Sosiaalityön valintakokeen ( ) osallistujille tiedotettiin valintakoepaperin etusivun ohjeissa seuraavasti:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalityön valintakokeen (4.6.2008) osallistujille tiedotettiin valintakoepaperin etusivun ohjeissa seuraavasti:"

Transkriptio

1 1 Helsingin yliopisto/valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityön valintakoe 2008 Arvosteluperusteet YLEISET PERIAATTEET Sosiaalityön valintakokeen ( ) osallistujille tiedotettiin valintakoepaperin etusivun ohjeissa seuraavasti: Jokainen vastaus arvostellaan kokonaisuutena. Esitystavan tulee olla selkeä ja johdonmukainen. Keskity vastauksessasi kysymyksen kannalta olennaisiin seikkoihin vastauksen pituus ei korvaa puutteellisia tietoja. Huomaa, että joissakin kysymyksissä on määritelty vastauksen pituus. Merkittävä määrä virheitä keskeisissä asiatiedoissa vaikuttaa alentavasti arvosteluun. Sosiaalityön valintakokeen tarkastamisessa on noudatettu yllä olevaa tiedekunnan ohjetta. Oleellisinta on, että hakija on vastannut siihen, mitä kysytään, eli kysymyksen huolellinen lukeminen on ollut edellytys sille, että vastauksesta on ylipäänsä voinut muodostua hyväksyttävä. Kun on kysytty joidenkin käsitteiden määrittelemistä, hyväksytyn vastauksen odotetaan sisältävän ainoastaan määrittelyä, ei esittelyä eikä vertailua. Silloin kun on pyydetty nimeämistä, määrittelemistä ja vertailemista, niitä kaikkia tulee löytyä hyväksyttävästä vastauksesta. Asiavirheet, toisto, epäselvä kielellinen ilmaisu (esimerkiksi verbittömät lauseet; suomen kielessä on kaikissa lauseissa predikaatti ja vain sen avulla lause on ymmärrettävä) sekä aineistokokeessa artikkelin tekstin suora jäljentäminen vastaukseen ovat vaikuttaneet vastauksen pistemäärään alentavasti. Vastauksen yleinen jäsentely on tärkeä kriteeri arvostelussa. Kysytyt asiat löytyvät korkean pistemäärän vastauksesta jäsenneltynä, sisällöllisesti hallittuna kokonaisuutena. Jos hakija on vastauksessaan viitannut joihinkin kirjoittajiin (esim. Giddens, Payne, Drury-Hudson) ja kirjoittanut tai muistanut nimet väärin, se ei ole vaikuttanut arvosteluun pisteitä vähentävästi. Kysymyksissä ei pyydetty viittaamista Raunion mainitsemiin kirjoittajiin, joten lisäpisteitä ei saa nimiä mainitsemalla. KIRJALLISUUSKOE Kyösti Raunion Olennainen sosiaalityössä -kirjaan perustuvat kysymykset 1. Määrittele, millaista on a) sosiaalityön proseduurinen tieto (2 pistettä) b) empiirinen tieto (2 pistettä) Kysymyksessä pyydetään yksiselitteisesti esittämään kaksi määritelmää. Ne löytyvät Raunion kirjasta sivulta 101 ja ovat seuraavat:

2 2 a) Proseduurinen tieto on tietoa siitä organisatorisesta (0.5 p.), lakisääteisestä (0.5 p.) ja toiminnallisesta (0.5 p.) ympäristöstä, jossa sosiaalityö toimii (0.5 p.). (Max. 2 pistettä) b) Empiirinen tieto on peräisin tutkimuksesta (0.25 p.), jossa tietoa kerätään (0.25 p.) ja tutkitaan systemaattisesti (0.25 p.) tavoitteena dokumentoida (0.25 p.) ja kuvata kokemuksia (0.25 p.), selittää ilmiöitä (0.25 p.), ennustaa tulevia tapahtumia (0.25 p.) tai arvioida tuloksia (0.25 p). (Max. 2 pistettä) Kysymyksestä numero 1 on voinut saada yhteensä max. 4 pistettä. 2. Esittele emansipatorisen politiikan ja elämänpolitiikan ominaisuudet. (6 pistettä) Kysymyksessä pyydetään esittelemään emansipatorisen politiikan ja elämänpolitiikan ominaisuudet. Ne löytyvät Raunion kirjan kymmenennen luvun alaluvusta 2 (sivuilla ), ja Raunio esittää ne tiivistetysti taulukossa 8 sivulla 242. Taulukon sisältämien kuuden kohdan esitteleminen jäsennellysti tekstimuodossa on tuonut tästä kysymyksestä täydet kuusi pistettä. Emansipatorisella politiikalla viitataan yhteiskunnallisen elämän organisoimiseen siten, että yksilö voi toimia vapaasti ja riippumattomasti perinteiden ja tapojen kahleiden sitomatta. Emasipatorisen politiikan tavoitteena on ollut poistaa ja vähentää riistoa, sortoa ja eriarvoisuutta. Vallan jakaminen demokraattisesti ja tasaisesti sekä resurssien jakautumisen tasa-arvoinen turvaaminen kuuluvat emansipatoriseen politiikkaan. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja osallistumisen mahdollistaminen ovat emansipatorisen politiikan eettisiä periaatteita. Hierarkkisten valtajärjestelmien purkamisella on luotu mahdollisuuksia ja oikeuksia kansalaisille, erityisesti alistetuille ryhmille. Sosiaalityölle emansipatorinen politiikka on muodostanut tärkeän lähtökohdan, ja sosiaalityön tavoitteeksi on määritelty työskentely syrjäytymistä ja yhteiskunnallista jakautumista vastaan. (2.5 p.) Emansipatorisen politiikan keskeisten tavoitteiden kuten yksilöllisen autonomian toteutuminen on ollut edellytys elämänpolitiikan ajankohtaistumiselle. Kun emansipatorinen politiikka on elämän mahdollisuuksien politiikkaa, elämänpolitiikka on itsensä toteuttamisen ja valintojen tekemisen politiikkaa. Elämänpolitiikassa valta ymmärretään generatiiviseksi eli kyvyksi saada aikaan muutoksia. Elämänpolitiikalla tavoitellaan sellaisten moraalisesti oikeutettujen (eli toisten oikeuksia loukkaamattomien) elämänmuotojen luomista, millä ihmiset voivat edistää itsensä toteuttamista globaalin riippuvuuden oloissa. Elämänpolitiikassa kysytään Miten meidän tulisi elää?, ja sen kysymyksen suunnassa kehitetään etiikkaa, jolla yksilöt voisivat tehdä valintoja toisia alistamatta. Elämänpolitiikka on tullut ajankohtaiseksi siirryttäessä jälkitraditionaaliseen yhteiskuntajärjestykseen ja sen herättämiin eksistentiaalisiin pohdintoihin yksilön merkityksestä ja arvosta. Yksilöllistymisen myötä ihmisten elämästä tulee reflektiivinen, jatkuvaa yksilöllistä arviointia edellyttävä prosessi (tai projekti). (2.5 p.) Elämänpolitiikka ei korvaa emansipatorisen politiikan tavoitteita, vaan sosiaalityön toteuttamisessa tarvitaan molempia. Sosiaalityön ydintä on kuitenkin perusteltua

3 3 jäsentää aikaisempaa enemmän ja tarkemmin elämänpolitiikan yksilöllistymisen ja reflektiivisyyden kautta. (1 p.) 3. Sosiaalityön toimintatavat Nimeä ja määrittele lyhyesti sosiaalityön toimintatavat ja vertaile niitä keskenään. (8 pistettä) Kysytyt asiat löytyvät Raunion kirjassa luvusta 5 (s ). Johdanto Tarkasteltaessa sosiaalityötä toimintatapoina kiinnitetään huomiota siihen hallinnolliseen ja organisatoriseen ympäristöön, jossa sosiaalityötä tehdään. Jorma Sipilä on erottanut asiakastyön osajärjestelmiksi byrokratiatyön, palvelutyön ja psykososiaalisen työn. Näillä osajärjestelmillä hän tarkoittaa sekä erilaisia toimipisteitä että toimintatapoja näissä toimipisteissä. Sipilän mukaan byrokratioissa tehdään byrokratiatyötä, erilaisissa palvelupisteissä tehdään neuvonta- ja ohjaustyötä, jota Raunio nimittää palvelutyöksi, ja terapeuttisissa organisaatioissa tehdään psykososiaalista työtä. Toimipiste ei Raunion mukaan kuitenkaan yksioikoisesti määritä siellä tehtävän sosiaalityön sisältöä, vaan myös työntekijän ja asiakkaan välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä. (Max. 0.5 p. johdannosta p. jokaisesta oikeasta toimintatavan nimeämisestä = 2 p.) Byrokratiatyö Yleisen määritelmän mukaan byrokratiatyön lähtökohtana ovat viraston normit. Työajasta käytetään suhteellisen pieni osa asiakastyöhön. Leimallista on työskentely asiakirjojen kanssa. Suomalaisessa sosiaalityössä byrokratiatyö tapahtuu yleisimmin julkisen hallintohierarkian alimmilla tasoilla, suorassa kontaktissa asiakkaiden kanssa. Sosiaalityöntekijä edustaa tällöin julkista auktoriteettia ja päätöksentekoa suhteessa asiakkaaseen. Kyse on ns. katutason byrokratiasta. Katutason byrokratiassa organisaation säännöt eivät yksioikoisesti normita työn tekemistä, vaan työntekijän ja asiakkaan välille syntyvällä vuorovaikutuksella on suuri merkitys. Sosiaalityön byrokratiatyö perustuu byrokratian muodollisiin sääntöihin, ja työntekijät ovat tietoisia siitä, että sääntöjä tulee soveltaa samalla tavalla kaikkiin asiakkaisiin. Mielikuva asiakkaiden yhtäläisestä kohtelusta ei kuitenkaan toteudu välttämättä käytännössä vaan eri asiakkaiden keskenään samanlaisissa tilanteissa voidaan toimia eri tavoin. Byrokraattinen organisaatio antaa työntekijälle valtaa kontrolloida ja jakaa asiakkaille tärkeitä resursseja. (Max p.) Palvelutyö Huomattava osa sosiaalityöstä on luonteeltaan palvelutyötä, jolla tarkoitetaan asiakkaan lähtökohdista ja tarpeista käsin toteutettavaa neuvontaa ja ohjausta. On kuitenkin ongelmallista toteuttaa käytännössä asetelmaa, jonka mukaan asiakkaan ajatellaan olevan hyvin tietoinen asioistaan ja eduistaan. Tarvitaan tiedottamista perustavampaa paneutumista asiakkaan yksilöllisiin palvelutarpeisiin ja tarpeiden kanssa yhteensopivien palvelujen ja tuen tarjoamista. Yksilökohtainen palveluohjaus on menetelmä, jonka tarkoituksena on määritellä asiakkaan yksilölliset palvelutarpeet ja löytää niiden kanssa yhteensopivat palvelut ja

4 4 tuet. Yksilökohtaisen palveluohjauksen on nähty soveltuvan erityisen hyvin henkilöille, joilla on intensiivisen tuen ja monenlaisten palveluiden tarvetta ja joilla ei ole ennestään asiakassuhdetta. Yksilökohtaisen palveluohjauksen tarve voi liittyä myös normaaliin elämäntilanteeseen kuten ikääntymiseen. Asiantuntijuuden merkitys on palveluohjauksessa pienempi silloin, kun työskennellään kasvokkain ns. normaaleissa elämäntilanteissa olevien kanssa. Asiantuntijuus korostuu tilanteissa, joissa esiintyy monenlaisia arkielämän ongelmia. Yksilökohtainen palveluohjaus näyttäytyy asiakaslähtöisenä työnä, jossa palveluohjaaja on asiakkaalle tuttu ja läheinen ihminen. Suhteeseen ei näytä sisältyvän lainkaan yhteiskunnallista kontrollia, vain tukemista, rohkaisua, kannustamista ja asianajoa. Tällainen ihanne ei kuitenkaan välttämättä toteudu käytännössä. Yksilökohtaisen palveluohjauksen rasitteiksi nähdään säädökset ja suurten asiakasmäärien aiheuttama työpaine, kiire sekä tästä johtuva pinnallinen ja rutinoitunut työskentely. (Max 1.25 p.) Psykososiaalinen työ Psykososiaalinen työ on kasvokkaiseen vuorovaikutukseen perustuvaa auttamistyötä. Työntekijän tulee tuntea vuorovaikutukseen perustuvia auttamistyön menetelmiä voidakseen tehdä psykososiaalista työtä. Työn kohteena olevat ongelmat ovat vaativia. Asiakkailla saattaa olla esimerkiksi päihdeongelmia, psyykkisiä häiriöitä ja elämäntilanteeseen liittyviä kriisejä. Psykososiaalista työtä tehdään terapeuttisissa organisaatioissa kuten kasvatus- ja perheneuvoloissa, A-klinikoilla ja mielenterveystoimistoissa. Työotetta tarvitaan myös perinteisissä sosiaalitoimistoissa. Psykososiaalisessa työssä pyritään lisäämään asiakkaan psyykkistä selviytymistä saamalla aikaan muutosta toiminta- ja ajattelutavoissa. Lisäksi tavoitellaan asiakkaan vuorovaikutustaitojen lisäämistä. Työntekijä pyrkii ymmärtämään asiakasta. Yhteisten kokemusten ja kielen puute voivat vaikeuttaa työskentelyä. Olennaisinta on kuitenkin se, että työntekijä osaa analysoida asiakkaan kertomuksia elämästään ja perustaa työskentelyn asiakkaan kokemusten pohjalle. (Max p.) Vertailu Eri toimintaympäristöt eivät sulje pois toisenlaisia toimintatapoja. Olennaista on se, kuinka paljon toimintaa ohjaa organisaation byrokratia ja kuinka paljon taas työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutus. Hallinnolliset säädökset ja organisaatiot eivät määritä palvelutyötä samalla tavalla tarkasti kuin byrokratiatyötä. Myös psykososiaaliselle työlle organisaation merkitys on suuri. Palvelutyö ja psykososiaalinen työ perustuvat asiakkaan ja työntekijän väliseen vuorovaikutukseen enemmän kuin byrokratiatyö. Tällöin on myös enemmän tilaa asiakkaan ymmärtämiselle. Byrokratiatyössä vuorovaikutuksellisen työotteen liittäminen organisaation määrittämään toimintaan on haasteellisinta. Byrokratiatyössä samoin kuin palvelutyössä riittää, että toimenpiteiden perustaksi kerätään faktatietoja asiakkaasta ja hänen tilanteestaan. Asiakkaan kokemukselliseen todellisuuteen paneutuminen ei ole oleellista. Toisaalta psykososiaaliselle työlle ominainen tiivis vuorovaikutus voi olla työntekijälle raskasta ja etäisyyden ottaminen on välttämätöntä, jotta työstä suoriuduttaisiin. Organisaation byrokratia voikin tuoda psykososiaaliseen asiakastyöhön etäisyyttä. Psykososiaalinen työ on luonteeltaan selkeimmin korjaavaa. Sitä pidetään myös haasteellisempana ja raskaampana kuin byrokratiatyötä ja palvelutyötä. (Max p.)

5 5 Maksimipistemäärän saadakseen on täytynyt esittää vähintään 75 % kussakin mallivastauksen osa-alueessa esitetyistä seikoista siten, että ne muodostavat keskenään loogisesti etenevän ehjän kokonaisuuden. Toimintatapoja vertailevat elementit hakija on voinut tuoda esiin myös yksittäisten toimintatapojen esittelemisen yhteydessä. AINEISTOKOE Kokeen aineistona on VTT Susan Kuivalaisen artikkeli Toimeentulotuen alikäytön laajuus ja merkitys, joka on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä vuosikerta 72, 2007, numero 1, sivuilla Miten Susan Kuivalainen on ryhmitellyt tulonsiirtojärjestelmän alikäyttöön vaikuttavat tekijät? (6 pistettä) Susan Kuivalainen (s ) on ryhmitellyt tulonsiirtojärjestelmän alikäyttöön vaikuttavia tekijöitä nojautumalla Wim van Oorschotin luokitukseen, jossa tekijöitä tarkastellaan kolmella tasolla: järjestelmän, asiakkaan ja hallinnon. Tarkasteltaessa alikäyttöön vaikuttavia tekijöitä järjestelmän tasolla voidaan toimeentulotuen alikäytön havaita olevan yleisintä sellaisissa tulonsiirtojärjestelmissä, joiden määräytymisperusteet ovat moninaiset. Lisäksi alikäyttö on suurta yksilökohtaista tarveharkintaa sisältävissä, tulosidonnaisissa ja muita tuloja täydentävissä järjestelmissä. Tuen hakemista vähentävät myös tuen tilapäisyys ja alhainen määrä. Alikäyttö on todennäköistä silloin, kun järjestelmä on suunnattu yhteiskunnan marginaaliryhmille tai tuen hakeminen riippuu hakijan aloitteellisuudesta. Asiakastasolla alikäyttöä lisäävät tietämättömyys järjestelmästä, puutteelliset tiedot tuen saantiehdoista ja myöntämiskäytännöistä, pelko leimautumisesta ja hakemukseen tarvittavien tositteiden suuri määrä. Kaikki tukeen oikeutetut eivät osaa hakea tukea esimerkiksi alhaisen koulutuksen tai puutteellisten tietojen takia. Tuen hakemiseen yhdistetään kansalaisten asenteissa Kuivalaisen mukaan jokinasteinen leimautuminen köyhäksi, huono-osaiseksi ja valtaväestön normeista poikkeavaksi. Tämän vuoksi moni pienituloinen jättää mieluummin hakematta tukea kuin ottaa riskin leimautumisesta yhteiskunnan elätiksi. Hallinnollisella tasolla tuen käyttöasteeseen vaikuttavat tulonsiirtojärjestelmän hallinnolliset rakenteet ja tavat. Alikäyttö voi lisääntyä, jos tuen hakemiseen liittyy nöyryyttäviä piirteitä tai kontrollia ja väärinkäytösten epäilyä. Näistä piirteistä useat kuvaavat Kuivalaisen mukaan hyvin toimeentulotukijärjestelmää Suomessa. 2. Millä eri tavoilla toimeentulotuen alikäyttöä voidaan tutkimuksellisesti tarkastella? (6 pistettä)

6 6 Susan Kuivalainen tuo tutkimustulosten esittelyn yhteydessä (s ) esiin viisi tapaa, joilla toimeentulotuen alikäyttöä voidaan tutkimuksellisesti tarkastella. Ne ovat: subjektiivinen arvio, laskennallinen tarkastelu, alikäytön taloudellinen laajuus, alikäytön taloudelliset vaikutukset, alikäytön kohdentuminen. Subjektiivinen arvio tarkoittaa sitä, miten yksilöt ja/tai kotitaloudet arvioivat olevansa oikeutettuja toimeentulotukeen. Kaikki subjektiivisesti itsensä toimeentulotuen käyttöön oikeutetuiksi arvioivat eivät kuitenkaan halua hakea tukea. Laskennallinen toimeentulotuen alikäyttö saadaan selville tarkastelemalla (kuukausi)nettotuloja ja vähentämällä niistä toimeentulotuessa huomioon otettavat menot. Tarkastelun tuloksena saadaan alikäyttöä kuvaamaan normivaje, joka on nettotulojen ja välttämättömien menojen negatiivinen erotus. Laskennallisissa arvioissa käytetään yleensä ns. tiukan mallin mukaista tarkastelutapaa eli aineistosta poistetaan toimeentulotukea saaviksi ilmoittautuneet kotitaloudet, tulonsa ilmoittamatta jättäneet, opiskelijat ja tulo- tai asemastatuksensa ilmoittamatta jättäneet (Kuivalaisen alaviite 3, sivulla 51). Toimeentulotuen alikäytön taloudellista laajuutta voi arvioida siitä, missä määrin subjektiivisesti itsensä toimeentulotukeen oikeutetuiksi arvioineet ovat samoja henkilöitä/kotitalouksia kuin laskennallisesti toimeentulotuen alikäyttäjiksi tunnistetut. Tulosten mukaan kyseiset ryhmät eivät ole samat. Molemmat ryhmät ovat kuitenkin suuret. Toimeentulotuen alikäytön taloudelliset vaikutukset ovat sekä yksilöiden/kotitalouksien että yhteiskunnan kannalta suuret. Kuivalaisen tutkimuksen mukaan laskennallisesti toimeentulotukeen oikeutettujen keskimääräinen vaje oli 270 euroa kuussa. Pienituloisen kannalta summa on merkittävä, ja on oletettavissa, että kyseisen suuruinen tulon lisäys vähentäisi köyhyyttä. Voidaankin päätellä, että suomalainen toimeentulotukijärjestelmä tehokkaasti ja täysimääräisesti käytettynä poistaisi suhteellisen tehokkaasti köyhyyttä. Laskennallisesti toimeentulotukeen oikeutettujen saaminen tuen piiriin tarkoittaisi julkiselle taloudelle vuosittain vähimmillään 76 miljoonan euron lisäkustannuksia ja suurimmillaan nykyisten toimeentulotukikustannusten kaksinkertaistumista. Toimeentulotuen käytön kohdentuminen on viides tapa tarkastella tutkimuksellisesti toimeentulotuen alikäyttöä. Alikäyttöä voidaan tarkastella väestöryhmittäin, ja Kuivalainen esittää taulukossa 4 (sivulla 54) erikseen laskennallisten toimeentulotuen alikäyttäjien ja subjektiivisesti itsensä alikäyttäjiksi arvioineiden osuudet iän, siviilisäädyn, asuinalueen, koulutuksen ja työmarkkina-aseman mukaan. Huom. Tähän kysymykseen useat hakijat vastasivat luetteloimalla Anthony Atkinsonin kolme aineistotyyppiä, joilla tuen alikäyttöä voidaan tutkia. Kysymyksessä ei pyydetä aineistojen nimeämistä, vaan kysytään (laajemmin) tapoja, joilla toimeentulotuen alikäyttöä voidaan tutkimuksellisesti tarkastella. Lukujen vyöryttämisellä ei voinut tässä kysymyksessä saada (lisä)pisteitä, sillä luvut olivat nähtävissä tekstissä eikä niitä kysytty. Vastaajan odotettiin löytävän tekstistä viisi toimeentulotuen alikäytön tarkastelutapaa.

7 7 3. Arvioi aineiston pohjalta, millaisia epäkohtia voidaan havaita nykyisessä toimeentulotukijärjestelmässä. (6 pistettä) Kysymys koskee nykyisen toimeentulotukijärjestelmän epäkohtia, joita Kuivalainen tuo esiin artikkelissaan kokoavasti kohdassa Lopuksi (s ). Kuivalainen esittää epäkohdat suositusten muodossa. Vastaajalta edellytettiin epäkohtien lukemista suosituksista. Nykyisen suomalaisen toimeentulotukijärjestelmän epäkohdat ovat: a) laaja alikäyttö sinänsä, b) järjestelmän toimivuuden monimutkaisuudesta sekä leimaavasta luonteesta aiheutuva kansalaisten epätasa-arvo, c) kansalaisten tietämättömyys järjestelmästä eli kansalaisten riittämätön informointi, jonka seurauksena he eivät tiedä oikeuksistaan, d) järjestelmän rakenteelliset heikkoudet, jotka liittyvät säädösten monimutkaisuuteen ja toimeentulotuen paikkaan ja tarkoitukseen tulonsiirtojärjestelmän kokonaisuudessa, e) toimeentulotuen tilasto- ja seurantajärjestelmien heikkoudet ja puutteet. Toimeentulotuen laaja alikäyttö on epäkohta, joka johtaa pohtimaan, millaisia vaikutuksia sillä on. Voidaan päätellä, että julkisen sektorin tehokkuusvaatimukset eivät ole koskeneet toimeentulotukijärjestelmää, koska järjestelmän alikäyttöä esiintyy. Toimeentulotukijärjestelmä on monimutkainen eikä sitä ole riittävästi sovitettu yhteen muiden etuusjärjestelmien kanssa. Kansalaiset eivät koe toimeentulotukea oikeudekseen, vaan järjestelmän toiminnassa on leimaavia käytäntöjä, joista osa palautuu informoinnin ongelmiksi. Kansalaiset eivät tiedä olevansa oikeutettuja tukeen. Järjestelmän alikäyttö asettaa kansalaiset epätasa-arvoiseen aseman. Suomalainen toimeentulotukijärjestelmä olisi periaatteellisella tasolla oletettavasti tehokas pienituloisten taloudellisen tilan kohentamisessa. Nykyisen toimeentulotukijärjestelmän rakenteelliset heikkoudet kuitenkin muodostavat esteen köyhyyden tehokkaalle vähentämiselle. Kansalaiset joutuvat kiertämään monilla luukuilla, mikä ilmentää maksatusjärjestelmän epätarkoituksenmukaisuutta. Toimeentulotukijärjestelmän epäkohtana voidaan pitää sitä koskevien tilasto- ja seurantajärjestelmien kehittymättömyyttä ja siihen liittyvää luotettavan tiedon puutetta.

SOSIAALITYÖN ARKI VOIDAANKO KATISKA PURKAA? Jarl Spoof Johtava sosiaalityöntekijä

SOSIAALITYÖN ARKI VOIDAANKO KATISKA PURKAA? Jarl Spoof Johtava sosiaalityöntekijä SOSIAALITYÖN ARKI VOIDAANKO KATISKA PURKAA? Jarl Spoof Johtava sosiaalityöntekijä SOSIAALITYÖN MERKITYS YHTEISKUNNALLE - Aikuissosiaalityöllä suuri merkitys hyvinvoinnin ja integraation kannalta - Kannattelee

Lisätiedot

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE 2.6.2010 OSIO IA Kirjaan perustuva koe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto, Porin yksikkö

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TOIMEENTULOTUEN ASIAKASKYSELY 2013 TAUSTATIEDOT 160 vastausta (2009) vastauksia 123) 44 prosenttia miehiä ja 56 prosenttia naisia Suhteessa

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

2. Hyvinvointipolitiikan ja tutkimuksen muutosta on kutsuttu siirtymisenä elämänpolitiikasta emansipatoriseen politiikkaan. s. 296.

2. Hyvinvointipolitiikan ja tutkimuksen muutosta on kutsuttu siirtymisenä elämänpolitiikasta emansipatoriseen politiikkaan. s. 296. SOIAALITYÖN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE 2010 PISTEYTYSPERUSTEET OSIO IA: Kirjaan perustuva koe (0 15p) Tehtävä 1: Väitelauseet (0 15 pistettä) Vastaa tehtävään merkitsemällä rasti sarakkeeseen T tai E (väittämä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet:

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: 1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: Opiskelija suunnittelee ja valmistelee tuoteneuvottelutilanteita. Opiskelija neuvoo asiakkaita tuotteiden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille. Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille. Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen Ilmiö: Konsultointi sosiaalialalla Ongelmien analyysi/kehittämisehdotukset Keskustelu

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Hakukohteen nimi: Politiikan ja viestinnän kandiohjelma

Hakukohteen nimi: Politiikan ja viestinnän kandiohjelma Teknisiä merkintöjä: POLVI Sivu: 1 (43) Nimi: Hakukohteen nimi: Politiikan ja viestinnän kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 8.5.2019 klo 10.00 15.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla.

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys

Lisätiedot

1.1 Funktion määritelmä

1.1 Funktion määritelmä 1.1 Funktion määritelmä Tämän kappaleen otsikoksi valittu funktio on hyvä esimerkki matemaattisesta käsitteestä, johon usein jopa tietämättämme törmäämme arkielämässä. Tutkiessamme erilaisia Jos joukkojen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta. Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo

Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta. Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo 1 Maassamme on paljon niitä, jotka käyttävät tukirahansa turhuuteen ja hakevat sitten ruokansa

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

1. Mitkä ovat erilaiset sosiaalipoliittiset mallit ja miten sosiaalityö niissä paikantuu? (4 p)

1. Mitkä ovat erilaiset sosiaalipoliittiset mallit ja miten sosiaalityö niissä paikantuu? (4 p) VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, VALINTAKOE, KESÄ 2006 SOSIAALITYÖN ARVOSTELUPERUSTEET Olennainen sosiaalityössä -kirjaan perustuvat kysymykset 1. Mitkä ovat erilaiset sosiaalipoliittiset mallit ja miten

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje

Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.

Lisätiedot

Sosiaalityö. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sosiaalityö. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sosiaalityö Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sosiaalityö on hyvinvoinnin lisäämistä pahoinvoinnin lievittämistä heikommassa

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukas ja/tai käyttäjälähtöisyys Arvona sopii hyvin teemoihin, on looginen Tiedetään mitä asukkaat tarvitsevat Ei keksimällä Helposti

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe 10.6.2008 Valintakokeessa on tehtävät I, II ja III. Jokaiselle tehtävälle on oma oheismateriaalinsa. Kokeen yhteispistemäärä

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo-lisän maksaminen lasten yksityisen hoidon tuen lakisääteisen hoitolisän korotuksena

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo-lisän maksaminen lasten yksityisen hoidon tuen lakisääteisen hoitolisän korotuksena 18.10.2016 Sivu 1 / 1 4303/2016 02.05.01 43 Espoo-lisän maksaminen lasten yksityisen hoidon tuen lakisääteisen hoitolisän korotuksena Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Titta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Tuoteneuvonta, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o suunnittelee

Lisätiedot

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 17.5.2016 1

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 17.5.2016 1 Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 17.5.2016 1 Lasten osallisuus ja kuuleminen Terhi Tuukkanen YTT, ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 17.5.2016 2 Miksi lasten osallisuus?

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Osallistava sosiaaliturva

Osallistava sosiaaliturva Osallistava sosiaaliturva Miltä keskustelu ja suunnitelmat osallistavasta sosiaaliturvasta näyttävät 1990-luvun esitysten ja sosiaalioikeuden näkökulmasta? Pentti Arajärvi 12.5.2014 1 Osallistava - vastikkeellinen

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio Toimeentulotuki tilastojen valossa Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta 6.3.2018 Kelan auditorio Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vuonna 2017 Perustoimeentulotuki:

Lisätiedot

Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto. Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi

Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto. Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi TenKeys Aini-Kristiina Jäppinen Pelkkää utopiaa? KOSKA Liian monia ihmisiä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Toimeentulotuen alikäyttö voi olla

Toimeentulotuen alikäyttö voi olla analyysit Toimeentulotuen alikäytön laajuus ja merkitys SUSAN KUIVALAINEN Vaatimukset sosiaaliturvan tehokkuudesta ovat voimistuneet viime vuosikymmenen aikana. Ne ovat kohdistuneet lähinnä tulonsiirtojen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät. Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät. Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013 Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013 Helena Lamponen Yhteistoiminta-asiamies Laki yhteistoiminta-asiamiehestä 30.3.2010/216, voimaan 1.7.2010 Yhteistoimintalaki

Lisätiedot

EU-julkisuusasetus (artiklat)

EU-julkisuusasetus (artiklat) Liitteet EU-julkisuusasetus (artiklat) 1 artikla. Tarkoitus Tämän asetuksen tarkoituksena on a) määritellä ne julkiseen tai yksityiseen etuun perustuvat periaatteet, edellytykset ja rajoitukset, jotka

Lisätiedot

TE4 terveystiedon abikurssi

TE4 terveystiedon abikurssi TE4 terveystiedon abikurssi Arkadian yhteislyseo Valmistautuminen, tehtävät ja vastaaminen Terveystiedon jäsentelymallit Tärkeää terveystiedon vastauksissa Täsmällinen ja oikea käsitteiden käyttö, terminologia

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas Päivitetty 9.5.2012 Text Mining -käyttöopas WEBROPOL ANALYTICS: TEXT MINING Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 o Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot