Monien mahdollisuuksien bioteknologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monien mahdollisuuksien bioteknologia"

Transkriptio

1 Monien mahdollisuuksien bioteknologia

2 2

3 Monien mahdollisuuksien teknologia Bioteknologia oli vuosituhannen vaihtuessa suurten lupausten ala, jolta innokkaimmat povasivat Suomeen uutta Nokiaa, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää veturiyritystä. Tällaista ei ole vielä syntynyt, ja moni on menettänyt uskonsa alaan. Bioteknologia on edelleen monien mahdollisuuksien teknologia. Se ylittää toimialarajat ja sitä voidaan hyödyntää lukemattomilla aloilla: lääkekehityksessä, diagnostiikassa, elintarviketeollisuudessa, metsäteollisuudessa ja useilla muilla teollisuuden saroilla. Tämä julkaisu osoittaa bioteknologian mahdollisuuksia ja valottaa sitä tuotteiden ja sovellusten kirjoa, jolla bioteknisiä menetelmiä jo hyödynnetään tai voidaan tulevaisuudessa hyödyntää. Bioteknologian sovellukset eivät vielä ole siirtyneet teolliseen tuotantoon niin laajalti kuin vuosikymmen sitten toivottiin. Monella bioteknologian sektorilla kehitys tutkimuksesta ja tuotekehityksestä markkinoilla olevaan kaupalliseen tuotteeseen on pitkä. Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että tuotteet on turvallisuuden varmistamiseksi testattava monivaiheisessa prosessissa. Bioteknologiaan tehtyjen investointien myötä Suomeen on syntynyt laaja, kansainvälisesti korkeatasoinen bioteknologian tutkimuslaitosten ja tutkimustuloksia hyödyntävien yritysten verkosto, joka pystyy hyödyntämään teknologian mahdollisuuksia monella eri toimialalla. Yhä useampi perinteisen teollisuuden yritys tehostaa tuotantoaan bioteknisten prosessien avulla. Lisäksi Suomeen on vuosikymmenien aikana perustettu menestyviä bioteknologia-alan yrityksiä. Tekes on johdonmukaisesti sijoittanut bioteknologian kehitykseen 1980-luvulta lähtien. Bioteknologia on ollut useita vuosia yksi Tekesin strategisista painopistealueista. Jatkossa Tekes suuntaa julkista rahoitusta bioteknologian kehitykseen kohdennetummin ja selkeämmin olemassa olevan yritysverkoston tarpeisiin. Tekesin rooli teknologian ja innovaatioiden rahoittajana ja asiantuntijana edellyttää osallistumista riskeihin, jotka yksittäiselle yritykselle ovat liian suuria. Bioteknologian alalla on koettu sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Näin tapahtuu aina uutta kehitettäessä joka toimialalla. Jokainen tärkeä innovaatio vaatii syntyäkseen pitkäjänteistä työtä, näkemystä, suotuisia olosuhteita ja onnea. Tekes 3

4 Bioteknologian virstanpylväitä Suomessa 1843 Suomalainen patentti numero 3: Pressjäst (FI3; Falkman) 1888 Hiiva- ja viinatehdas perustettiin (Hyvinkään Tehtaan Osakeyhtiö) 1905 Valio perustettiin (Voivienti-osuusliike Valio) 1917 Orion perustettiin (Osakeyhtiö Orion) 1933 AIV-rehun säilytysmenetelmä (A.I. Virtanen) 1945 Nobel-palkinto (A.I. Virtanen) 1972 Interferonilääkkeet syöpä- ja virustautien hoitoon (Cantell) 1973 Bakteeriviljelmän käyttö siipikarjan salmonellan torjumiseen Nurmi ja Rantala; Orion) 1974 Maitosokerin entsymaattinen pilkkominen (HYLA-tuotteet; Valio) 1979 Teknologiakomitea (bioteknologia yhdeksi painopistealaksi) 1980 Sitran geenitekniikan hanke (geeniteknologian tuonti Suomeen) 1983 Ensimmäinen suomalainen alkuperäislääke (eläinrauhoite Domosedan ; Orion) 1983 Tekes perustettiin 1984 Suomen kaksi ensimmäistä geenitekniikan patenttia suomalaiselle hakijalle: Valkuaisaineiden tuotto yhdistelmä-dna-tekniikalla (FI 64814, FI 64813; Palva; Alko) 1984 Tekesin Geenitekniikan teknologiahanke käynnistettiin 1985 Hemisellulaasin käyttö selluloosan valkaisemisessa kloorin asemesta (Viikari et al.; VTT) 1986 Ensimmäinen Biokeskus perustettiin (Biocenter Oulu) 1986 Biohajoavat implantit luunmurtumien hoidossa (useita patentteja; Törmälä) 1987 Tekesin ensimmäinen Kansallinen bioteknologian teknologiaohjelma 1988 Myyntilupa toremifeenille (Orion) 1988 Opetusministeriön erityismäärärahat bioalalle 1989 Kloorifenolien hajottaminen saastuneesta maaperästä tai vedestä bakteerilla (Valo ja muut; Alko) Ligninaasi- ja lakkaasientsyymien käyttö puunjalostusteollisuudessa mekaanisen massan jauhatusenergian vähentämiseksi (Vaheri et al.; Enso Gutzeit) 1993 Termostabiilit DNA-polymeraasit (Finnzymes) 1995 Immobilisoitu hiiva oluenpanossa (Panimolaboratorio) 1995 Geenitutkimusohjelma (ensimmäinen bioalan yhteistyöohjelma, Tekes ja Suomen Akatemia) 1996 Benecol-tuotteet (Wester et al.; Raisio) 1997 DNA-transpositio ja monistus (Savilahti ja muut; Finnzymes) 1997 Uudistuva Elintarvike (ensimmäinen toimialakohtainen bio-ohjelma Tekesissä) 2001 GTU -geeninsiirtomenetelmä (Krohn et al.; FIT Biotech) 2003 Entakaponin ja Levodopan yhdistelmä Parkinsonin taudin hoidossa (Orion) 2003 Villan entsymaattinen viimeistelyprosessi (Merikoski) Lisää bioinnovaatioita: Bioteknologia Info 1/2005 4

5 Sisältö Mitä bioteknologia on? Laajat sovellukset ja monipuoliset kehitysnäkymät Bioteknologia luo hyvinvointia Suurimmat odotukset lääketieteen sovelluksissa Uusia mahdollisuuksia maa- ja metsätaloudessa Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehitysnäkymät Bioteknologia edistää kestävän kehityksen periaatteita Bioteknologian hyödyntäminen tärkeää Suomelle Suomen bioteknologiakeskukset keskittyvät tutkimukseen Bioteollisuuden kasvuodotukset ja välilliset vaikutukset merkittäviä Suomen lääketeollisuus on saanut markkinoille kymmenkunta uutta lääkemolekyyliä Lääkekehitysyritysten liiketoimintamallit poikkeavat muista Bioteknologia uudistaa suomalaista diagnostiikkateollisuutta Elintarviketeollisuus suurin bioteknologian hyödyntäjä Suomessa Bioteknologia uudistaa perinteistä teollisuutta Bioteknologia ja Tekes Tekes on merkittävä bioteknologian tutkimus- ja kehitystyön rahoittaja Bioteknologia teknologiaohjelmissa Bioteknologian tutkimus tuottaa tietoa ja osaamista Bioteknologiarahoituksella suuret tuotto-odotukset Tulokset vaativat koordinoitua rahoitusta ja yhteistyötä Hyvinvointisovelluksiin keskittyvien bioyritysten perustaminen vaatii suuria pääomia ja vuosien työtä Määrittely ja tilastointi kehittymässä vertailukelpoisiksi Monialainen bioteknologia tarvitsee kansallisen strategian Lähdeluettelo

6 Mitä bioteknologia on? OECD:n määritelmä bioteknologialle The application of science and technology to living organisms as well as parts, products and models thereof, to alter living or non-living materials for the production of knowledge, goods and services. OECD:n määritelmä on yleisimmin käytetty bioteknologiaa koskeva kansainvälinen määritelmä. Bioteknologia on elävien organismien, niiden osien tai ominaisuuksien hyödyntämistä tuotteissa, tuotantoprosesseissa ja palveluissa. Bioteknologia on tieteenala, jossa sovelletaan monien perustieteiden, kuten biologian, kemian, fysiikan, matematiikan, lääketieteen sekä insinööritieteiden osaamista erilaisten solunosien, solujen ja niistä koostuvien organismien tutkimukseen. Alan perustutkimus avaa mahdollisuuksia ymmärtää biologisia kokonaisuuksia molekyylitasolla. Molekyylimekanismien tuntemus auttaa suunnittelemaan entistä turvallisempia ja paremmin toimivia prosesseja ja tuotteita. Tutkimuksen avulla pyritään löytämään ratkaisuja ihmiskuntaa koskettaviin kysymyksiin, kuten viljelykasvien satomäärien kasvattamiseen, lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiseen, ympäristön puhdistamiseen, elämänlaadun parantamiseen ja energian riittävyyteen. Bioala tutuksi tietoa lisäämällä Bioteknologia Info on verkossa toimiva tiedotuspalvelu, jonka tavoitteena välittää avointa ja ymmärrettävää tietoa vaikeaksi koetusta bioteknologia-alasta. Projektin alkukartoituksessa huomattiin, että yleisesti alhaisen tietotason lisäksi erityisesti opettajat, päättäjät sekä yleistoimittajat toivoivat lisätietoa bioalasta. Tiedotuspalvelu käynnistettiin Tekesin NeoBio-ohjelman yhteydessä vuonna Ensimmäiseksi toteutettiin tietopainotteinen verkkopalvelu info. Palveluun on suhtauduttu positiivisesti sen julkistamisesta lähtien. Kiinnostus verkkopalveluun on kasvanut tasaisesti. Sivuston sisältöjä on käytetty myös säännöllisesti eri oppilaitosten opetuksessa sekä taustamateriaalina lehtijutuissa. Alan ajankohtaisia aiheita seuraava uutispalsta kuuluu verkkopalvelun suosituimpiin osioihin. Sivustolla voi myös jättää omia kysymyksiään vastattavaksi laajalle alan asiantuntijajoukolle. Lisäksi sivuilta löytyy muun muassa videosarja bioteknologiasta. Syksyllä 2003 käynnistettiin verkkopalvelun sisareksi myös tietolehti bioteknologiasta. Alaa eri teemojen kautta yleistajuisesti esittelevää Bioteknologia Info -lehteä tehtiin yhteensä kymmenen teemanumeroa. Projektin saama palaute on ollut positiivista. Nyt vihdoinkin ymmärrän mistä tässä alassa oikeasti on kyse, kirjoitti lehden toimitukseen palautteensa eräs pankkivirkailija, joka työssään esittelee myös bioalan sijoitussalkkuja. Tarpeelliseksi ja kustannustehokkaaksi havaittua verkkopalvelua päätettiin jatkaa myös NeoBio-ohjelman loputtua. 6

7 Laajat sovellukset ja monipuoliset kehitysnäkymät Bioteknologiaa hyödynnetään jo nyt laajasti yrityksissä, palveluissa ja tutkimuksessa. Sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Bioteknologian avulla voidaan toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita teollisuuden prosesseissa ja tuotteiden valmistuksessa. Sovellukset lisäävät ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia. Bioteknologian sovellukset ulottuvat laajasti eri aloille. Monet elintarvike-, lääke-, metsä-, kemian- ja energiateollisuuden yritykset soveltavat bioteknologiaa tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa. Elintarviketeollisuudessa bioteknologiaa sovelletaan esimerkiksi oluen, hapanmaitotuotteiden ja juustojen valmistuksessa. Bioprosessiteknologisella muokkauksella parannetaan elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden ravitsemuksellista arvoa, terveellisyyttä tai turvallisuutta. Kasvien ja eläinten jalostuksessa geeniteknologia mahdollistaa täsmäjalostuksen ja satoisampien ja terveellisempien kasvilajikkeiden kehittämisen. Bio- Bioteknologia väreinä Euroopassa käytetään termejä vihreä, punainen, valkoinen ja harmaa bioteknologia. Vihreä bioteknologia kattaa maa- ja metsätaloussovellukset ja elintarvikkeet. Punainen bioteknologia tarkoittaa terveydenhoidon sovelluksia, kuten lääkkeitä, rokotteita, biomateriaaleja, diagnostiikkaa ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita. Valkoinen bioteknologia tarkoittaa bioteknologian hyödyntämistä teollisissa prosesseissa, kuten biomassojen hyödyntämistä energian tuotannossa tai entsyymien käyttöä tuotteissa tai katalysaattoreina. Harmaa bioteknologia kattaa ympäristösovellukset. Lähde: Suomen Bioteollisuus FIB Bioteknologialla ruista ranteeseen Hyvä tutkimusoivallus voi olla sattumaakin. Näin lienee käynyt noin 6000 vuotta sitten leiväntekijälle, joka unohti taikinansa nuotion ääreen yöksi. Seuraavana päivänä leipojaa odotti yllätys, sillä yön aikana maitohappobakteerit olivat tehneet leipätaikinan maukkaamman makuiseksi. Uudenlainen leipä oli myös rakenteeltaan miellyttävämpi ja säilyi paremmin. Maitohappokäymisessä bakteerit muodostavat etikka- ja maitohappoa sekä hiilidioksidia. Näin ruisleipä kohoaa paistettaessa ja saa hapanleivälle tunnusomaisen, happaman maun. Kun taikinan ph laskee maitohappokäymisen aikana, paranee leivän säilyvyys, koska hapan alusta ei enää ole mieluinen pilaantumista aiheuttaville mikrobeille. Bioteknologia, ihmisen vuosituhansia vanha apulainen, on läsnä omassa keittiössäsi muun muassa leipälaatikossasi. Paitsi maitohappobakteerikäymisen aikaansaamaa hapanleipää, bioteknologisella prosessilla valmistetaan myös kuohkeat hiivaleivät. Hiiva käyttää sokeria polttoaineenaan ja muuttaa sitä hiilidioksidiksi ja alkoholiksi. Hiivan lisääminen ruisleipätaikinaan nopeuttaa leipomisprosessia ja tekee leivän kuohkeammaksi. Rukiin on todettu muun muassa vähentävän veren sokerivaihteluja Modernin bioteknologian keinoin voidaan tänä päivänä selvittää näiden terveysvaikutusten biokemiallisia mekanismeja. Paitsi leipää syödessäsi bioteknologian sovellus täyttää vatsasi myös silloin, kun juot lasin piimää, syöt viilin tai jogurtin tai laitat leipäsi päälle juustonviipaleen. 7

8 Bioteollisuus lukuina Modernin bioteknologian teollinen hyödyntäminen käynnistyi Yhdysvalloissa 1980-luvulla Euroopan ja muun maailman seuratessa vuoden viiveellä. Vuonna 2005 Yhdysvalloissa toimi lähes bioteknologiayritykseksi luokiteltavaa yritystä, joista 329 oli julkisesti listattuna pörsseissä. Yritysten myynti oli noin 48 miljardia dollaria ja ne työllistivät suoraan noin henkeä. Euroopassa alan yrityksiä oli 1 900, mutta ne olivat keskimäärin huomattavasti pienempiä. Euroopan bioteknologiayritysten kokonaisliikevaihto noin 9,8 miljardia dollaria ja ne työllistivät noin henkeä. Lähde: Global Biotechnology Report, Ernst & Young, 2006 teknologian avulla voidaan tehostaa viljelykasvien luontaista tautien ja stressin vastustuskykyä ja näin vähentää ympäristöä kuormittavien kemiallisten tuholaismyrkkyjen ja lannoitteiden käyttöä. Geeniteknologisia menetelmiä käytetään myös perinteisen kasvi- ja eläinjalostuksen tukena. Uusien ja tehokkaiden lääkkeiden ja rokotteiden kehitystyössä bioteknologialla on ratkaiseva rooli. Modernin bioteknologian avulla voidaan ymmärtää sairauksien syitä, ennakoida ja ennalta ehkäistä niiden puhkeamista ja hoitaa niitä entistä paremmin. Joitakin bioteknisesti valmistettuja lääkkeitä on käytetty jo kymmeniä vuosia, kuten esimerkiksi insuliinia diabeteksen hoidossa. Geeniterapialla hoidetaan sairauksia siirtämällä hoitavia geenejä sairaisiin soluihin. Näin voidaan toimia erityisesti silloin, kun sairauksiin ei tunneta muuta parannuskeinoa. Diagnostiikassa bioteknologian avulla voidaan määrittää taudin tilaa tai etsiä taudin aiheuttajia entistä tarkemmin ja tehokkaammin. Näin päästään pureutumaan sairauksiin varhaisessa tai ennalta ehkäisevässä vaiheessa, mikä auttaa hillitsemään terveydenhuollon kustannuksia. Biomateriaalien avulla voidaan keinotekoisesti tuottaa uutta elävää kudosta ja ohjata kudoksen muodostumista. Biomateriaaleja käytetään esimerkiksi lääkeluovutuksessa ja elimistössä hajoavina implantteina. Bioaktiivista lasia ja erilaisia komposiittimateriaaleja käytetään muun muassa lonkkaleikkauksissa edistämässä luun uudelleen kasvua. Mikrobit puhdistavat paperitehtaan jätevedet Lohjan Kirkniemessä sijaitseva M-realin paperitehdas otti Suomessa ensimmäisenä paperitehtaana käyttöönsä biologisen jätevesien puhdistuksen vuonna Nykyisin menetelmä on käytössä Suomessa lähes kaikilla kemiallisen puunjalostuksen tehtailla. Menetelmä on vähentänyt dramaattisesti paperitehtaiden päästöjä vesistöihin. Vuosien 1981 ja 2003 välisenä aikana Kirkniemen paperitehtaan tuotantomäärä on lähes kolminkertaistunut tonniin vuodessa. Happea kuluttavan orgaanisen aineksen päästömäärä taas on samana aikana pudonnut 3500 kilosta noin 250 kiloon päivässä. Biologisessa jätevesien puhdistuksessa eli aktiivilieteprosessissa jäteveden lietteen mikrobit syövät jätevedessä olevaa puun orgaanista ainesta. Mikrobit käyttävät orgaanista ainesta oman kasvunsa rakennusaineina ja saavat tarvitsemansa energian orgaanisen jätteen hajottamisesta. Mikrobien työn tuloksena syntyvä liete poistetaan prosessista. Mikrobimassan lisäksi aktiivilieteprosessissa syntyy hajoamistuotteina hiilidioksidia ja vettä. Aktiivilieteprosessi on pysynyt Kirkniemen tehtaalla parinkymmenen vuoden ajan biologialtaan samana, mutta puhdistuskapasiteettia on lisätty tuntuvasti. Se on vaatinut myös huomattavia investointeja. 8

9 Bioteknologian sovellusalueet Lääketiede Lääkkeet Uudet hoitomuodot Rokotteet Diagnostiikka Elintarviketeollisuus Terveysvaikutteiset elintarvikkeet Elintarvikeanalytiikka Tuotantomenetelmät Komponentit Metsäteollisuus Biosaostumien hallinta Kuitujen modifiointi Selluloosan valkaisu Jätevesien käsittely Biotieteet Maatalous ja ympäristö Kasvi- ja eläinjalostus Biojätteiden käsittely Biopolttoaineet Bioprosessit Kemikaalien tuotanto Entsyymien tuotanto Fermentointi Biokatalyysi Materiaalit Lääketieteelliset biomateriaalit Raaka-aineiden muokkaus Teollisesti tuotettuja entsyymejä käytetään eniten elintarviketeollisuudessa esimerkiksi rehujen valmistuksessa ja kemian teollisuudessa pesuaineiden lisäaineina. Pesuaineisiin lisätään entsyymejä energian säästämiseksi ja kemiallisten aineiden käytön vähentämiseksi. Entsyymejä käytetään myös tekstiilien ominaisuuksien muokkaamiseen. Metsäteollisuus käyttää entsyymejä selluloosan valkaisemisessa korvaamaan osittain valkaisukemikaaleja. Erilaiset biopolttoaineet korvaavat fossiilisia polttoaineita energian tuotannossa ja auttavat ilmastomuutoksen hillitsemisessä. Etanolia tuotetaan autojen polttoaineeksi käymisprosessilla sokeripitoisista raaka-aineista ja biokaasua lämmitykseen fermentoimalla eloperäisiä jätteitä. Bioteknologiset menetelmät soveltuvat myös jätteiden käsittelyyn sekä ympäristömyrkkyjen tuhoamiseen. Erilaisilla bioteknologiaan perustuvilla prosesseilla tuotetaan lukuisia kemiallisia yhdisteitä, joita olisi muutoin hankala tai mahdoton valmistaa. Bioteknologian sovellukset nojaavat perustutkimukseen, johon on käytetty merkittävästi julkisia ja yksityisiä varoja eri puolilla maailmaa. Monet maat, Suomi mukaan luettuna, ovat valinneet bioteknologian yhdeksi strategiseksi painopistealueeksi. Tekesin strategiassa bioteknologia on yksi teknologisista painopisteistä. Jotkut bioteknologian sovellukset koetaan hyvin henkilökohtaisina, ja siksi ne ovat herättäneet kansalaiskeskustelua. On tärkeää, että keskustelua käydään avoimesti ja että pohdintaan on tarjolla tutkittua ja objektiivista tietoa, jonka perusteella itse kukin voi muodostaa oman kantansa. Eettistä keskustelua ovat herättäneet esimerkiksi ihmisen kantasolujen tuottaminen ihmisen alkioista lääketieteelliseen tutkimukseen, potilasnäyteaineistojen kerääminen kaupallista hyödyntämistä varten, geenitestien käyttö ja geeniteknologian hyödyntäminen elintarviketuotannossa. Lääketeollisuus lukuina Maailman lääkealan markkinat olivat noin 500 miljardia dollaria vuonna 2004 ja vuotuinen kasvu 5-15 prosenttia maanosasta riippuen. Yhdysvaltojen markkinat olivat noin puolet ja Euroopan markkinat runsaan neljänneksen koko laajuudesta. Suurin lääkealan bioteknologiayritys on 1980 perustettu yhdysvaltalainen Amgen, jonka liikevaihto oli 12 miljardia dollaria vuonna Lääkeala panostaa kokonaisuudessaan erittäin paljon tutkimus- ja kehitystoimintaan ja suuretkin yritykset tyypillisesti yli 10 prosenttia liikevaihdostaan. EU:n alueella noin viisi prosenttia tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä työskentelee lääketeollisuudessa. Lähteet: Pharma development in Finland today and 2015, Tekes 2005 ja Bioteknologia luo hyvinvointia Teollisuusmaiden väestön vaurastuessa ja ikääntyessä hyvinvointia edistävien tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa. Myös kestävällä kehityksellä on selkeä kytkentä hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen ja inhimillisiin perusarvoihin. Lääketieteen kehitys luo aikaisempia parempia ja usein myös kalliimpia hoitokäytäntöjä, mikä lisää paineita sosiaali- ja terveysmenojen kustannusten 9

10 hallintaan. Toisaalta terveyden edistäminen esimerkiksi terveellisen ruokavalion kautta voi vähentää merkittävästi terveydenhoidon kokonaiskustannuksia. Uusinta tieteellistä tietoa soveltamalla on mahdollista kehittää ympäristöä säästävää ja luonnonvaroja aiempaa vähemmän kuluttavaa teknologiaa. Lainsäädännön kehittyminen ja kansainväliset sopimukset vauhdittavat alan kehitystä. Ympäristöasiat nivoutuvat tuotteisiin ja palveluihin ja niistä on tulossa uusi kilpailukykytekijä. Suurimmat odotukset lääketieteen sovelluksissa Uusien lääkkeiden löytäminen esimerkiksi Alzheimerin tautiin, Parkinsonin tautiin ja syöpätauteihin on bioteknologian tulevaisuuden haasteita. Teknologiaa sovelletaan laajasti myös perinteiseen lääkekehitykseen. Uusimpia lääketieteellisen bioteknologian tutkimuskohteita ovat geeniterapia ja yksilölliseen geneettiseen profiiliin perustuvan lääkehoidon kehittäminen, kantasolujen hyödyntäminen kudosvaurioiden korjaamisessa ja kokonaisten keinoelinten valmistaminen laboratoriossa. Bioinformatiikka ja systeemibiologia auttavat suunnattomien tietomäärien hallitsemisessa ja käsittelyssä kokonaisvaltaisen ymmärryksen tuottamiseksi elävien organismien toiminnoista. Myynnissä lupaavia molekyylirakenteita Turkulainen bioinformatiikkayhtiö Fatman Bioinformational Designs (FBD) myy mallinnuspalveluja muille bioalan yrityksille. Liikeidea on onnistunut, sillä yritys on toiminut voitollisesti ensimmäisestä kokonaisesta toimintavuodestaan lähtien. FBD:n päätuotteita ovat tietokonemallintamiseen perustuvien pienten, toiminnallisten molekyylien löytäminen ja suunnittelu sekä proteiini- ja molekyylirakenteiden määrittäminen. Näin esimerkiksi lääkekehityksessä pystytään jo tietokoneen ruudulla karsimaan syntetisoitavien ja testattavien molekyylien määrä murto-osaan, ja siten lyhentämään tuotekehitysaikoja. Miten pieni suomalaisyhtiö haastaa isot kilpailijansa? Me pystymme tarjoamaan lääkekehitysyrityksille nopeampaa ja henkilökohtaisempaa palvelua kuin isommat yhtiöt, kertoo FBD:n perustaja ja toimitusjohtaja, professori Mark Johnson. Lisäksi meillä on erittäin kokenut, monitieteellisten ongelmien ratkaisuihin erikoistunut työryhmä, jossa on osaajia aina tietokoneohjelmoinnista fysikaaliseen kemiaan. Ja vaikka kehittämässämme ohjelmistossa ei olekaan niin paljon ominaisuuksia kuin kaupallisissa kilpailijoissaan, se on helpommin räätälöitävissä asiakkaan tarpeita vastaavaksi. 10

11 Viisi vuosikymmentä teollisuusentsyymejä Teollisuusentsyymejä tuottavan rajamäkeläisen Roalin osaamisella on ikää jo viisikymmentä vuotta. Yritys pohjaa Alkon biotekniikkaan, joka perustettiin 1950-luvulla ja tuotti entsyymejä, aluksi amylaaseja ja myöhemmin sellulaaseja. Nykyisin Roalin omistavat puoliksi Altia ja brittiläinen Associated British Foods (ABF). Yrityksen osaamista ja innovaatioita on kehitetty vuosikymmenien ajan omassa tutkimusosastossa sekä mm. yhteistyössä VTT:n ja Tekesin kanssa. Roalin omalla teknologiallaan tuottamia entsyymejä hyödynnetään esimerkiksi tekstiilisovelluksissa, eläinrehuissa parantamassa rehujen sulavuutta sekä paperinvalkaisussa. Yritys on hyödyntänyt geeniteknologiaa 1980-luvun lopusta lähtien homekantojen kehityksessä. Roalin tuotanto on suuren mittakaavan tuotantoa. Rajamäen tehdas toimii kolmessa vuorossa ilman seisokkia. Tehdas tuottaa entsyymejä sekä nestemäisenä että kuivana lopputuotteena. Erilaisia entsyymejä Roalilla on tuotannossa kerralla kymmenkunta erilaisille tuoteryhmille. Roal on ottanut uuden haastavan avauksen systeemibiologian suuntaan projektissa, jossa hyödynnetään Trichodermahomeen genomitietoutta. Roalin teknologialla tuotettuja entsyymejä käytetään esimerkiksi valmistettaessa kivipestyä farkkukangasta. Suomalaisyritys HIV-rokotteen kehittäjien huippua Tamperelaisen bioteknologiayrityksen Fit Biotech Oyj:n päätavoitteena on kehittää rokote HI-virusinfektioon. Rokotteen avulla pystyttäisiin sekä ehkäisemään että hoitamaan HIvirusinfektioita. FIT Biotech on HIV-rokotteen kehittäjien kärkijoukossa. Käytämme HIV-rokotteessa omaa patentoitua geenivektoria, jonka rakenne on ainutlaatuinen. Sillä odotetaan saatavan aikaan tehokas solujen välittämä viruksia tuhoava vaste, toimitusjohtaja Kalevi Reijonen sanoo. FIT Biotech osallistuu voittoa tavoittelemattoman, kansainvälisen AIDS-rokotteen puolesta kampanjoivan järjestön, IAVI:n HIV-rokoteohjelmaan sekä EU:n HIV-rokoteprojektiin. FIT Biotech on mukana myös EU- REKA-projektissa, jossa tavoitteena on yhdistää pohjoismaiset voimat ja kehittää terapeuttinen HIV-rokote. Tekniikkaa myös syövän ja allergian hoitoon HIV-rokotteessaan FIT Biotech käyttää kehittämäänsä patentoitua geeninsiirtoteknologiaa, joka soveltuu erityisesti rokotteisiin sekä immuuni- ja geeniterapiaan. Sitä voidaan käyttää infektiotautien lisäksi syövän ja allergian hoidossa. Tekes on rahoittanut FIT Biotechin geeninsiirtoteknologian kehittämistä sekä sen soveltamista HIV-rokotteeseen ja verisuonisiirteisiin. FIT Biotechin HIV-rokote on tällä hetkellä kliinisissä kokeissa, joissa sitä testataan sekä terveillä että sairastuneilla koehenkilöillä. Edessä on vielä uusia kliinisiä kokeita ja tekniikan kehittämistä. Tavoitteena on saada rokote markkinoille vuoden 2008 aikana. 11

12 Geeniteknologisesti muunneltujen lajikkeiden markkinat kasvavat Geeniteknologisesti muunneltujen kasvilajikkeiden viljely on kasvanut viime vuodet yli 10 prosentin vuosivauhtia. Suurin osa lajikkeista tuotetaan Yhdysvalloissa, Argentiinassa, Kanadassa, Brasiliassa, Kiinassa ja Etelä-Afrikassa. Yleisimmät tuotantokasvit ovat soija, maissi ja puuvilla. Näistä geeniteknologisesti muunnellun soijan osuus koko maailman tuotannosta oli 60 prosenttia, GMmaissin 14 prosenttia ja GM-puuvillan 28 prosenttia vuonna Uusia mahdollisuuksia maa- ja metsätaloudessa Maataloudessa ja elintarviketuotannossa uudet hyödyntämismuodot ja sovellukset liittyvät tuotantokasvien jalostukseen. Täsmäjalostuksessa geeneihin kohdennetut muutokset voidaan tehdä hyvin tarkasti perinteisen satunnaiseen geneettiseen muunteluun perustuvan jalostuksen sijasta. Näitä lajikkeita kutsutaan geeniteknisesti muunnelluiksi lajikkeiksi (GM-lajikkeet). Muuntogeenisiä lajikkeita kasvatetaan yleisesti teollisuuden raaka-aineeksi eniten Yhdysvalloissa. Useat geeniteknologian avulla jalostetut lajikkeet ovat vastustuskykyisempiä tuhohyönteisiä tai rikkakasvien torjunta-aineita vastaan. EU:ssa on luotu kattava lainsäädäntö GM-lajikkeiden kehittämiseen ja käyttöön, millä pyritään hallitsemaan ja ennakoimaan riskejä. Geeniteknologiaa käytetään perinteisen jalostuksen tukena seurattaessa geneettisten ominaisuuksien siirtymistä sukupolvelta toiselle. Modernin bioteknologian menetelmät auttavat jalostuksessa monin tavoin. Esimerkiksi kasvisolukkoviljelmien avulla voidaan tuottaa tehokkaasti taudittomia tuotantokasveja ilman varsinaista geneettistä muuntelua. Biologisilla tuhohyönteisten torjuntakeinoilla voidaan korvata kasvinsuojelussa kemiallisia ja ympäristölle muutoin haitallisia torjunta-aineita. Lähde: ISAA, Global status of commercialized biotech /GM crops 2005 Muuntogeeniset lajikkeet osa tulevaisuuden kasvinjalostusta Boreal Kasvinjalostus Oy on Suomen johtava uusia peltokasvilajikkeita tuottava yritys. Sen päätuotteita ovat ohra ja kaura sekä öljy- ja nurmikasvit. Vuodesta 2000 Borealissa on kehitetty muun muassa muuntogeenistä perunalajiketta. Perunalajikkeen tärkkelyspitoisuutta on geeninsiirron avulla saatu nostettua prosenttiin tavanomaisen prosentin asemesta. Lajike on tarkoitettu tärkkelysteollisuuden käyttöön, ja sitä odotetaan markkinoille 2010-luvun alkupuolella. Lajikkeiden kehittäminen on verraten hidasta ja jalostusalan yrittäjän onkin pystyttävä näkemään kymmenen vuoden päähän, Borealin jalostusjohtaja Eero Nissilä valottaa hankkeen taustoja. Uskon, että muuntogeeniset kasvit ovat ennen pitkää osa arkipäiväämme, joten ollaksemme mukana ajoissa kehitystyötä on tehtävä nyt. Nissilä ei kuitenkaan usko, että muuntogeenisistä kasveista tulisi Suomessa koskaan viljelijöiden päätuotteita. Näillä tekniikoilla voidaan kyllä tehokkaasti kehittää täydentäviä lajikkeita erityistarkoituksiin, kuten on tärkkelysperunankin laita, hän toteaa. Esimerkiksi pohjoisiin ääriolosuhteisiin vaikuttavat ominaisuudet ovat kuitenkin niin monitekijäisiä, että niitä on vaikea geeniteknologian keinoin muuttaa. Tärkkelysperunalla tehty ensimmäinen kenttäkoe sai runsaasti näkyvyyttä sen herättämän kansalaisvastustuksen vuoksi. Tiesimme etukäteen, että kokeemme tulee herättämään keskustelua. Se antoi meille mahdollisuuden kertoa neutraalisti geeniteknologian mahdollisuuksista. Yhteiskunnan tehtävänä on käydyn keskustelun pohjalta sitten määrittää tällekin toiminnalle kestävät rajat, Eero Nissilä kertoo. 12

13 Metsäpuiden jalostus täsmentyy ja nopeutuu Metsäpuiden bio- ja geeniteknisen tutkimuksen avulla voidaan muokata puun taloudellisesti tärkeitä ominaisuuksia haluttuun suuntaan ja lyhentää aikajännettä, jolla jalostustyön tuloksia nähdään käytännössä. Geenitieto auttaa meitä seulomaan luonnonpopulaatioista puuyksilöitä, joiden perimä on puun kasvun ja kehityksen kannalta edullinen. Tällainen jalostustyö on perinteistä valintajalostusta nopeampaa, toteaa professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta. Teeri johtaa tutkimushankekokonaisuutta, jossa perehdytään puun ligniinin biosyn- teesiin. Tavoitteena on tuottaa valmiuksia jalostaa metsäpuulinjoja, jotka soveltuvat ligniinikoostumukseltaan ja -määrältään mahdollisimman hyvin puunjalostusteollisuuden raaka-aineeksi. Ligniinin taloudellinen merkitys on suuri Ligniini on selluloosan jälkeen maapallon yleisin biopolymeeri. Puun kuivapainosta ligniiniä on prosenttia. Ligniini lisää puun mekaanista kestävyyttä ja suojaa puuta kemiallisesti taudinaiheuttajia vastaan. Paperin raaka-aineena käytettävästä puusta ligniini on poistettava. Ligniinin poisto on kallista ja kuormittaa ympäristöä. Pyrkimyksenämme on ymmärtää ligniinin muodostumisen eri vaiheet ja niihin vaikuttavat tekijät. Tämän tiedon pohjalta kehitämme menetelmiä metsäpuiden ligniinimäärään jalostukseen. Ligniinin rakenteen tarkempi tunteminen saattaa avata sovelluksia myös puun teolliseen prosessointiin, Teeri sanoo. Ligniinin biosynteesiin uppoutuu viisi tutkimusryhmää, joissa työskentelee orgaanisen kemian, kasvifysiologian ja geenitekniikan asiantuntijoita. mmsbl/gerberalab/lignin.html Metsäteollisuuden näkökulmasta kiinnostava sovellus on vaikuttaa puiden ligniinipitoisuuteen jalostusmenetelmillä ja tuottaa näin hyötyä muun muassa selluloosan tuotannolle. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehitysnäkymät Terveysvaikutteisilla elintarvikkeilla tarkoitetaan sellaisia elintarvikkeita, joilla tavanomaisten ravitsemuksellisten ominaisuuksien lisäksi on osoitettu myönteinen vaikutus terveyteen. Osa terveysvaikutteisista elintarvikkeista on tehty bioteknologisin menetelmin, kuten esimerkiksi erilaiset ruuansulatuskanavan hyvinvointiin vaikuttavat bakteereita sisältävät elintarvikkeet. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden maailmanmarkkinat ovat miljardia euroa, josta sekä Yhdysvaltojen että Euroopan osuus on runsas kolmannes. Kun peruselintarvikkeiden markkinoiden kasvu kehittyneissä maissa on tyypillisesti 2 3 prosenttia, kasvavat terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinat keskimäärin 10 prosenttia vuodessa. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinoiden arvoa on vaikea määritellä tarkasti, koska niillä ei ole yhtenäistä kansainvälisesti hyväksyttyä määritelmää. Käsitettä ei ole määritelty Suomen eikä EU:n lainsäädännössä. Bioteknologia edistää kestävän kehityksen periaatteita Biomassoja hyödynnetään etenkin energiantuotannossa, jossa uusiutuvien luonnonvarojen merkitys korostuu fossiilisten polttoaineiden kallistuessa ja kansainvälisten sopimusten rajoittaessa hiilidioksidipäästöjen synnyttämistä. Bioprosessiteknologialla voidaan esimerkiksi tuottaa etanolia lisättäväksi autojen polttoaineeseen. Entsyymejä tuotetaan teollisesti moniin eri tarkoituksiin korvaamaan perinteisiä kemiallisia menetelmiä. Esimerkiksi elintarviketeollisuus käyttää bioteknologialla tuotettuja entsyymejä makeuttajina ja juustonvalmistusprosessissa juoksuttimena. Bioteknologiset prosessit ovat usein ympäristöystävällisempiä ja vähemmän energiaa kuluttavia kuin perinteiset prosessit. 13

14 Terveyttä elintarvikkeista Terveysvaikutteiset elintarvikkeet kiinnostavat niin kuluttajia kuin teollisuutta. Niistä onkin ennakoitu suomalaisen elintarviketeollisuuden menestystarinaa. Suomessa on erittäin vahvaa osaamista maitohappobakteerien, kauran ja rukiin tutkimuksessa. Terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin liittyvän tutkimuksen tuloksia on myös osattu tuotteistaa. Kaupan hyllyltä löytyy mm. juomia, joiden bioaktiiviset peptidit auttavat hallitsemaan verenpainetta. Tuotteita, joiden maitohappobakteerit edistävät ruoansulatuskavan ja suoliston hyvinvointia sekä margariinia, jonka sisältämä kasvisstanoli rajoittaa kolesterolin imeytymistä ruoansulatuskanavasta elimistöön. Myös täysksylitolipurukumi on saanut hyväksynnän terveysvaikutteiseksi elintarvikkeeksi. Uusia terveysvaikutteisia elintarvikkeita on tulossa. Ravitsemus- ja lääketieteet etenevät vauhdilla, ja ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista tiedetään jatkuvasti enemmän. Yksi mahdollinen vaikutusalue on heikentyneen sokerinsietokyvyn vahvistaminen. Terveysvaikutteisia elintarvikkeita on kehitetty mm. Tekesin teknologiohjelmissa. Vuonna 2004 päättyneessä Elintarvikkeet ja terveys -teknologiaohjelmassa tutkittiin, miten terveysvaikutteisella ravinnolla voidaan alentaa riskiä sairastua syöpäsairauksiin, sydäntauteihin, suolistovaivoihin tai infektiotauteihin. Vuonna 2004 käynnistyneen Sitran ravitsemusohjelman tavoitteena on kansanterveydellisten hyötyjen saavuttaminen ja merkittävän uuden liiketoiminnan kehittäminen terveellisen ravitsemuksen alueella. Entsyymit tehostavat paperiteollisuuden prosesseja Entsyymit ovat proteiineja, jotka tehostavat kemiallisia reaktioita. Kun entsyymit tunnetaan tarkasti, niitä voidaan käyttää apuna hyvin monenlaisissa vaiheissa myös paperiteollisuudessa. Yksi entsyymi katalysoi tyypillisesti vain yhdenlaista reaktiota, esimerkiksi jonkin kemiallisen ryhmän poistamista tai liittämistä tiettyyn molekyyliin. Nykyään esimerkiksi hemisellulaasien, puukuidusta hemiselluloosaa hajottavien entsyymien käyttö on jo vakiintunutta. Myös paperikoneen ajettavuutta ja hygieniaa voidaan parantaa entsyymien avulla: ne nopeuttavat veden poistoa ja poistavat koneesta pihka- ja mustejäämiä, kertoo tutkimusprofessori Liisa Viikari VTT:ltä. VTT:llä on Viikarin mukaan varastossa lukuisia itse eristettyjä tai kehitettyjä entsyymejä, joiden mahdollisuudet paperinvalmistusprosessissa on selvitetty. Entsyymien optimaalinen käyttö vaatii myös puun kemiallisen rakenteen tarkkaa tuntemusta. VTT:llä onkin kehitteillä sovelluksia, joilla entsyymien avulla tuodaan itse puukuituun uusia toiminnallisia ominaisuuksia. Kuitu voidaan esimerkiksi tehdä sähköä johtavaksi, muuttaa sen varausta tai saada se hylkimään vettä. Myös energian säästöön tähtäävät menetelmät paperinvalmistusprosessin eri vaiheissa ovat tällä hetkellä aktiivisen tutkimuksen kohteena. 14

15 Bioteknologian hyödyntäminen tärkeää Suomelle Suomessa on korkeatasoista bioteknologian osaamista. Se luo pohjan kannattavalle liiketoiminnalle, ympäristömyötäisille tuotteille, uusille korkean teknologian yrityksille, kansainvälisen yhteistyön hyödyntämiselle, perinteisen teollisuuden uudistumiselle sekä ulkomaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden sijoittumiselle Suomeen. Suomessa toimii useita kansainväliseen kärkeen sijoittuvia bioteknologian tutkimusryhmiä. Syntyvän osaamisen laaja hyödyntäminen tutkimusmaailmassa ja erityisesti yrityksissä on tärkeää. Suomessa pystytään parhaiten hyödyntämään alan kansainvälistä kehitystä osallistumalla korkeatasoiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan erityisesti teollisuutemme kannalta merkittävillä osa-alueilla. Viime vuosina Suomeen on syntynyt kymmeniä alan yrityksiä, osin tutkimusryhmien työn perusteella ja osin spin-off -yrityksinä suurista yrityksistä. Kehitys on edennyt samalla lailla muuallakin maailmassa. Suomessa on myös kansallisesti suuria bioteknologiaa hyödyntäviä yrityksiä. Suomen ensimmäinen merkittävä bioteknologiaa hyödyntävä yritys, Valio Oy, perustettiin Vuoteen 1980 mennessä perustettiin lisäksi vajaat 10 muuta bioteknologiaa hyödyntävää yritystä. Suomen bioteknologiakeskukset keskittyvät tutkimukseen Bioteknologian tutkimusta tehdään useissa yliopistoissa, korkeakouluissa sekä valtion tutkimuslaitoksissa. Myös jotkut ammattikorkeakoulut antavat alan opetusta. Maa- ja metsätaloutta koskevaa tutkimusta tehdään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa ja Metsäntutkimuslaitoksessa. VTT on keskittynyt etenkin elintarvike- ja teolliseen bioteknologiaan. Lääketieteellistä tutkimusta tehdään Kansanterveyslaitoksessa ja lukuisissa tutkimusryhmissä yliopistojen lääketieteellisissä ja luonnontieteellisissä tiedekunnissa. Suomen Akatemian teettämän arvioinnin mukaan Suomen biokeskukset ovat tieteellisesti korkeatasoisia ja ne tarjoavat hyvän innovaatioympäristön al- Bioteknologiayritykset perustamisvuosittain Perustettujen yritysten lukumäärä perustamisvuosittain * 06* * = ennakkotieto Suomen ensimmäinen merkittävä bioteknologiaa hyödyntävä yritys, Valio Oy, perustettiin Vuoteen 1980 mennessä perustettiin lisäksi vajaat 10 muuta bioteknologiaa hyödyntävää yritystä. Lähde: ETLAn ja Etlatieto Oy:n tietokanta suomalaisista bioteknologiayrityksistä 15

16 Laboratorion nurkasta menestyväksi yritykseksi Huippuosaaminen biotekniikassa, tarkka harkinta ja tarpeellinen määrä onnea ovat ohjanneet Pekka Mattilan ja Kari Pitkäsen perustamaa Finnzymes Oy:tä. Finnzymes perustettiin vuonna 1986 Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä tehdyn Tekesin rahoittaman projektin pohjalta. Varsinainen toiminta alkoi vuonna 1987, kun Finnzymes aloitti yhdysvaltalaisen New England Biolabsin (NEB) tuotteiden maahantuonnin Skandinaviaan. Yhteistyö ja NEB:n tuotteiden myynti toivat alkavaan yritykseen liikevaihtoa oman tuotekehityksen käynnistämiseen sekä käytännön oppia kaupallisesta toiminnasta. Nykyään Finnzymesin omat tuotteet ovat molekyylibiologian entsyymejä, lähinnä DNA-polymeraaseja, joita myydään maailmanlaajuisesti. Maahantuonnissa Finnzymes on Suomen johtava yritys solu- ja molekyylibiologiassa sekä proteomiikassa. Rohkeasti omaan tuotekehitykseen Vuonna 1987 käynnistyi ensimmäinen Finnzymesin oma Tekes-projekti, ja sen jälkeen projekteja on ollut useita. Vuonna 1989 alkaneessa projektissa kehitettiin Finnzymesin ensimmäinen DNA-polymeraasi. Sen seuraksi on vuosien varrella tullut useita uusia tuotteita. Vuonna 2003 Finnzymes lanseerasi kokonaan uudenlaisen fuusiopolymeraasin, joka on tällä hetkellä maailman tarkin DNA-polymeraasi Nykyisin Tekes rahoittaa myös sellaisia Finnzymesin projekteja, joista voi syntyä uusia yrityksiä. Laboratorion nurkasta syntyneestä yrityksestä on siis kasvanut yritys, jolla on mahdollisuuksia hautoa uusia yrityksiä, johtaja Riikka Heikinheimo Tekesistä sanoo. Suomalainen huippuosaaminen houkutteli suuryrityksen Turkuun Neljäntoista miljardin dollarin (USD) terveysbisnestä pyörittävä GE Healthcare teki syksyllä 2003 yhteistyösopimuksen valtakunnallisen Turussa sijaitsevan PET-keskuksen kanssa. Sopimuksen takaamat noin neljän miljoonan euron investoinnit mahdollistivat radiokemian professuurin perustamisen, analyyttisen ja radiokemian laitteiston parantamisen sekä uuden PET-kameran hankkimisen ja validoinnin. deta Alzheimerin tauti jo sen varhaisessa vaiheessa. Diagnoosi perustuu tietyn taudin mukana kertyvän kuona-aineen, amyloidin, havaitsemiseen. PET-perusteisia menetelmiä on kehitteillä myös esimerkiksi syöpätautien toiminnalliseen diagnosointiin. GE Heathcare on systemaattisesti kerännyt lääketieteelliseen kuvantamiseen erikoistuneeseen Imanet verkostoonsa eurooppalaisia PET-osaajia. Turkuun sen houkutteli suomalaisten pitkä kokemus PET-kuvantamisesta ja erityisesti fluorin radiokemian tuntemus. Aranko näkee suuryritykset mahdollisuutena. Turussa käyttöön otettu sopimusmalli on mielestäni erittäin onnistunut, hän toteaa. Akateemiset tutkijat ovat säilyttäneet täysin itsenäisyytensä ja pystyvät keskittymään täysillä omaan tutkimukseensa. Samalla he kuitenkin pääsevät seuraamaan alan teollisuuden kehitystä sen eturintamassa ja saavat uudet yrityksen kehittämät teknologiat ja tuotteet käyttöönsä ensimmäisten joukossa maailmassa. PET-kuvaus on monitieteinen, tutkimusintensiivinen menetelmä, jossa seurataan elimistöön viedyn merkkiaineen kulkua ja sitoutumista kudoksiin, ja tehdään sen avulla diagnostisia päätelmiä, kuvailee GE Healthcaren Turun yksikön Turku Imanet Oy:n toimitusjohtaja Kari Aranko. PET-kameroita on sairaaloissa rutiinikäytössä, mutta uusien merkkiaineiden etsiminen ja tuotekehitys vaatii erikoisosaamista. Tällä hetkellä GE Healthcare kehittää esimerkiksi merkkiainetta, jolla voitaisiin to- PET-teknologialla voidaan kuvata aivotoiminnan aktiivisuutta sekä saada tietoa mm. sairauksien vaikutuksista aivojen eri osissa. 16

17 Bioalan osaamiskeskittymät Oulu Oulun yliopisto Biocenter Oulu Technopolis noin 5 yritystä Tampere Tampereen?yliopisto IMT Hermia FinnMedi noin 5 yritystä Turku Turun yliopisto Åbo Akademi VTT Biotekniikka Biocity Turku Science?Park Pharma City noin 80 yritystä Muualla Suomessa yritystä Kuopio Kuopion yliopisto AIV Instituutti Teknia noin 10 yritystä Helsinki ja Espoo Helsingin yliopisto VTT Biotekniikka Biotekniikan Instituutti Biomedicum Helsinki Business and?science Park Life Science Center noin 60 yritystä Suomalainen biosektori on pitkälti rakentunut biokeskusten yhteyteen. Muualla sijaitsevat yritykset ovat enimmäkseen vanhempia, jo vakiintuneempia yrityksiä. Vahvimpia keskittymiä ovat Helsinki ja Turku. Bioyritystoiminta tarvitsee lähelleen vahvaa akateemista tutkimusta. Jotkut kansainväliset sijoittajat puhuvat yrityksiä arvioidessaan tarkastelevansa niiden ekologisista verkostoista, joilla tarkoitetaan yritysten toimivia yhteyksiä akateemiseen maailmaan. EU:n rakennerahastot ovat luoneet edellytyksiä parantaa alueiden kilpailukykyä. Kansallisesti ajatellen biokeskusten sijoittuminen näin laajalle maantieteelliselle alueelle saattaa aiheuttaa pirstaleisuutta. Maailmanlaajuisessa kilpailussa Suomi kokonaisuutenaankin on pieni pelaaja. kaville yrityksille. Erityisesti lääketieteellisen tutkimuksen taso arvioitiin kansainvälisesti korkeaksi. Vahvuutena pidettiin eri toimijoiden verkottumista keskenään. Ongelmakohtina nousivat esiin teknologian siirtomekanismien kehittymättömyys ja osin tutkimusinfrastruktuurien rahoitus. Bioalan yritystoiminnan näkökulmasta vahvimmat keskittymät ovat Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa. Suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten menestys EU:n bioteknologiaa koskevissa tutkimusohjelmissa on myös ollut verraten hyvä, mikä on osoitus suomalaisen tutkimuksen hyvästä laadusta, kansainvälisyydestä ja verkottumisesta. Biokeskuspaikkakuntien teknologiakeskukset tarjoavat erilaisia palveluja ja tiloja alkaville yrityksille, ja useimmat uudet bioteknologia-alan yrityksistä sijaitsevatkin näissä keskuksissa tai niiden läheisyydessä. Samoin suuret yritykset ovat sijoittaneet joitakin tutkimus- ja kehitysyksikköjään biokeskusten yhteyteen, ja muutamat näistä ovat kansainvälisten alan suuryritysten omistuksessa. Jokaisella paikkakunnalla on myös alaan liittyviä yliopistojen tiedekuntia. Kaikki nämä yhdessä tarjoavat hyvän toimintaympäristön bioteknologiaa koskevalle tutkimukselle ja sitä hyödyntävälle yritystoiminnalle. Bioteollisuuden kasvuodotukset ja välilliset vaikutukset merkittäviä ETLAn tekemän tutkimuksen mukaan bioteknologian teollinen hyödyntäminen on vasta lähdössä kasvuun Suomessa. Näköpiirissä ei ole tietotekniikka-alan 90-luvun lopun kasvuun verrattavaa nousua. Kasvuodotukset ovat pitkälti tule- 17

18 Bioteollisuuden vaikutukset Yhdysvaltojen kansantaloudessa Välittömät vaikutukset Bioteollisuus Tuotteet ja palvelut Laitteet yms. Tulot Tulot Välilliset vaikutukset Muu teollisuus miljardia tulondollaria saajaa miljardia tulondollaria saajaa Tuotteet ja palvelut Tulot Kerrannaisvaikutukset Kuluttajatuotteet ja -palvelut miljardia tulondollaria saajaa Yhdysvalloissa bioteknologia on muodostunut merkittäväksi teollisuuden alaksi, jonka välilliset vaikutukset työpaikkoihin ja liikevaihtoon on arvioitu yli kaksinkertaiseksi itse alaan nähden. Lähde: The Economic Contributions of the Biotechnology Industry to the U.S. Economy Prepared for the Biotechnology Industry Organisation by Ernst & Yound LLP, 2000 Lääketeollisuus Suomessa Suomessa toimi vuonna 2005 lähes 160 lääkeyritystä. Valtaosa näistä on kansainvälisten yritysten markkinointiin ja Suomessa tehtävään kliiniseen tutkimukseen keskittyviä tytäryhtiöitä. Alalla toimii noin 20 lääkealan kehitysyritystä ja noin 20 bioteknologian- ja lääkekehityksen palveluyksikköä. Suuret tuotannollista toimintaa harjoittavat yritykset ovat Orion Pharma, Schering (entinen Leiras) ja japanilaisomisteinen Santen. Lääketeollisuus kuuluu Suomen tutkimusintensiivisimpiin teollisuudenaloihin. Yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat vuonna 2005 noin 200 milj. euroa eli lähes 20 prosenttia liikevaihdosta. Lähde: Lääketeollisuus ry vaisuuden mahdollisuuksissa. Tutkimus perustuu Suomen Bioteollisuuden jäsenistöön, joka edustaa pääasiassa uusia alan yrityksiä. Tämän vuoksi tutkimus ei huomioi kovin hyvin bioteknologian merkitystä perinteiselle teollisuudelle. Suomen lääketeollisuus on saanut markkinoille kymmenkunta uutta lääkemolekyyliä Lääkekehitys on erittäin kallista. Lääkeaineiden teho ja turvallisuus testataan huolellisesti ennen niiden markkinoille pääsyä. Uuden lääkeaineen kehittämiskustannukset valmiiksi lääkkeeksi on kansainvälisesti arvioitu useiksi sadoiksi miljooniksi euroiksi. Lääkkeen kehittäminen ideasta potilaiden käyttöön vie keskimäärin vuotta. Suomessa toimiva lääketeollisuus on onnistunut kehittämään markkinoille kymmenkunta uutta lääkemolekyyliä sekä uusia lupaavia tuoteaihioita. Suurilla lääkeyrityksillä on kasvava tarve lisensioida muualla kehitettyjä lääkeaihioita osaksi omaa tuotekehitystään. Tämä on nähty nimenomaan lääkekehitykseen keskittyvien bioteknologiayritysten mahdollisuutena. Yhä suurempi osuus markkinoille tulevista lääkkeistä on biolääkkeitä, jotka perustuvat tietoon elimistön toiminnasta ja joilla pyritään poistamaan sairauden syy, ei vain lievittämään oireita. Biolääkkeiden kehittäminen tuo myös lisää haasteita, jotka liittyvät hyväksymismenettelyihin ja kalliiden lääkkeiden mahdollisuuksiin menestyä markkinoilla. Lääketeollisuus joutunee arvioimaan tuotantoa uudelleen kustannusten, pienempien tuotantomäärien ja geneeristen lääkevalmistajien kilpailun perusteella. Kansainvälisesti yritystoiminta on kehittynyt kahteen suuntaan. Yritysfuusioiden kautta on syntynyt entistä suurempia täysin integroituja lääkeyrityksiä, jotka hallitsevat koko lääkekehitysprosessin markkinointiin saakka. Toisaalta isotkin lääkeyritykset ovat ulkoistaneet osan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnoista, jonka seurauksena lääkealalle on syntynyt paljon uusia lääkekehitysyrityksiä. Lääkekehitysyritysten liiketoimintamallit poikkeavat muista Pienten lääkekehitysyritysten strategiana on kehittää uusia lääkemolekyylejä ja lisensioida ne suuremmille yrityksille. Lääkekehitysyritykset eivät tähtää omaan tuotantoon ja markkinointiin. Ne keskittyvät tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan ja lisensioivat lääkekandidaattin- 18

19 sa sen jälkeen, kun niiden kliininen teho on osoitettu faasi 2 -tutkimuksilla. Tällöin tuotteiden rojaltiarvo on nostettu prosenttiin, mikä hyvin menestyvillä lääkkeillä merkitsee kymmeniä miljoonia euroja vuodessa vuoden ajan. Tutkimus- ja tuotekehitystoimintojen ulkoistaminen on synnyttänyt myös palveluliiketoimintaa, johon kuuluu kliinisiä tutkimuspalveluja tarjoavia yrityksiä, sopimusvalmistajia ja analyysi- tai muiden tutkimuspalvelujen tuottajia. Yritysten liiketoiminta perustuu syvälliseen asiakastarpeiden ymmärtämiseen kapeilla erikoisaloilla tai lisensioitujen erikoistuotteiden myyntiin. Suomalaisten lääkekehitysyritysten ensimmäiset yhteistyösopimukset ovat syntyneet muutaman viime vuoden aikana. Lääkekehitysyrityksiin on sijoitettu paljon julkisia ja yksityisiä riskipääomia. Alkuperäislääkkeitä Parkinsonin taudin hoitoon Orion Pharma on Suomen johtava lääkeyritys ja joka kolmas Suomessa myytävä lääke on sen valmistama. Orion Pharma on panostanut huomattavasti omien alkuperäislääkkeiden kehittämiseen globaaleille markkinoille. Tekemämme tutkimus- ja tuotekehitystyö on tuottanut tulosta. Olemme pystyneet suhteellisen lyhyessä ajassa kaupallistamaan seitsemän alkuperäislääkettä. Nämä lääkkeet muodostavat tällä hetkellä 40 prosenttia yrityksen liikevaihdosta eli tuovat tuotekehitykseen sijoitetut eurot moninkertaisesti takaisin, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Esa Heinonen sanoo. Tuotekehityseurot tuottavat Orion Pharman Parkinsonin taudin hoitoon kehittämään entakaponiin perustuvien lääkkeiden tuotto on tähän mennessä jo yli 400 miljoonaa euroa. Orion Pharman uusin Parkinson-lääke, Stalevo, pidentää potilaiden oireetonta aikaa ja parantaa heidän kykyään hallita liikkeitään. Yhdistelmälääke sisältää Orionin kehittämän alkuperäislääkkeen, entakaponin, lisäksi levodopaa ja karbidopaa. Levodopa on Parkinsonin taudin hoitoon käytetyistä lääkkeistä tehokkain ja yleisin. Entakaponi ja karbidopa tehostavat sen vaikutusta. EU:n lääkeviranomainen EMEA myönsi Stalevolle kaikki EU-maat kattavan myyntiluvan lokakuussa Yhdysvalloissa valmiste sai myyntiluvan kesäkuussa Orion Pharman liiketoiminta muodostuu alkuperäislääkkeistä, eläinlääkkeistä ja lääketeollisuuden käyttämien aineiden valmistamisesta. Yrityksen tutkimus- ja tuotekehitys keskittyy keskushermosto- ja sydänsairauksien hoitoon, tehohoitoon sekä hormonihoitoihin. 19

20 Kliinisen lääketutkimuksen kustannukset miljonaa dollaria Faasi 1: Alustava siedettävyys, tervettä vapaaehtoista Faasi 2: Teho ja optimaalinen annostus, potilasta Faasi 3: Teho ja turvallisuus, potilasta Diagnostiikkateollisuus Suomessa Diagnostiikkateollisuuden yrityksiä on noin 30, joista kolme on suomalaisessa mittakaavassa suuria: Orion Diagnostica Oy, PerkinElmer Life and Analytical Sciences (Wallac Oy) ja Thermo Electron Oy (entinen Konelab, Labsystems ja Clids). Kaksi jälkimmäistä ovat nykyään amerikkalaisessa omistuksessa. Suomalaisten diagnostiikkayritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2003 noin 260 miljoonaa euroa, josta noin 90 prosenttia tuli viennistä. Alan yritykset työllistivät noin henkeä. Lähde: Tekes Tiedot perustuvat 24 hyväksytyn lääkeaineen tutkimus- ja kehityskustannusten jakautumiseen faaseittain. Lähde: J.A. DiMasi et al., The price of innovation: new estimates of drug development costs, Journal of Health Economics, 22: , 2003 Bioteknologia uudistaa suomalaista diagnostiikkateollisuutta In vitro -diagnostiikalla tarkoitetaan potilaan elimistöstä otettujen näytteiden tutkimista sairauden tai sairastumisriskin osoittamiseksi. Diagnostiikkaa tarvitaan myös hoidon onnistumisen seurantaan. Suomalaisella in vitro -diagnostiikkateollisuudella on vankat perinteet mittalaitteiden kehittämisessä ja valmistuksessa sekä huipputason biokemiallista osaamista. Bioteknologialla on tärkeä rooli diagnostiikassa, sillä monet diagnostisten testien raaka-aineet tuotetaan bioteknisin menetelmin. Monet suomalaiset diagnostiikkayritykset keskittyvät potilaan lähellä tehtävään vieritestaukseen. Bioteknologian avulla, esimerkiksi vasta-aineiden ominaisuuksia muokkaamalla, on mahdollista nopeuttaa testejä, mikä on erityisen tärkeää vieritestauksessa. Bioteknologiset raaka-aineiden tuotantomenetelmät myös lisäävät diagnostisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien turvallisuutta, koska näin voidaan vähentää eläinperäisten raaka-aineiden käyttöä. Diagnostiikkaa diabeteksen toteamiseen varhaisessa vaiheessa Turkulainen PerkinElmer Life and Analytical Sciences (Wallac Oy) soveltaa modernia bioteknologiaa diagnostiikan menetelmien kehittämiseen. Sen yhdysvaltalainen omistaja on keskittänyt nukleiinihappo- eli DNAdiagnostiikkansa Suomeen Wallacin osaamisen vuoksi. Wallac kehittää reagensseja, joiden avulla voidaan testata ihmisen geeneissään kantamia sairastumisriskejä. Wallacin kehittämien reagenssien eli geenikoettimien avulla voidaan selvittää esimerkiksi vastasyntyneiden riski sairastua diabetekseen. Näitä geenikoettimia käytetään jo laajalti tutkimuksessa. Tehokkaammat diagnosointimenetelmät haastavat lääketiedettä selvittämään, kuinka diabetes voitaisiin ehkäistä niillä, joilla on sairastumisriski. Muuten on eettisesti vaikeaa seuloa sairauksia, joihin ei ole olemassa parannuskeinoa, Wallacin tutkimuspäällikkö Ilkka Hemmilä sanoo. Diabetesseulonnan lisäksi yritys tutkii ja kehittää reagensseja mm. keliakian, laktoosi-intoleranssin ja astman sairastumisriskin sekä sydäninfarktiriskin toteamiseen. Diagnostiset menetelmät muodostavat puolet yrityksen liikevaihdosta, toinen puoli liikevaihdosta tulee analyyttisistä mittalaitteista. 20

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Menestyksen eväät. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Menestyksen eväät. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Menestyksen eväät Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 25.5.2016 Raisio loi kolesterolia alentavien tuotteiden kategorian Benecol -tuotteiden kolesterolia tehokkaasti alentava ainesosa, kasvistanoliesteri,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita Lehdistötilaisuus 10.9.2014 Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT VTT on vahva ja monipuolinen biotaloustoimija Ruoka ja rehu

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Hyvinvointia rakentamassa lähivuosien haasteita ja mahdollisuuksia. Talousjohtaja Jari Karlson Arvopaperin Rahapäivä 23.9.2014

Hyvinvointia rakentamassa lähivuosien haasteita ja mahdollisuuksia. Talousjohtaja Jari Karlson Arvopaperin Rahapäivä 23.9.2014 Hyvinvointia rakentamassa lähivuosien haasteita ja mahdollisuuksia Talousjohtaja Jari Karlson Arvopaperin Rahapäivä 23.9.2014 Tulevaisuutta koskevat lausumat Tämä esitys sisältää tulevaisuutta koskevia

Lisätiedot

Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori. Luonnonvarakeskus. Material week 2016 Kannus Luonnonvarakeskus.

Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori. Luonnonvarakeskus. Material week 2016 Kannus Luonnonvarakeskus. Kaikki irti puusta Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Material week 2016 Kannus 31.10.2016 1 Teppo Tutkija 31.10.2016 Sisältö Puussa alueen historiallinen vahvuus Puusta kaikki irti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Älykäs ja ekologinen

Älykäs ja ekologinen Älykäs ja ekologinen Bio-, vesi- ja kiertotalouden edelläkävijä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulmaan on rakentumassa täysin uudenlainen yrityspuisto. ECO3-alueella kehitämme yhdessä bio-, vesi-

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot