marraskuu SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

Transkriptio

1 marraskuu SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät

2 YLEISTÄ Satakunnan yritysten liikevaihto lähti alkuvuonna nopeahkoon kasvuun. Kasvu palautti maakunnan koko maan kehitystä vastaavalle kasvu-uralle. Palkkasumman kasvu jäi kuitenkin Satakunnassa koko maata hitaammaksi ja työllisyys heikkeni selvästi. Maakunnan yrityksissä odotukset ovat positiiviset. Mikäli maailmantalouden kasvu jatkuu häiriöttä, voidaan liikevaihdon kasvun olettaa jatkuvan. Myös työllisyyskehitys voi muuttua positiiviseksi muun muassa telakkateollisuuden hyvien näkymien vuoksi. Suhdannekuva SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 2 Maailmantalouden nopea kasvu on jatkunut jo lähes kaksi vuotta Yhdysvaltojen ja Aasian vetämänä. Eurooppa ja Suomi ovat päässeet kasvuun mukaan vasta aivan viime aikoina, kun maailmantalous elää useiden arvioiden mukaan jo suhdanteen huippuvaihetta. Mikäli kasvu maailmantaloudessa kuitenkin vielä jatkuu, on Suomessakin odotettavissa nopeaa kasvua. Kasvun jatkumista uhkaavat Yhdysvalloissa julkisen talouden ja vaihtotaseen suuret alijäämät ja Aasiassa ylikuumenemisvaaran aiheuttamat talouspoliittiset hillitsemistoimenpiteet. Lisäksi öljyn korkea hinta on saanut useat taloudelliset tutkimuslaitokset tarkistamaan kasvuennusteitaan alaspäin. Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan tästä huolimatta kasvavan lähivuosina n. 3 % vuodessa, mikä on enemmän kuin useimmissa euroalueen maissa. Kuluvan vuoden alkupuolella tuotannon kasvu perustui vielä pääosin yksityiseen kulutukseen ja kotimarkkinatoimialoihin, mutta lähitulevaisuudessa on odotettavissa viennin roolin vahvistuminen kasvun lähteenä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) viimeisimmän luottamusindikaattorin mukaan palvelualojen yritysten odotukset lähitulevaisuudesta ovat aiempaa positiivisempia, mutta teollisuudessa ja rakentamistoimialalla odotukset ovat hieman heikentyneet pysyen kuitenkin positiivisina. Satakuntalaisten pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähitulevaisuudesta ovat koko maan tapaan kaikilta osin positiivisia. Tämä ilmenee Finnveran ja Suomen yrittäjien lokakuun lopussa julkistamasta Pk-yritysbarometrista. Satakunnassa yleiset suhdanteita koskevat odotukset ovat barometrin mukaan hieman koko maata heikommalla tasolla ja ne ovat heikentyneet viimeisen vuoden aikana jonkin verran. Kuitenkin satakuntalaiset pk-yritykset odottavat työllisyyden kasvavan seuraavan vuoden aikana ja odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat yhtä positiiviset kuin Suomessa keskimäärin. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometri, joka kattaa Pk-yritysten lisäksi myös suuret yritykset, antaa lähitulevaisuutta koskevista odotuksista hieman erilaisen kuvan. Barometrin mukaan henkilökuntansa määrän kasvuun uskoo vain 2 % Lounais-Suomen yrityksistä ja kolmasosassa yrityksistä henkilökunnan määrän odotetaan vähenevän. Näkymät ovat tältä osin Lounais-Suomessa olennaisesti heikommat kuin koko maassa keskimäärin. Tuotannon määrän sen sijaan alueella uskotaan loppuvuonna kasvavan, vaikkakin tilauskantaa pidetään tavanomaista heikompana. Suhdanneodotukset ovat EK:n barometrin mukaan Lounais-Suomen yrityksissä likimain koko maan keskimääräisellä tasolla: suhdanteiden odotetaan pysyvän ennallaan. Liikevaihto ja palkkasumma kasvussa alkuvuonna Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto alkoi alkuvuodesta kasvaa vuonna 2003 tapahtuneen notkahduksen jälkeen. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla liikevaihto oli 5,3 % viime vuoden vastaavan ajankohdan liikevaihtoa korkeammalla tasolla. Koko maassa liikevaihdon kasvu oli samaan aikaan hieman nopeampaa, noin 5,8 %. Alkuvuoden kasvun ansiosta Satakunnan liikevaihto palautui koko maan pitkän aikavälin kasvua vastaavalle kasvu-uralle. Myynnin arvo kasvoi Satakunnassa koko maata nopeammin lähes kaikilla teollisuuden alatoimialoilla rakentamisen ja palvelujen liikevaihdon kehittyessä koko maata hitaammin. Liikevaihdon laskua ei vuoden alkupuoliskolla nähty millään toimialalla Satakunnassa. Liikevaihdon kasvu ei vielä alkuvuodesta 2004 heijastunut Satakunnan palkkasummaan, vaan palkkasumma kasvoi maakunnassa koko maata hitaammin. Telakoilla tapahtunut palkkasumman väheneminen painoi koko maakunnan palkkasummaa alas. Vuoden alkupuoliskolla maksettu palkkasumma oli Satakunnassa 3,3 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla, kun koko maassa kasvua kertyi lähes prosenttiyksikön verran enemmän. Palkkasumman kasvu nopeutui hieman sekä Satakunnassa että koko maassa vuoden toisella neljänneksellä. Palkkasumman kasvu oli Satakunnassa huomattavan nopeaa elintarviketeollisuudessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä liike-elämän palvelujen toimialalla. Metallituotteiden valmistuksessa ja rakentamistoiminnassa sekä telakkateollisuudessa palkkasumma sen sijaan laski viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Metalliteollisuudessa palkkasumman heikkoa kehitystä selittänee se, että merkittävä osa alan liikevaihdon kasvusta johtui metallien hintojen rajusta noususta. Viennin veto voimistui alkuvuonna Suomalaisten vientituotteiden menekkiä maailmantalouden kasvualueilla haittaava euron kurssinousu on pysähtynyt, mut-

3 4 marraskuu 2004 Yleistä 2 Väestö,työpaikat ja työllisyys 4 Villilän studioklusteri 6 Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Toimialarakenteen muutos 7 Teknologiateollisuus 9 Elintarviketeollisuus 12 Metsäteollisuus 12 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 13 Rakentaminen 13 Palvelualat 14 Palkkasumman muutos (%) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa ja koko maassa. Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 1995, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen tuottamiin tilastoihin. TEKSTI: Jani-Petri Laamanen Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa Anna-Maija Kohijoki Merja Mannelin Eevaleena Mattila Heikki Rantala JULKAISIJAT: TuKKK Porin Yksikkö Satakuntaliitto Satakunnan TE-keskus Satakunnan yrittäjät ry Satakunnan Kauppakamari Prizztech Oy Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy TAITTO: Mainostoimisto 400 kepposta Oy Viennin muutos (%) Satakunnassa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. 3 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

4 ta kurssi on edelleen pysytellyt korkeana. Tästä huolimatta viennin volyymit ovat alkaneet hitaasti kasvaa. Satakunnassa viennin arvo kasvoi alkuvuonna 2004 voimakkaasti. Kasvua kertyi koko teollisuudessa 12,6 %, metalliteollisuudessa 30,7 % ja metsäteollisuudessa huomattavasti vähemmän, 2,2 %. Koko maassa viennin arvon kasvu oli merkittävästi hitaampaa ja vietyjen tuotteiden yhteenlaskettu arvo oli n. 5,7 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla. On huomattava, että merkittävä osa metalliteollisuuden viennin arvossa tapahtuneesta kasvusta johtuu metallien maailmanmarkkinahintojen voimakkaasta noususta. Lähitulevaisuudessa maailmantalouden kasvun uskotaan kasvattavan viennin volyymia ja optimistisimpien arvioiden mukaan kasvu jatkuu pitkälle ensi vuoteen. Positiivinen piirre viennin kehityksessä on, että kaikki keskeiset vientitoimialat näyttävät päässeen maailmantalouden imuun mukaan. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan viennin näkymät ovat teollisuudessa maltillisen positiiviset. Teknologiateollisuudessa viennin kasvuun uskotaan vahvemmin kuin muilla teollisuudenaloilla. EK:n barometrissa Lounais-Suomen yritysten usko viennin kasvuun on vahvempaa kuin maassa keskimäärin. Barometrin tulokset enteilevät siten Satakunnan viennin kehittyvän positiivisesti lähitulevaisuudessa. maassa keskimäärin. Työttömyys on lisääntynyt lähes kaikilla aloilla. Pientä paranemista on tapahtunut vain kuljetuksessa ja liikenteessä sekä rakennusalalla. Terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä palvelutyössä tapahtunut selkeä työllisyyden heikkeneminen on näkynyt myös naisten työllisyystilanteen vaikeutumisena. Satakunnassa oli vuoden 2004 syyskuussa työttömiä työnhakijoita ja työttömyysaste oli 13,3 %. Lomautettuja oli lähes 300 enemmän kuin vuosi sitten. Vuoden alkupuoliskolla työllisiä oli lähes (2,4 %) vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Työllisyyden merkittävimmät vähennykset ovat tapahtuneet metalliteollisuudessa ja liike-elämän palveluiden toimialalla. Toisaalta kaupan alan työllisyys kasvoi voimakkaasti alkuvuonna. Maakunnassa vallitseva heikko työllisyystilanne ja palkkasumman hidas kasvu on näkynyt myös Satakunnan kuntien taloudessa vähenevinä verotuloina. Parannusta työllisyystilanteeseen on odotettavissa viimeistään ensi vuoden alkupuolella kun lomautusten määrä telakkateollisuudessa vähenee. Työllisyyden kehitys jo pitkään heikkoa näkymät varovaisen positiivisia Teksti: Merja Mannelin Työllisyyden kehitys ei ollut alkuvuonna 2004 aivan odotusten mukaisesta. Työttömien työnhakijoiden määrä on noussut vuoden 2004 alkupuolella lähinnä meriteollisuuden irtisanomisten ja lomautusten konkretisoituessa. Verrattaessa alkuvuoden tilannetta vuoden takaiseen tilanteeseen työttömien määrä on lisääntynyt Satakunnassa 3 % eli voimakkaammin kuin koko Työllisten määrän muutos (%) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa. Teksti: Anna-Maija Kohijoki VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS Satakunta on väkiluvultaan Suomen 7. suurin maakunta ja Satakunnan väkiluvun kehityssuunta on ollut laskeva jo tiheämmin asuttu kuin koko maa keskimäärin. Satakunta jakautuu kolmeen seutukuntaan, jotka muodostuvat 28 kunnasrähdyksiä, esimerkiksi Porin seutukunnassa 1990-luvun alus- luvulta lähtien. Seutukunnittain on tapahtunut pieniä kasvupyta. Satakunnan seutukunnista Porin seutu on väestöltään runsaslukuisin ja tiheimmin asuttu kun taas Pohjois-Satakunnan Väkiluku on noussut monessa kunnassa 1990-luvun vaihteessa, sa. Kunnittainen väkiluvun muutos on ollut melko vaihtelevaa. seutukunta on väkiluvultaan pienin ja harvimmin asuttu. Kunnista Pori ja Rauma kuuluvat Suomen 20 suurimman kaupunvilan kunnissa väkiluku on nykyään korkeampi kuin 1980-lu- mutta kääntynyt sitten laskuun. Ainoastaan Noormarkun ja Ulgin joukkoon. Myös Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää ja Ulvila lasketaan kaupunkimaisiksi kunniksi. Suurin osa Satakunnevä syntyvyys ja taantuva tulomuutto. Väestön määrän muuvulla. Jatkuvan väestön vähenemisen taustalla on ollut pienenan kunnista on luokiteltu asukastiheytensä vuoksi maaseutumaisiksi alueiksi. kuolleiden määrän toksen on liittynyt myös väestön vanheneminen ja sitä kautta kasvu. SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 4

5 Tässä katsauksessa Satakunnan väkiluvun muutosta tarkastellaan vertaamalla vuoden 2004 tammi-kesäkuun väkiluvun keskiarvoa edellisen vuoden tammi-kesäkuun keskiarvoon. Vuoden 2004 tammi-kesäkuun väkiluvun keskiarvo koko maakunnan alueella oli , joka on noin 0,3 prosenttia vähemmän kuin saman ajanjakson keskiarvo vuonna Pitkään jatkunut väestön väheneminen maakunnassa on jonkin verran hidastunut tämän ja viime vuoden aikana. Satakunnan seutukuntien väkiluvussa tapahtunut muutos oli alkuvuodesta 2003 alkuvuoteen 2004 samanlainen kuin koko maakunnassakin. Väkiluku laski sekä suhteellisesti että absoluuttisesti eniten Pohjois-Satakunnan seutukunnassa ja vähiten Porin seutukunnassa. Valtakunnan tasolla kehityssuunta oli päinvastainen, sillä väkiluku nousi noin 0,3 prosenttia vuoden 2003 tammi-kesäkuun keskiarvosta. Kunnittain tarkasteltuna väkiluvun muutos oli melko vaihtelevaa tarkasteluajanjakson aikana. Väkiluku nousi kahdessa Rauman seutukunnan kunnassa (Eura ja Eurajoki) sekä neljässä Porin seutukunnan kunnassa (Harjavalta, Luvia, Noormarkku ja Pori). Suhteellisesti eniten väkiluku nousi Noormarkussa (0,6%). Väestötappiollisimpia kuntia olivat Lavia, Merikarvia, Honkajoki, Punkalaidun, Jämijärvi sekä Karvia, jotka kaikki luokitellaan harvaanasuttuun maaseutuun. Satakunnan työllisyysaste on pitkällä aikavälillä noussut työttömyyden alenemisen myötä, mutta alueelliset erot ovat edelleen suuret. Vuonna 2003 koko maakunnan työllisyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 65,9 prosenttia kun se koko maassa oli 67,3 prosenttia. Työllisyysaste kuvastaa työikäisten ( vuotiaat) työllisten osuutta kaikista työikäisistä. Rauman seutukunnan työllisyysaste oli vuonna 2003 Satakunnan korkein. Työpaikkojen toimialoittainen jakautuminen Satakunnan seutukuntien välillä on hyvin tavanomainen. Mitä kaupunkimaisempi alue on ja mitä tiheämpää on asutus, sitä palvelualavaltaisempi alue yleensä on työpaikkojen suhteen. Alkutuotantovaltaisella alueella kaupunkimainen asutus on vähäistä ja näin myös väestöntiheys on pieni. Pohjois-Satakunnassa alkutuotannon osuus on suurempi (16 %) kuin muissa Satakunnan seutukunnissa. Vastaavasti Rauman seutukunnassa teollisuuden osuus (31 %) on seutukunnista suurin. Porin seutukunta puolestaan on palveluvaltaisin (63 %). 5 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

6 KATSAUS KULTTUURITOIMIALAAN: VILLILÄN STUDIOKLUSTERI Luovuuden ja kulttuurin merkitys alueellisina menestystekijöinä on korostunut talouden kehitystä koskevassa keskustelussa. Villilän elokuvakeskus Nakkilan kunnassa on esimerkki, jossa kulttuuriin ja luovuuteen perustuva toimiala synnytetään uudelle maantieteelliselle alueelle. Villilä Studioihin kohdistuvat odotukset ovat suuria: elokuvakeskus on Satakunnan kehittämisen kärkihanke. Teksti: Heikki Rantala Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä toteutettiin kesällä 2004 esiselvitys Villilän elokuvakeskuksen alueellisista vaikutuksista. Tuona ajankohtana Villilä Studiot valmistautui Timo Koivusalon Kaksipäisen kotkan varjossa -elokuvan kuvauksiin, jotka alkoivat 9. elokuuta. Selvityksen kohteena oli Villilä Studioiden ympärille kesäkuuhun 2004 mennessä rakentunut toimijaverkosto. Verkostoa voidaan nimittää studioklusteriksi. Selvityksen tarkoitus oli määrittää alkutilanne, johon Villilä Studioiden toimintaa voidaan verrata tulevina vuosina. Lisäksi tutkimuksessa määriteltiin indikaattorit, joiden avulla Villilän kehitystä on tarkoituksenmukaista mitata. Suomalaisella elokuvalla kasvun mahdollisuuksia Vuosina suomalaisten ensi-iltaelokuvien määrä on kasvanut noin kahteentoista elokuvaan vuodessa. Myös katsojien ja elokuvakopioiden määrät ovat kasvaneet kotimaisten elokuvien määrän myötä. Kotimaisen elokuvan menestystarina on hyvä esimerkki kulttuurialan potentiaalista. Kotimaisten elokuvien katsojaluvut ovat kasvaneet vuoden 1996 kahdestasadastatuhannesta viime vuoden miljoonaan seitsemäänsataantuhanteen. Elokuvan potentiaalia kuvaa myös se, että Suomen elokuvasäätiön Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelmassa todetaan Suomessa yhteiskunnan tuen elokuvalle olevan alle puolet vastaavasta määrästä kaikissa muissa pohjoismaissa. Muiden pohjoismaiden esimerkki osoittaa, että yhteiskunnan vahva panos elokuvatuotantoon luo pohjan myös liiketaloudellisesti vahvemmalle elokuva-alalle. Vahva kansallinen perusrahoitus takaa vahvan tuotantopohjan ja tekee elokuvista uskottavia sijoituskohteita myös rahoittajille. Elokuvatuotantojen kasvu lisää myös elokuvan alueellisia vaikutuksia. Villilän studioklusteri. Elokuva-alan yleinen kehitys vaikuttaa keskeisesti Villilä Studioiden toimintaedellytyksiin. Lisäksi alueellisten vaikutusten kannalta on suuri merkitys, kuinka suuri Villilän palveluja käyttävän elokuvatuotannon budjetti on, kuinka suuri osuus siitä käytetään Villilä Studioiden vaikutusalueella ja montako tuotantoa Villilässä vuoden aikana kuvataan. Elokuvatuotannon erityisyys on sen suhteellisen lyhyt mutta intensiivinen työvoiman tarve kuvausvaiheessa. Elokuvan kuvausvaihetta ajallisesti pidemmät esi- ja jälkituotantovaiheet sitovat suhteellisen vähän työvoimaa. Sitä vastoin kuvausvaihe työllistää runsaasti henkilöstöä. Elokuvatuotannolla paljon alueellisia vaikutuksia Elokuvatuotanto tarvitsee paitsi studiot ja kuvauspaikat, myös elokuvahenkilökuntaa, esiintyjiä, erilaisia kuljetuksia, lavasteita, pukuja, maskeerausta ja kampausta, elokuvateknistä välineistöä, erilaisia materiaaleja ja monenlaiseen toimintaan liittyviä tukipalveluja. Elokuvan tekoon liittyvien toimintojen lisäksi Villilä Studioiden ympärille on muotoutunut toimijaverkosto hyvin monentyyppisistä palveluntuottajista (ravintolat, majoitus, henkilö- ja tavarakuljetuspalvelut, henkilöstönvuokraus jne.) SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 6

7 Villilä Studioiden jo toteutuneita ja odotettuja alueellisia vaikutuksia kartoitettiin sähköpostikyselyillä ja puhelinhaastatteluilla. Villilän studioklusterin toimijat jaettiin neljään ryhmään toiminnan luonteen mukaan: Palveluntuottajat ovat yrityspalvelu-tyyppisiä yrityksiä tai freelancereita, jotka myyvät tuotteitaan ja palveluksiaan Villilä Studiolle, tuotantoyhtiölle tai matkailijoille. Oppilaitokset koostuvat Nakkilan kouluista sekä Satakunnassa ja muualla Suomessa sijaitsevista opistoista, ammattikor- keakouluista ja yliopistojen yksiköistä, joilla on ollut tai jotka suunnittelevat koulutukseen liittyvää yhteistoimintaa Villilä Studioiden kanssa. Tuotantoyhtiöt tekevät elokuvaa tai ovat neuvotelleet elokuvatuotannosta Villilä Studioiden kanssa. Kehittäjäorganisaatiot ovat Villilä Studioiden julkisia rahoittajia, mm. Villilän EU-projektien rahoituksesta päättäviä viranomaisia, kuntia sekä muita aluekehitykseen liittyviä viranomaisia ja hankkeita. Esimerkkejä Villilän studioklusterin taloudellisista vaikutuksista Kesällä 2004 Villilän studioklusteriin kuului 35 palveluntuottajaa. Näistä 20 sijaitsi Nakkilassa. Kesällä 2004 Villilän studioklusteriin kuului 27 oppilaitosta, 14 tuotantoyhtiötä ja 48 kehittäjäorganisaatiota. Kyselyiden mukaan kesään 2004 mennessä syntyneet Villilä Studioiden aluetaloudelliset vaikutukset ulottuvat selvimmin Nakkilan kunnassa sijaitseviin yrityksiin. Tämä on suora seuraus siitä tavasta, jolla Villilän palvelukonsepti on rakennettu: Villilä Studiot hyödyntää paikallisten yrittäjien tarjoamia palveluja. Heinäkuussa 2004 Villilässä vieraili noin matkailijaa. Nakkilan Tappuri-tapahtuman yhteydessä Villilässä vieraili elokuuta yhden viikonlopun aikana noin vierasta tutustumassa Kaksipäisen kotkan varjossa -elokuvan lavasteisiin. Kyselyiden mukaan työvoiman rekrytointitarve erityisesti Nakkilalaisissa yrityksissä tulee lisääntymään. Elokuvia tullaan kuvaamaan laajalti Satakunnan alueella. Tällöin myös alueelliset vaikutukset tulevat olemaan laajempia. Kyselyiden mukaan Villilä Studioiden vaikutus satakuntalaisten itsetuntoon ja Satakunnan imagoon on ollut yksinomaan myönteistä. Villilä Studiot on onnistunut parantamaan Satakunnan ulkoista kuvaa. TOIMIALARAKENTEEN MUUTOS Elinkeinotoiminnan painopiste on Suomessa kuten muissakin teollistuneissa maissa siirtymässä alkutuotannosta ja perinteisestä teollisesta valmistustoiminnasta korkean jalostusasteen tuotteiden valmistamiseen ja palvelualoille. Samalla perinteisten toimialojen tuotantotekniikat muuttuvat pääomavaltaisemmiksi ja näiden alojen kyky työllistää on aiempaa heikompi. Tapahtuva toimialarakenteen muutos johtuu osittain tavara- ja palvelukysynnän rakenteen muutoksesta, osittain kansainvälisen työnjaon ja tuotannon erikoistumisen lisääntymisestä. Nykyglobalisaation olosuhteissa Satakunnan ja muiden aluetalouksien kyky menestyä riippuu olennaisesti niiden valmiudesta sopeutua yleisen elinkeinorakenteen ja tuotantotapojen muutoksiin. Korkean työllisyyden ja taloudellisen kasvun edellytyksenä on tuotantotapojen jatkuva uudistaminen jo toimivilla aloilla ja elinkeinotoiminnan laajentaminen uusille, nopeasti kasvaville aloille. Satakuntalaisen elinkeinotoiminnan toimialarakenne on ollut erilainen kuin Suomessa keskimäärin. Teknologiateollisuuden ja muiden teollisuudenalojen osuus tuotannosta ja työllisyydestä on Satakunnassa ollut korkeampi kuin muualla Suomessa yleensä. Toimialarakenteessa tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin Satakunnassa hyvin samansuuntaisia kuin muuallakin Suomessa. Sekä Satakunnassa että koko Suomessa teollisuuden osuus henkilöstöstä on vähentynyt palvelualojen osuuden kasvaessa. Henkilöstöosuuksilla mitaten huomattavimmat muutokset ovat tapahtuneet liike-elämän palvelujen toimialalla, rakentamistoiminnassa ja metsäteollisuudessa. Satakunnan telakkateollisuudessa tapahtuneet muutokset ovat lisäksi suuria. Teknologiateollisuudessa puolestaan alatoimialat ovat kehittyneet sekä Satakunnassa että koko Suomessa hyvin eri tavoin. Satakunnassa, kuten koko Suomessakin liike-elämää palve- 7 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

8 leva elinkeinotoiminta on ollut voimakkaassa kasvussa. Satakunnassa alan osuus katsauksessa tarkasteltavien toimialojen henkilöstöstä on kasvanut vuosien aikana 9,8 %:sta 12,4 %:in. Likimain neljännes liike-elämän palvelujen kasvusta Satakunnassa ja koko maassa selittyy tietojenkäsittelypalvelujen, erityisesti ohjelmistosuunnittelun henkilöstön nopealla kasvulla. Myös työvoiman vuokraus ja siivouspalvelut sekä liikkeenhoidon konsultointi ovat ripeästi kasvaneita aloja sekä Satakunnassa että koko Suomessa. Satakunnan liike-elämän palveluissa nopeasti kasvavia toimintoja ovat lisäksi kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, kone- ja prosessisuunnittelu sekä etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelut. Liike-elämän palvelujen ohella toinen merkittävästi kasvava ala on rakentaminen. Rakentamisen henkilöstöosuus on noussut vuosien aikana 2,4 %-yksikköä niin Satakunnassa kuin koko maassakin. Rakentamistoiminnan kasvu on ollut nopeaa erityisesti talonrakentamisessa ja erilaisissa asennustöissä. Metsäteollisuuden henkilöstöosuus katsauksen toimialojen henkilöstöstä on laskenut Satakunnassa 1,8 %-yksikköä ja koko maassa 1,7 %-yksikköä. Suurimpana syynä tähän on ollut puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen henkilöstömäärän väheneminen. Paperiteollisuuden henkilöstömäärä on Satakunnassa pysynyt kutakuinkin ennallaan ja koko maassa jonkin verran kasvanut vuosina maata nopeampaa, noin 2,5 %-yksikköä vuosien aikana. Teknologiateollisuuden sisällä alatoimialojen henkilöstöosuudet ovat muuttuneet eri tavoin. Metalliteollisuuden painopiste on siirtymässä kohti korkeamman jalostusasteen ja teknologian tuotteita niin Satakunnassa kuin koko maassakin. Tämä näkyy metallien jalostuksen henkilöstöosuuden vähenemisenä. Vastaavasti metallista valmistettujen tuotteiden tuotannossa työskentelevän henkilöstön osuus on kasvanut. Henkilöstöosuuttaan kasvattaneita teknologiateollisuuden alatoimialoja ovat myös Satakunnassa koneiden ja laitteiden valmistus ja koko maassa elektroniikan ja sähkötuotteiden valmistus. Satakunnassa elektroniikan ja sähkötuotteiden valmistus ei juuri ole kasvanut vuosien aikana. Alan kasvu on Suomessa perustunut suurelta osin matkapuhelinten ja tietoliikennelaitteiden valmistuksen kasvuun. Satakuntalaisessa teknologiateollisuudessa vastaavien tuotteiden valmistus on erittäin vähäistä. Merkittävä osa Satakunnan teknologiateollisuutta ovat Porissa ja Raumalla sijaitsevat telakat, jotka oman tuotantonsa ohella työllistävät välillisesti myös muilla toimialoilla. Telakkateollisuuden osuus Satakunnan teknologiateollisuudesta on noin viidennes, kun koko Suomessa vastaava osuus on vain 5 %:n luokkaa. Telakoiden työtilanteessa tapahtuu jatkuvasti suuria vaihteluja, mikä näkyy suurina muutoksina alan henkilöstömäärässä. Telakkateollisuuden painoarvo toimialarakenteessa on kuitenkin ollut vuosina suhteellisen samansuuruinen. Henkilöstöosuudessa ei ole Satakunnassa nähtävissä trendinomaista lisäystä tai vähennystä, vaikka vuonna 2002 alan henkilöstöosuus olikin tilapäisesti n. 1,9 %-yksikköä pienempi kuin vuonna Teknologiateollisuuden henkilöstöosuus on vuosien aikana pienentynyt Suomessa. Satakunnassa alan henkilöstöosuuden pieneneminen on ollut koko Toimialarakenteen muutos Satakunnassa ja koko maassa SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 8

9 TEKNOLOGIA- TEOLLISUUS Teknologiateollisuuden liikevaihdon viime vuonna alkanut kasvu voimistui kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Maailmantalouden kasvun lisätessä vientikysyntää volyymit ovat kasvaneet, mutta merkittävä osa liikevaihdon kasvusta selittyy kuitenkin metallien hintojen nousulla. Teknologiateollisuuden myynnin arvo kasvoi tammi-kesäkuussa Satakunnassa 23,2 % ja koko maassa 8 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liikevaihdon kasvu oli Satakunnassa likimain yhtä nopeaa vuoden ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä, kun taas koko maassa kasvu voimistui toisella neljänneksellä. Teknologiateollisuuden alatoimialoista liikevaihdon kasvu oli huomattavan nopeaa metallien jalostustoiminnassa. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa koettiin Satakunnassa nopeaa liikevaihdon kasvua, mutta koko maassa alan liikevaihto laski. Teknologiateollisuuden yrityksissä maksettu palkkasumma kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 2,9 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko maassa palkkasumma kasvoi samaan aikaan 5,6 %. Satakunnassa palkkasumma kasvoi nopeimmin elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, jonka osuus tosin on koko teknologiateollisuuden palkkasumman muutoksesta pieni. Liikevaihdon rajusta kasvusta huolimatta teknologiateollisuuden työllisyys on Satakunnassa ollut laskussa. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan toimialan suomalaisten yritysten tilauskanta on kehittynyt maltillisen myönteisesti kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Sekä tilauskanta että uusien tilausten määrä näyttäisi nousseen vuoden takaista korkeammalle tasolle. Alan näkymät ovat siis positiiviset olettaen, että maailmantalouden kasvu jatkuu voimistaen teollisuustuotteiden vientikysyntää. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton tuore suhdannebarometri enteilee teknologiateollisuuden tuotannon kasvavan loppuvuonna. Työllisyyden kannalta teknologiateollisuuden suhdannenousun vaikutus on vähäinen. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan henkilöstömäärä on vähentynyt tammi-elokuussa vuoden takaiseen verrattuna. Negatiivisen työllisyyskehityksen voi ennakoida jatkuvan, sillä taloudellisten tutkimuslaitosten mukaan teollisuuden työpaikat eivät ainakaan lisäänny lähivuosina. Teknologiateollisuuden heikot työllisyysnäkymät selittyvät ainakin osittain alan tuotannollisten investointien suuntautumisella ulkomaille kotimaan Teknologiatelollisuuden (pl. telakat) liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Teknologiateollisuuden (pl. telakat) palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa sijaan. Kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi erityisesti matalan jalostusasteen tuotteita valmistavissa yrityksissä nähdään tärkeäksi tuottavuuden lisääminen esimerkiksi investoimalla automatiikkaan ja robotiikkaan. Metallien jalostus Metallien jalostuksessa eletään tällä hetkellä voimakkaan noususuhdanteen aikoja ja tilauskanta on alalla hyvä. Jalostuksen liikevaihto kasvoi vuoden alkupuoliskolla 34,7 % viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna. Koko maassa kehitys oli lähes yhtä nopeaa ja myynnin arvo kasvoi 32,7 %. Valtaosa myynnin arvon kasvusta metallien jalostuksessa selittyy metallien maailmanmarkkinahintojen kasvulla. Tosin maailmantalouden kasvu on myös lisännyt vientikysyntää alalla, minkä seurauksena myös volyymit ovat jonkin verran kasvaneet. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan alan volyymien kasvu on ollut alkuvuonna koko Suomessa n. 2 3 % viime vuoden vas- 9 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

10 taavaan ajankohtaan verrattuna. Volyymien kasvu on ollut suurinta (n. 10 %) Satakunnassa tärkeiden valimotuotteiden tuotannossa. Viimeisen vuoden aikana metallien jalostuksessa tapahtunut liikevaihdon nopea kasvu on ollut poikkeuksellista, kun otetaan huomioon, että alan liikevaihto ei tätä ennen ole juuri kasvanut useaan vuoteen. Hintakehityksen roolista liikevaihdon kasvussa kielii myös alan palkkasumman kehitys. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 1,9 % ja koko maassa 2,6 %, mikä on merkittävästi vähemmän kuin metalliteollisuudessa keskimäärin. Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien hinnan nousu näkyy myös pidemmälle jalostettujen metallituotteiden liikevaihdossa. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi Satakunnassa vuoden alkupuoliskolla 17 % ja koko maassa 5,8 %, mikä on nopeammin kuin useaan vuoteen. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa liikevaihdon kasvu oli Satakunnassa maltillisempaa, mutta koko maassa nopeampaa kuin metallituotteiden valmistuksessa. Alan liikevaihto kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 4,6 % ja koko maassa 11,8 %. Teknologiateollisuus ry:n mukaan volyymit kasvoivat alkuvuonna koneiden ja laitteiden valmistuksessa, mutta metallituotteiden tuotanto pysyi vuoden takaisella tasolla. Kuluvan vuoden jälkipuoliskolla näkymät ovat alalla heikompia, mikä näkyy tilauskannan ja uusien tilausten määrän pienenemisenä vuoden takaiseen verrattuna. Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Palkkasumman kehitys on metallituoteteollisuudessa ollut hidasta jo useita vuosia, mutta koneiden ja laitteiden valmistuksessa teknologiateollisuuden keskimääräistä kehitystä nopeampaa. Satakunnan metallituotteita valmistavien yritysten maksama palkkasumma laski 0,4 % alkuvuonna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko maassa alan palkkasumma ei muuttunut. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa Satakunnan palkkasumma kasvoi alkuvuonna viime vuodesta 4,5 % ja koko maassa kasvua kertyi samaan aikaan 3,1 %. Satakunnassa alan palkkasumma kasvoi teknologiateollisuuden keskimääräistä kasvua nopeammin ja koko maassa kasvu oli keskimääräistä hitaampaa. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Satakunnassa elektroniikka- ja sähkötuotealan tuotanto on painottunut sähkökoneiden ja -laitteiden valmistukseen, kun taas koko maassa suurin osa alan tuotannosta on radio-, TV- ja tietoliikennevälineiden (ml. matkapuhelimet) valmistusta. Toimialan kehitys onkin melko erisuuntaista Satakunnassa ja koko maassa. Tämän vuoden alkupuoliskolla alan liikevaihto kasvoi Satakunnassa voimakkaasti (12,6 %), mutta laski koko maassa hieman (-0,6 %) viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toimialan palkkasumman kehitys sen sijaan oli muuta teknologiateollisuutta nopeampaa sekä Satakunnassa, että koko maassa. Satakunnassa palkkasumman kasvua kertyi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 6,5 % ja koko maassa 8,3 %. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Sähköteknisten tuotteiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Teknologiateollisuus ry:n mukaan volyymi- ja hintakehitys oli elektroniikka- ja sähkötuotteissa kahdensuuntaista alkuvuonna. Satakuntalaisen tuotannon kannalta merkittävien sähkökoneiden ja -laitteiden volyymit kasvoivat koko maassa n. 6 % vuoden takaiseen verrattuna. Tietoliikennelaitteiden volyymit kasvoivat tätäkin voimakkaammin (11 %), mutta niiden hintakehi- SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 10

11 tys oli negatiivista. Viime aikoina alan yritysten tilauskanta on kasvanut melko paljon ja odotettavissa onkin liikevaihdon kasvua kuluvan vuoden loppupuolella. Telakat Viime vuoden lopulla telakoiden parantunut työtilanne heijastui alan palkkasummassa yli 14 %:n vuosikasvuna. Tämän vuoden alkupuolella telakoilla elettiin heikomman työtilanteen aikaa, ja palkkasumma laskikin vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä lähes 14 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tämä hidasti myös koko maakunnan palkkasumman kasvua. Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa Sekä Rauman että Porin telakoilla tilanne on tilausten osalta tällä hetkellä hyvä, mutta työllisyyteen ja sitä kautta alan palkkasummaan tämä heijastuu vasta ensi vuoden alkupuolella, kun saatujen tilausten mukaiset työt alkavat. Tilauskanta on sikäli vahva, että ainakin Rauman telakalla töitä riittänee ainakin koko ensi vuodeksi. Ensi vuoden alulla telakoilla alkavat työt merkitsevät vahvaa kasvua myös alihankintaa ja toimituksia tekevillä metalliteollisuuden toimialoilla. Kuluvan vuoden loppupuoliskolla telakoiden tilanteessa ei ole odotettavissa muutoksia. Satakunnan osaamiskeskustoimialat Automaatio, elektroniikka ja ICT Satakunnan osaamiskeskustoimialoja edustavien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuoden lopulla poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä ala on piristynyt ja liikevaihdon vuosikasvu viime vuoden vastaavaan neljännekseen oli 11,1 %. Koko alkuvuoden aikana, Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa tammi-kesäkuussa, osaamiskeskusalojen liikevaihto oli 2,8 % korkeammalla tasolla kuin tammi-kesäkuussa Liikevaihdon kasvu heijastui samankaltaisena kehityksenä myös alan palkkasummaan, joka väheni kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta kasvoi toisella neljänneksellä 5,5 %. Satakunnan metalliteollisuus kansainvälisessä toimintaympäristössä Satakunnassa toimivat metalleja jalostavat ja metallituotteita valmistavat yritykset kohtaavat kansainvälisen kilpailun vaikutukset. Koneistusta vaativia hitsattuja teräsrakenteita, laitekokonaisuuksia ja koneenosia valmistavan Kankaanpää Works Oy:n toimitusjohtaja Pentti Rannan mukaan metalliteollisuuden yrityksissä on tehtävä jatkuvaa työtä kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tässä suhteessa tärkeintä on tuotantoprosessin tehokkuuden kasvattaminen. Tulevaisuudessa verkottuminen paitsi kotimaisten, myös ulkomaisten asiakkaiden kanssa on tärkeää. Toimitusjohtaja Jouni Valovuo kuorma-autoteollisuudelle komponentteja toimittavasta Componenta Oy:stä näkee tuottavuuden nostamisen lisäksi asiakasmarkkinoiden läheisyyden yhtenä metalliteollisuuden kilpailukykyä turvaavana tekijänä. Kilpailevien tuotteiden tuonti esimerkiksi Aasiasta on vähäistä, joten toisella puolella maapalloa toimivat tuottajat eivät tällä hetkellä näyttäydy varteenotettavina kilpailijoina. Valovuo toteaa tilanteen olevan toinen yrityksissä, joiden asiakasyritykset siirtävät tuotantoaan enenevissä määrin ulkomaille. Myös rakennusalan raudoitteita ja nauloja valmistavan Pintos Oy:n toimitusjohtaja Jorma Pere pitää sijainnillisia tekijöitä merkityksellisinä. Joissakin tuotteissa esimerkiksi Kiinalaiset ja Taiwanilaiset tuottajat kilpailevat samoilla markkinoilla, mutta useissa tuotteissa suomalaiset toimittajat ovat jo logistisista syistä etulyöntiasemassa. Huolehtimalla tuottavuuden kasvusta satakuntalaiset metalliteollisuuden yritykset voivat näin ollen säilyttää kilpailuetunsa myös tulevaisuudessa. Omalla toimialallaan Pere näkee automatiikkaan suuntautuvat investoinnit keinona tuottavuuden kasvattamiseen. 11 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

12 ELINTARVIKE- TEOLLISUUS Satakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi alkuvuonna muuta maata nopeammin. Kun alan liikevaihto oli Satakunnassa tammikesäkuussa 4,6 % vuoden takaista korkeammalla tasolla, oli vastaava luku koko maan elintarviketeollisuudessa 1,7 %. Myös palkkasumman kasvu oli Satakunnassa nopeampaa kuin koko maassa. Maakunnan elintarvikealan yritysten maksamien palkkojen summa kasvoi 5,1 % vuoden takaisesta, kun koko maassa kasvua kertyi samalla ajanjaksolla vain 2,1 %. Pitkällä aikavälillä satakuntalaisen elintarviketeollisuuden liikevaihto ja palkkasumma ovat kehittyneet koko maata hitaammin, joten alkuvuoden nopea kasvu nosti maakuntaa lähemmäs koko maan pitkän aikavälin kasvu-uraa. Elintarvikealan kehitystä Suomessa on jo pitkään leimannut tuotemarkkinoiden jakautuminen vähittäiskauppojen omien tuotemerkkien ja brändituotteiden kesken. Erot nk. private label - tuotteiden ja brändituotteiden hinnoissa ovat kasvaneet ja halvempien tuotteiden tuottajien on kilpailtava ulkomaisten tuontiyritysten kanssa. Kauppaketjut panostavat yhä enemmän omien tuotemerkkiensä markkinointiin, jolloin brändituotteiden tuottajien on kehitettävä omaa myynti- ja markkinointiorgani- Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa saatiotaan menekin ylläpitämiseksi. Elintarviketeollisuuden vienti on viime aikoina pysynyt kutakuinkin ennallaan ulkomaisten tuottajien lisätessä markkinaosuuttaan Suomen markkinoilla. Tulevaisuudessa on nähtävissä vastaavien trendien jatkuminen. Vallitsevan markkina-aseman säilyttäminen on kuitenkin mahdollista tehokkaalla tuotekehityksellä ja markkinoinnilla. Lisäksi kauppaketjujen kilpailuttaessa omien tuotemerkkiensä valmistajia, on satakuntalaisellakin elintarviketeollisuudella mahdollisuus päästä joillakin tuotteillaan koko Suomen laajuisille markkinoille. METSÄTEOLLISUUS Puu- ja paperiteollisuuden liikevaihto kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 2,9 % ja koko maassa 2,1 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Alan tuotteiden, erityisesti paperin ja kartongin kysyntä kasvoi alkuvuodesta ja kasvuasteet olivatkin suurimpia muutamaan vuoteen. Satakuntalainen metsäteollisuus on muuta maata voimakkaammin keskittynyt paperin ja kartongin tuotantoon sahatavaran ja puutuotteiden osuuden ollessa maakunnassa pienempi. Paperituotteiden kysynnän kasvu näkyi siten Satakunnassa metsäteollisuuden liikevaihdon kasvuna. Liikevaihdon kasvua sekä koko maassa että myös Satakunnassa hillitsi kuitenkin tuotehintojen edelleen jatkunut aleneminen. Metsäteollisuudessa maksettu palkkasumma kasvoi Satakunnassa alkuvuonna 2,1 % ja koko maassa 2,7 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Elinkeinoelämän keskusliiton tuotttaman suhdannebarometrin mukaan metsäteollisuus uskoo muuta teollisuutta vahvemmin suhdanteiden paranevan. Tuotannon ja viennin uskotaan Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 12

13 alalla kasvavan loppuvuoden aikana, mutta ensi vuoden kehitykseen suhtaudutaan varauksellisemmin. Maailmantaloouden kasvun jatkuessa alan tuotteiden kysyntä vahvistuisi Satakunnassakin. Samaan aikaan ala kohtaa kuitenkin useita haasteita. Metsäteollisuuden tuotteiden hintakehitys on ollut heikkoa ja korkea euron kurssi kaventaa yritysten katteita. Lisäksi päästökauppa ja kemikaalilainsäädännön muutokset uhkaavat kasvattaa alan kustannuksia. KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Satakuntalaisten kemikaalien ja kumi- ja muovituotteiden valmistajien yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden alkupuoliskolla vaatimattomat 0,7 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Koko maassa liikevaihto kasvoi samaan aikaan 9,1 %. Tilastokeskuksen tuottaman teollisuuden volyymi-indeksin mukaan alan volyymit pysyivät kuitenkin likimain ennallaan. Liikevaihdon kasvua selittääkin Kemianteollisuus ry:n mukaan positiivinen hintakehitys, joka on parantanut myös alan kannattavuutta tuotantokustannusten pysyessä samalla kurissa. Satakunnassa alan palkkasumma kuitenkin kasvoi muuta teollisuutta nopeammin, n. 2,9 % verrattuna vuoden takaiseen. Palkkasumman kasvu oli koko maassakin hyvin nopeaa. Toimialan lähitulevaisuuden näkymät ovat Kemianteollisuus ry:n mukaan kaksijakoiset. Kumi- ja muovituoteteollisuudessa tapahtui jo kevään lopulla selvä suhdannekäänne parempaan ja volyymit alkoivat kasvaa. Sen sijaan kemianteollisuudessa kasvun alkamista vielä odotellaan. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebaromet- ri arvioi kemianteollisuuden suhdannetilanteenn olevan lokakuussa normaalia parempi. Loppuvuonna suhdanteiden arvellaan alalla hieman paranevan ja työllisyyden pysyvän ennallaan. Kemian ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa RAKENTAMINEN Viime vuoden loppupuoliskolla alkanut rakennustoiminnan liikevaihdon kasvu jatkui kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Satakunnassa alan liikevaihto kasvoi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 7 % ja koko maassa kasvua kertyi 9,6 %. Satakunnassa rakentamisen volyymit kasvoivat voimakkaasti asuntorakentamisessa. Sen sijaan toimitilarakentamisessa volyymit pysyivät ennallaan. Liikevaihdon kasvu ei Satakunnassa heijastunut alan palkkasummaan ja maksetut palkat vähenivät noin prosentin vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Myös työllisyys satakuntalaisessa rakentamistoiminnassa väheni. Koko maassa rakentamisen palkkasumma jatkoi kasvuaan. yksikön rakennustyöt pitävät osaltaan alan kysynnän hyvällä tasolla. Rakennusliikkeissä nähdään ydinvoimalahankkeen vaikuttavan rakentamiseen positiivisesti jo etukäteen, koska suurempia urakoita pyritään saattamaan valmiiksi ennen ydinvoimalarakentamisen aiheuttamaa kysynnän lisäystä. Rakennusteollisuus RT:n mukaan rakentamistoimialan näkymät ovat edelleen suotuisat ja volyymien odotetaan kasvavan lähiaikoina n. 3 %:n vuosivauhtia. Satakunnassa asuntorakentamisen kasvun odotetaan jatkuvan ja piristymistä on luvassa myös toimitilarakentamiseen. Olkiluodon uuden ydinvoimala- Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa 13 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

14 PALVELUALAT Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Tukku- ja vähittäiskauppa Kuluvan vuoden alun kehitys jäi kaupan suhdanteiden ja myynnin osalta odotettua heikommaksi. Tosin tukkukaupassa myynnin toteutunut kehitys oli osin positiivisempaa kuin oli odotettu. Satakunnassa päivittäistavarakauppa kehittyi alkuvuonna negatiivisesti, mutta muussa kaupassa pysyttiin mukana koko maan keskimääräisessä vauhdissa. Kaupan alan liikevaihto kasvoi vuoden alkupuoliskolla Satakunnassa 4,5 % ja koko maassa 6,9 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös palkkasumman osalta Satakunta kehittyi muuta maata hitaammin. Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Kaupan alan lähiajan näkymät ovat varovaisen positiiviset. Koko maassa suhdanteiden odotetaan pysyvän likimain ennallaan. Odotukset ovat tukkukaupassa positiivisempia kuin muussa kaupassa, mutta odotukset henkilöstömäärän suhteen ovat tukkukauppaa paremmat muussa kaupassa. Päivittäistavarakaupan kilpailutilanne on edelleen kireä, mikä näkyy hintojen alenemisena. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto kääntyi laskuun kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Ensimmäisellä neljänneksellä tapahtunut kasvu nosti kuitenkin vuoden alkupuoliskon liikevaihdon Satakunnassa 0,6 % ja koko maassa 1,7 % viime vuoden alkupuoliskoa korkeammalle tasolle. Alan palkkasumma jatkoi kasvuaan ollen Satakunnassa parisen prosenttia viime vuoden alkua korkeampi. Palvelutyönantajat ry:n tekemän suhdannetiedustelun mukaan majoitus- ja ravitsemisalan Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa odotukset tulevasta suhdannekehityksestä ovat melko heikot. Koko maassa vuotuiset kasvuodotukset lähitulevaisuuteen ovat yhden prosentin luokkaa. Vuokrahenkilöstö valtaa alaa työmarkkinoilla Henkilöstön vuokraus on ohjelmistosuunnittelun jälkeen nopeimmin kasvava liike-elämän palvelujen alatoimiala. Satakunnassa alan vuotuinen kasvu niin tehdyillä henkilötyövuosilla kuin liikevaihdollakin mitattuna on ollut n. 40 %. Työvoimaa vuokraavien yritysten palveluksessa tehtiin vuonna 2002 Satakunnassa lähes 200 henkilötyövuotta toiminnan liikevaihdon ollessa runsaat 5 miljoonaa euroa. Partners Help Satakunta Oy on Satakunnan suurin henkilöstöpalveluja tuottava yritys. Yritys kuuluu Varamiespalvelu-Yhtiöit -ketjuun ja sillä on palvelutoimipaikat Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä sekä Vakka-Suomen alueella Uudessakaupungissa. Partners Help Satakunta Oy:n palkkalistoilla tehdään vuodessa runsaat sata henkilötyövuotta. Toimitusjohtaja Seppo Kaatranen kertoo henkilöstönvuokrauksen olevan suhteellisen uusi ala ja siksi liikevaihdon ja välitetyn henkilöstön määrän kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Henkilöstön vuokrauksen markkinat kasvavat edelleen nopeasti, ja etenkin palvelualoilla osa- ja määräaikaisten työntekijöiden tarve on kasvamassa. Tarvetta luo muun muassa kauppojen mahdollisuus sunnuntaiaukioloon. Henkilöstövuokrauksen markkinoiden laajetessa alalle on tullut myös uusia yrittäjiä ja kilpailu kiristyy. Partners Help Satakunta Oy:n välittämistä työntekijöistä kaksi kolmasosaa työskentelee teollisuusyrityksissä ja loput palvelualoilla ja taloushallinnon tehtävissä. Teollisuudessa ja palvelualoilla työtehtävät liittyvät usein suorittavaan työhön ja yritykset käyttävät vuokrahenkilöstöä tyypillisesti ruuhkahuippujen ja sesonkiaikojen synnyttämän työvoimatarpeen tyydyttämiseen. Tällöin työsuhteet ovat tyypillisesti 1 3 kuukauden mittaisia. Taloushallinnon tehtävissä vuokratyösuhteet ovat usein pidempiä, jopa 2 3 vuotta. Kaatrasen mukaan vuokratyösuhde voi johtaa osaavien ja työteliäiden tekijöiden työllistymiseen pysyvästi vuokraavan yrityksen palkkalistoille. Useimmiten vakituisesti työllistyvät ovat ammattitaitoisia työntekijöitä, joilla on taustalla riittävästi työ- ja elämänkokemusta. SATAKUNNAN TALOUS marraskuu 14

15 Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelujen liikevaihto on viime vuosina heilahdellut Satakunnassa voimakkaasti.viime vuoden lopulta lähtien ala on ollut noususuhdanteessa ja alan liikevaihto on jo lähellä vuodelle 2002 sattuneen, edellisen korkeasuhdanteen tasoa. Viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna liike-elämän palvelujen liikevaihto kasvoi alkuvuonna Satakunnassa 3,3 % ja koko maassa 4,2 %. Alan palkkasumman kehitys on ollut tasaisempaa kuin liikevaihdon kehitys. Palkkasumma kasvoi kuluvan vuoden alkupuoliskolla Satakunnassa 6,8 % ja koko maassa hieman hitaammin, 5,1 %. Satakunnassa liike-elämän palvelujen parissa työskentelevien määrä laski alkuvuonna melko paljon. Pitkällä aikavälillä liike-elämän palvelujen palkkasumma on Satakunnassa kehittynyt hitaammin kuin koko maassa. Liike-elämän palveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveysalan kasvu on jo pitkään ollut Satakunnassa muuta maata hitaampaa. Alan palkkasumma on Satakunnassa kasvanut tasaista, vajaan 6 %:n vuosivauhtia, kun koko maassa kasvu on vaihdellut 9 %:n molemmin puolin. Huomionarvoista on, että sosiaali- ja terveyspalvelut on koko maassa palkkasummalla mitattuna nopeimmin kasvava toimiala. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumma kasvoi Satakunnassa 5,6 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Samaan aikaan alan palkkasumma kasvoi koko maassa 9 %. Sosiaali- ja terveysalan työllisyys on Satakunnassa ollut viimeisten puolentoista vuoden aikana jonkin Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa verran aiempaa korkeammalla tasolla. Kasvua on nähty sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. Kuluvan vuoden alkupuoliskon työllisyys oli viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hieman alhaisempi. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä muutoksessa Teksti: Eevaleena Mattila Sosiaali- ja terveyspalveluissa kuntien rooli on muuttumassa ensisijaisesta palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi. Kuntien tehtävänä on järjestää ja rahoittaa sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen, mutta palveluja voivat tuottaa kunnan lisäksi myös yksityiset yritykset ja kolmas sektori. Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rooli on ollut tähän mennessä lähinnä täydentää ja tukea julkista palvelutarjontaa. Yritysten rooli on kuitenkin muuttumassa asiakkaiden tarpeiden lisääntyessä ja kuntien lisätessä palveluostojaan. Satakunnan hyvinvointialan julkisen sektorin toimijoiden mukaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve tulee kasvamaan nykyisestään tulevaisuudessa ja enenevässä määrin osa palveluista tuotetaan yksityisesti. Niin julkisten, yksityisten kuin kolmannen sektorinkin toimijoiden odotetaan ottavan suurempaa vastuuta hyvinvoinnin turvaamisesta tulevaisuudessa. Muuttotappio, väestön ikääntyminen sekä työttömyys lisäävät Satakunnan hyvinvoinnin ongelmia. Haasteita tuovat toimialan henkilöstön merkittävät eläkkeelle siirtymiset ikääntyvän väestön määrän samanaikaisesti kasvaessa. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden määrän kasvu on ollut koko maassa nopeampaa suhteessa Satakuntaan. Vuonna 2003 Suomessa oli yksityistä sosiaalipalvelun toimintayksikköä, joista Länsi-Suomen läänissä 987 toimintayksikköä (31 % koko maan toimintayksiköistä). Satakunnassa yksityisiä toimintayksiköitä sosiaalipalveluissa oli 89 kappaletta, joka on 9 % Länsi-Suomen lääniin sijoittuneista sosiaalipalvelutoimipaikoista. (Stakes Tilastotiedote 18/2004). Vuonna 2002 Suomessa oli yksityisen terveyspalvelun tuottajaa, joista Länsi-Suomen läänissä tuottajaa (39 % koko maan tuottajista). Satakunnassa oli 139 tuottajaa, joka on 12 % Länsi-Suomen läänin tuottajista. (Stakes Tilastotiedote 26/2003). Palveluiden kehittämisessä tulisi painottaa nykyistä enemmän koko palvelujärjestelmän modernisoinnin tarpeita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskeiset kehittämisen kohteet ovat palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen sekä palvelujen asiakaslähtöisyyden parantaminen. Asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisääminen luomalla vaihtoehtoja vallitseviin palveluihin ovat satakuntalaisten hyvinvointialan yrittäjien keskeisimpiä syitä ryhtyä hyvinvointialan yrittäjäksi. Sekä hyvinvointialan yrittäjät että julkisen sektorin toimijat näkevät kehittämistarpeita kilpailuttamisessa, hinnoittelussa, markkinoinnissa, tuotteistuksessa ja verkostoitumisessa. Satakunnan tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan tehostamiseksi on alueella käynnissä useita hyvinvointipalvelujen kehittämisprojekteja muun muassa liiketoimintaosaamiseen, verkostoitumiseen ja palvelusetelin käyttöön liittyen. Aktiivisille toimijoille hankkeet antavat konkreettisia mahdollisuuksia kehittää valmiuksia tulevaisuuden haasteita varten. 15 SATAKUNNAN TALOUS marraskuu

16 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Tämä numero on talouskatsauksen neljäs numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsaus toteutetaan Satakuntaliiton myöntämän ESR- rahoituksen avulla. Katsauksen laadinnassa ovat olleet mukana satakuntalaisista kehittäjäorganisaatioista Satakuntaliitto, Satakunnan TE-keskus, Satakunnan yrittäjät ry, Satakunnan kauppakamari, PrizzTech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja haastateltu paikallisia yritysjohtajia. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Poiketen muista aluetilastoista liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat kesäkuulta Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Jani-Petri Laamanen, TuKKK, Porin yksikkö, p Mainostoimisto 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2004