POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKUVATUTKIMUS 2000

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKUVATUTKIMUS 2000"

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKUVATUTKIMUS 2000 Sijainti - Etäisyys Liikkuvuus - Kulkuyhteydet Ihmiset Luonto Ympäristö Arvot Kokemukset Mielikuvat Palkat Verotus Hintataso Työpaikat Julkiset palvelut Yrityskanta POHJOIS-SAVON LIITTO 2000

2 Pohjois-Savon Maakuntakuvatutkimus

3 ASM-Tutkimus Oy ISBN ISSN

4 ESIPUHE Maakunnan kuva muotoutuu lukuisien yksittäisiin tapahtumiin, tilanteisiin, henkilöihin ja yrityksiin liittyvien mielikuvien ja kokemusten yhteensulaumana. Tämä kuva ei ole pysyvä eikä yksiulotteinen. Maakuntakuvatutkimuksen lähtökohta oli tunnistaa eri tahojen käyttäytymiseen ja toimintaan liittyvät keskeisimmät arvotekijät sekä omassa maakunnassa että valtakunnallisesti. Kuopion yliopiston koulutusja kehittämiskeskus toteutti vuonna 1990 yhteistyössä apulaisprofessori Risto Harisalon kanssa Pohjois-Savon maakuntakuvatutkimuksen, jonka tutkimusote oli kaksijakoinen; maakunnan sisäistä ja ulkoista kuvaa kartoittava. Tämä tutkimus päivitettiin keskeisimpien aihealueiden osalta keväällä Tutkimuksella haluttiin selvittää Pohjois-Savon maakunnan tila tällä hetkellä. Minkälaisena Pohjois-Savon maakunnan näkevät muualla Suomessa asuvat henkilöt? Minkälainen Pohjois-Savo on asuin-, elinja työympäristönä? Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli aikaisemman tutkimuksen keskeisimpiin tuloksiin vertaamalla löytää signaaleja maakunnan ulkoisessa ja sisäisessä kuvassa tapahtuneista muutoksista. Miten Pohjois-Savo on kuluneiden kymmenen vuoden aikana muuttunut? Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena siten, että ulkoisen tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15-vuotta täyttäneet muulla Suomessa asuvat henkilöt pois lukien Ahvenanmaa ja sisäisen tutkimuksen kohderyhmänä 13-vuotta täyttäneet Pohjois-Savon asukkaat. Ulkoisen tutkimuksen tutkimusaineisto käsittää 900 vastauslomaketta ja sisäinen tutkimus 959 tutkimuslomaketta, joten tutkimusaineistoa voidaan pitää erittäin kattavana. Tutkimuksen palautusprosentti on 93. Tutkimuksen johtajana toimi projektipäällikkö Kirsi Moisander ja ohjausryhmänä Pohjois-Savon identiteetin vahvistamis- ja imagon kohottamisprojektin ohjausryhmä, joka antoi arvokasta apua tutkimuksen käynnistysvaiheessa. Tutkimuksen toteutti tutkija Annukka Soimakallio, ASM-Tutkimus Oy. Tämän raportin tiedon on tarkoitus palvella eri tahoja ja maakunnallista päätöksentekoa kaikilla osaalueilla Pohjois-Savon myönteisen kehityksen varmistamiseksi. Antti Mykkänen Maakuntajohtaja 3

5 4

6 Sisältö Esipuhe 1 Lähtökohta tutkimukselle 7 2 Tutkimuksen tavoite 8 3 Tutkimuksen toteutus 10 4 Tulokset Minkälainen on Pohjois-Savo - 12 mielikuvia ja tietoa Pohjois-Savosta Mielikuvia ja tietoa Pohjois-Savosta Pohjois-Savon merkitys maakuntana Pohjois-Savon kuntien tunnettuus Tapahtumat ja nähtävyydet Pohjois-Savossa Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonta 22 Pohjois-Savossa Pohjois-Savon elinkeinoelämä Työpaikkojen tarjonta Pohjois-Savossa Elektroniikan, bioteknologian ja informaatio- 26 teknologian työpaikkojen tarjonta Pohjois-Savossa Pohjois-Savon menestyjäyritykset Pohjois-Savo yritysystävällinen maakunta? Kulkuyhteydet Pohjois-Savossa Pohjoissavolaiset julkisuuden henkilöt Pohjois-Savon kehitysnäkymät Pohjois-Savo muihin maakuntiin verrattuna Maakuntakuvat Pohjois-Savo, Keski-Suomi ja 38 Pohjois-Karjala Pohjois-Savon elinolosuhteet ja 44 toimentulomahdollisuudet Pohjois-Savon selviytymismahdollisuudet 46 tulevaisuudessa Kuopion kehitysnäkymät Ouluun, Tampereeseen, 48 Jyväskylään ja Joensuuhun verrattuna 4.3 Pohjois-Savo kotiseutuna Pohjois-Savo asuin- ja työympäristönä Arvio Pohjois-Savon elinolosuhteista Pohjois-Savon tulevaisuudennäkymät Juuret Pohjois-Savossa Muuttohalukkuus Pohjois-Savoon Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekijät Suosituimmat muuttokohteet Muuttoa suunnitelevien toiveita Elämän arvot Mistä Pohjois-Savoa koskevat tiedot ja mielikuvat ovat 66 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 68 5

7 6

8 1 LÄHTÖKOHTA TUTKIMUKSELLE Kuopion yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus toteutti vuonna 1990 Pohjois-Savon Maakuntakuvatutkimuksen, jonka tutkimusote oli kaksijakoinen; maakunnan sisäistä ja ulkoista kuvaa kartoittava. Maakunnan ulkoista kuvaa kartoittavassa tutkimuksessa eri puolilla Suomea asuvien kuvaa Pohjois-Savosta hahmotettiin mm. alueen viihtyisyyden, kehittyneisyyden, muuttovetovoimaisuuden, elinkeinoelämän toimivuuden sekä tulevaisuudennäkymien osalta. Maakunnan sisäistä kuvaa kartoitettiin asukkaiden viihtyvyyden, elinolojen, tyytyväisyyden ja tulevaisuuden näkökulmasta. Vuoden 1990 ulkoisen maakuntakuvatutkimuksen osalta raportissa todetaan, että Pohjois-Savon maakunnalla on oma, osin verrattain selkeäkin maakunnallinen identiteettinsä suomalaisena talousalueena. Myös tämän identiteetin perusilme on monessa suhteessa hyvä, sillä se viestii mm. viihtyisyydestä ja myönteisestä henkisestä ilmapiiristä. Ongelmana siinä on ennen muuta toiminnallisuuden, edistymisen ja kehityspotentiaalin puute. Olemassa olevan, monien kansalaisten tunnustaman maakuntakuvan muuttaminen on melko vaikeaa. Maakuntakuvallisen viestinnän onnistumista ja perillemenoa hankaloittaa nykytilanteessa se, että monet kunnat ja alueet panostavat samanaikaisesti markkinointi- ja viestintästrategiansa kehittämiseen. Sisäisen maakuntakuvatutkimuksen raportista voidaan lukea, että osoitukseksi pohjoissavolaisten hyvästä itsetunnosta käynee se, että he pitävät vertailualueita, Keski-Suomea ja Pirkanmaata syrjäisempinä alueina kuin Pohjois-Savoa. Vain vaivoin he myöntävät nämä vertailualueet mm. vakavaraisemmiksi ja teollistuneemmiksi. Tänä päivänä tuotteen tai palvelun ostokäyttäytymistä ohjaava avainsana on kuluttajan arvomaailma - viestinnässä toiminnallinen visuaalisuus. Näistä molemmista avaintekijöistä muodostuu se kuva tuotteesta tai palvelusta, jonka me kuluttajat lopulta hyväksymme tai hylkäämme. Mielikuvat ovat usein voimakkaita vaikuttajia ja viestintä joko niiden tehostaja tai ylläpitäjä. 7

9 Arvomaailma ja sen muutokset ohjaavat tänä päivänä tutkimusten mukaan niin nuorten kuin yritysmaailmankin käyttäytymistä entistä voimakkaammin. Yritykset julkistavat toimintansa arvoperusteet ja näiden samojen arvojen noudattamista ne edellyttävät myös yhteistyökumppaneiltaan. Arvot konkretisoituvat käytännön toiminnassa; työvoiman saatavuudessa, yritysten sijoituspäätöksissä, yritysilmapiirissä, yritysten menestymisessä, tulevaisuuden menestystekijöissä. Kuva maakunnasta muodostuu lukuisiin yksittäisiin tapahtumiin, tilanteisiin, henkilöihin ja yrityksiin liittyvien kokemusten ja mielikuvien yhteensulaumana. Tämä kuva ei ole stabiili eikä yksiulotteinen. Maakuntakuvatutkimuksen keskeinen lähtökohta onkin löytää ja tunnistaa eri tahojen, toisaalta yksittäisen ihmisen, toisaalta yritysten käyttäytymiseen ja toimintaan liittyvät keskeisimmät arvotekijät sekä omassa maakunnassa että valtakunnallisesti. Saatu tieto on maakunnallisen päätöksenteon rakennusainetta, olipa kohteena viestintä tai alueen elinkeinopoliittiseen kehittäminen. Maakuntakuva on tänä päivänä katsojalle visuaalisesti moniulotteinen ja toimiva kokonaisuus, joka viestii eri alueiden ja kuntien yhteis-toiminnasta, halusta ja kyvystä ottaa vastaan tulevaisuuden haasteet kehittyä ja menestyä. 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE Maakuntakuvatutkimuksen tavoite on tänään ehkä vieläkin moniulotteisempi kuin vuonna 1990, jolloin tutkimuksen raportoinnissa painotettiin maakunnan viestinnän ja markkinoinnin kehittämisen näkökulmaa. Koska tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli seurata kuluneen vuosikymmenen aikana mahdollisesti tapahtuneita muutoksia ja kehityspiirteitä, tutkimus rakennettiin sisällöltään keskeisimpien aihealueiden osalta noudattamaan tutkimusotteeltaan tätä aikaisempaa tutkimusta. 8

10 Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli aikaisemman tutkimuksen keskeisiin tuloksiin vertaamalla kartoittaa maakunnan ulkoisessa ja sisäisessä kuvassa tapahtuneita muutoksia ja kehityssignaaleja. kaksijakoinen tutkimusote antoi myös mahdollisuuden verrata maakunnan ulkoista ja sisäistä kuvaa keskenään. Ovatko muualla Suomessa ja Pohjois-Savossa asuvien yksityisten henkilöiden ja toimipaikkojen näkemykset ja arvot yhteneviä vai eroavatko ne toisistaan? tutkimuksen kolmas tavoite oli testimäisen kysymyksenasettelun avulla koota tietoa maakunnan elinkeinotoiminnan tueksi niistä tekijöistä, joihin kehitystoimenpiteet tulisi suunnata. Keskeisimmät ulkoisella maakuntakuvatutkimuksella selvitettävät asiat olivat: Pohjois-Savon tunnettuus Arviot ja mielikuvat Pohjois-Savosta Kokemukset ja siteet maakuntaan Pohjois-Savon ominaisuusprofiili Pohjois-Savon maakunta tulevaisuudessa Tietolähteet maakuntaa koskevissa asioissa Keskeisimmät sisäisellä maakuntakuvatutkimuksella selvitettävät asiat olivat: Pohjois-Savo asuin-, elin- ja työympäristönä Asioiden tila maakunnassa Viihtyvyys ja sosiaalinen kiinnittyneisyys Pohjois-Savo yritysympäristönä Pohjois-Savon ominaisuusprofiili Tietolähteet maakuntaa koskevissa asioissa 9

11 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohderyhmä Ulkoisen maakuntakuvatutkimuksen kohderyhmänä oli koko maan 15 vuotta täyttänyt väestö, pois lukien Ahvenanmaan maakunnan väestö. 1000:n henkilön otos rakennettiin vastaamaan tärkeimpien taustamuuttujien, iän ja sukupuolen, mukaan koko maan väestöä nuorten osuutta painottaen. Sisäisen maakuntakuvatutkimuksen kohderyhmän muodostivat Pohjois-Savossa asuvat, 13 vuotta täyttäneet henkilöt. 1000:n henkilön otoksessa nuorten osuutta painotettiin maakunnan yleiseen väestörakenteeseen verrattuna. Menetelmä Molemmat tutkimusosiot, sekä sisäinen että ulkoinen tutkimus, toteutettiin informoituina kyselyinä, siten että puhelinhaastatteluihin yhdistettiin tarvittaessa telefaxin tai sähköpostin käyttö. Näyte Tutkimusaineisto rakennettiin tiedonkeruuvaiheessa siten, että ulkoisen tutkimuksen aineisto muodostuu kolmesta pääryhmästä: perusväestöstä, yrityksissä työskentelevistä henkilöistä ja alle 25- vuotiaista nuorista. Sisäisessä tutkimuksessa nämä ryhmät olivat: perusväestö, yrityksissä toimivat henkilöt ja yrittäjät, yhdistyksissä toimivat henkilöt, kuntien viran- ja toimenhaltijat, päättäjät sekä alle 25-vuotiaat nuoret. Nuorten tutkimusryhmässä on mukana yläasteella, lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa opiskelevia sekä työelämässä toimivia nuoria. Perusväestön osalta näyte on rakennettu vastaamaan iän ja sukupuolen osalta yleistä väestörakennetta. Yrityksissä työskentelevien henkilöiden ryhmä muodostuu pääosin yrittäjistä ja yrityksen johtotehtävissä toimivista henkilöistä. Päättäjäryhmä on muodostettu valikoimalla henkilöitä maakunnan keskeisimmistä organisaatioista. Yhdistykset on pyritty valitsemaan siten, että ne mahdollisimman monipuolisesti edustavat maakunnan yhdistystoimintaa. 10

12 Tutkimusaineisto Ulkoisen maakuntakuvatutkimuksen aineisto käsittää 900 vastauslomaketta ja sisäinen tutkimuksen 959 vastauslomaketta, joten tutkimusaineiston kokonaismäärä on 1859 vastauslomaketta. Koko tutkimuksen palauteprosentti on 93, ulkoisen tutkimuksen 90 ja sisäisen tutkimuksen 96. Tutkimusaineisto on laadullisesti korkeatasoinen. Taulukossa on esitetty aineiston kuvaus taustaryhmittäin. Ulkoinen tutkimus Näyte Palaute Nuoret Perusväestö Yrityksissä toimivat henkilöt Yhteensä Sisäinen tutkimus Nuoret Perusväestö Yrityksissä toimivat henkilöt Yhdistyksissä toimivat henkilöt Kuntien viran- ja toimenhaltijat Päättäjät Yhteensä Tulosten analysointi ja raportointi Tulosten analysoinnin lähtökohtana on tulosten vertaaminen vuonna 1990 toteutetun tutkimuksen tuloksiin. Aineiston analysoinnissa on käytetty ristiintaulukointia ja aineistoa on tarkasteltu vuoden 1990 tutkimuksen taustaryhmäluokittelun ja tiedonkeruuvaiheen luokittelun perusteella. Tulokset on raportoitu kahtena erillisenä raporttina. Oheinen raportti sisältää tiivistelmän kokonaistuloksista ja liiteraportti tarkastelun eri taustaryhmien osalta erikseen. Resurssit Tutkimusaineiston tiedonkeruusta ovat vastanneet Savon Multitaito Oy ja Jaana Rotko. Rehtori Leena Auvinen, Kuopion Lyseosta ja rehtori Sakari Svärd, Kuopion Klassillisesta Lukiosta antoivat arvokasta apua nuorten tutkimusosion tiedonkeruun osalta. Tutkimuksen asiantuntijana on toiminut professori Hannu Niittykangas Kuopion yliopiston kauppatieteiden laitokselta. 11

13 4 TULOKSET 4.1 Minkälainen maakunta on Pohjois-Savomielikuvia ja tietoa Pohjois-Savosta Tähän tutkimuksen keskeisimpään kysymykseen etsitään vastausta useiden eri kysymysten ja näkökulmien avulla. Maakunnan kuva muodostuu lukuisten yksittäisten maakunnan sisällä ja sen ulkopuolella tapahtuneiden asioiden yhteensulaumana. Maakunnan sisäinen kuva muodostuu maakunnassa asuvien keskuudessa ensisijaisesti omien ja läheisen kontaktiverkon kokemusten perusteella. Ulkoiseen, maakunnan ulkopuolella asuvien ja toimivien henkilöiden ja tahojen muodostamaan kuvaan vaikuttavat toki myös omakohtaiset kokemukset, mutta siinä heijastuvat usein sisäistä kuvaa selvemmin mielikuvat, ennakkoluulot ja asenteet kuin selkeä kokemusperäinen tietous. Molemmat puolet kuvasta ovat yhtä tärkeitä. On tunnettava yrityksen ydinosaaminen ja resurssit, jotta voidaan rakentaa uskottava, luotettava ja kestävä ulkoinen toimintakuva Mielikuvia Pohjois-Savosta Muutamalla sanalla luonnehdittu mielikuva tai kokemus asiasta antaa usein merkittäviä signaaleja henkilön asenteesta kyseessä olevaa asiaa kohtaan. Tähän perustuen Pohjois-Savossa ja muualla Suomessa asuvia haastateltavia pyydettiin kuvaamaan kahdella sanalla ensimmäistä ajatusta, joka heille syntyy, kun he ajattelevat Pohjois-Savon maakuntaa. Muualla Suomessa asuvia pyydettiin myös määrittelemään myönteinen ja kielteinen mielikuva, jonka Pohjois-Savon maakunta heissä herättää. Näiden molempien kysymysten avulla hahmotettiin, mitkä Pohjois-Savoon liittyvät tekijät koetaan myönteisinä ja mitkä kielteisinä. Tulosten perusteella on vaivatonta todeta, että selvästi voimakkain ensimielikuva Pohjois-Savosta liittyy luontoon. Valtaosa muualla Suomessa asuvista henkilöistä ajattelee ensimmäiseksi kaunista ja vehmasta luontoa järvineen ja metsineen kuullessaan maininnan Pohjois-Savosta. 12

14 Runsaat vesistöt, mäkiset maastot ja puhdas luonto ovat monien ajatuksissa. Mieleen tulevat myös välittömät ihmiset usein käyskentelemässä maalaismaisemassa. Pohjois-Savon vahva kuvaaja on kaunis ja puhdas luonto; kauniit, kirkasvetiset ja kalaisat järvet sekä laajat metsät ja korpialueet. Esiin nousee myös kuva lupsakoista ja iloisista savolaisista, jotka puhuvat outoa kieltä, Savon murretta. Samoin kalakukko on säilyttänyt vankan asemansa savolaisuuden hahmona. Moni lienee kukkoa maistanut, koska se näin lukuisalle joukolle tuo mielikuvan Pohjois-Savosta. Näistä elementeistä muodostuva kuva hersyy iloa, kauneutta, elämänriemua ja nautintoa viihtymistä. Tämä muualla Suomessa asuvien haastateltavien näkemys Pohjois-Savosta viestii myönteisyyttä parhaimmillaan. Valtaosalla, 77%:lla tutkimukseen osallistuneista muualla Suomessa asuvista haastateltavista, oli myönteinen mielikuva Pohjois-Savosta. Edellä kuvattua Pohjois-Savon maakunnan kuvan kirkkautta himmentävät kuitenkin henkilöt, joiden mielikuvat ja kokemukset Pohjois- Savosta olivat kielteisiä. Kielteistä palautetta antoi 23% muualla Suomessa asuvista haastatelluista. Näiden henkilöiden näkemyksen mukaan Pohjois-Savon sijainti on syrjäinen ja hankalien kulkuyhteyksien päässä. Suuren itäisen naapurimme Venäjän raja on monien vastaajien mielestä liian lähellä Pohjois-Savoa. Yleensäkin maakunnan sijainti pääkaupunkiseudun pohjoispuolella tuo tullessaan myös etelää talvisemmat ja kylmemmät ilmasto-olosuhteet. Pohjois-Savossa on näiden henkilöiden näkemyksen mukaan myös liian korkea työttömyysaste ja veroäyri. Vahvat mielikuvat maatalousvaltaisesta maakunnasta luovat kuvan alueesta, jonka kehitys pikkuhiljaa seisahtuu. Pienet kunnat autioituvat ja palvelut katoavat. Alueen väestö ukkottuu ja akottuu nuorten muuttaessa etelän keskuksiin teknologia-alojen työpaikkoihin. Pohjois-Savon katsotaan jäävän sivuraiteelle tässä teknologiapainotteisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä. 13

15 Kun edellä kiiteltiin savolaisen luonteen lupsakkuutta ja välittömyyttä, Pohjois-Savon maakunnan väestö tunnetaan valitettavasti myös toisenlaisesta kansanluonteesta. Valitettavasti pohjoissavolaisiin yhdistyvät ulkopuolisten mielikuvissa yhä edelleen vanhat rasitteet kierous, kateellisuus ja nurkkakuntaisuus. Kun tarkastellaan pohjoissavolaisten omaa mielikuvaa maakunnastaan havaitaan, että samoin kuin muualla Suomessa asuvat haastateltavat, myös pohjoissavolaiset, arvostavat erityisesti oman maakuntansa kaunista ja vehmasta luontoa. Kauniit maisemat ja ympäristön luonnonläheisyys ovat heidän mielestään Pohjois-Savon parhaita kuvaajia. Monille mielikuvaan Pohjois-Savosta sisältyy näkymä aidosta maalaismaisemasta, pelloista ja laitumella käyskentelevistä lehmistä. Iloisen välittömät ja lupsakat savolaiset kuuluvat pohjoissavolaisten mielestä oleellisesti maakunnan kuvaan. Usealla tutkimukseen osallistuneella sukujuuret ovat vahvasti kiinni Pohjois-Savossa, joten maakuntaan liittyvät vanhat perinteet ja lapsuuden muistot. Oman maakunnan asukkaiden mielestä Pohjois-Savosta löytyy kehityskykyä ja - valmiutta, jonka varaan maakunnan tulevaisuutta on hyvä rakentaa. Maakunnan kehityksen seisahtuminen, väestökato ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen sekä työpaikkojen puute ovat kielteisimmät mielikuvat, jotka tutkimukseen osallistuneet pohjoissavolaiset kohdistavat omaan maakuntaansa. Sen sijaan maakunnassa asuvilla ei ole samassa määrin kuin muualla Suomessa asuvilla kielteisiä mielikuvia maakunnan syrjäisestä sijainnista, pohjoisesta ilmastosta eikä väestön kateellisesta ja kierosta asenteesta. 14

16 Sisäinen ja ulkoinen maakuntakuvatutkimus 2000 Muualla Suomessa asuvien ja Pohjois-Savossa asuvien henkilöiden spontaaneja mielikuvia Pohjois-Savosta Kuvio 1: Myönteisiä mielikuvia Pohjois-Savosta Kuvio 2: Kielteisiä mielikuvia Pohjois-Savosta 15

17 4.1.2 Pohjois-Savon merkitys maakuntana Vuonna 1990 toteutetussa maakuntakuvatutkimuksessa selvitettiin Pohjois-Savon merkitystä maakuntana ja aluekokonaisuutena. Tämän tutkimuksen mielenkiintoisena tehtävänä oli samalla kysymyksellä kartoittaa, minkälaista kehitystä Pohjois-Savon roolissa näinä vuosina on tapahtunut. Aineiston toteutus- ja analysointivaiheessa voitiin todeta, että kysymyksenasettelu osoittautui joillekin haastateltaville vaikeaselkoiseksi erityisesti valtakunnallisen ja alueellisen merkityksen osalta. Tästä johtuen tämän kysymyksen tulosta ja tulkintaa on pidettävä suuntaa antavana ja viitteellisenä. Pohjois-Savossa oma maakunta koetaan sekä valtakunnallisesti että erityisesti alueellisesti tärkeänä aluekokonaisuutena. Tulokset ovat pääpiirteiltään varsin samansuuntaisia kymmenen vuotta sitten tehdyn vastaavan tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Ainoastaan maakunnan paikallisen merkittävyyden osalta muutosta on todettavissa. Kun tuloksia tarkastellaan eri taustaryhmien osalta erikseen havaitaan, että pohjoissavolaisissa yhdistyksissä toimivat henkilöt korostavat muita tarkasteluryhmiä voimakkaammin maakunnan molempien, valtakunnallisen ja alueellisen, roolin tärkeää merkitystä. Sen sijaan muualla Suomessa asuvien näkemyksissä havaitaan muutoskehitystä. Saatuja tuloksia voidaan tulkita siten, että Pohjois-Savon valtakunnallinen merkitys on kasvanut, vaikkakin sen merkitys maakuntana on useimpien vastaajien mielestä ensisijaisesti toimia alueellisesti tärkeänä aluekokonaisuutena. Tämä muutos on tapahtunut lähinnä alueellisen merkityksen kustannuksella. Tulokset kertovat, että pohjoissavolaiset kokevat oman maakuntansa valtakunnallisesti merkittävämpänä alueena kuin muualla Suomessa asuvat henkilöt, vaikka he korostavatkin maakunnan aluekokonaisuuden alueellista merkitystä. 16

18 Ulkoinen ja sisäinen maakuntakuvatutkimus vuosina 1990 ja 2000 Kuvio 3: Pohjois-Savon merkitys maakuntana. 17

19 4.1.3 Pohjois-Savon kuntien tunnettuus Tutkimuksella selvitettiin, kuinka tietoisia eri puolilla Suomea asuvat ja työskentelevät henkilöt ovat Pohjois-Savon maakunnasta. Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin mainitsemaan nimeltä kuntia, jotka heidän mielestään sijaitsevat Pohjois-Savon maakunnassa. Heitä pyydettiin myös kertomaan, mistä nämä heidän mainitsemansa kunnat ovat tunnettuja. Vastaajille ei haastattelutilanteessa lueteltu paikkakuntien nimiä, koska kysymyksellä haluttiin selvittää kuntien spontaania muistamista. Tämän kysymyksen merkitys on erityisen tärkeä, sillä tuloksista saadaan viitteitä siitä, että maakunnan kuva muodostuu suuren yleisön keskuudessa usein yksittäisiin kuntiin liittyvistä mielikuvista ja kokemuksista. Kuntien tunnettuuden kehittämiseen liittyvissä toimenpiteissä onkin hyvä huomioida, että haastateltavat henkilöt muistivat kunnat hyvin usein erilaisiin omiin henkilökohtaisiin elämäntilanteisiinsa, mielenkiintoalueisiinsa, harrastuksiinsa, sukulaisiinsa, ystäviinsä tai työtehtäviinsä liittyen. Esimerkiksi musiikin harrastajat muistivat Kuopio tanssii ja soi - tapahtumat, Vesannon oopperatapahtumat ja Varkauden Mekaanisen Musiikin museon. Monet tutkimukseen osallistuneet yritysten edustajat muistivat parhaiten eri kunnissa toimivat yritykset. Tulokset antavat varmistuksen myös siitä, että suomalaiset ovat todella innokasta urheilukansaa, sillä hyvin monet vastaajista muistavat Pohjois-Savon eri kunnat yksinomaan niissä sijaitsevien urheiluseurojen nimien perusteella. Koska jokaisen kunnan oma kuntakuva on keskeinen tekijä myös maakunnan kokonaiskuvaa muodostettaessa, asian tärkeyttä on haluttu korostaa esittämällä seuraavalla sivulla muutamalla sanalla keskeisimmät kuhunkin kuntaan haastateltavien kohdistamat tiedot ja mielikuvat. Tulokset kertovat, että Pohjois-Savon kunnista tunnetaan ja muistetaan parhaimmin Kuopio, Iisalmi, Varkaus, Siilinjärvi, Suonenjoki, Nilsiä ja Juankoski. Tunnettavuuden keskitasoa edustavia kuntia ovat Lapinlahti, Leppävirta, Kiuruvesi, Pielavesi, Sonkajärvi, Maaninka, Keitele, Tervo, Vieremä ja Rautavaara. Heikoimmin tunnettuja Pohjois-Savon kunnista ovat: Kaavi, Varpaisjärvi, Vesanto, Rautalampi, Karttula, Tuusniemi ja Vehmersalmi. 18

20 Pohjois-Savon kuntiin liittyvät mielikuvatekijät: Iisalmi Juankoski Kaavi Karttula Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Varpaisjärvi Vehmersalmi Vesanto Vieremä Olvi Oy:n, Olusten, Normet Oy:n, Genelec Oy:n, Seppo Kääriäisen ja Keijo Rosbergin kotikaupunki. Juice Leskisen kotikaupungissa soi laulelma Juankoski here I come. Kolme tunnetuinta: Urheiluseura Kaavin Kaiku, Maarianvaara ja Hope Smoke - savustuspussit Kaunis maaseutukunta Menestyvää puuteollisuutta kauniin Keiteleen kanavan varrella. Maitopitäjä - Suomen suurin maidontuottajakunta Savon pääkaupunki ja yliopistokaupunki. Kalakukkoa Puijon tornissa. Jokakesäinen Kuopio tanssii ja soi - tapahtuma. Urheilua: Kalpa, KuPS ja Kups-Volley. Matin ja Liisan asema muistuttaa Juhani Ahosta. Halosen museo vaalii taideperinteitä. Nuoret tuntevat Lapinlahden Linnut ja Sari Essayah:n. Keskushahmoina Hackman ja Unnukka. Lapsiperheiden matkailukohteena Vesileppis. Kaunis kirkko. Mahtikaksikko: Mahtava Korkeakoski ja urheiluseura Maaningan Mahti. Voimakolmikko: Paavo Ruotsalainen, Tahkovuori ja Öljysheikki. Presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti, Lepikon torppa. Kaunis kirkonkylä ja Emäpitäjä. Jukolan Viesti ja harvinaislaatuinen kelkkarata. Pesäpallo, skeittikisat ja Kemiran kalkkivuoret Ainutlaatuiset Eukonkannon MM/SM-kisat ja Sonkajärven Pahka. Mansikat, mansikkafestivaalit, jne. Kalastus Lohimaassa ja kirjailija Jari Tervo Tuusniemen Tempaus Teollisuutta (Ahlström ja Stora Enso), urheilua (amerikkalainen jalkapallo ja jääpallo) ja musiikkia (Mekaanisen musiikin museo). Liikettä ja kirjallisuutta. Ruuna Reipas ja Lasse Lehtinen, Lago di Varpa. Luonnonkaunis kirkonkylä, muistorikas lossi. Kulttuuria ja urheilua. Oopperaprojektit ja Vesannon Urheilijat. Menestyjät - Ponsse ja hevoset. 19

21 4.1.4 Tapahtumat ja nähtävyydet Pohjois-Savossa Edellä esitetyn kuntien tunnettuuteen liittyvän keskustelun perusteella kuntien tarjoamilla tapahtumilla ja nähtävyyksillä on tärkeä merkitys maakunnan ulkoisen kuvan ja tunnettuuden luojina. Tutkimuksella selvitettiin, kuinka hyvin muualla Suomessa asuvat henkilöt yleensä tuntevat Pohjois-Savossa tarjolla olevia tapahtumia. Alunperin jatkokysymyksellä pyrittiin saamaan myös tarkempaa tietoa siitä, kuinka moni haastateltavista oli käynyt kyseessä olevissa tapahtumissa. Tästä kysymyksestä oli kuitenkin haastattelun sujuvuuden ja ajankäytön vuoksi luovuttava. Tulokset kartoittavat siis siitä, kuinka moni muualla Suomessa asuvista tutkimukseen osallistuneista henkilöistä muisti spontaanisti Pohjois-Savon nähtävyyksiä ja tapahtumia. Tutkimuksen tulokset antavat selkeän ja kiistattoman kuvan siitä, että Puijo on vielä tänäkin päivänä keskeisin ja parhaiten tunnettu nähtävyys koko Pohjois-Savossa. Yli kaksi kolmasosaa kaikista tutkimukseen vastanneista mainitsi spontaanisti Puijon tunnetuimpana Pohjois- Savon nähtävyytenä. Puijo on selvä ykkönen sekä nuorten, aikuisväestön että myöskin yritysten edustajien maininnoissa. Pohjois-Savon tunnetuimpien tapahtumien ja nähtävyyksien luettelo jatkuu Puijonkin jälkeen varsin Kuopiokeskeisenä, sillä Kuopio - tanssii ja soi tapahtuma sekä Puijon kisat sijoittuvat toiselle ja kolmannelle sijalle 15 tunnetuimman pohjoissavolaisen nähtävyyden ja tapahtuman joukossa. Suonenjoen mansikkafestivaalit on maakunnallinen tapahtuma, jonka tunnettuutta ja merkittävyyttä osoittaa se, että melko monelle muualla Suomessa asuvalle henkilölle ensimmäinen mielikuva Pohjois-Savosta oli Mansikkamaakunta. Mansikkafestivaalit on tulosten perusteella maakunnan neljänneksi tunnetuin tapahtuma. Eukonkannon MM/SMkisat Sonkajärvellä ja Nilsiän Tahkovuori tunnetaan lähes yhtä hyvin. Eukonkannonkisat kiinnostavat Puijon kisojen ohella erityisesti nuoria, alle 25-vuotiaiden haastateltujen ryhmää. Noin kolmannes tutkimukseen vastanneista muisti nämä tapahtumat. Tutkimukseen osallistuneista 32 % ei pystynyt mainitsemaan yhtään Pohjois-Savon tapahtumaa tai nähtävyyttä. 20

22 Ulkoinen maakuntakuvatutkimus 2000 Kuvio 4: Pohjois-Savon 15 tunnetuinta nähtävyyttä ja tapahtumaa 21

23 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonta Pohjois-Savossa Edellä mainittujen nähtävyyksien ja erilaisten kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumien tunnettuuden ohella tutkimuksessa haluttiin selvittää, minkälainen mielikuva muualla Suomessa asuvilla henkilöillä on Pohjois-Savon kuntien ja kaupunkien kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonnan tasosta. Tämän päivän ihmiset ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla tottuneet erittäin runsaaseen ja monipuoliseen kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjontaan. Samoin esimerkiksi jokakesäiset ja vuosi vuodelta sisällöltään laajenevat tapahtumakalenterit osoittavat, että asiaan on kiinnitetty huomioita kaikkialla Suomessa. Tutkimuksen tulokset kertovat, että Pohjois-Savon kuntien ja kaupunkien kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonta saa tutkimukseen osallistuneilta arvosanan melko hyvä. Muualla Suomessa asuvien näkemyksen mukaan siis Pohjois-Savo tarjoaa kohtalaisen hyvät mahdollisuudet kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastuksiin. Tuloksista voidaan kuitenkin todeta, että aikuisväestö ja yritysten edustajat ovat selvästi nuoria tyytyväisempiä näiden palvelujen tarjontaan. Voidaanko tuloksia tulkita niin, että osasyynä nuorten Pohjois-Savoa kohtaan esittämään takapajula -kritiikkiin on heidän tarvitsemiensa kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonnan puute? Minkälaisia kulttuuri- ja vapaaajan palveluita nuoret tänä päivänä käyttävät ja toivovat? Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelujen tarjonta sekä yleensä harrastusmahdollisuuksien merkitys on suuri tämän päivän ihmisille. Tästä ovat osoituksena jäljempänä muuttoa suunnittelevien henkilöiden varsin monipuoliset harrastusmahdollisuuksiin liittyvät toiveet heidän kuvatessaan mahdolliselle uudelle asuin- ja työpaikkakunnalleen asettamiaan odotuksia ja edellytyksiä. 22

24 Ulkoinen maakuntakuvatutkimus 2000 Muualla Suomessa asuvien henkilöiden näkemys kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonnan tilasta Pohjois-Savossa Kuvio 5: Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonta Pohjois-Savossa 23

25 Pohjois-Savon elinkeinoelämä Työpaikkojen tarjonta Pohjois-Savossa Edellä moni tutkimukseen vastanneista kuvaili ensimmäistä mielikuvaansa Pohjois-Savosta sanoilla luonnonkaunis maaseutu peltoineen ja lehmineen. Kysymyksellä, minkä alan työpaikkoja mielestänne Pohjois-Savossa on tarjolla, haluttiin selvittää, kuinka hyvin eri puolilla Suomea asuvat ja toimivat henkilöt ovat tietoisia Pohjois-Savon maakunnan elinkeinorakenteesta ja ennen kaikkea täällä tarjolla olevista eri alojen työpaikoista. Tämän kysymyksen lähtökohtana oli huoli siitä, onko muu Suomi riittävän tietoinen Pohjois-Savon maakunnan elinkeinorakenteen kehittämispyrkimyksistä ja sen tavoitteesta jatkuvasti kehittää ja laajentaa alueen elinkeinorakenteen monipuolisuutta kasvattamalla uusia toimialoja edustavien työpaikkojen tarjontaa. Seuraavan sivun kuvio antaa varsin yksiselitteisen selityksen siihen, mihin tämän sivun alussa esitetty mielikuva perustuu. Yli puolet tutkimukseen vastanneista eri puolilla Suomea asuvista henkilöistä on sitä mieltä, että Pohjois-Savo on voimakkaasti maatalousvaltainen maakunta, jossa on tarjolla maatalouden ja maaseutuelinkeinojen työpaikkoja. Tämä ajatus on vallitseva kaikissa tarkasteluryhmissä niin nuorilla, aikuisväestössä kuin yrityksissäkin. Toinen tärkeä työllistäjä Pohjois-Savossa on näiden henkilöiden näkemysten mukaan majoitus-, ravitsemus- ja matkailuala. Tätä mieltä on lähes puolet vastaajista. Maakunnan työpaikkojen palvelualapainotteisuus tulee esiin liike-elämän palvelujen ja vähittäiskaupan korostuneesta asemasta, mutta luettelosta löytyvät myös Pohjois-Savon maakunnan perinteiset vahvat toimialat, kuten mekaaninen metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, kone- ja metalliteollisuus sekä vaatetusteollisuus. Tuloksista löytyy kuitenkin myös varsin ilahduttava tieto. Tutkimukseen osallistuneista muualla Suomessa asuvista henkilöistä noin 15% tietää Pohjois-Savon tarjoavan tietotekniikka- ja ohjelmistoalan sekä bioteknologian työpaikkoja ja noin 5%, että maakunnassa on tarjolla myös uusmedia-alan työpaikkoja. 24

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013 SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2 (7) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min 15 min 30 min 30

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Kiuruvesi. Kuntaraportti

Kiuruvesi. Kuntaraportti Kiuruvesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KUNTOSAVOTTA-HANKKEEN RYHMÄTOIMINNOT TALVI -KEVÄT 2010 (MUUTOKSET JA LISÄYKSET MAHDOLLISIA)

KUNTOSAVOTTA-HANKKEEN RYHMÄTOIMINNOT TALVI -KEVÄT 2010 (MUUTOKSET JA LISÄYKSET MAHDOLLISIA) Kuntosavotta-hanke 1/8 5.3.2010 KUNTOSAVOTTA-HANKKEEN RYHMÄTOIMINNOT TALVI -KEVÄT 2010 (MUUTOKSET JA LISÄYKSET MAHDOLLISIA) ILMOITTAUTUMINEN KERRALLA SAMAN PALVELUNTARJOAJAN KAIKKIN KERTOIHIN www.laari.info

Lisätiedot

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke POHJOISSAVOLAISTA ELÄINAINESTA HUIPULLE! HAKA NOSTAA HAKA-hanke 2000-2005 HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaista eläinainesta ja tehdä siitä kansallisesti ja

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 26.2.2013 Kaupunkistrategia 2020 Visio: - Korkeatasoinen palveluvarustus - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys - Erinomaiset yhteydet -

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 1.1.-31.3.2014

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 1.1.-31.3.2014 SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 1.1.-31.3.2014 Q1 2 (6) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014 Kaiken ydin! Oppiva Yritys on Pohjois-Savon ainoa yrityslähtöisesti suunniteltu ja toteutettu hanke Matti Rönkkö, varapuheenjohtaja Savon Yrittäjät, Oppivan yrityksen ohjausryhmän jäsen ja Yrittäjä! Oppiva

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä

Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä Jussi Huttunen maakuntajohtaja Pohjois-Savo Pohjois-Savon asumispäivä 26.03.2009, Siilinjärvi Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä Asumisen ajankuva: Paljonko asuntojen hinnat laskevat

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa ja edustaa Suomessa Reputation Institutea Mediabarometri? T-Median Yritysten Mediabarometrissa

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa. Jari Jääskeläinen

Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa. Jari Jääskeläinen Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa Jari Jääskeläinen Väestötavoitteet vuoteen 2030 Väestötavoite nostettu 250.000:een Perusta: väestökehitys parantunut v:sta 2010 alkaen Kuopion kasvun kiihdyttyä

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Mikkelin imagotutkimus Mikkeli matkailukohteena

Mikkelin imagotutkimus Mikkeli matkailukohteena Mikkelin imagotutkimus Mikkeli matkailukohteena Taloustutkimus Oy Jari Pajunen Mikkelin elinvoima- ja kilpailustrategian ohjausryhmä 15.6.2011 1 15.6.2011 Jari Pajunen Esityksen sisältö 1. Kuntien imagotutkimus

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE:

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE: KAMPANJAN TAUSTAA: - Avoimet työmarkkinat nuorille aina ensisijainen vaihtoehto - Markkinamekanismien hyödyntäminen työllistämisessä - Laadullisia ja määrällisiä tavoitteita - Toteutus Savon Sanomien,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen

Lisätiedot

Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo. Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012

Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo. Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012 Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012 Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011 Yleistä Valtakunnallisen Suuren Vaikutusaluetutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN IMAGO- JA TUNNETTUUSTUTKIMUS

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN IMAGO- JA TUNNETTUUSTUTKIMUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN IMAGO- JA TUNNETTUUSTUTKIMUS Etelä-Savon maakuntaliitto Taloustutkimus Oy, toukokuu 2011 Etelä-Savon maakunnan imago- ja tunnettuustutkimus 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen toteutus...3

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ

MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ Anna Sofia Nyholm Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2010 Tutkimuksen tausta Maaseutukunnissa uusien asukkaiden houkutteleminen on yleensä keskeinen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Mikä on brändi? Oppisopimuksen brändi Oppisopimuksen brändi Q Kuinka hyvin oppisopimus tunnetaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Nilsiä-neuvottelukunta 07.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Nilsiä-neuvottelukunta 07.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Kokoustiedot Aika tiistai klo 15:00-16:00 Paikka Nilsiän virastotalo, kokoushuone 1 Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Jukka Savolainen, puheenjohtaja Jaakko

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyysvertailu. Vaasan Talotoimi

Asiakastyytyväisyysvertailu. Vaasan Talotoimi Asiakastyytyväisyysvertailu Vaasan Talotoimi Vertailun toteutus 5 kaupunkia: Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Vaasa asiakkaiden yhteystiedot keväällä/syksyllä puhelinhaastattelut syys-lokakuussa (IROResearch

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVO 25.6.2014

POHJOIS-SAVO 25.6.2014 POHJOIS-SAVO 25.6.2014 Pohjois-Savo Pohjois-Savo on kauneinta Järvi-Suomea. Maakunnan 20 kunnasta kuusi on kaupunkia. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku oli

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

POHJOIS-SAVO 11.5.2015

POHJOIS-SAVO 11.5.2015 POHJOIS-SAVO 11.5.2015 Pohjois-Savo Pohjois-Savo on kauneinta Järvi-Suomea. Maakunnan 19 kunnasta kuusi on kaupunkia. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku oli

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa

Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa Tuomas Huopana, Itä Suomen yliopisto Pohjois Savon biotalousosaajat teematyöpaja 5.6.2014 Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa Sisältö 1. Biohajoavien jätteiden energiapotentiaalit

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot