Apoteket i Kronoby Kruunupyyn apteekki

Transkriptio

1 Jubileumsskrift Juhlajulkaisu Apoteket i Kronoby Kruunupyyn apteekki år som apotek 10 år som filialapotek 100 år apoteksverksamhet 90 vuotta apteekkina 10 vuotta sivuapteekkina 100 vuotta apteekkitoimintaa

2 Jubileumsskrift 2009 Juhlajulkaisu 2009 Utgivare: Apoteket i Kronoby Julkaisija: Kruunupyyn apteekki Redaktion: Stig och Pirjo Ekman Toimitus: Stig ja Pirjo Ekman Tryckeri: Uniprint, Åbo 2009 Paino: Uniprint Turku, 2009 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kansikuva, akvarelli vuodelta 1950, signeeraus W.W. Pärmbild, akvarell från 1950, signerad W.W. INNEHÅLL - SISÄLLYS Historiens vingsus Apteekin hyllyltä läpi muutosten vuosisatojen 4 Apotekslokaliteterna - Apteekkihuoneistot Från skräddarhus till bankhus Räätälin talosta pankkitaloon 5 Apoteket flyttar Muutto vuokratiloihin 7 Apoteket och samhället Apteekki ja yhteiskunta Vad fordom timat Vuosien varrelta poimittua 11 Från förbudstid till krigsslutet Kieltolain ajasta maailmansodan loppuun 12 Efter kriget Sodan jälkeen 14 Nostalgi från 50- och 60-talen Nostalgiset 50- ja 60-luvut 15 Gårdagen och nutiden Eilistä ja tätä päivää 16 Apotekare i Kronoby Kruunupyyn apteekkarit Armo Walli 18 Wäinö Wennonen 18 August Lund 18 Bertel Pomoell 19 Ingrid Sarkio 20 Rolf Härmälä 21 Stig Collander 22 Stig Ekman 23 All vår början bliver svår Alku aina hankalaa (Stig Ekman) 24 Minnen från gångna år Muistojen uumenista Stig Collander 25 Raili Härmälä 28 Birgitta Östdahl 29 Kerstin Thodén 30 Britta Huggare & Margareta Hedman 32 Ann-Mari Dahlskog 33 Äpplet faller inte långt från trädet Omena ei putoa kauas puusta Anneli Ulfstedt 34 Pia Vuorela 35 Fredrika Collander 36 Historik eller jubileumsskrift Historiikki vai juhlajulkaisu 36 Plask i ankdammen Piiri pieni pyörii 37 Tack Kiitos 37 Andra källor Muut lähteet 38 Vitsar och ordspråk Komiaa yskää ku vaan kestääs kauan 38 Apotekspersonal Apteekkien henkilökunta 39 Apotekets i Kronoby hemsidor Kruunupyyn apteekin kotisivut 40

3 3 För 100 år sedan öppnade Apoteket vid Salutorget i Gamlakarleby ett filialapotek i Kronoby Som apotekare verkade först Armo Walli och från år 1912 Wäinö Wennonen. Föreståndare för filialapoteket i Kronoby var de första nio åren farmaceut Viktor Miikkulainen och det sista året provisor Niilo Laurin. För 90 år sedan blev Apoteket i Kronoby självständigt. Den första apotekaren var August Lund. Han erhöll apotekstillstånd och öppnade apoteket fredagen den 1 augusti Lund verkade som apotekare ända till år Efter Lund har Bertil Pomoell, Ingrid Sarkio, Rolf Härmälä, Stig Collander och Stig Ekman fungerat som apotekare i Kronoby. Sata vuotta sitten Kokkolan II Apteekki (nykyiseltä nimeltään Kauppatorin Apteekki) avasi sivuapteekin Kruunupyyssä. Apteekkarina toimi ensin Armo Walli ja vuodesta 1912 Wäinö Wennonen. Farmaseutti Viktor Miikkulainen hoiti apteekkia yhdeksän ensimmäistä vuotta ja proviisori Niilo Laurin viimeisen vuoden. Kruunupyyn itsenäisen apteekin historia alkoi 90 vuotta sitten, kun August Lund avasi apteekin perjantaina ensimmäisenä päivänä elokuuta Apteekkioikeus oli myönnetty hänelle puolitoista kuukautta aikaisemmin August Lundin jälkeen apteekkia ovat Kruunupyyssä pitäneet Bertil Pomoell, Ingrid Sarkio, Rolf Härmälä, Stig Collander ja Stig Ekman.

4 4 Historiens vingsus Det första kända apoteket grundades år 760 i Bagdad. Det dröjde dock ännu flera århundraden innan vi fick apotek i Europa. De första apoteken i det Svenska riket grundades vid slutet av 1400-talet. Den finska delen av riket fick sina första apotek år Då grundades apotek i Åbo och Viborg. Vid 1700-talets mitt fanns också apotek i Helsingfors och Fredrikshamn. Apoteken grundades främst i kuststäderna. Också Österbotten fick rätt tidigt sina första apotek. I Vasa grundades ett apotek år 1763, i Jakobstad och Gamlakarleby Nykarleby fick sitt apotek år Apoteksverksamheten upplevde ett kraftigt uppsving för cirka 100 år sedan. Under 1900-talets första årtionden grundades över 200 apotek. Apoteket i Kronoby var alltså ett av dessa. De apotek som grundades före år 1837 var s.k. stamapotek. Detta betydde att apotekaren hade tillstånd att hålla apoteket hela sin livstid, och att han relativt fritt kunde sälja eller testamentera apoteket åt någon som hade behörig utbildning. Tack vare detta kunde ett apotek hållas i samma släkts ägo i flera generationer. I Finland fanns 34 stamapotek. De flesta finns kvar, men de s.k. stamapoteksprivilegierna har avskaffats. De apotek som grundades efter år 1837 kunde fortfarande under vissa förutsättningar säljas eller drivas av sterbhuset. År 1857 uppkom en tredje grupp av apotek. Rättigheterna att hålla dessa apotek beviljades av medicinalstyrelsen på basen av ansökan. Den apotekslag som tillkom år 1928 gav äntligen apoteken likvärdig ställning. Stamapoteken beviljades dock en 40-årig övergångsperiod. Detta betydde att stamapotek kunde säljas så sent som år 1969 När ett apotek numera blir ledigt, skall de som är intresserade av att ta över, ansöka om tillstånd att bedriva apoteksrörelsen (apotekstillstånd) från Läkemedelsverket. Antalet sökande är normalt mellan 10 och 40. Av dessa väljer Läkemedelsverket den sökande det anser mest meriterad till ny apotekare. En apotekare bör gå i pension det år han fyller 68 år. Efter detta anslår Läkemedelsverket åter apoteket ledigt att sökas. Ända till slutet av 1800-talet var apoteken nästan helt och hållet bemannade av män. Kvinnliga studerande var ännu år 1902 tvungna att ansöka om dispens för sitt kön. Finland fick sin första kvinnliga apotekare år Efter detta skedde en hastig omsvängning. Redan år 1920 var 65 % av apotekspersonalen kvinnor och år 2006 var kvinnornas andel 94 %. Apteekin hyllyltä läpi muutosten vuosisatojen Maailman ensimmäinen apteekki perustettiin vuonna 760 Bagdadiin. Eurooppaan apteekit levisivät vasta vuosisatoja myöhemmin. Ruotsiin apteekit tulivat 1400-luvun lopussa. Suomen ensimmäiset apteekkioikeudet myönnettiin vuonna 1679 Turkuun ja Viipuriin. Helsinki ja Hamina seurasivat perässä vuoteen 1750 mennessä. Apteekkeja perustettiin Suomessa aluksi lähinnä rannikkokaupunkeihin. Apteekit tulivat Pohjanmaallekin varsin varhain, Vaasaan perustettiin apteekki jo vuonna 1763, Pietarsaareen ja Kokkolaan vuonna 1781 sekä Uuteenkaarlepyyhyn vuotta myöhemmin. Monet Suomen paikkakunnat saivat apteekkinsa vasta samoihin aikoihin kuin Kruunupyy, sillä Suomeen syntyi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä runsaat kaksisataa apteekkia luvun apteekit olivat Suomessa kanta-apteekkeja. Tämä tarkoitti sitä, että apteekinpidon erioikeudet myönnettiin henkilölle koko eliniäksi ja hän saattoi myydä apteekin erioikeuksineen tai testamentata sen henkilölle, jolla oli vaadittava tutkinto. Tämän johdosta apteekki saattoi pysyä saman suvun omistuksessa useita sukupolvia. Suomessa toimi kaikkiaan 34 kantaapteekkia. Vuodesta 1837 alkaen ei kanta-apteekkeja enää perustettu. Tämän jälkeen syntyi kaksi uutta apteekkiryhmää, ns. henkilökohtaiset myytävät apteekkioikeudet ja henkilökohtaiset hakemuksesta saadut apteekkioikeudet. Vasta uusi apteekkilaki vuonna 1928 loi pohjan yhtenäiselle apteekkijärjestelmälle. Kantaapteekkien erikoisasema säilyi kuitenkin vielä 40 vuoden ajan vuoteen 1969, jolloin niiden erioikeudet lakkasivat. Vapautuvaa apteekkia anotaan nykyään Lääkelaitokselta. Yleensä hakijoita on Heistä Lääkelaitos valitsee mielestään ansioituneimman uudeksi apteekkariksi. Vuonna 1987 apteekkarien eläkeiäksi tuli 67 ja vuonna 2005 se nousi 68 vuoteen. Apteekit olivat 1800-luvun loppuun asti lähes täysin miesten valtakuntaa. Alaa opiskelemaan pyrkivät joutuivat meillä vuoteen 1902 asti hakemaan vapautusta sukupuolestaan. Ensimmäinen nainen sai Suomessa apteekkioikeudet vuonna Naiset valtasivat kuitenkin alan varsin nopeasti: vuonna 1920 naisia oli 65 prosenttia henkilökunnasta ja vuonna 2006 heidän osuutensa oli 94 prosenttia.

5 Apotekslokaliteterna Apteekkihuoneistot 5 Från skräddarhus till bankhus Filialapoteket i Kronoby befann sig först i skräddare Björks hus i Öfre Bråtö ungefär ¾ kilometer från järnvägsstationen invid allmänna kustvägen där i Kronoby allmänna landsvägen till inlandet vidtager. (Eller nära nuvarande norra broändan.) Detta betyder att det första apoteket fanns på nästan exakt samma ställe som det nuvarande apoteket. Apoteket bestod av en officin (expeditionsrum), materialrum, källare och vind. Provinsialläkaren Oswald Myréen visiterade (inspekterade) apoteket år I visitationsprotokollet utrycker han sitt missnöje över den ordning som rådde i materialrummet. Han skriver Ett rum invid apoteket fans och är det afsedt för materialrum. Detsamma var oinredt och förvarades en mängd droger och kemiska preparat huller om buller i byrålådor. I oktober 1915 flyttade filialapoteket till ett hus som ägdes av apotekare Wäinö Wennonen. Huset låg ungefär på den plats där biblioteket finns i dag. I detta hus fanns apoteket kvar ända till Expeditionsrummet var enligt tidens sed rätt litet, 4,4 x 2,75 meter och där fanns ett fönster och en glasdörr. Väggarna var tapetserade med ljusgult oljemålat spännpapper. Taket var vitmålat. Golvet var beklätt med en linoleummatta. Räätälin talosta pankkitaloon Kruunupyyn sivuapteekki sijaitsi aluksi räätäli Björkin talossa yleisen maantien varrella noin ¾ kilometrin päässä rautatieasemalta Öfre Bråtön kylässä kohdassa, jossa Kruunupyyn yleinen maantie kääntyy sisämaahan päin (nykyisen sillan pohjoispäässä). Ensimmäinen apteekki sijaitsi siis miltei tarkalleen samassa paikassa kuin nykyinen apteekki. Apteekki koostui yleisötilasta, materiaalihuoneesta, kellarista ja vintistä. Piirilääkäri Oswald Myréen teki ensimmäisen apteekkitarkastuksen Kruunupyyssä Vuoden 1912 tarkastuspöytäkirjassa materiaalihuone sai huomautuksen epäjärjestyksestä, koska siellä säilytettiin rohtoja pusseissa ja kemiallisia preparaatteja laatikoissa sikin sokin. Vuonna 1915 sivuapteekki muutti apteekkari Wäinö Wennosen omaan taloon, jossa apteekki pysyi vuoteen 1948 asti. Tämä talo oli suurin piirtein nykyisen kirjaston kohdalla. Apteekki pysyi siellä vuoteen Yleisötila oli kooltaan senaikaiseen tapaan varsin pieni 4,4 metriä x 2,75 metriä, ja siinä oli yksi ikkuna ja lasiovi. Seinät oli tapetoitu vaaleankeltaiseksi öljymaalatulla pinkopahvilla, katto oli maalattu valkoiseksi ja lattia oli päällystetty linoleumimatolla. Det första apotekshuset (skräddare Björks hus) syns i mitten. Ovanför den vita dörren finns en skylt med texten Apotek. Fotografiet är taget från taket av det Björkströmska huset på andra sidan ån den 14 maj Fotograf torde vara Wilhelm Björkström. Ensimmäinen apteekkitalo näkyy kuvassa keskellä. Valkoisen oven yläpuolella on kyltti, jossa on teksti Apotek. Kuva on otettu Björkströmin talon katolta toiselta puolelta jokea 14. toukokuuta Valokuvaaja on ilmeisesti Wilhelm Björkström. Samma hus år Fotograf är Bror Björkström. Sama talo vuonna Valokuvaaja on Bror Björkström.

6 6 Apotekslokaliteterna Apteekkihuoneistot Efter expeditionsrummet följde ett kombinerat materialoch arbetsrum. Detta var något mindre än expeditionsrummet. Rummets väggar var tapetserade med ljusa tapeter och taket med vitt spännpapper. Golvet var brunmålat. Inredningen var ny och gjord av lackerad furu. Den bestod av hyllor och skåp och beskrevs som enkel. Vid visitationen som provinsialläkaren Oswald Myréen förrättade i apoteket år 1921 konstateras att apoteket var beläget på samma plats som förut, men att apoteksgården nu övergått i apotekare August Lunds ägo. Apotekare Lunds son Bengt uppger att ett laboratorium uppfördes intill materialrummet omkring år (Vi bifogar en ritning över apoteket, som baserar sig på Bengt Lunds hågkomster.) Bengt berättar att det i laboratoriet fanns bl.a. en destillationsapparat gjord av kopparmetall för destillering av vatten. På husets vind fanns ett förrådsrum där pappersvaror, flaskor, och andra kärl förvarades. Källare och magasin fanns på andra sidan gårdsplanen. Källaren låg ovan jord, var 3,3 meter lång och uppförd av tegel. I källaren förvarades bl.a. saft av tranbär och hallon för smaksättning av medicinerna. Källaren var kall och måste värmas upp på vintern för att inte saften och de övriga produkterna som förvarades där skulle frysa. Uppvärmningen föll ofta på Bengt Lunds lott. Mindre lyckosam med uppvärmningen hade farmaceut Miikkulainen (som förestod apoteket under Wennonens tid) varit, för under den tid han skötte apoteket uppstod en eldsvårda i uthusbyggnaden. Eldsvårdan kunde dock släckas och byggnaden till största delen räddas. På gården fanns också ett ishus. Is togs från ån på vintern, och täcktes med sågspån för att inte smälta. Isen användes sedan på sommaren för att kyla ner mediciner och råvaror, vilka var ömtåliga för värme. På detta sätt kunde man förbättra medicinernas hållbarhet på den tid kylskåp inte ännu fanns att tillgå. Dr. Myréen har i visitationsprotokollet antecknat att apotekslokalen är trång och att den inte motsvarar de fordringar som kunde ställas på en dåtida apoteksinrättning. Oswald Myréen visiterade apoteket hela 17 gånger och han drog också i fortsättningen en stram linje vid visitationerna. I visitationsprotokollet från år 1927 kan vi läsa Ordning och relativ renlighet är rådande, men blir allmänna intrycket och i synnerhet att döma av de analytiska utensiliernas tillstånd och det sätt varpå titrervätska synes kunna behandlas, att apoteket skötes enligt ett det är icke så noga -system. Yleisötilan jälkeen oli kooltaan hieman pienempi yhdistetty materiaali- ja työhuone. Seinät oli päällystetty vaaleilla tapeteilla, katossa oli valkoinen pinkopahvi ja lattia oli maalattu ruskeaksi. Uudet vaatimattomat kalusteet olivat lakattua mäntyä ja koostuivat hyllyistä ja kaapeista. Apteekkari Lundin apteekkiin vuonna 1921 tehdyn tarkastuksen pöytäkirjassa kerrotaan apteekin sijainneen samassa paikassa kuin aikaisemminkin. Talon omisti nyt apteekkari August Lund. Apteekkari Lundin poika Bengt muistelee, että laboratorio rakennettiin materiaalihuoneen perään vuoden 1927 paikkeilla. Siellä oli mm. kuparista tehty tislauslaite veden tislaukseen. Talon ullakolla oli tila papereille, pulloille ja muille astioille. Kellari ja varasto sijaitsivat pihan toisella puolella. 3,3 metrin pituinen kellari oli rakennettu tiilistä maan päälle, Siellä säilytettiin mm. karpalo- ja vadelmamehua lääkkeiden maustamiseen. Kellari oli kylmä, ja sitä piti lämmittää talvella, jotta mehut ja muut tuotteet eivät jäätyisi. Lämmitys oli usein Bengt Lundin tehtävä. Apteekkari Wennosen aikaan farmaseuttina olleella Miikkulaisella oli huono onni lämmityksessä, sillä hänen aikanaan ulkorakennuksessa syttyi tulipalo. Tuli saatiin kuitenkin sammutettua ja rakennus suurimmaksi osaksi pelastettua. Pihalla oli myös jäähuone. Jää otettiin joesta ja peitettiin sahanpuruilla sulamisen estämiseksi. Kesällä sitä käytettiin lääkkeiden ja raaka-aineiden jäähdyttämiseen. Näin lääkkeiden säilymistä parannettiin aikana, jona jääkaappeja ei vielä ollut. Oswald Myréen toteaa tarkastuspöytäkirjassaan apteekkihuoneiston ahtaaksi, eikä se vastannut enää senaikaiselle apteekkitoiminnalle asetettavia vaatimuksia. Tarkastuksia 17 vuotena apteekissa tehnyt piirilääkäri Oswald Myréen säilytti ilmeisesti tiukan ja parannusehdotuksia tekevän linjansa jatkossakin, sillä vuoden 1927 tarkastuksesta hän kirjaa seuraavaa: Vallitsee järjestys ja suhteellinen puhtaus, mutta jää yleinen vaikutelma ja päätellen erityisesti analyyttisten untensiilien kunnosta ja siitä tavasta, jolla titrausliuokset käsitellään, että apteekkia hoidetaan periaatteella ei noko nuukaa. Apotekshuset åren Talo, jossa apteekki toimi vuosina

7 Apotekslokaliteterna Apteekkihuoneistot 7 Oswald Myréen Oswald Myréen med sin sonson Bertel år 1934 Oswald Myréen sylissään pojanpoika Bertel 1934 Utdrag ur ett visitationsprotokoll uppgjort av provinsialläkaren Oswald Myréen Ote piirilääkäri Oswald Myréenin laatimasta tarkastuspöytäkirjasta Trots de brister Dr. Myréen påtalat fanns apoteket alltså kvar i Lunds hus ända till 1948, Det finns anteckningar om att apotekslokalen renoverades åtminstone år Sedan apoteket flyttat ut, flyttade August Lunds söner Lars och Bengt Lund sitt bageri till huset. År 1952 flyttade de dock bageriet vidare till Jakobstad. Efter detta tjänade det forna apotekshuset som sparbank. I början av 1900-talet förrättades visitation av apoteket varje år. I samband med detta uppgjordes ett visitationsprotokoll. I protokollet beskrevs apotekets läge, vem som ägde apotekslokalen, lokalens skick och inredning, vilken ordning som rådde på apoteket, om medicinerna var rätt prissatta, vilka mängder gifter och sprit som hade expedierats från apoteket med mera. Vid visitationen kunde också länsmannen vara på plats. Vi bifogar ett utdrag från ett visitationsprotokoll från år 1912, som visar att kronolänsmannen Ernst Wenelius då var närvarande. Detta är samma Wenelius som anhängare till Maria Åkerblom senare försökte mörda. Mordförsöket ägde rum i Gamlakarleby i april Wenelius träffades av fyra pistolskott och hans syster av två skott. Lyckligtvis överlevde bägge. Apoteksvisitationer förrättas fortfarande, men nu betydligt mera sällan. Visitationerna utförs numera av Läkemedelsverket, vilket också i övrigt övervakar apoteksverksamheten. Apoteket flyttar Bertil Pomoell tog över apoteket Apoteket fanns kvar som hyresgäst i Lunds hus ännu några år. Vid den visitation som förrättades år 1945 konstaterades att den bästa ordning och renlighet rådde på apoteket. År 1948 flyttade Pomoell apoteket cirka 50 meter västerut till det s.k. Skyddskårshuset. Skyddskåren skänkte huset till Kronoby kommun den 4 november 1944 i samband med upplösningen av Skyddskåren efter kriget. Skyddskåren hade köpt huset av Helsingfors Aktiebank år Tohtori Myréenin kirjaamista puutteista huolimatta apteekki pysyi Lundin talossa vuoteen Apteekkitiloja kunnostettiin ainakin vuonna Apteekin muutettua pois August Lundin pojat Lars ja Bengt Lund muuttivat leipomonsa taloon. Vuonna 1952 he kuitenkin siirsivät leipomon Pietarsaareen. Tämän jälkeen entinen apteekkitalo palveli säästöpankkina. Apteekissa tehtiin1900-luvun alussa tehtiin joka vuosi tarkastus. Sen yhteydessä laadittiin tarkastuspöytäkirja. Siinä kerrottiin mm., kuka omisti apteekin, missä se sijaitsi, kuka omisti liiketilan, millaisessa kunnossa se oli, millainen siisteys ja järjestys siellä vallitsi, mitä kirjoja apteekin kirjastoon kuului, oliko lääkkeet hinnoiteltu oikein ja kuinka paljon myrkkyjä ja spriitä apteekista oli toimitettu. Tarkastuksiin saatettiin kutsua myös nimismies. Vuoden 1912 marraskuisessa tarkastuksessa oli läsnä nimismies Ernst Wenelius, jonka murheenkryyniksi sittemmin tuli lahkolainen Maria Åkerblom. Nimismiestä vastaan tehtiin vuonna 1924 Kokkolassa murhayritys, jossa hän loukkaantui pahoin. Ampumiseen syyllistyi Marian yllytyksestä kaksi hänen kannattajaansa. Apteekkitarkastukset jatkuvat edelleen, mutta huomattavasti harvemmin. Niitä tekee Lääkelaitos, joka muutenkin valvoo apteekkitoimintaa. Muutto vuokratiloihin Bertil Pomoellin tultua apteekkariksi vuonna 1944 toiminta jatkui vuokralla Lundin talossa. Yleisötilan lisäksi apteekkiin kuului nyt laboratorio, materiaalihuone, kellari, vintti ja varasto. Apteekkitarkastuksessa todettiin kaikkialla vallitsevan mitä parhain järjestys ja puhtaus. Vuonna 1948 apteekki muutti Kruunupyyn kunnan omistamaan huoneistoon noin 50 metrin päähän edellisestä paikasta. Suojeluskunta oli lahjoittanut talon päivää ennen lopettamistaan Kruunupyyn kunnalle, suojeluskunta oli puolestaan ostanut talon vuonna 1936 Helsingin Osakepankilta.

8 8 Apotekslokaliteterna Apteekkihuoneistot Visitation förrättades 1 oktober 1948 av apoteksvisitator Holger Peldán. Han konstaterade att lokalen förutom expeditionsrum bestod av materialrum, laboratorium och kontorsrum. I en byggnad på andra sidan gårdsplanen fanns källare, syrarum, ett stort och ett mindre materialrum, flaskkällare och pappersvind. Lokalen var nyrenoverad och i mycket gott skick. Inredningen hade kompletterats. Peldán skriver i visitationsprotokollet att bästa ordning och snygghet rådde överallt. År 1951 fick apoteket vattenledning samt lysrörsbelysning i officinen och materialrummet. Vid den visitation som förrättades år 1964 konstateras att apoteket fanns i samma hus som tidigare, men huset ägdes nu av apotekare Ingrid Sarkio. De uppvärmda utrymmena omfattade 75 kvadratmeter. Följande apotekare Rolf Härmälä fortsatte i Sarkios hus. Den därpå följande apotekaren Stig Collander verkade endast några veckor i detta hus. I början av år 1977 flyttade han apoteket till Kronoby andelsbanks hus, där han fick 84 kvadrat till förfogande. Det gamla apotekshuset köptes av Oy Påras Ab. Huset revs och i dess ställe byggdes det hus där Hotell & Restaurant Crone i dag verkar. Till sina nuvarande lokaliteter, i det hus som vi kallar Sparbankshuset, flyttades apoteket Flyttningssträckan var också denna gång cirka 50 meter. Apteekin tilat oli juuri remontoitu, ja ne olivat erittäin hyvässä kunnossa. Käytettävissä oli yleisötila, materiaalihuone, laboratorio, konttori ja toisella puolen pihaa kellari, happohuone, suuri ja pienempi materiaalihuone, pullokellari ja paperivintti. Apteekkitarkastaja Holger Peldánin tekemässä tarkastuksessa tuli kiitosta järjestyksestä ja siisteydestä. Vuonna 1951 apteekki sai vesijohdon. Yleisötilaan ja materiaalihuoneeseen hankittiin tuolloin loisteputkivalaistus. Apteekkari Ingrid Sarkio piti apteekkia samassa vanhassa talossa. Vuonna 1961 hän osti sen Kruunupyyn kunnalta. Huoneenlämpöistä tilaa apteekilla oli 75 neliötä. Seuraava apteekkari Rolf Härmälä jatkoi Sarkion omistamassa talossa. Vuonna 1977 apteekkari Stig Collander siirsi apteekin Osuuspankin omistamaan huoneistoon, jonka neliömäärä oli 84. Vanhan apteekkitalon osti Påras Ab, joka purki talon ja rakensi tilalle rakennuksen, jossa nyt toimivat hotelli ja ravintola Crone. Nykyisiin n.s. Säästöpankkitalon tiloihin apteekin muutti vuonna Muuttomatkaa oli tälläkin kertaa noin 50 metriä. Skyddskårshuset. Till vänster i sitt ursprungliga skick, till höger som apotek. Suojeluskuntatalo. Vasemmalla alkuperäisessä kunnossaan, oikealla apteekiksi kunnostettuna Apoteket flyttade år 1977 till det hus där Andelsbanken tidigare hade fungerat. Huset syns i mitten av fotografiet. Nya Andelsbanken till höger. Fermska huset i bakgrunden, Det allra första apotekshuset (skräddar Björks hus) står fortfarande kvar längst till vänster på fotografiet. På 70-talet kände man huset under namnet Wik-Le. Fotograf: Jan-Erik Rudnäs. Apteekki muutti 1977 taloon, jossa aikaisemmin oli toiminut Osuuspankki. Talo on keskellä kuvaa, uusi Osuuspankki sen oikealla puolella, Fermin talon taustalla. Ensimmäisin apteekkitalo (räätäli Björkin talo) on edelleenkin pystyssä valokuvan vasemmassa laidassa, 70-luvulla talo tunnettiin nimellä Wik-Le. Valokuvaaja: Jan-Erik Rudnäs.

9 Apotekslokaliteterna Apteekkihuoneistot 9 Så här minns Bengt Lund sin fars August Lunds apotek. Laboratorium Laboratorio Tällaisena Bengt Lund muistaa isänsä August Lundin apteekin. Material- och arbetsrum Materiaali- ja työhuone Destillator Lastauslaitu ri Brygga Lastauslaituri Expeditionsrum Yleisötila Farstu Eteinen Apotekshus Skräddare Björks hus Lunds hus Skyddskårshuset Andelsbankens hus Sparbankshuset 1994 Apteekkitalot Räätäli Björkin talo Lundin talo Suojeluskunnan talo Osuuspankin talo Säästöpankin talo 1994-

10 10 Apotekslokaliteterna Apteekkihuoneistot Så här minns Raili Härmälä det apotek som fanns i Skyddskårshuset Tällaisena Raili Härmälä muistaa suojeluskunnan talossa sijainneen apteekkihuoneiston. Aseptiskt skåp Aseptinen kaappi Kassa Taxering Hinnoittelu Laboratorium Laboratorio Expeditionsrum Yleisötila WC Gamla pannrummet Vanha pannuhuone Privat tambur Yksityinen eteinen In till apoteket Apteekkiin Ut till gården Pihalle Vardagsrum (kontor) Olohuone (konttori) Förrådsrum Bastu Varasto Sauna Till övre våningen Yläkertaan Kök (under köksgolvet matkällare med luckan mitt på köksgolvet) Keittiö (keittiön lattian alla ruokakellari, jonne luukku keskeltä lattiaa) Matsal Ruokasali