Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007

2 Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Etsimme ratkaisuja asiakkaittemme ja työelämän tarpeisiin tutkimuksen, koulutuksen, asiantuntijapalveluiden ja tiedonvälityksen keinoin. Tavoitteemme on, että työn tekeminen on terveellistä ja turvallista koko työuran ajan. Työolot ja työ edistävät terveyttä ja toimintakykyä, eivät vaaranna niitä. Toimimme kuudella paikkakunnalla, Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Päätoimipiste on Helsingissä. Laitos on perustettu Vakinaisen henkilöstön määrä on noin 600, projekteissa työskentelee lisäksi n. 200 henkilöä. Toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Arvot Arvojamme ovat vaikuttavuus, luotettavuus ja kumppanuus. Niihin liittyvät osaaminen, arvostus ja luottamus, joita pidämme hyvinä toimintatapoina, kun teemme yhteistyötä toistemme kanssa. Visio Työterveyden ja työturvallisuuden näkökulma on aina mukana, kun suomalaisessa yhteiskunnassa tai yksittäisillä työpaikoilla edistetään hyvinvointia ja tuottavuutta. Kehittämiemme toimintamallien ansiosta suomalaiset ovat mukana työelämässä pidempään kuin nykyään. Suomessa ja maailmalla meidät tunnetaan työterveyden ja työturvallisuuden asiantuntijana, jota kysytään mukaan kehittämiskumppaniksi. Uudistumme itse jatkuvasti toimintaympäristömme muutoksia ennakoiden. Työterveyslaitos on esimerkillinen, haluttu työpaikka. Asiakkaat Asiakkaitamme ovat niin yhteiskunnan päättäjät kuin kansalaisetkin. Otamme toiminnassamme erityisesti huomioon työterveys- ja työsuojelualan ammattilaisten ja työpaikkojen tarpeet.

3 Työterveyslaitoksen organisaatio ja toimintayksiköiden vastuuhenkilöt 2007 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ JOHTOKUNTA PÄÄJOHTAJA Harri Vainio JOHTORYHMÄ OSAAMISKESKUKSET Hyvät käytännöt ja osaaminen Kaj Husman Inhimillinen työ Mikko Härmä Terveys ja työkyky Hilkka Riihimäki Työyhteisöt ja organisaatiot Kari Lindström Työympäristön kehittäminen Hannu Anttonen Sisäiset palvelut Martti Lehtokangas TIIMIT Julkaiseminen, tieto- ja verkkopalvelut Mona Lökström Koulutus ja kehittäminen Matti Ylikoski Tilastotiedepalvelut Tuula Nurminen Tutkimuksesta käytäntöön Jos Verbeek Työolojen ja terveyden seuranta Timo Kauppinen Työ ja yhteiskunta Antti Kasvio Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen Maria Rautio (Pirjo Manninen) Aivot ja työ -tutkimuskeskus Kiti Müller Ergonomia ja käytettävyys Nina Nevala Liikenne ja logistiikka Seppo Olkkonen Työn kehittäminen Kirsti Launis Työturvallisuus Markku Aaltonen Fyysinen toimintakyky Hannu Rintamäki Hoitaja- ja tukipalvelu Outi Fischer Liikuntaelinsairaudet Helena Varonen Työhön liittyvät sairaudet Kristiina Mukala Työkyvyn ja terveyden edistäminen Päivi Husman Työlääketiede Helena Taskinen Työperäisten sairauksien syntymekanismit ja ehkäisy Kirsti Husgafvel-Pursiainen Yliherkkyyssairauksien hallinta Antti Lauerma Henkilöarviointi ja kompetenssien kehittäminen Kirsi Junnila Muutokset ja tulevaisuuden työ Pekka Huuhtanen Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen Ahti Simola Sosiaali- ja terveysalan työ Marjukka Laine Työ ja mielenterveys Sirkku Kivistö Työyhteisöpalvelut Jalmari Heikkonen Aerosolit, pölyt ja metallit Timo Tuomi (Antti Tossavainen) Bioaerosolit ja sisäilma Marjut Reiman Biomonitorointi Antero Aitio Fysikaaliset tekijät ja tekniset ratkaisut Rauno Pääkkönen Kemialliset tekijät Tapani Tuomi Riskinarviointi Tiina Santonen Suojautuminen ja tuoteturvallisuus Helena Mäkinen Turvalliset johtamiskäytännöt Mika Liuhamo Uudet teknologiat ja riskit Kai Savolainen Henkilöstöpalvelut Monica Hostio Johdon tuki Outi Huida Talous- ja hankintapalvelut Pentti Laaninen Tieto- ja viestintätekniikka Maija Välisuo Toiminnan ohjaus - viestintä - kansainväliset asiat - suunnittelu ja seuranta - tutkimuspalvelut ja muu toiminnan tuki Jouni Toikkanen KÄRKITUTKIMUSYKSIKÖT Immunotoksikologian kärkitutkimusyksikkö Harri Alenius Psykososiaalisten tekijöiden kärkitutkimusyksikkö Jussi Vahtera TEEMAT JA TOIMINTAOHJELMAT KESTO työuraan kestoa ja kestävää kehitystä -ohjelma Matti Ylikoski TEEMA-ALUE Elämänkulku ja työ Juhani Ilmarinen TEEMA-ALUE Laadukas sisäympäristö Kari Reijula Nuoret ja työ -ohjelma Timo Leino Työ/elämä -tasapaino -ohjelma Kaisa Kauppinen Työelämän muutokset, joustot ja hyvinvointi työssä -ohjelma Pekka Huuhtanen ALUETOIMIPISTEET JA ALUEJOHTAJAT Helsinki Olli Punnonen, Kuopio Anna-Liisa Pasanen, Lappeenranta Irma Welling, Oulu Irmeli Kinnunen, Tampere Rauno Hanhela, Turku Jyrki Liesvuori

4 VUOSIKERTOMUS Vuosikertomus Pääjohtajan katsaus 5 Generaldirektörens översikt 8 Miten Työterveyslaitos vaikuttaa? 10 Vaikuttavuustavoitteet 12 Terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista 16 Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö 20 Kansalaiselle valmiudet huolehtia hyvinvoinnistaan 22 Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi 24 Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmäksi 28 Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi 32 Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön 36 Kansainvälinen yhteistyö 38 EU ja kansainväliset järjestöt 42 NIVA Pohjoismainen työympäristöalan jatkokoulutusinstituutti 44 Kansainväliset asiantuntijatehtävät 46 Henkilöstö 48 Toimintamuodot ja keskeiset tunnusluvut 50 Tutkimus 52 Asiantuntijapalvelut 56 Koulutus 60 Tiedonvälitys 63 Työterveyslaitoksen kustantamat kirjat ja lehdet 66 Talouskatsaus 67 Tuloslaskelma 68 Tase 70 Tilintarkastuskertomus 72 Lausunnot viranomaisille ja muille yhteisöille 74 Johtokunta ja johtoryhmä 76 Asiantuntijatoimikunnat 76 Jorma Rantanen -luennoitsijat 78 Tapahtui vuonna 2007

5 2 TYÖTERVEYSLAITOS Pääjohtajan katsaus Työterveyslaitoksen osaamiselle on kysyntää. Keväällä urakkansa aloittanut Vanhasen II-hallitus painottaa ohjelmassaan työelämän kehittämistä, työelämän vaatimien joustojen ja työsuhteisiin liittyvän turvallisuuden tasapainottamista, terveyserojen kaventamista sekä työterveyshuollon roolin vankistamista. Suomalainen työterveysosaaminen on herättänyt kiinnostusta myös maailmalla, ja kuluneena vuonna Työterveyslaitos osallistui työterveysjärjestelmien kehittämiseen ja arviointiin muun muassa Latviassa ja eräissä Itä-Euroopan maissa. Suomi on Työterveyslaitoksen myötävaikutuksella nostanut EU:n neuvottelupöytiin Terveys kaikissa politiikoissa -ajattelun (Health in all policies), mikä tarkoittaa terveysnäkökohtien huomioimista kaikessa poliittisessa päätöksenteossa, ei vain terveyspolitiikassa. Toimiva terveydenhuolto tarkoittaa ehkäisyn, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä, jossa hyvä työterveyshuolto on kiinteästi mukana. Kansainvälisestä menestyksestä huolimatta kotimaassa havaittiin notkahdus, kun työtapaturmia ja ammattitauteja kuvaavat käyrät kääntyivät nousuun. Hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi monilla työpaikoilla on uutta henkilöstöä, alihankkijoita ja muita vaihtuvia tekijöitä, ja työhön perehdyttäminen sekä työympäristöstä huolehtiminen jää kiireessä taka-alalle. Työterveys- ja työturvallisuusasioissa ei kuitenkaan ole varaa lepsuilla; sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja laatuongelmat tulevat kalliiksi. Altistumista vähentämässä EU:n kemikaaliasetus REACH astui voimaan ja uudisti kemikaaliturvallisuuteen liittyvän vastuunjaon. Aiemmin viranomaisten tehtävänä oli osoittaa, että tietty kemikaali tai tuote on vaarallinen. Nyt yritysten on osoitettava, että niiden käyttämät kemikaalit ovat turvallisia. Yritysten kustannukset nousevat ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta huomattavasti laajakantoisempia säästöjä odotetaan siitä, että kemikaalien aiheuttamat sairaudet vähenevät. Työterveyslaitos tukee suomalaista teollisuutta REACH-velvoitteiden täyttämisessä; tarjoamme koulutusta ja asiantuntijatukea sekä yrityksille että viranomaisille. Samana päivänä astui voimaan myös uudistettu tupakkalaki, joka muutti ravintolat savuttomiksi. Tarkoituksena on suojella ravintolatyöntekijöitä tupakansavulta. Työterveyslaitos seurasi aiemman tupakkalain vaikutuksia siinä tupakointi oli ravintoloissa sallittua rajatuilla alueilla ja totesi ne riittämättömiksi. Lakiuudistus toteutettiinkin Työterveyslaitoksen pohjatyön ja suositusten pohjalta. Keskustelu siitä, lisääkö savuttomuus viihtyisyyttä vai romahduttaako se ravintoloiden liikevaihdon, jatkuu edelleen. Tutkittua tietoa tupakkalain vaikutuksista saadaan vuoden 2008 lopulla, kun valtakunnallinen kysely ja mittaustulokset valmistuvat. Kekseliäisyyttä tai sinnikkyyttä ei suomalaisilta puutu, sen osoittaa talviterassien ilmaantuminen katukuvaan. Kansainvälinen työjärjestö ILO käynnisti kampanjan maailmanlaajuisen asbestikiellon puolesta. Aika- Työterveys- ja työturvallisuusasioissa ei ole varaa lepsuilla. Sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja laatuongelmat tulevat kalliiksi.

6 VUOSIKERTOMUS naan suuria lupauksia sisältänyt tuote osoittautuikin käytössä hengenvaaralliseksi. Nyt samankaltaista innostusta herättävät nanoteknologian avulla valmistetut tuotteet, joita tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla. Nanoteknologiaan investoidaan huimia summia, mutta nanohiukkasten terveysvaikutuksista tiedetään toistaiseksi kovin vähän. Nanohiukkaset käyttäytyvät elimistössä eri tavoin kuin muut hiukkaset. Siksi on varmistettava, ettei uutta asbestiongelmaa pääse syntymään. Työterveyslaitos isännöi joulukuussa kansainvälistä Nanosh-kokousta, jossa pohdittiin nanoteknologian käyttöön liittyviä turvallisuuskysymyksiä. Työpaikka terveyden edistämisen areenaksi Liian monen työikäisen toimintakyky on heikentynyt epäterveellisten elintapojen vuoksi. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa kertoo, että 53 prosenttia työssäkäyvistä on ylipainoisia. Lisäksi miehistä 53 prosenttia ja naisista 19 prosenttia käyttää alkoholia niin paljon, että se aiheuttaa terveysriskejä. Työpaikalla voidaan monin tavoin edistää työkykyä ja terveyttä, mutta mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi Työterveyslaitos oli mukana käynnistämässä EU:n Move Europe -kampanjaa, joka kannustaa työpaikkoja tukemaan terveyttä edistäviä elämäntapoja. Erityisesti korostuvat liikunta, tupakoinnin ehkäisy, terveellinen ruokailu ja stressinhallinta. Kuva: Matti Matikainen Pääjohtaja Harri Vainio

7 4 TYÖTERVEYSLAITOS Sektoritutkimus on vahvuus Työterveyslaitos sai vuoden varrella kiitosta uudesta toimintatavastaan, asiakassuuntautumisesta ja tieteellisen tiedon soveltamisesta käytännön toimintamalleiksi. Työterveyslaitoksen vahvuus onkin juuri siinä, että se kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijoita ja testaa, miten tieteellinen tieto toimii käytännössä. Sektoritutkimuslaitoksilla on hyvät yhteydet tiedemaailmaan, valtionhallintoon, kuntiin, yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin. Siksi ne pystyvät tunnistamaan kehittämistarpeita ja rakentamaan yhteistyöverkostoja ratkaisujen löytämiseksi. Osallistuimme aktiivisesti julkiseen keskusteluun työhyvinvoinnin parantamisesta. Annoimme oman panoksemme niin hallitusohjelman, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman kuin strategisen huippuosaamisen keskittymien suunnittelua varten. Lisäksi laadimme valtionhallinnon toimeksiannosta useita selvityksiä. Vuoden mittaan selvitettiin muun muassa sektoritutkimuksen asemaa ja rahoitusta, toiminnan tehostamista sekä liikelaitostamismahdollisuuksia. Taustalla ovat ajatukset valtionhallinnon tuottavuuden lisäämisestä ja henkilöstön vähentämisestä. Toivottavaa on, että kun päätöksiä aikanaan tehdään, ne tehdään tulevaisuutta ajatellen ja seurauksia pohtien, ei teknisesti lukuja höyläten. Hyvinvoiva työyhteisö on tuottavuuden ydin. Työssä jaksaminen, luovuus, innovatiivisuus ja tuloksellisuus kumpuavat ihmisen mukaan mitoitetusta, terveellisestä ja turvallisesta työstä. Investointi työterveyteen on investointi tulevaisuuteen Hyvinvoiva työyhteisö on tuottavuuden ydin. Työssä jaksaminen, luovuus, innovatiivisuus ja tuloksellisuus kumpuavat ihmisen mukaan mitoitetusta, terveellisestä ja turvallisesta työstä, jota ihmiset voivat tehdä luottavaisin mielin. Siksi työelämää on kehitettävä siten, että ihmiset pysyvät toimintakykyisinä ja voivat nauttia työstään. Työtä tekevät ihmiset tarvitsevat positiivisia kannustimia, innostusta ja yrittämisen uusia mahdollisuuksia. Työhyvinvointi on erityisen tärkeää pienissä yrityksissä, joissa jokaisen työntekijän panos on ratkaiseva. Työmme tuloksilla on merkitystä vain, jos sillä on vaikuttavuutta tärkeimpien loppukäyttäjien toimintaan. Haluamme auttaa kaikenkokoisia työpaikkoja edistämään työhyvinvointia, ehkäisemään ongelmien syntymistä ja puuttumaan työkykyä vaarantaviin tekijöihin jo varhaisessa vaiheessa. Samat elementit haluamme nostaa myös suunnittelijoiden, kehittäjien ja päätöksentekijöiden tietoisuuteen. Työikäisille kansalaisille tarjoamme käytännönläheistä tietoa siitä, miten terveyttä voi edistää sekä työssä että työn ulkopuolella. Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Yhdessä voimme oppia uutta, toimia paremmin ja tehdä tavoitteistamme todellisuutta myös tulevina vuosina. Kuva: Lea Palo

8 VUOSIKERTOMUS Generaldirektörens översikt Det finns en klar efterfrågan på Arbetshälsoinstitutets kunnande. I det regeringsprogram som Vanhanens II regering slog fast våren 2007 betonas vikten av att utveckla arbetslivet och att finna en balans mellan anställningstrygghet och arbetslivets krav på flexibilitet, samt betydelsen av att minska hälsoskillnaderna och stärka företagshälsovårdens ställning. Den finländska företagshälsovården och kompetensen inom området har väckt intresse också internationellt. Under det gångna året har Arbetshälsoinstitutet deltagit i utvecklingen och utvärderingen av företagshälsovårdssystem i bl.a. Lettland och vissa länder i Östeuropa. På EU-nivå har Finland och Arbetshälsoinstitutet lyft fram Hälsa i all politik (Health in all policies) som en tankeram där hälsoaspekterna beaktas i allt politiskt beslutsfattande, inte bara i hälsopolitiken. En fungerande hälsovård bygger på ett nära samarbete mellan det förebyggande arbetet, primärvården och den specialiserade sjukvården, med företagshälsovården som viktig samarbetspartner. Trots alla internationella framgångar kan vi konstatera ett bakslag på hemmaplan i form av ökat antal arbetsolycksfall och arbetssjukdomar. Under goda ekonomiska tider är det många arbetsplatser som har nyanställd personal och använder sig av underleverantörer och andra tillfälliga arrangemang, samtidigt som man på grund av tidspressen har för lite tid för inskolning och hantering av arbetsmiljöfrågor. Men det betyder inte att man har råd att slarva med frågor som gäller hälsa och säkerhet i arbetet. Sjukfrånvaro, sjukpensioneringar och kvalitetsproblem kan bli mycket kostsamma. Exponeringen bör minskas Den 1 juni 2007 trädde EU:s kemikalieförordning (REACH) i kraft. REACH innebär en ny ansvarsfördelning i frågor som gäller kemikaliesäkerhet. Tidigare var det myndigheternas sak att bevisa att en kemikalie eller en produkt var farlig. Nu gäller det för företagen att visa att de kemikalier de använder sig av är säkra. För företagen innebär detta åtminstone på kort sikt en merkostnad, men i ett vidare perspektiv kan man räkna med betydande kostnadsinbesparingar i form av en minskning av antalet kemikalierelaterade sjukdomsfall. Arbetshälsoinstitutet hjälper den finländska industrin att uppfylla sina förpliktelser enligt REACH. Vi erbjuder utbildning och expertstöd till såväl företag som myndigheter. Samma dag trädde också bestämmelserna om rökfrihet på restauranger i kraft. Syftet med denna ändring av tobakslagen är att skydda restauranganställda från tobaksrök. Det tidigare systemet med separata rökområden i restaurangerna var inte tillräckligt effektivt, hade Arbetshälsoinstitutets uppföljning visat. Lagändringen baserar sig på Arbetshälsoinstitutets forskning och rekommendationer. Diskussionen om huruvida Työterveyslaitoksessa vietettiin Iloista Varttia Suomen 90-vuotisjuhlan kunniaksi Onnittelulaulu Sininen ja valkoinen raikui Työterveyslaitoksen oman bändin Kunnottomien johdolla. Eksoottisen säväyksen juhlaan toivat Työterveyslaitoksessa työskentelevät ulkomaalaiset tutkijat. He esittivät onnittelut Suomelle omalla äidinkielellään. Kuvassa vas. Riku Nikkilä, Angelica Siew Malesiasta, Greta Turunen ja Simo Virtanen. Man har inte råd att slarva med frågor som gäller hälsa och säkerhet i arbetet. Sjukfrånvaro, sjukpensioneringar och kvalitetsproblem kan bli mycket kostsamma. Den 5 december 2007, dagen före Finlands 90-års självständighetsdag, firade hela Arbetshälsoinstitutet den Glada Kvarten. Gratulationssångens Sininen ja valkoinen toner klingade under ledning av Arbetshälsoinstitutets eget band Kunnottomat. Festen fick en exotisk lyftning, då Arbetshälsoinstitutets utländska forskare framförde sina hyllningar för det självständiga Finland på sitt eget modersmål.

9 6 TYÖTERVEYSLAITOS Kuva: Timo Nurkka Johtoryhmä Lappeenrannassa Ammattikuljettajien työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen on yksi Työterveyslaitoksen toiminnan painopistealueista. Työterveyslaitoksen johtoryhmä sai tilaisuuden kokeilla rekkasimulaattoria vieraillessaan Lappeenrannan toimipisteessä. Rekkasimulaattoria käytetään ammattikuljettajien koulutuksessa ja sen on kehittänyt Etelä-Karjalan Aikuisopisto AKTIVA. Ledningsgruppen besökte Villmanstrand En av tyngdpunkterna för Arbetshälsoinstitutets verksamhet är att främja yrkeschaufförernas arbets- och funktionsförmåga. Under sitt besök till det regionala verksamhetsstället i Villmanstrand fick ledningsgruppen möjlighet att testa långtradarsimulatorn, som används vid skolning av långtradarchaufförer. Simulatorn har utvecklats av Syd-Karelens Vuxeninstitut, AKTIVA.

10 VUOSIKERTOMUS det nya systemet för restaurangernas del innebär ökad trivsel eller minskad omsättning är inte avslutad. Forskningsbaserad kunskap om lagändringens effekter finns att tillgå först i slutet av år 2008, då resultatet av en riksomfattande enkät och förnyade mätningar föreligger. De uteserveringar som dök upp i gatubilden i vintras visar att det inte saknas brist på uppfinningsrikedom och framåtanda. Internationella arbetsorganisationen ILO förespråkar ett globalt förbud mot asbest, en produkt som betraktades som mycket lovande när den lanserades. Liknande förväntningar ställs idag på produkter som framställs med hjälp av nanoteknologi. Produktsortimentet utvidgas i allt snabbare takt, samtidigt som enorma summor investeras i den nya teknologin. Än så länge vet man dock mycket litet om nanopartiklarnas effekter på människors hälsa. Nanopartiklar beter sig annorlunda i människokroppen än traditionella partiklar, och det är möjligt att de ansamlas i kroppen. Därför är det viktigt att säkerställa att nanopartiklarna inte ger upphov till ett nytt asbestproblem. I december stod Arbetshälsoinstitutet värd för en internationell konferens (NanOSH), där man dryftade säkerhetsfrågor i samband med användningen av nanoteknologi. Arbetsplatsen bör fungera som en arena för hälsofrämjande Alltför många personer i arbetsför ålder har nedsatt funktionsförmåga på grund av ohälsosamma levnadsvanor. Arbetshälsoinstitutets undersökning Arbete och hälsa i Finland visar att 53 procent av alla yrkesverksamma personer är överviktiga, och att 53 procent av männen och 19 procent av kvinnorna använder alkohol i så stora mängder att det innebär en risk för deras hälsa. Arbetsplatserna utnyttjar inte optimalt sina möjligheter att främja hälsa och arbetsförmåga. Arbetshälsoinstitutet är därför en av initiativtagarna till EU-kampanjen Move Europe med målet att uppmuntra arbetsplatserna att främja hälsosamma levnadsvanor. Tonvikten ligger på motion, tobaksprevention, hälsosamma matvanor och stresshantering. Välbefinnande i arbetet är grunden för produktiviteten i arbetslivet. Ett sunt och säkert arbete som är anpassat efter människors förutsättningar och behov lägger grunden för innovativitet, kreativitet och framgångsrik verksamhet och gör det lättare att fortsätta i arbetslivet. Sektorforskning är vår styrka Arbetshälsoinstitutet har under det gångna året fått erkänsla för sitt nya arbetssätt som är inriktat på kundernas behov och utvecklingen av praktiska handlingsmodeller baserade på tillämpad vetenskaplig kunskap. Styrkan hos Arbetshälsoinstitutet ligger i att det kan använda sig av en samlad sakkunskap på olika områden för att testa hur forskningsbaserad kunskap kan tillämpas i praktiken. Sektorforskningsinstituten har goda kontakter till vetenskapsvärlden, statsförvaltningen, kommunerna, företagen och medborgarorganisationerna, vilket ger goda förutsättningar att identifiera utvecklingsbehov och bygga upp samarbetsnätverk i syfte att finna nya lösningar. Vi har aktivt deltagit i den offentliga diskussionen om vilka åtgärder som bör vidtas för att förbättra välbefinnandet i arbetet. Bland annat har vi bidragit till utformningen av regeringsprogrammet och det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården. Vi har också bidragit till planeringen av strategiska spetskompetenskluster och utfört flera utredningar på uppdrag av statsförvaltningen. Under det gångna året har vi bland annat utrett sektorforskningens ställning och finansiering, samt möjligheterna att effektivisera verksamheten och organisera den i form av affärsverk. Tanken är att statsförvaltningens produktivitet bör förbättras och personalstyrkan minskas. När besluten i sinom tid fattas får vi hoppas att de görs med tanke på framtiden och de långsiktiga verkningarna och inte i form av tekniska kostnadsinbesparingar. En investering i arbetshälsa är en investering i framtiden Välbefinnande i arbetet är grunden för produktiviteten i arbetslivet. Ett sunt och säkert arbete som är anpassat efter människors förutsättningar och behov lägger grunden för innovativitet, kreativitet och framgångsrik verksamhet och gör det lättare att fortsätta i arbetslivet. Arbetslivet måste därför utvecklas så att de som arbetar har möjlighet att bibehålla sin funktionsförmåga och känna arbetsglädje. Arbetande människor behöver positiva incitament, entusiasm och möjligheter att prova på nya saker. Välbefinnande i arbetet är speciellt viktigt i små företag där varje arbetstagares insats är avgörande. Jag vill tacka alla våra kunder och samarbetspartner för ett gott samarbete under det gångna året. Tillsammans kan vi lära oss nya saker, bli bättre på det vi gör och förverkliga våra mål, också under de kommande åren.

11 Miten Työterveyslaitos vaikuttaa? Kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa. Ratkaisumme pohjautuvat tutkimustietoon.

12

13 10 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Työterveyslaitoksen vaikuttavuustavoitteet Toimintaamme ohjaavat seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi Työprosessit sujuviksi, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön Vaikuttavuustavoitteet ovat kehittämistehtäviä, joiden avulla pyrimme parantamaan asiakkaidemme toimintamahdollisuuksia, menestymistä ja hyvinvointia. Kehitämme tieteelliseen tietoon pohjautuvia toimintatapoja ja viemme ne osaksi asiakkaidemme toimintaa; näin vaikutamme työelämän käytäntöihin. Tavoitteenamme on kehittää ratkaisuja ja levittää ne siten, että tuloksena on sosiaalisia innovaatioita: kokonaan uudenlaisia, aiempaa parempia tapoja toimia työelämässä. Vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen käytämme noin 50 prosenttia resursseistamme. Tämän lisäksi käytämme noin 30 prosenttia resursseistamme lakisääteiseen tai kysyntäohjautuvaan perustoimintaan, ja noin 20 prosenttia varaamme tulevaisuuteen suuntautuvaan, osaamistamme uudistavaan toimintaan sekä nopeaa reagointia vaativaan toimintaan. Toimintamme muodostaa innovaatioketjun, joka alkaa tutkimuksesta, jatkuu kehittämistyönä ja päätyy toimivien ratkaisujen käytäntöön levittämiseen. Ratkaisujen vaikuttavuuden ja tehokkuuden todentamiseksi teemme arviointitutkimusta.

14 VUOSIKERTOMUS KUMPPANIT Ratkaise ja opi yhdessä Kehittämispalaute Tutki ja kehitä Ymmärrä, mistä on kysymys Kokoa, syvennä ja arvioi tutkimustietoa, kehitä menetelmiä Arvioi ja valitse menetelmiä Anna asiantuntijapalveluita alkuperäisartikkeleita katsauksia kriteeridokumentteja menetelmiä oppaita käsikirjoja parhaita käytäntöjä Kehittämispalaute Kouluta Välitä tietoa ja markkinoi Tarve ASIAKKAAT Ratkaisu Työterveyslaitoksen innovaatioketju alkaa tutkimuksesta, jatkuu kehittämistyönä ja päätyy toimivien ratkaisujen levittämiseen käytäntöön.

15 12 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista Lainsäädännön mukaan työ on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveyden menettämisen tai sairauden pahenemisen vaaraa eikä ylikuormittumista. Työpaikan terveysvaarat ovat myös riski yrityksen menestymiselle, sen imagolle, henkilöstön saannille ja henkilöstön pysyvyydelle. Suomessa sattuu vuosittain noin työtapaturmaa. Ammattitauteja ilmoitetaan vuosittain noin 6 000, mutta näiden lisäksi työ liittyy monien tautien syntyyn, oireiluun ja taudeista johtuvaan työkyvyttömyyteen. Kehitämme työpaikkojen kanssa sellaisia menetelmiä ja palveluja, joiden avulla terveysvaarat voidaan arvioida ja torjua. Terveysvaarojen hallinnan tulisi olla osa yrityksen turvallisuusjohtamista. Annamme tukea pienyrityksille ja yksin toimiville yrittäjille, jotta he voisivat paremmin hallita työn terveysvaaroja. Olemme kehittäneet yhdessä työterveyshuoltojen, yrittäjäjärjestöjen ja työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa yrittäjille tukiverkostoa. Levitämme työterveyshuolloille hyviä käytäntöjä, joilla työterveyshuolto ja yritysjohto yhdessä saavat työpaikkojen terveysvaarat hallintaan. TURVALLISUUSJOHTAMINEN JA TAPATURMIEN TORJUNTA Turvalliset työtavat koko alihankintaketjuun Yhä useampi työpaikka on yhteinen työpaikka, jolla työskentelee tilaajayritys ja useita muita yrityksiä kuten alihankkijoita. Tällaisella työpaikalla voi työskennellä monia kansallisuuksia, kieliä ja kulttuureja, mikä tekee turvallisuusjohtamisesta haasteellista. Kokemuksemme osoittavat, että yhteisten työpaikkojen turvallisuutta voidaan parantaa tilaajayrityksen oman toiminnan kautta valvonnalla, seurannalla ja mittaamalla. Kuva: Jukka Mykkänen

16 VUOSIKERTOMUS Hyvät turvallisuuskäytännöt leviävät koko alihankintaketjuun. Yritykset ovat tunnistaneet turvallisuuden ja tuottavuuden yhteyden Turvallisuus ja tuottavuus ovat saman mitalin kaksi eri puolta. Tutkimuksemme mukaan suurin osa yrityksistä on tunnistanut turvallisuuden ja tuottavuuden välisen yhteyden. Tapaturmien ja sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia seurataan useilla eri tavoilla, mutta kuitenkin vain harva yritys seuraa panoksia, jotka on laitettu tapaturmien ehkäisyyn ja työterveyden edistämiseen. Yhden työtapaturman kustannusten keskiarvo oli 6031 euroa. Nolla tapaturmaa on mahdollista saavuttaa Nolla tapaturmaa -foorumi on suomalaisten työpaikkojen muodostama verkosto, jonka jäsenille on yhteistä aito halu työturvallisuuden parantamiseen ja pyrkimys kohti nollaa tapaturmaa. Foorumiin kuuluu erikokoisia työpaikkoja erilaisilta toimialoilta. Foorumin johtoajatuksena onkin toinen toisiltaan oppiminen, myös yli toimialarajojen. Foorumin jäsentyöpaikkojen määrä kasvoi 160:een vuonna Työpaikoilla on työntekijää kattaen 10 prosenttia Suomen työvoimasta. Foorumi järjesti viisi yhteistä tilaisuutta, joihin osallistui noin 500 henkilöä. NoFS-konferenssin teemana resilienssiteknologia Työterveyslaitos vastasi Pohjoismaisen turvallisuusalan NoFS 2007 konferenssin järjestämisestä Tampereella. Konferenssin teema oli resilienssiteknologia, joka on uusi ja innovatiivinen lähestymistapa turvallisuuden kehittämiseen. Siinä korostetaan ennakointia ja organisaation joustavuutta epänormaaleissa tilanteissa. Atex torjuu räjähdyksiä Räjähdysten ja äkillisten leimahdusten aiheuttamat henkilö-, ympäristö- ja taloudelliset seuraukset saattavat olla pk-yrityksille vakavat. Pk-yrittäjiltä ja kuluttajilta puuttuu usein valmiudet tunnistaa toiminnassa esiintyvät tilanteet, joissa saattaa syntyä yllättäviä tulipaloja ja räjähdyksiä. Atex-hankkeessa tuimme pk-yrityksiä palavien ja räjähtävien ilmaseosten aiheuttamien vaarojen torjunnassa. Kehitimme myös Atex-foorumia, johon osallistuu lainsäädäntöä valvovia viranomaisia, vakuutusyhtiöitä ja asiantuntijoita. Tapaturmien torjunta on yhteistyötä Osallistuimme tutkimuksen asiantuntijoina sosiaali- ja terveysministeriön työturvallisuusmääräyksiä valmistelevan neuvottelukunnan (TTN) työhön. Teimme ministeriön aloitteesta yhteistyösuunnitelman Kansanterveyslaitoksen Vapaa-ajan tapaturmien torjuntayksikön kanssa. Tarkoitus on hyödyntää keskinäistä osaamista ja edistää tapaturmantorjuntaa valtakunnallisesti. ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Nolla tapaturmaa -foorumin osallistuja, Lindström Oy Kuva: Juha Repo Lindström Oy on ollut mukana Nolla tapaturmaa -foorumissa vuodesta Henkilöstöpäällikkö Tea Rewellin mukaan foorumi on jatkuva inspiraation ja oppimisen lähde yrityksen työturvallisuustoiminnan kehittämisessä. Nolla tapaturmaa -foorumin hyödyt näkyvät muun muassa johdon ja henkilöstön asennoitumisessa ja osaamisessa. Tapaturmat ovat vähentyneet ja vaaratilanteista tehdään Läheltä piti -ilmoitukset. Foorumin kautta on syntynyt hyödyllisiä yrityskontakteja ja osallistujat oppivat toimivia käytäntöjä toinen toisiltaan. Rewellin mukaan haastavinta on saada nolla tapaturmaa -ajattelu osaksi jokapäiväistä tekemistä ja asennoitumista. Turvallisuuden kehittäminen tulisi olla mukana kaikissa palaverissa johtoryhmän kokouksista pienryhmäpalavereihin. Lindström Oy toimii 18 maassa ja tarjoaa työvaate-, henkilönsuojain-, matto-, hygienia-, ravintolatekstiili- ja teollisuuspyyhepalveluita.

17 14 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? RISKINARVIOINTI JA RISKIEN HALLINTA Työterveyslaitos tukee yrityksiä REACH-velvoitteiden täyttämisessä EU:n uusi kemikaaliasetus (REACH) luo uusia velvoitteita kemikaaleja käyttäville ja valmistaville yrityksille. Järjestimme ympäri Suomea kuusi REACH-tiedotustilaisuutta, joihin osallistui 530 kuulijaa. Pilottihankkeessa testasimme yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa altistumisskenaarioiden laatimista malliaineena metanoli ja saimme arvokasta tietoa altistumiskenaarioiden laatimiseen liittyvistä ongelmista. Metallialan pk-yrityksille tukea ja työkaluja riskinarviointiin Uudistuneesta työturvallisuuslaista huolimatta metallisektorin pk-yrityksissä kemikaaleihin liittyviä riskejä ei ole saatu hallintaan. Merkittävimmät syyt altistumisen arvioinnin ja riskinarvioinnin puutteisiin ovat resurssien eli ajan, rahan ja tiedon puute sekä määräysten valvonnan vähäisyys. Työsuojelu- ja työterveysalojen toimijoita ja lainsäädäntöä ei tunneta riittävästi. Työterveyslaitos tukee pieniä ja keskisuuria metalliyrityksiä neuvonnalla, tietokorteilla ja malliratkaisuja kehittämällä. Uusi biomonitoroinnin malli tuottaa lisää tietoa asiakkaalle Loimme uuden lähestymistavan biomonitoroinnin toimenpidearvojen tuottamiseksi ja niiden kehittämiseksi terveysriskien hallintaa paremmin ohjaaviksi. Asiakkaat tulevat saamaan lausunnoissamme aiempaa enemmän tietoa tulosten merkityksestä ja toimenpidetarpeista. Biomonitoroinnilla eli analysoimalla veri- tai virtsanäytteitä voidaan ennustaa eräiden aineiden kuten lyijyn, elohopean ja kadmiumin terveysvaikutuksia. Laadimme ehdotukset sosiaali- ja terveysministeriölle kuuden uuden biomonitoroinnin toimenpideraja-arvon liittämiseksi vuoden 2009 haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien (HTP) luetteloon. Teimme myös suositukset, joiden avulla kemiallisten tekijöiden yhteisvaikutukset voidaan ottaa huomioon. Työterveyshuollot pystyvät uuden mallin avulla tekemään henkilökohtaisen riskinarvioinnin työntekijälle. Malli ottaa huomioon kemikaalien, melun, tärinän ja tapaturmariskien yhteisvaikutukset. Hyvinvoiva yrittäjä on yrityksen tärkein voimavara Yrittäjän terveys ja työkyky sekä työssä jaksaminen ja osaaminen ovat pienen yrityksen elinehtoja. Kuitenkin vain noin 10 prosenttia mikroyrityksistä on työterveyshuoltopalvelun piirissä. Työterveyslaitos on kehittänyt tukiverkostoja ja hyviä käytäntöjä yrittäjien hyvinvoinnin tueksi Savossa ja Varsinais-Suomessa sekä Mäntsälän, Oulun ja Lappeenrannan seuduilla. Koulutustilaisuuksiin on osallistunut tuhansia pienyritysten työntekijöitä sekä yrittäjien päämiesten edustajia ja työterveyshuoltojen ammattihenkilöitä. Yrittäjille on jaettu koteihin Yrittäjän työterveyshuolto -opasta. Kun opitut toimintatavat vakiintuvat, jatkavat paikalliset yrittäjät ja muut toimijat itse hyvinvointia tukevia käytäntöjä. Puu- ja bioenergiahankkeessa koottiin verkosto Pohjois-Savon alueella toimivista yrityksistä ja muista aluetoimijoista, jotka voivat tukea alan yrittäjien työhyvinvointia. Yritysverkostoon sitoutui yli 150 yritystä. Pienyrittäjät olivat kiinnostuneita verkostoitumisesta sekä vertaisyrittäjien että saman toimialan yrittäjien kanssa. Savossa järjestimme pienyrittäjille kaikkiaan yli 150 hyvinvointitapahtumaa. Tapahtumiin yhdistettiin tervey- ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Yrittäjän työhyvinvointi, Anneli Hiltunen, Kampaamo Aale, Kuopio Myös pienen yrittäjän täytyy panostaa hyvinvointiinsa. Työterveyshuolto on mielestäni ensimmäisellä sijalla työssä jaksamisen kannalta, koska sieltä voi hakea apua kaikissa tilanteissa. Avun saa jonottamatta ja siellä tunnetaan yrittäjä hyvin. Kun on tuttu paikka, puhelimeen on helppo tarttua ja pyytää apua. Tämä kaikki on yrittäjälle vähennyskelpoista verotuksessa. Työterveyshuolto on pieni panos omaan hyvinvointiin. Kampaaja Anneli Hiltunen arvostaa työterveyshuollon palveluja.

18 VUOSIKERTOMUS teen, työoloihin, henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja terveystottumuksiin liittyvää koulutusta, henkilökohtaisen terveydentilan ja fyysisen kunnon testaamista sekä työympäristön epäkohtien arvioimista ja neuvontaa. Yhdeksään kuntaan perustettiin hyvän jaksamisen klubi, jotka toimivat yrittäjävetoisesti. SISÄYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN Sisäympäristön parantaminen on yksi Työterveyslaitoksen keskeisiä teema-alueita. Laadukas sisäympäristö -teema vaikuttaa työpaikkojen sisäympäristön laatuun kehittämällä ennakoivaa kokonaisvaltaista suunnittelua sekä tehostamalla ongelmien tunnistamista ja hallintaa. Toiminta perustuu yhteistyöhän rakentajien, tilan käyttäjien, suunnittelijoiden ja päättäjien kesken. Sairaalat odottavat korjaamista Suomen sairaaloissa on patoutunut korjaustarve ja siksi valtakunnallisessa sairaalakiinteistöjen VALSAI-hankkeessa tuotimme kansallisen vision sairaalakiinteistöjen kehittämiseen erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön ja sairaanhoitopiirien tarpeisiin. Vision perusteella voidaan suunnitella nykyistä paremmin erikoissairaanhoitoa ja sen edellyttämää kiinteistökantaa ja peruskorjauksia. Sairaanhoitopiirien tarpeisiin valmistui kiinteistöjen arviointityökalu, jota testattiin HUSissa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Työkalu otetaan käyttöön sairaaloissa peruskorjauksia suunniteltaessa. Muutto korjattuun rakennukseen saattaa pelottaa Eräässä paluumuuttoprojektissa pystyimme ehkäisemään ongelmarakennuksesta syntyneen pelon kärjistymisen, ja paluu peruskorjattuun tilaan onnistui hyvin. Kehitimme hyvän käytännön ministeriöiden toimitilojen sisäilmaongelmien hallintaan Ennakoivan toiminnan ja moniammatillisen sisäilmaryhmätyöskentelyn vaikutus sisäilmaan, terveyteen ja työn tuottavuuteen -hankkeessa (ENNA). Toimintatapaa levitetään työterveyshuoltoihin ja muillekin työpaikoille. Avotoimistojen ääniympäristön suunnitteluun työkalu Internetpohjainen avotoimiston ääniympäristön suunnittelutyökalu lanseerattiin. Osallistuimme Rakennustietosäätiön julkaisemien rakennusten akustista suunnittelua käsittelevien ohjeiden laadintaan. Ohjeet koskevat oppilaitoksia, auditorioita, liikuntatiloja ja kirjastoja. Sisäympäristölähtöisen suunnitteluprosessin edistämiseksi levitimme ilmastoinnin ja huonevirtausten suunnittelutyökaluja. Tupakkalaki Työterveyslaitos vaikutti oleellisesti siihen, että ravintoloita koskeva tupakkalaki maassa toteutui. Lain tiukentamisen jälkeen arvioimme seurantakyselyn ja mittausten avulla lain toteutumista siirtymäajan aikana. Kansainvälisiä konferensseja Järjestimme ensimmäisen kansainvälisen työpaikkojen sisäilmaa koskevan kongressin (WORKAIR). Osallistuimme lisäksi kahden Helsingissä pidetyn kansainvälisten kongressisarjan Clima 2007 ja RoomVent 2007 organisointiin. Kotimaassa järjestimme Laadukkaan sisäympäristön ajankohtaispäivät -koulutuskiertueen. LISÄTIETOJA JA JULKAISUT >> Yrittäjän työterveyshuolto -opas >> ja >> >> Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä Kuva: Paula Naumanen >> >>

19 16 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Mielekäs työ, työn ja työyhteisöjen hyvä organisointi sekä osaamisen kehittäminen ovat perusta henkilöstön uudistumis- ja yhteistyökyvylle sekä innovatiivisuudelle. Tällöin työntekijät viihtyvät ja jaksavat hyvin. Tällaiset organisaatiot myös menestyvät jatkuvasti muuttuvassa, kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Työssä tarvitaan entistä enemmän tiedon ja vuorovaikutuksen hallintaa. Tieto- ja viestintätekniikka puolestaan mahdollistaa uudenlaisen, ajasta ja paikasta riippumattoman työn. Kehitämme työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja muiden työelämää kehittävien organisaatioiden käyttöön muutoksen hallintakeinoja ja työn organisointimalleja, jotka edistävät hyvinvointia, jatkuvaa oppimista ja toiminnan tehokkuutta. Kehitämme myös tapoja luoda sellaista työpaikkakulttuuria, joka tekee ihmisten erilaisuudesta voimavaran, johtuipa erilaisuus iästä, sukupuolesta, ammatista, kulttuuritaustasta tai persoonallisuudesta. Muutokset ja joustot hallittaviksi Työelämän muutokset, joustot ja hyvinvointi työssä -toimintaohjelma ( ) tuotti tietoa työelämän joustoista ja hyvistä käytännöistä kehittämis- ja koulutustoiminnan pohjaksi. Ohjelma päättyi, mutta sen työ jatkuu tiimeissämme edelleen. Ohjelman luomaa tietopohjaa hyödynnetään erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, PARAS-hankkeen, tukemisessa. Kuva: Sirpa Isberg

20 VUOSIKERTOMUS PARAS-hankkeen tueksi julkaisimme tutkimustietoa kuntatyöntekijöiden muutosten oikeudenmukaisuuden kokemuksista ja rakensimme yhteistyöverkostoja alan muiden toimijoiden kanssa kunta-alan muutosten tutkimisen ja kehittämisen syventämiseksi. Työaikajoustoja koskeva tutkimuksemme osoitti, että joustoja tulee tarkastella monelta näkökannalta. Liiketaloutta tukevilla, ns. tuotannollisilla joustoilla, kuten ylitöillä ja erilaisilla vuorojärjestelmillä, pyritään vastaamaan kysynnän ja palvelujen vaihteluihin. Yksilöllisesti joustavat työaikajärjestelyt ottavat huomioon työntekijöiden työaikatoiveita, jotka voivat vaihdella työuran eri aikoina. Tasapaino yrityksen ja työntekijöiden tarpeiden välillä osoittautui tärkeäksi. Stressioireita oli selvästi eniten silloin, kun työaikajousto perustuu vain tuotannollisiin tarpeisiin, kun taas molemminpuolisen jouston tilanteessa oireilu oli vähäisempää. Tällainen molemminpuolinen työaikajousto heijastui myös parempana työn ja kotiasioiden helpompana yhdistämisenä. Pilotoimme työorganisaatioiden muutoksen etenemistä ja läpimenon ratkaisevia kohtia tunnistavan menetelmän kahdessa tutkimushankkeessa neljän suuren ja toiminnoiltaan erilaisen työorganisaation kanssa. Kehitimme yhdessä asiakasorganisaatioiden johtajien, esimiesten ja henkilöstön kanssa toimintakonseptin muutoksissa syntyvien epäsynkronien tunnistusmenetelmistä. Tuloksia esittelimme ja kokeilimme koulutustilaisuudessa, johon osallistui henkilöstöhallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon ja tuotannon ammattilaisia. Kehitimme muutospajamenetelmää kolmen asiakasorganisaation esimiestyöhön, organisaation muutoksen kannalta avainyhteisön työhön sekä lainsäädäntömuutoksessa olevan yhteisön työhön. Hankkeisiin on liittynyt organisaatioiden toimintakonseptien analysointia ja analysointimallin kehittämistä. Järjestimme muutoskoulutusta terveydenhuollon keskijohdolle, työterveysyksiköille ja TYKES -oppimisverkostoille. Toiminnan vaikuttavuus on kohdistunut erityisesti hankkeissa ja koulutuksissa mukana olleisiin organisaatioihin sekä työterveyden ja työsuojelun ammattilaisiin. Johtaminen edistämään innovaatioita, hyvinvointia, osaamista ja työn tulosta Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehittäminen on ajankohtainen haaste Suomessa. Työterveyslaitos vastasi haasteeseen analysoimalla työnorganisointi- ja palveluinnovaatioiden syntyä ja kehittymistä suomalaisissa sairaaloissa. Mallinsimme terveydenhuollon innovaatioprosesseja ja keräsimme hyviä käytäntöjä innovaatiotyöhön. Tutkimus osoitti, että terveydenhuollon innovaatioiden syntymistä edeltää pitkä ja monimutkainen prosessi. Sairaanhoitopiirin johdolla on avainrooli, kun erikoissairaanhoidon toimintatapoja uudistetaan. Tutkimuksen pohjalta annoimme suositukset innovaatioiden onnistumista edistävistä toimenpiteistä terveydenhuollon työpaikoilla innovaatioprosessien eri vaiheissa. Olemme levittäneet tietoa terveydenhuoltoalan työn kehittämisen koulutuksissa. Tuotimme tietoa organisaatio- ja johtamisoppien soveltamisesta Suomessa Tämä luo perspektiiviä ja auttaa työpaikkoja niiden suunnitellessa johtamisen kehittämistä. Julkaisimme oppikirjan kriisien johtamisesta. Kriisien viestinnän asiantuntemuksesta ja osaamisesta oli käyttöä eri ministeriöissä vuoden aikana, eikä vähiten Jokelan ja Nokian kriisien yhteydessä loppuvuodesta. ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Porin kaupunki, Sirpa Isberg Kuva: Sanna Jääskeläinen Porin kaupungin terveysvirasto lähti yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa parantamaan terveysviraston henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista. Tavoitteena oli sekä ylläpitää että kehittää henkilöstön työkykyä. Painopiste oli kuitenkin esimiestyön vahvistamisessa. Hankkeen koordinaattorin Sirpa Isbergin mukaan hankkeen tavoitteet olivat laajat ja osittain vaikeasti mitattavissa. Kaksi vuotta on lyhyt ajanjakso näin suurelle hankkeelle, mutta hanke oli hyvä alku kehittämiselle ja sen jatkamiselle. Hankkeen avulla erityisesti työhyvinvointi ja sen merkitys työyhteisöön ymmärrettiin laajasti. Me - yhdessä eteenpäin -asenteen saavuttamisella lisättiin eri tulosalueiden yhteistyötä ja samalla poistettiin raja-aitoja. Työyhteisöjen kehittämissuunnitelmat olivat hyviä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Esimiestyöskentelyyn saatiin uusia ideoita ja ajatuksia. Niskahierontaa työyhteisökoulutuksen tauolla Porissa.