Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää."

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007

2 Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Etsimme ratkaisuja asiakkaittemme ja työelämän tarpeisiin tutkimuksen, koulutuksen, asiantuntijapalveluiden ja tiedonvälityksen keinoin. Tavoitteemme on, että työn tekeminen on terveellistä ja turvallista koko työuran ajan. Työolot ja työ edistävät terveyttä ja toimintakykyä, eivät vaaranna niitä. Toimimme kuudella paikkakunnalla, Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Päätoimipiste on Helsingissä. Laitos on perustettu Vakinaisen henkilöstön määrä on noin 600, projekteissa työskentelee lisäksi n. 200 henkilöä. Toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Arvot Arvojamme ovat vaikuttavuus, luotettavuus ja kumppanuus. Niihin liittyvät osaaminen, arvostus ja luottamus, joita pidämme hyvinä toimintatapoina, kun teemme yhteistyötä toistemme kanssa. Visio Työterveyden ja työturvallisuuden näkökulma on aina mukana, kun suomalaisessa yhteiskunnassa tai yksittäisillä työpaikoilla edistetään hyvinvointia ja tuottavuutta. Kehittämiemme toimintamallien ansiosta suomalaiset ovat mukana työelämässä pidempään kuin nykyään. Suomessa ja maailmalla meidät tunnetaan työterveyden ja työturvallisuuden asiantuntijana, jota kysytään mukaan kehittämiskumppaniksi. Uudistumme itse jatkuvasti toimintaympäristömme muutoksia ennakoiden. Työterveyslaitos on esimerkillinen, haluttu työpaikka. Asiakkaat Asiakkaitamme ovat niin yhteiskunnan päättäjät kuin kansalaisetkin. Otamme toiminnassamme erityisesti huomioon työterveys- ja työsuojelualan ammattilaisten ja työpaikkojen tarpeet.

3 Työterveyslaitoksen organisaatio ja toimintayksiköiden vastuuhenkilöt 2007 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ JOHTOKUNTA PÄÄJOHTAJA Harri Vainio JOHTORYHMÄ OSAAMISKESKUKSET Hyvät käytännöt ja osaaminen Kaj Husman Inhimillinen työ Mikko Härmä Terveys ja työkyky Hilkka Riihimäki Työyhteisöt ja organisaatiot Kari Lindström Työympäristön kehittäminen Hannu Anttonen Sisäiset palvelut Martti Lehtokangas TIIMIT Julkaiseminen, tieto- ja verkkopalvelut Mona Lökström Koulutus ja kehittäminen Matti Ylikoski Tilastotiedepalvelut Tuula Nurminen Tutkimuksesta käytäntöön Jos Verbeek Työolojen ja terveyden seuranta Timo Kauppinen Työ ja yhteiskunta Antti Kasvio Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen Maria Rautio (Pirjo Manninen) Aivot ja työ -tutkimuskeskus Kiti Müller Ergonomia ja käytettävyys Nina Nevala Liikenne ja logistiikka Seppo Olkkonen Työn kehittäminen Kirsti Launis Työturvallisuus Markku Aaltonen Fyysinen toimintakyky Hannu Rintamäki Hoitaja- ja tukipalvelu Outi Fischer Liikuntaelinsairaudet Helena Varonen Työhön liittyvät sairaudet Kristiina Mukala Työkyvyn ja terveyden edistäminen Päivi Husman Työlääketiede Helena Taskinen Työperäisten sairauksien syntymekanismit ja ehkäisy Kirsti Husgafvel-Pursiainen Yliherkkyyssairauksien hallinta Antti Lauerma Henkilöarviointi ja kompetenssien kehittäminen Kirsi Junnila Muutokset ja tulevaisuuden työ Pekka Huuhtanen Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen Ahti Simola Sosiaali- ja terveysalan työ Marjukka Laine Työ ja mielenterveys Sirkku Kivistö Työyhteisöpalvelut Jalmari Heikkonen Aerosolit, pölyt ja metallit Timo Tuomi (Antti Tossavainen) Bioaerosolit ja sisäilma Marjut Reiman Biomonitorointi Antero Aitio Fysikaaliset tekijät ja tekniset ratkaisut Rauno Pääkkönen Kemialliset tekijät Tapani Tuomi Riskinarviointi Tiina Santonen Suojautuminen ja tuoteturvallisuus Helena Mäkinen Turvalliset johtamiskäytännöt Mika Liuhamo Uudet teknologiat ja riskit Kai Savolainen Henkilöstöpalvelut Monica Hostio Johdon tuki Outi Huida Talous- ja hankintapalvelut Pentti Laaninen Tieto- ja viestintätekniikka Maija Välisuo Toiminnan ohjaus - viestintä - kansainväliset asiat - suunnittelu ja seuranta - tutkimuspalvelut ja muu toiminnan tuki Jouni Toikkanen KÄRKITUTKIMUSYKSIKÖT Immunotoksikologian kärkitutkimusyksikkö Harri Alenius Psykososiaalisten tekijöiden kärkitutkimusyksikkö Jussi Vahtera TEEMAT JA TOIMINTAOHJELMAT KESTO työuraan kestoa ja kestävää kehitystä -ohjelma Matti Ylikoski TEEMA-ALUE Elämänkulku ja työ Juhani Ilmarinen TEEMA-ALUE Laadukas sisäympäristö Kari Reijula Nuoret ja työ -ohjelma Timo Leino Työ/elämä -tasapaino -ohjelma Kaisa Kauppinen Työelämän muutokset, joustot ja hyvinvointi työssä -ohjelma Pekka Huuhtanen ALUETOIMIPISTEET JA ALUEJOHTAJAT Helsinki Olli Punnonen, Kuopio Anna-Liisa Pasanen, Lappeenranta Irma Welling, Oulu Irmeli Kinnunen, Tampere Rauno Hanhela, Turku Jyrki Liesvuori

4 VUOSIKERTOMUS Vuosikertomus Pääjohtajan katsaus 5 Generaldirektörens översikt 8 Miten Työterveyslaitos vaikuttaa? 10 Vaikuttavuustavoitteet 12 Terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista 16 Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö 20 Kansalaiselle valmiudet huolehtia hyvinvoinnistaan 22 Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi 24 Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmäksi 28 Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi 32 Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön 36 Kansainvälinen yhteistyö 38 EU ja kansainväliset järjestöt 42 NIVA Pohjoismainen työympäristöalan jatkokoulutusinstituutti 44 Kansainväliset asiantuntijatehtävät 46 Henkilöstö 48 Toimintamuodot ja keskeiset tunnusluvut 50 Tutkimus 52 Asiantuntijapalvelut 56 Koulutus 60 Tiedonvälitys 63 Työterveyslaitoksen kustantamat kirjat ja lehdet 66 Talouskatsaus 67 Tuloslaskelma 68 Tase 70 Tilintarkastuskertomus 72 Lausunnot viranomaisille ja muille yhteisöille 74 Johtokunta ja johtoryhmä 76 Asiantuntijatoimikunnat 76 Jorma Rantanen -luennoitsijat 78 Tapahtui vuonna 2007

5 2 TYÖTERVEYSLAITOS Pääjohtajan katsaus Työterveyslaitoksen osaamiselle on kysyntää. Keväällä urakkansa aloittanut Vanhasen II-hallitus painottaa ohjelmassaan työelämän kehittämistä, työelämän vaatimien joustojen ja työsuhteisiin liittyvän turvallisuuden tasapainottamista, terveyserojen kaventamista sekä työterveyshuollon roolin vankistamista. Suomalainen työterveysosaaminen on herättänyt kiinnostusta myös maailmalla, ja kuluneena vuonna Työterveyslaitos osallistui työterveysjärjestelmien kehittämiseen ja arviointiin muun muassa Latviassa ja eräissä Itä-Euroopan maissa. Suomi on Työterveyslaitoksen myötävaikutuksella nostanut EU:n neuvottelupöytiin Terveys kaikissa politiikoissa -ajattelun (Health in all policies), mikä tarkoittaa terveysnäkökohtien huomioimista kaikessa poliittisessa päätöksenteossa, ei vain terveyspolitiikassa. Toimiva terveydenhuolto tarkoittaa ehkäisyn, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä, jossa hyvä työterveyshuolto on kiinteästi mukana. Kansainvälisestä menestyksestä huolimatta kotimaassa havaittiin notkahdus, kun työtapaturmia ja ammattitauteja kuvaavat käyrät kääntyivät nousuun. Hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi monilla työpaikoilla on uutta henkilöstöä, alihankkijoita ja muita vaihtuvia tekijöitä, ja työhön perehdyttäminen sekä työympäristöstä huolehtiminen jää kiireessä taka-alalle. Työterveys- ja työturvallisuusasioissa ei kuitenkaan ole varaa lepsuilla; sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja laatuongelmat tulevat kalliiksi. Altistumista vähentämässä EU:n kemikaaliasetus REACH astui voimaan ja uudisti kemikaaliturvallisuuteen liittyvän vastuunjaon. Aiemmin viranomaisten tehtävänä oli osoittaa, että tietty kemikaali tai tuote on vaarallinen. Nyt yritysten on osoitettava, että niiden käyttämät kemikaalit ovat turvallisia. Yritysten kustannukset nousevat ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta huomattavasti laajakantoisempia säästöjä odotetaan siitä, että kemikaalien aiheuttamat sairaudet vähenevät. Työterveyslaitos tukee suomalaista teollisuutta REACH-velvoitteiden täyttämisessä; tarjoamme koulutusta ja asiantuntijatukea sekä yrityksille että viranomaisille. Samana päivänä astui voimaan myös uudistettu tupakkalaki, joka muutti ravintolat savuttomiksi. Tarkoituksena on suojella ravintolatyöntekijöitä tupakansavulta. Työterveyslaitos seurasi aiemman tupakkalain vaikutuksia siinä tupakointi oli ravintoloissa sallittua rajatuilla alueilla ja totesi ne riittämättömiksi. Lakiuudistus toteutettiinkin Työterveyslaitoksen pohjatyön ja suositusten pohjalta. Keskustelu siitä, lisääkö savuttomuus viihtyisyyttä vai romahduttaako se ravintoloiden liikevaihdon, jatkuu edelleen. Tutkittua tietoa tupakkalain vaikutuksista saadaan vuoden 2008 lopulla, kun valtakunnallinen kysely ja mittaustulokset valmistuvat. Kekseliäisyyttä tai sinnikkyyttä ei suomalaisilta puutu, sen osoittaa talviterassien ilmaantuminen katukuvaan. Kansainvälinen työjärjestö ILO käynnisti kampanjan maailmanlaajuisen asbestikiellon puolesta. Aika- Työterveys- ja työturvallisuusasioissa ei ole varaa lepsuilla. Sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja laatuongelmat tulevat kalliiksi.

6 VUOSIKERTOMUS naan suuria lupauksia sisältänyt tuote osoittautuikin käytössä hengenvaaralliseksi. Nyt samankaltaista innostusta herättävät nanoteknologian avulla valmistetut tuotteet, joita tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla. Nanoteknologiaan investoidaan huimia summia, mutta nanohiukkasten terveysvaikutuksista tiedetään toistaiseksi kovin vähän. Nanohiukkaset käyttäytyvät elimistössä eri tavoin kuin muut hiukkaset. Siksi on varmistettava, ettei uutta asbestiongelmaa pääse syntymään. Työterveyslaitos isännöi joulukuussa kansainvälistä Nanosh-kokousta, jossa pohdittiin nanoteknologian käyttöön liittyviä turvallisuuskysymyksiä. Työpaikka terveyden edistämisen areenaksi Liian monen työikäisen toimintakyky on heikentynyt epäterveellisten elintapojen vuoksi. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa kertoo, että 53 prosenttia työssäkäyvistä on ylipainoisia. Lisäksi miehistä 53 prosenttia ja naisista 19 prosenttia käyttää alkoholia niin paljon, että se aiheuttaa terveysriskejä. Työpaikalla voidaan monin tavoin edistää työkykyä ja terveyttä, mutta mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi Työterveyslaitos oli mukana käynnistämässä EU:n Move Europe -kampanjaa, joka kannustaa työpaikkoja tukemaan terveyttä edistäviä elämäntapoja. Erityisesti korostuvat liikunta, tupakoinnin ehkäisy, terveellinen ruokailu ja stressinhallinta. Kuva: Matti Matikainen Pääjohtaja Harri Vainio

7 4 TYÖTERVEYSLAITOS Sektoritutkimus on vahvuus Työterveyslaitos sai vuoden varrella kiitosta uudesta toimintatavastaan, asiakassuuntautumisesta ja tieteellisen tiedon soveltamisesta käytännön toimintamalleiksi. Työterveyslaitoksen vahvuus onkin juuri siinä, että se kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijoita ja testaa, miten tieteellinen tieto toimii käytännössä. Sektoritutkimuslaitoksilla on hyvät yhteydet tiedemaailmaan, valtionhallintoon, kuntiin, yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin. Siksi ne pystyvät tunnistamaan kehittämistarpeita ja rakentamaan yhteistyöverkostoja ratkaisujen löytämiseksi. Osallistuimme aktiivisesti julkiseen keskusteluun työhyvinvoinnin parantamisesta. Annoimme oman panoksemme niin hallitusohjelman, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman kuin strategisen huippuosaamisen keskittymien suunnittelua varten. Lisäksi laadimme valtionhallinnon toimeksiannosta useita selvityksiä. Vuoden mittaan selvitettiin muun muassa sektoritutkimuksen asemaa ja rahoitusta, toiminnan tehostamista sekä liikelaitostamismahdollisuuksia. Taustalla ovat ajatukset valtionhallinnon tuottavuuden lisäämisestä ja henkilöstön vähentämisestä. Toivottavaa on, että kun päätöksiä aikanaan tehdään, ne tehdään tulevaisuutta ajatellen ja seurauksia pohtien, ei teknisesti lukuja höyläten. Hyvinvoiva työyhteisö on tuottavuuden ydin. Työssä jaksaminen, luovuus, innovatiivisuus ja tuloksellisuus kumpuavat ihmisen mukaan mitoitetusta, terveellisestä ja turvallisesta työstä. Investointi työterveyteen on investointi tulevaisuuteen Hyvinvoiva työyhteisö on tuottavuuden ydin. Työssä jaksaminen, luovuus, innovatiivisuus ja tuloksellisuus kumpuavat ihmisen mukaan mitoitetusta, terveellisestä ja turvallisesta työstä, jota ihmiset voivat tehdä luottavaisin mielin. Siksi työelämää on kehitettävä siten, että ihmiset pysyvät toimintakykyisinä ja voivat nauttia työstään. Työtä tekevät ihmiset tarvitsevat positiivisia kannustimia, innostusta ja yrittämisen uusia mahdollisuuksia. Työhyvinvointi on erityisen tärkeää pienissä yrityksissä, joissa jokaisen työntekijän panos on ratkaiseva. Työmme tuloksilla on merkitystä vain, jos sillä on vaikuttavuutta tärkeimpien loppukäyttäjien toimintaan. Haluamme auttaa kaikenkokoisia työpaikkoja edistämään työhyvinvointia, ehkäisemään ongelmien syntymistä ja puuttumaan työkykyä vaarantaviin tekijöihin jo varhaisessa vaiheessa. Samat elementit haluamme nostaa myös suunnittelijoiden, kehittäjien ja päätöksentekijöiden tietoisuuteen. Työikäisille kansalaisille tarjoamme käytännönläheistä tietoa siitä, miten terveyttä voi edistää sekä työssä että työn ulkopuolella. Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Yhdessä voimme oppia uutta, toimia paremmin ja tehdä tavoitteistamme todellisuutta myös tulevina vuosina. Kuva: Lea Palo

8 VUOSIKERTOMUS Generaldirektörens översikt Det finns en klar efterfrågan på Arbetshälsoinstitutets kunnande. I det regeringsprogram som Vanhanens II regering slog fast våren 2007 betonas vikten av att utveckla arbetslivet och att finna en balans mellan anställningstrygghet och arbetslivets krav på flexibilitet, samt betydelsen av att minska hälsoskillnaderna och stärka företagshälsovårdens ställning. Den finländska företagshälsovården och kompetensen inom området har väckt intresse också internationellt. Under det gångna året har Arbetshälsoinstitutet deltagit i utvecklingen och utvärderingen av företagshälsovårdssystem i bl.a. Lettland och vissa länder i Östeuropa. På EU-nivå har Finland och Arbetshälsoinstitutet lyft fram Hälsa i all politik (Health in all policies) som en tankeram där hälsoaspekterna beaktas i allt politiskt beslutsfattande, inte bara i hälsopolitiken. En fungerande hälsovård bygger på ett nära samarbete mellan det förebyggande arbetet, primärvården och den specialiserade sjukvården, med företagshälsovården som viktig samarbetspartner. Trots alla internationella framgångar kan vi konstatera ett bakslag på hemmaplan i form av ökat antal arbetsolycksfall och arbetssjukdomar. Under goda ekonomiska tider är det många arbetsplatser som har nyanställd personal och använder sig av underleverantörer och andra tillfälliga arrangemang, samtidigt som man på grund av tidspressen har för lite tid för inskolning och hantering av arbetsmiljöfrågor. Men det betyder inte att man har råd att slarva med frågor som gäller hälsa och säkerhet i arbetet. Sjukfrånvaro, sjukpensioneringar och kvalitetsproblem kan bli mycket kostsamma. Exponeringen bör minskas Den 1 juni 2007 trädde EU:s kemikalieförordning (REACH) i kraft. REACH innebär en ny ansvarsfördelning i frågor som gäller kemikaliesäkerhet. Tidigare var det myndigheternas sak att bevisa att en kemikalie eller en produkt var farlig. Nu gäller det för företagen att visa att de kemikalier de använder sig av är säkra. För företagen innebär detta åtminstone på kort sikt en merkostnad, men i ett vidare perspektiv kan man räkna med betydande kostnadsinbesparingar i form av en minskning av antalet kemikalierelaterade sjukdomsfall. Arbetshälsoinstitutet hjälper den finländska industrin att uppfylla sina förpliktelser enligt REACH. Vi erbjuder utbildning och expertstöd till såväl företag som myndigheter. Samma dag trädde också bestämmelserna om rökfrihet på restauranger i kraft. Syftet med denna ändring av tobakslagen är att skydda restauranganställda från tobaksrök. Det tidigare systemet med separata rökområden i restaurangerna var inte tillräckligt effektivt, hade Arbetshälsoinstitutets uppföljning visat. Lagändringen baserar sig på Arbetshälsoinstitutets forskning och rekommendationer. Diskussionen om huruvida Työterveyslaitoksessa vietettiin Iloista Varttia Suomen 90-vuotisjuhlan kunniaksi Onnittelulaulu Sininen ja valkoinen raikui Työterveyslaitoksen oman bändin Kunnottomien johdolla. Eksoottisen säväyksen juhlaan toivat Työterveyslaitoksessa työskentelevät ulkomaalaiset tutkijat. He esittivät onnittelut Suomelle omalla äidinkielellään. Kuvassa vas. Riku Nikkilä, Angelica Siew Malesiasta, Greta Turunen ja Simo Virtanen. Man har inte råd att slarva med frågor som gäller hälsa och säkerhet i arbetet. Sjukfrånvaro, sjukpensioneringar och kvalitetsproblem kan bli mycket kostsamma. Den 5 december 2007, dagen före Finlands 90-års självständighetsdag, firade hela Arbetshälsoinstitutet den Glada Kvarten. Gratulationssångens Sininen ja valkoinen toner klingade under ledning av Arbetshälsoinstitutets eget band Kunnottomat. Festen fick en exotisk lyftning, då Arbetshälsoinstitutets utländska forskare framförde sina hyllningar för det självständiga Finland på sitt eget modersmål.

9 6 TYÖTERVEYSLAITOS Kuva: Timo Nurkka Johtoryhmä Lappeenrannassa Ammattikuljettajien työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen on yksi Työterveyslaitoksen toiminnan painopistealueista. Työterveyslaitoksen johtoryhmä sai tilaisuuden kokeilla rekkasimulaattoria vieraillessaan Lappeenrannan toimipisteessä. Rekkasimulaattoria käytetään ammattikuljettajien koulutuksessa ja sen on kehittänyt Etelä-Karjalan Aikuisopisto AKTIVA. Ledningsgruppen besökte Villmanstrand En av tyngdpunkterna för Arbetshälsoinstitutets verksamhet är att främja yrkeschaufförernas arbets- och funktionsförmåga. Under sitt besök till det regionala verksamhetsstället i Villmanstrand fick ledningsgruppen möjlighet att testa långtradarsimulatorn, som används vid skolning av långtradarchaufförer. Simulatorn har utvecklats av Syd-Karelens Vuxeninstitut, AKTIVA.

10 VUOSIKERTOMUS det nya systemet för restaurangernas del innebär ökad trivsel eller minskad omsättning är inte avslutad. Forskningsbaserad kunskap om lagändringens effekter finns att tillgå först i slutet av år 2008, då resultatet av en riksomfattande enkät och förnyade mätningar föreligger. De uteserveringar som dök upp i gatubilden i vintras visar att det inte saknas brist på uppfinningsrikedom och framåtanda. Internationella arbetsorganisationen ILO förespråkar ett globalt förbud mot asbest, en produkt som betraktades som mycket lovande när den lanserades. Liknande förväntningar ställs idag på produkter som framställs med hjälp av nanoteknologi. Produktsortimentet utvidgas i allt snabbare takt, samtidigt som enorma summor investeras i den nya teknologin. Än så länge vet man dock mycket litet om nanopartiklarnas effekter på människors hälsa. Nanopartiklar beter sig annorlunda i människokroppen än traditionella partiklar, och det är möjligt att de ansamlas i kroppen. Därför är det viktigt att säkerställa att nanopartiklarna inte ger upphov till ett nytt asbestproblem. I december stod Arbetshälsoinstitutet värd för en internationell konferens (NanOSH), där man dryftade säkerhetsfrågor i samband med användningen av nanoteknologi. Arbetsplatsen bör fungera som en arena för hälsofrämjande Alltför många personer i arbetsför ålder har nedsatt funktionsförmåga på grund av ohälsosamma levnadsvanor. Arbetshälsoinstitutets undersökning Arbete och hälsa i Finland visar att 53 procent av alla yrkesverksamma personer är överviktiga, och att 53 procent av männen och 19 procent av kvinnorna använder alkohol i så stora mängder att det innebär en risk för deras hälsa. Arbetsplatserna utnyttjar inte optimalt sina möjligheter att främja hälsa och arbetsförmåga. Arbetshälsoinstitutet är därför en av initiativtagarna till EU-kampanjen Move Europe med målet att uppmuntra arbetsplatserna att främja hälsosamma levnadsvanor. Tonvikten ligger på motion, tobaksprevention, hälsosamma matvanor och stresshantering. Välbefinnande i arbetet är grunden för produktiviteten i arbetslivet. Ett sunt och säkert arbete som är anpassat efter människors förutsättningar och behov lägger grunden för innovativitet, kreativitet och framgångsrik verksamhet och gör det lättare att fortsätta i arbetslivet. Sektorforskning är vår styrka Arbetshälsoinstitutet har under det gångna året fått erkänsla för sitt nya arbetssätt som är inriktat på kundernas behov och utvecklingen av praktiska handlingsmodeller baserade på tillämpad vetenskaplig kunskap. Styrkan hos Arbetshälsoinstitutet ligger i att det kan använda sig av en samlad sakkunskap på olika områden för att testa hur forskningsbaserad kunskap kan tillämpas i praktiken. Sektorforskningsinstituten har goda kontakter till vetenskapsvärlden, statsförvaltningen, kommunerna, företagen och medborgarorganisationerna, vilket ger goda förutsättningar att identifiera utvecklingsbehov och bygga upp samarbetsnätverk i syfte att finna nya lösningar. Vi har aktivt deltagit i den offentliga diskussionen om vilka åtgärder som bör vidtas för att förbättra välbefinnandet i arbetet. Bland annat har vi bidragit till utformningen av regeringsprogrammet och det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården. Vi har också bidragit till planeringen av strategiska spetskompetenskluster och utfört flera utredningar på uppdrag av statsförvaltningen. Under det gångna året har vi bland annat utrett sektorforskningens ställning och finansiering, samt möjligheterna att effektivisera verksamheten och organisera den i form av affärsverk. Tanken är att statsförvaltningens produktivitet bör förbättras och personalstyrkan minskas. När besluten i sinom tid fattas får vi hoppas att de görs med tanke på framtiden och de långsiktiga verkningarna och inte i form av tekniska kostnadsinbesparingar. En investering i arbetshälsa är en investering i framtiden Välbefinnande i arbetet är grunden för produktiviteten i arbetslivet. Ett sunt och säkert arbete som är anpassat efter människors förutsättningar och behov lägger grunden för innovativitet, kreativitet och framgångsrik verksamhet och gör det lättare att fortsätta i arbetslivet. Arbetslivet måste därför utvecklas så att de som arbetar har möjlighet att bibehålla sin funktionsförmåga och känna arbetsglädje. Arbetande människor behöver positiva incitament, entusiasm och möjligheter att prova på nya saker. Välbefinnande i arbetet är speciellt viktigt i små företag där varje arbetstagares insats är avgörande. Jag vill tacka alla våra kunder och samarbetspartner för ett gott samarbete under det gångna året. Tillsammans kan vi lära oss nya saker, bli bättre på det vi gör och förverkliga våra mål, också under de kommande åren.

11 Miten Työterveyslaitos vaikuttaa? Kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa. Ratkaisumme pohjautuvat tutkimustietoon.

12

13 10 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Työterveyslaitoksen vaikuttavuustavoitteet Toimintaamme ohjaavat seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi Työprosessit sujuviksi, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön Vaikuttavuustavoitteet ovat kehittämistehtäviä, joiden avulla pyrimme parantamaan asiakkaidemme toimintamahdollisuuksia, menestymistä ja hyvinvointia. Kehitämme tieteelliseen tietoon pohjautuvia toimintatapoja ja viemme ne osaksi asiakkaidemme toimintaa; näin vaikutamme työelämän käytäntöihin. Tavoitteenamme on kehittää ratkaisuja ja levittää ne siten, että tuloksena on sosiaalisia innovaatioita: kokonaan uudenlaisia, aiempaa parempia tapoja toimia työelämässä. Vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen käytämme noin 50 prosenttia resursseistamme. Tämän lisäksi käytämme noin 30 prosenttia resursseistamme lakisääteiseen tai kysyntäohjautuvaan perustoimintaan, ja noin 20 prosenttia varaamme tulevaisuuteen suuntautuvaan, osaamistamme uudistavaan toimintaan sekä nopeaa reagointia vaativaan toimintaan. Toimintamme muodostaa innovaatioketjun, joka alkaa tutkimuksesta, jatkuu kehittämistyönä ja päätyy toimivien ratkaisujen käytäntöön levittämiseen. Ratkaisujen vaikuttavuuden ja tehokkuuden todentamiseksi teemme arviointitutkimusta.

14 VUOSIKERTOMUS KUMPPANIT Ratkaise ja opi yhdessä Kehittämispalaute Tutki ja kehitä Ymmärrä, mistä on kysymys Kokoa, syvennä ja arvioi tutkimustietoa, kehitä menetelmiä Arvioi ja valitse menetelmiä Anna asiantuntijapalveluita alkuperäisartikkeleita katsauksia kriteeridokumentteja menetelmiä oppaita käsikirjoja parhaita käytäntöjä Kehittämispalaute Kouluta Välitä tietoa ja markkinoi Tarve ASIAKKAAT Ratkaisu Työterveyslaitoksen innovaatioketju alkaa tutkimuksesta, jatkuu kehittämistyönä ja päätyy toimivien ratkaisujen levittämiseen käytäntöön.

15 12 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista Lainsäädännön mukaan työ on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveyden menettämisen tai sairauden pahenemisen vaaraa eikä ylikuormittumista. Työpaikan terveysvaarat ovat myös riski yrityksen menestymiselle, sen imagolle, henkilöstön saannille ja henkilöstön pysyvyydelle. Suomessa sattuu vuosittain noin työtapaturmaa. Ammattitauteja ilmoitetaan vuosittain noin 6 000, mutta näiden lisäksi työ liittyy monien tautien syntyyn, oireiluun ja taudeista johtuvaan työkyvyttömyyteen. Kehitämme työpaikkojen kanssa sellaisia menetelmiä ja palveluja, joiden avulla terveysvaarat voidaan arvioida ja torjua. Terveysvaarojen hallinnan tulisi olla osa yrityksen turvallisuusjohtamista. Annamme tukea pienyrityksille ja yksin toimiville yrittäjille, jotta he voisivat paremmin hallita työn terveysvaaroja. Olemme kehittäneet yhdessä työterveyshuoltojen, yrittäjäjärjestöjen ja työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa yrittäjille tukiverkostoa. Levitämme työterveyshuolloille hyviä käytäntöjä, joilla työterveyshuolto ja yritysjohto yhdessä saavat työpaikkojen terveysvaarat hallintaan. TURVALLISUUSJOHTAMINEN JA TAPATURMIEN TORJUNTA Turvalliset työtavat koko alihankintaketjuun Yhä useampi työpaikka on yhteinen työpaikka, jolla työskentelee tilaajayritys ja useita muita yrityksiä kuten alihankkijoita. Tällaisella työpaikalla voi työskennellä monia kansallisuuksia, kieliä ja kulttuureja, mikä tekee turvallisuusjohtamisesta haasteellista. Kokemuksemme osoittavat, että yhteisten työpaikkojen turvallisuutta voidaan parantaa tilaajayrityksen oman toiminnan kautta valvonnalla, seurannalla ja mittaamalla. Kuva: Jukka Mykkänen

16 VUOSIKERTOMUS Hyvät turvallisuuskäytännöt leviävät koko alihankintaketjuun. Yritykset ovat tunnistaneet turvallisuuden ja tuottavuuden yhteyden Turvallisuus ja tuottavuus ovat saman mitalin kaksi eri puolta. Tutkimuksemme mukaan suurin osa yrityksistä on tunnistanut turvallisuuden ja tuottavuuden välisen yhteyden. Tapaturmien ja sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia seurataan useilla eri tavoilla, mutta kuitenkin vain harva yritys seuraa panoksia, jotka on laitettu tapaturmien ehkäisyyn ja työterveyden edistämiseen. Yhden työtapaturman kustannusten keskiarvo oli 6031 euroa. Nolla tapaturmaa on mahdollista saavuttaa Nolla tapaturmaa -foorumi on suomalaisten työpaikkojen muodostama verkosto, jonka jäsenille on yhteistä aito halu työturvallisuuden parantamiseen ja pyrkimys kohti nollaa tapaturmaa. Foorumiin kuuluu erikokoisia työpaikkoja erilaisilta toimialoilta. Foorumin johtoajatuksena onkin toinen toisiltaan oppiminen, myös yli toimialarajojen. Foorumin jäsentyöpaikkojen määrä kasvoi 160:een vuonna Työpaikoilla on työntekijää kattaen 10 prosenttia Suomen työvoimasta. Foorumi järjesti viisi yhteistä tilaisuutta, joihin osallistui noin 500 henkilöä. NoFS-konferenssin teemana resilienssiteknologia Työterveyslaitos vastasi Pohjoismaisen turvallisuusalan NoFS 2007 konferenssin järjestämisestä Tampereella. Konferenssin teema oli resilienssiteknologia, joka on uusi ja innovatiivinen lähestymistapa turvallisuuden kehittämiseen. Siinä korostetaan ennakointia ja organisaation joustavuutta epänormaaleissa tilanteissa. Atex torjuu räjähdyksiä Räjähdysten ja äkillisten leimahdusten aiheuttamat henkilö-, ympäristö- ja taloudelliset seuraukset saattavat olla pk-yrityksille vakavat. Pk-yrittäjiltä ja kuluttajilta puuttuu usein valmiudet tunnistaa toiminnassa esiintyvät tilanteet, joissa saattaa syntyä yllättäviä tulipaloja ja räjähdyksiä. Atex-hankkeessa tuimme pk-yrityksiä palavien ja räjähtävien ilmaseosten aiheuttamien vaarojen torjunnassa. Kehitimme myös Atex-foorumia, johon osallistuu lainsäädäntöä valvovia viranomaisia, vakuutusyhtiöitä ja asiantuntijoita. Tapaturmien torjunta on yhteistyötä Osallistuimme tutkimuksen asiantuntijoina sosiaali- ja terveysministeriön työturvallisuusmääräyksiä valmistelevan neuvottelukunnan (TTN) työhön. Teimme ministeriön aloitteesta yhteistyösuunnitelman Kansanterveyslaitoksen Vapaa-ajan tapaturmien torjuntayksikön kanssa. Tarkoitus on hyödyntää keskinäistä osaamista ja edistää tapaturmantorjuntaa valtakunnallisesti. ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Nolla tapaturmaa -foorumin osallistuja, Lindström Oy Kuva: Juha Repo Lindström Oy on ollut mukana Nolla tapaturmaa -foorumissa vuodesta Henkilöstöpäällikkö Tea Rewellin mukaan foorumi on jatkuva inspiraation ja oppimisen lähde yrityksen työturvallisuustoiminnan kehittämisessä. Nolla tapaturmaa -foorumin hyödyt näkyvät muun muassa johdon ja henkilöstön asennoitumisessa ja osaamisessa. Tapaturmat ovat vähentyneet ja vaaratilanteista tehdään Läheltä piti -ilmoitukset. Foorumin kautta on syntynyt hyödyllisiä yrityskontakteja ja osallistujat oppivat toimivia käytäntöjä toinen toisiltaan. Rewellin mukaan haastavinta on saada nolla tapaturmaa -ajattelu osaksi jokapäiväistä tekemistä ja asennoitumista. Turvallisuuden kehittäminen tulisi olla mukana kaikissa palaverissa johtoryhmän kokouksista pienryhmäpalavereihin. Lindström Oy toimii 18 maassa ja tarjoaa työvaate-, henkilönsuojain-, matto-, hygienia-, ravintolatekstiili- ja teollisuuspyyhepalveluita.

17 14 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? RISKINARVIOINTI JA RISKIEN HALLINTA Työterveyslaitos tukee yrityksiä REACH-velvoitteiden täyttämisessä EU:n uusi kemikaaliasetus (REACH) luo uusia velvoitteita kemikaaleja käyttäville ja valmistaville yrityksille. Järjestimme ympäri Suomea kuusi REACH-tiedotustilaisuutta, joihin osallistui 530 kuulijaa. Pilottihankkeessa testasimme yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa altistumisskenaarioiden laatimista malliaineena metanoli ja saimme arvokasta tietoa altistumiskenaarioiden laatimiseen liittyvistä ongelmista. Metallialan pk-yrityksille tukea ja työkaluja riskinarviointiin Uudistuneesta työturvallisuuslaista huolimatta metallisektorin pk-yrityksissä kemikaaleihin liittyviä riskejä ei ole saatu hallintaan. Merkittävimmät syyt altistumisen arvioinnin ja riskinarvioinnin puutteisiin ovat resurssien eli ajan, rahan ja tiedon puute sekä määräysten valvonnan vähäisyys. Työsuojelu- ja työterveysalojen toimijoita ja lainsäädäntöä ei tunneta riittävästi. Työterveyslaitos tukee pieniä ja keskisuuria metalliyrityksiä neuvonnalla, tietokorteilla ja malliratkaisuja kehittämällä. Uusi biomonitoroinnin malli tuottaa lisää tietoa asiakkaalle Loimme uuden lähestymistavan biomonitoroinnin toimenpidearvojen tuottamiseksi ja niiden kehittämiseksi terveysriskien hallintaa paremmin ohjaaviksi. Asiakkaat tulevat saamaan lausunnoissamme aiempaa enemmän tietoa tulosten merkityksestä ja toimenpidetarpeista. Biomonitoroinnilla eli analysoimalla veri- tai virtsanäytteitä voidaan ennustaa eräiden aineiden kuten lyijyn, elohopean ja kadmiumin terveysvaikutuksia. Laadimme ehdotukset sosiaali- ja terveysministeriölle kuuden uuden biomonitoroinnin toimenpideraja-arvon liittämiseksi vuoden 2009 haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien (HTP) luetteloon. Teimme myös suositukset, joiden avulla kemiallisten tekijöiden yhteisvaikutukset voidaan ottaa huomioon. Työterveyshuollot pystyvät uuden mallin avulla tekemään henkilökohtaisen riskinarvioinnin työntekijälle. Malli ottaa huomioon kemikaalien, melun, tärinän ja tapaturmariskien yhteisvaikutukset. Hyvinvoiva yrittäjä on yrityksen tärkein voimavara Yrittäjän terveys ja työkyky sekä työssä jaksaminen ja osaaminen ovat pienen yrityksen elinehtoja. Kuitenkin vain noin 10 prosenttia mikroyrityksistä on työterveyshuoltopalvelun piirissä. Työterveyslaitos on kehittänyt tukiverkostoja ja hyviä käytäntöjä yrittäjien hyvinvoinnin tueksi Savossa ja Varsinais-Suomessa sekä Mäntsälän, Oulun ja Lappeenrannan seuduilla. Koulutustilaisuuksiin on osallistunut tuhansia pienyritysten työntekijöitä sekä yrittäjien päämiesten edustajia ja työterveyshuoltojen ammattihenkilöitä. Yrittäjille on jaettu koteihin Yrittäjän työterveyshuolto -opasta. Kun opitut toimintatavat vakiintuvat, jatkavat paikalliset yrittäjät ja muut toimijat itse hyvinvointia tukevia käytäntöjä. Puu- ja bioenergiahankkeessa koottiin verkosto Pohjois-Savon alueella toimivista yrityksistä ja muista aluetoimijoista, jotka voivat tukea alan yrittäjien työhyvinvointia. Yritysverkostoon sitoutui yli 150 yritystä. Pienyrittäjät olivat kiinnostuneita verkostoitumisesta sekä vertaisyrittäjien että saman toimialan yrittäjien kanssa. Savossa järjestimme pienyrittäjille kaikkiaan yli 150 hyvinvointitapahtumaa. Tapahtumiin yhdistettiin tervey- ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Yrittäjän työhyvinvointi, Anneli Hiltunen, Kampaamo Aale, Kuopio Myös pienen yrittäjän täytyy panostaa hyvinvointiinsa. Työterveyshuolto on mielestäni ensimmäisellä sijalla työssä jaksamisen kannalta, koska sieltä voi hakea apua kaikissa tilanteissa. Avun saa jonottamatta ja siellä tunnetaan yrittäjä hyvin. Kun on tuttu paikka, puhelimeen on helppo tarttua ja pyytää apua. Tämä kaikki on yrittäjälle vähennyskelpoista verotuksessa. Työterveyshuolto on pieni panos omaan hyvinvointiin. Kampaaja Anneli Hiltunen arvostaa työterveyshuollon palveluja.

18 VUOSIKERTOMUS teen, työoloihin, henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja terveystottumuksiin liittyvää koulutusta, henkilökohtaisen terveydentilan ja fyysisen kunnon testaamista sekä työympäristön epäkohtien arvioimista ja neuvontaa. Yhdeksään kuntaan perustettiin hyvän jaksamisen klubi, jotka toimivat yrittäjävetoisesti. SISÄYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN Sisäympäristön parantaminen on yksi Työterveyslaitoksen keskeisiä teema-alueita. Laadukas sisäympäristö -teema vaikuttaa työpaikkojen sisäympäristön laatuun kehittämällä ennakoivaa kokonaisvaltaista suunnittelua sekä tehostamalla ongelmien tunnistamista ja hallintaa. Toiminta perustuu yhteistyöhän rakentajien, tilan käyttäjien, suunnittelijoiden ja päättäjien kesken. Sairaalat odottavat korjaamista Suomen sairaaloissa on patoutunut korjaustarve ja siksi valtakunnallisessa sairaalakiinteistöjen VALSAI-hankkeessa tuotimme kansallisen vision sairaalakiinteistöjen kehittämiseen erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön ja sairaanhoitopiirien tarpeisiin. Vision perusteella voidaan suunnitella nykyistä paremmin erikoissairaanhoitoa ja sen edellyttämää kiinteistökantaa ja peruskorjauksia. Sairaanhoitopiirien tarpeisiin valmistui kiinteistöjen arviointityökalu, jota testattiin HUSissa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Työkalu otetaan käyttöön sairaaloissa peruskorjauksia suunniteltaessa. Muutto korjattuun rakennukseen saattaa pelottaa Eräässä paluumuuttoprojektissa pystyimme ehkäisemään ongelmarakennuksesta syntyneen pelon kärjistymisen, ja paluu peruskorjattuun tilaan onnistui hyvin. Kehitimme hyvän käytännön ministeriöiden toimitilojen sisäilmaongelmien hallintaan Ennakoivan toiminnan ja moniammatillisen sisäilmaryhmätyöskentelyn vaikutus sisäilmaan, terveyteen ja työn tuottavuuteen -hankkeessa (ENNA). Toimintatapaa levitetään työterveyshuoltoihin ja muillekin työpaikoille. Avotoimistojen ääniympäristön suunnitteluun työkalu Internetpohjainen avotoimiston ääniympäristön suunnittelutyökalu lanseerattiin. Osallistuimme Rakennustietosäätiön julkaisemien rakennusten akustista suunnittelua käsittelevien ohjeiden laadintaan. Ohjeet koskevat oppilaitoksia, auditorioita, liikuntatiloja ja kirjastoja. Sisäympäristölähtöisen suunnitteluprosessin edistämiseksi levitimme ilmastoinnin ja huonevirtausten suunnittelutyökaluja. Tupakkalaki Työterveyslaitos vaikutti oleellisesti siihen, että ravintoloita koskeva tupakkalaki maassa toteutui. Lain tiukentamisen jälkeen arvioimme seurantakyselyn ja mittausten avulla lain toteutumista siirtymäajan aikana. Kansainvälisiä konferensseja Järjestimme ensimmäisen kansainvälisen työpaikkojen sisäilmaa koskevan kongressin (WORKAIR). Osallistuimme lisäksi kahden Helsingissä pidetyn kansainvälisten kongressisarjan Clima 2007 ja RoomVent 2007 organisointiin. Kotimaassa järjestimme Laadukkaan sisäympäristön ajankohtaispäivät -koulutuskiertueen. LISÄTIETOJA JA JULKAISUT >> Yrittäjän työterveyshuolto -opas >> ja >> >> Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä Kuva: Paula Naumanen >> >>

19 16 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Mielekäs työ, työn ja työyhteisöjen hyvä organisointi sekä osaamisen kehittäminen ovat perusta henkilöstön uudistumis- ja yhteistyökyvylle sekä innovatiivisuudelle. Tällöin työntekijät viihtyvät ja jaksavat hyvin. Tällaiset organisaatiot myös menestyvät jatkuvasti muuttuvassa, kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Työssä tarvitaan entistä enemmän tiedon ja vuorovaikutuksen hallintaa. Tieto- ja viestintätekniikka puolestaan mahdollistaa uudenlaisen, ajasta ja paikasta riippumattoman työn. Kehitämme työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja muiden työelämää kehittävien organisaatioiden käyttöön muutoksen hallintakeinoja ja työn organisointimalleja, jotka edistävät hyvinvointia, jatkuvaa oppimista ja toiminnan tehokkuutta. Kehitämme myös tapoja luoda sellaista työpaikkakulttuuria, joka tekee ihmisten erilaisuudesta voimavaran, johtuipa erilaisuus iästä, sukupuolesta, ammatista, kulttuuritaustasta tai persoonallisuudesta. Muutokset ja joustot hallittaviksi Työelämän muutokset, joustot ja hyvinvointi työssä -toimintaohjelma ( ) tuotti tietoa työelämän joustoista ja hyvistä käytännöistä kehittämis- ja koulutustoiminnan pohjaksi. Ohjelma päättyi, mutta sen työ jatkuu tiimeissämme edelleen. Ohjelman luomaa tietopohjaa hyödynnetään erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, PARAS-hankkeen, tukemisessa. Kuva: Sirpa Isberg

20 VUOSIKERTOMUS PARAS-hankkeen tueksi julkaisimme tutkimustietoa kuntatyöntekijöiden muutosten oikeudenmukaisuuden kokemuksista ja rakensimme yhteistyöverkostoja alan muiden toimijoiden kanssa kunta-alan muutosten tutkimisen ja kehittämisen syventämiseksi. Työaikajoustoja koskeva tutkimuksemme osoitti, että joustoja tulee tarkastella monelta näkökannalta. Liiketaloutta tukevilla, ns. tuotannollisilla joustoilla, kuten ylitöillä ja erilaisilla vuorojärjestelmillä, pyritään vastaamaan kysynnän ja palvelujen vaihteluihin. Yksilöllisesti joustavat työaikajärjestelyt ottavat huomioon työntekijöiden työaikatoiveita, jotka voivat vaihdella työuran eri aikoina. Tasapaino yrityksen ja työntekijöiden tarpeiden välillä osoittautui tärkeäksi. Stressioireita oli selvästi eniten silloin, kun työaikajousto perustuu vain tuotannollisiin tarpeisiin, kun taas molemminpuolisen jouston tilanteessa oireilu oli vähäisempää. Tällainen molemminpuolinen työaikajousto heijastui myös parempana työn ja kotiasioiden helpompana yhdistämisenä. Pilotoimme työorganisaatioiden muutoksen etenemistä ja läpimenon ratkaisevia kohtia tunnistavan menetelmän kahdessa tutkimushankkeessa neljän suuren ja toiminnoiltaan erilaisen työorganisaation kanssa. Kehitimme yhdessä asiakasorganisaatioiden johtajien, esimiesten ja henkilöstön kanssa toimintakonseptin muutoksissa syntyvien epäsynkronien tunnistusmenetelmistä. Tuloksia esittelimme ja kokeilimme koulutustilaisuudessa, johon osallistui henkilöstöhallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon ja tuotannon ammattilaisia. Kehitimme muutospajamenetelmää kolmen asiakasorganisaation esimiestyöhön, organisaation muutoksen kannalta avainyhteisön työhön sekä lainsäädäntömuutoksessa olevan yhteisön työhön. Hankkeisiin on liittynyt organisaatioiden toimintakonseptien analysointia ja analysointimallin kehittämistä. Järjestimme muutoskoulutusta terveydenhuollon keskijohdolle, työterveysyksiköille ja TYKES -oppimisverkostoille. Toiminnan vaikuttavuus on kohdistunut erityisesti hankkeissa ja koulutuksissa mukana olleisiin organisaatioihin sekä työterveyden ja työsuojelun ammattilaisiin. Johtaminen edistämään innovaatioita, hyvinvointia, osaamista ja työn tulosta Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehittäminen on ajankohtainen haaste Suomessa. Työterveyslaitos vastasi haasteeseen analysoimalla työnorganisointi- ja palveluinnovaatioiden syntyä ja kehittymistä suomalaisissa sairaaloissa. Mallinsimme terveydenhuollon innovaatioprosesseja ja keräsimme hyviä käytäntöjä innovaatiotyöhön. Tutkimus osoitti, että terveydenhuollon innovaatioiden syntymistä edeltää pitkä ja monimutkainen prosessi. Sairaanhoitopiirin johdolla on avainrooli, kun erikoissairaanhoidon toimintatapoja uudistetaan. Tutkimuksen pohjalta annoimme suositukset innovaatioiden onnistumista edistävistä toimenpiteistä terveydenhuollon työpaikoilla innovaatioprosessien eri vaiheissa. Olemme levittäneet tietoa terveydenhuoltoalan työn kehittämisen koulutuksissa. Tuotimme tietoa organisaatio- ja johtamisoppien soveltamisesta Suomessa Tämä luo perspektiiviä ja auttaa työpaikkoja niiden suunnitellessa johtamisen kehittämistä. Julkaisimme oppikirjan kriisien johtamisesta. Kriisien viestinnän asiantuntemuksesta ja osaamisesta oli käyttöä eri ministeriöissä vuoden aikana, eikä vähiten Jokelan ja Nokian kriisien yhteydessä loppuvuodesta. ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Porin kaupunki, Sirpa Isberg Kuva: Sanna Jääskeläinen Porin kaupungin terveysvirasto lähti yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa parantamaan terveysviraston henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista. Tavoitteena oli sekä ylläpitää että kehittää henkilöstön työkykyä. Painopiste oli kuitenkin esimiestyön vahvistamisessa. Hankkeen koordinaattorin Sirpa Isbergin mukaan hankkeen tavoitteet olivat laajat ja osittain vaikeasti mitattavissa. Kaksi vuotta on lyhyt ajanjakso näin suurelle hankkeelle, mutta hanke oli hyvä alku kehittämiselle ja sen jatkamiselle. Hankkeen avulla erityisesti työhyvinvointi ja sen merkitys työyhteisöön ymmärrettiin laajasti. Me - yhdessä eteenpäin -asenteen saavuttamisella lisättiin eri tulosalueiden yhteistyötä ja samalla poistettiin raja-aitoja. Työyhteisöjen kehittämissuunnitelmat olivat hyviä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Esimiestyöskentelyyn saatiin uusia ideoita ja ajatuksia. Niskahierontaa työyhteisökoulutuksen tauolla Porissa.

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

stressi hallinnassa! Ehdokkaiden nimeäminen Terveellinen työ Euroopan hyvän käytännön palkinnot Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä

stressi hallinnassa! Ehdokkaiden nimeäminen Terveellinen työ Euroopan hyvän käytännön palkinnot Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ #EUManageStress stressi hallinnassa! www.healthy-workplaces.eu Ehdokkaiden nimeäminen Euroopan hyvän

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin TTK tuottaa ja välittää Työyhteisöjen kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla tiedottamalla kehitys- ja tietopalveluilla

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö:

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset SAK:n 21. Työympäristöseminaari 23.3.2013 Rea Lagerstedt, Helsingin yliopisto 1 Perhelääkäritkö tth:n tilalle? 2 Mitä erikoislääkärikoulutus pitää

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela Työhyvinvointikyselyn tulokset Pirjo Saari Mela 2 Kysely Työhyvinvointiohjelman pohjaksi Nettikysely Vastaajia yhteensä 1 191, joista sidosryhmävastauksia 32 Lyhyt kysely, auki joulukuun alusta tammikuun

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa Päärahoitus 3,1 miljoonaa euroa tapaturmavakuutusmaksuista TSR:n kautta

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot