Joulukuu 2001 A P O L A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joulukuu 2001 A P O L A"

Transkriptio

1 T Joulukuu 2001 A P O L A L E H T I 1

2 Pääkirjoitus Ihmisten välisessä elämässä on käsite laatutakuu (tai suomeksi sanottuna laatuorganisaatio ) saanut erikoisaseman. Se tarkoittaa maailmanlaajuista määritystä luottamuksen vahvistamiseksi niin, että kuka tahansa ihminen missä tahansa suorittaa sovitun tehtävän ja hänen asiakaspartnerinsa (ostaja, potilas, vuokralainen jne.) voi nauttia tehtävän todellisesti tuottaman hyödyn. Se ei siis tarkoita vain takuutodistusta esim. siitä, että laitteessa ilmennyt vika korjataan maksuttomasti kahden vuoden ajan. Se tarkoittaa, että tuottaja seisoo tuotteensa takana koko persoonallisuutensa, koko tietonsa ja taitonsa voimin. Se tarkoittaa myös, että edunsaaja (asiakas) käyttää ostamaansa esinettä parhaan tietonsa, taitonsa ja omantuntonsa mukaisesti ja sen lisäksi suorittaa maksun tuottajalle ajallaan ja oikein, tehdäkseen tämän elämän ja työskentelyn edelleen mahdolliseksi. Tästä annetaan julkinen lupaus. Jotta tähän päästäisiin, on molempien osapuolten otettava huomioon monia laadullisuuksia. Näitä ovat esim. täsmällisyys, järjestys, rehellisyys, kestävyys, puhtaus, ahkeruus, alan tuntemus, suoraviivaisuus jne. Sopimusta tehtäessä ihmisten välissä tulevat hyveet, jotka ovat muotoutuneet ihmisten kehittyessä yhteisössä muutamien tuhansien vuosien aikana. Tässä me kohtaamme kysymyksiä: Voidaanko luottamusta oikeastaan määrittää sopimuksissa? Kuulostaako nyt siltä, että moraali ja etiikka on näissä ihmisten välisissä suhteissa tuotava syvemmin tai kokonaan uudelleen esille? Voiko ammattityö, joka viimeisten kahden vuosisadan aikana on etääntynyt kovin kauas ihmisestä, tulla jälleen kasvatusmenetelmäksi, jotta kanssaihmisiä jälleen opittaisiin arvostamaan? Kyläyhteisöt yrittävät antaa näille työprosessiin sisältyville ominaisuuksille enemmän tilaa omissa työpajoissaan. Siellä syntyy impulsseja, joita voi ihmisten yhteistyössä syntyä vain toiminnan ja sielullisuuden alueilla, kun kyseessä ovat niin kovin erilaiset taipumukset. Tällä tarkoitan tuotantoprosesseja ja toisten palvelemista. Näiden yhteydessä tulevat kiitollisuus, anteeksianto ja sisäinen varmuus itsestään selviksi kokonaisuuden osiksi. Ludwig Kraus Sisällys: Pääkirjoitus 2 Sisällysluettelo Impressum Ihminen ja työ 3 Tapolan työpajat 4-9 Kirsin haastattelu 10 Elämän mittainen korkeakoulu 11 Hyvät ystävät ja jäsenhaku 11 Mikael-juhla 12 Kirjokannen remontti 12 Marketta, Christian 13,14 Outi, Anne 13 EVS 14 Nuoret 15 Camphill Dialouge 17 Myllylähde 17 Pertti Jeskanen 40 v 17 Väinälä taloyhteisönä 18 Ruotsin matka 19 Tapahtumakalenteri 20 Tapolan kyläyhteisö Raikkolantie Niinikoski Puh: (03) Fax (03) 882 Lahjoitukset: Merita Orimattila Kirjapaino: Päijät-Paino Oy, Lahti 2001 Painos: 400 kpl Paperi: kloorivappa paperi, ynpäristöystävällinen Kuvat: Antje Schneider, Sabine Kraus, Tino Rost, Grit Schlegel, Matthias Ulrich, Marla Ervaskari ja Pekka Krohn 2

3 Ihminen ja työ Yksi tärkeimmistä eroavaisuuksista ihmisen ja eläimen välillä on tietoisesti tehty työ. Työn tekeminen saa alkunsa tahdosta, ei vaistoista. Työtä ei tehdä ainoastaan yksityisen ihmisen ja hänen jälkeläistensä hyväksi, vaan myöskin tuntemattomien ihmisten hyödyksi ja iloksi. Pitkäikäisiä maatiloja raivataan ja hoidetaan, tarkoituksenmukaisia taloja rakennetaan, taideluomuksia tehdään, erilaisia menetelmiä suunnitellaan huolellisesti jne. Se kaikki on ihmisluonnon ilmausta. Yksittäiset ammatit ovat kehittyneet monien vuosisatojen aikana ja yhä vieläkin ne tuovat varmuutta ihmisten elämään. Jo hyvin varhain syntyivät killat, ammattikunnat ja käsityöläisten oppiasteet, mestari, kisälli ja oppipoika. Näiden vaikutusalue ylettyi laajalle yli ammatillisten rajojen. Nämä olivat keskiajalla yhteisöjä ja niiden toiminnassa oli selvinä päämäärinä vaikuttaminen yhteisön sosiaaliseen menestymiseen, henkisten toimintojen kantaminen (esim. kirkkojen rakentaminen) sekä myös yhteisön pysyvyyden tukeminen. Teollinen vallankumous yhdessä uusien mahdollisuuksien kanssa on tuonut mukanaan suuria vaatimuksia ihmiskunnalle. Ihmisille aukeni yhtäkkiä mahtavat aineelliset mahdollisuudet. Ensiksi tuli taloudellinen riippumattomuus ja aineellinen hyvinvointi sekä yksittäisen ihmisen vapaus mahdolliseksi monille ihmisille. Seuraavan askeleen tällä tiellä teki ns. sähköinen vallankumous, joka johti riippumattomuuteen fyysisestä välimatkasta ja henkilökohtaisista kontakteista sekä vapautti monista ruumiillisista suorituksista. Toisella puolella maapalloa sattuvat tapahtumat vaikuttavat meihin usein nopeammin kuin tapahtumat lähiympäristössämme. Nämä suunnattomat ihmiskunnan mahdollisuudet, joita koneet ja sähköiset menetelmät antoivat ihmisten käyttöön, toivat mukanaan yksityiselle ihmiselle vielä jotain muutakin. Tätä voidaan kuvata sanalla työstä vieraantuminen ja henkilökohtainen yksinäistyminen. Kerttu Heikkinen työnsä ääressä Työstä vieraantuminen tarkoittaa sitä, että emme enää tunne tuotteidemme käyttäjää emmekä tiedä kenen hyväksi työpanoksemme tulee. Useinkaan emme myöskään tunne lopullista tuotetta, johon ehkä valmistamme osia, tai emme tunne valmiin tuotteen käyttötarkoitusta. Työmme tarkoitus ei siten enää ole itse tuotteessa tai ihmisessä, jonka hyväksi työtä teemme, vaan tarkoitus on ainoastaan rahallisessa tulossa, jolla ostamme omat elinmahdollisuutemme. Seurauksena tästä eristäytyneisyydestä on välinpitämättömyys ja tyytymättömyys ja näin seuraa depressio, loppuun palaminen tai pako mielikuvitusmaailmaan. Henkilökohtainen työ sinänsä näyttää olevan mieltä vailla, ajattelumme on erkaantunut työstämme. Jo roomalainen Senaca tiesi: Sille, joka ei tunne satamaa, ei mikään tuuli ole sopiva. Yksinäistyminen saa alkunsa kun kanssaihmisemme ei enää ole näkyvissämme hyödyntämässä työmme tuloksia ja kun oman työmme arvostus ja tunnustus käy abstraktiksi. Tunne siitä, että kukaan ei työmme tuloksena arvosta meitä henkilökohtaisesti, johtaa siihen, että emme itse arvosta itseämme ja tämä tilanne ottaa nopeasti meistä ylivallan. Tällaisesta tunteesta on seurauksena, että tunnemme pakkoa saada jotain ajaksi, haluamme olla jotain muiden ihmisten joukossa ja meistä tuntuu yhä enemmän, että olemme käyttötavaraa. Seurauksena on henkilöllisyyden heikkeneminen, kyvyttömyys luoda suhteita muihin ihmisiin. Eivätkö nämä ole oireita, joita jatkuvasti ilmenee sosiaalisessa elämässä? Vielä arveluttavampaa on se, että tällaiset tunteet vaikuttavat lamaannuttavasti monien nuorten ihmisten tulevaisuuden madollisuuksiin. Kaikki tämä on seurausta siitä, että ihmiset ovat loitonneet omasta tunne-elämästään ja omasta työstään. Charlie Chaplin esitti elokuvassa uusi aika loistavasti yksityisen ihmisen voimattomuutta työprosessissa. Kone, systeemi, markkinat jne. määräävät tahdin ja antavat ihmiselle toiminta- ja reaktiomallit. Ilman näitä malleja ei meidän maailmassamme, jossa työ on pilkottu palasiksi ja tehty verkkomaiseksi, olisi enää taloutta ollenkaan ja siten ei mikään enää pitäisi huolta miljoonien ihmisten elämästä. Missä ja kuinka voisi yksityinen ihminen olla mukana suuntaamassa omaa työtään ympäristöön? Onko pakko syrjäyttää ihmisen oma tahto kun on kyse työstä? Kuitenkin jokaisella ihmisellä on mahdollisuus tämän päivän työelämässä tuoda työhön mukaan myös sisäinen mielihyvä, ja moderni työelämä voi viedä juuri tämän mielihyvän ulos maailmaan. Ajatuksissamme me olemme vapaita ilmaisemaan mielenkiintomme konetta kohtaan. Olemme valmiita tekemään niin siinä määrin kuin itse haluamme. Henkilökohtaisesti voimme osoittaa arvostusta ja kiitosta jokaiselle työtoverille, niille ihmisille, jotka avustavat meitä työssämme, esimiehellemme, sille ihmiselle, joka tuottaa 3

4 Tavaroita, jotka tämän lisäksi ovat aitoja ja kauniita. Perustana tälle on ammattikoulutus ja työprosessin kaikenaikainen selvyys. Yhdessä tehdyt taiteelliset harjoitukset, hyvä raaka-aineiden tuntemus ja tieto historiallisista yhteyksistä laajentavat käsitystämme tuotteen suhteen ja yli omien pienten työpajojemme rajojen. Tässä kohdin herää kysymys siitä, minkälainen sisäinen vaikutus tällaisella työllä on ihmiseen. Tietysti työ on ensin opittava, jotta sen suorittamisesta selvittäisiin. Oppiminen tapahtuu matkimalla ja harjoittelemalla. Seppo Piitulainen hoitamassa sikoja materiaalin työhömme ja tietysti myös asiakkaalle. Tämä riippuu meistä itsestämme ja se on mahdollista. Voimme omasta tahdostamme kantaa työstä vastuuta kaikkine siihen liittyvine seurauksineen. Halu kantaa seuraukset on vahva pohja sille, että voi vaikuttaa omaan työhönsä ja niin tehdessään tuntee oman merkityksensä. Elämänyhteisössä tämä kysymys tulee esille joka päivä niin kyläläisille kuin henkilökunnallekin. Täällä ei ole mahdollista, että edellä kuvatut sielulliset paineet pysyisivät salassa. Me olemme sidotut niin elämän olosuhteissamme kuin työssäkin. Kuitenkin on niin, että jokaisen yhteisön jäsenen voimasta ja aloitteesta riippuu voimmeko tukea toisiamme. Avain tähän kysymykseen on se, miten me järjestämme ja toteutamme työn työpajoissamme. Meidän päämääränämme on luoda työpajoja, missä tuotamme jotain, millä todella on kysyntää ja käyttöä. Ensin katsellaan, miten toinen ihminen tekee työn, sitten opetellaan tekemään se itse, suoritetaan se kokonaisuudessaan ja viedään se sitten ulos maailmaan. Se on ikivanha menetelmä, joka samalla on sosiaalinen prosessi. Jos hallitsen työn, voin yhä uudelleen suorittaa tämän sosiaalisen prosessin. Jos teen työn oikein suhteessa raaka-aineeseen, asiakkaan odotuksiin, oman työpajan tai firman odotuksiin jne., silloin sisällytän vapaaehtoisesti työhöni erikoisia laadullisuuksia itsestäni. Silloin hallitsen työni. Laadullisuudet, jotka tekevät tämän mahdolliseksi, ovat yleisiä ja niitä käytetään aina kun työ suoritetaan oikein ja huolella. Nämä laadullisuudet ovat hyveitä: luotettavuus, täsmällisyys, tarkkuus, ahkeruus, rehellisyys, asiallisuus, järjestys jne. Tekijän sisäisyyden kantamina rakentavat nämä hyveet siltoja asianomaisten välillä, olivat he sitten työtovereita, asiakkaita, tuottajia tai myyjiä. Kun näitä hyveitä harjoitetaan pitkiä aikoja, voimme puhua jopa moraalisten laadullisuuksien syntymisestä ja ne vaikuttavat laajalle. Tämän osaamisen tuottamasta voimavarasta syntyy yhteisössä kantava voima ja se toimii jokaisen yhteisön jäsenen hyväksi. Ludwig Kraus Tapolan työpajat Puutarha Tänä syksynä 01 Tapola täyttää 27 vuotta. Lähes yhtä vanha on Tapolan puutarha, joka on aurinkoisella rinteellä, kylän keskeisellä paikalla. Yläpuolinen osa on hiekkaista hieta-multaa. Siellä viihtyvät monet yrtit, jotka istutamme keväällä hajakylvönä laatikoihin. Kouliminen on tarkkaa työtä, siinä on apuna vakaat kädet. Pienet taimen alut otetaan yksitellen laatikosta ja istutetaan kukin omaan istutusruukkuunsa, jossa ne kasvavat niin kauan, että ne voidaan siirtää puutarhaan. Alaosa pellosta on savisempaa ja vaikeasti käsiteltävämpää maata. Tänä vuonna siellä menestyi ainakin sipulit, kaalit, pavut ja selleri. Porkkanan kylvö ei onnistunut odotusten mukaisesti. Itävyys oli heikko ja maan ravinteet voimakkaita niin, että porkkanoista suuri osa kasvoi monihaaraiseksi juurekseksi. Tässä yritämme ensi kesänä olla tarkkoja ja toivoakseni onnistumme saamaan kyllin hyvän sadon koko vuoden tarpeisiin. Osa maasta muokataan ja äestetään koneellisesti. Rivit harataan traktorivetoisella haralla. Porkkanat kylvettiin koneellisesti ja sipulin istutuksessa käytettiin konetta, jossa voidaan makuuasennossa istuttaa taimet ja siemenet maahan. Puutarha työalueena on haastava sekä henkilökunnalle että kyläläisille. Työvaiheita on monia ja huolimatta suhteellisen runsaasta koneiden käytöstä on tarjolla vielä monia työvaiheita, joita kone ei koskaan voisi tässä mittakaavassa korvata. Esimerkkinä voisi tässä yhteydessä mainita vaikkapa kaalit, jotka huolellisen istutuksen jälkeen vaativat maapohjan haraamista. Tämä on tehtävä työntöharalla tai pienellä käsiharalla. Maan kuohkeuttaminen on kaikista tarjolla olevista toimenpiteistä ympäristöystävällisin ja taloudellisin lannoite, sillä kasvit tarvitsevat happea juuristoonsa. Kaali on ns. ristikukkaisheimoon kuuluva kasvi ja sen uhkana ovat monet tuholaiset. Myös lanttu ja nauris kuuluvat samaan heimoon. Nämä lajit tarvitsevat huolellisen hoidon. Ne on peitettävä aluksi harsolla ja tuholaistilannetta on joka 4

5 tapauksessa seurattava koko kasvukausi. Puutarhatuotteiden jalostuksen (pakastus, säilöntä) olemme yrittäneet saada pois talonäitien harteilta. Loppusyksyn kiireet ovat kesän loputtua varsin moninaiset. Lomailijat ovat palanneet, lapset aloittavat koulunsa, suuntaamme kohti tulevaa talvea. Tämän touhuilun keskellä puutarha antaa pääsatonsa ja sen huolehtiminen keittiön kattiloihin asti suuritöinen projekti. Marjat antavat oman lisänsä työmäärään. Onneksi Tapola on täynnä taitavia käsiä poimimaan kypsät marjat pois. Tänä vuonna keitimme suuren osan mehuksi. Marjoja on musta-, puna- ja hiukan valkoviiniherukkaa, karviaisia, musta-aroniaa, tyrninmarjoja ja mansikoita. Basilikasta ja valkosipulista saimme pestoa yli 10 kg ja omasta kaalista teimme hapankaalia lähes 40 kg. Puutarhan kasvit ja rivimäärät on suunniteltava jo syksyllä, mutta tästä huolimatta maa antaa sen sadon minkä haluaa. Saara Määttänen kopaikkoja penkkeineen, puineen tai pensaineen. Siellä voisi istuskella kesäiltaisin ja katsella luontoa. Mutta kaikki tämä on vasta musiikkia tulevaisuudesta. Christian Lüdorf Mika A, Risto ja Wolfgang Miehet polttopuu töissä Maisemointiryhmä Haluan kertoa työalueestani kesäajalla, mikä jatkuu myös ensi vuonna ja sen jälkeenkin. Tämä työalue oli ja on vieläkin maisemointiryhmä. Börje Eriksson harjoitti viisi vuotta sitten maisemointia täällä ja nyt, tauon jälkeen, oli meidän aika jatkaa sitä. Me ajattelimme, että Tapola tarvitsee uutta ilmettä ja päädyimme ensimmäiseksi pensasaitoihin. Yhdeksi alueeksi valitsimme ison kompostialueen Kaukamoisen lähellä, mikä joskus haisee ja on likaisen näköinen. Valitsimme pensaaksi vaahteran, mikä kasvaa todella nopeasti, noin metrin vuodessa ja on todella värikäs syksyn ruska-aikana. Toiseksi paikaksi ajattelimme maantien ja pellon välistä aluetta kyläkoulua vastapäätä. Siellä pensasaita alkaa punaisesta hallista ja jatkuu suorana tienreunan suuntaisesti n.70 metriä. Pensaana on orapihlaja, mikä myöskin kasvaa hyvin ja jossa on piikit. Vuoden alussa minulla oli paljon töitä puiden leikkuun kanssa vanhan kutomon sekä leipomon alueilla. Tulevaisuudessa ajattelimme yhdistää tyhjän tilan alapihan ja navetan välissä. Arkkitehti Joan Allen ehdotti siihen tau- Terveisiä maatilalta! Tapolan maatilalla on jälleen vuoden kiireisin aika takanapäin. Viljasato onnistui odotetusti ja puintisää myös suosi Niinikoskea ja saimme viljat nopeasti suojaan syyssateilta. Myös heinän ja tuorerehun osalta kulunut kesä oli hyvä. Maatilalla on kanssani töissä Timo ja Jorma, jotka auttavat monissa asioissa. Autojen kunnossapidossa on työnjako selvä; Timo pesee auton päältä ja Jorma sisältä. Tänä kesänä Jorma on opetellut ajamaan puutarhatraktoria ja Timo sammya. Kumpikin ovat ylpeitä oppimastaan. Timo ja Jorma ovat motivoituneita ja he haluavat oppia uusia asioita. Pojat ovat myös luotettavia; he voivat suorittaa töitä itsenäisesti esim. maalaamista ja viljan lajittelua. Työnkuvamme on kirjava. Perinteisen maatilan töiden lisäksi teemme myös rakennusten, autojen, koneiden ja teiden kunnossapitoa, navettatyttöjäkin autamme tarvittaessa ja paljon muuta. Talvella ohjelmassamme on koneiden korjausta ensi kesäksi ja paljon tulemme olemaan myös metsänhoitotöissä. Tomi Kyöstilä Juha aitantolppa työssä 5

6 Timo Voittis kertoo työstään Kuinka kauan olet ollut Tapolassa ja mitä töitä olet tehnyt vuosien varrella? Tulin taloon vuonna 1975, eli olen asunut täällä alusta asti. Eniten olen tehnyt navetta- ja maatilatöitä, mutta puutarha ja puutyöpaja ovat myös tulleet tutuiksi. Mitkä työt ovat juuri nyt ajankohtaisia, kun peltotyöt ovat ohi? Ainakin autot on huollettava ja laitettava talvikuntoon. Tällä hetkellä tyhjennämme puutyöpajaa, Savikukkoa. Siirrämme kaikki koneet varastoon, jotta tulevalle kahvilalle ja terapiahuoneille vapautuisi tilaa. Timo navetalla Onko sinulla lempitöitä? Entä sellaisia, joista et niin välitä? Teiden hiekoitus puutarhatraktorilla on todella mukavaa. Kovilla pakkasilla ei tee mieli lähteä ulos, mutta onhan työt tehtävä. Kunnon talvihaalarit pitävät hyvin lämpiminä. Navetta Monien eläinten koti toimii Tapolan keskipisteenä. Navettaan kuuluu tällä hetkellä 17 lehmää, 1 sonni, 4 isoa vasikkaa, 5 sikaa, 1 emakko, 8 porsasta, kalkkunoita, kanoja, lampaita, hanhia, ankkoja, kissoja, hiiriä ja paljon kärpäsiä. Maatilalla viljellään biodynaamisesti. Täällä seurataan maan, kasvin, ihmisen ja eläimen yhteistyötä. Tämä tarkoittaa, että eläinten ruoka tulee pääosin omasta tuotannosta, ja että eläinten lannalla lannoitetaan puutarhaa ja peltoja. Toinen todella tärkeä osa maataloudessamme on navetta sekä maito kaikkine töineen ja eri vaiheineen. Lehmät lypsetään joka aamu ja joka iltapäivä. Maito valuu suoraan suureen tankkiin. Sieltä maito jaetaan taloihin ja juustolaan, jossa siitä valmistetaan rahkaa, jogurttia, juustoa sekä jäätelöä. Se tarkoittaa sitä, että kylän ei tarvitse ostaa maitotuotteita! Kananmunat saamme kanoilta, jotka viettävät kesänsä ulkona niityllä, jonne on rakennettu mökkejä munimista ja suojaa varten. Talvet ne viettävät lämpöisessä navetassa. Kylälle on myös Oletko ainoastaan Tapolassa vai pääsetkö hoitamaan maatalouden ja huoltotyön asioita myös muualle? Käymme muuallakin. Esim. jos tarvitsemme varaosia, lähdemme yhdessä kauppoihin. Katsastamme autoja Orimattilassa ja haemme lihaa teurastamolta. Teemme myös retkiä, joista viimeisin oli mielenkiintoisille kone-messuille. Mitä haluaisit muuttaa tai uudistaa työpaikallasi? Tässä työssä ei aika käy pitkäksi, sillä aina löytyy jotain uutta. Ei minulla ole mitään valittamista. Minkälainen työilmapiiri ryhmässänne on? Hyvä. Tomi on Jorman ja minun työpajamestarimme. Tällä hetkellä Risto ja Christiankin auttavat painavien koneiden siirrossa. Aiotko tulevaisuudessakin jatkaa maatilan töitä vai kiinnostaako alan vaihto? Haluan jatkaa näissä töissä tai ainakin vastaavanlaisissa. Mitä uutta sinulla on opittavana? Olen oppinut ajamaan Sammylla viime kesänä, mikä on todella mukavaa. Haluaisin joskus tulevaisuudessa osata ajaa traktoria ja ehkä suorittaa traktorikortinkin. Miltä tuleva talvi näyttää työn kannalta? Teemme mitä tarvitsee. Savikukon tyhjennyksen jälkeen on vuorossa varmaankin metsätöitä. Harvennamme metsää, eli kaadamme puita ja joko sahaamme ne laudoiksi tai pilkomme polttopuiksi. tärkeää, että kaikki liha tulee omista eläimistä. Se hetki jolloin suuri valkoinen teurasauto ajaa pihaan on surullinen, sillä eläimet ovat lähellä sydämiämme. Mutta kun tiedämme miksi ja millä lautanen on täytetty, se on myös merkittävä hetki. Haluan myöskin mainita, että omien lampaiden villaa käytetään pajoissamme, kuten kutomossa ja huovutuksessa. Siellä valmistetaan värjätystä villasta pannulappuja, palloja, pöytäliinoja, mattoja jne. Viimeisenä, muttei vähäisempänä mainittakoon navetan pedagogisen ja terapeuttisen vaikutuksen. Kontakti eläimiin ja asioiden kulun huomioiminen ovat tärkeitä kaikille kylän asukkaille. Navetan työt: Lehmien lypsy Maitohuoneen työt Pihatto-navetassa eläinten hoito ja ruokinta Muiden eläinten ruokinta Vanhojen pehkujen poisto ja uusien laitto Harjausta ja siivoamista Myllyllä uusien jauhojen teko 6 Työajasta ja kyvyistä riippuen on jokaisella oma työalue.

7 Pekka ja Timo ovat vuorotellen vastuussa eläinten ruokinnasta. Pekka auttaa myös usein antamaan kaikille eläimille uusia pehkuja sen jälkeen kun vanhat on viety kompostiin. Mika W. harjaa lehmät ja täyttää eläinten ruokaämpärit. Hän vie usein kompostin kottikärryillä pois, työskentelee talikon kanssa tai harjaa navetan lattioita. Mika hoitaa lehmiä Teemu osaa käyttää myllyä ja tehdä uutta viljaa eläimille. Hän pitää tuoreiden heinien antamisesta kaikille eläimille. Lannan luonti kuuluu myöskin hänen tehtäviinsä. Tuija, Manja ja minä olemme vastuussa lypsystä ja maitohuoneen töistä. Me tuemme ja autamme kaikkia omassa työssään. Navetan työt muuttuvat vuodenaikojen mukaan. Keväisin on tarkistettava laidunaitojen kunto ja korjattava kohtia, jotka eivät selviytyneet talven yli. Kesällä lehmät ja muutkin eläimet ovat laitumella ja kaikilla on tarpeeksi syötävää siellä. Talvella kylmillä ilmoilla ne tarvitsevat energiarikasta ravintoa. Grit Juustola Juustolassa käsittelemme maitoa, jonka haemme kolmesti viikossa navetalta. Emme tee ainoastaan juustoa! Jalostamme maidosta piimää, rahkaa sekä jogurttia, kermasta teemme smetanaa tai voita. Maanantaisin teemme kovaa juustoa. Pehmeän juuston teemme naturellina, yrttien kanssa tai valkohomejuustona. Juustot on käännettävä joka päivä kypsymishuoneessa. Janne kattavaa ja siivottavaa Paljon työtä Jannelle! Odotamme molemmat eniten perjantaita. Sillä silloin valmistamme jäätelöä ja meille on luvassa paljon maistiaisia Lisa Työpajana Väinälä Jokaisessa asuintalossa elää sekä taloyhteisö että työpajatoiminta. Niin kuin maanantaista perjantaihin monet ihmiset lähtevät kutomoon, juustolaan, kynttiläpajaan, pakkaamoon tai maatilan töihin, monet lähtevät toiseen asuintaloon työskentelemään. Meidän Väinälä on kaikista suurin talo, ja haluaisin kuvata teille sen työpajatoimintaa. Leena Inkinen tulee joka aamu Kaukamoisesta ja on meidän pyykkimestari. Hän viikkaa kuivat pyykit huolellisesti ja silittää kaikki tarpeelliset. Meillä on suurtalouspesukone ja joudumme pesemään joka viikko noin 15 koneellista pyykkiä. Kirsi Krohn Seppolasta linkoaa ja ripustaa pestyt pyykit narulle sekä auttaa monessa muussakin asiassa. Vessojen siivouksen, sänkyjen petaamisen ja kaikkien keittiötöihin liittyvät asiat hän hoitaa päivästä päivään aina itsenäisemmin ja nopeammin. Kirsi on oppinut talonhoidosta niin paljon Tapolan perustajajäseneltä Aira Tirroselta, että huomaan heti jos hän on pois esim. lomalla. Hänen iloinen avoin mieli ja työhön tarttuva käsi on ollut Leenalle ja minulle suuri apu viime vuodesta lähtien. Talonäitinä lajittelen aamuisin likapyykit ja laitan ensimmäisen koneen pyörimään. Kun keittäjämme Maija Collanus saapuu maanantaina klo 8.30 tai muina päivinä kodinhoitaja Marita Poutanen, ensimmäinen kone on jo pesty ja he voivat jatkaa pyykinpesua. Sitten he alkavat huoneiden siivouksella ja ruoanlaitolla. Puheluihin pitäisi ehtiä vastaamaan ja neuvomaan monia ihmisiä, jotka piipahtavat Väinälässä. Heidän täytyy olla paikalla, jos jonkun ihmisen vaatteet on vaihdettava, sillä matka vessaan on joskus liian pitkä. Laastarille ja lohdutukselle pitäisi löytyä myös aikaa. Jos vaatteiden parsimisen, ikkunanpesun ja kukkapenkkien hoidon pitäisi olla aina ajan tasalla, me tarvitsisimme lisäapua tai taikavoimat, jotka auttaisivat meitä taukoamatta. Lisa ja Janne juustojen seassa osaa kääntää ja pakata juustot. Hän auttaa myös maidonhaussa, hämmentää juustomassaa ja vie ylimääräisen heran navetalle sikojen ruoaksi. Yhdestä kahteen kertaan viikossa Janne jakaa tuotteet taloihin. Ja tietenkin juustolassa on aina paljon tis- Tuire kattauspuuhissa 7

8 Marja-Liisa pyykki hommissa Maija tai Marita ovat siis aamupäivisin työtiimi Leenan ja Kirsin kanssa, ja heidän yhteistyökykynsä taikoo meille joka päivä maukkaita ruokia, puhtaita vaatteita ja siistit paikat. Päivän valtavat tiskit vievät paljon aikaa. Tiskien määrää on vaikea kuvata, se pitää itse kokea! Kuten muillakin pajoilla Tapolassa meilläkin alkaa iltapäivävuorot klo Leenan ja Kirsin tilalle tulevat Marja-Liisa Tall ja Tuire Tanskanen. Marja-Liisa hoitaa keittiön, eteisten ja saunan siivoukset, ja on aina iloinen saadessaan oppia ruoanlaittotaitoja. Yhtenä iltapäivänä viikossa hän siivoaa Maritan avulla oman kahden huoneen kokoisen asuntonsa, jossa hän asuu kihlattunsa Timo Voittiksen kanssa. Tuire on ollut jo monta vuotta uskollisena apunani monella tavalla. Hän vie postit toimistoon, käy kaupassa ostoksilla, hoitaa komposti- ja roskaämpärien tyhjennyksen, kattaa iltaruokaa varten sekä auttaa pienissä leivonta-askareissa mielellään. Koska annan monelle ihmiselle musiikkitunteja ja joudun kantamaan paljon vastuuta pienessä kylässämme, olemme tämän vuoden ajan yrittäneet, että talopajamme toimisi mahdollisimman paljon Maijan ja Maritan kanssa ilman minua klo maanantaista perjantaihin. Monet näistä töistä vaativat iltaisin ja viikonloppuisin jatkoa, josta talomme asukkaat huolehtivat. Pajatoiminnan sujuttua hyvin viikolla jää meille enemmän aikaa muille asioille kuten lepoon, kulttuuriin, ulkoiluun sekä yhdessäoloon, mikä on todella tärkeää taloyhteisölle ja jokaiselle itselleen. Väinälä on sen kokoinen talo, ettei työnohjausta voi paljoakaan antaa. Kaikki onneksi osaavat ja tietävät työnsä ja tarvitsevat enimmäkseen kehuja, kannustusta ja joskus muistutusta. Jos pajatoimintaamme tulisi uusi kyläläinen, jonka pitäisi oppia kodinhoitoa meidän olisi lisättävä pätevää henkilökuntaa. Maija, Marita, Kirsi, Leena, Marja-Liisa ja Tuire on vahva tiimi, ja toivon urheille naisille jaksamista sekä hyvää jatkoa Väinälän villakoirien, pyykkivuorten ja runsaan ruuanlaiton parissa! Kiitos teille! Beate Matthey-Kraus Kutomo Raimo, Kerttu, Kirsi ja Franka kutomossa Kutomo toimii vain talvikautena lokakuusta toukokuuhun. Olemme ulkotöissä puutarhassa ja yrttipajassa. Nyt olemme juuri siirtyneet ulkoa sisälle ja ryhdymme valmistautumaan joulumyyjäisiin: kudomme mattoja, poppanoita, joululiinoja, kaulahuiveja, matkahuopia, kuvakudoksia ym. Kevätpuolella teemme enemmän tilaustöitä, joita Tapolan oma väki sekä myös sukulaiset ja tuttavat meiltä pyytävät. Tilausten lisäksi teemme kudonnaisia kutomon kaappiin, joka toimii lahjatavara- ym. kauppana ympäri vuoden. Materiaaleina kutomossa käytetään luonnonkuituja: villaa, pellavaa ja puuvillaa. Mahdollisuuksien mukaan lankojen alkuperä on luonnonmukaisesti viljelty. Suurin osa työntekijöistämme on ollut kutomossa monta vuotta ja kaikki osaavat työnsä hyvin. Kaikki ovat jonkun verran erikoistuneet omiin töihinsä, mutta pyrimme löytämään myös sopivasti vaihtelua jokaisen työhön. Uusi kutomo hallin yläkerrassa on selkeä ja valoisa ja olemme siellä hyvin oppineet olemaan. Terveisin kutomosta Riitta Kynttiläpaja Sydänten narutus, kynttilöiden kastaminen ja muottiin kaataminen, kehikoitten liikutus, kynttilöiden sulatus ja leikkuu, sydänten leikkuu oikean pituisiksi, kynttilöiden lajittelu pakkaamoa varten. Nämä ovat ne välttämättömät työvaiheet, joita tarvitaan kynttilä valmistamiseen. Olemme jo melkein vuoden verran yhdessä tehneet monesti nämä kaikki vaiheet läpi. Kenelläkään kynttiläpajan henkilökunnasta ei ollut erityistä kokemusta kynttilöiden valmistuksesta, ja niin me kaikki aloitimme aivan nollasta. Tämä oli ja on edelleen yhteinen oppimisen ja auttamisen prosessi. Mutta jokainen on kuitenkin löytänyt paikkansa kynttiläpajassa. Tuire naruttaa ja täyttää muottikynttilät. Petteri kuljettaa kynttiläkehikoita, jossa monesti myös Mika W., Sirpa ja Vesku häntä auttavat. Mika Arponen osaa kastaa kynttilöitä oikean pituisiksi. 8

9 Tino ohjaa Veskua kynttilän langan leikkauksessa Kun kynttilät ovat oikean mittaisia ja niiden pohjat on sulatettu, kaikki haluaisivat yhtä aikaa leikata ne irti kehikoista. Sen jälkeen kynttilöiden sydämet on leikattava sopivan pituisiksi, jossa Pertti on oikea mestari nykyään. Reetta-Liisa tasoittaa vielä kynttilöiden (mehiläisvaha, mehiläisvaha-steariinisekoitus tai parafiini) pohjat, jonka jälkeen ne ovat valmiita jatkamaan matkaansa pakkaamoon. On todella hyvä nähdä, miten kaikki ovat kiinnostuneita kynttilöiden valmistuksesta ja että kynttiläpajan sisäinen yhteistyö toimii. Tämä ensimmäinen jakso oli hyvä alku ja saimme kunnon perustan tehtyä, jonka päälle voi vielä monta vuotta rakentaa. Kynttilät odottavat vain niiden sytyttäjää, jotta ne voisivat ilahduttaa loistollaan. Kynttiläpajatiiminne Pakkaamo Ilkka ja Saana pakkaamossa pakkaukset sekä pahvilaatikot. Kahden kynttilän pakkauksia mahtuu yhteen laatikkoon 24. Kaikki 100% mehiläisvahakynttilät kääritään yksitellen sellofaaniin. Muottikynttilöillä on taas oma suojattu pakkauksensa. Kyläläiset ovat oppineet erilaiset työvaiheet hyvin ja he ovat valmiita toimittamaan miellyttäviä ja kauniita tuotteita Tapolan asiakkaille. Pakkaamoa aiotaan tulevaisuudessa laajentaa muidenkin tuotteiden pakkaukseen. Ehkä jopa ruoka-aineiden kuten juuston ja jäätelön pakkaus kuuluu joskus meidän tehtäviimme. Työpajamme kyläläiset nauttivat työstään ja kokemuksistaan uusista haasteista. Jos haluatte enemmän tietoa Tapolan tuotteista, ottakaa yhteys Ludwig Krausiin. Teidän ideanne ja ajatuksenne ovat meille tärkeitä ja tervetulleita. Oliver Pentinmäki Yrttipaja Yrttipaja toimii toukokuusta lokakuuhun puutarhan yhteydessä. Riitan opastuksella Tommi, Ulla, Kerttu, Sirkka-Liisa, Tapio ja minä opimme tuntemaan erilaisia yrttejä ja mitä niistä voi tehdä. Pyrimme olemaan mahdollisimman paljon ulkona keräten puutarhasta ja sen ympäristöstä mitä erilaisimpia yrttejä ja lehtiä. Niihin kuuluvat mm. iisoppi, salvia, rakuuna, oregano, timjami, minttu, tilli, sitruunamelissa, persilja, nokkonen ja monet muut. Kerättyämme yrtit puhdistamme, poistamme tarvittaessa varret ja laitamme ne kuivakaappiin kuivumaan. Leipomon varastohuone on tänä vuonna toiminut yrttipajana oikein hyvin. Teimme paljon teesekoituksia kuivatuista vadelman-, mustan viinimarjan- ja koivunlehdistä sekä kamomillasta. Kuivasimme kehä- ja ruiskukan sekä ruusun ja malvan terälehtiä myyntiin joko teeaineeksi tai kakun ja salaatin koristeluun. Kokonaisina kuivasimme vähän lyhty- ja olkikukkia. Alkukesästä pakastimme puutarhasta tulleen raparperin ja joitain yrttejä. Syksyllä valmistimme yrttisuolaa, punnitsimme ja pakkasimme kuivanneet yrtit sellofaanipusseihin valmiiksi myyntiä varten. Pajamme yrttikuljetus toimi myös erinomaisesti, sillä puutarhan Mauri ja Raimo olivat innokkaita viemään yrttejä suoraan taloihin kolmesti viikossa. Christiane Corazza Yhden vuoden toiminnassa olon jälkeen kynttiläpaja on luonut uuden työalueen, pakkaamon. Monien vuosien ajan pakattiin ainoastaan yrttejä, mutta nyt siihen kuuluvat myös Tapolassa valmistetut kynttilät. Itävaltalainen Christiane Corazza jatkoi yrttien keruuta ja kuivausta Kerttu Heikkisen, Sirkka-Liisa Kaskisen, Ulla Lahtisen ja Tapio Nissisen kanssa. Tommi Manninen ja Esko Hietala pakkaavat kanssani aamupäivisin erilaisia kynttilöitä, jotka on valmistettu kynttiläpajassa. Pakattaviin kuuluvat mm. pöytä-, muotti- ja kuusenkynttilät. Pertti Jeskanen tuo osaamistaan pakkaamoon iltapäivisin Saana Jantusen kanssa. Eeva-Liisa Norri suunnitteli etiketit, kahden pöytäkynttilän 9 Ulla ja Christiane yrttipajassa

10 Kirsi Krohnin elämästä Kun katsomme Tapolan lehden historiaa, löydämme sieltä monta eri henkilöä, jotka ovat aikoinaan toimittaneet lehteä. Välillä lehteä on toimitettu eri nimillä, mutta kuitenkin se on ollut Tapolan lehti ja sen tarkoitus on ollut lähes tulkoon ainakin pääpiirteillään sama, eli kertoa Tapolan kuulumisia sukulaisille, ystäville ja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita niitä kuulemaan. Nämä viimeisimmät numerot, joita allekirjoittanut on toimittanut Ludwigin kanssa, ovat pyrkineet tuomaan mahdollisimman kokonaisvaltaista kuvaa Tapolasta niin paljon kuin se on tällaisen n. 16 -sivuisen painoksen merkeissä mahdollista. Siksi lehdessä on ns. kaikkea mahdollista, sillä meidän elämä täällä on hyvin monitasoista ja muotoista, ja sitä myöten rikasta elämää. Tapolan ensimmäistä lehteä on ollut tekemässä ja siihen aloitetta tehnyt on Kirsi Krohn. Tämä tuli esille kun aloin jutella Kirsin kanssa hänen tuodessaan jatkuvasti uusia runoja lehteen. Hän kertoi, että ensimmäistä Tapolan lehteä vuonna 85 olivat hän itse, Eeva Roivas, Satu Nikki ja Juha Luukkonen. Se ilmestyi neljä kertaa vuodessa. Oli kuulemma ollut kovaa hommaa, koska se monistettiin itse ja niitattiin talkoilla yhteen. Siinä oli käytävät täynnä sivupinoja, joita sitten koottiin ilta myöhälle. Toimituskunta vaihtui aina välillä. Siellä oli joskus myös ollut Börje Eriksson ja Saila Roihu. Sitten lehden tekeminen loppui vähäksi aikaa kokonaan ja se harmitti Kirsiä, kunnes nyt taas alkoi puolitoista vuotta sitten. Se oli Kirsin mielestä todella ilahduttava asia Tapolan lehden vanhana toimituskuntalaisena. Kun olemme tähän lehteen aina halunneet tehdä jonkun asukkaan haastattelun, niin tein haastattelun Kirsistä. Hän kertoi eräänä iltapäivänä värikkäästä elämästään. Hän kertoi olevansa 5 -lapsisen perheen kuopus. Hänen isänsä oli insinööri ja perhe vietti monet vuodet ulkomailla isän tehdessä töitä. Kirsi on asunut mm. Sveitsissä, jossa hän oppi ranskan kielen. Sitten hän on asunut Libanonissa ja Jordaniassa. Englannin kielen hän oppi luonnollisesti Amerikassa asuessaan. Kun Kirsi oli 18 vuotias hänen isänsä kuoli lento-onnettomuudessa Libanonissa. Silloin Kirsi meni Valkealan kansanopistoon. 20-vuotiaana Kirsi tuli Tapolaan, Seppola ja Kaukamoinen oli juuri rakennettu. Kirsi löysi tiensä Tapolaan setänsä kautta, joka oli tuolloin Tapola lääkäri. Tullessaan ensivisiitille tänne oli talonäitinä siinä talossa Maija Kuusisto. Pöydässä oli ollut nokkoskeittoa, jollaista Kirsi ei ollut ennen kuullut olevan olemassakaan. Hän oli todella järkyttynyt, ja heti kun hän meni kotiin oli pakko käydä nakkikioskin kautta. Mutta alku aina hankalaa, pätee tämäkin vanha sanonta. Kirsin oli vaikea sopeutua aikatauluihin, yhteisiin ruokailuihin ja hän 10 kertomansa mukaan suuttui helposti ja usein. Hän ei alussa osannut laittaa aamiaista, eikä tiskata eikä paljoakaan sellaisia asioita. Mutta hän oppi, hän oppi kaiken sen ja paljon muuta. Kirsi kertoi, että Aira Tirronen opetti hänet jopa laittamaan ruokaa. Monessa talossa hän on Tapolassa ollessaan asunut ja monet sopat keittänyt. Vuonna 91 hän lähti Valkealan opistoon kädentaitolinjalle vuodeksi. Hän meni sittemmin kutomoon töihin. Aiemmin hän ei ollut pitänyt käsitöistä, mutta poppanoiden tekemisestä ja suunnittelusta on tullut oikea intohimo hänelle. Kirsin sydämen asioita on ollut runojen kirjoittaminen aina ja hän on kirjoittanut myös juttuja joihinkin lastenlehtiin. Kirjoja hän lukee ja kirjoittaa paljon kirjeitä. Kirjastot on ihan ykköspaikkoja. Kirsiä haastatellessani muistin hänen kerran lausuneen itse tekemänsä runon Pyhän Nikolauksen päivänä. Se oli todella kaunis ja herkkä. Harmi, ettei hän löytänyt sitä enää pöytälaatikostaan. Keramiikkaharrastuksen hän aloitti muutama vuosi sitten. Hän käy Orimattilan kansalaisopistolla kerran viikossa. Ranskan kieli on säilynyt harrastuksena ja hän on iloinen, kun saa silloin tällöin aina puhua ranskaa. Kysyessäni hänen toiveita lehden juttujen suhteen, hän toivoi henkilöhaastatteluja vanhoilta Tapolalaisilta, kuten esim. Airalta, jotka voisivat kertoa asioita menneiltä ajoilta. Nyt Kirsi asuu Seppolan talossa, jossa on talonvanhempina Saara Määttänen ja Ari-Pekka Vuorentola. Naapuritalossa Vipusessa asuu Kirsin poikaystävä Janne Simola, jonka kanssa Kirsi on pitänyt yhtä jo pari vuotta. Tulevaisuudessa Kirsi toivoo, että Tapolassa olisi mahdollisuus järjestää itsenäisempää elämää haluaville asukkaille sellaisia asuntoja, joissa heillä olisi hieman enemmän yksityisyyttä, mutta kuitenkin kuuluisivat jonkin talon ruokakuntaan. Lopuksi Kirsi summaa, että vuodet Tapolassa ovat olleet hyviä ja hän toivoo kaikkea hyvää lehden lukijoille. Marla Ervaskari Lumienkelit hiljalleen putoavat pilvistä alas tänne maan päälle. Ne kimaltelevat auringonvalossa niin kuin helmet, jotka loistavat, kuin tähdet taivaalla illansuussa. Puut ovat saaneet lumipeiton yllensä. Joka oksalla on lumipeitto. Kirsi Krohn

11 Elämän mittainen korkeakoulu Olen syntynyt vuosikymmenellä, jolloin pisteytys ja arvosanat eivät vielä hallinneet kaikkea. Maanviljelijä isäni tuskin on aikanaan käynyt saamassa valmennusta synnytystapahtumaan neuvoloissa, tuskin sai äitikään. Sain reilun maalaisen kasvatuksen, jossa ei vitsaakaan säästetty. Totteleva ja ns. kiltti lapsi oli merkkinä onnistuneesta kasvatuksesta. Pisteitten maailma Koulumaailma toi muassaan arvostelun, numerot ja pisteet. Astuin aikuisten maailmaan, johon kuului luonnollisena osana myös äitiys. Odotusajan melkeinpä fraasi kunhan vaan on terve sai kohdallani uudenlaisen, kouriintuvan merkityksen esikoiseni syntyessä. En vielä osannut pelätä ja epäillä mitään, vaikka pisteitä kertyikin hänelle vain 7. Ollessaan 9 kk ikäinen hän meni tajuttomaksi käsivarsillani kuumeen yhteydessä. Olin hyvin tietämätön ja luulin lapsen kuolleen. Näin tapahtui vielä toistekin, ja lisäksi lapseni oli kovin vilkas ja ns. tottelematon. Tuolloin oli usein kuulemani lausuma miksei tuota lasta kasvateta tottelemaan ja laiteta kuriin. Niin, miksei? Monta hermoille käypää kuukautta, jopa vuosia ehti kulua, ennen kuin lapseni vammaisuus selvisi. Tuona päivänä, jolloin sain asiasta varmuuden, vietin hiljaiset yksinäiset hetket tajuten, että nyt alkaa elämäni pituinen tie, jonka mutkista ja nousuista en vielä tiennyt mitään. Alkoi korkeakoulu, joka jatkuu yhä. Kasvatuksesta puhutaan nykyään erittäin paljon yhä uusien ja uusien ongelmien myötä, jotka tuntuu olevan miltei mahdoton ratkaista. Mutta myös kasvaminen, aikuisen ihmisen kasvaminen voi olla vaikeaa. Ja kasvattajana voi olla oma, ns. vammainen lapsi. Minun paeas kasvattajani on ollut ja on Janne. Oma murrosikä vai murtuminen Me kaikki tiedämme murrosikään liittyvistä vaikeistakin kasvukriiseistä. Sellainen vaihe on todennäköisesti ollut itsellänikin. Mutta uuden murrosiän, vaikean sellaisen, sain kokea yrittäessäni sopeutua ns. vammaisen lapsen äidiksi. Tunsin välillä raivoa, välillä masennusta, katkeruutta, epävarmuutta, kateutta ja riittämättömyyttä. Vähitellen opin elämään tämän totuuden kanssa. Samalla opin hyvin hitaasti - huomaamaan ilon aiheet, joita on todella paljon, mutta jotka tahtovat hukkua huolten virtaan. Kasvanko koskaan aikuiseksi Kun nyt jo aikuinen lapseni on vuosien varrella tullut lomille, olen odottanut häntä aina suurella ilolla. Olen valmiiksi kuvitellut loman sujumisen. Kirjoittanut suorastaan roolit ja ajatellut itse olevani myös ohjaajan roolissa. Tiedän miten minä käyttäydyn ja miten hän. Mutta kuinka onkaan käynyt todellisuudessa? Kumpikaan ei ole osannut viedä roolisuoritusta läpi siten, kuin minä olin se kuvitellut. Oma pienuuteni on käynyt aina yhä selvemmäksi. Monet ovat ne yksinäiset metsäretket, joita olen loman päätyttyä tehnyt mietteissäni ja itseni kanssa tiliä tehdessä. Haluaisinko edes olla valmis En ole valmis, en tule valmiiksi enkä edes sitä halua. Kuvassa Janne Sylvia-kodissa v Tämä korkeakoulu saa kestää rooliasussa heti esityksen jälkeen. elämäni loppuun saakka. Voin vain pelonsekaisin tuntein kuvitella minkälainen ihminen olisin ellen olisi saanut olla oppilaana tässä korkeakoulussa. Jokin suuri tarkoitus tällä kaikella on. Tämä äitiys on niin suuri rikkaus, että en siitä mistään hinnasta luopuisi. Sylvia-kodin ja Tapolan erilaisissa tapahtumissa olen saanut kokea sellaisia elämyksiä, joita mitkään muut estradit eivät voi tarjota. Olen kiitollinen omasta roolistani tässä kokonaisuudessa. Minun haastava ja vaikea, mutta palkitsevan ihana roolini on olla Jannen äiti. Turussa lokakuussa Marja-Liisa Järvelä Hyvät ystävät Puh , Fax Tahdon liittyä Tapolan kyläyhteisö ry:n jäseneksi. Paikka ja aika JÄSENHAKEMUS Nimi Osoite: 11 Haluamme tällä lehdellä kertoa Tapolasta ja sen toiminnasta ja siten tuoda sitä lähemmäksi kaikille niille jotka ovat kiinnostuneita siitä. Kuitenkin tämän lehden tekeminen tuottaa kustannuksia ja siihen me pyydämme teidän ystävällistä avustusta. Tiedämme että kaikki jotka ovat kiinnostuneita lukemaan Tapolan kuulumisia eivät ehkä pysty maksamaan tätä lehteä, siksi tämän lehden maksu on vapaaehtoinen Löydät säännöllisesti lehtemme välistä liitteet: kannatusyhdistyksen jäsenhakemusen ja pankkisiirtolomakkeen. Ystävällisin terveisin lehden toimitus.

12 Kesän jälkeen tuli syksy. Meidän edellinen juhla oli juhannus. Nyt tuli aika valmistautua Mikaeliin. Kaikki nuoret ulkomaalaiset olivat saapuneet elokuulla, ja me olimme jo vähän tuttuja. Kuitenkin, aina yhteisen juhlan valmistaminen työn ohella on meille kaikille sosiaalinen harjoitus. Tämä tehtävä on helpoin kyläläisille. Monia vuosia olimme viettäneet kaksi juhlaa; Mikkelin-markkinat ja meidän oman Mikael-juhlan. Perinteisesti siihen on kuulunut kaikkien yhteinen ruokailu sekä Mikael-näytelmä. Tänä vuonna emme tehneet näytelmää, joten koko juhla oli suunniteltava uudelleen. Syksyn laadun löytämistä vaikeutti Kirjokannen remontti. Yritimme yhdessä etsiä uutta ilmettä salille. Siksi remontti edistyessään muutti luonnettaan ja venyi pituutta. Mikael-viikolla sali sai vielä viime silauksen: uudet lamput. Tästä syystä emme päässeet saliin harjoittelemaan tai kokoontumaan puoleentoista kuukauteen. Kerran pohtiessamme tulevaa juhlaa Beate kertoi kokemastaan Mikaelista. Siinä oli sekä juhla että myyjäiset yhdistyneet. Me maistelimme sitä suomalaisella hitaudella. Viimein loimme yhdessä juhlan rungon. Tervetuliaispuhe niin, tätä enne oli meidän oma aamukokoontuminen. Siinä oli puhe, musiikkia ja peruskiven sanat. Tunti tämän jälkeen oli Paulan tervetuliaispuhe koko vierasjoukolle. Kun jälkeenpäin puhuin hänen kanssaan, tuli oikeastaan esille, että puhe on vuoropuhelua yleisön kanssa. Vieraat tekevät juhlan. Me saimme tänä vuonna iloita monista vieraista. Oli hyvä Kirjokannen salin remontti Olen kuullut joskus jonkun sanovan, että kirjokannen sali on maailman hienoin navetta. No, onhan se aika hieno navetan ylinen ollutkin, varsinkin silloin kun se remontoitiin juhlasalikäyttöön aika tasan 20 vuotta sitten. Salia on sittemmin vähän korjailtu joskus ja tehty pieniä muutoksia. Joten on aika selvää, että se tarvitsi maalia, pakkelia ja hiontaa. Käyttökapasiteetti on valtava, jos ajattelee kuinka paljon ihmisiä vuoden mittaan käy salilla. Viime vuosina taas salin käyttö on lisääntynyt joka aamuisen kokoontumisen myötä. Joan Allen on vieraillut meillä Tapolassa muutaman kerran. Hän on arkkitehti ja asunut monet vuodet Camphill paikoissa eri puolilla maailmaa. Hänellä oli muutama hyvä idea mihin meidän kannatti kiinnittää huomio salin remonttia ajatellen. Perustimme remontin suunnitteluryhmän, johon kuului Saila Roihu, Saara Määttänen ja allekirjoittanut. Kokoonnuimme muutaman kerran ja ideoimme värimaailmaa ja lamppujen vaihtoa sekä suunnittelimme isompia muutoksia tulevaisuuteen. Nyt oli kuitenkin tarkoitus tehdä pintaremontti. Remonttimies tuli hiomaan ja lakkaamaan lattian, rakensi seinän alanurkkaan ns. kotelon, joka muutti seinän suoraksi alaosastaan. Se oli ollut Joan Allenin idea, jolla haluttiin saada ryhtiä salin muotoon. Mikael-juhla 12 nähdä aivan uusia kasvoja ja tietenkin tavata vanhat tutut. Koko juhlapäivän tunnelma oli leppoisa. Iltapäivällä salin täytti musiikkiesitykset. Vuoroin kyläläiset ja nuoret työntekijät musisoivat Beaten kanssa. Juhlan takana on aina pitkäaikainen prosessi. Ensin sitä valmistellaan, pohditaan, tehdään sille perustukset. Kun sitten hetki koittaa, on aina ilmassa jännitystä: tulevatko he? onnistunko esityksessäni? onko keitto hyvää? Ja viimein, kun vieraat tulevat, syntyy oikea ilmapiiri, tunnelma, josta me kaikki saimme nauttia. Mikaelin tarkoitus on olla meille ponnahduslauta syksyyn. Se antaa meille valoa ja voimaa sydämiimme. Näytelmän laulussa sanotaan: Siis valo kantakaamme läpi synkän talven. Toivon todella, että kaikki saivat hitusen valoa ja lämpöä syksyn pimeyteen. Me täällä Tapolassa lopetimme Mikael-päivän yhteiseen raamattuiltaan uudessa salissa. Kaikista osanottajista huokui tyytyväisyys ja kiitos päivän tapahtumista. Tilaisuus oli rauhallinen ja jokainen osallistui omalla tavallaan. Tämän kaiken jälkeen toivotimme toisillemme Hyvää Mikael-aikaa. Saman haluaisin vielä sanoa lehden lukijoille sekä kiitos vieraille, jotka mahdollistivat juhlamme. Terveisin Taavetista Maija Sitten alkoi värien etsintä seiniin. Se olikin tuskallinen prosessi, kun piti niin kovin toisistaan kaukana olevista ideoista saada kokoon ihmisiä oikein palveleva väri sekä eteiseen että saliin. Meillä oli myös suuri kysymys kuka sen voisi tehdä, koska meistä amatööreistä ei kukaan ollut valmis ottamaan sellaista työtä vastuulleen. Saimme onneksi Matti Nordlingin lupautumaan tähän urakkaan ja hänellä oli myös idea salin väriin, jonka hän arveli sopivan meidänkin saliin. Hän oli maalannut sellaisen värin samantapaiseen seinään aiemmin. Olimme kaavailleet sinistä eteiseen ja meillä oli salin viininpunaiset samettiverhot, joten sieltä tuli se värimaailma salin seiniin. Eteisestä lähti sinertävä liila muuttuen ikkunaseinää kohti punertavaksi. Eteiseen tuli vaalean sinertävää ja kevennykseksi vähän vaaleaa keltaista sinne tänne, ikään kuin pilvenhattaroita sinisellä taivaalla. Salin värit taas toivat mieleen auringonlaskun. Matti maalasi vielä eteiseen sateenkaaren hahmotelman. Hän sanoi, että jätti sen tarkoituksella keskeneräiseksi, että siinä on sitten katsojallekin hiukan työtä kun hän mielessään sen täydentää. Salin katon maalaus oli kysymys, koska tuntui, että siihen pitäisi saada valkoinen maali. Mutta aikaa oli vähän sillä halusimme salin valmiiksi Mikael-juhlaan. Onneksi meillä oli ollut koko maalauksen ajan kaksi vierasta. Nino ja Wolfgang, avuliaat

13 nuoret miehet auttoivat koko maalausprosessin ajan, ja Wolfgang maalasi lopulta katon maaliruiskulla. Maalaustyössä oli mukana myös Sabine ja Matin vaimo Ulla sekä eteisen pohjamaalarina oli Elisa Norri-B??. Hankimme uudet lämpöpatterit ja tilasimme kauniit lamput saliin sekä eteiseen. Se oli piste iin päälle. Aira Tirronen, joka oli Tapolassa silloin 20 vuotta sitten myös kun ensimmäisen salin remontti valmistui tuli katsomaan lopputulosta. Hän oli mielissään salin juhlallisesta tunnelmasta ja piti lampuista. Olimme itsekin lopputulokseen tyytyväisiä, vaikka taival oli ollut välillä kovin takkuinen. Nyt kun lattia on hiottu ja lakattu, sipsuttelemme sukat jalassa, että se pysyisi mahdollisimman pitkään hyvässä kunnossa. Remontin valmistuttua meillä oli Mikkelin markkinat ja Mikael juhla salilla ja kyllä se varmasti vaikutti juhlan tunnelmaan, että sali oli saanut päällensä uuden juhlavamman asun. Marla Ervaskari Outi Kaukamoisesta Tapalan kyläyhteisö, Kaukamoinen, Outi puhelimessa. Tämä pitkä litania on alkanut kuulumaan Kaukamoisen puhelimesta huhtikuusta alkaen. Siis olen Outi Kyöstilä ja työskentelen edellä mainitussa talossa. Mieheni, joka työskentelee maatilalla, lisäksi myös poikamme Valtteri on mukana tapolalaisessa arkielämässä. Minun työnkuvaani kuuluu perinteiset talontyöt ja myös kyläläisteni jokapäiväisten asioiden hoitaminen. Valtteri taas toimii viihdyttäjänä ja pellenä, jota koko talo hoitaa. Erityisesti Rauno-pappa on suureksi avuksi Valtterin hoidossa. Outi Toimistosta Marketta Nimeni on Marketta Kanerva ja työskentelen Tapolan toimistossa. Asun Orimattilan keskustassa, josta kuljen tänne Niinikoskelle työtoverieni mukana. Perheeseeni kuuluu mies ja viisi lasta, joista nuorimmainen, Juuso asuu vielä kotona. Minulla on myös neljä ihanaa lastenlasta ja viides syntyy keväällä. Meillä on myös kaksi koiraa. Harrastan ulkoilua, lukemista ja musiikin kuuntelua. Työskenneltyäni 70-luvun alussa muutaman vuoden ravintolassa, päätin vaihtaa ammattia. Valmistuttuani toimistokurssilta Tapola etsi toimistoapulaista ja palkkasi minut tähän tehtävään vuonna Työ tuntui alusta lähtien mukavalta, samoin ympäristö ja asukkaat. Työni on aika monipuolista alkaen rahan antamisesta kassasta, päätyen sitten kirjanpidon tuloslaskelmaan. Myös toimistokoneiden kehitys on ollut valtava tänä aikana. Tietokone on hyvä apulainen, mutta se vaatii myös osaamista, johon olen saanut apua toisilta työtovereiltani. Olen saanut tutustua näiden vuosikymmenten aikana moniin hyvin mielenkiintoisiin ihmisiin, koska tällaiseen paikkaan tulevat etsivät muitakin ulottuvuuksia kuin raha ja materia. Täällä arvostetaan henkisiä arvoja ja kulttuuria. Tunnen olevani omalta osaltani mukana auttamassa Tapolaa tärkeässä työssä asukkaidensa hyväksi ja tunnen, että kokemustani ja pitkää työuraani tässä paikassa arvostetaan. Kotoisin olen Kankaanpäästä Pohjois-Satakunnasta. Orimattilaan olen muuttanut Tomin sotamorsiamena kohta neljä vuotta sitten. Valtteri Koulutukseltani olen ylioppilas ja melkein valmis markkinoinnin tradenomi. Tällä hetkellä haaveissani olisi joskus suorittaa Mäntsälässä EU-viljelijätutkinto, koska todennäköisesti tulemme joskus harjoittamaan maataloutta Artjärvellä Tomin kotitilalla. Myös askarruttaja-koulutus kiinnostaisi, koska pidän kovasti askartelemisesta. Valitettavasti siihen ei vain tällä hetkellä ole niin paljon aikaa, kun haluaisin. Paljon muille harrastuksille ei jää aikaa, jollei lasketa ainaista laihduttamista ja muutaman rivin lukemista kirjasta ennen unentuloa. Outi Kyöstilä Uusi sairaanhoitajamme Anne Hei kaikki lukijat! Nimeni on Anne Kärkelä ja aloitin työskentelemään Tapolan sairaanhoitajana toukokuussa Olen syntynyt kauniissa Porvoon kaupungissa 42 vuotta sitten. Kirjoitettuani ylioppilaaksi lähdin Helsinkiin opiskelemaan ja valmistuin sairaanhoitajaksi Aloitellessani opiskelua tutustuin aviomieheeni Pekkaan, joka on kotoisin täältä Niinikoskelta. Asuimme aluksi Vantaalla ja kävin töissä Helsingin Yliopistollisessa keskussairaalassa. Muutimme Orimattilaan jouluksi vuonna Olin silloin Marketta Kanerva äitiyslomalla ja tyttäremme Katariina oli 2+ kuukautta vanha. 13

14 Äitiyslomani loputtua yritin kovasti löytää töitä lähiseudulta, mutta lama oli iskenyt tännekin, eikä paikkoja ollut. Minun oli siis jatkettava työtäni Helsingissä. Vuonna 1999 pitkä työmatka ja raskas vuorotyö alkoivat tuntua ylivoimaisilta, joten hakeuduin uudelleen opiskelemaan, tällä kertaa Lahden ammattikorkeakouluun, josta valmistuin maaliskuussa 2001 terveydenhoitajaksi. Ja sitten onni potkaisikin oikein kunnolla, Beate tuli käymään ja tarjosi työtä Tapolasta, naapurista! Nyt työmatkani on noin 1+ km, kun tähän asti se on ollut yhteen suuntaan 107km! Olen ollut täällä noin puoli vuotta ja voin vain sanoa, että mukavampaa työpaikkaa saa hakea! Aluksi tietysti kului aikaa siihen, että opimme tuntemaan toisiamme ja toistemme tapoja. Tosin tunsin monia jo vähän etukäteen, naapureita kun olemme. Ilokseni huomasin myös, että terveydenhoitajan koulutuksesta on täällä hyötyä, koska onhan parempi yrittää edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä sairauksia ennalta, jos se vaan on mahdollista, kuin hoitaa niitä! Työnkuvani on varsin Anne ja Tommi monipuolinen ja vaihteleva. Perinteisen Tapolassa tehtävän hoitotyön ja toimenpiteiden lisäksi käymme kyläläisten kanssa tarvittaessa eri lääkäreiden vastaanotoilla. Otan tarvittavat verikokeet itse täällä Tapolassa ja vien ne sitten terveyskeskukseen tutkittavaksi. Lääkärimme Peter Zimmermann käy pitämässä vastaanottoa noin kerran kuukaudessa ja teen paljon yhteistyötä hänen kanssaan. Ennaltaehkäisevää työtä olen tänä syksynä aloitellut käynnistämällä erilaisia ryhmiä. Yksi niistä on 10 kerho, jossa opettelemme yhdessä painonhallintaa. Tämän ryhmän puitteissa käymme jumppaamassa kerran viikossa. Uusille, erilaisille ryhmille tuntuu olevan tarvetta ja odotan jännityksellä, mitä kaikkea elämänlaatua parantavaa ja mielialaa piristävää toimintaa yhdessä vielä keksimme! Mitähän vielä lisäisin? Ai niin, perheeseeni kuuluu aviomieheni Pekan ja tyttäreni Katariinan lisäksi tietysti vielä laiska ja unelias kollikissa Pörri. Vapaa-aikanani harrastan ulkoilua, käyn jumpassa ja luen kaikenlaisia kirjoja erittäin mielelläni. Muistattehan kaikki, että olen Tapolassa töissä teitä varten ja toivonkin, että käytte rohkeasti luonani aina kun joku asia askarruttaa mieltänne. Saksasta Suomeen Minä muutin kaksi vuotta sitten Saksasta Suomeen, Tapolaan. Olen suorittanut sosiaaliterapeuttikoulutuksen saksalaisessa paikassa Richthofissa. Siellä olin neljä vuotta 1995 lähtien. 14 Ensimmäinen paikka oli Kölnin lähellä Wuppertalissa, Beyenburg. Sitten muutin toiselle paikkakunnalle Altenschlirfiin, missä myös tapasin Susanne Beckin, joka sattumalta työskenteli siellä kolme kuukautta samaan aikaan kanssani. Siinä taas nähdään kuinka pieni maailma on. Enne sitä kävin Steiner koulua Christian Nürnbergissä (v ), jonka jälkeen tein ensimmäisen kokemuksen Camphill-paikan kanssa. Olin 20 kuukautta Lehenhofissa, missä myös päätin haluavani asua ja työskennellä kyläyhteisössä. Lehenhofin jälkeen suoritin kolmevuotisen maisemapuutarhurin koulutuksen kotikaupungissani lähdin ensimmäistä kertaa pitkälle matkalle itään, melkein niin pitkälle kuin Tyyni valtameri on. Matkani alkoi Berliinistä Moskovaan, josta jatkoin Siperiaan Irkutskin läpi ja päädyin viimein Mongoliaan Ulan Betoriin. Koko matkan ajan käytin suosittua junaa, joka kulkee Siperian halki. Tämän seikkailun jälkeen muutin Berliiniin, missä tein töitä hautausmaalla sekä maisemointipuutarhaliikkeessä. Tein niitä töitä kolme vuotta ennen kuin Berliinin muuri purettiin, jonka jälkeen syntyi uusi tilanne, missä itä ja länsi olivat yhdessä. Olin ajatellut jo pitkään muuttaa ulkomaille asumaan ja töihin. Silloin saa uusia kokemuksia. Päädyin Suomeen osalta myös siksi, koska se on Venäjän lähinaapuri, aina ollut tuntematon suuri maa ja kiinnostanut minua. Nyt olen ollut jo yli kaksi vuotta Tapolassa ja asunut parissa eri talossa. Työalueeni on puutarhassa ja maisemointiryhmä kuuluu minulle. Maisemoinnista olen löytänyt alueen, jossa voin näyttää osaamistani ja jota on mahdollista jatkaa kylässämme. Christian EVS mikä se on? EVS on lyhennys, joka tarkoittaa European volunteer service, eli eurooppalainen vapaaehtoispalvelu. Tämä palvelu aloitti toimintansa viisi vuotta sitten kaikissa Euroopan maissa. Nuoret ihmiset voivat suorittaa palvelun kolmesta kuukaudesta vuoteen, he ovat vakuutettu Euroopan Unionin kautta ja saavat sieltä taskurahaa, kielikurssimaksun sekä matkatukea. Brysselissä on komissio, joka on laatinut perusvaatimuksia niille, jotka haluavat ottaa vapaaehtoisia vastaan. Tapola on työskennellyt vuodesta 1975 lähtien ulkomaalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa, ja olimme kovin halukkaita liittymään tähän järjestelmään. Eräänä päivänä, 1998 tuli komissiosta nainen tarkastamaan meidän paikkaamme ja hän oli tyytyväinen. Suomessa on opetusministeriössä CIMO järjestö, jonka pitäisi hoitaa kaikki taloudelliset asiat Suomessa jotka liittyvät vapaaehtoistyöhön. Myös CIMO:sta käy joka vuosi ryhmä täällä tarkastamassa paikkoja, että onko kaikki oikein järjestetty. Kaksi ja puoli vuotta sitten he olivat niin ihastuneita Tapolaan,

15 Tapolan nuorta voimaa Nuoret lähtö valmiina seikkailuun suuntana Tapola. Vas. Anja, Franka, Grit, Manja, Lisa ja Matthias että he ehdottivat meidän ottavan kuusi vapaaehtoista kerralla. Se on hyvin harvinaista, sillä yleisin sallittu määrä on kaksi tai kolme. He näkivät kuinka paljon nuoret ihmiset voivat oppia ja nähdä meillä. Me saamme joka vuosi monia hakemuksia vuotiailta nuorilta. Brysselin komissio laittoi meidän paikkamme kuvauksen ja kotisivuosoitteen omaan tietokantaansa. Koska kaikki tämän päivän nuoret käyttävät tietokonetta he löytävät helposti mieluisan paikankin sieltä. Nuoret ottavat yhteyttä ja Tapolan talonvanhemmat valitsevat ne kuusi ihmistä, jotka tuntuvat parhaiten sopivan meidän elämään. Seuraavaksi heihin otetaan henkilökohtaista kontaktia ja varmistetaan heidän lukeneen meidän sääntömme ja periaatteemme. Esim. meillä on vain Matthias ja Petteri yksi vapaapäivä per viikko, eikä kahta ja me elämme 24 tuntia vuorokaudessa yhdessä, emmekä työskentele kolmivuorotyössä. CIMO on hyväksynyt nämä edellä mainitut kohdat. Ne, jotka todellakin haluavat panostaa yhteisöelämään tulevat tänne. Nuoret tulevat yleensä elokuun alussa ja jäävät kuukaudeksi. Heillä on kaksi kertaa viikossa suomenkielen tunnit ja he yrittävät auttaa kylässämme parhaansa mukaan. CIMO järjestää heille viikon pituisen valmennusleirin ja lyhyen välitapaamisen. Tänä vuonna tuli Suomeen yhteensä 33 vapaaehtoistyöntekijää ja 2/3 työskentelevät vammaistyössä. Kaikki meidän nuoret toivat polkupyöränsä mukanaan ja polkivat Helsingistä tänne Niinikoskelle. Kaikki ovat lahjakkaita sekä vastuuntuntuisia nuoria. Me olemme todella kiitollisia heidän avustaan, ja heidän nuoruuselementtinsä tuo meidän koko kyläämme positiivisen, hyvin tärkeän laadun, jonka kaikki vanhenevat tarvitsevat. EVS Beate M-Kraus Hei, Olen Matthias Ulrich ja 19 vuotta vanha. Olen kotoisin Dresdenistä (Saksasta) missä vartuin neljän veljen ja yhden siskon kanssa. Kävin Dresdenin Steiner - koulua kahdenteentoista luokkaan saakka. Olin päättänyt lähteä koulun jälkeen ulkomaille. Polkupyörämatkoilla Etelä-Ruotsin ja Iso-Britannian läpi nämä maat tulivat minulle rakkaiksi. Kun olin ilmoittautunut vapaaehtoistyöhön Euroopassa, otin Tapolan tarjouksen kiitollisena vastaan! Nyt olen jo kaksi kuukautta täällä, enkä ole katunut päätöstäni. Alussa asuin Vipusessa, työskentelin juustolassa ja hoidin Petteriä. Sitten seurasi laitumien aitausten korjauksia ja rakennusten maalaukset. Talven tulen työskentelemään Lisan ja Jannen kanssa juustolassa. Muutin vähän aikaa sitten Kallioon, missä Antje ja minä asumme Saanan, Sirpan, Sepon ja Mikan kanssa. Työskentely kyläläisten kanssa on todella mukavaa ja mielenkiintoista. Aika kuluu täällä todella nopeasti, sillä vapaa-aikanikin erilaisten harrastusten, kuten pyöräilyn, valakuvauksen ja lukemisen kanssa on nopeasti täytetty. Haluan erityisesti nähdä hirviä ja revontulia Suomessa oloni aikana. Odotan talvea ja jännitän miten selviydyn lyhyistä päivistä. Tulevaisuudessa haluan joko sosiaali- tai media-alalle (esim. kameramieheksi). Maat kuten Irlanti ja Argentiina vetävät minua 15

16 Moi. Nimeni on Grit. Olen saksalainen ja tulen Chemnitzista. Tulin vapaaehtoistyövälityksen kautta Tapolaan elokuussa 2001 ja lähden kesäkuussa Olen todella kiinnostunut pohjoismaiden synnystä, kulttuurista sekä tavoista. Siksi haluan aloittaa ensi vuonna maantiedon opinnot. Työskentelen kokopäiväisesti navetassa Pekan, Mika Wirran, Teemun, Manjan ja Tuijan kanssa. Lypsämme lehmät sekä ruokimme ja hoidamme kaikkia eläimiä. Pidän todella paljon työstäni. Yhteiselämä täällä kylässä on minulle Tapio ja Anja mieluisa kokemus. Saunakulttuuri on myös mahtava ja yritänkin talvella käydä avannossa! Odotan jo innolla talvea ja lunta. Grit Hei, Nimeni on Lisa, olen 19 -vuotias ja tulen Passausta, pienestä kylästä kaakkois- Saksasta. Siellä asuin äitini, isäpuoleni ja sisarusteni Sarahin (8 vuotta) ja Moritzin (2 vuotta) kanssa ennen Tapolaan tuloa. Lakkiaisten jälkeen halusin vuodeksi pois, jonnekin muualle, ja päädyin lopulta Suomeen. Täällä Tapolassa asun Kaukamoisessa ja työskentelen Jannen kanssa juustolassa. On mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea maidosta voi valmistaa ja että tuotteet ovat syötäviä. Vapaa-ajallani luen mielelläni, kirjoitan kirjeitä ja soitan saksofonia tai pianoa. Aion jäädä Tapolaan vuodeksi, ja odotan jännityksellä mitä tulen vielä kokemaan Terveisiä, Lisa Hei! Olen Franka ja tulen Gladenbachista Saksasta. Se on pieni kaupunki Frankfurtin lähellä. Olen 19- vuotias. Ennen Tapolaan tuloa kirjoitin ylioppilaaksi. Jään Tapolaan vuodeksi, heinäkuuhun 2002, ja autan. Huoneeni on vanhassa kutomossa ja kuulun Vipusen taloon. Aamupäivisin autan talossa, siis siivoan, järjestelen tavaroita, pesen pyykkiä ja teen ruokaa, mistä pidän kaikista eniten. Iltapäivisin olin ensin puutarhassa, mutta Vesa-Matti ja Grit nyt autan kynttiläpajassa ja menen lokakuussa kutomoon. Pidän elämästä Tapolassa ja olen iloinen, että tulin tänne. Toivon osaavani pian paremmin suomea. Kun palaan ensi kesänä Saksaan, haluan opiskella erikoispedagogiikkaa tai jotakin kieliin liittyvää. Jos haluatte tietää minusta enemmän, ottakaa yhteyttä. Franka Moi! Olen Anja Leonhard ja tulen Winnendenin kaupungista, joka sijaitsee lähellä Stuttgartia Saksassa. Pääsin keväällä ylioppilaaksi ja päätin kouluni. Kotikaupungissani osallistuin paljon CVJM:n (kristillinen yhdistys) toimintaan: Ohjasin lastenryhmää, kävin nuorisokokoontumisissa ja osallistuin leireihin sekä muuhun retkeilyyn. Tärkein harrastukseni on musiikki. Soitan pianoa, alttoviulua, vähän kitaraa ja laulan todella mielelläni. Kotona kuuluin kirkkokuoroon. Ensimmäiset viikkoni täällä Tapolassa ovat olleet todella mukavia. Uskon viihtyväni täällä hyvin ja toivottavasti tästä tulee kokemusrikas vuosi. Tähän mennessä yksi mukavin kokemus Suomessa on ollut pyöräretki Helsingistä Niinikoskelle. Suosittelen jokaiselle pyöräretkeä kauniissa Suomessa. Anja Kauan, kauan sitten, nimittäin noin 19 + vuotta sitten Saksassa syntyi pieni tyttö. Vielä samana päivänä hänet kastettiin Manjaksi. Pieni Manja eli onnellisena, tyytyväisenä ja ilman suurempia huolia. Mutta 18 vuoden jälkeen hän kysyi itseltään, mitä hän haluaisi tehdä tulevaisuudessa koulun jälkeen. Tätä valintaa kukaan muu ei hänen puolestaan tehnyt ja niin Manja joutui itse valitsemaan lukuisista vaihtoehdoista. Eräänä päivänä, kun hän istui ikävystyneenä koulun penkillä hänen avukseen tuli hyvä haltiatar. Se oli tyttö, joka oli koulunsa päätyttyä lähtenyt ulkomaille vapaaehtoistyöhön, ja kertoi vuodestaan. Pieni Manja, joka ei enää ollutkaan niin pieni, kuunteli tarkkaan ja sai ajatuksen itsekin kokeilla asua ja työskennellä ulkomailla vuoden. Niinpä hän haki Englantiin ja Suomeen, sillä ne olivat hänen lempimaitaan ja niissä olivat myöskin hänen mielestään mieluisimmat paikat. Hän joutui odottamaan todella pitkään, mutta vihdoin Tapolasta tuli vastaus. Manja oli niin onnellinen, että olisi voinut halata koko maailmaa (mutta kädet eivät riittäneet), sillä Tapola oli toinen hänen suosikeistaan. Ennen matkaan lähtöä, kirjoitti hän ylioppilaaksi, hyvästeli vanhemmat, ystävät ja urheiluseuran. Sitten hän tapasi viisi muuta vapaaehtoista nuorta aloittaakseen matkansa laivalla ja polkupyörällä ja viettääkseen seuraavan vuoden Tapolassa. Viiden päivän jälkeen hän pääsi perille väliaikaiseen kotiinsa. Siitä lähtien hän kuuluu Kaukamoiseen, asuu vanhassa kutomossa ja työskentelee navetassa. 16

17 Nyt, yli kahden kuukauden jälkeen hän viihtyy edelleen Tapolassa ja on onnellinen valittuaan tämän projektikseen ja että hänet otettiin täällä vastaan. Hän odottaa jo talvea, ja toivoo tulevaisuudensuunnitelmiensa selkenevän tämän vuoden aikana. (Ja hän eli onnellisena elämänsä loppuun saakka.) Manja Pertti Jeskanen täytti 40 vuotta! Camphill dialogi Tulevan vuoden huhtikuussa on Camphillyhteisö Föhrenbühlessä, Saksassa, Camphill Dialogi Joka kolmas vuosi kaikkialta maailmasta eri järjestöjen johtokuntien edustat tapaavat toisensa keskustellakseen ajankohtaisista kysymyksistä. Työstettävät teemat ovat seuraavia: A) Camphillissa asuvien kyläläisten tarpeet ja toiveet sekä heidän suhteensa maailmaan (vanheneminen, itsenäistyminen, seksuaalisuus) B) Henkilökunnan välisten suhteiden kehitys perusnäkemys elämässä ja työssä Camphillissa (Rekrytöinti, edelleen kehitys, johdatus/johtaminen) C) Camphill järjestönä suhteessa maailmaan ( yleinen ilmestymiskuva, impulsseja/ uusia tehtäviä, etiikka) Meille tapolalaisille on hyvin tärkeää keskustella näistä teemoista ystävien ja omaisten kanssa jo ennen konferenssia. Näkemyksiä teemoista, miten niitä pohditaan ja miten ne nähdään kylämme ulkopuolella, antavat olennaisen osuuden kokonaisuuteen. Jos teillä on ajatuksia tai virikkeitä, - ottakaa yhteyttä ja keskustelkaa henkilökuntamme kanssa. Ludwig Kraus Myllylähde kolmas talo Tämän vuoden syksyllä tehtiin vihdoinkin ensimmäinen näkyvä askel kohti Myllylähde yhteisön uutta asuintaloa. Kaksi tähänastista taloyhteisöä on jo kauan sinnitellyt nykyisellä kapasiteetilla eikä kysyntää vapaista paikoista ole viimeisten vuosien aikana puuttunut. Nyt kun uuden talon perustukset on valettu, on koko nuoren kyläyhteisön kuva merkittävästi muuttunut. Kylän luonne kaikkine sosiaalisine ja kulttuurillisine asioineen tulee vahvemmin ja selvemmin esille. Uusi talo on välttämätön ja oikeutettu toive, joka on ollut pitkään Myllylähteläisten sieluissa. Elokuussa 2002 talon on määrä olla valmis asuttavaksi. Sitten kerromme laajemmin rakennuksesta ja sen uusista asukkaista. Pertti Jeskanen asuu minun kanssani nyt jo 14 vuotta, eli olemme kulkeneet aikamoisen matkan yhdessä Tapolassa. Asuimme aluksi Vipusessa, missä Pertillä oli Juha Luukkonen huonekaverinaan. Pertti työskenteli ahkerasti leipomossa Ludwigin kanssa, jossa hänen ammattitaitonsa oli laaja. Ruisleipä, sämpylät, keksit ja tiskaaminen olivat hänen erikoisalansa. Sittemmin hän siirtyi Ludwigin kanssa maatilan töihin, jossa hänen vahvuutensa tuli esille. Pertti rakasti eläimiä ja ulkotöitä. Hän muutti perheemme kanssa Väinälään, missä hän sai kaksi vuotta sitten oman pienen huoneen. Kun hänen työpajamestari joutui jättämään maatilatyöt, Pertti seikkaili juustolassa, auttoi Kalliossa ja vasta viime tammikuussa hän löysi uudestaan työalueen, missä hän on aivan tyytyväinen ja onnellinen. Kynttiläpajan työntekijä. Tino Rost on hänen uusi pajamestari. Nämä kaksi löytävät myös vapaa-ajalle yhteisiä harrastuksia kuten esim. jalkapallo, konserttimatkat tai jääkiekko-ottelut. Kun meistä tuli talonvanhempia, lapsemme toivoivat Pertin ehdottomasti taloomme. Hänestä on tullut oikea perheenjäsen. Tämä yhteys on säilynyt ja olemme saaneet viettää monta hyvää ja lämmintä hetkeä yhdessä. Saksassa Pertti on käynyt Ludwigin ja poikiemme kanssa, kuten myös monilla muilla reissuillakin. Pertti sai 40-vuotis lahjaksi meiltä matkan toiseen Camphillpaikkaan, missä on myös kynttiläpajatoimintaa. Siitä tulee samalla sekä loma että opintoreissu. Hänen juhlansa vietettiin lauantaina klo Leikimme ensin paljon erilaisia tanssileikkejä, joihin Pertti löi tahtia rummulla. Hän rakastaa sitä, kuten myös tanssimista, josta nautittiin 1 tuntia. Pertin vanhemmat olivat tilanneet kolme upeaa kakkua, ja kaikkien mieli oli korkealla. Tämä yhdessä koettu ilta toi uudestaan esille kuinka rakastettu kaveri Pertti on meille kaikille. 17

18 Väinälän taloyhteisö Tapolan alku vuonna 1974 käynnistyi juuri meidän talomme ympärille. Kun Sylvia-koti säätiö sai Tapolan maatilan käyttöönsä, muuttivat ensimmäiset nuoret aikuiset ja henkilökuntaa Väinälän taloon. Monet kesät ja talvet ovat vaihtuneet ja nyt minun perheeni on jo saanut asua 7 vuotta tässä kauniissa vanhassa talossa, joka remontoitiin vuonna 1993 perusteellisesti. Silloin koko yläkerta muuttui asuintilaksi ja isommat ikkunat toivat lisää valoa nykyisiin huoneisiin. Talo, johon kuuluu 13 huonetta sekä alamökki 3 h, saunamökki ja aitta on meidän hoidettavana suurta taloa ympäröimää pihaa unohtamatta. Muutamien muuttojen jälkeen muodostui viime kesänä nykyinen taloyhteisömme, johon kuuluu: Tuire Tanskanen (37), Marja-Liisa Tall(39), hänen kihlattunsa Timo Voittis (49), Pertti Jeskanen (40), Pekka Blomquist (37), Vesa-Matti Aalto (33) ja Mika Wirta (22) sekä vapaaehtoistyöntekijä Grit Schlegel (20) ja kynttiläpajamestari Tino Rost. Talossa asuu vielä perheemme neljä nuorimmaista lasta Johannes (16), Benjamin (15), Rafael (13) ja Michael (10) sekä mieheni Ludwig (48) ja minä (38). Meidän ikien keskiarvo on 29, mikä Tapolan kokonaisuuteen verrattuna on nuori. Kaikki ovat vielä täysipäiväisesti työ- ja kouluelämässä mukana. Tuire on aamupäivällä kynttiläpajassa ja iltapäivällä Marja- Liisan kanssa Väinälässä kotitöissä. Aamulla Marja-Liisa on Vipusessa töissä, talossa jossa hän asui monta vuotta, ja tekee siellä kaikki tarpeelliset askareet oikein hyvin. Myös Pertti ja Mika työskentelevät aamulla kynttiläpajassa, ja iltapäivällä toinen on pakkaamossa ja toinen navetassa. Siellä on myös Pekka, joka yritti välillä puutarhatöitä, mutta eläimet houkuttelivat hänet takaisin navettaan. Gritiin voi törmätä myöskin navetalla esim. lypsämässä tai muissa töissä, joihin hän on tutustunut. Timo Voittis auttaa joka toinen viikko navetan aamuvuorossa, muuten hän kuuluu Tomi Kyöstilän huoltoryhmään, mikä auttaa missä milloinkin, mutta puuhailee eniten maatilalla. Vesa-Matti aloitti 10 vuoden navettatyön jälkeen aamupäivisin työt Kallion talossa. Iltapäivisin myös Vesa-Matti on kynttiläpajassa, missä hän oppii joka päivä jotain uutta. Koska lapset ovat päivisin koulussa ja Ludwig toimistossa, minä hoidan kodinhoitaja Marita Poutasen ja keittäjä Maija Collanuksen kanssa kaikki tarpeelliset tehtävät, jotta suuri taloutemme pysyisi hyvänä. Lähdemme aamiaisen jälkeen töihin ja tapaamme taas lounaalla, jolloin meitä on jo ovella vastassa keittiöstä kantautuva tuoksu, joka kutsuu kaikki suuren ruokapöydän ääreen. Siellä vaihdetaan kuulumisia, ilot ja surut. Jos joku haluaa laihduttaa, suosittelen hänelle ruoanjakajan paikkaa, sillä lautaset tulevat ja menevät. Ihmettelen joskus miten nopeasta rakkaudella valmistettu ruoka häviää monen suuhun. Taideterapeutti Eeva-Liisa Norri, sairaanhoitaja Anne Kärkelä, eurytmisti Irma Näppi sekä karjakko Tuija Kyötikki-Pasila tulevat myöskin vuorotellen meille lounaalle. Jokainen voi kuvitella kuinka elävä ja sosiaalinen tapahtuma Väinälän ruokatunti voi välillä olla. Koska mikään tavallinen tiskikone ei kestä niin monen ihmisenastioiden pesemistä päivästä toiseen korjauksitta, jouduimme keväällä aloittamaan käsitiskin. Se on toisinaan todella raskasta tehdä yksin, mutta jos saa jonkun kaveriksi asiasta löytyy hyviäkin puolia. Pyrimme pitämään lepotuntia yhdestä kahteen, jonka jälkeen kaikki miehet ja Grit lähtevät uudestaan talosta. Kun kokoonnumme viideltä iltaruoalle, suunnittelemme yhdessä iltaa ja vaivumme hyvään uneen, voi tuntea rytmin, ulos- ja sisäänhengityksen todella vahvana. Jos lähdemme maailmalle hengitämme paljon kokemuksia sisään ja olemme fyysisesti talon ulkopuolella. Yritämme tehdä talosta sellaisen, että siellä voi hengittää ulos, antaa tilaa vahvistamaan ja ravitsemaan ruumista, sielua ja henkeä aina uudestaan. Tarpeemme ovat hyvin erilaisia ja siksi yritämme elää hyvin monipuolisesti. Mika rakastaa musiikkia, jalkapalloa, polkupyöräilyä, jääkiekkoa ja konserttireissuja. Marja-Liisa ja Timo asuvat yhdessä alamökissä ja pariskuntana heillä on usein vieraita. Ulkoilu ja konsertit Kraussin perhe 18

19 sekä tanssi kiinnostavat heitä paljon. Pekka asuu myös hyvin itsenäisesti alamökissä, ja kutsuu usein kaimansa Pekka Krohnin kylään tai kävelylenkille. Pekka on iltaisin ja viikonloppuisin myös halukas auttamaan talon eri tehtävissä. Pertti pelaa myös hyvin mielellään jalkapalloa, kirjoittaa, katselee lehtiä ja polkupyöräilee. Talvisin hän on kova hiihtämään Marja-Liisan, Timon, Pekan ja minun kanssa. Tanssi, seurapelit ja konsertit kiinnostavat häntä myös silloin tällöin. Tuirella on hyvin vahva kulttuuripuoli ja hän pystyy mihin vain. Pelaaminen ja lukeminen ovat hänelle mieluisia puuhia, mutta kaikista tärkeimmät ovat hänen ystävänsä. Jos meidän lähistöllä olisi elokuvateatteri, konserttisali tai teatteri, hän olisi joka ilta jossakin niistä. Välillä hän innostuu polkupyöräilystä, minkä hän oppi kolme vuotta sitten. Grit rakastaa valokuvausta ja kuvien kehittämistä, jota hän voi harjoittaa Niinikosken koululla. Torstaisin hän käy kansalaisopistossa savityökurssilla monien muiden kanssa. Myös pelaaminen, pyöräily ja leipominen kuluvat hänen suosikkeihinsa. Tino harrastaa jalkapalloa ja käy torstaisin 18 muun kanssa Sibelius-talon konserteissa. Hän pitää musiikin kuuntelusta, kitaran ja rumpujen soitosta, laulamisesta ja pelaamisesta. Myös tanssi, uinti, hiihto sekä lumilautailu ovat hänen lempiharrastustensa kärjessä. Koska Ludwig ja minä pidämme myöskin paljon erilaisista aktiviteeteista, teemme usein retkiä luontoon, mökille, Helsinkiin tai Porvooseen. Timo lämmittää meille tiistaisin ja perjantaisin puusaunan. Työpäivän jälkeen saunailta rentouttaa paljon ja vietämmekin silloin usein rauhallisia koti-iltoja. Talon läpi saattaa kuulua vielä Ludwigin saksofonin, lasten haitarin tai minun viulun tai Ruotsin matka Lähdimme sunnuntaina 8. päivä heinäkuuta iltapäivällä kohti Helsinkiä ja laivaa. Olimme yön laivassa ja saavuimme aamulla Tukholmaan, jossa olimme suunnilleen päivän ennen kuin lähdimme Arjan entiseen työpaikkaan, jossa meillä oli huoneet vuokrattu. Tukholmassa kävimme isossa puistossa sekä yhdessä Arjan entisessä työpaikassa. Kävimme kappelissa ja söimme jäätelöä, jonka jälkeen lähdimme Arjan entiseen kotiin Järnaan. Seuraavana päivänä kävimme Järnan kulttuurikeskuksessa, missä oli monenlaista nähtävää. Oli iso puutarha erilaisine kukkineen sekä kristiyhteisön kirkko, joka oli tehty savesta. Lähistöllä oli myös leipomo, jossa tehdään näkkileipää, sitä saa myös tilattua Idulta. Vierailimme Järnan kirkonkylässä, jossa kävimme myös usein syömässä. Ajelimme muuten vaan ympäristöön tutustuen. Torstaina pääsimme semmoisella kalastuslaivalla retkelle saareen syömään eväitä. Siellä maasto oli vähän erilaista, vehmasta. Lähdimme pois iltapäivällä jälleen kerran Tukholmaan, missä laiva odotti matkustajiaan. Kirsi Krohn Vas. ylh. Vesa-Matti, Ludwig, Tino, alh. Sabine, Marja-Liisa, Marita, Tuire, Miko, Beate, Grit, Timo ja Pekka 19 huilun säveliä, ennen kuin koko taloyhteisö käy nukkumaan. Välillä meillä on epämiellyttäviä yötapahtumia, mutta minusta tuntuu, että näin monen vuoden jälkeen sekä lapset että aikuiset tietävät jokaisen tarvitsevan hyvän yöunen. Levänneenä pystyy kohtaamaan iloisesti ja täynnä voimaa jännittävän uuden päivän, ja ottamaan kaikki seikkailut vastaan, mitkä aamu tuo tullessaan. (Hiiret, kärpäset ja hyttyset eivät kyllä koskaan opi!) Kun vietämme lauantai-iltaisin raamattuiltaa yhdessä, mietin menneen viikon tapahtumia ja tuntuu siltä, että elämämme Väinälässä on niin rikasta. Voin vain kiittää nöyränä ja toivoa Hänen siunaustaan ja rakkauttaan suojelemaan kaikkia meidän talossamme ja koko Tapolassa pitkään. Beate Matthey-Kraus Kirsi ja Janne

20 Tapahtumakalenteri Seppo ja Matthias Mikkelin markkinoilla 30.7 Nuoret vapaaehtoiset työntekijät saapuivat Tapolaan polkupyörillään Joan Allenin vierailu. Joan työskenteli kanssamme Tapolan maisemoinnista ja arkkitehtuurista, piti estielmän Mikael enkelistä tehdystä taiteesta ja esitteli dioja Salin remontti alkoi 26.8 UKK-kävely Niinikosken kylällä Stefan Ahlströmin vierailu 28.8 Andrew Hoyn vierailu Tapolassa. Hän esitteli meille Camphillkylä Svetlanan sanoin ja kuvin. 3.9 Antje ja Tino tulivat takaisin Tapolaan vielä toiseksi vuodeksi 20.9 Sylvia-kodista ryhmä sadonkorjuuseen 29.9 Mikael-juhla ja Mikkelin markkinat 3.10 André Wittlerin saapuminen siviilipalvelukseen 8.10 Venäläinen kansanmusiikkiryhmä Poseili lauloi ja tanssi meille 5.11 Pertti Jeskasen 40-vuotis syntymäpäivät (juhlat salilla 10.11) Rinnesyksee Rinnekodilla Kaukamoisen talo ja Marketta virkistäytymismatkalla Serenassa Hirvipeijaiset Niinikosken nuorisoseuran talolla 1.12 Joulumyyjäiset ja Adventtinäytelmä Adventtisunnuntai 2.12 Mika Pohjosen konserttimatka Lahden Ristin kirkkoon 6.12 Itsenäisyyspäivän juhla 6.12 Itsenäisyyspäivän juhlatanssiaiset salilla Tommi, Aini, Kerttu ja Saara risteilylle Poseiliryhmän vierailu Kaukamoinen ja Vipunen Adventtisunnuntai 9.12 Sylvia-kodin joulumyyjäiset Freddy Heimsch näyttää Madonnan kuvia Helsingissä Paratiisinäytelmä Paimennäytelmä Sylvia-kodissa Joulun vastaanotto salilla Tapanin päivän leikit Taiteilija tekee kanssamme taidetta joulun ja uuden vuoden väliviikolla Konserttimatkat torstaisin Sibeliustalolle 31.1 Uuden vuoden vastaanotto Mikkelinmarkkinoilla Tino 20 myymässä kynttilöitä

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla 1. Tehtävänanto Pohdi kuinka opettaisit yläasteen oppilaille murtolukujen peruslaskutoimitukset { +, -, *, / } Cuisenairen lukusauvoja apuna

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016 TOIMINTAKAUSI 2016-2017 Leikkipuisto Kesanto Koululaisten talokokous Talokokous 12.1.2016 /1 Asialista: 1. Osallistujalista 2. Edellisen kokouksen muistion kertaus 3. Apuohjaajien ja pihapoliisien tehtävät

Lisätiedot