Joulukuu 2001 A P O L A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joulukuu 2001 A P O L A"

Transkriptio

1 T Joulukuu 2001 A P O L A L E H T I 1

2 Pääkirjoitus Ihmisten välisessä elämässä on käsite laatutakuu (tai suomeksi sanottuna laatuorganisaatio ) saanut erikoisaseman. Se tarkoittaa maailmanlaajuista määritystä luottamuksen vahvistamiseksi niin, että kuka tahansa ihminen missä tahansa suorittaa sovitun tehtävän ja hänen asiakaspartnerinsa (ostaja, potilas, vuokralainen jne.) voi nauttia tehtävän todellisesti tuottaman hyödyn. Se ei siis tarkoita vain takuutodistusta esim. siitä, että laitteessa ilmennyt vika korjataan maksuttomasti kahden vuoden ajan. Se tarkoittaa, että tuottaja seisoo tuotteensa takana koko persoonallisuutensa, koko tietonsa ja taitonsa voimin. Se tarkoittaa myös, että edunsaaja (asiakas) käyttää ostamaansa esinettä parhaan tietonsa, taitonsa ja omantuntonsa mukaisesti ja sen lisäksi suorittaa maksun tuottajalle ajallaan ja oikein, tehdäkseen tämän elämän ja työskentelyn edelleen mahdolliseksi. Tästä annetaan julkinen lupaus. Jotta tähän päästäisiin, on molempien osapuolten otettava huomioon monia laadullisuuksia. Näitä ovat esim. täsmällisyys, järjestys, rehellisyys, kestävyys, puhtaus, ahkeruus, alan tuntemus, suoraviivaisuus jne. Sopimusta tehtäessä ihmisten välissä tulevat hyveet, jotka ovat muotoutuneet ihmisten kehittyessä yhteisössä muutamien tuhansien vuosien aikana. Tässä me kohtaamme kysymyksiä: Voidaanko luottamusta oikeastaan määrittää sopimuksissa? Kuulostaako nyt siltä, että moraali ja etiikka on näissä ihmisten välisissä suhteissa tuotava syvemmin tai kokonaan uudelleen esille? Voiko ammattityö, joka viimeisten kahden vuosisadan aikana on etääntynyt kovin kauas ihmisestä, tulla jälleen kasvatusmenetelmäksi, jotta kanssaihmisiä jälleen opittaisiin arvostamaan? Kyläyhteisöt yrittävät antaa näille työprosessiin sisältyville ominaisuuksille enemmän tilaa omissa työpajoissaan. Siellä syntyy impulsseja, joita voi ihmisten yhteistyössä syntyä vain toiminnan ja sielullisuuden alueilla, kun kyseessä ovat niin kovin erilaiset taipumukset. Tällä tarkoitan tuotantoprosesseja ja toisten palvelemista. Näiden yhteydessä tulevat kiitollisuus, anteeksianto ja sisäinen varmuus itsestään selviksi kokonaisuuden osiksi. Ludwig Kraus Sisällys: Pääkirjoitus 2 Sisällysluettelo Impressum Ihminen ja työ 3 Tapolan työpajat 4-9 Kirsin haastattelu 10 Elämän mittainen korkeakoulu 11 Hyvät ystävät ja jäsenhaku 11 Mikael-juhla 12 Kirjokannen remontti 12 Marketta, Christian 13,14 Outi, Anne 13 EVS 14 Nuoret 15 Camphill Dialouge 17 Myllylähde 17 Pertti Jeskanen 40 v 17 Väinälä taloyhteisönä 18 Ruotsin matka 19 Tapahtumakalenteri 20 Tapolan kyläyhteisö Raikkolantie Niinikoski Puh: (03) Fax (03) 882 Lahjoitukset: Merita Orimattila Kirjapaino: Päijät-Paino Oy, Lahti 2001 Painos: 400 kpl Paperi: kloorivappa paperi, ynpäristöystävällinen Kuvat: Antje Schneider, Sabine Kraus, Tino Rost, Grit Schlegel, Matthias Ulrich, Marla Ervaskari ja Pekka Krohn 2

3 Ihminen ja työ Yksi tärkeimmistä eroavaisuuksista ihmisen ja eläimen välillä on tietoisesti tehty työ. Työn tekeminen saa alkunsa tahdosta, ei vaistoista. Työtä ei tehdä ainoastaan yksityisen ihmisen ja hänen jälkeläistensä hyväksi, vaan myöskin tuntemattomien ihmisten hyödyksi ja iloksi. Pitkäikäisiä maatiloja raivataan ja hoidetaan, tarkoituksenmukaisia taloja rakennetaan, taideluomuksia tehdään, erilaisia menetelmiä suunnitellaan huolellisesti jne. Se kaikki on ihmisluonnon ilmausta. Yksittäiset ammatit ovat kehittyneet monien vuosisatojen aikana ja yhä vieläkin ne tuovat varmuutta ihmisten elämään. Jo hyvin varhain syntyivät killat, ammattikunnat ja käsityöläisten oppiasteet, mestari, kisälli ja oppipoika. Näiden vaikutusalue ylettyi laajalle yli ammatillisten rajojen. Nämä olivat keskiajalla yhteisöjä ja niiden toiminnassa oli selvinä päämäärinä vaikuttaminen yhteisön sosiaaliseen menestymiseen, henkisten toimintojen kantaminen (esim. kirkkojen rakentaminen) sekä myös yhteisön pysyvyyden tukeminen. Teollinen vallankumous yhdessä uusien mahdollisuuksien kanssa on tuonut mukanaan suuria vaatimuksia ihmiskunnalle. Ihmisille aukeni yhtäkkiä mahtavat aineelliset mahdollisuudet. Ensiksi tuli taloudellinen riippumattomuus ja aineellinen hyvinvointi sekä yksittäisen ihmisen vapaus mahdolliseksi monille ihmisille. Seuraavan askeleen tällä tiellä teki ns. sähköinen vallankumous, joka johti riippumattomuuteen fyysisestä välimatkasta ja henkilökohtaisista kontakteista sekä vapautti monista ruumiillisista suorituksista. Toisella puolella maapalloa sattuvat tapahtumat vaikuttavat meihin usein nopeammin kuin tapahtumat lähiympäristössämme. Nämä suunnattomat ihmiskunnan mahdollisuudet, joita koneet ja sähköiset menetelmät antoivat ihmisten käyttöön, toivat mukanaan yksityiselle ihmiselle vielä jotain muutakin. Tätä voidaan kuvata sanalla työstä vieraantuminen ja henkilökohtainen yksinäistyminen. Kerttu Heikkinen työnsä ääressä Työstä vieraantuminen tarkoittaa sitä, että emme enää tunne tuotteidemme käyttäjää emmekä tiedä kenen hyväksi työpanoksemme tulee. Useinkaan emme myöskään tunne lopullista tuotetta, johon ehkä valmistamme osia, tai emme tunne valmiin tuotteen käyttötarkoitusta. Työmme tarkoitus ei siten enää ole itse tuotteessa tai ihmisessä, jonka hyväksi työtä teemme, vaan tarkoitus on ainoastaan rahallisessa tulossa, jolla ostamme omat elinmahdollisuutemme. Seurauksena tästä eristäytyneisyydestä on välinpitämättömyys ja tyytymättömyys ja näin seuraa depressio, loppuun palaminen tai pako mielikuvitusmaailmaan. Henkilökohtainen työ sinänsä näyttää olevan mieltä vailla, ajattelumme on erkaantunut työstämme. Jo roomalainen Senaca tiesi: Sille, joka ei tunne satamaa, ei mikään tuuli ole sopiva. Yksinäistyminen saa alkunsa kun kanssaihmisemme ei enää ole näkyvissämme hyödyntämässä työmme tuloksia ja kun oman työmme arvostus ja tunnustus käy abstraktiksi. Tunne siitä, että kukaan ei työmme tuloksena arvosta meitä henkilökohtaisesti, johtaa siihen, että emme itse arvosta itseämme ja tämä tilanne ottaa nopeasti meistä ylivallan. Tällaisesta tunteesta on seurauksena, että tunnemme pakkoa saada jotain ajaksi, haluamme olla jotain muiden ihmisten joukossa ja meistä tuntuu yhä enemmän, että olemme käyttötavaraa. Seurauksena on henkilöllisyyden heikkeneminen, kyvyttömyys luoda suhteita muihin ihmisiin. Eivätkö nämä ole oireita, joita jatkuvasti ilmenee sosiaalisessa elämässä? Vielä arveluttavampaa on se, että tällaiset tunteet vaikuttavat lamaannuttavasti monien nuorten ihmisten tulevaisuuden madollisuuksiin. Kaikki tämä on seurausta siitä, että ihmiset ovat loitonneet omasta tunne-elämästään ja omasta työstään. Charlie Chaplin esitti elokuvassa uusi aika loistavasti yksityisen ihmisen voimattomuutta työprosessissa. Kone, systeemi, markkinat jne. määräävät tahdin ja antavat ihmiselle toiminta- ja reaktiomallit. Ilman näitä malleja ei meidän maailmassamme, jossa työ on pilkottu palasiksi ja tehty verkkomaiseksi, olisi enää taloutta ollenkaan ja siten ei mikään enää pitäisi huolta miljoonien ihmisten elämästä. Missä ja kuinka voisi yksityinen ihminen olla mukana suuntaamassa omaa työtään ympäristöön? Onko pakko syrjäyttää ihmisen oma tahto kun on kyse työstä? Kuitenkin jokaisella ihmisellä on mahdollisuus tämän päivän työelämässä tuoda työhön mukaan myös sisäinen mielihyvä, ja moderni työelämä voi viedä juuri tämän mielihyvän ulos maailmaan. Ajatuksissamme me olemme vapaita ilmaisemaan mielenkiintomme konetta kohtaan. Olemme valmiita tekemään niin siinä määrin kuin itse haluamme. Henkilökohtaisesti voimme osoittaa arvostusta ja kiitosta jokaiselle työtoverille, niille ihmisille, jotka avustavat meitä työssämme, esimiehellemme, sille ihmiselle, joka tuottaa 3

4 Tavaroita, jotka tämän lisäksi ovat aitoja ja kauniita. Perustana tälle on ammattikoulutus ja työprosessin kaikenaikainen selvyys. Yhdessä tehdyt taiteelliset harjoitukset, hyvä raaka-aineiden tuntemus ja tieto historiallisista yhteyksistä laajentavat käsitystämme tuotteen suhteen ja yli omien pienten työpajojemme rajojen. Tässä kohdin herää kysymys siitä, minkälainen sisäinen vaikutus tällaisella työllä on ihmiseen. Tietysti työ on ensin opittava, jotta sen suorittamisesta selvittäisiin. Oppiminen tapahtuu matkimalla ja harjoittelemalla. Seppo Piitulainen hoitamassa sikoja materiaalin työhömme ja tietysti myös asiakkaalle. Tämä riippuu meistä itsestämme ja se on mahdollista. Voimme omasta tahdostamme kantaa työstä vastuuta kaikkine siihen liittyvine seurauksineen. Halu kantaa seuraukset on vahva pohja sille, että voi vaikuttaa omaan työhönsä ja niin tehdessään tuntee oman merkityksensä. Elämänyhteisössä tämä kysymys tulee esille joka päivä niin kyläläisille kuin henkilökunnallekin. Täällä ei ole mahdollista, että edellä kuvatut sielulliset paineet pysyisivät salassa. Me olemme sidotut niin elämän olosuhteissamme kuin työssäkin. Kuitenkin on niin, että jokaisen yhteisön jäsenen voimasta ja aloitteesta riippuu voimmeko tukea toisiamme. Avain tähän kysymykseen on se, miten me järjestämme ja toteutamme työn työpajoissamme. Meidän päämääränämme on luoda työpajoja, missä tuotamme jotain, millä todella on kysyntää ja käyttöä. Ensin katsellaan, miten toinen ihminen tekee työn, sitten opetellaan tekemään se itse, suoritetaan se kokonaisuudessaan ja viedään se sitten ulos maailmaan. Se on ikivanha menetelmä, joka samalla on sosiaalinen prosessi. Jos hallitsen työn, voin yhä uudelleen suorittaa tämän sosiaalisen prosessin. Jos teen työn oikein suhteessa raaka-aineeseen, asiakkaan odotuksiin, oman työpajan tai firman odotuksiin jne., silloin sisällytän vapaaehtoisesti työhöni erikoisia laadullisuuksia itsestäni. Silloin hallitsen työni. Laadullisuudet, jotka tekevät tämän mahdolliseksi, ovat yleisiä ja niitä käytetään aina kun työ suoritetaan oikein ja huolella. Nämä laadullisuudet ovat hyveitä: luotettavuus, täsmällisyys, tarkkuus, ahkeruus, rehellisyys, asiallisuus, järjestys jne. Tekijän sisäisyyden kantamina rakentavat nämä hyveet siltoja asianomaisten välillä, olivat he sitten työtovereita, asiakkaita, tuottajia tai myyjiä. Kun näitä hyveitä harjoitetaan pitkiä aikoja, voimme puhua jopa moraalisten laadullisuuksien syntymisestä ja ne vaikuttavat laajalle. Tämän osaamisen tuottamasta voimavarasta syntyy yhteisössä kantava voima ja se toimii jokaisen yhteisön jäsenen hyväksi. Ludwig Kraus Tapolan työpajat Puutarha Tänä syksynä 01 Tapola täyttää 27 vuotta. Lähes yhtä vanha on Tapolan puutarha, joka on aurinkoisella rinteellä, kylän keskeisellä paikalla. Yläpuolinen osa on hiekkaista hieta-multaa. Siellä viihtyvät monet yrtit, jotka istutamme keväällä hajakylvönä laatikoihin. Kouliminen on tarkkaa työtä, siinä on apuna vakaat kädet. Pienet taimen alut otetaan yksitellen laatikosta ja istutetaan kukin omaan istutusruukkuunsa, jossa ne kasvavat niin kauan, että ne voidaan siirtää puutarhaan. Alaosa pellosta on savisempaa ja vaikeasti käsiteltävämpää maata. Tänä vuonna siellä menestyi ainakin sipulit, kaalit, pavut ja selleri. Porkkanan kylvö ei onnistunut odotusten mukaisesti. Itävyys oli heikko ja maan ravinteet voimakkaita niin, että porkkanoista suuri osa kasvoi monihaaraiseksi juurekseksi. Tässä yritämme ensi kesänä olla tarkkoja ja toivoakseni onnistumme saamaan kyllin hyvän sadon koko vuoden tarpeisiin. Osa maasta muokataan ja äestetään koneellisesti. Rivit harataan traktorivetoisella haralla. Porkkanat kylvettiin koneellisesti ja sipulin istutuksessa käytettiin konetta, jossa voidaan makuuasennossa istuttaa taimet ja siemenet maahan. Puutarha työalueena on haastava sekä henkilökunnalle että kyläläisille. Työvaiheita on monia ja huolimatta suhteellisen runsaasta koneiden käytöstä on tarjolla vielä monia työvaiheita, joita kone ei koskaan voisi tässä mittakaavassa korvata. Esimerkkinä voisi tässä yhteydessä mainita vaikkapa kaalit, jotka huolellisen istutuksen jälkeen vaativat maapohjan haraamista. Tämä on tehtävä työntöharalla tai pienellä käsiharalla. Maan kuohkeuttaminen on kaikista tarjolla olevista toimenpiteistä ympäristöystävällisin ja taloudellisin lannoite, sillä kasvit tarvitsevat happea juuristoonsa. Kaali on ns. ristikukkaisheimoon kuuluva kasvi ja sen uhkana ovat monet tuholaiset. Myös lanttu ja nauris kuuluvat samaan heimoon. Nämä lajit tarvitsevat huolellisen hoidon. Ne on peitettävä aluksi harsolla ja tuholaistilannetta on joka 4

5 tapauksessa seurattava koko kasvukausi. Puutarhatuotteiden jalostuksen (pakastus, säilöntä) olemme yrittäneet saada pois talonäitien harteilta. Loppusyksyn kiireet ovat kesän loputtua varsin moninaiset. Lomailijat ovat palanneet, lapset aloittavat koulunsa, suuntaamme kohti tulevaa talvea. Tämän touhuilun keskellä puutarha antaa pääsatonsa ja sen huolehtiminen keittiön kattiloihin asti suuritöinen projekti. Marjat antavat oman lisänsä työmäärään. Onneksi Tapola on täynnä taitavia käsiä poimimaan kypsät marjat pois. Tänä vuonna keitimme suuren osan mehuksi. Marjoja on musta-, puna- ja hiukan valkoviiniherukkaa, karviaisia, musta-aroniaa, tyrninmarjoja ja mansikoita. Basilikasta ja valkosipulista saimme pestoa yli 10 kg ja omasta kaalista teimme hapankaalia lähes 40 kg. Puutarhan kasvit ja rivimäärät on suunniteltava jo syksyllä, mutta tästä huolimatta maa antaa sen sadon minkä haluaa. Saara Määttänen kopaikkoja penkkeineen, puineen tai pensaineen. Siellä voisi istuskella kesäiltaisin ja katsella luontoa. Mutta kaikki tämä on vasta musiikkia tulevaisuudesta. Christian Lüdorf Mika A, Risto ja Wolfgang Miehet polttopuu töissä Maisemointiryhmä Haluan kertoa työalueestani kesäajalla, mikä jatkuu myös ensi vuonna ja sen jälkeenkin. Tämä työalue oli ja on vieläkin maisemointiryhmä. Börje Eriksson harjoitti viisi vuotta sitten maisemointia täällä ja nyt, tauon jälkeen, oli meidän aika jatkaa sitä. Me ajattelimme, että Tapola tarvitsee uutta ilmettä ja päädyimme ensimmäiseksi pensasaitoihin. Yhdeksi alueeksi valitsimme ison kompostialueen Kaukamoisen lähellä, mikä joskus haisee ja on likaisen näköinen. Valitsimme pensaaksi vaahteran, mikä kasvaa todella nopeasti, noin metrin vuodessa ja on todella värikäs syksyn ruska-aikana. Toiseksi paikaksi ajattelimme maantien ja pellon välistä aluetta kyläkoulua vastapäätä. Siellä pensasaita alkaa punaisesta hallista ja jatkuu suorana tienreunan suuntaisesti n.70 metriä. Pensaana on orapihlaja, mikä myöskin kasvaa hyvin ja jossa on piikit. Vuoden alussa minulla oli paljon töitä puiden leikkuun kanssa vanhan kutomon sekä leipomon alueilla. Tulevaisuudessa ajattelimme yhdistää tyhjän tilan alapihan ja navetan välissä. Arkkitehti Joan Allen ehdotti siihen tau- Terveisiä maatilalta! Tapolan maatilalla on jälleen vuoden kiireisin aika takanapäin. Viljasato onnistui odotetusti ja puintisää myös suosi Niinikoskea ja saimme viljat nopeasti suojaan syyssateilta. Myös heinän ja tuorerehun osalta kulunut kesä oli hyvä. Maatilalla on kanssani töissä Timo ja Jorma, jotka auttavat monissa asioissa. Autojen kunnossapidossa on työnjako selvä; Timo pesee auton päältä ja Jorma sisältä. Tänä kesänä Jorma on opetellut ajamaan puutarhatraktoria ja Timo sammya. Kumpikin ovat ylpeitä oppimastaan. Timo ja Jorma ovat motivoituneita ja he haluavat oppia uusia asioita. Pojat ovat myös luotettavia; he voivat suorittaa töitä itsenäisesti esim. maalaamista ja viljan lajittelua. Työnkuvamme on kirjava. Perinteisen maatilan töiden lisäksi teemme myös rakennusten, autojen, koneiden ja teiden kunnossapitoa, navettatyttöjäkin autamme tarvittaessa ja paljon muuta. Talvella ohjelmassamme on koneiden korjausta ensi kesäksi ja paljon tulemme olemaan myös metsänhoitotöissä. Tomi Kyöstilä Juha aitantolppa työssä 5

6 Timo Voittis kertoo työstään Kuinka kauan olet ollut Tapolassa ja mitä töitä olet tehnyt vuosien varrella? Tulin taloon vuonna 1975, eli olen asunut täällä alusta asti. Eniten olen tehnyt navetta- ja maatilatöitä, mutta puutarha ja puutyöpaja ovat myös tulleet tutuiksi. Mitkä työt ovat juuri nyt ajankohtaisia, kun peltotyöt ovat ohi? Ainakin autot on huollettava ja laitettava talvikuntoon. Tällä hetkellä tyhjennämme puutyöpajaa, Savikukkoa. Siirrämme kaikki koneet varastoon, jotta tulevalle kahvilalle ja terapiahuoneille vapautuisi tilaa. Timo navetalla Onko sinulla lempitöitä? Entä sellaisia, joista et niin välitä? Teiden hiekoitus puutarhatraktorilla on todella mukavaa. Kovilla pakkasilla ei tee mieli lähteä ulos, mutta onhan työt tehtävä. Kunnon talvihaalarit pitävät hyvin lämpiminä. Navetta Monien eläinten koti toimii Tapolan keskipisteenä. Navettaan kuuluu tällä hetkellä 17 lehmää, 1 sonni, 4 isoa vasikkaa, 5 sikaa, 1 emakko, 8 porsasta, kalkkunoita, kanoja, lampaita, hanhia, ankkoja, kissoja, hiiriä ja paljon kärpäsiä. Maatilalla viljellään biodynaamisesti. Täällä seurataan maan, kasvin, ihmisen ja eläimen yhteistyötä. Tämä tarkoittaa, että eläinten ruoka tulee pääosin omasta tuotannosta, ja että eläinten lannalla lannoitetaan puutarhaa ja peltoja. Toinen todella tärkeä osa maataloudessamme on navetta sekä maito kaikkine töineen ja eri vaiheineen. Lehmät lypsetään joka aamu ja joka iltapäivä. Maito valuu suoraan suureen tankkiin. Sieltä maito jaetaan taloihin ja juustolaan, jossa siitä valmistetaan rahkaa, jogurttia, juustoa sekä jäätelöä. Se tarkoittaa sitä, että kylän ei tarvitse ostaa maitotuotteita! Kananmunat saamme kanoilta, jotka viettävät kesänsä ulkona niityllä, jonne on rakennettu mökkejä munimista ja suojaa varten. Talvet ne viettävät lämpöisessä navetassa. Kylälle on myös Oletko ainoastaan Tapolassa vai pääsetkö hoitamaan maatalouden ja huoltotyön asioita myös muualle? Käymme muuallakin. Esim. jos tarvitsemme varaosia, lähdemme yhdessä kauppoihin. Katsastamme autoja Orimattilassa ja haemme lihaa teurastamolta. Teemme myös retkiä, joista viimeisin oli mielenkiintoisille kone-messuille. Mitä haluaisit muuttaa tai uudistaa työpaikallasi? Tässä työssä ei aika käy pitkäksi, sillä aina löytyy jotain uutta. Ei minulla ole mitään valittamista. Minkälainen työilmapiiri ryhmässänne on? Hyvä. Tomi on Jorman ja minun työpajamestarimme. Tällä hetkellä Risto ja Christiankin auttavat painavien koneiden siirrossa. Aiotko tulevaisuudessakin jatkaa maatilan töitä vai kiinnostaako alan vaihto? Haluan jatkaa näissä töissä tai ainakin vastaavanlaisissa. Mitä uutta sinulla on opittavana? Olen oppinut ajamaan Sammylla viime kesänä, mikä on todella mukavaa. Haluaisin joskus tulevaisuudessa osata ajaa traktoria ja ehkä suorittaa traktorikortinkin. Miltä tuleva talvi näyttää työn kannalta? Teemme mitä tarvitsee. Savikukon tyhjennyksen jälkeen on vuorossa varmaankin metsätöitä. Harvennamme metsää, eli kaadamme puita ja joko sahaamme ne laudoiksi tai pilkomme polttopuiksi. tärkeää, että kaikki liha tulee omista eläimistä. Se hetki jolloin suuri valkoinen teurasauto ajaa pihaan on surullinen, sillä eläimet ovat lähellä sydämiämme. Mutta kun tiedämme miksi ja millä lautanen on täytetty, se on myös merkittävä hetki. Haluan myöskin mainita, että omien lampaiden villaa käytetään pajoissamme, kuten kutomossa ja huovutuksessa. Siellä valmistetaan värjätystä villasta pannulappuja, palloja, pöytäliinoja, mattoja jne. Viimeisenä, muttei vähäisempänä mainittakoon navetan pedagogisen ja terapeuttisen vaikutuksen. Kontakti eläimiin ja asioiden kulun huomioiminen ovat tärkeitä kaikille kylän asukkaille. Navetan työt: Lehmien lypsy Maitohuoneen työt Pihatto-navetassa eläinten hoito ja ruokinta Muiden eläinten ruokinta Vanhojen pehkujen poisto ja uusien laitto Harjausta ja siivoamista Myllyllä uusien jauhojen teko 6 Työajasta ja kyvyistä riippuen on jokaisella oma työalue.

7 Pekka ja Timo ovat vuorotellen vastuussa eläinten ruokinnasta. Pekka auttaa myös usein antamaan kaikille eläimille uusia pehkuja sen jälkeen kun vanhat on viety kompostiin. Mika W. harjaa lehmät ja täyttää eläinten ruokaämpärit. Hän vie usein kompostin kottikärryillä pois, työskentelee talikon kanssa tai harjaa navetan lattioita. Mika hoitaa lehmiä Teemu osaa käyttää myllyä ja tehdä uutta viljaa eläimille. Hän pitää tuoreiden heinien antamisesta kaikille eläimille. Lannan luonti kuuluu myöskin hänen tehtäviinsä. Tuija, Manja ja minä olemme vastuussa lypsystä ja maitohuoneen töistä. Me tuemme ja autamme kaikkia omassa työssään. Navetan työt muuttuvat vuodenaikojen mukaan. Keväisin on tarkistettava laidunaitojen kunto ja korjattava kohtia, jotka eivät selviytyneet talven yli. Kesällä lehmät ja muutkin eläimet ovat laitumella ja kaikilla on tarpeeksi syötävää siellä. Talvella kylmillä ilmoilla ne tarvitsevat energiarikasta ravintoa. Grit Juustola Juustolassa käsittelemme maitoa, jonka haemme kolmesti viikossa navetalta. Emme tee ainoastaan juustoa! Jalostamme maidosta piimää, rahkaa sekä jogurttia, kermasta teemme smetanaa tai voita. Maanantaisin teemme kovaa juustoa. Pehmeän juuston teemme naturellina, yrttien kanssa tai valkohomejuustona. Juustot on käännettävä joka päivä kypsymishuoneessa. Janne kattavaa ja siivottavaa Paljon työtä Jannelle! Odotamme molemmat eniten perjantaita. Sillä silloin valmistamme jäätelöä ja meille on luvassa paljon maistiaisia Lisa Työpajana Väinälä Jokaisessa asuintalossa elää sekä taloyhteisö että työpajatoiminta. Niin kuin maanantaista perjantaihin monet ihmiset lähtevät kutomoon, juustolaan, kynttiläpajaan, pakkaamoon tai maatilan töihin, monet lähtevät toiseen asuintaloon työskentelemään. Meidän Väinälä on kaikista suurin talo, ja haluaisin kuvata teille sen työpajatoimintaa. Leena Inkinen tulee joka aamu Kaukamoisesta ja on meidän pyykkimestari. Hän viikkaa kuivat pyykit huolellisesti ja silittää kaikki tarpeelliset. Meillä on suurtalouspesukone ja joudumme pesemään joka viikko noin 15 koneellista pyykkiä. Kirsi Krohn Seppolasta linkoaa ja ripustaa pestyt pyykit narulle sekä auttaa monessa muussakin asiassa. Vessojen siivouksen, sänkyjen petaamisen ja kaikkien keittiötöihin liittyvät asiat hän hoitaa päivästä päivään aina itsenäisemmin ja nopeammin. Kirsi on oppinut talonhoidosta niin paljon Tapolan perustajajäseneltä Aira Tirroselta, että huomaan heti jos hän on pois esim. lomalla. Hänen iloinen avoin mieli ja työhön tarttuva käsi on ollut Leenalle ja minulle suuri apu viime vuodesta lähtien. Talonäitinä lajittelen aamuisin likapyykit ja laitan ensimmäisen koneen pyörimään. Kun keittäjämme Maija Collanus saapuu maanantaina klo 8.30 tai muina päivinä kodinhoitaja Marita Poutanen, ensimmäinen kone on jo pesty ja he voivat jatkaa pyykinpesua. Sitten he alkavat huoneiden siivouksella ja ruoanlaitolla. Puheluihin pitäisi ehtiä vastaamaan ja neuvomaan monia ihmisiä, jotka piipahtavat Väinälässä. Heidän täytyy olla paikalla, jos jonkun ihmisen vaatteet on vaihdettava, sillä matka vessaan on joskus liian pitkä. Laastarille ja lohdutukselle pitäisi löytyä myös aikaa. Jos vaatteiden parsimisen, ikkunanpesun ja kukkapenkkien hoidon pitäisi olla aina ajan tasalla, me tarvitsisimme lisäapua tai taikavoimat, jotka auttaisivat meitä taukoamatta. Lisa ja Janne juustojen seassa osaa kääntää ja pakata juustot. Hän auttaa myös maidonhaussa, hämmentää juustomassaa ja vie ylimääräisen heran navetalle sikojen ruoaksi. Yhdestä kahteen kertaan viikossa Janne jakaa tuotteet taloihin. Ja tietenkin juustolassa on aina paljon tis- Tuire kattauspuuhissa 7

8 Marja-Liisa pyykki hommissa Maija tai Marita ovat siis aamupäivisin työtiimi Leenan ja Kirsin kanssa, ja heidän yhteistyökykynsä taikoo meille joka päivä maukkaita ruokia, puhtaita vaatteita ja siistit paikat. Päivän valtavat tiskit vievät paljon aikaa. Tiskien määrää on vaikea kuvata, se pitää itse kokea! Kuten muillakin pajoilla Tapolassa meilläkin alkaa iltapäivävuorot klo Leenan ja Kirsin tilalle tulevat Marja-Liisa Tall ja Tuire Tanskanen. Marja-Liisa hoitaa keittiön, eteisten ja saunan siivoukset, ja on aina iloinen saadessaan oppia ruoanlaittotaitoja. Yhtenä iltapäivänä viikossa hän siivoaa Maritan avulla oman kahden huoneen kokoisen asuntonsa, jossa hän asuu kihlattunsa Timo Voittiksen kanssa. Tuire on ollut jo monta vuotta uskollisena apunani monella tavalla. Hän vie postit toimistoon, käy kaupassa ostoksilla, hoitaa komposti- ja roskaämpärien tyhjennyksen, kattaa iltaruokaa varten sekä auttaa pienissä leivonta-askareissa mielellään. Koska annan monelle ihmiselle musiikkitunteja ja joudun kantamaan paljon vastuuta pienessä kylässämme, olemme tämän vuoden ajan yrittäneet, että talopajamme toimisi mahdollisimman paljon Maijan ja Maritan kanssa ilman minua klo maanantaista perjantaihin. Monet näistä töistä vaativat iltaisin ja viikonloppuisin jatkoa, josta talomme asukkaat huolehtivat. Pajatoiminnan sujuttua hyvin viikolla jää meille enemmän aikaa muille asioille kuten lepoon, kulttuuriin, ulkoiluun sekä yhdessäoloon, mikä on todella tärkeää taloyhteisölle ja jokaiselle itselleen. Väinälä on sen kokoinen talo, ettei työnohjausta voi paljoakaan antaa. Kaikki onneksi osaavat ja tietävät työnsä ja tarvitsevat enimmäkseen kehuja, kannustusta ja joskus muistutusta. Jos pajatoimintaamme tulisi uusi kyläläinen, jonka pitäisi oppia kodinhoitoa meidän olisi lisättävä pätevää henkilökuntaa. Maija, Marita, Kirsi, Leena, Marja-Liisa ja Tuire on vahva tiimi, ja toivon urheille naisille jaksamista sekä hyvää jatkoa Väinälän villakoirien, pyykkivuorten ja runsaan ruuanlaiton parissa! Kiitos teille! Beate Matthey-Kraus Kutomo Raimo, Kerttu, Kirsi ja Franka kutomossa Kutomo toimii vain talvikautena lokakuusta toukokuuhun. Olemme ulkotöissä puutarhassa ja yrttipajassa. Nyt olemme juuri siirtyneet ulkoa sisälle ja ryhdymme valmistautumaan joulumyyjäisiin: kudomme mattoja, poppanoita, joululiinoja, kaulahuiveja, matkahuopia, kuvakudoksia ym. Kevätpuolella teemme enemmän tilaustöitä, joita Tapolan oma väki sekä myös sukulaiset ja tuttavat meiltä pyytävät. Tilausten lisäksi teemme kudonnaisia kutomon kaappiin, joka toimii lahjatavara- ym. kauppana ympäri vuoden. Materiaaleina kutomossa käytetään luonnonkuituja: villaa, pellavaa ja puuvillaa. Mahdollisuuksien mukaan lankojen alkuperä on luonnonmukaisesti viljelty. Suurin osa työntekijöistämme on ollut kutomossa monta vuotta ja kaikki osaavat työnsä hyvin. Kaikki ovat jonkun verran erikoistuneet omiin töihinsä, mutta pyrimme löytämään myös sopivasti vaihtelua jokaisen työhön. Uusi kutomo hallin yläkerrassa on selkeä ja valoisa ja olemme siellä hyvin oppineet olemaan. Terveisin kutomosta Riitta Kynttiläpaja Sydänten narutus, kynttilöiden kastaminen ja muottiin kaataminen, kehikoitten liikutus, kynttilöiden sulatus ja leikkuu, sydänten leikkuu oikean pituisiksi, kynttilöiden lajittelu pakkaamoa varten. Nämä ovat ne välttämättömät työvaiheet, joita tarvitaan kynttilä valmistamiseen. Olemme jo melkein vuoden verran yhdessä tehneet monesti nämä kaikki vaiheet läpi. Kenelläkään kynttiläpajan henkilökunnasta ei ollut erityistä kokemusta kynttilöiden valmistuksesta, ja niin me kaikki aloitimme aivan nollasta. Tämä oli ja on edelleen yhteinen oppimisen ja auttamisen prosessi. Mutta jokainen on kuitenkin löytänyt paikkansa kynttiläpajassa. Tuire naruttaa ja täyttää muottikynttilät. Petteri kuljettaa kynttiläkehikoita, jossa monesti myös Mika W., Sirpa ja Vesku häntä auttavat. Mika Arponen osaa kastaa kynttilöitä oikean pituisiksi. 8

9 Tino ohjaa Veskua kynttilän langan leikkauksessa Kun kynttilät ovat oikean mittaisia ja niiden pohjat on sulatettu, kaikki haluaisivat yhtä aikaa leikata ne irti kehikoista. Sen jälkeen kynttilöiden sydämet on leikattava sopivan pituisiksi, jossa Pertti on oikea mestari nykyään. Reetta-Liisa tasoittaa vielä kynttilöiden (mehiläisvaha, mehiläisvaha-steariinisekoitus tai parafiini) pohjat, jonka jälkeen ne ovat valmiita jatkamaan matkaansa pakkaamoon. On todella hyvä nähdä, miten kaikki ovat kiinnostuneita kynttilöiden valmistuksesta ja että kynttiläpajan sisäinen yhteistyö toimii. Tämä ensimmäinen jakso oli hyvä alku ja saimme kunnon perustan tehtyä, jonka päälle voi vielä monta vuotta rakentaa. Kynttilät odottavat vain niiden sytyttäjää, jotta ne voisivat ilahduttaa loistollaan. Kynttiläpajatiiminne Pakkaamo Ilkka ja Saana pakkaamossa pakkaukset sekä pahvilaatikot. Kahden kynttilän pakkauksia mahtuu yhteen laatikkoon 24. Kaikki 100% mehiläisvahakynttilät kääritään yksitellen sellofaaniin. Muottikynttilöillä on taas oma suojattu pakkauksensa. Kyläläiset ovat oppineet erilaiset työvaiheet hyvin ja he ovat valmiita toimittamaan miellyttäviä ja kauniita tuotteita Tapolan asiakkaille. Pakkaamoa aiotaan tulevaisuudessa laajentaa muidenkin tuotteiden pakkaukseen. Ehkä jopa ruoka-aineiden kuten juuston ja jäätelön pakkaus kuuluu joskus meidän tehtäviimme. Työpajamme kyläläiset nauttivat työstään ja kokemuksistaan uusista haasteista. Jos haluatte enemmän tietoa Tapolan tuotteista, ottakaa yhteys Ludwig Krausiin. Teidän ideanne ja ajatuksenne ovat meille tärkeitä ja tervetulleita. Oliver Pentinmäki Yrttipaja Yrttipaja toimii toukokuusta lokakuuhun puutarhan yhteydessä. Riitan opastuksella Tommi, Ulla, Kerttu, Sirkka-Liisa, Tapio ja minä opimme tuntemaan erilaisia yrttejä ja mitä niistä voi tehdä. Pyrimme olemaan mahdollisimman paljon ulkona keräten puutarhasta ja sen ympäristöstä mitä erilaisimpia yrttejä ja lehtiä. Niihin kuuluvat mm. iisoppi, salvia, rakuuna, oregano, timjami, minttu, tilli, sitruunamelissa, persilja, nokkonen ja monet muut. Kerättyämme yrtit puhdistamme, poistamme tarvittaessa varret ja laitamme ne kuivakaappiin kuivumaan. Leipomon varastohuone on tänä vuonna toiminut yrttipajana oikein hyvin. Teimme paljon teesekoituksia kuivatuista vadelman-, mustan viinimarjan- ja koivunlehdistä sekä kamomillasta. Kuivasimme kehä- ja ruiskukan sekä ruusun ja malvan terälehtiä myyntiin joko teeaineeksi tai kakun ja salaatin koristeluun. Kokonaisina kuivasimme vähän lyhty- ja olkikukkia. Alkukesästä pakastimme puutarhasta tulleen raparperin ja joitain yrttejä. Syksyllä valmistimme yrttisuolaa, punnitsimme ja pakkasimme kuivanneet yrtit sellofaanipusseihin valmiiksi myyntiä varten. Pajamme yrttikuljetus toimi myös erinomaisesti, sillä puutarhan Mauri ja Raimo olivat innokkaita viemään yrttejä suoraan taloihin kolmesti viikossa. Christiane Corazza Yhden vuoden toiminnassa olon jälkeen kynttiläpaja on luonut uuden työalueen, pakkaamon. Monien vuosien ajan pakattiin ainoastaan yrttejä, mutta nyt siihen kuuluvat myös Tapolassa valmistetut kynttilät. Itävaltalainen Christiane Corazza jatkoi yrttien keruuta ja kuivausta Kerttu Heikkisen, Sirkka-Liisa Kaskisen, Ulla Lahtisen ja Tapio Nissisen kanssa. Tommi Manninen ja Esko Hietala pakkaavat kanssani aamupäivisin erilaisia kynttilöitä, jotka on valmistettu kynttiläpajassa. Pakattaviin kuuluvat mm. pöytä-, muotti- ja kuusenkynttilät. Pertti Jeskanen tuo osaamistaan pakkaamoon iltapäivisin Saana Jantusen kanssa. Eeva-Liisa Norri suunnitteli etiketit, kahden pöytäkynttilän 9 Ulla ja Christiane yrttipajassa

10 Kirsi Krohnin elämästä Kun katsomme Tapolan lehden historiaa, löydämme sieltä monta eri henkilöä, jotka ovat aikoinaan toimittaneet lehteä. Välillä lehteä on toimitettu eri nimillä, mutta kuitenkin se on ollut Tapolan lehti ja sen tarkoitus on ollut lähes tulkoon ainakin pääpiirteillään sama, eli kertoa Tapolan kuulumisia sukulaisille, ystäville ja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita niitä kuulemaan. Nämä viimeisimmät numerot, joita allekirjoittanut on toimittanut Ludwigin kanssa, ovat pyrkineet tuomaan mahdollisimman kokonaisvaltaista kuvaa Tapolasta niin paljon kuin se on tällaisen n. 16 -sivuisen painoksen merkeissä mahdollista. Siksi lehdessä on ns. kaikkea mahdollista, sillä meidän elämä täällä on hyvin monitasoista ja muotoista, ja sitä myöten rikasta elämää. Tapolan ensimmäistä lehteä on ollut tekemässä ja siihen aloitetta tehnyt on Kirsi Krohn. Tämä tuli esille kun aloin jutella Kirsin kanssa hänen tuodessaan jatkuvasti uusia runoja lehteen. Hän kertoi, että ensimmäistä Tapolan lehteä vuonna 85 olivat hän itse, Eeva Roivas, Satu Nikki ja Juha Luukkonen. Se ilmestyi neljä kertaa vuodessa. Oli kuulemma ollut kovaa hommaa, koska se monistettiin itse ja niitattiin talkoilla yhteen. Siinä oli käytävät täynnä sivupinoja, joita sitten koottiin ilta myöhälle. Toimituskunta vaihtui aina välillä. Siellä oli joskus myös ollut Börje Eriksson ja Saila Roihu. Sitten lehden tekeminen loppui vähäksi aikaa kokonaan ja se harmitti Kirsiä, kunnes nyt taas alkoi puolitoista vuotta sitten. Se oli Kirsin mielestä todella ilahduttava asia Tapolan lehden vanhana toimituskuntalaisena. Kun olemme tähän lehteen aina halunneet tehdä jonkun asukkaan haastattelun, niin tein haastattelun Kirsistä. Hän kertoi eräänä iltapäivänä värikkäästä elämästään. Hän kertoi olevansa 5 -lapsisen perheen kuopus. Hänen isänsä oli insinööri ja perhe vietti monet vuodet ulkomailla isän tehdessä töitä. Kirsi on asunut mm. Sveitsissä, jossa hän oppi ranskan kielen. Sitten hän on asunut Libanonissa ja Jordaniassa. Englannin kielen hän oppi luonnollisesti Amerikassa asuessaan. Kun Kirsi oli 18 vuotias hänen isänsä kuoli lento-onnettomuudessa Libanonissa. Silloin Kirsi meni Valkealan kansanopistoon. 20-vuotiaana Kirsi tuli Tapolaan, Seppola ja Kaukamoinen oli juuri rakennettu. Kirsi löysi tiensä Tapolaan setänsä kautta, joka oli tuolloin Tapola lääkäri. Tullessaan ensivisiitille tänne oli talonäitinä siinä talossa Maija Kuusisto. Pöydässä oli ollut nokkoskeittoa, jollaista Kirsi ei ollut ennen kuullut olevan olemassakaan. Hän oli todella järkyttynyt, ja heti kun hän meni kotiin oli pakko käydä nakkikioskin kautta. Mutta alku aina hankalaa, pätee tämäkin vanha sanonta. Kirsin oli vaikea sopeutua aikatauluihin, yhteisiin ruokailuihin ja hän 10 kertomansa mukaan suuttui helposti ja usein. Hän ei alussa osannut laittaa aamiaista, eikä tiskata eikä paljoakaan sellaisia asioita. Mutta hän oppi, hän oppi kaiken sen ja paljon muuta. Kirsi kertoi, että Aira Tirronen opetti hänet jopa laittamaan ruokaa. Monessa talossa hän on Tapolassa ollessaan asunut ja monet sopat keittänyt. Vuonna 91 hän lähti Valkealan opistoon kädentaitolinjalle vuodeksi. Hän meni sittemmin kutomoon töihin. Aiemmin hän ei ollut pitänyt käsitöistä, mutta poppanoiden tekemisestä ja suunnittelusta on tullut oikea intohimo hänelle. Kirsin sydämen asioita on ollut runojen kirjoittaminen aina ja hän on kirjoittanut myös juttuja joihinkin lastenlehtiin. Kirjoja hän lukee ja kirjoittaa paljon kirjeitä. Kirjastot on ihan ykköspaikkoja. Kirsiä haastatellessani muistin hänen kerran lausuneen itse tekemänsä runon Pyhän Nikolauksen päivänä. Se oli todella kaunis ja herkkä. Harmi, ettei hän löytänyt sitä enää pöytälaatikostaan. Keramiikkaharrastuksen hän aloitti muutama vuosi sitten. Hän käy Orimattilan kansalaisopistolla kerran viikossa. Ranskan kieli on säilynyt harrastuksena ja hän on iloinen, kun saa silloin tällöin aina puhua ranskaa. Kysyessäni hänen toiveita lehden juttujen suhteen, hän toivoi henkilöhaastatteluja vanhoilta Tapolalaisilta, kuten esim. Airalta, jotka voisivat kertoa asioita menneiltä ajoilta. Nyt Kirsi asuu Seppolan talossa, jossa on talonvanhempina Saara Määttänen ja Ari-Pekka Vuorentola. Naapuritalossa Vipusessa asuu Kirsin poikaystävä Janne Simola, jonka kanssa Kirsi on pitänyt yhtä jo pari vuotta. Tulevaisuudessa Kirsi toivoo, että Tapolassa olisi mahdollisuus järjestää itsenäisempää elämää haluaville asukkaille sellaisia asuntoja, joissa heillä olisi hieman enemmän yksityisyyttä, mutta kuitenkin kuuluisivat jonkin talon ruokakuntaan. Lopuksi Kirsi summaa, että vuodet Tapolassa ovat olleet hyviä ja hän toivoo kaikkea hyvää lehden lukijoille. Marla Ervaskari Lumienkelit hiljalleen putoavat pilvistä alas tänne maan päälle. Ne kimaltelevat auringonvalossa niin kuin helmet, jotka loistavat, kuin tähdet taivaalla illansuussa. Puut ovat saaneet lumipeiton yllensä. Joka oksalla on lumipeitto. Kirsi Krohn

11 Elämän mittainen korkeakoulu Olen syntynyt vuosikymmenellä, jolloin pisteytys ja arvosanat eivät vielä hallinneet kaikkea. Maanviljelijä isäni tuskin on aikanaan käynyt saamassa valmennusta synnytystapahtumaan neuvoloissa, tuskin sai äitikään. Sain reilun maalaisen kasvatuksen, jossa ei vitsaakaan säästetty. Totteleva ja ns. kiltti lapsi oli merkkinä onnistuneesta kasvatuksesta. Pisteitten maailma Koulumaailma toi muassaan arvostelun, numerot ja pisteet. Astuin aikuisten maailmaan, johon kuului luonnollisena osana myös äitiys. Odotusajan melkeinpä fraasi kunhan vaan on terve sai kohdallani uudenlaisen, kouriintuvan merkityksen esikoiseni syntyessä. En vielä osannut pelätä ja epäillä mitään, vaikka pisteitä kertyikin hänelle vain 7. Ollessaan 9 kk ikäinen hän meni tajuttomaksi käsivarsillani kuumeen yhteydessä. Olin hyvin tietämätön ja luulin lapsen kuolleen. Näin tapahtui vielä toistekin, ja lisäksi lapseni oli kovin vilkas ja ns. tottelematon. Tuolloin oli usein kuulemani lausuma miksei tuota lasta kasvateta tottelemaan ja laiteta kuriin. Niin, miksei? Monta hermoille käypää kuukautta, jopa vuosia ehti kulua, ennen kuin lapseni vammaisuus selvisi. Tuona päivänä, jolloin sain asiasta varmuuden, vietin hiljaiset yksinäiset hetket tajuten, että nyt alkaa elämäni pituinen tie, jonka mutkista ja nousuista en vielä tiennyt mitään. Alkoi korkeakoulu, joka jatkuu yhä. Kasvatuksesta puhutaan nykyään erittäin paljon yhä uusien ja uusien ongelmien myötä, jotka tuntuu olevan miltei mahdoton ratkaista. Mutta myös kasvaminen, aikuisen ihmisen kasvaminen voi olla vaikeaa. Ja kasvattajana voi olla oma, ns. vammainen lapsi. Minun paeas kasvattajani on ollut ja on Janne. Oma murrosikä vai murtuminen Me kaikki tiedämme murrosikään liittyvistä vaikeistakin kasvukriiseistä. Sellainen vaihe on todennäköisesti ollut itsellänikin. Mutta uuden murrosiän, vaikean sellaisen, sain kokea yrittäessäni sopeutua ns. vammaisen lapsen äidiksi. Tunsin välillä raivoa, välillä masennusta, katkeruutta, epävarmuutta, kateutta ja riittämättömyyttä. Vähitellen opin elämään tämän totuuden kanssa. Samalla opin hyvin hitaasti - huomaamaan ilon aiheet, joita on todella paljon, mutta jotka tahtovat hukkua huolten virtaan. Kasvanko koskaan aikuiseksi Kun nyt jo aikuinen lapseni on vuosien varrella tullut lomille, olen odottanut häntä aina suurella ilolla. Olen valmiiksi kuvitellut loman sujumisen. Kirjoittanut suorastaan roolit ja ajatellut itse olevani myös ohjaajan roolissa. Tiedän miten minä käyttäydyn ja miten hän. Mutta kuinka onkaan käynyt todellisuudessa? Kumpikaan ei ole osannut viedä roolisuoritusta läpi siten, kuin minä olin se kuvitellut. Oma pienuuteni on käynyt aina yhä selvemmäksi. Monet ovat ne yksinäiset metsäretket, joita olen loman päätyttyä tehnyt mietteissäni ja itseni kanssa tiliä tehdessä. Haluaisinko edes olla valmis En ole valmis, en tule valmiiksi enkä edes sitä halua. Kuvassa Janne Sylvia-kodissa v Tämä korkeakoulu saa kestää rooliasussa heti esityksen jälkeen. elämäni loppuun saakka. Voin vain pelonsekaisin tuntein kuvitella minkälainen ihminen olisin ellen olisi saanut olla oppilaana tässä korkeakoulussa. Jokin suuri tarkoitus tällä kaikella on. Tämä äitiys on niin suuri rikkaus, että en siitä mistään hinnasta luopuisi. Sylvia-kodin ja Tapolan erilaisissa tapahtumissa olen saanut kokea sellaisia elämyksiä, joita mitkään muut estradit eivät voi tarjota. Olen kiitollinen omasta roolistani tässä kokonaisuudessa. Minun haastava ja vaikea, mutta palkitsevan ihana roolini on olla Jannen äiti. Turussa lokakuussa Marja-Liisa Järvelä Hyvät ystävät Puh , Fax Tahdon liittyä Tapolan kyläyhteisö ry:n jäseneksi. Paikka ja aika JÄSENHAKEMUS Nimi Osoite: 11 Haluamme tällä lehdellä kertoa Tapolasta ja sen toiminnasta ja siten tuoda sitä lähemmäksi kaikille niille jotka ovat kiinnostuneita siitä. Kuitenkin tämän lehden tekeminen tuottaa kustannuksia ja siihen me pyydämme teidän ystävällistä avustusta. Tiedämme että kaikki jotka ovat kiinnostuneita lukemaan Tapolan kuulumisia eivät ehkä pysty maksamaan tätä lehteä, siksi tämän lehden maksu on vapaaehtoinen Löydät säännöllisesti lehtemme välistä liitteet: kannatusyhdistyksen jäsenhakemusen ja pankkisiirtolomakkeen. Ystävällisin terveisin lehden toimitus.

12 Kesän jälkeen tuli syksy. Meidän edellinen juhla oli juhannus. Nyt tuli aika valmistautua Mikaeliin. Kaikki nuoret ulkomaalaiset olivat saapuneet elokuulla, ja me olimme jo vähän tuttuja. Kuitenkin, aina yhteisen juhlan valmistaminen työn ohella on meille kaikille sosiaalinen harjoitus. Tämä tehtävä on helpoin kyläläisille. Monia vuosia olimme viettäneet kaksi juhlaa; Mikkelin-markkinat ja meidän oman Mikael-juhlan. Perinteisesti siihen on kuulunut kaikkien yhteinen ruokailu sekä Mikael-näytelmä. Tänä vuonna emme tehneet näytelmää, joten koko juhla oli suunniteltava uudelleen. Syksyn laadun löytämistä vaikeutti Kirjokannen remontti. Yritimme yhdessä etsiä uutta ilmettä salille. Siksi remontti edistyessään muutti luonnettaan ja venyi pituutta. Mikael-viikolla sali sai vielä viime silauksen: uudet lamput. Tästä syystä emme päässeet saliin harjoittelemaan tai kokoontumaan puoleentoista kuukauteen. Kerran pohtiessamme tulevaa juhlaa Beate kertoi kokemastaan Mikaelista. Siinä oli sekä juhla että myyjäiset yhdistyneet. Me maistelimme sitä suomalaisella hitaudella. Viimein loimme yhdessä juhlan rungon. Tervetuliaispuhe niin, tätä enne oli meidän oma aamukokoontuminen. Siinä oli puhe, musiikkia ja peruskiven sanat. Tunti tämän jälkeen oli Paulan tervetuliaispuhe koko vierasjoukolle. Kun jälkeenpäin puhuin hänen kanssaan, tuli oikeastaan esille, että puhe on vuoropuhelua yleisön kanssa. Vieraat tekevät juhlan. Me saimme tänä vuonna iloita monista vieraista. Oli hyvä Kirjokannen salin remontti Olen kuullut joskus jonkun sanovan, että kirjokannen sali on maailman hienoin navetta. No, onhan se aika hieno navetan ylinen ollutkin, varsinkin silloin kun se remontoitiin juhlasalikäyttöön aika tasan 20 vuotta sitten. Salia on sittemmin vähän korjailtu joskus ja tehty pieniä muutoksia. Joten on aika selvää, että se tarvitsi maalia, pakkelia ja hiontaa. Käyttökapasiteetti on valtava, jos ajattelee kuinka paljon ihmisiä vuoden mittaan käy salilla. Viime vuosina taas salin käyttö on lisääntynyt joka aamuisen kokoontumisen myötä. Joan Allen on vieraillut meillä Tapolassa muutaman kerran. Hän on arkkitehti ja asunut monet vuodet Camphill paikoissa eri puolilla maailmaa. Hänellä oli muutama hyvä idea mihin meidän kannatti kiinnittää huomio salin remonttia ajatellen. Perustimme remontin suunnitteluryhmän, johon kuului Saila Roihu, Saara Määttänen ja allekirjoittanut. Kokoonnuimme muutaman kerran ja ideoimme värimaailmaa ja lamppujen vaihtoa sekä suunnittelimme isompia muutoksia tulevaisuuteen. Nyt oli kuitenkin tarkoitus tehdä pintaremontti. Remonttimies tuli hiomaan ja lakkaamaan lattian, rakensi seinän alanurkkaan ns. kotelon, joka muutti seinän suoraksi alaosastaan. Se oli ollut Joan Allenin idea, jolla haluttiin saada ryhtiä salin muotoon. Mikael-juhla 12 nähdä aivan uusia kasvoja ja tietenkin tavata vanhat tutut. Koko juhlapäivän tunnelma oli leppoisa. Iltapäivällä salin täytti musiikkiesitykset. Vuoroin kyläläiset ja nuoret työntekijät musisoivat Beaten kanssa. Juhlan takana on aina pitkäaikainen prosessi. Ensin sitä valmistellaan, pohditaan, tehdään sille perustukset. Kun sitten hetki koittaa, on aina ilmassa jännitystä: tulevatko he? onnistunko esityksessäni? onko keitto hyvää? Ja viimein, kun vieraat tulevat, syntyy oikea ilmapiiri, tunnelma, josta me kaikki saimme nauttia. Mikaelin tarkoitus on olla meille ponnahduslauta syksyyn. Se antaa meille valoa ja voimaa sydämiimme. Näytelmän laulussa sanotaan: Siis valo kantakaamme läpi synkän talven. Toivon todella, että kaikki saivat hitusen valoa ja lämpöä syksyn pimeyteen. Me täällä Tapolassa lopetimme Mikael-päivän yhteiseen raamattuiltaan uudessa salissa. Kaikista osanottajista huokui tyytyväisyys ja kiitos päivän tapahtumista. Tilaisuus oli rauhallinen ja jokainen osallistui omalla tavallaan. Tämän kaiken jälkeen toivotimme toisillemme Hyvää Mikael-aikaa. Saman haluaisin vielä sanoa lehden lukijoille sekä kiitos vieraille, jotka mahdollistivat juhlamme. Terveisin Taavetista Maija Sitten alkoi värien etsintä seiniin. Se olikin tuskallinen prosessi, kun piti niin kovin toisistaan kaukana olevista ideoista saada kokoon ihmisiä oikein palveleva väri sekä eteiseen että saliin. Meillä oli myös suuri kysymys kuka sen voisi tehdä, koska meistä amatööreistä ei kukaan ollut valmis ottamaan sellaista työtä vastuulleen. Saimme onneksi Matti Nordlingin lupautumaan tähän urakkaan ja hänellä oli myös idea salin väriin, jonka hän arveli sopivan meidänkin saliin. Hän oli maalannut sellaisen värin samantapaiseen seinään aiemmin. Olimme kaavailleet sinistä eteiseen ja meillä oli salin viininpunaiset samettiverhot, joten sieltä tuli se värimaailma salin seiniin. Eteisestä lähti sinertävä liila muuttuen ikkunaseinää kohti punertavaksi. Eteiseen tuli vaalean sinertävää ja kevennykseksi vähän vaaleaa keltaista sinne tänne, ikään kuin pilvenhattaroita sinisellä taivaalla. Salin värit taas toivat mieleen auringonlaskun. Matti maalasi vielä eteiseen sateenkaaren hahmotelman. Hän sanoi, että jätti sen tarkoituksella keskeneräiseksi, että siinä on sitten katsojallekin hiukan työtä kun hän mielessään sen täydentää. Salin katon maalaus oli kysymys, koska tuntui, että siihen pitäisi saada valkoinen maali. Mutta aikaa oli vähän sillä halusimme salin valmiiksi Mikael-juhlaan. Onneksi meillä oli ollut koko maalauksen ajan kaksi vierasta. Nino ja Wolfgang, avuliaat

13 nuoret miehet auttoivat koko maalausprosessin ajan, ja Wolfgang maalasi lopulta katon maaliruiskulla. Maalaustyössä oli mukana myös Sabine ja Matin vaimo Ulla sekä eteisen pohjamaalarina oli Elisa Norri-B??. Hankimme uudet lämpöpatterit ja tilasimme kauniit lamput saliin sekä eteiseen. Se oli piste iin päälle. Aira Tirronen, joka oli Tapolassa silloin 20 vuotta sitten myös kun ensimmäisen salin remontti valmistui tuli katsomaan lopputulosta. Hän oli mielissään salin juhlallisesta tunnelmasta ja piti lampuista. Olimme itsekin lopputulokseen tyytyväisiä, vaikka taival oli ollut välillä kovin takkuinen. Nyt kun lattia on hiottu ja lakattu, sipsuttelemme sukat jalassa, että se pysyisi mahdollisimman pitkään hyvässä kunnossa. Remontin valmistuttua meillä oli Mikkelin markkinat ja Mikael juhla salilla ja kyllä se varmasti vaikutti juhlan tunnelmaan, että sali oli saanut päällensä uuden juhlavamman asun. Marla Ervaskari Outi Kaukamoisesta Tapalan kyläyhteisö, Kaukamoinen, Outi puhelimessa. Tämä pitkä litania on alkanut kuulumaan Kaukamoisen puhelimesta huhtikuusta alkaen. Siis olen Outi Kyöstilä ja työskentelen edellä mainitussa talossa. Mieheni, joka työskentelee maatilalla, lisäksi myös poikamme Valtteri on mukana tapolalaisessa arkielämässä. Minun työnkuvaani kuuluu perinteiset talontyöt ja myös kyläläisteni jokapäiväisten asioiden hoitaminen. Valtteri taas toimii viihdyttäjänä ja pellenä, jota koko talo hoitaa. Erityisesti Rauno-pappa on suureksi avuksi Valtterin hoidossa. Outi Toimistosta Marketta Nimeni on Marketta Kanerva ja työskentelen Tapolan toimistossa. Asun Orimattilan keskustassa, josta kuljen tänne Niinikoskelle työtoverieni mukana. Perheeseeni kuuluu mies ja viisi lasta, joista nuorimmainen, Juuso asuu vielä kotona. Minulla on myös neljä ihanaa lastenlasta ja viides syntyy keväällä. Meillä on myös kaksi koiraa. Harrastan ulkoilua, lukemista ja musiikin kuuntelua. Työskenneltyäni 70-luvun alussa muutaman vuoden ravintolassa, päätin vaihtaa ammattia. Valmistuttuani toimistokurssilta Tapola etsi toimistoapulaista ja palkkasi minut tähän tehtävään vuonna Työ tuntui alusta lähtien mukavalta, samoin ympäristö ja asukkaat. Työni on aika monipuolista alkaen rahan antamisesta kassasta, päätyen sitten kirjanpidon tuloslaskelmaan. Myös toimistokoneiden kehitys on ollut valtava tänä aikana. Tietokone on hyvä apulainen, mutta se vaatii myös osaamista, johon olen saanut apua toisilta työtovereiltani. Olen saanut tutustua näiden vuosikymmenten aikana moniin hyvin mielenkiintoisiin ihmisiin, koska tällaiseen paikkaan tulevat etsivät muitakin ulottuvuuksia kuin raha ja materia. Täällä arvostetaan henkisiä arvoja ja kulttuuria. Tunnen olevani omalta osaltani mukana auttamassa Tapolaa tärkeässä työssä asukkaidensa hyväksi ja tunnen, että kokemustani ja pitkää työuraani tässä paikassa arvostetaan. Kotoisin olen Kankaanpäästä Pohjois-Satakunnasta. Orimattilaan olen muuttanut Tomin sotamorsiamena kohta neljä vuotta sitten. Valtteri Koulutukseltani olen ylioppilas ja melkein valmis markkinoinnin tradenomi. Tällä hetkellä haaveissani olisi joskus suorittaa Mäntsälässä EU-viljelijätutkinto, koska todennäköisesti tulemme joskus harjoittamaan maataloutta Artjärvellä Tomin kotitilalla. Myös askarruttaja-koulutus kiinnostaisi, koska pidän kovasti askartelemisesta. Valitettavasti siihen ei vain tällä hetkellä ole niin paljon aikaa, kun haluaisin. Paljon muille harrastuksille ei jää aikaa, jollei lasketa ainaista laihduttamista ja muutaman rivin lukemista kirjasta ennen unentuloa. Outi Kyöstilä Uusi sairaanhoitajamme Anne Hei kaikki lukijat! Nimeni on Anne Kärkelä ja aloitin työskentelemään Tapolan sairaanhoitajana toukokuussa Olen syntynyt kauniissa Porvoon kaupungissa 42 vuotta sitten. Kirjoitettuani ylioppilaaksi lähdin Helsinkiin opiskelemaan ja valmistuin sairaanhoitajaksi Aloitellessani opiskelua tutustuin aviomieheeni Pekkaan, joka on kotoisin täältä Niinikoskelta. Asuimme aluksi Vantaalla ja kävin töissä Helsingin Yliopistollisessa keskussairaalassa. Muutimme Orimattilaan jouluksi vuonna Olin silloin Marketta Kanerva äitiyslomalla ja tyttäremme Katariina oli 2+ kuukautta vanha. 13

14 Äitiyslomani loputtua yritin kovasti löytää töitä lähiseudulta, mutta lama oli iskenyt tännekin, eikä paikkoja ollut. Minun oli siis jatkettava työtäni Helsingissä. Vuonna 1999 pitkä työmatka ja raskas vuorotyö alkoivat tuntua ylivoimaisilta, joten hakeuduin uudelleen opiskelemaan, tällä kertaa Lahden ammattikorkeakouluun, josta valmistuin maaliskuussa 2001 terveydenhoitajaksi. Ja sitten onni potkaisikin oikein kunnolla, Beate tuli käymään ja tarjosi työtä Tapolasta, naapurista! Nyt työmatkani on noin 1+ km, kun tähän asti se on ollut yhteen suuntaan 107km! Olen ollut täällä noin puoli vuotta ja voin vain sanoa, että mukavampaa työpaikkaa saa hakea! Aluksi tietysti kului aikaa siihen, että opimme tuntemaan toisiamme ja toistemme tapoja. Tosin tunsin monia jo vähän etukäteen, naapureita kun olemme. Ilokseni huomasin myös, että terveydenhoitajan koulutuksesta on täällä hyötyä, koska onhan parempi yrittää edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä sairauksia ennalta, jos se vaan on mahdollista, kuin hoitaa niitä! Työnkuvani on varsin Anne ja Tommi monipuolinen ja vaihteleva. Perinteisen Tapolassa tehtävän hoitotyön ja toimenpiteiden lisäksi käymme kyläläisten kanssa tarvittaessa eri lääkäreiden vastaanotoilla. Otan tarvittavat verikokeet itse täällä Tapolassa ja vien ne sitten terveyskeskukseen tutkittavaksi. Lääkärimme Peter Zimmermann käy pitämässä vastaanottoa noin kerran kuukaudessa ja teen paljon yhteistyötä hänen kanssaan. Ennaltaehkäisevää työtä olen tänä syksynä aloitellut käynnistämällä erilaisia ryhmiä. Yksi niistä on 10 kerho, jossa opettelemme yhdessä painonhallintaa. Tämän ryhmän puitteissa käymme jumppaamassa kerran viikossa. Uusille, erilaisille ryhmille tuntuu olevan tarvetta ja odotan jännityksellä, mitä kaikkea elämänlaatua parantavaa ja mielialaa piristävää toimintaa yhdessä vielä keksimme! Mitähän vielä lisäisin? Ai niin, perheeseeni kuuluu aviomieheni Pekan ja tyttäreni Katariinan lisäksi tietysti vielä laiska ja unelias kollikissa Pörri. Vapaa-aikanani harrastan ulkoilua, käyn jumpassa ja luen kaikenlaisia kirjoja erittäin mielelläni. Muistattehan kaikki, että olen Tapolassa töissä teitä varten ja toivonkin, että käytte rohkeasti luonani aina kun joku asia askarruttaa mieltänne. Saksasta Suomeen Minä muutin kaksi vuotta sitten Saksasta Suomeen, Tapolaan. Olen suorittanut sosiaaliterapeuttikoulutuksen saksalaisessa paikassa Richthofissa. Siellä olin neljä vuotta 1995 lähtien. 14 Ensimmäinen paikka oli Kölnin lähellä Wuppertalissa, Beyenburg. Sitten muutin toiselle paikkakunnalle Altenschlirfiin, missä myös tapasin Susanne Beckin, joka sattumalta työskenteli siellä kolme kuukautta samaan aikaan kanssani. Siinä taas nähdään kuinka pieni maailma on. Enne sitä kävin Steiner koulua Christian Nürnbergissä (v ), jonka jälkeen tein ensimmäisen kokemuksen Camphill-paikan kanssa. Olin 20 kuukautta Lehenhofissa, missä myös päätin haluavani asua ja työskennellä kyläyhteisössä. Lehenhofin jälkeen suoritin kolmevuotisen maisemapuutarhurin koulutuksen kotikaupungissani lähdin ensimmäistä kertaa pitkälle matkalle itään, melkein niin pitkälle kuin Tyyni valtameri on. Matkani alkoi Berliinistä Moskovaan, josta jatkoin Siperiaan Irkutskin läpi ja päädyin viimein Mongoliaan Ulan Betoriin. Koko matkan ajan käytin suosittua junaa, joka kulkee Siperian halki. Tämän seikkailun jälkeen muutin Berliiniin, missä tein töitä hautausmaalla sekä maisemointipuutarhaliikkeessä. Tein niitä töitä kolme vuotta ennen kuin Berliinin muuri purettiin, jonka jälkeen syntyi uusi tilanne, missä itä ja länsi olivat yhdessä. Olin ajatellut jo pitkään muuttaa ulkomaille asumaan ja töihin. Silloin saa uusia kokemuksia. Päädyin Suomeen osalta myös siksi, koska se on Venäjän lähinaapuri, aina ollut tuntematon suuri maa ja kiinnostanut minua. Nyt olen ollut jo yli kaksi vuotta Tapolassa ja asunut parissa eri talossa. Työalueeni on puutarhassa ja maisemointiryhmä kuuluu minulle. Maisemoinnista olen löytänyt alueen, jossa voin näyttää osaamistani ja jota on mahdollista jatkaa kylässämme. Christian EVS mikä se on? EVS on lyhennys, joka tarkoittaa European volunteer service, eli eurooppalainen vapaaehtoispalvelu. Tämä palvelu aloitti toimintansa viisi vuotta sitten kaikissa Euroopan maissa. Nuoret ihmiset voivat suorittaa palvelun kolmesta kuukaudesta vuoteen, he ovat vakuutettu Euroopan Unionin kautta ja saavat sieltä taskurahaa, kielikurssimaksun sekä matkatukea. Brysselissä on komissio, joka on laatinut perusvaatimuksia niille, jotka haluavat ottaa vapaaehtoisia vastaan. Tapola on työskennellyt vuodesta 1975 lähtien ulkomaalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa, ja olimme kovin halukkaita liittymään tähän järjestelmään. Eräänä päivänä, 1998 tuli komissiosta nainen tarkastamaan meidän paikkaamme ja hän oli tyytyväinen. Suomessa on opetusministeriössä CIMO järjestö, jonka pitäisi hoitaa kaikki taloudelliset asiat Suomessa jotka liittyvät vapaaehtoistyöhön. Myös CIMO:sta käy joka vuosi ryhmä täällä tarkastamassa paikkoja, että onko kaikki oikein järjestetty. Kaksi ja puoli vuotta sitten he olivat niin ihastuneita Tapolaan,

15 Tapolan nuorta voimaa Nuoret lähtö valmiina seikkailuun suuntana Tapola. Vas. Anja, Franka, Grit, Manja, Lisa ja Matthias että he ehdottivat meidän ottavan kuusi vapaaehtoista kerralla. Se on hyvin harvinaista, sillä yleisin sallittu määrä on kaksi tai kolme. He näkivät kuinka paljon nuoret ihmiset voivat oppia ja nähdä meillä. Me saamme joka vuosi monia hakemuksia vuotiailta nuorilta. Brysselin komissio laittoi meidän paikkamme kuvauksen ja kotisivuosoitteen omaan tietokantaansa. Koska kaikki tämän päivän nuoret käyttävät tietokonetta he löytävät helposti mieluisan paikankin sieltä. Nuoret ottavat yhteyttä ja Tapolan talonvanhemmat valitsevat ne kuusi ihmistä, jotka tuntuvat parhaiten sopivan meidän elämään. Seuraavaksi heihin otetaan henkilökohtaista kontaktia ja varmistetaan heidän lukeneen meidän sääntömme ja periaatteemme. Esim. meillä on vain Matthias ja Petteri yksi vapaapäivä per viikko, eikä kahta ja me elämme 24 tuntia vuorokaudessa yhdessä, emmekä työskentele kolmivuorotyössä. CIMO on hyväksynyt nämä edellä mainitut kohdat. Ne, jotka todellakin haluavat panostaa yhteisöelämään tulevat tänne. Nuoret tulevat yleensä elokuun alussa ja jäävät kuukaudeksi. Heillä on kaksi kertaa viikossa suomenkielen tunnit ja he yrittävät auttaa kylässämme parhaansa mukaan. CIMO järjestää heille viikon pituisen valmennusleirin ja lyhyen välitapaamisen. Tänä vuonna tuli Suomeen yhteensä 33 vapaaehtoistyöntekijää ja 2/3 työskentelevät vammaistyössä. Kaikki meidän nuoret toivat polkupyöränsä mukanaan ja polkivat Helsingistä tänne Niinikoskelle. Kaikki ovat lahjakkaita sekä vastuuntuntuisia nuoria. Me olemme todella kiitollisia heidän avustaan, ja heidän nuoruuselementtinsä tuo meidän koko kyläämme positiivisen, hyvin tärkeän laadun, jonka kaikki vanhenevat tarvitsevat. EVS Beate M-Kraus Hei, Olen Matthias Ulrich ja 19 vuotta vanha. Olen kotoisin Dresdenistä (Saksasta) missä vartuin neljän veljen ja yhden siskon kanssa. Kävin Dresdenin Steiner - koulua kahdenteentoista luokkaan saakka. Olin päättänyt lähteä koulun jälkeen ulkomaille. Polkupyörämatkoilla Etelä-Ruotsin ja Iso-Britannian läpi nämä maat tulivat minulle rakkaiksi. Kun olin ilmoittautunut vapaaehtoistyöhön Euroopassa, otin Tapolan tarjouksen kiitollisena vastaan! Nyt olen jo kaksi kuukautta täällä, enkä ole katunut päätöstäni. Alussa asuin Vipusessa, työskentelin juustolassa ja hoidin Petteriä. Sitten seurasi laitumien aitausten korjauksia ja rakennusten maalaukset. Talven tulen työskentelemään Lisan ja Jannen kanssa juustolassa. Muutin vähän aikaa sitten Kallioon, missä Antje ja minä asumme Saanan, Sirpan, Sepon ja Mikan kanssa. Työskentely kyläläisten kanssa on todella mukavaa ja mielenkiintoista. Aika kuluu täällä todella nopeasti, sillä vapaa-aikanikin erilaisten harrastusten, kuten pyöräilyn, valakuvauksen ja lukemisen kanssa on nopeasti täytetty. Haluan erityisesti nähdä hirviä ja revontulia Suomessa oloni aikana. Odotan talvea ja jännitän miten selviydyn lyhyistä päivistä. Tulevaisuudessa haluan joko sosiaali- tai media-alalle (esim. kameramieheksi). Maat kuten Irlanti ja Argentiina vetävät minua 15

16 Moi. Nimeni on Grit. Olen saksalainen ja tulen Chemnitzista. Tulin vapaaehtoistyövälityksen kautta Tapolaan elokuussa 2001 ja lähden kesäkuussa Olen todella kiinnostunut pohjoismaiden synnystä, kulttuurista sekä tavoista. Siksi haluan aloittaa ensi vuonna maantiedon opinnot. Työskentelen kokopäiväisesti navetassa Pekan, Mika Wirran, Teemun, Manjan ja Tuijan kanssa. Lypsämme lehmät sekä ruokimme ja hoidamme kaikkia eläimiä. Pidän todella paljon työstäni. Yhteiselämä täällä kylässä on minulle Tapio ja Anja mieluisa kokemus. Saunakulttuuri on myös mahtava ja yritänkin talvella käydä avannossa! Odotan jo innolla talvea ja lunta. Grit Hei, Nimeni on Lisa, olen 19 -vuotias ja tulen Passausta, pienestä kylästä kaakkois- Saksasta. Siellä asuin äitini, isäpuoleni ja sisarusteni Sarahin (8 vuotta) ja Moritzin (2 vuotta) kanssa ennen Tapolaan tuloa. Lakkiaisten jälkeen halusin vuodeksi pois, jonnekin muualle, ja päädyin lopulta Suomeen. Täällä Tapolassa asun Kaukamoisessa ja työskentelen Jannen kanssa juustolassa. On mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea maidosta voi valmistaa ja että tuotteet ovat syötäviä. Vapaa-ajallani luen mielelläni, kirjoitan kirjeitä ja soitan saksofonia tai pianoa. Aion jäädä Tapolaan vuodeksi, ja odotan jännityksellä mitä tulen vielä kokemaan Terveisiä, Lisa Hei! Olen Franka ja tulen Gladenbachista Saksasta. Se on pieni kaupunki Frankfurtin lähellä. Olen 19- vuotias. Ennen Tapolaan tuloa kirjoitin ylioppilaaksi. Jään Tapolaan vuodeksi, heinäkuuhun 2002, ja autan. Huoneeni on vanhassa kutomossa ja kuulun Vipusen taloon. Aamupäivisin autan talossa, siis siivoan, järjestelen tavaroita, pesen pyykkiä ja teen ruokaa, mistä pidän kaikista eniten. Iltapäivisin olin ensin puutarhassa, mutta Vesa-Matti ja Grit nyt autan kynttiläpajassa ja menen lokakuussa kutomoon. Pidän elämästä Tapolassa ja olen iloinen, että tulin tänne. Toivon osaavani pian paremmin suomea. Kun palaan ensi kesänä Saksaan, haluan opiskella erikoispedagogiikkaa tai jotakin kieliin liittyvää. Jos haluatte tietää minusta enemmän, ottakaa yhteyttä. Franka Moi! Olen Anja Leonhard ja tulen Winnendenin kaupungista, joka sijaitsee lähellä Stuttgartia Saksassa. Pääsin keväällä ylioppilaaksi ja päätin kouluni. Kotikaupungissani osallistuin paljon CVJM:n (kristillinen yhdistys) toimintaan: Ohjasin lastenryhmää, kävin nuorisokokoontumisissa ja osallistuin leireihin sekä muuhun retkeilyyn. Tärkein harrastukseni on musiikki. Soitan pianoa, alttoviulua, vähän kitaraa ja laulan todella mielelläni. Kotona kuuluin kirkkokuoroon. Ensimmäiset viikkoni täällä Tapolassa ovat olleet todella mukavia. Uskon viihtyväni täällä hyvin ja toivottavasti tästä tulee kokemusrikas vuosi. Tähän mennessä yksi mukavin kokemus Suomessa on ollut pyöräretki Helsingistä Niinikoskelle. Suosittelen jokaiselle pyöräretkeä kauniissa Suomessa. Anja Kauan, kauan sitten, nimittäin noin 19 + vuotta sitten Saksassa syntyi pieni tyttö. Vielä samana päivänä hänet kastettiin Manjaksi. Pieni Manja eli onnellisena, tyytyväisenä ja ilman suurempia huolia. Mutta 18 vuoden jälkeen hän kysyi itseltään, mitä hän haluaisi tehdä tulevaisuudessa koulun jälkeen. Tätä valintaa kukaan muu ei hänen puolestaan tehnyt ja niin Manja joutui itse valitsemaan lukuisista vaihtoehdoista. Eräänä päivänä, kun hän istui ikävystyneenä koulun penkillä hänen avukseen tuli hyvä haltiatar. Se oli tyttö, joka oli koulunsa päätyttyä lähtenyt ulkomaille vapaaehtoistyöhön, ja kertoi vuodestaan. Pieni Manja, joka ei enää ollutkaan niin pieni, kuunteli tarkkaan ja sai ajatuksen itsekin kokeilla asua ja työskennellä ulkomailla vuoden. Niinpä hän haki Englantiin ja Suomeen, sillä ne olivat hänen lempimaitaan ja niissä olivat myöskin hänen mielestään mieluisimmat paikat. Hän joutui odottamaan todella pitkään, mutta vihdoin Tapolasta tuli vastaus. Manja oli niin onnellinen, että olisi voinut halata koko maailmaa (mutta kädet eivät riittäneet), sillä Tapola oli toinen hänen suosikeistaan. Ennen matkaan lähtöä, kirjoitti hän ylioppilaaksi, hyvästeli vanhemmat, ystävät ja urheiluseuran. Sitten hän tapasi viisi muuta vapaaehtoista nuorta aloittaakseen matkansa laivalla ja polkupyörällä ja viettääkseen seuraavan vuoden Tapolassa. Viiden päivän jälkeen hän pääsi perille väliaikaiseen kotiinsa. Siitä lähtien hän kuuluu Kaukamoiseen, asuu vanhassa kutomossa ja työskentelee navetassa. 16

17 Nyt, yli kahden kuukauden jälkeen hän viihtyy edelleen Tapolassa ja on onnellinen valittuaan tämän projektikseen ja että hänet otettiin täällä vastaan. Hän odottaa jo talvea, ja toivoo tulevaisuudensuunnitelmiensa selkenevän tämän vuoden aikana. (Ja hän eli onnellisena elämänsä loppuun saakka.) Manja Pertti Jeskanen täytti 40 vuotta! Camphill dialogi Tulevan vuoden huhtikuussa on Camphillyhteisö Föhrenbühlessä, Saksassa, Camphill Dialogi Joka kolmas vuosi kaikkialta maailmasta eri järjestöjen johtokuntien edustat tapaavat toisensa keskustellakseen ajankohtaisista kysymyksistä. Työstettävät teemat ovat seuraavia: A) Camphillissa asuvien kyläläisten tarpeet ja toiveet sekä heidän suhteensa maailmaan (vanheneminen, itsenäistyminen, seksuaalisuus) B) Henkilökunnan välisten suhteiden kehitys perusnäkemys elämässä ja työssä Camphillissa (Rekrytöinti, edelleen kehitys, johdatus/johtaminen) C) Camphill järjestönä suhteessa maailmaan ( yleinen ilmestymiskuva, impulsseja/ uusia tehtäviä, etiikka) Meille tapolalaisille on hyvin tärkeää keskustella näistä teemoista ystävien ja omaisten kanssa jo ennen konferenssia. Näkemyksiä teemoista, miten niitä pohditaan ja miten ne nähdään kylämme ulkopuolella, antavat olennaisen osuuden kokonaisuuteen. Jos teillä on ajatuksia tai virikkeitä, - ottakaa yhteyttä ja keskustelkaa henkilökuntamme kanssa. Ludwig Kraus Myllylähde kolmas talo Tämän vuoden syksyllä tehtiin vihdoinkin ensimmäinen näkyvä askel kohti Myllylähde yhteisön uutta asuintaloa. Kaksi tähänastista taloyhteisöä on jo kauan sinnitellyt nykyisellä kapasiteetilla eikä kysyntää vapaista paikoista ole viimeisten vuosien aikana puuttunut. Nyt kun uuden talon perustukset on valettu, on koko nuoren kyläyhteisön kuva merkittävästi muuttunut. Kylän luonne kaikkine sosiaalisine ja kulttuurillisine asioineen tulee vahvemmin ja selvemmin esille. Uusi talo on välttämätön ja oikeutettu toive, joka on ollut pitkään Myllylähteläisten sieluissa. Elokuussa 2002 talon on määrä olla valmis asuttavaksi. Sitten kerromme laajemmin rakennuksesta ja sen uusista asukkaista. Pertti Jeskanen asuu minun kanssani nyt jo 14 vuotta, eli olemme kulkeneet aikamoisen matkan yhdessä Tapolassa. Asuimme aluksi Vipusessa, missä Pertillä oli Juha Luukkonen huonekaverinaan. Pertti työskenteli ahkerasti leipomossa Ludwigin kanssa, jossa hänen ammattitaitonsa oli laaja. Ruisleipä, sämpylät, keksit ja tiskaaminen olivat hänen erikoisalansa. Sittemmin hän siirtyi Ludwigin kanssa maatilan töihin, jossa hänen vahvuutensa tuli esille. Pertti rakasti eläimiä ja ulkotöitä. Hän muutti perheemme kanssa Väinälään, missä hän sai kaksi vuotta sitten oman pienen huoneen. Kun hänen työpajamestari joutui jättämään maatilatyöt, Pertti seikkaili juustolassa, auttoi Kalliossa ja vasta viime tammikuussa hän löysi uudestaan työalueen, missä hän on aivan tyytyväinen ja onnellinen. Kynttiläpajan työntekijä. Tino Rost on hänen uusi pajamestari. Nämä kaksi löytävät myös vapaa-ajalle yhteisiä harrastuksia kuten esim. jalkapallo, konserttimatkat tai jääkiekko-ottelut. Kun meistä tuli talonvanhempia, lapsemme toivoivat Pertin ehdottomasti taloomme. Hänestä on tullut oikea perheenjäsen. Tämä yhteys on säilynyt ja olemme saaneet viettää monta hyvää ja lämmintä hetkeä yhdessä. Saksassa Pertti on käynyt Ludwigin ja poikiemme kanssa, kuten myös monilla muilla reissuillakin. Pertti sai 40-vuotis lahjaksi meiltä matkan toiseen Camphillpaikkaan, missä on myös kynttiläpajatoimintaa. Siitä tulee samalla sekä loma että opintoreissu. Hänen juhlansa vietettiin lauantaina klo Leikimme ensin paljon erilaisia tanssileikkejä, joihin Pertti löi tahtia rummulla. Hän rakastaa sitä, kuten myös tanssimista, josta nautittiin 1 tuntia. Pertin vanhemmat olivat tilanneet kolme upeaa kakkua, ja kaikkien mieli oli korkealla. Tämä yhdessä koettu ilta toi uudestaan esille kuinka rakastettu kaveri Pertti on meille kaikille. 17

18 Väinälän taloyhteisö Tapolan alku vuonna 1974 käynnistyi juuri meidän talomme ympärille. Kun Sylvia-koti säätiö sai Tapolan maatilan käyttöönsä, muuttivat ensimmäiset nuoret aikuiset ja henkilökuntaa Väinälän taloon. Monet kesät ja talvet ovat vaihtuneet ja nyt minun perheeni on jo saanut asua 7 vuotta tässä kauniissa vanhassa talossa, joka remontoitiin vuonna 1993 perusteellisesti. Silloin koko yläkerta muuttui asuintilaksi ja isommat ikkunat toivat lisää valoa nykyisiin huoneisiin. Talo, johon kuuluu 13 huonetta sekä alamökki 3 h, saunamökki ja aitta on meidän hoidettavana suurta taloa ympäröimää pihaa unohtamatta. Muutamien muuttojen jälkeen muodostui viime kesänä nykyinen taloyhteisömme, johon kuuluu: Tuire Tanskanen (37), Marja-Liisa Tall(39), hänen kihlattunsa Timo Voittis (49), Pertti Jeskanen (40), Pekka Blomquist (37), Vesa-Matti Aalto (33) ja Mika Wirta (22) sekä vapaaehtoistyöntekijä Grit Schlegel (20) ja kynttiläpajamestari Tino Rost. Talossa asuu vielä perheemme neljä nuorimmaista lasta Johannes (16), Benjamin (15), Rafael (13) ja Michael (10) sekä mieheni Ludwig (48) ja minä (38). Meidän ikien keskiarvo on 29, mikä Tapolan kokonaisuuteen verrattuna on nuori. Kaikki ovat vielä täysipäiväisesti työ- ja kouluelämässä mukana. Tuire on aamupäivällä kynttiläpajassa ja iltapäivällä Marja- Liisan kanssa Väinälässä kotitöissä. Aamulla Marja-Liisa on Vipusessa töissä, talossa jossa hän asui monta vuotta, ja tekee siellä kaikki tarpeelliset askareet oikein hyvin. Myös Pertti ja Mika työskentelevät aamulla kynttiläpajassa, ja iltapäivällä toinen on pakkaamossa ja toinen navetassa. Siellä on myös Pekka, joka yritti välillä puutarhatöitä, mutta eläimet houkuttelivat hänet takaisin navettaan. Gritiin voi törmätä myöskin navetalla esim. lypsämässä tai muissa töissä, joihin hän on tutustunut. Timo Voittis auttaa joka toinen viikko navetan aamuvuorossa, muuten hän kuuluu Tomi Kyöstilän huoltoryhmään, mikä auttaa missä milloinkin, mutta puuhailee eniten maatilalla. Vesa-Matti aloitti 10 vuoden navettatyön jälkeen aamupäivisin työt Kallion talossa. Iltapäivisin myös Vesa-Matti on kynttiläpajassa, missä hän oppii joka päivä jotain uutta. Koska lapset ovat päivisin koulussa ja Ludwig toimistossa, minä hoidan kodinhoitaja Marita Poutasen ja keittäjä Maija Collanuksen kanssa kaikki tarpeelliset tehtävät, jotta suuri taloutemme pysyisi hyvänä. Lähdemme aamiaisen jälkeen töihin ja tapaamme taas lounaalla, jolloin meitä on jo ovella vastassa keittiöstä kantautuva tuoksu, joka kutsuu kaikki suuren ruokapöydän ääreen. Siellä vaihdetaan kuulumisia, ilot ja surut. Jos joku haluaa laihduttaa, suosittelen hänelle ruoanjakajan paikkaa, sillä lautaset tulevat ja menevät. Ihmettelen joskus miten nopeasta rakkaudella valmistettu ruoka häviää monen suuhun. Taideterapeutti Eeva-Liisa Norri, sairaanhoitaja Anne Kärkelä, eurytmisti Irma Näppi sekä karjakko Tuija Kyötikki-Pasila tulevat myöskin vuorotellen meille lounaalle. Jokainen voi kuvitella kuinka elävä ja sosiaalinen tapahtuma Väinälän ruokatunti voi välillä olla. Koska mikään tavallinen tiskikone ei kestä niin monen ihmisenastioiden pesemistä päivästä toiseen korjauksitta, jouduimme keväällä aloittamaan käsitiskin. Se on toisinaan todella raskasta tehdä yksin, mutta jos saa jonkun kaveriksi asiasta löytyy hyviäkin puolia. Pyrimme pitämään lepotuntia yhdestä kahteen, jonka jälkeen kaikki miehet ja Grit lähtevät uudestaan talosta. Kun kokoonnumme viideltä iltaruoalle, suunnittelemme yhdessä iltaa ja vaivumme hyvään uneen, voi tuntea rytmin, ulos- ja sisäänhengityksen todella vahvana. Jos lähdemme maailmalle hengitämme paljon kokemuksia sisään ja olemme fyysisesti talon ulkopuolella. Yritämme tehdä talosta sellaisen, että siellä voi hengittää ulos, antaa tilaa vahvistamaan ja ravitsemaan ruumista, sielua ja henkeä aina uudestaan. Tarpeemme ovat hyvin erilaisia ja siksi yritämme elää hyvin monipuolisesti. Mika rakastaa musiikkia, jalkapalloa, polkupyöräilyä, jääkiekkoa ja konserttireissuja. Marja-Liisa ja Timo asuvat yhdessä alamökissä ja pariskuntana heillä on usein vieraita. Ulkoilu ja konsertit Kraussin perhe 18

19 sekä tanssi kiinnostavat heitä paljon. Pekka asuu myös hyvin itsenäisesti alamökissä, ja kutsuu usein kaimansa Pekka Krohnin kylään tai kävelylenkille. Pekka on iltaisin ja viikonloppuisin myös halukas auttamaan talon eri tehtävissä. Pertti pelaa myös hyvin mielellään jalkapalloa, kirjoittaa, katselee lehtiä ja polkupyöräilee. Talvisin hän on kova hiihtämään Marja-Liisan, Timon, Pekan ja minun kanssa. Tanssi, seurapelit ja konsertit kiinnostavat häntä myös silloin tällöin. Tuirella on hyvin vahva kulttuuripuoli ja hän pystyy mihin vain. Pelaaminen ja lukeminen ovat hänelle mieluisia puuhia, mutta kaikista tärkeimmät ovat hänen ystävänsä. Jos meidän lähistöllä olisi elokuvateatteri, konserttisali tai teatteri, hän olisi joka ilta jossakin niistä. Välillä hän innostuu polkupyöräilystä, minkä hän oppi kolme vuotta sitten. Grit rakastaa valokuvausta ja kuvien kehittämistä, jota hän voi harjoittaa Niinikosken koululla. Torstaisin hän käy kansalaisopistossa savityökurssilla monien muiden kanssa. Myös pelaaminen, pyöräily ja leipominen kuluvat hänen suosikkeihinsa. Tino harrastaa jalkapalloa ja käy torstaisin 18 muun kanssa Sibelius-talon konserteissa. Hän pitää musiikin kuuntelusta, kitaran ja rumpujen soitosta, laulamisesta ja pelaamisesta. Myös tanssi, uinti, hiihto sekä lumilautailu ovat hänen lempiharrastustensa kärjessä. Koska Ludwig ja minä pidämme myöskin paljon erilaisista aktiviteeteista, teemme usein retkiä luontoon, mökille, Helsinkiin tai Porvooseen. Timo lämmittää meille tiistaisin ja perjantaisin puusaunan. Työpäivän jälkeen saunailta rentouttaa paljon ja vietämmekin silloin usein rauhallisia koti-iltoja. Talon läpi saattaa kuulua vielä Ludwigin saksofonin, lasten haitarin tai minun viulun tai Ruotsin matka Lähdimme sunnuntaina 8. päivä heinäkuuta iltapäivällä kohti Helsinkiä ja laivaa. Olimme yön laivassa ja saavuimme aamulla Tukholmaan, jossa olimme suunnilleen päivän ennen kuin lähdimme Arjan entiseen työpaikkaan, jossa meillä oli huoneet vuokrattu. Tukholmassa kävimme isossa puistossa sekä yhdessä Arjan entisessä työpaikassa. Kävimme kappelissa ja söimme jäätelöä, jonka jälkeen lähdimme Arjan entiseen kotiin Järnaan. Seuraavana päivänä kävimme Järnan kulttuurikeskuksessa, missä oli monenlaista nähtävää. Oli iso puutarha erilaisine kukkineen sekä kristiyhteisön kirkko, joka oli tehty savesta. Lähistöllä oli myös leipomo, jossa tehdään näkkileipää, sitä saa myös tilattua Idulta. Vierailimme Järnan kirkonkylässä, jossa kävimme myös usein syömässä. Ajelimme muuten vaan ympäristöön tutustuen. Torstaina pääsimme semmoisella kalastuslaivalla retkelle saareen syömään eväitä. Siellä maasto oli vähän erilaista, vehmasta. Lähdimme pois iltapäivällä jälleen kerran Tukholmaan, missä laiva odotti matkustajiaan. Kirsi Krohn Vas. ylh. Vesa-Matti, Ludwig, Tino, alh. Sabine, Marja-Liisa, Marita, Tuire, Miko, Beate, Grit, Timo ja Pekka 19 huilun säveliä, ennen kuin koko taloyhteisö käy nukkumaan. Välillä meillä on epämiellyttäviä yötapahtumia, mutta minusta tuntuu, että näin monen vuoden jälkeen sekä lapset että aikuiset tietävät jokaisen tarvitsevan hyvän yöunen. Levänneenä pystyy kohtaamaan iloisesti ja täynnä voimaa jännittävän uuden päivän, ja ottamaan kaikki seikkailut vastaan, mitkä aamu tuo tullessaan. (Hiiret, kärpäset ja hyttyset eivät kyllä koskaan opi!) Kun vietämme lauantai-iltaisin raamattuiltaa yhdessä, mietin menneen viikon tapahtumia ja tuntuu siltä, että elämämme Väinälässä on niin rikasta. Voin vain kiittää nöyränä ja toivoa Hänen siunaustaan ja rakkauttaan suojelemaan kaikkia meidän talossamme ja koko Tapolassa pitkään. Beate Matthey-Kraus Kirsi ja Janne

20 Tapahtumakalenteri Seppo ja Matthias Mikkelin markkinoilla 30.7 Nuoret vapaaehtoiset työntekijät saapuivat Tapolaan polkupyörillään Joan Allenin vierailu. Joan työskenteli kanssamme Tapolan maisemoinnista ja arkkitehtuurista, piti estielmän Mikael enkelistä tehdystä taiteesta ja esitteli dioja Salin remontti alkoi 26.8 UKK-kävely Niinikosken kylällä Stefan Ahlströmin vierailu 28.8 Andrew Hoyn vierailu Tapolassa. Hän esitteli meille Camphillkylä Svetlanan sanoin ja kuvin. 3.9 Antje ja Tino tulivat takaisin Tapolaan vielä toiseksi vuodeksi 20.9 Sylvia-kodista ryhmä sadonkorjuuseen 29.9 Mikael-juhla ja Mikkelin markkinat 3.10 André Wittlerin saapuminen siviilipalvelukseen 8.10 Venäläinen kansanmusiikkiryhmä Poseili lauloi ja tanssi meille 5.11 Pertti Jeskasen 40-vuotis syntymäpäivät (juhlat salilla 10.11) Rinnesyksee Rinnekodilla Kaukamoisen talo ja Marketta virkistäytymismatkalla Serenassa Hirvipeijaiset Niinikosken nuorisoseuran talolla 1.12 Joulumyyjäiset ja Adventtinäytelmä Adventtisunnuntai 2.12 Mika Pohjosen konserttimatka Lahden Ristin kirkkoon 6.12 Itsenäisyyspäivän juhla 6.12 Itsenäisyyspäivän juhlatanssiaiset salilla Tommi, Aini, Kerttu ja Saara risteilylle Poseiliryhmän vierailu Kaukamoinen ja Vipunen Adventtisunnuntai 9.12 Sylvia-kodin joulumyyjäiset Freddy Heimsch näyttää Madonnan kuvia Helsingissä Paratiisinäytelmä Paimennäytelmä Sylvia-kodissa Joulun vastaanotto salilla Tapanin päivän leikit Taiteilija tekee kanssamme taidetta joulun ja uuden vuoden väliviikolla Konserttimatkat torstaisin Sibeliustalolle 31.1 Uuden vuoden vastaanotto Mikkelinmarkkinoilla Tino 20 myymässä kynttilöitä

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot