Rajat rikki kohti yhtenäistä koulukulttuuria
|
|
- Eeva-Kaarina Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rajat rikki kohti yhtenäistä koulukulttuuria STADI-SYVE Helsinki Peter Johnson KT, peruskoulun rehtori Kokkola Puheenjohtaja, SURE-FIRE
2 Alku. Mitä rajoja kahtia jaettu peruskoulu on luonut kouluorganisaatioon, koulun kulttuuriin ja ajattelutapoihin? Ainakin kolme Ainakin kolme - Miten ne yhtenäisen perusopetuksen avulla voidaan ylittää?
3 Lämmittelyharjoitus Yhteistyön rajojen testaaminen: 1 naputtelu 2 kättely 3 rutistelu Tunsitko, että ylitit jonkin tavanomaisen toiminnan rajan? - Hyvä yhteistyö ylittää sosiaalisia ja yhteisöllisiä rajoja ja antaa tyytyväisyyden tunteen.
4 Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman luonteen ymmärtämien. A. Einstein Ensin ihmiset kieltäytyvät uskomasta, että jokin outo, uusi asia voidaan tehdä, sitten he alkavat toivoa, että se voitaisiin tehdä, sen jälkeen he ymmärtävät, että se voidaan tehdä sitten se tehdään, ja koko maailma ihmettelee, miksei sitä tehty jo vuosikymmeniä sitten. F.H.Burnett
5 Vaasan alueveso KL, rehtori Peter Johnson
6
7 Koulun kehittymisen sietämätön hitaus 1996 vain alle puolet kouluista näyttivät ymmärtäneet koulukohtaisen opetussuunnitelman (1994) tekemiseen olevan jatkuvaa kehittämisprosessia. Ongelmallisten koulujen ryhmään kuuluivat alkukrampeista kärsivät, fuskaajat ja kisasta pois jääneet koulut. Niissä suurin osa havainnoiduista oppitunneista, olivat perinteisiä koulutunteja, jotka eivät vastanneet uuden opetussuunnitelman mukaista oppimiskäsitystä. (Norris ym ) Koulu-uudistusten ennalta arvattava epäonnistuminen. (Sarason, 1996)
8 Koulun kehittymisen sietämätön hitaus Opetushallituksen vuoden 2000 arvioinnin mukaan opetussuunnitelmat eivät juuri ohjanneet opetusta, vaan sitä ohjasivatkin oppikirjat. Oppimateriaalien asema ja ohjausvaikutus oli vahva päivittäisessä työssä ja opetussuunnitelman perusteiden mukainen oppimiskäsitys näkyi aitona tai opetusta ohjaavana periaatteena vain harvoin. Opetuksen laadun kannalta katsottiin tilanteen olleen kohtalaisen hyvän, mutta auditoinnin perusteella todettiin, ettei peruskoulu ole pedagogisesti muuttunut juuri lainkaan 1970-luvun koulusta (Korkeakoski ym ) Oppimateriaalin asema opetustyössä edelleen vahva vuonna kuitenkin oppikirjan ja muun valmiin oppimateriaalin käyttötapa vaihtelee eri oppiaineissa samankin opettajan opetuksessa hyvin paljon. (Heinonen 2005)
9 Koulun kehittymisen sietämätön hitaus 1. Raha ei tarjoa yksinkertaista ratkaisua koulun muutoksen ongelmiin. 2. Muutos onnistuu parhaiten silloin, kun muutoksen kohteena olevat yksilöt haluavat muutosta ja se on heille merkityksellistä. 3. Koulun kehittäminen edellyttää huomattavaa muutosta yksilöiden keskinäisissä vuorovaikutussuhteissa sekä niihin liittyvissä uskomuksissa, asenteissa, normeissa ja valtarakenteissa. Koulun muutos edellyttää rakenteellisten uudistusten lisäksi kulttuurin muutosta ja varsinkin ajattelutapojen muutosta. (Sahlberg 1997, 116.)
10 Miten koulu torjuu muutoshaasteita? DEFENSIIVISET TEKIJÄT (1) Koulun historialliset ja traditionaaliset sidokset - peruskoulu jatkaa kansansivistyksen perinnettä - historiallisia perintöjä jäänteitä - tradition kolminkertainen vahvistaminen Koulun institutionaalinen tehtävä yhteiskunnassa - kulttuuriperinnön siirto nuorelle sukupolvelle - yhteiskunnassa tarpeelliset tiedot ja taidot - arviointi ja ikäluokan jako jatko-opintoja varten (Johnson, 2004; 2006)
11 Miten koulu torjuu muutoshaasteita? DEFENSIIVISET TEKIJÄT (2) Koulukulttuurin rutiinit ja rationalisoitu opetustyö - koulunpidon kielioppi - valtasuhteet ja piilo-opetussuunnitelma Opettajan työn orientaatiot: autonominen, praktinen ja asiantuntijatyön luonne - yhteistyöhaluttomuus tai hakuisuus - löyhät kytkökset Opettajayhteisön sosiaaliset ryhmäilmiöt - sosiaalistuminen koulun yhteisöön ja kulttuuriin - uudistajaopettajan asema sosiaalisessa kentässä (Johnson, 2004; 2006)
12 Rajattu vai laaja opettajan professionaalisuus Opettajan toimintavalmius Profession osatekijä Autonomia Yhteishenki / Ammattinormit Tietoperusta RAJATTU PROFESSIONAALISUUS Vahva institutionaalinen ohjaus (säädösohjaus) ja heikko professionaalinen johtaminen antaa mahdollisuuden rajatulle opettajan professionaalisuudelle Yksilöllinen, joka kohdistuu opettajaan yksilöllisenä työntekijänä Konservatismi, individualismi, nykyhetkeen orientoituminen Suppea: oppiaineet, yleis- ja ainedidaktiikka ym. LAAJENNETTU PROFESSIONAALISUUS Heikko institutionaalinen ohjaus (tavoiteohjaus) ja vahva professionaalinen johtaminen avaa mahdollisuuden laajennetulle opettajan professionaalisuudelle Kollektiivinen, joka asettaa opettajan keskeiseksi toimijaksi kouluorganisaatiossa Joustavuus, yhteistyö, tulevaisuuteen suutautuva Laaja: koulu historiallisesti kehittyneenä instituutiona ja kouluorganisaationa, kehittämis- ja arviointityö ja oppiaineet ym. (Berg 2003, Att förstå skolan)
13 Oppilaitosjohdon rajattu vai laaja professionaalisuus Koulun johdon rooli Profession osatekijä Autonomia Yhteishenki / Ammattinormit Tietoperusta Tulevaisuusorientaatio RAJATTU PROFESSIONAALISUUS Koulun hallinnollinen johtaja Säädös- ja hallintojärjestelmän asettamien raamien sisällä Koulun johto kontrolloi kouluhallintoa ja opettajien opetustyötä Suppea: tietoperusta kohdistuu koulun hallintoon Nykyhetki: kaavamaisuus, rutiinit, reaktiivisuus LAAJENNETTU PROFESSIONAALISUUS Toiminnasta vastaava (pedagoginen) johtaja Koulun kehittymisen liikkumatilan ja mahdollisuuksien asettamien raamien sisällä Koulun johto käyttää hyväksi koulun kehittämisen liikkumatilaa ja mahdollisuuksia oppilaiden ja pedagogiikan eduksi Laaja: yhteiskunnallisesti ja pedagogisesti laajentuva tietoperusta Tulevaisuus: luovuus, innovaatiot, proaktiivisuus (Mukaillen Berg 2003)
14 SYSTEEMINEN MUUTOS (Johnson 2007)
15 Ohjaako opetussuunnitelma? Moninkertaisia tulkintoja? Mitä tehokkaampaan ja nopeampaan ohjaukseen pyritään, sitä enemmän syntyy uusia ja erilaisia tulkintoja eri tasoilla
16 Mikä ohjaa koulun toimintaa? KOULUKULTTUURI Ilmenee koulussa yhteisesti jaettuina arvoina, uskomuksina ja toimintatapoina. Ihmiset ovat asioista tai ilmiöistä sitä mieltä, että ne ovat totta tai oikein. Kouluilla on keskenään erilaiset kulttuurit -- ja siksi yhtenä kehittämisen lähtökohtana tulee olla myös koulun kulttuurianalyysi. Koulukulttuuri toimii myös linssinä, jonka läpi koulun ulkopuolista maailmaa tarkastellaan. (Fullan 2005, Stoll 2002, Berg 2003)
17 KOULUKULTTUURI Mä veikkaan, että se riippuu siitä koulun kulttuurista eli että miten siellä toimitaan. Että miten siellä rehtori toimii tai miten johdetaan sitä koulua. Miten keskeiseen asemaan siellä koulussa nostetaan se opetussuunnitelma, vai onko opetussuunnitelmana oppikirja Se, että miten on totuttu tekemään. Jossain kouluissa otetaan se opetussuunnitelma käteen ja lähetään tekemään siitä työsuunnitelmaa syksyksi. (Luokanopettaja haastattelussa 4/2002, Johnson 2006, 187.)
18 Rakenteissa kiinni? Perusopetuksen yhtenäistämisprosessi kunnan kouluorganisaation muutoshaasteena Tavoitteena ilmiön syvällinen ymmärtäminen Lähtökohtana toimintatutkimus Tutkimusaineisto ensisijassa opettajien ryhmähaastatteluja TUTKIMUSTEHTÄVÄT: Millaiset merkitysrakenteet vaikuttavat perusopetuksen kehittämistyön taustalla? Millainen opettajien kollegiaalinen yhteistyö ja opettajien täydennyskoulutus tukee perusopetuksen yhtenäistämisprosessia?
19 Rakenteissa kiinni? Perusopetuksen yhtenäistämisprosessi kunnan kouluorganisaation muutoshaasteena Muutostilanteen kaksi paradoksaalista perustulkintaa: KOULUN MUUTOS MAHDOLLISUUTENA KOULUN MUUTOS UHKANA
20 Perusopetuksen kehittämistyön taustalla vaikuttaneet merkitysrakenteet Näyttääkö monimutkaiselta? -Niin se onkin. (Johnson 2006)
21 Kouluyhteisön hidas kulttuurinen muutos (Johnson 2004;2006)
22
23 Dialogi ja vertaisuus rajoja ylittävässä vuorovaikutuksessa Dialogi on keskustelua, jossa ihmiset rakentavat yhdessä merkitystä, tarkoitusta tai ymmärrystä (logos), eli etsivät mieltä ja tulkintaa elämälleen ja maailmalleen. Logos syntyy välitilassa (dia) ihmisten kautta, välillä ja läpi joten se ei ole kenenkään omaa. Logos ei koskaan ole lopullisesti valmis, vaan se virtaa ja liikkuu ihmisten keskustellessa. (Karjalainen ym. 2006)
24 MERKITYSRAKENTEET? Merkitykset liittyvät t ihmisen aikaisempiin kokemuksiin kyseisestä ilmiöst stä ja siihen kohdistuviin intentioihin. Merkityksien muuttumiseen vaikuttavat: UUDET KOKEMUKSET JA KOKEILUT KRIITTINEN REFLEKTIO Merkitysrakenteisiin ei voi vaikuttaa suoraan keskustelulla tai opettamalla: - Et sä noin voi ajatella!
25 Yhtenäistämisprosessin keskeisiä kysymyksiä PAIKALLISESTA NÄKÖKULMASTA: 0 Johdetaanko yhtenäistämisprosessia viisaasti? 1 Miten yhtenäistämisprosessia koordinoidaan? 2 Saako innostuneisuus ja muutosherkkyys tilaa? 3 Onko yhtenäistämisprosessiin riittävät resurssit? 4 Miten vastuut on jaettu? 5 Miten tiedottaminen ja vuorovaikutus toimii? VALTAKUNNALLISESTA NÄKÖKULMASTA: Pitäisikö puhua jatkuvista muutoksista, muutosvaiheista vai kehittymisestä?
26 Muutososaamisen 8 avaintekijää Fullan 2004
27 Koulun muutoksen monimutkaisuus 1 Koulun muutos tulisi nähdä kaaoksen ja kompleksisuuden maailmassa, jossa koulun muutosprosessi on myös kompleksinen ja kaoottinen. 2 Tulisi ymmärtää niitä sosiaalisia muutosvoimia, jotka ohjaavat koulun muutosta ja sitä miten kasvattajat ymmärtävät niitä ja vastaavat niiden haasteisiin. 3 Tulisi ymmärtää niitä poliittisia tekijöitä, jotka määrittelevät koulun muutoksen tavoitteet ja prosessit. 4 Tulisi ymmärtää oppimisen, opettamisen ja johtamisen emotionaaliset aspektit ja kuinka ne voivat ohjata tai suunnata toisaalle koulun muutoksen tavoitteita. (Hargreaves 1998)
28 Koulun muutoksen villit paradoksit mmärrämme koulun muutoksen strategisena prosessina, ohon kuuluu huolellinen suunnittelu ja ulttuurisena prosessina, johon kuuluu toimivien hteistyösuhteiden ja yhteistyön rakentaminen ykyään ymmärrämme koulun muutosta paljon paremmin uin vuosikymmen sitten utta tästä laajasta tiedon määrästä huolimatta koulun uutospyrkimykset jäävät liian usein pettymyksiksi ja vat tehottomia. (Hargreaves 1998) MIKSI?
29 Yhtenäisen perusopetuksen villit paradoksit RIISI? sein yhtenäisen peruskoulun kehittämisen lähtökohtana n lakkauttaminen tai yhdistäminen, jolloin kriisin littäminen ja sen käsittely sekä sopeutuminen ovat eskeinen osa kehittämistyötä. ULEEKO SEURAAVAKSI MENNEISYYS? uheissa peruutuspeili voi olla tuulilasia suurempi aikaa a voimavaroja suunnataan enemmän menneisyyden kuin ulevaisuuden haikailuun. IKROPOLITIIKKA? ma tai oman ryhmän etu on ensisijalla koulun oraalinen päämäärä ja/tai oppilaan etu tulevat sitten
30 Rajoja rikkovia kysymyksiä (1) 1 Yhteistyöhakuisuus: - Mihin tarvitsemme opetusalan ammattilaista, joka kasvattaa oppilaitaan tulevaisuuteen, mutta suunnittelee ja tekee omaa työtään vain yksin? - Millaisia yhteistyötaitoja ja -asenteita opettaja välittää oppilailleen, jos oma työ perustuu individualismiin ja eristyneisyyteen, mutta yhteistyöhön vain sillä ehdolla, että siitä on itselle hyötyä? 2 Palkkauksen paradoksit: -Mihin tarvitsemme palkkausjärjestelmää, joka eriarvoistaa samaa työtä tekevien ja saman koulutustason saavuttaneiden työtä? - Kuinka pitkään olemme tyytyväisiä sellaiseen palkkausjärjestelmään, joka palkitsee luokassa urakoimisen, mutta ei kokonaisvaltaisesta vastuusta ja oman työn kehittämisestä?
31 Rajoja rikkovia kysymyksiä (2) 3 Opettajan työnkuva: - Kuka hyötyy kapea-alaisesta opettajan työnkuvan tulkinnasta kun kuitenkin tehtävät ovat moninaistuneet ja yhteiskunnan odotukset vain lisääntyvät? - Millainen työnkuva tukee työhyvinvointia? Joustava vai joustamaton? - Kenellä on oikeus määritellä opettajan työnkuvaa? 4 Kehittämisen paradoksit: - Onko se onnea, jos ei tarvitse kehittää omaa työtään tai koulua? - Mikä on muutoksessa tarvittavan yksimielisyyden optimaalinen määrä? (50%, 2/3:n enemmistö vai 100%) - Miten vastustajat saadaan vaiennettua mahdollisimman nopeasti?
32 Rajoja rikkovia kysymyksiä (3) 5 Muutoshakuisuus: - Odotatko ja rakastatko koulun muutosta? - Etenevätkö muutokset liian hitaasti? - Oletko tietoinen mitkä ovat muutokset perustelut ja arvovalinnat? + Muutosjohtajuus: - Kuuluuko vastuu johtamisesta vain yhdelle ihmiselle? - Mikä käsitys muutoksesta on johtamisen perusteena? - Jos johtajuutta jaetaan, kuuluuko siitä osa myös sinulle?
33 Rakenteissa kiinni? Perusopetuksen yhtenäistämisprosessi kunnan kouluorganisaation muutoshaasteena TUTKIMUSTULOKSIA Vaikka kouluorganisaatio omaksui tiimityökäytäntöjä,, se ei kuitenkaan toiminut oppivan organisaation tavoin eikä yhtenäist istämisprosessi muuttanut kouluorganisaatiota oppivan organisaation suuntaan. (systeemiajattelu?) Opettajien yhteistyön n määm äärä lisää ääntyi ja se koettiin mielekkää ääksi, mutta vuosittaisia tapaamisia oli yhtenäist istämisprosessin kannalta kuitenkin liian harvoin. (aikaa?) (Johnson, 2006)
34 Professionaalisen oppivan yhteisön piirteitä - Yhteisesti jaetut arvot ja visio - Yhteinen vastuuntunto oppilaiden oppimisesta - Yhteistyö kohdistuu oppimiseen ja opettamiseen - Osallistavuus ja yhteenkuuluvuus - Keskinäinen luottamus, arvostus ja tuki - Yksilöllinen, ryhmä- ja yhteisöoppiminen - Reflektiivinen, professionaalinen tutkiminen - Avoimuus, verkostoituminen ja partnerit (Bolam, McMahon, Stoll, Thomas & Wallace 2005)
35 Professionaalinen oppiva yhteisö systeeminä
36 Loppu. Mitä rajoja kahtia jaettu peruskoulu on luonut ja miten ne yhtenäisellä perusopetuksella ylitetään? Yhteinen kasvu-, oppimis- ja työympäristö Yhteinen ja osallistava koulukulttuuri Opettajien ja rehtorien yhteistyö yli asterajan Toimiva moniammatillinen yhteistyö yli asterajan Avoin toimintakeskus koulun lähiyhteisölle
37 Kotiläksy Sinä, jolla on kokemusta yhtenäisen perusopetuksen hyvistä käytännöistä jaa kokemuksiasi ja kerro ajatuksistasi kollegoille. Pyydä pistäytymään Sinä, jolla ei ole vielä kokemusta hanki tietoa, kysy, käy ja keskustele. Ei luoda uusia rajoja vaan ylitetään entisiä!
38 Kirjallisuutta Berg, G Att förstå skolan. Lund: Studentlitteratur. Fullan, M Leadership and sustainability: System thinkers in action. Thousand Oaks, Ca: Corwin Press. Hargreaves, A Pushing the boundaries of educational change. Teoksessa A. Hargreaves, A. Lieberman, M. Fullan & D. Hopkins (toim.) International handbook of educational change. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers, Hargreaves, A. & Fink, D Sustainable Leadership. San Francisco: Jossey-Bass Publishers. Heinonen, J-P Opetussuunnitelmat vai oppimateriaalit. Peruskoulun opettajien käsityksiä opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien merkityksestä opetuksessa. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 257. Helsinki: Yliopistopaino. Huusko, J Opettajayhteisö koulun omaleimaisten vahvuuksien hahmottajana, käyttäjänä ja kehittäjänä. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 49. Joensuu: Joensuun yliopistopaino. Johnson, P. 2007(toim.) Suuntana yhtenäinen perusopetus. Uutta koulukulttuuria etsimässä. Juva: PS-kustannus. Johnson, P RAKENTEISSA KIINNI? Perusopetuksen yhtenäistämisprosessi kunnan kouluorganisaation muutoshaasteena. University of Jyväskylä. Faculty of Education. Chydenius Institute Kokkola University Consortium. Norris, N., Aspland, R., MacDonald, B., Schostak, J. & Zamorski, B Arviointiraportti peruskoulun opetussuunnitelmauudistuksesta. Arviointi 11. Opetushallitus. Helsinki: Yliopistopaino. Karjalainen, M, Heikkinen, H.L.T., Huttunen, R. & Saarnivaara M Dialogi ja vertaisuus mentoroinnissa.aikuiskasvatus 2/2006. Korkeakoski, E., Hannén, K., Lamminranta, T., Niemi, E.K., Pernu, M-L. & Uurto, J Opetuksen laatu perusopetuksen vuosiluokkien kouluissa vuonna Koulun tarjoamien oppimisedellytysten vertailevaa arviointia. Arviointi 1. Opetushallitus. Helsinki: Yliopistopaino. Sahlberg, P Kuka auttaisi opettajaa Post-moderni näkökulma opetuksen muutokseen yhden kehittämisprojektin valossa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 119. Sahlberg, P Opettajana koulun muutoksessa. Juva: WSOY. Sahlberg, P Education policies for raising student learning: the Finnish approach. Journal of Education Policy.Taylor & Francis 22, Sarason, S.B Revisiting The culture of school and the problem of change. New York: Teachers College Press. Senge, P., Cambron-McCabe, N., Lucas, T., Smith, B., Dutton, J. & Kleiner, A Schools that learn. A fifth discipline fieldbook for educators, parents, and everyone who cares about education. New York: Doubleday.
Millainen koulu on? KOULUKULTTUURI. Dialogi koulun kehittämisen hiivana. Millainen koulu on? - Sellaista kehittämistä tarvitaan
Dialogi koulun kehittämisen hiivana - Sellaista kehittämistä tarvitaan Suho:n Talvipäiv ivät 6.2.2009 Kokkolasali Peter Johnson Vt. sivistysjohtaja KT Työn mieli? Koulukulttuuri? Mikropoliittinen yhteisö?
LisätiedotOPS-2016-KICK-OFF LSSAVI SEMINAARIT Tampere / Ähtäri
OPS-2016-KICK-OFF LSSAVI SEMINAARIT Tampere 5.4.2013 / Ähtäri 11.4.2013 Koulun kehittäminen opetussuunnitelmaprosessilla Peter Johnson sivistysjohtaja, KT, Kokkola Koulu paradoksien maailmassa 2016 - mitä
LisätiedotYhtenäinen perusopetus koulukulttuurin kehityksen suunnannäyttäjänä
9 Yhtenäinen perusopetus koulukulttuurin kehityksen suunnannäyttäjänä Suomalaisen peruskoulun yli 30-vuotisen historian aikana on syntynyt koulukulttuuri, jonka lähtökohtana on ollut kaksijakoisuus. Sen
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotJohtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa!
Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen Tervetuloa! Koulutuksen tulevaisuuden yhteistä visiota rakentamassa Pääjohtaja Timo Lankinen Johtamisen foorumi 2011
LisätiedotLaaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
LisätiedotToimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs
Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs Mitä tulevaisuuden vaatima osaaminen on? 24.4.201 4 2 ITL-tutkimuksesta Innovative Teaching and Learning Kansainvälinen tutkimus-
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame
Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina
LisätiedotSivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola
Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit
LisätiedotPORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet
PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun
LisätiedotKoulutusjohtamisen instituutti
OSAAVA FORUM 2015 OPPIMISEN JA OSAAMISEN KOKONAISARKKITEHTUURI KESKI-SUOMESSA: JOHTAMINEN JA ARVIOINTI 13.11.2015 JYVÄSKYLÄ Mika Risku, Instituutin esimies Koulutusjohtamisen instituutti, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotPedagoginen johtaminen - työpaja
Pedagoginen johtaminen - työpaja Oppimisseikkailu 2017 7.3.2017 Anne Nevgi (HYPE) ja Jaanika Blomster (Viikki), Jussi Merenmies (Meilahti), Leila Niemi-Murola (Meilahti) ja Hanna Vehkamäki (Kumpula) Työpajan
LisätiedotMitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi
Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi OPS prosessin tasot Lainsäädäntö valtakunnallinen ja kansainvälinen Opetushallituksen perusteet
LisätiedotMuutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena
Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,
LisätiedotOULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen
OULU 23.1.2014 Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen Paikallisen työn merkitys ja ohjaaminen Opetussuunnitelmatyön tasot ja strategisen ja pedagogisen johtamisen tehtävät Paikallisen opetussuunnitelmatyön
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotYmpäristöoppia opettamaan
Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede
LisätiedotPuhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen
LisätiedotElävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?
Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät
LisätiedotMonikulttuurisen koulun johtajuus 2
Monikulttuurisen koulun johtajuus 2 inklusiivinen koulukulttuuri (Walker 2004) rehtori kiinnittää huomion kaikkia oppilaita osallistaviin rakenteisiin ja ulottaa osallisuuden myös koulun ulkopuoliseen
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotKari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto
Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotUUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa
LisätiedotAkateeminen johtaminen. Helena Ahonen
Akateeminen johtaminen Helena Ahonen Akateemisen johtamisen työpaja 3 20.8. Ammattirooli ja persoona 27.8. Systeemiajattelu ja johtaminen 3.9. Johtaja rajan vartijana 10.9. Minä johtajana Ammattirooli
LisätiedotVirpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden
Lisätiedoteops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS
eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotAjankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013
Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotOSAAMISEN JOHTAMINEN OPETUSPÄÄLLIKKÖ MARJO KYLLÖNEN JA OPETUSNEUVOS ANNELI RAUTIAINEN. Johtamisen Foorumi Ajatushautomo 2.8.
OSAAMISEN JOHTAMINEN OPETUSPÄÄLLIKKÖ MARJO KYLLÖNEN JA OPETUSNEUVOS ANNELI RAUTIAINEN 1 Johtamisen Foorumi 2012 14.6.2012 Ajatushautomo KESTÄVÄÄ JOHTAJUUTTA 2 Johtamisen Foorumi 2012 14.6.2012 Ajatushautomo
LisätiedotMOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke
Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotKATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä
KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet
LisätiedotPuhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien
LisätiedotTulevaisuus haastaa opettajuuden
Tulevaisuus haastaa opettajuuden Peruskoulupäivät 21.11.2014 Helsinki Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Opetushallitus For learning and competence Opettajien työtyytyväisyys
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOpetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista
Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotMiksi koulu on olemassa?
Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS KANSALLISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA
443192S Johtajuus, työyhteisöt ja organisaatiot (7 op) 443192S -01 ORIENTOITUMINEN JOHTAJUUTEEN (4 op) KT Sanna Parrila p. 040-5043678, sanna.parrila@ediva.fi www.ediva.fi VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS
LisätiedotMitä on osallistava mediakasvatus?
Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö
KUTSU ESAVI/5963/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotJoustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015
Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotUskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotOsviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka
1 Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka 21.11.2017 Kuva: Hanna Vilkka, Kivimuseo, Vapriikki 2 Lue: Ammattikasvatuksen aikauskirja Kasvatus & Aika Kasvatus-lehti Aikuiskasvatus-lehti Journal of Education
LisätiedotKuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990)
Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Hyvät kirjoittajat eivät näytä tekstiään muille ennen kuin se on lopullinen ja täydellinen. Hyvät kirjoittajat eivät aloita kirjoittamista ennen
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotIlmiöpohjainen oppiminen ja BYOD
Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä
LisätiedotOpetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014
Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 24.3.2017, Vaasa Projektipäällikkö Tiina Silander #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen
LisätiedotOppivat koulut Oppimisen tulevaisuus barometrien ja OPS-hautomoiden jäljillä kohti kehittyvää koulua
Oppivat koulut Oppimisen tulevaisuus barometrien ja OPS-hautomoiden jäljillä kohti kehittyvää koulua Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Siilinjärvi 5.9.2014 Tiina Airaksinen Otavan Opisto OPS-hautomot
LisätiedotOpettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi
Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja
LisätiedotMiksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Maarit Rossi
Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät 13.9.2017 Maarit Rossi Maarit Rossi, maarit.rossi@pathstomath.com Osa 1: Voiko tulevaisuuteen mennä vanhoilla
LisätiedotSähköiset oppimateriaalit osana opetusta
Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja
LisätiedotMoniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen
Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen 4.2.2014 Pulkkila-sali, Siikalatvan kunnantalo Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Eija Häyrynen Jaksamisen perusteita Ajatukset ovat mitä sattuu, ihmismieli
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotKeski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari
Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä
LisätiedotTutkimustietoa oppimisen arvioinnista
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotRenkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen
Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:
LisätiedotSUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
LisätiedotMITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014
MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS
LisätiedotToimintakulttuurin kehittäminen lukiossa
Toimintakulttuurin kehittäminen lukiossa Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät Helsinki, Finlandia-talo 13.11.2013 Rehtori Kyösti Värri Kiteen lukio Tietopohjaa alkaa olla: Tietopohjaa alkaa olla:
LisätiedotERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotTiivistelmä yhteiskunnalliset aineet
Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin
LisätiedotVarajohtajuuden tilat ja paikat
Varajohtajuuden tilat ja paikat Koulutusjohtamisen instituutti Leena Halttunen, Lto, KT leena.halttunen@jyu.fi Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi 26.3.2015 Tutkimuksen tausta Kunnassa, mistä aineisto
LisätiedotKutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus
Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
Lisätiedot