Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää."

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007

2 Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Etsimme ratkaisuja asiakkaittemme ja työelämän tarpeisiin tutkimuksen, koulutuksen, asiantuntijapalveluiden ja tiedonvälityksen keinoin. Tavoitteemme on, että työn tekeminen on terveellistä ja turvallista koko työuran ajan. Työolot ja työ edistävät terveyttä ja toimintakykyä, eivät vaaranna niitä. Toimimme kuudella paikkakunnalla, Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Päätoimipiste on Helsingissä. Laitos on perustettu Vakinaisen henkilöstön määrä on noin 600, projekteissa työskentelee lisäksi n. 200 henkilöä. Toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Arvot Arvojamme ovat vaikuttavuus, luotettavuus ja kumppanuus. Niihin liittyvät osaaminen, arvostus ja luottamus, joita pidämme hyvinä toimintatapoina, kun teemme yhteistyötä toistemme kanssa. Visio Työterveyden ja työturvallisuuden näkökulma on aina mukana, kun suomalaisessa yhteiskunnassa tai yksittäisillä työpaikoilla edistetään hyvinvointia ja tuottavuutta. Kehittämiemme toimintamallien ansiosta suomalaiset ovat mukana työelämässä pidempään kuin nykyään. Suomessa ja maailmalla meidät tunnetaan työterveyden ja työturvallisuuden asiantuntijana, jota kysytään mukaan kehittämiskumppaniksi. Uudistumme itse jatkuvasti toimintaympäristömme muutoksia ennakoiden. Työterveyslaitos on esimerkillinen, haluttu työpaikka. Asiakkaat Asiakkaitamme ovat niin yhteiskunnan päättäjät kuin kansalaisetkin. Otamme toiminnassamme erityisesti huomioon työterveys- ja työsuojelualan ammattilaisten ja työpaikkojen tarpeet.

3 Työterveyslaitoksen organisaatio ja toimintayksiköiden vastuuhenkilöt 2007 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ JOHTOKUNTA PÄÄJOHTAJA Harri Vainio JOHTORYHMÄ OSAAMISKESKUKSET Hyvät käytännöt ja osaaminen Kaj Husman Inhimillinen työ Mikko Härmä Terveys ja työkyky Hilkka Riihimäki Työyhteisöt ja organisaatiot Kari Lindström Työympäristön kehittäminen Hannu Anttonen Sisäiset palvelut Martti Lehtokangas TIIMIT Julkaiseminen, tieto- ja verkkopalvelut Mona Lökström Koulutus ja kehittäminen Matti Ylikoski Tilastotiedepalvelut Tuula Nurminen Tutkimuksesta käytäntöön Jos Verbeek Työolojen ja terveyden seuranta Timo Kauppinen Työ ja yhteiskunta Antti Kasvio Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen Maria Rautio (Pirjo Manninen) Aivot ja työ -tutkimuskeskus Kiti Müller Ergonomia ja käytettävyys Nina Nevala Liikenne ja logistiikka Seppo Olkkonen Työn kehittäminen Kirsti Launis Työturvallisuus Markku Aaltonen Fyysinen toimintakyky Hannu Rintamäki Hoitaja- ja tukipalvelu Outi Fischer Liikuntaelinsairaudet Helena Varonen Työhön liittyvät sairaudet Kristiina Mukala Työkyvyn ja terveyden edistäminen Päivi Husman Työlääketiede Helena Taskinen Työperäisten sairauksien syntymekanismit ja ehkäisy Kirsti Husgafvel-Pursiainen Yliherkkyyssairauksien hallinta Antti Lauerma Henkilöarviointi ja kompetenssien kehittäminen Kirsi Junnila Muutokset ja tulevaisuuden työ Pekka Huuhtanen Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen Ahti Simola Sosiaali- ja terveysalan työ Marjukka Laine Työ ja mielenterveys Sirkku Kivistö Työyhteisöpalvelut Jalmari Heikkonen Aerosolit, pölyt ja metallit Timo Tuomi (Antti Tossavainen) Bioaerosolit ja sisäilma Marjut Reiman Biomonitorointi Antero Aitio Fysikaaliset tekijät ja tekniset ratkaisut Rauno Pääkkönen Kemialliset tekijät Tapani Tuomi Riskinarviointi Tiina Santonen Suojautuminen ja tuoteturvallisuus Helena Mäkinen Turvalliset johtamiskäytännöt Mika Liuhamo Uudet teknologiat ja riskit Kai Savolainen Henkilöstöpalvelut Monica Hostio Johdon tuki Outi Huida Talous- ja hankintapalvelut Pentti Laaninen Tieto- ja viestintätekniikka Maija Välisuo Toiminnan ohjaus - viestintä - kansainväliset asiat - suunnittelu ja seuranta - tutkimuspalvelut ja muu toiminnan tuki Jouni Toikkanen KÄRKITUTKIMUSYKSIKÖT Immunotoksikologian kärkitutkimusyksikkö Harri Alenius Psykososiaalisten tekijöiden kärkitutkimusyksikkö Jussi Vahtera TEEMAT JA TOIMINTAOHJELMAT KESTO työuraan kestoa ja kestävää kehitystä -ohjelma Matti Ylikoski TEEMA-ALUE Elämänkulku ja työ Juhani Ilmarinen TEEMA-ALUE Laadukas sisäympäristö Kari Reijula Nuoret ja työ -ohjelma Timo Leino Työ/elämä -tasapaino -ohjelma Kaisa Kauppinen Työelämän muutokset, joustot ja hyvinvointi työssä -ohjelma Pekka Huuhtanen ALUETOIMIPISTEET JA ALUEJOHTAJAT Helsinki Olli Punnonen, Kuopio Anna-Liisa Pasanen, Lappeenranta Irma Welling, Oulu Irmeli Kinnunen, Tampere Rauno Hanhela, Turku Jyrki Liesvuori

4 VUOSIKERTOMUS Vuosikertomus Pääjohtajan katsaus 5 Generaldirektörens översikt 8 Miten Työterveyslaitos vaikuttaa? 10 Vaikuttavuustavoitteet 12 Terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista 16 Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö 20 Kansalaiselle valmiudet huolehtia hyvinvoinnistaan 22 Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi 24 Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmäksi 28 Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi 32 Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön 36 Kansainvälinen yhteistyö 38 EU ja kansainväliset järjestöt 42 NIVA Pohjoismainen työympäristöalan jatkokoulutusinstituutti 44 Kansainväliset asiantuntijatehtävät 46 Henkilöstö 48 Toimintamuodot ja keskeiset tunnusluvut 50 Tutkimus 52 Asiantuntijapalvelut 56 Koulutus 60 Tiedonvälitys 63 Työterveyslaitoksen kustantamat kirjat ja lehdet 66 Talouskatsaus 67 Tuloslaskelma 68 Tase 70 Tilintarkastuskertomus 72 Lausunnot viranomaisille ja muille yhteisöille 74 Johtokunta ja johtoryhmä 76 Asiantuntijatoimikunnat 76 Jorma Rantanen -luennoitsijat 78 Tapahtui vuonna 2007

5 2 TYÖTERVEYSLAITOS Pääjohtajan katsaus Työterveyslaitoksen osaamiselle on kysyntää. Keväällä urakkansa aloittanut Vanhasen II-hallitus painottaa ohjelmassaan työelämän kehittämistä, työelämän vaatimien joustojen ja työsuhteisiin liittyvän turvallisuuden tasapainottamista, terveyserojen kaventamista sekä työterveyshuollon roolin vankistamista. Suomalainen työterveysosaaminen on herättänyt kiinnostusta myös maailmalla, ja kuluneena vuonna Työterveyslaitos osallistui työterveysjärjestelmien kehittämiseen ja arviointiin muun muassa Latviassa ja eräissä Itä-Euroopan maissa. Suomi on Työterveyslaitoksen myötävaikutuksella nostanut EU:n neuvottelupöytiin Terveys kaikissa politiikoissa -ajattelun (Health in all policies), mikä tarkoittaa terveysnäkökohtien huomioimista kaikessa poliittisessa päätöksenteossa, ei vain terveyspolitiikassa. Toimiva terveydenhuolto tarkoittaa ehkäisyn, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä, jossa hyvä työterveyshuolto on kiinteästi mukana. Kansainvälisestä menestyksestä huolimatta kotimaassa havaittiin notkahdus, kun työtapaturmia ja ammattitauteja kuvaavat käyrät kääntyivät nousuun. Hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi monilla työpaikoilla on uutta henkilöstöä, alihankkijoita ja muita vaihtuvia tekijöitä, ja työhön perehdyttäminen sekä työympäristöstä huolehtiminen jää kiireessä taka-alalle. Työterveys- ja työturvallisuusasioissa ei kuitenkaan ole varaa lepsuilla; sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja laatuongelmat tulevat kalliiksi. Altistumista vähentämässä EU:n kemikaaliasetus REACH astui voimaan ja uudisti kemikaaliturvallisuuteen liittyvän vastuunjaon. Aiemmin viranomaisten tehtävänä oli osoittaa, että tietty kemikaali tai tuote on vaarallinen. Nyt yritysten on osoitettava, että niiden käyttämät kemikaalit ovat turvallisia. Yritysten kustannukset nousevat ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta huomattavasti laajakantoisempia säästöjä odotetaan siitä, että kemikaalien aiheuttamat sairaudet vähenevät. Työterveyslaitos tukee suomalaista teollisuutta REACH-velvoitteiden täyttämisessä; tarjoamme koulutusta ja asiantuntijatukea sekä yrityksille että viranomaisille. Samana päivänä astui voimaan myös uudistettu tupakkalaki, joka muutti ravintolat savuttomiksi. Tarkoituksena on suojella ravintolatyöntekijöitä tupakansavulta. Työterveyslaitos seurasi aiemman tupakkalain vaikutuksia siinä tupakointi oli ravintoloissa sallittua rajatuilla alueilla ja totesi ne riittämättömiksi. Lakiuudistus toteutettiinkin Työterveyslaitoksen pohjatyön ja suositusten pohjalta. Keskustelu siitä, lisääkö savuttomuus viihtyisyyttä vai romahduttaako se ravintoloiden liikevaihdon, jatkuu edelleen. Tutkittua tietoa tupakkalain vaikutuksista saadaan vuoden 2008 lopulla, kun valtakunnallinen kysely ja mittaustulokset valmistuvat. Kekseliäisyyttä tai sinnikkyyttä ei suomalaisilta puutu, sen osoittaa talviterassien ilmaantuminen katukuvaan. Kansainvälinen työjärjestö ILO käynnisti kampanjan maailmanlaajuisen asbestikiellon puolesta. Aika- Työterveys- ja työturvallisuusasioissa ei ole varaa lepsuilla. Sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja laatuongelmat tulevat kalliiksi.

6 VUOSIKERTOMUS naan suuria lupauksia sisältänyt tuote osoittautuikin käytössä hengenvaaralliseksi. Nyt samankaltaista innostusta herättävät nanoteknologian avulla valmistetut tuotteet, joita tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla. Nanoteknologiaan investoidaan huimia summia, mutta nanohiukkasten terveysvaikutuksista tiedetään toistaiseksi kovin vähän. Nanohiukkaset käyttäytyvät elimistössä eri tavoin kuin muut hiukkaset. Siksi on varmistettava, ettei uutta asbestiongelmaa pääse syntymään. Työterveyslaitos isännöi joulukuussa kansainvälistä Nanosh-kokousta, jossa pohdittiin nanoteknologian käyttöön liittyviä turvallisuuskysymyksiä. Työpaikka terveyden edistämisen areenaksi Liian monen työikäisen toimintakyky on heikentynyt epäterveellisten elintapojen vuoksi. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa kertoo, että 53 prosenttia työssäkäyvistä on ylipainoisia. Lisäksi miehistä 53 prosenttia ja naisista 19 prosenttia käyttää alkoholia niin paljon, että se aiheuttaa terveysriskejä. Työpaikalla voidaan monin tavoin edistää työkykyä ja terveyttä, mutta mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi Työterveyslaitos oli mukana käynnistämässä EU:n Move Europe -kampanjaa, joka kannustaa työpaikkoja tukemaan terveyttä edistäviä elämäntapoja. Erityisesti korostuvat liikunta, tupakoinnin ehkäisy, terveellinen ruokailu ja stressinhallinta. Kuva: Matti Matikainen Pääjohtaja Harri Vainio

7 4 TYÖTERVEYSLAITOS Sektoritutkimus on vahvuus Työterveyslaitos sai vuoden varrella kiitosta uudesta toimintatavastaan, asiakassuuntautumisesta ja tieteellisen tiedon soveltamisesta käytännön toimintamalleiksi. Työterveyslaitoksen vahvuus onkin juuri siinä, että se kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijoita ja testaa, miten tieteellinen tieto toimii käytännössä. Sektoritutkimuslaitoksilla on hyvät yhteydet tiedemaailmaan, valtionhallintoon, kuntiin, yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin. Siksi ne pystyvät tunnistamaan kehittämistarpeita ja rakentamaan yhteistyöverkostoja ratkaisujen löytämiseksi. Osallistuimme aktiivisesti julkiseen keskusteluun työhyvinvoinnin parantamisesta. Annoimme oman panoksemme niin hallitusohjelman, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman kuin strategisen huippuosaamisen keskittymien suunnittelua varten. Lisäksi laadimme valtionhallinnon toimeksiannosta useita selvityksiä. Vuoden mittaan selvitettiin muun muassa sektoritutkimuksen asemaa ja rahoitusta, toiminnan tehostamista sekä liikelaitostamismahdollisuuksia. Taustalla ovat ajatukset valtionhallinnon tuottavuuden lisäämisestä ja henkilöstön vähentämisestä. Toivottavaa on, että kun päätöksiä aikanaan tehdään, ne tehdään tulevaisuutta ajatellen ja seurauksia pohtien, ei teknisesti lukuja höyläten. Hyvinvoiva työyhteisö on tuottavuuden ydin. Työssä jaksaminen, luovuus, innovatiivisuus ja tuloksellisuus kumpuavat ihmisen mukaan mitoitetusta, terveellisestä ja turvallisesta työstä. Investointi työterveyteen on investointi tulevaisuuteen Hyvinvoiva työyhteisö on tuottavuuden ydin. Työssä jaksaminen, luovuus, innovatiivisuus ja tuloksellisuus kumpuavat ihmisen mukaan mitoitetusta, terveellisestä ja turvallisesta työstä, jota ihmiset voivat tehdä luottavaisin mielin. Siksi työelämää on kehitettävä siten, että ihmiset pysyvät toimintakykyisinä ja voivat nauttia työstään. Työtä tekevät ihmiset tarvitsevat positiivisia kannustimia, innostusta ja yrittämisen uusia mahdollisuuksia. Työhyvinvointi on erityisen tärkeää pienissä yrityksissä, joissa jokaisen työntekijän panos on ratkaiseva. Työmme tuloksilla on merkitystä vain, jos sillä on vaikuttavuutta tärkeimpien loppukäyttäjien toimintaan. Haluamme auttaa kaikenkokoisia työpaikkoja edistämään työhyvinvointia, ehkäisemään ongelmien syntymistä ja puuttumaan työkykyä vaarantaviin tekijöihin jo varhaisessa vaiheessa. Samat elementit haluamme nostaa myös suunnittelijoiden, kehittäjien ja päätöksentekijöiden tietoisuuteen. Työikäisille kansalaisille tarjoamme käytännönläheistä tietoa siitä, miten terveyttä voi edistää sekä työssä että työn ulkopuolella. Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Yhdessä voimme oppia uutta, toimia paremmin ja tehdä tavoitteistamme todellisuutta myös tulevina vuosina. Kuva: Lea Palo

8 VUOSIKERTOMUS Generaldirektörens översikt Det finns en klar efterfrågan på Arbetshälsoinstitutets kunnande. I det regeringsprogram som Vanhanens II regering slog fast våren 2007 betonas vikten av att utveckla arbetslivet och att finna en balans mellan anställningstrygghet och arbetslivets krav på flexibilitet, samt betydelsen av att minska hälsoskillnaderna och stärka företagshälsovårdens ställning. Den finländska företagshälsovården och kompetensen inom området har väckt intresse också internationellt. Under det gångna året har Arbetshälsoinstitutet deltagit i utvecklingen och utvärderingen av företagshälsovårdssystem i bl.a. Lettland och vissa länder i Östeuropa. På EU-nivå har Finland och Arbetshälsoinstitutet lyft fram Hälsa i all politik (Health in all policies) som en tankeram där hälsoaspekterna beaktas i allt politiskt beslutsfattande, inte bara i hälsopolitiken. En fungerande hälsovård bygger på ett nära samarbete mellan det förebyggande arbetet, primärvården och den specialiserade sjukvården, med företagshälsovården som viktig samarbetspartner. Trots alla internationella framgångar kan vi konstatera ett bakslag på hemmaplan i form av ökat antal arbetsolycksfall och arbetssjukdomar. Under goda ekonomiska tider är det många arbetsplatser som har nyanställd personal och använder sig av underleverantörer och andra tillfälliga arrangemang, samtidigt som man på grund av tidspressen har för lite tid för inskolning och hantering av arbetsmiljöfrågor. Men det betyder inte att man har råd att slarva med frågor som gäller hälsa och säkerhet i arbetet. Sjukfrånvaro, sjukpensioneringar och kvalitetsproblem kan bli mycket kostsamma. Exponeringen bör minskas Den 1 juni 2007 trädde EU:s kemikalieförordning (REACH) i kraft. REACH innebär en ny ansvarsfördelning i frågor som gäller kemikaliesäkerhet. Tidigare var det myndigheternas sak att bevisa att en kemikalie eller en produkt var farlig. Nu gäller det för företagen att visa att de kemikalier de använder sig av är säkra. För företagen innebär detta åtminstone på kort sikt en merkostnad, men i ett vidare perspektiv kan man räkna med betydande kostnadsinbesparingar i form av en minskning av antalet kemikalierelaterade sjukdomsfall. Arbetshälsoinstitutet hjälper den finländska industrin att uppfylla sina förpliktelser enligt REACH. Vi erbjuder utbildning och expertstöd till såväl företag som myndigheter. Samma dag trädde också bestämmelserna om rökfrihet på restauranger i kraft. Syftet med denna ändring av tobakslagen är att skydda restauranganställda från tobaksrök. Det tidigare systemet med separata rökområden i restaurangerna var inte tillräckligt effektivt, hade Arbetshälsoinstitutets uppföljning visat. Lagändringen baserar sig på Arbetshälsoinstitutets forskning och rekommendationer. Diskussionen om huruvida Työterveyslaitoksessa vietettiin Iloista Varttia Suomen 90-vuotisjuhlan kunniaksi Onnittelulaulu Sininen ja valkoinen raikui Työterveyslaitoksen oman bändin Kunnottomien johdolla. Eksoottisen säväyksen juhlaan toivat Työterveyslaitoksessa työskentelevät ulkomaalaiset tutkijat. He esittivät onnittelut Suomelle omalla äidinkielellään. Kuvassa vas. Riku Nikkilä, Angelica Siew Malesiasta, Greta Turunen ja Simo Virtanen. Man har inte råd att slarva med frågor som gäller hälsa och säkerhet i arbetet. Sjukfrånvaro, sjukpensioneringar och kvalitetsproblem kan bli mycket kostsamma. Den 5 december 2007, dagen före Finlands 90-års självständighetsdag, firade hela Arbetshälsoinstitutet den Glada Kvarten. Gratulationssångens Sininen ja valkoinen toner klingade under ledning av Arbetshälsoinstitutets eget band Kunnottomat. Festen fick en exotisk lyftning, då Arbetshälsoinstitutets utländska forskare framförde sina hyllningar för det självständiga Finland på sitt eget modersmål.

9 6 TYÖTERVEYSLAITOS Kuva: Timo Nurkka Johtoryhmä Lappeenrannassa Ammattikuljettajien työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen on yksi Työterveyslaitoksen toiminnan painopistealueista. Työterveyslaitoksen johtoryhmä sai tilaisuuden kokeilla rekkasimulaattoria vieraillessaan Lappeenrannan toimipisteessä. Rekkasimulaattoria käytetään ammattikuljettajien koulutuksessa ja sen on kehittänyt Etelä-Karjalan Aikuisopisto AKTIVA. Ledningsgruppen besökte Villmanstrand En av tyngdpunkterna för Arbetshälsoinstitutets verksamhet är att främja yrkeschaufförernas arbets- och funktionsförmåga. Under sitt besök till det regionala verksamhetsstället i Villmanstrand fick ledningsgruppen möjlighet att testa långtradarsimulatorn, som används vid skolning av långtradarchaufförer. Simulatorn har utvecklats av Syd-Karelens Vuxeninstitut, AKTIVA.

10 VUOSIKERTOMUS det nya systemet för restaurangernas del innebär ökad trivsel eller minskad omsättning är inte avslutad. Forskningsbaserad kunskap om lagändringens effekter finns att tillgå först i slutet av år 2008, då resultatet av en riksomfattande enkät och förnyade mätningar föreligger. De uteserveringar som dök upp i gatubilden i vintras visar att det inte saknas brist på uppfinningsrikedom och framåtanda. Internationella arbetsorganisationen ILO förespråkar ett globalt förbud mot asbest, en produkt som betraktades som mycket lovande när den lanserades. Liknande förväntningar ställs idag på produkter som framställs med hjälp av nanoteknologi. Produktsortimentet utvidgas i allt snabbare takt, samtidigt som enorma summor investeras i den nya teknologin. Än så länge vet man dock mycket litet om nanopartiklarnas effekter på människors hälsa. Nanopartiklar beter sig annorlunda i människokroppen än traditionella partiklar, och det är möjligt att de ansamlas i kroppen. Därför är det viktigt att säkerställa att nanopartiklarna inte ger upphov till ett nytt asbestproblem. I december stod Arbetshälsoinstitutet värd för en internationell konferens (NanOSH), där man dryftade säkerhetsfrågor i samband med användningen av nanoteknologi. Arbetsplatsen bör fungera som en arena för hälsofrämjande Alltför många personer i arbetsför ålder har nedsatt funktionsförmåga på grund av ohälsosamma levnadsvanor. Arbetshälsoinstitutets undersökning Arbete och hälsa i Finland visar att 53 procent av alla yrkesverksamma personer är överviktiga, och att 53 procent av männen och 19 procent av kvinnorna använder alkohol i så stora mängder att det innebär en risk för deras hälsa. Arbetsplatserna utnyttjar inte optimalt sina möjligheter att främja hälsa och arbetsförmåga. Arbetshälsoinstitutet är därför en av initiativtagarna till EU-kampanjen Move Europe med målet att uppmuntra arbetsplatserna att främja hälsosamma levnadsvanor. Tonvikten ligger på motion, tobaksprevention, hälsosamma matvanor och stresshantering. Välbefinnande i arbetet är grunden för produktiviteten i arbetslivet. Ett sunt och säkert arbete som är anpassat efter människors förutsättningar och behov lägger grunden för innovativitet, kreativitet och framgångsrik verksamhet och gör det lättare att fortsätta i arbetslivet. Sektorforskning är vår styrka Arbetshälsoinstitutet har under det gångna året fått erkänsla för sitt nya arbetssätt som är inriktat på kundernas behov och utvecklingen av praktiska handlingsmodeller baserade på tillämpad vetenskaplig kunskap. Styrkan hos Arbetshälsoinstitutet ligger i att det kan använda sig av en samlad sakkunskap på olika områden för att testa hur forskningsbaserad kunskap kan tillämpas i praktiken. Sektorforskningsinstituten har goda kontakter till vetenskapsvärlden, statsförvaltningen, kommunerna, företagen och medborgarorganisationerna, vilket ger goda förutsättningar att identifiera utvecklingsbehov och bygga upp samarbetsnätverk i syfte att finna nya lösningar. Vi har aktivt deltagit i den offentliga diskussionen om vilka åtgärder som bör vidtas för att förbättra välbefinnandet i arbetet. Bland annat har vi bidragit till utformningen av regeringsprogrammet och det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården. Vi har också bidragit till planeringen av strategiska spetskompetenskluster och utfört flera utredningar på uppdrag av statsförvaltningen. Under det gångna året har vi bland annat utrett sektorforskningens ställning och finansiering, samt möjligheterna att effektivisera verksamheten och organisera den i form av affärsverk. Tanken är att statsförvaltningens produktivitet bör förbättras och personalstyrkan minskas. När besluten i sinom tid fattas får vi hoppas att de görs med tanke på framtiden och de långsiktiga verkningarna och inte i form av tekniska kostnadsinbesparingar. En investering i arbetshälsa är en investering i framtiden Välbefinnande i arbetet är grunden för produktiviteten i arbetslivet. Ett sunt och säkert arbete som är anpassat efter människors förutsättningar och behov lägger grunden för innovativitet, kreativitet och framgångsrik verksamhet och gör det lättare att fortsätta i arbetslivet. Arbetslivet måste därför utvecklas så att de som arbetar har möjlighet att bibehålla sin funktionsförmåga och känna arbetsglädje. Arbetande människor behöver positiva incitament, entusiasm och möjligheter att prova på nya saker. Välbefinnande i arbetet är speciellt viktigt i små företag där varje arbetstagares insats är avgörande. Jag vill tacka alla våra kunder och samarbetspartner för ett gott samarbete under det gångna året. Tillsammans kan vi lära oss nya saker, bli bättre på det vi gör och förverkliga våra mål, också under de kommande åren.

11 Miten Työterveyslaitos vaikuttaa? Kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa. Ratkaisumme pohjautuvat tutkimustietoon.

12

13 10 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Työterveyslaitoksen vaikuttavuustavoitteet Toimintaamme ohjaavat seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi Työprosessit sujuviksi, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön Vaikuttavuustavoitteet ovat kehittämistehtäviä, joiden avulla pyrimme parantamaan asiakkaidemme toimintamahdollisuuksia, menestymistä ja hyvinvointia. Kehitämme tieteelliseen tietoon pohjautuvia toimintatapoja ja viemme ne osaksi asiakkaidemme toimintaa; näin vaikutamme työelämän käytäntöihin. Tavoitteenamme on kehittää ratkaisuja ja levittää ne siten, että tuloksena on sosiaalisia innovaatioita: kokonaan uudenlaisia, aiempaa parempia tapoja toimia työelämässä. Vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen käytämme noin 50 prosenttia resursseistamme. Tämän lisäksi käytämme noin 30 prosenttia resursseistamme lakisääteiseen tai kysyntäohjautuvaan perustoimintaan, ja noin 20 prosenttia varaamme tulevaisuuteen suuntautuvaan, osaamistamme uudistavaan toimintaan sekä nopeaa reagointia vaativaan toimintaan. Toimintamme muodostaa innovaatioketjun, joka alkaa tutkimuksesta, jatkuu kehittämistyönä ja päätyy toimivien ratkaisujen käytäntöön levittämiseen. Ratkaisujen vaikuttavuuden ja tehokkuuden todentamiseksi teemme arviointitutkimusta.

14 VUOSIKERTOMUS KUMPPANIT Ratkaise ja opi yhdessä Kehittämispalaute Tutki ja kehitä Ymmärrä, mistä on kysymys Kokoa, syvennä ja arvioi tutkimustietoa, kehitä menetelmiä Arvioi ja valitse menetelmiä Anna asiantuntijapalveluita alkuperäisartikkeleita katsauksia kriteeridokumentteja menetelmiä oppaita käsikirjoja parhaita käytäntöjä Kehittämispalaute Kouluta Välitä tietoa ja markkinoi Tarve ASIAKKAAT Ratkaisu Työterveyslaitoksen innovaatioketju alkaa tutkimuksesta, jatkuu kehittämistyönä ja päätyy toimivien ratkaisujen levittämiseen käytäntöön.

15 12 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista Lainsäädännön mukaan työ on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveyden menettämisen tai sairauden pahenemisen vaaraa eikä ylikuormittumista. Työpaikan terveysvaarat ovat myös riski yrityksen menestymiselle, sen imagolle, henkilöstön saannille ja henkilöstön pysyvyydelle. Suomessa sattuu vuosittain noin työtapaturmaa. Ammattitauteja ilmoitetaan vuosittain noin 6 000, mutta näiden lisäksi työ liittyy monien tautien syntyyn, oireiluun ja taudeista johtuvaan työkyvyttömyyteen. Kehitämme työpaikkojen kanssa sellaisia menetelmiä ja palveluja, joiden avulla terveysvaarat voidaan arvioida ja torjua. Terveysvaarojen hallinnan tulisi olla osa yrityksen turvallisuusjohtamista. Annamme tukea pienyrityksille ja yksin toimiville yrittäjille, jotta he voisivat paremmin hallita työn terveysvaaroja. Olemme kehittäneet yhdessä työterveyshuoltojen, yrittäjäjärjestöjen ja työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa yrittäjille tukiverkostoa. Levitämme työterveyshuolloille hyviä käytäntöjä, joilla työterveyshuolto ja yritysjohto yhdessä saavat työpaikkojen terveysvaarat hallintaan. TURVALLISUUSJOHTAMINEN JA TAPATURMIEN TORJUNTA Turvalliset työtavat koko alihankintaketjuun Yhä useampi työpaikka on yhteinen työpaikka, jolla työskentelee tilaajayritys ja useita muita yrityksiä kuten alihankkijoita. Tällaisella työpaikalla voi työskennellä monia kansallisuuksia, kieliä ja kulttuureja, mikä tekee turvallisuusjohtamisesta haasteellista. Kokemuksemme osoittavat, että yhteisten työpaikkojen turvallisuutta voidaan parantaa tilaajayrityksen oman toiminnan kautta valvonnalla, seurannalla ja mittaamalla. Kuva: Jukka Mykkänen

16 VUOSIKERTOMUS Hyvät turvallisuuskäytännöt leviävät koko alihankintaketjuun. Yritykset ovat tunnistaneet turvallisuuden ja tuottavuuden yhteyden Turvallisuus ja tuottavuus ovat saman mitalin kaksi eri puolta. Tutkimuksemme mukaan suurin osa yrityksistä on tunnistanut turvallisuuden ja tuottavuuden välisen yhteyden. Tapaturmien ja sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia seurataan useilla eri tavoilla, mutta kuitenkin vain harva yritys seuraa panoksia, jotka on laitettu tapaturmien ehkäisyyn ja työterveyden edistämiseen. Yhden työtapaturman kustannusten keskiarvo oli 6031 euroa. Nolla tapaturmaa on mahdollista saavuttaa Nolla tapaturmaa -foorumi on suomalaisten työpaikkojen muodostama verkosto, jonka jäsenille on yhteistä aito halu työturvallisuuden parantamiseen ja pyrkimys kohti nollaa tapaturmaa. Foorumiin kuuluu erikokoisia työpaikkoja erilaisilta toimialoilta. Foorumin johtoajatuksena onkin toinen toisiltaan oppiminen, myös yli toimialarajojen. Foorumin jäsentyöpaikkojen määrä kasvoi 160:een vuonna Työpaikoilla on työntekijää kattaen 10 prosenttia Suomen työvoimasta. Foorumi järjesti viisi yhteistä tilaisuutta, joihin osallistui noin 500 henkilöä. NoFS-konferenssin teemana resilienssiteknologia Työterveyslaitos vastasi Pohjoismaisen turvallisuusalan NoFS 2007 konferenssin järjestämisestä Tampereella. Konferenssin teema oli resilienssiteknologia, joka on uusi ja innovatiivinen lähestymistapa turvallisuuden kehittämiseen. Siinä korostetaan ennakointia ja organisaation joustavuutta epänormaaleissa tilanteissa. Atex torjuu räjähdyksiä Räjähdysten ja äkillisten leimahdusten aiheuttamat henkilö-, ympäristö- ja taloudelliset seuraukset saattavat olla pk-yrityksille vakavat. Pk-yrittäjiltä ja kuluttajilta puuttuu usein valmiudet tunnistaa toiminnassa esiintyvät tilanteet, joissa saattaa syntyä yllättäviä tulipaloja ja räjähdyksiä. Atex-hankkeessa tuimme pk-yrityksiä palavien ja räjähtävien ilmaseosten aiheuttamien vaarojen torjunnassa. Kehitimme myös Atex-foorumia, johon osallistuu lainsäädäntöä valvovia viranomaisia, vakuutusyhtiöitä ja asiantuntijoita. Tapaturmien torjunta on yhteistyötä Osallistuimme tutkimuksen asiantuntijoina sosiaali- ja terveysministeriön työturvallisuusmääräyksiä valmistelevan neuvottelukunnan (TTN) työhön. Teimme ministeriön aloitteesta yhteistyösuunnitelman Kansanterveyslaitoksen Vapaa-ajan tapaturmien torjuntayksikön kanssa. Tarkoitus on hyödyntää keskinäistä osaamista ja edistää tapaturmantorjuntaa valtakunnallisesti. ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Nolla tapaturmaa -foorumin osallistuja, Lindström Oy Kuva: Juha Repo Lindström Oy on ollut mukana Nolla tapaturmaa -foorumissa vuodesta Henkilöstöpäällikkö Tea Rewellin mukaan foorumi on jatkuva inspiraation ja oppimisen lähde yrityksen työturvallisuustoiminnan kehittämisessä. Nolla tapaturmaa -foorumin hyödyt näkyvät muun muassa johdon ja henkilöstön asennoitumisessa ja osaamisessa. Tapaturmat ovat vähentyneet ja vaaratilanteista tehdään Läheltä piti -ilmoitukset. Foorumin kautta on syntynyt hyödyllisiä yrityskontakteja ja osallistujat oppivat toimivia käytäntöjä toinen toisiltaan. Rewellin mukaan haastavinta on saada nolla tapaturmaa -ajattelu osaksi jokapäiväistä tekemistä ja asennoitumista. Turvallisuuden kehittäminen tulisi olla mukana kaikissa palaverissa johtoryhmän kokouksista pienryhmäpalavereihin. Lindström Oy toimii 18 maassa ja tarjoaa työvaate-, henkilönsuojain-, matto-, hygienia-, ravintolatekstiili- ja teollisuuspyyhepalveluita.

17 14 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? RISKINARVIOINTI JA RISKIEN HALLINTA Työterveyslaitos tukee yrityksiä REACH-velvoitteiden täyttämisessä EU:n uusi kemikaaliasetus (REACH) luo uusia velvoitteita kemikaaleja käyttäville ja valmistaville yrityksille. Järjestimme ympäri Suomea kuusi REACH-tiedotustilaisuutta, joihin osallistui 530 kuulijaa. Pilottihankkeessa testasimme yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa altistumisskenaarioiden laatimista malliaineena metanoli ja saimme arvokasta tietoa altistumiskenaarioiden laatimiseen liittyvistä ongelmista. Metallialan pk-yrityksille tukea ja työkaluja riskinarviointiin Uudistuneesta työturvallisuuslaista huolimatta metallisektorin pk-yrityksissä kemikaaleihin liittyviä riskejä ei ole saatu hallintaan. Merkittävimmät syyt altistumisen arvioinnin ja riskinarvioinnin puutteisiin ovat resurssien eli ajan, rahan ja tiedon puute sekä määräysten valvonnan vähäisyys. Työsuojelu- ja työterveysalojen toimijoita ja lainsäädäntöä ei tunneta riittävästi. Työterveyslaitos tukee pieniä ja keskisuuria metalliyrityksiä neuvonnalla, tietokorteilla ja malliratkaisuja kehittämällä. Uusi biomonitoroinnin malli tuottaa lisää tietoa asiakkaalle Loimme uuden lähestymistavan biomonitoroinnin toimenpidearvojen tuottamiseksi ja niiden kehittämiseksi terveysriskien hallintaa paremmin ohjaaviksi. Asiakkaat tulevat saamaan lausunnoissamme aiempaa enemmän tietoa tulosten merkityksestä ja toimenpidetarpeista. Biomonitoroinnilla eli analysoimalla veri- tai virtsanäytteitä voidaan ennustaa eräiden aineiden kuten lyijyn, elohopean ja kadmiumin terveysvaikutuksia. Laadimme ehdotukset sosiaali- ja terveysministeriölle kuuden uuden biomonitoroinnin toimenpideraja-arvon liittämiseksi vuoden 2009 haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien (HTP) luetteloon. Teimme myös suositukset, joiden avulla kemiallisten tekijöiden yhteisvaikutukset voidaan ottaa huomioon. Työterveyshuollot pystyvät uuden mallin avulla tekemään henkilökohtaisen riskinarvioinnin työntekijälle. Malli ottaa huomioon kemikaalien, melun, tärinän ja tapaturmariskien yhteisvaikutukset. Hyvinvoiva yrittäjä on yrityksen tärkein voimavara Yrittäjän terveys ja työkyky sekä työssä jaksaminen ja osaaminen ovat pienen yrityksen elinehtoja. Kuitenkin vain noin 10 prosenttia mikroyrityksistä on työterveyshuoltopalvelun piirissä. Työterveyslaitos on kehittänyt tukiverkostoja ja hyviä käytäntöjä yrittäjien hyvinvoinnin tueksi Savossa ja Varsinais-Suomessa sekä Mäntsälän, Oulun ja Lappeenrannan seuduilla. Koulutustilaisuuksiin on osallistunut tuhansia pienyritysten työntekijöitä sekä yrittäjien päämiesten edustajia ja työterveyshuoltojen ammattihenkilöitä. Yrittäjille on jaettu koteihin Yrittäjän työterveyshuolto -opasta. Kun opitut toimintatavat vakiintuvat, jatkavat paikalliset yrittäjät ja muut toimijat itse hyvinvointia tukevia käytäntöjä. Puu- ja bioenergiahankkeessa koottiin verkosto Pohjois-Savon alueella toimivista yrityksistä ja muista aluetoimijoista, jotka voivat tukea alan yrittäjien työhyvinvointia. Yritysverkostoon sitoutui yli 150 yritystä. Pienyrittäjät olivat kiinnostuneita verkostoitumisesta sekä vertaisyrittäjien että saman toimialan yrittäjien kanssa. Savossa järjestimme pienyrittäjille kaikkiaan yli 150 hyvinvointitapahtumaa. Tapahtumiin yhdistettiin tervey- ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Yrittäjän työhyvinvointi, Anneli Hiltunen, Kampaamo Aale, Kuopio Myös pienen yrittäjän täytyy panostaa hyvinvointiinsa. Työterveyshuolto on mielestäni ensimmäisellä sijalla työssä jaksamisen kannalta, koska sieltä voi hakea apua kaikissa tilanteissa. Avun saa jonottamatta ja siellä tunnetaan yrittäjä hyvin. Kun on tuttu paikka, puhelimeen on helppo tarttua ja pyytää apua. Tämä kaikki on yrittäjälle vähennyskelpoista verotuksessa. Työterveyshuolto on pieni panos omaan hyvinvointiin. Kampaaja Anneli Hiltunen arvostaa työterveyshuollon palveluja.

18 VUOSIKERTOMUS teen, työoloihin, henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja terveystottumuksiin liittyvää koulutusta, henkilökohtaisen terveydentilan ja fyysisen kunnon testaamista sekä työympäristön epäkohtien arvioimista ja neuvontaa. Yhdeksään kuntaan perustettiin hyvän jaksamisen klubi, jotka toimivat yrittäjävetoisesti. SISÄYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN Sisäympäristön parantaminen on yksi Työterveyslaitoksen keskeisiä teema-alueita. Laadukas sisäympäristö -teema vaikuttaa työpaikkojen sisäympäristön laatuun kehittämällä ennakoivaa kokonaisvaltaista suunnittelua sekä tehostamalla ongelmien tunnistamista ja hallintaa. Toiminta perustuu yhteistyöhän rakentajien, tilan käyttäjien, suunnittelijoiden ja päättäjien kesken. Sairaalat odottavat korjaamista Suomen sairaaloissa on patoutunut korjaustarve ja siksi valtakunnallisessa sairaalakiinteistöjen VALSAI-hankkeessa tuotimme kansallisen vision sairaalakiinteistöjen kehittämiseen erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön ja sairaanhoitopiirien tarpeisiin. Vision perusteella voidaan suunnitella nykyistä paremmin erikoissairaanhoitoa ja sen edellyttämää kiinteistökantaa ja peruskorjauksia. Sairaanhoitopiirien tarpeisiin valmistui kiinteistöjen arviointityökalu, jota testattiin HUSissa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Työkalu otetaan käyttöön sairaaloissa peruskorjauksia suunniteltaessa. Muutto korjattuun rakennukseen saattaa pelottaa Eräässä paluumuuttoprojektissa pystyimme ehkäisemään ongelmarakennuksesta syntyneen pelon kärjistymisen, ja paluu peruskorjattuun tilaan onnistui hyvin. Kehitimme hyvän käytännön ministeriöiden toimitilojen sisäilmaongelmien hallintaan Ennakoivan toiminnan ja moniammatillisen sisäilmaryhmätyöskentelyn vaikutus sisäilmaan, terveyteen ja työn tuottavuuteen -hankkeessa (ENNA). Toimintatapaa levitetään työterveyshuoltoihin ja muillekin työpaikoille. Avotoimistojen ääniympäristön suunnitteluun työkalu Internetpohjainen avotoimiston ääniympäristön suunnittelutyökalu lanseerattiin. Osallistuimme Rakennustietosäätiön julkaisemien rakennusten akustista suunnittelua käsittelevien ohjeiden laadintaan. Ohjeet koskevat oppilaitoksia, auditorioita, liikuntatiloja ja kirjastoja. Sisäympäristölähtöisen suunnitteluprosessin edistämiseksi levitimme ilmastoinnin ja huonevirtausten suunnittelutyökaluja. Tupakkalaki Työterveyslaitos vaikutti oleellisesti siihen, että ravintoloita koskeva tupakkalaki maassa toteutui. Lain tiukentamisen jälkeen arvioimme seurantakyselyn ja mittausten avulla lain toteutumista siirtymäajan aikana. Kansainvälisiä konferensseja Järjestimme ensimmäisen kansainvälisen työpaikkojen sisäilmaa koskevan kongressin (WORKAIR). Osallistuimme lisäksi kahden Helsingissä pidetyn kansainvälisten kongressisarjan Clima 2007 ja RoomVent 2007 organisointiin. Kotimaassa järjestimme Laadukkaan sisäympäristön ajankohtaispäivät -koulutuskiertueen. LISÄTIETOJA JA JULKAISUT >> Yrittäjän työterveyshuolto -opas >> ja >> >> Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä Kuva: Paula Naumanen >> >>

19 16 TYÖTERVEYSLAITOS MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Mielekäs työ, työn ja työyhteisöjen hyvä organisointi sekä osaamisen kehittäminen ovat perusta henkilöstön uudistumis- ja yhteistyökyvylle sekä innovatiivisuudelle. Tällöin työntekijät viihtyvät ja jaksavat hyvin. Tällaiset organisaatiot myös menestyvät jatkuvasti muuttuvassa, kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Työssä tarvitaan entistä enemmän tiedon ja vuorovaikutuksen hallintaa. Tieto- ja viestintätekniikka puolestaan mahdollistaa uudenlaisen, ajasta ja paikasta riippumattoman työn. Kehitämme työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja muiden työelämää kehittävien organisaatioiden käyttöön muutoksen hallintakeinoja ja työn organisointimalleja, jotka edistävät hyvinvointia, jatkuvaa oppimista ja toiminnan tehokkuutta. Kehitämme myös tapoja luoda sellaista työpaikkakulttuuria, joka tekee ihmisten erilaisuudesta voimavaran, johtuipa erilaisuus iästä, sukupuolesta, ammatista, kulttuuritaustasta tai persoonallisuudesta. Muutokset ja joustot hallittaviksi Työelämän muutokset, joustot ja hyvinvointi työssä -toimintaohjelma ( ) tuotti tietoa työelämän joustoista ja hyvistä käytännöistä kehittämis- ja koulutustoiminnan pohjaksi. Ohjelma päättyi, mutta sen työ jatkuu tiimeissämme edelleen. Ohjelman luomaa tietopohjaa hyödynnetään erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, PARAS-hankkeen, tukemisessa. Kuva: Sirpa Isberg

20 VUOSIKERTOMUS PARAS-hankkeen tueksi julkaisimme tutkimustietoa kuntatyöntekijöiden muutosten oikeudenmukaisuuden kokemuksista ja rakensimme yhteistyöverkostoja alan muiden toimijoiden kanssa kunta-alan muutosten tutkimisen ja kehittämisen syventämiseksi. Työaikajoustoja koskeva tutkimuksemme osoitti, että joustoja tulee tarkastella monelta näkökannalta. Liiketaloutta tukevilla, ns. tuotannollisilla joustoilla, kuten ylitöillä ja erilaisilla vuorojärjestelmillä, pyritään vastaamaan kysynnän ja palvelujen vaihteluihin. Yksilöllisesti joustavat työaikajärjestelyt ottavat huomioon työntekijöiden työaikatoiveita, jotka voivat vaihdella työuran eri aikoina. Tasapaino yrityksen ja työntekijöiden tarpeiden välillä osoittautui tärkeäksi. Stressioireita oli selvästi eniten silloin, kun työaikajousto perustuu vain tuotannollisiin tarpeisiin, kun taas molemminpuolisen jouston tilanteessa oireilu oli vähäisempää. Tällainen molemminpuolinen työaikajousto heijastui myös parempana työn ja kotiasioiden helpompana yhdistämisenä. Pilotoimme työorganisaatioiden muutoksen etenemistä ja läpimenon ratkaisevia kohtia tunnistavan menetelmän kahdessa tutkimushankkeessa neljän suuren ja toiminnoiltaan erilaisen työorganisaation kanssa. Kehitimme yhdessä asiakasorganisaatioiden johtajien, esimiesten ja henkilöstön kanssa toimintakonseptin muutoksissa syntyvien epäsynkronien tunnistusmenetelmistä. Tuloksia esittelimme ja kokeilimme koulutustilaisuudessa, johon osallistui henkilöstöhallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon ja tuotannon ammattilaisia. Kehitimme muutospajamenetelmää kolmen asiakasorganisaation esimiestyöhön, organisaation muutoksen kannalta avainyhteisön työhön sekä lainsäädäntömuutoksessa olevan yhteisön työhön. Hankkeisiin on liittynyt organisaatioiden toimintakonseptien analysointia ja analysointimallin kehittämistä. Järjestimme muutoskoulutusta terveydenhuollon keskijohdolle, työterveysyksiköille ja TYKES -oppimisverkostoille. Toiminnan vaikuttavuus on kohdistunut erityisesti hankkeissa ja koulutuksissa mukana olleisiin organisaatioihin sekä työterveyden ja työsuojelun ammattilaisiin. Johtaminen edistämään innovaatioita, hyvinvointia, osaamista ja työn tulosta Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehittäminen on ajankohtainen haaste Suomessa. Työterveyslaitos vastasi haasteeseen analysoimalla työnorganisointi- ja palveluinnovaatioiden syntyä ja kehittymistä suomalaisissa sairaaloissa. Mallinsimme terveydenhuollon innovaatioprosesseja ja keräsimme hyviä käytäntöjä innovaatiotyöhön. Tutkimus osoitti, että terveydenhuollon innovaatioiden syntymistä edeltää pitkä ja monimutkainen prosessi. Sairaanhoitopiirin johdolla on avainrooli, kun erikoissairaanhoidon toimintatapoja uudistetaan. Tutkimuksen pohjalta annoimme suositukset innovaatioiden onnistumista edistävistä toimenpiteistä terveydenhuollon työpaikoilla innovaatioprosessien eri vaiheissa. Olemme levittäneet tietoa terveydenhuoltoalan työn kehittämisen koulutuksissa. Tuotimme tietoa organisaatio- ja johtamisoppien soveltamisesta Suomessa Tämä luo perspektiiviä ja auttaa työpaikkoja niiden suunnitellessa johtamisen kehittämistä. Julkaisimme oppikirjan kriisien johtamisesta. Kriisien viestinnän asiantuntemuksesta ja osaamisesta oli käyttöä eri ministeriöissä vuoden aikana, eikä vähiten Jokelan ja Nokian kriisien yhteydessä loppuvuodesta. ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Porin kaupunki, Sirpa Isberg Kuva: Sanna Jääskeläinen Porin kaupungin terveysvirasto lähti yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa parantamaan terveysviraston henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista. Tavoitteena oli sekä ylläpitää että kehittää henkilöstön työkykyä. Painopiste oli kuitenkin esimiestyön vahvistamisessa. Hankkeen koordinaattorin Sirpa Isbergin mukaan hankkeen tavoitteet olivat laajat ja osittain vaikeasti mitattavissa. Kaksi vuotta on lyhyt ajanjakso näin suurelle hankkeelle, mutta hanke oli hyvä alku kehittämiselle ja sen jatkamiselle. Hankkeen avulla erityisesti työhyvinvointi ja sen merkitys työyhteisöön ymmärrettiin laajasti. Me - yhdessä eteenpäin -asenteen saavuttamisella lisättiin eri tulosalueiden yhteistyötä ja samalla poistettiin raja-aitoja. Työyhteisöjen kehittämissuunnitelmat olivat hyviä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Esimiestyöskentelyyn saatiin uusia ideoita ja ajatuksia. Niskahierontaa työyhteisökoulutuksen tauolla Porissa.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS 25.8.2015 31.5.2012 1.1.2013 Työelämästrategia Visio Suomen työelämä Euroopan paras

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Internatboende i Fokus

Internatboende i Fokus Internatboende i Fokus Michael Mäkelä Säkerhet i våra skolor och internat 8.6.2016, Tammerfors 1 Säkerhet i läroanstalter: Ett tema som har diskuterats en hel del på olika nivåer under de senaste åren,

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa Helena Pesola 12.2.2015 1 Kuntoutuspalvelujen muotoilu lähtee asiakkaiden tarpeista Kela on

Lisätiedot

Ehdokkaiden nimeäminen. Terveellinen työ Elämän eri. vaiheissa. Euroopan hyvän käytännön palkinnot. Kestävän työuran edistäminen

Ehdokkaiden nimeäminen. Terveellinen työ Elämän eri. vaiheissa. Euroopan hyvän käytännön palkinnot. Kestävän työuran edistäminen Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen #EUhealthyworkplaces www.healthy-workplaces.eu

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot