POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKUVATUTKIMUS 2000

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKUVATUTKIMUS 2000 Sijainti - Etäisyys Liikkuvuus - Kulkuyhteydet Ihmiset Luonto Ympäristö Arvot Kokemukset Mielikuvat Palkat Verotus Hintataso Työpaikat Julkiset palvelut Yrityskanta POHJOIS-SAVON LIITTO 2000

2 Pohjois-Savon Maakuntakuvatutkimus

3 ASM-Tutkimus Oy ISBN ISSN

4 ESIPUHE Maakunnan kuva muotoutuu lukuisien yksittäisiin tapahtumiin, tilanteisiin, henkilöihin ja yrityksiin liittyvien mielikuvien ja kokemusten yhteensulaumana. Tämä kuva ei ole pysyvä eikä yksiulotteinen. Maakuntakuvatutkimuksen lähtökohta oli tunnistaa eri tahojen käyttäytymiseen ja toimintaan liittyvät keskeisimmät arvotekijät sekä omassa maakunnassa että valtakunnallisesti. Kuopion yliopiston koulutusja kehittämiskeskus toteutti vuonna 1990 yhteistyössä apulaisprofessori Risto Harisalon kanssa Pohjois-Savon maakuntakuvatutkimuksen, jonka tutkimusote oli kaksijakoinen; maakunnan sisäistä ja ulkoista kuvaa kartoittava. Tämä tutkimus päivitettiin keskeisimpien aihealueiden osalta keväällä Tutkimuksella haluttiin selvittää Pohjois-Savon maakunnan tila tällä hetkellä. Minkälaisena Pohjois-Savon maakunnan näkevät muualla Suomessa asuvat henkilöt? Minkälainen Pohjois-Savo on asuin-, elinja työympäristönä? Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli aikaisemman tutkimuksen keskeisimpiin tuloksiin vertaamalla löytää signaaleja maakunnan ulkoisessa ja sisäisessä kuvassa tapahtuneista muutoksista. Miten Pohjois-Savo on kuluneiden kymmenen vuoden aikana muuttunut? Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena siten, että ulkoisen tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15-vuotta täyttäneet muulla Suomessa asuvat henkilöt pois lukien Ahvenanmaa ja sisäisen tutkimuksen kohderyhmänä 13-vuotta täyttäneet Pohjois-Savon asukkaat. Ulkoisen tutkimuksen tutkimusaineisto käsittää 900 vastauslomaketta ja sisäinen tutkimus 959 tutkimuslomaketta, joten tutkimusaineistoa voidaan pitää erittäin kattavana. Tutkimuksen palautusprosentti on 93. Tutkimuksen johtajana toimi projektipäällikkö Kirsi Moisander ja ohjausryhmänä Pohjois-Savon identiteetin vahvistamis- ja imagon kohottamisprojektin ohjausryhmä, joka antoi arvokasta apua tutkimuksen käynnistysvaiheessa. Tutkimuksen toteutti tutkija Annukka Soimakallio, ASM-Tutkimus Oy. Tämän raportin tiedon on tarkoitus palvella eri tahoja ja maakunnallista päätöksentekoa kaikilla osaalueilla Pohjois-Savon myönteisen kehityksen varmistamiseksi. Antti Mykkänen Maakuntajohtaja 3

5 4

6 Sisältö Esipuhe 1 Lähtökohta tutkimukselle 7 2 Tutkimuksen tavoite 8 3 Tutkimuksen toteutus 10 4 Tulokset Minkälainen on Pohjois-Savo - 12 mielikuvia ja tietoa Pohjois-Savosta Mielikuvia ja tietoa Pohjois-Savosta Pohjois-Savon merkitys maakuntana Pohjois-Savon kuntien tunnettuus Tapahtumat ja nähtävyydet Pohjois-Savossa Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonta 22 Pohjois-Savossa Pohjois-Savon elinkeinoelämä Työpaikkojen tarjonta Pohjois-Savossa Elektroniikan, bioteknologian ja informaatio- 26 teknologian työpaikkojen tarjonta Pohjois-Savossa Pohjois-Savon menestyjäyritykset Pohjois-Savo yritysystävällinen maakunta? Kulkuyhteydet Pohjois-Savossa Pohjoissavolaiset julkisuuden henkilöt Pohjois-Savon kehitysnäkymät Pohjois-Savo muihin maakuntiin verrattuna Maakuntakuvat Pohjois-Savo, Keski-Suomi ja 38 Pohjois-Karjala Pohjois-Savon elinolosuhteet ja 44 toimentulomahdollisuudet Pohjois-Savon selviytymismahdollisuudet 46 tulevaisuudessa Kuopion kehitysnäkymät Ouluun, Tampereeseen, 48 Jyväskylään ja Joensuuhun verrattuna 4.3 Pohjois-Savo kotiseutuna Pohjois-Savo asuin- ja työympäristönä Arvio Pohjois-Savon elinolosuhteista Pohjois-Savon tulevaisuudennäkymät Juuret Pohjois-Savossa Muuttohalukkuus Pohjois-Savoon Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekijät Suosituimmat muuttokohteet Muuttoa suunnitelevien toiveita Elämän arvot Mistä Pohjois-Savoa koskevat tiedot ja mielikuvat ovat 66 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 68 5

7 6

8 1 LÄHTÖKOHTA TUTKIMUKSELLE Kuopion yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus toteutti vuonna 1990 Pohjois-Savon Maakuntakuvatutkimuksen, jonka tutkimusote oli kaksijakoinen; maakunnan sisäistä ja ulkoista kuvaa kartoittava. Maakunnan ulkoista kuvaa kartoittavassa tutkimuksessa eri puolilla Suomea asuvien kuvaa Pohjois-Savosta hahmotettiin mm. alueen viihtyisyyden, kehittyneisyyden, muuttovetovoimaisuuden, elinkeinoelämän toimivuuden sekä tulevaisuudennäkymien osalta. Maakunnan sisäistä kuvaa kartoitettiin asukkaiden viihtyvyyden, elinolojen, tyytyväisyyden ja tulevaisuuden näkökulmasta. Vuoden 1990 ulkoisen maakuntakuvatutkimuksen osalta raportissa todetaan, että Pohjois-Savon maakunnalla on oma, osin verrattain selkeäkin maakunnallinen identiteettinsä suomalaisena talousalueena. Myös tämän identiteetin perusilme on monessa suhteessa hyvä, sillä se viestii mm. viihtyisyydestä ja myönteisestä henkisestä ilmapiiristä. Ongelmana siinä on ennen muuta toiminnallisuuden, edistymisen ja kehityspotentiaalin puute. Olemassa olevan, monien kansalaisten tunnustaman maakuntakuvan muuttaminen on melko vaikeaa. Maakuntakuvallisen viestinnän onnistumista ja perillemenoa hankaloittaa nykytilanteessa se, että monet kunnat ja alueet panostavat samanaikaisesti markkinointi- ja viestintästrategiansa kehittämiseen. Sisäisen maakuntakuvatutkimuksen raportista voidaan lukea, että osoitukseksi pohjoissavolaisten hyvästä itsetunnosta käynee se, että he pitävät vertailualueita, Keski-Suomea ja Pirkanmaata syrjäisempinä alueina kuin Pohjois-Savoa. Vain vaivoin he myöntävät nämä vertailualueet mm. vakavaraisemmiksi ja teollistuneemmiksi. Tänä päivänä tuotteen tai palvelun ostokäyttäytymistä ohjaava avainsana on kuluttajan arvomaailma - viestinnässä toiminnallinen visuaalisuus. Näistä molemmista avaintekijöistä muodostuu se kuva tuotteesta tai palvelusta, jonka me kuluttajat lopulta hyväksymme tai hylkäämme. Mielikuvat ovat usein voimakkaita vaikuttajia ja viestintä joko niiden tehostaja tai ylläpitäjä. 7

9 Arvomaailma ja sen muutokset ohjaavat tänä päivänä tutkimusten mukaan niin nuorten kuin yritysmaailmankin käyttäytymistä entistä voimakkaammin. Yritykset julkistavat toimintansa arvoperusteet ja näiden samojen arvojen noudattamista ne edellyttävät myös yhteistyökumppaneiltaan. Arvot konkretisoituvat käytännön toiminnassa; työvoiman saatavuudessa, yritysten sijoituspäätöksissä, yritysilmapiirissä, yritysten menestymisessä, tulevaisuuden menestystekijöissä. Kuva maakunnasta muodostuu lukuisiin yksittäisiin tapahtumiin, tilanteisiin, henkilöihin ja yrityksiin liittyvien kokemusten ja mielikuvien yhteensulaumana. Tämä kuva ei ole stabiili eikä yksiulotteinen. Maakuntakuvatutkimuksen keskeinen lähtökohta onkin löytää ja tunnistaa eri tahojen, toisaalta yksittäisen ihmisen, toisaalta yritysten käyttäytymiseen ja toimintaan liittyvät keskeisimmät arvotekijät sekä omassa maakunnassa että valtakunnallisesti. Saatu tieto on maakunnallisen päätöksenteon rakennusainetta, olipa kohteena viestintä tai alueen elinkeinopoliittiseen kehittäminen. Maakuntakuva on tänä päivänä katsojalle visuaalisesti moniulotteinen ja toimiva kokonaisuus, joka viestii eri alueiden ja kuntien yhteis-toiminnasta, halusta ja kyvystä ottaa vastaan tulevaisuuden haasteet kehittyä ja menestyä. 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE Maakuntakuvatutkimuksen tavoite on tänään ehkä vieläkin moniulotteisempi kuin vuonna 1990, jolloin tutkimuksen raportoinnissa painotettiin maakunnan viestinnän ja markkinoinnin kehittämisen näkökulmaa. Koska tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli seurata kuluneen vuosikymmenen aikana mahdollisesti tapahtuneita muutoksia ja kehityspiirteitä, tutkimus rakennettiin sisällöltään keskeisimpien aihealueiden osalta noudattamaan tutkimusotteeltaan tätä aikaisempaa tutkimusta. 8

10 Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli aikaisemman tutkimuksen keskeisiin tuloksiin vertaamalla kartoittaa maakunnan ulkoisessa ja sisäisessä kuvassa tapahtuneita muutoksia ja kehityssignaaleja. kaksijakoinen tutkimusote antoi myös mahdollisuuden verrata maakunnan ulkoista ja sisäistä kuvaa keskenään. Ovatko muualla Suomessa ja Pohjois-Savossa asuvien yksityisten henkilöiden ja toimipaikkojen näkemykset ja arvot yhteneviä vai eroavatko ne toisistaan? tutkimuksen kolmas tavoite oli testimäisen kysymyksenasettelun avulla koota tietoa maakunnan elinkeinotoiminnan tueksi niistä tekijöistä, joihin kehitystoimenpiteet tulisi suunnata. Keskeisimmät ulkoisella maakuntakuvatutkimuksella selvitettävät asiat olivat: Pohjois-Savon tunnettuus Arviot ja mielikuvat Pohjois-Savosta Kokemukset ja siteet maakuntaan Pohjois-Savon ominaisuusprofiili Pohjois-Savon maakunta tulevaisuudessa Tietolähteet maakuntaa koskevissa asioissa Keskeisimmät sisäisellä maakuntakuvatutkimuksella selvitettävät asiat olivat: Pohjois-Savo asuin-, elin- ja työympäristönä Asioiden tila maakunnassa Viihtyvyys ja sosiaalinen kiinnittyneisyys Pohjois-Savo yritysympäristönä Pohjois-Savon ominaisuusprofiili Tietolähteet maakuntaa koskevissa asioissa 9

11 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohderyhmä Ulkoisen maakuntakuvatutkimuksen kohderyhmänä oli koko maan 15 vuotta täyttänyt väestö, pois lukien Ahvenanmaan maakunnan väestö. 1000:n henkilön otos rakennettiin vastaamaan tärkeimpien taustamuuttujien, iän ja sukupuolen, mukaan koko maan väestöä nuorten osuutta painottaen. Sisäisen maakuntakuvatutkimuksen kohderyhmän muodostivat Pohjois-Savossa asuvat, 13 vuotta täyttäneet henkilöt. 1000:n henkilön otoksessa nuorten osuutta painotettiin maakunnan yleiseen väestörakenteeseen verrattuna. Menetelmä Molemmat tutkimusosiot, sekä sisäinen että ulkoinen tutkimus, toteutettiin informoituina kyselyinä, siten että puhelinhaastatteluihin yhdistettiin tarvittaessa telefaxin tai sähköpostin käyttö. Näyte Tutkimusaineisto rakennettiin tiedonkeruuvaiheessa siten, että ulkoisen tutkimuksen aineisto muodostuu kolmesta pääryhmästä: perusväestöstä, yrityksissä työskentelevistä henkilöistä ja alle 25- vuotiaista nuorista. Sisäisessä tutkimuksessa nämä ryhmät olivat: perusväestö, yrityksissä toimivat henkilöt ja yrittäjät, yhdistyksissä toimivat henkilöt, kuntien viran- ja toimenhaltijat, päättäjät sekä alle 25-vuotiaat nuoret. Nuorten tutkimusryhmässä on mukana yläasteella, lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa opiskelevia sekä työelämässä toimivia nuoria. Perusväestön osalta näyte on rakennettu vastaamaan iän ja sukupuolen osalta yleistä väestörakennetta. Yrityksissä työskentelevien henkilöiden ryhmä muodostuu pääosin yrittäjistä ja yrityksen johtotehtävissä toimivista henkilöistä. Päättäjäryhmä on muodostettu valikoimalla henkilöitä maakunnan keskeisimmistä organisaatioista. Yhdistykset on pyritty valitsemaan siten, että ne mahdollisimman monipuolisesti edustavat maakunnan yhdistystoimintaa. 10

12 Tutkimusaineisto Ulkoisen maakuntakuvatutkimuksen aineisto käsittää 900 vastauslomaketta ja sisäinen tutkimuksen 959 vastauslomaketta, joten tutkimusaineiston kokonaismäärä on 1859 vastauslomaketta. Koko tutkimuksen palauteprosentti on 93, ulkoisen tutkimuksen 90 ja sisäisen tutkimuksen 96. Tutkimusaineisto on laadullisesti korkeatasoinen. Taulukossa on esitetty aineiston kuvaus taustaryhmittäin. Ulkoinen tutkimus Näyte Palaute Nuoret Perusväestö Yrityksissä toimivat henkilöt Yhteensä Sisäinen tutkimus Nuoret Perusväestö Yrityksissä toimivat henkilöt Yhdistyksissä toimivat henkilöt Kuntien viran- ja toimenhaltijat Päättäjät Yhteensä Tulosten analysointi ja raportointi Tulosten analysoinnin lähtökohtana on tulosten vertaaminen vuonna 1990 toteutetun tutkimuksen tuloksiin. Aineiston analysoinnissa on käytetty ristiintaulukointia ja aineistoa on tarkasteltu vuoden 1990 tutkimuksen taustaryhmäluokittelun ja tiedonkeruuvaiheen luokittelun perusteella. Tulokset on raportoitu kahtena erillisenä raporttina. Oheinen raportti sisältää tiivistelmän kokonaistuloksista ja liiteraportti tarkastelun eri taustaryhmien osalta erikseen. Resurssit Tutkimusaineiston tiedonkeruusta ovat vastanneet Savon Multitaito Oy ja Jaana Rotko. Rehtori Leena Auvinen, Kuopion Lyseosta ja rehtori Sakari Svärd, Kuopion Klassillisesta Lukiosta antoivat arvokasta apua nuorten tutkimusosion tiedonkeruun osalta. Tutkimuksen asiantuntijana on toiminut professori Hannu Niittykangas Kuopion yliopiston kauppatieteiden laitokselta. 11

13 4 TULOKSET 4.1 Minkälainen maakunta on Pohjois-Savomielikuvia ja tietoa Pohjois-Savosta Tähän tutkimuksen keskeisimpään kysymykseen etsitään vastausta useiden eri kysymysten ja näkökulmien avulla. Maakunnan kuva muodostuu lukuisten yksittäisten maakunnan sisällä ja sen ulkopuolella tapahtuneiden asioiden yhteensulaumana. Maakunnan sisäinen kuva muodostuu maakunnassa asuvien keskuudessa ensisijaisesti omien ja läheisen kontaktiverkon kokemusten perusteella. Ulkoiseen, maakunnan ulkopuolella asuvien ja toimivien henkilöiden ja tahojen muodostamaan kuvaan vaikuttavat toki myös omakohtaiset kokemukset, mutta siinä heijastuvat usein sisäistä kuvaa selvemmin mielikuvat, ennakkoluulot ja asenteet kuin selkeä kokemusperäinen tietous. Molemmat puolet kuvasta ovat yhtä tärkeitä. On tunnettava yrityksen ydinosaaminen ja resurssit, jotta voidaan rakentaa uskottava, luotettava ja kestävä ulkoinen toimintakuva Mielikuvia Pohjois-Savosta Muutamalla sanalla luonnehdittu mielikuva tai kokemus asiasta antaa usein merkittäviä signaaleja henkilön asenteesta kyseessä olevaa asiaa kohtaan. Tähän perustuen Pohjois-Savossa ja muualla Suomessa asuvia haastateltavia pyydettiin kuvaamaan kahdella sanalla ensimmäistä ajatusta, joka heille syntyy, kun he ajattelevat Pohjois-Savon maakuntaa. Muualla Suomessa asuvia pyydettiin myös määrittelemään myönteinen ja kielteinen mielikuva, jonka Pohjois-Savon maakunta heissä herättää. Näiden molempien kysymysten avulla hahmotettiin, mitkä Pohjois-Savoon liittyvät tekijät koetaan myönteisinä ja mitkä kielteisinä. Tulosten perusteella on vaivatonta todeta, että selvästi voimakkain ensimielikuva Pohjois-Savosta liittyy luontoon. Valtaosa muualla Suomessa asuvista henkilöistä ajattelee ensimmäiseksi kaunista ja vehmasta luontoa järvineen ja metsineen kuullessaan maininnan Pohjois-Savosta. 12

14 Runsaat vesistöt, mäkiset maastot ja puhdas luonto ovat monien ajatuksissa. Mieleen tulevat myös välittömät ihmiset usein käyskentelemässä maalaismaisemassa. Pohjois-Savon vahva kuvaaja on kaunis ja puhdas luonto; kauniit, kirkasvetiset ja kalaisat järvet sekä laajat metsät ja korpialueet. Esiin nousee myös kuva lupsakoista ja iloisista savolaisista, jotka puhuvat outoa kieltä, Savon murretta. Samoin kalakukko on säilyttänyt vankan asemansa savolaisuuden hahmona. Moni lienee kukkoa maistanut, koska se näin lukuisalle joukolle tuo mielikuvan Pohjois-Savosta. Näistä elementeistä muodostuva kuva hersyy iloa, kauneutta, elämänriemua ja nautintoa viihtymistä. Tämä muualla Suomessa asuvien haastateltavien näkemys Pohjois-Savosta viestii myönteisyyttä parhaimmillaan. Valtaosalla, 77%:lla tutkimukseen osallistuneista muualla Suomessa asuvista haastateltavista, oli myönteinen mielikuva Pohjois-Savosta. Edellä kuvattua Pohjois-Savon maakunnan kuvan kirkkautta himmentävät kuitenkin henkilöt, joiden mielikuvat ja kokemukset Pohjois- Savosta olivat kielteisiä. Kielteistä palautetta antoi 23% muualla Suomessa asuvista haastatelluista. Näiden henkilöiden näkemyksen mukaan Pohjois-Savon sijainti on syrjäinen ja hankalien kulkuyhteyksien päässä. Suuren itäisen naapurimme Venäjän raja on monien vastaajien mielestä liian lähellä Pohjois-Savoa. Yleensäkin maakunnan sijainti pääkaupunkiseudun pohjoispuolella tuo tullessaan myös etelää talvisemmat ja kylmemmät ilmasto-olosuhteet. Pohjois-Savossa on näiden henkilöiden näkemyksen mukaan myös liian korkea työttömyysaste ja veroäyri. Vahvat mielikuvat maatalousvaltaisesta maakunnasta luovat kuvan alueesta, jonka kehitys pikkuhiljaa seisahtuu. Pienet kunnat autioituvat ja palvelut katoavat. Alueen väestö ukkottuu ja akottuu nuorten muuttaessa etelän keskuksiin teknologia-alojen työpaikkoihin. Pohjois-Savon katsotaan jäävän sivuraiteelle tässä teknologiapainotteisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä. 13

15 Kun edellä kiiteltiin savolaisen luonteen lupsakkuutta ja välittömyyttä, Pohjois-Savon maakunnan väestö tunnetaan valitettavasti myös toisenlaisesta kansanluonteesta. Valitettavasti pohjoissavolaisiin yhdistyvät ulkopuolisten mielikuvissa yhä edelleen vanhat rasitteet kierous, kateellisuus ja nurkkakuntaisuus. Kun tarkastellaan pohjoissavolaisten omaa mielikuvaa maakunnastaan havaitaan, että samoin kuin muualla Suomessa asuvat haastateltavat, myös pohjoissavolaiset, arvostavat erityisesti oman maakuntansa kaunista ja vehmasta luontoa. Kauniit maisemat ja ympäristön luonnonläheisyys ovat heidän mielestään Pohjois-Savon parhaita kuvaajia. Monille mielikuvaan Pohjois-Savosta sisältyy näkymä aidosta maalaismaisemasta, pelloista ja laitumella käyskentelevistä lehmistä. Iloisen välittömät ja lupsakat savolaiset kuuluvat pohjoissavolaisten mielestä oleellisesti maakunnan kuvaan. Usealla tutkimukseen osallistuneella sukujuuret ovat vahvasti kiinni Pohjois-Savossa, joten maakuntaan liittyvät vanhat perinteet ja lapsuuden muistot. Oman maakunnan asukkaiden mielestä Pohjois-Savosta löytyy kehityskykyä ja - valmiutta, jonka varaan maakunnan tulevaisuutta on hyvä rakentaa. Maakunnan kehityksen seisahtuminen, väestökato ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen sekä työpaikkojen puute ovat kielteisimmät mielikuvat, jotka tutkimukseen osallistuneet pohjoissavolaiset kohdistavat omaan maakuntaansa. Sen sijaan maakunnassa asuvilla ei ole samassa määrin kuin muualla Suomessa asuvilla kielteisiä mielikuvia maakunnan syrjäisestä sijainnista, pohjoisesta ilmastosta eikä väestön kateellisesta ja kierosta asenteesta. 14

16 Sisäinen ja ulkoinen maakuntakuvatutkimus 2000 Muualla Suomessa asuvien ja Pohjois-Savossa asuvien henkilöiden spontaaneja mielikuvia Pohjois-Savosta Kuvio 1: Myönteisiä mielikuvia Pohjois-Savosta Kuvio 2: Kielteisiä mielikuvia Pohjois-Savosta 15

17 4.1.2 Pohjois-Savon merkitys maakuntana Vuonna 1990 toteutetussa maakuntakuvatutkimuksessa selvitettiin Pohjois-Savon merkitystä maakuntana ja aluekokonaisuutena. Tämän tutkimuksen mielenkiintoisena tehtävänä oli samalla kysymyksellä kartoittaa, minkälaista kehitystä Pohjois-Savon roolissa näinä vuosina on tapahtunut. Aineiston toteutus- ja analysointivaiheessa voitiin todeta, että kysymyksenasettelu osoittautui joillekin haastateltaville vaikeaselkoiseksi erityisesti valtakunnallisen ja alueellisen merkityksen osalta. Tästä johtuen tämän kysymyksen tulosta ja tulkintaa on pidettävä suuntaa antavana ja viitteellisenä. Pohjois-Savossa oma maakunta koetaan sekä valtakunnallisesti että erityisesti alueellisesti tärkeänä aluekokonaisuutena. Tulokset ovat pääpiirteiltään varsin samansuuntaisia kymmenen vuotta sitten tehdyn vastaavan tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Ainoastaan maakunnan paikallisen merkittävyyden osalta muutosta on todettavissa. Kun tuloksia tarkastellaan eri taustaryhmien osalta erikseen havaitaan, että pohjoissavolaisissa yhdistyksissä toimivat henkilöt korostavat muita tarkasteluryhmiä voimakkaammin maakunnan molempien, valtakunnallisen ja alueellisen, roolin tärkeää merkitystä. Sen sijaan muualla Suomessa asuvien näkemyksissä havaitaan muutoskehitystä. Saatuja tuloksia voidaan tulkita siten, että Pohjois-Savon valtakunnallinen merkitys on kasvanut, vaikkakin sen merkitys maakuntana on useimpien vastaajien mielestä ensisijaisesti toimia alueellisesti tärkeänä aluekokonaisuutena. Tämä muutos on tapahtunut lähinnä alueellisen merkityksen kustannuksella. Tulokset kertovat, että pohjoissavolaiset kokevat oman maakuntansa valtakunnallisesti merkittävämpänä alueena kuin muualla Suomessa asuvat henkilöt, vaikka he korostavatkin maakunnan aluekokonaisuuden alueellista merkitystä. 16

18 Ulkoinen ja sisäinen maakuntakuvatutkimus vuosina 1990 ja 2000 Kuvio 3: Pohjois-Savon merkitys maakuntana. 17

19 4.1.3 Pohjois-Savon kuntien tunnettuus Tutkimuksella selvitettiin, kuinka tietoisia eri puolilla Suomea asuvat ja työskentelevät henkilöt ovat Pohjois-Savon maakunnasta. Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin mainitsemaan nimeltä kuntia, jotka heidän mielestään sijaitsevat Pohjois-Savon maakunnassa. Heitä pyydettiin myös kertomaan, mistä nämä heidän mainitsemansa kunnat ovat tunnettuja. Vastaajille ei haastattelutilanteessa lueteltu paikkakuntien nimiä, koska kysymyksellä haluttiin selvittää kuntien spontaania muistamista. Tämän kysymyksen merkitys on erityisen tärkeä, sillä tuloksista saadaan viitteitä siitä, että maakunnan kuva muodostuu suuren yleisön keskuudessa usein yksittäisiin kuntiin liittyvistä mielikuvista ja kokemuksista. Kuntien tunnettuuden kehittämiseen liittyvissä toimenpiteissä onkin hyvä huomioida, että haastateltavat henkilöt muistivat kunnat hyvin usein erilaisiin omiin henkilökohtaisiin elämäntilanteisiinsa, mielenkiintoalueisiinsa, harrastuksiinsa, sukulaisiinsa, ystäviinsä tai työtehtäviinsä liittyen. Esimerkiksi musiikin harrastajat muistivat Kuopio tanssii ja soi - tapahtumat, Vesannon oopperatapahtumat ja Varkauden Mekaanisen Musiikin museon. Monet tutkimukseen osallistuneet yritysten edustajat muistivat parhaiten eri kunnissa toimivat yritykset. Tulokset antavat varmistuksen myös siitä, että suomalaiset ovat todella innokasta urheilukansaa, sillä hyvin monet vastaajista muistavat Pohjois-Savon eri kunnat yksinomaan niissä sijaitsevien urheiluseurojen nimien perusteella. Koska jokaisen kunnan oma kuntakuva on keskeinen tekijä myös maakunnan kokonaiskuvaa muodostettaessa, asian tärkeyttä on haluttu korostaa esittämällä seuraavalla sivulla muutamalla sanalla keskeisimmät kuhunkin kuntaan haastateltavien kohdistamat tiedot ja mielikuvat. Tulokset kertovat, että Pohjois-Savon kunnista tunnetaan ja muistetaan parhaimmin Kuopio, Iisalmi, Varkaus, Siilinjärvi, Suonenjoki, Nilsiä ja Juankoski. Tunnettavuuden keskitasoa edustavia kuntia ovat Lapinlahti, Leppävirta, Kiuruvesi, Pielavesi, Sonkajärvi, Maaninka, Keitele, Tervo, Vieremä ja Rautavaara. Heikoimmin tunnettuja Pohjois-Savon kunnista ovat: Kaavi, Varpaisjärvi, Vesanto, Rautalampi, Karttula, Tuusniemi ja Vehmersalmi. 18

20 Pohjois-Savon kuntiin liittyvät mielikuvatekijät: Iisalmi Juankoski Kaavi Karttula Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Varpaisjärvi Vehmersalmi Vesanto Vieremä Olvi Oy:n, Olusten, Normet Oy:n, Genelec Oy:n, Seppo Kääriäisen ja Keijo Rosbergin kotikaupunki. Juice Leskisen kotikaupungissa soi laulelma Juankoski here I come. Kolme tunnetuinta: Urheiluseura Kaavin Kaiku, Maarianvaara ja Hope Smoke - savustuspussit Kaunis maaseutukunta Menestyvää puuteollisuutta kauniin Keiteleen kanavan varrella. Maitopitäjä - Suomen suurin maidontuottajakunta Savon pääkaupunki ja yliopistokaupunki. Kalakukkoa Puijon tornissa. Jokakesäinen Kuopio tanssii ja soi - tapahtuma. Urheilua: Kalpa, KuPS ja Kups-Volley. Matin ja Liisan asema muistuttaa Juhani Ahosta. Halosen museo vaalii taideperinteitä. Nuoret tuntevat Lapinlahden Linnut ja Sari Essayah:n. Keskushahmoina Hackman ja Unnukka. Lapsiperheiden matkailukohteena Vesileppis. Kaunis kirkko. Mahtikaksikko: Mahtava Korkeakoski ja urheiluseura Maaningan Mahti. Voimakolmikko: Paavo Ruotsalainen, Tahkovuori ja Öljysheikki. Presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti, Lepikon torppa. Kaunis kirkonkylä ja Emäpitäjä. Jukolan Viesti ja harvinaislaatuinen kelkkarata. Pesäpallo, skeittikisat ja Kemiran kalkkivuoret Ainutlaatuiset Eukonkannon MM/SM-kisat ja Sonkajärven Pahka. Mansikat, mansikkafestivaalit, jne. Kalastus Lohimaassa ja kirjailija Jari Tervo Tuusniemen Tempaus Teollisuutta (Ahlström ja Stora Enso), urheilua (amerikkalainen jalkapallo ja jääpallo) ja musiikkia (Mekaanisen musiikin museo). Liikettä ja kirjallisuutta. Ruuna Reipas ja Lasse Lehtinen, Lago di Varpa. Luonnonkaunis kirkonkylä, muistorikas lossi. Kulttuuria ja urheilua. Oopperaprojektit ja Vesannon Urheilijat. Menestyjät - Ponsse ja hevoset. 19

21 4.1.4 Tapahtumat ja nähtävyydet Pohjois-Savossa Edellä esitetyn kuntien tunnettuuteen liittyvän keskustelun perusteella kuntien tarjoamilla tapahtumilla ja nähtävyyksillä on tärkeä merkitys maakunnan ulkoisen kuvan ja tunnettuuden luojina. Tutkimuksella selvitettiin, kuinka hyvin muualla Suomessa asuvat henkilöt yleensä tuntevat Pohjois-Savossa tarjolla olevia tapahtumia. Alunperin jatkokysymyksellä pyrittiin saamaan myös tarkempaa tietoa siitä, kuinka moni haastateltavista oli käynyt kyseessä olevissa tapahtumissa. Tästä kysymyksestä oli kuitenkin haastattelun sujuvuuden ja ajankäytön vuoksi luovuttava. Tulokset kartoittavat siis siitä, kuinka moni muualla Suomessa asuvista tutkimukseen osallistuneista henkilöistä muisti spontaanisti Pohjois-Savon nähtävyyksiä ja tapahtumia. Tutkimuksen tulokset antavat selkeän ja kiistattoman kuvan siitä, että Puijo on vielä tänäkin päivänä keskeisin ja parhaiten tunnettu nähtävyys koko Pohjois-Savossa. Yli kaksi kolmasosaa kaikista tutkimukseen vastanneista mainitsi spontaanisti Puijon tunnetuimpana Pohjois- Savon nähtävyytenä. Puijo on selvä ykkönen sekä nuorten, aikuisväestön että myöskin yritysten edustajien maininnoissa. Pohjois-Savon tunnetuimpien tapahtumien ja nähtävyyksien luettelo jatkuu Puijonkin jälkeen varsin Kuopiokeskeisenä, sillä Kuopio - tanssii ja soi tapahtuma sekä Puijon kisat sijoittuvat toiselle ja kolmannelle sijalle 15 tunnetuimman pohjoissavolaisen nähtävyyden ja tapahtuman joukossa. Suonenjoen mansikkafestivaalit on maakunnallinen tapahtuma, jonka tunnettuutta ja merkittävyyttä osoittaa se, että melko monelle muualla Suomessa asuvalle henkilölle ensimmäinen mielikuva Pohjois-Savosta oli Mansikkamaakunta. Mansikkafestivaalit on tulosten perusteella maakunnan neljänneksi tunnetuin tapahtuma. Eukonkannon MM/SMkisat Sonkajärvellä ja Nilsiän Tahkovuori tunnetaan lähes yhtä hyvin. Eukonkannonkisat kiinnostavat Puijon kisojen ohella erityisesti nuoria, alle 25-vuotiaiden haastateltujen ryhmää. Noin kolmannes tutkimukseen vastanneista muisti nämä tapahtumat. Tutkimukseen osallistuneista 32 % ei pystynyt mainitsemaan yhtään Pohjois-Savon tapahtumaa tai nähtävyyttä. 20

22 Ulkoinen maakuntakuvatutkimus 2000 Kuvio 4: Pohjois-Savon 15 tunnetuinta nähtävyyttä ja tapahtumaa 21

23 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonta Pohjois-Savossa Edellä mainittujen nähtävyyksien ja erilaisten kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumien tunnettuuden ohella tutkimuksessa haluttiin selvittää, minkälainen mielikuva muualla Suomessa asuvilla henkilöillä on Pohjois-Savon kuntien ja kaupunkien kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonnan tasosta. Tämän päivän ihmiset ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla tottuneet erittäin runsaaseen ja monipuoliseen kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjontaan. Samoin esimerkiksi jokakesäiset ja vuosi vuodelta sisällöltään laajenevat tapahtumakalenterit osoittavat, että asiaan on kiinnitetty huomioita kaikkialla Suomessa. Tutkimuksen tulokset kertovat, että Pohjois-Savon kuntien ja kaupunkien kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonta saa tutkimukseen osallistuneilta arvosanan melko hyvä. Muualla Suomessa asuvien näkemyksen mukaan siis Pohjois-Savo tarjoaa kohtalaisen hyvät mahdollisuudet kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastuksiin. Tuloksista voidaan kuitenkin todeta, että aikuisväestö ja yritysten edustajat ovat selvästi nuoria tyytyväisempiä näiden palvelujen tarjontaan. Voidaanko tuloksia tulkita niin, että osasyynä nuorten Pohjois-Savoa kohtaan esittämään takapajula -kritiikkiin on heidän tarvitsemiensa kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonnan puute? Minkälaisia kulttuuri- ja vapaaajan palveluita nuoret tänä päivänä käyttävät ja toivovat? Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelujen tarjonta sekä yleensä harrastusmahdollisuuksien merkitys on suuri tämän päivän ihmisille. Tästä ovat osoituksena jäljempänä muuttoa suunnittelevien henkilöiden varsin monipuoliset harrastusmahdollisuuksiin liittyvät toiveet heidän kuvatessaan mahdolliselle uudelle asuin- ja työpaikkakunnalleen asettamiaan odotuksia ja edellytyksiä. 22

24 Ulkoinen maakuntakuvatutkimus 2000 Muualla Suomessa asuvien henkilöiden näkemys kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonnan tilasta Pohjois-Savossa Kuvio 5: Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonta Pohjois-Savossa 23

25 Pohjois-Savon elinkeinoelämä Työpaikkojen tarjonta Pohjois-Savossa Edellä moni tutkimukseen vastanneista kuvaili ensimmäistä mielikuvaansa Pohjois-Savosta sanoilla luonnonkaunis maaseutu peltoineen ja lehmineen. Kysymyksellä, minkä alan työpaikkoja mielestänne Pohjois-Savossa on tarjolla, haluttiin selvittää, kuinka hyvin eri puolilla Suomea asuvat ja toimivat henkilöt ovat tietoisia Pohjois-Savon maakunnan elinkeinorakenteesta ja ennen kaikkea täällä tarjolla olevista eri alojen työpaikoista. Tämän kysymyksen lähtökohtana oli huoli siitä, onko muu Suomi riittävän tietoinen Pohjois-Savon maakunnan elinkeinorakenteen kehittämispyrkimyksistä ja sen tavoitteesta jatkuvasti kehittää ja laajentaa alueen elinkeinorakenteen monipuolisuutta kasvattamalla uusia toimialoja edustavien työpaikkojen tarjontaa. Seuraavan sivun kuvio antaa varsin yksiselitteisen selityksen siihen, mihin tämän sivun alussa esitetty mielikuva perustuu. Yli puolet tutkimukseen vastanneista eri puolilla Suomea asuvista henkilöistä on sitä mieltä, että Pohjois-Savo on voimakkaasti maatalousvaltainen maakunta, jossa on tarjolla maatalouden ja maaseutuelinkeinojen työpaikkoja. Tämä ajatus on vallitseva kaikissa tarkasteluryhmissä niin nuorilla, aikuisväestössä kuin yrityksissäkin. Toinen tärkeä työllistäjä Pohjois-Savossa on näiden henkilöiden näkemysten mukaan majoitus-, ravitsemus- ja matkailuala. Tätä mieltä on lähes puolet vastaajista. Maakunnan työpaikkojen palvelualapainotteisuus tulee esiin liike-elämän palvelujen ja vähittäiskaupan korostuneesta asemasta, mutta luettelosta löytyvät myös Pohjois-Savon maakunnan perinteiset vahvat toimialat, kuten mekaaninen metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, kone- ja metalliteollisuus sekä vaatetusteollisuus. Tuloksista löytyy kuitenkin myös varsin ilahduttava tieto. Tutkimukseen osallistuneista muualla Suomessa asuvista henkilöistä noin 15% tietää Pohjois-Savon tarjoavan tietotekniikka- ja ohjelmistoalan sekä bioteknologian työpaikkoja ja noin 5%, että maakunnassa on tarjolla myös uusmedia-alan työpaikkoja. 24