SISÄLTÖ SAATTEEKSI 1. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖ SAATTEEKSI 1. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT"

Transkriptio

1 MEIDÄNSEURAKUNTA Haapajärven seurakunnan strategia vuoteen 2015

2 2 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 1. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maaseutustrategia 1.3. Seurakuntarakennetyöryhmän mietintö 1.4. Haapajärven seurakunnan strategia osana kirkon strategiaa Seurakuntaliitosselvitykset vuosina Strategiatyöskentely 2. STRATEGIAN TEOLOGISET PERUSTELUT 2.1. Seurakunnan missio osana maailmanlaajuista kirkon missiota 2.2. Perustehtävän normatiivinen pohja 3. STRATEGIAN TAUSTAA 3.1. Seurakunnan luonnehdinta 3.2. Väestö Jäsenmäärän kehittyminen Ikärakenne 3.3. Talous, kiinteistöt ja ympäristö 3.4. Henkilöstö 4. STRATEGIA VUOTEEN Missio 4.2. Visio 4.3. Arvot 4.4. Strategian suuntaviivat vuoteen Toteutumisen seuranta

3 3 SAATTEEKSI Havukka-ahon ajattelijan, Konsta Pylkkäsen tunnettu määritelmä strategiasta sisältää kaiken oleellisen: Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvoille suotu. Jolla sitä on, pitäkööt hyvänään. Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa: asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää. (Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija) Meidän seurakunta Haapajärven seurakunnan strategia vuoteen 2015 pyrkii harkitsemaan ja kuvittelemaan etukäteen niitä reittejä, joilla kotiseurakuntamme kulkee kohti tulevaisuutta. Lähtökohdiltaan strategia liittyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiaan, joka julkaistiin noin vuosi sitten. Tulevaisuuden pohtiminen on kenties ajankohtaisempaa kuin pitkään aikaan seurakunnan historiassa, sillä kuntaliitokset, voimakas muuttoliike, kirkosta eroamisherkkyyden kasvaminen sekä talouden epävarmuus ovat omiaan kannustamaan tulevaisuuspohdintaan. Seurakunnalla on kuitenkin vielä itse täydet mahdollisuudet tehdä omia linjauksia sen suhteen, mitä tulevaisuudelta haluamme. Tarpeellista on myös palata yhä uudestaan perustehtävään. Mitä tarkoitusta varten seurakunta on olemassa ja toimii? Myös tähän kysymykseen tämä strategia pyrkii antamaan selvän vastauksen. Konsta Pylkkänen jätti määritelmäänsä varauksen: asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta kirkossa luotamme luonnollisesti siihen, että olemme meitä suuremman työnantajan palveluksessa. Siksi on paikallaan lisätä strategiaan sanat: Jos Jumala suo. Ronkaalan pappilassa p. Henrikin päivänä 2009 Kari Tiirola kirkkoherra

4 4 1. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Suomen evankelis-luterilainen kirkon strategiaa uudistanut työryhmä päätti työskentelynsä joulukuussa Mietinnön tuloksena Kirkkohallitus hyväksyi helmikuussa 2008 strategian nimellä Meidän kirkko osallisuuden yhteisö, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen Kirkon perustehtäväksi (missio) strategia määrittelee: Kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Strategia näkee kirkon vuonna 2015 seuraavalla tavalla (visio): Vuonna 2015 jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen. Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan maailmaa. Kirkon arvot ovat strategian mukaan: Pyhän kunnioitus Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Totuudellisuus 1.2. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maaseutustrategia Kirkkohallituksen asettama Kirkon maaseututoimikunta jätti maaliskuussa 2008 oman raporttinsa, jonka otsikkona on: Kirkon läsnäolo maaseudulla Kirkon maaseutustrategia Kirkkohallitus hyväksyi asiakirjan huhtikuussa Maaseutustrategia määrittelee kirkon tehtäväksi (missio) maaseudulla: Kirkko elää maaseudun ihmisissä ja heidän rinnallaan elämän iloissa ja suruissa, arjessa ja pyhässä. Jumalan läsnäolon yhteisönä kirkko on läsnä koko suomalaisessa todellisuudessa. Jumalan läsnäolo elämässä antaa uuden ulottuvuuden, joka avaa väyliä toivolle, luottamukselle ja keskinäiselle rakkaudelle.

5 5 Kirkon tavoite (visio) maaseudulla on strategian mukaan puolestaan seuraava: Kirkko haluaa, että maaseutu on hyvä ja elinvoimainen paikka asua nykyisille ihmisille ja tuleville sukupolville. Kirkko haluaa, että maaseudulla asuvat ihmiset eivät syrjäydy palvelujen tason, etäisyyksien, koulutus- ja kulttuuritarjonnan tai tulojen alhaisuuden vuoksi. Kirkko haluaa luonnon säilyvän mahdollisimman paljon omilla ehdoillaan ihmisen hoitamana. Kirkko haluaa suomalaisen maaseudun tuottava ihmisille myös tulevien sukupolvien aikana ravintoa, toimeentuloa ja sielunlepoa. Kirkko haluaa, että jokamiehenoikeudet säilyvät maaseudulla. Kirkko haluaa, että maaseutua kehitetään pitkäjänteisesti maaseudun asukkaiden ja koko kansan ehdoilla tulevat sukupolvet huomioon ottaen. Kirkko haluaa, että maaseudun menneisyys näkyy ja on voiman lähteenä tuleville sukupolville. Kirkon arvot ovat maaseutustrategian mukaan: Jokainen ihminen on arvokas Jumalan kuvana. Ihmiset kantavat vastuuta toinen toisistaan. Työn tekeminen ja ponnistelu kuuluvat ihmisten kutsumukseen. Maaseudulla sekä maaseudun ja kaupungin välisissä suhteissa pyritään sosiaaliseen ja taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen. Luomakunnalla on luovuttamaton arvo, ja sitä tulee viljellä ja varjella. Uskomme ja elämme niin kuin opetamme. Maaseutustrategiassa esitetyt missio ja visio sekä arvot nousevat siten kirkon yhteisestä strategiasta. Kuitenkin maaseutustrategia haluaa kiinnittää erityistä huomiota niihin olosuhteisiin, jotka ovat maaseudulle ja sen ihmisille tyypillisiä. Tällaisia ovat esim. pitkät välimatkat, palvelujen heikko saatavuus sekä maaseutua ravistellut voimakas rakennemuutos. Maaseutustrategian mukaan kirkolla on suuret mahdollisuudet puolustaa maaseudun ihmisiä ja heidän elinolojaan, sillä seurakunnat ovat merkittäviä toimijoita maaseudulla. Seurakunnan ja sen työntekijöiden onkin seurattava aktiivisesti ihmisten hyvinvointia ja elinoloja, jotta pystyttäisiin huomaamaan uhkaavat kehityssuunnat. Seuranta onnistuu parhaiten verkostoitumalla niin kunnan kuin eri järjestöjenkin kanssa.

6 Seurakuntarakennetyöryhmän mietintö Kirkkohallituksen asettama seurakuntarakennetyöryhmä julkaisi loppumietintönsä Muuttuvien yhteisöjen kirkko joulukuussa Työryhmän lähtökohtana olivat muutospaineet, joita suomalaiseen seurakuntarakenteeseen on kohdistunut viime aikoina. Ulkoisia muutospaineita on luonut varsinkin kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi aloitettu PARAS-hanke, joka on vaikuttanut voimakkaasti Suomen kuntarakenteeseen. Kuntien määrä vähenee lähitulevaisuudessa voimakkaasti. Vuoden 2009 alussa toteutui 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Kuntien määrä vähenee siten 67:llä. Kuntaliiton arvion mukaan toinen yhdistymisaalto koetaan vuosina , jolloin kuntien määrä vähenee entisestään. Kuntaliitokset vaikuttavat suoraan seurakuntien määrään, sillä kirkkolaki sitoo seurakunnan siihen kuntaan, jonka alueella se sijaitsee. Seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. KL 3:3 Seurakuntien sisältä tulleet muutospaineet johtuvat varsinkin voimakkaasta muuttoliikkeestä, jonka seurauksena erityisesti monet maaseutuseurakunnat kärsivät väestötappiosta ja sen seurauksena resurssien heikkenemistä. Muuttovoittoalueilla seurakuntaan muuttajat taas asettavat seurakunnan varsin haasteellisen tehtävän eteen. Ne joutuvat pohtimaan mm. tila- sekä työntekijäresurssien riittävyyttä sekä mahdollisesti taloudellisten voimavarojen voimakkaampaa suuntaamista esim. lapsi- ja nuorisotyöhön. PARAS-hanke, Kirkkohallituksen toimenpiteet mm. harkinnanvaraisten avustusten jakamisperusteiden muuttaminen sekä seurakuntarakennetyöryhmän mietintö suosituksineen ovatkin synnyttäneet kirkon sisällä voimakkaan keskustelun, joka luonnollisesti koskettaa varsinkin niitä seurakuntia, jotka joutuvat seurakuntaliitoksen valmisteluihin oman kuntansa liitoksen vuoksi. Seurakunnan on luonnollisesti seurattava aktiivisesti Haapajärven kaupungin ratkaisuja ja tarvittaessa osallistuttava kansalaiskeskusteluun Haapajärven seurakunnan strategia osana kirkon strategiaa Kirkkohallitus antoi jo yleiskirjeessään 31/2006 haasteen seurakunnille, jotta ne ryhtyisivät toimenpiteisiin pitkän aikavälin toimintasuunnitelman laatimiseksi. Tähtäyspisteeksi annettiin vuodet 2015 ja Käytännössä vuosi 2025 on niin kaukaisessa tulevaisuudessa, että kovin tarkkojen suunnitelmien tekeminen sinne asti ei liene kovin hyödyllistä. Muuttujia on liian paljon. Niinpä seurakuntien valmistuneissa strategioissa onkin yleisesti käytetty tähtäyspisteenä vuotta Haapajärven seurakunnan strategia ulottuu vuoteen 2015 ja liittyy ajatuksiltaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiaan Meidän kirkko osallisuuden yhteisö. Haapajärven seurakunta on perinteisesti ollut läsnä haapajärvisessä elämänmenossa hyvin vahvasti. Seurakunta pyrkii vahvistamaan osallistumistaan yhteiskunnallisesti ja

7 7 vahvistamaan näkyvyyttään paikkakunnalla. Seurakunta vahvistaa yhteistyötä niin kaupungin eri hallinnonalojen kuin kansalaisjärjestöjenkin kanssa. Osallistumisen ja vaikuttamisen sekä päätöksenteon on oltava avointa ja läpinäkyvää. Seurakunta sitoutuu olemaan ennen kaikkea hengellinen yhteisö, osa Kristuksen kirkkoa, joka hoitaa kirkolle annettua sanan ja sakramenttien hoitamisen tehtävää. Se on luovuttamaton peruslähtökohta. Koska Haapajärvi on luonteeltaan varsin maaseutumainen kaupunki, liitytään seurakunnan strategiassa myös niihin ajatuksiin ja johtopäätöksiin, jotka nousevat Kirkon maaseutustrategiasta Kirkon läsnäolo maaseudulla. Myös Haapajärvellä muuttoliikkeen suunta on ollut pääasiassa kyliltä kohti keskustaa. Erityisesti keskustaan muuttavat eläkeläiset kylien palvelujen vähentyessä. On kuitenkin huomattava, että Haapajärvi on tulevaisuudessakin voimakasta maatalousaluetta, joten suurin osa kylistä pysyy hyvin elinvoimaisina. Koska seurakunnan tavoitteena on olla läsnä siellä, missä ihmisetkin ovat, myös tulevaisuudessa on järjestettävä tilaisuuksia, joissa seurakunta kohtaa luontevasti kylillä asuvat ihmiset. Tällaisia tilaisuuksia ovat esim. kinkerit, Kauneimmat joululaulut ja kevätkylvöjen siunaamiset. Seurakunta tukee perustehtävänsä mukaisesti kylillä asuvien ihmisten hengellistä elämää ja edistää henkistä hyvinvointia Seurakuntaliitosselvitykset vuosina PARAS-hankkeen seurauksena Haapajärven kaupunki neuvotteli vuosina kuntaliitoksesta kahteen otteeseen, ensin ns. Selänne-kuntien eli Kärsämäen, Pyhäjärven ja Reisjärven kanssa sekä myöhemmin liitoksesta Nivalan ja Reisjärven kanssa. Selänne- malli kariutui Kärsämäen ja Reisjärven kuntien valtuustokäsittelyissä. Haapajärven kaupunginvaltuusto puolestaan päätti vetäytyä Nivalan ja Reisjärven kanssa suunnitellusta liitoksesta joulun alla Vuoden 2008 aikana Selänne-kunnat ovat palanneet takaisin yhteen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Loppusyksystä 2008 Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunginvaltuustot sekä Kärsämäen ja Reisjärven kunnanvaltuustot hyväksyivät Selänteen kuntayhtymän perustamisen. Alueen seurakunnat aloittivat neuvottelut seurakuntaliitoksesta yhtä aikaa kuntien kanssa molemmissa tapauksissa. Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjärven ja Reisjärven seurakuntien kesken saavutettiinkin yhteisymmärrys ns. kappelimallista, jossa neljä seurakuntaa muodostaisivat yhden uuden seurakunnan siten, että nykyiset seurakunnat olisivat olleet uuden seurakunnan kappeliseurakuntia. Liitosselvitys valmistui keväällä Kun kuntaliitos kariutui, seurakunnatkin jättivät hankkeen raukeamaan. Myös Haapajärven, Nivalan ja Reisjärven seurakunnat aloittivat liitosselvityksen tekemisen. Kun Haapajärven kaupunki vetäytyi kuntaliitoshankkeesta, ilmoitti myös Haapajärven seurakunta asian loppuun käsitellyksi. Vaikka seurakuntaliitosta ei syntynyt, antoivat selvitykset kuitenkin arvokasta tietoa seurakunnille tulevan oman strategiatyöskentelyn pohjaksi. Erityisesti valmiiksi tehty ns. Selänne-selvitys on erittäin perusteellinen selvitys mukana olleiden seurakuntien tilasta. Saatua tietoa on hyödynnetty myös tässä strategiassa.

8 Strategiatyöskentely Seurakunnan strategiatyöskentelyn ensimmäiset askeleet otettiin jo syksyllä 2007, jolloin pidettiin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteinen visioilta Honkaniemen leirikeskuksessa. Illan aikana tehtiin nelikenttäanalyysi, jonka tulokset ovat liitteessä 1. Seurakunnan vahvuuksiksi todettiin mm. ihmisläheisyys, sitoutunut henkilöstö sekä hyvä talous. Uhkatekijöiksi koettiin mm. seurakunnan väkimäärän väheneminen ja yleinen passivoituminen. Työskentelyä jatkettiin työntekijäkokouksessa tammikuussa 2008, jolloin työntekijöiden tuntoja kartoitettiin ideariihellä. Riihessä etsittiin keinoja välittää iloa ja riemua seurakuntaan. Helmikuussa 2008 pidettiin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteinen koulutustilaisuus, jossa kouluttajana toimi Era Kurronen. Illan aikana etsittiin työryhmissä vastausta kysymykseen, millainen Haapajärven seurakunta on vuonna Illan tulokset on koottu liitteeseen 2. Erityisen tärkeäksi koettiin yhteisöllisyys sekä ajatus, jonka työryhmä kiteytti muotoon: Vähemmän, hitaammin paremmin. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kokoontuivat yhteen kolmannen kerran syyskuussa 2008, jolloin työryhmissä pyrittiin kiteyttämään Haapajärven seurakunnan toiminta-ajatus, tehtävä sekä arvot. Kirkkoneuvosto asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli huolehtia aineiston seulonnasta. Työryhmään kuuluivat: Marja Kantola, Pirkko Kettunen, Kyösti Niinikoski sekä Raija Vähätiitto. Työntekijät valitsivat lisäksi edustajakseen Maija Järvenpään. Puheenjohtajana toimi kirkkoherra Kari Tiirola, joka huolehti teologisten perusteiden laadinnasta ja varsinaisesta kirjoitustyöstä. Työntekijät saivat strategialuonnoksen luettavakseen tammikuun 2009 lopussa, jonka jälkeen siitä keskusteltiin työntekijäkokouksessa Strategiatyöryhmä hyväksyi asiakirjan teologisine perusteluineen kokouksessaan Kirkkoneuvosto käsittelee strategiaa 9.3. ja kirkkovaltuusto Sen jälkeen strategia perusteluineen lähetetään vielä tuomiokapitulille tiedoksi. Strategiakokonaisuuteen kuuluvat varsinainen strategiaosa sekä sitä edeltävät teologiset perustelut. 2. STRATEGIAN TEOLOGISET PERUSTELUT 2.1. Seurakunnan missio osana maailmanlaajuista kirkon missiota Kirkon ja sen seurakuntien perustehtävä nousee siitä, miten kirkko ymmärtää oman olemuksensa, joka on sekä maallinen että hengellinen. Toisaalta se on ihmisten muodostama yhteisö, jolla on omat inhimilliseen sopimukseen perustuvat rakenteensa. Näkyvä kirkko koostuu jäsenistään, jotka elävät ja toimivat inhimillisten lakien ja järjestyksen mukaisesti esimerkiksi sen viroissa, toimissa, luottamustehtävissä ja vapaaehtoistyössä. Tämä näkyvä kirkko voidaan havaita ja sen toimintaa voidaan mitata inhimillisten mittareiden ja tilastojen avulla. Tästä myös seuraa, että inhimilliseen

9 9 järjestyksen ja lakeihin perustuvia sopimuksia ja rakenteita voidaan muuttaa ja järjestää uudella, kulloiseenkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Kirkon varsinainen näkymätön olemus on kuitenkin muuttumaton ja meiltä salassa. Sen todellinen olemus ei ole tästä maailmasta, vaan Kolmiyhteisen Jumalan todellisuudesta. Siksi kirkkoon ja sen elämään sisältyy aina jännite tämän puoleisen maailman ja tuonpuoleisuuden välillä. Tämä jännite ulottuu myös kirkon jäseniin, jotka ovat kahden maailman kansalaisia. Jumalan kansa vaeltaa tässä maailmassa ja sen lainalaisuuksien varassa, mutta sen varsinainen päämäärä on Jumalan maailmassa. Uusi testamentti antaa kuvan Kristuksen ruumiista, jonka jäseniä me olemme: Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen (1. Kor. 12:27). Kirkon jäsenyyden näkökulmasta pyhä kaste on näiden kahden olemuksen leikkauspiste. Kaste on edellytys näkyvän kirkon jäsenyyteen. Ilman kastetta ei voi olla kirkon eikä siten myöskään seurakunnan jäsen. Kaste ei kuitenkaan tyhjenny pelkkään ulkoiseen jäsenyyteen, sillä ennen kaikkea kaste liittää ihmisen todellisen Kristuksen kirkon jäseneksi. Tätä jäsenyyttä ei voi mitata inhimillisillä näkyvillä mittareilla. Evankelisluterilaisen kirkon Katekismus toteaa kasteesta seuraavaa: Kaste tekee meistä Kristuksen opetuslapsia kasteessa meille annetaan anteeksi ja meidät puetaan Kristuksen puhtauteen kasteessa Jumala liittää meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen Kerran saatu kaste kantaa läpi elämän Tämä kirkkomme käsitys, jonka mukaan kaste on todellisen Kristuksen kirkon jäsenyyden alku ja ainoa peruste, on otettava vakavasti pohdittaessa seurakunnan strategiaa. Seurakunnan jäsenet eivät ole strategian kohteita, vaan sen toteuttajia. Tätä peruslähtökohtaa tukee myös luterilaisen teologian opetus pappeudesta. Erityisen virkapappeuden lisäksi on olemassa yleinen pappeus, johon jokainen kastettu seurakuntalainen on kutsuttu virasta, työstä ja asemasta riippumatta, kuten apostoli Paavali lausuu: Kaikki te, jotka olette Kristuksen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne (Gal. 3:27) tai kuten 1. Pietarin kirjeessä todetaan: Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa (1. Piet. 2:9) Seurakunnan itseymmärryksen kannalta on oleellista huomata, että näkyvän kirkon jäsenyys ja todellisen Kristuksen kirkon jäsenyys liittyvät yhteen. Kirkon ja siten jokaisen seurakunnan mission perusta on se missio ja visio, jonka Kristus itse asettaa lähetys- ja kastekäskyssä: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti (Matt. 28: 18-20)

10 10 Kristuksen kirkon missiona on siis kastaa ja opettaa, kunnes visio eli evankeliumin julistaminen kaikille kansoille on toteutunut. Tähän visioon sisältyy myös lupaus Kristuksen läsnäolosta kansansa keskellä mission päättymiseen asti. Tämä kirkon missio nousee pohjimmiltaan Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan olemuksesta. Kuten Isä lähettää Pojan maailmaan, lähettää Poika meidät. Tätä tehtävää varten Isä ja Poika lähettävät meille Pyhän Hengen, joka Katekismuksen sanoin avaa sydämemme kuulemaan Jumalan sanan, tuntemaan Kristuksen ja turvautumaan Jumalan lupauksiin. Katekismus jatkaa: Pyhän Hengen vaikutuksesta ihminen tulee Jumalan armolahjoista osalliseksi, alkaa rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiään. Tämä Jumalan olemuksesta nouseva missio on lausuttu lyhyesti siinä Johanneksen evankeliumin kohdassa, jonka tunnemme pienoisevankeliumina: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. (Joh. 3:16) Seurakunta ei voi siten valita eikä keksiä itselleen sopivaa missiota eikä visiota, vaan ne on aina annettu ylhäältä siinä maailmanlaajuisessa missiossa ja visiossa, jonka Kristus on antanut kirkolleen. Seurakunnan tehtävä on pysyä uskollisena tälle tehtävälle. Osa tätä uskollisena pysymistä on miettiä yhä uudestaan, millä tavoin Kristuksen kirkon näkyvä ja näkymätön, maallinen ja hengellinen todellisuus voivat kohdata ja tulla ymmärrettäviksi kussakin historiallisessa tilanteessa ja ympäristössä eli juuri siinä tilanteessa ja siinä yhteisössä, missä paikallisseurakunta elää Perustehtävän normatiivinen pohja Kuten edellä on todettu, seurakunnan missio on pohjimmiltaan ylhäältä annettu tehtävä, jonka Kristus antoi kirkolleen lähetyskäskyssä. Toisaalta perustehtävä nousee suoraan Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan olemuksesta. Kirkon perustehtävän normatiivinen määrittely toteutuu kirkkolainsäädännössä seuraavasti: Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. KL 1:2 Lisäksi kirkkolaissa säädetään vielä erikseen seurakuntien tehtävistä: Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. KL 4:1

11 11 Kirkkojärjestys puolestaan säätää kirkon tunnustuksesta: Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu Jumalan pyhään sanaan ja Vanhan ja Uuden testamentin profeetallisiin ja apostolisiin kirjoihin, ja joka on ilmaistu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirkon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunnustuskirjoissa. kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan. KJ 1:1 On syytä huomata, että kirkkolainsäädännön kokonaisuudessa sekä kokonaiskirkon että yksittäisen seurakunnan perustehtävän määrittely sisältyy nimenomaan eduskunnan hyväksymään Kirkkolakiin eikä sitä täydentävään kirkon itsensä säätämään Kirkkojärjestykseen. Kirkon ja yksittäisen seurakunnan perustehtävän määrittelylle on siten haluttu antaa myös lainsäädännöllisesti mahdollisimman vahva normatiivinen pohja. 3. STRATEGIAN TAUSTAA 3.1. Seurakunnan luonnehdinta Haapajärven alue kuului keskiajalla laajaan Salon kirkkopitäjään. Kun Kalajoen seurakunta itsenäistyi omaksi seurakunnakseen viimeistään vuonna 1540, siihen kuului myös Haapala-niminen kylä, joka sai myöhemmin nimekseen Haapajärvi luvun puolivälissä suuri emäpitäjä jaettiin kappeliseurakunniksi. Haapajärvi sai ensimmäisen oman kirkkonsa vuonna 1653, mutta kappeliseurakunnan toiminta pääsi alkuun vasta 1693, jolloin ensimmäinen oma kappalainen, Erik Wallenius, aloitti työnsä. Kappeliseurakunnan aikaa kesti vuoteen 1838 asti, jolloin Kalajoen yläpastoraatti erotettiin omaksi kirkkoherrakunnakseen. Haapajärvestä tuli emäseurakunta, johon liitettiin Reisjärven sekä Pidisjärven eli nykyisen Nivalan kappeliseurakunnat. Reisjärvi ja Pidisjärvi itsenäistyivät puolestaan vuonna Haapajärvi kuuluu Oulun hiippakunnan Kalajoen rovastikuntaan. Kahden perinteisen herätysliikkeen, lestadiolaisuuden ja herännäisyyden vaikutus tuntuu seurakunnassa edelleen voimakkaana. Säännöllistä toimintaa on myös Kansanlähetyksellä. Haapajärvi, kuten muutkin alueen seurakunnat, kuuluu Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan alueeseen, mutta lähivuosina tapahtuvan seurakunnan jakamisen jälkeen ne liitetään osaksi Oulun ortodoksisen seurakunnan aluetta. Haapajärvellä toimii lisäksi helluntaiseurakunta sekä pieni Suomen Vapaakirkon seurakunta. Lähellä Nivalan rajaa on Jehovan todistajien valtakunnansali.

12 Väestö Jäsenmäärän kehittyminen Haapajärven seurakunnan jäsenmäärän kehitys on viime vuosina ollut selvästi negatiivinen. Syynä on ennen kaikkea muuttotappio. Uuden uskonnonvapauslain myötä kirkosta eroaminen on lisääntynyt, joten se vähentää jäsenmäärä edelleen. Toisaalta ns. luonnollinen väestönkasvu on ollut positiivinen eli kasteita on edelleen hautaan siunaamisia enemmän. Seurakunnan jäsenmäärä oli yhteensä 7261 henkeä. Kirkkoon kuuluu 93,2 % kaupungin väkiluvusta. Koko Oulun hiippakunnassa kirkkoon kuuluu 87,7 % ja koko maassa 80,6 % väestöstä. Taulukko: Seurakunnan väkiluvun kehitys Taulukko: Kirkkoon kuuluvia % kaupungin väkiluvusta ,5 94,5 94,2 93,5 93,2 Taulukko: Kirkosta eroamisen ja kirkkoon liittymisen erotus Taulukko: Luonnollinen väestönkehitys Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Haapajärven kaupungin väkiluku on 7781 henkeä vuonna Kun kaupungin väkiluku oli vuoden 2009 alussa 7772, se edellyttäisi muuttoliikkeen kääntymistä. Jos kuitenkin noudatetaan tilastokeskuksen ennustetta ja oletetaan kirkosta eroamisen jatkuvan suurin piirtein nykyisellään, on seurakunnan väkiluku vuonna 2015 noin 7100 henkeä. Kaupungin asukkaista olisi vuonna 2015 siten seurakunnan jäseniä hieman yli 91 %. Seurakunta ei juuri voi vaikuttaa muuttoliikkeeseen, mutta kirkosta eroamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Erityisesti on mietittävä keinoja seurakunnan jäsenyyden vahvistamiseen varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa. He ovat selkeästi suurin kirkosta eronneiden ryhmä myös Haapajärvellä. Toisaalta on mietittävä keinoja vasta seurakuntaan muuttaneiden sekä kirkosta eronneiden kohtaamiseen. Kirkosta eronnut voi myös liittyä takaisin, jos hänelle kyetään tarjoamaan siihen riittävän hyvä syy. Seurakunta voi lähestyä henkilökohtaisesti niin uusia seurakunnan jäseniä kuin kirkosta eronneitakin.

13 Väestön ikärakenne Väestöennusteeseen ja seurakunnan toiminnan suunnitteluun vaikuttaa myös seurakunnan jäsenten ikärakenne. Taulukko: Väestö % ikäryhmittäin Haapajärvi/Koko maa vuonna Haapajärvi 21,12 13,44 20,66 27,86 8,79 8,11 Koko maa 16,88 12,44 25,59 28,58 8,73 7,78 Haapajärvellä on väkilukuun nähden verrattain korkea syntyvyys, mikä näkyy selvästi alle 14-vuotiaiden suhteellisen osuudessa. Paikkakunnalta pois muuttavat aktiivisimmin nuoret aikuiset sekä aktiivisessa työiässä olevat, mikä näkyy selvästi ikäluokassa vuotiaat. Eläkeikäisten osuus on hiljalleen kasvamassa, mutta tässä Haapajärvi ei paljon poikkea maan keskiarvosta. Lasten ja nuorten suuri suhteellinen osuus väkiluvusta merkitsee sitä, että seurakunnan täytyy myös tulevaisuudessa käyttää runsaasti voimavaroja kaikkeen seurakunnan kasvatustyöhön päiväkerhosta rippikouluihin. Lasten ja nuorten parissa tehtävä työ antaa myös hyvän kosketuspinnan perheisiin. Seurakunnan strategiassa tämä on syytä ottaa huomioon. Toinen huomionarvoinen seikka on eläkeläisten määrän hiljainen kasvu. Eläkeikäisten määrän kokonaiskasvu tarkoittaa luonnollisesti myös kotona asuvien huonokuntoisten vanhusten määrän lisääntymistä. Heidän parissaan tehtävä työ on seurakunnalle haaste. Toisaalta aktiivisten eläkeläisten määrän kasvu tarjoaa seurakunnalle paljon uusia voimavaroja ja mahdollisuuksia sekä toiminnassa että potentiaalisen vapaaehtoisjoukon kasvamisena Talous, kiinteistöt ja ympäristö Seurakunnan talous on ollut vakaalla pohjalla, vaikka talouden liikkumavara onkin ollut pieni. Talouden pohjana ovat luonnollisesti olleet suotuisasti kehittyneet verotulot, joihin kirkosta eroaminenkaan ei ole vaikuttanut. Niin Haapajärvellä kuin alueemme muissakin seurakunnissa veropohjan muodostavat henkilöverotulot. Yhteisöveron tuotto on n.10 % kaikista verotuloista. Tätä strategiaa laadittaessa yleiset talousnäkymät ovat synkistyneet. Talouden odotetaan kääntyvän nousuun aikaisintaan vuoden 2010 aikana. Vuoteen 2015 ulottuvaa talousennustetta on mahdoton tehdä, mutta taloudenhoito vaatii tulevaisuudessa entistäkin suurempaa varovaisuutta. Kirkosta eroaminen ei näyttäisi merkittävästi vaikuttavan seurakunnan talouteen vuoteen 2015 mennessä. Talouteen luo vakautta myös suuri metsä- ja maaomaisuus. Metsää on n hehtaaria ja vuokrattavia tontteja kaava-alueella n. 140 kpl. Metsien suunnitelman mukainen hoito ja puun myynti suotuisassa markkinatilanteessa sekä tonteista saatavat vuokra- ja myyntitulot tukevat vakaata taloutta myös tulevaisuudessa.

14 14 Seurakunnan muut tulot ovat vähäisiä. Vakaan taloudenpidon kannalta onkin mietittävä, onko mahdollista päästä suurempaan kustannustehokkuuteen esim. pitopalvelutoiminnassa toteuttamalla tilaaja-maksaja periaatetta. Oman pienen lisänsä tulopuoleen voisivat antaa myös palvelumaksut, joita perittäisiin seurakunnan joidenkin palvelujen käytöstä niiltä, jotka eivät ole minkään kristillisen kirkon jäseniä. Seurakunnan taloutta rasittavat ennen kaikkea suuri kiinteistömassa ja siitä johtuvat jatkuvat investoinnit. Kiinteistöjen vähentäminen on kuitenkin tulevaisuudessakin ongelmallista, sillä kaikki rakennukset ovat aktiivisessa käytössä. Rakennukset ovat myös paikkakunnan arvokkaimpia rakennuksia, joten niiden huolellinen hoitaminen ja ympäristön kunnossapito palvelee näkyvyyden ja läsnäolon periaatetta. Kirkollinen rakennus kertoo seurakunnan perustehtävästä pelkällä olemassaolollaan. Haapajärven seurakunta on mukana Kalajoen rovastikunnan yhteisessä hankkeessa, jossa etsitään keinoja talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistyön kehittämiseksi. Toisaalta kirkossa on strategiaa valmisteltaessa julkaistu HeTa hanke, joka merkitsisi toteutuessaan kirkon yhteisen henkilöstö- ja taloushallinnon yksikön perustamista. Tulevaisuuden kannalta on järkevää, että seurakunta on aktiivinen rovastikunnan yhteisessä hankkeessa. Seurakunnan virastotoiminnot olisi syytä keskittää saman katon alle. Se parantaisi asiakaspalvelua sekä auttaisi luomaan sujuvan varamiesjärjestelmän niin taloustoimiston kuin kirkkoherranvirastonkin työtehtäviin. Seurakunta hyväksyttiin Reilun Kaupan seurakunnaksi kesällä Lisäksi vuoden 2009 toimintasuunnitelmaan sisältyy Kirkon ympäristödiplomin suorittaminen loppuun. Koska ympäristöasiat nousevat yhteiskunnassa yhä keskeisemmälle sijalle, on seurakunnan oltava niissä aktiivinen paikallinen toimija. Seurakunnalle ei voi riittää pelkkä mukautujan tai seuraajan rooli, vaan sen on oltava ympäristöasioiden edelläkävijä paikkakunnalla. Kirkon ja seurakunnan vastuu nousee suoraan luomiskertomuksesta, missä ihmiselle annetaan tehtäväksi viljellä ja varjella maata. Kirkkohallitus julkaisi vuonna 2008 Kirkon ilmasto-ohjelman, jonka periaatteet ovat perustana myös Haapajärven seurakunnan ympäristövastuulle:

15 15 Kiitollisuus: Jumalan olemus on lahjoittava rakkaus, joka on läsnä kaikessa luodussa. Ihmisen vastaus Jumalalle on kiitollisuus ja kiitollisuudesta nouseva rakkaus, halu toimia luonnon hyväksi. Ihmisen tehtävä on viljellä ja erityisesti varjella luomakuntaa. Kunnioitus: Luomakunta on osallinen Luojansa pyhyydestä. Ihmisen tulee kunnioittaa Pyhää ja rajoitta ahnetta tapaa riistää luonnonvaroja. Usko Jumalaan Luojana, Lunastajana ja Pyhänä Henkenä antaa tulevaisuuden toivon ja voiman elämänmuutokseen. Kohtuus: Kristinusko on vastavoima kulutuskulttuurille. Kristittyjen tulee kantaa vastuuta myös köyhistä, joita ilmastonmuutos uhkaa. Kirkkojen tulee arvioida oman toimintansa ilmastovaikutuksia ja toimia arvovaikuttajina koko yhteiskunnassa. Talouden ja kiinteistöjen sekä ympäristötoiminnan osalta seurakunnan on vuoteen 2015 mennessä: Vahvistettava seurakunnan tulopohjaa Laadittava kiinteistöjen kunto-ohjelma, joka käydään läpi vuosittain Tehtävä rovastikunnan muiden seurakuntien kanssa taloushallinnon yhteistyötä Toimittava kestävän kehityksen edelläkävijänä paikkakunnalla Keskitettävä virastotoiminnat yhteen toimipisteeseen

16 Henkilöstö Kirkkovaltuusto hyväksyi vuonna 2005 seurakunnan ensimmäisen henkilöstösuunnitelman vuosille Vuonna 2009 on siten aloitettava suunnitelman päivittäminen. Vuosittaisissa talous- ja toimintasuunnitelmissa on ollut periaatteena, että seurakunnassa on oltava toimintaa varten riittävä määrä työntekijöitä. Käytännössä henkilöstösuunnitelman linjauksia on noudatettu päätöksenteossa hyvin. Tässä strategiassa ei ole syytä paneutua yksityiskohtaisesti henkilöstöhallinnon kysymyksiin, koska uusi henkilöstösuunnitelma vuosille liitetään strategiaan vuoden 2010 aikana. 4. STRATEGIA VUOTEEN Missio Haapajärven seurakunnan perustehtävä (missio) on: Haapajärven seurakunnan tehtävä on välittää pyhyyden tuntoa, kutsua haapajärvisiä armollisen Jumalan yhteyteen sekä elää ja toimia keskellä paikkakunnan ihmisten iloja ja suruja Visio Haapajärven seurakunta näkee itsensä (visio)vuonna 2015 seuraavalla tavalla: Vuonna 2015 Haapajärven seurakunta on luonnollinen osa haapajärvisten elämää siten, että seurakuntalaiset, luottamushenkilöt ja työntekijät rakentavat yhdessä hengellisesti ja taloudellisesti hyvin toimivaa yhteisöä Arvot Haapajärven seurakunnan arvot ovat: Pyhän kunnioitus Ihmisläheisyys Tasa-arvoisuus Vastuullisuus

17 17 Pyhän kunnioitus uskomme kaiken perustaan, pyhään kolmiyhteiseen Jumalaan tunnustamme, että Jeesus Kristus on ainoa tie pelastukseen haluamme välittää pyhyyden tuntoa ja tietoisuutta Pyhän läsnäolosta tässä maailmassa Ihmisläheisyys olemme aktiivisesti mukana ympäröivän yhteisön elämässä teemme työtä seurakuntalaisia kuunnellen teemme parhaamme sen eteen, että seurakunta ja sen työntekijät ja luottamushenkilöt olisivat helposti lähestyttävissä Tasa-arvoisuus kohtelemme yhteisömme jäseniä tasapuolisesti huolehdimme oikeudenmukaisuuden toteutumisesta seurakunnassa ja ympäröivässä yhteisössä Vastuullisuus huolehdimme lähimmäisistä ja aivan erityisesti yhteisömme heikoimmista jäsenistä kannamme vastuumme ympäristöstä ja toimimme kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä tunnemme vastuumme toiminnasta ja hallinnon päätösten läpinäkyvyydestä 4.4. Strategian suuntaviivat vuoteen 2015 Huolehdimme hengellisen elämän vahvistamisesta Vahvistamme kirkon ja seurakunnan jäsenyyttä Kasvamme syvempään vastuuseen Uudistamme rakenteita Huolehdimme hengellisen elämän vahvistamisesta Puhumme rohkeasti Jumalasta. Tiedostamme, että seurakunta on ennen kaikkea hengellinen yhteisö, joka elää Jumalan sanasta ja sakramenteista. Siksi huolehdimme, että jumalanpalveluselämä on rikasta ja monipuolista. Päiväjumalanpalvelus säilyy keskeisenä, mutta sen rinnalla vietetään Tuomasmessuja, viikkomessuja ja erilaisille ryhmille suunnattuja jumalanpalveluksia. Otamme käyttöön periaatteen: vähemmän, paremmin, hitaammin. Se merkitsee syvempää ihmisten kohtaamista ja läsnäoloa monitouhuisuuden sijaan. Etsimme jatkuvasti sellaisia seurakunnan viikkotoiminnan muotoja, jotka syventävät hengellistä elämää.

18 18 Vahvistamme kirkon ja seurakunnan jäsenyyttä Tiedotamme toiminnasta ja hallinnon päätöksistä entistä aktiivisemmin. Vahvistamme tukeamme kodeissa tehtävälle kristilliselle kasvatustyölle pitämällä asiaa esillä esim. kirkollisten toimitusten yhteydessä sekä paikallisissa tiedotusvälineissä. Tarjoamme perheille entistä enemmän mahdollisuuksia toimia seurakunnassa yhdessä. Tuemme seurakuntayhteyden rakentamista niiden haapajärvisten nuorten keskuudessa, jotka muuttavat esim. opiskelun vuoksi toiselle paikkakunnalle. Toivotamme jokaisen uuden seurakuntalaisen tervetulleeksi henkilökohtaisesti. Lähestymme jokaista kirkosta eronnutta henkilökohtaisella kirjeellä. Kasvamme syvempään vastuuseen Huolehdimme siitä, että seurakunnan diakoniatyö pystyy reagoimaan ihmisten hätään ja tarpeisiin muuttuvissa olosuhteissa. Tiedostamme seurakunnan yhteiskunnallisen merkityksen paikkakunnalla työllistäjänä, merkittävänä maanomistajana sekä palveluiden ostajana. Edistämme paikkakunnan parasta. Suoritamme Kirkon ympäristödiplomin ja muistamme kestävän kehityksen periaatteet kaikissa ratkaisuissa. Pyrimme olemaan kestävän kehityksen suunnannäyttäjä paikkakunnalla. Edistämme Reilun Kaupan toteutumista. Huolehdimme seurakunnan työyhteisön hyvinvoinnista sekä työntekijöiden ja hallinnon aktiivisesta vuorovaikutuksesta. Teemme aktiivisesti yhteistyötä Haapajärven kaupungin eri toimialojen mm. koulu-, sosiaali- ja kulttuuritoimen sekä paikkakunnalla toimivien järjestöjen kanssa. Huolehdimme siitä, että seurakunta on läsnä ja sen palvelut saatavilla myös kylillä. Sitoudumme lähetystyöhön sekä kansainväliseen diakoniaan yhä vahvemmin, jotta ne läpäisevät kaiken seurakunnan toiminnan. Uudistamme rakenteita Edistämme aktiivisesti lähiseurakuntien ja koko rovastikunnan yhteistyötä erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon, kiinteistötoimen sekä väestökirjanpidon alueilla. Sitoudumme rakentamaan alueelle yhteistä taloustoimistoa yhdessä tehtyjen päätösten mukaisesti. Pidämme seurakunnan talouden vakaana seuraamalla talouden kehitystä aktiivisesti. Jotta se olisi mahdollista, sitoudumme määrätietoisesti kehittämään seurakunnan talouden ja toiminnan suunnittelua sekä arviointia. Sitoudumme tarkastelemaan henkilöstön määrää ja rakennetta siten, että se on riittävä ja tarkoituksenmukainen seurakunnan kokoa ja toimintaa ajatellen.

19 Toteutumisen seuranta Strategia on jatkuva prosessi, joka vaatii toteutuakseen seurantaa. Toteutumista ja arviointia voidaan seurata: 1. Kirkkoherran ja talouspäällikön johdolla käytävissä työntekijöiden kehityskeskusteluissa. Keskustelujen luonnollisin ajankohta on talousarvion ja toimintasuunnitelman tekemisen alkuvaihe elo-syyskuussa tai tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tekemisen yhteydessä. 2. Kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa talousarvion ja toimintasuunnitelman tai tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksymisen yhteydessä. 3. Strategiatyöryhmässä, jonka tulee kokoontua seurantaa varten vähintään kerran vuodessa. 4. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteisissä tilaisuuksissa.

20 20 Liite 1 HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Strategiatyöskentely Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden visioilta Honkaniemessä syksyllä 2007 Nelikenttäanalyysi VAHVUUDET - hyvä ja sitoutunut henkilöstö - talous ja omaisuus - riittävästi toimivia tiloja - aktiivista ja monipuolista toimintaa - hyvät koulutusmahdollisuudet - kirkko korjattu, urut - hyvä syntyvyys - vahvat herätysliikkeet - hyvä työilmapiiri - hyvin hoidettu hautausmaa ja ympäristö - ihmisläheisyys - hyvä henki ja tahto - yli 90 % kuuluu seurakuntaan - hyvä yhteistyöverkosto - uudistuskykyinen HEIKKOUDET/HAASTEET - osa-aikaisuudet ja määräaikaisuudet - Olkkolan kirkko - Honkaniemen kunto - yhdistyminen - vapaaehtoisten puute - nuoret mukaan seurakuntatyöhön - nuorten työllistäminen - diakoniatyön lisääntyminen väestön ikääntyessä - kirkosta eroaminen/kehityksen jarruttaminen - eri-ikäisten tavoittaminen mukaan toimintaan - äänestysaktiivisuus tulevaisuudessa - perhesiteiden lujittaminen - sopeutuminen UHKATEKIJÄT - kuntaliitos - työntekijöiden asema, työpaikat tulevaisuudessa - investoinnit - uudet toiminta-alueet - kiinteistömassan vanheneminen - väestön väheneminen - koulujen lakkauttaminen > kerhotoiminta vaikeutuu - yleinen passivoituminen - yhdistyvien seurakuntien erilainen talous - millaiset seurakuntarakenteet kestävät - taloudenhoidon riidat yhdistymisissä - seurakunnan väkimäärän väheneminen MAHDOLLISUUDET - vahva talous turvaa monipuolisen toiminnan - no hätä - väestön väheneminen - työmäärä ja työaika lisääntyvät - toiminnan lisääntyminen ja monipuolistuminen, esim. urkuviikot ja luentosarjat - työntekijöiden hyvä ikärakenne - yhdessä leveämmät hartiat - herätysliikkeiden yhteydet - yhteistyö tuo mukanaan erikoistumisen edut

1. MeidänSeurakunta Haapajärven seurakunnan strategia vuoteen 2015

1. MeidänSeurakunta Haapajärven seurakunnan strategia vuoteen 2015 MEIDÄNSEURAKUNTA Haapajärven strategia vuoteen 2015 Periaatteista käytäntöön 2 1. MeidänSeurakunta Haapajärven strategia vuoteen 2015 1.1. Strategiatyöskentely Haapajärven strategiatyöskentelyn ensimmäiset

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus Lähetys tänään Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén Kirkkohallitus 1 Matteus 24:3-14 3. Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 B. HOLLOLAN SEURAKUNNAN ARVOT..4 C. HOLLOLAN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET...

A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 B. HOLLOLAN SEURAKUNNAN ARVOT..4 C. HOLLOLAN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET... Yhdessä Pyhässä ja arjessa Hollolan seurakunnan strategia 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 1. Kaksi kuntaa 1.1. Hollolan kunta 1.2. Hämeenkosken kunta 2. Hollolan seurakunta 2.1.

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kn. 28.11.2011 142. Kv. 12.12.2011 51

Kn. 28.11.2011 142. Kv. 12.12.2011 51 Kn. 28.11.2011 142 Kv. 12.12.2011 51 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME Pudasjärven seurakunta elää monen muutoksen keskellä. Näiden muutosten huomioiminen ja niihin varautuminen on tärkeää. Tätä prosessia tukee myös

Lisätiedot

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta Tulevaisuussuunnitelma 2015 Muhoksen seurakunta Alkusanat Kunnissa käynnissä olevat palvelurakenneuudistukset ovat taustana myös seurakuntien hallinnon ja rakenteiden laajamittaiseen muutokseen. Kuitenkin

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011 59 56 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 24.10.2011 56 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020 KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020 Hyväksytty Kurikan kirkkovaltuuston kokouksessa 29.5.2012 2 JOHDANTO Jurvan ja Kurikan seurakuntaliitos toteutui 1.1.2009. Kaksi ensimmäistä vuotta kului liitoksesta

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 19 Kirkkovaltuusto 29.10.2012

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 19 Kirkkovaltuusto 29.10.2012 19 17 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 17 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010 65 63 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 21.10.2010 63 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

4 18 Talousarvion toteutuma vuodesta 2015 ja 1.1. 6.4.2016 (liite a ja b)

4 18 Talousarvion toteutuma vuodesta 2015 ja 1.1. 6.4.2016 (liite a ja b) JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2016 1 AIKA PAIKKA Sivu / 20.4.2016 klo 18.00 alkavan iltakoulun päätyttyä. Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 14 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

keskiviikkona 10.9.2014 klo 18

keskiviikkona 10.9.2014 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 10.9.2014 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalon takkahuoneessa. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45.

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 54 Kirkkoneuvosto 5/2010 11.10.2010

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 54 Kirkkoneuvosto 5/2010 11.10.2010 54 52 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 11.10.2010 52 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

Allekirjoitus Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä. 23.09.2008 Haapajärvi

Allekirjoitus Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä. 23.09.2008 Haapajärvi HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 7/08 Kirkkoneuvosto Sivu 78-85 KOKOUSAIKA Maanantai 22.09.2008 klo 19.00-20.00 KOKOUSPAIKKA Seurakuntatalo Saapuvilla olleet jäsenet Varsinainen jäsen läsnä varajäsen

Lisätiedot

Valtuutetut vastaavat

Valtuutetut vastaavat Valtuutetut vastaavat osa 4 Kirkkovaltuusto on seurakunnan korkein päättävä elin. Kysyimme nykyisiltä valtuutetuilta asiaan liittyviä asioita. Jutut ovat luettavissa marraskuisiin vaaleihin asti. Tuulikki

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 18 Kirkkoneuvosto 2/2011 07.02.2011

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 18 Kirkkoneuvosto 2/2011 07.02.2011 18 17 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 07.02.2011 17 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 10.5.2011 klo 17.00 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Haapala Heikki jäsen Kautto Kaisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen ,Aika 15.4.2014 klo 17.30 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Kangas Anja varajäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1 (5) KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana 1a. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä?

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUT SU 4/2009. Kirkkoneuvosto KOKOUSAIKA Maanantai 14.09.2009 klo 18.00 KÄSITELTÄVÄT ASIAT

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUT SU 4/2009. Kirkkoneuvosto KOKOUSAIKA Maanantai 14.09.2009 klo 18.00 KÄSITELTÄVÄT ASIAT HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUT SU 4/2009 Kirkkoneuvosto KOKOUSAIKA Maanantai 14.09.2009 klo 18.00 KOKOUSPAI KKA Seurakuntatalon yläsali KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. 35 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 16 Kirkkoneuvosto 2/2014 7.4.2014

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 16 Kirkkoneuvosto 2/2014 7.4.2014 16 15 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto 17.4.2014 15 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009 30.3.2009 Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 25.3.2009 VARAUTUMISEN LÄHTÖKOHDAT Kirkon perustehtävän toteuttamien kaikissa olosuhteissa Varmistetaan valmiussuunnitelmissa.

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TULEVAISUUS VUOTEEN 2015. Lappeenrannan evankelisluterilaisten seurakuntien arvot ovat:

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TULEVAISUUS VUOTEEN 2015. Lappeenrannan evankelisluterilaisten seurakuntien arvot ovat: USKOON JA VASTUUSEEN LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TULEVAISUUS VUOTEEN 2015 A. JOHDANTO Missio Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat ja seurakuntayhtymän yhteiset työmuodot kutsuvat ihmisiä

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17 Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 29 Kirkkoneuvosto 3/2015 23.04.2015

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 29 Kirkkoneuvosto 3/2015 23.04.2015 29 26 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto 23.04.2015 26 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle

Lisätiedot

LÄHIMMÄISTEN YHTEISÖ TUUSULAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2015 I LÄHTÖKOHDAT. 1.1. Arvot. 1.2. Perustehtävä. 1.3. Yhteisöllisyys

LÄHIMMÄISTEN YHTEISÖ TUUSULAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2015 I LÄHTÖKOHDAT. 1.1. Arvot. 1.2. Perustehtävä. 1.3. Yhteisöllisyys LÄHIMMÄISTEN YHTEISÖ TUUSULAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2015 I LÄHTÖKOHDAT 1.1. Arvot Seurakunnan elämää, työntekijöitä ja päätöksentekoa ohjaavat kristilliset arvot. Tuusulan seurakunnan strategiassa nousevat

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkoneuvosto 1/2010 10.02.2010

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkoneuvosto 1/2010 10.02.2010 1 1 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 10.02.2010 1 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME

PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME Pyhän Hengen maailmaan tuleminen Pyhän Hengen työ Elämä Pyhän Hengen kanssa Hengen hedelmä ja armolahjat Pyhän Hengen maailmaan tuleminen - Raamattu ilmaisee

Lisätiedot

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NYKYTILANNE (SWOT) Vahvuutemme Pitkä kristillinen perinne, osaava henkilöstö, viranomais- ja järjestöyhteistyö, kaupunkiseurakunnan resurssit, monipuolisuus

Lisätiedot

(huom. kirkkovaltuuston kokous alkaa klo 18.00)

(huom. kirkkovaltuuston kokous alkaa klo 18.00) HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 2/2009 Kirkkoneuvosto KOKOUSAIKA Maanantai 30.03.2009 klo 17.00 (huom. kirkkovaltuuston kokous alkaa klo 18.00) KOKOUSPAIKKA Seurakuntatalon yläsali KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 22 Kirkkoneuvosto 3/2010 05.05.2010

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 22 Kirkkoneuvosto 3/2010 05.05.2010 22 21 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 05.05.2010 21 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013 17 15 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 8.4.2013 15 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

Allekirjoitus Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä. 12.03.2008 Haapajärvi

Allekirjoitus Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä. 12.03.2008 Haapajärvi HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 2/08 Kirkkoneuvosto Sivu 20-32 KOKOUSAIKA Maanantai 10.03.2008 klo 18.00- KOKOUSPAIKKA Honkaniemen leirikeskus Saapuvilla olleet jäsenet Varsinainen jäsen läsnä

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 4/2012 23.04.2012

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 4/2012 23.04.2012 28 27 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 23.04.2012 27 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää.

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Matkan perustana on aito ja alkuperäinen kristinusko. Kuva: futureimagebank.com

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 6/2008

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 6/2008 HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 6/2008 Kirkkovaltuusto KOKOUSAIKA Maanantai 08.12.2008 klo 17.00 - klo 16.45 kirkkovaltuuston ja -neuvoston valokuvaus seurakuntatalossa - klo 17.00 kirkkovaltuuston

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 Kirkkoneuvosto 09.05.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 18.05.2011

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 Kirkkoneuvosto 09.05.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 18.05.2011 MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikko klo 18.00 19.25 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Someron seurakunnan strategia 2020

Someron seurakunnan strategia 2020 Someron seurakunnan strategia 2020 1. Arvot Seurakunnan elämää, työntekijöitä ja päätöksentekoa ohjaavat kristilliset arvot. Someron seurakunnan strategiassa nousevat esiin erityisesti seuraavat arvot,

Lisätiedot

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Majakka-ilta Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Minne menet Majakka? -prosessista Viime vuoden loppupuolella alkaneissa Minne menet Majakka keskusteluilloissa olemme etsineet vastauksia seuraaviin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot