Vinnin talon katselmus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vinnin talon katselmus 6.5.2014"

Transkriptio

1 1 Vinnin talon katselmus Neuvontamuistio Läsnä kulttuuritoimenjohtaja Ritva Hellstén ja nuorisotoimenjohtaja Hannu Ahlstedt Jämsän kaupungista, intendentti Virpi Mäkinen, rakennustutkija Saija Silén ja amanuenssi Pirjo Sojakka Keski-Suomen museosta. Katselmuksen tarkoituksena oli tutustua Jämsän kaupungille testamentattuun Vinnin taloon ja sen esineistöön. Keski-Suomen museolta oli pyydetty neuvoja testamenttilahjoituksen toimenpiteiden edistämisessä. Vinnin talon päärakennus

2 2 Vasemman päädyn kirjasto/sali, jossa on tyylihuonekaluja, kaappikello, valokuvia ja kirjakokoelma sekä pienesineistöä. Sisustus vaikuttaa pitkään sellaisenaan säilyneeltä. Vasemman päädyn salin pienesineistöä Kirjaston vieressä oleva ruokasali, jossa on tyylihuonekaluja ja pienesineistöä. Ruokasalin kalustuksesta on rakennusinventoinnin yhteydessä saatu tieto, että kalusto saattaa olla sotilasvirkatalon aikainen. Tämäkin huone vaikuttaa pitkään sellaisenaan säilyneeltä.

3 3 Rakennuksen keskellä olevassa salissa on tyylihuonekaluja ja pienesineistöä. Tässä tilassa on tehty kunnostuksia ja sen myötä irtaimiston alkuperäisyys on epävarmaa. Salin vieressä on makuuhuone, jossa on mahdollisesti suvun hallinnassa pitkään ollut esineistöä. Oikean puoleisessa päädyssä on tupa, jonka sisustuksessa on mahdollisesti käytetty huutokaupoista yms. hankittuja huonekaluja ja esineistöä. Tupaa on ollut kunnostamassa ja järjestelemässä lähes 30 vuotta sitten

4 taideopiskelijapariskunta. Huonekalut ja muu esineistö ovat laadukkaita, mutta eivät mahdollisesti kerro talon alkuperäistä tarinaa. 4 Rakennuksen oikeassa päädyssä tuvan takana on pieni varastohuone, jossa säilytetään puutyökaluja, jotka ovat Helena Ojan isä hankkimia mahdollisesti 1930-luvulla. Esineistö on tyypillisiä puusepän käyttämiä työkaluja. Testamenttilahjoituksen velvoitteista on satavilla lisätietoa seuraavasta linkistä. pdf Esineistön arviointi edellyttää koko materiaalin inventointia, kuntoarviointia ja kulttuurihistoriallisen arvon määrittelyä. Esineet on yksilöitävä, minkä kautta arvomääritelmät voidaan toteuttaa. Vinnin talon historialliset vaiheet edesauttavat irtaimiston iänmääritystä ja kokonaiskäsityksen luomista omaisuudesta. Kohteen taustatiedot on luettavissa liite 1:stä.

5 5 LIITE 1 Neuvontamuistioon, katselmus Rakennustutkijat Saija Silen, Keski-Suomen museo VINNIN TILAN RAKENNUKSISTA Perustuen tehtyyn katselmukseen ja Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkiston Vinnin tilan rakennusinventointitietoihin: Jämsän kohdekortti numero 206. Päivi Andersson , täydennysinventointi Nina Rinta-Porkkunen ja Soile Kilpi Vinnin tilan rakennuskanta muodostuu pääosin 1800-luvulle tyypillisistä maatilan pihapiirin rakennuksista, jotka ovat pääosin hirsirakenteisia. Aikanaan pihapiirissä on ollut useampia talousrakennuksia, mutta niitä on ajan saatossa purettu. Nykyinen pihapiiri koostuu asuinrakennuksesta, riviaitasta, vierasmajasta ja entisestä navettarakennuksesta. Rakennukset ovat sijoitettu nykyasussaan pääpihan kolmelle sivulle, neljäs sivu avautuu kohti Jämsänjokea pienen peltoaukean kautta. Pihapiirin ulkopuolelle sijoittuu viljamakasiini, savusauna ja maakellari. Pihapiiri on osin uudistunut ja vanhoja talousrakennuksia, kuten jokirannassa sijainnut paja sekä vanhat pirttirakennukset ovat purettu aikojen saatossa. Suur-Jämsän Historia I:n mukaan Hahkalan talo halottiin vuonna 1600 Vinniksi ja Manniseksi. Hahkalan Vinni toimi ruotusotalaitosjärjestelmän mukaisena kuriirin virkatalona ( Suur-Jämsän Historia II) luvun kartassa paikalla lukee vain Rusthåld eli rustholli. Rakennuksia ei ole merkitty. Jämsän 1840-luvun rustholleja ja tiloja kuvaavassa kartassa nykyisen Oikarinmutkan paikkeilla niemekkeessä lukee Hahkala By eli Hahkalan kylä ja paikalla on kolme taloa. Vinnin virkatalolla oli myös useita torppia ainakin 1800-luvun katselmuksien perusteella. Virkataloa vuokrasi tuomari Viktor Emanuel Waldén vuodesta 1870 lähtien. Viktor Waldén (s. Karstulassa k.Jämsässä ) toimi maanjako-oikeuksien sihteerinä ja puheenjohtajana Hämeessä. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1829 lähtien Charlotta Sofia Jylén ( 1891). Perhe asui Finnin tilalla ilmeisesti Viktorin kuolemaan saakka, eli vuoteen Viktor ja Charlotta olivat kihlakunnantuomari, laamanni Walfrid Emanuel Waldénin vanhemmat. Walfrid oli Karl Rudolf Waldenin isä ja sen myötä vuorineuvos Juuso Waldenin isoisä.

6 6 Waldénien perheen asuessa Hahkalan Finnillä alkoi pihapiiri muodostumaan kohti nykyasuaan; nimittäin rouva Walden rakennutti vanhan asuinrakennuksen jatkeeksi keittiön, salin, ruokasalin ja makuuhuoneen 1870-luvun aikana. Tämän tiedon mukaan vanha aitan puoleinen päätyosa kylmäkuisteineen olisi rakennettu jo ennen 1870-lukua ja tilat ns. salista eteenpäin olisivat Charlotta Waldénin tilauksesta kiertävien, mahdollisesti pohjalaisrakentajien toteuttamia uusittua kuistirakennetta lukuun ottamatta. Sitä ennen perheen käytössä oli pirtti, sali ja kaksi kamaria. Peruspohjaratkaisuna oli ennen laajennusta tyypillinen paritupa-ratkaisu. Pihapiirissä oli myös muita talousrakennuksia, joista ainakin 1870-luvulla pihapiirissä sijainnut palvelusväen pirtti sekä pienempi pirttirakennus purettiin 1940-luvulla. Lisäksi pihapiirin ulkopuolelle sijoittuva suurikokoinen makasiinirakennus on perimätiedon mukaan rakennettu Waldénien aikana, luvuilla. Myös pitkä riviaitta lienee rakennettu 1800-luvun loppupuoliskolla. Hirsisen navettarakennuksen valmistumisajankohdasta ei ole tietoa, mutta mitä todennäköisimmin myös se valmistui lukujen taitteessa vanhimmilta osiltaan. Waldenien perheen jälkeen tilan vuokrasi opettajatar Mandi Kaitala (opettajana Jämsässä ), 1892 tila siirtyi Fabian Juusonpojalle. Vinni myytiin 1920-luvulla asutustoimintaan ja sen asema valtion virkatalona päättyi. Tilan lunasti Helena Ojan vanhemmat, Salovuoret, 1930-luvulla. Siitä lähin tila oli tähän päivään saakka saman perheen omistuksessa. Aikanaan maatilan talouskeskuksena toiminut pihapiiri on ollut pääosin maaseutuelinkeinoa harjoittavan perheen kotina ja samalla työpaikkana, sittemmin sen käyttö muuttui ensisijaisesti vain asuinkäyttöön ja sen jälkeen tila oli pitkään kesäasuntona. Rakennuksien uudiskäyttö ja käyttötarkoituksien muuttuminen on osa arkipäivää myös kulttuurihistoriallisissa, suojeluarvoja omaavissa kohteissa. Maatilan pihapiirinä toiminut kokonaisuus soveltuu eri rakennuksiensa puolesta monenlaisiin käyttötarkoituksiin, jotka on mitoitettu olemassa olevien rakennuksiin sopiviksi. Käyttö voi olla joko ympärivuotista tai vain osan vuodesta, kunhan ylläpidosta huolehditaan myös varsinaisen käyttöajan ulkopuolellakin. Rakennukset eivät aseta rajoituksia toiminnalle, mutta toiminnan tulee sopeutua olemassa oleviin tiloihin ja huomioida kohteen erityiset historialliset piirteet ja arvot. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksien kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä tukee parhaiten sellainen toiminta, joka ei aiheuta merkittäviä muutos- tai laajennustoimenpiteitä rakennuksiin. Asuinrakennuksessa viimeisten vuosikymmenien muutokset ovat olennaisesti laajentaneet käyttömahdollisuuksia kohteessa, kun rakennukseen on toteutettu kosteita tiloja sisällään pitävä laajennusosa sekä tehty sisäänkäynnistä esteetön invaliuskoilla, joka edistää kohteen käyttöä ja saavutettavuutta myös erityisryhmien piirissä.

7 7 Asuinrakennus Asuinrakennuksen vanhin osa, sisääntuloväylän puoleinen päätyosa on valmistunut vuoden 1997 rakennusinventointitiedon mukaan ennen 1870-lukua. Asuinrakennus salvottiin kalliolle jyrkähkön rantavallin päälle Jämsänjoelle selkänsä kääntäen. Vanhin hirsirakenteinen paritupa-mallia noudattanut asuinrakennus osaan laajennettiin ns. uusi pääty vuosien välisenä aikana. Se toimi viimeiset vuodet Helena Ojan ensisijaisina asuintiloina. Rakennus on tehty hirsistä salvomalla, lukuun ottamatta kuisteja sekä ns. vanhan päädyn lautarakenteista kylmäkuistia. Nykyiseltä pohjakaavaltaan se on suorakaiteen mallinen, salien ja pirttien väliin jää eteis- ja kuistikatkokset. Rakennus on vuorattu vyöhykkeisellä vuorauksella, jossa peiterimavuoraus seinien yläosassa vaihtuu vaakavuorattuun alaosaan. Vyöhykkeittäinen vuoraus yleistyi 1800-luvun loppupuolen kertaustyylien paikallisten sovelluksien kautta kaikkialla maassamme. Lautavuorauksien yleistymiseen vaikuttivat myös sahatavaran saatavuuden parantuminen. Rakennuksen lautavuoraus on maalattu punamullalla. Ikkunoiden vuorilaudat sekä vyöhykkeitä katkaisevat listoitukset, nurkkalaudat sekä räystäät on maalattu valkoiseksi. Asuinrakennusta on laajennettu muutamaan otteeseen, sen vanhimmat osat ovat jo ajalta ennen rouva Waldénin laajennushanketta ( vuosien välisenä aikana). Päärakennuksen vanhimpien osien rakennusajankohta ei ole tiedossa, lisäksi myöhemmät muutokset ovat osittain poistaneet sellaisia kerroksia, joista rakennusajankohtaa olisi voinut selvittää. Todennäköisesti vanhan tuvan päätykin lienee rakennettu 1800-luvun aikana. Ikkunoita on useampaa tyyppiä, rakennukseen on asuinkerroksen ikkunat pääosin uusittu, suurimmilta osin luvuilla. Varhaisimmat tunnetut ikkunoiden uusimiset ovat 1950-luvulta, jolloin vanhan pirtin ikkunat uusittiin ja aukotusta suurennettiin. Alkuperäisiä tai vähintään 1900-luvun alkupuolella tehtyjä ikkunoita on jäljellä kuisteissa ja ullakolla. Rakennuksen kate on uusittu, 1990-luvun rakennusinventoinnissa todettiin että nykyisen tiilikaton alle on jätetty vanha pärekatto. Lisäksi päädyn invaliuska ja siihen liittyvä kuisti on rakennettu 2003 paikalla jo aikaisemmin olleen kuistin tilalle, jotta tiloihin saatiin sijoitettua muun muassa esteettömät pesutilat.

8 Sisätiloissa vanhan päädyn pirttiosa on nykyisin 1970-luvulla tehdyn sisätilan uudistamisen mukaisessa asussa. Tuolloin tuvan pinkopahvit ja tapetit poistettiin ja alla olleet tummuneet hirret käsiteltiin lakan ja puusuoja-aineen sekoituksella, joka muodosti hirsien sisäpintaan kiiltävän, tumman lakkapinnan. Tuvan kattolautoja tai lattioita ei käsitelty. Kattoparruja on uusittu luvuilla muutamaan otteeseen. Lisäksi tupauunin ympäristö laatoitettiin tässä samassa yhteydessä. Tuvassa oli alkujaan 6 ruutuiset ikkunat, jotka olivat pienemmät. Tuvan lattia uusittiin välisenä aikana. Lattiaa nostettiin 1990-luvun alussa. Tuvasta seuraavana on vanha eteinen, joka on säilynyt varsin vähäisin muutoksin, lattioita ei ole Salovuorten aikana uusittu tilaan. Eteisen viereinen kamari on hyvin säilynyt, sen seinät ovat hirsipinnalla ja huoneen tulisija on rakennettu viimeistään 1870-luvulla. Myöskään kamarin lattiaa ei ole uusittu. Salin osalta ovat tilat kokeneet muutoksia, 1930-luvulla salin lattiaa nostettiin, sillä se oli tuvan lattiaa alempana. Lattia uusittiin jo 1950-luvulla sen pudottua alas. Sen jälkeen se on myös lakattu. Helmiponttikatto on lakattu samaan aikaan kuin uunin rappaus on tehty, mitä todennäköisimmin 1950-luvun lattian kunnostuksen yhteydessä. Rakennuksen sisäovet ovat täyspuisia, pääosin peiliovia neljällä peilillä, osa myös pystylankullisia. Ovet ovat maalattu emalimaaleilla sotien jälkeisenä aikana. Myös lattioita on maalattu ns. vanhalla puolella. Sali on lisäeristetty, eristystä on myös salin tapetin alla olevan insuliitin alla rouva Helena Ojan 1990-luvulla kertoman mukaan. Eriste ei ole tiedossa. Päällimmäisenä on paperitapettikerros, joka ei liene kovin vanha. Salin ikkunat on uusittu luvuilla. Kuten todettua, tulisija ei ole enää alkuperäisessä asussaan luvulla rakennetussa osassa on T-malliset ikkunat. Eteisen ja vierasrapun vieressä on ruokasali, sali ja makuuhuone sekä sen vieressä laajennusosana kuistirakenteeseen tehdyt kosteat tilat. Sisäänkäynti tulee keittiöön. Pääosin tiloissa on vanha, todennäköisesti alkuperäinen lautakatto ja listoitukset. Seinissä on keittiötä ja laajennusta lukuun ottamatta pinkopahvit, joiden päällä tapetti. Lattiat ovat pääosin leveää ponttilattiaa, paitsi makuuhuoneessa ja kosteissa tiloissa, joihin on ilmeisesti laajennusosan yhteydessä laitettu muovimatto. Erityisesti ruokahuone ja sali / kirjasto ovat parhaiten säilyneitä, kerroksellisia sisätiloja rakennuksessa kuvaten rakennuksen historiallisia vaiheita. Toisin kuin niin kutsutussa vanhassa päädyssä, jossa on tehty merkittäviä muutoksia ja 1970-luvuilla sekä myöhemmin, on uudemmassa päätyosassa säilynyt alkuperäiset ratkaisut vain maali- ja tapettikerroksia on lisätty vanhojen päälle lukujen laajennusosa on sisätilojen rakennushistoriallisilta kerroksiltaan merkittävä ja sen säilymistä tulee tukea.

9 Vesi- ja viemäriverkkoon asuinrakennus liitettiin vuonna Tuolloin wc-tilat oli sijoitettu entiseen komeroon makuuhuoneen läheisyydessä. Keittiötilat ovat osin uusiutuneet asteittain, vaikkakin vanha hella on edelleen keittiössä. Keittiössä on esillä myös rakennuksen hirsiseinä. Kalusteet ovat pääosin uusiutuneet. Vuoden 1997 rakennusinventoinnissa todetaan, että rakennukseen kuuluva kellari on kunnostettu 1990-luvulla, säilyttäen se edelleen maalattialla ja holvattuna. Katselmuksen yhteydessä kellarissa ei käyty eikä todettu sen nykytilaa esimerkiksi suhteessa uuteen kuistiratkaisuun (2000-luvulta). Asuinrakennus on ollut poissa vakituisesta asuinkäytöstä vuodet Sitä ennen asuinrakennuksessa on asuttu osassa rakennusta ympäri vuoden. 9

10 10 Suositellut toimenpiteet päärakennukselle: ruoka-aineiden ja muun hyönteisten ravinnoksi sopivien tuotteiden poistaminen rakennuksesta kokonaan välittömästi ettei paikalle suotta houkutella nykyistä enemmän tuholaisia. suojaverkkojen tarkastus, korjaus ja mahdollinen lisäämien kuolleiden eläinten poistaminen, jyrsijätilanteen kartoitus, alapohjan tarkastus hyönteisvaurion tutkiminen ja tuhojen rajoittaminen olosuhteiden ylläpito niin, että rakennuksen jatkovaurioituminen voidaan estää. Säännölliset tarkastukset, esim. tarkastuslistan perusteella, peruslämmön ylläpito > suhteellisen kosteuden pitäminen alle 60% > hyönteisille epäsuotuisat olot, lahon hidastuminen maa-aineksen poisto rakennuksen ja maanpinnan muotoilu rakennuksen pääjulkisivun puolelta salin ja vanhan sisäänkäynnin ympäristöstä. kasvillisuuden poisto rakennuksen seinien ympäriltä kesän aikana. jatkuva seuranta rakennuksen kunnon osalta sekä sen myötä korjausta vaativien toimenpiteiden välitön korjaus. kuntotutkimuksen aloittaminen ja sen mukaisen korjausohjelman laatiminen kiinteistön kunnossapidosta vastaavan yhdyshenkilön osoittaminen kaupungin hallinnossa ja riittävien resurssien ohjaaminen kiinteistön ylläpitoon ja hoitoon pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi kerrallaan Rakennuksessa on ensisijaisesti pyrittävä rajoittamaan ja ehkäisemään eläin- ja hyönteistuhoja, jotka ovat tällä hetkellä olemassa oleva ongelma rakennuksessa. Vanhan tuvan alta kuuluu selkeästi jyrsijän äänet poikueineen ja rakennuksen takana oli myös supikoiran raato. Lisäksi ainakin rakennuksen keskiosassa sijaitsevan salin lattialaudoitusta on vaurioittanut jo pitkän aikaa jokin puuntuholainen, mahdollisesti yksi jumilajeistamme. Tuholaisongelman rajoittamiseksi ja sen laajenemisen ehkäisemiseksi tulee asuinrakennuksesta välittömästi poistaa kaikki ruokatarvikkeet ja muut hyönteis- ja eläinravinnoksi kelpaavat tuotteet. Erityisesti olisi tarkastettava ullakko sekä alapohja sekä vanhan puolen pääty. Rakennuksen avonainen alapohja on tarkastettava ja tyhjennettävä mahdollisista kuolleista eläimistä. Lisäksi piipun verkko tulee korjata ja muut piiput sekä aukkopaikat tarkistaa, tarvittaessa asentaa lisäverkotuksia isompien eläimien kulun estämiseksi rakennuksen sisätiloihin ja niitä vastaaviin kylmiin tiloihin. Tähän kuitenkin poikkeuksena jos ullakkotilasta tai kattorakenteista löydetään lepakkojen pesäpaikkoja. Koska rakennus on ollut kylmillään ja

11 siellä on lentoaukkoja, on se potentiaalinen lepakkojen pesintäpaikka. Jos lepakkoja kohteesta löytyy, tulee asiassa olla yhteydessä Keski-Suomen ELY-keskukseen (biologi Aulis Jämsä) lisäselvityksien käynnistämiseksi. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit ja sen myötä niiden pesintäpaikat ovat direktiivin myötä rauhoitettuja. (http://www.curatio.parnet.fi/files/5313/9444/3438/lepakot_ja_rakennukset.pdf) Keskisalin lattialaudoituksessa on puulattian lakkapinnan alla havaittavissa hyönteistuhoja sekä lahovauriota. Mahdollista on, että tuhoja on tapahtunut myös seinä- ja kannatinrakenteissa. Kiinnostava tieto rakennuksen historiasta koskien salia on, että samaisen salin lattia oli tippunut alas 1950-luvulla. Sen jälkeen rakennettiin uusi lattia (nykyinen), joka on sittemmin käsitelty lakkaamalla. On mahdollista, että tuolloin lattian romahtamisen syynä oli myös lattian lahovauriot ( kosteus /rakenne) ja jopa jo silloin myös hyönteisten osin vaurioittamat lankut. Nykyisen tilanteeseen tietoa heijastaen, on mahdollista että kyseisessä kohtaa rakennusta on rakennustekninen heikkous, jonka myötä lattiarakenteisiin tai alapohjaan pääsee sinne kuulumatonta kosteutta. Tämä on muodostanut tilanteen jossa vaurion eteneminen on hidasta, mutta hoitamattomana tuhoisaa pitkällä aikavälillä. Sama tilanne on mahdollisesti ollut jo lattian kanssa aikaisemminkin, ongelma ei ole siis syntynyt välttämättä vuosien vaan vuosikymmenien aikana. Myös hyönteistuhot kertoisivat tällaisesta kehityksestä. Erityisesti uunin ympäristössä oli selkeitä vaurioita, joita tulee tarkemmin selvittää. Lisäksi tulee selvittää tuhohyönteisen nykyinen aktiivisuus kohteessa kylmillään oleva rakennus luo edellytykset ongelman leviämiselle. Hyönteisvaurioiden on todettu olevan selkeässä syy-seuraussuhteessa puun ulkopuolelta tulevan kosteuteen ja sen aiheuttamiin homerihmasto ja sinistäjäsienen aiheuttamaan rihmastokasvuun. Näillä asioilla on yhteyttä myös rakennuksen sisäilmastoon. Päärakennuksen kunnossapidon ja säilymisen tueksi sekä kokonaistilanteen selvittämiseksi olisi hyvä tilata kohteeseen laajamittainen asiantuntijoiden laatima kuntotarkastus, jossa rakennus tarkastetaan kaikilta rakenteiltaan. Tässä tapauksessa rakenteita joudutaan myös avaamaan ongelmien laajuuden selvittämiseksi. Tutkimuksessa selviää myös mahdolliset riskirakenteet ja on mahdollista ennakoida sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Kuntotarkastuksen tekijäksi tulee etsiä yritys, jolla on kokemusta nimenomaisesti vanhoista, hirsirakenteisista taloista. Lisäksi eduksi on kokemus kulttuurihistoriallisesti merkittävissä rakennuksissa toimimisesta. Perusteellinen kuntotarkastus ja sen pohjalta laaditut toimenpide- ja korjaussuosituksien listat palvelevat rakennuksen kunnossapitoa ja sen suunnittelua. Lisäksi se auttaa rakennuksen uuden käytön ja käyttäjien etsimisessä, kun rakennuksen tekniset ominaisuudet ja kunto tiedetään. Navetta / varasto Navettarakennus on ollut aikanaan huomattavasti suurempi, mutta sitä on pienennetty ainakin 1930-luvulla. Nykyasu lienee syntynyt 1950-luvulla, jolloin rakennus on saanut nykyiset ikkunaratkaisut sekä mahdollisesti myös kuistirakenteet. Navetta on ollut poissa käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstään vuodesta 1955 lähtien. Navettarakennusta on muutettu jonkin verran myös myöhemmin, lähinnä toisen päädyn osalta. Rakennuksen osalta ei ole ajoitustietoja, rakenteen perusteella sen vanhimmat osat lienevät tehdyn viimeistään lukujen vaihteessa. Uusimpia muutoksia on tehty sahatavarasta, rankarakenteisina. Edelleen rakennuksen takaosassa on lantalan katokset sekä ulkohuoneet. Punaiseksi maalatussa puurakennuksessa on satulakatto sekä pääjulkisivussa kaksi katoksellista sisäänkäyntiä. Rakennuksen toinen pääty on muutettu autotallimaiseksi korjaustilaksi. Hirsirakenteinen pääty on varastotilana. Rakennuksen sisällä ei käyty. Rakennuksessa on kolmiorimahuopakate ja se on pääosin hirsipinnalla. 11

12 12 Maa-aineksen poisto ja maan muokkaus rakennuksen ympäriltä polttopuiden ja muiden rakennuksen seinää kosteutta keräävien aineksien poisto ja ilmanvaihdosta rakenteiden ympärillä huolehtiminen, tilojen tyhjentäminen kosteuden kerääntymisen ehkäisemiseksi rakenteiden ympäriltä rakenteiden kunnon selvittäminen, tarvittaessa tukeminen lantalan osalle rakennuksen ympäristön kasvillisuuden leikkaus kesän ajan Riviaitta Yksikerroksisen, hirsistä salvotun riviaitan rakennusaika ei ole tiedossa, todennäköisesti se on kuitenkin tehty nykymuotoiseksi 1800-luvun loppupuoliskolla. Salvostyypit ja ovimallit ovat varsin yleisiä. Rakennuksessa on sijainnut vaateaitta, nukkuma-aitta sekä ruoka-aittoja. Sittemmin se on toiminut varastona. Alkujaan aitta on ollut luhtiaitta, jossa sittemmin on solan aukot peitetty ja rakennusta on mahdollisesti muutettu katon teon yhteydessä. Aitan keskiosassa on nähtävissä nuorempia korjauksia. Näyttävimmät piirteet rakennuksessa on poikkeuksellisen leveät ja raskaat otsalaudat sekä päätyjen sirot koristeikkunat, jotka todennäköisesti liittyvät luvun tilan korjausvaiheisiin. Rakennus on pääosin säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Katemateriaali on ajansaatossa uusiutunut, lisäksi rakennusta on maalattu. Nurkkakiville tehdyn perustuksen päälle rakennettu riviaitta on osin hieman notkollaan toisesta päädystä. Rakennuksessa on varsin painava tiilikate, jota on osin kunnostettu muun muassa suojaamalla katon lappeita päädyissä reunapellillä. yleisesti ottaen rakennuksessa on kunnostustarvetta nyt ensisijaisesti kasvillisuuden poisto rakennuksen ympäriltä, mahdollinen maan muokkaus, maa-aineksen poisti puurakenteiden ympäriltä / läheltä jos korjaustarvetta tulee, siihen tulee välittömästi tarttua. katon kunnosta tulee ensisijaisesti huolehtia, sillä korkealla kivijalalla oleva rakennus muutoin tuulettuu hyvin jos kasvillisuutta ei ympärillä ole, eikä ulospäin näyttänyt siltä, että rakenteelle epäsopivia ratkaisuja olisi tehty. Vierasmaja / asuinaitta Pihapiirin sisääntuloväylän puoleiselle sivulle on rakennettu vuonna 1997 Honkarakenteen kaksikerroksinen luhtiaittaa muistuttava, ympärivuotisessa asuinkäytössä ollut piharakennus. Punaiseksi pihan muiden rakennuksen mukaan maalattu höylähirrestä tehdyssä rakennuksessa on huonetiloja kahdessa kerroksessa. Luhdin kautta on järjestetty sisäänkäynti parvimaiseen yläkertaan, josta pääsee puolestaan rappuja pitkin alakerran tupakeittiöön. Alakerrassa on lisäksi sauna ja wc-tilat. Uudehko rakennus on pääosin hyvässä kunnossa, mutta myös täällä on jyrsijän jätöksiä sisätiloissa havaittavissa.

13 13 jatkuva seuranta ja peruslämpö, jotta kosteus pysyisi rakenteista poissa. jyrsijöiden seuranta ja ehkäisy Sauna Jokirannassa sijaitseva savusauna ei ole tilan alkuperäistä rakennuskantaa vaan on siirretty paikalle Peuramäestä 1980-luvulla, Helena ja Pekka Ojan toimesta. Rakennuksen ikä ei ole tiedossa eikä sen historia Peuramäessä. Rakennus on hirsistä salvottu, se on nostettu graniittipaasien päälle. Hirret ovat suoraksi veistetty ja edelleen hirsipinnalla, pintaa ei ole käsitelty, vaikkakin joissain etuosan kaiderakenteissa on jäänteitä punamullasta. Katon aluslaudoitus näyttää kohtalaisen nuorelta, ilmeisesti huopakatteen päälle on rakennettu eräänlainen turve- /niittykate. Rakennus on yläosastaan auki, katolla on keskiosassa puinen lakeinen. Saunarakennuksen sisällä ei käyty katselmuksen yhteydessä, eikä rakennuksen sisäosien tilanne ole tiedossa. Rakennuksen etuosan kuistissa kiinni olevat tukirakenteet ovat todennäköisesti myöhemmin lisättyjä. Saunan osalta olisi hyvä tarkistaa rakenteiden kunto sekä katto, mahdolliset kosteuden aiheuttamat lahovauriot myös sisätiloissa. kasvillisuuden pitäminen poissa rakenteista, ympäröivän maakosteuden seuranta (Vilja-) Makasiini

14 Suuri porttiaiheena toimiva viljamakasiini on pihapiirin tunnusmerkkinä tilalle saavuttaessa. Korkea hirsistä salvottu viljamakasiini on rakennettu ilmeisesti Waldénin aikana luvuilla. Rakennus on maalattu punaiseksi ja siinä on tiilikate, kuten vanhassa riviaitassa. 14 Kartoitettava rakennuksen yleiskunto ja erityisesti selvitettävä, mikä nykyisen katon kunto on. Sisätilojen mahdolliset vauriot Maanpintaa muokattava rakennuksen ympäriltä, jotta kosteusvaurioiden laajeneminen voidaan pysäyttää, suora kosteuden siirtyminen rakennukseen poistuu ja lisäksi vedet on johdettava rakennuksesta poispäin. Alimmat hirret ovat kiinni maanpinnassa, ne ovat kärsineet lahovaurioista koko pääjulkisivun mitalta. Rakennuksen ympäristön kasvillisuus tulee pitää hallinnassa, jotta rakennuksen alimmat hirret ja pohja pääsevät tuulettumaan.

15 15 Vinnin tilan rakennetun kulttuuriympäristön arvoista ja arvotuksista Vinnin tilalla on merkittävää kulttuurihistoriallista merkitystä pitkän asutushistoriansa sekä säilyneen talonpoikaiskulttuuria kuvaavan, pääosin 1800-luvulta peräisin olevan rakennuskantansa puolesta. Pihapiiri kuuluu osana Museoviraston valtakunnallisesti merkittävään Jämsänjoen agraarimaiseman kokonaisuuteen ( RKY2009, Museovirasto). Aluekokonaisuus on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavaan valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Jämsänjoen agraarimaiseman kuvauksessa Museoviraston RKY-aineistossa lukee muun muassa seuraavaa: Savikkoalueella sijaitseva Jämsänjokilaakso tunnetaankin Keski-Suomen vilja-aittana. Jämsän taajamarakenteen eteläpuolella oleva alue polveilee avoimena maanviljelysmaisemana. Joen itärannalla on mm. Ala-Mannisen, Vinnin, Puttolan ja Ruotsulan tilat sekä vastarannalla joen mutkassa Karhala, Niemi ja Saari. Kaikki tilat peltoineen sisältyvät laajempaan Jämsänjokilaakson maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisema-alueeseen. Lähde : Museoviraston kuvauksessaan viittaama maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema-alue on puolestaan selvitetty Keski-Suomen maakuntakaavaan liittyvien selvityksien yhteydessä, osana Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden päivitysinventointia (Keski-Suomen ympäristökeskus, ,osoitteessa: ) Kulttuurimaisemainventoinnissa on todettu jokivarren tilojen viljely- ja maatalousmaiseman merkitys alueen ominaispiirteenä. Ne eivät olisi syntyneet ilman karja- ja viljelytiloja, joita Vinnikin on aikanaan ollut. Lisäksi Vinnin tilan alueelle sijoittuu rautakautinen muinaisjäännöslöydöspaikka, joka on muinaismuistolailla suojeltu. Lisäksi Virmapyhän alueelta on tehty muinaisjäännöslöytöjä. Muinaismuistorekisteriin karttuu uutta tietoa päivittäin jatkuvasti, ajantasaisen tiedon muinaisjäännöksistä saa Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä: Lisätietoa Tilan kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuskannan kunnostukseen saa neuvoja ja ohjeistusta saa Keski-Suomen museosta. Lisäksi kohteeseen on mahdollista hakea pääosin ulkopuolen säilyttäviin kunnostuksiin rakennusperinnön hoidon avustusta Keski-Suomen ELY-Keskuksesta tai Museoviraston entistämisavustusta. Hakuaika on vuosittain syksyllä. Rakennuskorjausneuvontaa Keski-Suomen museossa antavat konservaattori Esko Ahola sekä museon rakennustutkijat. Jämsän aluetta koskevissa rakennetun kulttuuriympäristön asioissa teitä auttaa rakennustutkija Päivi Andersson. Muinaisjäännöksiä koskevaa lisätietoa saa arkeologi Miikka Kumpulaiselta. Rakennus- ja toimenpidelupaa vaativissa lausunnoissa tulee Keski-Suomen museoon toimittaa kirjallinen lausuntopyyntö sekä kopio suunnitelma-aineistosta. Lisäksi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa on hyvä keskustella hankkeen tavoitteista Keski-Suomen museon kanssa. Erilaisissa rakennuksen maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvissä kulttuuriympäristön asiantuntijalausunnoissa tulee lausuntopyyntö esittää kirjallisena Keski-Suomen museolle. Lausuntopyyntö osoitetaan aina sähköpostiosoitteeseen: Lausuntopyynnön liitteenä toimitetaan aineisto, josta lausuntoa pyydetään. Vaihtoehtoisesti aineiston voi toimittaa postitse osoitteeseen: Keski-Suomen museo, PL 634, Jyväskylä.

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Urajärven kartano ja kulttuuripuisto Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Päärakennus, Keittiö Keittiö ennen restaurointia Seinältä löytyneitä fragmentteja vanhasta tapetoinnista Konservaattori

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Rakennuksen kuntotarkastus

Rakennuksen kuntotarkastus Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Verkkovajan restaurointi

Verkkovajan restaurointi Riihen restaurointi Pahoin vuotanut, tiensä päähän tullut vanha pärekatto uusittiin. Vuotavan katon aiheuttamat lahovauriot vesikaton ja välikaton rakenteissa korjattiin entisen kaltaiseksi. Päätyseiniä

Lisätiedot

TARKASTUSRAPORTTI. Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki. 18.8.2014 Saneeraustekniikka Sartek Oy RI/ PKM Juha Kähkönen

TARKASTUSRAPORTTI. Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki. 18.8.2014 Saneeraustekniikka Sartek Oy RI/ PKM Juha Kähkönen TARKASTUSRAPORTTI Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki 18.8.2014 RI/ PKM Juha Kähkönen TARKASTUSRAPORTTI 2 YHTEYSTIEDOT: Työkohde: Puutteenperäntie 1-12, 88470 Kontiomäki Puh: Asiakas: Paltamon kunta

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus.

AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus. VANHAN ASUINRAKENNUKSEN KUNNOSTA. AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus. Osoite: Kiinteistötiedot:

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 )

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) HINKABÖLEN KOTISEUTUMUSEO - MUNAPIRTTI K O R J A U S S U U N N I T E L M A I I - K U V A L I I T T E E T - T U P A R A K E N N U S ARK 2006-11-10..2007-01-04 2 ( 10

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 8 Sauna 3 Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN 1 VILLA FELIX Felixionat Oy:n konkurssipesä myy kartanomaisen majoitus- / ravintolakiinteistön Västanfjärdissä Kemiönsaaren kunnassa. Osoite: Vestanvikintie 95, 25830 Västänfjärd VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS-

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Lattiarakenteen kuntotukimus Tarkastuskohde: Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VNT Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, 03100 Nummela. Tutkimus pvm: 4.5.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, 03100 Nummela. Tutkimus pvm: 4.5. Sivuja:1/21 Vastaanottaja: Göran Pertiö Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Haapakyläntie 19, 03100 Nummela Tutkimus pvm: 4.5.16 Raportointi pvm: 12.5.16 Läsnä olleet: Göran Pertiö ja

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?).

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?). SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Pörsänmäki 21:3 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi MUSEOVIRASTO TUHKAKANGAS

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Vaunuvajan restaurointi (1/2)

Vaunuvajan restaurointi (1/2) Vaunuvajan restaurointi (1/2) Vaunuvajan nurkkakiviä oikaistiin ja pitkien, notkollaan olevien seinälinjojen alle lisättiin kivet. Rakennusta ja kattoa oikaistiin "virheitä puolittamalla" vain sen verran,

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 21 Leirimaja Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA 17.3.2006 KOSTEUSVAURIOKARTOITUSRAPORTTI Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB Consult Oy Ab, Helsinki Timo Salonen (GSM 040 5111 453) Rakennusarkkitehti KOSTEUSVAURIOKARTOITUS/

Lisätiedot

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta LAUSUNTO 9.10.2015 Tilakeskus-liikelaitos Isännöitsijä Sara Welling PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Lausuntopyyntönne 8.10.2015 TRÄSKÄNDAN KARTANON VUOKRAKILPAILUTUS Tilakeskus -liikelaitos on pyytänyt kaupunginmuseon

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 5.12.2014 Oriveden rantaosayleiskaava, Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Marraskuussa

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 3 Kivelä Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 14.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Keihäänkärjentie 11, 90410 Oulu Oulu Kaakkurinkangas Kiinteistötunnus: 564-27-33-4 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: Omakotitalo

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 7.1.2015 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kunta: Kunnan osa: Rinnetie 2, 90440 Kempele Kempele Sarkkiranta Kiinteistötunnus: 244-401-116-174 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Asuinpinta-ala: 133 m² Kokonaisala:

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/20. Vastaanottaja: Fredrik Karlsson. Crista Berdtson. Mattilantie 119, Karkkila. Tutkimus pvm: 20.8.15

Kuntokartoitus. Sivuja:1/20. Vastaanottaja: Fredrik Karlsson. Crista Berdtson. Mattilantie 119, Karkkila. Tutkimus pvm: 20.8.15 Sivuja:1/20 Vastaanottaja: Fredrik Karlsson Crista Berdtson Kuntokartoitus Kohde: Mattilantie 119, Karkkila Tutkimus pvm: 20.8.15 Raportointi pvm: 30.8.15 Läsnä olleet: Omistajat, Fredrik Karlsson ja Crista

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK Remonttikoulu Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry PRKK ry on ainoa omakotirakentajia ja remontoijia edustava yhdistys Suomessa. Riippumaton yhdistys tarjoaa

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Raportti Kuntotarkastus asuntokauppaa varten 17.06.2013 Laukaantie 4, Fax 0 10 322 0909 pts@pts.fi www.pts.fi Tekijä: Juhana

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

PM NO 2: HINKABÖLEN MUSEOALUE TUPARAKENNUS - MUNAPIRTTI - PYHTÄÄ

PM NO 2: HINKABÖLEN MUSEOALUE TUPARAKENNUS - MUNAPIRTTI - PYHTÄÄ 2010-05-05 1 ( 5 ) PM NO 2: HINKABÖLEN MUSEOALUE TUPARAKENNUS - MUNAPIRTTI - PYHTÄÄ V Ä L I K A T S E L M U S, V A I H E II: Aika: 2010-05-05, klo 16.00 17.30 Paikka: Hinkaböle - Munapirtti - Pyhtää Kohde:

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Sisaruspohjan osayleiskaava-alueella sijaitsevat Tampereen aitolahden ja Teiskon rakennuskultturi 2008 julkaisun mukaiset rakennuskulttuurikohteet

Sisaruspohjan osayleiskaava-alueella sijaitsevat Tampereen aitolahden ja Teiskon rakennuskultturi 2008 julkaisun mukaiset rakennuskulttuurikohteet Liite 4 Sisaruspohjan osayleiskaava-alueella sijaitsevat Tampereen aitolahden ja Teiskon rakennuskultturi 2008 julkaisun mukaiset rakennuskulttuurikohteet PIRILÄ 1122 Piriläntie 54, Värmälä-2-268 RM II:

Lisätiedot

PINTAKALLISTUSSELVITYS

PINTAKALLISTUSSELVITYS 27.7.2011 PINTAKALLISTUSSELVITYS Kimokujan koulu Kimokuja 5 01200 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Insinööri (AMK) PÄÄKONTTORI, Konalankuja 4, 00390 HELSINKI

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS SUOVUOREN TILAKESKUKSEN RAKENNUKSISTA Tontti 529-22-12-1 (529-425-1-32)

RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS SUOVUOREN TILAKESKUKSEN RAKENNUKSISTA Tontti 529-22-12-1 (529-425-1-32) RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS SUOVUOREN TILAKESKUKSEN RAKENNUKSISTA Tontti 529-22-12-1 (529-425-1-32) Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 1 Suovuori mainitaan keskiajalla

Lisätiedot

02210 ESPOO puh (09) 88 791 fax (09) 803 7715 Jouni Räsänen, RI Tark. Hyv. Pvm. Tilaajan asiak. numero 02.05.2003

02210 ESPOO puh (09) 88 791 fax (09) 803 7715 Jouni Räsänen, RI Tark. Hyv. Pvm. Tilaajan asiak. numero 02.05.2003 K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOKARTOITUS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Skomarsintorppa Kosteustekninen jatkotutkimus

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 3A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI

KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI Puutteenperäntie 3 88470 Kontiomäki 31.12.2014 RI/ PKM Juha Kähkönen KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI 2 YHTEYSTIEDOT: Työkohde: Puutteenperäntie 3, 88470 Kontiomäki Puh: Asiakas: Paltamon

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava RAK Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy 04200 Kerava 2/15 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN TIEDOT... 3 2.1 Kohteen tiedot... 3 2.2 Aineisto...

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

NS. KOLKAN TALON KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN SELVITYS

NS. KOLKAN TALON KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN SELVITYS Kolkan pohjoisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 4: Ns. Kolkan talon kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys URJALAN KUNTA NS. KOLKAN TALON KULTTUURIHISTORIALLISTEN

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa 122 89. Rakennuksen nimi: Hermannas Verneras Rnr: 49948700050096S Osoite: Sommarösundsv.476 Rakennustyyppi: pientila Rakennusvuosi: 1850 Korjausvuodet: ei tiedossa Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, piharakennukset:

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari MittaVaT Oy MUISTIO 1/6 KOHDE TILAAJA TUTKIJA Tervon kunta Opettaja asuntola Tervon kunta Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO MittaVaT Oy Jouni Tissari ja Jussi Timonen P. 040-7606243 AIKA 26.2.2014

Lisätiedot

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53101 LAPPEENRANTA 15.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi OMAKOTITALO

Lisätiedot