KAIKKEA SITÄ, MITÄ ON TYÖLLISYYDEN JA TYÖTTÖMYYDEN VÄLISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAIKKEA SITÄ, MITÄ ON TYÖLLISYYDEN JA TYÖTTÖMYYDEN VÄLISSÄ"

Transkriptio

1 KAIKKEA SITÄ, MITÄ ON TYÖLLISYYDEN JA TYÖTTÖMYYDEN VÄLISSÄ Selvitys pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoista Net Effect Oy Timo Aro ja Marjukka Laiho Huhtikuu 2008 Graafinen ohjeisto

2

3 KAIKKEA SITÄ, MITÄ ON TYÖLLISYYDEN JA TYÖTTÖMYYDEN VÄLISSÄ Selvitys pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoista Net Effect Oy Timo Aro ja Marjukka Laiho Huhtikuu 2008

4 TIIVISTELMÄ Tämä Uudenmaan TE-keskuksen tilaama selvitys keskittyy pääkaupunkiseudun eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten työvoimatoimistoalueen välityömarkkinoihin. Selvityksen aluksi perehdytään välityömarkkinoiden taustaan ja tematiikkaan. Välityömarkkinatkäsitettä pyritään avaamaan erilaisista näkökulmista, mm. sisarkäsitteiden sekä välityömarkkinoiden toimenpiteiden ja tarkoituksen kautta. Tässä selvityksessä välityömarkkinoilla tarkoitetaan avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevia tuettuja palveluita, aktiiviohjelmia ja työtilaisuuksia, joiden avulla tarjotaan yksilöllisiä tarvelähtöisiä ratkaisuja heikossa työmarkkinaasemassa oleville henkilöille. Selvityksessä kartoitettiin pääkaupunkiseudun aktiiviset välityömarkkinatoimijat, joille suunnattujen haastattelujen ja dialogipajojen avulla kerättiin tietoa välityömarkkinoista. Selvityksen tulokset kattavat seuraavat osa-alueet: pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoiden tarjoamat palvelut, työllistämisen lisäämiseen liittyvät mahdollisuudet, työllistämisen lisäämiseen liittyvät rajoitteet, toimijoiden välinen yhteistyö, yritysyhteistyö, yhteistyömuodot, pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden keskeisimmät toimijat, sekä työhallintoon kohdistuvat odotukset ja tarpeet. Keskeisinä johtopäätöksinä voidaan nostaa esiin muun muassa välityömarkkinoiden hajanaisuus sekä käsitteellisesti että toiminnallisesti. Eri rahoitusmuotoja käyttävien toimijoiden näkemykset ja kokemukset välityömarkkinoista poikkesivat usein merkittävästi. Kokonaisuudessaan välityömarkkinoilla tarjotaan tämän selvityksen mukaan eniten koulutusta ja valmennusta sekä työllistämiseen liittyviä palveluita. Välityömarkkinatoimijat kokivat itsensä usein välittäjäorganisaationa viranomaisen ja työttömän välillä. Tarve entistä koordinoidummalle, keskitetymmälle ja pitkäjänteisemmälle toiminnalle korostui. Koordinointivastuu välityömarkkinoista annettiin selkeästi TE-keskukselle. Yhteisenä haasteena koettiin yritysyhteistyön parantaminen. Johtopäätösten pohjalta selvityksessä muotoiltiin seuraavat kehittämissuositukset: 1. Tukirakenne koordinoimaan pääkaupunkiseudun välityömarkkinoita: 2. Työhallinnon hallinnointi- ja kehittämisroolin selkiyttäminen: 3. Työhallinnon sisäiseen työnjakoon liittyvät prosessikuvaukset: 4. Verkosto- ja kumppanuussuhteiden edistäminen: 5. Siirtymätyöpaikkojen järjestelmällinen etsiminen ja rekrytointikynnyksen alentaminen: 6. Yritysyhteistyön lisääminen: 7. Työvoiman palvelukeskusten tunnettuuden lisääminen ja tehokkaampi hyödyntäminen: 8. Palvelutuottajien ryhmittely ja palvelutuottajarekisterin luominen. Selvityksen tekijöinä ovat toimineet Net Effect Oy:stä VTT Timo Aro ja YTM Marjukka Laiho. Haastateltavien puhelinhaastattelut ostettiin alihankintana Taloustutkimus Oy:ltä, jossa yhdyshenkilönä toimi Pauliina Aho.

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Välityömarkkinat työvoimapoliittisena välineenä Selvityksen kohde Potentiaalisten välityömarkkinatoimijoiden tunnistaminen Selvityksessä käytettävät tutkimusmenetelmät Sisällönanalyysi Haastattelujen analysointi ja tilastollinen käsittely Dialogi-istunnot Yhteenveto tutkimusaineistoista ja -menetelmistä Aktiivisen toimijaverkoston haastattelut Haastateltavat välityömarkkinatoimijat Pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoiden tarjoamat palvelut Työllistämisen lisäämiseen liittyvät mahdollisuudet Työllistämisen lisäämiseen liittyvät rajoitteet Toimijoiden välinen yhteistyö Yritysyhteistyö Yhteistyömuotoja Pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden keskeisimmät toimijat Työhallintoon kohdistuvat odotukset ja tarpeet... 38

6 5. Dialogipajat Yritysyhteistyön hyvät toimintamallit ja rajoitteet pääkaupunkiseudun välityömarkkinoilla? Pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden verkostoitumisen ja kumppanuuden tukeminen Työhallinnon rooli kehittämiskumppanina Johtopäätökset Kehittämissuositukset Net Effect Oy:n kehittämissuositukset Välityömarkkinaseminaarin osallistujien palaute esitetyistä kehittämissuosituksista Liite 1: Haastattelujen kohteet Liite 2: Kutsu dialogipajaan... 57

7 1. Johdanto «««««««««««««««««««««««««««««Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia henkilöille, joilla on vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinoilla toteutetaan aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan mahdollistamia keinoja. Tavoitteena on tarjota työhön sijoittumista ja työssä selviytymistä tukevia palveluja, jotka parantavat osallistuneiden henkilöiden ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa. Aktiivisten toimenpiteiden avulla pyritään varmistumaan, että vaikeasti työllistyvistä mahdollisimman suuri osa saadaan yksilöllisten palvelujen ja aktiiviohjelmien avulla työhön avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinoiden toimenpiteet tähtäävät pääsyyn avoimille työmarkkinoille eli työmarkkinoille, joiden palkkauskustannuksiin ei käytetä yhteiskunnan taloudellisia subventioita. Välityömarkkinat on käsitteenä eräänlainen yläkäsite. Välityömarkkinat sijoittuvat avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden väliselle harmaalle alueelle. Kolmannesta sektorista välityömarkkinat poikkeavat ennen muuta siinä, että työttömälle henkilölle maksetaan rahallista korvausta. Välityömarkkinat on toisin sanoen aktiivinen vaihtoehto pitkäaikaistyöttömyydelle. Välityömarkkinoilla toteutettavat toimenpiteet liittyvät esimerkiksi tuettuihin työllisyyspolkuihin, edelleen sijoittamiseen, sosiaaliseen työllistämiseen, työmarkkinoille siirtymistä tukeviin tukipalveluihin, kuntoutukseen, työelämävalmiuksien kehittämiseen, työhön sijoittamisen tukemiseen, työvalmennukseen, työnetsintään, palkkatukiseteleihin jne. Toimenpiteiden yhteisenä piirteenä on se, että ne sijoittuvat työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden väliin, sisältävät työskentelymahdollisuuksia sekä korvauksen työttömälle. Välityömarkkinoiden kehittämisen lähtökohdat perustuvat muun muassa Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman ja työn ja yrittäjyyden politiikkaohjelman, ESR:n valtakunnallisen kehittämisohjelman, TUPO 2 -työryhmän ja työvoimapolitiikan yleisiin strategisiin linjauksiin. Välityömarkkinoiden kehittämisen tavoitteena on kohottaa työllisyysastetta ja pyrkiä saamaan potentiaalinen työvoimareservi täyskäyttöön. Keskeiset strategiset linjaukset kytkeytyvät työvoimapolitiikan toimeenpanoon aluetasolla (TE-keskus) ja paikallistasolla (työvoimatoimistot, työvoiman palvelukeskukset). Välityömarkkinoiden toimintaa ohjaavat keskeiset periaatteet kytkeytyvät rakenteellisen työttömyyden alentamiseen, työvoimapolitiikan painopisteen muutoksiin passiivisesta aktiiviseen, aktivointiasteen nostamiseen ja työvoiman palvelukeskusten kasvavaan koordinoivaan rooliin niin yhteistyörakenteena kuin välityömarkkinoiden yleisessä kehittämisessä. Käsillä oleva selvitys keskittyy pääkaupunkiseudun eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten työvoimatoimistoalueen välityömarkkinoihin. Selvityksessä kartoitettiin pääkaupunkiseudun aktiiviset ja passiiviset välityömarkkinatoimijat. Aktiiviselle välityömarkkinaverkostolle tehtiin organisaatiokohtaiset haastattelut, joiden avulla päästiin pureutumaan keskeisiin välityömarkkinoiden 7

8 toimintaan liittyviin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin. Selvityksessä esitetään pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoiden haastatteluiden ja dialogi-istuntojen keskeiset tulokset. Lopuksi esitetään pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden kehittämisen kannalta yleiset johtopäätökset ja kehittämissuositukset. Kehittämissuosituksia on testattu erikseen pidetyssä välityömarkkinaseminaarissa. Selvityksen tekijöinä ovat toimineet Net Effect Oy:stä VTT Timo Aro ja YTM Marjukka Laiho. Haastateltavien puhelinhaastattelut ostettiin alihankintana Taloustutkimus Oy:ltä, missä selvityksen yhdyshenkilönä toimi Pauliina Aho. 8

9 2. Välityömarkkinat työvoimapoliittisena välineenä «««««««««««««««««««««««««««««Työllisyyspolitiikan painopistealueet ( ) liittyvät osaavan työvoiman saannin turvaamiseen, rakenteellisen työttömyyden alentamiseen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Vanhasen toisen hallituksen (2007 ) työllisyyspolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa työvoimapoliittisten tavoitteiden vaikuttavuutta. Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityisesti yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen, pienten yritysten palveluiden parantamiseen ja välityömarkkinoiden toimivuuden parantamiseen luomalla edellytyksiä matalan kynnyksen työllistämiselle. Työhallinnon uudistumisstrategian kulmakivenä on tehostaa työvoimavarojen tehokasta käyttöä, mikä edellyttää työpolitiikan painopisteen muuttamista passiivisesta aktiiviseen. Työministeriö käynnisti välityömarkkinoiden kehittämistyön osana työvoiman palvelukeskusten ja työvoimatoimiston palvelurakenteen ja verkostoyhteistyön kehittämistä vuonna Kyseisen vuoden lopulla oli rakenteelliseen työttömyyteen luettavia henkilöitä koko maassa keskimäärin noin Rakennetyöttömyyden alentamisessa välityömarkkinat on nostettu keskeiseen rooliin. Toisin sanoen mahdollisimman suuri osa niin sanotusta rakennetyöttömyyden työvoimareservistä yritetään saada työllistetyksi takaisin avoimille työmarkkinoille. Uudenmaan TE-keskuksen alueella oli työtöntä työnhakijaa helmikuun lopussa Työttömyysaste oli 5,2 %. Joka neljäs työttömästä työnhakijasta oli pitkäaikaistyötön eli työttömyys oli jatkunut yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta. Työttömyyden keskimääräinen kestoaika oli 47 viikkoa, joka oli neljä viikkoa korkeampi kuin keskimäärin koko maassa. Aktiivisen työvoimapolitiikan kohteena oli noin työnhakijaa. Kunnittain tarkasteltuna Uudenmaan matalin työttömyysaste oli Kauniaisissa (2,8 %). Espoossa (4,4 %), Helsingissä (6,0 %) ja Vantaalla (6,4 %) päästiin myös lähelle ns. täystyöllisyyttä. Neljässä pääkaupunkiseudun kunnassa oli yhteensä noin työtöntä työnhakijaa. Pääkaupunkiseudun rakennetyöttömyyttä kuvaa se, että samanaikaisesti oli avoimia työpaikkoja noin ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöä. Lisäksi työttömistä työnhakijoista henkilöä oli yli 50-vuotiaita. 1 Tässä selvityksessä välityömarkkinoilla tarkoitetaan avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevia tuettuja palveluita, aktiiviohjelmia ja työtilaisuuksia, joiden avulla tarjotaan yksilöllisiä tarvelähtöisiä ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Välityömarkkinoiden täsmällinen määrittely on, kuten todettua, varsin haastavaa. Olemme keränneet tämän vuoksi seuraavaan asetelmaan välityömarkkinoihin liittyvää keskeistä sisarkäsitteistöä : 1 Uudenmaan TE-keskuksen työllisyyskatsaus. Helmikuu

10 Työllistämispalvelut = Tarkoitetaan laajaa palvelu- ja toimenpidekokonaisuutta, jonka tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien yksilöiden työllistymistä. Palvelukokonaisuus voi pitää sisällään keskeisiä työllistämiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten tuettua työtä, työkokeilua, työharjoittelua, työvalmennusta, työtoimintaa, työpajatoimintaa, valmentavaa työvoimakoulutusta, palveluohjausta ja kuntouttavaa työllistämistä. Sosiaalinen työllistäminen = Sosiaalisella työllistämisellä tarkoitetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien toimintakyvyn ylläpitämistä ja työllistämisen edistämistä tarjoamalla aktiiviohjelmia ja -palveluita. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat = Vaikeasti työllistettävissä olevat henkilöt tai ryhmät, joilla on heikentyneen toimintakyvyn tms. syiden vuoksi poikkeuksellisen suuria vaikeuksia päästä avoimille työmarkkinoille. Työllistämiseen tarvitaan eri viranomaisten ja palveluntuottajien moniammatillista yhteistyötä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevia ryhmiä ovat muun muassa pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, perus- tai toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet nuoret, päihdeongelmaiset, etniset vähemmistöt, osin maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset. Rakennetyöttömyys = Työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä aiheutuvat tarpeet eivät eri tekijöiden vuoksi vastaa toisiaan. Voidaan määritellä myös työvoiman kohtaantoongelmaksi. Samanaikaisesti voi esiintyä niin työttömyyttä kuin työvoimapulaa. Työvoiman ammattitaito- ja osaamisvaatimukset eivät vastaa kysyntää. Rakennetyöttömyys voi liittyä työn kannustavuudesta, työn tuottavuudesta, alueellisista ja toimialakohtaisista eroista liittyviin tekijöihin. Kuntouttava työtoiminta = Kuntien järjestämää toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa henkilöiden elämänhallintaa ja luoda edellytyksiä työllistämiselle. Kunta voi järjestää itse kuntouttavia työtoimintapalveluita tai ostaa palvelut kolmannen sektorin muilta toimijoilta. Välityömarkkinoiden toimenpiteet liittyvät mm. työvoimakoulutukseen, palkkatukeen, kuntouttavaan työtoimintaan, työllistämisvalmiuksien kehittämiseen, työvalmentaja- ja työnetsijäpalveluihin, palkkatukiseteliin, projektien järjestämiin toimenpiteisiin, sosiaaliseen työtoimintaan, kartoituksiin jne. Yhteisenä piirteenä kaikille toimenpiteille on se, että ne kohdistuvat heikossa työmarkkina-asemassa oleviin ryhmiin eli vaikeasti työllistettäville henkilöille. Näiden ryhmien työllistämiseen tarvitaan työvoima- ja sosiaalipolitiikan palvelujärjestelmien syvempää integraatiota ja työmarkkinoilla vaikuttavien toimijoiden syvällisempää yhteistyötä. Välityömarkkinoilla tarkoitetaan avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevia tuettuja palveluita, aktiiviohjelmia ja työtilaisuuksia. Välityömarkkinat toimivat eräänlaisina pehmeinä työmarkkinoina : väli- tai siirtymäpaikkoina tai ponnahduslautana avoimille työmarkkinoille. 10

11 Avoimet työmarkkinat tarkoittavat työmarkkinoita, joissa palkkauskustannuksiin ei käytetä yhteiskunnan taloudellista tukea. Välityömarkkinoilla tarjotaan aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan työmahdollisuuksien lisäksi työhön sijoittumista ja työssä selviytymistä tukevia palveluita. Välityömarkkinoiden tavoitteena on tarjota yksilöllisiä ratkaisuja henkilöille, joiden ammatillinen tai sosiaalinen selviytyminen on heikentynyt pitkäaikaisen työttömyyden tai muun syyn vuoksi. Välityömarkkinoiden keskeisimmät toimijat kuuluvat usein niin sanotun kolmannen sektorin toimijoihin, kuten järjestöihin, yhdistyksiin tai säätiöihin, mutta ne voivat usein olla myös välittäviä tahoja, kuten projekteja, työpajoja, osuuskuntia, sosiaalisia yrityksiä jne. Välityömarkkinat voidaan edelleen jakaa niin sanottuihin siirtymätyömarkkinoihin ja välittäviin työmarkkinoihin. Siirtymätyömarkkinoilla työttömät työnhakijat ovat joko työmarkkinatoimenpiteessä tai palkkatuetussa työssä. Työnhakijoille järjestettävät toimenpiteet tukevat työhön sijoittumista. Siirtymätyömarkkinoiden kehittäminen edellyttää työllistämisvalmiuksien kehittämistä varsinkin yrityssektorilla. Tavoitteena on parantaa työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta etsimällä ja kehittämällä uusia toimintatapoja, kuten työhön- ja työvalmentajapalveluita, työnetsijäpalveluita, edelleen sijoittamista ja edistämällä palkkatukisetelin käyttöä. Välittävillä työmarkkinoilla työttömille työnhakijoille pyritään muodostamaan sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta lisääviä työllistämispolkuja. Järjestettävät toimenpiteet luovat valmiuksia tulevaan työssä selviytymiseen. Siirtymätyömarkkinoilla korostuvat aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja välittävillä työmarkkinoilla aktiiviseen sosiaalipolitiikkaan liittyvät toimenpiteet. Kuviossa 1 on esitetty tiivistettynä siirtymä- ja välittävien työmarkkinoiden keskeiset eroavaisuudet. Kuvio 1. Välityömarkkinoiden jakautuminen siirtymä- ja välittäviin työmarkkinoihin 11

12 3. Selvityksen kohde «««««««««««««««««««««««««««««Selvityksen kohteena olivat pääkaupunkiseudun välityömarkkinat. Aluerajaus perustui Helsingin, Espoon ja Vantaan työvoimatoimistojen alueella olevien välityömarkkinatoimijoiden kartoittamiseen. Lisäksi selvityksen kohteeksi otettiin alueen ulkopuolelta tulevia toimijoita, jos toiminnan todelliset vaikutukset ulottuivat pääkaupunkiseudulle tai toiminnalla oli muuta yleistä merkitystä pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden kehittämisen kannalta. Pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden toimijaverkoston määrittelyssä noudatettiin niin kutsutun lumipallo-otannan mukaista informanttiverkoston kokoamistapaa. Lumipallo-otannassa informantit eli haastateltavat valitaan erikseen määriteltyjen avainhenkilöiden avulla, joita pyydetään ehdottamaan sellaisia henkilöitä, jotka voisivat parhaiten soveltua haastattelun kohteeksi tai tarjota merkittävää lisä- tai täydentävää informaatiota tutkimuskohteesta. Tässä tutkimuksessa avainhenkilöitä olivat Uudenmaan TE-keskuksen Välityömarkkinat -työryhmän jäsenet sekä selvityshankkeen ohjausryhmän jäsenet. Näiden avainhenkilöiden ja heidän käytettävissään olevien asiakasrekisterien perusteella kerättiin aktiivisten välityömarkkinatoimijoiden tietokanta Potentiaalisten välityömarkkinatoimijoiden tunnistaminen Avainhenkilöiltä kerätyn tiedon jälkeen aloitettiin potentiaalisten välityömarkkinatoimijoiden kartoitus, joka perustui Uudenmaan TE-keskuksen ja pääkaupunkiseudun työvoimatoimistojen sekä työvoiman palvelukeskusten asiakasrekisterien läpikäymiseen. Asiakasrekisterien läpikäymisen johtolankana oli tunnistaa määrättyjen tukimuotojen ja rahoitusvälineiden käyttäjät tiettynä ajanjaksona. Potentiaalisia haastateltavia luokiteltiin ja jäsenneltiin kolmeen eri toimijatyyppiin liittyen lähinnä tuki-instrumenttiin: työvoimakoulutuksen järjestäjät, työllisyyspoliittisen projektiavustuksen (kansallinen projektituki) hyödyntäjät ja EU-projektien (ESR ja EQUAL) toteuttajat. Toimijarekisteri rajattiin alueelliselta kattavuudeltaan pääsääntöisesti Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella toimiviin tahoihin. Asiakasrekisterien rajauksena käytettiin tukimuotojen ja rahoitusvälineiden lisäksi aikajännettä ja aluetta. Projektituen ja valmentavan työvoimakoulutuksen kohdalla aikarajauksena käytettiin vuosina toteutettuja toimenpiteitä ja EU-projektien kohdalla ohjelmakautta Rajausten perusteella kartoitettiin potentiaalinen pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoiden joukko työhallinnon näkökulmasta. Tämän lisäksi tehtiin täydentävä sähköinen kysely ja erillinen soittokierros pääkaupunkiseudun työvoimatoimistoihin ja työvoiman palvelukeskuksiin, jonka avulla täydennettiin asiakasrekistereistä mahdollisesti puuttuvia tietoja. Kyselyn avulla haluttiin erityisesti tunnistaa yksittäisten työvoimatoimistojen ja palvelukeskusten omat välityömarkkina-asiakkaat, jotka eivät tulleet näkyviin eri tukimuotojen ja rahoitusvälineiden kohdalla. 12

13 Lähtötilannekartoituksen tavoitteena oli erottaa toisistaan pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden kannalta niin sanottu aktiivinen ja passiivinen välityömarkkinaverkosto. Aktiivisen pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijan oli täytettävä neljä ennakkoehtoa: I. II. III. IV. tukimuodon/rahoitusvälineen käyttö, yhteys TE-keskukseen tai työhallintoon, toimiminen pääkaupunkiseudulla ja potentiaalinen mahdollisuus lisätä työllistämistä tulevaisuudessa. Näin kyettiin erottamaan pääkaupunkiseudun aktiivinen välityömarkkinaverkosto passiivisesta. Aktiivista toimijaverkostoa luokiteltiin tämän jälkeen palvelutarpeen ja kohderyhmien mukaan palvelutyyppeihin. Välityömarkkinatoimijoiden segmentoinnin tarkoituksena oli jäsentää toimijoiden omaan osaamiseen, toiminnan kehittämiseen, verkosto- ja kumppanuusyhteistyöhön, työllistämisen mahdollisuuksiin ja esteisiin ja työhallintoyhteyksiin liittyviä tekijöitä. Palvelutyypittelyllä päästiin samalla kiinni mahdollisiin palveluaukkoihin ja katvealueisiin. Asiakasrekisterien läpikäymisen jälkeen päätettiin yksilöllisten haastatteluiden kohteet. Lähtökohdaksi otettiin tavoittaa kaikki potentiaaliset toimijat. Taloustutkimus Oy toteutti pääkaupunkiseudun välityömarkkinoiden erikseen valittujen toimijoiden (identifiointi syyskuussa 2007) puhelinhaastattelut marraskuussa Yli 100 toimijan rekisteristä haastattelut toteutettiin erikseen valitulle 80 toimijalle. Haastateltaville tehtiin yhteinen teemahaastattelurunko, joka työstettiin yhteistyössä selvityksen tilaajan ja ohjausryhmän kanssa. Teemahaastattelurungon tärkeimmät pääulottuvuudet liittyivät taustamuuttujien lisäksi oman toiminnan laajuuteen ja kehittämiseen, tuen ja ohjauksen tarpeeseen, yhteistyöhön, toiminnallisiin ja lainsäädännöllisiin esteisiin, toiminnan rahoitukseen ja työhallintoa koskeviin odotuksiin ja tarpeisiin. Tutkimuksessa haastattelujen kohteeksi valikoituneet tahot on eritelty liitteessä 1 (Liite 1: Haastattelujen kohteet). Toteutuneet haastattelut jakautuivat toimijatyypeittäin seuraavasti: Toimijatyyppi Haastateltujen lukumäärä Haastateltujen % -osuus kaikista haastatelluista Projektit/työllisyyspoliittinen avustus 42 52,5 Projektit/ESR 14 17,5 Kouluttajat/työvoimakoulutus 24 30,0 YHTEENSÄ ,00 Taulukko 1. Selvityksessä toteutuneet haastattelut toimijatyypeittäin Aktiivisen välityömarkkinoiden toimijaverkoston lisäksi haastatteluja toteutettiin pääkaupunkiseudun muille potentiaalisille välityömarkkinatoimijoille. Tavoitteena oli luoda yleistettävissä oleva vertailuaineisto. Potentiaalisen toimijaverkoston kohteet valittiin Fonecta Oy:n tietokannasta. Identifioinnissa hyödynnettiin Fonectan ProFinder B2B -työkalua. Tämän kohdistamistyökalun avulla rajattiin ja kohdennettiin pääkaupunkiseudun järjestötoimijoista sellaiset tahot, joiden toimenkuva nähtiin samankaltaisena aktiivisen välityömarkkinoiden toimijaverkoston kanssa, 13

14 mutta jotka eivät kuuluneet aktiiviseen toimijaverkostoon. Näiden toimijoiden kiinnostusta ja mahdollisuuksia toimia välityömarkkinoilla kartoitettiin erillisen kyselyn avulla. Haastatteluja toteutettiin 20. Vertailuaineistoa koski vain osa haastattelujen kysymyksistä. Selvityksen toteuttaminen jaettiin kolmeen erilliseen vaiheeseen seuraavan kuvion osoittamalla tavalla. Kuvio 2. Selvityksen toteuttamisvaiheet 3.2. Selvityksessä käytettävät tutkimusmenetelmät Selvityksen tutkimusmenetelminä käytettiin olemassa olevaan dokumentaatioon perustuvaa sisällönanalyysiä, haastattelujen analysointia, haastatteluaineiston tilastollista käsittelyä (SPSS) ja vuorovaikutteista dialogimenetelmää. Lisäksi selvitysraportin alustavia kehittämissuosituksia testattiin lähinnä työhallinnon toimijoille järjestetyssä vuorovaikutteisessa välityömarkkinaseminaarissa Sisällönanalyysi Selvityksen aikana kerättiin monipuolinen ja laaja välityömarkkinoihin liittyvä tutkimusaineisto, joka piti sisällään ohjauksellista, strategista ja toiminnallista aineistoa. Ohjauksellinen aineisto liittyi työministeriön välityömarkkinoita koskeviin ohjeisiin, tausta-aineistoihin, ohjauskirjeisiin, työsuunnitelmiin, työryhmien muistioihin yms. Strateginen aineisto sisälsi muun muassa hallitusohjelmaan, hallitusohjelman politiikkaohjelmaan, TUPO II -työryhmän, ESR:n kehittämisohjelman, työhallinnon strategioiden jne. liittyvää aineistoa. Toiminnallinen aineisto sisälsi muun muassa eri TE-keskusten tekemiä alueellisia toimintasuunnitelmia välityömarkkinoiden kehittämisestä, yksittäisten projektien aineistoa ja erilaisten tuki- ja välittäjärakenteiden dokumentaatiota. Käytettävissä oleva dokumentaatio analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. 14

15 Haastattelujen analysointi ja tilastollinen käsittely Haastattelut analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Laadullisia menetelmiä käytettiin erityisesti avoimien kysymysten analyysissä. Tätä aineistoa käsiteltiin sekä sisällönanalyysin että teemoittelun ja tyypittelyn keinoin. Lisäksi haastattelujen analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä, erityisesti tilastollista kuvausta ja ristiintaulukointia. Apuna käytettiin SPSS-ohjelmaa. Jokainen esikoodattu tutkimuskysymys purettiin aluksi suoriksi jakaumiksi. Tämän jälkeen valittiin selvityksen tavoitteiden kannalta keskeisimmät kysymykset ristiintaulukoitavaksi. SPSS-tilastoajoissa toimijoita käsiteltiin sekä kokonaisjoukkona että toimijatyypeittäin luokiteltuna. Ristiintaulukoinnin taustamuuttujat olivat: I. II. III. IV. Mitä työllistymistä tukevia palveluja edustamanne organisaatio pääasiassa tarjoaa? (tulossa) Minä vuonna organisaationne toiminta on alkanut? Kuinka monta palkattua henkilöä organisaatiossa työskentelee? Kuinka monta vaikeasti työllistettävää henkilöä organisaatio keskimäärin työllistää? Taustamuuttujat ristiintaulukoitiin muiden haastattelun esikoodattujen kysymysten kanssa (luokittelut, vaihtoehdot jne.). Tilastollisesti merkittäviä tuloksia tuli vaihtelevassa määrin. Näihin merkittävyyksiin kiinnitettiin analyysissä huomiota ja tilastollisen merkittävyyden lisäksi tuloksia arvioitiin niiden tilastollisen kuvaavuuden arviointia Dialogi-istunnot Haastattelujen tulosten keskeisiä tuloksia syvennettiin erillisissä työpajoissa. Dialogityöpajojen osallistujat valittiin jälleen aktiivisen toimijaverkoston tavoin lumipallo-otannan tuella. Keskeisiä avaintoimijoita olivat pääasiassa samat henkilöt kuin haastattelujen toimijaverkoston kartoituksessa. Ehdotuksia dialogipajojen osallistujiksi pyydettiin sekä hankkeen ohjausryhmältä että Uudenmaan TE-keskuksen Välityömarkkinat -työryhmältä. Dialogipajoihin pyrittiin kutsumaan mahdollisimman monipuolisesti osallistuja pääkaupunkiseudun eri alueilta ja erilaisista organisaatioista. Sähköinen kutsu dialogipajoihin lähetettiin yhteensä yli 40 henkilölle. Myös ennakkomateriaali ja taustatietoa työpajoista lähetettiin kutsun yhteydessä (Liite 2: Kutsu dialogipajaan). Työpajojen luomisessa päädyttiin teemaperustaiseen työotteeseen. Jokaiseen pajaan haluttiin kerätä sellaisia toimijoita, joiden taustaorganisaatiot, toiminnan tavoitteet, sisältö ja kohderyhmät ovat mahdollisimman samankaltaisia. Samankaltaisuudella pyrittiin löytämään yhteinen kieli mahdollisimman nopeasti haastateltavien pariin. Työpajat kohdennettiin erikseen erilaisille teemoille, joita olivat järjestöt, oppilaitokset ja työhallinto. 15

16 Dialogi-istuntoihin osallistuvat henkilöt saivat 1 2 viikkoa ennen tapaamista nähtäväkseen keskeiset teemakysymykset, jotka toimivat istuntojen jäsenneltynä perustana. Menetelmä takasi sen, että arvioinnin kehittämisotteeksi nousi ulkopuolisen arviointiotteen lisäksi ns. interaktioon ja vertailukehittämiseen perustuva eteneminen, mikä korostaa arvioinnin suorittajien ja kohteiden yhteistoimintaa havaintojen ja arviointitulosten tuottamisprosessissa. Työpajat olivat toisin sanoen samalla luonteeltaan vuorovaikutteisia vertailukehittämiseen perustuvia kokemustenvaihtofoorumeja. Dialogin keskeinen vahvuus selvityksen tavoitteiden kannalta oli siinä, että sen avulla päästiin käsittelemään haastatteluissa esiin nousseita merkittäviä kysymyksenasetteluja ja saatiin samalla kertaa kaikkien osallistujien mielipiteet käsiteltävästä asiasta Yhteenveto tutkimusaineistoista ja -menetelmistä Seuraavaan kuvioon on kerätty yhteenvetona selvityksessä käytettävät tutkimusaineistot: Kuvio 3. Selvityksessä käytetyt tutkimusaineistot ja -menetelmät 16

17 4. Aktiivisen toimijaverkoston haastattelut «««««««««««««««««««««««««««««4.1. Haastateltavat välityömarkkinatoimijat Pääkaupunkiseudun aktiivinen välityömarkkinaverkosto valittiin luvussa 3.1 esitetyllä tavalla. Haastateltu joukko voidaan luonnehtia tarkkaan valikoiduksi välityömarkkinoiden valiojoukoksi. Haastateltavat täyttivät erikseen määritellyt ennakkoehdot, mikä on otettava huomioon haastateltavien vastausten tulkinnoissa. Suurin osa haastatelluista edusti pienehköjä, alle 20 henkilön organisaatioita. Työllisyyspoliittisen avustuksen tuella toteutettujen projektin taustalla oli useimmiten pieni taustaorganisaatio. Sen sijaan ESR-projektien ja työvoimakouluttajien taustaorganisaatioissa oli merkittävä määrä suuria, yli 100 hengen organisaatioita. Vastaajat olivat pääasiassa melko tai erittäin tyytyväisiä työhallinnon palveluihin Palkallisten työntekijöiden määrä luokiteltuna toimijatyypeittäin (%). > Kouluttajat/työvoimakoulutus Projektit/ESR Projektit/työllisyyspoliittinen avustus <20 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Kuvio 4. Palkallisten työntekijöiden määrä luokiteltuna toimijatyypeittäin (%) Toimijatyyppien välillä ei ollut havaittavissa suuria eroja siinä, miten monta vaikeasti työllistettävää henkilöä organisaatio työllistää vuodessa. Kaikissa toimijatyypeissä noin puolet organisaatioista työllistää yli 20 vaikeasti työllistettävää henkilöä vuodessa, ja puolet alle 20 vaikeasti työllistettävää henkilöä vuodessa. 17

18 Suurin osa haastatteluiden kohteena olevista organisaatioista oli aloittanut toimintansa ennen vuotta Työllisyyspoliittisen avustuksen tuella toteutetuista projekteista 2/5 oli aloittanut toimintansa vasta vuoden 2000 jälkeen Pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoiden tarjoamat palvelut Vastaajat yhdistivät lähes poikkeuksetta välityömarkkinat tuettuun työhön, palkkatukeen, sosiaalisiin yrityksiin, työpajoihin, kuntoutukseen, harjoitteluun, työssäoppimiseen, työvalmennukseen yms. vastaajille tutuiksi koettuihin työvoima- ja sosiaalipolitiikan toimenpiteisiin. Useat vastaajat toivat korostetusti esiin kolmannen sektorin roolin ja/tai keskeisen merkityksen välityömarkkinoilla. Välityömarkkinoiden tunnettuus oli varsin polarisoitunut: osa vastaajista pystyi kuvaamaan välityömarkkinoiden tarkoituksen varsin hyvin ja osa taas kuuli koko käsitteen ensimmäistä kertaa. Käsitteelle annettu sisältö ja painotukset riippuivat vastaajan taustasta, joita kuvaavat seuraavat esimerkit: Ne markkinat, joilla pyritään siirtämään ihmisiä matalin askelin kohden täystyöllisyyttä. Kun henkilölle ei ole pysyvää työpaikkaa, niin silloin hänelle etsitään väliaikainen työpaikka, jonka aikana voi hankkia pysyvämpää työtä. Kaikkea sitä, mitä on työllisyyden ja työttömyyden välissä. Matalan kynnyksen työpaikat, jossa työn tuottavuuden vaatimus ei ole yhtä suuri kuin avoimilla markkinoilla esim. järjestöjen työpaikat tai työpajat. Neljä viidestä haastatellusta toimijasta tarjosi asiakkailleen ensisijaisesti koulutukseen ja valmennukseen liittyviä palveluita. Joka toinen vastaaja ilmoitti asiakkaiden työllistämisessä palkkatuen olevan keskeisin väline. Tulokset olivat ymmärrettäviä toiminnan luonteen ja rahoituksen lähteiden näkökulmasta. Oleellista vastauksen tulkinnoissa on se, että toimijat tarjoavat samanaikaisesti monenlaisia palveluja. Yksi kolmesta haastatellusta näki merkittävimpinä yksilö- ja ryhmäohjauspalvelut ja työssäoppimisen. Kuntouttavan työtoiminnan merkitys työllistymispalveluna oli muita vähäisempi. Arviointien, kartoitusten muiden kehittämistoimenpiteiden rooli koettiin marginaaliseksi tai korkeintaan muiden palveluiden tukipalveluiksi. Seuraavaan kuvioon on kerätty kaikki työllistymistä tukevat palvelut, joita välityömarkkinatoimijat ensi- ja toissijaisesti tarjoavat asiakkailleen. 18

19 Kuvio 5. Työllistymistä tukevat ensi- ja toissijaiset palvelut Työllistymistä tukevia koulutus- ja neuvontapalveluita voidaan edelleen eritellä sisällön mukaan. Koulutukseen liittyvät toimenpiteet tähtäävät asiakkaiden valmiuksien parantamiseen siirtymävaiheessa avoimille työmarkkinoille. Koulutustoimenpiteet voidaan jakaa yleisten valmiuksien kehittämiseen (tietotekniikka, kielikoulutus, täydentävä koulutus, kurssitoiminta jne.), työvoimapoliittiseen (ammatillinen ja valmentava) ja muuhun työvoimapoliittiseen (työnhakukoulutus, osaamiskartoitukset, työpajat jne.). Yleisesti isojen ja pienten organisaatioiden erot voidaan tiivistää siten, että mitä pienempi toimija oli taustalla, sitä enemmän tarjottiin työttömän työllistämistä palkkatuella. Toisaalta, mitä suurempi toimija oli kyseessä, sitä enemmän tarjottiin yksilö- ja ryhmäohjauspalveluja. Haastatellut kokivat palkkatuen olevan keskeisin toiminnallinen vipuvarsi, jonka avulla kyettiin työntämään asiakkaita eteenpäin työmarkkinoiden siirtymävaiheissa. Pääkaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoilla oli käytettävissään useita erilaisia toimintamalleja ja -tapoja työllistämisen suhteen, mutta ratkaisevana koettiin käytettävissä olevien palkkatukiresurssien ja muiden kehittämisresurssien määrä. Resurssit vaikuttivat suoraan poluttamisen nopeuteen ja siihen liittyvien siirtymävaiheiden joustavuuteen. Useat työllistymistä tukevat palvelut olivat luonteeltaan välillisiä ja välittäviä, sillä ne liittyivät erilaisten asiakastarpeisiin perustuvien neuvonta- ja tukipalveluihin järjestämiseen. Tyypillisiä välittäviä palveluita olivat osaamis- ja ammattitaitokartoitusten tekeminen, työkyvyn arvioinnit, uraja koulutussuunnittelun tukeminen, sähköiset palvelut, määräaikainen projektityöskentely jne. 19

20 Useat toimijat kokivat keskeiseksi roolikseen toimia eräänlaisina välittäjäorganisaatioina asiakkaan ja viranomaisen välillä. Olennainen haaste liittyy välittävien palveluiden jatkopolkujen luomisen turvaamiseen toimenpiteiden päättymisen jälkeen. Kun tarkasteltiin ensisijaisten palveluiden tarjoamista toimijatyypeittäin, niin vastaajien osalta oli havaittavissa pientä hajontaa. Projektitukea hallinnoivista kolmannen sektorin toimijoista noin kaksi kolmesta käytti palkkatukea ensisijaisena välineenä, työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäjät ja EU-projektit tarjoavat tätä palvelua vain marginaalisesti. Työvoimakouluttajat (66,6 %) ja EU-projektit (50 %) panostavat toimenpiteissään koulutukseen ja valmennukseen. Toissijaisten palvelujen tarjoamisessa poikkeamat eri toimijatyyppien välillä olivat vähäisemmät. Ensisijaisten palvelujen tarjonnan % osuus kaikista toimijan tarjoamista palveluista toimijatyypeittäin. Työttömän työllistäminen palkkatuella Kuntouttavat työtoiminta Työssäoppimisjaksot Projektit/työllisyyspoliittinen avustus Yksilö- ja ryhmäohjauspalvelut Projektit/ESR Koulutus ja valmennus Kouluttajat/työvoimakoulutus Arviointi ja kartoitus Muut palvelut 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Kuvio 6. Ensisijaisten palvelujen tarjonnan % osuus eri palvelumuodoissa toimijatyypeittäin Kaikissa toimijatyypeissä keskityttiin eniten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon käytettävissä olevat tuki- ja rahoitusvälineet. Lisäksi pitkäaikaistyöttömiä voidaan pitää eräänlaisena yleisryhmänä, joka pitää sisällään monenlaisen taustan omaavia henkilöitä. Useat yksittäiset sosiaaliset ongelmat, kuten ylivelkaantuminen ja päihdeongelmat, ovat usein läheisessä yhteydessä pitkäaikaistyöttömyyteen. Nuorten osuus korostui keskimääräistä enemmän valmentavaa työvoimakoulutusta järjestävässä ryhmässä. Ylivelkaantuneiden työllistämiseen keskityttiin kokonaisuudessaan vähiten. 20

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää -

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää - TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu - Kohti koulutusta ja työelämää - Aluksi Kroonisesti työttömiin kohdistettu työvoimapolitiikka näyttää olevan pikemmin hyvinvointivaltion tapa elää jatkuvasti

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET. Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET Hallitusneuvos Päivi Kerminen Rakennetyöttömyys joulukuussa 2009-2011 2011 2010 2009 Muutos Muutos 2011-2010 2010-2009 jouluk. jouluk. jouluk. henk.

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

EKTA ry:n avustushakemus Eksoten lausunto EKTA ry:n avustushakemukseen

EKTA ry:n avustushakemus Eksoten lausunto EKTA ry:n avustushakemukseen Kaupunginhallitus 20 16.01.2017 Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry:n avustushakemus 1252/00.04.00/2016, 1246/02.05.01.03.00/2016 KH 20 Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Toimijakartan työpajapäivä Levi

Toimijakartan työpajapäivä Levi Toimijakartan työpajapäivä 27.9.2013 Levi Käynnistettiin 5/2013 Työryhmä TE-toimisto; Eija Sokero, Sirpa Tuokko Roi kpk/typ Eija Savelius-Koski Monet hanke Pirjo Lehtola Meri-Lapin valmennussäätiö Hilkka

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014

Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014 3 Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 65,0 64,5 62,5 63,1 64,4 62,1 62,2 62,7 58,1 50 % 40 % 30 % 10,7 11,1 11,8 11,7 10,9 9,8 9,8 10,8 16,9 20 % 4,2 4,1 4,0 4,2 3,9

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä NAO-seminaari 30.9.2015, Turku Aineisto Kysely lähetettiin kaikkiaan 224 TPY:n jäsenorganisaatiolle

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KESKI-UUSIMAA KOHDERYHMÄN

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa 1 (8) Julkistettavissa 24.5. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa Työttömyys on vähentynyt Kainuussa ripeämmin kuin maassa keskimäärin Myönteinen työllisyyskehitys

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy Verkostosta voimaa Ohjausryhmän kokous Ideahautomo! Net Effect Oy 1 1 Kehittämiskumppanuuden rooli Kehittämiskumppanuus muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta. Tarkoituksena on tarjota hankkeelle tukea

Lisätiedot