KAIKKEA SITÄ, MITÄ ON TYÖLLISYYDEN JA TYÖTTÖMYYDEN VÄLISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAIKKEA SITÄ, MITÄ ON TYÖLLISYYDEN JA TYÖTTÖMYYDEN VÄLISSÄ"

Transkriptio

1 KAIKKEA SITÄ, MITÄ ON TYÖLLISYYDEN JA TYÖTTÖMYYDEN VÄLISSÄ Selvitys pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoista Net Effect Oy Timo Aro ja Marjukka Laiho Huhtikuu 2008 Graafinen ohjeisto

2

3 KAIKKEA SITÄ, MITÄ ON TYÖLLISYYDEN JA TYÖTTÖMYYDEN VÄLISSÄ Selvitys pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoista Net Effect Oy Timo Aro ja Marjukka Laiho Huhtikuu 2008

4 TIIVISTELMÄ Tämä Uudenmaan TE-keskuksen tilaama selvitys keskittyy pääkaupunkiseudun eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten työvoimatoimistoalueen välityömarkkinoihin. Selvityksen aluksi perehdytään välityömarkkinoiden taustaan ja tematiikkaan. Välityömarkkinatkäsitettä pyritään avaamaan erilaisista näkökulmista, mm. sisarkäsitteiden sekä välityömarkkinoiden toimenpiteiden ja tarkoituksen kautta. Tässä selvityksessä välityömarkkinoilla tarkoitetaan avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevia tuettuja palveluita, aktiiviohjelmia ja työtilaisuuksia, joiden avulla tarjotaan yksilöllisiä tarvelähtöisiä ratkaisuja heikossa työmarkkinaasemassa oleville henkilöille. Selvityksessä kartoitettiin pääkaupunkiseudun aktiiviset välityömarkkinatoimijat, joille suunnattujen haastattelujen ja dialogipajojen avulla kerättiin tietoa välityömarkkinoista. Selvityksen tulokset kattavat seuraavat osa-alueet: pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoiden tarjoamat palvelut, työllistämisen lisäämiseen liittyvät mahdollisuudet, työllistämisen lisäämiseen liittyvät rajoitteet, toimijoiden välinen yhteistyö, yritysyhteistyö, yhteistyömuodot, pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden keskeisimmät toimijat, sekä työhallintoon kohdistuvat odotukset ja tarpeet. Keskeisinä johtopäätöksinä voidaan nostaa esiin muun muassa välityömarkkinoiden hajanaisuus sekä käsitteellisesti että toiminnallisesti. Eri rahoitusmuotoja käyttävien toimijoiden näkemykset ja kokemukset välityömarkkinoista poikkesivat usein merkittävästi. Kokonaisuudessaan välityömarkkinoilla tarjotaan tämän selvityksen mukaan eniten koulutusta ja valmennusta sekä työllistämiseen liittyviä palveluita. Välityömarkkinatoimijat kokivat itsensä usein välittäjäorganisaationa viranomaisen ja työttömän välillä. Tarve entistä koordinoidummalle, keskitetymmälle ja pitkäjänteisemmälle toiminnalle korostui. Koordinointivastuu välityömarkkinoista annettiin selkeästi TE-keskukselle. Yhteisenä haasteena koettiin yritysyhteistyön parantaminen. Johtopäätösten pohjalta selvityksessä muotoiltiin seuraavat kehittämissuositukset: 1. Tukirakenne koordinoimaan pääkaupunkiseudun välityömarkkinoita: 2. Työhallinnon hallinnointi- ja kehittämisroolin selkiyttäminen: 3. Työhallinnon sisäiseen työnjakoon liittyvät prosessikuvaukset: 4. Verkosto- ja kumppanuussuhteiden edistäminen: 5. Siirtymätyöpaikkojen järjestelmällinen etsiminen ja rekrytointikynnyksen alentaminen: 6. Yritysyhteistyön lisääminen: 7. Työvoiman palvelukeskusten tunnettuuden lisääminen ja tehokkaampi hyödyntäminen: 8. Palvelutuottajien ryhmittely ja palvelutuottajarekisterin luominen. Selvityksen tekijöinä ovat toimineet Net Effect Oy:stä VTT Timo Aro ja YTM Marjukka Laiho. Haastateltavien puhelinhaastattelut ostettiin alihankintana Taloustutkimus Oy:ltä, jossa yhdyshenkilönä toimi Pauliina Aho.

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Välityömarkkinat työvoimapoliittisena välineenä Selvityksen kohde Potentiaalisten välityömarkkinatoimijoiden tunnistaminen Selvityksessä käytettävät tutkimusmenetelmät Sisällönanalyysi Haastattelujen analysointi ja tilastollinen käsittely Dialogi-istunnot Yhteenveto tutkimusaineistoista ja -menetelmistä Aktiivisen toimijaverkoston haastattelut Haastateltavat välityömarkkinatoimijat Pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoiden tarjoamat palvelut Työllistämisen lisäämiseen liittyvät mahdollisuudet Työllistämisen lisäämiseen liittyvät rajoitteet Toimijoiden välinen yhteistyö Yritysyhteistyö Yhteistyömuotoja Pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden keskeisimmät toimijat Työhallintoon kohdistuvat odotukset ja tarpeet... 38

6 5. Dialogipajat Yritysyhteistyön hyvät toimintamallit ja rajoitteet pääkaupunkiseudun välityömarkkinoilla? Pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden verkostoitumisen ja kumppanuuden tukeminen Työhallinnon rooli kehittämiskumppanina Johtopäätökset Kehittämissuositukset Net Effect Oy:n kehittämissuositukset Välityömarkkinaseminaarin osallistujien palaute esitetyistä kehittämissuosituksista Liite 1: Haastattelujen kohteet Liite 2: Kutsu dialogipajaan... 57

7 1. Johdanto «««««««««««««««««««««««««««««Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia henkilöille, joilla on vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinoilla toteutetaan aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan mahdollistamia keinoja. Tavoitteena on tarjota työhön sijoittumista ja työssä selviytymistä tukevia palveluja, jotka parantavat osallistuneiden henkilöiden ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa. Aktiivisten toimenpiteiden avulla pyritään varmistumaan, että vaikeasti työllistyvistä mahdollisimman suuri osa saadaan yksilöllisten palvelujen ja aktiiviohjelmien avulla työhön avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinoiden toimenpiteet tähtäävät pääsyyn avoimille työmarkkinoille eli työmarkkinoille, joiden palkkauskustannuksiin ei käytetä yhteiskunnan taloudellisia subventioita. Välityömarkkinat on käsitteenä eräänlainen yläkäsite. Välityömarkkinat sijoittuvat avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden väliselle harmaalle alueelle. Kolmannesta sektorista välityömarkkinat poikkeavat ennen muuta siinä, että työttömälle henkilölle maksetaan rahallista korvausta. Välityömarkkinat on toisin sanoen aktiivinen vaihtoehto pitkäaikaistyöttömyydelle. Välityömarkkinoilla toteutettavat toimenpiteet liittyvät esimerkiksi tuettuihin työllisyyspolkuihin, edelleen sijoittamiseen, sosiaaliseen työllistämiseen, työmarkkinoille siirtymistä tukeviin tukipalveluihin, kuntoutukseen, työelämävalmiuksien kehittämiseen, työhön sijoittamisen tukemiseen, työvalmennukseen, työnetsintään, palkkatukiseteleihin jne. Toimenpiteiden yhteisenä piirteenä on se, että ne sijoittuvat työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden väliin, sisältävät työskentelymahdollisuuksia sekä korvauksen työttömälle. Välityömarkkinoiden kehittämisen lähtökohdat perustuvat muun muassa Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman ja työn ja yrittäjyyden politiikkaohjelman, ESR:n valtakunnallisen kehittämisohjelman, TUPO 2 -työryhmän ja työvoimapolitiikan yleisiin strategisiin linjauksiin. Välityömarkkinoiden kehittämisen tavoitteena on kohottaa työllisyysastetta ja pyrkiä saamaan potentiaalinen työvoimareservi täyskäyttöön. Keskeiset strategiset linjaukset kytkeytyvät työvoimapolitiikan toimeenpanoon aluetasolla (TE-keskus) ja paikallistasolla (työvoimatoimistot, työvoiman palvelukeskukset). Välityömarkkinoiden toimintaa ohjaavat keskeiset periaatteet kytkeytyvät rakenteellisen työttömyyden alentamiseen, työvoimapolitiikan painopisteen muutoksiin passiivisesta aktiiviseen, aktivointiasteen nostamiseen ja työvoiman palvelukeskusten kasvavaan koordinoivaan rooliin niin yhteistyörakenteena kuin välityömarkkinoiden yleisessä kehittämisessä. Käsillä oleva selvitys keskittyy pääkaupunkiseudun eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten työvoimatoimistoalueen välityömarkkinoihin. Selvityksessä kartoitettiin pääkaupunkiseudun aktiiviset ja passiiviset välityömarkkinatoimijat. Aktiiviselle välityömarkkinaverkostolle tehtiin organisaatiokohtaiset haastattelut, joiden avulla päästiin pureutumaan keskeisiin välityömarkkinoiden 7

8 toimintaan liittyviin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin. Selvityksessä esitetään pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoiden haastatteluiden ja dialogi-istuntojen keskeiset tulokset. Lopuksi esitetään pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden kehittämisen kannalta yleiset johtopäätökset ja kehittämissuositukset. Kehittämissuosituksia on testattu erikseen pidetyssä välityömarkkinaseminaarissa. Selvityksen tekijöinä ovat toimineet Net Effect Oy:stä VTT Timo Aro ja YTM Marjukka Laiho. Haastateltavien puhelinhaastattelut ostettiin alihankintana Taloustutkimus Oy:ltä, missä selvityksen yhdyshenkilönä toimi Pauliina Aho. 8

9 2. Välityömarkkinat työvoimapoliittisena välineenä «««««««««««««««««««««««««««««Työllisyyspolitiikan painopistealueet ( ) liittyvät osaavan työvoiman saannin turvaamiseen, rakenteellisen työttömyyden alentamiseen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Vanhasen toisen hallituksen (2007 ) työllisyyspolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa työvoimapoliittisten tavoitteiden vaikuttavuutta. Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityisesti yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen, pienten yritysten palveluiden parantamiseen ja välityömarkkinoiden toimivuuden parantamiseen luomalla edellytyksiä matalan kynnyksen työllistämiselle. Työhallinnon uudistumisstrategian kulmakivenä on tehostaa työvoimavarojen tehokasta käyttöä, mikä edellyttää työpolitiikan painopisteen muuttamista passiivisesta aktiiviseen. Työministeriö käynnisti välityömarkkinoiden kehittämistyön osana työvoiman palvelukeskusten ja työvoimatoimiston palvelurakenteen ja verkostoyhteistyön kehittämistä vuonna Kyseisen vuoden lopulla oli rakenteelliseen työttömyyteen luettavia henkilöitä koko maassa keskimäärin noin Rakennetyöttömyyden alentamisessa välityömarkkinat on nostettu keskeiseen rooliin. Toisin sanoen mahdollisimman suuri osa niin sanotusta rakennetyöttömyyden työvoimareservistä yritetään saada työllistetyksi takaisin avoimille työmarkkinoille. Uudenmaan TE-keskuksen alueella oli työtöntä työnhakijaa helmikuun lopussa Työttömyysaste oli 5,2 %. Joka neljäs työttömästä työnhakijasta oli pitkäaikaistyötön eli työttömyys oli jatkunut yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta. Työttömyyden keskimääräinen kestoaika oli 47 viikkoa, joka oli neljä viikkoa korkeampi kuin keskimäärin koko maassa. Aktiivisen työvoimapolitiikan kohteena oli noin työnhakijaa. Kunnittain tarkasteltuna Uudenmaan matalin työttömyysaste oli Kauniaisissa (2,8 %). Espoossa (4,4 %), Helsingissä (6,0 %) ja Vantaalla (6,4 %) päästiin myös lähelle ns. täystyöllisyyttä. Neljässä pääkaupunkiseudun kunnassa oli yhteensä noin työtöntä työnhakijaa. Pääkaupunkiseudun rakennetyöttömyyttä kuvaa se, että samanaikaisesti oli avoimia työpaikkoja noin ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöä. Lisäksi työttömistä työnhakijoista henkilöä oli yli 50-vuotiaita. 1 Tässä selvityksessä välityömarkkinoilla tarkoitetaan avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevia tuettuja palveluita, aktiiviohjelmia ja työtilaisuuksia, joiden avulla tarjotaan yksilöllisiä tarvelähtöisiä ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Välityömarkkinoiden täsmällinen määrittely on, kuten todettua, varsin haastavaa. Olemme keränneet tämän vuoksi seuraavaan asetelmaan välityömarkkinoihin liittyvää keskeistä sisarkäsitteistöä : 1 Uudenmaan TE-keskuksen työllisyyskatsaus. Helmikuu

10 Työllistämispalvelut = Tarkoitetaan laajaa palvelu- ja toimenpidekokonaisuutta, jonka tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien yksilöiden työllistymistä. Palvelukokonaisuus voi pitää sisällään keskeisiä työllistämiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten tuettua työtä, työkokeilua, työharjoittelua, työvalmennusta, työtoimintaa, työpajatoimintaa, valmentavaa työvoimakoulutusta, palveluohjausta ja kuntouttavaa työllistämistä. Sosiaalinen työllistäminen = Sosiaalisella työllistämisellä tarkoitetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien toimintakyvyn ylläpitämistä ja työllistämisen edistämistä tarjoamalla aktiiviohjelmia ja -palveluita. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat = Vaikeasti työllistettävissä olevat henkilöt tai ryhmät, joilla on heikentyneen toimintakyvyn tms. syiden vuoksi poikkeuksellisen suuria vaikeuksia päästä avoimille työmarkkinoille. Työllistämiseen tarvitaan eri viranomaisten ja palveluntuottajien moniammatillista yhteistyötä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevia ryhmiä ovat muun muassa pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, perus- tai toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet nuoret, päihdeongelmaiset, etniset vähemmistöt, osin maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset. Rakennetyöttömyys = Työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä aiheutuvat tarpeet eivät eri tekijöiden vuoksi vastaa toisiaan. Voidaan määritellä myös työvoiman kohtaantoongelmaksi. Samanaikaisesti voi esiintyä niin työttömyyttä kuin työvoimapulaa. Työvoiman ammattitaito- ja osaamisvaatimukset eivät vastaa kysyntää. Rakennetyöttömyys voi liittyä työn kannustavuudesta, työn tuottavuudesta, alueellisista ja toimialakohtaisista eroista liittyviin tekijöihin. Kuntouttava työtoiminta = Kuntien järjestämää toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa henkilöiden elämänhallintaa ja luoda edellytyksiä työllistämiselle. Kunta voi järjestää itse kuntouttavia työtoimintapalveluita tai ostaa palvelut kolmannen sektorin muilta toimijoilta. Välityömarkkinoiden toimenpiteet liittyvät mm. työvoimakoulutukseen, palkkatukeen, kuntouttavaan työtoimintaan, työllistämisvalmiuksien kehittämiseen, työvalmentaja- ja työnetsijäpalveluihin, palkkatukiseteliin, projektien järjestämiin toimenpiteisiin, sosiaaliseen työtoimintaan, kartoituksiin jne. Yhteisenä piirteenä kaikille toimenpiteille on se, että ne kohdistuvat heikossa työmarkkina-asemassa oleviin ryhmiin eli vaikeasti työllistettäville henkilöille. Näiden ryhmien työllistämiseen tarvitaan työvoima- ja sosiaalipolitiikan palvelujärjestelmien syvempää integraatiota ja työmarkkinoilla vaikuttavien toimijoiden syvällisempää yhteistyötä. Välityömarkkinoilla tarkoitetaan avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevia tuettuja palveluita, aktiiviohjelmia ja työtilaisuuksia. Välityömarkkinat toimivat eräänlaisina pehmeinä työmarkkinoina : väli- tai siirtymäpaikkoina tai ponnahduslautana avoimille työmarkkinoille. 10

11 Avoimet työmarkkinat tarkoittavat työmarkkinoita, joissa palkkauskustannuksiin ei käytetä yhteiskunnan taloudellista tukea. Välityömarkkinoilla tarjotaan aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan työmahdollisuuksien lisäksi työhön sijoittumista ja työssä selviytymistä tukevia palveluita. Välityömarkkinoiden tavoitteena on tarjota yksilöllisiä ratkaisuja henkilöille, joiden ammatillinen tai sosiaalinen selviytyminen on heikentynyt pitkäaikaisen työttömyyden tai muun syyn vuoksi. Välityömarkkinoiden keskeisimmät toimijat kuuluvat usein niin sanotun kolmannen sektorin toimijoihin, kuten järjestöihin, yhdistyksiin tai säätiöihin, mutta ne voivat usein olla myös välittäviä tahoja, kuten projekteja, työpajoja, osuuskuntia, sosiaalisia yrityksiä jne. Välityömarkkinat voidaan edelleen jakaa niin sanottuihin siirtymätyömarkkinoihin ja välittäviin työmarkkinoihin. Siirtymätyömarkkinoilla työttömät työnhakijat ovat joko työmarkkinatoimenpiteessä tai palkkatuetussa työssä. Työnhakijoille järjestettävät toimenpiteet tukevat työhön sijoittumista. Siirtymätyömarkkinoiden kehittäminen edellyttää työllistämisvalmiuksien kehittämistä varsinkin yrityssektorilla. Tavoitteena on parantaa työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta etsimällä ja kehittämällä uusia toimintatapoja, kuten työhön- ja työvalmentajapalveluita, työnetsijäpalveluita, edelleen sijoittamista ja edistämällä palkkatukisetelin käyttöä. Välittävillä työmarkkinoilla työttömille työnhakijoille pyritään muodostamaan sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta lisääviä työllistämispolkuja. Järjestettävät toimenpiteet luovat valmiuksia tulevaan työssä selviytymiseen. Siirtymätyömarkkinoilla korostuvat aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja välittävillä työmarkkinoilla aktiiviseen sosiaalipolitiikkaan liittyvät toimenpiteet. Kuviossa 1 on esitetty tiivistettynä siirtymä- ja välittävien työmarkkinoiden keskeiset eroavaisuudet. Kuvio 1. Välityömarkkinoiden jakautuminen siirtymä- ja välittäviin työmarkkinoihin 11

12 3. Selvityksen kohde «««««««««««««««««««««««««««««Selvityksen kohteena olivat pääkaupunkiseudun välityömarkkinat. Aluerajaus perustui Helsingin, Espoon ja Vantaan työvoimatoimistojen alueella olevien välityömarkkinatoimijoiden kartoittamiseen. Lisäksi selvityksen kohteeksi otettiin alueen ulkopuolelta tulevia toimijoita, jos toiminnan todelliset vaikutukset ulottuivat pääkaupunkiseudulle tai toiminnalla oli muuta yleistä merkitystä pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden kehittämisen kannalta. Pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden toimijaverkoston määrittelyssä noudatettiin niin kutsutun lumipallo-otannan mukaista informanttiverkoston kokoamistapaa. Lumipallo-otannassa informantit eli haastateltavat valitaan erikseen määriteltyjen avainhenkilöiden avulla, joita pyydetään ehdottamaan sellaisia henkilöitä, jotka voisivat parhaiten soveltua haastattelun kohteeksi tai tarjota merkittävää lisä- tai täydentävää informaatiota tutkimuskohteesta. Tässä tutkimuksessa avainhenkilöitä olivat Uudenmaan TE-keskuksen Välityömarkkinat -työryhmän jäsenet sekä selvityshankkeen ohjausryhmän jäsenet. Näiden avainhenkilöiden ja heidän käytettävissään olevien asiakasrekisterien perusteella kerättiin aktiivisten välityömarkkinatoimijoiden tietokanta Potentiaalisten välityömarkkinatoimijoiden tunnistaminen Avainhenkilöiltä kerätyn tiedon jälkeen aloitettiin potentiaalisten välityömarkkinatoimijoiden kartoitus, joka perustui Uudenmaan TE-keskuksen ja pääkaupunkiseudun työvoimatoimistojen sekä työvoiman palvelukeskusten asiakasrekisterien läpikäymiseen. Asiakasrekisterien läpikäymisen johtolankana oli tunnistaa määrättyjen tukimuotojen ja rahoitusvälineiden käyttäjät tiettynä ajanjaksona. Potentiaalisia haastateltavia luokiteltiin ja jäsenneltiin kolmeen eri toimijatyyppiin liittyen lähinnä tuki-instrumenttiin: työvoimakoulutuksen järjestäjät, työllisyyspoliittisen projektiavustuksen (kansallinen projektituki) hyödyntäjät ja EU-projektien (ESR ja EQUAL) toteuttajat. Toimijarekisteri rajattiin alueelliselta kattavuudeltaan pääsääntöisesti Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella toimiviin tahoihin. Asiakasrekisterien rajauksena käytettiin tukimuotojen ja rahoitusvälineiden lisäksi aikajännettä ja aluetta. Projektituen ja valmentavan työvoimakoulutuksen kohdalla aikarajauksena käytettiin vuosina toteutettuja toimenpiteitä ja EU-projektien kohdalla ohjelmakautta Rajausten perusteella kartoitettiin potentiaalinen pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoiden joukko työhallinnon näkökulmasta. Tämän lisäksi tehtiin täydentävä sähköinen kysely ja erillinen soittokierros pääkaupunkiseudun työvoimatoimistoihin ja työvoiman palvelukeskuksiin, jonka avulla täydennettiin asiakasrekistereistä mahdollisesti puuttuvia tietoja. Kyselyn avulla haluttiin erityisesti tunnistaa yksittäisten työvoimatoimistojen ja palvelukeskusten omat välityömarkkina-asiakkaat, jotka eivät tulleet näkyviin eri tukimuotojen ja rahoitusvälineiden kohdalla. 12

13 Lähtötilannekartoituksen tavoitteena oli erottaa toisistaan pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden kannalta niin sanottu aktiivinen ja passiivinen välityömarkkinaverkosto. Aktiivisen pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijan oli täytettävä neljä ennakkoehtoa: I. II. III. IV. tukimuodon/rahoitusvälineen käyttö, yhteys TE-keskukseen tai työhallintoon, toimiminen pääkaupunkiseudulla ja potentiaalinen mahdollisuus lisätä työllistämistä tulevaisuudessa. Näin kyettiin erottamaan pääkaupunkiseudun aktiivinen välityömarkkinaverkosto passiivisesta. Aktiivista toimijaverkostoa luokiteltiin tämän jälkeen palvelutarpeen ja kohderyhmien mukaan palvelutyyppeihin. Välityömarkkinatoimijoiden segmentoinnin tarkoituksena oli jäsentää toimijoiden omaan osaamiseen, toiminnan kehittämiseen, verkosto- ja kumppanuusyhteistyöhön, työllistämisen mahdollisuuksiin ja esteisiin ja työhallintoyhteyksiin liittyviä tekijöitä. Palvelutyypittelyllä päästiin samalla kiinni mahdollisiin palveluaukkoihin ja katvealueisiin. Asiakasrekisterien läpikäymisen jälkeen päätettiin yksilöllisten haastatteluiden kohteet. Lähtökohdaksi otettiin tavoittaa kaikki potentiaaliset toimijat. Taloustutkimus Oy toteutti pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden erikseen valittujen toimijoiden (identifiointi syyskuussa 2007) puhelinhaastattelut marraskuussa Yli 100 toimijan rekisteristä haastattelut toteutettiin erikseen valitulle 80 toimijalle. Haastateltaville tehtiin yhteinen teemahaastattelurunko, joka työstettiin yhteistyössä selvityksen tilaajan ja ohjausryhmän kanssa. Teemahaastattelurungon tärkeimmät pääulottuvuudet liittyivät taustamuuttujien lisäksi oman toiminnan laajuuteen ja kehittämiseen, tuen ja ohjauksen tarpeeseen, yhteistyöhön, toiminnallisiin ja lainsäädännöllisiin esteisiin, toiminnan rahoitukseen ja työhallintoa koskeviin odotuksiin ja tarpeisiin. Tutkimuksessa haastattelujen kohteeksi valikoituneet tahot on eritelty liitteessä 1 (Liite 1: Haastattelujen kohteet). Toteutuneet haastattelut jakautuivat toimijatyypeittäin seuraavasti: Toimijatyyppi Haastateltujen lukumäärä Haastateltujen % -osuus kaikista haastatelluista Projektit/työllisyyspoliittinen avustus 42 52,5 Projektit/ESR 14 17,5 Kouluttajat/työvoimakoulutus 24 30,0 YHTEENSÄ ,00 Taulukko 1. Selvityksessä toteutuneet haastattelut toimijatyypeittäin Aktiivisen välityömarkkinoiden toimijaverkoston lisäksi haastatteluja toteutettiin pääkaupunkiseudun muille potentiaalisille välityömarkkinatoimijoille. Tavoitteena oli luoda yleistettävissä oleva vertailuaineisto. Potentiaalisen toimijaverkoston kohteet valittiin Fonecta Oy:n tietokannasta. Identifioinnissa hyödynnettiin Fonectan ProFinder B2B -työkalua. Tämän kohdistamistyökalun avulla rajattiin ja kohdennettiin pääkaupunkiseudun järjestötoimijoista sellaiset tahot, joiden toimenkuva nähtiin samankaltaisena aktiivisen välityömarkkinoiden toimijaverkoston kanssa, 13

14 mutta jotka eivät kuuluneet aktiiviseen toimijaverkostoon. Näiden toimijoiden kiinnostusta ja mahdollisuuksia toimia välityömarkkinoilla kartoitettiin erillisen kyselyn avulla. Haastatteluja toteutettiin 20. Vertailuaineistoa koski vain osa haastattelujen kysymyksistä. Selvityksen toteuttaminen jaettiin kolmeen erilliseen vaiheeseen seuraavan kuvion osoittamalla tavalla. Kuvio 2. Selvityksen toteuttamisvaiheet 3.2. Selvityksessä käytettävät tutkimusmenetelmät Selvityksen tutkimusmenetelminä käytettiin olemassa olevaan dokumentaatioon perustuvaa sisällönanalyysiä, haastattelujen analysointia, haastatteluaineiston tilastollista käsittelyä (SPSS) ja vuorovaikutteista dialogimenetelmää. Lisäksi selvitysraportin alustavia kehittämissuosituksia testattiin lähinnä työhallinnon toimijoille järjestetyssä vuorovaikutteisessa välityömarkkinaseminaarissa Sisällönanalyysi Selvityksen aikana kerättiin monipuolinen ja laaja välityömarkkinoihin liittyvä tutkimusaineisto, joka piti sisällään ohjauksellista, strategista ja toiminnallista aineistoa. Ohjauksellinen aineisto liittyi työministeriön välityömarkkinoita koskeviin ohjeisiin, tausta-aineistoihin, ohjauskirjeisiin, työsuunnitelmiin, työryhmien muistioihin yms. Strateginen aineisto sisälsi muun muassa hallitusohjelmaan, hallitusohjelman politiikkaohjelmaan, TUPO II -työryhmän, ESR:n kehittämisohjelman, työhallinnon strategioiden jne. liittyvää aineistoa. Toiminnallinen aineisto sisälsi muun muassa eri TE-keskusten tekemiä alueellisia toimintasuunnitelmia välityömarkkinoiden kehittämisestä, yksittäisten projektien aineistoa ja erilaisten tuki- ja välittäjärakenteiden dokumentaatiota. Käytettävissä oleva dokumentaatio analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. 14

15 Haastattelujen analysointi ja tilastollinen käsittely Haastattelut analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Laadullisia menetelmiä käytettiin erityisesti avoimien kysymysten analyysissä. Tätä aineistoa käsiteltiin sekä sisällönanalyysin että teemoittelun ja tyypittelyn keinoin. Lisäksi haastattelujen analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä, erityisesti tilastollista kuvausta ja ristiintaulukointia. Apuna käytettiin SPSS-ohjelmaa. Jokainen esikoodattu tutkimuskysymys purettiin aluksi suoriksi jakaumiksi. Tämän jälkeen valittiin selvityksen tavoitteiden kannalta keskeisimmät kysymykset ristiintaulukoitavaksi. SPSS-tilastoajoissa toimijoita käsiteltiin sekä kokonaisjoukkona että toimijatyypeittäin luokiteltuna. Ristiintaulukoinnin taustamuuttujat olivat: I. II. III. IV. Mitä työllistymistä tukevia palveluja edustamanne organisaatio pääasiassa tarjoaa? (tulossa) Minä vuonna organisaationne toiminta on alkanut? Kuinka monta palkattua henkilöä organisaatiossa työskentelee? Kuinka monta vaikeasti työllistettävää henkilöä organisaatio keskimäärin työllistää? Taustamuuttujat ristiintaulukoitiin muiden haastattelun esikoodattujen kysymysten kanssa (luokittelut, vaihtoehdot jne.). Tilastollisesti merkittäviä tuloksia tuli vaihtelevassa määrin. Näihin merkittävyyksiin kiinnitettiin analyysissä huomiota ja tilastollisen merkittävyyden lisäksi tuloksia arvioitiin niiden tilastollisen kuvaavuuden arviointia Dialogi-istunnot Haastattelujen tulosten keskeisiä tuloksia syvennettiin erillisissä työpajoissa. Dialogityöpajojen osallistujat valittiin jälleen aktiivisen toimijaverkoston tavoin lumipallo-otannan tuella. Keskeisiä avaintoimijoita olivat pääasiassa samat henkilöt kuin haastattelujen toimijaverkoston kartoituksessa. Ehdotuksia dialogipajojen osallistujiksi pyydettiin sekä hankkeen ohjausryhmältä että Uudenmaan TE-keskuksen Välityömarkkinat -työryhmältä. Dialogipajoihin pyrittiin kutsumaan mahdollisimman monipuolisesti osallistuja pääkaupunkiseudun eri alueilta ja erilaisista organisaatioista. Sähköinen kutsu dialogipajoihin lähetettiin yhteensä yli 40 henkilölle. Myös ennakkomateriaali ja taustatietoa työpajoista lähetettiin kutsun yhteydessä (Liite 2: Kutsu dialogipajaan). Työpajojen luomisessa päädyttiin teemaperustaiseen työotteeseen. Jokaiseen pajaan haluttiin kerätä sellaisia toimijoita, joiden taustaorganisaatiot, toiminnan tavoitteet, sisältö ja kohderyhmät ovat mahdollisimman samankaltaisia. Samankaltaisuudella pyrittiin löytämään yhteinen kieli mahdollisimman nopeasti haastateltavien pariin. Työpajat kohdennettiin erikseen erilaisille teemoille, joita olivat järjestöt, oppilaitokset ja työhallinto. 15

16 Dialogi-istuntoihin osallistuvat henkilöt saivat 1 2 viikkoa ennen tapaamista nähtäväkseen keskeiset teemakysymykset, jotka toimivat istuntojen jäsenneltynä perustana. Menetelmä takasi sen, että arvioinnin kehittämisotteeksi nousi ulkopuolisen arviointiotteen lisäksi ns. interaktioon ja vertailukehittämiseen perustuva eteneminen, mikä korostaa arvioinnin suorittajien ja kohteiden yhteistoimintaa havaintojen ja arviointitulosten tuottamisprosessissa. Työpajat olivat toisin sanoen samalla luonteeltaan vuorovaikutteisia vertailukehittämiseen perustuvia kokemustenvaihtofoorumeja. Dialogin keskeinen vahvuus selvityksen tavoitteiden kannalta oli siinä, että sen avulla päästiin käsittelemään haastatteluissa esiin nousseita merkittäviä kysymyksenasetteluja ja saatiin samalla kertaa kaikkien osallistujien mielipiteet käsiteltävästä asiasta Yhteenveto tutkimusaineistoista ja -menetelmistä Seuraavaan kuvioon on kerätty yhteenvetona selvityksessä käytettävät tutkimusaineistot: Kuvio 3. Selvityksessä käytetyt tutkimusaineistot ja -menetelmät 16

17 4. Aktiivisen toimijaverkoston haastattelut «««««««««««««««««««««««««««««4.1. Haastateltavat välityömarkkinatoimijat Pääkaupunkiseudun aktiivinen välityömarkkinaverkosto valittiin luvussa 3.1 esitetyllä tavalla. Haastateltu joukko voidaan luonnehtia tarkkaan valikoiduksi välityömarkkinoiden valiojoukoksi. Haastateltavat täyttivät erikseen määritellyt ennakkoehdot, mikä on otettava huomioon haastateltavien vastausten tulkinnoissa. Suurin osa haastatelluista edusti pienehköjä, alle 20 henkilön organisaatioita. Työllisyyspoliittisen avustuksen tuella toteutettujen projektin taustalla oli useimmiten pieni taustaorganisaatio. Sen sijaan ESR-projektien ja työvoimakouluttajien taustaorganisaatioissa oli merkittävä määrä suuria, yli 100 hengen organisaatioita. Vastaajat olivat pääasiassa melko tai erittäin tyytyväisiä työhallinnon palveluihin Palkallisten työntekijöiden määrä luokiteltuna toimijatyypeittäin (%). > Kouluttajat/työvoimakoulutus Projektit/ESR Projektit/työllisyyspoliittinen avustus <20 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Kuvio 4. Palkallisten työntekijöiden määrä luokiteltuna toimijatyypeittäin (%) Toimijatyyppien välillä ei ollut havaittavissa suuria eroja siinä, miten monta vaikeasti työllistettävää henkilöä organisaatio työllistää vuodessa. Kaikissa toimijatyypeissä noin puolet organisaatioista työllistää yli 20 vaikeasti työllistettävää henkilöä vuodessa, ja puolet alle 20 vaikeasti työllistettävää henkilöä vuodessa. 17

18 Suurin osa haastatteluiden kohteena olevista organisaatioista oli aloittanut toimintansa ennen vuotta Työllisyyspoliittisen avustuksen tuella toteutetuista projekteista 2/5 oli aloittanut toimintansa vasta vuoden 2000 jälkeen Pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoiden tarjoamat palvelut Vastaajat yhdistivät lähes poikkeuksetta välityömarkkinat tuettuun työhön, palkkatukeen, sosiaalisiin yrityksiin, työpajoihin, kuntoutukseen, harjoitteluun, työssäoppimiseen, työvalmennukseen yms. vastaajille tutuiksi koettuihin työvoima- ja sosiaalipolitiikan toimenpiteisiin. Useat vastaajat toivat korostetusti esiin kolmannen sektorin roolin ja/tai keskeisen merkityksen välityömarkkinoilla. Välityömarkkinoiden tunnettuus oli varsin polarisoitunut: osa vastaajista pystyi kuvaamaan välityömarkkinoiden tarkoituksen varsin hyvin ja osa taas kuuli koko käsitteen ensimmäistä kertaa. Käsitteelle annettu sisältö ja painotukset riippuivat vastaajan taustasta, joita kuvaavat seuraavat esimerkit: Ne markkinat, joilla pyritään siirtämään ihmisiä matalin askelin kohden täystyöllisyyttä. Kun henkilölle ei ole pysyvää työpaikkaa, niin silloin hänelle etsitään väliaikainen työpaikka, jonka aikana voi hankkia pysyvämpää työtä. Kaikkea sitä, mitä on työllisyyden ja työttömyyden välissä. Matalan kynnyksen työpaikat, jossa työn tuottavuuden vaatimus ei ole yhtä suuri kuin avoimilla markkinoilla esim. järjestöjen työpaikat tai työpajat. Neljä viidestä haastatellusta toimijasta tarjosi asiakkailleen ensisijaisesti koulutukseen ja valmennukseen liittyviä palveluita. Joka toinen vastaaja ilmoitti asiakkaiden työllistämisessä palkkatuen olevan keskeisin väline. Tulokset olivat ymmärrettäviä toiminnan luonteen ja rahoituksen lähteiden näkökulmasta. Oleellista vastauksen tulkinnoissa on se, että toimijat tarjoavat samanaikaisesti monenlaisia palveluja. Yksi kolmesta haastatellusta näki merkittävimpinä yksilö- ja ryhmäohjauspalvelut ja työssäoppimisen. Kuntouttavan työtoiminnan merkitys työllistymispalveluna oli muita vähäisempi. Arviointien, kartoitusten muiden kehittämistoimenpiteiden rooli koettiin marginaaliseksi tai korkeintaan muiden palveluiden tukipalveluiksi. Seuraavaan kuvioon on kerätty kaikki työllistymistä tukevat palvelut, joita välityömarkkinatoimijat ensi- ja toissijaisesti tarjoavat asiakkailleen. 18

19 Kuvio 5. Työllistymistä tukevat ensi- ja toissijaiset palvelut Työllistymistä tukevia koulutus- ja neuvontapalveluita voidaan edelleen eritellä sisällön mukaan. Koulutukseen liittyvät toimenpiteet tähtäävät asiakkaiden valmiuksien parantamiseen siirtymävaiheessa avoimille työmarkkinoille. Koulutustoimenpiteet voidaan jakaa yleisten valmiuksien kehittämiseen (tietotekniikka, kielikoulutus, täydentävä koulutus, kurssitoiminta jne.), työvoimapoliittiseen (ammatillinen ja valmentava) ja muuhun työvoimapoliittiseen (työnhakukoulutus, osaamiskartoitukset, työpajat jne.). Yleisesti isojen ja pienten organisaatioiden erot voidaan tiivistää siten, että mitä pienempi toimija oli taustalla, sitä enemmän tarjottiin työttömän työllistämistä palkkatuella. Toisaalta, mitä suurempi toimija oli kyseessä, sitä enemmän tarjottiin yksilö- ja ryhmäohjauspalveluja. Haastatellut kokivat palkkatuen olevan keskeisin toiminnallinen vipuvarsi, jonka avulla kyettiin työntämään asiakkaita eteenpäin työmarkkinoiden siirtymävaiheissa. Pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoilla oli käytettävissään useita erilaisia toimintamalleja ja -tapoja työllistämisen suhteen, mutta ratkaisevana koettiin käytettävissä olevien palkkatukiresurssien ja muiden kehittämisresurssien määrä. Resurssit vaikuttivat suoraan poluttamisen nopeuteen ja siihen liittyvien siirtymävaiheiden joustavuuteen. Useat työllistymistä tukevat palvelut olivat luonteeltaan välillisiä ja välittäviä, sillä ne liittyivät erilaisten asiakastarpeisiin perustuvien neuvonta- ja tukipalveluihin järjestämiseen. Tyypillisiä välittäviä palveluita olivat osaamis- ja ammattitaitokartoitusten tekeminen, työkyvyn arvioinnit, uraja koulutussuunnittelun tukeminen, sähköiset palvelut, määräaikainen projektityöskentely jne. 19

20 Useat toimijat kokivat keskeiseksi roolikseen toimia eräänlaisina välittäjäorganisaatioina asiakkaan ja viranomaisen välillä. Olennainen haaste liittyy välittävien palveluiden jatkopolkujen luomisen turvaamiseen toimenpiteiden päättymisen jälkeen. Kun tarkasteltiin ensisijaisten palveluiden tarjoamista toimijatyypeittäin, niin vastaajien osalta oli havaittavissa pientä hajontaa. Projektitukea hallinnoivista kolmannen sektorin toimijoista noin kaksi kolmesta käytti palkkatukea ensisijaisena välineenä, työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäjät ja EU-projektit tarjoavat tätä palvelua vain marginaalisesti. Työvoimakouluttajat (66,6 %) ja EU-projektit (50 %) panostavat toimenpiteissään koulutukseen ja valmennukseen. Toissijaisten palvelujen tarjoamisessa poikkeamat eri toimijatyyppien välillä olivat vähäisemmät. Ensisijaisten palvelujen tarjonnan % osuus kaikista toimijan tarjoamista palveluista toimijatyypeittäin. Työttömän työllistäminen palkkatuella Kuntouttavat työtoiminta Työssäoppimisjaksot Projektit/työllisyyspoliittinen avustus Yksilö- ja ryhmäohjauspalvelut Projektit/ESR Koulutus ja valmennus Kouluttajat/työvoimakoulutus Arviointi ja kartoitus Muut palvelut 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Kuvio 6. Ensisijaisten palvelujen tarjonnan % osuus eri palvelumuodoissa toimijatyypeittäin Kaikissa toimijatyypeissä keskityttiin eniten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon käytettävissä olevat tuki- ja rahoitusvälineet. Lisäksi pitkäaikaistyöttömiä voidaan pitää eräänlaisena yleisryhmänä, joka pitää sisällään monenlaisen taustan omaavia henkilöitä. Useat yksittäiset sosiaaliset ongelmat, kuten ylivelkaantuminen ja päihdeongelmat, ovat usein läheisessä yhteydessä pitkäaikaistyöttömyyteen. Nuorten osuus korostui keskimääräistä enemmän valmentavaa työvoimakoulutusta järjestävässä ryhmässä. Ylivelkaantuneiden työllistämiseen keskityttiin kokonaisuudessaan vähiten. 20

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Kuntaliitto yhteistyön tukena Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015 Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen Häme / Lahti, 1.10.2015 Kehittämispäivän tavoite Kehittämispäivän aikana on tavoitteena pohtia ja konkretisoida kunkin osallistuvan

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINATOIMIJOIDEN YRITYSYHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN

VÄLITYÖMARKKINATOIMIJOIDEN YRITYSYHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN VÄLITYÖMARKKINATOIMIJOIDEN YRITYSYHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Yritysyhteistyöseminaari 26.11.2009 KAJAANI Mikko Kesä Innolink Research Oy Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien potentiaalikartoituksia

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun välityömarkkinaselvityksen johtopää. äätöksiä ja suosituksia. VTT, kehitysjohtaja Timo Aro, Net Effect Oy

Pääkaupunkiseudun välityömarkkinaselvityksen johtopää. äätöksiä ja suosituksia. VTT, kehitysjohtaja Timo Aro, Net Effect Oy Pääkaupunkiseudun välityömarkkinaselvityksen johtopää äätöksiä ja suosituksia VTT, kehitysjohtaja Timo Aro, Net Effect Oy Ei osata täyttää lomakkeita tai hakea rahoitusta. Perusosaamista puuttuu. Vaatii

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kasvupalvelut / TE-palvelut

Kasvupalvelut / TE-palvelut Kasvupalvelut / TE-palvelut Maakuntauudistus, Kanta-Häme 1 Vaikuttavuus, poliittinen ohjaus Mitä halutaan tapahtuvan? Kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen Korkea työllisyysaste Yritysten kasvu, kestävä

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla 22.5.2017 Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 20.9.2017 Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi

Lisätiedot

OSTOPALVELUPILOTTIIN OHJAUS

OSTOPALVELUPILOTTIIN OHJAUS OSTOPALVELUPILOTTIIN OHJAUS 2015-2016 Pilotissa mukana olevat TE-toimistot Hämeen TE-toimisto Kaakkois-Suomen Te-toimisto Kainuun TE-toimisto Pohjois-Savon TE-toimisto Varsinais-Suomen TE-toimisto 2 Taustaa

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET. Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET Hallitusneuvos Päivi Kerminen Rakennetyöttömyys joulukuussa 2009-2011 2011 2010 2009 Muutos Muutos 2011-2010 2010-2009 jouluk. jouluk. jouluk. henk.

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI 11.5.2017 1 Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää -

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää - TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu - Kohti koulutusta ja työelämää - Aluksi Kroonisesti työttömiin kohdistettu työvoimapolitiikka näyttää olevan pikemmin hyvinvointivaltion tapa elää jatkuvasti

Lisätiedot