytettävissä myös tässä tutkimuksessa Yksilöön/yrittäjään liittyvät kasvutekijät Pienin ja samalla kaikkein heterogeenisin analyysiyksikkö on yksittäinen henkilö, yrittäjä (Kiviluoto 2011). Kasvuun liittyen erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yrittäjän merkitys korostuu siinä, että yrittäjä viime kädessä päättää, kasvaako yritys vai ei. Vaikka kasvuun kykenevät monenlaiset yritykset, yksi tärkeimmistä tekijöistä on yrityksen hallinnoijan sitoutuminen kasvun saavuttamiseen (Heinonen, Nummela & Pukkinen (2004). Pienissä yrityksissä, joissa omistajuus ja johtajuus ovat usein yhdistyneet, kasvu ei aina ole tavoitteena. Omistajan päätös säilyttää yrityksen hallinta itsellä, samoin kuin elämäntyyli ja perheeseen liittyvät tekijät voivat olla merkittävässä osassa yrityksen päämääristä päätettäessä (Dobbs & Hamilton 2007, 305). Tutkimuksissa useita yrittäjän taustaan liittyviä tekijöitä yhdistetään yritysten kasvuun. Esimerkiksi yrittäjän iällä on joissakin tutkimuksissa esitetty olevan yhteyttä yrityksen kasvuun. Tosin tätä ei ole empiirisesti kyetty osoittamaan, vaan eri tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia yrittäjän iän merkityksestä yrityksen kasvuun. Näin on päädyttykin pohtimaan, että ikä liittyy kasvuun kenties iän tuoman kokemuksen kautta yrittäjän iän myötä karttunut kokemus auttaa kasvattamaan yritystä. Jotkut tutkijat

23 19 (ks. esim. Foley 1984; Davidsson 1989) liittävät iän merkityksen yrittäjän motivaatioon kasvattaa yritystään ja esittävät, että motivaatio yrityksen kasvattamiseen laskee iän myötä. Davidsson (1991) liittää yrittäjän/johtajan iän yritysten kasvumallissa erityisesti yrittäjän kykyyn kasvattaa yritystään, joka puolestaan vaikuttaa yrittäjän motivaatioon. Gray (2004) osoitti omassa tutkimuksessaan, että kasvusuuntautuneisuus on suurimmillaan alle 40-vuotiaiden ikäluokassa ja se vähenee iän myötä selvästi. Toisaalta innovaatiotoiminta ei loppunut eläkeikää lähestyttäessä, vaan yli 60-vuotiaista 29 prosentilla oli yhä kasvuaikeita. Samansuuntaiseen johtopäätökseen päädytään myös EK:n ja Nordean raportissa Selvitys omistaja- ja kasvuyrittäjyyden olemuksesta Suomessa (2013). Raportin mukaan voimakkaat kasvutavoitteet olivat yleisimpiä nuorimpien yritysjohtajien yrityksissä. Alle 40-vuotiaista vastaajista neljännes tavoitteli vähintään 30 prosentin vuosikasvua ja yli 60-vuotiaista vain joka kymmenes (EK & Nordea 2013, 12.) Myös edellisessä Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyystutkimuksessa (Varamäki ym. 2007) kasvuyritysten yrittäjät olivat hieman nuorempia kuin vertailuyritysten yrittäjät. He olivat myös olleet vähemmän aikaa ko. yrityksessä kuin vertailuyritysten yrittäjät. Tutkimukset ovat myös osoittaneet positiivisen yhteyden myös yrittäjän kasvuhalun ja toteutuneen kasvun välillä (Kolvereid & Bullvås 1996; Miner, Smith & Bracker 1994). Halttunen (2004) puolestaan nostaa yrittäjän kasvumotivaation ja -aikomuksen keskeisimmäksi kasvutekijäksi. Erityisesti tämä korostuu yrityksen alkuvaiheessa. Myös Wiklundin ja Shepherdin (2001) mukaan pienten yritysten johtajien aikomus kasvattaa yritystään liittyy positiivisesti toteutuneeseen kasvuun. Lisäksi yrittäjät, joilla oli korkeat aikomukset, käyttivät enemmän erilaisia kasvun keinoja, kuten esimerkiksi perustamalla uusia yrityksiä. Aikomuksen ja kasvun välinen suhde on tutkijoiden mukaan kuitenkin monimutkainen ja epäsuora, jolloin aikomus kääntyy kasvuksi välittävien tekijöiden kautta (Wiklund 1999). Kasvua välittävinä tekijöinä kirjoittajat ehdottavat esimerkiksi yrittäjän/johtajan koulutusta ja kokemusta. Koulutus, kokemus ja ympäristön dynaamisuus vahvistavat aikomuksen vaikutusta kasvuun. (Wiklund & Shepherd 2001.) Kuitenkin Davidssonin tutkimuksessa (1991) kävi ilmi, että kyvyillä (yrittäjän koulutus ja kokemus) oli vain pieni positiivinen vaikutus kasvumotivaatioon, jonka Davidssonin kasvumallissa ajatellaan olevan yrityksen toteutuneeseen kasvuun vaikuttava välittävä tekijä. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole myöskään kyetty osoittamaan, että esimerkiksi yleinen työkokemus vaikuttaisi yrityksen kasvuun (Wiklund & Shepherd 2001). Sen sijaan yrityksen eri vaiheiden johtamiseen liittyvä kokemus kuten kokemus yrityksen perustamisesta, johtamiskokemus ja kokemus nopeasti kasvavasta organisaatiosta selittävät ainakin osittain yrityksen kasvua (Birley & Westhead 1994). Tämä voidaan yhdistää yrittäjän ja myös yrityksen kykyyn oppia, jota voidaan kuvata käsitteellä vastaanottokyky (absorptive capacity). Dobbs ja Hamilton (2007) esittävät, että avain yri-

24 20 tyksen kasvuun on yrittäjän/johtajan kyvyssä vastaanottaa ja hyödyntää osaamista ja ratkaisuja selviytyä erilaisissa yrityksen toiminnan käännekohdissa kuten perheen ulkopuolisten jäsenten rekrytoinnissa, vastuun delegoinnissa, kasvustrategian kehittämisessä, uusille markkinoille laajentumisessa, rahoituksen hankinnassa ja operatiivisessa kehittämisessä (vrt. Bessant ym. 2005). Davidsson (1991) osoitti erityisesti yrittäjyyskokemuksella olevan suoraa vaikutusta toteutuneeseen kasvuun. Lockett ym. (2011, 66) havaitsivat, että erityisesti yrittäjyyskyvykkyyttä tarvitaan, jotta löydetään tapoja yhdistää resursseja niin, että kasvumahdollisuudet saadaan hyödynnettyä. Yrittäjän kyvyt auttavat siis hyödyntämään ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia (Chandler & Hanks 1994). Erityisesti yritysoston positiiviset vaikutukset yrityksen kasvuun selittyvät yrittäjyyskyvykkyyksien ja resurssien yhdistämisen kautta. Nämä tekijät vaikuttavat myös yrittäjän kasvuaikomuksiin (Wiklund & Shepherd 2001). Myös Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksessa (2012) esitetään, että kasvuhakuisella yrittäjällä on usein aikaisempaa johtamis- ja yrittäjäkokemusta ja häntä motivoi mahdollisuus vaurastua. Barbero, Casillas ja Feldman (2011) puolestaan osoittivat tutkimuksessaan, että yrityksen valitessa tietyn kasvustrategian, kaikki johdon (yrittäjän) kyvyt eivät ole yhtä tärkeässä asemassa. Kasvaakseen nopeasti ja intensiivisesti pk-yrityksessä tarvitaan kyvykkyyttä tietyissä toiminnoissa. Yrityksen markkinointi- ja taloudellinen osaaminen liittyvät positiivisesti markkinoiden laajentamiseen ja innovointiin ja ovat sellaisenaan kaksi kasvun saavuttamisen perusosaa. Perusajatuksena tutkimuksissa on kuitenkin ollut, että yrityksen kasvu on tulosta yrittäjän/johtajan henkilökohtaisista kyvyistä, jotka on hankittu koulutuksella ja kokemuksella. Korkeammin koulutetuilla olisi todennäköisemmin nopeasti kasvavia yrityksiä kuin alemman koulutuksen saaneilla ja kokeneet yrittäjät/johtajat kykenevät kasvattamaan yritystään nopeammin kuin vähemmän kokemusta omaavat yrittäjät/johtajat (Storey 1994). Myös EK:n ja Nordean (2013) raportissa todettiin, että kasvuhakuisten yritysten yrittäjillä/johtajilla oli usein korkeampi koulutustaso. Raportin mukaan selvä enemmistö heistä oli suorittanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon. (EK & Nordea 2013, 12.) Kokemusta on kuitenkin monenlaista, eikä kaikki kokemus ole siis samanarvoista yrityksen kasvattamisen näkökulmasta. Davidsson (1991) käytti toteutuneen kasvun operationalisoinnissa yrityksen kokoa kyselyhetkellä ja kolmea vuotta aikaisemmin liikevaihdolla ja työntekijämäärällä mitattuna. Tässä kyselyssä kysyttiin työntekijämäärän kehitystä ajanjaksolla , mutta toisaalta aiemmasta Etelä-Pohjanmaan kasvuyritysaineistosta oli tiedossa yritysten työntekijämäärät 2000-luvun alussa ja vuonna Yritysten liikevaihdot on kerätty Suomen Asiakastieto Oy:n Voitto+ tilinpäätöstietokannasta, mutta kaikki yritykset eivät ilmoita työntekijämääräänsä ko. tiedoissa, joten katsottiin aiheelliseksi sisällyttää sitä koskeva kysymys lomakkeeseen.

25 21 Seuraavassa taulukossa on esitetty tässä tutkimuksessa käytetyt muuttujat ja kysymykset kyselylomakkeesta. Taulukko 1. Yrittäjään liittyvät tekijät kasvun selittäjänä. Osa-alue Ikä (jos kyseessä uusi omistaja/ yrittäjä) Koulutus, (jos kyseessä uusi omistaja/ yrittäjä) Yrittäjyyskokemus (jos kyseessä uusi omistaja/ yrittäjä) Kokemus Toteutunut kasvu Kasvuhalu Kysymykset Syntymävuotenne? Mikä seuraavista vaihtoehdoista vastaa parhaiten koulutustaustaanne? 1. kansakoulu/keskikoulu/peruskoulu 2. lukio/ylioppilastutkinto 3. ammatillinen tutkinto 4. yliopisto-, korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto Kuinka monta vuotta kaikkiaan olette toiminut yrittäjänä? Missä määrin teillä on kokemusta (1=ei lainkaan kokemusta, 5=erittäin paljon kokemusta) 1. yrittäjänä toimimisesta 2. kasvuyrityksen johtamisesta 3. yrityksen tämänhetkisestä toimialasta 4. yrityksen myymisestä 5. yrityksen ostamisesta 6. yrityksen perustamisesta Paljonko yrityksellänne oli työntekijöitä vuoden 2009 alussa (yrittäjä itse mukaan lukien)? Paljonko yrityksellänne oli työntekijöitä vuoden 2011 lopussa (yrittäjä itse mukaan lukien)? Mikä oli yrityksenne liikevaihto vuonna 2012? Jos yrityksenne kehittyy suunnitelmienne mukaan, kuinka monta henkilöä yrityksen palkkalistoilla olisi ja mikä olisi liikevaihdon taso viiden vuoden kuluttua a. työntekijöiden määrä (yrittäjä mukaan lukien) täysipäiväistä työntekijää b. myynti: euroa Yrityksen taustoihin liittyvät kasvutekijät Viime aikoina yhä useammin on kasvututkimuksissa käytetty analyysiyksikkönä yritystä. Jo Davidsson ja Wiklund (2001) huomasivat vahvan ja kasvavan tendenssin yritystason tutkimuksella. Seuraavassa esitetään yritykseen liittyviä kasvutekijöitä yrityksen taustojen suhteen. Taustatekijöiden jälkeen on tarkasteltu erikseen erilaisten yrityksen orientaatioiden (kasvu-, t&k-, kansainvälistymis-, markkina- ja yrittäjämäinen orientaatio) vaikutuksia kasvukykyyn ja strategiseen suunnitteluun.