... - Hyvinvoivat ihmiset STRATEGIA ALAVUS KUORTANE SOINI ÄHTÄRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "... - Hyvinvoivat ihmiset STRATEGIA 2014-2020... ALAVUS KUORTANE SOINI ÄHTÄRI"

Transkriptio

1 Elava.... maaseutu - Hyvinvoivat ihmiset STRATEGIA ALAVUS KUORTANE SOINI ÄHTÄRI

2 SISÄLLYSLUETTELO Teks : Tai" o: Paula Erkkilä Hanna Ahonpää Hanna Ahonpää Johdanto...3 Toiminta-alueen kuvaus...4 Sijain! ja väestö...4 Koulutus- ja työllistymismahdollisuudet...4 Elinkeinorakenne...5 Alueanalyysi kehi"ämisen lähtökohtana...5 Yhteistyö ja opit edellisiltä ohjelmakausilta...6 Strategian laadintaprosessi...7 Teemat ja tavoi" eet ohjelmakaudella Visio ja tavoi"eet...8 Kehi"yvät elinkeinot ja yri"äjyys...8 Uusia tuulia teollisuuteen...9 Lähellä tuote"ua energiaa...9 Ruokaa omasta maasta...9 Vetovoimaa matkailuun...10 Palveluita läheltä...10 Vihreää hyvinvoin!a...10 Luovuu"a maaseudulle...11 Määrälliset ja laadulliset tavoi"eet...12 Asuminen, ihmiset ja ympäristö...13 Viihtyvyys ja vapaa-ajan mahdollisuudet...13 Kul"uuriympäristö...14 Luonnonympäristö...14 Määrälliset ja laadulliset tavoi"eet...15 Toimenpiteet käytäntöön...16 Arvot...16 Vies!ntä...16 Oppimissuunnitelma...17 Hankevalmistelu...18 Yhteensovitusmene"ely ELY-keskuksen kanssa...18 Hallinnoin ja seuranta...19 Jäsenet, hallitus ja toimihenkilöt...19 Hallinnon tärkeimmät tavoi"eet...19 Kustannukset ja rahoituslähteet...20

3 JOHDANTO Kuudestaan ry on Etelä-Pohjanmaalla toimiva maaseudun kehiämisyhdistys, jonka tehtävänä on lisätä toiminta-alueensa elinvoimaisuua ja ak voida sen ihmisiä osallistumaan ja vaikuamaan oman alueensa kehiämiseen. Yhdistyksen yleistavoieita ovat maaseutualueiden elinvoimaisuuden säilyäminen, toimintaedellytysten parantaminen ja työpaikkojen luominen. Haluamme kannustaa toimijoita yhteistyöhön alueensa kehiämiseksi sekä lisätä maaseudun kehiämiseen liiyvää osaamista ja kokemusten vaihtoa eri alueiden välillä, kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien. Olemme laa neet tämän kehiämisstrategian rahoiteavaksi Leader-ohjelmasta ja sillä haetaan samalla Kuudestaan ry:tä Leader-ryhmäksi ohjelmakaudelle Strategian tavoieena on edistää alueen hyvinvoin a, yrittäjyyä ja tunneuua sekä kansainvälistymistoimenpiteitä. Elävä maaseutu hyvinvoivat ihmiset kuvaa hyvin strategiamme sisältöä. Visionamme on viihtyisä ja elinvoimainen alue, jossa on hyvä asua ja yriää. Strategian toteuamisalueina ovat Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri, ja sen toteutukseen haetaan 8 miljoonan euron rahoitusta. Olemme valmistelleet strategiaa yhdessä oman alueemme asukkaiden kanssa, joten se vastaa hyvin paikallisia tarpeita. Valmistelutyöhön on osallistunut yhteensä yli henkilöä asiantun jatahoilta, teemaryhmissä, kokouksissa, tapaamisissa ja avoimen ideahaun kaua. Leader-strategiamme on jakautunut kahteen eri painopisteeseen, jotka tuovat esiin alueemme kehiämistarpeet ja tavoieet: Kehiyvät elinkeinot ja yriäjyys ak voin yriäjyyteen ja yriäjyyden kehiäminen Asuminen, ihmiset ja ympäristö asukkaiden ja ympäristön hyvinvoinnin kehiäminen alueen vahvuuksien esille tuominen ja kehiäminen Tarkemmat teemat ja tavoieet ohjelmakaudelle esitellään tässä strategiassa. Euroopan komissio on määritellyt ohjelmakauden strategioiden läpileikkaaviksi teemoiksi innovaa ot, ilmastonmuutos ja ympäristö, ja nämä on huomioitu oman paikallisen kehiämisstrategian valmistelussa. Aiemmilla ohjelmakausilla yhdistyksemme kaua rahoitetut hankkeet ovat luoneet pohjaa toiminnalle, jota haluamme viedä eteenpäin jatkossakin. Hankkeilta on saatu arvokasta etoua uuteen ohjelmaan. Esille on noussut myös uusia kehiämistarpeita, joiden toteuamiseen tarvitaan lisäresursseja. Esimerkkeinä voidaan mainita asukkaiden hyvinvoin in liiyvien palvelujen ja alueen elinkeinojen kehittäminen. Kuluuriin, luontoon ja ympäristökohteisiin liiyviin toimenpiteisiin halutaan myös panostaa. Nuoria tullaan kannustamaan en stä enemmän mukaan kehiämis- ja kansainvälistymistoimiin. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan kaikissa strategian teemoissa. Kansainvälinen yhteistyö tuo oppimisen, uusien ideoiden, verkostojen ja hyvien käytäntöjen väliämisen kaua lisäarvoa maaseutualueille. Ohjelmakaudella halutaan panostaa maaseudun kehiämisen verkostoitumiseen eurooppalaisella tasolla. Yksi keskeisimmistä päämääristä on maaseututoimijoiden tuominen lähemmäksi toisiaan. Tavoieena on parantaa maaseudun kehiämistoimia. Käytännössä tämä tarkoiaa edonkulun tehostamista ja verkostoitumista eri toimijoiden ja tasojen välillä Euroopan sisällä. Kansainvälisten yhteistyöhankkeiden odotetaan tuottavan alueelle todellista lisäarvoa. Rajojen yli tapahtuvalla yhteistyöllä tavoitellaan uua etoa ja uusia ajatuksia, toisilta mailta oppimista sekä innovaa oiden syntymistä. Alavudella Paula Erkkilä Toiminnanjohtaja Kuudestaan ry Kuudestaan ry 3

4 TOIMINTA-ALUEEN KUVAUS Sijain ja väestö Toiminta-alueemme koostuu Alavuden ja Ähtärin kaupungeista ja Kuortaneen ja Soinin kunnista, jotka kaikki sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan maakunnan kaakkoiskulmassa. Edelliseltä ohjelmakaudelta toiminta-alueemme on muuunut. En nen Leh mäen kunta, joka nyt kuuluu Alajärven kaupunkiin, on siirtynyt Aisapari ry:n toiminta-alueeseen, ja lisäksi kuntaliitoksen takia Töysän kunnan alue on osa Alavuden kaupunkia. Toiminta-alueemme on pienentynyt käsiämään neljä kuntaa, jotka yhdessä muodostavat noin asukkaan maaseutualueen. Alueen pinta-ala on noin neliökilometriä, josta 7 % on vesistöjä. Keskustaajamien ohella asutus on sijoiunut perinteisiin kyläkeskuksiin. Harvaanasutuksi maaseuduksi luokitellaan puolet alueen kunnista (Soini ja Ähtäri). Alue on maisemaltaan monipuolinen, länsiosissa näkyy piirteitä Pohjanmaan lakeuksista ja itäosat ovat mäkisiä. Etelä-Pohjanmaan maakunnan korkein kohta, Soinin Raitamäki sijaitsee alueellamme. Järviä on Etelä-Pohjanmaan oloissa poikkeuksellisen runsaas, ja tästä syystä loma-asutustakin on muuhun maakuntaan verrauna paljon. Metsäisyys ja suot ovat tunnusomaisia piirteitä luonnonympäristölle. Väki toiminta-alueellamme on vähentynyt samoin kuin muissa maakunnan itäosissa, jotka ovat muuotappioaluea. Väestön väheneminen on ollut vuosina yhteensä henkeä. Väestön ja ikärakenteen kehiyminen alueella huolestuavat. Nuoren aikuisväestön väheneminen tulee tulevaisuudessa vääristämään alueen ikärakennea, joka on painoumassa muuta maata hieman enemmän vanhusväestön suuntaan. Ikärakenteen lastoista on pääteltävissä, eä väheneminen on tapahtunut lähinnä työikäisten henkilöiden ryhmässä. Samalla huoltosuhde on pienentynyt. Koulutus- ja työllistymismahdollisuudet Alueen koulutustaso on alhainen. Lähinnä ongelmana on ylemmän korkeakoulutuksen saaneiden vähäisyys, joka on kytköksissä ylemmän tason työpaikkojen pieneen määrään. Korkea-asteen suorianeiden osuus yli 15-vuo aista on kasvanut vain hiukan vuodesta 2004, osuus on tällä hetkellä noin 17 %. Tilannea pahentaa maakuntakorkeakoulun metsätalousinsinöörikoulutuksen lopeaminen Ähtärissä. Amma llisessa koulutuksessa on tapahtunut hallinnollisia muutoksia, mua nämä eivät ainakaan vielä ole vaikuaneet koulutustarjontaa rajoiavas. Uutena avauksena alueemme koulutustarjontaan on tullut Järviseudun amma!-ins tuu n järjestämä puutarha-alan amma llinen koulutus, Seinäjoen seudun amma!-ins tuu n lähihoitajaopinnot ja syksyllä 2014 alkavat Kuudestaan ry 4

5 Seinäjoen ammakorkeakoulun tradenomiopinnot. Koulutustarjonnan voidaan todeta olevan alueen tarpeisiin nähden rii ävä. Oppilaitosten yhteistyön kehi ämisorganisaa oiden, kun en ja yritysten välillä opintopolkujen kehi ämisessä odotetaan lisäävät osaavien työntekijöiden määrää. Rakennustuotannon kehi ämiseksi, osaamisen vahvistamiseksi ja ammataitoisen työvoiman saamiseksi on alueella tehty koulutus- ja rekrytoin selvityksiä. Alumiinin käsi ely on erikoisosaamista vaa vaa eikä siihen ole koulutusta tarjolla, vaan taidot kasataan useasta eri koulutusohjelmista, esimerkiksi rakennus- ja metallialan perustutkinnoista. Työnantajat ja oppilaitokset ovat yhteistyössä laa neet suunnitelmia yritysten tarpeisiin vastaavien koulutusten järjestämiseksi. Työ ömyysaste on edellisen ohjelman laa misajankohdasta kasvanut ja oli huh kuun 2014 lopussa toimintaalueellamme noin 9 %. Työllisyyden heikentymiseen ovat vaiku aneet rakennuspuusepänteollisuuden globaalit muutokset ja suurten yritysten toimialajärjestelyt, jotka ovat johtaneet toimipisteiden sulkemiseen. Työ ömyysaste on maakunnan keskiarvoa korkeampi, mu a koko maan tasoa parempi. Maakunnan korkein työ ömyysasten on Ähtärissä 10,9 %. Nuorten työllisyys on maakunnan keskiarvoa parempi. ( Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) Tulevina vuosina ikärakenteen vääristymä tulee vaikuttamaan työvoimapulaan alueella. Maaltamuu o ja ikärakenteen vääristyminen vaiku avat työpaikkojen ja työvoiman pysymiseen. Erityises nuoret ja hyvin koulutetut muu avat pois alueelta, ja juuri heitä alueemme tarvitsee. Elinkeinorakenne Leimallista toimialueemme elinkeinorakenteelle on kaupan ja palveluiden paino uminen. Päivi äistavarakauppaan on viime vuosina tehty merki äviä toimi lainvestointeja. Vähittäiskaupan hentymä, sen matkailullinen vaikutus ja valtakunnalliset asiakasvirrat ruokkivat alueen erikoisliikkeitä. Uhkatekijän muodostavat kuitenkin maakuntakeskuksen mi avat investoinnit vähi äiskauppaan sekä valtakunnalliset matkailulliset ostoskeskukset (esim. Ideapark ja IKEA Lempäälässä). Sähköinen kaupankäyn on orastamassa alueilla, joissa paikkakukunnan oma ostovoima ei väl ämä ä riitä takaamaan kanna avaa toimintaa (esim. Soini). Uudet toimipaikat syntyvät valtaosaltaan palvelualalle. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan matkailualalle odotetaan syntyvän Suomessa uu a työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Matkailuala on tulevaisuuden ala myös Etelä-Pohjanmaalla, ja sen kehi äminen luo kasvua ja edellytyksiä koko maakunnan menestykselle. Matkailijoiden alueelle tuoma rahamäärä on kasvanut 162 % kymmenessä vuodessa. Matkailu työllistää paljon nuoria sekä heijastusvaikutuksina myös muiden alojen osaajia. (Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia vuosille ). Toiminta-alueemme on matkailullises Etelä-Pohjanmaalle tärkeää seutua. Tänne kohdistuu vuosi ain noin kolmannes koko maakunnan matkailutuloista. Maakunnan seitsemästä strategises tärkeästä matkailu- ja palvelukeski ymästä kolme sijaitsee en sen toiminta-alueellamme: Ähtärin matkailukeski ymä, Tuurin ostosmatkailukeski ymä ja Kuortaneen liikuntamatkailukeski ymä. Myönteisenä kehityksenä nähdään alueen matkailun kärkityritysten en sestään ivistynyt yhteistyö ja toisiaan täydentävät toiminta-ajatukset sekä uusien ulkomaisten asiakasryhmien tavoi aminen. Alueen teollisuus on kokenut viime vuosina kovia. Rakennuspuusepänteollisuuden globaalit muutosvoimat ovat johtaneet etenkin liimalevyteollisuudessa mi aviin saneeraustoimiin ja ir sanomisiin. Suurten yritysten toimialajärjestelyt ovat sulkeneet yrityksiä ja johtaneet tuotannon alasajoon niin rakennuspuusepän-, kuin myös metalliteollisuudessa. Rakennustuotantoalaan lii yen alueellemme toimii kuitenkin vielä esimerkiksi laadukkaita hirsirakentamisen, puu- ja puualumiini-ikkunoita sekä ovia valmistavia yrityksiä ja useampia erikoistuo eita (esim. portaita, lasite uja terasseja, saunan sisustuselemen ejä) valmistavia yrityksiä. Teollisuuden alalla myönteisenä ilmiönä voidaan nähdä alumiiniteollisuuden säilyminen ja vahvistuminen. Yritykset valmistavat tuo eita suoraan kulu ajille ja komponen eja teollisuuden vaihteleviin tarpeisiin. Alueellamme toimii Euroopan suurin alumiiniveneiden valmistuskeski ymä, 80 % eurooppalaisista veneistä valmistetaan täällä. Alueellemme on sijoi unut useita alumiiniprofiilien puristamiseen ja pintakäsi elyyn erikoistuneita, erikoistankkeja ja säiliöitä valmistavia sekä metallisia rakennuselemen ejä valmistavia yrityksiä. Julkisivuteollisuuden hentymä, sen kasvu sekä erikoissäiliöiden valmistuksen suotuisa kehitys ja kasvuhalu alueella ovat myös posi ivisia seikkoja. Maatalous potee jatkajapulaa. Sukupolvenvaihdosten määrä on muuta maakuntaa vähäisempää. Rakennemuutos on vähentänyt sikatalouden merkitystä ja elinkeinon hentymää muun muassa Alavudella. Alueelle ominainen nurmiviljely on mahdollistanut muutamien suurten maidontuotantoon keski yneiden maa lojen syntymisen. Elintarvikkeiden jalostus perustuu paikalliseen ostovoimaan, lukuun o ama a yhtä teollisten leipomotuo eiden valmistuksen yritystä, joka on omalla toimialallaan edelleen merki ävä toimija ko markkinoilla. Maaseudun infrastruktuuri ja etenkin alemman everkon huono kunto ja ylläpito huole avat maaseudun asukkaita ja yri äjiä. Maaseudulla asumisen ja yri ämisen kannalta everkon kunnostus on erityisen tärkeää, jo a maaseudun elinkelpoisuus voidaan taata. Alueellemme on rakenne u valokuituverkko, joka luo mahdollisuuksia nopeita e- toliikenneyhteyksiä vaa van yritystoiminnan kehi ymiselle. Alueanalyysi kehi!ämisen lähtökohtana Kehi ämisstrategian valmistelussa on lähde y liikkeelle toiminta-alueen vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisesta sekä niihin perustuvien tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien analysoimisesta. Alueanalyysin työvälineenä on käytetty SWOT-analyysia, jonka sisältö on saatu strategiatyöryhmiltä ja Kuudestaan ry:n hallitukselta, Etelä-Pohjanmaan tulevaisuustyöpajasta, alueen kylä- ja maaseutusuunnitelmista ja paikallisen kehi ämisen työpajoista. Kuudestaan ry 5

6 Vahvuudet - Vahva maa- ja metsätalous - Eri toimialojen vahvat kärkiyritykset - Mahdollisuus paikallisen energiantuotantoon - Toimivat liikenneyhteydet ja seutuverkko - Turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö - Suositut matkailukohteet - Luonto ja arvokkaat maisema-alueet - Yhteistyön perinne sekä järjestötoiminta - Kuluuriperinne Mahdollisuudet - Maaseudun arvostuksen kasvu - Matkailuvirtojen hyödyntäminen - Innova iviset palveluratkaisut - Yhteistyö veturiyritysten kanssa - Etätyöskentely - Energiaraaka-aineiden hyödyntäminen - Lähiruoan tuotanto - Arvokkaiden luonto- ja maisema-alueiden monipuolinen hyödyntäminen - Kuluuriympäristöjen parantaminen Heikkoudet - Ylempiasteisten työpaikkojen puuuminen - Matala koulutusaste - Suhdanneherkät elinkeinot - Yriäjien verkostoitumisen vähäisyys - Alemman luokan estö ja teiden kunto - Paikallisen imagon kehiymäömyys - Markkinoin osaamisen puute - Arka suhtautuminen kansainvälistymiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön Uhat - Maaltamuuo - Ikärakenteen vääristyminen - Koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen väheneminen - Maatalouden epävarma tulevaisuus ja heikko kannaavuus - Palvelujen keskiäminen - Perintökohteiden rappeutuminen - Kaupan alan yritysten kannaavuuden heikkeneminen maakuntakeskusten investoin en vuoksi Strategian valmistelussa mukana olevien arviot toiminta-alueemme vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. YHTEISTYÖ JA OPIT EDELLISILTÄ OHJELMAKAUSILTA Toimintamme on perustunut paikallisten verkostojen kaua saatuun etoon ruohonjuuritason tunnoista ja toiveista. Paikallisen verkostomme muodostavat alueen yleishyödylliset järjestöt, muun muassa kyläyhdistykset, urheiluseurat, 4Hyhdistykset, MLL ja kunnat sekä muut yhteistyökumppanit. Paikallista kehiämistyötä olemme tehneet osallistumalla eri verkostojen toimintaan ja toteuamalla omia kehiämishankkeita, jotka ak voivat kylätoimintaa, luovat kansainvälisiä kontakteja ja lisäävät ympäristö- ja jätevesi etoua. Lisäksi toteute!in koordinoin hankkeita, joilla saa in rahoiteua kylille tarpeellisia pieniä investoin toimenpiteitä. Ohjelmakaudella Leader-ryhmämme nousi nopeas alueellamme merkiävään rooliin yritysten tukijana ja elinkeinollisten kehiämistoimien rahoiajana. Yritystoiminnan verkostolla on ollut tärkeä rooli onnistumisessamme elinkeinojen kehiäjänä. Kuudestaan ry:n yritystukijaosto ja Kuusiokun en ja Järviseudun alueen Yritys-Suomi -työryhmät on koeu tärkeiksi osaamisen- ja edonvaihdon kanaviksi, työryhmien toiminnan jatkumisesta vuosina on soviu. Yriäjäjärjestöt ja oppilaitokset ovat läheisiä yhteistyökumppaneitamme elinkeinotoiminnan kehiämisessä, yhteistapaamisia järjestetään useamman kerran vuodessa. Kansainvälistymistoimissa yhteistyö Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan Leader-ryhmien kanssa on tärkeää. Yksiäinen Leader-ryhmä on usein liian pieni kumppani eurooppalaisessa toimijakentässä. Tarviavia kumppaneita ei aina löydy riittäväs yhdeltä toiminta-alueelta. Alkukaudesta Kuudestaan ry:llä ja Aisapari ry:llä oli yhteinen kansainvälisten asioiden koordinaaori. Ak voinnista huolimaa kansainvälinen toiminta ei toteutunut suunnitelmien mukaan, vaikka kansainvälisiä hankkeita oli suunnieilla useita. Osa hankkeista pysähtyi hanketoimijoiden liian raskaaksi kokemaan byrokra aan. Edellä mainitusta oppineena aikomuksenamme on lisätä tukea toimijoille kansainvälisten toimenpiteiden toteuamisessa. Onnistumisia koimme Ruotsin Leader Milandin kanssa toteuamassamme nuorten yriäjyyteen, yrityskasvatukseen ja kansainvälistymiseen liiyvässä Idea- Camp- hankkeessa, jossa nuoret olivat ak ivisina toimijoina. Leader Milandin kanssa on soviu yhteistyön jatkamisesta tulevalla kaudella. Toinen kansainvälinen hankkeemme oli Kuudestaan ry 6

7 IntoRiding, jossa tehin yhteistyötä kouluratsastustoimintaan lii yen. Hanketoimijat saivat hollanlaisia ja tanskalaisia yhteistyökumppaneita jatkamaan yhteistyötä hankkeen jälkeenkin. Kuudestaan ry oli osarahoi ajana Culture Callinghankkeessa, jonka teemana oli kuvataide ja taidemuseot. Hankkeen avulla saimme luotua kontakteja Italiaan, Latviaan ja Lie uaan. Saksan Schleswig-Holsteinin alueen Leader -ryhmien kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaan olemme tehneet yhteistyötä matkailuun, bioenergiaan, tuulivoimaan ja kul uurin lii yen. Kumppaneita olemme saaneet Espanjasta, Latviasta ja Lie uasta, ja näiden maiden kanssa olemme alustavas sopineet yhteistyöstä nuoriin, matkailuun ja kulttuuriin lii yen ohjelmakaudella Maakunnallisissa verkostoissa toimimalla olemme päässeet vaiku amaan maakunnallisiin rahoituslinjauksiin, edonvaihtoon ja toisilta oppimiseen. Tähän verkostoon kuuluvat muun muassa Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät, ELYkeskus, ProAgria, MTK, Uusyrityskeskus, Etelä-Pohjanmaan yri äjät, maakuntakorkeakoulut, yliopistot, amma -instuu- t ja osaamiskeskukset. Leader-ryhmien tärkeys Etelä-Pohjanmaan kehi ämistyössä on tunnuste u, siitä esimerkkinä voidaan mainita Leader- ryhmien yhteisen jäsenen ja varajäsenen paikkojen myöntäminen Maakunnan yhteistyöryhmään (MYR) ja vastaavat paikat Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöön. Leader-ryhmät ovat sopineet vuosi ain edustajan kumpaankin ryhmään. Kuudestaan ry:n toiminnanjohtaja toimii vuodet Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenenä. STRATEGIAN LAADINTAPROSESSI Elävä maaseutu hyvinvoivat ihmiset -strategian laadinnan pohjana ovat opit menneiltä ohjelmakausilta. Strategian valmisteluun on osallistunut lukuisa joukko alueen akivisia toimijoita. Strategian päivi äminen aloite in keväällä Valmistelun pohjaksi halusimme selvi ää Leader-ryhmämme vaiku avuu a, onnistumisia, mielikuvaa ohjelmakauden toteutumisesta, kehi ämiskoha ja toimijoiden tulevaisuuden kehi ämistoiveita. Kyselyn teemme Etelä-Pohjanmaan Pro- Agrialla kesällä 2012, ja se kohdenne in hanketoimijoille, yri äjille ja kunen edustajille. Kyselyn vastausprosen oli varsin hyvä ja saimme siitä paljon materiaalia strategian tueksi. Samassa yhteydessä kuntajohtajat ja kunen elinkeinotoimesta vastaavat henkilöt haastatelin henkilökohtaises. Strategiatyön tausta-aineistoa kerä in alueelta lukuisissa laisuuksissa. Lisäksi Leader-rahoituksella toteutetut hankkeet ovat toimineet hyvinä informaaolähteinä. Strategian valmisteluun peruste in kolme työryhmää: Kehi y- vät elinkeinot ja yri äjyys, Viihtyisyys ja vapaa-ajan mahdollisuudet ja Hoide u ja viihtyisä ympäristö. Työryhmien jäsenten työskentelyä vauhdi amaan kutsu in kunkin alan asiantunjoita, joilla oli osaamista työryhmätyöskentelystä. Työryhmiltä saimme runsaas konkree sia hankeideoita ja toimenpide-ehdotuksia uudelle ohjelmakaudelle. Ryhmien jäsenet osallistuivat alueella järjeste yihin kyläiltoihin ja kuntakohtaisiin laisuuksiin. Lisäksi työryhmän jäsenet tuo vat itsenäises ideoita strategiaan ja kommentoivat luonnosta. Nuorilta keräsimme ideoita oppilaitosvierailujen yhteydessä, messutapahtumissa, kansainvälisen nuorisohankkeemme IdeaCampin kokoontumisissa ja Nuorten yri äjyyskasvatushankkeen laisuuksissa. Nuorten tuo amat ideat lii yivät lähinnä yri äjyyteen, kansainväliseen yhteistyöhön ja harrastusmahdollisuuksien ja viihtyvyyden lisäämiseen. Monin eri menetelmin kerä y materiaali on koo u ohjelmakauden strategiaksi. Sen painopisteet, tavoi eet ja esimerkit toimenpiteistä perustuvat alueen todellisiin tarpeisiin ja asukkaiden esille tuomiin ideoihin. Strategiasta muodostui laaja-alainen, joka on hyvin tyypillistä, koska yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kirjo alueellamme on varsin suuri. Strategian avainasioiksi ovat nousseet yhteistyö eri toimijoiden kesken, elinkeinojen kehi äminen, uusiin avauksiin kannustaminen ja alueen viihtyvyyteen panostaminen. Leader-ryhmämme rooli nähdään merki ävänä alueen ruohonjuuritason akvoinnissa, pienten toimijoiden tukemisessa ja verko ajana toimijan kokoon katsoma a. Kuudestaan ry:n hallitus on antanut oman panoksensa strategian valmisteluun hallituksen kokouksissa, kyselyissä ja työryhmätyöskentelyssä kommentoimalla strategialuonnoksia. Strategian ensimmäinen versio esitelin kunen päättäville elimille jo syksyllä 2012 ja saadut palau eet huomioi- in strategian valmistelussa. Tilaisuus kpl Osallistujat Kyläillat Akvoinlaisuudet ja työryhmät Messut ja tapahtumat Kuntalaisuudet Yhteensä: Indikaa oriedoista löytyvät strategiaan lii yvät laisuudet ja osallistujat ajalta Kuudestaan ry 7

8 TEEMAT JA TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA VISIO 2020: Alueemme on viihtyisä ja elinvoimainen, ja täällä on hyvä asua ja yriää. TAVOITTEET: Yritystoiminta on kehiynyt ja kasvanut. Kehiämismyönteisellä ilmapiirillä edistetään innovaa!oiden syntymistä. Kylissä on elämää ja ko!seudulla viihdytään. Lähellä sijaitsevat työpaikat, palvelut, vapaa-ajan mahdollisuudet ja hoideu ja turvallinen ympäristö tekevät alueesta kilpailukykyisen asuinpaikan ja matkailukohteen. KEHITTYVÄT ELINKEINOT JA YRITTÄJYYS Kuudestaan ry :n rahoiamien elinkeinollisten kehiämishankkeiden tuloksena on syntynyt uua yriäjyyä, yritysten kehiämistoimenpiteitä ja investointeja sekä suunnitelmia kehiämistyön jatkamiseksi. Elinkeinollisia kehiämishankkeita on rahoiteu matkailun, hitsaus- ja rakennusteollisuuden, green care -toiminnan sekä maaseudun palvelujen edistämiseksi. Neuvoeluja jatkotoimenpiteistä on käyty kun en, yriäjien ja muiden kehiämisorganisaa oiden kanssa. Aiemmista elinkeinollisista hankkeista olemme saaneet suuntaviivoja strategian työstämiseen ja tulevien kehiämistoimenpiteiden suunnieluun. Yrityksillä ja elinkeinotoimijoilla on suuret odotukset tulevalle kaudelle elinkeinojen ja yritysten tukemisessa. Harvaan asutulla maaseudulla työelämän nopea kehittyminen ja muutosten huomioiminen ovat tuoneet amma l- liselle koulutukselle haasteita, joihin innova ivisella oeella voidaan vastata. Amma taitovaa mukset kasvavat teollisuudessa sekä maa- ja metsätaloudessa, joten pieniin alihankintatyötä tekeviin yrityksiin tarvitaan laaja-alaista osaamista. Suurin osa oppimisesta tapahtuu työn kaua, joten yritysten, oppilaitosten ja opiskelijoiden kiinteä yhteistyö on perusedellytys kehiymiselle ja uusille innovaa oille. Elinikäinen oppiminen on nykyaikaa, työ ja koulutus limiyvät jatkuvas toisiinsa. Maaseutuyritysten kilpailukyky on riippuvainen erityisosaamisesta ja uusien tuoeiden ja tuotantomenetelmien kehiämisestä. Innovaa oiden syntyminen on saumanvaraista, mua kehiämismyönteisellä ilmapiirillä pyrimme luomaan olosuhteet, joissa niiden syntymistä voidaan edistää. Kuudestaan ry 8

9 Innovaaoita odotetaan alueellamme syntyvän muun muassa metalliteollisuudessa, palvelualalla, energiantuotannossa, kilpaurheiluun lii yvässä toiminnassa ja terveysmatkailun alalla. Kolmiulo eisen tulostuksen (3D-tulostus) ja nopean etoliikenneverkon hyödynne ävyys ovat yksi merki ävä tekijä yritystoiminnan kehi ämisessä maaseudulla. Nuorten yri äjyy ä on alueellamme tue u systemaa ses. Oemme rahoi aneet hankkeita, jotka ovat lisänneet nuorten etoisuu a yri äjyydestä ja kannustaneet heitä yri äjyyteen. Yri äjyyskasvatus on ote u lähes kaikissa alueemme peruskouluissa mukaan opintosuunnitelmaan. Ammallisten oppilaitosten kanssa teemme yhteistyötä viemällä yri äjyysetou a oppitunneille ja edo amalla tukimahdollisuuksista amma in valmistuville opiskelijoille. Alueen nuorille on myös järjeste y yritysideakilpailuja. Yksi tällainen toteute in kansainvälisessä IdeaCamp -nuorisohankkeessa keväällä Kilpailun kau a saatuja liikeidoita arvioiin yhdessä alueen yri äjien, elinkeinotoimesta vastaavien virkamiesten ja Leader-toimiston henkilökunnan kanssa. Ideoista anne in palaute a nuorille ja neuvo in, kuinka ne voisi muu aa oikeaksi yritystoiminnaksi. Parhaat yritysideat palkit- in paikallisten yri äjien luovu amien lahjoitusten avulla. Haluamme jatkaa yri äjyyskasvatuksen edistämistä alueellamme ohjelmakaudella Uusia tuulia teollisuuteen Tavoi eenamme on yhteistyön, osaamisen, toiminnan ja kilpailukyvyn kasva aminen metalliteollisuudessa, rakennustuotantoalalla, puusepänteollisuudessa sekä alihankintaa ja palveluja tuo avissa yrityksissä. Alihankintatyötä tekevät pienet yritykset ovat tärkeitä suuremmille yrityksille. Alueellamme on laadi u suunnitelma muun muassa verkostomaisen hitsauksen kehi ämiskeskuksen perustamiseksi. Hitsauksen kehi ämiskeskus varmistaisi metallialan yritysten kehi ymismahdollisuudet, teknologisen osaamisen, turvaisi työvoiman saatavuuden ja amma taidon kehi ämisen. Kehi ämiskeskus avustaisi yrityksiä innovaaoiden synnyttämisessä, teknologisen osaamisen kehi ämisessä, koulutushankkeiden suunni elussa ja toteutuksessa sekä yritysten verkostoitumisessa. Suurin osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä toimii kansainvälisillä markkinoilla ja ne pyrkivät valmistamaan tuo eensa energiatehokkaas. Alueellemme on systemaa ses kehite y puualan osaamista. Hankkeiden avulla on ediste y rakentamisklusteriin kuuluvien yritysten yhteistoimintaa ja verkostoitumista keskenään ja valtakunnallises sekä sopimushankintasuhteiden ja uusien yritysten syntymistä. Kehi ämistoimet ovat edistäneet alueen puuteknologiakeskuksen muotoutumista, kehi ymistä ja verkostoitumista. Lähellä tuote!ua energiaa Energian hinnannousu aiheu aa lähitulevaisuudessa paineita hajautetun uusiutuvan energian tuotannon kehi ämiseen ja käynnistämiseen. Alueemme innovaaoiden odotetaan syntyvän juuri uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon alalle. Toimenpiteitä uusiutuvan energian tuotannon käynnistämiseksi on jo aloite u. Metsäbioenergiaa hyödynnetään jo nyt jossain määrin, mu a mahdollisuuksia sen käytön laajentamiseen on olemassa. Peltobiomassojen käy öä on selvite y, mu a vielä tarvitaan lisäselvityksiä tuotannon kehi ämiseksi ja laajentamiseksi. Energiakasveja voidaan viljellä kesantopelloilla ja elintarviketuotannosta poistetuilla pelloilla sekä vanhoilla turvesoilla. Maaloilla syntyvät biojä eet ja eläinten lanta, kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden liete ja puunjalostus- ja elintarviketeollisuuden orgaaniset jä eet soveltuisivat myös biokaasun raaka-aineiksi. Tuulivoima on alueellamme yksi varteenote ava vaihtoehto uusiutuvan energian tuotannossa. Etelä-Pohjanmaan lii o on laanut kartoituksen tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista kul uuri- ja luonnonympäristönäkökulmat huomioiden. Kartoituksen mukaan Etelä-Pohjanmaa on potenaaliltaan yksi parhaista sisämaan tuulivoiman tuotannon alueista. Tuulivoimalan sijoi umisesta Soinin kunnan alueelle on jo käynniste y toimenpiteitä. Paikallisen hajautetun energian tuotannon kehi äminen siten e ä pienet tuo ajat voisivat hyödyntää markkinoita, on tulevaisuutemme haaste ja myös mahdollisuus. Verkostomaisen toimintatavan käy ööno o energiantuotannossa ja yritysten välisen yhteistyön avulla on mahdollista lisätä yrityksen kilpailukykyä ja alueen omavaraisuu a energiantuotannossa. Ruokaa omasta maasta Alueellamme tuotetaan lihaa, maitoa, viljaa, juureksia, kananmunia ja jalostetaan pienimuotoises lähes kaikkia näitä sekä lisäksi öljytuo eita. Useimmiten tuo eet menevät keskusliikkeiden kau a kulu ajille ja siten leviävät laajalle markkinaalueelle. Lähiruoka ja lähellä tuote avien elintarvikkeiden kysyntä on noussut merki äväs lyhyellä aikavälillä. Alueellamme lähiruoka voidaan nähdä ruoantuotantona ja -kulutuksena, joka käy ää oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia ja näin edistää paikallistalou a ja työllisyy ä. Lähiruoan merkitys on kasvanut ja tulevaisuudessa sen odotetaan olevan huoma ava. Lähiruoka mielletään ekologiseksi vaihtoehdoksi. Kysynnän ja tarjonnan välillä on kuilu, joka muodostaa samalla suurimman esteen paikallisten tuo eiden pääsylle kauppojen ja matkailuyri äjien tuotevalikoimiin. Kulu ajat haluavat elintarvikkeita, joiden makua ei ole pila u ylipakkaamisella ja pitkillä kuljetusmatkoilla. Perusongelmana on myös se, e ä tuo ajat ovat pieniä toimijoita, joiden tuotantomäärät ja resurssit eivät riitä vastaamaan kysyntään ja markkinoinin eikä tuo eita pystytä toimi amaan säännöllises. Pienten tuo ajien on mahdotonta pärjätä yksin julkisten hankintojen kilpailutuksessa. Monien yksi äisten toimijoiden kanssa asioin on kaupoille ja matkailualan yrityksille ongelma. Tuo ajilla esimerkiksi logisikkakustannukset nousevat suuriksi ja tuo eiden hinnat samalla liian korkeiksi. Suoramyynnin lisääminen mahdollistaisi kulu ajalle mutka oman tavan suosia paikallises tuote uja elintarvik- Kuudestaan ry 9

10 keita ja näin tukea maataloustuotantoa. Alueellemme perustetut lähiruokapiirit on oteu ilolla vastaan, ja toiminnan odotetaan kehiyvän tulevaisuudessa. Ohjelmakaudella teimme uuden avauksen lähiruoan markkinoinnissa. Toteu mme yhdessä muiden eteläpohjalaisten Leader-ryhmien kanssa pilo hankkeen, jossa alueillamme kiertävää paikallisia tuoeita väliävää ruokabussia markkinoidaan. Luonnontuoteala on yksi vähemmälle huomiolle jääneitä aloja, vaikka alueemme luonto antaa mahdollisuudet laajempaakin luonnontuoeiden hyödyntämiseen. Ravintola- ja matkailuala sekä alueella vierailevat matkailijat ovat kiinnostuneita luonnonvaraisista marjoista, sienistä, yrteistä, kalasta ja riistasta. Alueellamme ei sijaitse suuria luonnontuotealan yrityksiä, joten marjojen ja sienien keräys on lähinnä ko tarvelähtöistä ja erinomainen mahdollisuus hankkia sivutuloja. Vähiäiskauppojen ja lähiruokaa tuoavien yhteistyöstä on jo olemassa esimerkkejä, mua vielä tarvitaan toimia, joilla lähiruoka saisi lisää hylly laa kaupoissa. Verkostojen kehiämistä ja uusia yhteistyömuotoja tuoajien ja tuoeita käyävien välille on luotu, mua toiminta on vielä pienimuotoista. Vetovoimaa matkailuun Alueellamme sijaitsevat matkailukeskiymät toimivat vetureina pienemmille matkailutoimijoille, ja välillises niiden kehiämisestä on hyötyä koko seudulle. Pienillä matkailu- ja palvelualan yriäjillä on mahdollisuus täydentää isojen toimijoiden palvelutarjontaa tuoamalla esimerkiksi elämyspalveluja, ja osallistua siten matkailualan kehiämiseen. Puhdas luonto ja vaihtelevat maisemat luovat edellytyksiä matkailun kehiämiselle. Hoideu ympäristö ja hyvinvoivat kylät lisäävät seudullista vetovoimaa ja toimivat samalla alueen matkailuvaleina. Tavoieena on tarjota matkailijoille elämyksiä ja mahdollisuus tutustua alueen kuluuriin, osallistua niihin ja oppia niistä. Alueella toteutetaan vuosiain useita kuluuritapahtumia paikallisista kesämarkkinoista valtakunnallises kiinnostaviin suurtapahtumiin, jotka vaikuavat myös alueen vetovoimaisuuteen matkailukohteena. Matkailualan ja muiden alojen toimijoita verkoamalla on mahdollista saada tuoteua uudenlaisia elämyksiä täällä vieraileville. Lähellä tuoteu puhdas ja luonnosta löytyvä ruoka on jo löytänyt ensä useimpien alueemme ravintola- ja matkailualan yritysten pöy in. Palveluita läheltä Kunta- ja palvelurakenneuudistus heijastuu strategiaan. Palvelurakenteiden muutospaineissa on ryhdyy mie mään alueen palveluiden riiävyyä, saatavuua ja uudelleenjärjestelyjä. Tavanomaisen siivouksen ja kodinhoidon lisäksi tarvitaan muun muassa lasten, vanhusten ja vammaisten hoitopalveluja, fysioterapiaa ja muita hyvinvoin palveluja sekä esimerkiksi koneiden ja laieiden korjaukseen ja huoltoon liittyvää pienyriäjyyä. Yriäjyyteen kannustamalla ja yritystoimintaa tukemalla alueen kilpailukyvyn uskotaan parantuvan ja hyvinvoinnin lisääntyvän. Väestön ikääntyminen, alhainen koulutustaso, maaltamuuo, pienenevä huoltosuhde ja vähenevä koulutus- ja työpaikkojen määrä tulevat olemaan suuri haaste kehiämisstrategian palveluosion menestyksekkäälle toteuamiselle. Kuudestaan ry on rahoianut Kehiämissopimuksilla vauh a yriäjyyteen Kuusiokunnissa! - ja Palveluita ko in Kuusiokunnissa -hankkeet, joiden tekemiä selvityksiä on tässä strategian osiossa hyödynney. Alueemme hyvinvoinnin yksi suurimpia osatekijöitä ovat palvelut, ja on eriäin tärkeää, eä niitä on saatavissa mahdollisimman lähellä kuluajaa. Kuntaliitokset, palveluiden karkaaminen harvaan asutuilta alueilta kasvukeskuksiin, väestön ikääntyminen ja eliniän pidentyminen luovat paineita suuremmille palvelutarpeille, joihin kun en on pyriävä vastaamaan. Kun en vähenevät resurssit eivät tule riiämään, joten alalle tarvitaan yksityisyriäjiä ja yhteisöjä täydentämään palveluiden tarvea. On odoteavissa, eä etenkin koteihin tuoteavien hyvinvoin palveluiden kysyntä lisääntyy en sestään. Tähän vaikuavat sekä asiakkaan mahdollisuus hyödyntää ko talousvähennys eä väestön ikääntyminen. Voidaan oleaa, eä myös alueemme pienyritykset ja niiden yhteenliiymät tulevat olemaan jatkossa keskeisessä asemassa koteihin tuoteavien palveluiden tarjoamisessa. Mikroyritysten merkitys on muutenkin keskeinen, sillä suurin osa alueemme yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä ja näistä suurin osa on yksi tai kaksi henkilöä työllistäviä yrityksiä. Järjestöt ja yritykset tarjoavat laajas kodeissa tuoteavia palveluita. Kysyntä on kasvanut ko talousvähennyksen myötä, mua palveluiden hinta saattaa edelleen muodostua ostamisen esteeksi. Yritykset ovat kuitenkin kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa kodeissa tuoteaviin palveluihin ja tekemään yhteistyötä muiden alalla toimivien kanssa. Yriäjän on hyvä tuntea alansa toimijoita, joa yrityksen toimintaedellytykset säilyisivät ja vahvistuisivat kilpailu lanteen muuuessakin. Palvelualalla yriäjät tai järjestöt ovat kiinnostuneita uusien, luoteavien työntekijöiden palkkaamisesta, mua sitoutuvia työntekijöitä on vaikea löytää. Uusia työntekijöitä kaipaavat alueella toimivat järjestöt, osuuskunnat sekä sii-vousringit. Palvelualalle tarvitaan myös pelisääntöjen luomista kun en ja yritysten väliseen yhteistyöhön ja hyvien käytäntöjen vaihtoon, joa hyvät käytännöt eivät jäisi vain - eyjen työntekijöiden varaan. Vihreää hyvinvoin!a Maaseudun elinkeinotoiminnan kehiämisessä hyvinvoinpalveluilla arvioidaan olevan merkiävä rooli. Hyvinvoin - ja terveyspalveluiden tuoaminen maaseutuympäristössä on kasvava eurooppalainen suuntaus. Maaseutu antaa mahdollisuuksia tarjota ja kehiää uudenlaista hoiva- ja hyvinvoin palveluiden yritystoimintaa. Väestön ikääntymisen ja hoivasuhteen kapeutumisen takia alueella on kasvava tarve Kuudestaan ry 10

11 Luovuua maaseudulle Yriäjyyteen kannustamalla ja yritystoimintaa tukemalla alueen kilpailukyky parantuu ja hyvinvoin lisääntyy. hoiva- ja hyvinvoinpalveluille. Kuudestaan ry on yhdessä muiden Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien kanssa rahoittanut hankkeen, jolla on selvite y green care -toiminnan mahdollisuuksia ja toimintaympäristöä Etelä-Pohjanmaalla. Green care -toiminnan katsotaan soveltuvan hyvin vahvasta maaseutuperinteestä tunnetulle Etelä-Pohjanmaalle, ja etenkin nuorempi sukupolvi on kiinnostunut uudenlaisesta toimintatavasta. Green care voidaan ymmärtää luontoon ja maaseutuympäristöön lii yvänä toimintana, jolla edistetään ihmisten hyvinvoina ja elämänlaatua. Toiminta tarkoi aa luonnon ja maaseutuympäristön; kasvien, eläinten, arkiru- inien, yhteisöllisyyden ja hiljaisuuden hyödyntämistä hyvinvoinnin lähteenä. Green care voi ka aa eri menetelmiä, joita käytetään tavoi eellises ja suunnitelmallises sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa. Se täydentää ja tukee sosiaali- ja terveysalan palveluvalikoimaa ja tarjoaa alan amma laisille luontoa hyödyntäviä terapia- ja kuntoutusmenetelmiä. Kohteena voivat olla ikäihmiset, lapset ja nuoret, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, pitkäaikaistyö ömät, vammaiset, lastensuojelu tai lasten päivähoito. Ennaltaehkäisevälle toiminnalle on akuu ja kasvava tarve muun muassa mielenterveystyössä ja ikäihmisten palveluissa. Luovilla aloilla tarkoitetaan monipuolises tuo eiden ja palvelujen suunni elua sekä toteutusta kysyntälähtöises eri toimialoilla. Luova osaaminen ja luovien alojen yritystoiminta synny ää alueelle taloudellista lisäarvoa. Luovuuteen ja innovaaotoimintaan myönteises suhtautuvalla alueella on mahdollisuus menestyä kilpailtaessa esimerkiksi yritysten sijoi umisesta. Luovien alojen kehi ämisen haasteita on sekä yritysten toimintaympäristössä e ä yksilöiden osaamisessa ja työllistymisessä. Luovan alan toimintaympäristön haasteisiin vastataan parhaiten yritysten verkostoitumisella ja yksilöiden sekä julkisen sektorin yhteistyöllä, jolloin luovuus saadaan kanavoitua innovaaoita synny äväksi toiminnaksi. Kul uuri- ja käsityöalan lisäksi luovuu a hyödyntävät tuotannossaan ja liiketoiminnassaan myös muut toimialat. Teolliset yritykset jo nykyisessä toiminnassaan hyödyntävät ulkopuolisia asiantunjoina kuten muotoilijoita, suunni elijoita ja markkinoinnin amma laisia. Parhaimmillaan eri alojen yhteistyö synny ää innovaivisia uusia tuo eita ja palveluita. Pienille luovan alan yrityksille esimerkiksi 3D-tulostus luo uusia mahdollisuuksia tuo eiden mallintamisessa ja kaupallistamisessa. Perinteisiä luovien toimialojen esiintuojia ovat erilaiset alueemme musiikki- ja kul uuritapahtumat. Kul uuritapahtumat ovat myös laisuuksia, joissa voisi hyödyntää luovien alojen rajapintoja teollisen tuotannon ja palvelusektorin kanssa. Mahdollisuuksia on esimerkiksi luovan toiminnan ja teollisuuden sekä matkailualan yhdistämisessä. Digitaalisten pelien rakentaminen on ala, joka on jatkuvas nousussa ja jonka yritystoiminta ei ole maaneteellises sidoksissa etylle alueelle. Mobiilipelaajien paikkaetoon perustuvat pelit voivat olla tulevaisuudessa myös yksi matkailualan kilpailuvalteista. Pelaajien ikähaarukka on laajentunut, enää se ei ole vain nuorten harrastus, vaan mukana on myös ikääntyviä asiakkaita. Oppilaitokset ovat tärkeä kumppani luovien alojen kehi ämistyössä, joten ne tulisi huomioida opetuksessa, kurssitarjonnassa ja yri äjyyskasvatuksessa. Tuettavat toimenpiteet: Tuetaan alueen yritysten perustamista ja investointeja Tuetaan alueen yritysten alihankintatyön laadun ja toimintavarmuuden kehi ämistä Verkotetaan eri aloilla toimivia henkilöitä, yrityksiä ja tuotantolaitoksia Tuetaan yritysten liiketoimintaosaamisen kehi ämistä, koulutusta ja rekrytoina Lisätään verkostojen avulla toiselta oppimista ja etotaidon vaihtoa Tuetaan toimintaympäristön ja verkostojen kehi ämistä innovaaoiden syntymisen edistämiseksi Tuetaan yritysten energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä Akvoidaan uudenlaisten tuotantomenetelmien käy ööno oon Yhteistyössä esimerkiksi oppilaitosten, 4H- yhdistysten ja MTK kanssa tehdään nuorille tunnetuksi eri alojen yri äjyysmahdollisuuksia ja yritysmuotoja esimerkiksi osuustoimintayri äjyy ä Kuudestaan ry 11

12 Kehi!yvät elinkeinot ja yri!äjyys - määrälliset ja laadulliset tavoi!eet Määrällisten ja laadullisten tavoieiden aseelussa on huomioitu edellisen ohjelmakauden toteutuminen. Kuudestaan ry rahoi kaudella yhteensä 67:n yrityksen tarpeita. Kuudestaan ry tulee myöntämään tukea pääsääntöises mikroyrityksille. Haasteita tavoieiden aseamiseen luo alueen rakennerahastovarojen romahtaminen ja rahoituksen piiriin tulevien yritysten koon kasvaminen alle 50 henkilötyövuoa työllistäviin yrityksiin. Strategian kokonaisrahoituksesta on yritystukiin ja elinkeinolliseen kehiämistoimintaan suunniteltu käyteävän 50 %. Suunniteltu rahoitusosuus perustuu pääyneen ohjelmakauden toteumaan ja alueen yritysten ja elinkeinoelämän edossa oleviin tarpeisiin. Muita mahdollisia tukikanavia: ESR (osaavan työvoiman saatavuus) ja EAKR (PK-yritystoiminnan edistäminen) Asetetut maaralliset..... tavoitteet: Yritystukihakemusten määrä Uusia yrityksiä Syntyneet työpaikat Säilytetyt työpaikat Yritysten kansainvälistymistoimet Elinkeinolliset yhteistyöhankkeet 90 kpl 40 kpl 40 htv 70 htv 5 kpl 5 kpl Asetetut laadulliset tavoitteet: Yhteistyön lisääntyminen Sosiaalisen pääoman lisääntyminen Ympäristövastuullinen toiminta Energiatehokkuuden huomioiminen Prioriteetit: 1. Tietämyksensiirto ja innovoin. 2. Maatalouden kilpailukyky ja maa lojen elinkelpoisuus. 3. Elintarvikeketjun organisoituminen ja riskienhallinta. 5. Luonnonvarojen käytön tehostaminen sekä vähähiilisen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtyminen. 6. Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden vähentäminen ja talouden kehiäminen maaseutualueilla. Kuudestaan ry 12

13 ASUMINEN, IHMISET JA YMPÄRISTÖ Alueemme luonto on monipuolinen ja sen asukkaat arvostavat ympäristön turvallisuua, rauhallisuua ja puhtaua. Ihmiset ovat samalla yhä etoisempia luonnon resurssien vähenemisestä ja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Hoidetussa elinympäristössä on hyvä asua ja siellä viihdytään. Jokaisella on kuitenkin erilainen kokemus siitä, mikä on juuri hänelle hyvä ympäristö. Kuudestaan ry:n toiminta tarjoaa mahdollisuuden määritellä omassa ympäristössä kehiteävät ja toteuteavat toimenpiteet. Strategian avulla toteutetaan toimenpiteitä jotka kohdistuvat luonnonympäristöön ja rakenneuun ympäristöön sekä ihmisten tekemiseen. Hankkeilla pyritään edistämään ympäristön hyvinvoin a ja kestävää kehitystä. Etelä-Pohjanmaan malli kylien kehiämiseen on havaiu hyväksi asumiseen, ihmisiin ja ympäristöön liiyvien toimenpiteiden toteuamisessa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ollut merkiävä rooli yhteistyökumppanina ja rahoiajana paikallisessa kylien kehiämistyössä. ELY-keskus on pääyneellä ohjelmakaudella rahoianut eteläpohjalaisille Leader-ryhmille alueidenväliset kylien kehiämishankkeet, joilla on palkau seudulliset kyläasiamiehet. Kyläasiamiesten keskeisin tehtävä on ollut asukkaiden, järjestöjen ja kun en ak voin kehiämistyöhön, yleishyödyllisten investoin en toteuamiseen ja alueen elinvoimaisena pysymiseen. Tulevalla kaudella tulemme esiämään toimivan yhteistyön jatkamista ja mallin kehiämistä. Viihtyvyys ja vapaa-ajan mahdollisuudet Elämä maaseudulla ja sen mukana kylien asema on muuunut samassa tahdissa kuin kehitys yhteiskunnassa yleensäkin. Kiireisen ja vaa van työelämän vastapainona maaseudulla asuminen koetaan tasapainoavana tekijänä. Alueemme kylät ovat toimivia ja keskenään yhteistyötä tekeviä asuin- ja elinyhteisöjä. Kuudestaan ry on toiminut seudullisena verkoston kokoajana ja kylillä toimivien järjestöjen, oppilaitosten ja kun en yhteistyön kehiäjänä. Ratkaisevassa roolissa verkoston kokoamisessa ja ylläpitämisessä on ollut kyläasiamies, Hoideu ympäristö ja hyvinvoivat kylät lisäävät seudullista vetovoimaa. jonka puoleen eri toimijat ovat kääntyneet tarpeineen ja kehiämisideoineen. Alueellamme on herännyt mielenkiintoa laa a kuntakohtaisia kylienkehiämissuunnitelmia, joissa huomioidaan maallemuuo, yritysten sijoiuminen kylille, palvelujen monipuolinen kehiäminen sekä ympäristön kehiämistoimet. Yhdessä laadiu suunnitelma sitouaisi sekä kun a eä kyliä yhteiseen kehiämistyöhön ja pitkäjänteiseen toimintaan. Suunnitelma toimisi myös lyhyellä aikavälillä erinomaisena työkaluna suunniteltaessa vuosiaisia toimenpiteitä. Kylillämme toimii ak ivisia järjestöjä ja asukkaita, jotka käyävät yksityisiä ja julkisia palveluita. Kylien infrastruktuuri on kunnossa, kylätaloja on remontoitu ja uusien lojen rakentamiseen on kuluneina vuosina panosteu. Kylätaloilla tuotetaan monipuolises erilaisia liikunta- ja vapaa-ajanpalveluja. Kylillä järjestetään myös ikääntyvälle väestölle yhteistyössä kun en ja järjestöjen kanssa palvelupäiviä, joissa kyläläisille tarjotaan terveyteen ja hyvinvoin in liiyviä palveluja (esim. terveydenhoitajan tarkastus, liikuntatuokio ja paloturvallisuusopastus). Liikkuvien palvelujen kehiäminen on myös ollut esillä kun en kanssa käydyissä yhteistyökeskusteluissa. Lähellä sijaitsevien harrastus- ja vapaa-ajanvieomahdollisuuksien tarjonta takaa alueen pysymisen kilpailukykyisenä asuinpaikkaa valiaessa ja matkailua kehiteäessä. Kylillä huomioidaan erityises nuoret ja lapset virkistysalueiden ja liikuntapaikkojen kunnostamisessa ja rakentamisessa. Uimarannat, liikuntapaikat, pa kka-, mooorikelkka- ja vesistörei t sekä latuverkostojen ylläpito vaa vat jatkuvaa kunnostusta ja asukkaiden työpanosta. Kuudestaan ry 13

14 Kuluuritarjonnan monipuolistaminen, kuluurikohteiden arvostaminen ja säilyäminen sekä ympäristöstä huoleh minen lisäävät viihtyvyyä. Perinteiset kylien tapahtumat, retket, talkoot ja perinteiden ylläpito luovat yhteishenkeä kylille ja ak voivat ihmisiä toimintaan. Toiminta-alueelle on rakenneu valokuituverkko, jonka piiriin on saatu suurin osa alueen kylistä. Tulevaisuuden visiona on, eä valokuituverkko ja toimivat etoliikenneyhteydet ulouvat syrjäisimpiinkin kyliin. Valokuituverkon rakentaminen on lisännyt asukkaiden etotekniikan tuntemusta, monipuolistanut palvelutarjontaa ja luonut tasavertaiset mahdollisuudet syrjäkylille ja taajamiin. Etenkin nuorille e-toliikenneverkko on tärkeä opiskelujen ja yhteydenpidon väline. Liikkumisen osalta liikenneturvallisuuden parantaminen, kevyenliikenteenväylien rakentaminen, valaistuksen lisääminen ja teiden kunnostus ovat asumiseen ja yrittäjyyteen liiyviä tärkeitä asioita. Harvaan asutulla alueella julkisen liikenteen puueet tuovat omat hankaluutensa sekä ikäihmisille eä lapsiperheille. Ikäihmisille asioin matkat ja lapsille koulumatkat voivat muodostua kylillä asumisen esteeksi. Kuluuriympäristö Kuluuriympäristömme on viihtyvyyteen liiyvä keskeinen voimavara. Kuluuriympäristöllä tarkoitetaan kokonaisuua, jonka muodostavat rakenneu kuluuriympäristö eli rakennusperintö, kuluurimaisema ja muinaisjäännökset. Rakennusperintöä ovat rakennukset ja rakennetut alueet sekä erilaiset rakenteet, kuten et tai sillat. Kuluurimaisemassa näkyy, miten ihmisen toiminta on sopeutunut ja hyödyntänyt luonnon elemenejä, maaperää, topografiaa ja ilmastoa. Kiinteät muinaisjäännökset ovat maisemassa ja maaperässä säilyneitä jälkiä muinoin eläneiden ihmisten toiminnasta. Valtakunnallises merkiäviksi kohteiksi on alueeltamme luokiteltu Kuortaneenjärven ja Ähtärinrei n kuluurimaisemat. Alueen vetovoimatekijäksi voidaan tunnustaa arvokkaat maisema-alueet ja kuluuriperintö yleensä. Kulttuuriympäristöstä puuuu kuitenkin etoa tai olemassa olevaa etoa ei ole riiäväs hyödynney. Kuudestaan ry on rahoianut Helsingin yliopiston Ruralia-ins tuu lle hankkeen, jolla pilotoi in ko seutusuunnitelma Kuortaneenjärven ympäristöön. Ko seutusuunnitelmassa luo in käsitys siitä, millainen on Kuortaneenjärven ympärillä elävien ihmisten yksiäisistä ko seutukokemuksista yleisellä tasolla kutoutuva ko seutu; mitkä ovat alueen asukkaiden mielestä keskeiset luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja toiminnallisen ympäristön kohteet, jotka tulee oaa huomioon alueen kehittämisessä. Hankkeen tuloksena julkais in teos Ko seudun kerroksia Kuortaneelta. Ruralia-ins tuu n lisäksi yhteistyötä kuluuriympäristön kehiämistoimissa tehdään maanomistajien, ko seutuseurojen ja kun en kanssa. Alueellamme on ko seutumuseoita ja ko seututyötä tehdään jatkuvas, mua toiminta on muutamien ak i- visten asiantun joiden käsissä. Toimenpiteitä ko seututyön tuomiseksi nykypäivään on aloiteu ja museoille on kehitey tapahtumia, joissa on huomioitu kaikki ikäpolvet vauvasta vaariin. Ko seututoiminnan elävöiämistä ja ak voin a halutaan jatkaa. Pusikoiden raivaus ja muiden maisemanhoitotöiden toteuaminen pitävät alueen viihtyisänä asua ja yriää. Kyläet ja kylien luontopolut tarjoavat mahdollisuuksia myös matkailullises tuoden esille kylien historiaa ja kuluuria. Vanhojen viljelyalueiden yhteydessä sijaitsee arvokkaita perinnebiotoopeja ketoja, niiyjä ja hakamaita, jotka ovat uhkana kadota. Perinnebiotooppien ennallistaminen säilyää kuluurimaiseman monimuotoisuuden ja lisää alueen viihtyisyyä. Alueellamme on myös perinteisiä maatalouteen ja lähinnä karjankasvatukseen liiyviä rakennelmia ja rakenteita (esim. kiviaitoja), jotka tulisi säilyää. Luonnonympäristö Luonnonympäristössä kiinnostus vesistöjen hoitoon ja kunnostukseen on lisääntynyt. Vesipoli ikan puitedirek iviin liittyvät asiat ja edot vaadiavista toimenpiteistä ovat keskeisiä, kun vesistöjen laatua halutaan nostaa riiävälle tasolle. Paikallises kunnostustyöt lisäävät viihtyvyyä, ja valtakunnallises sekä Euroopan laajuises vesistöjen kunnostus vaikuttaa Itämeren rehevöitymiseen, koska alueellamme sijaitsee Lapuanjoen ja Kyrönjoen vesistöjen latvavesiä. Kartoitustyötä monivaikueisista kosteikoista on tehty ja valmiita vesistöjen kunnostussuunnitelmia on odoamassa investoin rahoitusta. Ajatus nykyaikaisesta kestävästä metsätaloudesta pohjautuu metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Uusiutuvien energiaraaka-aineiden käytön lisääminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen sekä luonnosta saatavien raaka-aineiden jalostaminen toteutetaan kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Luonnosta saatavat raaka-aineet ovat mahdollistaneet lisäansiot ja tulolähteet maaseudulla. Luonnonympäristöä tulee vaalia, mua myös toteuaa toimenpiteitä, joissa luontoa käytetään tulonlähteenä. Huolena on ihmisen vieraantuminen luonnosta. Luonnonympäristöstä voimme nau"a myös rakennettuja pa kkareiejä, latuverkostoja ja mooorikelkkauria sekä vesistöreiejä käyäen. Viihtyisä ja hoideu maaseutumaisema lisää alueen houkuelevuua asuin- ja vapaa-ajanviettopaikkana. Ympäristöyriäjyys luo uusia toimeentulomahdollisuuksia maaseudun yriäjille, mua myös asukkaiden työpanosta ja resursseja tarvitaan luontoon rakenneujen rei"en kunnostus ja ylläpitotöihin. Tavoieenamme on tukea uusia toimintatapoja, joilla lisätään alueen asukkaiden halua huoleh a ympäristöstään. Green care -toiminta mahdollistaa luonnon hyödyntämisen luontoa kuluamaa. Yhteistyötä luonnonympäristöön kohdistuvissa toimenpiteissä tehdään alueen maanomistajien, kun en ympäristötyöntekijöiden, ELY-keskuksen, luonnonsuojelujärjestöjen, Pro Agrian ja MTK:n kanssa. Kuudestaan ry on toteuanut omana tuotantonaan Yhteinen ympäristömme -hankea, jossa yhtenä toimenpiteenä on vesienkunnostustoimenpiteiden ak voin. Kuudestaan ry 14

15 Tuettavat toimenpiteet: Kyläasiamiestoiminnan jatkaminen ja kehiäminen Laaditaan kaavat kuntakohtaiset kylienkehiämissuunnitelmat Tuetaan kylien pieniä investointeja ja ak voidaan toteuamaan suurempia investointeja Ak voidaan kyliä kehiämään tarjoavia palveluja ja luomaan kylätaloista toimivia palvelukeskuksia Tuetaan kylien keskinäistä ja kansainvälisten yhteistyötä Tuetaan kuluurin alalla tehtäviä uusia avauksia Yhteistyössä verkoston toimijoiden kanssa helpotetaan kylien asukkaiden liikkumista Tuetaan ko seutusuunnitelmien laadintaa ja tuodaan alueen historiaa esille uusin menetelmin Tuetaan toimia joilla saavutetaan kuluuriympäristön vaalimiseen asennemuutos Tuetaan nuoriin kohdistuvia ko seutuun liiyviä toimenpiteitä Tuetaan nuorten pieniä investointeja ja tapahtumia Ak voidaan perinnebiotooppikohteiden ja vanhojen rakennelmien ennallistamiseen Mahdollistetaan vesistöihin liiyvien kunnostussuunnitelmien laa minen ja pienimuotoisten kunnostusten toteuaminen Tiedotetaan uudenlaisin menetelmin alueen ympäristöstä Järjestetään kylille ak voin laisuuksia hyvien toimintamallien ja käytäntöjen siirtämiseksi Asuminen, ihmiset ja ympäristö - määrälliset ja laadulliset tavoieet Määrällisten ja laadullisten tavoieiden aseelussa on huomioitu kuluneen ohjelmakauden toteutuminen. Kuudestaan ry rahoi kaudella yhteensä 69 yhteisöllistä hankea. Hankkeista 6 oli koordinoin hankkeita, jotka sisälsivät yhteensä 70 alahankea. Hakemuksia Leader-ryhmälle vastaanote in enemmän mitä oli mahdollista rahoiaa. Leader-ryhmän hallitus teki ohjelmakaudella vuosiain tarkat rahoituslinjaukset, joita noudate in päätöksenteossa. Strategialla tavoieien aseamiseen vaikuavat myös haeavaan Leader rahoituksen määrä ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yleishyödyllisiin hankkeisiin ja investointeihin maaseutuohjelmasta alustavas varau rahoitus. ELY-keskus on rahoianut aiemmilla ohjelmakausilla suuremmiksi luokiteltavat investoin - ja kehiämishankkeet. Asetetut maaralliset..... tavoitteet: Palveluja ja tapahtumia lisäävät toimenpiteet Laaditut kuntakohtaiset yhteisöjen kehiämissuunitelmat Laaditut ympäristön kehiämissuunnitelmat Rakennetun ympäristön pienet investoinnit Luonnonympäristön investoinnit Kansainvälistä yhteistyötä lisäävät toimenpiteet Osaamista lisäävät toimenpiteet 50 kpl 4 kpl 10 kpl 100 kpl 10 kpl 10 kpl 50 kpl Asetetut laadulliset tavoitteet: Sosiaalisen pääoman lisääntyminen Yhteisöllisyyden llisääntyminen Toiminnan jatkuvuus hankkeen jälkeen Toimenpiteen siirreävyys Prioriteetit: 1. Tietämyksensiirto ja innovoin. 3. Elintarvikeketjun organisoituminen ja riskienhallinta. 4. Ekosysteemin palauaminen, säilyäminen ja parantaminen. 6. Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden vähentäminen ja taloudellinen kehitys. Kuudestaan ry 15

16 TOIMENPITEET KÄYTÄNTÖÖN Kuudestaan ry toteuaa Leader-strategiaansa valitut painopisteet ja hallituksen vuosiain määrielemät linjaukset huomioiden. Linjaukset otetaan huomioon myös Leader-ryhmän päiviäisessä työssä. Linjauksia noudaamalla kehiämisajatukset ja hankehakemukset saadaan suunnitelmalliseen ja systemaa seen päätöksentekoon hallitukselle. Toimiston käytännön työpanoksena toteutuu edoaminen, hankehakemusten päätösvalmistelu, hankkeiden seuranta ja omien hankkeiden toteuaminen. Kuudestaan ry:lle on kirjau arvot, jotka määrielevät toimintaamme. Määrielemämme arvot tulevat toimimaan myös tulevalla ohjelmakaudella strategian toteuamisen lähtökohtana. Arvot Kuudestaan ry:n ohjenuorana on varmistaa hankerahoitustoiminnan ja myös koko muun toiminnan laatu. Toiminnan laatu lähtee henkilöstön myönteisistä asenteista ja asiantuntemuksesta, sekä kyvystä joustavaan työskentelyyn, jota tuetaan tarkoituksenmukaisella ja jatkuvalla koulutuksella. Joustavat työtavat takaavat kyvyn vastata nopealla aikataululla asiakkaidemme tarpeisiin. Tehokkuuden ohella painotamme luoteavuuden ja vastuullisuuden merkitystä. Tärkeässä asemassa on myös toiminnan ja kokemuksen kaua laadukkaiksi havaiujen pysyvien kumppaneiden verkosto. Toiminnan korkean laadun lisäksi meille tärkeitä asioita ovat avoimuus ja rehellisyys asiakkaitamme, henkilöstöämme ja kaikkia sidosryhmiämme kohtaan. Menestymme, kun alueemme menestyy. Viesntä Vies ntään kiinnitetään ohjelmakaudella erityistä huomiota. Sähköinen haku tuo omat haasteensa ohjelmakauden alkuun, joten alueen toimijoille edotetaan ohjelmakauden avauksesta sekä yritys- ja hanketukien haun aikatauluista ja käytännöistä ak ivises. Vies nnässä huomioidaan valtakunnallinen Leader-brändityö. Yhtenäinen graafinen ilme otetaan käyöön ja yhdistyksen www-sivut, esieet ja muu painomateriaali uudistetaan. Kuudestaan ry:llä on käytössään vies ntästrategia ja vuosiainen viesntäsuunnitelma, joissa eritellään sisäisen ja ulkoisen vies n- nän ydinasiat ja toimenpiteet. Vies nnällä pyritään ak voimaan toimijoita, edottamaan uusista kehiämismahdollisuuksista ja väliämään etoa hankkeiden onnistuneesta toteuamisesta ja hyvistä käytännöistä. Vies ntään etsitään ja omaksutaan ak ivises uusia keinoja ja välineitä, kuten sosiaalisen median hyödyntämistä. Hanketoimijoita kannustetaan ak iviseen viesntään ja tarviaessa heille tarjotaan vies ntäkoulutusta toimintansa tueksi. Sisäisen vies nnän piiriin kuuluvat yhdistyksen henkilöstö, hallitus ja jäsenet. Sisäinen edoaminen tapahtuu lähinnä sähköpos n ja edoeiden kaua. Paperinen edote julkaistaan muutaman kerran vuodessa ja se sisältää etoa rahoitusmahdollisuuksista, hakuajoista, yhdistyksen muusta toiminnasta sekä paikallisista parhaista käytännöistä. Sisäistä vuorovaikueista vies ntää hoidetaan hallitusten kokousten ja henkilöstön säännöllisten palaverin kaua. Yhdistyksen ulkoisen vies nnän piiriin kuuluvat useat eri tahot alkaen alueen asukkaista aina Maa- ja metsätalousministeriöön. Tiedoamisen työkaluina ja kanavina ovat www-sivut, uu skirjeet, edoeet, esieet, paikallisja maakuntalehdet, radio, edotus- ja koulutus laisuudet, sosiaalinen media ja henkilökohtaiset kontak t. Kuudestaan ry 16

17 .... Strategian toteutumisen tarkeimmat menestystekijat:.. LEADER-rahoituksesta viesminen suunnitelmallises ja ymmärre äväs eri viesntämenetelmiä käy äen Elävä maaseutu hyvinvoivat ihmiset - strategian tulkinta operaivisella tasolla Osallistavan toiminnan käy ööno o kehi ämishanketyössä - paikalliskehi ämisen osaamisen lisääminen ja toimintatapojen uudistaminen Henkilöstön osaamisen kehi äminen Kuudestaan ry:n viesnnän päämäärät : Hankeetouden avoin ja tasapuolinen jakaminen Alueen toimijoiden akvoiminen Sidosryhmäsuhteiden ylläpitäminen ja kehi äminen LEADER-toiminnan tulosten ja hyvien käytäntöjen levi äminen Oman tunne uuden ja vaiku avuuden lisääminen toiminta-alueella Kuudestaan ry:n strategia ja toimenpidesuunnitelma ohjelmakaudelle julkistetaan väli ömäs, kun maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt strategian. Alueen kunnissa järjestetään kiertue, jonka yhteydessä strategiaa esitellään. Kehi ämistoimenpiteistä jaetaan etoa kuntapää äjille ja kunen eri vastuualueiden hallinnoijille, alueen yrityksille, liitoille, yhdistyksille, seuroille ja muille seudullisille toimijoille. Painetun asiakirjan lisäksi julkaisu on saatavilla sähköisenä versiona Kuudestaan ry:n omilta verkkosivuilta. Strategian valmistumisesta pidetään erillinen edotuslaisuus ja lähetetään lehdistöedote alueen edotusvälineille. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät ovat tehneet yhteistyötä viesnnässä lähes koko toimintansa ajan. Ryhmillä on ollut yhteinen edo aja, sähköinen uuskirje ja yhteistä messu- ja mainosmateriaalia. Tehtyä työtä aiotaan jatkaa, sillä yhteisviesntä on lisännyt ryhmien tunne uu a sekä omalla alueellaan e ä koko Etelä-Pohjanmaalla. Samalla käsitys Leader-ryhmistä amma!maisina ja osaavina organisaaoina on kasvanut. Ohjelmakaudella yhteisen viesnnän teemoiksi on vali u: Maakunnalliset tapahtumat Ryhmien välisen ja sisäisen viesnnän laatu ja toimintamallit LEADER-toiminnan tulosten ja hyvien käytäntöjen levi äminen Sidosryhmille, hallituksille ja henkilöstölle tehtyjen kyselyjen perusteella toiminnan tuloksista edo amista on edelleen kehite ävä. Sähköinen haku tuo uusia haasteita, toisaalta maakunnallisen Leader-verkoston kehi äminen vaai myös sisäisen viesnnän kehi ämistä. Tähän vastataan yhteisellä koulutuksella ja kehi ämällä yhteisiä työtapoja. Tarkoituksena on, e ä yhteistä viesntäämme kehi ää edelleen vies- nnän amma!lainen yhteistyössä ryhmien henkilöstön ja viesntävastaavien kanssa. Uusia maakunnallisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi teemaviikot valtakunnallisen Leaderviikon tapaan sekä maaseutugaala-tyyppinen juhla toimijoille. Viesnnässä tehdään ivistä yhteistyötä muidenkin Suomen Leader-ryhmien ja muun muassa Maaseutuverkostoyksikön ja ELY-keskuksen kanssa. Oppimissuunnitelma Leader-ryhmänä teemme jatkuvas toiminnan analysoina, luomme uusia toimintatapoja ja määri elemme konkreet- sia tavoi eita ja kehi ämistarpeita. Toimintaa arvioidaan nykyhetken perusteella ja kehi ämällä jatkuvas toimintaa päämäärien saavu amiseksi. Leader-ryhmänä edostamme opit menneiltä ohjelmakausilta ja olemme suunnitelleet keinoja toiminnan kehi ämiseksi sekä osaamisen väli ämiseksi toimijoille. Verkostojen kau a saamme ja välitämme ajantasaista etoa jatkuvas. Hanketoimijoita opastetaan hankkeen suunni elusta toteu amiseen ja loppuraportoinin. Toimijoiden kanssa käymme jatkuvaa vuoropuhelua tavoi ei en ase amisesta ja suunnitelmallisesta kehi ämistyöstä. Tavoi eenamme on, e ä strategian toimenpiteitä toteu aville hanketoimijoille syntyy käsitys strategian tavoi eista ja toimenpiteiden arkielämän välisestä yhteydestä. Oppiminen tapahtuu molemminpuolisena tavoi eellisena toimintana erilaisissa lanteissa, hankkeen suunni elu-, haku- ja toteutusvaiheessa vuorovaikutuksessa hankkeen yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen hakija on akivinen oppija hankeprosessissa ja Leader-ryhmän työntekijöiden tehtävä on movoida hakijaa kehi ämään taitojaan prosessin aikana. Kuudestaan ry arvioi toimintaansa ja oppimista säännöllisin väliajoin toteu amalla hanketoimijoille kyselyn, jossa edustellaan palvelujen asiakaslähtöisyy ä, saatavuu a ja yhteistyön toimivuu a. Kyselyjen tuloksena suunnitellaan tarvi avat toimenpiteet toiminnan ja laadun kehi ämiseksi. Henkilöstön kanssa käydään puolivuosi ain kehittämiskeskustelut. Vuorovaiku eisin toimenpitein edistetään hyvää työilmapiiriä, resursoina ja henkilöstön jaksamista. Säännöllisten toimistopalaverien avulla varmistetaan edonkulku ja toisilta oppiminen työyhteisössä. Hallitus toteu aa vuosi ain itsearvioinnin strategian toteutumisesta ja toimintamenetelmistä. Konkree!set tavoi eet toiminnan kehi ämisessä, niiden mi aaminen ja Kuudestaan ry 17

18 vastuu pääteyjen toimenpiteiden oamisessa käytäntöön ovat osioita, joita seuraamme. Voimavaroja jaetaan asetettujen tavoieiden saavuamiseksi ja organisaa on sisällä toimivien johtoryhmän ja yritystukijaoston tekemää valmistelutyötä hyödynnetään hallituksen päätöksenteon tukena. Laatukäsikirjan laadinta oli strategian valmistelun aikana toteuteu laajempi oppimisprosessi. Laatukäsikirjan päivitystyö on jatkuva oppimisprosessi ja odotuksenamme on, eä suunniteltu ulkopuolisen toteuama toiminnan laadun arvioin tulee parantamaan toimintoja ja toiminnan laatua. Oppimisprosessin arvot: Avoimuuden, vastuullisuuden, oikeudenmukaisuuden, tuloksellisuuden ja luovuuden edistäminen Oppimisprosessin toiminta-ajatus: Edistää oppimista ja väliää tarpeelliset edot ja taidot hankeprosessin ja hankkeen toimenpiteiden toteuamiseksi, sekä hankkeen lopputuloksen arvioimiseksi Oppimisprosessin visio: Tarjota laadukas, kaikille avoin ja yhtenäisen oppimispolku Hankevalmistelu Hankevalmistelu tapahtuu yhteistyössä hakijan ja Leaderryhmän työntekijöiden kanssa. Hallitus käsielee hankehakemukset kokouksessaan. Jos hankea pidetään strategiaan sopivana, toteuamiskelpoisena ja Leader-toimintaperiaatteet huomioivana, sitä esitetään rahoiteavaksi. Hankea ei esitetä rahoiteavaksi mikäli, hanke ei sovi strategiaan, se ei ole toteuamiskelpoinen tai on jokin muu perusteltu syy sen hylkäämiseen. Jos hankkeelle on olemassa parempi rahoituskanava, se voidaan ohjata toiselle rahoituskanavalle hakijan ja viranomaisten kanssa käytävien neuvoelujen jälkeen. Tunnistamme ja ennakoimme hanketoteuajan riskit ja kohdennamme työtämme tämän perusteella jolloin myös hankkeen käsiely olisi mahdollisimman nopeaa ja asiakkaan kannalta selkeää ja joustavaa. Hankerahoitusta voi hakea jatkuvas. Yhteensovitusmene ely ELY-keskuksen kanssa Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät ja ELY-keskus ovat käyneet ohjelman toteuamiseen liiyviä yhteistyöneuvoeluja. Neuvoelujen pohjalta on laadiu luonnos yhteistyösopimuksesta. (Liite) ELY-keskuksella ja alueen Leader-ryhmillä on yhteinen yritys- ja hanketukien yhteistyöryhmä, ELLE-ryhmä, jonka tehtävänä on yhteensoviaa alueellisen kehiämissuunnitelman ja paikallisten kehiämisstrategioiden valintakriteerit sekä laa a esitys MYR:lle hanke- ja yritystukiin liiyvistä alueellisista painotuksista ja rahoituslinjauksista. ELLE-ryhmän tavoieena on myös vahvistaa edonkulkua ja vies ntää ajankohtaisista asioista ja muutoksista. Hankkeiden valintakriteeri!t: Hakijalla on valmiudet ja taloudelliset edellytykset hankkeen toteuamiseksi. Hanke toteuaa kehiämisstrategiaa ja siitä saatava hyöty kohdistuu toiminta-alueelle. Hankkeissa painotetaan uudenlaista ja uua luovaa toimintatapaa. Hankkeen toiminta on avointa ja hakija sitoutuu edoamaan toiminnastaan. Hanke ei ole päällekkäinen muun kehiämistyön kanssa, vaan täydentää sitä. Hanke on sisällöltään ja kustannusarvioltaan realis nen ja toteuamiskelpoinen. Hankkeella on posi ivinen vaikutus toiminta-alueen hyvinvoin in. Kansainva!listen.. hankkeiden valintakriteeri!t: Hakijalla on valmiudet ja taloudelliset edellytykset hankkeen toteuamiseksi. Hanke toteuaa kehiämisstrategiaa ja siitä saatava hyöty kohdistuu toiminta-alueelle. Hankkeen tarpeet, idea ja toteutus nousevat paikallistasolta. Hanke on sisällöltään ja kustannusarvioltaan realis nen ja toteuamiskelpoinen. Hanke ei ole päällekkäinen muun kehiämistyön kanssa, vaan täydentää sitä. Hankkeella haetaan ja välitetään kansainvälisiä kontakteja ja vaihdetaan osaamista ja etotaitoa. Kuudestaan ry 18

19 HALLINNOINTI JA SEURANTA Jäsenet, hallitus ja toimihenkilöt Kuusiokunen Kehi ämisyhdistys ry (Kuudestaan ry) on peruste u vuonna Yhsityksellä oli vuodenvaihteessa 2013 yhteensä 256 jäsentä, joista naisia oli 37, miehiä 51, yhdistyksiä ja yrityksiä 162 ja kuntajäseniä 6. Jäsenmäärän odotetaan nousevan tulevina vuosina, kun etoisuus Kuudestaan ry:n toiminnasta leviää alueella. Yhdistyksen jäseniksi voivat lii yä yksityiset ihmiset, yhdistykset, yritykset ja julkisyhteisöt. Jäsenhankintaa on hoide u edo eilla, julkaisuilla, laisuuksissa ja kokouksissa. Lisäksi tekemissämme esitteissä on kaavake jäseneksi ilmoi autumista varten. Kuudestaan ry:n hallituksen muodostaa 12 varsinaista jäsentä ja heille vali avat henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen kokoonpanossa noudatetaan Maa- ja metsätalousministeriön edelly ämää kolmikantaa; yksi osa hallituksen jäsenistä edustaa maaseudun asukkaita, yksi osa yri äjien ja yhdistysten edustajia ja yksi osa julkista tahoa. Hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja valitaan vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Maksimissaan jäsenet voivat olla hallituksessa kaksi kaksivuoskau a peräkkäin. Yhdistyksemme on perustanut myös yritystukijaoston, jonka kokoonpanoon kuuluvat elinkeinotoimesta vastaavat virkamiehet, toiminnanjohtaja sekä hankeneuvoja. Yritystukijaostossa käydään läpi alueen elinkeinotoiminnan lanne a ja kehi ämistarpeita sekä laaditaan lausunnot hallituksen käsi elyyn menevistä yritystukihakemuksista. Kuudestaan ry:lle on palka u vakituiseen työsuhteeseen toiminnanjohtajaksi Paula Erkkilä ja kehi ämissuunni elijaksi Jaana Sippola, määräaikaiseen työsuhteeseen edo ajaksi ja hankeneuvojaksi Hanna Ahonpää ja taloussuunni elijaksi Päivi Rintala. Taloushallinnon ja kirjanpidon palvelut on toteute u ostopalveluna HT- Rajapinta Oy:ltä. Työntekijöiden tarkemmat työnkuvaukset on määritelty johtamisjärjestelmässä. (Liite) Strategiaa toteutetaan Kuudestaan ry:n johtamisjärjestelmän avulla. Järjestelmä koostuu asiakirjoista, jossa kuvataan päätöksentekoprosessi ja työntekijöiden toimenkuvaukset. (Liite) Hallinnon tärkeimmät tavoi!eet Varmistaa, e ä toiminta ja kehi ämishankkeet tukevat strategian tavoi eiden saavu amista Luoda ja ylläpitää yhteises sovitut linjaukset, toimintamallit ja toimenpiteet Huoleha, e ä kustannukset ovat halli uja ja ne kohdennetaan oikein, oikeudenmukaises ja läpinäkyväs Varmistaa, e ä riskit ovat hallinnassa ja ne on ote u huomioon kaikilla osa-alueilla Kuudestaan ry 19

20 KUSTANNUKSET JA RAHOITUSLÄHTEET LEADER-rahoitus Pääosa strategian rahoituksesta tulee koostumaan Leader- rahoituksesta. Alueen kunnat maksavat ohjelman kuntarahaosuuden vuosiain kertasuorituksena Kuudestaan ry:lle, josta se jaetaan hankkeiden toteuajille rahoituspäätöksen mukaises. Strategialla haetaan Kuudestaan ry:n toiminta-alueen kehiämistoimenpiteisiin ja toimintarahaan 5,2 miljoonaa euroa julkista rahoitusta vuosille EU:n ja val on osuudeksi on ohjeistuksen mukaan laskeu 80 % ja kun en osuus 20 % julkisesta rahoituksesta. Koko rahoituksen osuudesta yksityisen rahoituksen osuus on 35 %, ja se koostuu rahallisesta osuudesta ja luontaissuorituksista. Yksityisen rahan määräksi on arvioitu 2,8 miljoo-naa euroa. Taulukoissa löytyy eriteltyinä koko rahoituskehys, hanke- ja yritystukiin esi-tey rahoitus sekä toimintaraha jaoteltuna toimintaan ja ak voin in ja toiminnan edistämiseen. Haettava rahoitus yritys- ja kehittamishankkeisiin.. EU (42 %) Val!o (38 %) Kunta (20 %) Julkinen yht. Yksityinen rahoitus Kokonaisrahoitus yhteensä Muut rahoituslähteet Strategian toimenpiteitä tullaan toteuamaan Leader-rahoituksen lisäksi muita rahoituskanavia hyödyntäen. Kuudestaan ry on käynnistänyt nuorten pienten ideoiden rahoiamisen omalla yksityisellä rahoituksella. Tarkoituksena on rahoiaa nuorille tarpeellisia pieniä ( euroa) investointeja ja tapahtumia vuosiain noin kahdella tuhannella eurolla. CIMO:n nuorisovaihtoon tarkoiteujen varojen käyöön ohjataan nuorten ryhmiä. Kun a ohjataan käyämään ystävyyskuntatoimintaan tarkoiteuja rahoituksia. Muille toimijoille ohjautuvia rahoituksia ei ole arvioitu strategian rahoitusmääriin. Rakennerahastovarat ovat romahtaneet Etelä-Pohjanmaalla, mua myös rakennerahastojen varoja pyrimme hyödyntämään Euroopan komission suositusten mukaises. Syrjäytymisen ehkäisy on toimenpide, johon Leader-ryhmä mahdollises osallistuu yhteistyössä alueen muiden toimijoiden (esim. kunnat ja kehiämisyh öt) kanssa ja EAKR- varoja on mahdollista hakea PK-yritystoiminnan edistämiseen. Tulemme esiämään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle edellisen ohjelmakauden tapaan kylien ak voinnin tukemista Maaseuturahaston varoista. Muut rahoituskanavat vuosille : Yksityinen raha nuorten hankkeisiin euroa Kuudestaan ry 20

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.2013 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

MAASEUDUN HYVINVOINTI - mallina maailmalle? Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Aila- Leena Ma5hies

MAASEUDUN HYVINVOINTI - mallina maailmalle? Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Aila- Leena Ma5hies MAASEUDUN HYVINVOINTI - mallina maailmalle? Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Aila- Leena Ma5hies Asiantun7jan esi5ely Keski- Pohjanmaan 4H- piirin konelypsykilpailuissa hopeaa 1975 Veljen perheen 150 lehmän

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot