Vinnin talon katselmus
|
|
- Viljo Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Vinnin talon katselmus Neuvontamuistio Läsnä kulttuuritoimenjohtaja Ritva Hellstén ja nuorisotoimenjohtaja Hannu Ahlstedt Jämsän kaupungista, intendentti Virpi Mäkinen, rakennustutkija Saija Silén ja amanuenssi Pirjo Sojakka Keski-Suomen museosta. Katselmuksen tarkoituksena oli tutustua Jämsän kaupungille testamentattuun Vinnin taloon ja sen esineistöön. Keski-Suomen museolta oli pyydetty neuvoja testamenttilahjoituksen toimenpiteiden edistämisessä. Vinnin talon päärakennus
2 2 Vasemman päädyn kirjasto/sali, jossa on tyylihuonekaluja, kaappikello, valokuvia ja kirjakokoelma sekä pienesineistöä. Sisustus vaikuttaa pitkään sellaisenaan säilyneeltä. Vasemman päädyn salin pienesineistöä Kirjaston vieressä oleva ruokasali, jossa on tyylihuonekaluja ja pienesineistöä. Ruokasalin kalustuksesta on rakennusinventoinnin yhteydessä saatu tieto, että kalusto saattaa olla sotilasvirkatalon aikainen. Tämäkin huone vaikuttaa pitkään sellaisenaan säilyneeltä.
3 3 Rakennuksen keskellä olevassa salissa on tyylihuonekaluja ja pienesineistöä. Tässä tilassa on tehty kunnostuksia ja sen myötä irtaimiston alkuperäisyys on epävarmaa. Salin vieressä on makuuhuone, jossa on mahdollisesti suvun hallinnassa pitkään ollut esineistöä. Oikean puoleisessa päädyssä on tupa, jonka sisustuksessa on mahdollisesti käytetty huutokaupoista yms. hankittuja huonekaluja ja esineistöä. Tupaa on ollut kunnostamassa ja järjestelemässä lähes 30 vuotta sitten
4 taideopiskelijapariskunta. Huonekalut ja muu esineistö ovat laadukkaita, mutta eivät mahdollisesti kerro talon alkuperäistä tarinaa. 4 Rakennuksen oikeassa päädyssä tuvan takana on pieni varastohuone, jossa säilytetään puutyökaluja, jotka ovat Helena Ojan isä hankkimia mahdollisesti 1930-luvulla. Esineistö on tyypillisiä puusepän käyttämiä työkaluja. Testamenttilahjoituksen velvoitteista on satavilla lisätietoa seuraavasta linkistä. pdf Esineistön arviointi edellyttää koko materiaalin inventointia, kuntoarviointia ja kulttuurihistoriallisen arvon määrittelyä. Esineet on yksilöitävä, minkä kautta arvomääritelmät voidaan toteuttaa. Vinnin talon historialliset vaiheet edesauttavat irtaimiston iänmääritystä ja kokonaiskäsityksen luomista omaisuudesta. Kohteen taustatiedot on luettavissa liite 1:stä.
5 5 LIITE 1 Neuvontamuistioon, katselmus Rakennustutkijat Saija Silen, Keski-Suomen museo VINNIN TILAN RAKENNUKSISTA Perustuen tehtyyn katselmukseen ja Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkiston Vinnin tilan rakennusinventointitietoihin: Jämsän kohdekortti numero 206. Päivi Andersson , täydennysinventointi Nina Rinta-Porkkunen ja Soile Kilpi Vinnin tilan rakennuskanta muodostuu pääosin 1800-luvulle tyypillisistä maatilan pihapiirin rakennuksista, jotka ovat pääosin hirsirakenteisia. Aikanaan pihapiirissä on ollut useampia talousrakennuksia, mutta niitä on ajan saatossa purettu. Nykyinen pihapiiri koostuu asuinrakennuksesta, riviaitasta, vierasmajasta ja entisestä navettarakennuksesta. Rakennukset ovat sijoitettu nykyasussaan pääpihan kolmelle sivulle, neljäs sivu avautuu kohti Jämsänjokea pienen peltoaukean kautta. Pihapiirin ulkopuolelle sijoittuu viljamakasiini, savusauna ja maakellari. Pihapiiri on osin uudistunut ja vanhoja talousrakennuksia, kuten jokirannassa sijainnut paja sekä vanhat pirttirakennukset ovat purettu aikojen saatossa. Suur-Jämsän Historia I:n mukaan Hahkalan talo halottiin vuonna 1600 Vinniksi ja Manniseksi. Hahkalan Vinni toimi ruotusotalaitosjärjestelmän mukaisena kuriirin virkatalona ( Suur-Jämsän Historia II) luvun kartassa paikalla lukee vain Rusthåld eli rustholli. Rakennuksia ei ole merkitty. Jämsän 1840-luvun rustholleja ja tiloja kuvaavassa kartassa nykyisen Oikarinmutkan paikkeilla niemekkeessä lukee Hahkala By eli Hahkalan kylä ja paikalla on kolme taloa. Vinnin virkatalolla oli myös useita torppia ainakin 1800-luvun katselmuksien perusteella. Virkataloa vuokrasi tuomari Viktor Emanuel Waldén vuodesta 1870 lähtien. Viktor Waldén (s. Karstulassa k.Jämsässä ) toimi maanjako-oikeuksien sihteerinä ja puheenjohtajana Hämeessä. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1829 lähtien Charlotta Sofia Jylén ( 1891). Perhe asui Finnin tilalla ilmeisesti Viktorin kuolemaan saakka, eli vuoteen Viktor ja Charlotta olivat kihlakunnantuomari, laamanni Walfrid Emanuel Waldénin vanhemmat. Walfrid oli Karl Rudolf Waldenin isä ja sen myötä vuorineuvos Juuso Waldenin isoisä.
6 6 Waldénien perheen asuessa Hahkalan Finnillä alkoi pihapiiri muodostumaan kohti nykyasuaan; nimittäin rouva Walden rakennutti vanhan asuinrakennuksen jatkeeksi keittiön, salin, ruokasalin ja makuuhuoneen 1870-luvun aikana. Tämän tiedon mukaan vanha aitan puoleinen päätyosa kylmäkuisteineen olisi rakennettu jo ennen 1870-lukua ja tilat ns. salista eteenpäin olisivat Charlotta Waldénin tilauksesta kiertävien, mahdollisesti pohjalaisrakentajien toteuttamia uusittua kuistirakennetta lukuun ottamatta. Sitä ennen perheen käytössä oli pirtti, sali ja kaksi kamaria. Peruspohjaratkaisuna oli ennen laajennusta tyypillinen paritupa-ratkaisu. Pihapiirissä oli myös muita talousrakennuksia, joista ainakin 1870-luvulla pihapiirissä sijainnut palvelusväen pirtti sekä pienempi pirttirakennus purettiin 1940-luvulla. Lisäksi pihapiirin ulkopuolelle sijoittuva suurikokoinen makasiinirakennus on perimätiedon mukaan rakennettu Waldénien aikana, luvuilla. Myös pitkä riviaitta lienee rakennettu 1800-luvun loppupuoliskolla. Hirsisen navettarakennuksen valmistumisajankohdasta ei ole tietoa, mutta mitä todennäköisimmin myös se valmistui lukujen taitteessa vanhimmilta osiltaan. Waldenien perheen jälkeen tilan vuokrasi opettajatar Mandi Kaitala (opettajana Jämsässä ), 1892 tila siirtyi Fabian Juusonpojalle. Vinni myytiin 1920-luvulla asutustoimintaan ja sen asema valtion virkatalona päättyi. Tilan lunasti Helena Ojan vanhemmat, Salovuoret, 1930-luvulla. Siitä lähin tila oli tähän päivään saakka saman perheen omistuksessa. Aikanaan maatilan talouskeskuksena toiminut pihapiiri on ollut pääosin maaseutuelinkeinoa harjoittavan perheen kotina ja samalla työpaikkana, sittemmin sen käyttö muuttui ensisijaisesti vain asuinkäyttöön ja sen jälkeen tila oli pitkään kesäasuntona. Rakennuksien uudiskäyttö ja käyttötarkoituksien muuttuminen on osa arkipäivää myös kulttuurihistoriallisissa, suojeluarvoja omaavissa kohteissa. Maatilan pihapiirinä toiminut kokonaisuus soveltuu eri rakennuksiensa puolesta monenlaisiin käyttötarkoituksiin, jotka on mitoitettu olemassa olevien rakennuksiin sopiviksi. Käyttö voi olla joko ympärivuotista tai vain osan vuodesta, kunhan ylläpidosta huolehditaan myös varsinaisen käyttöajan ulkopuolellakin. Rakennukset eivät aseta rajoituksia toiminnalle, mutta toiminnan tulee sopeutua olemassa oleviin tiloihin ja huomioida kohteen erityiset historialliset piirteet ja arvot. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksien kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä tukee parhaiten sellainen toiminta, joka ei aiheuta merkittäviä muutos- tai laajennustoimenpiteitä rakennuksiin. Asuinrakennuksessa viimeisten vuosikymmenien muutokset ovat olennaisesti laajentaneet käyttömahdollisuuksia kohteessa, kun rakennukseen on toteutettu kosteita tiloja sisällään pitävä laajennusosa sekä tehty sisäänkäynnistä esteetön invaliuskoilla, joka edistää kohteen käyttöä ja saavutettavuutta myös erityisryhmien piirissä.
7 7 Asuinrakennus Asuinrakennuksen vanhin osa, sisääntuloväylän puoleinen päätyosa on valmistunut vuoden 1997 rakennusinventointitiedon mukaan ennen 1870-lukua. Asuinrakennus salvottiin kalliolle jyrkähkön rantavallin päälle Jämsänjoelle selkänsä kääntäen. Vanhin hirsirakenteinen paritupa-mallia noudattanut asuinrakennus osaan laajennettiin ns. uusi pääty vuosien välisenä aikana. Se toimi viimeiset vuodet Helena Ojan ensisijaisina asuintiloina. Rakennus on tehty hirsistä salvomalla, lukuun ottamatta kuisteja sekä ns. vanhan päädyn lautarakenteista kylmäkuistia. Nykyiseltä pohjakaavaltaan se on suorakaiteen mallinen, salien ja pirttien väliin jää eteis- ja kuistikatkokset. Rakennus on vuorattu vyöhykkeisellä vuorauksella, jossa peiterimavuoraus seinien yläosassa vaihtuu vaakavuorattuun alaosaan. Vyöhykkeittäinen vuoraus yleistyi 1800-luvun loppupuolen kertaustyylien paikallisten sovelluksien kautta kaikkialla maassamme. Lautavuorauksien yleistymiseen vaikuttivat myös sahatavaran saatavuuden parantuminen. Rakennuksen lautavuoraus on maalattu punamullalla. Ikkunoiden vuorilaudat sekä vyöhykkeitä katkaisevat listoitukset, nurkkalaudat sekä räystäät on maalattu valkoiseksi. Asuinrakennusta on laajennettu muutamaan otteeseen, sen vanhimmat osat ovat jo ajalta ennen rouva Waldénin laajennushanketta ( vuosien välisenä aikana). Päärakennuksen vanhimpien osien rakennusajankohta ei ole tiedossa, lisäksi myöhemmät muutokset ovat osittain poistaneet sellaisia kerroksia, joista rakennusajankohtaa olisi voinut selvittää. Todennäköisesti vanhan tuvan päätykin lienee rakennettu 1800-luvun aikana. Ikkunoita on useampaa tyyppiä, rakennukseen on asuinkerroksen ikkunat pääosin uusittu, suurimmilta osin luvuilla. Varhaisimmat tunnetut ikkunoiden uusimiset ovat 1950-luvulta, jolloin vanhan pirtin ikkunat uusittiin ja aukotusta suurennettiin. Alkuperäisiä tai vähintään 1900-luvun alkupuolella tehtyjä ikkunoita on jäljellä kuisteissa ja ullakolla. Rakennuksen kate on uusittu, 1990-luvun rakennusinventoinnissa todettiin että nykyisen tiilikaton alle on jätetty vanha pärekatto. Lisäksi päädyn invaliuska ja siihen liittyvä kuisti on rakennettu 2003 paikalla jo aikaisemmin olleen kuistin tilalle, jotta tiloihin saatiin sijoitettua muun muassa esteettömät pesutilat.
8 Sisätiloissa vanhan päädyn pirttiosa on nykyisin 1970-luvulla tehdyn sisätilan uudistamisen mukaisessa asussa. Tuolloin tuvan pinkopahvit ja tapetit poistettiin ja alla olleet tummuneet hirret käsiteltiin lakan ja puusuoja-aineen sekoituksella, joka muodosti hirsien sisäpintaan kiiltävän, tumman lakkapinnan. Tuvan kattolautoja tai lattioita ei käsitelty. Kattoparruja on uusittu luvuilla muutamaan otteeseen. Lisäksi tupauunin ympäristö laatoitettiin tässä samassa yhteydessä. Tuvassa oli alkujaan 6 ruutuiset ikkunat, jotka olivat pienemmät. Tuvan lattia uusittiin välisenä aikana. Lattiaa nostettiin 1990-luvun alussa. Tuvasta seuraavana on vanha eteinen, joka on säilynyt varsin vähäisin muutoksin, lattioita ei ole Salovuorten aikana uusittu tilaan. Eteisen viereinen kamari on hyvin säilynyt, sen seinät ovat hirsipinnalla ja huoneen tulisija on rakennettu viimeistään 1870-luvulla. Myöskään kamarin lattiaa ei ole uusittu. Salin osalta ovat tilat kokeneet muutoksia, 1930-luvulla salin lattiaa nostettiin, sillä se oli tuvan lattiaa alempana. Lattia uusittiin jo 1950-luvulla sen pudottua alas. Sen jälkeen se on myös lakattu. Helmiponttikatto on lakattu samaan aikaan kuin uunin rappaus on tehty, mitä todennäköisimmin 1950-luvun lattian kunnostuksen yhteydessä. Rakennuksen sisäovet ovat täyspuisia, pääosin peiliovia neljällä peilillä, osa myös pystylankullisia. Ovet ovat maalattu emalimaaleilla sotien jälkeisenä aikana. Myös lattioita on maalattu ns. vanhalla puolella. Sali on lisäeristetty, eristystä on myös salin tapetin alla olevan insuliitin alla rouva Helena Ojan 1990-luvulla kertoman mukaan. Eriste ei ole tiedossa. Päällimmäisenä on paperitapettikerros, joka ei liene kovin vanha. Salin ikkunat on uusittu luvuilla. Kuten todettua, tulisija ei ole enää alkuperäisessä asussaan luvulla rakennetussa osassa on T-malliset ikkunat. Eteisen ja vierasrapun vieressä on ruokasali, sali ja makuuhuone sekä sen vieressä laajennusosana kuistirakenteeseen tehdyt kosteat tilat. Sisäänkäynti tulee keittiöön. Pääosin tiloissa on vanha, todennäköisesti alkuperäinen lautakatto ja listoitukset. Seinissä on keittiötä ja laajennusta lukuun ottamatta pinkopahvit, joiden päällä tapetti. Lattiat ovat pääosin leveää ponttilattiaa, paitsi makuuhuoneessa ja kosteissa tiloissa, joihin on ilmeisesti laajennusosan yhteydessä laitettu muovimatto. Erityisesti ruokahuone ja sali / kirjasto ovat parhaiten säilyneitä, kerroksellisia sisätiloja rakennuksessa kuvaten rakennuksen historiallisia vaiheita. Toisin kuin niin kutsutussa vanhassa päädyssä, jossa on tehty merkittäviä muutoksia ja 1970-luvuilla sekä myöhemmin, on uudemmassa päätyosassa säilynyt alkuperäiset ratkaisut vain maali- ja tapettikerroksia on lisätty vanhojen päälle lukujen laajennusosa on sisätilojen rakennushistoriallisilta kerroksiltaan merkittävä ja sen säilymistä tulee tukea.
9 Vesi- ja viemäriverkkoon asuinrakennus liitettiin vuonna Tuolloin wc-tilat oli sijoitettu entiseen komeroon makuuhuoneen läheisyydessä. Keittiötilat ovat osin uusiutuneet asteittain, vaikkakin vanha hella on edelleen keittiössä. Keittiössä on esillä myös rakennuksen hirsiseinä. Kalusteet ovat pääosin uusiutuneet. Vuoden 1997 rakennusinventoinnissa todetaan, että rakennukseen kuuluva kellari on kunnostettu 1990-luvulla, säilyttäen se edelleen maalattialla ja holvattuna. Katselmuksen yhteydessä kellarissa ei käyty eikä todettu sen nykytilaa esimerkiksi suhteessa uuteen kuistiratkaisuun (2000-luvulta). Asuinrakennus on ollut poissa vakituisesta asuinkäytöstä vuodet Sitä ennen asuinrakennuksessa on asuttu osassa rakennusta ympäri vuoden. 9
10 10 Suositellut toimenpiteet päärakennukselle: ruoka-aineiden ja muun hyönteisten ravinnoksi sopivien tuotteiden poistaminen rakennuksesta kokonaan välittömästi ettei paikalle suotta houkutella nykyistä enemmän tuholaisia. suojaverkkojen tarkastus, korjaus ja mahdollinen lisäämien kuolleiden eläinten poistaminen, jyrsijätilanteen kartoitus, alapohjan tarkastus hyönteisvaurion tutkiminen ja tuhojen rajoittaminen olosuhteiden ylläpito niin, että rakennuksen jatkovaurioituminen voidaan estää. Säännölliset tarkastukset, esim. tarkastuslistan perusteella, peruslämmön ylläpito > suhteellisen kosteuden pitäminen alle 60% > hyönteisille epäsuotuisat olot, lahon hidastuminen maa-aineksen poisto rakennuksen ja maanpinnan muotoilu rakennuksen pääjulkisivun puolelta salin ja vanhan sisäänkäynnin ympäristöstä. kasvillisuuden poisto rakennuksen seinien ympäriltä kesän aikana. jatkuva seuranta rakennuksen kunnon osalta sekä sen myötä korjausta vaativien toimenpiteiden välitön korjaus. kuntotutkimuksen aloittaminen ja sen mukaisen korjausohjelman laatiminen kiinteistön kunnossapidosta vastaavan yhdyshenkilön osoittaminen kaupungin hallinnossa ja riittävien resurssien ohjaaminen kiinteistön ylläpitoon ja hoitoon pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi kerrallaan Rakennuksessa on ensisijaisesti pyrittävä rajoittamaan ja ehkäisemään eläin- ja hyönteistuhoja, jotka ovat tällä hetkellä olemassa oleva ongelma rakennuksessa. Vanhan tuvan alta kuuluu selkeästi jyrsijän äänet poikueineen ja rakennuksen takana oli myös supikoiran raato. Lisäksi ainakin rakennuksen keskiosassa sijaitsevan salin lattialaudoitusta on vaurioittanut jo pitkän aikaa jokin puuntuholainen, mahdollisesti yksi jumilajeistamme. Tuholaisongelman rajoittamiseksi ja sen laajenemisen ehkäisemiseksi tulee asuinrakennuksesta välittömästi poistaa kaikki ruokatarvikkeet ja muut hyönteis- ja eläinravinnoksi kelpaavat tuotteet. Erityisesti olisi tarkastettava ullakko sekä alapohja sekä vanhan puolen pääty. Rakennuksen avonainen alapohja on tarkastettava ja tyhjennettävä mahdollisista kuolleista eläimistä. Lisäksi piipun verkko tulee korjata ja muut piiput sekä aukkopaikat tarkistaa, tarvittaessa asentaa lisäverkotuksia isompien eläimien kulun estämiseksi rakennuksen sisätiloihin ja niitä vastaaviin kylmiin tiloihin. Tähän kuitenkin poikkeuksena jos ullakkotilasta tai kattorakenteista löydetään lepakkojen pesäpaikkoja. Koska rakennus on ollut kylmillään ja
11 siellä on lentoaukkoja, on se potentiaalinen lepakkojen pesintäpaikka. Jos lepakkoja kohteesta löytyy, tulee asiassa olla yhteydessä Keski-Suomen ELY-keskukseen (biologi Aulis Jämsä) lisäselvityksien käynnistämiseksi. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit ja sen myötä niiden pesintäpaikat ovat direktiivin myötä rauhoitettuja. ( Keskisalin lattialaudoituksessa on puulattian lakkapinnan alla havaittavissa hyönteistuhoja sekä lahovauriota. Mahdollista on, että tuhoja on tapahtunut myös seinä- ja kannatinrakenteissa. Kiinnostava tieto rakennuksen historiasta koskien salia on, että samaisen salin lattia oli tippunut alas 1950-luvulla. Sen jälkeen rakennettiin uusi lattia (nykyinen), joka on sittemmin käsitelty lakkaamalla. On mahdollista, että tuolloin lattian romahtamisen syynä oli myös lattian lahovauriot ( kosteus /rakenne) ja jopa jo silloin myös hyönteisten osin vaurioittamat lankut. Nykyisen tilanteeseen tietoa heijastaen, on mahdollista että kyseisessä kohtaa rakennusta on rakennustekninen heikkous, jonka myötä lattiarakenteisiin tai alapohjaan pääsee sinne kuulumatonta kosteutta. Tämä on muodostanut tilanteen jossa vaurion eteneminen on hidasta, mutta hoitamattomana tuhoisaa pitkällä aikavälillä. Sama tilanne on mahdollisesti ollut jo lattian kanssa aikaisemminkin, ongelma ei ole siis syntynyt välttämättä vuosien vaan vuosikymmenien aikana. Myös hyönteistuhot kertoisivat tällaisesta kehityksestä. Erityisesti uunin ympäristössä oli selkeitä vaurioita, joita tulee tarkemmin selvittää. Lisäksi tulee selvittää tuhohyönteisen nykyinen aktiivisuus kohteessa kylmillään oleva rakennus luo edellytykset ongelman leviämiselle. Hyönteisvaurioiden on todettu olevan selkeässä syy-seuraussuhteessa puun ulkopuolelta tulevan kosteuteen ja sen aiheuttamiin homerihmasto ja sinistäjäsienen aiheuttamaan rihmastokasvuun. Näillä asioilla on yhteyttä myös rakennuksen sisäilmastoon. Päärakennuksen kunnossapidon ja säilymisen tueksi sekä kokonaistilanteen selvittämiseksi olisi hyvä tilata kohteeseen laajamittainen asiantuntijoiden laatima kuntotarkastus, jossa rakennus tarkastetaan kaikilta rakenteiltaan. Tässä tapauksessa rakenteita joudutaan myös avaamaan ongelmien laajuuden selvittämiseksi. Tutkimuksessa selviää myös mahdolliset riskirakenteet ja on mahdollista ennakoida sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Kuntotarkastuksen tekijäksi tulee etsiä yritys, jolla on kokemusta nimenomaisesti vanhoista, hirsirakenteisista taloista. Lisäksi eduksi on kokemus kulttuurihistoriallisesti merkittävissä rakennuksissa toimimisesta. Perusteellinen kuntotarkastus ja sen pohjalta laaditut toimenpide- ja korjaussuosituksien listat palvelevat rakennuksen kunnossapitoa ja sen suunnittelua. Lisäksi se auttaa rakennuksen uuden käytön ja käyttäjien etsimisessä, kun rakennuksen tekniset ominaisuudet ja kunto tiedetään. Navetta / varasto Navettarakennus on ollut aikanaan huomattavasti suurempi, mutta sitä on pienennetty ainakin 1930-luvulla. Nykyasu lienee syntynyt 1950-luvulla, jolloin rakennus on saanut nykyiset ikkunaratkaisut sekä mahdollisesti myös kuistirakenteet. Navetta on ollut poissa käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstään vuodesta 1955 lähtien. Navettarakennusta on muutettu jonkin verran myös myöhemmin, lähinnä toisen päädyn osalta. Rakennuksen osalta ei ole ajoitustietoja, rakenteen perusteella sen vanhimmat osat lienevät tehdyn viimeistään lukujen vaihteessa. Uusimpia muutoksia on tehty sahatavarasta, rankarakenteisina. Edelleen rakennuksen takaosassa on lantalan katokset sekä ulkohuoneet. Punaiseksi maalatussa puurakennuksessa on satulakatto sekä pääjulkisivussa kaksi katoksellista sisäänkäyntiä. Rakennuksen toinen pääty on muutettu autotallimaiseksi korjaustilaksi. Hirsirakenteinen pääty on varastotilana. Rakennuksen sisällä ei käyty. Rakennuksessa on kolmiorimahuopakate ja se on pääosin hirsipinnalla. 11
12 12 Maa-aineksen poisto ja maan muokkaus rakennuksen ympäriltä polttopuiden ja muiden rakennuksen seinää kosteutta keräävien aineksien poisto ja ilmanvaihdosta rakenteiden ympärillä huolehtiminen, tilojen tyhjentäminen kosteuden kerääntymisen ehkäisemiseksi rakenteiden ympäriltä rakenteiden kunnon selvittäminen, tarvittaessa tukeminen lantalan osalle rakennuksen ympäristön kasvillisuuden leikkaus kesän ajan Riviaitta Yksikerroksisen, hirsistä salvotun riviaitan rakennusaika ei ole tiedossa, todennäköisesti se on kuitenkin tehty nykymuotoiseksi 1800-luvun loppupuoliskolla. Salvostyypit ja ovimallit ovat varsin yleisiä. Rakennuksessa on sijainnut vaateaitta, nukkuma-aitta sekä ruoka-aittoja. Sittemmin se on toiminut varastona. Alkujaan aitta on ollut luhtiaitta, jossa sittemmin on solan aukot peitetty ja rakennusta on mahdollisesti muutettu katon teon yhteydessä. Aitan keskiosassa on nähtävissä nuorempia korjauksia. Näyttävimmät piirteet rakennuksessa on poikkeuksellisen leveät ja raskaat otsalaudat sekä päätyjen sirot koristeikkunat, jotka todennäköisesti liittyvät luvun tilan korjausvaiheisiin. Rakennus on pääosin säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Katemateriaali on ajansaatossa uusiutunut, lisäksi rakennusta on maalattu. Nurkkakiville tehdyn perustuksen päälle rakennettu riviaitta on osin hieman notkollaan toisesta päädystä. Rakennuksessa on varsin painava tiilikate, jota on osin kunnostettu muun muassa suojaamalla katon lappeita päädyissä reunapellillä. yleisesti ottaen rakennuksessa on kunnostustarvetta nyt ensisijaisesti kasvillisuuden poisto rakennuksen ympäriltä, mahdollinen maan muokkaus, maa-aineksen poisti puurakenteiden ympäriltä / läheltä jos korjaustarvetta tulee, siihen tulee välittömästi tarttua. katon kunnosta tulee ensisijaisesti huolehtia, sillä korkealla kivijalalla oleva rakennus muutoin tuulettuu hyvin jos kasvillisuutta ei ympärillä ole, eikä ulospäin näyttänyt siltä, että rakenteelle epäsopivia ratkaisuja olisi tehty. Vierasmaja / asuinaitta Pihapiirin sisääntuloväylän puoleiselle sivulle on rakennettu vuonna 1997 Honkarakenteen kaksikerroksinen luhtiaittaa muistuttava, ympärivuotisessa asuinkäytössä ollut piharakennus. Punaiseksi pihan muiden rakennuksen mukaan maalattu höylähirrestä tehdyssä rakennuksessa on huonetiloja kahdessa kerroksessa. Luhdin kautta on järjestetty sisäänkäynti parvimaiseen yläkertaan, josta pääsee puolestaan rappuja pitkin alakerran tupakeittiöön. Alakerrassa on lisäksi sauna ja wc-tilat. Uudehko rakennus on pääosin hyvässä kunnossa, mutta myös täällä on jyrsijän jätöksiä sisätiloissa havaittavissa.
13 13 jatkuva seuranta ja peruslämpö, jotta kosteus pysyisi rakenteista poissa. jyrsijöiden seuranta ja ehkäisy Sauna Jokirannassa sijaitseva savusauna ei ole tilan alkuperäistä rakennuskantaa vaan on siirretty paikalle Peuramäestä 1980-luvulla, Helena ja Pekka Ojan toimesta. Rakennuksen ikä ei ole tiedossa eikä sen historia Peuramäessä. Rakennus on hirsistä salvottu, se on nostettu graniittipaasien päälle. Hirret ovat suoraksi veistetty ja edelleen hirsipinnalla, pintaa ei ole käsitelty, vaikkakin joissain etuosan kaiderakenteissa on jäänteitä punamullasta. Katon aluslaudoitus näyttää kohtalaisen nuorelta, ilmeisesti huopakatteen päälle on rakennettu eräänlainen turve- /niittykate. Rakennus on yläosastaan auki, katolla on keskiosassa puinen lakeinen. Saunarakennuksen sisällä ei käyty katselmuksen yhteydessä, eikä rakennuksen sisäosien tilanne ole tiedossa. Rakennuksen etuosan kuistissa kiinni olevat tukirakenteet ovat todennäköisesti myöhemmin lisättyjä. Saunan osalta olisi hyvä tarkistaa rakenteiden kunto sekä katto, mahdolliset kosteuden aiheuttamat lahovauriot myös sisätiloissa. kasvillisuuden pitäminen poissa rakenteista, ympäröivän maakosteuden seuranta (Vilja-) Makasiini
14 Suuri porttiaiheena toimiva viljamakasiini on pihapiirin tunnusmerkkinä tilalle saavuttaessa. Korkea hirsistä salvottu viljamakasiini on rakennettu ilmeisesti Waldénin aikana luvuilla. Rakennus on maalattu punaiseksi ja siinä on tiilikate, kuten vanhassa riviaitassa. 14 Kartoitettava rakennuksen yleiskunto ja erityisesti selvitettävä, mikä nykyisen katon kunto on. Sisätilojen mahdolliset vauriot Maanpintaa muokattava rakennuksen ympäriltä, jotta kosteusvaurioiden laajeneminen voidaan pysäyttää, suora kosteuden siirtyminen rakennukseen poistuu ja lisäksi vedet on johdettava rakennuksesta poispäin. Alimmat hirret ovat kiinni maanpinnassa, ne ovat kärsineet lahovaurioista koko pääjulkisivun mitalta. Rakennuksen ympäristön kasvillisuus tulee pitää hallinnassa, jotta rakennuksen alimmat hirret ja pohja pääsevät tuulettumaan.
15 15 Vinnin tilan rakennetun kulttuuriympäristön arvoista ja arvotuksista Vinnin tilalla on merkittävää kulttuurihistoriallista merkitystä pitkän asutushistoriansa sekä säilyneen talonpoikaiskulttuuria kuvaavan, pääosin 1800-luvulta peräisin olevan rakennuskantansa puolesta. Pihapiiri kuuluu osana Museoviraston valtakunnallisesti merkittävään Jämsänjoen agraarimaiseman kokonaisuuteen ( RKY2009, Museovirasto). Aluekokonaisuus on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavaan valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Jämsänjoen agraarimaiseman kuvauksessa Museoviraston RKY-aineistossa lukee muun muassa seuraavaa: Savikkoalueella sijaitseva Jämsänjokilaakso tunnetaankin Keski-Suomen vilja-aittana. Jämsän taajamarakenteen eteläpuolella oleva alue polveilee avoimena maanviljelysmaisemana. Joen itärannalla on mm. Ala-Mannisen, Vinnin, Puttolan ja Ruotsulan tilat sekä vastarannalla joen mutkassa Karhala, Niemi ja Saari. Kaikki tilat peltoineen sisältyvät laajempaan Jämsänjokilaakson maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisema-alueeseen. Lähde : Museoviraston kuvauksessaan viittaama maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema-alue on puolestaan selvitetty Keski-Suomen maakuntakaavaan liittyvien selvityksien yhteydessä, osana Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden päivitysinventointia (Keski-Suomen ympäristökeskus, ,osoitteessa: ) Kulttuurimaisemainventoinnissa on todettu jokivarren tilojen viljely- ja maatalousmaiseman merkitys alueen ominaispiirteenä. Ne eivät olisi syntyneet ilman karja- ja viljelytiloja, joita Vinnikin on aikanaan ollut. Lisäksi Vinnin tilan alueelle sijoittuu rautakautinen muinaisjäännöslöydöspaikka, joka on muinaismuistolailla suojeltu. Lisäksi Virmapyhän alueelta on tehty muinaisjäännöslöytöjä. Muinaismuistorekisteriin karttuu uutta tietoa päivittäin jatkuvasti, ajantasaisen tiedon muinaisjäännöksistä saa Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä: Lisätietoa Tilan kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuskannan kunnostukseen saa neuvoja ja ohjeistusta saa Keski-Suomen museosta. Lisäksi kohteeseen on mahdollista hakea pääosin ulkopuolen säilyttäviin kunnostuksiin rakennusperinnön hoidon avustusta Keski-Suomen ELY-Keskuksesta tai Museoviraston entistämisavustusta. Hakuaika on vuosittain syksyllä. Rakennuskorjausneuvontaa Keski-Suomen museossa antavat konservaattori Esko Ahola sekä museon rakennustutkijat. Jämsän aluetta koskevissa rakennetun kulttuuriympäristön asioissa teitä auttaa rakennustutkija Päivi Andersson. Muinaisjäännöksiä koskevaa lisätietoa saa arkeologi Miikka Kumpulaiselta. Rakennus- ja toimenpidelupaa vaativissa lausunnoissa tulee Keski-Suomen museoon toimittaa kirjallinen lausuntopyyntö sekä kopio suunnitelma-aineistosta. Lisäksi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa on hyvä keskustella hankkeen tavoitteista Keski-Suomen museon kanssa. Erilaisissa rakennuksen maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvissä kulttuuriympäristön asiantuntijalausunnoissa tulee lausuntopyyntö esittää kirjallisena Keski-Suomen museolle. Lausuntopyyntö osoitetaan aina sähköpostiosoitteeseen: keski-suomenmuseo.toimisto@jkl.fi Lausuntopyynnön liitteenä toimitetaan aineisto, josta lausuntoa pyydetään. Vaihtoehtoisesti aineiston voi toimittaa postitse osoitteeseen: Keski-Suomen museo, PL 634, Jyväskylä.
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi
Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen
Lisätiedot1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotRAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotPORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015
Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotKuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013
Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus
LisätiedotKalliola /10
Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotAnjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia
Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun
LisätiedotUrajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013
Urajärven kartano ja kulttuuripuisto Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Päärakennus, Keittiö Keittiö ennen restaurointia Seinältä löytyneitä fragmentteja vanhasta tapetoinnista Konservaattori
LisätiedotLIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI
LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI RANTATIE 68 (RNr 7:116) Hirsirunkoinen kesämökki on rakennettu 1930-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotLIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä
1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon
LisätiedotRakennusta alkuperäisasussaan
Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen
LisätiedotKUNTOTUTKIMUS: VARASTO-/TALLIRAKENNUS
: VARASTO-/TALLIRAKENNUS Kotka, Langinkoski 05/2010 Suhonen, Järvinen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 1. Yleistä 1.1. Ajankohta Kuntotutkimus suoritettiin kahden päivän aikana 11. 12.5.2010. 1.2. Työn
LisätiedotRakennuksen kuntotarkastus
Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi
Lisätiedot1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
LisätiedotTEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE
T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS
LisätiedotKK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7
KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto
LisätiedotHUOPALAHDEN ASEMAN VAHTITUVAN (ratu 35013) RAKENNUSVAIHEET
HUOPALAHDEN ASEMAN VAHTITUVAN (ratu 35013) RAKENNUSVAIHEET 25.3.2014 Juulia Mikkola, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Livady Hämeentie 4 C 25, 00530 Helsinki p. 09-348 70 501 juulia@livady.fi ASEMA VAJA
LisätiedotErityispiirteet säilytetty alkuperäisasussaan, kansallisromanttisessa tyylissä 8. Kuvat
1 Meijeri 7. Rakennuksen kuvaus Vanha meijeri Nykyinen käyttö Ei käytössä Alkuperäinen käyttö Meijeri Rakentamisaika 1907 Kerrosluku 2 Kivijalka luonnonkivi/betoni Runko luonnonkivi Katemateriaali pelti
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
LisätiedotHALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA
LIITE 2 HALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 20.2.2019 Osayleiskaavan alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön alueita tai yksittäisiä rakennuksia. Osayleiskaava-alueen
Lisätiedotp/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.
PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,
LisätiedotTurtosen alueen säilynyt rakennuskanta
Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja
LisätiedotLevin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy
Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus
LisätiedotUusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem
Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem 895-483-0001-0051 1 001 Torppa 002 Vaja Postinumero: Postitoimipaikka: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Asutushistoria: Lähiympäristö:
LisätiedotTarkastettu omakotitalo
Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
Lisätiedotkesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri
1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan
LisätiedotKnuuttilantie 5 C, Jalasjärvi. Asuinrakennuksen kuntokatselmus klo 15.00
1 8 Knuuttilantie 5 C, 61600 Jalasjärvi Asuinrakennuksen kuntokatselmus 1.8.2017 klo 15.00 2 8 Tilaus 27.7.2017: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Tarkastuksessa
LisätiedotRAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus
RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.
LisätiedotLausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Lausuntopyyntö 7.11.2016 Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 Kempeleen
LisätiedotVerkkovajan restaurointi
Riihen restaurointi Pahoin vuotanut, tiensä päähän tullut vanha pärekatto uusittiin. Vuotavan katon aiheuttamat lahovauriot vesikaton ja välikaton rakenteissa korjattiin entisen kaltaiseksi. Päätyseiniä
LisätiedotPIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA
PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa
LisätiedotKylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola
Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi
LisätiedotBonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.
Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä
LisätiedotKuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.
Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä
LisätiedotPaltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit
Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti
Lisätiedot5. Sisäänkäyntiportaat 6. Kattovedet tulevat seinän viereen maahan ja roiskuvat perustuksia vasten
1. 1. Julkisivu, sisäänkäynnit 2. Julkisivu pääty 3. Julkisivu, takaa 4. Julkisivu, toinen pääty 5. Sisäänkäyntiportaat 6. Kattovedet tulevat seinän viereen maahan ja roiskuvat perustuksia vasten 2. 7.
LisätiedotKAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY
KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN
LisätiedotTARKASTUSRAPORTTI. Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki. 18.8.2014 Saneeraustekniikka Sartek Oy RI/ PKM Juha Kähkönen
TARKASTUSRAPORTTI Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki 18.8.2014 RI/ PKM Juha Kähkönen TARKASTUSRAPORTTI 2 YHTEYSTIEDOT: Työkohde: Puutteenperäntie 1-12, 88470 Kontiomäki Puh: Asiakas: Paltamon kunta
LisätiedotKOOSTE VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE Lausunnot, mielipiteet ja kaavoittajan vastineet
liite nro 4 KOOSTE VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE Lausunnot, mielipiteet ja kaavoittajan vastineet Asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Kaisaniemen (6.) kaupunginosan korttelia 47 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400
LisätiedotLausunto. Yhteenveto sisältää mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Palautteen antaja ja pvm
Sivu 1 (6) Lausunnot Palautteen antaja ja pvm Uudenmaan ELY-keskus 30.1.2017 Yhteenveto sisältää 24.2.2017 mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Lausunto Vastine
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit
LisätiedotVapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa
Lattiarakenteen kuntotukimus Tarkastuskohde: Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VNT Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Vahinkonumero: Tarkastaja:
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
LisätiedotPAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009
PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu
LisätiedotVierailulla Urho Kekkosen museossa
Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita
LisätiedotVaunuvajan restaurointi (1/2)
Vaunuvajan restaurointi (1/2) Vaunuvajan nurkkakiviä oikaistiin ja pitkien, notkollaan olevien seinälinjojen alle lisättiin kivet. Rakennusta ja kattoa oikaistiin "virheitä puolittamalla" vain sen verran,
LisätiedotJyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava
Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen
LisätiedotTIETOJA KIINTEISTÖSTÄ
19.07.18 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: Nissiläntie 11, 90650 Oulu Oulu Ranta-Saarela Kokonaisala: 220 m² Rakennusoikeus:
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo
LisätiedotARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 )
ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) HINKABÖLEN KOTISEUTUMUSEO - MUNAPIRTTI K O R J A U S S U U N N I T E L M A I I - K U V A L I I T T E E T - T U P A R A K E N N U S ARK 2006-11-10..2007-01-04 2 ( 10
LisätiedotPirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö
LisätiedotKurikantie 7, Kurikka. Liikerakennuksen kuntokatselmus klo 10.00
1 9 Kurikantie 7, 61300 Kurikka Liikerakennuksen kuntokatselmus 1.8.2017 klo 10.00 2 9 Tilaus 27.7.2017: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Tarkastuksessa
LisätiedotValtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014
2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus
LisätiedotAR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus.
VANHAN ASUINRAKENNUKSEN KUNNOSTA. AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus. Osoite: Kiinteistötiedot:
Lisätiedot/, '? - a b / Forssan kaupunki Ympäristölautakunta Rakennustarkastaja PL FORSSA. Lausuntopyyntönne
MUSEOVIRASTO] MUSEIVERKET Forssan kaupunki Ympäristölautakunta Rakennustarkastaja PL 62 30101 FORSSA VITE1REFERENS Lausuntopyyntönne 23.10.2012 n PVMIDATUM DNROIDNR 6.11.2012 121160312012 f FORSSAN KAUPUNKI
Lisätiedot3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala
Lisätiedotlaaja kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto RAAHE 17. KAUPUNGINOSA HAKALAN KORJAAMO
12/4/2018 Pohjois-Pohjanmaan liitto laaja kohderaportti laaja kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto RAAHE 17. KAUPUNGINOSA HAKALAN KORJAAMO Idän puoleinen pääty ja julkisivu Ouluntielle. (Kuva: Kaisa
LisätiedotKUNTOARVIO JA KIINTEISTÖJEN ARVONMÄÄRITYS
KUNTOARVIO JA KIINTEISTÖJEN ARVONMÄÄRITYS Svapa Oy Muurarinkatu 2, 92120 Paavo Koskela p. 050 529 0012, paavo.koskela@svapa.fi www.svapa.fi 1(4) Pikku Soini Tontti 1,, kuntoarvio hinnan määritystä varten
LisätiedotTVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014
TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.
LisätiedotYHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS
YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 8 Sauna 3 Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti
LisätiedotKK-Kartoitus RAPORTTI 1504/2017 1/7
KK-Kartoitus RAPORTTI 1504/2017 1/7 Aulavan Huvikeskus Rannankyläntie, 63340 Sapsalampi Huvikeskuksen kuntokatselmus 25.4.2017 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 1504/2017 2/7 Tilaus 10.4.2017: Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotOSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ
OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotVALOKUVAT LIITE 2 1(6)
VALOKUVAT LIITE 2 1(6) Kuva 1. Eteisen kohdalla oli alapohjan kannattajien alapinnalla jonkin verran havaittavissa lahovaurioita. Lahovauriot lienevät kuitenkin pääasiallisesti kannattajien alapinnalla,
LisätiedotYHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS
YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 21 Leirimaja Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti
LisätiedotKEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ
KEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TMI LAURI PUTKONEN 25.11.2009 1 Kannen kuvat: Ylhäällä Suomutunturin kotaravintola ja Suomulinnan seuratalo, keskellä Ala-Kumpulan vanhan ulkorakennuksen
LisätiedotHåkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet
Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus
LisätiedotRAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.
RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.
LisätiedotYHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS
YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto
LisätiedotYHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS
YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti
LisätiedotPihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?).
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Pörsänmäki 21:3 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi MUSEOVIRASTO TUHKAKANGAS
LisätiedotLahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset
MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan
LisätiedotKK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8
KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 20.11.2007 FG Suunnittelukeskus Oy Raahen 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys 1 Säilyneisyyden
LisätiedotRAKENTEELLISET SELVITYKSET
Kiinteistökatselmus 2 (11) Kohteen yleiskuvaus Katselmuksen kohteet sijaitsevat Kurikassa osoitteessa Hakunintie 42, 61360 MIETO. Katselmus suoritettiin silmämääräisesti rakenteita avaamatta ja rikkomatta.
LisätiedotMuukonniemen koulu, liikuntasali-, sauna- ja talousrakennus
1 (12) Muukonniemen koulu, liikuntasali-, sauna- ja talousrakennus Pääty etelään, julkisivu pihalle Julkisivu pihalle 2 (12) Liikuntasalirakennus Liikuntasalirakennus, etelään 3 (12) Saunarakennus Talousrakennus
LisätiedotRakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.
Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden
LisätiedotKANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS
KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen
LisätiedotHOMEKOIRATUTKIMUS. Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus
Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus jenni.ylikotila@heinavesi.fi 1 / 8 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN TIEDOT... 3 1.1 YLEISKUVAUS KOHTEESTA... 3 1.2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT...
LisätiedotVILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN
1 VILLA FELIX Felixionat Oy:n konkurssipesä myy kartanomaisen majoitus- / ravintolakiinteistön Västanfjärdissä Kemiönsaaren kunnassa. Osoite: Vestanvikintie 95, 25830 Västänfjärd VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS-
LisätiedotOmakotitalo. Liperi, Roukalahti Kohdenumero h,k,kph,s,khh, 200,0 m²/200,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.
Omakotitalo Liperi, Roukalahti Kohdenumero 599441 6h,k,kph,s,khh, 200,0 m²/200,0 m² Kov. 1893 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 230 000,00 Roukalahden koulutie 2 B. Vanhaa kunnioittaen remontoitu ihastuttava
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotKaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta
LAUSUNTO 9.10.2015 Tilakeskus-liikelaitos Isännöitsijä Sara Welling PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Lausuntopyyntönne 8.10.2015 TRÄSKÄNDAN KARTANON VUOKRAKILPAILUTUS Tilakeskus -liikelaitos on pyytänyt kaupunginmuseon
LisätiedotKORJAUKSEN SUOJELU- ONNISTUNEEN SISÄILMA- EDELLYTYKSISTÄ KOHTEESSA
ONNISTUNEEN SISÄILMA- KORJAUKSEN EDELLYTYKSISTÄ SUOJELU- KOHTEESSA Selja Flink, Senaatti-kiinteistöt Anu Laurila, Vahanen Rakennusfysiikka Oy Pekka Lehtinen, Museovirasto 15.3.2018 SISÄLTÖ Rakennusperinnön
LisätiedotKäpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus
1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin
LisätiedotYHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS
YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 3 Kivelä Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti
LisätiedotPUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE
PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon
LisätiedotKuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.
Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael
LisätiedotYhteyshenkilö: Pekka Koskimies p
Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki/ Pekka Koskimies Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: TOLKKISTEN KOULU Palomäentie 5 06750 TOLKKINEN Kosteuskartoitus. Porvoon Kaupunki
LisätiedotRakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi
LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin
LisätiedotAvustukset rakennusperinnön hoitoon:
AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön
Lisätiedot