TUTKIMUSSELOSTUS SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS VANHAN KOLURAKENNUKSEN KUNTOTUTKIMUS SUUNNITTELUA VARTEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSSELOSTUS SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS VANHAN KOLURAKENNUKSEN KUNTOTUTKIMUS SUUNNITTELUA VARTEN 14.11.2013"

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS VANHAN KOLURAKENNUKSEN KUNTOTUTKIMUS SUUNNITTELUA VARTEN

2 Tutkimusselostus 2 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Sisällys 1 Kohdetiedot Tutkimuskohde Tutkimuksen tilaaja Tutkimuksen tavoite ja tausta Tutkimusajankohta Tutkimuksen tekijät Tutkimuskohteen kuvaus ja lähtötiedot TIIVISTELMÄ Tutkimusmenetelmät ja -välineet PIHA-ALUEET JA RAKENNUSPOHJAN KUIVATUS Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset RYÖMINTÄTILA JA ALAPOHJA Rakenne Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset Toimenpide-ehdotus VÄLI- JA ULKOSEINÄT Rakenne Havainnot Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset VÄLIPOHJAT Rakenne Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset YLÄPOHJA JA VESIKATE Rakenne Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset MUUTA Muut havainnot Korjaustoimien jälkeinen loppusiivous YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ SUOSITELLUISTA TOIMENPITEISTÄ... 28

3 Tutkimusselostus 3 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten 1 Kohdetiedot 1.1 Tutkimuskohde Sjökulla oppimiskeskus Sjökullantie Kirkkonummi 1.2 Tutkimuksen tilaaja Kirkkonummen kunta Jussi Yrjänä, PL Kirkkonummi 1.3 Tutkimuksen tavoite ja tausta Tutkimus on jatkoselvitys tehdylle sisäilmaselvitykselle, jossa on suositeltu rakennetyyppien ja rakenteiden kunnon selvitystä. Sjökullan koulun rakennuksiin on suunnitteilla peruskorjaushanke. Koko hankkeesta on laadittu hankesuunnitelma, jonka mukaan vanha suojeltu hirsirakenteinen koulu rakennus ja 1984 rakennettu liikuntasalirakennus on suunniteltu peruskorjattavaksi. Peruskorjauksessa vanhan koulurakennuksen yhteydessä oleva wc-siipi tullaan purkamaan, samoin tontilla oleva kylmä osittain hirsirunkoinen varastorakennus. Asuntosiiven peruskorjausasteeksi on arvioitu 90 %. Asuntosiiven sisäilmaongelmia on käsitelty tehdyssä sisäilmaselvityksessä, joten asunnossa ei käyty tutkimuksen yhteydessä ja se on jätetty tutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Vanhan koulurakennuksen peruskorjausasteeksi on arvioitu 60 % ja liikuntasalirakennuksen 30 %. Liikuntasalirakennus käsitellään omana kokonaisuutena erillisessä raportissa sekaannusten välttämiseksi. (Tutkimusselostus, Liikuntasalirakennus kuntotutkimus suunnittelua varten, Vahanen Oy ). Hankesuunnitelman mukaan peruskorjauksessa vanhassa koulurakennuksessa tullaan pääosin noudattamaan nykyistä tilajakaumaa. Kantaviin rakenteisiin ei tehdä muutoksia. Hankesuunnitelman mukaan vanhan koulurakennuksen osalta suurimmat muutostyöt ovat kuivatusjärjestelmän uusiminen, rossipohjan purkaminen (kantavat rakenteet säilytetään), yläpohjan lisälämmöneristäminen, asunto-osan julkisivun muuttaminen puuverhoilluksi, ikkunat ja ulko-ovet uusitaan, vesikate uusitaan, seinä ja kattopinnat paikkakorjataan ja maalataan sekä putkistot uusitaan ja asennetaan uusi koneellinen ilmanvaihto. Kuntotutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää rakennuksen pääasialliset rakennetyypit ja niihin liittyvä kosteus- ja sisäilmatekniset puutteet sekä peruskorjausta ajatellen laatia toimenpide-ehdotukset rakenteiden korjaamiseksi.

4 Tutkimusselostus 4 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten 1.4 Tutkimusajankohta Kenttätutkimukset tehtiin 8. ja Kohteessa käytiin myös dokumentoimassa rakenteita. Katselmuskäynti kohteessa tehtiin tutkimussuunnitelman tekoa varten. 1.5 Tutkimuksen tekijät Vahanen Oy Linnoitustie Espoo Pekka Räisänen, Hanna Keinänen, Projektinumero KOS Tutkimuskohteen kuvaus ja lähtötiedot Tutkimuskohteena on Kirkkonummen Kylmälässä sijaitseva 2-kerroksinen puinen koulurakennus. Rakennus on valmistunut 1920-luvulla. Koulurakennuksessa on hirsirunkoisen osan lisäksi myöhemmin rakennettu massiivitiilirunkoinen asuntosiipi, jossa on asunnon lisäksi alustila ja kellaritiloja. Asuntosiiven jatkeena on vielä lisäsiipi, jossa on oppilaiden wc-tiloja. Rakennuksen pääasiallinen rakennusmateriaali on puu. Ulkoseinät ovat lautaverhottuja hirsiseiniä ja ne on päällystetty sisäpuolisella pinkopahvilla ja puukuitulevyllä. Myös kantavat väliseinät ovat hirsirakenteisia. Väli- ja ulkoseinien yläosien verhouksena on etupäässä puukuitulevy sekä osassa tiloja pinkopahvia ja suurimmassa osassa tiloista seinien alaosien verhouksena on pystypanelointi. Rakennuksessa on tiettävästi alkuperäiset 2-lasiset puuikkunat. Asuntosiiven massiivitiilisten ulkoseinien julkisivut on rapattuja. Kellarin seinät ja välipohja ovat paikalla valettuja betonirakenteita. Rakennuksen yläpohja ja vesikaton kantavat rakenteet ovat puurakenteisia. Sisätiloissa katto-pintojen verhouksena on etupäässä huokoista puukuitulevyä. Yläpohjan ja vesikaton välissä on ulkoilmalla tuulettuva ullakkotila. Ullakkotilan korkeus harjan kohdalla on noin 3 4 m. Vesikattona on palapellistä tehty rivipeltinen harjakatto, jonka alla on pärekate. Vesikaton sadevedenpoisto on järjestetty räystäskouruilla. Vesikaton kantavat puurakenteet ja vesikatteen alustana oleva ruodelaudoitus ovat edelleen alkuperäisessä kunnossa. Asuntosiiven vesikatteessa on ollut vesivuotoja, joita on korjattu. Rakennus sijaitsee kallioharjanteen päällä ja on perustettu kalliolle. Sokkelit ovat luonnonkivirakenteisia. Alapohjarakenteena on puupalkistolla kannateltu ns. rossipohja. Alapohjan alkuperäisenä lämmöneristeenä on olkia. Alapohjan aluslaudoitus ja kantavat puurakenteet ovat pääosin alkuperäisessä kunnossa. Alapohjan alapuolella on keskimäärin noin 0,8 m korkea maapohjainen ryömintätila. Ryömintätilan maapohja on pääosin ympäröivän maanpinnan tasossa. Ryömintätila tuulettuu alkuperäisistä neliskanttisista tuuletusaukoista.

5 Kohteen ilmanvaihto on painovoimainen. Tutkimusselostus 5 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Tilojen käyttäjät ovat ilmoittaneet sisäilman laatuun viittaavasta oireilusta opetustiloissa B116, B206 ja B207 sekä opettajan huoneessa ja asuntosiivessä. Oireilun johdosta B116, B206 ja B207 luokkahuoneisiin sekä asuntoon on tehty vuoden 2011 alussa sisäilmaselvitys Vahanen Oy:n toimesta (sisäilmaselvitys ). Tuolloin otettiin tiloista mikrobi- ja pölynäytteitä sekä tehtiin pinta- ja rakennekosteusmittauksia, painesuhdemittauksia sekä rakenteiden lämpö- ja ilmavuototarkasteluja rakenteita rikkomatta. Vuonna 2011 tehdyn tutkimusselostuksen perusteella on havaittu sisäilmassa normaalista poikkeava määrä ja lajisto mikrobeja ja rakenteellisia riskipaikkoja, minkä perusteella on suositeltu ilmanvaihdon parantamista sekä tarkempien rakennusteknisten selvitysten tekemistä rakenteita avaamalla, koska korjaustoimenpiteet sisäilman laadun parantamiseksi edellyttävät laajoja rakennusteknisiä toimenpiteitä. Asemakaavassa on vanhaa koulurakennusta koskeva seuraava määräys: Kulttuurihistoriallisesti ja maisemakokonaisuuden kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja laajennustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas luonne säilyy. Rakennus on merkittävä sekä rakennushistoriallisesti että maisemakuvallisesti sijaitessaan näkyvällä paikalla Kylmälän kyläkuvassa. Kaavoitusarkkitehdin (sähköposti Seppo Mäkinen) mukaan erityisesti rakennuksen ulkoarkkitehtuurin riittävään säilymiseen tulee kiinnittää huomiota peruskorjauksessa. Rakennuksen tulee säilyä tyyliltään riittävän tunnistettavana jatkossakin. 2 TIIVISTELMÄ Tutkimuksen lähtötietona ja rajauksessa on käytetty Sjökullan oppimiskeskuksen peruskorjauksen hankesuunnitelmaa, jossa on todettu, että peruskorjauksessa vanhassa koulurakennuksessa tullaan pääosin noudattamaan nykyistä tilajakaumaa. Kantaviin rakenteisiin ei tehdä muutoksia. Hankesuunnitelman mukaan vanhan koulurakennuksen osalta suurimmat muutostyöt ovat kuivatusjärjestelmän uusiminen, rossipohjan purkaminen (kantavat rakenteet säilytetään), yläpohjan lisälämmöneristäminen, asunto-osan julkisivun muuttaminen puuverhoilluksi, ikkunat ja ulko-ovet uusitaan, vesikate uusitaan, seinä ja kattopinnat paikkakorjataan ja maalataan sekä putkistot uusitaan ja asennetaan uusi koneellinen ilmanvaihto. Tutkimuksessa havaittu merkittävin rakennuksen sisäilman laatuun liittyvä rakennetekninen puute on erityisesti alapohjan ilmavuodot ja mikrobivauriot alapohjarakenteessa ja ryömintätilassa. Ryömintätilan länsilohkossa on märkää maata vasten paljon sahanpurua, villaa ja muuta rakennusjätettä. Epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan ilmavuotokohtien kautta sisätiloihin, kun tilat ovat alipaineisia ympäristöönsä verrattuna. Ennen peruskorjausta suositellaan ryömintätilan maapohjan siivousta, erityisesti länsilohkossa. Muut ryömintätilan korjaukset tehdään peruskorjauksen yhteydessä. Alapohjarakenne on perusteltua uusia hankesuunnitelman mukaisesti. Peruskorjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sisäpinnan ilmansulkujen yksityiskohtiin, jotta rakenteista ei kulkeutuisi hallitsemattomien ilmavuotojen mukana epäpuhtauksia sisäilmaan. Tämä tarkoittaa seinissä yhtenäisen ilmansulkukalvon ja levytyksen asentamista. Ulkoseinän mahdolli-

6 Tutkimusselostus 6 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten nen lisälämmöneristäminen tehdään ensisijaisesti ulkopuolelta. Vesikatteen korjauksen yhteydessä huomioidaan räystäiden tuuletus ja mahdollinen lisälämmöneristys. 3 Tutkimusmenetelmät ja -välineet Kenttätutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä pintakosteusilmaisinta Gann Hydromette LB70 mittapää ja UNI 1 -lukulaiteyhdistelmää (asteikko: 0-180). Pintakosteudenilmaisin kohdistettiin suoraan mitattavaan rakenteen pintaan ja laitteistolla mitatut arvot luettiin mittapäähän kytketyn lukulaitteen näytöstä. Pintakosteustutkimukset ovat ainetta rikkomattomia vertailututkimuksia, missä samasta rakenteesta eri kohdista mitattuja arvoja verrataan keskenään. Näin saadaan kartoitettua alueet, joissa on mahdollisesti muusta alueesta poikkeavia lukemia. Pintakosteudenilmaisimen toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, johon kosteuden lisäksi vaikuttavat useat tekijät, mm. suolakerrostumat, teräkset, eri materiaalien koostumukset ja rakenteiden pintaosien vaihtelut. Rakenteiden ilmavirtausten suuntia tarkasteltiin merkkisavun avulla. Ulko- ja sisäilman välisiä paine-eroja mitattiin pistokoeluontoisesti Testo 512 paine-eromittarilla Lattian muovimaton alapuolisen levyn ja ryömintätilan puurakenteiden kosteuspitoisuutta (paino-%) mitattiin pistokoeluonteisesti materiaalin sähkönvastuksen muutoksien mittaamiseen perustuvilla piikkimittareilla Tramex Compact. Mittalaite on kalibroitu +20 o C lämpötilassa, eikä laite huomioi lämpötilan muutosta. Tutkimushetkellä ryömintätilan ja ullakon lämpötilat vastasivat ulkoilman lämpötilaa, joka oli noin +10 o C. Tällöin mittalaitteen lukemaa täytyy korjata noin 1 paino-% ylöspäin. Mitatut mittaustulokset ilmoitetaan raportissa ilman lämpötilakorjausta. Tutkimusten yhteydessä tehtiin rakenneavauksia tilaajan valitseman urakoitsijan toimesta tutkijan osoittamiin paikkoihin. Rakenneavauksista otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin sekä asbesti ja PAH-analyysejä varten. Mikrobianalyysit tutkittiin Kuopion Mikrobion Oy:n laboratoriossa ja asbestinäytteet Asbe Oy:n laboratoriossa sekä PAH-näytteet ALS Finland Oy:n laboratoriossa. Näytteenottopaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuviin ja analyysivastaukset ovat liitteessä 3. 4 PIHA-ALUEET JA RAKENNUSPOHJAN KUIVATUS 4.1 Havainnot Rakennuksen ulkoseinien viereiset piha-alueet ovat etelä- ja länsipuolella sorapintaisia. Pihan sorakenttä ulottuu rakennuksen luonnonkivirakenteiseen sokkeliin asti. Rakennuksen pohjoispuolella kallio on näkyvissä rakennuksen vieressä ja sokkelikivet lähtevät sen päältä, muutoin kallion päällä on ohut multakerros. Itäpuolella rakennuksen vieressä on multakerros ja istutuksia. Yleiskuvia piha-alueelta on esitetty kuvissa 1-6. Maanpinta viettää kauttaaltaan rakennuksesta poispäin. Maanpinnan taso on kauttaaltaan arviolta noin 0 30 cm ryömintätilan maapohjaa ylempänä.

7 Tutkimusselostus 7 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Rakennuksen sadevedet johdetaan syöksytorvilla katolta alas. Syöksytorvien alapäästä vedet purkautuvat suoraan sokkelin viereen. Sokkelin luonnonkiviä ei ole kauttaaltaan saumattu, joten sade- ja sulamisvesillä on niiden kautta esteetön pääsy alapohjatilaan. Kuva 1. Yleiskuva rakennuksen eteläjulkisivusta. Piha-alue on sorapintainen ja viettää loivasti rakennuksesta poispäin. Syöksytorvilta tulevat sadevedet purkautuvat sokkelin viereen. Kuva 2. Yleiskuva rakennuksen itäpäädystä. Piha-alueen sorastus jatkuu pihatienä asunnon eteen. Sorastuksen ja rakennuksen välissä on nurmialue ja istutuksia. Kuvassa etualalla olevassa rakennuksen nurkkauksessa on (kuvassa mustalla viivalla) erityisopetuksen portaikko, joka on puurankarakenteinen.

8 Tutkimusselostus 8 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Kuva 3. Rakennuksen pohjoispuolella maanpinnan kallistus on reilu ja viettää rakennuksesta poispäin. Kuvaan on punaisella nuolella merkitty ryömintätilan kulkuluukun sijainti. Kuva 4. Rakennuksen luoteisnurkalla kallio on esillä. Näkyvissä olevan kallion kalistus on rakennuksesta poispäin.

9 Tutkimusselostus 9 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Kuva 5. Vasemmanpuoleisessa kuvassa syöksytorven päässä on imeytysputki (punainen nuoli). Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy luoteisnurkan kalliota. Kuva 6. Kuvat ovat rakennuksen eteläsivulta. Kuvissa näkyy kuinka syöksytorvilta tulevat vedet jäävät paikallisesti rakennuksen viereen. Kivien saumojen kautta osa sadevesistä saattaa ohjautua ryömintätilaan. 4.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Sjökullan vanha koulurakennus on rakennettu ympäristön korkeimmalle kohdalle ja perustettu kalliolle. Rakennuksen sokkeli on luonnonkivinen. Näkyvillä olevan maaston perusteella arvioituna kallion pinta viettää rakennuksesta poispäin, eikä kalliopintaa ole louhittu. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen lattian pinta sijaitsee reilusti maanpinnan tason yläpuolella. Ryömintätilassa havaittiin kuitenkin kosteita painanteita. Paikoin kostea täyttö ryömintätilassa viittaa kalliossa olevan halkeamia, joita pitkin vettä pääsee kulkeutumaan rakennuksen alla kalliossa oleviin painanteisiin. Veden kulkeutumista kallion halkeamissa on vaikeaa estää. Rakennuksen alla kalliossa ei saisi olla painanteita, joihin vesi pääsee kerääntymään ja nostamaan römintätilan ilman suhteellista kosteutta. Ryömintätilan maata vasten olevan täytön pitäisi estää veden kapillaarisen nousun. Rakennuksessa ei ole salaojia, koska se on perustettu kalliolle. Salaojituksen merkitys on pitää pohjaveden tai orsiveden pinta salaojitustason alapuolella. Salaojituksella ei voida estää kalliopintaa tai kallion halkeamia pitkin valuvia vesiä. Mikäli kallion pinta viettää rakennukseen päin, voidaan kallionpintaa valuvia vesiä ohjata esimerkiksi betoni tai savikaadoin. Alapohjarakenteen kosteusteknistä toimintaa on käsitelty enemmän kappaleessa nro 4 ryömintätila ja alapohja.

10 Tutkimusselostus 10 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Rakennuksen syöksytorvilta tulevat vedet on suositeltavaa johtaa hallitusti rakennuksen viereltä pois. Kalliopinnan läheisyyden takia betonikourun käyttö on monissa paikoissa suositeltava ratkaisu. Rakennuksen eteläpuolella todennäköisesti myös sadevesiviemäröinti on mahdollista. Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen sokkelin vieressä olevaa maata on suositeltavaa kaivaa pois perustamistasoon saakka. Oletettavasti kalliopinta on kauttaaltaan varsin pinnassa, eikä syvää kaivantoa tarvita. Tarvittaessa sokkelin vieressä olevia kalliopinnan painanteita ja juonteita täytetään betonilla ja betonin päälle tehdään vedeneristystä tai tilanteesta riippuen asennetaan patolevyä. Sokkelikiveys laastisaumataan erityisesti maanpinnan tasosta ja sen alapuolelta. 5 RYÖMINTÄTILA JA ALAPOHJA 5.1 Rakenne Alapohjarakenteet on esitetty liitteessä 1 ja valokuvin liitteessä 2. Alapohjaan tehtiin yksi koko rakenteen läpi ulottuva rakenneavaus. Lisäksi alapohjan kuntoa tutkittiin ryömintätilan puolelta siinä laajuudessa, kuin siellä oli mahdollista liikkua sekä tuuletusluukkujen kautta. 5.2 Havainnot ja mittaustulokset Rakennuksen alapohja on puurakenteinen rossipohja. Kantava primääripuupalkisto on tuettu luonnonkivillä maapohjaan. Savuhormien ja kantavien väliseinien perustukset sekä keskialueella ryömintätilan mataluus jakavat ryömintätilan neljään erilliseen lohkoon joiden välillä ei ollut mahdollista liikkua. Alapohjarakenteen ilmatiiveyttä on tutkittu aikaisemmassa selvityksessä (Vahanen Oy ) lämpökuvaamalla sekä merkkisavuin. Tuolloin alapohjasta havaittiin useita runsaita ilmavuotoreittejä. Ilmavuotoreitteinä alapohjasta sisätiloihin toimivat rakenteiden epäjatkuvuuskohdat, kuten tiivistämättömät putki- ja johtoläpiviennit sekä lattiaseinäliitokset. Ilmavuotojen mukana ryömintätilasta ja alapohjan rakenteesta kulkeutuu epäpuhtauksia ja hajuja sisäilmaan. Alapohjan alapuolella olevan ryömintätilan korkeus vaihtelee kohdasta riippuen noin välillä 0 1 m. Ryömintätilan maanpinta on paikoin noin 0,5 m ympäröivän maanpinnan alapuolella. Ryömintätilan pohjana on pohjoispuolella kallio, jonka päällä on kerros rakennusjätettä ja roskaa. Länsipäädyssä ryömintätilan pohjalla on kauttaaltaan paksu sahanpuru ja rakennusjätekerros, jossa on myös mineraalivillaa. Kuvaan 7 on tarkemmin arvioitu alue, jossa havaintojen mukaan on eniten rakennusjätettä. Alueella havaittiin myös painanteita, joissa sahanpuru ja puutavara lahoavat ja maapohja oli tutkimushetkellä märkää. Alapohjan puurakenteiden kunto oli tutkitulla alueella tyydyttävä. Alapohjan aluslaudoituksissa ja kantavien puupalkkien pinnoilla oli havaittavissa merkkejä ajoittaisesta mikrobikasvusta (valkoista rihmastoa) sekä paikallisista lahovaurioista (puun pinta ruskeaa ja haurasta). Kantavien rakenteiden kuntoa tutkittiin piikillä painaen. Piikki ei uponnut puu-

11 Tutkimusselostus 11 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten hun pintaa syvemmälle. Kyseiseltä alueelta on valokuvat 8-11, kuvateksteissä on raportoitu havaintoja yksityiskohtaisemmin. Kuva 7. Pohjapiirustukseen on punaisella viivalla rajattu alue, jossa ryömintätilassa havaittiin maapohjan päällä paksu kerros sahanpurua sekä rakennusjätettä. Sinisellä värillä on rajattu suunnilleen alue, jossa päästiin liikkumaan ja piikillä tarkastamaan kantavien rakenteiden kuntoa. Kuva 8. Kuvan alueella maapohja on märkää. Maapohjana on multaa tai lahonnutta sahanpurua. Kuvassa taka-alalla näkyy laudasta rakennettu seinämä, joka on lahonnut alalaidastaan. Seinämä tukee paksua sahanpurukerrosta. Kuvassa vasemmalla erottuu keltainen lasivilla kasa (punainen nuoli).

12 Tutkimusselostus 12 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Kuva 9. Ryömintätilan pohjalla on kuvan alueella paksu kerros sahanpurua ja rakennusjätettä. Ryömintätilan tuuletustila on kuvan alueella vähäinen ja paikoin rakennusjätteet ulottuvan aluslaudoitukseen asti. Kuvan taka-alalla on havaittavissa puurakenteita, jotka ovat muita uudempia. Käyttäjien mukaan alapohjarakenteessa on tehty kesällä 2012 joitakin korjauksia siinä esiintyneen voimakkaan hajun takia. Kuva 10. Ryömintätilassa on isoja kasoja mineraalivillaa. Mineraalivilla ulottuu paikoin aluslaudoitukseen asti, estäen tuulettumisen sekä rakenteiden tarkistamisen. Kuvassa keskellä on eristämätön viemäriputki.

13 Tutkimusselostus 13 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Kuva 11. Kuvassa on asuntosiiven kellarin paikalla valetun betoniseinän purkamatta jäänyt muotti. Muotin puutavaran kunto on aistinvaraisesti arvioiden yläosastaan hyvää. Puutavarassa on lahovaurioita alalaidassa. Sekundaaripalkiston ja aluslaudoituksen kosteuspitoisuus mitattiin pistokoeluontoisesti ryömintätilassa, mikä oli pääosin noin 20 paino-% ja paikallisesti 25 paino-%. Vertailuksi todettakoon, että mikrobikasvun riski on suuri, mikäli puun kosteuspitoisuus on pitkäaikaisesti yli paino- % ja lämpötila on yli +5 o C. Ryömintätila on hyvin tuulettuva. Tuuletus tapahtuu sokkelissa olevien suorakulmaisten tuuletusaukkojen kautta, joiden koko oli noin 200 x 200 mm2. Tuuletusaukkoja oli yhteensä noin 14 kpl ja ne sijaitsevat tasaisesti ympäri rakennusta. Pohjoispuolella oli arviolta noin 600 x 600 mm 2 kulkuaukko, jossa oli luukku ruuvikiinnityksellä (kuva 3).

14 Tutkimusselostus 14 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Kuva 12. Kuvassa kallion pinnalla on humuskerros ja vanha kanto. Maapohja on kostea. Aistinvaraisesti arvioiden kantavien rakenteiden ja aluslaudoituksen kunto on hyvää. Ryömintätila madaltuu keskialueelle päin. Kuva 13. Kuvassa kallion pinnalla on ohut kerros sahanpurua ja puukappaleita. Kallion pinta laskee sokkeliin päin ja puurakenteiden kunto on aistinvaraisesti arvioiden hyvä. Kuvassa keskellä on kantava väliseinälinja, joka tuenta jakaa ryömintätilan osiin.

15 Tutkimusselostus 15 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Kuva 14. Kuvassa kallion pinnalla on kohtalaisen paljon puukappaleita ja roskaa. Kallion pinta laskee sokkeliin päin ja puurakenteiden kunto on aistinvaraisesti arvioiden hyvä. Kuva 15. Kuva on portaiden alustilasta. Portaiden alustila rajoittuu sivusuunnissa pääosin hirsiseiniin ja lattian pintana on laudoitus, jonka päällä on roskaa ja sahanpurua. Laudoituksen alla alapohjarakenne on mitä ilmeisimmin sama kuin muuallakin rakennuksessa. Alapohjaan tehdyistä rakenneavauksista otettiin yhteensä kolme kappaletta materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten. Tulosten perusteella näytteistä havaittiin selvää mikrobikasvua alapohjan hiekkatäytön sisäpinnassa väliseinän alapuolella, alapohjan purutäytössä sisäpinnalla sekä alapohjan olkitäytön alapinnassa. Näytteistä analysoitu mikrobimäärä ja lajisto korreloivat vuonna 2011 havaittujen sisäilman mikrobimäärien ja lajiston kanssa. Näin ollen alapohjan mikrobivauriot sekä ilmavuodot ryömintätilasta ovat todennäköinen syy sisäilmassa havaittuihin poikkeaviin mikrobimääriin.

16 Tutkimusselostus 16 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten 5.3 Johtopäätökset Rakennuksen länsipään ryömintätila on huonossa kunnossa. Ryömintätilassa on paljon rakennusjätettä maata vasten ja maa on märkää. Ryömintätilan tuulettumien on heikkoa länsipäädyssä rakennusjätteistä johtuen. Ryömintätilan tuuletusaukkoja on sokkelissa riittävästi, mutta eri lohkojen välisestä tuulettumisesta ei ole varmuutta. Länsipään ryömintätilan paikoin heikosta tuuletuksesta ja maaperän kosteustuotosta johtuen, ryömintätilassa olevien puuosien kosteuspitoisuus oli korkea. Länsipäädyn alapohjan puurakenteiden kosteuspitoisuus mahdollistaa mikrobikasvun sekä lahoamisen. Sisäilmateknisesti riskinä on lisäksi alapohjarakenteiden heikko ilmatiiveys, minkä seurauksena ryömintätilasta kulkeutuu ilmavuotojen mukana epäpuhtauksia sisätiloihin. Länsipäädyn ryömintätilan heikko kunto ja alapohjarakenteen mikrobivauriot ovat todennäköinen syy länsipäädyn ensimmäisessä kerroksessa sisäilmassa havaittuihin epämääräisiin hajuihin sekä sisäilmaoireiluun. Muualla kuin länsipäädyssä ryömintätila ja alapohjan puurakenteet ovat kosteusteknisesti hyvässä kunnossa. Mikrobien esiintyminen ryömintätilan pinnoilla ja ilmassa on normaali tilanne. Mikrobikasvua rakenteen sisäpinnoilla ei saa esiintyä. Näytteiden perusteella mikrobikasvua havaittiin myös eristeen sisäpinnalla, ei pelkästään ryömintätilan puolella. Kosteusteknisesti toimivassakin ryömintätilassa ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila ovat ajoittain niin korkeita, että ryömintätilassa on ainakin paikallisesti edellytykset mikrobikasvulle. Mikrobien kasvu on mahdollista, mikäli materiaalia ympäröivän ilman suhteellinen kosteus on pitkäaikaisesti suurempi kuin 75 %. Suhteellisen kosteuden lisäksi lämpötilan tulee olla riittävän korkea. Mikrobeista tai niiden aineenvaihduntatuotteista ei ole haittaa ryömintätilan rakenteille, mutta kulkeutuessaan ilmavuotojen mukana yläpuolisiin tiloihin mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet heikentävät sisäilman laatua. Mikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden kulkeutumisen estäminen ryömintätilasta sisätiloihin edellyttää alapohjarakenteilta ilmatiiviyttä ja rakennuksen painesuhteiden hallintaa siten, että ryömintätila on ilmanvaihtojärjestelmän toiminnasta ja sääolosuhteista riippumatta jatkuvasti alipaineinen suhteessa sisätiloihin. Ryömintätila on pysynyt kuivana osasta ryömintätilaa luultavasti alapohjan hukkalämmön ansiosta. Nykyisessä tilanteessa ryömintätilan olosuhteet vaihtuvat lähes ulkoilman olosuhteiden mukaan. Tämän tyyppisen ryömintätilan toiminnalle on tyypillistä ajoittainen suhteellisen kosteuden nousu, mikä johtuu lähinnä ulkoilman kosteussisällöstä ja ryömintätilan lämpötilasta. Ryömintätilan pohjalla olevalla sahanpurulla on toisaalta ollut tehokas kosteutta tasaava ominaisuus, lisäksi sahanpuru toimii lämmöneristeenä kallion päällä. Pienikin kosteuslisä voi muuttaa ryömintätilan toimintaa kriittiseen suuntaan, joten ryömintätilan kuntoa kannattaa seurata säännöllisesti kun ryömintätilan toimintaan vaikuttavia tekijöitä muutetaan. Peruskorjauksen ja lattiapäällysteiden vaihdon yhteydessä on suositeltavaa huomioida seuraavat asiat. Lattian alapuolisessa maapohjassa esiintyy lähes aina mikrobikasvua. Maapohjan mikrobikasvusta ei ole haittaa, kun mikrobikasvun aineenvaihdunnan yhdisteet tai hiukkasmaiset epäpuhtaudet eivät pääse huonetilaan. Ilmatiiveyden saavuttaminen edellyttää sen erityistä huomioimista kaikissa ensimmäisen kerroksen

17 Tutkimusselostus 17 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten liittymien suunnittelussa. Kohteessa ei ole mitattu radon pitoisuuksia. Radon tuotto maaperästä voi olla mahdollista, koska kallio on pinnassa. Radon riski on kuitenkin vähäinen mikäli peruskorjauksessa kiinnitetään huomiota alapohjan ilmatiiveyteen ja ryömintätilan tuuletus pysyy hyvänä. 5.4 Toimenpide-ehdotus Suosittelemme välittömänä toimenpiteenä, jo ennen peruskorjausta tehtäväksi, ensimmäisen kerroksen sisäilman laadun parantamiseksi ryömintätilan siivousta erityisesti länsilohkossa. Korjaustyö edellyttää maata vasten olevien sahanpurujen poistamista imuautolla. Ennen sahanpurujen poistoa ryömintätilasta poistetaan käsin isoimpia kappaleita. Korjaustyön toteutus saattaa edellyttää isomman kulkuluukun järjestämistä. Muita ryömintätilan korjauksessa välittömästi huomioitavia asioita. Tuuletusaukkoihin asennetaan suojat, jotta pinta- ja sulamisvedet, roskat ja pieneläimet eivät pääsisi ryömintätilaan. Ritilöiden tai vastaavien asentaminen pienentää tuuletusaukkojen tehollista pintaalaa, mikä tulee huomioida peruskorjauksen yhteydessä kokonaisuutta arvioitaessa. Alapohjan viemäriputkista puuttui lämmöneriste. Suosittelemme eristämättömien viemäri- ja vesiputkien pikaista suojaamista, jotta ne eivät jäätyisi tulevan talven aikana. Maapohjan orgaaninen aines on suositeltavaa poistaa. Jos kallion päällä on paikoin multatai humuskerros, niin se imetään pois. Mikäli ryömintätilan pohjalta paljastuu hiekka- tai savikerros niin sen päälle asennetaan suodatinkangas ja puhalletaan kevytsorakerros. Kevytsoran puhaltaminen tulee tehdä vasta alapohjan korjauksien jälkeen, jotta kevytsoraa ei sotketa esimerkiksi sahanpurulla. Alueilla missä ryömintätilan korkeus sen mahdollistaa, kevytsoraan puhaltamista kannattaa myös harkita kallion päälle. Kevytsoralla on myös hyvä tasata pohjan epätasaisuuksia. Kevytsorakerros sitoo itseensä kosteutta, toimii kallion pinnalla lämmöneristeenä sekä kostean maa-aineksen päällä kapillaarikatkona. Peruskorjauksen hankesuunnittelun lähtökohtana on ollut alapohjan purkaminen kantaviin rakenteisiin asti. Tehdyn tutkimuksen tulokset tukevat tätä korjauslaajuutta. Alapohjan purkaminen kantaviin rakenteisiin asti on välttämätöntä korjausten toteutuksen kannalta. Ryömintätila on paikoin niin matala, että sen puhdistaminen on muutoin mahdotonta. Lisäksi ainakin länsipäädyn huonossa kunnossa olevassa ryömintätilan lohkossa olevat hajut ja mikrobit ovat kontaminoituneet alapohjan huokoisiin eristeisiin ja olosuhteet ovat myös mahdollistaneet mikrobikasvun eristetilassa, joten niiden vaihtamisella saavutetaan korjauksille varmuutta. Lisäksi ainakin märkätilojen lattioiden täyttömateriaalina on turvallisempaa käyttää muita, kuin nykyisen kaltaisia orgaanisia materiaaleja. Suosittelemme ensimmäisen kerroksen alapohjien uusimista kantavia rakenteita lukuun ottamatta ja uusien rakenteiden rakentamista. Uusien rakenteiden suunnittelussa huomioidaan liittymien ilmatiiveys. Korjaustyön onnistuminen edellyttää yksityiskohtaista suunnittelua, valvontaa ja laadunvarmistusta. Alapohjarakenteiden läpi ryömintätilasta virtaavien ilmavuotojen täydellinen tiivistäminen on kohteen kaltaisessa vanhassa puurakennuksessa käytännössä erittäin hankalaa. Myöskään pelkästään sisätilojen ilmanvaihtoa säätämällä ei rakennuksen painesuhteita saada

18 Tutkimusselostus 18 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten toimimaan kaikissa tilanteissa tasapainossa. Käyttötilanteessa voi esiintyä tilanteita joissa, painesuhteet muuttuvat epäedullisiksi esimerkiksi tuloilmasuodattimien tukkeutuessa vähitellen, ulko- ja sisäilman välisen lämpötilaeron kasvaessa talviaikaan tai tuuliolosuhteiden vaikutuksesta. Näistä syistä ilmavuotojen tiivistäminen ja ilmanvaihdon säätäminen, ovat molemmat perusteltua toteuttaa. Jos tilannetta ei saada hallintaan edellä esitetyillä toimenpiteillä, on viimeisenä mahdollisuutena muuttaa ryömintätilan ilmanvaihto koneellisesti alipaineiseksi sisätiloihin nähden. Ryömintätilan koneellinen alipaineistus edellyttää tuuletusaukkojen sulkemista ja se taas koneellista kuivatusta. 6 VÄLI- JA ULKOSEINÄT 6.1 Rakenne Ulko- ja väliseinärakenteet on esitetty piirroksin liitteessä 1 ja valokuvin liitteessä 2. Ulkoseiniin tehtiin ulkopuolelta neljä rakenneavausta poistamalla ulkoverhouksena olevaa peiterimoitusta. Lisäksi ulkoseinien alaosan kuntoa tutkittiin ryömintätilan puolelta siinä laajuudessa, kuin siellä oli mahdollista liikkua. Väliseiniä avattiin muutamasta kohdasta. 6.2 Havainnot Rakennuksen ulkoseinät ovat etupäässä lisälämmöneristämättömiä 150 mm hirsiseiniä, myös kantavat väliseinät ovat hirsiseiniä. Ulkopinnassa on punaiseksi maalattu peiterimaverhous ja sen alla tervapaperi, välissä ei ole tuuletusrimoitusta. Alun perin sisäpinnassa on ollut hirren päällä rakennuspahvi ja maalikerroksia. Sisäseinissä on ulko- ja väliseinissä rakennuspahvin päälle asennettu suurimmassa osassa tiloja puiset kovalevyt ja seinien alaosiin puolipaneelit. Erityisopetuksen portaan ulkoseinä on puurankarakenteinen ja lämmöneristetty sahanpurulla. Aulan ja luokan välisen seinän rankarakenteen sisällä ei ollut eristettä. Länsipäädyn ryömintätilan puolelta tarkasteltuna ulkoseinän alimmassa hirsikerrassa ei havaittu lahovaurioita. Ulkopuolelta alinta hirsikertaa ei päästy tarkastamaan, kuin paikallisesti rakenneavauksista ulkoverhouksen takia, joissa ei havaittu vaurioita. Rakennuksen luoteisnurkassa oli paikallinen lahovaurio (Liite 2). Ulkoseinien ulkoverhouksen puuosien ja maalauskäsittelyn kunto on hyvä. Peruskorjauksen hankesuunnittelussa ikkunat on suunniteltu uusittavaksi, joten ikkunoiden kuntoa ei kartoitettu kattavasti. Ikkunat ovat alkuperäisiä 2-lasisia puuikkunoita. Ikkunoiden kunto on pääosin tyydyttävä. Yleisesti ottaen ikkunoiden maalauskäsittelyt ovat huonossa kunnossa, mutta puuosat ovat pääosin hyvässä kunnossa ulkopuitteen alalistoja lukuun ottamatta.

19 Tutkimusselostus 19 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Kuva 16. Yleiskuva ulkoverhouksesta ja ikkunoista. Peiterimaverhouksen ja sokkelin välissä on peltinen vedenohjauslista. 6.3 Johtopäätökset Rakennuksen ulkoseinien ja ulkoverhouksen kunto on hyvä. Ulkoverhoilu on vasta uusittu, mutta uusimisajankohdasta ei ole varmuutta. Ulkoverhoilussa ei havaittu vaurioita. Ulkovaipparakenteiden sisäpuolisten pintarakenteiden ja niiden liitoskohtien rakenneratkaisuissa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakenteiden ilmatiiviyteen hallitsemattomien ilmavuotojen, vanhan puun hajun ja samalla epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi. Epäpuhtauksien ja hajujen kulkeutumisen estämiseksi rakenteiden on säilyttävä ilmatiiviinä kuormituksen sekä lämpö- ja kosteusvaihtelujen aiheuttamista toistuvista muodonmuutoksista huolimatta. Käytännössä tämä edellyttää rakennuksen kaikkien seinä- ja kattopintojen verhoilemista uusilla pintamateriaaleilla sekä ilmansulkuna toimivan huolellisesti tiivistetyn ilmatiiviin materiaalin käyttämistä kaikissa katto- ja seinärakenteissa. Myös väliseinät tulee verhota molemmin puolin ilmatiiviillä materiaalilla ilmansulun epäjatkuvuuskohtien välttämiseksi ja ilmansulun on liityttävä saumattomasti lattiarakenteisiin. Rakenne on aikaisemmin kuivunut hyvin hallitsemattomien ilmavuotojen ansiosta. Seinärakenteen hyvä vesihöyrynläpäisevyys on suositeltavaa säilyttää käyttämällä ilmansulkumateriaaleja höyrynsulkujen sijasta. Rakennuksen mahdollisia lisälämmöneristystoimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitava, että pelkän sisäpuolisen lisälämmöneristyksen tapauksessa lämmöneristyksen kylmälle puolelle jäävien hirsirakenteiden kuivumiskyky ja samalla kosteustekninen toiminta heikkenee nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Nykyisen ulkoseinärakenteen kuivumiskykyä voidaan pitää huonona, koska ulkoverhouksen takana ei ole tuuletusta ja ulkoverhouksen ja hirren välissä on tervapaperi, jonka vesihöyrynläpäisyvastus on verrattain suuri. Mikäli lämmöneristystä harkitaan tehtäväksi, se tulee ensisijaisesti tehdä rakennuksen ulkopuolelta. Samalla julkisivuverhouksen taakse asennetaan tuuletusväli.

20 Tutkimusselostus 20 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten 6.4 Toimenpide-ehdotukset Luoteisnurkassa on suositeltavaa poistaa lahonnut hirren osa ja korvata se uudella. Portaiden kohdalla sadevesien ohjaus suunnitellaan siten, että tasanteelta valuva vesi ei kastele ulkoseinää. Ilmavuotojen estämiseksi suosittelemme kaikkien sisäpuolisten seinä- ja lattiapintojen vaihtamista ja uudelleen verhoamista. Seinäpinnoissa voidaan käyttää esimerkiksi tuplalevytystä sekä niiden välissä ilmansulkukalvoa. Vanhoja seinäpinnoitteita ei tarvitse välttämättä poistaa. Työltä edellytetään erityistä huolellisuutta sekä suunnitelmallisuutta. Tavallisesti ilmavuotoreitteinä toimivat LVIS-läpiviennit, ikkunaliitokset sekä rakenteiden liittymät. Ikkunoiden osalta on mahdollista selvittää tarkemmin vanhojen ikkunoiden kunnostusmahdollisuutta, koska ikkunoiden puurakenteet ovat suhteellisen hyväkuntoiset ja näin säilytettäisiin rakennuksen alkuperäinen ilme. Ikkunoiden kunnostuksen tai vaihdon yhteydessä tulee tarkistaa ikkunoiden alapuolisen hirren kunto. Ikkunoiden kunnostus sisältäisi seuraavat toimenpiteet: ikkunat maalataan ja listoitus ja puuosia vaihdetaan tarvittaessa, lisäksi ikkunoihin asennetaan tiivisteet. Luokissa ja toimistohuoneissa 2-lasiset huonosti tiivistetyt ikkunat aiheuttavat viihtyvyyttä heikentävää vedontunnetta. Tiloissa oleskellaan lähellä ulkoseinälinjaa paikallaan, joten vetoon reagoidaan herkemmin. Tästä syystä on perusteltua muuttaa ikkunoita 3-lasisiksi. Toimistohuoneiden ikkunoiden lämmöneristävyyttä voidaan parantaa vaihtamalla sisäpuitteeseen eristyslasielementti. Lasin vaihto toteutetaan jyrsimällä alkuperäisen ikkunauran paikalle ura umpiolasille. Lopuksi kaikkien ikkunoiden lukot ja sarat säädetään ja tarvittaessa vaihdetaan. Korjauksen huonona puolena on ikkuna-aukkojen väliaikaisen suojauksen pitkäkestoisuus. Lisäksi irrotettujen ja muualla korjattujen pokien sovittaminen takaisin vanhoihin karmeihin voi olla haasteellista. Kustannuksien osalta vanhojen ikkunoiden täydellinen peruskorjaaminen on usein lähes saman suuruusluokkaa kun uusien ikkunoiden asentaminen. 7 VÄLIPOHJAT 7.1 Rakenne Välipohjarakenteet on esitetty liitteessä 1 ja valokuvin liitteessä Havainnot ja mittaustulokset Toisen kerroksen luokkahuoneiden lattiamateriaalina on erivärisiä 250 mm x 250 mm kvartsivinyylilaattoja. Laatat on asennettu lastulevyn päälle, lastulevyjen alla on alkuperäinen pontattu puulattia. Laatoissa havaittiin jonkin verran halkeilua ja niistä oli lohkeillut palasia irti muutamista kohdista. Laatat on kiinnitetty mustalla liimalla. Laatat ja liima sisältävät asbestia (liite 4, materiaalinäytteen asbestianalyysi). Erityisopetuksen tiloissa on uudemmat muovimatot, jotka on asennettu kuitutasoitteen päälle. Kuitutasoite ei sisällä

21 Tutkimusselostus 21 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten asbestia (liite 4, materiaalinäytteen asbestianalyysi). Ensimmäisen kerroksen kattomateriaalina on valkoiseksi maalattu huokoinen puulevy. Seinän ja lattian liitoksissa havaittiin olevan ilmavuotoreitti. Myös LVIS-läpiviennit välipohjan läpi oli tiivistämättä. Rakennuksen välipohjien pääkannattajina on käytetty 150 mm x 185 mm puukannattajia, joiden päältä on kiilattu samansuuntaiset sekundäärikannattimet 75 mm x 150 mm k730. Välipohjien kantavat puupalkit tukeutuvat ulkoseinän hirsiseiniin ja luokkien välisiin kantaviin hirsiseiniin. Välipohjan täyttömateriaalina on käytetty sahanpurua. Rakenneavauksia koskevat yksittäiset havainnot on esitetty kuvaliitteessä 2. Välipohjarakenteiden rakenneavauksissa tai pintakosteuskartoituksessa ei havaittu kosteita rakenteita, mutta avauksessa K15 havaittiin ulkoseinälinjalla puurakenteiden pinnalla paikallista pintalahoa. Rakenneavauksista otettiin yhteensä kaksi materiaalinäytettä mikrobianalyysiä varten. Näytteiden perusteella välipohjien purutäytteen yläpinnassa ja ulkoseinän reunassa ei todettu mikrobikasvua materiaalissa. 7.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Välipohjissa ei havaittu laajoja vaurioita, jotka edellyttäisivät suurempia korjaustoimenpiteitä. Paikalliset vauriot tulee poistaa peruskorjauksen yhteydessä. Välipohjarakenteissa on kuitenkin täyttömateriaaleista johtuen runsaasti epäpuhtauksia. Epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan ei ole suotavaa mikäli käytönaikaiselta sisäilman laadulta vaaditaan hyvää laatutasoa, mikä tulee huomioida rakenteita korjattaessa. Nykyinen lattiapäällyste sisältää asbestia, samoin sen kiinnityksessä käytetty liimaa, mikä tulee huomioida purkutöissä. Asbestista ei ole käyttäjille haittaa, mikäli se ei pääse pölyämään huoneilmaan. Tästä syystä lattiassa havaitut reiät on suositeltavaa paikata ennen peruskorjausta esimerkiksi kittaamalla ja paikkamaalauksella. Välipohjien uusissa pintarakenteissa on kiinnitettävä huomiota rakenteiden ilmatiiveyteen, sillä rakenteet sisältävät runsaasti epäpuhtauksia. Ilmanvaihdon tehostuminen voi johtaa lisääntyneeseen alipaineisuuteen, joka lisää epäpuhtauksien kulkeutumista rakenteesta sisäilmaan. Puisten välipohjarakenteiden korjaamiseksi suositellaan, että välipohjien pintamateriaalit poistetaan seuraavaan yhtenäiseen rakennekerrokseen, eli ponttilaudoitukseen asti. Lisäksi ulkoseinälinjalla ponttilaudoitusta on suositeltavaa poistaa esimerkiksi noin 500 mm leveältä kaistalta, jotta välipohjan kantavien rakenteiden mahdolliset paikalliset lahovauriot saadaan poistettua. Uudet rakennekerrokset tehdään siten, että rakenteissa olevien epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan estetään. Käytännössä tämä edellyttää ilmatiivistä rakennekerrosta, joka liitetään tiiviisti ympäröiviin kantaviin rakenteisiin. Kevyiden väliseinien kohdalla lattiarakenteen tulee jatkua yhtenäisenä. Pintarakenteen ilmatiiviinä kerroksena suositellaan käytettäväksi kohtuullisen hyvin vesihöyryä läpäisevää ilmansulkua. Puisten välipohjien ilmatiiveyden saavuttamiseksi alapintaan suositellaan asennettavaksi kaksinkertainen kipsilevytys, joka kiinnitetään vanhan laudoituksen läpi kantaviin hirsirakenteisiin asennettuun koolaukseen. Kipsilevytys tiivistetään kantaviin rakenteisiin erillisen suunnitelman mukaisesti. Ulko- ja väliseinien liittymät toteutetaan siten, että seinän ilman-

22 Tutkimusselostus 22 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten sulku jatkuu yhtenäisenä. Kaikki välipohjien putki- ym. läpiviennit tehdään ilmatiiviisti ja esimerkiksi kuilujen kohdalla ilmatiiveys voidaan saavuttaa vedeneristetyn vanerilevyn varaan asennetun palokatkolaastin avulla. Korjaustyön onnistuminen edellyttää työnaikaista vaiheittaista laadunvarmistusta esimerkiksi merkkiainetekniikkaa apuna käyttäen. Märkätilojen sekä vesi- ja viemäripisteiden ympäriltä suositellaan, että välipohjarakenteesta poistetaan kaikki orgaanista materiaalia sisältävät täytemateriaalit. Poistamalla täyttökerrokset voidaan varmistua siitä, että rakenteet ovat kunnossa, eikä rakenteeseen ole päässyt vuotamaan vettä. 8 YLÄPOHJA JA VESIKATE 8.1 Rakenne Yläpohjarakenteet on esitetty piirroksin liitteessä 1 ja valokuvin liitteessä 2. Yläpohjarakenteiden kunto tarkastettiin ullakolta käsin. 8.2 Havainnot Rakennuksessa on ulkoilmalla tuulettuva käyttöullakko, jonka harjakorkeus on noin 3 4 m. Ullakolle on pääsy opetustilan OT2 (B206) seinän yläosan luukkujen ja välinevaraston (B208) portaikon kautta. Asuntosiiven ullakolle on kulku vain ulkokautta. Vesikattona rakennuksessa on palapellistä valmistettu rivipeltikate, joka on asennettu alkuperäisen pärekatteen päälle ja asuntosiivessä tiheän laudoituksen päälle. Hankesuunnitelmassa kate on linjattu uusittavaksi. Vesikattoa kannattelevat puurakenteiset kattoristikot. Vesikaton kaltevuus on noin 1:1. Pelti on suojattu sinkityksellä sekä maalauksella. Maalaus irtoaa useista kohdista hilseilemällä ja pellin pinnassa on useissa kohdissa havaittavissa laikukasta ruostumista. Vesikaton muodot ovat yksinkertaiset ja läpivientejä on vähän. Ullakolla puuosien kuntoa tutkittiin pistokokeenomaisesti puupiikillä painaen. Ruodelaudoissa ei havaittu aistinvaraisesti tavanomaista kosteampia alueita, eikä pehmenneitä ruodelautoja tai kattokannattajia. Ullakkotilojen tuuletus on estetty sivuräystäillä lämmöneristeillä. Vanhan rakennuksen muutamassa kohdassa, jossa ulkoseinänä ei ole hirsiseinä, sahanpurutäytteinen lämmöneriste on suoraan kiinni julkisivuverhouksen peiterimaverhouksen päällä. Vesikatto on vuotanut seinäylösnoston kohdalta (Kuva 18). Vuotojen seurauksena ulkoverhouslautojen alapäät ovat tummentuneet, mutta lahovaurioita ei havaittu. Myöskään yläpohjaeristeenä olevassa sahanpurussa ei havaittu vaurioita. Yläpohjasta ja vesikatteesta on valokuvat 16-11, kuvateksteissä on raportoitu havaintoja yksityiskohtaisemmin.

23 Tutkimusselostus 23 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Kuva 17. Yleiskuva ullakkotilasta. Vanhan rakennuksen ullakkotila on tilava ja sitä on käytetty vähäisessä määräin varastotilana. Yläpohjan eristemateriaalina on ainoastaan sahanpurua ja kutterinlastua. Kuva 18. Lämmöneriste on suoraan kiinni ulkoverhouksen laudoituksessa, mikä hidastaa sen kuivumista. Vesikate on vuotanut pellin ylösnoston kohdalta. Tutkimushetkellä laudoitus oli kovaa ja kuivaa.

24 Tutkimusselostus 24 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Kuva 19. Pellin alapuolella on alkuperäinen pärekate, joka näkyy paikoin kuvassa. Alaräystäällä yläpohjan sahanpurutäyte estää tuulettumisen. Kuva 20. Viemärin tuuletusputkista puuttuu lämmöneristys ja kannakointi.

25 Tutkimusselostus 25 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Kuva 21. Asuntosiiven ullakkotila. Yläpohjan alkuperäinen eristemateriaali on sahanpuru, jonka päälle on puhallettu noin 300 mm puhallusvillaa. Puhallusvilla tukkii räystään tuuletuksen. Aluslaudoituksessa ja yläpaarteissa on havaittavissa tummentumaa mikä viitaa huonon tuuletuksen aiheuttamasta pitkään jatkuneesta kosteusrasituksesta. Kuva 22. Asuntosiiven räystäällä puhallusvilla tukkii räystään tuuletuksen. Rakennuksen asuntosiiven ja päärakennuksen yläpohjassa käytetty bitumipaperi haisee voimakkaasti ja analyysivastausten perusteella bitumipaperi sisältää PAH-yhdisteitä. 8.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Peltikattojen käyttöikäarviot vaihtelevat laajalti. Keskimääräinen sinkityn ja maalatun rivipeltikatteen tekninen käyttöikä on teoriassa 40, 60 tai 80 vuotta (KH ). Suurin käyttöikäarvio (80 vuotta) saadaan, jos ympäristön ja käytön aiheuttamat rasitukset

26 Tutkimusselostus 26 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten oletetaan kevyiksi. Kohteen katton iästä ei ole tietoa, mutta palapellin käytön perusteella se ajoittuu KH kortissa esitetyt käyttöikäarvion loppupuolelle. Tiedossa ei ole aktiivisia vuotoja ja vanhoja vuotohavaintoja on vähän. Kohteen vesikaton toimenpidevaihtoehtona on ensisijaisesti katteen uusiminen. Katteen pinnoituksella on mahdollista saada lisäaikaa vesikatteen uusimiselle. Asuntosiiven vesikate ja vaurioituneet yläpaarteet on suositeltavaa uusia. Katteen uusiminen perustuu ensisijaisesti katteen ruostumisasteesta tehtyihin havaintoihin sekä tulossa olevan peruskorjauksen hankesuunnitelman linjaukseen. Uusien läpivientien liittäminen vanhaan katteeseen sekä katteen paikkakorjaaminen on riskialtista aiheuttaen selvän vuotoriskin vanhan katteen mahdollisesta vaurioitumisesta johtuen. Vanha ruostunut pelti on haurasta, mistä johtuen taitosten kohdalla pelti voi vaurioitua. Peltikaton pinnoittamisella ei saavuteta kuitenkaan pitkää teknistä käyttöikää pellin ruostumisasteesta johtuen. Erityisesti pellin liitoksissa oleva ruoste on vaikeaa puhdistaa. Pinnoitteen alapuolelle jäävä ruoste mahdollistaa pinnoitteen alapuolella tapahtuvan pistemäisen ruostumisen. Ruosteen agressiivinen poistaminen voi johtaa pellin vaurioitumiseen, eikä korjaustoimenpiteella saavuteta pitkää käyttöikää. Yläpohjan lämmöneristeenä on ullakon osalla noin 300 mm sahanpuru täyttö ja räystäällä vähemmän. Yläpohjan lämmöneristävyys on siis varsin heikko. Suosittelemme peruskorjauksen yhteydessä yläpohjan lämmöneristävyyden parantamista. Lämmöneristeiden lisäyksessä tulee huomioida, että räystäille jää yhtenäinen noin 100 mm tuuletusväli. Räystäillä lämmöneristyksen ja tuuletuksen toteutus tulee suunnitella uudestaan, mikä mahdollisesti edellyttää rakenteen kasvattamista sisällepäin. Vanhan osan pärekatteen kunto on aistinvaraisesti arvioiden siisti, joten sen säilyttäminen historiallisista syistä on pääosin mahdollista. Vanhat bitumipaperit sisältävät PAH-yhdisteitä suuria pitoisuuksia, mikä tulee huomioida purkutöissä. Kyseiset bitumipaperit on suositeltavaa poistaa siinä laajuudessa kun se on kohtuudella mahdollista. Asuntosiiven vesikatosta puuttuu räystäällä tuuletus. Vesikate on varsin loiva ja katteelle voi tippua ylemmältä katolta lunta, minkä johdosta talvella lunta voi kinostua huomattavasti katolle. Lumen kinostumisesta voi seurata pellin päällä olevan lumen sulamista, koska pellin alusta ei tuuletu räystäiltä. Lumen sulaminen aiheuttaa pellin päälle jääpadon, jonka alapuolella on paineellista vettä. Paineellinen vesi aiheuttaa merkittävän vuotoriskin rakenteelle, koska se pääsee tunkeutumaan taiteltujen peltisaumojen välistä. Suosittelemme rakenteen korjaamista yläkautta peruskorjauksen yhteydessä. Korjauksessa rakenne puretaan ruodelautoja myöten sekä osa vaurioituneista yläpaarteista varaudutaan uusimaan. Korjauksen yhteydessä varmistetaan, että rakenne tuulettuu räystäillä. Peruskorjauksessa on suositeltavaa huomioida aluskatteen tarve. 9 MUUTA 9.1 Muut havainnot Erityisopetuksen vessan ilmanvaihtoputki on kuitusementtinen. Putkimateriaali sisältää kokemuksen perusteella asbestia. Asbestista ei ole käytölle haittaa, mutta peruskorjauksen

27 Tutkimusselostus 27 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten yhteydessä putki on suositeltavaa poistaa ehjänä ja korvata nykyaikaisilla ilmanvaihtoputkilla. Kuva 23. Kuva on erityisopetuksen vessan ilmanvaihtoputkesta, joka on kuitusementtiä ja sisältää kokemusten perusteella asbestia. Putken ja liittyvien rakenteiden välistä on ohivirtausmahdollisuus. 9.2 Korjaustoimien jälkeinen loppusiivous Korjaustoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen tavanomaisten loppusiivoustöiden lisäksi rakennuksessa on suositeltavaa toteuttaa kattava suursiivous ja kaikkien pintojen nihkeäpyyhintä homepölysiivouksen periaatteita noudattaen. Siivouksen yhteydessä poistetaan mm. kaikki yläpölyt, kuten valaisinten ja ilmanvaihtokanavien yms. päälle kerääntynyt pöly. On suositeltavaa, että tarkemman nihkeäpyyhinnän suorittaja on eri henkilö kuin rakennussiivouksen suorittanut henkilö. Homepöly-siivouksessa pölyn imuroinnissa tulee käyttää HEPA-suodattimella varustettua imuria. Siivoustyön laatua on suositeltavaa valvoa katselmuksella, jossa on mukana tilojen käyttäjän edustaja. Kaikki korjattuihin tiloihin takaisin asennettavat tekstiilit ja kalusteet pestään ja/tai puhdistetaan ennen niiden asentamista takaisin.

28 Tutkimusselostus 28 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten 10 YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ SUOSITELLUISTA TOIMENPITEISTÄ Yhteenvedossa on esitetty kiireellisenä ja ennen peruskorjausta suositellut toimenpiteet: Ryömintätilan maapohjan siivous, erityisesti länsilohkossa. Tuuletusluukkuihin asennetaan suojat, jotka estävät pinta- ja sulamisvesien sekä roskien ja pieneläinten pääsyn ryömintätilaan. Lattiapäällysteessä olevien vaurioiden paikkaus, jotta asbesti ei pääse kulutuksen mukana huonepölyyn. Yhteenvedossa on esitetty merkittävimmät peruskorjauksessa tai lähivuosina suositellut toimenpiteet: Syöksytorvilta tulevien vesien johtaminen pois rakennuksen sokkelin vierestä. Kallion ja sokkelin liittymän toteutuksen kaivaminen kauttaaltaan esille. Tarvittaessa estetään kallion pintaa valuvan veden pääsy alustatilaan. Ryömintätilan kalliopinnan puhdistus. Tarvittaessa kallion painanteita täytetään. Ryömintätilan kosteustekninen toiminta suunnitellaan kokonaisuutena ja peruskorjauksen jälkeen lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa seurataan mittauksin ja tarkastuksin. Alapohjat uusitaan kantaviin rakenteisiin asti. Uudet pintarakenteet ja liitokset suunnitellaan ja toteutetaan siten, että alapohjien lämmöneristystä ja ilmatiiveyttä parannetaan. Vanhat välipohjien pintarakenteet poistetaan ja vahaa ponttilautaa avataan seinän vierestä noin 500 mm, jotta rakenteen vauriot saadaan poistettua. Uudet pintarakenteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että välipohjista ja liittymistä saadaan ilmatiiviitä. Märkätilojen, vesi- ja viemäripisteiden kohdalla poistetaan orgaanista materiaalia sisältävä täytemateriaali. Peruskorjauksen yhteydessä rakennettavan ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmamäärät suunnitellaan ja säädetään kerroksittain samansuuruisiksi, jotta vältytään kerrosten välisiltä ilmavirtauksilta, jotka kuljettaisivat mukanaan epäpuhtauksia. Paine-ero ulkovaipan yli säädetään pieneksi. Vesikate uusitaan ja asennetaan aluskate. Yläpohjan lämmöneristystä parannetaan. Vinojen räystäiden tuuletus ja lämmöneristäminen edellyttävät mahdollisesti rakenteen kasvattamista sisään päin. Asuntosiiven vesikate aluslaudoituksineen uusitaan ja varaudutaan yläpaarteiden uusimiseen. Räystäiden rakennetta muutetaan siten, että tuulettuminen on mahdollista. Ulko- ja väliseinien sisäpuolinen yhtenäinen ilmansulkukerros. Esimerkiksi yhtenäinen kalvo + levytys.

29 Tutkimusselostus 29 (29) Vanhan kolurakennuksen kuntotutkimus Suunnittelua varten Ulkoseinän mahdollinen lisälämmöneristys tehdään ulkopuolelta. Samalla ulkoverhouksen taakse jätetään tuuletus. Tuulensuojana käytetään tervapaperia paremmin vesihöyrä läpäisevää tuotetta. Espoossa Vahanen Oy Pekka Räisänen, DI Hanna Keinänen, DI Liitteet Liite 1, Rakennetyypit, 11 sivu Liite 2, Valokuvaliite, rakenneavauksista, 7 sivu Liite 3, Materiaalinäytteiden analyysivastaukset - PAH- ja Asbestinäytteiden analyysivastaukset - Mikrobinäytteiden analyysivastaus Jakelu Jussi Yrjänä

30 SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS VANHA KOULURAKENNUS RAKENNEAVAUSTEN SIJAINTIKAAVIO 1. KERROS Linnoitustie 5, ESPOO puh fax KOS KNi K2, nurkka K12, rapun alla K3 4 mat 2 mat 3 K7, lattia mat 4 K8 K6 K9 K5 10 K1, ikkunan alta K4, nurkka mat 1 mikrobinäyte 10 materiaalinäyte K1 rakenneavaus Näytenumero ja näytemateriaali x 250 ruskea kvartsivinyylilaatta x 250 limenvihreä kvartsivinyylilaatta 10 Ulkoseinän tuulensuojan, bitumipaperi Tutkitut analyysit Asbesti Asbesti PAH

31 SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS VANHA KOULURAKENNUS RAKENNEAVAUSTEN SIJAINTIKAAVIO 2. KERROS Linnoitustie 5, ESPOO puh fax KOS KNi 6 K17 K14, nurkka varastosta 2 K13 mat 1 mat 5 mat 6 K10 K K15 ja K16, katto ja lattia 9 10 materiaalinäyte K1 rakenneavaus Näytenumero ja näytemateriaali x 300 harmaa vinyylilaatoitus 5 ruokalan yläpohjan palonsuojalevy, kuitusementtilevy 6 tervapaperi, yläpohjassa 8 lattian tasoitekerros, 2. kerros, erityisopetus 9 yläpohjan bitumipahvi, viistokatto Tutkitut analyysit Asbesti Asbesti PAH Asbesti PAH

32 SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS VANHA KOULURAKENNUS Linnoitustie 5, ESPOO puh fax RAKENNEAVAUS, K01-K03 JA K08-K09 ULKOSEINÄ KOS3057 US KNi K01-K03 K08-K mm 9 mm 1 Punaiseksi maalattu peiterimaverhous 2 Tervapaperi 3 Hirsiseinä 150 mm 4 Maalattu pintapahvi 5 Maalattu kovalevy 9 mm 6 Seinän alaosassa panelointi

33 SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS VANHA KOULURAKENNUS Linnoitustie 5, ESPOO puh fax RAKENNEAVAUS, K04 ja K05 ULKOSEINÄ KOS3057 US KNi K04 K mm 12 mm 1 Punaiseksi maalattu peiterimaverhous 2 Tervapaperi 3 Huokoinen puukuitulevy 12 mm 4 Pystypuurunko 2" x 4" k600 + kutteritäyttö 5 Tervapaperi 6 Huokoinen puukuitulevy 12 mm

34 SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS VANHA KOULURAKENNUS Linnoitustie 5, ESPOO puh fax RAKENNEAVAUS, K06 YLÄPOHJA KOS3057 YP KNi 1 2 K mm 12 mm 1 Rivipeltikate 2 Aluslaudoitus 3 Kattovasat 150 mm + kutteri / sahanpurueriste 4 Bitumipaperi 5 Laudoitus 6 Huokoinen puukuitulevy 12 mm

35 SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS VANHA KOULURAKENNUS Linnoitustie 5, ESPOO puh fax RAKENNEAVAUS, K07 ALAPOHJA KOS3057 AP KNi Ryömintätilan ilmatila 800 mm 9 mm 33 mm 180 mm 150 mm x 250 vinyylilaatta ja musta kiinnitysliima 2 Lastulevy 9 mm 3 Pontattu lattialauta 33 x 60 4 Korotuspalkit 180 mm, jonka välissä: - ilmaväli ~ 50 mm - kutteria mm - hiekkaa ja olkia 5 Lattiavasat 150 mm, jonka välissä: - hiekkaa ja olkia 6 Aluslaudoitus

36 SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS VANHA KOULURAKENNUS Linnoitustie 5, ESPOO puh fax RAKENNEAVAUS, K13 VÄLISEINÄ KOS3057 VS KNi mm 2 mm 16 m 105 mmm 16 mm 2 mm 3 mm 1 Maalipinnoite 2 Kovalevy 3 mm 3 Kartonki / pinkopahvi 2 mm 4 Vaakaponttipaneeli 16 x 110 mm 5 Pystyrunko 105 mm, välissä ei eristettä 6 Vaakaponttipaneeli 16 x 110 mm 7 Kartonki / pinkopahvi 2 mm 8 Kovalevy 3 mm 9 Maalipinnoite

37 SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS VANHA KOULURAKENNUS Linnoitustie 5, ESPOO puh fax RAKENNEAVAUS, K14 YLÄPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITOS KOS3057 YP3/US KNi K14 K14 22 mm 150 mm 22 mm 12 mm 12 mm 22 mm ~ mm 150 mm YP: 1 Peltikate 2 Päreladonta 3 Laudat 22 x 100 mm k125 4 Lasivilla 150 mm 5 Muovikalvo 6 Vaakakoolaus 22 x Kipsilevy 12 mm US: 1 Kipsilevy 12 mm 2 Pystykoolauslauta 22 x Kiilaus 4 Hirsiseinä 150 mm

38 SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS VANHA KOULURAKENNUS Linnoitustie 5, ESPOO puh fax RAKENNEAVAUS, K15 VÄLIPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITOS KOS3057 VP/US KNi mm 33 mm 150 mm ~ 95 mm ~ 200 mm VP: x 250 limenvihreä vinyylilaatta ja musta kiinnitysliima 2 Lastulevy 9 mm 3 Pontattu lattialauta 33 x 64 mm 4 Lattiakannatin 75 x 150 mm k730, jonka välissä: - ilmaväli ~ mm - kutteria ja purua 5 Korotuskoolaus ~ 95 mm 6 Lattiakannattaja, jonka välissä: - tasaus / lisäkoolaus kyljissä - umpilaudoitus 28 x 150 mm - ilmaväli 45 mm 7 Panelointi 8 Huokoinen puulevy 3 mm 150 mm US: 1 Maalipinnoite 2 Kovalevy 3 mm 3 Pinkopahvi 4 Hirsi 150 mm 5 Tervapahvi 6 Vaakarimoitus 7 Lomalaudoitus

39 SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS VANHA KOULURAKENNUS Linnoitustie 5, ESPOO puh fax RAKENNEAVAUS, K16 KATTO KOS3057 YP KNi mm 25 mm 95 mm 12 mm 1 Peltikate 2 Päreladonta 3 Laudat 22 x 100 mm k125 4 Kutteri / sahanpurueriste 5 Umpilaudoitus 6 Tervapaperi 7 Paneeli 25 x 110 mm 8 Ristikoolaus laudalla + rimalla 9 Huokoinen puukuitulevy 12 mm

40 SJÖKULLAN OPPIMISKESKUS ASUNTOSIIPI RAKENNEAVAUS, K17 ASUNTOSIIVEN YLÄPOHJA KOS3057 YP KNi mm mm ~ 300 mm ~ 280 mm 180 mm 1 Rivipeltikate 2 Umpilaudoitus 5 mm raolla 3 Yläpaarre 50 x 150 mm k750 Tuuletustila mm 4 Puhallusvilla ~ 300 mm 5 Sahanpurutäyttö ~ 280 mm 6 Alapaarre 50 x 180 mm 7 Bitumipaperi, sisältää PAH-yhdisteitä 8 Umpilaudoitus 9 Sisäverhouslevy

41 Tutkimusselostuksen valokuvaliite 1 (7) Vanha kolurakennus Liite 2, rakenneavaukset Sjökullan koulu, tutkimusselostuksen valokuvaliite Kuva 1. K01. Ulkoverhouksen rakenneavaus. Ulkoverhouksena olevan peiterimaverhouksen alla on ilman tuuletusrakoa tervapaperi, joka on suoraan hirsipintaa vasten. Hirsien kunto on rakenneavauskohdassa hyvä. Ulkoverhouksen alapäässä oleva vedenohjainpelti on tervapaperin päällä. Kuva 2. K02. Rakenneavaus portaiden ja ulkoseinän liittymään. Syöksytorven takana olevassa hirsiseinässä on lahovaurio. Lahovauriot ovat ilmeisesti peräisin, joko syöksytorven vuodoista tai portaiden tasanteelta valuneista vesistä.

42 Tutkimusselostuksen valokuvaliite 2 (7) Vanha kolurakennus Liite 2, rakenneavaukset Kuva 3. K03. Ulkoverhouksen rakenneavaus. Ulkoverhouksena olevan peiterimaverhouksen alla on ilman tuuletusrakoa tervapaperi joka on suoraan hirsipintaa vasten. Hirsien kunto on rakenneavauskohdassa hyvä. Peiterimaverhouksen alapäässä on peltinen vedenohjain, joka ulottuu ulkoverhouksen alle. Kuvassa tervapaperi on asianmukaisesti pellin päällä. Tervapaperin PAH-pitoisuus 143 m/kg on alle jäteaseman vastaanottoraja-arvon, joka on 150 mg/kg. Kuva 4. K04. Ulkoseinän rakenneavaus erityisopetuksen portaikon kulmasta. Peiterimaverhouksen alla on ilman tuuletusväliä heti tervapaperi ja huokoinen puukuitulevy. Puurankaseinän eristeenä on huokoisen puukuitulevyn alla sahanpuru-kutterieriste. Tervapaperi on pellin alla. Pellin ja puuverhouksen välissä on muovikaista ja kittaus.

43 Tutkimusselostuksen valokuvaliite 3 (7) Vanha kolurakennus Liite 2, rakenneavaukset Kuva 5. K05. Erityisopetuksen portaikon sisäseinän rakenneavaus. Portaikko on rakennettu hirsirakennusta myöhemmin. Seinärakenne on sisäpuolella maalattu huokoinen puukuitulevy ja sen alla tervapaperi. Tervapaperin alla on puurankarakenteinen seinä ja täytteenä kutterinlastua. Kuva 6. K06. Erityisopetuksen portaikon sisäkaton rakenneavaus. Portaikko on laajennettu hirsirakennusta myöhemmin. Kattorakenne on sisäpuolella maalattu huokoinen puukuitulevy ja sen alla laudoitus ja tervapaperi. Tervapaperin alla on kattovasat ja täytteenä kutterinlastua. Erityisopetuksen rakenteiden liittymästä voitiin havaita, että eristeiden yläpuolella oleva laudoitus on maalattu punaiseksi.

44 Tutkimusselostuksen valokuvaliite 4 (7) Vanha kolurakennus Liite 2, rakenneavaukset Kuva 7. K07. Alapohjan rakenneavaus. Avauskohdan lähellä on savupiippu. Puulattian alapuolella on ilmarako. Täytekerros koostui pinnassa olevasta kutterinlastuista, hiekkakerroksesta ja alimpana olevasta olkikerroksesta. Avauskohdassa ryömintätilan korkeudeksi mitattiin noin 800 mm. Maapohjassa on havaittavissa painanteita ja se on märkää. Kuva 8 K08 ja K09. Vasemmalla opettajahuoneen ulkoseinän rakenneavaus ja oikealla opettajahuoneen tuulikaapin ja portaikon välisen seinän rakenneavaus. Molemmissa hirsiseinän päällä on pinkopahvit ja kovalevy.

45 Tutkimusselostuksen valokuvaliite 5 (7) Vanha kolurakennus Liite 2, rakenneavaukset Kuva 9. K10. Erityisopetuksen siivouskomeron lattian rakenneavaus. Puisen lattian päällä on kaksi muovimattokerrosta. Välipohjan täytteenä oleva sahanpuru-kutteritäyte on painunut noin 50 mm. Kuva 10. K11. Erityisopetuksen lattian rakenneavaus. Pontatun puulattian päällä on kuitutasoite ja muovimatto. Välipohjan täytteenä on sahanpurua. Sahanpurun ja puulankutuksen välissä on noin 50 mm ilmaväli.

46 Tutkimusselostuksen valokuvaliite 6 (7) Vanha kolurakennus Liite 2, rakenneavaukset Kuva 11. K12. Portaiden rakenneavaus. Portaiden alla on tyhjää tilaa. Kuvassa näkyvä laudoitus on alapohjarakenteen yläpinnassa oleva lattialaudoitus. Kuva 12. K13. Toisen kerroksen väliseinän rakenneavaus. Puurankaseinän molemmin puolin on vaakasuuntainen puupanelointi ja maalatut 3 mm kovalevyt. Seinän sisällä ei ole eristettä, mikä heikentää seinän äänieristävyyttä. Kuva 13. K14. Siivouskomeron ulkonurkan rakenneavaus. Hirsiseinät on koolattu laudalla ja päällä on kipsilevy. Katossa on mineraalivilla ja muovinen höyrynsulku. Höyrynsulkumuovia ei ole limitetty seinille. Villan ja vesikatteen välissä ei ole tuuletusväliä.

47 Tutkimusselostuksen valokuvaliite 7 (7) Vanha kolurakennus Liite 2, rakenneavaukset Kuva 14. K15. Välipohjan ja ulkoseinän liittymän rakenneavaus. Ulkoseinän 3 mm paksu kovalevy ja pinkopahvit päättyvät lattian lastulevyn tasoon. Välipohjassa on paksu noin 300 mm kutterikerros. Lattian ja ulkoseinän liittymän kohdalla olevat puurakenteet ja täytteet olivat hiukan lahovaurioituneita. Kantavissa rakenteissa lahovauriot ovat lähinnä pinnassa, eivätkä vaaranna rakenteen kantavuutta. Tutkimushetkellä rakenne oli kuiva. Tutkimuskohta on vanhan portaikon ylätasannetta. Lahovauriot voivat olla peräisin vanhan portaikossa jalkineiden mukana kulkeutuneesta vedestä tai siivousvesistä. Kuva 15. K16. Ulkoseinän ja vesikaton liittymän rakenneavaus. Kuvassa näkyy alkuperäinen lakattu puupanelointi, jonka päällä on koolaus ja huokoinen puukuitulevy. Paneloinnin alla on tervapaperi ja yhtenäinen laudoitus sekä sahanpuru-kutterieristys. Ullakon puolelta havaittiin, että eriste tukkii monin paikoin räystään tuuletuksen.

48

49 Vanhaa kolurakennusta koskevat näytteet on ympyröity

50 Vanhaa kolurakennusta koskevat näytteet on maalattu keltaiseksi

51

52 Vanhan koulurakennuksen asuntosiiven yläpohjan bitumipaperi

53

54 Vanhan koulurakennuksen yläpohjan bitumipaperi

55 Vanhan koulurakennuksen ulkoseinän tervapaperi

56

57 raportti RM Hanna Keinänen Vahanen Oy Linnoitustie Espoo TULOSRAPORTTI KOHDE: Sjökullan koulu, vanha puukoulu NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Hanna Keinänen, Vahanen Oy, Näytteet on vastaanotettu laboratorioon ja viljelty ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä käyttäen pintaviljelytekniikkaa (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Asumisterveysohjeen mukaan sieni-itiöpitoisuus yli pesäkkeen muodostavaa yksikköä (pmy)/g viittaa sienikasvuun (homeet ja/tai hiivat) näytteessä. Bakteeripitoisuus yli pmy/g ja sädesienipitoisuus yli 500 pmy/g viittaavat bakteeri- ja/tai sädesienikasvuun näytteessä. Pitoisuuksien ohella tulkinnassa otetaan huomioon myös ns. kosteusvaurioindikaattorisukujen tai lajien esiintyminen. MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 45 pmy/g. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 1/4 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

58 raportti RM YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: Mat 1, puru, YP, purueriste sisäpinnasta homepitoisuus alle määritysrajan, pieni ei mikrobikasvua materiaalissa bakteeripitoisuus Mat 2, hiekka, AP täytön sisäpinta väliseinän alta Mat 3, puru, AP täytön sisäpinta lattian alta Mat 4, olki, AP täytön alapinta Mat 5, puru, VP täyttö yläpinnasta Mat 6, puru, VP täyttö ulkoseinän vierestä suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa sädesieniä pieni homepitoisuus, suuri selvä mikrobikasvu materiaalissa bakteeripitoisuus suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa indikaattorimikrobeita homepitoisuus alle määritysrajan, pieni ei mikrobikasvua materiaalissa bakteeripitoisuus homepitoisuus alle määritysrajan, pieni ei mikrobikasvua materiaalissa bakteeripitoisuus Lisätietoja: Alapohjan materiaaleissa voi esiintyä huomattavia määriä mikrobeja, mikä ei aina ole seurausta materiaalien kastumisesta ja sitä seuranneesta mikrobikasvusta, vaan esimerkiksi ilmavirtojen mukana kertyneistä ulkoilman mikrobeista tai materiaalin maaperäkontaktista aiheutuneesta kontaminaatiosta. Vastaavasti myös luonnonmateriaaleissa voi tavanomaisestikin olla paljon mikrobeja. Korjausjohtopäätösten tekemiseen tarvitaan tiedot myös teknisistä havainnoista. Kuopiossa, Teija Meklin Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 2/4 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

59 raportti RM ANALYYSITULOKSET: pmy = pesäkkeen muodostavaa yksikköä YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen home, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut homeet helposti alleen < mr = alle määritysrajan Jos tulos on yli tai alle pesäkkeiden luotettavan laskentarajan (lineaarisen mittausalueen ulkopuolella), se on arvio ja asia todetaan alaviitteellä kyseisten tulosten osalta. Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Mikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna ja kosteusvaurioindikaattorit tähdellä. Näyte: Mat 1, puru, YP, purueriste sisäpinnasta (tutkimustunnus: RM131252) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 460 muut bakteerit 460 *sädesienet <mr Näyte: Mat 2, hiekka, AP täytön sisäpinta väliseinän alta (tutkimustunnus: RM131253) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus Penicillium sp muut bakteerit Staphylotrichum sp *sädesienet THG-alustalla tulos on arvio, koska pesäkkeet kasvoivat osittain limittäin ja siten tarkka lukumäärä oli vaikea laskea. Näyte: Mat 3, puru, AP täytön sisäpinta lattian alta (tutkimustunnus: RM131254) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus Penicillium sp muut bakteerit steriilit + 45 *sädesienet <mr Absidia sp. + M2-alustalla todettiin lisäksi Absidiaa ja steriilejä näytteen pienemmissä laimennoksissa, jotka kasvoivat täynnä pesäkkeitä, eikä tarkkaa pesäkemäärää voitu laskea. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 3/4 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

60 raportti RM Näyte: Mat 4, olki, AP täytön alapinta (tutkimustunnus: RM131255) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus steriilit muut bakteerit Penicillium sp *sädesienet 6800 tunnistamaton Staphylotrichum sp Aspergillus sp *Eurotium sp. + *Aspergillus versicolor + DG18-alustalla todettiin lisäksi Aspergilus versicoloria ja Eurotiumia näytteen pienemmissä laimennoksissa, jotka kasvoivat täynnä pesäkkeitä, eikä tarkkaa pesäkemäärää voitu siten laskea. Näyte: Mat 5, puru, VP täyttö yläpinnasta (tutkimustunnus: RM131256) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 1000 muut bakteerit 1000 *sädesienet <mr Näyte: Mat 6, puru, VP täyttö ulkoseinän vierestä (tutkimustunnus: RM131257) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 910 muut bakteerit 910 *sädesienet <mr VIITTEET: Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Asumisterveysopas. Asumisterveysohjeen soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 4/4 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Esiselvitys Korjaustarvearvio Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Hanke 8671/2014 Inspecta Sörnäistenkatu 2 00580 Helsinki Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 asiakaspalvelu@inspecta.com Y-tunnus:

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

TARKASTUSRAPORTTI. Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki. 18.8.2014 Saneeraustekniikka Sartek Oy RI/ PKM Juha Kähkönen

TARKASTUSRAPORTTI. Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki. 18.8.2014 Saneeraustekniikka Sartek Oy RI/ PKM Juha Kähkönen TARKASTUSRAPORTTI Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki 18.8.2014 RI/ PKM Juha Kähkönen TARKASTUSRAPORTTI 2 YHTEYSTIEDOT: Työkohde: Puutteenperäntie 1-12, 88470 Kontiomäki Puh: Asiakas: Paltamon kunta

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Jokelainen Heidi-Johanna Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.5.2014 Päärakennus, valmistunut v. 1980 Navettarakennus, valmistunut 1900- luvun alkupuolella Terhi Markkula, Hanna Tuovinen, Vahanen

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS Sweco Rakennetekniikka Ratamestarinkatu 7a P.O. Box 88 FI-00521 Helsinki, Finland Telephone +358 207 393 300 Finnmap Consulting Oy VAT FI08711659 Reg.no: 0871165-9

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA 17.3.2006 KOSTEUSVAURIOKARTOITUSRAPORTTI Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB Consult Oy Ab, Helsinki Timo Salonen (GSM 040 5111 453) Rakennusarkkitehti KOSTEUSVAURIOKARTOITUS/

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

Håkansbölen kartano, pehtorin talo

Håkansbölen kartano, pehtorin talo 19.9.2006 ALAPOHJAKARTOITUS Håkansbölen kartano, pehtorin talo ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Ratsumestarintie 01200 VANTAA Timo Salonen (040 5111 453) Projektipäällikkö, rakennusarkkitehti PÄÄKONTTORI

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa. 539.6 5.3.04 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 3 0300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Martinlaakson koulu ILMATIIVEYSTUTKIMUS MERKKIAINEKOKEET JA VUOTOLUKUMITTAUS TULOSTEN

Lisätiedot

Lotta Yrjänä ja Sami Rissanen Puustellintie 35 72400 PIELAVESI lotta.yrjana@mittavat.fi jouni.tissari@mittavat.fi

Lotta Yrjänä ja Sami Rissanen Puustellintie 35 72400 PIELAVESI lotta.yrjana@mittavat.fi jouni.tissari@mittavat.fi MittaVaT Oy MUISTIO 1/11 KOHDE TILAAJA TUTKIJA Tervon kunta Opettajain asuntola Tervon kunta Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO MittaVaT Oy Lotta Yrjänä ja Sami Rissanen lotta.yrjana@mittavat.fi AIKA

Lisätiedot

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Lattiarakenteen kuntotukimus Tarkastuskohde: Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VNT Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5) 1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.

Lisätiedot

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Raportti Kuntotarkastus asuntokauppaa varten 17.06.2013 Laukaantie 4, Fax 0 10 322 0909 pts@pts.fi www.pts.fi Tekijä: Juhana

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

S I S Ä I L M A T U T K I M U S

S I S Ä I L M A T U T K I M U S Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 6.6.2011 S I S Ä I L M A T U T K I M U S Simonkallion Koulu Simonkalliontie 1, 01350 Vantaa 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Kartanonkosken koulun tekniset

Kartanonkosken koulun tekniset Kartanonkosken koulun tekniset selvitykset Infotilaisuudet koulun henkilökunnalle ja oppilaiden huoltajille Pekka Wallenius, tilakeskusjohtaja Osittainen kuntotutkimus Tekijä: Sisäilmatalo Kärki Oy Ajankohta:

Lisätiedot

MAJALAN KOULU tekninen riskiarvio ja kuntotutkimus. Tähän tarvittaessa otsikko

MAJALAN KOULU tekninen riskiarvio ja kuntotutkimus. Tähän tarvittaessa otsikko MAJALAN KOULU tekninen riskiarvio ja kuntotutkimus Tähän tarvittaessa otsikko TAUSTAA JA TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Tutkimuksen tekijä Insinööritoimisto K-S Kitapa Oy / Hannu Leisimo (RI, Rakennusterveysasiantuntija,

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 2 1(16)

VALOKUVAT LIITE 2 1(16) VALOKUVAT LIITE 2 1(16) Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Kuva 1. Kattilahuoneesta alustatilan osastoon 1 johtava kulkuluukku. Luukusta puuttuu tiivisteet ja heloitukset, niinpä sen kautta virtasikin runsaasti

Lisätiedot

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS S i v u 1 / 8 RAPORTTI ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Jussaksentie 14 04130 Sipoo 11.12.2014 RAPORTIN NUMERO: 14263 TILAAJA: Jukka Haakana, Sipoon kunta VASTAAVA TUTKIJA:

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 21 Leirimaja Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS LAUTTASAAREN KARTANO KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 15.10.2011

TUTKIMUSSELOSTUS LAUTTASAAREN KARTANO KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 15.10.2011 TUTKIMUSSELOSTUS LAUTTASAAREN KARTANO KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI-00260 Espoo +358 20 769 8698 Tutkimusselostus 2 (22) Sisällys 1 YLEISTIEDOT... 3 Kohde... 3 Tilaaja...

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI

KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI Puutteenperäntie 3 88470 Kontiomäki 31.12.2014 RI/ PKM Juha Kähkönen KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI 2 YHTEYSTIEDOT: Työkohde: Puutteenperäntie 3, 88470 Kontiomäki Puh: Asiakas: Paltamon

Lisätiedot

Yhteenveto kuntotutkimuksen tuloksista

Yhteenveto kuntotutkimuksen tuloksista Urjalantie 25, 31900 Punkalaidun Yhteenveto kuntotutkimuksen tuloksista 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Punkalaitumen kunta Tekninen johtaja Seppo Rytky Vesilahdentie 5 31980 PUNKALAIDUN 1.2 Työn sisältö Sisäilmasto-

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

1. lohko 2. lohko 3. lohko 4. lohko

1. lohko 2. lohko 3. lohko 4. lohko LIITE 1 Os 05, Asiantuntijapalvelut, kuntotutkimukset Teemu Männistö 24.2.2006 Vuotava läpivienti Vuotava läpivienti Lämmöneriste pudonnut Läpiviennisssä ilmavuoto 1. lohko 2. lohko 3. lohko 4. lohko Kuva

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS

PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS - TOMI LEVOLA - Päiväkodin henkilökunnalla ja lapsilla on esiintynyt oireilua, joka sopii oirekuvaltaan rakennuksen sisäilmasta johtuvaksi. Päiväkoti sijaitsee 1920-luvulla

Lisätiedot

KORJAUSTARVEARVIO 52182.38 17.1.2014

KORJAUSTARVEARVIO 52182.38 17.1.2014 52182.38 17.1.2014 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Katja Tähtinen Raatihuoneenkatu 9, 2. krs, PL 84 13101 Hämeenlinna katja.tahtinen@hameenlinna.fi Tutkimuskohde Nummen koulu, Kylätie

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi Sivu 1/7 Kartoitusraportti: Päivämäärä: 28.9.2011 Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi Tilaaja: Markku Mikkelson 040 735 1908 Laskutus: Kohde: Osoite/asukas: As Oy Hösmärinmäki,

Lisätiedot

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari MittaVaT Oy MUISTIO 1/6 KOHDE TILAAJA TUTKIJA Tervon kunta Opettaja asuntola Tervon kunta Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO MittaVaT Oy Jouni Tissari ja Jussi Timonen P. 040-7606243 AIKA 26.2.2014

Lisätiedot

TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT 25.5.

TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT 25.5. TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT Sisällysluettelo Toimenpide-ehdotus 2 (11) 1 Tutkimusten yleistiedot...

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA 31.5.2012 ALUSTATILAN TIIVIYS- JA KUNTOKARTOITUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 4688 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013 1(8) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta 29.08.2013 2(8) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Liite kuntotarkastusraporttiin

Liite kuntotarkastusraporttiin Liite kuntotarkastusraporttiin Tarkastuspäivä 19.2.2014 Liite kuntotarkastusraporttiin 2 LIITE RS-3 RAPORTTIIN Kohde: Tilaaja: Tehtävä: Päivitys: Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Pasi Saarenheimo

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 8 Sauna 3 Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Insinööritoimisto AIRKOS Oy Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET

Insinööritoimisto AIRKOS Oy Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET 30.3.2015 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Hyrsylän koulu Hyrsyläntie 169 09430 SAUKKOLA 1.2 Tilaaja Lohjan kaupunki Tekninen toimi/tilapalvelut Kari Koljonen

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti TILAAJA: Pomarkun Kunta PL 14 29631 Pomarkku MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Juha Paappanen 045 1147 100 KOHDE: Yläaste ja Lukio Lukiotie 5 29630 Pomarkku Vakuutusyhtiö: 93 097 22.09.2011 Sivu: 1 (Kosteuskartoitus)

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Köyliöntie 48 32810 Peipohja

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Köyliöntie 48 32810 Peipohja PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 22.09.15 10043 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL9 32701 Huittinen juho.ristila@oikeus.fi TYÖKOHDE Köyliöntie 48 32810 Peipohja

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö:

Lisätiedot

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä 1 (5) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö SIMONKYLÄN KOULU Koivukyläntie 52

Lisätiedot

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO T9003 Tutkimusraportti 1(9) sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSKOHDE... 2 2 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 2.1 Rakenteiden tutkimukset... 3 2.2 Mikrobit... 3 2.3 Kosteusmittaukset...

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

KUNTOTUTKIMUS. Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE 8 04200 KERAVA 26.9.2013. RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

KUNTOTUTKIMUS. Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE 8 04200 KERAVA 26.9.2013. RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA KUNTOTUTKIMUS Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE 8 04200 KERAVA 26.9.2013 RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 990-200 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI Sivu 1 / 9 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 1.1. Kohde... 2 1.2. Tutkimuksen tilaaja... 2 2. Tiivistelmä... 2 3.

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat Rakennetekninen arviointi rakennuksien peruskorjattavuudesta Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy Sivu 2 / 16 Sisällys 1. Yleistä... 3

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom 1512197 6.1.215 Loviisan kaupunki Haddom skola Haddomintie 14, 7945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 1514 Lahti Puh. +358 2 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA 5 1.1

Lisätiedot

- luotettavuutta tulevaisuudessakin - MELTEX-ALUSKATTEET Meltex-aluskatteet Aluskate on tärkeä osa kattorakennetta, sillä se varmistaa katon vesitiiveyden. Varsinaiset vesikatteet ovat normaalioloissa

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen

Lisätiedot

RÖYLÄN KOULU- JA PÄIVÄKOTIRAKENNUS Terveellisyyden arviointi

RÖYLÄN KOULU- JA PÄIVÄKOTIRAKENNUS Terveellisyyden arviointi LAUSUNTO 1 (5) RÖYLÄN KOULU- JA PÄIVÄKOTIRAKENNUS Terveellisyyden arviointi Tässä lausunnossa arvioidaan Röylän koulu- ja päiväkotirakennuksen nykyinen terveellisyys. Rakennuksissa on tehty sekä kuntoarvio

Lisätiedot

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi sivu 1 Kohteen osoite: 1 RAKENTEET Rakenne On korjauksia ja huoltotöitä; Toimenpiteet Korjaus ajankohta n. 1v tarkkuudella 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen,

Lisätiedot

02210 ESPOO puh (09) 88 791 fax (09) 803 7715 Jouni Räsänen, RI Tark. Hyv. Pvm. Tilaajan asiak. numero 02.05.2003

02210 ESPOO puh (09) 88 791 fax (09) 803 7715 Jouni Räsänen, RI Tark. Hyv. Pvm. Tilaajan asiak. numero 02.05.2003 K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOKARTOITUS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Skomarsintorppa Kosteustekninen jatkotutkimus

Lisätiedot

KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN KOSTEUSKARTOITUS

KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN KOSTEUSKARTOITUS KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Kiinteistön perustiedot 3 1.2 Tehtävä 3 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus 3 1.4 Aikaisemmin todetut

Lisätiedot

Rakennuksen kuntotarkastus

Rakennuksen kuntotarkastus Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

REMONTTIKUVAUS YLÄKERRAN WC YLÄPOHJAN ERISTEET VESIKATE SAVUPIIPPU

REMONTTIKUVAUS YLÄKERRAN WC YLÄPOHJAN ERISTEET VESIKATE SAVUPIIPPU REMONTTIKUVAUS Kiinteistö: rv. 1954 (laajennusosa 1987). Kiinteistön vanha osa 2krs. Kiinteistöä ei ole aikaisemmin peruskorjattu. Remontti käsittää: - 1. Yläkerran wc:n remontointi, yläpohjan eristeen

Lisätiedot