marraskuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 2004 marraskuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät"

Transkriptio

1 marraskuu SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät

2 YLEISTÄ Satakunnan yritysten liikevaihto lähti alkuvuonna nopeahkoon kasvuun. Kasvu palautti maakunnan koko maan kehitystä vastaavalle kasvu-uralle. Palkkasumman kasvu jäi kuitenkin Satakunnassa koko maata hitaammaksi ja työllisyys heikkeni selvästi. Maakunnan yrityksissä odotukset ovat positiiviset. Mikäli maailmantalouden kasvu jatkuu häiriöttä, voidaan liikevaihdon kasvun olettaa jatkuvan. Myös työllisyyskehitys voi muuttua positiiviseksi muun muassa telakkateollisuuden hyvien näkymien vuoksi. Suhdannekuva SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 2 Maailmantalouden nopea kasvu on jatkunut jo lähes kaksi vuotta Yhdysvaltojen ja Aasian vetämänä. Eurooppa ja Suomi ovat päässeet kasvuun mukaan vasta aivan viime aikoina, kun maailmantalous elää useiden arvioiden mukaan jo suhdanteen huippuvaihetta. Mikäli kasvu maailmantaloudessa kuitenkin vielä jatkuu, on Suomessakin odotettavissa nopeaa kasvua. Kasvun jatkumista uhkaavat Yhdysvalloissa julkisen talouden ja vaihtotaseen suuret alijäämät ja Aasiassa ylikuumenemisvaaran aiheuttamat talouspoliittiset hillitsemistoimenpiteet. Lisäksi öljyn korkea hinta on saanut useat taloudelliset tutkimuslaitokset tarkistamaan kasvuennusteitaan alaspäin. Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan tästä huolimatta kasvavan lähivuosina n. 3 % vuodessa, mikä on enemmän kuin useimmissa euroalueen maissa. Kuluvan vuoden alkupuolella tuotannon kasvu perustui vielä pääosin yksityiseen kulutukseen ja kotimarkkinatoimialoihin, mutta lähitulevaisuudessa on odotettavissa viennin roolin vahvistuminen kasvun lähteenä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) viimeisimmän luottamusindikaattorin mukaan palvelualojen yritysten odotukset lähitulevaisuudesta ovat aiempaa positiivisempia, mutta teollisuudessa ja rakentamistoimialalla odotukset ovat hieman heikentyneet pysyen kuitenkin positiivisina. Satakuntalaisten pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähitulevaisuudesta ovat koko maan tapaan kaikilta osin positiivisia. Tämä ilmenee Finnveran ja Suomen yrittäjien lokakuun lopussa julkistamasta Pk-yritysbarometrista. Satakunnassa yleiset suhdanteita koskevat odotukset ovat barometrin mukaan hieman koko maata heikommalla tasolla ja ne ovat heikentyneet viimeisen vuoden aikana jonkin verran. Kuitenkin satakuntalaiset pk-yritykset odottavat työllisyyden kasvavan seuraavan vuoden aikana ja odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat yhtä positiiviset kuin Suomessa keskimäärin. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometri, joka kattaa Pk-yritysten lisäksi myös suuret yritykset, antaa lähitulevaisuutta koskevista odotuksista hieman erilaisen kuvan. Barometrin mukaan henkilökuntansa määrän kasvuun uskoo vain 2 % Lounais-Suomen yrityksistä ja kolmasosassa yrityksistä henkilökunnan määrän odotetaan vähenevän. Näkymät ovat tältä osin Lounais-Suomessa olennaisesti heikommat kuin koko maassa keskimäärin. Tuotannon määrän sen sijaan alueella uskotaan loppuvuonna kasvavan, vaikkakin tilauskantaa pidetään tavanomaista heikompana. Suhdanneodotukset ovat EK:n barometrin mukaan Lounais-Suomen yrityksissä likimain koko maan keskimääräisellä tasolla: suhdanteiden odotetaan pysyvän ennallaan. Liikevaihto ja palkkasumma kasvussa alkuvuonna Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto alkoi alkuvuodesta kasvaa vuonna 2003 tapahtuneen notkahduksen jälkeen. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla liikevaihto oli 5,3 % viime vuoden vastaavan ajankohdan liikevaihtoa korkeammalla tasolla. Koko maassa liikevaihdon kasvu oli samaan aikaan hieman nopeampaa, noin 5,8 %. Alkuvuoden kasvun ansiosta Satakunnan liikevaihto palautui koko maan pitkän aikavälin kasvua vastaavalle kasvu-uralle. Myynnin arvo kasvoi Satakunnassa koko maata nopeammin lähes kaikilla teollisuuden alatoimialoilla rakentamisen ja palvelujen liikevaihdon kehittyessä koko maata hitaammin. Liikevaihdon laskua ei vuoden alkupuoliskolla nähty millään toimialalla Satakunnassa. Liikevaihdon kasvu ei vielä alkuvuodesta 2004 heijastunut Satakunnan palkkasummaan, vaan palkkasumma kasvoi maakunnassa koko maata hitaammin. Telakoilla tapahtunut palkkasumman väheneminen painoi koko maakunnan palkkasummaa alas. Vuoden alkupuoliskolla maksettu palkkasumma oli Satakunnassa 3,3 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla, kun koko maassa kasvua kertyi lähes prosenttiyksikön verran enemmän. Palkkasumman kasvu nopeutui hieman sekä Satakunnassa että koko maassa vuoden toisella neljänneksellä. Palkkasumman kasvu oli Satakunnassa huomattavan nopeaa elintarviketeollisuudessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä liike-elämän palvelujen toimialalla. Metallituotteiden valmistuksessa ja rakentamistoiminnassa sekä telakkateollisuudessa palkkasumma sen sijaan laski viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Metalliteollisuudessa palkkasumman heikkoa kehitystä selittänee se, että merkittävä osa alan liikevaihdon kasvusta johtui metallien hintojen rajusta noususta. Viennin veto voimistui alkuvuonna Suomalaisten vientituotteiden menekkiä maailmantalouden kasvualueilla haittaava euron kurssinousu on pysähtynyt, mut-

3 4 marraskuu 2004 Yleistä 2 Väestö,työpaikat ja työllisyys 4 Villilän studioklusteri 6 Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Toimialarakenteen muutos 7 Teknologiateollisuus 9 Elintarviketeollisuus 12 Metsäteollisuus 12 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 13 Rakentaminen 13 Palvelualat 14 Palkkasumman muutos (%) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa ja koko maassa. Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 1995, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen tuottamiin tilastoihin. TEKSTI: Jani-Petri Laamanen Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa Anna-Maija Kohijoki Merja Mannelin Eevaleena Mattila Heikki Rantala JULKAISIJAT: TuKKK Porin Yksikkö Satakuntaliitto Satakunnan TE-keskus Satakunnan yrittäjät ry Satakunnan Kauppakamari Prizztech Oy Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy TAITTO: Mainostoimisto 400 kepposta Oy Viennin muutos (%) Satakunnassa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. 3 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

4 ta kurssi on edelleen pysytellyt korkeana. Tästä huolimatta viennin volyymit ovat alkaneet hitaasti kasvaa. Satakunnassa viennin arvo kasvoi alkuvuonna 2004 voimakkaasti. Kasvua kertyi koko teollisuudessa 12,6 %, metalliteollisuudessa 30,7 % ja metsäteollisuudessa huomattavasti vähemmän, 2,2 %. Koko maassa viennin arvon kasvu oli merkittävästi hitaampaa ja vietyjen tuotteiden yhteenlaskettu arvo oli n. 5,7 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla. On huomattava, että merkittävä osa metalliteollisuuden viennin arvossa tapahtuneesta kasvusta johtuu metallien maailmanmarkkinahintojen voimakkaasta noususta. Lähitulevaisuudessa maailmantalouden kasvun uskotaan kasvattavan viennin volyymia ja optimistisimpien arvioiden mukaan kasvu jatkuu pitkälle ensi vuoteen. Positiivinen piirre viennin kehityksessä on, että kaikki keskeiset vientitoimialat näyttävät päässeen maailmantalouden imuun mukaan. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan viennin näkymät ovat teollisuudessa maltillisen positiiviset. Teknologiateollisuudessa viennin kasvuun uskotaan vahvemmin kuin muilla teollisuudenaloilla. EK:n barometrissa Lounais-Suomen yritysten usko viennin kasvuun on vahvempaa kuin maassa keskimäärin. Barometrin tulokset enteilevät siten Satakunnan viennin kehittyvän positiivisesti lähitulevaisuudessa. maassa keskimäärin. Työttömyys on lisääntynyt lähes kaikilla aloilla. Pientä paranemista on tapahtunut vain kuljetuksessa ja liikenteessä sekä rakennusalalla. Terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä palvelutyössä tapahtunut selkeä työllisyyden heikkeneminen on näkynyt myös naisten työllisyystilanteen vaikeutumisena. Satakunnassa oli vuoden 2004 syyskuussa työttömiä työnhakijoita ja työttömyysaste oli 13,3 %. Lomautettuja oli lähes 300 enemmän kuin vuosi sitten. Vuoden alkupuoliskolla työllisiä oli lähes (2,4 %) vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Työllisyyden merkittävimmät vähennykset ovat tapahtuneet metalliteollisuudessa ja liike-elämän palveluiden toimialalla. Toisaalta kaupan alan työllisyys kasvoi voimakkaasti alkuvuonna. Maakunnassa vallitseva heikko työllisyystilanne ja palkkasumman hidas kasvu on näkynyt myös Satakunnan kuntien taloudessa vähenevinä verotuloina. Parannusta työllisyystilanteeseen on odotettavissa viimeistään ensi vuoden alkupuolella kun lomautusten määrä telakkateollisuudessa vähenee. Työllisyyden kehitys jo pitkään heikkoa näkymät varovaisen positiivisia Teksti: Merja Mannelin Työllisyyden kehitys ei ollut alkuvuonna 2004 aivan odotusten mukaisesta. Työttömien työnhakijoiden määrä on noussut vuoden 2004 alkupuolella lähinnä meriteollisuuden irtisanomisten ja lomautusten konkretisoituessa. Verrattaessa alkuvuoden tilannetta vuoden takaiseen tilanteeseen työttömien määrä on lisääntynyt Satakunnassa 3 % eli voimakkaammin kuin koko Työllisten määrän muutos (%) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa. Teksti: Anna-Maija Kohijoki VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS Satakunta on väkiluvultaan Suomen 7. suurin maakunta ja Satakunnan väkiluvun kehityssuunta on ollut laskeva jo tiheämmin asuttu kuin koko maa keskimäärin. Satakunta jakautuu kolmeen seutukuntaan, jotka muodostuvat 28 kunnasrähdyksiä, esimerkiksi Porin seutukunnassa 1990-luvun alus- luvulta lähtien. Seutukunnittain on tapahtunut pieniä kasvupyta. Satakunnan seutukunnista Porin seutu on väestöltään runsaslukuisin ja tiheimmin asuttu kun taas Pohjois-Satakunnan Väkiluku on noussut monessa kunnassa 1990-luvun vaihteessa, sa. Kunnittainen väkiluvun muutos on ollut melko vaihtelevaa. seutukunta on väkiluvultaan pienin ja harvimmin asuttu. Kunnista Pori ja Rauma kuuluvat Suomen 20 suurimman kaupunvilan kunnissa väkiluku on nykyään korkeampi kuin 1980-lu- mutta kääntynyt sitten laskuun. Ainoastaan Noormarkun ja Ulgin joukkoon. Myös Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää ja Ulvila lasketaan kaupunkimaisiksi kunniksi. Suurin osa Satakunnevä syntyvyys ja taantuva tulomuutto. Väestön määrän muuvulla. Jatkuvan väestön vähenemisen taustalla on ollut pienenan kunnista on luokiteltu asukastiheytensä vuoksi maaseutumaisiksi alueiksi. kuolleiden määrän toksen on liittynyt myös väestön vanheneminen ja sitä kautta kasvu. SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 4

5 Tässä katsauksessa Satakunnan väkiluvun muutosta tarkastellaan vertaamalla vuoden 2004 tammi-kesäkuun väkiluvun keskiarvoa edellisen vuoden tammi-kesäkuun keskiarvoon. Vuoden 2004 tammi-kesäkuun väkiluvun keskiarvo koko maakunnan alueella oli , joka on noin 0,3 prosenttia vähemmän kuin saman ajanjakson keskiarvo vuonna Pitkään jatkunut väestön väheneminen maakunnassa on jonkin verran hidastunut tämän ja viime vuoden aikana. Satakunnan seutukuntien väkiluvussa tapahtunut muutos oli alkuvuodesta 2003 alkuvuoteen 2004 samanlainen kuin koko maakunnassakin. Väkiluku laski sekä suhteellisesti että absoluuttisesti eniten Pohjois-Satakunnan seutukunnassa ja vähiten Porin seutukunnassa. Valtakunnan tasolla kehityssuunta oli päinvastainen, sillä väkiluku nousi noin 0,3 prosenttia vuoden 2003 tammi-kesäkuun keskiarvosta. Kunnittain tarkasteltuna väkiluvun muutos oli melko vaihtelevaa tarkasteluajanjakson aikana. Väkiluku nousi kahdessa Rauman seutukunnan kunnassa (Eura ja Eurajoki) sekä neljässä Porin seutukunnan kunnassa (Harjavalta, Luvia, Noormarkku ja Pori). Suhteellisesti eniten väkiluku nousi Noormarkussa (0,6%). Väestötappiollisimpia kuntia olivat Lavia, Merikarvia, Honkajoki, Punkalaidun, Jämijärvi sekä Karvia, jotka kaikki luokitellaan harvaanasuttuun maaseutuun. Satakunnan työllisyysaste on pitkällä aikavälillä noussut työttömyyden alenemisen myötä, mutta alueelliset erot ovat edelleen suuret. Vuonna 2003 koko maakunnan työllisyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 65,9 prosenttia kun se koko maassa oli 67,3 prosenttia. Työllisyysaste kuvastaa työikäisten ( vuotiaat) työllisten osuutta kaikista työikäisistä. Rauman seutukunnan työllisyysaste oli vuonna 2003 Satakunnan korkein. Työpaikkojen toimialoittainen jakautuminen Satakunnan seutukuntien välillä on hyvin tavanomainen. Mitä kaupunkimaisempi alue on ja mitä tiheämpää on asutus, sitä palvelualavaltaisempi alue yleensä on työpaikkojen suhteen. Alkutuotantovaltaisella alueella kaupunkimainen asutus on vähäistä ja näin myös väestöntiheys on pieni. Pohjois-Satakunnassa alkutuotannon osuus on suurempi (16 %) kuin muissa Satakunnan seutukunnissa. Vastaavasti Rauman seutukunnassa teollisuuden osuus (31 %) on seutukunnista suurin. Porin seutukunta puolestaan on palveluvaltaisin (63 %). 5 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

6 KATSAUS KULTTUURITOIMIALAAN: VILLILÄN STUDIOKLUSTERI Luovuuden ja kulttuurin merkitys alueellisina menestystekijöinä on korostunut talouden kehitystä koskevassa keskustelussa. Villilän elokuvakeskus Nakkilan kunnassa on esimerkki, jossa kulttuuriin ja luovuuteen perustuva toimiala synnytetään uudelle maantieteelliselle alueelle. Villilä Studioihin kohdistuvat odotukset ovat suuria: elokuvakeskus on Satakunnan kehittämisen kärkihanke. Teksti: Heikki Rantala Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä toteutettiin kesällä 2004 esiselvitys Villilän elokuvakeskuksen alueellisista vaikutuksista. Tuona ajankohtana Villilä Studiot valmistautui Timo Koivusalon Kaksipäisen kotkan varjossa -elokuvan kuvauksiin, jotka alkoivat 9. elokuuta. Selvityksen kohteena oli Villilä Studioiden ympärille kesäkuuhun 2004 mennessä rakentunut toimijaverkosto. Verkostoa voidaan nimittää studioklusteriksi. Selvityksen tarkoitus oli määrittää alkutilanne, johon Villilä Studioiden toimintaa voidaan verrata tulevina vuosina. Lisäksi tutkimuksessa määriteltiin indikaattorit, joiden avulla Villilän kehitystä on tarkoituksenmukaista mitata. Suomalaisella elokuvalla kasvun mahdollisuuksia Vuosina suomalaisten ensi-iltaelokuvien määrä on kasvanut noin kahteentoista elokuvaan vuodessa. Myös katsojien ja elokuvakopioiden määrät ovat kasvaneet kotimaisten elokuvien määrän myötä. Kotimaisen elokuvan menestystarina on hyvä esimerkki kulttuurialan potentiaalista. Kotimaisten elokuvien katsojaluvut ovat kasvaneet vuoden 1996 kahdestasadastatuhannesta viime vuoden miljoonaan seitsemäänsataantuhanteen. Elokuvan potentiaalia kuvaa myös se, että Suomen elokuvasäätiön Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelmassa todetaan Suomessa yhteiskunnan tuen elokuvalle olevan alle puolet vastaavasta määrästä kaikissa muissa pohjoismaissa. Muiden pohjoismaiden esimerkki osoittaa, että yhteiskunnan vahva panos elokuvatuotantoon luo pohjan myös liiketaloudellisesti vahvemmalle elokuva-alalle. Vahva kansallinen perusrahoitus takaa vahvan tuotantopohjan ja tekee elokuvista uskottavia sijoituskohteita myös rahoittajille. Elokuvatuotantojen kasvu lisää myös elokuvan alueellisia vaikutuksia. Villilän studioklusteri. Elokuva-alan yleinen kehitys vaikuttaa keskeisesti Villilä Studioiden toimintaedellytyksiin. Lisäksi alueellisten vaikutusten kannalta on suuri merkitys, kuinka suuri Villilän palveluja käyttävän elokuvatuotannon budjetti on, kuinka suuri osuus siitä käytetään Villilä Studioiden vaikutusalueella ja montako tuotantoa Villilässä vuoden aikana kuvataan. Elokuvatuotannon erityisyys on sen suhteellisen lyhyt mutta intensiivinen työvoiman tarve kuvausvaiheessa. Elokuvan kuvausvaihetta ajallisesti pidemmät esi- ja jälkituotantovaiheet sitovat suhteellisen vähän työvoimaa. Sitä vastoin kuvausvaihe työllistää runsaasti henkilöstöä. Elokuvatuotannolla paljon alueellisia vaikutuksia Elokuvatuotanto tarvitsee paitsi studiot ja kuvauspaikat, myös elokuvahenkilökuntaa, esiintyjiä, erilaisia kuljetuksia, lavasteita, pukuja, maskeerausta ja kampausta, elokuvateknistä välineistöä, erilaisia materiaaleja ja monenlaiseen toimintaan liittyviä tukipalveluja. Elokuvan tekoon liittyvien toimintojen lisäksi Villilä Studioiden ympärille on muotoutunut toimijaverkosto hyvin monentyyppisistä palveluntuottajista (ravintolat, majoitus, henkilö- ja tavarakuljetuspalvelut, henkilöstönvuokraus jne.) SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 6

7 Villilä Studioiden jo toteutuneita ja odotettuja alueellisia vaikutuksia kartoitettiin sähköpostikyselyillä ja puhelinhaastatteluilla. Villilän studioklusterin toimijat jaettiin neljään ryhmään toiminnan luonteen mukaan: Palveluntuottajat ovat yrityspalvelu-tyyppisiä yrityksiä tai freelancereita, jotka myyvät tuotteitaan ja palveluksiaan Villilä Studiolle, tuotantoyhtiölle tai matkailijoille. Oppilaitokset koostuvat Nakkilan kouluista sekä Satakunnassa ja muualla Suomessa sijaitsevista opistoista, ammattikor- keakouluista ja yliopistojen yksiköistä, joilla on ollut tai jotka suunnittelevat koulutukseen liittyvää yhteistoimintaa Villilä Studioiden kanssa. Tuotantoyhtiöt tekevät elokuvaa tai ovat neuvotelleet elokuvatuotannosta Villilä Studioiden kanssa. Kehittäjäorganisaatiot ovat Villilä Studioiden julkisia rahoittajia, mm. Villilän EU-projektien rahoituksesta päättäviä viranomaisia, kuntia sekä muita aluekehitykseen liittyviä viranomaisia ja hankkeita. Esimerkkejä Villilän studioklusterin taloudellisista vaikutuksista Kesällä 2004 Villilän studioklusteriin kuului 35 palveluntuottajaa. Näistä 20 sijaitsi Nakkilassa. Kesällä 2004 Villilän studioklusteriin kuului 27 oppilaitosta, 14 tuotantoyhtiötä ja 48 kehittäjäorganisaatiota. Kyselyiden mukaan kesään 2004 mennessä syntyneet Villilä Studioiden aluetaloudelliset vaikutukset ulottuvat selvimmin Nakkilan kunnassa sijaitseviin yrityksiin. Tämä on suora seuraus siitä tavasta, jolla Villilän palvelukonsepti on rakennettu: Villilä Studiot hyödyntää paikallisten yrittäjien tarjoamia palveluja. Heinäkuussa 2004 Villilässä vieraili noin matkailijaa. Nakkilan Tappuri-tapahtuman yhteydessä Villilässä vieraili elokuuta yhden viikonlopun aikana noin vierasta tutustumassa Kaksipäisen kotkan varjossa -elokuvan lavasteisiin. Kyselyiden mukaan työvoiman rekrytointitarve erityisesti Nakkilalaisissa yrityksissä tulee lisääntymään. Elokuvia tullaan kuvaamaan laajalti Satakunnan alueella. Tällöin myös alueelliset vaikutukset tulevat olemaan laajempia. Kyselyiden mukaan Villilä Studioiden vaikutus satakuntalaisten itsetuntoon ja Satakunnan imagoon on ollut yksinomaan myönteistä. Villilä Studiot on onnistunut parantamaan Satakunnan ulkoista kuvaa. TOIMIALARAKENTEEN MUUTOS Elinkeinotoiminnan painopiste on Suomessa kuten muissakin teollistuneissa maissa siirtymässä alkutuotannosta ja perinteisestä teollisesta valmistustoiminnasta korkean jalostusasteen tuotteiden valmistamiseen ja palvelualoille. Samalla perinteisten toimialojen tuotantotekniikat muuttuvat pääomavaltaisemmiksi ja näiden alojen kyky työllistää on aiempaa heikompi. Tapahtuva toimialarakenteen muutos johtuu osittain tavara- ja palvelukysynnän rakenteen muutoksesta, osittain kansainvälisen työnjaon ja tuotannon erikoistumisen lisääntymisestä. Nykyglobalisaation olosuhteissa Satakunnan ja muiden aluetalouksien kyky menestyä riippuu olennaisesti niiden valmiudesta sopeutua yleisen elinkeinorakenteen ja tuotantotapojen muutoksiin. Korkean työllisyyden ja taloudellisen kasvun edellytyksenä on tuotantotapojen jatkuva uudistaminen jo toimivilla aloilla ja elinkeinotoiminnan laajentaminen uusille, nopeasti kasvaville aloille. Satakuntalaisen elinkeinotoiminnan toimialarakenne on ollut erilainen kuin Suomessa keskimäärin. Teknologiateollisuuden ja muiden teollisuudenalojen osuus tuotannosta ja työllisyydestä on Satakunnassa ollut korkeampi kuin muualla Suomessa yleensä. Toimialarakenteessa tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin Satakunnassa hyvin samansuuntaisia kuin muuallakin Suomessa. Sekä Satakunnassa että koko Suomessa teollisuuden osuus henkilöstöstä on vähentynyt palvelualojen osuuden kasvaessa. Henkilöstöosuuksilla mitaten huomattavimmat muutokset ovat tapahtuneet liike-elämän palvelujen toimialalla, rakentamistoiminnassa ja metsäteollisuudessa. Satakunnan telakkateollisuudessa tapahtuneet muutokset ovat lisäksi suuria. Teknologiateollisuudessa puolestaan alatoimialat ovat kehittyneet sekä Satakunnassa että koko Suomessa hyvin eri tavoin. Satakunnassa, kuten koko Suomessakin liike-elämää palve- 7 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

8 leva elinkeinotoiminta on ollut voimakkaassa kasvussa. Satakunnassa alan osuus katsauksessa tarkasteltavien toimialojen henkilöstöstä on kasvanut vuosien aikana 9,8 %:sta 12,4 %:in. Likimain neljännes liike-elämän palvelujen kasvusta Satakunnassa ja koko maassa selittyy tietojenkäsittelypalvelujen, erityisesti ohjelmistosuunnittelun henkilöstön nopealla kasvulla. Myös työvoiman vuokraus ja siivouspalvelut sekä liikkeenhoidon konsultointi ovat ripeästi kasvaneita aloja sekä Satakunnassa että koko Suomessa. Satakunnan liike-elämän palveluissa nopeasti kasvavia toimintoja ovat lisäksi kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, kone- ja prosessisuunnittelu sekä etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelut. Liike-elämän palvelujen ohella toinen merkittävästi kasvava ala on rakentaminen. Rakentamisen henkilöstöosuus on noussut vuosien aikana 2,4 %-yksikköä niin Satakunnassa kuin koko maassakin. Rakentamistoiminnan kasvu on ollut nopeaa erityisesti talonrakentamisessa ja erilaisissa asennustöissä. Metsäteollisuuden henkilöstöosuus katsauksen toimialojen henkilöstöstä on laskenut Satakunnassa 1,8 %-yksikköä ja koko maassa 1,7 %-yksikköä. Suurimpana syynä tähän on ollut puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen henkilöstömäärän väheneminen. Paperiteollisuuden henkilöstömäärä on Satakunnassa pysynyt kutakuinkin ennallaan ja koko maassa jonkin verran kasvanut vuosina maata nopeampaa, noin 2,5 %-yksikköä vuosien aikana. Teknologiateollisuuden sisällä alatoimialojen henkilöstöosuudet ovat muuttuneet eri tavoin. Metalliteollisuuden painopiste on siirtymässä kohti korkeamman jalostusasteen ja teknologian tuotteita niin Satakunnassa kuin koko maassakin. Tämä näkyy metallien jalostuksen henkilöstöosuuden vähenemisenä. Vastaavasti metallista valmistettujen tuotteiden tuotannossa työskentelevän henkilöstön osuus on kasvanut. Henkilöstöosuuttaan kasvattaneita teknologiateollisuuden alatoimialoja ovat myös Satakunnassa koneiden ja laitteiden valmistus ja koko maassa elektroniikan ja sähkötuotteiden valmistus. Satakunnassa elektroniikan ja sähkötuotteiden valmistus ei juuri ole kasvanut vuosien aikana. Alan kasvu on Suomessa perustunut suurelta osin matkapuhelinten ja tietoliikennelaitteiden valmistuksen kasvuun. Satakuntalaisessa teknologiateollisuudessa vastaavien tuotteiden valmistus on erittäin vähäistä. Merkittävä osa Satakunnan teknologiateollisuutta ovat Porissa ja Raumalla sijaitsevat telakat, jotka oman tuotantonsa ohella työllistävät välillisesti myös muilla toimialoilla. Telakkateollisuuden osuus Satakunnan teknologiateollisuudesta on noin viidennes, kun koko Suomessa vastaava osuus on vain 5 %:n luokkaa. Telakoiden työtilanteessa tapahtuu jatkuvasti suuria vaihteluja, mikä näkyy suurina muutoksina alan henkilöstömäärässä. Telakkateollisuuden painoarvo toimialarakenteessa on kuitenkin ollut vuosina suhteellisen samansuuruinen. Henkilöstöosuudessa ei ole Satakunnassa nähtävissä trendinomaista lisäystä tai vähennystä, vaikka vuonna 2002 alan henkilöstöosuus olikin tilapäisesti n. 1,9 %-yksikköä pienempi kuin vuonna Teknologiateollisuuden henkilöstöosuus on vuosien aikana pienentynyt Suomessa. Satakunnassa alan henkilöstöosuuden pieneneminen on ollut koko Toimialarakenteen muutos Satakunnassa ja koko maassa SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 8

9 TEKNOLOGIA- TEOLLISUUS Teknologiateollisuuden liikevaihdon viime vuonna alkanut kasvu voimistui kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Maailmantalouden kasvun lisätessä vientikysyntää volyymit ovat kasvaneet, mutta merkittävä osa liikevaihdon kasvusta selittyy kuitenkin metallien hintojen nousulla. Teknologiateollisuuden myynnin arvo kasvoi tammi-kesäkuussa Satakunnassa 23,2 % ja koko maassa 8 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liikevaihdon kasvu oli Satakunnassa likimain yhtä nopeaa vuoden ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä, kun taas koko maassa kasvu voimistui toisella neljänneksellä. Teknologiateollisuuden alatoimialoista liikevaihdon kasvu oli huomattavan nopeaa metallien jalostustoiminnassa. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa koettiin Satakunnassa nopeaa liikevaihdon kasvua, mutta koko maassa alan liikevaihto laski. Teknologiateollisuuden yrityksissä maksettu palkkasumma kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 2,9 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko maassa palkkasumma kasvoi samaan aikaan 5,6 %. Satakunnassa palkkasumma kasvoi nopeimmin elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, jonka osuus tosin on koko teknologiateollisuuden palkkasumman muutoksesta pieni. Liikevaihdon rajusta kasvusta huolimatta teknologiateollisuuden työllisyys on Satakunnassa ollut laskussa. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan toimialan suomalaisten yritysten tilauskanta on kehittynyt maltillisen myönteisesti kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Sekä tilauskanta että uusien tilausten määrä näyttäisi nousseen vuoden takaista korkeammalle tasolle. Alan näkymät ovat siis positiiviset olettaen, että maailmantalouden kasvu jatkuu voimistaen teollisuustuotteiden vientikysyntää. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton tuore suhdannebarometri enteilee teknologiateollisuuden tuotannon kasvavan loppuvuonna. Työllisyyden kannalta teknologiateollisuuden suhdannenousun vaikutus on vähäinen. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan henkilöstömäärä on vähentynyt tammi-elokuussa vuoden takaiseen verrattuna. Negatiivisen työllisyyskehityksen voi ennakoida jatkuvan, sillä taloudellisten tutkimuslaitosten mukaan teollisuuden työpaikat eivät ainakaan lisäänny lähivuosina. Teknologiateollisuuden heikot työllisyysnäkymät selittyvät ainakin osittain alan tuotannollisten investointien suuntautumisella ulkomaille kotimaan Teknologiatelollisuuden (pl. telakat) liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Teknologiateollisuuden (pl. telakat) palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa sijaan. Kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi erityisesti matalan jalostusasteen tuotteita valmistavissa yrityksissä nähdään tärkeäksi tuottavuuden lisääminen esimerkiksi investoimalla automatiikkaan ja robotiikkaan. Metallien jalostus Metallien jalostuksessa eletään tällä hetkellä voimakkaan noususuhdanteen aikoja ja tilauskanta on alalla hyvä. Jalostuksen liikevaihto kasvoi vuoden alkupuoliskolla 34,7 % viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna. Koko maassa kehitys oli lähes yhtä nopeaa ja myynnin arvo kasvoi 32,7 %. Valtaosa myynnin arvon kasvusta metallien jalostuksessa selittyy metallien maailmanmarkkinahintojen kasvulla. Tosin maailmantalouden kasvu on myös lisännyt vientikysyntää alalla, minkä seurauksena myös volyymit ovat jonkin verran kasvaneet. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan alan volyymien kasvu on ollut alkuvuonna koko Suomessa n. 2 3 % viime vuoden vas- 9 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

10 taavaan ajankohtaan verrattuna. Volyymien kasvu on ollut suurinta (n. 10 %) Satakunnassa tärkeiden valimotuotteiden tuotannossa. Viimeisen vuoden aikana metallien jalostuksessa tapahtunut liikevaihdon nopea kasvu on ollut poikkeuksellista, kun otetaan huomioon, että alan liikevaihto ei tätä ennen ole juuri kasvanut useaan vuoteen. Hintakehityksen roolista liikevaihdon kasvussa kielii myös alan palkkasumman kehitys. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 1,9 % ja koko maassa 2,6 %, mikä on merkittävästi vähemmän kuin metalliteollisuudessa keskimäärin. Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien hinnan nousu näkyy myös pidemmälle jalostettujen metallituotteiden liikevaihdossa. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi Satakunnassa vuoden alkupuoliskolla 17 % ja koko maassa 5,8 %, mikä on nopeammin kuin useaan vuoteen. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa liikevaihdon kasvu oli Satakunnassa maltillisempaa, mutta koko maassa nopeampaa kuin metallituotteiden valmistuksessa. Alan liikevaihto kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 4,6 % ja koko maassa 11,8 %. Teknologiateollisuus ry:n mukaan volyymit kasvoivat alkuvuonna koneiden ja laitteiden valmistuksessa, mutta metallituotteiden tuotanto pysyi vuoden takaisella tasolla. Kuluvan vuoden jälkipuoliskolla näkymät ovat alalla heikompia, mikä näkyy tilauskannan ja uusien tilausten määrän pienenemisenä vuoden takaiseen verrattuna. Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Palkkasumman kehitys on metallituoteteollisuudessa ollut hidasta jo useita vuosia, mutta koneiden ja laitteiden valmistuksessa teknologiateollisuuden keskimääräistä kehitystä nopeampaa. Satakunnan metallituotteita valmistavien yritysten maksama palkkasumma laski 0,4 % alkuvuonna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko maassa alan palkkasumma ei muuttunut. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa Satakunnan palkkasumma kasvoi alkuvuonna viime vuodesta 4,5 % ja koko maassa kasvua kertyi samaan aikaan 3,1 %. Satakunnassa alan palkkasumma kasvoi teknologiateollisuuden keskimääräistä kasvua nopeammin ja koko maassa kasvu oli keskimääräistä hitaampaa. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Satakunnassa elektroniikka- ja sähkötuotealan tuotanto on painottunut sähkökoneiden ja -laitteiden valmistukseen, kun taas koko maassa suurin osa alan tuotannosta on radio-, TV- ja tietoliikennevälineiden (ml. matkapuhelimet) valmistusta. Toimialan kehitys onkin melko erisuuntaista Satakunnassa ja koko maassa. Tämän vuoden alkupuoliskolla alan liikevaihto kasvoi Satakunnassa voimakkaasti (12,6 %), mutta laski koko maassa hieman (-0,6 %) viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toimialan palkkasumman kehitys sen sijaan oli muuta teknologiateollisuutta nopeampaa sekä Satakunnassa, että koko maassa. Satakunnassa palkkasumman kasvua kertyi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 6,5 % ja koko maassa 8,3 %. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Sähköteknisten tuotteiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Teknologiateollisuus ry:n mukaan volyymi- ja hintakehitys oli elektroniikka- ja sähkötuotteissa kahdensuuntaista alkuvuonna. Satakuntalaisen tuotannon kannalta merkittävien sähkökoneiden ja -laitteiden volyymit kasvoivat koko maassa n. 6 % vuoden takaiseen verrattuna. Tietoliikennelaitteiden volyymit kasvoivat tätäkin voimakkaammin (11 %), mutta niiden hintakehi- SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 10

11 tys oli negatiivista. Viime aikoina alan yritysten tilauskanta on kasvanut melko paljon ja odotettavissa onkin liikevaihdon kasvua kuluvan vuoden loppupuolella. Telakat Viime vuoden lopulla telakoiden parantunut työtilanne heijastui alan palkkasummassa yli 14 %:n vuosikasvuna. Tämän vuoden alkupuolella telakoilla elettiin heikomman työtilanteen aikaa, ja palkkasumma laskikin vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä lähes 14 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tämä hidasti myös koko maakunnan palkkasumman kasvua. Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa Sekä Rauman että Porin telakoilla tilanne on tilausten osalta tällä hetkellä hyvä, mutta työllisyyteen ja sitä kautta alan palkkasummaan tämä heijastuu vasta ensi vuoden alkupuolella, kun saatujen tilausten mukaiset työt alkavat. Tilauskanta on sikäli vahva, että ainakin Rauman telakalla töitä riittänee ainakin koko ensi vuodeksi. Ensi vuoden alulla telakoilla alkavat työt merkitsevät vahvaa kasvua myös alihankintaa ja toimituksia tekevillä metalliteollisuuden toimialoilla. Kuluvan vuoden loppupuoliskolla telakoiden tilanteessa ei ole odotettavissa muutoksia. Satakunnan osaamiskeskustoimialat Automaatio, elektroniikka ja ICT Satakunnan osaamiskeskustoimialoja edustavien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuoden lopulla poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä ala on piristynyt ja liikevaihdon vuosikasvu viime vuoden vastaavaan neljännekseen oli 11,1 %. Koko alkuvuoden aikana, Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa tammi-kesäkuussa, osaamiskeskusalojen liikevaihto oli 2,8 % korkeammalla tasolla kuin tammi-kesäkuussa Liikevaihdon kasvu heijastui samankaltaisena kehityksenä myös alan palkkasummaan, joka väheni kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta kasvoi toisella neljänneksellä 5,5 %. Satakunnan metalliteollisuus kansainvälisessä toimintaympäristössä Satakunnassa toimivat metalleja jalostavat ja metallituotteita valmistavat yritykset kohtaavat kansainvälisen kilpailun vaikutukset. Koneistusta vaativia hitsattuja teräsrakenteita, laitekokonaisuuksia ja koneenosia valmistavan Kankaanpää Works Oy:n toimitusjohtaja Pentti Rannan mukaan metalliteollisuuden yrityksissä on tehtävä jatkuvaa työtä kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tässä suhteessa tärkeintä on tuotantoprosessin tehokkuuden kasvattaminen. Tulevaisuudessa verkottuminen paitsi kotimaisten, myös ulkomaisten asiakkaiden kanssa on tärkeää. Toimitusjohtaja Jouni Valovuo kuorma-autoteollisuudelle komponentteja toimittavasta Componenta Oy:stä näkee tuottavuuden nostamisen lisäksi asiakasmarkkinoiden läheisyyden yhtenä metalliteollisuuden kilpailukykyä turvaavana tekijänä. Kilpailevien tuotteiden tuonti esimerkiksi Aasiasta on vähäistä, joten toisella puolella maapalloa toimivat tuottajat eivät tällä hetkellä näyttäydy varteenotettavina kilpailijoina. Valovuo toteaa tilanteen olevan toinen yrityksissä, joiden asiakasyritykset siirtävät tuotantoaan enenevissä määrin ulkomaille. Myös rakennusalan raudoitteita ja nauloja valmistavan Pintos Oy:n toimitusjohtaja Jorma Pere pitää sijainnillisia tekijöitä merkityksellisinä. Joissakin tuotteissa esimerkiksi Kiinalaiset ja Taiwanilaiset tuottajat kilpailevat samoilla markkinoilla, mutta useissa tuotteissa suomalaiset toimittajat ovat jo logistisista syistä etulyöntiasemassa. Huolehtimalla tuottavuuden kasvusta satakuntalaiset metalliteollisuuden yritykset voivat näin ollen säilyttää kilpailuetunsa myös tulevaisuudessa. Omalla toimialallaan Pere näkee automatiikkaan suuntautuvat investoinnit keinona tuottavuuden kasvattamiseen. 11 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

12 ELINTARVIKE- TEOLLISUUS Satakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi alkuvuonna muuta maata nopeammin. Kun alan liikevaihto oli Satakunnassa tammikesäkuussa 4,6 % vuoden takaista korkeammalla tasolla, oli vastaava luku koko maan elintarviketeollisuudessa 1,7 %. Myös palkkasumman kasvu oli Satakunnassa nopeampaa kuin koko maassa. Maakunnan elintarvikealan yritysten maksamien palkkojen summa kasvoi 5,1 % vuoden takaisesta, kun koko maassa kasvua kertyi samalla ajanjaksolla vain 2,1 %. Pitkällä aikavälillä satakuntalaisen elintarviketeollisuuden liikevaihto ja palkkasumma ovat kehittyneet koko maata hitaammin, joten alkuvuoden nopea kasvu nosti maakuntaa lähemmäs koko maan pitkän aikavälin kasvu-uraa. Elintarvikealan kehitystä Suomessa on jo pitkään leimannut tuotemarkkinoiden jakautuminen vähittäiskauppojen omien tuotemerkkien ja brändituotteiden kesken. Erot nk. private label - tuotteiden ja brändituotteiden hinnoissa ovat kasvaneet ja halvempien tuotteiden tuottajien on kilpailtava ulkomaisten tuontiyritysten kanssa. Kauppaketjut panostavat yhä enemmän omien tuotemerkkiensä markkinointiin, jolloin brändituotteiden tuottajien on kehitettävä omaa myynti- ja markkinointiorgani- Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa saatiotaan menekin ylläpitämiseksi. Elintarviketeollisuuden vienti on viime aikoina pysynyt kutakuinkin ennallaan ulkomaisten tuottajien lisätessä markkinaosuuttaan Suomen markkinoilla. Tulevaisuudessa on nähtävissä vastaavien trendien jatkuminen. Vallitsevan markkina-aseman säilyttäminen on kuitenkin mahdollista tehokkaalla tuotekehityksellä ja markkinoinnilla. Lisäksi kauppaketjujen kilpailuttaessa omien tuotemerkkiensä valmistajia, on satakuntalaisellakin elintarviketeollisuudella mahdollisuus päästä joillakin tuotteillaan koko Suomen laajuisille markkinoille. METSÄTEOLLISUUS Puu- ja paperiteollisuuden liikevaihto kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 2,9 % ja koko maassa 2,1 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Alan tuotteiden, erityisesti paperin ja kartongin kysyntä kasvoi alkuvuodesta ja kasvuasteet olivatkin suurimpia muutamaan vuoteen. Satakuntalainen metsäteollisuus on muuta maata voimakkaammin keskittynyt paperin ja kartongin tuotantoon sahatavaran ja puutuotteiden osuuden ollessa maakunnassa pienempi. Paperituotteiden kysynnän kasvu näkyi siten Satakunnassa metsäteollisuuden liikevaihdon kasvuna. Liikevaihdon kasvua sekä koko maassa että myös Satakunnassa hillitsi kuitenkin tuotehintojen edelleen jatkunut aleneminen. Metsäteollisuudessa maksettu palkkasumma kasvoi Satakunnassa alkuvuonna 2,1 % ja koko maassa 2,7 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Elinkeinoelämän keskusliiton tuotttaman suhdannebarometrin mukaan metsäteollisuus uskoo muuta teollisuutta vahvemmin suhdanteiden paranevan. Tuotannon ja viennin uskotaan Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 12

13 alalla kasvavan loppuvuoden aikana, mutta ensi vuoden kehitykseen suhtaudutaan varauksellisemmin. Maailmantaloouden kasvun jatkuessa alan tuotteiden kysyntä vahvistuisi Satakunnassakin. Samaan aikaan ala kohtaa kuitenkin useita haasteita. Metsäteollisuuden tuotteiden hintakehitys on ollut heikkoa ja korkea euron kurssi kaventaa yritysten katteita. Lisäksi päästökauppa ja kemikaalilainsäädännön muutokset uhkaavat kasvattaa alan kustannuksia. KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Satakuntalaisten kemikaalien ja kumi- ja muovituotteiden valmistajien yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden alkupuoliskolla vaatimattomat 0,7 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Koko maassa liikevaihto kasvoi samaan aikaan 9,1 %. Tilastokeskuksen tuottaman teollisuuden volyymi-indeksin mukaan alan volyymit pysyivät kuitenkin likimain ennallaan. Liikevaihdon kasvua selittääkin Kemianteollisuus ry:n mukaan positiivinen hintakehitys, joka on parantanut myös alan kannattavuutta tuotantokustannusten pysyessä samalla kurissa. Satakunnassa alan palkkasumma kuitenkin kasvoi muuta teollisuutta nopeammin, n. 2,9 % verrattuna vuoden takaiseen. Palkkasumman kasvu oli koko maassakin hyvin nopeaa. Toimialan lähitulevaisuuden näkymät ovat Kemianteollisuus ry:n mukaan kaksijakoiset. Kumi- ja muovituoteteollisuudessa tapahtui jo kevään lopulla selvä suhdannekäänne parempaan ja volyymit alkoivat kasvaa. Sen sijaan kemianteollisuudessa kasvun alkamista vielä odotellaan. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebaromet- ri arvioi kemianteollisuuden suhdannetilanteenn olevan lokakuussa normaalia parempi. Loppuvuonna suhdanteiden arvellaan alalla hieman paranevan ja työllisyyden pysyvän ennallaan. Kemian ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa RAKENTAMINEN Viime vuoden loppupuoliskolla alkanut rakennustoiminnan liikevaihdon kasvu jatkui kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Satakunnassa alan liikevaihto kasvoi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 7 % ja koko maassa kasvua kertyi 9,6 %. Satakunnassa rakentamisen volyymit kasvoivat voimakkaasti asuntorakentamisessa. Sen sijaan toimitilarakentamisessa volyymit pysyivät ennallaan. Liikevaihdon kasvu ei Satakunnassa heijastunut alan palkkasummaan ja maksetut palkat vähenivät noin prosentin vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Myös työllisyys satakuntalaisessa rakentamistoiminnassa väheni. Koko maassa rakentamisen palkkasumma jatkoi kasvuaan. yksikön rakennustyöt pitävät osaltaan alan kysynnän hyvällä tasolla. Rakennusliikkeissä nähdään ydinvoimalahankkeen vaikuttavan rakentamiseen positiivisesti jo etukäteen, koska suurempia urakoita pyritään saattamaan valmiiksi ennen ydinvoimalarakentamisen aiheuttamaa kysynnän lisäystä. Rakennusteollisuus RT:n mukaan rakentamistoimialan näkymät ovat edelleen suotuisat ja volyymien odotetaan kasvavan lähiaikoina n. 3 %:n vuosivauhtia. Satakunnassa asuntorakentamisen kasvun odotetaan jatkuvan ja piristymistä on luvassa myös toimitilarakentamiseen. Olkiluodon uuden ydinvoimala- Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa 13 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

14 PALVELUALAT Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Tukku- ja vähittäiskauppa Kuluvan vuoden alun kehitys jäi kaupan suhdanteiden ja myynnin osalta odotettua heikommaksi. Tosin tukkukaupassa myynnin toteutunut kehitys oli osin positiivisempaa kuin oli odotettu. Satakunnassa päivittäistavarakauppa kehittyi alkuvuonna negatiivisesti, mutta muussa kaupassa pysyttiin mukana koko maan keskimääräisessä vauhdissa. Kaupan alan liikevaihto kasvoi vuoden alkupuoliskolla Satakunnassa 4,5 % ja koko maassa 6,9 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös palkkasumman osalta Satakunta kehittyi muuta maata hitaammin. Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Kaupan alan lähiajan näkymät ovat varovaisen positiiviset. Koko maassa suhdanteiden odotetaan pysyvän likimain ennallaan. Odotukset ovat tukkukaupassa positiivisempia kuin muussa kaupassa, mutta odotukset henkilöstömäärän suhteen ovat tukkukauppaa paremmat muussa kaupassa. Päivittäistavarakaupan kilpailutilanne on edelleen kireä, mikä näkyy hintojen alenemisena. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto kääntyi laskuun kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Ensimmäisellä neljänneksellä tapahtunut kasvu nosti kuitenkin vuoden alkupuoliskon liikevaihdon Satakunnassa 0,6 % ja koko maassa 1,7 % viime vuoden alkupuoliskoa korkeammalle tasolle. Alan palkkasumma jatkoi kasvuaan ollen Satakunnassa parisen prosenttia viime vuoden alkua korkeampi. Palvelutyönantajat ry:n tekemän suhdannetiedustelun mukaan majoitus- ja ravitsemisalan Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa odotukset tulevasta suhdannekehityksestä ovat melko heikot. Koko maassa vuotuiset kasvuodotukset lähitulevaisuuteen ovat yhden prosentin luokkaa. Vuokrahenkilöstö valtaa alaa työmarkkinoilla Henkilöstön vuokraus on ohjelmistosuunnittelun jälkeen nopeimmin kasvava liike-elämän palvelujen alatoimiala. Satakunnassa alan vuotuinen kasvu niin tehdyillä henkilötyövuosilla kuin liikevaihdollakin mitattuna on ollut n. 40 %. Työvoimaa vuokraavien yritysten palveluksessa tehtiin vuonna 2002 Satakunnassa lähes 200 henkilötyövuotta toiminnan liikevaihdon ollessa runsaat 5 miljoonaa euroa. Partners Help Satakunta Oy on Satakunnan suurin henkilöstöpalveluja tuottava yritys. Yritys kuuluu Varamiespalvelu-Yhtiöit -ketjuun ja sillä on palvelutoimipaikat Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä sekä Vakka-Suomen alueella Uudessakaupungissa. Partners Help Satakunta Oy:n palkkalistoilla tehdään vuodessa runsaat sata henkilötyövuotta. Toimitusjohtaja Seppo Kaatranen kertoo henkilöstönvuokrauksen olevan suhteellisen uusi ala ja siksi liikevaihdon ja välitetyn henkilöstön määrän kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Henkilöstön vuokrauksen markkinat kasvavat edelleen nopeasti, ja etenkin palvelualoilla osa- ja määräaikaisten työntekijöiden tarve on kasvamassa. Tarvetta luo muun muassa kauppojen mahdollisuus sunnuntaiaukioloon. Henkilöstövuokrauksen markkinoiden laajetessa alalle on tullut myös uusia yrittäjiä ja kilpailu kiristyy. Partners Help Satakunta Oy:n välittämistä työntekijöistä kaksi kolmasosaa työskentelee teollisuusyrityksissä ja loput palvelualoilla ja taloushallinnon tehtävissä. Teollisuudessa ja palvelualoilla työtehtävät liittyvät usein suorittavaan työhön ja yritykset käyttävät vuokrahenkilöstöä tyypillisesti ruuhkahuippujen ja sesonkiaikojen synnyttämän työvoimatarpeen tyydyttämiseen. Tällöin työsuhteet ovat tyypillisesti 1 3 kuukauden mittaisia. Taloushallinnon tehtävissä vuokratyösuhteet ovat usein pidempiä, jopa 2 3 vuotta. Kaatrasen mukaan vuokratyösuhde voi johtaa osaavien ja työteliäiden tekijöiden työllistymiseen pysyvästi vuokraavan yrityksen palkkalistoille. Useimmiten vakituisesti työllistyvät ovat ammattitaitoisia työntekijöitä, joilla on taustalla riittävästi työ- ja elämänkokemusta. SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 14

15 Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelujen liikevaihto on viime vuosina heilahdellut Satakunnassa voimakkaasti.viime vuoden lopulta lähtien ala on ollut noususuhdanteessa ja alan liikevaihto on jo lähellä vuodelle 2002 sattuneen, edellisen korkeasuhdanteen tasoa. Viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna liike-elämän palvelujen liikevaihto kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 3,3 % ja koko maassa 4,2 %. Alan palkkasumman kehitys on ollut tasaisempaa kuin liikevaihdon kehitys. Palkkasumma kasvoi kuluvan vuoden alkupuoliskolla Satakunnassa 6,8 % ja koko maassa hieman hitaammin, 5,1 %. Satakunnassa liike-elämän palvelujen parissa työskentelevien määrä laski alkuvuonna melko paljon. Pitkällä aikavälillä liike-elämän palvelujen palkkasumma on Satakunnassa kehittynyt hitaammin kuin koko maassa. Liike-elämän palveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveysalan kasvu on jo pitkään ollut Satakunnassa muuta maata hitaampaa. Alan palkkasumma on Satakunnassa kasvanut tasaista, vajaan 6 %:n vuosivauhtia, kun koko maassa kasvu on vaihdellut 9 %:n molemmin puolin. Huomionarvoista on, että sosiaali- ja terveyspalvelut on koko maassa palkkasummalla mitattuna nopeimmin kasvava toimiala. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumma kasvoi Satakunnassa 5,6 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Samaan aikaan alan palkkasumma kasvoi koko maassa 9 %. Sosiaali- ja terveysalan työllisyys on Satakunnassa ollut viimeisten puolentoista vuoden aikana jonkin Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa verran aiempaa korkeammalla tasolla. Kasvua on nähty sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. Kuluvan vuoden alkupuoliskon työllisyys oli viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hieman alhaisempi. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä muutoksessa Teksti: Eevaleena Mattila Sosiaali- ja terveyspalveluissa kuntien rooli on muuttumassa ensisijaisesta palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi. Kuntien tehtävänä on järjestää ja rahoittaa sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen, mutta palveluja voivat tuottaa kunnan lisäksi myös yksityiset yritykset ja kolmas sektori. Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rooli on ollut tähän mennessä lähinnä täydentää ja tukea julkista palvelutarjontaa. Yritysten rooli on kuitenkin muuttumassa asiakkaiden tarpeiden lisääntyessä ja kuntien lisätessä palveluostojaan. Satakunnan hyvinvointialan julkisen sektorin toimijoiden mukaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve tulee kasvamaan nykyisestään tulevaisuudessa ja enenevässä määrin osa palveluista tuotetaan yksityisesti. Niin julkisten, yksityisten kuin kolmannen sektorinkin toimijoiden odotetaan ottavan suurempaa vastuuta hyvinvoinnin turvaamisesta tulevaisuudessa. Muuttotappio, väestön ikääntyminen sekä työttömyys lisäävät Satakunnan hyvinvoinnin ongelmia. Haasteita tuovat toimialan henkilöstön merkittävät eläkkeelle siirtymiset ikääntyvän väestön määrän samanaikaisesti kasvaessa. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden määrän kasvu on ollut koko maassa nopeampaa suhteessa Satakuntaan. Vuonna 2003 Suomessa oli yksityistä sosiaalipalvelun toimintayksikköä, joista Länsi-Suomen läänissä 987 toimintayksikköä (31 % koko maan toimintayksiköistä). Satakunnassa yksityisiä toimintayksiköitä sosiaalipalveluissa oli 89 kappaletta, joka on 9 % Länsi-Suomen lääniin sijoittuneista sosiaalipalvelutoimipaikoista. (Stakes Tilastotiedote 18/2004). Vuonna 2002 Suomessa oli yksityisen terveyspalvelun tuottajaa, joista Länsi-Suomen läänissä tuottajaa (39 % koko maan tuottajista). Satakunnassa oli 139 tuottajaa, joka on 12 % Länsi-Suomen läänin tuottajista. (Stakes Tilastotiedote 26/2003). Palveluiden kehittämisessä tulisi painottaa nykyistä enemmän koko palvelujärjestelmän modernisoinnin tarpeita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskeiset kehittämisen kohteet ovat palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen sekä palvelujen asiakaslähtöisyyden parantaminen. Asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisääminen luomalla vaihtoehtoja vallitseviin palveluihin ovat satakuntalaisten hyvinvointialan yrittäjien keskeisimpiä syitä ryhtyä hyvinvointialan yrittäjäksi. Sekä hyvinvointialan yrittäjät että julkisen sektorin toimijat näkevät kehittämistarpeita kilpailuttamisessa, hinnoittelussa, markkinoinnissa, tuotteistuksessa ja verkostoitumisessa. Satakunnan tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan tehostamiseksi on alueella käynnissä useita hyvinvointipalvelujen kehittämisprojekteja muun muassa liiketoimintaosaamiseen, verkostoitumiseen ja palvelusetelin käyttöön liittyen. Aktiivisille toimijoille hankkeet antavat konkreettisia mahdollisuuksia kehittää valmiuksia tulevaisuuden haasteita varten. 15 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

16 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Tämä numero on talouskatsauksen neljäs numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsaus toteutetaan Satakuntaliiton myöntämän ESR- rahoituksen avulla. Katsauksen laadinnassa ovat olleet mukana satakuntalaisista kehittäjäorganisaatioista Satakuntaliitto, Satakunnan TE-keskus, Satakunnan yrittäjät ry, Satakunnan kauppakamari, PrizzTech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja haastateltu paikallisia yritysjohtajia. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Poiketen muista aluetilastoista liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat kesäkuulta Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Jani-Petri Laamanen, TuKKK, Porin yksikkö, p Mainostoimisto 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2004

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015 Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 215 Tässä tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Lokakuu 216 Tässä katsauksessa tarkastellaan Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Alamäentie 6 A Sonkajärvi Puh. (017) Telefax (017) Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A Sonkajärvi Puh. (017) Telefax (017) Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Heinäkuu 14 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 1 TRENDIKATSAUS 2/2016 (19.8.2016) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 2015-2017 ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ALUETALOUDEN KEHITYKSEEN Etelä-Savon aluetalouskatsauksessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Tammikuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 31.5.2016 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 LIIKEVAIHTO 2 LIIKEVAIHTO Satakunnan vuoden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa 1 13.8.215 Lähde: Macrobond Tuonti Kiinaan on vähentynyt laaja-alaisesti 2 3.11.215 Lähde: Macrobond Asuntorakentamisen kasvu

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn Suomi ei ole enää taantumassa, ja talouden kasvun odotetaan jatkuvan myös kuluvana vuonna. Vuosi 216 toi lupauksen paremmasta myös media-alalle. Mediaalan odotetaan kasvavan lievästi vuonna 217. I/217

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 1 MTL-Barometri Q1/2013 Tutkimusajanjakso 5.3. 28.3.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot