R A K E N N U S H I S T O R I A S E L V I T Y S. Ulla Pohjamo KESKI-SUOMEN MUSEO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "R A K E N N U S H I S T O R I A S E L V I T Y S. Ulla Pohjamo KESKI-SUOMEN MUSEO"

Transkriptio

1 R A K E N N U S H I S T O R I A S E L V I T Y S Ulla Pohjamo KESKI-SUOMEN MUSEO 2013

2 1 Ulla Pohjamo KESKI-SUOMEN MUSEO Rakennushistoriaselvitys

3 2 KESKI-SUOMEN MUSEO 3 Sisällysluettelo KESKI-SUOMEN MUSEO 4 Suojelutilanne 6 Rakennushistoriaselvitys 7 Tutkimusmenetelmät ja lähteet 7 KESKI-SUOMEN MUSEON LAAJENNUSOSA 83 Laajennusosan julkisivut 83 Itäjulkisivu 85 Eteläjulkisivu 86 Länsijulkisivu 87 Laajennusosan sisätilat 88 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 11 Keski-Suomen museoyhdistys ry:n ja Keski-Suomen museon synty 11 Keski-Suomen museon mutkikas tie Ruusupuistoon 12 Museotalon rakennushanke etenee 14 Rakennuksen vastaanotto ja juhlalliset avajaiset 22 Museo avataan yleisölle 25 KORJAUS- JA MUUTOSHISTORIAA 94 Kunnossapitokorjaukset ennen peruskorjausta 94 Peruskorjaus ja laajennus 95 Peruskorjauksen jälkeiset korjaukset 98 Piha-alue ja istutukset 102 KESKI-SUOMEN MUSEON LAAJENNUSHANKE 29 Laajennushanke alkaa hahmottua 29 Keski-Suomen museo kaupungin omistukseen 35 Laajennushanke mutkistuu 38 KESKI-SUOMEN MUSEON ARKKITEHTUURI 44 Vanha museorakennus 44 Museon laajennusosa 46 PÄÄPIIRTEITÄ RAKENNUSTAVASTA 107 Keski-Suomen museon vanha osa 107 Keski-Suomen museon laajennusosa 121 ARVOTTAMINEN 132 Jatkosuunnittelussa huomioonotettavat erityispiirteet ja arvot 132 Säilyneisyys ja suojelutavoitteet 135 Julkisivut 137 Sisätilat 138 MUSEORAKENNUKSEN VANHAN OSAN JULKISIVUT 48 Kaakkoisjulkisivu järven puoli 48 Koillinen julkisivu vanha pääsisäänkäynti 52 Luoteinen julkisivu Keskussairaalantien puoli 54 Lounainen julkisivu Alvar Aalto -museon puoli 57 VIITTEET 146 LIITTEET 151 Kalusteluettelo 152 Valaisinluettelo 165 Huonekortit 171 Julkisivukortit 229 MUSEORAKENNUKSEN VANHAN OSAN SISÄTILAT 60 Neljäs kerros ylin kerros 61 Kolmas kerros vanha sisäänkäyntikerros 68 Toinen kerros vanha pohjakerros 77 Graafinen suunnittelu ja kannen kuva Jussi Jäppinen Tulostus Kopijyvä 2013

4 4 KESKI-SUOMEN MUSEO 5 KESKI-SUOMEN MUSEO Keski-Suomen museo, ulkokuva Seminaarinkadun suunnasta vihkiäispäivänä , etualalla ovat käsityöläiskodit. Kauko Kippo. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Keski-Suomen museo valmistui Jyväskylän Ruusupuistoon vuonna Keski-Suomen museo perustettiin vuonna 1931, mutta unelma omasta museorakennuksesta toteutui vasta kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Uuden museotalon rakentaminen oli Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n suuri saavutus. Vuosikymmenten sitkeän työn tuloksena Jyväskylään saatiin yksi Suomen ensimmäisistä ajanmukaisista ja tyyliltään modernistisista museorakennuksista. Yhdistys ylläpiti museota vuoteen 1981 saakka, jolloin se siirtyi kaupungin hallintaan. Museorakennuksen laajennusosa valmistui vuonna Keski-Suomen museon valkoiseksi rapattu tyyliltään pelkistetty rakennus edustaa Alvar Aallon tuotannon funktionalistista myöhäiskautta. Museon vanha osa on kolmikerroksinen L-muotoinen rakennus, jonka suurempaan osaan sijoittuvat näyttelytilat ja pienempään toimistosiipeen työtilat, kahvila ja luentosali. Vanhan osan kaksi alinta kerrosta ovat rinteen puolelta osittain maanpinnan alapuolella. Rakennuksen massoittelussa ja julkisivujen jäsentelyssä on hienovaraista epäsäännöllisyyttä. Jyväsjärvelle avautuva itäjulkisivu parvekkeineen tuo mieleen modernistisen yksityishuvilan. Sisäänkäyntijulkisivu on sulkeutunut ja intiimi. Rakennuksen sisäkulmaan sijoitettu luonnonkivilaatoituksin ja tammiovin detaljoitu sisäänkäynti avautuu Keskussairaalantiestä haarautuvalle vanhalle puistokäytävälle. Rakennuksen huomattavimpia sisätiloja ovat ylimmän kerroksen avara kattoikkunoiden valaisema taidehalli, luentosali Viipurin kirjaston lukusalin katosta muistuttavine panelointeineen sekä kahvila hyvin säilyneine alkuperäisine sisustuksineen. Sisustuksesta vastasivat Artekin sisustusarkkitehdit Maija Heikinheimo ja Marja-Liisa Parkko. Keski-Suomen museon naapuriin vuonna 1973 valmistunut Alvar Aalto -museo muodostaa museotalolle arkkitehtonisen parin. Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto -museo sijaitsevat jyrkässä, suojaisassa Jyväsjärveen viettävässä rinteessä, joka on osa Seminaarinmäen harjumaisemaa. Alvar Aalto -museo on rakennettu puretun pientalon paikalle ja liitetty puistokokonaisuuteen. Museorakennusten välissä sijaitsee kuivunut ja kivetty Lempipuron uoma. Alvar Aallon suunnitteleman Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun sittemmin Jyväskylän yliopiston rakennukset sijoittuvat Keskussairaalantien toiselle puolelle. Keski-Suomen museon ympäristössä on jäänteitä Ruusupuistosta, joka oli 1900-luvun alussa kaupunkilaisten kävelypuisto. Tultaessa 1960-luvulle kasvavan kaupungin liikennejärjestelyt sulkivat Ruusupuiston ja museon yhä tiukempaan otteeseensa. Keskussairaalantien levennys ja vuonna 1969 valmistunut Haarakadun silta olivat merkittäviä muutoksia museon ympäristössä. Museon pääsisäänkäynti jäi ylärinteeseen vaikeasti saavutettavaksi vanhan puistokäytävän katkettua. Rakentamisen ja tiejärjestelyiden seurauksena historiallinen puisto on pirstoutunut ja hoidon puutteessa istutukset ovat ränsistyneet. Museotoiminnan kehittyessä Keski-Suomen museon rakennus kävi pian ahtaaksi. Laajennusosan suunnittelu alkoi 1970-luvun alussa ja muodostui pitkäksi ja monivaiheiseksi prosessiksi, jossa museon laajennussuunnaksi valikoitui alarinne Alvar Aallon kadun puolella. Vuonna 1990 valmistunut laajennusosa on Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelema. Rakennusosaan sijoittuvat sisääntuloaula, auditorio ja vaihtuvien näyttelyiden sali. Valkoisiksi rapattuine julkisivuineen laajennus muodostaa ikään kuin niukkailmeisen jalustan vanhan

5 6 KESKI-SUOMEN MUSEO 7 museon alapuolelle. Muutoksen myötä museon yleisösisäänkäynti vaihtui alarinteen puolelle Alvar Aalto -museon kanssa yhteiselle aukiolle. Laajennusosan rakentamisen yhteydessä toteutettiin vanhan museorakennuksen peruskorjaus säilyttävällä periaatteella. Toiminnallisia muutoksia olivat kokoelmien säilytystilojen ja entisen talonmiehen asunnon ottaminen näyttely- ja opetuskäyttöön. Keski-Suomen museo on säilyttänyt ominaislaatunsa ja erityispiirteensä hyvin. Ajan kuluminen ja kunnossapidon laiminlyönnit näkyvät erityisesti museon julkisivuissa, joissa on havaittavissa kosteuden ja sään aiheuttamia vaurioita. Rakennuksen ympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmistumisaikaan museon kahvilan parvekkeelta avautui esteetön näkymä Jyväsjärvelle. Yliopiston Agora-rakennuksen valmistuminen sulki tämän näkymän vuonna Jo ennen museorakennuksen valmistumista Ruusupuistoon siirretyt kaksi käsityöläiskotirakennusta joutuivat ensin väistämään laajennuksen tieltä kadun toiselle puolen ja vuonna 2010 ne siirrettiin Toivolan Vanhalle Pihalle Cygnaeuksenkadun ja Hannikaisenkadun kulmaan. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n on tarkoitus aloittaa uuden yliopistonrakennuksen toteuttaminen Alvar Aallon kadun toiselle puolen syksyllä Suojelutilanne Museorakennusten alue kuuluu Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueiden valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Keski-Suomen museon vanha osa on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1988 asemakaavamerkinnällä sr-2. Asemakaavamääräys kuuluu: Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakennustöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikatteen aula- ja näyttelytilojen rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. Vuonna 1990 valmistuneella museon laajennusosalla ei ole suojelumerkintää. Ruusupuiston alueella on keväällä 2013 tekeillä asemakaavan muutos, jossa koko museorakennukselle on tarkoitus antaa suojelumerkintä. Alvar Aalto seura ry on kesällä 2012 esittänyt Keski-Suomen ELY-keskukselle, että Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo suojeltaisiin rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Keski-Suomen ELY-keskuksessa on vireillä päätös rakennusten ja niiden sisätilojen suojelusta. Rakennushistoriaselvitys Keski-Suomen museo on laatinut rakennushistoriaselvityksen Keski-Suomen museon rakennuksesta. Selvityksen tilaaja on Jyväskylän Tilapalvelu. Rakennushistoriaselvitys on perusselvitys, joka tulee tehdä kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista ennen korjaus- ja muutostöiden suunnitteluvaihetta. Selvitys tarjoaa rakennuksen omistajille, käyttäjille ja suunnittelijoille tietoa rakennuksen korjausta, ylläpitoa ja suojelua varten. Rakennushistoriaselvitys antaa tietoa rakennuksen historiasta, alkuperäisasusta, muutoksista, säilyneisyydestä ja käytöstä. Selvityksen lopussa on osuus, jossa arvioidaan rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Tämä rakennushistoriaselvitys liittyy taustaselvityksenä Keski-Suomen museon rakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitteluun. Hankesuunnittelun vetäjänä toimi Ulla Rannanheimo Jyväskylän Tilapalvelusta. Hankeselvitysvaiheen arkkitehtisuunnittelun teki arkkitehti Virva Savolainen arkkitehtitoimisto LPV:stä. Peruskorjauksen toteutusajankohdaksi arvioitiin vuonna 2013 vuodet Rakennushistoriaselvitys keskittyy rakennuksen julkisivun ja keskeisten sisätilojen dokumentointiin ja niiden säilyneisyyden ja muutosten kuvailuun. Selvityksessä on esitetty rakennuksen korjaus- ja muutoshistoria kronologisessa järjestyksessä tunnetuilta osin. Selvitys tehtiin helmi-toukokuussa Selvityksen laati amanuenssi FT Ulla Pohjamo Keski-Suomen museossa. Tutkimuksen ohjaajana toimi Keski-Suomen museon museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Tutkimusmenetelmät ja lähteet Inventointi Keski-Suomen museon rakennus on inventoitu ensimmäisen kerran ennen peruskorjausta ja laajennusta vuonna Tämän rakennushistoriaselvityksen yhteydessä rakennuksen nykytila on inventoitu ja dokumentoitu valokuvaamalla. Inventoinnin tulokset esitetään julkisivu- ja huonekorteissa sekä kaluste- ja valaisinluetteloissa, jotka on liitetty rakennushistoriaselvitykseen. Tässä selvityksessä huonetiloista käytetään numerointia, joka viittaa Arkkitehtitoimisto LPV:n arkkitehti Virva Savolaisen laatimiin päivättyihin rakennuk-

6 8 KESKI-SUOMEN MUSEO 9 sen nykytilaa esittäviin pohjapiirroksiin. Valokuvia ja inventointiaineistoa säilytetään Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkistossa. Tässä raportissa käytetyt valokuvat ovat Keski-Suomen museon omaisuutta, ellei toisin mainita. Kirjallisuus ja painetut lähteet Tämä rakennushistoriaselvitys on laadittu käyttäen ohjeena Museoviraston opasta Talon tarinat rakennushistorian selvitysopas. Selvityksen tekemisessä on käytetty kirjallisuutta, joka on antanut tietoa museorakentamisen historiasta yleensä ja Keski-Suomen museon rakennuksen vaiheista erityisesti. Suomalaisen museorakentamisen historiaa käsittelee Marja-Liisa Rönkön artikkeli Museorakennukset ja näyttämisen taide teoksessa Suomen museohistoria Keski-Suomen museon historiaa ovat käsitelleet artikkeleissaan museon entiset johtajat Sirkka Valjakka ja Osmo Rinta-Tassi. 2 Satu Mattila on kirjoittanut Alvar Aallon museoarkkitehtuurista vuonna 1984 ilmestyneessä artikkelissaan. 3 Markku Norvasuo on väitöskirjassaan perehtynyt Alvar Aallon näyttelyrakennusten valaistusratkaisuihin. 4 Rakennuksen suunnittelua ja toteutumista käsiteltiin aikanaan useissa sanomalehtiartikkeleissa. Erityisesti museon laajennusosan suunnittelun monet vaiheet synnyttivät runsasta lehtikirjoittelua useiden vuosien ajan. Selvitykset Katariina Pakoma on laatinut Alvar Aalto -museon rakennuksen rakennushistoriaselvityksen vuonna Keski-Suomen museon rakennushistoriaselvityksessä on sovellettu samankaltaista menetelmää rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden tilojen määrittelemisessä. Tuomo Kollanen Vahanen Jyväskylä Oy:stä on kevään 2013 aikana selvittänyt rakennuksen rakenteiden kuntoa. Rakenne- ja kuntoselvityksen alustavat tulokset olivat käytössä rakennushistoriaselvitystä laadittaessa. 6 Selvityksen yhteydessä tehtiin rakenneavauksia ja otettiin materiaalinäytteitä näkyvistä vauriokohdista sekä mahdollisista riskirakenteista. Arkistolähteet Museon alkuperäisen asun ja muutosten dokumentoinnissa on hyödynnetty arkistoaineistoa. Keski-Suomen museon vuonna 1961 valmistuneen rakennuksen suunnittelun ja toteutumisen vaiheista on saatu tietoa Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n pöytäkirjoista vuosilta Museon vaiheita vuodesta 1981 eteenpäin on tutkittu museolautakunnan pöytäkirjoista. Keski-Suomen museon rakennus on toteutettu kahdessa vaiheessa. Museon vuonna 1961 käyttöön otetutun vanhan osan suunnittelusta ja toteutumisesta on säilynyt yksityiskohtaista tietoa melko niukasti. Täydellistä piirustusluetteloa tai piirustuskokoelmaa rakennuksen ensimmäisestä vaiheesta ei ole säilynyt. Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaviraston arkistossa säilytetään rakennuslupa-asiakirjoja piirustuksineen. Museorakennuksen pääpiirustusten rakennuslupakuvat on päivätty , ja ne on liitetty kuvituksena tähän selvitykseen. Keski-Suomen museon arkistossa on säilynyt työselitys, joka on päivätty yli vuotta aiemmin Päivitettyä työselitystä ei ole säilynyt, ja vuoden 1958 työselitys ei kaikilta osin pidä paikkaansa toteutuneeseen rakennukseen nähden. Toteutunut museorakennus eroaa myös jonkin verran päivätyistä rakennuslupapiirustuksista. Muutosten syyt eivät ilmene säilyneistä asiakirjoista. Toteutettuja työpiirustuksia ei ole säilynyt kokonaisuutena. Alvar Aalto -museon arkistossa on säilynyt runsaasti luonnoksia ja työpiirustusmateriaalia rakennuksen suunnittelun eri vaiheisiin liittyen. Arkistosta löytyy useita muutospiirustuksia ja detaljikuvia, jotka on päivätty rakennusluvan myöntämisen jälkeen. Rakennuksen lopullisten toteutettujen piirustusten tunnistaminen näiden osin päiväämättömien piirustusten joukosta ei ole aina yksinkertaista. Varsinaista sisustussuunnitelmaa tai pihasuunnitelmaa ei ole säilynyt. Vuonna 1990 valmistuneen vanhan museorakennuksen peruskorjauksen ja laajennusosan suunnittelusta ja rakentamisesta on säilynyt runsaasti aineistoa. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & CO:n laatima rakennusselitys on päivätty Pääpiirustusten rakennuslupakuvat on päivätty 19.2., ja ja korjattu 2.8. ja Rakennuslupakuvat on hyväksytty Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon arkistossa on säilynyt muun muassa suunnitteluun liittyvää tekstiaineistoa ja kokouspöytäkirjoja. Museorakennuksen siirryttyä kaupungin omistukseen sen kunnossapidosta on vastannut Jyväskylän Tilapalvelu edeltäjineen. Tilapalvelun arkistosta on löytynyt jonkin verran tietoa museorakennuksen uudemmista korjauksista.

7 10 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 11 Valokuvat Selvityksessä on hyödynnetty vanhoja valokuvia luvuilta. Valokuvia on säilynyt Keski-Suomen museon kuva-arkistossa. Rakennushistoriaselvityksessä valokuvia on käytetty paitsi dokumentoimaan rakennusprosessia ja rakennuksen valmistumisen, peruskorjauksen ja laajennuksen valmistumisen aikaista asua myös ajoittamaan sisätiloissa tapahtuneita muutoksia. Haastattelut Rakennushistoriaselvitystä varten on haastateltu Keski-Suomen museon intendentti Erkki Fredriksonia. Apuaan on antanut Keski-Suomen museon museomestari, museolla 1990-luvun alusta saakka työskennellyt Tuukka Eskola. SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n ja Keski-Suomen museon synty Keski-Suomen museon ensimmäinen näyttely avattiin toukokuussa Museorakennuksena oli Cygnaeuksenkatu 10:ssä sijainnut kaksikerroksinen pienehkö tiilitalo. Walter Parviaisen omistamasta rakennuksesta oli korjattu ja muutettu tilapäiseen museokäyttöön kuusi huonetta. Kolmeen huoneeseen oli rakennettu kansatieteellinen näyttely. Kahteen huoneista oli järjestetty Hanna Parviaisen lahjoittamat kauppaneuvos Parviaisen kodin interiöörit. Museo oli avoinna yleisölle kolmen tunnin ajan sunnuntai-iltapäivisin. Museon ensimmäinen hoitaja ja museoajatuksen aloitteentekijä lehtori Toivo Ojala suhtautui avajaispuheessaan vaatimattomasti mutta toiveikkaasti museon tulevaisuuteen. Tavoitteena oli ei enempää eikä vähempää kuin täydellinen maakuntamuseo. 7 Ajatuksia museon perustamisesta oli esitetty jo 1800-luvun lopulla. Ensimmäinen työryhmä museon perustamiseksi koottiin 1920-luvulla. Mutta kesti 1930-luvun alkuun, ennen kuin museohanke sai toden teolla tuulta purjeisiin. Keski-Suomen museon synty liittyy kiinteästi Keskisuomalaisen Osakunnan vaiheisiin. Keskisuomalaiset ylioppilaat päättivät 1920-luvun lopulla muodostaa oman osakunnan. Todistaakseen Keski-Suomen omaleimaisuuden ja itsenäisyyden maakuntana, ylioppilaat ryhtyivät keräämään vanhoja talonpoikaiskulttuuriin kuuluneita kansanesineitä. Vuonna 1931 järjestettiin Jyväskylässä museopäivä, jonka kuluessa yleisen innostuksen vallitessa tehtiin päätös maakuntamuseon perustamisesta. Isänmaallinen innostus ja kotiseutuhenki olivat tuon ajan suomalaisten museohankkeiden tyypillistä aatepohjaa. Vuoden 1931 museopäivänä pidetyissä puheissa museolla nähtiin merkitystä paitsi menneisyyden tallentajana myös maakunnan identiteetin ja itsenäisen tulevaisuuden rakentajana. Kunnianhimoisesti uudesta museosta kokoelmineen toivottiin tieteellisesti vakavasti otettavaa toimijaa, jolla olisi paljon annettavaa myös opetukselle. Hyvin perusteltu aloite museon aikaansaamiseksi kantoi hedelmää jo keväällä 1931, kun Keski-Suomen Museoyhdistys ry perustettiin. Yhdistys aloitti työnsä välittömästi. Heti kun huoneisto oli saatu järjestymään,

8 12 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 13 alkoi kokoelmien kerääminen ja luettelointi. Vain runsaan vuoden toiminnan jälkeen pieni museo oli valmis avattavaksi yleisölle. 8 Keski-Suomen museon mutkikas tie Ruusupuistoon Oman museotalon rakentaminen kuului Keski-Suomen Museoyhdistyksen tavoitteisiin perustamisesta lähtien. Rakennushanketta viriteltiin ja varoja kerättiin kolmen vuosikymmenen aikana. Museoyhdistyksen johtokunnan asialleen omistautuneiden aktiivien lisäksi useat yhteisöt ja yksityishenkilöt tukivat museohanketta lahjoituksillaan. Näinä vuosina museo toimi monin tavoin puutteellisissa väliaikaistiloissa. Kokoelmia jouduttiin tilapäisesti säilyttämään muun muassa museotalon pihassa sijainneessa makasiinissa ja liiterin ullakolla. Vaikeuksista huolimatta yhdistyksessä tehtiin päämäärätietoista työtä museotoiminnan eri alueiden kehittämiseksi. Kokoelmia kerättiin, näyttelyjä rakennettiin, ja aloitettiin oman Keski-Suomi julkaisusarjan julkaiseminen. Maaseudun kansankulttuurin lisäksi alusta alkaen koottiin myös Jyväskylän kaupunkikulttuuriin liittyvää esineistöä. Jo varhain ryhdyttiin myös dokumentoimaan katoavaa puu-jyväskylää. 9 Alkuvuosina Museoyhdistyksen toiminta oli taloudellisen niukkuuden sävyttämää. Varsinaisen museotoiminnan lisäksi varoja kerättiin kuitenkin myös talonrakennusrahastoon. Vuodesta 1934 lähtien Jyväskylän kaupunki alkoi tukea museon toimintaa taloudellisesti. Vaatimattomista puitteista huolimatta museon kävijämäärät nousivat ja yhteistyö koulujen kanssa saatiin alulle. Sota-aika vaikeutti myös museotyötä, kun museo jouduttiin sulkemaan, ja kokoelmat viemään turvallisempaan paikkaan. Sodan päättyminen ja solmitun rauhansopimuksen ehtojen toteuttaminen osoittautui yllättäen Museoyhdistyksen kaipaamaksi onnekkaaksi käänteeksi. Rauhansopimuksen ehtojen mukaan Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin, ja samassa yhteydessä paikalliset suojeluskunnat lahjoittivat omaisuuttaan sopiviksi katsomilleen tahoille. 10 Vuonna 1944 Jyväskylän Suojeluskunta lahjoitti Museoyhdistykselle omaisuutensa, johon kuului kiinteistö rakennuksineen osoitteessa Kauppakatu Lahjoituksen taustalla oli muistitiedon mukaan Museoyhdistyksen aktiivin liikemies Eero Fredriksonin toiminta. Myös Suojeluskunnassa toiminut Fredrikson sai Jyväskylän Suojeluskunnan vakuutettua siitä, että juuri Keski-Suomen Museoyhdistys tulisi parhaalla tavalla säilyttämään Suojeluskunnan perintöä. Näin museo valikoitui huomattavan lahjoituksen vastaanottajaksi. Lahjoituksen mukana seurasi velvoite Suojeluskunnan henkisen perinnön vaalimisesta. Sodan jälkeisessä tilanteessa Museoyhdistys pyrki kuitenkin laajentamaan jäsenpohjaansa kaikkiin yhteiskunnan kerroksiin. Toimintaan tuli kasvavassa määrin mukaan myös työväkeen kuuluvia ja vasemmistolaisen ajatusmaailman omaavia ihmisiä. 12 Museon tilanahtauteen kiinteistölahjoitus ei aluksi päässyt auttamaan, sillä huoneistot olivat vuokralautakunnan hallinnassa. Lahjoitus merkitsi kuitenkin jatkuvia tuloja ja pääoman lisäystä. 13 Tämä kiinteistöomaisuus tulisi mahdollistamaan museotalon rakennushankkeen toteuttamisen seuraavalla vuosikymmenellä. Museon hoitaminen oli pitkään asialleen omistautuneiden amatöörien työn varassa. Alkuvuosina ainoa vakituinen palkkaa nauttiva työntekijä museossa oli vahtimestari. Myös Museoyhdistyksen johtokunnan jäsenet osallistuivat museotyöhön. Sivutoimisesti museota hoitanut kasvatusopillisen korkeakoulun lehtori Toivo Ojala sai 1940-luvulla työtoverikseen museoalalle kouluttautuneen tyttärensä Sirkka Valjakan (os. Ojala). Lahjoituksen myötä uuden museorakennuksen suunnittelu sai puhtia. Jyväskyläläisen kulttuuriväen keskuudessa museon sijaintipaikaksi oli alusta pitäen suunniteltu Harjua. Arkkitehti Pauli Blomstedt laati 1930-luvulla museotalon piirustukset Harjua varten, mutta rahoituksen puutteessa toteutukseen ei voitu ryhtyä. Harjua sijaintipaikkana kannatti myös Alvar Aalto. Mutta sotien jälkeen museontalon sijaintipaikan suunnittelu sai uuden kokonaan suunnan. 14 Vanhan puu-jyväskylän keskusta koki perusteellisen muutoksen 1950-luvulta alkaen. Museon piirissä oli alusta alkaen haaveiltu myös ulkomuseosta. Tämä suunnitelma toteutui omalla tavallaan, kun museo sai vuonna 1953 rakennusyritys TEORA:lta lahjoituksena hirsirakenteisen kuparisepän käsityöläistalon, joka oli sijainnut Vaasankatu 27:ssä. Tätä ensimmäistä lahjoitusta seurasi kaksi vuotta myöhemmin toinen, kun hattumaakari Fagerlundin talo Cygnaeuksenkatu 12:sta siirtyi museon haltuun. Molemmat rakennukset purettiin Jyväskylän ruutukaava-alueelle nousevien uusien kerrostalojen tieltä. Rakennuksille etsittiin uutta paikkaa, ja neuvottelut kaupungin kanssa johtivat käsityöläiskotien pystyttämiseen ruutukaava-alueen ulkopuolelle Ruusupuistoon.

9 14 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 15 Ruusupuisto oli kaupunkilaisten tuntema historiallinen kävelypuisto Seminaarinmäen kampuksen tuntumassa, jota oli suunniteltu myös tieteellisen kirjaston sijaintipaikaksi. Käsityöläiskotien sijoituksen myötä samalla ratkesi myös kysymys uuden museorakennuksen paikasta. Museo nousisi Ruusupuistoon käsityöläiskotien naapuriin. Käsityöläiskotien avajaisissa vuonna 1956 juhlistettiin samalla Museoyhdistyksen 25-vuotista taivalta. Uuden museorakennuksen toteutuminen oli nyt entistä lähempänä. 15 Museotalon rakennushanke etenee Mahdollisuuksia uuden museotalon rakennushankkeen edistämiseksi oli kartoitettu jo 1950-luvun alkuvuosista lähtien. Otti kuitenkin aikaa ennen kuin tarvittavat palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen. Pienen yhdistyksen unelma uudesta museotalosta vaati toteutuakseen hyviä suhteita, onnea ja runsaasti neuvottelutaitoa. Museoyhdistyksen aktiivit Veikko Sariola ja Eero Fredrikson tunsivat Alvar Aallon jo kouluajoilta Jyväskylän Lyseosta. Yhteydenotot maailmanmaineeseen nousseeseen arkkitehtiin saivat myönteisen vastaanoton. Aalto suostui mielellään avustamaan suunnittelutyöllään entisen kotikaupunkinsa museohanketta. 16 Onnistunut suhdetoiminta ja näkemyksellinen tarmokkuus saivat hankkeen liikkeelle. Jyväskylän museoentusiastien unelma omasta museotalosta oli saamassa ennenäkemättömän modernin muodon. Aikaa kului vuoden 1956 tammikuuhun saakka ennen kuin puheenjohtaja Toivo Ojala saattoi ilmoittaa Museoyhdistyksen johtokunnalle, että Kauppakatu 15 kiinteistölle oli löytynyt ostaja. Puheenjohtaja kertoi myös Alvar Aallon kanssa käydyistä keskusteluista, joissa oli varmistunut, että jyväskyläläislähtöinen arkkitehtisuuruus olisi suostuvainen piirtämään uuden museotalon ja lahjoittamaan pääpiirustukset yhdistykselle. Vilkkaan keskustelun jälkeen yhdistys päätti valtuuttaa työvaliokunnan jatkamaan neuvotteluja ostajan kanssa ja keskustelemaan edelleen Alvar Aallon kanssa rakennuspiirustuksista. Rakennushanketta vetivät museon puolelta Eero Fredrikson, Veikko Hyytiäinen, Toivo Ojala, apulaiskaupunginjohtaja Veikko Tolamo ja Sirkka Valjakka. 17 Helmikuussa 1956 puheenjohtaja Ojala kertoi, että sopimus Aallon kanssa oli saatu solmituksi. Kokous päätti pyytää tarjotut pääpiirustukset ja ilmoittaa Päiväämättömässä luonnoksessa Keski-Suomen museon hahmo nousee kuin laiva sumusta. Järven puoleisen julkisivun ja taidehallin ikkunanauhat ovat jo tunnistettavissa. Alvar Aalto museo. samalla, että yhdistyksen rakentamiseen käytettävät varat oli sidottu tiettyyn summaan, jota rakennuskustannukset eivät voisi ylittää. 18 Kevään aikana piirustuksia jo odoteltiin Jyväskylään, mutta saatiin kuulla Aallon olevan ulkomailla. Piirustusten puuttuessa myös kiinteistön myyntineuvottelut seisoivat. Asiaan vaikutti myös epävakainen taloustilanne. 19 Museoyhdistys laati keväällä 1956 suppean huonetilaohjelman uutta museorakennusta varten. Siinä rakennuksen pinta-alaksi määriteltiin 2000 m² ja tilavuudeksi 6000 m³. Rakennuksen korkeudeksi hahmoteltiin kolmesta neljään kerrosta siten, että jokaisen kerroksen pinta-ala olisi noin 500 m². Suunnitelmassa todettiin, että ulkomaiset museot olivat toki suurempia mutta samalla huomautettiin, että edustava ja tarkoitustaan palveleva rakennus oli mahdollista toteuttaa myös pienemmässä koossa. 20 Syksyn tultua neuvottelut jälleen etenivät Aallon luvattua toimittaa piirustukset marraskuuhun mennessä. 21 Kesti kuitenkin vuoden 1957 lokakuulle saakka, ennen kuin museorakennuksen luonnospiirustukset esiteltiin yhdistyksen kokouksessa. Yhdistys päätti hyväksyä piirustukset ja pyytää arkkitehdilta myös työtapaselostukset kustannusarvion laatimista varten. 22 Vuonna 1958 yhdistys kutsuttiin koolle, ja käytiin vielä kerran läpi rakennushankkeen perusteet. Museorakennuksen suunnittelu oli kestänyt jo 25 vuotta, oli siis korkea aika ryhtyä toimeen. Silloisen museon näyttelytilat eivät enää vastanneet ajan vaatimuk-

10 16 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 17 Keski-Suomen museon päiväämätön luonnos oletettavasti ennen vuotta Luonnoksessa museon järvenpuoleinen julkisivu oli pelkistetty ikkunanauhan halkaisema rakennusmassa, jota hallitsi parvekkeen katos. Museon pohjakaava läheni jo toteutunutta L-muotoa, mutta lounaisjulkisivu oli toteutunutta monimuotoisempi ja näyttelytilat samoin sokkeloisemmat. Alvar Aalto -museo. sia. Kokoelmat oli varastoitu puutteellisiin tiloihin, joissa ne olivat koko ajan vaaroille alttiina. Yhdistyksen omistama kiinteistö rappeutui ja olisi vaatinut suuria korjauksia. Loppupäätelmänä tilanteesta oli päätös myydä kiinteistö ja ryhtyä saaduilla varoilla uuden museotalon rakentamiseen. Alkuvuodesta 1958 oli edetty jo rakennuslupavaiheeseen. Yhdistyksen kokouksessa käsiteltiin rakennusliikkeenjohtaja A. Arjatsalon Aallon luonnospiirustusten pohjalta tekemää kustannusarviota ja rakennustyöselitystä uudesta museorakennuksesta. Rakennuksen tilavuudeksi oli tuolloin arvioitu 8000 m³ ja hinnaksi yhteensä 56 miljoonaa markkaa. Kustannusarviossa keskustelua herätti erityisesti kuparikaton hinta, jota pidettiin korkeana. 23 Seuraavaksi Ojala, Fredrikson ja Tolamo matkustivat Helsinkiin neuvottelemaan arkkitehdin kanssa. Tuloksena saatiin työtapaselitys ja lupaus tarkemmista piirustuksista viikon kuluessa. V. Tolamon mukaan Aalto oli ollut suostuvainen joihinkin muutoksiin katon kaltevuuden, kattoikkunarakennelmien, rakennuksen jännevälien ja parvekkeen suhteen. Uusien piirustusten ja työselityksen perusteella yhdistyksen johtokunta päätti pyytää urakkatarjoukset neljältä rakennusliikkeeltä. Valitut liikkeet olivat A. Arjatsalo & Kumpp., B. Lindberg Oy, Kerrostyö Oy ja Kivirakentajat Oy. 24 Museotalon rahoittaminen perustui erityiselle järjestelylle, jossa ostaja maksaisi yhdistyksen omistaman kiinteistön kauppahinnan rakentamalla valmiin museorakennuksen. 25 Pyydetyt urakkatarjoukset olivat saapuneet keväällä Tarjouksista arvioitiin rakennustoimisto Oy B. Lindbergin jättämä tarjous mk voittajaksi. Se olikin yli 20 miljoonaa markkaa toiseksi tullutta ehdotusta edullisempi. Paikalla olleen Alvar Aallon arkkitehtitoimistoa edustaneen arkkitehti Jaakko Kontion ehdotuksesta urakkasopimuksen solmimista lykättiin, kunnes saataisiin laajempi työselitys Aallon toimistosta. Yhdistys päätti luovuttaa Kauppakatu 15 kiinteistön B. Lindberg Oy:lle ja Keski-Suomen museon rakennus etsi muotoaan vielä vuonna Luonnoksessa rakennus sai rinnalleen purjeveneen ja vedenpinnan heijastuksia, jotka tuntuvat ennakoivan vuoden 1959 rakennuslupapiirustusten polveilevia ikkunamuotoja. Alvar Aalto museo.

11 18 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 19 Kesäkuussa 1960 päivätyssä asemapiirustuksessa museon tontin yleisjärjestely on hahmoteltu suurin piirtein siten, kuin se toteutui. Pääovelle johtaa puistokuja sekä nykyisen Keskussairaalantien suunnasta että yläparkkipaikalta. Alarinteen puolelta puistokuja erkanee nykyisestä Alvar Aallon kadusta. Museorakennuksen lounaispuolella näyttäisi olevan portaita pitkin järjestetty kulku ylätasanteelle. Sen sijaan paikalle, jossa nykyään nousevat portaat puiston halki yläpihalle, ei ole piirretty kulkureittiä. Alvar Aalto -museo. Keski-Suomen museon rakennustyömaa kuvattuna järven puolelta vuonna Kuvassa näkyy museon julkisivun tiilimuuraus ja parvekekaiteen betonivalu. Tontilla kasvavaa puustoa pyrittiin säilyttämään. Seppo Turpeinen. solmia saman liikkeen kanssa urakkasopimuksen uuden museotalon rakentamisesta. Ruusupuiston tontin paaluttamista alettiin valmistella hetimiten. Urakoitsijan valintaan saattoi vaikuttaa myös se, että Lindbergin rakennustoimisto oli ennestään tuttu rakennushankkeen vetäjälle Eero Fredriksonille lakkitehtaan laajennushankkeesta. Museotalon rakennushanketta vetivät työnjohtaja V. Ahonen ja rakennusmestari Manninen. Rakennussuunnitelmia käytiin esittelemässä myös opetusministeri Kustaa Vilkunalle. Toiveissa oli 10 miljoonan markan avustus uuden museotalon rakennuskustannuksiin. 26 Taloudelliset vaikeudet jarruttivat rakentamisen alkuunpääsyä vielä vuoden 1959 alkupuolella. Piirustuksiin päädyttiin jälleen pyytämään muutoksia, joiden seurauksena rakennuksen tilat selkeytyivät ja rakennuksen tilavuus jonkin verran pienentyi. Toiveista huolimatta urakoitsija ei kuitenkaan suostunut tinkimään rakennuksen hinnasta, vaikka rakennus pieneni. 27 Näille uusille piirustuksille haettiin uusi rakennuslupa syyskuussa eivät kuitenkaan päättyneet tähän, vaan rakennuksen suunnittelu jatkui ja julkisivut ja aukotukset hioutuivat koko rakennusprosessin ajan. Syksyn 1959 jälkeen tehdyille muutoksille ei enää haettu rakennuslupaa. Työpiirustukset, joiden mukaan rakennus toteutettiin, on päivätty ajanjaksolla syyskuusta 1959 kevääseen Lopullinen kauppakirja allekirjoitettiin ja työt Ruusupuistossa aloitettiin syyskuun ensimmäisenä päivänä. Rakennuslupa uusien piirustusten mukaan myönnettiin syyskuun toisena päivänä. Rakennustöiden kuluessa saatiin tieto, että Opetusministeriö oli myöntänyt huomattavan avustuksen museon sisustustöihin. 28 Kokonaisuudessaan rakennuskustannukset kohosivat 75 miljoonaan silloiseen markkaan. Alvar Aallon arkkitehtitoimistoa edusti työmaalla arkkitehti Matti Itkonen. Hän valvoi myös sisustustöitä, joista vastasivat Artekin sisustusarkkitehdit Maija Heikinheimo ja Marja-Liisa Parkko. Kalustuksen lisäksi sisustusarkkitehdit suunnittelivat näyttelyrakenteet ja vitriinit. 29 Sisutusarkkitehtien näkemys tuntui myös uusien perusnäyttelyiden modernistisen niukassa esillepanossa. Elokuussa 1960 rakennustyöt alkoivat olla pääosin valmiit sisäpuolisia töitä lukuunottamatta. Museoyhdistyksen puheenjohtajan mukaan urakoitsija oli hoitanut rakennustyöt ilman erimielisyyksiä. Pöytäkirjaan kirjattiin myös, että Alvar Aallon arkkitehtitoimisto oli ilmaissut tyytyväisyytensä suoritettuun

12 20 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 21 Keski-Suomen museon rakennus Akateemikko Alvar Aallon erikoistyö vasta valmistuneena vuonna J.M. Eriksson. työhön. Yhdistyksen puolesta rakennustöitä tarkastanut insinööri Viljanen ilmoitti, että kaikki työt oli suoritettu ohjeiden mukaan ja loppuvaiheessa jopa odotettua nopeammin. Insinöörin mukaan betonityöt oli tehty hyvin, ja katon lämpöeristykset oli toteutettu paremmin kuin mitä alkujaan oli ollut tarkoitus. Hänen mukaansa arkkitehtitoimisto ei ollut tehnyt suunnitelmiin suuria muutoksia. 30 Verrattaessa toteutunutta rakennusta vuoden 1959 rakennuslupapiirustuksiin ei väite tunnu aivan totuudenmukaiselta. Ilmeisesti muutokset oli kuitenkin tehty yhteisymmärryksessä ja koettiin, että ne olivat vieneet rakennusta parempaan suuntaan, kuten huomautus katon lämpöeristyksen parantamisesta antaa ymmärtää. Joka tapauksessa muutokset päätettiin hyväksyä sellaisenaan. Tässä vaiheessa rakennuksesta puuttuivat vielä kattoikkunat ja sisäpuoliset väliseinät kokonaan. Samoin maastotyöt tontilla olivat kesken. Siitä huolimatta rakennus luovutettiin yhdistykselle ja siellä järjestettiin lopputarkastus jo Samalla kuitenkin sovittiin myöhemmin pidettävästä jälkitarkastuksesta, joka järjestettiin Tuolloin puheenjohtaja Ojala kiitti rakentajan edustajaa V. Ahosta, rakennusmestari Mannista ja aliurakoitsijoita erinomaisesti sujuneesta työstä. Sisustustyöt ja väliseinät jäivät vielä odottamaan arkkitehdin lopullisia piirustuksia. Piirustusten saavuttua lokakuussa lankesi myös maksettavaksi kahden miljoonan markan lasku Aallon arkkitehtitoimistolle. Lasku neuvoteltiin maksettavaksi kahdessa erässä, ja sitä varten haettiin pankkilainaa, jonka yhdistyksen johtokunnan jäsenet Fredrikson ja Värre takasivat henkilökohtaisesti. Laina saatiin maksettua takaisin vuoteen 1967 mennessä. Museorakennuksen valmistuttua yhdistyksen taloudelliset huolet saivat helpotusta, sillä vuodesta 1961 lähtien kaupunki huolehti vuotuisella avustuksellaan yhdistyksen toimintamenoista ja museorakennuksen hoitokustannuksista. 31 Jo kevättalvella 1961 todettiin, että museorakennukseen asennettu lattialämmitysjärjestelmä ei toiminut odotetulla tavalla. Rakennuksen lämpötilaa ei yhden lämmityskattilan avulla saatu nousemaan tyydyttäväksi. Jo samana kesänä tehtiin päätös toisen tällä kertaa öljylämmitteisen lämmityskattilan asentamisesta. Työn toteuttajaksi hyväksyttiin annetun tarjouksen perusteella Huber Oy. Muut tarvittavat työt päätettiin teettää rakennustoimisto B. Lindbergillä ja Are Oy:llä. Museoyhdistys vetosi kirjeellä kaikkiin Keski-Suomen kuntiin, jotta ne osallistuisivat uuden museorakennuksen lämmityskustannuksiin esimerkiksi lähettämällä halkoja. Kunnista tosin vain Korpilahti, Muurame ja Äänekoski lupasivat apuaan. 32 On epäselvää, asennettiinko museotaloon jo tässä vaiheessa myös lämpöpattereita. Lattialämmitys oli käytössä peruskorjaukseen saakka, jolloin se korvattiin kaukolämmöllä ja keskuslämmityspattereilla. Museorakennuksen takuuaika päättyi Takuuajan päättymispäivän kokouksessa insinööri H. Viljanen esitti rakennuksesta seuraavia korjattavia kohtia. 1. Luentosalin ulkokatossa olevan vuodon aiheuttaja on tutkittava, korjattava ja sen kuntoa on tarkattava jatkuvasti. 2. Kansatieteellisen hallin (2 krs) katossa olevaa vuotoa on jatkuvasti tarkattava ja koetettava selvittää syy sen ilmenemiseen. Samoin taidehallin pyöröikkunoissa ilmenevät vuodon aiheuttamat jäljet on korjattava. 3. Ikkunalistojen murtuneet kittaukset on paikattava ja maalaus uusittava kuluneista kohdista.

13 22 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Luentosalin lattian irronnut korkkimatto on kiinnitettävä, portaiden irronneet laatat samoin sekä hallin irronneet laatat kiinnitettävä. 5. Ikkunat tiivistettävä luentosalissa, alimmaisessa hallissa, kahvilassa ja taidehallissa. 6. Jätelaatikko hankittava sekä matonpiiskausteline. 7. Ulkovalot parvekkeelle sikäli kuin ne kuuluvat urakkaan. Johtaja Ahonen lupautui teettämään mainitut korvaukset välittömästi. Rakennuksen vuositarkastuksessa todettiin korjaukset suoritetuiksi. Lisäksi päätettiin vielä teettää vaadittu palo-ovi kattilahuoneen ja polttoainevaraston välille. 33 Rakennuksen vastaanotto ja juhlalliset avajaiset Rakennustöiden valmistuttua alettiin suunnitella museon avaamista yleisölle. Sisustaminen ja perusnäyttelyiden rakentaminen kestivät talvikauden Vihkiäisjuhla vietettiin Vihkiäisten jälkitunnelmissa Keskisuomalainen lainasi museorakennuksen arkkitehtia Alvar Aaltoa: Jyväskylän rinne on melkein kuin Fiesolen viinitarha ja maakunnassa t ä y t y y olla rahaa. Tehkäämme rakennus, se on maallisista ainoa ikuinen. Niin tulisi se, joka ensiksi tehdään, kauimmin säilymään. Lainaus yhdisti näyn museon yhteydestä toisaalta antiikin kulttuuriperintöön ja toisaalta keskisuomalaiseen luontoon. Myös taloudellisten uhrausten välttämättömyys todettiin, vain niiden kautta oli mahdollista luoda monumentti, joka jäisi elämään vielä pystyttäjiensä jälkeen. 34 Kutsuvieraita oli yli 400 henkilöä. Aamulla Keski-Suomen Museoyhdistyksen johtokunta otti vastaan onnitteluja museonjohtajan huoneessa. Tämän jälkeen konsuli Eero Fredrikson tarjosi lounaan kutsuvieraille, joita oli saapunut useilta paikkakunnilta. Vihkiäistilaisuuden jälkeen vieraat tutustuivat museoon ja nauttivat kahvia Kahvila Ruusupuistossa. Illalla oli vuorossa kaupungin tarjoama illallinen. Kutsuvieraiden joukossa olivat muun muassa akateemikko Alvar Aalto, arkkitehti Elissa Aalto, maaherra Eino Palovesi ja akateemikko Kustaa Vilkuna. Avajaisten aluksi Jyväskylän orkesterin jousisto esitti Sibeliuksen Andante festivon. Avajaisyleisö vietti hiljaisen hetken edesmenneen Toivo Ojalan muistoksi, minkä jälkeen luettiin ääneen Ojalan valmistelema Museon vihkiäisjuhlassa eturivissä istuivat vasemmalta lukien akateemikko Alvar Aalto, konsuli Eero Fredrikson, arkkitehti Elissa Aalto, maaherra Eino palovesi, akateemikko Kustaa Vilkuna, professori Aarni Penttilä, rouva Vieno Tuominen, maaherra Jorma Tuominen, johtaja Birger Lindberg ja varatuomari Veikko Hyytiäinen. Toisessa rivissä oikealla istuvat Artekin sisustusarkkitehdit Marja-Liisa Parkko ja Maija Heikinheimo. Kuvassa taustalla näkyvän Lègerin kuvakudoksen oli näyttelyyn lainannut Maire Gullichsen. Kuvasta näkyy, miten taidehallin yläsivuikkunat oli peitetty kevyillä verhoilla. Ikkunoiden alle ei ole vielä asennettu keskuslämmityspattereita. Kauko Kippo. tervehdyspuhe. Juhlat päättyivät jousiston säestyksellä yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun. Ojalan valmistelemassa puheessa muisteltiin Museoyhdistyksen historian ratkaisevaa hetkeä, kun Jyväskylän lakkautettu suojeluskunta päätti lahjoittaa omaisuutensa yhdistykselle. Jo päätetty lahjoitus oli ollut vaarassa joutua peruutettavien listalle, mutta Kustaa Vilkunan tarmokkaan toiminnan ansiosta lahjoitus toteutui ja mahdollisti museotalon toteuttamisen. Ojala korosti myös arkkitehti Alvar Aallon tuen ja neuvojen merkitystä museohankkeelle. Museon muistomerkkiluonnetta painottaen hän totesi Museoyhdistyksen luovuttavan museotalon kokoelmineen menneitten sukupolvien muistomerkiksi ja velvoitukseksi tuleville sukupolville, joiden tehtäväksi jäi rakentaa uutta jo edesmenneiden työn luomalle perustalle. 35 Painokkuutta Ojalan sanoille toi se, että vain viikkoa ennen avajaisia menehtynyt Ojala oli juuri itse siirtynyt edesmenneiden museonystävien joukkoon. Akateemikko Kustaa Vilkuna piti juhlaesitelmän, jossa hän pohti Keski-Suomen maakunnan vähitellen tapahtunutta muodostumista idän ja lännen, pohjoisen ja etelän rajavyöhykkeellä. Tällaisessa tapauksessa alueen omaperäisiä

14 24 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 25 piirteitä saattoi olla vaikea löytää. Esimerkiksi keskisuomalaisesta ominaislaadusta Vilkuna nosti keskisuomalaisen järviveneen siroine muotoineen, osansa saivat myös kirkkovakat ja ryijyt, jotka olivatkin uuden perusnäyttelyn helmiä. Keski-Suomen museon äidiksi Vilkuna asetti Keski-Suomen ylioppilaskerhon ja isäksi Keski-Suomen maakuntaliiton. Museon synty oli osa samaa prosessia, joka oli tuonut maakuntaan korkeakoulun vuonna 1934 ja oman hallintoalueen Keski-Suomen läänin vuonna Maakunta ei kuitenkaan ollut vielä valmis, Vilkuna muistutti. Oli vaalittava sekä luovuutta että kulttuuriperinnettä, ja tähän tarkoitukseen tarvittiin lisää tekijöitä myös kulttuurityöhön. Erityisesti Vilkuna nosti esiin maakunta-arkeologin viran tarpeen uudessa museossa. 36 Sanoilla selkeä, valoisa ja havainnollinen kuvailtiin uutta museota näyttelyineen sanomalehti Keskisuomalaisen artikkelissa. Tosin modernin rakennuksen soveltuvuus museoksi herätti myös kysymyksiä: Voidaan olla eri mieltä siitä, sopiiko tämä moderni rakennus museon kodiksi, mutta Alvar Aallon luomus on mitoiltaan ja linjoiltaan hyvin selvä ja puhdaspiirteinen ja juuri siksi klassillisen tuntuinen. Museon uudesta perusnäyttelystä todettiin, että sen mukana museo oli vapautunut turhasta painolastistaan. Esillä olivat vain tarkkaan valikoidut ja tyypillisimmät esineet, jotka oli aseteltu esille esteettiset seikat huomioon ottaen. Myös kronologisesta esitystavasta oli joissain kohdin luovuttu, ja näyttely pyrki haastamaan katsojansa uteliaisuuden. Jonkinlaisesta hiipivästä vierauden tunnusta uuden rakennuksen edessä kertoo ehkä se, että Artekin sisustusarkkitehtien pelkistetystä näyttelyarkkitehtuurista etsittiin tuttuja luontoviitteitä: metsiä markkeeraavat lattiasta kattoon ulottuvat pylväät ja vettä vitriinien lasipinnat, kirjoittaja tunnelmoi mahdollisesti lainaten museonjohtaja Valjakan kirjoittaman esitteen tekstiä. 37 Museon ylimmän kerroksen taidehallissa oli esillä kerrassaan uljas modernin kuvataiteen näyttely. Esillä oli maalauksia ja grafiikkaa muun muassa Lègeriltä, Vasarelyltä, Kandinskyltä ja Le Corbusieriltä. Teoksia näyttelyyn olivat lainanneet Alvar Aalto, Ateneumin taidekokoelmat, Kai ja Li Englund, Maire Gullichsen ja Jalo Sihtola. Asettamalla esille modernismin mestareiden teoksia, oli epäilemättä tarkoitus esitellä uuden taidenäyttelytilan mahdollisuuksia kansainvälisen tason taidenäyttelytoimintaan. Näyttelyarvostelussa arvioitiin, että juuri abstrakti taide soveltui parhaiten Alvar Aallon arkkitehtuuriin. Näyttely toi ikään kuin tervehdyksen etelän mailta ja suuresta maailmasta. Vaikka monien keskisuomalaisten arveltiinkin kaivanneen kotoisampaa avausnäyttelyä. 38 Museo avataan yleisölle Keski-Suomen museo vanhalle pääsisäänkäynnille johtava puistokuja kuvattuna vuonna Puistokäytävä haarautui Mattilantiestä, joka on nykyinen Keskussairaalantie. Haarakadun sillan valmistuessa vuonna 1969 luonteva yhteys puistokäytävän kautta museolle katkesi. Leo Hakala. Museoyhdistys kokoontui ensimmäiseen vuosikokoukseensa täysin valmiissa museotalossa Kokouksessa paljastettiin yhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Toivo Ojalan muotokuva, jonka oli maalannut taiteilija Pekka Partanen. Yhdistyksen johtokunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Eero Fredrikson. Museonhoitaja Sirkka Valjakka nimettiin uudeksi museonjohtajaksi. 39 Ennen avajaisia tehtiin päätökset aukioloajoista ja pääsymaksuista. Aukioloaika olisi klo joka päivä paitsi maanantaisin, jolloin museo olisi suljettu. Museon kahvilan nimeksi valittiin Kahvila Ruusupuisto. Nimi

15 26 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 27 Kansatieteellisen osaston perusnäyttelyä vanhan museorakennuksen toisessa kerroksessa kuvattuna Keski-Suomen museon vihkiäispäivänä Näyttelyrakenteet ja esineiden esillepano toteutettiin Artekin sisustusarkkitehtien suunnitelman mukaan. Sisustukseen kuuluivat kuvassa näkyvät seinäkkeet ja vitriinit. Kuvassa näyttelysalin, sivuikkunat, kattoikkunat ja päätyikkunat ovat vielä näkyvillä. Kun seuraavaa perusnäyttelyä rakennettiin 1990-luvun alussa, ikkunat peitettiin. Kauko Kippo. Keski-Suomen museon rakennus ja käsityöläiskodit talvella Alvar Aalto -museon rakennus ei ole vielä valmistunut. Käsityöläiskodit ovat kuvassa vielä Alvar Aallon kadun oikealla puolella, josta ne siirrettiin museon laajennuksen tieltä kadun vasemmalle puolen. Ritva Saarinen. kahvilan hoidettavakseen. Vuoden 1967 alussa kahvila päätettiin sulkea lopullisesti kannattamattomana. 40 Kahvila kuitenkin säilyi aktiivisessa tapahtumakäytössä erityisesti Jyväskylän kesän aikaan, jolloin se palveli kansainvälistä kulttuuriyleisöä. Uudet kansatieteelliset ja kulttuurihistorialliset perusnäyttelyt avattiin yleisölle. Vaihtuvien näyttelyiden tilat otettiin heti vilkkaaseen käyttöön. Yläkerran taidehalli antoi ennennäkemättömät puitteet kuvataiteen esittämiselle. Museon luentosalissa pidettiin esitelmätilaisuuksia, ja tiloja vuokrattiin konserttien oli saanut kannatusta myös Ruth Oy:ssä, joka oli ottava kahvilan hoitoonsa. Kesällä 1962 päätettiin museo pitää avoinna lisäksi iltaisin klo Laajennetuista aukioloajoista huolimatta kahvilan pitäminen ei osoittautunut kannattavaksi, vaan Ruth Oy irtisanoutui vuokrasuhteesta alkaen. Ilmeisesti kahvilanpito jatkui vielä ainakin kesäaikaan. Sillä vasta keväällä 1965 Ruth Oy irtisanoi vuokrasopimuksensa lopullisesti ja myi jääkaapit ja sähköhellan Museoyhdistykselle. Koska uutta kahvilanpitäjää ei löytynyt, otti yhdistys Keski-Suomen museon kahvila kuvattuna todennäköisesti vuosien 1961 ja 1965 välillä, jolloin Ruth Oy ylläpiti kahvilaa. Kahvilan takaosassa oli verhoilla erotettava kabinetti. Kuvassa näkyy Artekin valaisimien alkuperäinen ripustus tummilla johdoilla ja litteillä huomaamattomilla johtosuojuksilla.

16 28 KESKI-SUOMEN MUSEON LAAJENNUSHANKE 29 ja muiden tapahtumien pitopaikaksi. Yhteistyö koulujen kanssa lisääntyi ja maakunnallinen museotyö aktivoitui. Kokoelmien säilytystilat eivät tosin edelleenkään olleet riittävät. Tähän vaikutti osaltaan se, että Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu deponoi kansatieteelliset kokoelmansa Keski-Suomen museoon uuden rakennuksen valmistuttua. Jo vuonna 1964 alkoikin jälleen keskustelu museon kokoelmien säilytystilan puutteesta. 41 Uuden museorakennuksen näyttelytilat olivat avaria, valoisia ja vaaleita. Taidehallia valaisee pyöreiden kattoikkunoiden lisäksi pitkä rivi seinän yläosassa katon lappeen alta avautuvia yläsivuikkunoita. Toisen kerroksen näyttelytiloissa järven puoleisessa päätyseinässä avautuvat suuret ikkunat, samoin Aaltomuseon puoleisen seinän yläosassa on pitkä ikkunarivi. Näitä valonlähteitä täydentävät vielä pyöreät kattoikkunat. Saleissa toteutuu Aallon arkkitehtuurille tyypillinen monesta suunnasta tuleva ja seinäpinnoista heijastuva hajavalo. Näyttelysalien seinät ovat enimmäkseen slammattu karhealla rappauksella ja maalattu valkeiksi. Taidehallin seinät oli peitetty tojax-levyllä, joka oli vielä pinnoitettu kovitetulla juuttikankaalla ja maalattu valkoiseksi. Uudet perusnäyttelyt syntyivät Artekin sisustusarkkitehtien erityisesti Maija Heikinheimon ja museonjohtaja Sirkka Valjakan yhteistyönä. Kangaspäällysteiset sermit kiinnitettiin kattoon ja lattiaan hoikkien metallisten putkijalkojen avulla. Lasivitriinit olivat samoin niukkapiirteisiä. Kirjoittamassaan esitetekstissä museonjohtaja rinnasti sermien pystypuut keskisuomalaisiin metsiin ja vitriinien lasit hohteleviin järven pintoihin. Vertaus tuntui kurovan umpeen perinteisen kansallisromantiikkaan nojaavan museonäkemyksen ja uuden museonäyttelyn modernistisen estetiikan välistä kuilua. Valjakan mukaansa salit oli suunniteltu erityisesti sellaista esillepanoa varten, jossa suuret seinäpinnat korostaisivat esineiden yksilöllistä kauneutta. Näyttelyrakenteet olivat kevyitä sermejä ja hyllyjä, jotka jättivät saliin avaruuden tuntua. Näyttelyt edustivat aikakaudelle tyypillistä modernistista näyttelyestetiikkaa, jossa yksittäisiä esineitä aseteltiin väljästi neutraalia taustaa vasten. Esinekeskeinen lähestymistapa pani vähemmän painoa museoesineiden konteksteille. Samoin valokuvia ja selittäviä tekstejä oli suhteellisen niukasti. Taideteosten ja herkkien museoesineiden kannalta suoran päivänvalon suuri määrä saattoi olla myös ongelmallista. Osaan näyttelytilojen ikkunoista ripustettiin vaaleat pellavaverhot pehmentämään valoa päivätyssä julkisivupiirustuksessa Keski-Suomen museon laajennusosa nousee kolmikerroksisena rakennusmassana, joka peittää vanhan museorakennuksen järvenpuoleisen julkisivun lähes kokonaan. Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon välinen yhdyskäytävä on piirretty yksinkertaiseksi lasiseinäiseksi tasakattoiseksi rakennusosaksi. Alvar Aalto museo. KESKI-SUOMEN MUSEON LAAJENNUSHANKE Laajennushanke alkaa hahmottua 1960-luvun edetessä museotalon ympäristössä alkoi tapahtua muutoksia. Yhdistyksen johtokunnassa herätti huolta suunnitelma rakentaa silta Keskussairaalantieltä Vapaudenkadulle aivan museotalon viereen osin vanhan Ruusupuiston päälle. Johtokunnan jäsenet olivat käyneet neuvotteluja viranomaisten kanssa. Samoin ne johtokunnan jäsenet, jotka kuuluivat kaupunginvaltuustoon, olivat useita kertoja esittäneet vastalauseensa Ruusupuiston turmelemisesta. Keskussairaalantien linjausta yritettiin saada siirrettyä kauemmaksi museorakennuksesta. 43 Myös Alvar Aallon arkkitehtitoimistoon oli oltu yhteydessä. Autoistumisen alkuun panema kehitys ei kuitenkaan ollut pysäytettävissä. Polvisen toimiston laatimaan liikennesuunnitelmaan kuulunut Haarakadun silta valmistui vuonna 1969 haukaten maapenkoillaan suuren palan Ruusupuistosta ja katkaisten museon pääovelle johtavan puistokujan sen alkupäästä. Museon pääsisäänkäynti jäi nyt hankalaan asemaan, jossa sitä täytyi lähestyä joko yläparkkipaikan

17 30 KESKI-SUOMEN MUSEON LAAJENNUSHANKE 31 Vuonna 1976 julkisuuteen tuodut Keski-Suomen museon laajennuspiirustukset saivat erityisen merkityksen, sillä ne olivat viimeiset suunnitelmat, jotka samana vuonna kuollut Alvar Aalto oli voinut itse nähdä ja hyväksyä päivätyssä suunnitelmassa laajennus levittäytyi viuhkamaisesti alarinteen puolelle ja toimistosiiven päätyyn. Alvar Aalto -museo päivätyssä piirustuksessa alarinteen puoleinen rakennusosa on yksinkertaistunut ulkoasultaan huomattavasti. Alvar Aalto -museon taakse on piirretty suunnitellun suurnäyttelytilan pitkä matala siipi. Alvar Aalto -museo. läpi ja suhteellisen jyrkästi viettävää ja talvella liukasta puistokujaa pitkin tai rinnettä jyrkästi nousevaa portaikkoa, joka oli raskaskulkuinen terveellekin ihmiselle, kuten museonjohtaja Rinta-Tassi huomautti luvun lopulla suunnitelmat Alvar Aalto -museon perustamisesta ja sijoittamisesta museorakennuksen naapuriin etenivät. Museoyhdistyksessä heräsi huoli museorakennuksen mahdollisen laajennuksen tulevaisuudesta. Olihan Keski-Suomen museon laajennusta Aallon toimiston alustavien suunnitelmien mukaan kaavailtu samoille alueille, joille nyt suunniteltiin kuvataiteeseen ja arkkitehtuuriin keskittyvää museota. 44 Jyväskylän yliopiston kampuksen laajentamiseksi järjestetty kansainvälinen arkkitehtikilpailu kosketti myös museon aluetta. Suunnittelun eräässä vaiheessa kilpailun voittaja arkkitehti Arto Sipinen harkitsi Mattilanniemen kampuksen keskusakselin tuomista pitkiä portaita pitkin museontalon vieressä virtaavan lempipuron uomaa pitkin. 45 Museorakennuksen laajennussuunnitelmista ja vallitsevasta tilanahtaudesta keskusteltiin uudelleen alkuvuodesta Samalla päätettiin laatia laajennussuunnitelma ja esittää se kaupunginhallitukselle. Syksyllä laajennussuunnitelma jätettiinkin kaupunginjohtaja Veli Järviselle, mutta asia ei edennyt aivan suoraviivaisesti. Alvar Aalto museon rakennussuunnitelmat ja Keski-Suomen museon laajennussuunnitelmat kietoutuivat tästä eteenpäin yhteen. Kaupunginjohtaja ei ollut valmis ryhtymään jatkotoimenpiteisiin, ennen kuin yhdistys esittäisi luonnospiirustukset laajennusosasta. Kävi ilmi, että Aallon arkkitehtitoimistossa oli laadittu luonnos laajennuksesta. Mutta se olikin liitetty Aalto-museon luonnoksiin ja Keski-Suomen museon sijasta lähetetty Alvar Aalto -museoseuralle, jonka kokouksessa sekä Keski-Suomen museon johtaja että kaupunginjohtaja olivat saaneet ensimmäistä kertaa tutustua suunnitelmiin. 46 Kahden museon alkuvaiheet olivat keskinäisen kilpailun sävyttämiä. Alvar Aalto -museon puuhamiehen Päivö Oksalan ja Keski-Suomen museon nokkamiehen Eero Fredriksonin jännittyneet välit eivät alkuvuosina luvanneet hyvää uusien naapurusten yhteistyölle. Vasta vanhan polven väistyttyä suhteet normalisoituivat. 47 Keski-Suomen museon laajennuksen valmistumisen myötä rakennusten väliin muodostettu museoaukio muutti tilanteen, jossa aiemmin kaksi Alvar Aallon samaan puistoon suunnittelemaa museota ikään kuin käänsivät selät toisilleen. Museoiden yhteistyö parani vuosien kuluessa ja 1980-luvulla Keski-Suomen museolle suunnitellun erillisrakennuksen yhteydessä oli tarkoitus rakentaa lisätiloja myös tilanpuutteesta kärsivälle Aalto-museolle, joka oli siirtynyt kaupungin omistukseen vuonna Tutustuttuaan Keski-Suomen museon laajennuksen luonnoksiin vuonna 1971 Eero Fredrikson oli ollut yhteydessä Alvar Aaltoon ja ilmoittanut, että suun-

18 32 KESKI-SUOMEN MUSEON LAAJENNUSHANKE 33 Vuonna 1985 Keski-Suomen museon laajennussuunnitelma oli monimuotoinen kolmikerroksinen rakennusmassa päivätyssä piirustuksessa museoiden välinen yhdyskäytävä oli ratkaistu sillalla. Alvar Aalto -museo päivätyssä suunnitelmassa Keski-Suomen museolle on hahmoteltu kahta laajennusosaa myös ylärinteen puolelle ja nykyiselle Jussilan talojen tontille. Alarinteen puoleisessa laajennusosassa oli tarkoitus ratkaista museon moninaisia tilatarpeita. Pohjakerrokseen oli sijoitettu aula, näyttelytilaa, luentosali, työhuoneita ja varastotilaa. Alvar Aalto -museo. nitelma laajentaa rakennusta Jussilan tontille Seminaarinkadun suuntaan ei vaikuttanut hyvältä. Fredrikson oli pyytänyt Aallolta neuvottelua, mutta jo sovittu tapaaminen oli myöhemmin peruttu suunnitelmiin tulleen muutoksen vuoksi. Epävirallisia tietoja asiasta oli saatu arkkitehti Heikki Tarkalta Aallon toimistosta ja Alvar Aalto -museoseuran sihteeriltä Hannu Kiiskeltä. Tässä kohti pöytäkirjassa viitattiin juuri arkkitehti Arto Sipisen suunnitelmaan museorakennusten väliin mahdollisesti tulevasta kadusta. Pöytäkirjaan kirjattiin, että seuraavassa luonnoksessa laajennus tultaisiin sijoittamaan alarinteeseen käsityöläiskotirakennusten suuntaan. Jatkossa laajennussuunnitelmat keskittyivätkin alarinteen puolelle. 48 Helmikuussa 1972 laajennussuunnitelmat olivat jälleen hieman edenneet. Museo oli pyynnöstä saanut nähtäväksi Aallon toimistolta uudet piirustukset, jotka esittivät Alvar Aalto -museon rakennusta, mutta joihin oli piirretty myös Keski-Suomen museon tuleva laajennus. Hieman myöhemmin saatiin nähtäväksi vielä uusi luonnos, jossa laajennuksen ensimmäinen vaihe oli suunniteltu alarinteen puolella ja toinen vaihe ylärinteeseen Jussilan talojen tontin paikkeille. 49 Vuonna 1972 Museoyhdistyksen puheenjohtaja selosti yhdistyksen johtokunnalle myös Alvar Aalto museon viimeisimpiä piirustuksia. Aalto-museon rakennuslautakunnan puheenjohtaja tuomari Rutanen oli myös tiedustellut, olisiko uuden museon lämmitysjärjestelmä mahdollista yhdistää Keski-Suomen museon pannuhuoneeseen. Johtokunta päätti suhtautua ehdotukseen kielteisesti. Tässä vaiheessa yhdistyksen johtokunta ilmeisesti koki, että Aalto-museon suunnittelu eteni ilman, että Keski-Suomen museota informoitiin sitä koskevista tärkeistä asioista. 50 Alkuvaiheessa sekä Aalto-museon rakennuspaikaksi että Keski-Suomen museon laajennusalueeksi haviteltiin leikkikalutehtailija Jussilan tonttia ylärinteen puolella Kramsunkadun yläpäässä. Jussilat eivät kuitenkaan olleet halukkaita luopumaan edullisesti sijaitsevasta tontistaan, ja niin molempien museoiden edustajat joutuivat suuntaamaan katseensa alarinteen suuntaan. 51 Alvar Aalto -museo avautui vuonna 1973, ja pian alkoi myös museot yhdistävän käytävän suunnittelu. Alkuvuodesta 1975 Museoyhdistyksen johtokunnalle esiteltiin Alvar Aallon arkkitehtitoimiston laatimat museorakennuksen laajennuspiirustukset. 52 Vuoden 1976 syksyllä museon laajennuspiirustukset olivat toimikunnan mielestä siinä vaiheessa, että ne voitiin tuoda julkisuuteen. Myös kaupunginarkkitehti Erkki Kantonen oli antanut asiasta lausuntonsa. Samalla päätettiin pyytää kaupungilta avustusta arkkitehtitoimiston laskun maksamiseen. Vuonna 1977

19 34 KESKI-SUOMEN MUSEON LAAJENNUSHANKE 35 johtokunta tutustui asemakaavaosaston lähettämään Ruusupuistoa naapuritontteineen koskevaan asemakaavasuunnitelmaan. Johtokunta esitti jälleen jo aiemmin ilmaisemansa huolen siitä haitasta, mitä museon yläpuolella sijaitsevan parkkipaikan pienentäminen tulisi aiheuttamaan museon liikenteelle. 53 Vuosikymmenen lopulla laajennussuunnitelmat ja koko museotoiminnan rahoituksen järjestäminen asettivat Keski-Suomen museon suurten kysymysten äärelle. Museon johdossa tapahtui myös henkilövaihdoksia. Yhdistysten omistamat museot olivat kaikkialla Suomessa vähitellen siirtyneet kaupungin hallintaan. Kehitystä tuki myös uuden museolain valmistelu valtionapujärjestelmineen. Pitkäaikainen puheenjohtaja Eero Fredrikson jätti tehtävänsä, ja hänen tilalleen Museoyhdistyksen johtoon astui vuonna 1978 kaupunginjohtaja Jaakko Lovén. Pitkän uran museon palveluksessa tehnyt museonjohtaja Sirkka Valjakka jäi eläkkeelle, ja hänen seuraajakseen valittiin Osmo Rinta-Tassi. 54 Jaakko Lovén aloitti Museoyhdistyksen johtokunnan kokouksessa keskustelun Keski-Suomen museon tulevaisuudesta. Kaupunginjohtajan mukaan Museoyhdistyksen johtokunnan tulisi keskustella mahdollisuudesta, että museo siirtyisi kaupungin hallintaan. Asian ajankohtaisuuteen vaikutti myös Alvar Aalto -museoseuran vastaavanlainen aie luovuttaa oma museonsa kaupungin hallintaan. Tämä muutos toteutettiin vuonna Keski-Suomen museo oli tuossa vaiheessa ainoa suomalainen maakuntamuseo, joka oli yhdistyksen omistuksessa. Kokous ei ollut asiasta yksimielinen, ja kaikki eivät pitäneet asiaa toistaiseksi ajankohtaisena. Pitkään itsenäisenä toimijana jatkaneen Museoyhdistyksen aktiiveille museon kaupungille luovuttamiseen liittynyt vaikutusvallan menetys oli vaikea pala nieltäväksi. 55 Museorakennuksen aikaansaaminen oli ollut yhdistyksen suurin saavutus. Kasvavan toiminnan kustantaminen ja rakennuksen kunnossapito muodostuivat kuitenkin ylitsepääsemättömiksi haasteiksi. Pian ryhdyttiin kokoamaan suunnittelutoimikuntaa valmistelemaan museon siirtämistä kaupungin hallintaan. Kaupunginjohtaja Lovénin mukaan kaupunginhallitus oli asettanut tavoitteekseen kaupungissa toimivien museoiden hallinnon kehittämisen. Myös Jyväskylässä vierailleet opetusministeriön ja Museoviraston edustajat olivat pitäneet museoiden hallintokysymysten ratkaisemista ajankohtaisena. Kaupunginjohtaja arveli, että museolle hallinnon muuttaminen oli tunnekysymys, mutta halusi painottaa, että toiminnan jatkuvuuden varmistaminen oli tärkeintä. Julkisen sektorin tulisi jatkossa olla vastuussa museon kaltaisten suurten laitosten toimivuudesta. Lisäksi kaupunginjohtaja muistutti, että kaupunki vastasi käytännössä kaikista museon kuluista ja oli siksi oikeutettu myös vaatimaan neuvotteluja hallinnosta. Toimikuntaan valittiin museon edustajana Eero Fredrikson, yliopiston edustajana professori Asko Vilkuna ja kaupungin edustajana kaupunkineuvos Veli Järvinen. Toimikunta valitsi Veikko Hyytiäisen ja kaupunginsihteeri Heikki Höltän laatimaan alustavaa suunnitelmaa luovutusehdoista. 56 Keski-Suomen museon taloussuunnitelma kymmenvuotiskaudelle esitti toiveikkaasti, että päätös museon laajennuksesta pantaisiin toimeen museon täyttäessä 50 vuotta vuonna 1981 ja laajennus valmistuisi vuonna 1987 vietettäviin Jyväskylän 150-vuotisjuhliin. Toistaiseksi kuitenkin öljykriisin aiheuttama taloudellinen lama viivästytti rakennushanketta. Henkilöstön lisääntyminen, kokoelmien kasvu ja muut uudet tehtävät olivat entisestään kasvattaneet museon tilantarvetta. Samalla ennakoitiin valmistelussa olleen uuden museolain tuomia muutoksia, jotka paitsi lisäisivät museon tehtäviä, myös toisivat museot valtionavun piiriin. 57 Keski-Suomen museo siirtyi kaupungin hallintaan ja jatkoi toimintaansa kunnallisena laitoksena vuoden 1981 alusta lähtien. Muutos perustui Museoyhdistyksen ja kaupungin solmimaan luovutussopimukseen, jolla museo rakennuksineen siirrettiin vastikkeetta kaupungin omistukseen. Sopimuksen mukaan kaupunki sitoutui rakentamaan viimeistään juhlavuoteen 1987 mennessä Alvar Aallon vuonna 1976 tekemän suunnitelman pohjalta toiminnan kehittämiselle välttämättömät lisätilat. Museon hallintoelimeksi perustettiin museolautakunta, johon Museoyhdistys sai oman edustajansa. Vuoden 1980 tammikuussa opetusministeriö nimitti Keski-Suomen museon maakuntamuseoksi. Samana vuonna Suomen museoliitto myönsi Keski-Suomen Museoyhdistykselle liiton 50-vuotisjuhlamitalin lähes 50 vuotta jatkuneesta museaalisesta työstä. 58 Keski-Suomen museo kaupungin omistukseen Museorakennuksen laajennustarve oli ilmeinen ja yleisesti tunnettu tosiasia. Tästä huolimatta laajennuksen toteuttaminen muodostui pitkäksi, vaikeaksi ja mutkikkaaksi prosessiksi. Kaupungin byrokratia, vaihteleva taloustilanne

20 36 KESKI-SUOMEN MUSEON LAAJENNUSHANKE 37 ja ristiriitaiset toiveet yhdessä käytettävissä olevan ahtaan rinnetontin kanssa muodostivat monimutkaisen yhtälön, jonka ratkeamista saatiin odottaa 1980-luvun lopulle saakka. Museon laajennusosa vihittiin käyttöön vuonna 1990 monipolvisten vaiheiden jälkeen. Teknisten tilojen ja säilytystilojen tarve saatiin ratkaistua vasta, kun Keski-Suomen museon, Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon yhteinen Salmirannan kokoelmakeskus avattiin Päijänteen rannalle Kuokkalaan vuonna Lehdistössä museon laajennushanke nousi esiin Keski-Suomen museon 50-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna Tuolloin laajennus oli vielä tarkoitus toteuttaa Alvar Aallon toimiston vuonna 1976 laatimien piirustusten hengessä. Laajennusosaa suunniteltiin alarinteen puolelle. Kokoelmien säilytystiloja puolestaan kaavailtiin uuden Kuokkalan kaupunginosan toiseen suunnitteilla olleeseen väestönsuojaan. Tilapäinen säilytystila Kortesuon kartanon vanhassa navetassa ei ollut riittävä eikä asianmukainen. Myös museorakennuksen luentosaliin toistaiseksi sijoitettu kuva-arkisto tarvitsi asianmukaiset tilat. Suunnitelmat kalliovarastosta kuitenkin kaatuivat, kun väestönsuojan rakentamisesta myöhemmin luovuttiin. 59 Vuoden 1982 suunnitelman mukaan museo olisi laajentunut kolmessa osassa portaittain alarinteen suuntaan yhteensä noin 2300 m²:n verran. Oli myös nostettu esiin ajatus siitä, että laajennusosan perustuksiin kaivettaisiin 1000 m²:n verran maanalaista lisätilaa, jota voitaisiin käyttää joko kokoelmien säilytystilana tai suurnäyttelytilana. Laajennuksen arveltiin mahdollistavan tietotekniikan ja videoiden käyttämisen yleisöpalvelussa aivan uudella tavalla. Toiveissa oli myös suuri auditorio, joka olisi tarpeen koululaisten vieraillessa museossa. 60 Vuonna 1983 Keski-Suomen museon laajennushankkeen huonetilaohjelmasta pyydettiin lausuntoja eri osallisilta. Alvar Aalto -museon johtaja Markku Lahti otti valmistelemassaan lausunnossa kantaa laajennuksen arkkitehtonisiin vaikutuksiin. Lausunnossa todettiin, että Keski-Suomen museon fasadi Keskussairaalan tien puolelle oli arkkitehtonisesti mielenkiintoinen ja kattoikkunaratkaisuineen Aallon 1960-luvun arkkitehtuurille tyypillinen. Sen sijaan Seminaarinkadun puoleista julkisivua kuvailtiin ehdottomaksi ja jyrkäksi tavalla, joka oli Aallon arkkitehtuurille vierasta. Tästä syytä lausunnossa arvioitiin, että Seminaarinkadun suunta oli jo alun perin suunniteltu museon laajennussuunnaksi. Suunnitelman hyvänä puolena pidettiin myös tapaa, jolla laajennus yhdisti paitsi fyysisesti myös arkkitehtonisesti Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon. Kriittisesti lausunnossa suhtauduttiin käsityöläistalojen sijaintiin Ruusupuistossa. Lausunnon mukaan rakennusten irrallisuus ympäristöstään teki niistä pelkkiä sentimentaalisia koristeita. 61 Keski-Suomen SAFA:n arkkitehdit olivat lausunnossaan myös alarinteen puoleisten laajennussuunnitelmien kannalla, vaikka pahoittelivatkin sitä, että järvenpuoleinen kaunis julkisivu samalla peittyisi. Hyvinä puolina suunnitelmassa arkkitehdit pitivät sen tuomia toiminnallisia ja kaupunkikuvallisia parannuksia. Lausunnon mukaan laajennus täydentäisi luontevasti yliopiston ja museoiden muodostamaa Aallon arkkitehtuurin kokonaisuutta. 62 Ristiriitaiset tavoitteet laajennuksen suhteen synnyttivät lähivuosina lisää lehtikirjoittelua. Keski-Suomen museonjohtaja Osmo Rinta-Tassi Museovirasto taustavoimanaan toivoi laajennuksesta ennen muuta ratkaisua kokoelmien säilyttämiseen. Jyväskylän taiteilijaseura sen sijaan piti esillä suurnäyttelytilan tarvetta. Museolautakunnan vuonna 1983 hyväksymässä Keski-Suomen museon laajennuksen huonetilaohjelmassa laajennukseen sisältyi 1000 m²:n varasto mutta ei suurnäyttelytilaa. Alvar Aalto -museon kahvilaa ajateltiin jo tässä vaiheessa molempien museoiden yhteiskäyttöön. Tulevaisuuden suunnitelmissa siinteli myös museoiden yhteinen sisäänkäynti Keski-Suomen museon laajennusosan kautta. 63 Vuonna 1985 laajennushanke sai jälleen uuden käänteen. Valtuuston jo kertaalleen hyväksymä 30 miljoonan markan laajennussuunnitelma, joutui uuteen tarkasteluun. Laajennuksesta karsittiin kustannussyistä niin varasto kuin suurnäyttelytilakin siten, että jäljelle jäävän hankkeen hinta oli 19,5 miljoonaa markkaa. Tämä pienennettykin laajennushanke olisi muodostanut kolme Jyväsjärven suuntaan laskeutuvaa portaittaista rakennusmassaa, jotka olisivat peittäneet huomattavan osan järven puoleisesta julkisivusta. Laajennusosan ensimmäisessä kerroksessa olisi 120 m²:n näyttelytila, lastennurkkaus ja yleisön levähdystila. Samassa kerroksessa oli myös sadan hengen luentosali, näyttelyvarasto sekä puu- ja metalliesineiden konservointitila. Sisääntuloaulaan sijoittuisi lisäksi lipunmyynti, museokauppa ja museon tekninen ohjaustila. Uudisosan toiseen kerrokseen tulisi työtiloja ja kolmanteen kerrokseen näyttelytila. Uudet tilat keskittyisivät siis yleisön palvelemiseen kokoelmien säilytyskysymyksen jäädessä edelleen odottamaan ratkaisuaan. 64

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015 AIKA Torstaina 4. kesäkuuta 2015 klo 10-11 PAIKKA Eräjärven seurakuntatalo, Eräjärventie 1553 LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KOPPANEN Elina

Lisätiedot

ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 29.6. 30.10.2015

ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 29.6. 30.10.2015 ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 1 SUUNNITTELUKILPAILUN TAVOITE Jyväskylän Ruusupuiston museot, Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo, ovat akateemikko

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA hankenumero 8010159 9.12.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen hankesuunnitelma, Asko Rintamäki 2 Tekninen hankesuunnitelma,

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 14.12.2012 Asemapiirros vuoden 2010 hankesuunnitelmasta Yhteenveto Rakentamiskustannukset yhteensä 24 400 000 euroa (alv 0 %) Suunnittelu ja rakentaminen vuosina

Lisätiedot

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1 Tekninen lautakunta 89 09.12.2014 Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen 42/10.03.02.00/2014 Tekninen lautakunta 89

Lisätiedot

Kaupan kohde on asemakaavan mukaista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta YS sekä lähivirkistysaluetta VL.

Kaupan kohde on asemakaavan mukaista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta YS sekä lähivirkistysaluetta VL. KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS alustava luonnos Sopimusosapuolet Myyjä Saarijärven kaupunki (0176975-1) Sivulantie 11 43100 Saarijärvi Ostaja Rakennus Kujala Oy (0843888-3) Soijinmäentie 2 43220 Mahlu Kaupan

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI SISÄLTÖ Viipurin evankelisluterilainen tuomiokirkko Ravintola Espilä Kauppatori ALKUSANAT SISÄLTÖ JOHDANTO KIRJE VIIPURISTA SYYSKUSSA 1939 SAAPUMINEN VIIPURIIN Rautatieasema Linja-autoasema Viipurin linna

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto

KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvonnan tietopäivä 3.3.2015 ERITYISMENETTELY

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Liikuntalautakunta LJ/6 27.03.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Liikuntalautakunta LJ/6 27.03.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) 64 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto koskien Nuorisojääkenttä Oy:n lainahakemusta HEL 2011-005666 T 02 05 03 00 Päätös Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 Alustava aikataulu ( 9.1.2014 ) lähes kaikissa siirtokelpoisissa kouluissa ja parakeissa sama: 1) Lupakuvat jätetään rakennusvalvontaan n. 31.01.2014

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

TANHUA OY Arkistoluettelo

TANHUA OY Arkistoluettelo TANHUA OY Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Yhtiökokousten pöytäkirjat 1 B Johtokunnan pöytäkirjat 2 C Kiinteistöä koskevat asiakirjat ennen Tanhua Oy:n perustamista 3 D Kiinteistöä koskevat asiakirjat

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa.

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa. Sivistyslautakunta 146 09.09.2014 Kaupunginhallitus 437 15.09.2014 Savonlinnan Teatterin ja Savonlinnasalin toimintojen yhdistäminen 594/44.449/2011 SL 146 Selostus: Kulttuurijaoston esityslistalta 9.9.2014

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Ikääntyvien elämisen tavoitteita Itsemääräämisoikeus Turvallisuus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto i i t Tähti-Set t Oy ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy perustettu

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS Unelmia Kaikki alkaa toiveesta, tarpeesta ja unelmista, oli sitten kyse pienestä remonttihankkeesta tai isomman alueen suunnittelusta.

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN RAATIHUONE

HÄMEENLINNAN RAATIHUONE HÄMEENLINNAN RAATIHUONE RAATIHUONEEN HISTORIAA Ennen nykyistä vuonna 1888 valmistunutta Raatihuonetta kaupungilla oli kolme Raatihuoneeksi kutsuttua rakennusta. Ensimmäinen oli vanhassa kaupungissa linnan

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e sokerina pohjalla KYMPPI~ KERROS MILLAISTA OLISI ASUA MANHATTANILLA UUDEN HL23-TALON 10. KERROKSESSA? AINAKIN AURINGONLASKUN AIKAAN OLISI LASKEUDUTTAVA HIGH LINELLE, JOKA HALKOO

Lisätiedot

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Huoneisto Aleksanterinkatu 50 E 6 liitetään tulevan remontin yhteydessä huoneistoon A 9, johon se alunperin ennen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO Nuorelle kaupungille uusi kaupungintalo Kun Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837, merkitsi ruutuasemakaavan laatija, arkkitehti Carl Ludvig Engel sen keskusaukion reunalle

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi Sivu 1 / 5 YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki TARJOUS 21.5.2014 Realia Management Oy Juha Kivelä juha.kivela@realia.fi Hallintorakennus 31, Sipoo, Nikkilä Kiitämme mahdollisuudesta tarjota Sipoon

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Oulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28

Oulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28 Oulu, Etelätulli Rautionkatu 28 SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa Taiteilijan näkemys saattaa yksityiskohdiltaan poiketa toteutuksesta. Viihtyisiä vuokrakoteja korkeatasoisessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2014 1 (5) Kiinteistölautakunta Tila/8 09.01.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2014 1 (5) Kiinteistölautakunta Tila/8 09.01.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2014 1 (5) 8 Lasten päiväkoti Tilhen peruskorjauksen rakennus- ja talotekniikkaurakoiden työt sekä urakoitsijoiden valinta HEL 2013-016405 T 02 08 03 00 Kiinteistökartta

Lisätiedot

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI Urheiluhallin suunnittelu aloitettu 2010 Maaliskuussa 2010 valmistui ensimmäinen Ins Tsto Juha Kärkimaa Oy:n laatima kuntoarvio

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO Nuorelle kaupungille uusi kaupungintalo Kun Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837, merkitsi ruutuasemakaavan laatija, arkkitehti Carl Ludvig Engel sen keskusaukion reunalle

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yli 65-vuotiaiden osuus väestön kasvusta Ennuste: koko

Lisätiedot